67
ITÄ-SUOMI - Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

  • Upload
    timoaro

  • View
    623

  • Download
    5

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Esitys Itä-Suomen kolmen maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ulkoisesta elinvoimasta verrattuna muihin maakuntiin (18) vuosina 2000-2012. Esitys keskittyy Itä-Suomen alueen position muutokseen erityisesti aluetalouden, työpaikka- ja työllisyyskehityksen sekä osaamisen ja TKI-kehityksen valossa. Esityksen taustana analysoidaan aluerakenteen muutosta vyöhykkeisyyden ja liikkuvuuden näkökulmasta

Citation preview

Page 1: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

ITÄ-SUOMI

- Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

Page 2: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

”Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato morjes, eläk sääki viäl…Porissa vittuilu on merkki välittämisestä”

Page 3: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

SISÄLTÖ

1. Epäkorrekti intro Itä-Suomeen

2. Alue- ja väestökehityksen tilannekuva syksyllä 2014

3. Itä-Suomen elinvoima ja positio suhteessa muihin maakuntiin 2000-luvulla

Page 4: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

1. EPÄKORREKTI INTRO ITÄ-SUOMEEN

Page 5: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

”Näin Savonlinnassa. Olemattoman junaliikenteen siltaa korjataan 12 M€:lla samalla, kun pieneen kanavaan upotetaan 52 M€ meidän kaikkien suomalaisten rahaa. Tämä kaikki on jatkoa vuoden 2008 liikenneministeri Anu Vehviläisen siltarumpupolitiikalle, jolloin tälle samalle olemattoman junaliiken-teen radalle investoitiin 40 M€. Vuonna 2013 sillan ylitti 78 tavarajunaa eli yksi juna per viikko. Olisiko jo aika korjata myös Länsi-Suomen ruuhkaisia teitä, jolloin vientiteollisuutemme saisi paremmat mahdollisuudet toimia? Kansanedustajat töihin! - Korkean länsisuomalaisen virkamiehen kommentti budjettiehdotuksen jälkeen 2014 -

LAITAATSALMEN SILTA, SAVONLINNA

Page 6: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Pienen ja suuren aluepolitiikan avainkysymykset

Onko valtion tai julkisen talouden tehtävä tasata eroja alueiden välillä?

Jos on, kuinka paljon?

Onko tasainen alueellinen kehitys koko maata hyödyttävä tekijä vai aiheutuuko heikompien alueiden tukemisesta tehokkuustappioita kasvaville alueille?

Page 7: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

7500

8000

8500

9000

9500Menot euroa per asukas Tulot euroa per asukas

Valtion menot ja tulot asukasta kohden (€/asukas) maakunnittain vuonna 2010*

Itä-Suomen maakunnat

saivat valtiolta menoihinsa

yhteensä

4,4 miljardia euroa

vuodessa

Valtio sai Itä-Suomen

maakunnilta tuloja (veroja)

3,0 miljardia euroa

vuodessa

Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain * Valtion menot vuodelta 2008 ja tulot vuodelta 2006

Page 8: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

3948

3093

2562

2536

2458

2397

2108

1618

1433

1120

980

825

799

147

139

-50

-321

-1562

-2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000

Kainuu

Pohjois-Karjala

Lappi

Kanta-Häme

Etelä-Savo

Keski-Suomi

Pohjois-Savo

Etelä-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Etelä-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Satakunta

Pohjanmaa

Kymenlaakso

Pirkanmaa

Varsinais-Suomi

Päijät-Häme

Uusimaa

Valtion nettomenot asukasta kohden (€/asukas) maakunnittain vuonna 2010

Itä-Suomen maakunnat

saivat valtiolta

2100-3100 €/as. kohden

enemmän kuin maksoivat veroa

Uusimaa, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi olivat ainoat maakunnat, jotka maksoivat veroja enemmän kuin saivat valtiolta

tuloja

Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain * Valtion menot vuodelta 2008 ja tulot vuodelta 2006

Page 9: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

mrd euroa per vuosi

Page 10: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

EU-rahoituksen arvioitu kohdentuminen Suomessa vuosina 2014-2020 (miljoonaa euroa)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190 EAKR ESR

Itä-Suomen EU-rahoitus

yhteensä

361 miljoonaa euroa

2014-2020

Itä-Suomen osuus koko maan EU-

potista

35 % (10,5 %

väestöstä)

Lähde: Rakennerahastojen EU-rahoitus 2014-2020

Page 11: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

MAAKUNTA EAKR/€/as./v. ESR/€/as./v. YHT. €/AS./V

Lappi 72 34 106

Kainuu 68 32 100

Pohjois-Karjala 64 30 94 Etelä-Savo 64 30 94 Pohjois-Savo 59 27 86 Keski-Pohjanmaa 48 23 71

Pohjois-Pohjanmaa 45 21 66

Keski-Suomi 15 12 27

Satakunta 12 8 20

Kymenlaakso 13 7 20

Etelä-Karjala 14 5 19

Päijät-Häme 13 5 18

Etelä-Pohjanmaa 10 5 15

Pirkanmaa 6 6 12

Pohjanmaa 7 4 11

Kanta-Häme 6 4 10

Varsinais-Suomi 4 3 7

Uusimaa 2 2 4

KOKO MAA 19 10 29

EU:n rakennerahastojen tuki euroa per asukas vuosina 2014-2020

Lähde: Rakennerahastojen EU-rahoitus 2014-2020

Page 12: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

”Kannettu vesi ei pysy kaivossa”… vai pysyykö sittenkin?

Page 13: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

2. ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN TILANNEKUVA SYKSYLLÄ 2014

Page 14: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

GLOBALISAATIO

ILMASTOMUUTOS MUUTTOLIIKE

Page 15: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Virtaava maailma

ASIANTUNTIJAT

FYYSISET VIRRAT

Lähde: Castells 1996; Kostiainen 2002,soveltaen

OPISKELIJAT

MATKAILIJAT

YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT

Piilaakso

Beijing

Soeul

Lontoo Pietari

MIKKELI

PÄÄOMA

VIRTUAALISET VIRRAT

TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO

KULTTUURILLISET SISÄLLÖT

15 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet

Page 16: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

RAKENNEMUUTOKSET

KESTÄVYYSVAJE SUURET REFORMIT

ALUEELLISET EROT YM.

Page 17: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

VIRALLINEN ALUEHIERARKIA

Suuralueet – Viisi suuraluetta (läänit)

Maakunnat – 19 maakuntaa

Seutukunnat (kaupunkiseudut) – 70 seutukuntaa – (Työssäkäyntialueet) – (Toiminnalliset alueet)

Kunnat

– 320 kuntaa, joista 300 Manner-Suomessa

Page 18: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

ALUEHIERARKIA DE FACTO

Metropolialue – Metropolialue erityiskysymyksenä – Metropolialueen vaikutusalue (noin 100 km kehä)

Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut – 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin,

Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan ja Vaasan seudut

– Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet

Seutukaupungit – Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia (esim. Huittinen ja

Kokemäki) – Maakuntien 2- tai 3 –keskukset

Muut kunnat

– Pienet kunnat – Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)

Page 19: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Alue- ja tilannekuva syksyllä 2014

1. Piikikkyys

2. Epäsymmetrisyys

3. Vyöhykkeisyys

4. Liike ja liikkuvuus

5. Monikulttuurisuus

5 isoa muutosvoimaa

Page 20: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS

• Muuttovoittoiset alueet keskittyvät suurten kaupunkien asteittain laajenevalle vaikutusalueelle ja keskeisten liikennekäytävien varrelle

• Kaupunkiseutujen välillä korostuvat liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: avainroolissa tunnin aikaetäisyys keskeisiin asutus- ja työpaikkakes-kittymiin

• Kaupunkiseutujen sisällä keskeisessä

roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruk-tuurin kehittäminen sekä liikkuvuu-den edistäminen kaikessa.

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014

Kartta: Timo Widbom 2014

Page 21: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

MIKSI MUUTETAAN?

PERINTEISET KOVAT TEKIJÄT:

Alueen yleinen kehitys, palkkataso, etenemismahdollisuudet jne.

Työ ja työpaikkakehitys, puolison työ, potentiaaliset työ- ja uramahdollisuudet

Opiskelu ja koulutustarjonta Liikenneyhteydet, saavutettavuus, etäisyys, sujuva

liikkuminen, kaupungin koko Asuminen eri elinvaiheissa

NOUSEVAT PEHMEÄT TEKIJÄT: Asuin- ja elinympäristön laatu Alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat Alueen yleinen ilmapiiri Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet Luonnonläheisyys vs. urbaanit arvot Viiteryhmät Tapahtumat, elämykset, puistot, museot,

arkkitehtuuri galleriat, houkuttelevat kohtaamispaikat jne.

KOLMANNET TEKIJÄT: Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät,

sukululaiset, henkilökohtaiset verkostot)

Lähde: Aro 2014

Page 22: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet

JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä

Page 23: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Saavutettavuus ja aluerakenteen muutos

• Tunnin aikaetäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta

• Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja työpaikkakeskittymien sijaintiin ja sijoittumiseen

• Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen

Kartta: Suomen ympäristökeskus SYKE 2011

Page 24: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS

Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaik-kakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta:

① Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue

② Pohjanmaan työssäkäyntialue

③ Keskisen ja itäisen Suomen työssäkäyntialue

④ Oulun työssäkäyntialue

Analyysi: Timo Aro 2014

Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos

Page 25: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS

100 km

50 km

50 km

50 km 30 km

30 km

30 km

30 km

30 km

30 km 30 km

30 km

15 km

15 km

15 km 15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella

asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien

vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun,

Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta

Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta

Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä

Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki –konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uuden- laisia toiminnallisia koalitioita.

15 km

30 km

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014

Kartta: Timo Widbom 2014

Page 26: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

3. ITÄ-SUOMEN ELINVOIMA?

Page 27: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

ELINVOIMA

KILPAILUKYKY VETOVOIMA

HOUKUTTELEVUUS

Page 28: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

ALUEEN NYKYTILA Alueen keskeisten toimijoiden työ alueen

parhaaksi

ALUEEN TAVOITETILA JA MAINEKUVA

Alueen keskeisten toimijoiden tekemä konkreettinen ja tavoitehakuinen työ alueen

parhaaksi

Ulkoiseen toimintaympä-ristöön liittyvät

kovat tekijät

Sisäiseen toiminta-

ympäristöön liittyvät

pehmeät tekijät

Aluekehityksen ”musta aukko”

Ulkoinen elinvoima Sisäinen

elinvoima

Lähde: mukaillen Kolehmainen 2014

Page 29: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA

Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat

makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin.

Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa

Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista

Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Seudun sisäiseen toimintaympäristöön

vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kykyyn tehdä päätöksiä, muutos-herkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, seudun yhteistyö-rakenne ja sopimusjärjestelyihin jne.

Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä

Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja aluetta yhdistävät tekijät

Page 30: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Alueen ulkoista elinvoimaa voidaan analysoida samanaikaisesti joko yhdestä tai useasta näkökulmasta…

Työllisyys

Aluetalous

Saavu-tettavuus

Väestö

Osaami-nen ja TKI

Yrittäjyys

Vetovoima

Kunta-talous

Muu dynamiik-

ka

Page 31: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

31

Optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa

Page 32: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

MITEN MITATA ALUEEN ELINVOIMAN TAI KILPAILU-KYVYN MUUTOSTA?

1. Absoluuttinen

muutos

2. Suhteellinen

muutos

3. Mentaalinen etu, mentaalinen käänne

Page 33: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Aluetalous

Page 34: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

2000 2011

Bruttokansantuote € asukasta kohden maakunnittain vuosina 2000-2011

Uusimaa omassa

sarjassaan. Pohjanmaan huikea nousu

Pohjois-Savo 9. Pohjois-Karjala 15.

Etelä-Savo 17.

Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Page 35: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

25402

18547

16874

14659

13205

12809

11989

11045

10709

9499

7871

7233

7186

6602

6243

4151

3714

1817

0 5000 10000 15000 20000 25000 30000

Pohjanmaa

Lappi

Satakunta

Etelä-Karjala

Uusimaa

Keski-Pohjanmaa

Varsinais-Suomi

Pohjois-…

Kymenlaakso

Pirkanmaa

Keski-Suomi

Päijät-Häme

Kanta-Häme

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Kainuu

Viennin arvo maakunnittain vuonna 2012 (euroa per asukas)

Viennin alueelliset erot

suuria: vrt. Pohjanmaa-

Kainuu

Viennin arvo erittäin

alhainen kaikissa Itä-

Suomen maakunnissa

Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Page 36: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

13 13 12

11

17 17 17

16 16 16 16

17

0123456789

101112131415161718

1995 2000 2008 2011

Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala

Itä-Suomen maakuntien position muutos (bkt €/as) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2011

Page 37: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

72,8

58,4

53,8 53,7 52,5

49,5 47,5

42,1

38,9 38,6 38,5 38,1 35,2

33,9 31,9

30,2

27

13,8

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Bruttokansantuotteen muutos % vuosina 2000-2011

Keski- ja Etelä-Pohjanmaa versus

Kymenlaakso ja Varsinais-Suomi

Kaikkien Itä-Suomen

maakuntien BKT:n muutos %

7 ripeimmin

kasvaneen alueen joukossa 2000-

luvulla

Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Page 38: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

10

15

4

9

14

15

5

2

15

8

14

7

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

1990-1994 1995-1999 2000-2007 2008-2011

Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala

Itä-Suomen maakuntien position muutos (bkt €/as./muutos %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2011

Page 39: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

48821

38341

37072

35615

35017

34033

33601

31846

31321

31103

29650

29370

29245

20000 24000 28000 32000 36000 40000 44000 48000 52000

Helsingin

Saimaan

Vaasan

Tampereen

Koko maa

Turun

Kuopion

Oulun

Seinäjoen

Porin

Joensuun

Lahden

Jyväskylän Helsingin, Sai-maan ja Vaasan seutujen bkt asu-kasta kohden kor-keimmat vuonna 2011

Suurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2011

Kuopion BKT asukasta koh-den lähellä koko maan keskiar-voa

Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Huom! Mikkelin bkt 27 043 €/as.

Page 40: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Työpaikka- ja työllisyyskehitys

Page 41: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

17765

2342

64083

11759

5304 3758 4529 4450

2947 1831 1019 2000

155 -727 -1344 -2079 -1975

-4818 -10000

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2000-2012

Koko maassa 110 000 uutta

työpaikkaa, joista

57,7 % Uudellemaalle

Itä-Suomen työpaikkojen

muutos

3 573 vuosina 2000-

2012

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Page 42: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

9,3

8,9

8,8

8,1

7

5,8

4,8

4,3

3,9

2,7

1,7

1

0,2

-2,4

-2,5

-2,6

-3,3

-6,6

-8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 12

Pirkanmaa

Keski-Pohjanmaa

Uusimaa

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Kanta-Häme

Pohjois-Savo

Keski-Suomi

Etelä-Pohjanmaa

Lappi

Pohjois-Karjala

Varsinais-Suomi

Satakunta

Kainuu

Etelä-Karjala

Päijät-Häme

Etelä-Savo

Kymenlaakso

Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina 2000-2012

Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Pirkan-

maalla ja Keski-Pohjanmaalla

Työpaikkojen määrä kasvoi

Pohjois-Savossa ja Pohjois-

Karjalassa, väheni Etelä-Savossa

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Page 43: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

12

8,6

8,3

8

7,6

7,3

6,3

4,4

3,7

2,8

2,7

1,6

0 2 4 6 8 10 12 14

Kuopion

Jyväskylän

Oulun

Vaasan

Tampereen

Seinäjoen

Helsingin

Joensuun

Turun

Lahden

Porin

Saimaan

Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2011

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Työpaikkojen määrä nousi suh-teellisesti eniten

Kuopion

seudulla vuosina 2005-2011

Huom! Mikkelin

työpaikkojen muutos

-0,5 % (-155)

Joensuun seudun työpaikkojen määrän kasvu keskitasoa suur-ten seutujen jou-kossa 2005-2011

Page 44: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

40

42

44

46

48

50

52

54

56

58

60

62

64

66

Yksityisen sektorin osuus 2000 Yksityisen sektorin osuus 2012

Yksityisen sektorin työpaikkojen osuuden (%) kehitys vuosina 2000-2012

Yksityisen sek-torin työpaikkojen

osuus korkein Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja

Päijät-Hämeessä

Itä-Suomen maakunnissa

yksityisen sek-torin työpaikkojen

osuus erittäin alhainen

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Page 45: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

-2

-1,4

-1,2

-0,2

0,5

0,7

0,8

1,8

2

2,6

2,9

3,1

3,9

4

4,6

5,2

6,5

7,8

-4 -2 0 2 4 6 8 10

Päijät-Häme

Varsinais-Suomi

Kymenlaakso

Etelä-Karjala

Kanta-Häme

Pirkanmaa

Uusimaa

Pohjois-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Satakunta

Etelä-Pohjanmaa

Kainuu

Pohjanmaa

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Lappi

Keski-Pohjanmaa

Yksityisen sektorin työpaikkojen osuuden muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2012

Yksityisen sektorin

työpaikkojen osuus kasvoi eniten Keski-

Pohjanmaalla, negatiivinen 4:ssä

maakunnassa

Itä-Suomen maakuntien yksityisen sektorin

työpaikkojen määrä kasvoi noin

12 000:lla 2000-2012

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Page 46: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

63,1

70,5

63,3

65,9 65,7

68,8

75,1

70,4

62,2

71,6

66 66,1 66,9

69,3

67,4

65,3

70,4

74,4

50

52

54

56

58

60

62

64

66

68

70

72

74

76

78

2000 2011

Työllisyysaste (%) vuonna 2000 ja 2011

Työllisyysaste korkein

Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudellamaalla vuonna 2000

Kaikkien Itä-Suomen maa-

kuntien työllisyys-aste jää alle koko maan keskiarvon

Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

Page 47: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

0,3

1,2

1,4

2,1

2,4

2,6

3,1

3,2

3,6

4

4,1

4,5

5,1

5,2

5,6

5,9

5,9

6,3

0 1 2 3 4 5 6 7

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Kymenlaakso

Päijät-Häme

Pirkanmaa

Pohjois-…

Etelä-Karjala

Keski-Suomi

Kanta-Häme

Pohjois-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Satakunta

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

Lappi

Keski-Pohjanmaa

Kainuu

Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2012

Työllisyysaste kohentui eniten

Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa vuosina

2000-2012, vähiten

Uudellamaalla

Itä-Suomen maakunnista

Pohjois- ja Etelä-Savon työllisyys-aste 4:nneksi ja

5:nneksi ripeimmin

Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

Page 48: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

15 15 15

13

11

14

13

14

16 16

17

18

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

1995 2000 2006 2012

Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala

Itä-Suomen maakuntien position muutos (työllisyysaste %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2012

Page 49: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Väestökehitys

Page 50: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Väestökehitys Itä-Suomen maakunnissa vuosina 2000-2013

POHJOIS-KARJALA

-6 164

POHJOIS-SAVO -5 329

ETELÄ-SAVO -14 057

Page 51: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Väestökehitys Itä-Suomen seutukunnissa vuosina 2000-2013

Ylä-Savon seutukunta

-6 282

Mikkelin seutukunta

-3 695

Savonlinnan seutukunta

-5 956

Pielisen-Karjalan

seutukunta -5 518

Koillis-Savon seutukunta

-2 407

Kuopion seutukunta

8 940

Joensuun seutukunta

2 745

Keski-Karjalan

seutukunta -3 791

Pieksämäen seutukunta

-4 406

Sisä-Savon seutukunta

-1 882 Varkauden seutukunta

-3 698

Page 52: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

-18,3

-16,8

-15,8

-12,4

-11,3

-11

-10,3

-10

-4,8

2,3

7,3

-20 -15 -10 -5 0 5 10

Pielisen-Karjalan

Keski-Karjalan

Koillis-Savon

Pieksämäen

Sisä-Savon

Savonlinnan

Varkauden

Ylä-Savon

Mikkelin

Joensuun

Kuopion

Väestömuutos (muutos %) Itä-Suomen seuduilla vuosina 2000-2013

Väestö kasvoi vain Kuopion ja Joensuun

seuduilla 2000-luvulla

Väestö väheni viidenneksellä Pielisen-Karjala

ssa ja Keski-Karjalassa

2000-2013

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Page 53: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Osaaminen ja TKI-dynamiikka

Page 54: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

50

52

54

56

58

60

62

64

66

68

70

72

74

Tutkinnon suorittaneiden osuus 2000 Tutkinnon suorittaneiden osuus 2012

Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 ja 2012

Tutkinnon suorittaneiden osuus korkein

Pirkanmaalla ja Pohjois-

Pohjanmaalla vuonna 2012

Pohjois-Savos- sa tutkinnon

suorittaneiden osuus (%)

5:nneksi korkein

Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

Page 55: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

1

15 16

18 18

7 6 6

5

10 11

7 7

123456789

101112131415161718

1995 2000 2008 2012

Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala

Itä-Suomen maakuntien position muutos (tutkinnon suorittaneiden osuus %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2012

Page 56: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

15

17

19

21

23

25

27

29

31

33

35

37

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2000

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2012Korkea-asteen

tutkinnon suorittaneiden

osuus ylivoimaisesti

korkein Uudellamaalla

Pohjois-Savo 8. Pohjois-Karjala 13.

Etelä-Savo 15.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä 2000 ja 2012

Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

Page 57: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Itä-Suomen maakuntien position muutos (akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2012

13 13 13 13

8 8 7 7

9 9 9 10

123456789

101112131415161718

1995 2000 2008 2012

Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala

Page 58: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

0

500

1000

1500

2000

2500

T&K menot kaikki 2000 T&K-menot kaikki 2012

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2012

Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

Pohjois-Pohjanmaa,

Uusimaa, Pirkanmaa ja

Varsinais-Suomi yli 1000 euroa per

asukas

Pohjois-Savo 8. Pohjois-Karjala 9.

Etelä-Savo 16.

Page 59: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Summa Summarum

Page 60: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

60

Jokainen muuttuja pisteytettiin jokaisen ajanjakson kohdalla 1-10 pisteen välillä maakunnan sijoituksen perusteella

Jokaisen muuttujan kohdalla parhaimman arvon saanut maakunta sai 10 pistettä ja heikoimman arvon saanut 1 pisteen

Maksimiarvo yhden vuoden osalta 100 pistettä (10 muuttujaa x 10 pistettä parhaimmasta arvosta) ja minimiarvo maakuntatasolla 10 pistettä

Kaikki 10 muuttujaa samanarvoisia, ei painoarvoja muuttujien välillä

Maakuntien kilpailukyky vuosina 1995-2012

Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012

Page 61: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Maakuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet

vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012

1995

SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET

1 Uusimaa 88

2 Pirkanmaa 78

Varsinais-Suomi 76,5

4 Pohjanmaa 73

5 Pohjois-

Pohjanmaa 64,5

6 Kymenlaakso 58,5

7 Kanta-Häme 57,5

8 Etelä-Karjala 56,5

9 Keski-Suomi 50

10 Pohjois-Savo 47,5

11 Satakunta 47

12 Päijät-Häme 46,5

13 Lappi 43,5

14 Etelä-Savo 36

15 Etelä-

Pohjanmaa 34

16 Pohjois-Karjala 33

17 Kainuu 32,5

18 Keski-

Pohjanmaa 32

2000

SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET

1 Uusimaa 98,5

2 Pirkanmaa 82,5

3 Varsinais-Suomi 79,5

4 Pohjois-

Pohjanmaa 68

5 Pohjanmaa 64,5

6 Kanta-Häme 61

7 Kymenlaakso 59

8 Keski-Suomi 56

9 Etelä-Karjala 55

10 Päijät-Häme 50

11 Satakunta 42,5

12 Pohjois-Savo 42

13 Etelä-Pohjanmaa 40,5

14 Pohjois-Karjala 40

15 Keski-Pohjanmaa 36

16 Lappi 30

17 Etelä-Savo 25,5

18 Kainuu 22,5

2008

SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET

1 Uusimaa 86

2 Pirkanmaa 81

3 Pohjanmaa 74

4 Varsinais-Suomi 72,5

5 Kanta-Häme 68,5

6 Pohjois-Pohjanmaa 60

7 Keski-Suomi 53

8 Satakunta 52,5

9 Pohjois-Savo 51,5

10 Keski-Pohjanmaa 49

11 Päijät-Häme 48

12 Etelä-Pohjanmaa 46,5

13 Etelä-Karjala 41

14 Lappi 38,5

15 Kymenlaakso 38

16 Pohjois-Karjala 35,5

17 Etelä-Savo 29,5

18 Kainuu 29

2012

SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET

1 Uusimaa 88

2 Pirkanmaa 79,5

3 Pohjanmaa 73,5

4 Varsinais-Suomi 67,5

5 Pohjois-Pohjanmaa 57

6 Satakunta 56,5

7 Etelä-Karjala 56

8 Pohjois-Savo 54

9 Kanta-Häme 53

10 Keski-Suomi 48,5

11 Etelä-Pohjanmaa 48

11 Päijät-Häme 47,5

13 Keski-Pohjanmaa 46

14 Pohjois-Karjala 39,5

15 Lappi 38

16 Kymenlaakso 37

17 Etelä-Savo 32

18 Kainuu 28,5

Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012

Page 62: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa 10 muuttujan perusteella ja maakuntien position muutos vuosien 1995-2012 välisenä aikana

1995 2000 2012 2008

62 Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012

Page 63: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa)

1995

1 Vaasan seutukunta 86,75

2 Helsingin seutukunta 85

3 Oulun seutukunta 83,5

4 Tampereen stk. 82,75

5 Turun seutukunta 76

6 Porvoon seutukunta 71

7 Salon seutukunta 68,75

8

Hämeenlinnan stk

68,25

9 Kuopion seutukunta 62,5

10 L-rannan seutukunta 62,25

11 Rauman seutukunta 57,75

12 Jyväskylän stk. 56,5

13 Kouvolan seutukunta 56,5

14 Pietarsaaren stk. 55

15 Kotka-Haminan stk. 52,25

16 Seinäjoen seutukunta 49

17 Joensuun seutukunta 45

18 Rovaniemen stk. 43,25

19 Kajaanin seutukunta 43,25

20 Lahden seutukunta 42,75

21 Kemi-Tornion stk. 41

22 Porin seutukunta 40

23 Mikkelin seutukunta 35,5

24 Kokkolan seutukunta 28

25 Ylä-Savon seutukunta 17,5

2000

1 Helsingin seutukunta 96,25

2 Tampereen seutukunta 90

3 Oulun seutukunta 88,5

4 Salon seutukunta 79,75

5 Turun seutukunta 79

6 Vaasan seutukunta 77

7 Hämeenlinnan stk. 71

8 Jyväskylän seutukunta 69

9 Porvoon seutukunta 68,5

10 Kuopion seutukunta 64,5

11 Lappeenrannan stk. 60,75

12 Rauman seutukunta 57,25

13 Kouvolan seutukunta 56,25

14 Kotka-Haminan stk. 49,25

15 Pietarsaaren seutukunta 48,5

16 Lahden seutukunta 48

17 Seinäjoen seutukunta 47,75

18 Joensuun seutukunta 45,5

19 Kokkolan seutukunta 42

20 Porin seutukunta 38

21 Mikkelin seutukunta 34

22 Rovaniemen seutukunta 30

23 Kajaanin seutukunta 28,5

24 Kemi-Tornion seutukunta 26

25 Ylä-Savon seutukunta 14,75

2008

1 Helsingin seutukunta 89,75

2 Tampereen seutukunta 88,5

3 Vaasan seutukunta 86

4 Oulun seutukunta 80,75

5 Porvoon seutukunta 79,75

6 Turun seutukunta 78

7 Hämeenlinnan stk. 77,25

8

Kuopion seutukunta

69,5

9 Jyväskylän seutukunta 68

10 Salon seutukunta 65

11 Rovaniemen seutukunta 60,5

12 Seinäjoen seutukunta 58,75

13 Kokkolan seutukunta 56,5

14 Rauman seutukunta 50,75

15 Lahden seutukunta 46,5

16 Pietarsaaren seutukunta 44,75

17 Lappeenrannan stk. 43,5

18 Kouvolan seutukunta 43,25

19 Porin seutukunta 42,5

20 Joensuun seutukunta 39,5

21 Kajaanin seutukunta 32

22 Kemi-Tornion stk. 29,25 23 Mikkelin seutukunta 29

24 Kotka-Haminan stk. 28

25 Ylä-Savon seutukunta 22,75

2012

1 Helsingin seutukunta 89,75

2 Vaasan seutukunta 87

3 Tampereen seutukunta 83

4 Turun seutukunta 78

5 Kuopion seutukunta 76,5

6 Oulun seutukunta 71,75

7 Porvoon seutukunta 71,5

8 Seinäjoen seutukunta 68,5

9 Rauman seutukunta 66

10 Hämeenlinnan stk. 57,25

11 Lappeenrannan stk. 57,0

12 Rovaniemen stk. 56,5

13 Jyväskylän seutukunta 56,25

14 Kokkolan seutukunta 54,75

15 Pietarsaaren seutukunta 54,25

16 Porin seutukunta 50,75

17 Joensuun seutukunta 49,25

18 Lahden seutukunta 45,75

19 Mikkelin seutukunta 43,25

20 Kouvolan seutukunta 42,25

21 Kajaanin seutukunta 35,5

22 Kemi-Tornion seutukunta 35,25

23 Salon seutukunta 29

24 Ylä-Savon seutukunta 27

25 Kotka-Haminan stk. 24,75

Lähde: Aro 2013, Seutukuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012

Page 64: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Itä-Suomen menestymisen tai menestymättömyyden kannalta ratkaisevassa roolissa rakennettu etu!

Alkuetu

Sijaintietu

Demografinen etu

Rakennettu eli strateginen

etu

Mentaalinen etu

Alueen kasvuedut

Page 65: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Case Kuopio

Page 66: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

”Kun muutin tänne, niin kaikki kysyivät MIKSI,

kun siellä ei ole mitään. Yksi kaveri oli kylässä

silloin alkuaikoina ja kysyi mm. myydäänkö

täällä fenkolia ja saako Sokoksesta kasvovettä?”

Page 67: Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?

Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro

[email protected] www.timoaro.fi

@timoaro 045 6577890