View
45
Download
0
Category
Preview:
DESCRIPTION
Berliini järjestyksen kourissa Saksan pääkaupunki historiapolitiikan näyttämönä Perus- ja aineopintojen luentosarja kl 2010, torstaisin klo 16.15–17.45 U 35 ls 1, alk. to 14.1. Professori Seppo Hentilä seppo.hentila(at)helsinki.fi. 3. Luento 28.1. Unter den Linden – lehmusten tarina. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Berliini järjestyksen kourissaSaksan pääkaupunki historiapolitiikan näyttämönä
Perus- ja aineopintojen luentosarjakl 2010, torstaisin klo 16.15–17.45 U 35 ls 1, alk. to 14.1.
Professori Seppo Hentiläseppo.hentila(at)helsinki.fi
3. Luento 28.1.
Unter den Linden – lehmusten tarina
Unter den Linden
Berliinin upein bulevardi, pääkatu ja kulttuurielämän keskus
Linnansillalta Brandenburgin portille: itä–länsi -suunnassa noin 1600 metriä, leveys n. 30 metriä
Lindenin varrella runsaasti julkisia rakennuksia
Puistokadun historia ulottuu 1640-luvulle
Tuolloin kaupunki loppui Spreen läntisen haaran kohdalla
Suuri vaaliruhtinas Fredrik Wilhelm käski 16. huhtikuuta 1647 päivätyllä kirjeellä, että hovin puutarhureiden on istutettava lehmuksia ja pähkinäpuita kuninkaanlinnasta länteen, kohti Tiergartenin metsästysmaita johtavan ratsutien varteen
Ei tiedetä, kuinka monennet lehmukset nykyään Lindenillä kasvavat, mutta viimeksi talvella 1945–46 Unter den Lindenin, kuten Berliinin puistojenkin puut, tai se vähä, mitä niistä oli vielä jäljellä, hakattiin polttopuiksi ja puistokadun keskikäytävästä tehtiin perunamaa
Unter den Linden (numerot viittaavat kartan 2 selityksiin)
Linnasilta, valmistui 1824taustalla Kuninkaanlinna, veistokset perustuvat Karl Friedrich Schinkelin malliin vuodelta 1854
(n:o 23)
Unter den Lindenin itäpään ensimmäinen rakennus Zeughaus (asehuone, arsenaali) on puistokadun vanhin alkuperäisessä asussaan oleva rakennus (1706)
Arkkitehti Andreas Schlüter – 22 kuolevan soturin naamiot
Nouseva suurvalta Brandenburg-Preussi halusi näyttää sotilaallista voimaansa ja esitellä aseitaan valtiovieraille ja ulkovaltojen lähettiläille
n:o 22
1880-luvulta Zeughaus Preussin ja Saksan valtakunnan sotamuseona; tuolloin sisäpiha sai lasikaton
Kolmannen valtakunnan aikana ”Sankareiden halli” - vuotuinen muistopäivä maaliskuussa
1943 epäonnistunut attentaatti Adolf Hitlerin surmaamiseksi; eversti Rudolf von Gersdorff
DDR:n aikana vuodesta 1952 Saksan historian museo marxilais-leniniläisellä konseptilla
Berliinin 750-v. juhlan kunniaksi liittokansleri Helmut Kohl laski 1987 Länsi-Berliinin puolella Saksan historian museon peruskiven; näyttelytilat kuusi jalkapallokenttää, ensimmäinen esine: Hoffmann von Fallerslebenin ”Deutschlandliedin” ensipainos v:lta 1841
Muurin murruttua jo kaksi vuotta myöhemmin uutta museota ei tarvinnutkaan rakentaa, Zeughausiin uudella konseptilla Deutsches Historisches Museum, remontti ja lisärakennus, ns. Pei-Bau valmistuivat 2004
Die Neue Wache, n:o 26
Käthe Kollwitzin ”Pietá”
Vahdinvahto DDR:n aikana
Kuninkaallinen vartio, Neue Wache valmistui 1818, yksi Karl Friedrich Schinkelin päätöistä Berliinissä
Preussin ja keisarivallan aikana vartiotupana
Kolmannen valtakunnan aikana militarismin palvonnan keskeisiä pyhättöjä
DDR:n aikana Fasismin ja militarismin uhrien muistomerkki, ikuinen liekki
Muurin murtumisen jälkeen liittokansleri Helmut Kohlin toivomusten mukaisesti ”Sodan ja väkivaltaisen järjestelmän uhrien muistomerkki”
= maailmansodissa kaatuneet, kolmannen valtakunnan aikana murhatut juutalaiset, romanit ja eutanasian uhrit, muut natsien vainoamat ryhmät, antifasistisen vastarintaliikkeen jäsenet sekä stalinismin uhrit
Humboldt-Universität zu Berlin, n:o 28
Alun perin Kuninkaalliseksi palatsiksi v. 1766 valmistunut rakennus, josta tuli v. 1810 perustetun Friedrich-Wilhelm-yliopiston päärakennus
Palatsissa asui jonkin aikaa Fredrik Suuren nuorempi veli Heinrich, mutta ei hän viihtynyt, oli julkisesti homoseksuaali mutta pakotettu naimisiin; viimeksi palatsissa asui Heinrichin ”pakkopuoliso” Wilhelmine
1810 yhtenä Preussin suuren reformikauden tuloksista uuden yliopiston perustaminen; von Humboldt-veljekset Alexander (vasemmalla) ja Wilhelm
Huom. Nimi Humboldt-Universität vasta vuodesta 1946
Ote Marxin Feuerbach teeseistä Humboldt-yliopiston sisääntuloaulan seinässä, punainen marmori peräisinHitlerin Uudesta valtakunnankansliasta
”Filosofit ovat eri tavoin tulkinneet maailmaan, nyt on tehtäväksi tullut sen muuttaminen.”
Bebelplatz, alkujaan Opernplatz, n:o 32
Poltetut kirjat, tyhjät hyllyt
Kirjojen poltto 10.5.1933
Nimeäminen 1920 luvun alussa merkittävän saksalaisen sosialidemokraatin August Bebelin mukaan
Propagandaministeri Goebbelsin polttoloitsu: ”Moraalista rappiota ja siveellistä turmiota vastaan! Kurin ja tapojen pelastamiseksi sekä perheessä että valtiossa heitän liekkeihin, Heinrich Mannin, Ernst Glaeserin ja Erich Kästnerin teokset!”
”Tyhjät hyllyt”- muistomerkin vieressä oleva pronssilaatta: ”Se oli vasta alkusoittoa. Siellä, missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös Ihmisiä” – Heinrich Heine. Almansor (vuodelta 1823)
Palaamme Unter den Lindenille vielä ensi luennossa, sillä tarkoituksenion esitellä Fredrik Suuren 1740-1760-luvulla rakennuttama Berliinin ensimmäinen monumentaalikeskus Forum Fridericianum yhtenä kokonaisuutena
Sen keskellä Fredrik Suuren ratsastajapatsas, kohde n:o 35
Forumista on tässä esitelty vain yksi osa, nimittäin Kuninkaallinen palatsi eli nykyinen Humboldt-yliopisto
Brandenburgin portti
Brandenburgin portti on ainoa jäljellä oleva 1730-luvulla Berliinin ympärille rakennetun tullimuurin porteista. Muuri oli 14,5 kilometriä pitkä ja neljä metriä korkea, ja siinä oli 14 porttia
Nykyinen portti valmistui 1791 Preussin pääkaupungin paraatioveksi. Sen on suunnitellut Carl Gotthard Langhans (vanh.). Hän otti työnsä malliksi Ateenan Akropoliin temppelit. Samaa uusklassista perinnettä jatkoivat 1800-luvun alussa Karl Friedrich Schinkel ja hänen oppilaansa. Siksi Berliiniä näkee joskus kutsuttavan ”Spreen Ateenaksi”.
26 metriä korkea, 65,5 metriä leveä ja 11 metriä syvä doorilainen pylväikkö
Portin päälle on sijoitettu viisi metriä korkea Johann Gottfried Schadowin vuonna 1794 veistämä nelivaljakko (Quadriga), jota ohjastaa siivekäs voiton jumalatar Viktoria.Alkujaan veistos kantoi rauhan sanomaa Berliiniin; Fredrik Suuren voitokkaiden sotien jälkeen oli koittanut rauhan aika.
Napoleonin joukot marssivat Berliiniin 1806 ja veivät nelivaljakon sotasaaliina Pariisiin
Sotaonni kuitenkin kääntyi pian, ja kenraali Blücherin joukot valloittivat 1814 Pariisin
Quadriga tuotiin riemusaatossa takaisin Berliiniin
Tuolloin jumalatar kantoi voiton sanomaa ja sai kuninkaan suosionosoituksena keihäänsä kärkeen Schinkelin suunnitteleman tammenlehväkuvioisen voitonseppeleen, jota Preussin kotka pitelee kynsissään; seppeleen keskellä on rautaristi
Punalippu nostettiin 2.5.1945 Brandenburgin portin päälle
17.6.1953 kansannousussa mieltä osoittavat työläiset repivät lipun alas
Muuri 13.8.1961 – BB:stä tuli Berliinin jaon symboli
Quadriga korjattiin kuitenkin yhteistyössä, DDR:n viranomaiset eivät kuitenkin poistattivat Preussin kotkan ja rautaristin
Uudenvuodenyönä 1989 berliiniläiset kiipeilivät portilla, Quadriga vaurioitui, ja kun se taas korjattiin, kunniamerkit voitiin palauttaa
BB avattiin myös autoliikenteelle 1990, mutta tilanne osoittautui kestämättömäksi, liikenne katkaistiin muutaman kuukauden kuluttua
Recommended