Geenit rikki – mikä...

Geenit rikki – mikä apuun?

Tapio VisakorpiBioMediTech

Tampereen yliopisto

Thomas Lindahl Paul Modrich Aziz Sancar

The Nobel Prize in Chemistry 2015 was awarded jointly to Tomas Lindahl, Paul Modrich and Aziz Sancar "for mechanistic studies of DNA repair".

Francis Crick Institute and Clare Hall Laboratory

Hertfordshire, UK

Howard Hughes Medical Institute and Duke University School of Medicine

Durham, NC, USA

University of North Carolina, Chapel Hill, NC, USA

Solu

Tuma, jossa genomi sijaitsee

Genomi eli perimä:• passivinen:

perimä, eli tieto ”elämän” rakenneosista

• aktiivinen: ohjaa solujen toimintaa

Ihmisen genomi

• 2 x23 =46 kromosomia• 2x 3,5 = 7 miljardia emäsparia• 28 000 valkuaisaineita (so. aminohappojärjestystä) koodaava geeniä• X määrä funktionaalisia RNA:ta koodaavaa geeniä

DNA polymeraasi

DNA polymeraasi tekee virheitä, joka 10 000-100 000 emäsvirheellinen-> 7x109/105 = 70 000 mutaatiota

Virheet korjataan, jolloin lopullinen mutaatiofrekvenssi 10-9 eli 7 mutaatiota per solujakauma

Base Excision Repair(Tomas Lindahl)

Nucleotide excision repair(Aziz Sancar)

• UV säteily• karsinogeenit, kuten tupakka

• kovalentti pyrimidiinidimeeri-> DNA monistus ei onnistu

Mismatch Repair (MMR)(Paul Modrich)

Kaksoissäiekatkos

Homologous recombination Non-homologous end joining (NHEJ)

Microhomology-mediated end joining

Mitä hyötyä on DNA vaurioista?

Evoluutio

Mitä haittaa on DNA vaurioista?

Perinnölliset sairaudetSyövät

Lauri Aaltonen Albert de la Chapelle Päivi Peltomäki

Angelina Jolie

DNA repair and PARP inhibition

• Single/Double-strand break repair (SSB/DSB repair)

f1000.com

Molecular Biology of the Cell, Garland Science, Taylor & Francis Group