View
2
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
6
Arviointisuunnitelma
TEPA-PROJEKTI
(päiv. 19.2.2013)
2
Arviointisuunnitelma
Tämä on Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (TEPA 2012-2016) –projektin
arviointisuunnitelma. Suunnitelmassa käydään läpi jokainen projektin prosessi ja määritellään
arviointi seuraavien perusteiden mukaan. Arviointisuunnitelmaa on tarkoitus lukea yhdessä
puolivuosittain päivitettävän toiminta- ja työsuunnitelman kanssa.
Tuloksellisuus
Vaikutukset
Tulokset:
Kuvaukset kehittämistuloksista sekä kehitysvammaisen henkilön
palvelupolun muutoksista projektin aikana
Kuvaus Konsultoivan sairaanhoitajan työmallista ja –
menetelmistä, sekä moniammatillisesta työryhmätyöskentelystä
Oppaat ja esitteet terveydenhuollosta kehitysvammaisten
henkilöille ja heidän kanssaan toimiville ja terveydenhuoltoon
kehitysvammaisuudesta
Koulutusmateriaali
Vaikutukset
- Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolku on
selkeämpi, pääsy palveluihin helpompaa, kokemus
ymmärretyksi tulemisesta paranevat (nämä kokemukset myös
läheisillä)
- Linkkityöntekijä toimii kehitysvammapalvelujen ja
terveydenhuollon välittäjänä, selkeyttäjänä ja yhteistyötä
lisäävänä toimijana
- Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tieto
kehitysvammaisuudesta lisääntyy ja keinot kommunikoida
lisääntyvät. Kehitysvammaisuus ei pelota.
- Eri toimijoiden välillä on toimintakäytäntöjä, jotka lisäävät
kehitysvammaisten terveyden edistämiseksi tehtävää työtä
Tarkoituksenmukaisuus;
toiminnan laatu
Työtä tehdään oikeiden ihmisten kanssa, oikeaan aikaan ja
oikeassa paikassa ja tavalla.
Palautetta saadaan olennaisilta ryhmiltä: asiakkailta (potilailta),
läheisiltä, palvelukotien työntekijöiltä, vammaispalvelun
työntekijöiltä, terveydenhuollon työntekijät
Tehokkuus
Resurssien (henkilö ja talous) käyttäminen suhteessa projektin
tavoitteisiin ja tuloksiin: resurssit käytetään oikeaan aikaan,
oikeassa paikassa ja oikeiden ihmisten kanssa.
Pysyvyys Tulosten juurtumisen ja hyödynnettävyyden varmistaminen.
3
Arviointiaikataulu raportoinnille ja materiaalin keruulle
2013
TEEMA RAPORTTI MATERIAALI AIKATAULU Vastuu kokoamisesta
Käynnistyminen RAY väliraportti Huhtikuu 2013
Työpäiväkirjat (1.4.-30.3.) Johtoryhmän palautearviointi Ohjausryhmien palautteet
22.4.2013 25.4.2013 4.3.2013 Mli 21.1.2013 YS
KP PP PT PP
Lähtötilanne Palvelupolku-kartoitus Huhtikuu 2013
Palvelupolku-kuvaukset ja haastattelut Toimintaympäristön kuvaus Palveluverkosto-kuvaukset Kosa-aloitusmalli Koulutus/ verkostopalautteet osaamiskartoistusta
30.3.2013 15.4.2013 30.3.2013 Mli YS 15.4.2013 ip-seminaarit verkostotapaa-miset
PP PP PT PP PT PT
Toiminta-suunnitelma
RAY toiminnan suunnitelma Syyskuu 2013
Huhtikuun raportti Täydentyvä toiminta-suunnitelma (riskienhallinta) Johtoryhmän palaute Ohjausryhmän palaute
Elokuu Syyskuu Syyskuu Mli YS
PP PT PT PP
4
2014
TEEMA RAPORTTI MATERIAALI AIKATAULU Vastuu kokoamisesta
Kehittämisen eteneminen ja orastavat tulokset ja vaikutukset
Vaikuttavuus-tuloksellisuus-raportti (VT-raportti) Tammikuu 2014
Savas-mittari
Palvelukodeissa haastattelu
Työryhmien/sidosryhmien palaute
Aloitusmallin täydentäminen Mikkelin pilotissa
Kosa-työnseuranta
Gas-kooste
Koulutuspalautteet
Koostetaan tilastoksi syyskuu 2013
Loka-marraskuu 2013
marras-joulukuu 2013
tammikuu 2014
Koostetaan tilastoksi 2013 vuoden ajalta
joulukuu
1.5.2013-30.12.2013
PP
PP
PP
PT
PP PP PT (alueen)
TEPA-projektin eteneminen: käynnistyminen
RAY väliraportti Huhtikuu 2014
Työpäiväkirjat (1.4.2013.-30.3.2014)
Ohjausryhmän palaute
Johtoryhmän palaute
+ VTRAPORTTI
Kooste kolmen kuukauden jaksoissa
helmikuu 2014
maaliskuu 2014
KP
PT:t
PP
Ulkoisen arvioinnin tulokset
Raportti kesäkuussa 2014
Ulkoinen arvioija
Toiminta-suunnitelma
RAY toiminnan suunnitelma Syyskuu 2014
Huhtikuun raportti
Täydentyvä toiminta-suunnitelma (riskienhallinta, budjetti)
Johtoryhmän palaute Ohjausryhmän palaute
Elokuu
Syyskuu Syyskuu Mli YS
PP PP PT PP
5
2015
TEEMA RAPORTTI MATERIAALI AIKATAULU Vastuu kokoamisesta
Mikkelin pilotin päättyminen ja jatkosuunnitelma Ylä-Savon puoliväli
Vaikuttavuus-tuloksellisuusraportti 2 (VT-raportti)
Savas-mittari
Palvelukodeissa haastattelu
Työryhmien/ sidosryhmien palaute
Mikkelin KOSA-malli sekä Ylä-Savon mallin täydennys
Kosa-työnseuranta
Gas-kooste
Koulutuspalautteet
Koostetaan tilastoksi syyskuu 2014
Loka-marraskuu 2014
marras-joulukuu 2014 joulu-tammikuu 2014 Koostetaan tilastoksi 2014 vuoden ajalta
joulukuu
1.1.2014-30.12.2014
PP PP PP PT Mikkeli PT YS PP
PP PT Mikkeli PT YS
TEPA-hanke puolivälissä
RAY väliraportti Huhtikuu 2014
Työpäiväkirjat (1.4.2013.-30.3.2014)
Ohjausryhmien palautteet
Johtoryhmän palautearviointi
+ VT-RAPORTTI 2
Kooste kolmen kuukauden jaksoissa
helmikuu 2015 Mli Ys
maaliskuu 2014
KP PP PT PP
Toiminta-suunnitelma
RAY toiminnan suunnitelma Syyskuu 2015
Huhtikuun raportti
Täydentyvä toiminta-suunnitelma (riskien-hallinta, budjetti)
Johtoryhmän palaute Ohjausryhmän palaute
Elokuu
Syyskuu Syyskuu
PP
PT PP, PT ys
6
2016
TEEMA RAPORTTI MATERIAALI AIKATAULU Vastuu kokoamisesta
Ylä-Savon pilotin päättyminen, juurtuminen Mikkelissä Juurtumisen jatkosuunnitelma
VT -RAPORTTI 3
Savas-mittari
Palvelukodeissa haastattelu
Työryhmien/ sidosryhmien palaute
Ylä-Savon KOSA mallin täydennys
Kosa-työnseuranta
GAS-kooste
Koulutuspalautteet
Koostetaan tilastoksi syyskuu 2015
Loka-marraskuu 2015
marras-joulukuu 2015 joulukuu 2015
Koostetaan tilastoksi 2015 vuoden ajalta
joulukuu
1.1.2015-30.12.2015
PP PP PP PT YS PP
PP PT Mikkeli PT YS
ULKOINEN ARVIOINTI
TEPA-hanke loppusuoralla
RAY väliraportti Huhtikuu 2014
Työpäiväkirjat (1.4.2013.-30.3.2014)
Ohjausryhmien palautteet
Johtoryhmän palautearviointi
+ VT -RAPORTTI 3
Kooste kolmen kuukauden jaksoissa
Helmikuu maaliskuu 2014
KP PP PP PP
Toiminta-suunnitelma
RAY toiminnan suunnitelma Syyskuu 2015
Huhtikuun raportti
Täydentyvä toiminta-suunnitelma (riskien-hallinta, budjetti)
Johtoryhmän palaute Ohjausryhmän palaute
Elokuu
Syyskuu Syyskuu
PP
PT PP, PT ys
LOPPURAPORTOINTI: TEPA TUOTTEET PALVELUPOLUILLA
6
PALVELUPOLKUPROSESSI
Ydinprosessien arviointi
VERKOSTOKEHITTÄMINEN
ARVIOINTIPERUSTE
TULOKSELLISUUS JA VAIKUTUKSET: Saadaanko prosessissa esiin asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia avoterveydenhuollon malleja?
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu)
ASIAKKAAT
Kehitysvammaisen henkilön osuus näkyväksi terveydenhuollon palveluissa
Terveysongelmiin puututaan varhaisemmassa vaiheessa
Palvelupolulle pääsy ja sillä liikkuminen helpottuu (kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen)
Tulevatko kehitysvammaiset paremmin kohdatuksi terveyspalveluissa?
Ovatko palvelut paremmin saavutettavissa?
Asiakasvaikuttavuuden mittaristo Vertailu palvelupolkukartoituksen pohjalta tehtyihin havaintoihin asiakkaiden kohtaamista tilanteista, muutos näistä
- läheiset - SAVAS-työntekijät - sidosryhmät
Asiakkaiden mielipiteitä varten järjestetään hankkeen
aikana asiakasraateja tarpeen mukaan
Haastattelut palvelukodeissa ja palautekyselyt työryhmissä.
Saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja
poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden
avoterveydenhuollon palvelumalleja
Palvelupolkukartoitus ja palveluverkostokuvaus
Verkostokehittämisen lopputuotteet
8
Palvelupolkuvaikutukset
Kehitysvammaiset henkilöt tulevat kohdatuksi yksilöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Palvelupolut toimivia ja tiedetään miten ihmiset niillä kulkevat. Terveydenhuollon palvelut ovat paremmin saatavilla ja saavutettavissa.
Tekevätkö kehittämistuotteet palvelupolusta sujuvamman (oikea paikka potilaalle, sisään pääsyn helpottuminen, konsultoinnin kasvaminen )?
Poistuvatko palvelupolulle pääsyn ja kulun ongelmat ja esteet?
Palvelupolkumittaristo
Palvelupolkukuvaukset:
- palvelukäyntien määrä - ”käännyttämisten määrä” - laitokseen lähettämisen määrä
SAVAS -seurantamittaristo: - avun saaminen ensineuvon kautta - soittoaika tk-lääkärille - lääkärikäynti terveyskeskuksessa - sairaanhoitajakäynti terveyskeskuksessa - lääkärin jalkautuva käynti palvelukodista (pth) - Sairaanhoitajan jalkautuva käynti palvelukodissa
muisti/diabetes/ ravitsemusasiantuntijan tapaaminen - asiakkaiden tk:n vuodeosastolla viettämät vuorokaudet - asiakkaiden erikoissairaanhoidossa (sairaalat) viettämät
vuorokaudet - asiakkaiden vaalijalassa viettämät vuorokaudet - konsultaatiopyyntö perusterveyden-
huollosta/erikoissairaanhoidosta - moniammatillinen terveydenhuollon työryhmäkokous - joku muu terveydenhuollon tapahtuma
Läheisten ja Savaksen ohjaajien arviointi
o hoitoon pääsyn kriittiset kohdat: mitä tarvitaan ja mitkä ovat esteinä – esteiden poistuminen
o hoidon kriittiset kohdat: mitä tarvitaan ja mitkä ovat esteinä – esteiden poistuminen
o kotiuttamisen kriittiset kohdat: hyvät käytännöt ja esteet – esteiden poistuminen?
o kuntoutumisen hyvät käytännöt ja esteet – esteiden poistuminen
TILASTOT Savaksen henkilöstö: jatkuva tukkimiehen kirjanpito
Palvelupolkukuvaukset
Palvelukotihaastattelut
9
AMMATTILAISET
Palvelupolkujen tiedostaminen auttaa kohtaamaan kehitysvammaisia ja lisää moniammatillista yhteistyötä
Syntyy uusia käytäntöjä kehitysvammaisten henkilöiden kohtaamiseen?
Rakenteet antavat tilaa kehitysvammaisen henkilön huomioivaan työskentelyyn ja toimitavat läpäisevät rakenteet
Tulevatko potilasryhmän tarpeet näkyviin ammattilaisille?
Syntyykö uusia ajatuksia oman työn, työyhteisön ja rakenteiden kehittämiseen?
Voidaanko suunnitella ja toteuttaa yhdessä uusia käytänteitä ja pilotoida yhdessä?
Syntyykö verkostoitumista ja yhteistyötä palvelupolun sujuvoittamiseksi?
- Onko tietoa kehitysvammaisen henkilön palvelutarpeista?
- Onko tietoa keitä toimii kehitysvammaisten henkilöiden parissa ja mikä heidän roolinsa on?
- Lisääntyvätkö yhteydenotot ja tapaamiset muiden toimijoiden kanssa?
- Helpottuuko yhteistyön tekeminen ja yhteydenotot muihin henkilöihin?
työryhmien kokoontuminen ja osallistuminen pilottien käynnistyminen ja eteneminen
Työryhmä- ja koulutuspalautteet, muistioiden analysointi
Kehittämismittaristo
10
ARVIOINTIPERUSTE
LAATU JA TARKOITUKSENMUKAISUUS: Tehdäänkö palvelupolkujen kehittämiseksi työtä oikeiden ihmisten kanssa, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa? Onko kehittämistyö vaikuttavaa?
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu)
Vaikuttava kehittämistyö
Saadaan tietoa palvelupolusta ja tieto on asiakkaiden ja läheisten näkökulmasta lähtevää. Tietoa voidaan käyttää kehittämistyön tukena.
Onko asiakkaalta sekä hänen lähiverkostoltaan saatu tieto kehittämisen ja kehittämistuotteiden ytimessä?
Huomioidaanko asiakkaan päämiehisyys kehittämistyössä ja sen tuotoksissa?
Asiakashaastattelujen ja/tai asiakasraatien määrä työryhmien työskentelyssä kokemusasiantuntijoiden käyttäminen
Ohjausryhmän palaute: huomioidaanko vai ei? Lähiverkoston palaute: huomioidaanko vai ei?
Kehittämismittaritaulukko / muistiot
Ohjausryhmäkeskustelu Läheisten ja Savas-ohjaajien palautehaastattelut palvelupoluista
Verkostokehittämisprosessi tehdään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti
Kehittämistarpeet ja –kohteet, ja tärkeimmät sidosryhmät tulevat näkyviin.
Sidosryhmät sitoutuvat mukaan oman osuutensa kehittämiseen palvelupoluissa.
Prosessin lopputuotteet sopivat toimintaympäristöönsä Palvelupolut muotoutuvat sujuvimmiksi ensin kehittämiskohteissa ja
Löydetäänkö oikeat ja tarpeen mukaiset kehittämiskohteet? Saadaanko oikeat ihmiset mukaan työryhmiin ja koulutuksiin?
Onko palvelupolkujen kartoitus ja analysointi uskottavaa ja luo-tettavaa, jotta syntyy uuden kehittämistä ja moniammatillista yhteistyötä? Koetaanko kehittämistyö omaksi ja omaan työyhteisöön sopivaksi? Miten palvelupolut oikaisevat,
Ohjausryhmäkeskustelu
Työryhmiin ja koulutuksiin osallistuminen ja sitoutuminen
- määrät ja pysyvyys Työryhmien ja koulutusten eteenpäin vievä ja laadukas työskentely
- punainen lanka, selkeys - konkreettisuus, kiinnostavuus - asiantuntijuus - käytännön järjestelyt - työskentelytavat - tarpeet, odotukset, vastaaminen,
hyöty
Muistioanalyysi Kehittämismittaristo Ohjaus- ja työryhmienpalaute
Koulutuspalautteet (ks. myös myöhemmin)
11
vähitellen koko pilottialueen rakenteessa.
sujuvoittavat, helpottavat kehitysvammaisten henkilöiden palvelupolkuja?
- työympäristön huomioiminen - osaamisen varmistaminen
Projektinlaadun arviointi Asiakasvaikuttavuus Työntekijävaikuttavuus Palvelupolkuvaikuttavuus
Palvelupolkujen analysointi
ARVIOINTIPERUSTE
TEHOKKUUS: Resurssien (henkilö ja talous) käyttäminen suhteessa projektin tavoitteisiin ja tuloksiin: resurssit käytetään oikeaan aikaan,
oikeassa paikassa ja oikeiden ihmisten kanssa.
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu)
Suunniteltu ja toteutettu kehittämistyö tehdään tavoitteita ja haluttuja vaikutuksia varten. Tehdyllä työllä on punainen lanka, jonka tulokset näkyvät konkreettisina tuotoksina.
Tehdäänkö verkostokehittämistä sellaisten asioiden parissa, jotka vievät kohti tavoitetta? Käytetäänkö henkilöstöresurssit hyödyksi sellaiseen toimintaan joka vie kohti tavoitteita? Käytetäänkö taloudelliset resurssit sellaisiin asioihin, jotka vievät kohti tavoitteita.?
Prosessien kulun arviointi kohti tavoitteita (1-10 arvosana) Oikeat asiat? Vähemmälle jätettävät asiat? Todetut ja halutut asiakas- henkilöstö ja palvelupolkuvaikutukset ajankäyttö ja työssä jaksaminen osaamisen vahvistuminen yleinen kehittyminen Budjettivarojen käyttäminen
Johtoryhmän palaute Ohjausryhmän palaute Muiden sidosryhmien (työryhmät) palaute Työpäiväkirja, Koulutussuunnitelmat Kehityskeskustelu Johtoryhmän palaute
12
ARVIOINTIPERUSTE
PYSYVYYS: prosessin tuottamat tulokset tulevat hyödynnetyksi
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu) Toteuttamis-aikataulu
Verkostokehittämisen tuotokset saadaan osaksi palvelupolkuja
Tuleeko kehittämistyön tuotoksista osa pysyvä osa työkäytänteitä ja palvelupolkuja?
Lisäarvo aiempaan tilanteeseen verrattuna - Onko tieto lisääntynyt? - Onko osaaminen parantunut? - Onko uusista asioista hyötyä? - Mahdollistuuko hyödyntäminen
arjessa työyhteisössä /rakenteissa? Jälkiarviointilomake
Ohjaus- ja johtoryhmämuistiot Työryhmä- ja koulutuspalautteet Sidosryhmähaastattelut Kehittämispäällikkö kerää
SYKSYT 2014 (Mikkeli) ja 2015 2016 (molemmat
Väliraportti (tam.2015) Loppuraportti rahoittajalle
13
PILOTTIPROSESSI
ARVIOINTIPERUSTE
TULOKSELLISUUS JA VAIKUTTAVUUS: KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN SAATAVUUTTA JA SAAMISTA EDISTETÄÄN KOKEILEMALLA LINKKITYÖNTEKIJÄN MALLIA ASIAKASTYÖSSÄ SEKÄ MONIAMMATILLISTEN TYÖRYHMIEN KOKOAJANA
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu)
Asiakasvaikutukset
Linkkityöntekijän tehtävät edistävät ja helpottavat oikean palvelun piiriin pääsyä.
Linkkityöntekijän tehtävät edistävät palveluissa asiointia
Terveysongelmat tulevat varhaisemmassa vaiheissa havaituiksi ja hoidetuiksi.
Pääseekö asiakas palvelujen piiriin paremmin linkkityöntekijän avustuksella?
Voiko linkkityöntekijä auttaa asiakasta tulemaan paremmin kohdatuksi?
Pääseekö asiakas oikean palvelun piiriin paremmin ja tehokkaammin?
Asiakkuuden tavoite ja sen toteutumisen taso
GAS Asiakkaan tavoite ja sen toteutuminen Asiakkuuden tavoite ja sen toteutuminen Arviointiajankohdat:
- alussa - kahden kuukauden päästä - kolmen kuukauden päästä
Pilotoidaan konsultoivan
terveydenhuollon
ammattilaisen
toimintamallia.
Konsultoivan terveydenhuollon
ammattilaisen työmalli
Moniammatillisen verkoston työmalli terveydenhuollossa
14
Palvelupolkuvaikutukset
Linkkityöntekijä edistää moniammatillisen työryhmätyöskentelyn tapoja.
Linkkityöntekijä toimii palvelupolkua edistävänä, sujuvoittavana, sekä selkeyttävänä toimijana.
Linkkityöntekijän tehtävät helpottavat kokonaisuuden hallintaa.
Työntekijävaikutukset
Työntekijät saavat tarpeellista ennakoivaa tietoa potilaasta.
Työntekijät saavat tietoa potilaan muusta hoidosta ja lääkityksestä.
Työntekijät saavat tietoa potilaan muista verkostoista.
Löytyykö erilaisissa tilanteissa asiakkaan palvelupolun varrella oikeat ihmiset konsultoivaksi tai verkostokokoukseen?
Toimiiko linkkityöntekijä hyvin konsultatiivisessa tehtävässään?
Pysyvätkö palvelut paremmin asiakkaan ja läheisten hallinnassa linkkityöntekijän avulla? Onko linkkityöntekijän tekemällä työllä lisäarvoa?
15
ARVIOINTIPERUSTE
LAATU JA TARKOITUKSENMUKAISUUS: TOIMIIKO KONSULTOIVA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAINEN OIKEALLA TAVALLA, OIKEAAN AIKAAN, OIKEASSA PAIKASSA OIKEIDEN IHMISTEN KANSSA.
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu)
Linkkityöntekijä työskentelee eettisesti kestävällä tavalla asiakkaansa oikeuksia kunnioittaen ja puolustaen
Linkkityöntekijä vastaa työssään oikeisiin, asiakaslähtöisiin, tarpeisiin ja toimii saavuttaakseen tavoitteen kehitysvammaisten henkilöiden terveyspalvelujen saatavuuden parantamisesta.
Linkkityöntekijän toimet suunnitellaan ja toteutetaan niin, että edetään projektin tavoitteita kohti.
Linkkityöntekijän työmalli kuvataan uskottavalla ja laadukkaalla tavalla.
Onko linkkityöntekijällä eettisesti kestävät työtavat?
Tehdäänkö työtä ihmisoikeuksia kunnioittaen?
Mitkä ovat eri toimijoiden tarpeet kehitysvammaisten palvelujen edistämisessä?
Ovatko linkkityöntekijän työtehtävät tavoitteita edistäviä:
- pilotin toteuttaminen ja työmallin kuvaaminen
- kehitysvammaisen henkilön perusterveyden palvelujen ja saamisen saatavuuden edistäminen.
Tehdäänkö työ huolellisesti aiempaan tietoon perustuen ja hyviä käytäntöjä perustellen?
Asiakaspalautteet asiakastyössä:
- onko tullut kuulluksi? - onko tullut ymmärretyksi? - onko kokenut olevansa arvostettu? - onko mielipide huomioitu, kun on toimintaa
suunniteltu? - Mitkä ovat tarpeet asiakkuuden alussa –
miten tarpeet muuttuvat, ja vastataanko niihin
Työntekijöiden ja sidosryhmien tarpeet – vastataanko? Miten tarpeet muuttuvat? työn edistymisen seuranta työmallin kuvauksen valmistumisen seuranta Asiakasvaikuttavuus työntekijävaikuttavuus palvelupolkuvaikuttavuus Projekti, toiminta-, arviointisuunnitelmien toteuttaminen ja seuraaminen
Asiakaspalaute - joka kolmas tapaamiskerta
Asiakaspolun kuvaaminen ennen, alussa jälkeen
työntekijä-, sidosryhmä- ja verkosto- ja koulutuspalautteet
Työpäiväkirja Kehitys aloitusmallista valmiiksi työn kuvaukseksi ks. vaikutusten arviointi
ks. suunnitelmat
16
ARVIOINTIPERUSTE
TEHOKKUUS: TULEEKO KONSULTOIVAN TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISEN RESURSSIT (HENKILÖ JA TALOUDELLISET) KÄYTETYKSI TOIMINTAAN JOKA EDISTÄÄ KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN SAAMISTA JA SAATAVUUTTA.
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu)
Linkkityöntekijän työaika tulee käytetyksi oikeaan aikaan, oikeassa paikassa oikeiden ihmisten kanssa.
Linkkityöntekijän käytössä olevat taloudelliset resurssit tulevat käytetyksi toimintaan joka edistää tavoitteen toteutumista:
- työmallin kuvaamista ja juurtumista
- kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelujen saaminen ja saatavuus edistyvät
Onko linkkityöntekijän toiminta suunniteltu ja toteutettu niin, että työ tehdään oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeiden ihmisten kanssa?
- asiakkuuksien syntyminen - verkostojen saavuttaminen - toiminta palvelupolun
kehittämiskohteessa - resurssien riittävyys - toiminnan realistisuus
- aikataulussa pysyminen
- oma jaksaminen - kehittyminen
Ohjaus- ja johtoryhmäpalaute
Toimintasuunnitelma – ja sen arviointi tiimissä
kuukausisuunnitelmat ja työpäiväkirja
Kehityskeskustelut, koulutussuunnitelma
ARVIOINTIPERUSTE PYSYVYYS: TULEEKO KONSULTOIVAN TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISEN MALLISTA PYSYVÄ OSA PILOTTIPAIKKAKUNTIEN TYÖTÄ?
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä
Linkkityöntekijän työstä tulee pysyvä osa pilottipaikkakuntien palvelujärjestelmää
Linkkityöntekijän keräämä ja jakama tieto jää elämään yhteistyöyksiköihin
Tuleeko työmallista pysyvä? Miten se taataan?
Jääkö tietoa ja osaamista työyhteisöihin? Miten se taataan?
Ohjausryhmän ja sidosryhmien näkemys: työmallin antama lisäarvo palvelupolulle
Linkkityöntekijän vaikutus palvelupolkuun
Työyhteisöjen osaaminen ja tukitarpeet
Palautekeskustelut Asiakaspolkujen vertailu aikaisempaan Työryhmäpalautteet Jälkipalautelomake
17
USTE
ARVIOINTIPERUSTE TULOKSELLISUUS JA LAATU: EDISTETÄÄNKÖ PROJEKTISSA ANNETUSSA KOULUTUKSESSA JA PEREHDYTYKSESSÄ SELLAISTA OSAAMISTA JOKA EDISTÄÄ KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PALVELUPOLKUA JA PALVELUJEN SAAMISTA JA SAATAVUUTTA.
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä
Kehittämistyössä annettu perehdytys antaa uutta tietoa ja osaamista, joka auttaa kehittämään uusia palvelumalleja sekä pilotoimaan niitä.
Annettu perehdytys ja koulutustilaisuudet edistävät kehitysvammaisen henkilön palveluihin pääsyä sekä kohtaamista.
Projektissa syntyy sellaista materiaalia, jota voidaan käyttää terveydenhuollon peruskoulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa.
Onko perehdytyksestä /koulutuksesta ollut lisäarvoa siihen osallistuvalle?
Kyetäänkö vaikuttamaan tulevaisuuden terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen?
Perehdytyksiin ja koulutuksiin osallistuvien määrä ja sitoutuminen Palautekysely koulutuksista:
- odotukset, tarpeet - vastaaminen - uuden tiedon saaminen - uusien välineiden saaminen - kyky käyttää tietoa tai välineitä
omassa työssä – jatko tarpeet - tiedon tai välineiden leviäminen
työyhteisössä – jatko tarpeet - ajatusten syntyminen oman työn tai
työyhteisön työn kehittämisestä
Koulutusten sisällöt tällä hetkellä?
Millainen tilanne on projektin lopussa?
Kehittämismittaristo
Jokainen koulutus/peredytys
Haastattelu, koulutusedustajat hankkeessa
PEREHDYTTÄMINEN
Perehdytetään kuntien sosiaali-
ja terveydenhuollon henkilöstöä
kohtaamaan kehitysvammaisia
kuntalaisia.
Kehittämisperehdytykset
Koulutustilaisuudet
Koulutusmateriaali
18
ARVIOINTIPERUSTE
LAATU JA TARKOITUKSENMUKAISUUS: PROJEKTIN PEREHDYTYKSET JA KOULUTUKSET TUOTTAVAT UUTTA JA INNOSTAVAA TIETOA JA OSAAMISTA AMMATTI-IHMISILLE
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu)
Projektissa tuotetut perehdytystilaisuudet ovat käytännön järjestelyiltään laadukkaat ja tarpeenmukaiset
Projektissa toteutetut perehdytys- ja koulutustilaisuudet ovat sisällöltään raikkaita, asiantuntevia, kehittämiseen innostavaa ja uutta tuovaa.
Koulutusmateriaali vastaa tarpeeseen, on kokeiltua ja helposti hyväksi käytettävää.
Tarjoavatko projektin järjestämät koulutus- ja perehdyttämistilaisuudet hyvän oppimisympäristön?
Tuottavatko tilaisuudet osaamista ja uusia ideoita työhön ja työyhteisöjen kehittämiseen?
Järjestelyt: - tilat, ruokailu - ohjeet ja opastukset - ilmoittelu - ohjelman sisältö - aikataulu
Sisältö:
- vastataanko yksittäisen koulutuksen tavoitteisiin? - osuvatko tarpeet ja odotukset yksiin sisällön
kanssa? - Onko uutta tietoa? - Antaako uutta osaamista? - Keinoja käyttää uutta tietoa tai osaamista? - Asiantuntemuksen taso
Koulutuspalaute
19
ARVIOINTIPERUSTE
TEHOKKUUS: Perehdytykset ja koulutukset kohdennetaan niin, että ne tavoittavat projektin kannalta oleelliset kohteet ja mahdollisimman laajalti
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu)
Perehdytykset ja koulutukset kohdistetaan sellaisiin kohteisiin, jotka vievät hankkeen tavoitteita eteenpäin?
Koulutukseen tai perehdytyksiin osallistuvat ihmiset ovat työyhteisöjensä edustajia ja saavat keinot levittää tietoa ja osaamista työyhteisöissään.
Onko koulutettu oikeita ihmisiä?
Onko koulutettu oikeissa kohdissa kehittämisen näkökulmasta?
Keitä osallistujat ovat?
Koulutuksen tms. tavoitteet liittyen ihmisiin tai kehittämiskohteisiin ja tavoitteiden täyttyminen. Mistä roolista osallistuja osallistuu koulutukseen?
Koulutuspalaute
Ohjausryhmäpalaute
ARVIOINTIPERUSTE
PYSYVYYS: Ovatko oppimistulokset pysyviä?
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu)
Uusi tieto ja osaaminen jäävät yksittäisen ihmisen käyttöön.
Uusi tieto ja osaaminen leviävät työyhteisön käyttöön
Koulutussisällöt tulevat oppilaitosten käyttöön
Ovatko oppimistulokset pysyviä yksilöillä, ja työyhteisöillä.
Onko koulutussisällöissä uutta kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palveluista?
- Tuletko käyttämään uutta työssäsi? - Tuleeko työyhteisösi käyttämään? - Mitä uuden asian käyttöönotto vaatii?
Kouluttajien haastattelu, jatkoanalyysi
Koulutuspalaute
työryhmäpalautteet
oppilaitosyhteistyön arviointi
20
Tukiprosessit: PROJEKTINHALLINTA (henkilöstön koulutus sekä viestintä ovat osa onnistuneiden ydinprosessien kriteereitä)
ARVIOINTIPERUSTE TULOKSET JA VAIKUTUKSET: Projekti etenee kohti tavoitteitaan hyvällä projektin hallinnalla
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu)
Projektin hallinnan tavat ja välineet auttavat kehittämistyötä eteenpän.
Ovatko projektihallinnan välineet ja tavat sellaisia, että kehittämistyö etenee?
- tiimityö kehittämisen tukena - arviointityö kehittämisen tukena - raportointi ja dokumentointi kehittämisen tukena
Työpäiväkirja Tiimikeskustelut
ARVIOINTIPERUSTE LAATU JA TARKOITUKSEN MUKAISUUS: Projektihallinnan tulisi olla sellaista, että se tukee tehtävää työtä
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu)
Projektihallinnan välineet tukevat projektityötä ja tekevät kehittämistyöstä uskottavaa. Projektihallinnan välineet eivät muodostu itsetarkoitukseski vaan niidenkin tarkoituksen mukaisuutta (miten vievät projektia eteenpäin) arvioidaan.
Tukevatko ja auttavatko projektityön välineet kehittämistyössä?
Mikä auttaa eteenpäin? Ajankäytön arviointi?
- meneekö esim. arviointityöhön liikaa aikaa, tukeeko se luonnollisella tavalla projektityötä
Mikä estää kehittämistä
Työpäiväkirja Täydentyvä toimintasuunnitelma
ARVIOINTIPERUSTE TEHOKKUUS: Projektinhallinnan osalta aikaa käytetään projektin toiminnan edistämiseen
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu)
Projektihallinnan avulla edistetään projektin tavoitteita.
Käytetäänkö projektissa aikaa tavoitteita edistävään työhön? Tukeeko projektihallinnan välineet tätä työtä?
Onko jokin osa-alue hankkeessa ylisuuressa roolissa? Käytetäänkö hankkeen voimavaroja oikein? Mitkä asiat vievät projektia eteenpäin, mitkä estävät
Johtoryhmä Työpäiväkirjat ja toimintasuunnitelma
ARVIOINTIPERUSTE PYSYVYYS: Projektihallinnan välineet ovat projektin ajan johdonmukaisesti käytössä
Kriteerit Arviointikysymys Arviointimittari Menetelmä (ja vastuu)
Projektin eteenpäin vieminen on ennakoitavaa ja suunnittelun välineet ovat selkeät.
Ovatko välineet käytössä johdonmukaisesti ja auttavatko ennakoimaan tilannetta?
Tiimi keskustelut Johtoryhmäkeskustelut
Recommended