Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen ......Helsingin työvoiman palvelukeskus...

Helsingin työvoiman palvelukeskus

DUURI

Servicecentralen för arbetskraft

Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään

rakenteellista työttömyyttä

Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita palveleva yhteispalveluverkosto

Palvelukeskuksessa toimii saman katon alla työ- ja elinkeinotoimisto, kunnan sosiaali-ja terveysvirasto

sekä Kela

Ensisijassa asiakkaina on pitkään työttöminä olleita työmarkkinatuen ja toimeentulotuen saajia

• Asiakkaan työllistymisen katsotaan edellyttävän moniammatillisiakunnan, työhallinnon ja Kelan palveluja

• Toissijaisesti asiakkaiksi ohjataan myös henkilöitä, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä, eikä peruspalvelujen katsota riittävän

Lähtökohtina ovat palveluohjaus, eri ammattiryhmien työntekijöiden tarjoama tuki sekä erilaiset kuntoutus- ja

aktivointipalvelut

Helsingin TYP on moniammatillinen verkosto

Työ- ja elinkeinotoimisto

• Erityisesti työkyvyn ja palvelutarpeen arviointi, ammatillisen kuntoutuksen palvelut sekä TE-toimiston palvelut (kuten työttömyysturva, työkokeilu,palkkatuki jne.)

• Henkilöstössä työhallinnon asiantuntijoita ja psykologeja

SOTE sosiaalityöntekijät ja –ohjaajat :Työhön kuntouttava sosiaalityö

* kuntouttava työtoiminta

• Neuvonta sosiaalipalveluiden käyttöön, ohjaus tarvittaessa muihin palveluihin (mm. päihde- ja mielenterveyspalvelut)

Kela

• Kelan kuntoutusetuudet, lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus, työntekijän konsultaatio, neuvonta ja ohjaus

• Vakuutussihteerin läsnäolo 6 pv/kk

SOTE terveydenhoitajat

• Hoitotyön ja terveysneuvonnan asiantuntijuus sekä konsultointi

• Laaja-alainen terveydentilan kartoitus, työ- ja toimintakyvyn sekä arjenhallinnan vahvistaminen, tarvittaessa ohjaus terveydenhuollon muihin palveluihin

Helsingin TYP henkilöstö, tiimit

ja asiakkaat

• Kolme tiimiä, yhdessä tiimissä omana osatiiminään nuorten tiimi

(17-24 v asiakkaat)

• Työhallinto 49 (esimiehet ja asiakastyötä tekevät)

• Kunta 49 (esimiehet, asiakastyötä tekevät, toimistotyö ja vartijat)

• Asiakkaita vuositasolla vähän yli 4000, kuntouttavassa

työtoiminnassa vähän yli 1200 /vuosi

• Alle 25v asiakkaita n. 600 (määrä pudonnut tänä vuonna)

• Sosiaalipuolella asiakastyötä tekevillä 130-150 asiakasta /

työntekijä

• Organisaatiomuutosten vaikutus

• Käytettävissä kuntouttavaa työtoimintaa lukuun ottamatta vain

samat palvelut kuin peruspalveluissakin

Nuorten ”tiimi”

• Asiakkaat 17 – 24 v

• Nuori saa asiakkuuden ajaksi oman vastuutyöparin

(sosiaalityöntekijä tai –ohjaaja ja työhallinnon asiantuntija)

• Kaikki pääsevät terveydenhoitajan tarkastukseen

• Nuori voi saada psykologin ohjausta (painottuu ammatinvalintaan

liittyviin asioihin)

• Tarvittaessa ohjaus terveys-, päihde- ja mielenterveyspalveluihin,

kuntoutukseen (asiakkuus säilyy)

• Toimintamallina parityö ja verkostotyö, tavoitteena koulutus tai työ

• Palveluina mm. kuntouttava työtoiminta, ryhmätoiminta,

koulutuskokeilut, työkokeilut (ent. työharjoittelu), työvoimapoliittiset

koulutukset, palkkatuki

• Panostetaan koulutukseen ohjaamiseen (yhteishakutilaisuudet)

• Tehostettu työpaikkojen etsiminen ja nuorten ohjaaminen niihin

Nuorten ”tiimi”

• Osa asiakkaista kärsinyt pitkään

mielenterveysongelmista, osa aloittanut päihteiden

käytön erittäin nuorena ja käyttö hallitsee edelleen

elämää

• Korvaushoidossa olevia

• Asunnottomia

• Autismin kirjon asiakkaita

• Kotiin jumittuneita

• Peruskoulu kesken tai keskeytyneitä toisen asteen

koulutuksia

• Tavallisia nuoria, jotka tarvitsevat tukea

Kun nuori ei halua, uskalla tai osaa ?

” Apua on saatettu tarjota, mutta nuori ei ole apuun

sitoutunut.”

• Mihin me edellytämme nuoren sitoutuvan?

• Näköalaton nuori vai kynnyksiä korottava järjestelmä?

• Muutos vaatii aikaa, herättelyä, yrittämistä,

epäonnistumisten uudelleen määrittelyä, hyväksymistä,

mukana kulkemista, aktiivista ohjausta, saattaen

vaihtamista

• ” Toiminnan kautta”

• Muutos etenee asteittain eikä aina suoraviivaisesti

• Muutosta ei tehdä toimistossa eikä yksin, tarvitaan

KUMPPANEITA

Toiminnan kautta: kuntouttava työtoiminta

• Arvioiva ryhmätoiminta: matala kynnys, tehdään

yhdessä, tutustutaan koulutusasioihin,

työpaikkoihin > ohjaaja ja toimintaterapeutti

arvioivat toimintakykyä ”sivutuotteena” > luotsaus

eteenpäin, hoidon järjestäminen

• Työtoiminta: tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, saa

kokeilla, opetella ja vaihtaa paikkaa, tehdä 4

tunnin päivää, osan viikkoa > kokemusta työn

tekemisestä

Yhteistyö Helsingin Diakonissalaitoksen

Vamos-toiminnan kanssa (alle 30v)

• Etsivä työ, kotiin meneminen ja mukana

kulkeminen ovat toimivia menetelmiä

• Edetään pienin askelin

• Verkostossa toimien

• Ei-viranomaistyön ja viranomaistyön yhdistäminen

näyttää tuottavan tulosta

• Vamoksen konseptissa lähityö, toimintakeskus,

starttityöpaja ja VAMOS-koulutus muodostavat

kokonaisuuden, lisäksi HDL:n muut

mahdollisuudet : www.hdl.fi/kehittämistoiminta

Yhteistyö Tuetun työllistymisen palvelun

kanssa

• Yhteistyökokeilu autismin kirjon nuorille asiakkaille

• Asperger, ADHD, ADD, dysfasia, tourette, laaja-

alaiset oppimishäiriöt, ei välttämättä diagnoosia

• TTP:n työvalmentaja kuntouttavan työtoiminnan

työyhteisössä nuoren tukena (nuoren perehdytys

työhön, työyhteisön perehdytys nuoreen)

• Yhteistyössä etsitään jatkopaikkaa tai esim.

haetaan eläkettä• www.hel.fi /työllistämispalvelut/tuetun työllistymisen palvelu

Muu yhteistyö• Verkostotyö sosiaaliviraston nuorten sosiaalityön

tiimien kanssa, erityisesti silloin kun nuori ei pysty

osallistumaan vielä työhön kuntouttaviin

palveluihin

• Pulmana on, ettei ”arjen kuntoutusta” ole tarjolla

kuin satunnaisina ryhminä

• Verkostotyö päihde- ja mielenterveyspalveluiden

kanssa, varmistetaan hoidon kautta tuleva tuki

nuoren osallistuessa työhön kuntouttaviin

palveluihin tai sovitaan, että nuori keskittyy tietyn

ajan pelkästään hoitoon

• Hoidoista puuttuu toiminnallisuutta

Mitä pitäisi muuttaa ettei nuori jää syrjään?

• Peruskouluyhteisöön sosiaaliohjaajia jne., jotka voivat

työskennellä myös perheiden kanssa

• Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen, riittävä tuki

opiskeluun (myös toisen asteen koulutuksessa)

• Vaikeuksien tullen tarjolla lähityöntekijä, jolla riittävästi

aikaa ja joka mukana tarpeeksi pitkän ajan

• Tukea ja neuvontaa tarjolla heti ja matalalla kynnyksellä

• Tuen aktiivinen tarjoaminen, etsivän työn keinot käyttöön

• Tukihenkilöitä, yhteisöjen vahvistamista (viranomaiset

aktiivisesti mukana niissä)

• Kokemusasiantuntijoita ammattilaisten avuksi

• Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen: pitää olla mahdollista

mennä koulutukseen tai ottaa vähäistäkin työtä vastaan

ilman että talous menee sekaisin

• Peruspalveluiden pitkäjänteinen kehittäminen ja riittävät

resurssit, ei enää lyhytaikaisia hankkeita ja projekteja

• Paikallisten voimien yhdistäminen, moniammatillinen

työskentely, palvelujen pirstaleisuudesta kokonaisuuksiin

• Ammattilaisten työnjaoissa reviirien vahtimisesta

yhteistoimintaan: jos lisäresursseja ei ole eikä tule niin

katsotaan edes mitä voidaan tehdä toisin nykyisin voimin

• Pidetään käytännöt joustavina

• Kaikki eivät pysty vaativiin koulutuksiin, heillekin tilaa

työmarkkinoille

Kiitos!Kristiina Aho

10.9.2013

Helsingin työvoiman palvelukeskus

Käenkuja 3aA (1., 3. ja 4. krs.)

00500 Helsinki