Opiskelijatoiminnan saavutettavuus-04052012-lavikainen (id 923)

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs.Elina Lavikainen, tutkija

SYL:n yhdenvertaisuus- ja järjestötapaaminen4.5.2012

Opiskelijatoiminnan saavutettavuus

– mitä korkeakoulujen saavutettavuusselvitys kertoo?

Esityksen kulku

Taustoitus Kartoituksen lähtökohdat Aineisto

Tulokset Opiskelijatoiminnan saavutettavuus Saavutettavuus vapaamuotoisessa

sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Yhdenvertaisuus ja osallisuus

opiskelijanäkökulmasta Toimenpidesuosituksia

opiskelijajärjestöille

Kartoituksen tausta ”Esteettömyyden esiinmarssi”

Vuosituhannen vaihteen ympärillä tapahtunut monenlaista kehitystä (mm. ESOK-hanke), jonka myötä ymmärrys esteettömyydestä laajentunut

Saavutettavuus ympäristön ja palvelujen on sovelluttava mahdollisimman erilaisten ihmisten käyttöön

Mikä on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tilanne tällä hetkellä kokonaisuutena tarkasteltuna?

Vertailukohteena 2000-luvun puolivälissä julkaistu Esteetön opiskelu yliopistoissa -selvitys

Aineisto Opiskelijakysely

Kevät 2011 1375 vastaajaa, lumipallo-otanta 78 % yliopisto-opiskelijoita, 78 % naisia 63 % ns. valtavirtaan kuuluvia opiskelijoita 12 yliopistoa, 22 ammattikorkeakoulua

Kysely korkeakoulujen asiantuntijoille Syksy 2011 Vastaajat esteettömyyden/saavutettavuuden

asiantuntijoita (esim. esteettömyys-yhdyshenkilöitä, opintoasiantoimistojen hlöstöä)

Yksi vastaus per korkeakoulu 16 yliopistoa, 25 ammattikorkeakoulua

Opiskelijatoiminnan saavutettavuus

Opiskelijoiden arviot opiskelijajärjestötoiminnan saavutettavuudesta, %

Opiskelijaryhmä HuonostiEi hyvin,

ei huonosti

Hyvin EOS

YO 12 20 57 11

AMK 16 23 48 13

Ei mikään erityisryhmä 11 21 59 10

Erilaiset oppijat 18 23 51 9

Ikääntyvät henkilöt 30 16 28 27

Kultt./kiel. vähemmistöt 17 16 56 12

Mielenterv./jaksamisen haasteet

25 21 45 10

Vammaiset henkilöt 22 14 33 31

Muut 19 20 43 18

Kokemukset opiskelijajärjestötoiminnasta

Myönteistä Toiminta aktiivista,

laajaa ja osallistavaa Kielteistä

Alkoholipainotteista, ulossulkevaa ja sisäpiirimäistä

Tiedottaminen liian vähäistä

Fyysisen ympäristön esteettömyys

Toiminnassa ei ole kovin paljon huomioitu perheellisiä ja hieman vanhempia opiskelijoita, joita ei enää kiinnosta bilettäminen ym.

Toiminnassa ei ole kovin paljon huomioitu perheellisiä ja hieman vanhempia opiskelijoita, joita ei enää kiinnosta bilettäminen ym.

Opiskelijajärjestötoiminnassa ei

mielestäni oteta millään tavoin

huomioon esteettömyysasioita,

ainakaan omassa

ainejärjestössäni. Tosin ei

esteitä myöskään tietoisesti

olla luomassa.

Opiskelijajärjestötoiminnassa ei

mielestäni oteta millään tavoin

huomioon esteettömyysasioita,

ainakaan omassa

ainejärjestössäni. Tosin ei

esteitä myöskään tietoisesti

olla luomassa.

Saavutettavuus vapaamuotoisessa sosiaalisessa

vuorovaikutuksessa

Opiskelijoiden arviot vapaamuotoisen sos. vuorovaikutuksen saavutettavuudesta korkeakoulussaan, %

Opiskelijaryhmä HuonostiEi hyvin,

ei huonosti

Hyvin EOS

YO 14 26 49 11

AMK 16 29 45 11

Ei mikään erityisryhmä 13 25 50 11

Erilaiset oppijat 18 22 49 11

Ikääntyvät henkilöt 20 27 39 14

Kultt./kiel. vähemmistöt 14 33 48 5

Mielenterv./jaksamisen haasteet

28 26 36 10

Vammaiset henkilöt 17 29 42 12

Muut 15 32 41 11

Ulkopuolisuuden kokemuksia

Erityisesti vammaisilla, lukihäiriöisillä tai muulla tavoin valtavirrasta poikkeavilla opiskelijoilla

Kontaktin luominen muihin opiskelijoihin vaikeaa erityisesti, jos liikkuu tulkin kanssa tai ei näkövamman vuoksi pysty ottamaan katseyhteyttä muihin

Henkilöstön suhtautuminen kielteistä erityisesti erityisjärjestelyjä pyydettäessä

”Tunnen itseni käveleväksi kummajaiseksi, joka jää helposti ulkopuoliseksi.”

”Tunnen itseni käveleväksi kummajaiseksi, joka jää helposti ulkopuoliseksi.”

Useimmat opettajat/lehtorit

suhtautuvat hyvin nuivasti

erityisjärjestelyihin ja

antavat ymmärtää, miten

paljon ylimääräistä vaivaa

siitä heille aiheutuu.

Useimmat opettajat/lehtorit

suhtautuvat hyvin nuivasti

erityisjärjestelyihin ja

antavat ymmärtää, miten

paljon ylimääräistä vaivaa

siitä heille aiheutuu.

Yhdenvertaisuus ja osallisuus opiskelijanäkökulmasta

Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemus opiskelijaryhmittäin, %

Mistä yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemukset syntyvät?

YhdenvertaisuusTapa, jolla ihmiset kohtelevatYhdenvertaisuutta heikentää esim. eriarvoinen kohtelu opettajien taholta, kielimuuri, kv. opiskelijoiden ulkopuolelle sulkeminen, sukupuolten välinen eriarvoisuus, vammaisten henkilöiden tai erilaisten oppijoiden syrjintä

OsallisuusKytkeytyy enemmän omiin haluihin, kykyihin ja aktiivisuuteenOsallisuuden kokemusta heikentävät esim. ulkopuolisuuden tunteet – taustalla vaikuttavina tekijöinä esim. jokin henkilökohtainen ominaisuus, poikkeava opiskelutahti tai opiskelupaikan suuri kokoKuitenkin taustalla myös muiden ihmisten ennakkoluuloista suhtautumista

Lopuksi

Toimenpidesuosituksia opiskelijajärjestöille

Vaihtoehtoja alkoholipainotteiselle toiminnalle Erityisryhmien huomiointi

Ikääntyvät opiskelijat Mielenterveyden ja jaksamisen haasteiden kanssa

kamppailevat Vammaiset henkilöt

Opiskelijajärjestöjen tilojen saavutettavuus Monenlaisuuden arvostamisen ja hyväksymisen

edistäminen Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemuksissa

keskeistä vuorovaikutus muiden opiskelijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa

Kiitos!

elina.lavikainen(a)otus.fi