View
1.111
Download
5
Category
Preview:
DESCRIPTION
Eurokriisin taustat. Tutkija Lauri Holappa, Helsingin yliopisto.
Citation preview
www.helsinki.fi/yliopisto
Eurokriisin taustat
Lauri Holappa
Eurokriisi ja demokratia -seminaari
1.11.2013
1
www.helsinki.fi/yliopisto 10.04.2023 2Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi
1. Miten eurokriisiin ajauduttiin?
2. Miten kriisiä on yritetty ratkaista?
3. Mitä pitäisi tehdä?
Luennon sisältö
www.helsinki.fi/yliopisto 10.04.2023 3Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi
• Eurokriisin taustalla kolme syytä
• Välittömänä syynä globaali finanssikriisi
• Rakenteellisina tekijöinä euroalueen sisäiset epätasapainot sekä EMU-järjestelmän institutionaalinen perusta
Miten eurokriisiin ajauduttiin?
www.helsinki.fi/yliopisto 4
Kriisin syyt I: finanssikriisi ja budjettialijäämät
• Globaali finanssikriisi johti kokonaistuotannon laskuun ja työttömyyden lisääntymiseen euroalueella
• Valtioiden verotulot ehtyivät
• Valtioiden menorakenne ei muuttunut, joten valtioiden budjettialijäämät ja julkinen velkaantuminen kasvoivat
• Budjettiautomatiikka
www.helsinki.fi/yliopisto 10.04.2023 5Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
• Saksan talouspolitiikan perustana on ollut vientivetoinen kasvumalli aina toisesta maailmansodasta lähtien
• Mallista entistä aggressiivisempi Gerhard Schröderin kaudella (Agenda 2010)
• Suomi, Itävalta ja Alankomaat muita vientivetoisuuteen nojanneita euromaita
Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (1)
www.helsinki.fi/yliopisto 6
• Yksityisen sektorin rahoitustase + ulkomaansektorin rahoitustase + julkisen sektorin rahoitustase = 0
• Kaikki euroalueen kriisitaloudet ovat kärsineet pitkittyneistä vaihtotaseiden alijäämistä
• Jos vaihtotaseen alijäämän vallitessa valtio toteuttaa budjettiylijäämiä, on seurauksena yksityisen sektorin nettovelkaantuminen
Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (2)
www.helsinki.fi/yliopisto 10.04.2023 7Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (3)
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
GRC PRT ESP IRL ITA FRA BEL AUT FIN DEU NLD LUX
%
Keskimääräiset vuotuiset vaihtotaseet euroalueella 2002–2009
www.helsinki.fi/yliopisto 8
Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (4)
• Osassa euromaista vaihtotaseen alijäämät johtivat ennen kaikkea yksityisen sektorin nettovelkaantumiseen (Espanja, Irlanti, Portugali), osassa euromaista taas ennen kaikkea julkisiin alijäämiin (Kreikka, Italia)
• Yksityisen sektorin nettovelkaantuminen kääntyi kuitenkin finanssikriisissä julkiseksi velkaantumiseksi, joten myös Espanjan, Irlannin ja Portugalin valtiot ajautuivat velkakriisiin
www.helsinki.fi/yliopisto 10.04.2023 9Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
• On epätodennäköistä, että kaikilla euromailla voisi samanaikaisesti olla ylijäämäinen vaihtotase vahvasti integroitunut talousalue
• 57 prosenttia Saksan nettoviennistä kohdistuu euroalueelle
• 54 prosenttia Kreikan (negatiivisesta) nettoviennistä kohdistuu euroalueelle
Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (5)
www.helsinki.fi/yliopisto 10
• Kriisimaat voivat yrittää saattaa vaihtotaseensa tasapainoon vähentämällä kotimaista kysyntää ja parantamalla vientikilpailukykyään
• Jos euroalueen kriisimaat haluavat parantaa kilpailukykykään, niiden olisi vähennettävä tuotantokustannuksia (esim. heikennettävä reaalipalkkoja)
• Kriisivaltiot ovat toimineet koko euroalueen kysyntäpumppuina palkanalennukset voivat romahdutta koko euroalueen kysynnän
• Näin myös on käynyt
Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (6)
www.helsinki.fi/yliopisto 11
Kriisin syyt III: rahapoliittisen suvereniteetin menetys (1)
• Rahapoliittisesti suvereenina voidaan pitää valtiota, joka laskee liikkeelle oman valuuttansa, jonka velka on pääasiassa omassa valuutassa ja jolla on kelluva valuuttakurssi
• Rahapoliittisesti suvereenien valtioiden lainakorot eivät ole koskaan kapitalismin historiassa nousseet kriisitasolle
• Rahapoliittisesti suvereeni valtio voi milloin tahansa suorittaa kaikki haluamansa maksut
• Rahapoliittisesti suvereenin valtion politiikkarajoitteena ei ole maksukyvyttömyys vaan inflaatio
• EMU-jäsenyys poisti EMU-mailta rahapoliittisen suvereniteetin
• Eurovaltiot eivät ole euron liikkeellelaskijoita, vaan ainoastaan sen käyttäjiä
12
www.helsinki.fi/yliopisto 13
Kriisin syyt III: rahapoliittisen suvereniteetin menetys (2)
• Valtion kulutuksen suora keskuspankkirahoitus ei ole sen inflatorisempaa kuin kulutuksen rahoittaminen luottomarkkinoiden kautta
• Inflaatio ei ole seurausta rahamäärän kasvusta, vaan siitä että kokonaiskysyntä ylittää talouden tuotantokapasiteetin
• Vaihtoehto 1:
• Keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja
• Valtion kulutusmahdollisuudet lisääntyvät
• Valtio tekee alijäämäisen budjetin yksityisen sektorin nettorahavarallisuus kasvaa
• Vaihtoehto 2:
• Valtio myy velkakirjojaan yksityiselle sektorille
• Yksityinen sektori menettää velkakirjojen edestä rahavarallisuuttaan, mutta saa tilalle vastaavan arvoisen valtion velkakirjan, joka on vaihdettavissa valuuttaan milloin tahansa
• Velkakirjojen myynnin seurauksena valtion kulutusmahdollisuudet lisääntyvät
• Valtio tekee alijäämäisen budjetin yksityisen sektorin nettorahavarallisuus kasvaa
• Molemmissa tapauksissa kokonaiskysyntä lisääntyy joko kokonaistuotannon kasvu tai hintatason nousu
www.helsinki.fi/yliopisto 10.04.2023 14Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
• Kriisin syyksi on määritelty ennen kaikkea kriisimaiden liian löysä talouspolitiikka, mikä on johtanut budjettialijäämien kasvuun
• Velkaantuminen on yritetty saada kuriin menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla
• Kriisivaltioiden maksukykyä on samaan aikaan ylläpidetty hätälainoilla, EKP:n velkakirjojen osto-operaatiolla ja OMT-ohjelmalla
• Ongelmana kuitenkin se, että euroalueen rakenteellisiin ongelmiin ei olla puututtu
Miten eurokriisi on yritetty ratkaista? (1)
10.04.2023 15Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi
10.04.2023 16Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi
10.04.2023 17Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
10.04.2023 18Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi
Työttömyysasteet euroalueen kriisimaissa 2005–2014
www.helsinki.fi/yliopisto 10.04.2023 19Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
• Maltillinen ratkaisu voisi perustua vaihtotaseiden epätasapainojen tasaamiseen tarvitaan järjestelmä, jossa estetään sekä liian suuret yli- että alijäämät
• Federatiivinen ratkaisu poistaisi maksukykyongelman, mutta sille ei ole poliittista kannatusta
• EMUn purkaminen poistaisi myös maksukykyongelman ja lisäisi eurovaltioiden talouspoliittista autonomiaa, mutta voisi olla ainakin lyhyellä aikavälillä epävakautta lisäävä ratkaisu
• Välittömän kriisin ratkaisu edellyttäisi kokonaiskysynnän merkittävää kohentamista euroalueella
Mitä pitäisi tehdä?
www.helsinki.fi/yliopisto 20
Yhteenveto
• Eurokriisin välittömänä syynä oli finanssikriisistä seurannut valtioiden velkaantumisen kasvu
• Kriisi on koetellut erityisen paljon maita, joissa julkinen velkaantuminen oli jo ennen kriisiä mittavaa sekä maita, joissa yksityisen sektorin nettovelkaantuminen oli voimakasta
• Julkisen tai yksityisen sektorin alijäämien taustalla ovat pitkäkestoiset vaihtotaseen vajeet
• Julkinen velkaantuminen aiheutti eurovaltioille mittavia ongelmia, koska ne ovat luopuneet rahapoliittisesta suvereniteetistaan
Recommended