View
26.563
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Energiavuosi 2015 Kaukolämpö
13.1.2016
(päivitetty 23.2.2016)
13.1.2016 2
Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset
Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja lämmönjakolaitteiden käyttämän sähkön Puu: sisältää myös kiukaiden käyttämän puun
13.1.2016 3
Kaukolämmön lämpötilakorjattu kysyntä, TWh
13.1.2016 4
Kaukolämmön kysyntä kuukausittain
13.1.2016 5
Kaukolämmön tuotanto 2015 33,0 TWh
Kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotettu yhteistuotantosähkö 11,8 TWh
13.1.2016 6
Kaukolämmön tuotanto ja yhteistuotannon osuus
13.1.2016 7
Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2015 - polttoaine-energia yhteensä 52,0 TWh
Uusiutuvat 33 %
Hiilidioksidivapaat 36 %
Kotimaiset 56 %
13.1.2016 8
Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet
13.1.2016 9
Uusiutuvien polttoaineiden käyttö kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon
13.1.2016 10
Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt
Lähteet: Tilastokeskus (2000...2014) Energiateollisuus ry (1976...1999, 2015)
13.1.2016 11
Kaukojäähdytysenergian myynti ja sopimusteho
Kaukolämpöalan tulevaisuus
Kaukolämmön kysyntä ja markkinaosuus 2010 - 2025
2010 Kaukolämmön markkinaosuus 45 % Kaukolämmön kysyntä 36 TWh (lämpötilakorjattu kysyntä)
2025
Markkinaosuus 2011...2025 rakennettavissa rakennuksissa 50-75 % Kaukolämmön kysyntä 40 - 42 TWh
23.2.2016
v. 2010
Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015
13
Kaukolämmön tuotantoteho 2025 - lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP)
Uutta kaukolämmön tuotantokapasiteettia rakennetaan 1500 MW vuosina 2010 - 2025 siitä uutta lämpökapasiteettia on 500 MW, korvaavaa 1000 MW yhteistuotantovoimalaitosten lämpötehon arvioidaan olevan
0 – 1000 MW yhteistuotantovoimalaitosten sähköteho olisi 0 – 500 MW
Jos yhteistuotantovoimalaitosten max. määrä toteutuisi lämmön lisätuotanto 4 TWh, sähkön 2 TWh primäärienergian säästö 14...27 % (huom! osa lisätuotannosta
korvaa vanhaa yhteistuotantoa)
23.2.2016
Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015
14
Rakennuskanta
23.2.2016 Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015 15
Kaksi kolmasosaa Suomen rakennuskannasta on rakennettu vuoden 1970 jälkeen rakentamista on säädelty energiamääräyksillä 1970-luvulta lähtien
-> rakennuskanta on melko energiatehokasta Vuosittainen uudistuotanto noin 1,5 % rakennuskannan kokonaismäärästä, poistuma noin 1 %
Rakennuskanta
23.2.2016
Omakoti-talot Rivitalot
Asuin-kerrostalot
Liike-, toimisto ja
julkiset rakennukset
Teollisuus-rakennukset Yhteensä
Kaupunkimaiset kunnat 51 % 67 % 90 % 72 % 65 % 68 %
Taajaan asutut kunnat 24 % 17 % 7 % 14 % 19 % 16 %
Maaseutumaiset kunnat 25 % 16 % 3 % 14 % 15 % 16 %
Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015 16
Suurin osa rakennuskannasta sijoittuu kaupunkimaisiin (68 %) ja taajaan asuttuihin (16 %) kuntiin Kaupungistumisen myötä taajamien osuus rakennuskannasta on kasvanut vuosina 1990 – 2014 taajamissa sijaitsevien rakennusten kerrosala
on kasvanut 55 % Kaukolämmön markkina on kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa
Kaukolämmön osuus rakennusten kerrosalasta aluetehokkuuden mukaan asemakaavoitetulla taajama-alueella
23.2.2016
Tarkastelussa mukana 2000-luvulla valmistuneet asuin- ja palvelurakennukset
17
Aluetehokkuus = rakennusten kerrosalan suhde maa-alaan
Tiiviit pientaloalueet
Kerrostaloalueet
Keskusta-alueet
Aluetehokkuudella selkeä yhteys kaukolämmön markkinaosuuteen
Kerrostaloalueet: aluetehokkuus yli 0,15 kaukolämmön osuus uudisrakennuksista yli 80 %
Tiiviit pientaloalueet: aluetehokkuus 0,10 – 0,15 kaukolämmön osuus uudisrakennuksista 65 – 80 %
Vain Helsingin asemakaavoitetulla alueella keskimääräinen aluetehokkuus yli 0,3 Turun, Tampereen ja Kuopion tiheällä taajama-alueella keskimääräinen
aluetehokkuus yli 0,15 Aluetehokkuudeltaan vähintään 0,1 tilastoruutuja (250 x 250 m) sijaitsee 250 erillisellä taajama-alueella Vuosina 2010 – 2015 rakennettavien uusien rakennusten ostoenergian tarve sijoittuu taajamiin, joissa jo nyt kaukolämmöllä merkittävä markkinaosuus
23.2.2016
Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja –jäähdytys Suomessa 2010 – 2025, VTT 2015
18
Jäähdytysenergian kysyntä ja kaukojäähdytyksen markkinaosuus 2014
23.2.2016
Lähde: Rakennusten jäähdytysmarkkinat, VTT 2015
Jäähdytyksen kysyntä oli 1400 GWh Kaukojäähdytyksen kysyntä oli 190 GWh kaukojäähdytysenergian kysyntä on 2,5-kertaistunut
2010 – 2014 kaukojäähdytyksestä tuotetaan yli puolet lämpöpumpuilla,
neljännes vapaajäähdytyksellä Kaukojäähdytyksen markkinaosuus oli noin 14 %
19
Jäähdytysenergian tarpeen kehittyminen
23.2.2016
Lähde: Rakennusten jäähdytysmarkkinat, VTT 2015
Ulkolämpötilasta aiheutuva jäähdytystarve on vähäinen suhteessa rakennuksen lämpökuormista (auringon säteily, ihmiset, sähkölaitteet, valaistus) johtuvaan jäähdytystarpeeseen Jäähdytyksen tarvetta voidaan merkittävästi pienentää aurinkosuojauksella Realistisin arvio: osittainen aurinkosuojaus (kuvan vaihtoehto nro 2) kaikki pientalot varustettu
aurinkosuojin isoista rakennuksista puolet
varustettu aurinkosuojin
20
Jäähdytysenergian kysyntä ja kaukojäähdytyksen markkinaosuus 2030
23.2.2016
Lähde: Rakennusten jäähdytysmarkkinat, VTT 2015
Jäähdytysenergiatiheys (rakennusten jäähdytystarve kWh jaettuna rakennetun maan pinta-alalla): Helsinki 1,65 kWh/m2 Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Oulu
~0,6 kWh/m2 Jäähdytysenergian kysyntä noin 1700 GWh Kaukojäähdytyksen potentiaali kasvu noin 20 GWh/vuosi markkinaosuus nousisi noin 25 %:in
Kaukolämpöyrityksen jäähdytysratkaisut yksittäisille rakennuksille –mahdollisuus kehittää uutta liiketoimintaa
21