View
0
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-02244-16 | 10.6.2016
Kiinteistöpalvelujen vaikuttavuus ja rooli yhteiskunnassa
Paula Ala-Kotila, Terttu Vainio
Julkinen
ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-02244-16
Raportin nimi
Kiinteistöpalvelujen vaikuttavuus ja rooli yhteiskunnassa
Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot
Kiinteistötyönantajat ry Pia Gramen
PL 218 00181 Helsinki
Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi
Kiinteistöpalvelut VTT-V-109351-15
Tiivistelmä
Kiinteistötyönantajat ry:lle on laadittu keväällä 2016 kalvoaineisto, joka asemoi tilastotietojen avulla toimialan ympäröivään yhteiskuntaan sekä kertoo toiminnan volyymin ja työllistävyyden.
Haastattelujen perusteella on muodostettu kuva toimialan muutoksista. Ne johtuvat toisaalta toimintaympäristön ja asiakkaiden taholta kumpuavista odotuksista, toisaalta alan itsensä sisältä, kun otetaan käyttöön uusia teknologioita ja toimintatapoja.
Tämä yhteenveto on laadittu kalvojen tueksi ja kertoo kalvoja perusteellisemmin kiinteistöpalvelualan ajankohtaisista teemoista.
Kalvoaineisto on tässä raportissa liitteenä. Kalvot on järjestetty kolmeen teemaan 1. Toimintaympäristö 2. Kiinteistöpalvelut 3. Kiinteistöpalvelujen haasteet ja vaikuttavuus
Kalvot on laadittu Kiinteistötyönantajat ry:n, Elinkeinopoliittisen valiokunnan ja liiton toimitusjohtaja Pia Gramenin ohjauksessa. VTT:n tutkijat Paula Ala-Kotila ja Terttu Vainio ovat tuottaneet aineiston sekä tehneet siihen oleellisena osana kuuluneet haastattelut keväällä 2016.
Tampereella 10.6.2016
Laatija Paula Ala-Kotila
Tarkastaja Terttu Vainio
Hyväksyjä Jari Shemeikka
VTT:n yhteystiedot
VTT Oy PL 1000 02044 VTT Jakelu (asiakkaat ja VTT)
Kiinteistötyönantajat ryTekijät VTT arkisto
ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-02244-16
1
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo .......................................................................................................................... 1
1. Toimintaympäristö .............................................................................................................. 2
1.1 Kiinteistö- ja rakentamisalan volyymi ......................................................................... 2 1.2 Suomen kansallisvarallisuus ...................................................................................... 2
2. Kiinteistöpalvelut ................................................................................................................. 3
2.1 Monipuolinen kiinteistöpalveluala ............................................................................... 3 2.2 Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ........................................................................... 4 2.3 Kiinteistöjen ylläpidon työllistävyys ............................................................................. 5 2.4 Kiinteistöjen ylläpidon työllisten määrä kehitys........................................................... 6 2.5 Kiinteistöjen ylläpito kansantaloudessa ...................................................................... 7
3. Kiinteistöpalvelujen haasteet ja vaikuttavuus .................................................................... 8
3.1 Trendit ........................................................................................................................ 8 3.2 Tilat tuotannon tekijänä .............................................................................................. 8 3.3 Palvelevat tilat ............................................................................................................ 9 3.4 Tilojen käyttäjät .......................................................................................................... 9 3.5 Kiinteistöjen digiloikka .............................................................................................. 10 3.6 Työtä toimivan yhteiskunnan hyväksi ....................................................................... 10 3.7 Haasteita ja vastauksia ............................................................................................ 11
Haastattelut ............................................................................................................................ 12
Liite: Kalvot
ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-02244-16
2
1. Toimintaympäristö
1.1 Kiinteistö- ja rakentamisalan volyymi
Kiinteistöpalveluala linkittyy rakennettuun ympäristöön ja sitä kautta osaksi kiinteistö- ja rakentamisalaa. Olennaisen osan siitä muodostaa kiinteistöjen ylläpito. Muut toimialat rakentavat ja tuottavat asuin-, työpaikka- ja vapaa-ajan tilat ja rakennukset sekä niiden sisäolosuhteet, liikenneverkon, erilaiset ympäristörakenteet sekä vesihuoltoverkon ja energianhuoltoverkon. Toiminta kytkeytyy globaaliin talouteen yritysten omistuksen ja pääoman virtojen välityksellä.
Kiinteistö- ja rakentamisalan arvo1 oli vuonna 2015 noin lähes 42 miljardia euroa. Se muodostui: 2015
Kiinteistöjen ylläpito (sis. vuosikorjaukset) 17.0 mrd. € (41%) Korjausrakentaminen (pl. vuosikorjaukset) 8.2 mrd. € (19%) Infrarakentaminen 6.3 mrd. € (15%) Muu uudistalorakentaminen 5.7 mrd. € (14%) Asuntorakentaminen 4.7 mrd. € (11%)
Kira-alan arvo on laskettu lopputuotteiden kautta. Lopputuotteisiin kumuloituvat kaikki prosessissa syntyvät kustannukset olivat ne sitten työtä, tarvikkeita, tuotekehitystä tai veroluonteisia maksuja. Lopputuotteiden arvoon ei lasketa välillistä verotusta.
Julkisuudessa esitetään vuoden 2015 korjausrakentamisen arvona 12.2 mrd. €, johon päädytään, kun 8.2 miljardiin lisätään kiinteistöjen ylläpitoon sisältyvät 4 miljardin euron vuosikorjaukset. Kiinteistöjen hyvällä ylläpidolla voidaan säästää sekä vuosikorjausten että muiden korjausten kustannuksia.
1.2 Suomen kansallisvarallisuus
Rakentamalla syntyy uusia rakennuksia, väyliä ja verkostoja. Tämä uudistuotanto korvaa poistumaa ja kasvattaa korkeasuhdanteessa varallisuutta. Lamavuosina uudistuotanto ei riitä edes poistuman korvaamiseen. Vuonna 2015 kansallisvarallisuuden arvo (nettopääoma) oli noin 660 miljardia euroa2. 2015
Asuinrakennukset 210 mrd. € (32%) Muut rakennukset 145 mrd. € (22%) Maat, metsät ja luonnonvarat 90 mrd. € (14%) Muu rakennettu ympäristö 75 mrd. € (11%) Koneet, laitteet, kuljetusvälineet, ohjelmistot 75 mrd. € (11%) Infrarakenteet 65 mrd. € (10%)
Rakennusten osuus kansallisvarallisuudesta on yli puolet. Kiinteistöpalvelualan yrityksiltä ostetaan palveluita, joiden avulla rakennukset pysyvät toimintakunnossa, tuottavina ja säilyttävät arvonsa.
1 Rakentamisen arvo: Rakennusteollisuus RT
Kiinteistöjen ylläpidon arvo: VTT:n laskentamalli ja Tilastokeskuksen KYKI tilasto sekä KYKI tilaston lähtötiedot
2 Kansallisvarallisuus: VTT ja Tilastokeskuksen kansatalouden pääomatilasto
ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-02244-16
3
2. Kiinteistöpalvelut
2.1 Monipuolinen kiinteistöpalveluala
Kiinteistöpalvelut jaetaan kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluihin sekä toimitila- ja käyttäjäpalveluihin3.
Kuva 1. Kiinteistöpalvelujen käsitteet.
Kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluja ovat energiahallintapalvelut, tekniset palvelut, kiinteistöhuolto, jätehuolto, siivouspalvelut ja ulkoalueiden hoito.
Toimitila- ja käyttäjäpalvelut vaihtelevat vuokra- tai palvelusopimuksen määritelmien mukaan. Toimitilapalveluja ovat muun muassa vartiointi ja viherpalvelut. Käyttäjäpalveluita ovat aula-, vahtimestari- ja turvapalvelut, puhdistus- ja siivouspalvelut, viherkasvien hankinta ja hoito, puhelin-, pito- ja kokouspalvelut, sekä postitus ym. muut tukipalvelut. Toimitila- ja käyttäjäpalveluiden tarkoituksena on luoda tilojen käyttäjille edellytykset harjoittaa toimintaansa kiinteistössä, kun taas hoito- ja ylläpitopalveluiden on tarkoitus säilyttää kiinteistön kunto, arvo, ominaisuudet ja olosuhteet halutulla tasolla.
3 Kiinteistö- ja rakennusalan keskeinen sanasto
ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-02244-16
4
Oheinen kuva havainnollistaa kiinteistöpalvelualan heterogeenisyyden. Useiden rakennetun ympäristön toimialojen rajapintojen vuoksi ammatillisen ja myös korkeakouluosaamisen kehittämiseen liittyy haasteita.
Kuva 2. Katkoviivan sisällä on rakennettuun ympäristöön kuuluvia, kiinteistöpalvelualan osaamistarpeiden näkökulmasta keskeisiä osa-alueita. Katkoviivan ulkopuolella on muita toimialan osaamistarpeiden kannalta kiinnostavia rajapinta-aloja.
2.2 Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset
Kansantalouden tasolla koko kiinteistökannan ylläpidon kustannukset4 muodostuivat vuonna 2015 seuraavista eristä:
2015 (milj.€) Ulkoalueiden hoito 780 Kiinteistönhuolto 1 240 Siivous 2 690 Lämmitys 4 650 Sähkö ja kaasu 1 470 Vesi- ja jätevesi 710 Jätehuolto 410 Vuosikorjaukset 3 920 Hallinto 870 Muut hoitokulut 280 Yhteensä 17 000
Ylläpidon kustannuksissa ovat mukana kiinteistönpidon kustannusindeksin (Kyki) mukaiset erät. Ylläpidon yksikkökustannukset kerrosalaa kohti (€/m2) on tuotettu seitsemälle talotyypille. Koska talotyyppejä on 15, kahdeksan talotyypin kustannuserät on lasketettu lähinnä sopivan talotyypin menekkien avulla. Kiinteistöjen ylläpidon yksikkökustannuksilla on kerrottu suoraan rakennuskannan kerrosala ja saatu tulokseksi kiinteistöjen ylläpidon kustannukset. Näin laskien tarkastellaan lopputuotoksen määrää ottamatta kantaa siihen, hoidetaanko kiinteistöjen ylläpito omana, erillisenä tehtävänä vai osana ydintoimintaa.
4 Kiinteistöjen ylläpito: VTT:n laskentamalli ja Tilastokeskuksen KYKI tilasto sekä KYKI tilaston lähtötiedot Rakennuskannan määrä: Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilasto
ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-02244-16
5
Siivouspalveluille, kiinteistöhuollon palveluille ja ulkoalueiden hoidolle on esitetty myös huomattavasti matalampia arvoja5.
2014 (milj.€) Ulkoalueiden hoito 510 Kiinteistönhuolto 1 900 Siivous 1 600
Syy matalampiin arvoihin on kapeamassa sisällössä. Esimerkiksi siivouksesta on jätetty pois kotitalouksien siivous, erillisten pientalojen (rivitalot) siivous, teollisuuskoneiden ja –laitteiden siivous, rakentamiseen liittyvä rakennusaikainen siivous ja loppusiivous tai liikennevälineiden (laivat, bussit, junat) siivous.
Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastojen6 mukaan siivous- ja kiinteistö-huoltopalveluja tuotti 6150 yritystä. Alle 10 henkilön yritykset työllistävät ja tuottavat liikevaihdosta noin 20 prosenttia. Markkinoita hallitsevat kymmenen suurta yritystä, joiden henkilöstö- ja liikevaihto-osuudet ovat 45-50 prosentin luokkaa.
Yritykset Liikevaihto Henkilöstö lkm milj.€ lkm Kiinteistöhuolto 2013 2 815 856 12 470 (TOL 8110) 2014 2 837 828 11 754 Kiinteistöjen siivous 2013 3 380 1 870 37 718 (TOL 8121) 2014 3 312 1 893 36 503
Karkeasti laskien kiinteistöhuoltoyritysten markkinaosuus olisi 70 % potentiaalisista markkinoista ja siivousalan yritysten 80 % potentiaalista markkinoista. Markkinaosuus on laskettu vertaamalla yritystilaston liikevaihtoa kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon vastaaviin kustannuseriin.
2.3 Kiinteistöjen ylläpidon työllistävyys
Kun työllistävyys lasketaan panos-tuotosteorian7 mukaisesti ottamalla huomioon sekä toimialalla työllistyvät että toimialalle välttämättömiä tuotteita ja palveluja tuottavat toimialat lukien mukaan yritykset ja julkinen sektori, kertyy kiinteistöjen ylläpidosta henkilötyövuosia yhteensä 186 000. Työllistävyys suhteessa miljoonan euron tuotokseen vaihtelee tehtävittäin. Eniten työllistävä tehtävä on siivous, jossa miljoonan euron tuotokseen tarvitaan 20 henkilötyövuotta välittömästi ja 3 henkilötyövuotta välillisesti.
Kiinteistöpalvelujen perusammateissa8 työskentelevien työntekijöiden määrä on noin 85 000 (siivoojat ja siivousesimiehet 58 000 ja kiinteistöhuollon työntekijät 27 000). Työntekijöinä osa-aikaiset työntekijät lasketaan henkilöinä, mutta heidän työpanoksensa yhdistetään henkilötyövuosiksi. Yhden henkilötyövuoden voi tuottaa useampi osa-aikainen työntekijä.
Yksityisen kiinteistöpalvelualan työntekijämäärä nousee noin 90 000 henkilöön, kun otetaan huomioon myös toimihenkilöt. Näistä 75-80 prosenttia (reilut 65 000 henkilöä) on töissä Kiinteistötyönantajat ry:n jäsenyrityksissä.
5 Lith: Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa 6 Tilastokeskus: Rakenne- ja tilinpäätöstilasto; Yritysrekisteri 7 VTT:n laskentamalli ja Tilastokeskuksen panos-tuotostilasto 8 Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-02244-16
6
Välitön työllisyys
HTV
Välillinen työllisyys
HTV
Välitön työllisyys
HTV/milj. €
Välillinen työllisyys
HTV/milj. €
Ulkoalueiden hoito 6 800 3 800 9 5
Kiinteistöhuolto 16 500 7 600 13 6
Siivous 52 600 7 900 20 3
Edelliset yhteensä (HTV) 75 900 19 300 17 5
Lämpö 7 200 7 200 2 2
Sähkö ja kaasu 1 500 1 500 1 1
Vesi- ja jätevesi 3 600 1 200 5 2
Jätehuolto 900 900 2 2
Vuosikorjaukset 28 800 21 600 7 6
Hallinto 10 800 1 000 13 7
Muut hoitokulut 3 700 1 800 12 1
Yhteensä (HTV) 132 000 54 000 8 3
2.4 Kiinteistöjen ylläpidon työllisten määrä kehitys
Kiinteistöpalvelualan yritysten työntekijämäärä on kasvanut huomattavasti enemmän kuin ylläpidetyn kiinteistökannan pinta-ala. 1990-luvun alussa kiinteistöpalvelualan yrityksissä oli työntekijöitä noin 35 000. Vuoteen 2014 määrä oli 2,5 kertaistunut lähes 85 000:een.
Orgaanista kasvua huomattavasti suurempi merkitys on ollut yhteiskunnan ja elinkeino-elämän rakennemuutoksilla, joiden yhteydessä kiinteistöpalvelut on ulkoistettu niihin erikoistuneille yrityksille. Osa työllisyyden lisäyksestä yksityisellä alalla on johtunut osa-aikatyövoiman ja muun tilapäistyövoiman määrän kasvusta etenkin siivouksessa.
Julkisen talouden ongelmat ja yritysten toiminnan tehostamiskuurit ovat aika-ajoin taittaneet kiinteistöalan yritysten yli 20 vuotta jatkuneen kasvun.
ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-02244-16
7
2.5 Kiinteistöjen ylläpito kansantaloudessa
Oheinen taulukko on yhteenveto kiinteistöjen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
2015
Bruttokansantuote käyvin hinnoin, milj.€ 207 220
Kiinteistöjen ylläpito, milj.€ 17 000
Kiinteistöjen ylläpito / BKT 8.2 %
Kiinteistöpalvelut, milj. € 4 710
Kiinteistöpalvelut / BKT 2.3 %
Kiinteistöjen arvo, milj.€ 356 400
Kiinteistöjen ylläpito / kiinteistöjen arvo 5 %
Työllinen työvoima, 1000 HTV 2 490
Kiinteistöjen ylläpidon kokonaistyöllistävyys, 1000 HTV 186
Kiinteistöjen ylläpidon osuus 7.5 %
Kiinteistöpalveluyritysten työvoima ‐ välitön, 1000 HTV 76
Kiinteistöpalvelujen osuus 3.1 %
ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-02244-16
8
3. Kiinteistöpalvelujen haasteet ja vaikuttavuus
3.1 Trendit
Yhteenveto kiinteistöpalvelujen asiakkaiden ja tuottajien haastatteluista muodostui oheinen kuva tämän päivän trendeistä.
Kuva 3. Nuolet vasemmalta kertovat kiinteistön hoito- ja ylläpitopalvelujen tuottamisen toimintaympäristön muutoksista. Nuolet oikealle kertovat keinoista, joilla muutoksiin vastataan. Kolmion kärjet kertovat työkaluista
3.2 Tilat tuotannon tekijänä
Toimintaympäristön muutokset heijastuvat nopeasti työn tekemiseen. Tämän hetkinen murros ja muutostahti vaativat yrityksiltä nopeaa reagoimista. Taloudellinen tilanne pakottaa toimintatapojen muuttamiseen.
Tilojen ja työympäristöjen odotetaan tukevan paremmin työn tekemistä. Nykyiset tilat eivät yleensä ole muunneltavissa, joten yritysten on hakeuduttava sopivampiin tiloihin. Tulevaisuudessa tilojen olisi oltava muunneltavissa ja sovitettavissa erilaiseen käyttöön ilman rakenteellisia korjauksia.
Lisäksi:
Eri firmojen tilojen yhteiskäyttö lisääntyy Yhteisiin tiloihin satsataan enemmän Kiertävillä työpisteillä tilankäyttö tehostuu Etätyöt ja liikkuvuus lisääntyvät Teknologia lisääntyy työn tekemisessä
ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-02244-16
9
Muutosten vaikutukset siivoukseen:
Siivous sovitettava asiakkaan töiden lomaan (työtilat) tai vapaisiin hetkiin (neuvotteluhuoneet)
Yhteiskäyttöisissä työpisteissä tavaramäärä vähenee, työpisteet pysyvät siistimpinä ja siivoaminen helpottuu
Toisaalta, kaikki nykyisin käytössä olevat siivouskoneet eivät ehkä mahdu kalusteiden lomaan
Yhteiskäyttöisissä työpisteissä on korkeammat hygieniavaatimukset (mm. näppäimistön desinfiointi)
Yhteisöllisten tilojen käytössä ihminen käyttää tilaa eri tavalla kuin omaansa
3.3 Palvelevat tilat
Oppimisympäristöjen kirjo kasvaa sitä mukaan, kun fokus yksittäisen palasen oppimisesta siirtyy kokonaisuuksien oppimiseen. Osallistava oppimiskulttuuri tehostaa tilankäyttöä, mutta edellyttää muunneltavia tiloja. Luokkien sijaan tarvitaan pienempiä, oppimiseen soveltuvia tiloja. Kustannuksen sijaan tila on resurssi, joka tukee tilassa tapahtuvaa toimintaa.
Kiivas muutostahti työ- ja oppimisympäristöjen nykyvaatimuksissa synnyttää vaikeuden hahmottaa tulevaisuudessa hyödyllisiä ominaisuuksia.
Yhteistilojen määrä kasvaa myös kauppakeskuksissa. Strateginen tavoite on tehdä niistä urbaaneja kohtauspaikkoja ja palvelukeskuksia. Kauppojen lisäksi saman katon alta löytyvät monet muut yksityiset ja julkiset palvelut (kuten Kela, Verotoimisto, kaupat, terveyspalvelut). Käyttäjiä toivotaan tiloihin 24/7.
Muutosten vaikutukset kiinteistöpalveluihin:
Enemmän ja edistyneempää kiinteistönpidon teknologiaa, mm. aukioloaikojen tai työaikojen tullessa merkityksettömäksi, kellonaikoihin sidotusta lämpötilojen ja ilmanvaihdon ohjauksesta on siirryttävä dynaamiseen ohjaukseen ja tulevaisuudessa oppiviin järjestelmiin
Enemmän yhteisiä ja erityyppisiä tiloja hoidettavana Asiakkaan tarpeisiin sovitetut, joustavat kiinteistöpalvelut ja niihin sovitetut
työjärjestelyt
3.4 Tilojen käyttäjät
Tilojen käyttäjien vaatimukset ovat kasvaneet ja käyttäjät ovat tietoisia, vaativia, joustavia, ekologisesti valveutuneita ja tottuneita hyödyntämään palveluita. On syntynyt myös uusi käyttäjäryhmä, joka on valmis maksamaan myös ekstra-palveluista. Tämän tyyppisiä palveluita ovat muun muassa kiinteistöstä löytyvät pesulapalvelut, autohuollot ja tasokkaampi kahvi.
Tilojen käyttäjien vaatimukset pakottavat kiinteistöpalvelut kehittämään omia palveluitaan tarvetta vastaavaksi.
Muutokset koskevat myös kiinteistöpalvelualalle kasvavaa henkilöstöä. Vaaditaan joustavuutta ja ollaan valmiita pätkätöihin. On haaste saada nämä nuoret aikuiset sitoutumaan työpaikkoihinsa ja motivoida heidät kehittämään itseään alan ja yrityksen sisällä.
ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-02244-16
10
3.5 Kiinteistöjen digiloikka
Digitaalisuus muuttaa tilojen käyttäjien toimintoja ja sen kautta tiloja ja kiinteistöjä. Kiinteistöt tulevat olemaan niin sanottuja älykiinteistöjä, joissa on digitaalisuuden kautta syntyneitä oppivia järjestelmiä kuten esimerkiksi ennakoiva ilmanvaihto. Nämä sensorein varustetut kiinteistöt tuottavat paljon informaatiota, jonka mukaan kiinteistöä on mahdollista hoitaa tehokkaammin, esimerkiksi muuttamalla rutiininomaiset, päivä-, viikko- tai vuosiaikataulun tehtävät tarpeen mukaan tehtäväksi.
Kiinteistöjen vaativaa tekniikkaa on muun muassa:
Valaistuksen ohjaus, LED järjestelmien ohjaus Ilmanvaihdon ja sisäolosuhteiden ohjaus Lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaus Hybridijärjestelmien toiminnan ohjaus Kiinteistöjen ja yhdyskuntajärjestelmien City Platform (IoT) Virtuaalipalvelut (esim. virtuaaliaulapalvelu).
Digitaalisuuden kehitystä vauhdittaa tarve vähentää työtä säästöjen toivossa. Robotiikka tulee avuksi moniin kiinteistöpalvelunalan töihin. Toistaiseksi kustannukset siitä ovat vielä liian suuret, mutta seuraavien viiden vuoden aikana kehitys on tässäkin merkittävää.
Pintamateriaalit kehittyvät niin, että ikkunoiden pesu tulee tarpeettomaksi ja lattioiden likaantuminen vähenee. Samaan aikaan pinnat tuottavat informaatiota järjestelmiin.
Osa digiloikkaa on kiinteistöjen integroituminen entistä tiiviimmin energia-, tieto- ja muihin yhdyskuntajärjestelmiin. Kiinteistöjen ja järjestelmien integroimisella pyritään hallitsemaan rakennettua ympäristöä (asset management) sekä siinä tapahtuvaa toimintaa (liikkuminen, energianhuolto, tiedonkulku, ym.). Tavoitteena on fiksusti toimiva kaupunki (smart city), joka on viihtyisä ja tehokas.
3.6 Työtä toimivan yhteiskunnan hyväksi
Suomessa ikääntyminen on ongelma, jonka paikkaamiseen tarvitaan työvoimaa myös muualta. Erityisesti ulkomaalaistaustaisten siivoojien määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa entisestään. Kiinteistöjen hoito- ja ylläpitoyritykset tekevät nykyisin paljon töitä ulkomaalaistaustaisten työelämään sopeuttamisen ja koulutuksen saralla. Tämä vaatii työnjohtajilta paljon resursseja ja erityisosaamista.
Kiinteistöpalvelualan ja erityisesti siivouksen houkuttelevuudesta taistellaan jatkuvasti ja myös suomalaisia pitäisi saada lisää alalle. Tällä hetkellä hakijoita on vähän niin alalle kuin alan koulutukseenkin. Vähäisen kiinnostuksen vuoksi koulut vähentävät aloituspaikkoja. Siivoustyön arvostusta tulisikin saada nostettua lisäämällä tietoisuutta siitä, mitä työ pitää sisällään sekä muokkaamalla työnkuvaa.
Alalla tarvitaan moniosaajia, joiden koulutuksessa kiinteistöpalvelualan eri osaamisia yhdistellään (IFS= Integrated Facilities Services) . Tähän haasteeseen tulisi koulutuksen vastata.
Kiinteistöpalveluala pyrkii lisäämään houkuttelevuuttaan panostamalla työn ohella kouluttamiseen sekä mahdollisuuksiin edetä työssä. Yhteiskunnallista vastuuta olisi mahdollista kasvattaa kohdentamalla toimenpiteitä ja rekrykampanjoita niihin nuoriin, jotka hakevat vielä omaa alaansa.
Kiinteistöpalvelualalla osallistutaan aktiivisesti ilmastotavoitteiden toteuttamiseen käyttämällä esimerkiksi ekotehokkuusmittarointia siivouksessa. Mittaroitavia asioita ovat muun muassa
ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-02244-16
11
joutsenmerkittyjen aineiden osuus kaikista aineista, vedenkulutus, roskapussien määrä ja koneiden sähkönkulutus.
Omissa toimitiloissa on otettu käyttöön energiaa säästävää teknologiaa, kuten
LED-valaistus Läsnäolotunnistus Aikaohjaukset Ilmanvaihdon säädöt
Ison tekijän muodostaa autojen käyttö kiinteistöpalveluissa, mistä syystä ekoautot (sähköautot; maakaasuautot) tekevät tuloaan.
Erityisesti kunnissa, joissa sisäilmaongelmien merkitys on suuri, painotetaan kiinteistönhoidon – ja ylläpidon merkitystä ennakoivissa töissä. Vaikkakaan sisäilmaongelmia ei lähitulevaisuudessa ole vielä ratkottu, on kehitystä kuitenkin tapahtunut ja osataan enemmän. Jatkossa kiinteistönhoidon – ja ylläpidon merkitys kasvaa entisestään ja alan osaamisen on oltava myös laadukkaampaa.
3.7 Haasteita ja vastauksia
Tämänhetkinen murros ja muutostahti aiheuttavat haasteita kiinteistöpalveluille(Kuva 4).
Kiinteistöpalveluiden asiakkaiden on vaikea hahmottaa toimintaansa pidemmällä tähtäimellä ja tulevaisuudessa kiinteistöiltä vaadittavien ominaisuuksien määrittäminen hankaloituu. Varmaa on ainoastaan muutosten väistämättömyys ja niihin on reagoitava myös kiinteistöpalveluissa. On myös mietittävä, mitä positiivista se voi tuoda tullessaan.
Kuva 4. Kiinteistöpalvelujen keskeisimpiä haasteita ja työkaluja niiden selättämiseen.
Suuria haasteita tällä hetkellä on alan yhteiskunnan vakava työllisyys- ja taloudellinen tilanne. Taloudelliset resurssit ajavat tilanteeseen, jossa etsitään tiukempia ja halvempia ratkaisuja.
ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-02244-16
12
Kunnossapidosta säästetään yhä enemmän, vaikka korjausvelka on jo nyt suuri erityisesti kunnissa ja kaupungeissa. Suuntaus on vaarallinen ja kunnossapitoa tuleekin lisätä suunnan muuttamiseksi.
Nämä nähdään ongelmina, mutta myös kannustimina kiinteistöpalvelujen kehittämiselle. Digitalisaation uskotaan tuovan alalle sensoreita, robotteja ja muuta teknologiaa hoitamaan osan töistä.
Kaiken kaikkiaan on kysymys kiinteistöjen, työn tekemisen sekä elämäntapojen vauhdikkaasta kehittymisestä, johon myös kiinteistönpalveluiden on pystyttävä vastaamaan. Koulutus, osaamisen yhdistely, digitaalisesti tuotetut palvelut ja työnohjaus sekä kokonaan uudet palvelut vastaavat niihin haasteisiin, mitkä on ratkottavissa.
Haastattelut
ISS Sari Äijälä, Projektijohtaja, Strategiset projektit, Palvelut COOR Johan Mild, Toimitusjohtaja Lassila &Tikanoja Jaana Mulari, Liiketoimintajohtaja SYK Mervi Huhtelin, Johtava asiantuntija, konseptikehitys TECHNOPOLIS Katja Valtonen, Service manager, Services&facility CITYCON Mari Laaksonen, Kaupallinen johtaja IISALMEN KAUPUNKI Kari Nissinen, Tilakeskuksen johtaja VTT Oy Pia Katajisto, Kiinteistökoordinaattori
Kiinteistöpalveluiden vaikuttavuus ja rooli yhteiskunnassa - sisältö
Toimintaympäristö
• Kiinteistö- ja rakentamisalan volyymi
• Suomen kansallisvarallisuus
Kiinteistöpalvelut
• Monipuolinen kiinteistöpalveluala
• Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset
• Kiinteistöjen ylläpidon työllistävyys
• Kiinteistöjen ylläpidon työllisten määrän kehitys
• Kiinteistöjen ylläpito kansantaloudessa
11.5.2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 1
Kiinteistöpalvelujen haasteet / vaikuttavuus
• Tilat tuotannontekijänä
• Palvelevat tilat
• Tilojen käyttäjät
• Kiinteistöjen digiloikka
• Työtä toimivan yhteiskunnan puolesta
• Haasteita ja vastauksia
Kiinteistö- ja rakentamisalan volyymi vuonna 2015 42 miljardia euroa
11.5.2016 Copyright Kiinteistötyönantajat 2Lähde: VTT; Rakennusteollisuus
Suomen kansallisvarallisuus vuonna 2015 noin 660 miljardia euroa
11.5.2016 Copyright Kiinteistötyönantajat rt 3Lähde: VTT; Tilastokeskus
Monipuolinen kiinteistöpalveluala
11.5.2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 2014 4
(Kuva sisältää vain osan alan tehtäväkentästä eikä ole ”mittakaavassa”)
Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset vuonna 2015 noin 17 miljardia euroa
11.5.2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 5
30 %
1000€
Lähde: VTT
Kiinteistöjen ylläpidon työllistävyys vuonna 2015 186 000 henkilötyövuotta
11.5.2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 6
HTV
50% Lähde: VTT
Kiinteistöjen ylläpidon työllisten määrän kehitys
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
2000 2003 2006 2009 2012 2015
11.5.2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 7
Kiinteistöjen ylläpidon työlliset 2000=100
Rakennusten määrä 2000=100
Lähde: VTT; Tilastokeskus
Kiinteistöjen ylläpito kansantaloudessa
~ 8 % bruttokansantuotteesta
~ 7,5 % työllisistä
~ 5,5 % kiinteistöjen arvosta
11.5.2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 8Lähde: VTT; Tilastokeskus
Tilat tuotannon tekijänä
• Toimintaympäristön muutokset heijastuvat nopeasti työn tekemiseen
• Etätyöt ja liikkuvuus lisääntyvät
• Yhdessä tekeminen lisääntyy
• Tilat ovat monikäyttöisiä
9
o Siivous on sovitettava asiakkaan töiden lomaan tai vapaisiin hetkiin niin työtiloissa kuin neuvotteluhuoneissakin
o Työpisteiden pienempi tavaramäärä helpottaa siivoamista
o Perinteisillä siivouskoneilla ei välttämättä mahdu kalusteiden lomaan
11.5.2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ryLähde: Haastattelut 2016
Palvelevat tilat
• Oppilaista aktiivisiksi osallistujiksi ja kuuntelijoista tiedonhakijoiksi
• Kauppakeskuksista urbaaneiksi kohtauspaikoiksi ja 24/7 palvelukeskuksiksi
10
o Käyttöön mukautuvaa edistyneempää kiinteistön ylläpidon teknologiaa
o Enemmän yhteisiä ja erityyppisiä tiloja hoidettavana
o Asiakkaan tarpeisiin mukautetut joustavat kiinteistöpalvelut sekä niihin sovitetut työjärjestelyt
11.5.2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ryLähde: Haastattelut 2016
• Tiedostavia, vaativia ja joustavia
• Ekologisesti valveutuneita
• Tottuneita hyödyntämään palveluja
• Epäsäännöllisesti työpaikalla
• Kuluttavat vähemmän paperia
• Pitävät yhteiset työpisteensä siistimpinä
• Yhteiskäyttöpisteissä korkeammat hygieniavaatimukset
Tilojen käyttäjät ovat
Vaativaa tekniikkaa ja useita järjestelmiä • Valaistuksen ohjaus, LED-järjestelmien ohjaus
• Ilmanvaihdon ja sisäolosuhteiden ohjaus
• Lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaus
• Hybridijärjestelmät
Kiinteistöjen ja yhdyskuntajärjestelmien alustat mahdollistavat• Uutta palvelukysyntää
• Uusia osaamisprofiileja
• Uusia osaamiskombinaatioita
Kiinteistöjen digiloikka
Työtä toimivan yhteiskunnan puolesta
• Kiinteistöpalveluala työllistää kaikenikäisiä: niin nuoria, maahanmuuttajia kuin alan vaihtajiakino Osallistuminen ilmastotavoitteiden toteuttamiseen
o Työnjohdon rooli ulkomaalaistaustaisten työelämään sopeuttamis- ja koulutusprosessissa
o Aktiivisuuden lisääminen syrjäytymisvaarassa olevia nuoria kohtaan
o Panostus työn ohella kouluttautumiseen ja etenemismahdollisuudet
11.5.2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 13Lähde: Haastattelut 2016
Talouden tila ja rakenne-muutokset
Perinteinen ja uudenlainen osaaminen
Työn tekemisen ajat, paikat ja mallit
Kohteiden yksikkökoko pienenee
Kiinteistö-järjestelmien monimutkaistuminen
Koulutus Osaamisten yhdistely Digitaalisesti tuotetut
palvelut ja työnohjaus Uudet asiakastarpeet
Palvelun tarpeen ja tuotannon sovitus
Haasteita ja vastauksia
Recommended