Markkinointi ja viestintä Art360 Kuopio

Kuvataiteen uusien liiketoimintamallien ja manageroinnin kehittäminen

Tuotteistus on markkinointia

Matti Koistinen

Kuopio 4.3.2010

Tuotteistaminen

• Palvelun muotoilua helposti lähestyttäväksi ja ostettavaksi.

• Asiakkailla on pelkoja ja epäilyksiä. Eri tahot kilpailevat hänen ajastaan ja rahoistaan.

• Ne jotka eivät epäile tai pelkää ovat jo asiakkaita. Osa ei myöskään koskaan hanki jotakin palvelua.

• Tehtävä: Mieti kolme tilannetta, joissa olet itse epäillyt tai pelännyt ostaa jotakin, mennä jonnekin tai osallistua johonkin tilaisuuteen.

Taiteen ostajan pelkoja• Miten tuonne galleriaan pääsee? Missä se on?• Meneekö aikani tai rahani hukkaan?• Miten taidetta ostetaan?• Miten teokset maksetaan? Ja kenelle?• Kuinka paljon taiteilija tästä saa?• Mitä ystävät ajattelevat teoksesta?• Onko tämä hyvää taidetta?• Pidänkö minä tästä enemmän kuin tämän

päivän ajan?• Säilyykö teoksen arvo?

S-Market

• Ei pelkoja, koska paikka on tuttu kaikille.• Pelkoja hälvennetään:

– Selkeät hinnat ja tuotepakkaukset– Tarjouskyltit (mitä isompi, sitä halvempi!)– Nopea asiointi– Asiakaslehti ja mainokset tekevät kaupasta ”tutun”– Aukioloajat merkitty selkeästi, isot kyltit katolla erottavat

muista rakennuksista, sisältä sopivan kokoinen– Tuttu paikka lapsillekin -> tulevaisuuden asiakas– Pakko käydä joskus– S-etukortti tekee asiakkaasta ”perheenjäsenen”

Taiteen erityispiirteitä

• Osa yleisöstä saakin pelätä:– Profiloituminen– Myös asiakkaat profiloivat gallerian tai muun taiteen

esityspaikan

• Ei ole välttämättömyyshyödyke.• Laadun kokemus on subjektiivinen.• Ei ole kaikille jokapäiväinen kokemus.• Historiallisesti elitistinen imago, joka on jossain

määrin myös säilynyt, vaikka monelta muulta palvelulta se on ainakin osittain kadonnut (esim. kotisiivous tai ravintolaruokailu).

Myös taide markkinoi

Vancouver Art Gallery, teos taiwanilaisen Micheal Linin ”The Modest Veil”. Kuva: Brandon Godfrey (CC), 2010.

Tuotteistaminen

• Palvelu kannattaa tuotteistaa myös rahoitusta hakiessa.– Helpottaa viestin perille menemistä.

• Se pakottaa pohtimaan asioita asiakkaan näkökulmasta.

• Hyvin tehty tuotteistaminen selkiyttää palvelun luonnetta asiakkaan lisäksi itsellesi, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille.

Tuotteistajan kysymyksiä

• Miksi ja mitä hyötyä asiakkalle?• Kuka?• Miten?• Kenelle?• Milloin ja missä?• Mihin hintaan?• Mitä sen jälkeen?• Mikä on palvelun nimi?

• (vinkkejä saa esim. Jari Parantaisen Tuotteistajan nimioppaasta, Talentum 2007)

”Unohda markkinointi toimintona ja tee

siitä ajattelutapa”

(Timo Rope, 1999)

Kaikki on markkinointia

• Asiakaspalvelu ja puhelut• Tilojen siisteys• Esitteet, mainokset, nettisivut, kirjekuoret,

sähköpostit.• Jokainen kohtaamasi ihminen.• Ohjeet, tiedotteet ja kyltit.• Näkyminen Facebookissa, Twitterissä tai

blogeissa.• Taide itsessään.• Huono kello kuuluu todella kauas.

Tuotesijoittelua

Burtonwood and Holmes: “PRODUCT placement a site specific installation” (CC), 2006

Unohda alan rajoittavat perinteet. Pohjimmiltaan kaikki kaupanteko on aina

samanlaista.

Aika ja raha ratkaisevat

• Kaikki toimijat K-kaupasta kaupunginorkesteriin ja Maan ystävistä Mc Donald’siin kilpailevat samasta ajasta ja rahasta.

• Ajat muuttuvat: aikaa arvostetaan enemmän. Nuori sukupolvi ei ole kokenut materian puutetta, mutta kenties tunteiden puutteen?– Mahdollisuus taidetoimijoille?

• ”Mitä pystyt tai joudut antamaan vastineena, kun haluat jotain?”: 1. aika, 2. energia, 3. raha, 4. oma rauha ja yksinäisyys, 5. informaatio. (The

Henley Centren tutkimus, University of Reading, 2000-luvun alku)

Kuluttaja 2.0.• Nuoret kokeilevat -> ovat pelottomampia.• Vastavoimana uuskonservatismi.• Tuotteita ja palveluita saa 24/7/365 ja mistä tahansa. • Ydintuotteen tai palvelun ympärille on rakentunut

ääretön määrä oheispalveluja, jotta jokainen saisi omanlaisensa. Esim. Subway.

• Kuluttajista on tullut mainoslukutaitoisia ja suodatuskykyisiä -> poimimme sen mikä kiinnostaa.

• Toisia kuluttajia uskotaan.• Kuluttajan luottamusta ei saa menettää.

Markkinoinnin peruspilarit

• Idea• Tuote/palvelu• Kontaktit• Tuotteistus• Ajoitus

Kuva: Gabriele Cruccolini (CC), 2009

Amnestyn kampanjointia Pariisissa. Kuva: Arturo de Albornoz (CC), 2006

Kolme tärkeintä markkinoinnin kohdetta

• Yleisö / asiakkaat• Yhteistyökumppanit• Sisäinen ja läheiset verkostot

Christina Aguileran parfyymin markkinointia Israelissa. Kuva: Christina-a-Guerilla (CC), 2009.

Markkinointisuunnitelma

• Suunnittelu, suunnittelu, suunnittelu• Varaa aikaa!• Ennakoi, käytä vaikkapa SWOT –analyysiä• Aikatauluta realistisesti → seuraa myös

aikataulun ja kustannusten toteutumista• Konkreettiset toimenpiteet

– Mikä on oikeasti kannattava ja toimiva?

• Suunnittele työnjako• Mieti yhteistyömahdollisuuksia

Kulttuuritoimijan etu: mediaseksikkyys

• Tiedottaminen on yhteispeliä toimittajan kanssa.

• Toimittaja pohtii asian ajankohtaisuutta, kiinnostavuutta, aihepiirin sopivuutta julkaisun/osaston linjaan, omaa ajankäyttöään ja tietämystään aiheesta. Tarjoa näihin vastaus.

• Profiloi tiedotteet median mukaan: Seksikkäämpää Citylle, yhteiskunnallisempaa Voimalle ja paikallisempaa Savon Sanomille.

Extra: Tiedotus• Tiedote:

– Heti asiaan eli lyhyt– Ajoissa (ota huomioon eri medioiden deadlinet)– Mitä, missä, miksi, kuka, milloin?– Hyvää kieltä– Mielenkiintoinen (esim. kommentteja taiteilijalta)– Yhteystiedot, joista varmasti tavoittaa henkilön, jolla on

riittävästi tietoa– Lue läpi 3 kertaa ja anna vielä jonkun muunkin lukea

• Mieti mikä olisi kyseistä mediaa toiminnassasi kiinnostava asia

Extra: Tiedotus• Soita perään• Älä kuitenkaan tyrkytä toimittajalle liikaa,

vaan anna hänen itse ”keksiä” juttuaihe• Tarjoa valmiita juttuja ja sovi haastatteluista

toimittajien kanssa joustavasti• Tarjoa hyvää lisämateriaalia (kuvaa, ääntää,

tekstiä, haastateltavia)• Tiedotustilaisuus

– Onko varmasti tarpeellinen?– Ytimekäs ja hyvin suunniteltu ja johdettu

Lisätietoa

• Timo Ropen markkinointia käsittelevät kirjat• Jari Parantaisen tuotteistamista käsittelevät kirjat• Timo Suokko: Markkinointiviestinnän lapsuuden

loppu (WSOY, 2003)• Juha Iso-aho ja Elina Lyijynen (toim.): Unohda

hyvä veli - Toimi oikein kulttuurituottajana• Hanna Iiskola-Kesonen: Mitä, miksi, kuinka?

Käsikirja tapahtumajärjestäjälle• Kulttuuritapahtuman tuottaminen:

http://www.kansalaisfoorumi.fi/sivu.php?artikkeli_id=23

• Tämä esitys löytyy osoitteesta http://www.art360.fi/koulutukset/viestinta-markkinointi-ja-tiedotus/