Miten niin luova? Yksilö luovassa prosessissa

Miten niin luova?Yksilö luovassa prosessissa

Mitä näet?

Mistä löysit sen mitä näet?

Miten näkeminen ja kuvittelu syntyvät?

www.moma.org/explore/conservation/demoiselles/

Missä kohtaa loit itse jotakin? Miten loit sen?

Luovuus, ei ihan uusi juttu!

Leonardo da Vinci 1452-1519: Inspiraation lähteenä olivat sattumanvaraiset täplät seinillä. Mielikuvitus pannaan liikkeelle sattumanvaraisilla kuvioilla

LUOVA INTOHIMO

KYSYMYKSET

RESURSSIEN KÄYTTÖ

RIKASTAVA YHTEISÖ

UUDEN LUOMINEN & SITÄ AJAVA UNELMA

Himanen 2007

Luovuuden selitysmallit

1) funktionaalisiksi ja instrumentaalisiksi

- luovuus on yhteiskunnallisesti tärkeän (yhteiskuntaa parantavaa ja rikastuttavaa) ajattelun, työvälineiden ja tunteiden tuottamista

- luovan teon tai tuotteen kriteeri on sen kollektiivinen tarkoituksenmukaisuus ja käyttö

2) itsearvoisiksi ja yksilön persoonalliseen kasvuun liittyviksi

- korostuu luova prosessi ja tuote on prosessin osa, sivujuonne

- keskeistä luovuuden ilmentymänä ovat kritiikistä vapaa mielen assosiointi ja ideavuolaus

3) transformatiiviseksi

Luovuuden tehtävä

1) yhteiskunnallisen, taloudellisen ja työn (arjen) ilmentymänä/ toimintana, jonka hyvyys syntyy hyödyn myötä tai

2) yksilöllisenä ja divergoivana itseilmaisuna/ luovuus sinällään on hyvää ja itseisarvoista (Sava 2004)

- Raskaan sarjan luovuus (aidosti uutta ja pysyvää synnyttävää toimintaa, jonka arvo tunnustetaan laajasti ja joka koskettaa monia) ja - arkipäivän luovuus (henkilölle itselleen tai lähipiirilleen uusi ja arvokas) (Frantsi & co 2008)

Luovuus perustuu

• Ihmiseen ja ihmisen motivaatioon• lainaamiseen, • jäljittelyyn sekä • olemassa olevien ideoiden yhdistelyyn ja

jatkojalostamiseen • Luovat ideat ja innovaatiot syntyvät yhä

useammin eri toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa

• opittujen ajatusmallien ja itsestäänselvyyksien kyseenalaistamiseen

• Hiljentynyt toimimattomuus - joutilaisuus

Kollektiivinen luovuus

• Kollektiivisen luovuuden tuotokset eivät ole yksittäisen henkilön saavutettavissa, vaan siihen tarvitaan monien luovien yksilöiden tietoja, taitoja, osaamista ja kokemuksia. (Parjanen 2008)

• Keskeistä saada ihmisten persoonallisuuteen ja motivaatioon liittyvät asiat balanssiin

• Luovuuden lähteenä on sosiokulttuurinen ympäristö mm. Amabile 1983 (Sternberg & Lubarti 1999)

Luovuus innovaatiotoiminta ympäristöissä

• Ristipölytystä – kollektiivista tiedon yhteisöllistä tuottamista

• Ihmiset jakavat ideoita,

• Ihmiset rakentavat uutta tietoa ja

• oppivat samalla toisiltaan

- kommunikaatiokykyä, oppimiskykyä, yhteistoimintakykyä ja taitoa & tietoa

yhteistyökyky

oppimiskyky

kommunikaatiokyky

(Foray 2004, Economics of knowledge, 46–47)

Substanssi -huipputaito

Miten luodaan avoin tiedon vaihto?Kokemusten jakamisen motivaatio ja tavat?Hiljainen tieto esille?

Valmius oppia?On-line ja off-line oppiminen?Kokeilemalla oppiminen?

Työntekijöiden sisäiset ja ulkoiset verkostot?Miten tietoa hyödynnetään? Nopea reagointi?Kokemusten dokumentointi mekanismi?

JOHTAMINEN

KULTTUURI

RAKENNE

Kaikista työntekijöistä innovaattoreita?

ihminen

Luovuuden selitysmallit• 1)mystinen/ mystical,

• 2)psykoanalyytinen/ psychoanalytical, Freud, Kris/regressiomalli

• 3) pragmaattinen/ pragmatic, de Bono, Osborne

• 4) psykometrinen/ psychometirc, Guildford

• 5) kognitiivinen/ kognitive

• 6) sosiaalipsykologinen/ socio-personality, Amabile

• Seitsemänneksi lähestymistavaksi he kaavailevat tulevaisuudessa monitieteellisen/multidisiplinary lähestymistavan, jossa yhdistyy uudella tavalla olemassa olevia elementtejä. (Sternberg & Lubart 1999, 3, 4)

Luovaan persoonaan liittyvät luonteenpiirteet

• itsenäisen päätöksenteon,

• itseluottamuksen,

• viehtymyksen moninaisuuteen (attraction to complexity),

• esteettisen orientoitumisen ja

• riskin oton.

+ aisti- ja havaintoherkkyys

Sternberg & Lubarti 1999

Luovan ympäristön ominaisuuksia

• ovat turvallisuus,• avoimuus, • dynaamisuus, • humoristisuus,• rakentavia konflikteja ja debatteja tarjoava, • riskinottoa salliva ja • antaa ideoille kypsymisaikaa (Uusikylä 2002)

Itsensä toteutumisen (self-actualization )

• yhteydessä mainitaan myös Maslow 1968; tietyt luonteenpiirteet johdattavat ihmisen löytämän omat voimavaransa ja

• Rogers 1954 ; tietyntyyppinen ympäristö motivoi itsen toteuttamiseen

• Heikkilä 1985: Kun ihminen oppii panemaan itsensä likoon sellaisenaan koko persoonallaan sarvineen hampaineen, on hänen kokonaisvaltainen luova potentiaalinsa käytössä. Tällaista prosessia ei kukaan voi hoitaa kenenkään puolesta, se pitää itse kokea.

Sternberg & Lubarti 1999

Luovuuteen liittyvien eri elementtien suhteiden ja vaikutuksen tarkastelu:

• luovan persoonan,

• paine vrs motivaatio,

• tuotoksen,

• prosessin,

• ympäristön

• kontekstia ja luovan teon tekijän situaatio Sternberg & Lubarti 1999, Ruth 1985, Inkinen 2005, Csikszentmihaly

Luovuus on

• sisäisen motivaation,

• toimialalle tai toimintakentälle oleellisen tiedon (knowledge) ja

• kyvyn (ability) sekä

• luovuudelle oleellisen taitamisen (creativity relevant skill) yhdistelmänä.

•Amabile (1983)

Luovuudelle oleelliseen taitamisen sisältyy

• a) kognitiivinen tyyli, jossa toimija selviää monimuotoisuudesta ja kykenee murtamaan mentaalisen mallin,

• b) tiedon heuristiikka (löytäminen, keksiminen ja kokeilu ongelmanratkaisun menetelmänä & uuden merkitysperspektiivin tuottamisessa) ja

• vastakohtaisuuksien näkeminen ja • c) työskentelytapa, jossa toimija kykenee

kohdentamaan energiansa

Alku-keskikohta-loppu vai jatkuva kehityskulku?

LINEAARINEN ONGELMAN RATKAISU

• ongelman löytämisen eli valmistautumisen/ preparation,

• hautomisvaiheen/incubation, • ratkaisun keksimisen eli

oivaltamisen/ illumination ja • ratkaisun todentamisen/

vertification vaiheet

PROSESSIMALLI• ekspressiivisiä

(spontaanisuus, assosiaatioilla leikittely, hämärän päämäärään tavoittelu),

• produktiivisia (kentän uudelleen strukturointi, uusien suhteiden keksiminen) ja

• ongelmia tuottavia (yksilö näkee ja havaitsee uusia ratkaisuja ja uusia hypoteeseja) piirteitä on havaittavissa missä tahansa prosessin vaiheessa

Wallasin 1926 Bachin 1970

Luominen ja ratkaiseminen

• olennaisesti erilaisia prosesseja

• ongelmanratkaisun kohteena on ongelman poistaminen; ottaa pois kun taas

• luomisen kohteena on tuottaa jokin olevaksi

Luominen

• luodaan uusi merkitys • moninäkökulmaisuus ja• heterogeenisten ryhmien ja erilaisuuden (erilaiset arvot,

osaaminen ja asenteet) synnyttämä oivalluksen dynamiikassa

• ihmismielen oivallus synnyttää ”uudenlaisen laadullisen ymmärtämisen”

• ja sitä myöten mahdollistuu myös ”laadullisesti erilainen ratkaisu

• taiteen transformatiivinen oppimisprosessi > tuottaa todellisuudesta uudenlaisia tulkintoja (Sava 2004, 32-34)

Tarvitaan vapaata leikkiä yksilössä ja yhteiskunnassa, jotta mieli saadaan avautumaan uudelle havainnolle

(Bohm & Peat 1992, 123.)

RBT –tutkimusperustainen teatteri metodisena lähestymistapana

Case SE

Miten lisätä?

• Organisaation toimintayksiköiden sisäistä dialogia

• Organisaation eri toimintayksiköiden välistä dialogia

• Johdon ja työntekijöiden dialogia

• Organisaation jaettua moniäänistä ymmärrystä yhteisestä päämäärästä ja keinoista miten siihen pyritään

’Helposti vain poistetaanoireita eikä etsitä syitä. Paras interventiotapa on ongelman konkretisointi esittämällä exploratiivisia kysymyksiä, pyytämällä kuvaamaan ongelmanesiintymistä, tapahtumasarjoja,esimerkkejä. Kun on tarpeeksi konkreettisia tapauksia, voidaan ymmärtää ongelma niistä käsin ja sitten etsiä näitä tapauksia yhdistäviä tekijöitä eli ongelman syitä.’(Schein 1999, 155)

’Ihmisillä on taipumus nähdä monimuotoiset, epämääräiset, löyhästi yhteenliittyvät ilmiöt liian järjestyksellisinä, ymmärrettävinä, hallittuina ja siksi niistä ei keskustella, pohdita, esitetä erilaisia tulkintoja. Tämä estää asioiden huomaamista, uutta tulkintaa ja oppimista.’ (Weick 1979, 186)Schein (1999, 153)

Tulkinta innovaatioprosessissa

Analyyttinen• Kohdentuu keksimiseen• Ongelma, joka otetaan

pois• Poistaa näkyvistä• Projektin hallinta ja

johtaminen• Päätöksenteon logiikka• Työntekijä on

toimenpiteiden ”kohde”

Tulkinnallinen• Kohdentuu löytämiseen ja

luomiseen• Tuottaa jokin olevaksi/

näkyväksi• Prosessin fasilitointi -

mahdollisten maailmojen löytäminen ja rakentaminen yhteistoiminnallisesti

• Merkityksenannon logiikka• Työntekijät ovat aktiivisia

toimijoita, jotka luovat merkitystä yhdessä

Lester & Piore 2004

RBT Analyysi,

Kohtausten tuottaminen,käsikirjoitus

Fokus kehittämis-

työlle

Ryhmäsessiot:(5 ryhmää yht. 70 osall.)

Työtarinoiden kertominen, esittely,keskustelu

Kehittämiskohteitaja toimenpide-

ehdotuksia

Briiffaus

Yhteissessio:(n. 80 osallistujaa)

Teatterikohtaukset-Nykytila: reflektointi, kysymykset, eri näkökulmat-Tulevaisuus: toivotun tulevaisuustilan roadmap

Kehittämiskohteidenyhteinen ymmärrys,

priorisointi

Asiakas mukaan -yhteissessio(n. 100 osallistujaa)

-Pilotin rakentaminen

Päätöksen-teko

Käynnistämis-kelpoinen

toimintamalli

Johto

Teatteri

Kehitystyö

Tutkimus- ja kehittämisprosessin vaiheet

Toinen tehdas-Yksikkö mukaan

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Toukokuu Lokakuu

Ryhmäsessiot• Työtarinat: avaamaan keskustelua, tulkintaa,

käsitteellistämistä, kokemusten reflektointia

Myynti.:(nostaa kädet

ylös) Syytön! MOVO4D

23:43

Myynti: On tehtävä kun on luvattu MOVO4D 14:11- 14:16

Tuotanto: Mitäs täältä siirretään pois?

Myynti: Älä sä nyt selitä siellä, mä sanoin et tää pitää olla. MOVO4D 14:24

Kuitenkii se on tuotannon vika MOVO4D 23:28

Storytelling

Yhteissessio eli teatteri peilinä

• Toisen näkökulman ymmärtäminen• Yhteisen kielen etsiminen• Yhteinen ymmärrys• Teatterikohtaukset ja

niiden työstö poikki-toiminnoittaisissa työryhmissä

”On helpompi käsitellä asioita ulkopuolisen avulla ja Organisaatioteatterin kohtausten avulla me puhutaanKipeistäkin asioista ilman, että tapellaan.””Tällaisessa organisaatiossa jo se, että ollaan näin isolla porukalla saman pöydän äärellä keskustelemassaon tulos!”

Kehittämisenkohde

TOIMINATYKSIKÖIDENVÄLINEN

Mitä toisen pitäisi ymmärtäämeidän työstä

Toisen toimintayksikön käsitysten ymmärtäminen

TOIMINTAYKSIKÖNSISÄINEN

”Miten me se tehdään,oikeesti”

Oman toimintatavan jäsentäminen

MONIÄÄNINEN YMMÄRRYS”Mihin me ollaan pyrkimässä”

”Miten me sinne päästään”

TULKINNALLINEN KEHÄ

ANALYYTTINEN KEHÄ

TOIMINNALLINEN KEHÄ

Priorisointi

Aika-taulutus

Vastuut

Resurssit

Tavoitteet

Mittarit

Rutiinit

Käytännöt

Seuranta

VakiinnutusRB

T