View
2
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
www.helsinki.fi/yliopisto
Kaupunkiaktivismi
– yhteiskunnan neljäs sektori
Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke 2015–2017
Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
Tilapioneerit goes Myyr York, Colosseum 26.4.2018
Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tampereen yliopisto (Helsingin yliopisto,
sosiaalitieteiden laitos)
Valtiotieteellinen tiedekunta
KAUPUNKIAKTIVISMI – MITÄ SE ON?
Kaupunkilaisten organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka
• tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella
• luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa
• suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen
• nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun
• järjestäytyy ja toimii internetin ja somen avulla.
Termi tullut yleiskieleen suunnilleen tässä merkityksessä n. 2011–2012
2
www.helsinki.fi/yliopisto
Miksi kaupunkiaktivismi on
kehittynyt ja lisääntynyt?
• Digitalisaatio + internet + some = toimijaverkostot
• Digitalisaation immersio arkeen
• Internet-kulttuurin massoittuminen: avoin lähdekoodi, hakkerietiikka, wikinomia, vertaisuus, globaalius, joukkoäly
• Some ei vain kommunikaation vaan järjestäytymisen ja toiminnan välineenä
• Kuluttajuuden muutos: osallistuva kulutus, jakaminen
• Kulutuksen kulttuuristuminen
• Ekologinen etiikka
• (Omistamisesta käyttöoikeuksiin)
30.4.2018 3
www.helsinki.fi/yliopisto
Miksi kaupunkiaktivismi on
kehittynyt ja lisääntynyt?
• Ekologinen käänne
• Ekologia yleistyneenä edistyksen eetoksen pohjavireenä
• Työn muutokset
• Luovan työn korostuminen
• Luovan työn ulkoistaminen ja verkostoituminen organisaatioista projekteihin ja produktioihin
• Yritystoiminta: startup-henki, eettinen yrittäjyys
• Mikroyrittäjyys, freelancerismi, co-working-tilat
• Maapallon samanaikainen valloitus ja pelastaminen
• Pettymys politiikkaan ja järjestötyöhön
• Haluttomuus sitoutua – spontaanius, innostus, yhteisöllisyys
• Miksei toimisi itse toisten kanssa tässä ja nyt?
30.4.2018 4
Valtiotieteellinen tiedekunta
TUTKIMUSASETELMA
• Miten kaupunkiaktivismit palvelevat kaupunkien kehittämistä (innovaatiot, ekologia, osallisuus, yhteisöllisyys)?
• Miten kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää niitä?
• Toimintatutkimuksella tietoa, välineitä, näkemyksiä ja aloitteita kansalaisten ja hallinnon fiksuun kohtaamiseen
5
Valtiotieteellinen tiedekunta
Tutkijat
• yliopistotutkija, dosentti Pasi Mäenpää (HY, sosiaalitieteiden laitos)
• tutkija, FT Maija Faehnle (HY/Suomen ympäristökeskus)
Lisäksi
• yliopistonlehtori, dosentti Maaria Linko, Avoin yliopisto: kaupunkiaktivismikurssi 2016
• professori emeritus Harry Schulman: ohjausryhmän pj.
• hankekumppanit: YM, VM, OM, Ara, Syke, Kuntaliitto, Helsinki (Osallisuus- ja neuvontayksikkö, Lähiöprojekti, Kulttuurikeskus, Tietokeskus, Nuorisoasiainkeskus), Espoo, Vantaa, Lahti
Rahoittajat
• Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma (2015–2017)
• Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara (2015)
• Valtiovarainministeriö (2015) ja Ympäristöministeriö (2015-2016)
• SKR:n Uudenmaan rahasto, Heikki von Hertzenin rahasto (2016)
• Suomen tietokirjailijat (2017)
• Sitra (2017)
6
TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA RAHOITUS
www.helsinki.fi/yliopisto
• Tapaamiset/haastattelut: muistiot blogiin
• Työpajat, seminaarit, keskustelutilaisuudet
• Osallistumista, aloitteita ja syötteitä aktivismeihin
• Ohjausryhmätyöskentely
• Aktivismiopintopiiri, Kaupunkiaktivismi-kurssi
• Esitykset kursseilla ja seminaarissa
• Viestintä: blogi, FB-ryhmä, sähköpostilista, (Twitter)
• Tehtävänannot kumppanien ongelmista: miten voimme auttaa?
30.4.2018 7
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Toimintatutkimusta kehittävällä
otteella ja tietoa jakaen
www.helsinki.fi/yliopisto
The method involves an iterative cycle of
• 1) identifying and analysing agents, activities, and development needs of activism
• 2) informing authorities and examining their interests on the concerned activities (e.g. regulating, supporting),
• 3) composing concrete development tasks by intermediation,
• 4) implementing the tasks by organising collaborative meetings and workshops for activists and officials,
• 5) combining and refining the outcome and informing the partners of it,
• 6) evaluating the process and its consequences.
30.4.2018 8
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Advocative action research
(asianajotoimintatutkimus) (Mäenpää & Faehnle 2016)
30.4.2018 9
Ravintolapäivä – anarkismista vientituotteeksi
10 Kuva: Jaakko Blomberg
Kallio Block Party 2011->
Herttoniemi Block Party 27.8.2016
Myyrmäki movement – sense of community in the neighborhood
Roihuvuori movement – sense of community in the neighborhood
www.helsinki.fi/yliopisto
Saaremme-osuuskunta: puoti & kahvila, nyt Saaremme-hyvinvointikeskus
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi https://w
ww
.facebook.c
om
/saare
mm
ehyv
invoin
ti/
Mushrooming – Shared working spaces
Networking, ground for innovations, social support, multiple-use spaces
https://www.mushrooming.fi/en/
Sompasauna – open urban cabin
Next one in Tampere! By the Dwellers in Agile Cities project, collaboration with Hukkatila ry
Trashlab – P2P learning, maker culture, circular economy
https://temporary.fi/proposals/16
Lähiympäristön parantaminen,
paikan muotoilu (placemaking)
Janokioski.fi
20
REKO-renkaat – lähiruokaverkosto
Joukkorahoitus – yhteisölliset hankkeet Suomi 2015: joukkorahoitusmarkkina 84,4 m€ (muu 253 m€).
USA:ssa joukkorahoitus kasvanut jo ohi perinteisen.
(Mesenaatti.me, EhtaRaha, Vauraus Suomi)
FB-kirpputorit - vertaiskauppa, kiertotalous
Hukkatila ry – mediator, makes it easier for people to improve their city
www.helsinki.fi/yliopisto 15.1.2017 25
Aikapankit - palveluiden vaihto, vaihtoehtovaluutta “tovi” stadinaikapankki.wordpress.com/
i
https://horizon-magazine.eu/article/alternative-currencies-rapid-growth-phase-researchers_en.html
Valtiotieteellinen tiedekunta
Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus
LISÄÄ KAUPUNKIA HELSINKIIN -FB-RYHMÄ UUTENA
KANSALAISTOIMIJANA
KESKUSTELUTILAISUUDEN KOOSTE: HTTPS://KAUPUNKIAKTIVISMI.WORDPRESS.COM/2016/12/04/JALKISTALISTINEN-HIRVIO-VAI-
SUUNNITTELUKESKUSTELUN-UUDISTAJA-LAITURILLA-RUODITTIIN-LISAA-KAUPUNKIA-HELSINKIIN-RYHMAA/
Laituri, Helsinki 1.11.2016
Kuva Mikko Särelä
Urban Helsinki ja muu varjokaavoitus
30.4.2018 29
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
http://www.konepajaliike.org/
Jakamis/alu
statalous-
palvelut
Tila-aktivismi
Yhteisöaktivismi
Digiaktivismi
ITSE-
ORGANISOITU
VA KAUPUNKI
Kaupunki-
tapahtumat
Paikalliset
liikkeet
Kaupunki-
suunnnitte-
luryhmät
Innovaatio- ja
välittäjäyhteisöt
Sosiaalinen
vertaistuki
Talon tai tilan
valtaajat,
avaajat ja
tuunaajat
Artivismi
Vertais-
kauppa,
ruoanvälitys
Palvelujen
vaihto, vertais-
vuokraus
Haktivismi
Digiyhteiskunnan
kehittäminen
Julkisten palvelujen
parantaminen
Aktivismien
välineiden
kehittäminen
Ekoliikkeet Aktivoiva
viestintä
Aktivismien
tuki
Vihreällä aktivismityypit, joihin
erityisesti voi liittyä ekologisen
kestävyyden edistämistä,
”ekoaktivismit”
Mäenpää ym., tulossa
Systeeminen muutos
Oma juttu
Tee-se-itse
-toiminta
Oman asunnon
tai auton
vertaisvuokraus
Aikapankit
Myyrmäki-liike
(Perinteiset
kaupunginosa-
yhdistykset)
Siivouspäivä
Vaikuttaminen
valmisteluun
ja päätöksen-
tekoon
Nappi Naapuri
Lisää
kaupunkia
Helsinkiin
Ei laiteta
pakasteita pieneen
pussiin -kampanja
Ravintolapäivä
FB-kirpputorit
Hätäkahvit
Haktivismi
Ympäristömummo- ja
-vaaritoiminta
Hertsikan pumppu REKO-renkaat
Varjokaavoitus
Tuunauspajat
Hävikkiruoka-aktivismi
Kallio-liike
www.helsinki.fi/yliopisto
• Lähtökohta ei yleensä reaktio (konflikti, protesti tai
kiista)
• Ne eivät yleensä suuntaudu vaikuttamiseen
(julkisvallan päätöksentekoon ja sen valmisteluun)
vaan suoraan toimintaan
• Poikkeuksia: LKH, Urban Helsinki, Kallio-liike, KBP,
commons-liike…
30.4.2018 32
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Kaupunkiaktivismien
epäpoliittisuus
www.helsinki.fi/yliopisto
• Castells (1976): urban social movement, marginaaliryhmien
”utooppinen reaktiivisuus” ja koalitio systeemiä vastaan -> ei,
mutta talousrakenteita muuttavaa ja hallintorakenteita
haastavaa toimintaa kyllä
• Connective action, ei collective action (della Porta & Diani
2015), ei identiteetinmuodostusta – jep!
• Uudet liikkeet (Ilmonen 1998): asiantuntijuus, ekspressiivisyys
ja identiteettipohjaisuus sekä taipumus romantisointiin
esimerkiksi jälkimaterialististen arvojen suhteen – aineksia
näistä kaikista mutta eri mittakaavassa
30.4.2018 33
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Kaupunkiaktivismi suhteessa aiempiin
yhteiskunnallisiin liikkeisiin
www.helsinki.fi/yliopisto
• della Porta 2000 ja ”uus-uus-liikkeet”: välittynyt ja
monimuotoinen kytkös puolueisiin – eipä juuri
• Rasimus 2006 ja ”uusin liikehdintä”: suora toiminta,
median käyttö, vakiintumattomuus, maltillisuuden
perintö – jep!
• Rosanvallon 2006 ja ”vastapolitiikka”: ei valtaan
pääsy vaan sen rajoittaminen – ei
• Ylä-Anttila 2010 ja globalisaationvastainen liike
1999->: globaali vastarinta, solidaarisuus, verkostot,
media – solidaarisuus ja verkostot, osin kv.
30.4.2018 34
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
1990–2010-luvun liikkeet
www.helsinki.fi/yliopisto
• Finn 2014: käyttäjäystävällinen julkinen tila, kevyt
kapina byrokratiaa vastaan – jep!
• Crawford 2012: ei vastustamista vaan
mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen esittämistä – jep!
• Douglas 2014: ei vastarintaa vaan paikallisia
ratkaisuja yhteiseksi hyväksi – jep!
• Finn 2014, Bauwens: niukkuuden vastaisuus – eipä
juuri
30.4.2018 35
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
(Urbaani) tee-se-itse-aktivismi
www.helsinki.fi/yliopisto
• Minä-keskeisyys (Jensen 2016), ei valtaa haastavaa
agonismia (Mouffe) – mutta yhteisöllisyys itseisarvo
• Hyväosaisen keskiluokan pöhinää (Luhtakallio &
Mustranta 2017) – mutta inklusiivisuus,
suvaitsevaisuus ja jakaminen ytimessä
• Urbaanien hipsterien juttu: kyllä mutta levinnyt myös
lähiöihin – ja landelta kaupunkiin (REKO)
• Green gentrification?
30.4.2018 36
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
Kritiikki: hipsterien
hupiprojekteja
Valtiotieteellinen tiedekunta
POLITICS OF CIVIC ACTIVISM
• Micheletti (2003): political consumerism, individualised collective action from consumer choice to DIY-action (or DIO)
• Saward (2010)/Rättilä & Rinne (2016): representational claim, prefiguration and performativity
• Iveson (2013)/Ranciere (2009): right to the city -> maintaining disagreement and dispute by DIO
• Mouffe (2006): agonism? not contesting power, but on the metalevel prefiguration may lead to competition with ”the system”
37
Valtiotieteellinen tiedekunta
KAUPUNKIAKTIVISMI -> YHTEISKUNNAN NELJÄS SEKTORI
• Ei vain liikehdintää vaan pysyvä uusi toimija- ja toimintakenttä kansalaisyhteiskunnassa ja yhteiskunnan rakenteessa
• Miten toimijoiden suhteet muihin sektoreihin ja niiden instituutioihin rakentuvat ja kehittyvät?
• Termi alkanut levitä julkishallinnossa suurin piirtein tässä merkityksessä
38
Valtiotieteellinen tiedekunta
TARKOITAMME NELJÄNNELLÄ SEKTORILLA
1) järjestöjen ulkopuolella verkostomaisesti itseorganisoituvia ja toimivia yhteisöjä, jotka hyödyntävät internetiä, sosiaalista mediaa ja tiedon avoimuutta pyrkien ensisijaisesti konkreettiseen yhteistoimintaan omaehtoisesti muodostettujen tavoitteiden eteen
2) yleisemmin hybridimäisiä verkostotoimijoita, joiden toimintaa luonnehtivat avoimuuden, yhteisluomisen ja jakamisen periaatteet, ja joissa määritelmän 1) mukaisilla (kansalais)tahoilla on merkittävä asema
3) internetiin ja tiedon avoimuuteen sekä verkostomaiseen hallintaan ja yhteisluomiseen perustuvia toimintatapoja, joita voidaan omaksua myös muilla sektoreilla.
39
Valtiotieteellinen tiedekunta
NELJÄS SEKTORI – TUTKIMUSTAUSTAA
~ vertaisverkostot, popup-vapaaehtoistoiminta, itseorganisoituminen, DIY-toiminta, commons based peer-production, sosiaalinen innovaatio, ruohonjuuritason toiminta, kaupunkiliike, yhteisötoiminta, uusosuuskunta, sosiaalinen yrittäjyys, jakamistalous, yhteistyötalous, maker-kulttuuri, placemaking, taktinen urbanismi, do-democracy, prosumerismi, impact movement…
• Himanen 2001: hakkerietiikka
• Benkler 2006: commons based peer-production
• Shirky 2010: cognitive surplus
• Rifkin 2014: collaborative commons
• Bauwens: P2P-networks
• Sauri 2015: some ja julkishallinto
40
41
KANSALAISET
JULKINEN
SEKTORI
YKSITYINEN
SEKTORI
KOLMAS
SEKTORI
NELJÄS
SEKTORI
Aktivismi viriää
Esim. someryhmä,
tapaamiskäytäntö,
osuuskunta,
hanke vaikutetaan tavoitteisiin
ja toimintatapoihin,
käytetään yhdistystä tuenhakuun,
perustetaan oma yhdistys,
kilpaillaan toimijuudesta ryhdytään asiakkaaksi,
perustetaan mikro-, start
up- tai yhteiskunnallinen
yritys, vaikutetaan
markkinoihin
haetaan tietoa, lupia ja
tukia, vaikutetaan
toimintatapoihin, haastetaan
toimintatapoja
Valtiotieteellinen tiedekunta
Valtiotieteellinen tiedekunta 43
Jeremy Heimansin ja Henry Timmsin kuvaus vanhan ja uuden vallan
luonteista. https://hbr.org/2014/12/understanding-new-power
Valtiotieteellinen tiedekunta
Kansalaisten osallisuus ei ole vain osallistumista julkisen
vallan toimiin, sen valmisteluun ja päätöksentekoon
- demokratian laajentuminen tai täydentyminen tekemisen
demokratialla (+ yhteishallinnoinnilla)
DEMOKRATIA EI OLE VAIN
EDUSTUKSELLISTA DEMOKRATIAA
44
Valtiotieteellinen tiedekunta
OSALLISUUS MÄÄRITELTÄVÄ UUDELLEEN
• Julkisen vallan tiedon monopoli murtuu
• Toimijuuden muutos: asukas, asiakas, kuluttaja – moniroolinen kaupunkilainen
• Vaikuttaminen – tekeminen
• Osallisuus poliittis-hallinnollisessa prosessissa – osallisuus vertaisverkostojen projekteissa
45
Valtiotieteellinen tiedekunta
DEMOKRATIAN UUDET MUODOT
• Voimavarademokratia: kansalaistoiminnan resurssien hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi
• Joukkoistamisdemokratia: joukkoistaminen ideointina, keskusteluna ja valmistelun ohjauksena
• Asutuksellinen demokratia: paikallisten etusijaoikeus omaan lähiympäristöönsä
• Jakamistalousdemokratia: resurssien yhdistäminen ja hallinta yhdessä, yhdessä hallinnoitavan alueen kasvattaminen
• Somedemokratia: some datan ja tiedon lähteenä ja puntaroivan keskustelun paikkana
• Hybrididemokratia: hallinnon luomat ja kansalaisten itse tekemät, toisiaan täydentävät vaikuttamismahdollisuudet ja tavat määritellä ja säädellä vaikuttamisen demokraattisuutta.
46
Valtiotieteellinen tiedekunta
MITEN TOTEUTTAA VOIMAVARA-AJATTELUA DEMOKRAATTISESTI
• Tasapuolisuuden vaatimuksesta joustaminen ja tukipolitiikan positiivinen diskriminaatio voidaan perustella voimavarademokratian kriteeristöllä:
1) avoin lähdekoodi ja commons
2) innovatiivisuus
3) skaalattavuus
4) inklusiivisuus
5) synergiaedut
6) itsekorjaavuus
47
Valtiotieteellinen tiedekunta
CHALLENGES FOR URBAN PLANNING
• 1) Political engagement organised in social media (LKH, local social media movements)
• 2) Citizens challenging competence, appropriateness and quality (hacktivism, alternative planning; Urban Helsinki, LKH)
• 3) Utilisation of social media as data and as crowdsourcing
• 4) Place-based urban development (placemaking, tactical urbanism; Jänö kiosk, parklet, urban gardening, LKH)
• 5) Sharing economy: practices of mobility and using space (shared uses of vehicles, REKO civic food network)
48
www.helsinki.fi/yliopisto
•LKH on muuttanut kaupunkisuunnittelukontekstia
luomalla urbanismista ilmiön
•antanut KSV:lle selkänojaa ja sparrausapua
kaupungin tiivistämiseen
• rikastanut suunnittelukeskustelua ja laajentanut
suunnittelun tietopoolia
•kaventanut kansalaisten ja asiantuntijoiden välistä
kuilua
• innovoinut täydennysrakentamiskohteita ja
keskusteluttanut niistä argumentatiivisesti
•esittänyt uuden poliittisen toiminnan mallin
49
LKH:n saavutuksia
www.helsinki.fi/yliopisto
LKH: Pulmallisia kysymyksiä
50
• Sekä keskusteluryhmä että poliittinen liike?
• Ketkä saavat ryhmässä puhua ja mistä (esim. sukupuoli)?
• Keitä ryhmä edustaa ja keitä ei (ydinryhmä vai kaikki keskustelijat)?
• Miten ryhmä vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun ja paljonko sillä on vaikutusvaltaa (koalitio)?
• Onko yksi kansalaisryhmä vallannut kaupunkisuunnittelua koskevan kansalaiskeskustelun ?
• Onko ryhmä liian voimakkaan ideologinen keskustelualustaksi?
Valtiotieteellinen tiedekunta
PROBLEMS OF ALTERNATIVE PLANNING
• Officially planning process is open to all ideas but planners’ reactions are varying
• Semi-professional plan taken as ”opinion among other opinions” (equality as principal)
• Timing must be right – it seldom is
• Planning data piling up along the process – delicate information not opened at all (e.g. toxic land)
51
Valtiotieteellinen tiedekunta 52
Timing: make the planning task and the basic data open immediately
and announce it in social media!
Guidance: design the process of handling and using alternative plans
and give guidance for the officials concerned
Common goal: defining alternative planning and its role
’Alternative planning kit for beginners’ to balance opportunities for
diverse citizens to co-planning
Give reward: show appreciation for citizen planners e.g. in city media.
Tell how their activism made sense!
Notice alternative plans as worth more than ’one of the many individual
views’ – take them to the planning board!
30.4.2018 52
SUPPORTING ALTERNATIVE PLANNING
Vuorovaikutus
Aineiston tulkinta
Some datana
Some keskusteluna, yhteiskehittämisenä ja kansalaisyhteiskuntana
FB-RYHMIEN MIELIPITEET JA NÄKEMYKSET
SUUNNITTELIJAN OMAAN SOVELLUKSEENSA PYYTÄMÄT TÄGIT
INSTAKUVAT HYVISTÄ PAIKOISTA
FB-RYHMIEN IDEAT JA REFERENSSIT
Some tiedon lähteenä – moninainen kenttä
Datan keruu
Tiedon yhteistuotanto
Suunnittelija keskeinen tulkitsija
Tulkintojen tuottaminen
yhdessä
54
RATKAISUJA ITSEORGANI-
SOITUVAN KAUPUNGIN
HALLINNOINTIIN
55 Mäenpää & Faehnle 2017
1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio,
internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten
organisaatioiden ulkopuolella.
1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio,
internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten
organisaatioiden ulkopuolella.
2. Murroksen lupaus on, että yhteiskunnan resurssipohja laajenee, kun ihmiset vapautuvat uusiin toimijuuksiin ja
toimintasuhteisiin.
1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio,
internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten
organisaatioiden ulkopuolella.
2. Murroksen lupaus on, että yhteiskunnan resurssipohja laajenee, kun ihmiset vapautuvat uusiin toimijuuksiin ja
toimintasuhteisiin.
3. Murroksen hallinnoinnissa ei riitä, että kansalaisia palvellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistetaan hallinnon toimiin
demokraattisesti – päinvastoin hallinnon tulee myös oppia osallistumaan rakentavasti kansalaisverkostojen toimintaan.
1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio,
internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten
organisaatioiden ulkopuolella.
2. Murroksen lupaus on, että yhteiskunnan resurssipohja laajenee, kun ihmiset vapautuvat uusiin toimijuuksiin ja
toimintasuhteisiin.
3. Murroksen hallinnoinnissa ei riitä, että kansalaisia palvellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistetaan hallinnon toimiin
demokraattisesti – päinvastoin hallinnon tulee myös oppia osallistumaan rakentavasti kansalaisverkostojen toimintaan.
4. Kansalaisyhteiskunnan voimavarat saatava käyttöön, jotta kaupunkeja kehittämällä ratkaistaan merkittäviä ongelmia
(ilmastonmuutos, kestävä talous ja hyvinvointi, demokratia) julkisvallan oikeutus säilyttäen.
GROUNDS FOR HYBRID GOVERNING:
CASE HELSINKI’S PARTICIPATION MODEL
Principles of participation in binding administrative regulations:
• Utilisation of know-how and expertise of individuals and communities
• Enabling spontaneous activities
• Creation of equal opportunities for participation
https://www.hel.fi/helsinki/en/administration/participate/channels/participation-model/
https://www.hel.fi/static/liitteet/kanslia/asukasyhteistyo/osallisuusmalli-yleisesitys-2018.pdf
• Local city coaches + 3 business coaches • Local forums • Participatory budgeting • Shared spaces
Helsinki participation model - Local participation
Kaupunkiaktivismi.fi
Valtiotieteellinen tiedekunta
JULKAISUJA
• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja, tulossa 2018.
• Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/17.
• Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement 3.0 - Shifts towards self-made society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti 3/2017.
• Mäenpää P. (2017): Jakamistalous tekee pikkukodin. Rakennettu ympäristö -lehti 4/17.
• Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä vuorovaikutukseen. Teoksessa 100 vuotta suomalaista aluekehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja.
• Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H. 2017. Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tampere University Press.
• Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017: Jakamistalous. Alma Talent, Helsinki.
• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä. Helsingin seudun suunnat 2/2017.
• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. Kvartti 2/2017.
• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017.
• Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T. 2016. Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää: ”Jälkistalinistinen hirviö” vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4.
• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, 16-33.
• Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016.
63
TERVETULOA MUKAAN KESKUSTELEMAAN JA
YHTEISKEHITTELEMÄÄN!
Maija.faehnle@ymparisto.fi Maija.faehnle@gmail.com 0295 25 1109
Pasi.maenpaa@helsinki.fi 040 592 3933
Kaupunkiaktivismi Kaupunkiaktivismi.fi / Neljässektori.fi Facebook-ryhmä: Kaupunkiaktivismi #kaupunkiaktivismi Jakamistalouden T&K-verkosto www.kaupunkiaktivismi.fi/fi/teemat/jakamistalous Facebook-ryhmä: Jakamistalouden T&K-verkosto #jatke SoMe & Kaupunkisuunnittelu Facebook-ryhmä: SoMe & Kaupunkisuunnittelu #kaupsusome
Recommended