Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa - Kotisivu of beef... · (Bromus riparius) Sinimailanen...

KanadaKanadaKannattavaa NaudanlihantuotantoaKannattavaa Naudanlihantuotantoa

H.A. (Bart) Lardner PhD PAgH.A. (Bart) Lardner PhD PAgTutkija Tutkija ‐‐ DosenttiDosentti

SaskatchewanSaskatchewan’’in yliopistoin yliopistoLLääntisen Kanadan Naudanlihantuotannon ntisen Kanadan Naudanlihantuotannon 

kehittkehittäämiskeskus (WBDC)miskeskus (WBDC)

Toukokuu 2003BSE löydettiin Kanadasta

Kasvu tapahtui Kanadan 

heikon dollarin johdosta

$0.62 US:CAN

Liharotuisten nautojen kokonaismäärä Kanadassa

Saskatchewan - 1.3 miljoonaa emolehmää

Emolehmien määrät provinsseittainTammikuu 1, 2011 (emolehmiä = 4.27 milj.)

Saskatchewanvarannot

“Maailman proteiinin tarpeen oletetaan kaksinkertaistuvan 40 vuodessa” (Feedstuffs Magazine Lokakuu 2009)

Saskatchewan Kanada Provinssi on pinta‐alaltaan laaja Uusia tulokkaita (nuoria) alalle Runsaat rehu ja laidunnus mahdollisuudet Laajennuksen mahdollisuus Maatalous on muutoksessa!

Kanadalaiset liharodut- Musta & Punainen Angus - Hereford- Charolais - Simmental- Limousin

1. Tuottaja

2. “Väli”kasvatus

3. Loppukasvatus

4. Lihanjalostus

5. Jakelu ja kauppaKuluttaja

PihvivasikantuottajaVasikat laiduntavat emojen

kanssa keväällä, kesällä ja syksyllä

“Välikasvatus”BACK GROUND

Vasikan elopainon kasvattaminen vieroituksen jälkeen

FEEDLOT(rehustuksessa viljaa

yli 75 % kuiva-aineesta)

Teurastamo

Kauppa

Kanadan lihateollisuus

Loppukasvatus tavoitepainoon

suoritetaan paljon viljaa sisältävälläruokinnalla

Kanadan lihajalostusteollisuus Edelleen suurin tulojen lähde

kanadalaisille maatiloille Nauta ja vasikkakassassa tuotti

käteisvaroja vuonna 2010 $13 miljardia euroa

Saskatchewanin lihateollisuus Naudat muodostivat 2010 tuloja =

$658 millijoonaa euroa

Mikä vaikuttaa kannattavuuteen?Rehukustannus

Polttoainekustannus

Rehunhyötysuhde

Kuivuus

Lannoitteet

Markkinat ja hinnat

Vasikkasaanto %

Keinoja parantaa kannattavuutta

Suunnitelmallinen myyntiajankohta Ei huutokauppaa  ‐Myydään suoraan loppukasvattajalle (feedlot)

Tilayhteistyö – Useat tilat myyvät eläimensä/nautansa yhdessä Myytävien eläinten lukumäärä kasvaa –Korkeampi hinta

Internetti ja Sateliitti myynnit

Naudanlihantuotannon Naudanlihantuotannon kannattavuuteen vaikuttaa:kannattavuuteen vaikuttaa:

Käytetään mahdollisimman paljon laidunta, karkearehua ja kasvin/viljantuotannon satojäämien käyttö

Korkea vasikkasaanto % ‐ suuri vieroitettujen vasikoiden lukumäärä

Uudistushiehojen hyvä tiinehtyvyys Matalat kiinteät kustannukset / emo

Maapohja, rakennukset, koneet, välineet Matalat työvoimakustannukset Laske tuotannon yksikkökustannukset! (45 kg kasvatettu vasikka)

“Markkinoiden ailahtelevuus”

Naudanlihantuotannon kasvu Naudanlihantuotannon kasvu ‐‐ Dollari [$CAN:$US]Dollari [$CAN:$US] $0.62 $0.62 ‐‐ $0.68 (vuodesta 1986 vuoteen 2002)$0.68 (vuodesta 1986 vuoteen 2002)

$0.99 (Lokakuu 2011)$0.99 (Lokakuu 2011)

MCOOL = AlkuperMCOOL = Alkuperäämerkinnmerkinnään vaatimusn vaatimus MikMikää vaikutus vaikutus ““vväälikasvatettujenlikasvatettujen”” vasikoiden hintaan vasikoiden hintaan 

Kanadassa?Kanadassa?

BSE 2003 BSE 2003 

Kanadalaiset naudanlihantuottajat olivat pakotettuja Kanadalaiset naudanlihantuottajat olivat pakotettuja VVÄÄHENTHENTÄÄMMÄÄÄÄN KUSTANNUKSIAN KUSTANNUKSIA↓↓

Western Beef Development CentreWestern Beef Development CentreLLääntinen naudanlihantuotannon ntinen naudanlihantuotannon 

kehittkehittäämiskeskusmiskeskus

www.wbdc.sk.cawww.wbdc.sk.ca

Naudanlihan‐ & Karkearehuntuotannon Tutkimuslaitos

300 Mustaa Angus emolehm300 Mustaa Angus emolehmääää800 ha 800 ha –– Hoidettuja laitumia ja viljeltyHoidettuja laitumia ja viljeltyää maatamaata

WBDC PWBDC Päääämajamaja

Termuende TutkimustilaTermuende TutkimustilaSijaitsee LaniganSijaitsee Lanigan’’issa Saskatchewanissa Saskatchewan’’issaissa

LLääntinen naudanlihatuotannon ntinen naudanlihatuotannon tutkimuskeskus tutkimuskeskus 

Western Beef Development CentreWestern Beef Development Centre

Termuenden tutkimustilaTermuenden tutkimustila

Lanigan Saskatchewan  51Lanigan Saskatchewan  51°°LeveysastettaLeveysastetta

Saskatchewanin YliopistoSaskatchewanin YliopistoSaskatoon SaskatchewanSaskatoon Saskatchewan

VedenlaatututkimusKarkearehututkimus

Tuotanton kustannuksetTaloudelliset analyysit

PihvivasikantuotantomallitManagement = Hoitokäytännöt

Eläin ‐Maaperä – Kasvi‐vuorovaikutusRavinnehuoltoUudistaminen

Ruokinta pihvivasikantuotannossa

Lisääntymistehokkuus/hedelmällisyyden säilyttäminenKehittämisohjelmat

WBDC Extension/Outreach Program“Tutkimuksesta käytäntöön”‐ohjelmat

PellonpiennarpPellonpiennarpääiviväät/Avoimet ovett/Avoimet ovet KesKesään pellonpiennarn pellonpiennar‐‐ppääivivää –– 21.6. 201121.6. 2011 Talven pellonpiennarTalven pellonpiennar‐‐ppääivivää –– 2.12. 20112.12. 2011

JulkaisutJulkaisut TietolehtisetTietolehtiset EE‐‐uutiskirjeuutiskirje LehtijulkaisutLehtijulkaisut

Media (TV, radio)Media (TV, radio) Nettisivut Nettisivut –– wbdc.sk.cawbdc.sk.ca EsityksetEsitykset

Video clips Video clips ((http://www.youtube.com/watch?v=8N8LCqjxqX8http://www.youtube.com/watch?v=8N8LCqjxqX8))

Karkearehun käytön lisääminenKarkearehun kKarkearehun kääytytöön lisn lisääääminenminen

Karkearehut ovat “naudanlihateollisuuden perusta”

5 miljoonaa ha luonnonlaidunta

3.5 million ha viljeltyjä karkearehuja

Voidaan laiduntaa monta päivää vuodessa!

Karkearehututkimus

Italian raiheinItalian raiheinääNurminata         Nurminata          Crested wheatgrassCrested wheatgrass

(agropyron cristatum)

SyysruisSyysruis Virnat Virnat Rehukattara Rehukattara ((Bromus inermis L.) Esparsetti Esparsetti (Onobrychis viciifolia )

VaihdoskattaraVaihdoskattara(Bromus riparius) SinimailanenSinimailanenHybridi kattaraHybridi kattara((B. riparius X B. inermis)

Talvilaidunnus käytäntöjä –Emolehmät läntisessä

Kanadassa

Ruokintakustannus

Emolehmien hoitokäytännöt

Talvilaidunnus mahdollisuudet

• “Stockpiled” monivuotiset nurmet (Stockpiled = kasvusto jätetty niittämättä kasvukautena. Syötetään korsiintuneena kasvukauden loputtua)

• Karholta syötetyt yksivuotiset• Pohjoisen ja etelän lajikkeet

• Paalilaidunnus

• Kasvinviljelyn sadonkorjuujätteiden laidunnus• Viljat, palkokasvit ja öljykasvit

• Olki, akanat ja seulontajätteet sekä näiden yhdistelmät

Pidennetyn laidunkauden mahdollisuudet

“Lumen alta laidunnus”

ElElääinten tarhoihin syinten tarhoihin syööttttääminen on kallistaminen on kallista

LLääntisessntisessää Kanadassa elKanadassa elääinten talvilaidunnus inten talvilaidunnus pellolla vpellolla väähenthentääää kustannuksia 35kustannuksia 35‐‐40%40%

Talven ruokintakustannus Talven ruokintakustannus –– LLääntisessntisessääKanadassaKanadassa

Ruokintakustannus muodostaa 60Ruokintakustannus muodostaa 60‐‐75 % 75 % emolehmemolehmään vuosittaisesta n vuosittaisesta kokonaiskustannuksestakokonaiskustannuksesta

Suunnittele talvikauden ruokintaSuunnittele talvikauden ruokinta

Analysoi kaikkien rehujen ravintoainesisAnalysoi kaikkien rehujen ravintoainesisäältltöö!!

KKääytytää ravintoainesisravintoainesisäällllööltltääään matalia rehuja, n matalia rehuja, jos mahdollistajos mahdollista

SSääääddää rehustus elrehustus elääinten tarpeeseen inten tarpeeseen kustannustehokkailla tkustannustehokkailla tääydennysrehuillaydennysrehuilla

Laidunnettavat kasvit

OhraOhra MaissiMaissiKauraKaura HirssiHirssi

““BackgroundingBackgrounding””‐‐ Vasikoiden vVasikoiden väälikasvatus likasvatus laiduntamalla yksivuotisia karkearehujalaiduntamalla yksivuotisia karkearehuja

R KumarR Kumar11, HA Lardner, HA Lardner1,21,2, JJ McKinnon, JJ McKinnon22

11Western Beef Development CentreWestern Beef Development Centre22Department of Animal & Poultry ScienceDepartment of Animal & Poultry Science

120 syksyllä vieroitettua vasikaa jaettiin kolmeen eri välikasvatuskäsittelyyn lokakuussa, jotka toistettiin kaksi kertaa Laidunnettiin kokoviljahirssiä karhoilta pellolta Laidunnettiin kokoviljaohraa karhoilta pellolta Eläimet olivat heinäruokinnalla tarhassa

Eläimet siirrettiin uudelle laidunnettavalle alueelle joka kolmas päivä

Täydennysrehua annettiin 2,5 kg/päivä (0,61% elopainosta)

Tutkimus 1 – “Backgrounding”välikasvatuskoe

Vasikat loppukasvatettiin Saskatchewanin yliopiston Vasikat loppukasvatettiin Saskatchewanin yliopiston naudanlihatuotannon tutkimusyksiknaudanlihatuotannon tutkimusyksiköön feedlotissan feedlotissa

Vasikoiden totutusvaihe suoritettiin rehustuksella, Vasikoiden totutusvaihe suoritettiin rehustuksella, jossa oli 60 % sjossa oli 60 % sääililöörehuarehua

Loppuakasvatusvaiheen rehustus sisLoppuakasvatusvaiheen rehustus sisäälsi 20 % lsi 20 % karkearehua ja 80 % ohraakarkearehua ja 80 % ohraa

Vasikoiden teurastusajankohta mVasikoiden teurastusajankohta määääritettiin ritettiin ultraultraäääänimittauksen perusteella. Tavoitteena oli 12 nimittauksen perusteella. Tavoitteena oli 12 mm selkmm selkäärasvan paksuus.rasvan paksuus.

ElElääinten kasvu ja ruhointen kasvu ja ruho‐‐ominaisuudet arvioitiin ominaisuudet arvioitiin loppukasvatusvaiheen aikanaloppukasvatusvaiheen aikana

Tutkimus 2 Tutkimus 2 –– LoppukasvatuskoeLoppukasvatuskoe

Välikasvatusvaiheen vaikutus eläinten kasvuun kolmen vuoden kokeen aikana

KäsittelyRehustus Kokoviljaohra Kokoviljahirssi Heinä Vaihteluväli P-arvoElopaino, kgAlkupaino, kg

207,1 207,3 207,7 8,46 0.996

Loppupaino, kg

288,1 269,4 290,7 7,65 0.002

Päiväkasvu, kg/pv

0,8 0,6 0,8 0,03 0.001

Elopainon muutos kokeen aikana, kg

77,9 59,0 79,9 4,39 0.001

Kasvavien vasikoiden kasvukilon kustannus oli ohrakarhoilta 41‐43 % matalampi kuin hirssikarhoilta tai 

tarharuokinnassa

Emolehmien talvikauden Emolehmien talvikauden ruokinta monivuotisilta ruokinta monivuotisilta 

laidunalueiltalaidunalueilta

P JungnitschP Jungnitsch11, HA Lardner, HA Lardner2,32,3 and J Schoenauand J Schoenau11

Rehut sijoitetaan pellolle Rehut sijoitetaan pellolle syksyllsyksyllää

Ravinteet Ravinteet paalilaidunnusalueeltapaalilaidunnusalueelta

Matalammat kustannuksetMatalammat kustannukset

Paalilaidunnus

Suosittu, käytetty ruokintamenetelmä

Karkearehun käsittely (silppuaminen) lisää syöntimäärää?

Ei kustannuksia lannanlevittämisestäPaalien käsittely

Tarharuokinta

Emot ruokittiin tarhaanEmot ruokittiin tarhaan

Ravinteet (olkisonta)kuivikepatjassaRavinteet (olkisonta)kuivikepatjassa

Ylimääräinen kustannus sonnan käsittelystäja kuljettamisesta

Levitetty laitumelle kuivikelanta & komposti

Määrät• Lantaa 30 tonnia/aari

• Kompostia 10 tonnia/aaria

• Kontrolli – ei mitään

Ruokintamenetelmän vaikutus emolehmän elopainoon

0.0

0.4

0.8

1.2

Bale Graze Bale Process Drylot2003-2004 2004-2005

Paun

aa/päivässä

Jungnitsch et al. 2011 Agri. Ecosys. Environ.Agri. Ecosys. Environ.

Maaperän typpi (NO3 + NH4) 0‐15 cm syvyydessä(paunaa N/aari)

0,025,050,075,0

100,0125,0150,0175,0200,0

Check Raw Compost Bale Graze Bale Process

Fall 2003 Spring 2004

c

a

b

Paun

a/aaria

cc

P<0.0001

Jungnitsch et al. 2011 Agri. Ecosys. Environ.Agri. Ecosys. Environ.

Määperän typpi

(NO3 + NH3 0‐15 cm syvyydessä, kg N/ha)

PaalilaidunnusPaalien käsittely 

(silputtu karkearehu)

Talvilaidunnuksen vaikutus laitumen kasvustoon

Karkearehun kuiva‐ainesaanto / käsitelty alue paunaa/aari

15.7. 26.9. Yhteensä

Kontrolli 1283 302 1585d

Kuivikelanta 1942 395 2337c

Komposti 2210 547 2757c

Paalilaidunnus 2424 1295 3719b

Käsitellyt paalit (silputtu karkearehu) 2726 1987 4713a

Biomassa Biomassa ↑↑ talvilaidunnusaluella talvilaidunnusaluella ‐‐ 270%270%Biomassa Biomassa ↑↑ lannanlevitysalueella lannanlevitysalueella ‐‐ 60%60%

N (typpi) = 34 % 

P (fosfori) = 22 %

Talvilaidunnuksen vaikutus ravinnekierron tehokkuuteen

Jungnitsch et al. 2011 Ag. Eco. Eniv.Jungnitsch et al. 2011 Ag. Eco. Eniv.

N (typpi) = 7 %

P (fosfori) = 4 %

Tarharuokinnan vaikutus ravinnekierron tehokkuuteen

Jungnitsch et al. 2011 Ag. Eco. Eniv.Jungnitsch et al. 2011 Ag. Eco. Eniv.

PaalilaidunnuskohdePaalilaidunnuskohde15.5.200415.5.2004

Heinäpaalirivistö Olkipaalirivistö

PaalilaidunnuskohdePaalilaidunnuskohde15.7.200415.7.2004

Heinäpaalirivistö

Olkipaalirivistö

PaalilaidunnuskohdePaalilaidunnuskohde10.11.200710.11.2007

Kustannus($/emolehmKustannus($/emolehmää/p/pääivivää))

0.0

0.5

1.0

1.5

2.0

Drylot Bale Process Bale Graze

$1.06$1.06 $1.04$1.04

$1.46$1.46

Talvilaidunnuksessa Talvilaidunnuksessa kustannus 30% kustannus 30% ↓↓

Muut kustannukset (130 päivää)

Käsittely PaalilaidunnusPaalirehun 

silppuaminenTarharuokinta

Konekustannus ($/emo/päivä)

0.04 0.10 0.55

Traktorin käynnistyskertojen lkm talvella

0 39 264

Polttoaine (L/100 emoa)

109 327 2048

Jungnitsch et al. 2008

Emolehmät laiduntavat vanhaa ja korsiintunutta monivuotisia nurmikasvustoa kasvukauden loputtua

Karkearehun ravitsemuksellinen laatu Raakavalkuainen, energia, ADF, NDF, 

orgaanisen aineksen sulavuus, Ca, P

Maaperän ravinteet (N, P) Talvikauden ylläpidon kustannukset

Monivuotisten nurmikasvustojen laidunnus “stockpiling”‐tekniikalla 

Yhteistyökumppanuus karja‐ ja kasvintuotantotilojen välillä

Kasvintuotannon sadonkorjuujätteiden ruokinta laiduntamalla emolehmille

Herneen ja kauran sadonkorjuujätteiden laiduntaminen

Krause et al. 2011

SadonkorjuujSadonkorjuujäätteiden tteiden laidunnuslaidunnus!!

Läntisessä Kanadassa on runsaasti peltopinta‐alaa viljan viljelyssä!

HUOMIO! – Akana ja akana/olki sadonkorjuujäte on tarkoitettu ainostaan 

emojen ylläpitokauden ruokintaan

Täysikasvusten emolehmien tulee olla HYVÄSSÄ KUNTOLUOKASSA!!

Emolehmien sadonkorjuujäterehustuksen täydennysruokinta tiivistetyillä ohra‐

maissitärkkelysrankkijyvillä

Raakavalkuainen 39% Paljon energiaaPaljon rasvaaKuitu on hyvin sulavaa

Van De Kerckhove et al. 2011 PAS

Maissikasvuston pystyyn syöttäminen emolehmille

WBDC Termuende tila ‐ Lanigan Saskatchewan Kanada

Gudmundsen Sandhills Tutkimuslaitos – North Platte Nebraska YHDYSVALLAT

Kustannustehokas uudistushiehon kasvatus emolehmätuotantoon

Kustannustehokas uudistushiehon kasvatus

Saskatchewan KANADA 

Nebraska YHDYSVALLAT

EmolehmEmolehmään aikaisen n aikaisen (Maaliskuu) ja my(Maaliskuu) ja myööhhääisen isen (Kes(Kesääkuu) poikimakuu) poikima‐‐ajankohdan ajankohdan vertailu lvertailu lääntisessntisessää Kanadassa Kanadassa 

Töiden jakautuminen–poikimiset keväällä

Source: Environment Canada 2007 (Saskatoon)

Töiden jakautuminen–poikimiset kesällä

Source: Environment Canada 2007 (Saskatoon)

Rehustuksen suunnittelu

Peltolaidunnus (PG) Peltolaidunnus (PG)

Paalilaidunnus (BG)Paalilaidunnus (BG)

Karholaidunnus(SG)Karholaidunnus(SG)Tarharuokinta (DL) Tarharuokinta (DL)

90-120 päivää

30 päivää

120 päivää

60-100 päivää

Kokonaisaika, joka käytettiin laidunnukseen ja tarharuokintaan

POIKIMA‐AJANKOHDAN VAIKUTUS KUSTANNUKSIIN

$300 / emolehmä$340 / emolehmä

Huhtikuun poikiminen

Kesäkuun poikiminen

2010 WBDC Pihvivasikantuotannon 

kustannusten selvittäminen

Läntisen naudanlihantuotannon 

kustannus  Alkoi 1998

Vuosittainen seuranta ja analysointi yhdessä tuottajien kanssa

Ilmainen osaanottajille + Tilakäynti

Tiedot analysoidaan CowProfit (emotuotto)$  ohjelmalla

Yksittäisten tilojen tiedot pysyvät luottamuksellisina

2010 tuottajatilastoa

Karjakoko  282 emoa

Vasikkatuotos  248 vasikkaa

Vieroitus‐% 88 %

Vieroituspaino  246 kg

Tarharuokintapäivät 160 päivää

Kannattavuusraja $2.86/kg

Poikimakauden aloituspäivät

Matalan tuotantokustannuksen tilat

Vasikat syntyvät tuokokuussa

Vasikoiden omistajuus säilytetään –“background” välikasvatusvaihe nurmella tai loppukasvatusvaihe

Karholaidunnus, paalilaidunnus, kasvinviljelytuotannon sadonkorjuujätteet

Matalammat kone & rakennusinvestoinnit

Naudanlihahinta 2011Naudanlihahinta 2011 Kanada Kanada –– hinnat hinnat ↑↑ 20% (Canfax)20% (Canfax)

272 kg (600 lb) vieroitettu vasikka

$0.72 kg ($1.59 lb)

$954 CAN ‐ EUR 681 (2.51 per kg)

590 kg (1350 lb) loppukasvatettu härkä

$108.92 ruhopaino, kg

$1416 CAN ‐ EUR 1012 ‐ (1.71 per kg)

Kiitos!Kiitos! Thank you!Thank you!

www.wbdc.sk.cawww.wbdc.sk.ca