Jukka Oksanen 2015 - Sosiaalikollega · voi tuntea yyyyhteistä ihmisyyttä asiakkaan kanssa. ......

Jukka Oksanen 2015

Esittäytyminen ja orientoivat kysymykset:

- mistä päin tulet ja mitä teet työksesi?p j y

- onko työssäsi jotain erityisen pulmallista onko työssäsi jotain erityisen pulmallista, johon odotat vastausta tässä koulutuksessa?

KOHTAAMINEN: yhteistyösuhde, ihminen esiin, kohtaamisen jälki.

PUHEENAIHEET (eettinen liikahdus): elämäntarina, elämäntapa, tyypillinen päivä, arkiviikko, vahvistus, muutosaihe, muutostoiminta, suunnitelma.

TEKNIIKKA: puheeksiotto, avaintaidot

L

1+1=21+1 2

?

retkahdus esiharkinta

vakiin- harkinta nus

toiminta päätös toiminta päätös

Muutosuhka aiheuttaa prosessin:

1. Kieltäminen2. Aggressiogg3. Kaupanteko4 Tyhjyys masennus4. Tyhjyys, masennus5. Hyväksyminen

Elämäntilanteen vaikutus toimintaan.Mielenterveys ja päihdeongelma. Perhetilanteiden ristiriitaisuus. Emotionaalinen haavoittuvuus, ,

minäkäsityksen häiriöt ja epävakaus. Itsetunnon kehityksen ja ydinminän tarpeet.y j y p Tunne-elämän häiriöiden vaikutus

toimintakykyyn.y yy Sosiaalisen lähiympäristön asema. Työntekijän kyky toimia tunne-elämää Työntekijän kyky toimia tunne elämää

vahvistavasti ja osana asiakkaan yhteisöä.

Kertaa asiakkaalle yhteistyönne tarkoitus ja päämäärä.

Kysy asiakkaalta mitä asioita tulisi käsitellä, jotta päämäärä toteutuisi. Tehkää yhdessä li t i i t Pidä h li ttä li t t l lista asioista. Pidä huoli, että listaan tulee myös hankalia asioita.K h i i t i i kk t i i t Kerro havainnoistasi asiakkaan toiminnasta.

Kerro huolestasi asian suhteen. Kysy hänen mielipidettään asiasta. Kerro oma ammatillinen mielipiteesi. Jätä aihe asiakkaan mietittäväksi.

Työntekijä käsittelee tietoa ammatillisesti eli ”ammattiminän” avulla ja kansalaisena eli ”kyläläisenä” Syntyy tiedon ja kokemuksen kyläläisenä . Syntyy tiedon ja kokemuksen punnitsemaa taitoa ja ymmärrystä sekä syntyy myös oman henkilökohtaisen tiedon tuottamia ykäsityksiä.

Tämän lisäksi työntekijä käsittelee asioita ”akateemisen” tutkitun tiedon kautta ja joutuu asiakastilanteisssa turvautumaan myös intuitioon li ” i t k ” i id l id teli ”aavistukseen” asioiden laidasta.

Syntyy tietoa, joka on sekä ammatillista että henkilökohtaista ja uskomuksia jotka ovat sekä henkilökohtaista ja uskomuksia, jotka ovat sekä ammatillisia että henkilökohtaisia.

akateeminen

ammatillinen henkilökohtainenammatillinen henkilökohtainentieto tieto

ammattiminä kyläläinentilli h kilök ht iammatillinen henkilökohtainen

aavistus aavistus

intuitiivinen

UUSI ASIANTUNTIJUUS työntekijän ja asiakkaan välinen

kumppanuus. asiakkaan asiantuntijuuden korostaminen. paikallisuus.p yhdessä tuotettava tieto. dialoginen kohtaaminen dialoginen kohtaaminen.

(Kirsi Juhila 2004)

Uusi auttava

tieto

Elämänsä tuntija

Alan tuntijaj tuntija

tarkoittaa työntekijän ja asiakkaan välistä positiivista tunnesidettäpositiivista tunnesidettä.

tarkoittaa molemminpuolista uskoa, kunnioitusta pitämistä ja huolenpitoakunnioitusta, pitämistä ja huolenpitoa.

saa aikaan tunteen kumppanuudesta työntekijän ja asiakkaan välillä.työntekijän ja asiakkaan välillä.

on työntekijän ja asiakkaan välisen suhteen tietoinen ja tarkoituksellinen osatekijä.j j

(Adam Horvath 2001)

Työntekijä:1. Valmistautuu ennen kohtaamista.2. Aloittaa ”istumalla käsiensä päällä”.3. Kääntyy asiakkaan suuntaan.yy4. Kysyy avoimen kysymyksen tai kertoo

miksi asiakas on kutsuttu ja kysyy sittenmiksi asiakas on kutsuttu ja kysyy sitten.5. Kuuntelee aktiivisesti asiakasta ja

keskustelee kevyestikeskustelee kevyesti.6. Aloittaa jonkin ajan kuluttua normaalin

ö k ltyöskentelyn.

ÄITI, ottaa kaiken vastaan, rauhoittaa ja l hd T i h i j lohduttaa. Toinen rauhoittuu ja tyyntyy, syntyy hyvä suhde.OPO i hd lli k i htii OPO, avaa uusia mahdollisuuksia, pohtii merkityksiä, antaa uusia tavoitteita ja rohkaisee yrittämäänyrittämään.

VALMENTAJA, antaa keinoja, harjoituttaa, kontrolloi ja varmistaa, että toinen alkaa toimia j ,uudella tavalla.

ASIANTUNTIJA, joka vastaa siitä, että toimitaan jtieteen, normien ja etiikan mukaisesti.

Medikaalis-menetelmällinen

terapiatulosterapiatulos

Kontekstuaalinen suhde

Allianssin luominen vaikeutuu jos työntekijä: on kriittinen tai moralistinen on väittelevä tai puolustautuva on epävarma tai jännittynyt p j y y on väsynyt tai välinpitämätön noudattaa liian jäykästi menetelmäänsä noudattaa liian jäykästi menetelmäänsä käyttää hiljaisuutta sopimattomasti

suunnittelee ajankäytön huonosti suunnittelee ajankäytön huonosti

Allianssin luominen helpottuu jos työntekijä: on myötätuntoinen ja osallistuva on ystävällinen ja luotettava on johdonmukainen ja käyttäytyy varmastij j y y yy hallitsee useampia menetelmiä selittää terapian periaatteet havainnollisesti selittää terapian periaatteet havainnollisesti luottaa omaan kykyynsä auttaa

osaa korjata allianssivirheet osaa korjata allianssivirheet

liiallinen asiantuntijakeskeisyys tekee kohtaamisesta yksisuuntaisenkohtaamisesta yksisuuntaisen.

liiallinen asiakaskeskeisyys hämärtää ammattilaisen vastuun ja vallanammattilaisen vastuun ja vallan.

asiakas odottaa ammattilaisesta keskustelukumppania, joka herättää keskustelukumppania, joka herättää ajattelemaan uudella tavalla.

(Kaarina Mönkkönen 2007)( )

Työntekijän tieto- ja taitoperusta:

itsetuntemusmenetelmätuntemus käsitys toiminnan sisällöstä käsitys toiminnan rajoista käsitys toiminnan rajoista jämäkkyys ja johdonmukaisuus usko omaan menetelmään usko omaan menetelmään

Työntekijän viestintää:

sanalliset viestit eleiden viestit hyvä kuuntelu asiakkaan huomioonottaminen asiakkaan huomioonottaminen kunnioituksen osoittaminen taidokas konfrontointi = tosiasiat pöydälle taidokas konfrontointi = tosiasiat pöydälle

Työntekijän arvoperusta:

ihmiskäsitys eettinen ajatteluj henkilökohtainen kaikupohja, jolla työntekijä

voi tuntea yhteistä ihmisyyttä asiakkaan y yykanssa.

SYMPATIA = kanssatuntemista EMPATIA = toisen tunteiden ymmärtämistä

Nollatason myötätunto

Ykköstason myötätunto, yleinen

Kakkostason myötätunto, empatia

Kolmostason myötätunto, sympatia

Nelostason myötätunto

toiseus on erilaisuutta. se ”toinen” on erilainen ja samanlainen. samanlaisuuden harkittu etsintä: taitava

kohtaaja etsii samanlaisuuksia, jotta syntyy ymmärrys.

ymmärrys on kohtaamisen tavoite ja tulos. ymmärryksellä hallitaan omaa mieltä: jos

ymmärrän, en tuomitse. kaikkea ei voi hyväksyä, mutta toisen

henkilön lähtökohtia voi ymmärtää.

oman tehtävän epäselvyys – sisältö ja rajat. oikeiden sanojen puuttuminen. oman persoonan rajat: vihan ja pelon

kohtaaminen.masennus-ahdistus: uupumus,

riittämättömyys, umpimielinen olo. epäjalot tunteet: avuttomuus, katkeruus,

viha, kauna, syyllisyys, häpeä ja turtumus. toisen ylimielisyys, kiittämättömyys, tylyys,

vihaisuus tai puhumattomuus.

toisen kohtaaminen on itsen kohtaamista. kohtaamisen laatu liittyy itsetuntemukseen. itsetuntemus auttaa valmistautumaan. valmistautumisessa kehitetään ”hyvä y

transsi”. siinä palautetaan mieleen kohdattavan toisen p

mahdollisuudet ja voimavarat sekä käsitellään omia tunteita toista kohtaan.

pyrkimyksenä on terapeuttinen allianssi.

1 k t l t htii i ( älillä) itä i k 1. kuuntelen omaan tahtiini (välillä) mitä asiakas sanoo ja pidän huolen, että saan sanottua omat mielipiteeni.mielipiteeni.

2. kuuntelen tarkasti ja keskittyen asiakasta.3. kuuntelen tarkasti asiakasta ja kommentoin j

sekä tarkennan tarvittaessa sitä, että olen kuullut asian ”oikein” eli hänen painotuksillaan.

4 h omioin edellisten lisäksi mm elekieltä ja 4. huomioin edellisten lisäksi mm. elekieltä ja heijastan sitä omilla liikkeilläni.

5. huomioin edellisten lisäksi myös hänen rytminsä 5. huomioin edellisten lisäksi myös hänen rytminsä ja mukaudun siihen antamalla taukoja ja säilytän yhteisen katsekontaktin kun hän puhuu. (Ritva S l i )Saarelainen).

Tyhjennä ajatuksesi ja rentoudu, keskity siihen mitä toinen haluaa sinulle sanoa.

Katso silmiin ja kerro, että olet kiinnostunut siitä mitä toinen sinulle puhuu.

Malttia. Vältä takertumasta ensimmäisiin sanoihin, sillä niiden perusteella tehdyt äät l ät i t j ht h h j tät päätelmät voivat johtaa harhaan ja menetät

samalla seuraavan lauseen sanoman.Väl ä k k ä ä ä h j j äl ä ö Vältä keskeyttämästä puhujaa ja vältä myös arvailemasta, mihin suuntaan puhuja aikoo suunnistaasuunnistaa.

Kuuntele enemmän kuin puhut. On mahdotonta kuunnella ja puhua

ik i tisamanaikaisesti. Kiinnitä huomiota ilmeisiin, eleisiin ja

ää i ihi H j tt l i äänenpainoihin. Huomaa oman ajattelusi harhapolut ja herättele itseäsi, jos ajatuksesi alkavat harhailla alkavat harhailla.

Kehittynyt kuuntelija käyttää kuunteluaikaa yhdistelemällä kuulemiaan asioita ja yhdistelemällä kuulemiaan asioita ja muodostaa niistä kokonaisuuksia, jotta voi paremmin ymmärtääparemmin ymmärtää.

Missä kohdataan?Miten valmistaudutaan? Tavoiteltu tunnesävy?y Tavoiteltu viritys? Kohtaamisen tavoite? Kohtaamisen tavoite? Kohtaamisen kuormitus/keventäminen? Jälkeenjääneet tunteet? Jälkeenjääneet tunteet?