Architecture portfolio

1

KRISTIAN PAAVILAINENarkkitehtiylioppilas

PORTFOLIOTyöt

2014-2015

2

LENTÄVÄ MATTO 12

S I S Ä L T ÖVA L I T U T T Y Ö T 2 0 1 4 - 2 0 1 5

LINTUTARKKAILIJAN MAJA 6

ABOUT ME & CV 12

PUOJI 14

MUITA TÖITÄ 16

3

ABOUT ME

Olen Kristian Paavilainen, unelmoija ja perfektionisti. Teen työni aina kunnolla ja työtehtävästäni riippumatta annan kaik-keni, jotta aikkeni, jotta lopputulos. Nuorena jo huomasin, että maalatessani, liimatessa tulitikkuja yhteen, piirtäessäni, rakentaessani jotakin legoista tai sitten tehdessä hiekkalinnoja nautin suunnittelemisesta, suunnitteluprosessista ja itse toteutuksesta. Arkkitehtuuri oli siis oikea valinta minulle. Tässä noin kahden vuoden aikana olen oppinut rakastamaan suunnittelemista yhä enemmän. Arkkitehtuuri on ongelmien ratkaisemista ja ratkaisujen kehittelemistä. Arkkitehtuurista on tullut minulle tapa ilmaista itseäni, ilmaista intohimoani designiin ja tapaa, jolla jättää jälkeni tähän maailmaan. Näistä syistä haluan ja monista muista lukuisista, haluan valmistua ja tulla arkkitehdiksi.

Kristian Paavilainen

19.11.1991

[email protected]

nimi

syntymäaika

yhteystiedot

4

2014 Oulun yliopisto Arkkitehtuurin koulutusohjelma, suoritettu 94/300 op.

2010 Arkadian yhteislyseo Ylioppilas

2015 (3 kk) Helsingin mehutehdas Tuotepakkaaja www.valio.fi Vastasin pakkauskoneesta, sen toiminnasta, pakkauskoneen siivoamisesta sekä kuluttajalle menevän tuotteen laadusta ja siitä, että tuote on sitä mitä sen kuuluu olla. Kaksivuorotyötä.

2013-2014 (1 v ja 8 kk) Pitäjänmäen varasto Varastotyöntekijä www.valio.fi Mm. lavojen, maito- ja tukkurullakoiden kokoaminen ja täyttäminen sekä niiden kuljettaminen oikeille laitureille. Myös varaston pitäminen toiminnassa kuului työtehtäviini. Kolmivuorotyötä.

2012 (4 kk) Helsingin mehutehdas Tuotepakkaaja Vastasin pakkauskoneesta, sen toiminnasta, pakkauskoneen siivoamisesta sekä ku-luttajalle menevän tuotteen laadusta ja siitä, että tuote on sitä mitä sen kuuluu olla. Kaksivuorotyötä.

2012 (3 kk) Helsingin mehutehdas Työntekijä Työtehtäviin kuului Grandi-teholavojen sekä mehu- ja keittorullakoiden kokoaminen.

2011-2012 (10 kk) Helsingin mehutehdas Tuotepakkaaja Vastasin pakkauskoneesta, sen toiminnasta, pakkauskoneen siivoamisesta sekä ku-luttajalle menevän tuotteen laadusta ja siitä, että tuote on sitä mitä sen kuuluu olla. Kaksivuorotyötä.

2010 (1 kk) Kuljetus Arto Järvimäki Oy Apupoika Työtehtäviini kuului esimerkiksi kuorma-auton purkaminen, täyttäminen ja peseminen.

2009 (2 pv) Klaukkalan S-Market TET-harjoittelija Tehtävänäni oli mm. hyllyjen täyttäminen, kuorman purku, pullohuoneessa työskentely ja yleinen asiakaspalvelu.

2006 (1 vk) Nurmijärven kunta Piispalan rippikoulussa isosena.

2006 (2 vk) Klaukkalan Spar TET-harjoittelija Tehtävänäni oli mm. hyllyjen täyttäminen, lavan ja kuorman purku, pullohuoneessa työskentely ja yleinen asiakaspalvelu.

2005 (1 vk) Klaukkalan S-market TET-harjoittelija Hyllyjen täyttäminen, kuorman purku, pullohuoneessa työskentely ja yleinen asiakaspalvelu.

KOULUTUS

TYÖKOKEMUS

5

2014 Hygieniapassi myönnetty 1/2014 2015 Työturvallisuuskortti voimassa 1/2021

2006-2007 Isoniitun koulu Oppilainen edustaja

suomi äidinkieli ruotsi suullinen ja kirjallinen tyydyttävä englanti suullinen ja kirjallinen hyvä

Yleiset Käsin piirtäminen Kiitettävä Mallien tekeminen Kiitettävä Toimisto-ohjelmat Adobe Illustrator CC Perusteet Adobe Indesign CC Hyvä Adobe Photoshop CC Perusteet Archicad Alkeet Autodesk AutoCAD Hyvä Autodesk Revit Hyvä Autodesk 3ds Max Perusteet MSOffice;Excel,Word... Hyvä SketchUp Pro Hyvä

Lenkkeily, voimaharjoittelu ja piirtäminen sekä maalaaminen.

Reserviupseerikoulu (RUK), Hamina, Sotilaspoliisi- ja tarkka-ampujakoulutus, 2010-2011.

Erkki Innanen, tuotevastaava, Valio Oy, puhelinnumero 0503841243

MUU KOULUTUS

LUOTTAMUSTOIMET

KIELITAITO

TAIDOT

HARRASTUKSET

VARUSMIESPALVELUS

SUOSITTELIJAT

6

L INTUTARKKALIJAN MAJAUudisrakennus Oulun LiminganlahdelleKAUPUNGINOSA III│RANTAKURVI 6│91900 LIMINKA│OULU

1. vuosikurssin harjoitustehtäväKevät 2015NYKYAIKAISENARKKITEHTUURINLABORATORIO│ARKKITEHTUURINOSASTO│OULUNYLIOPISTOkevät 2015Vastuuhenkilö: professori Matti Sanaksenaho

RAKENNUSOPIN PERUSTEETsyksy 2015Vastuu henkilö: yliopisto-opettaja Petri Aarnio

Konseptina oli suunnitella Oulun Liminganlahdelle lintuveden äärelle levähdys-, havainnointi ja yöpymispaikka retkeilijöille ja lintutarkkailijoille. Suunnittelupaikka sijaitsi noin 35 kilometriä Oulun keskustasta etelään Perämereen kuuluvalla Lim-inganlahden rannalla. Kansainvälisesti merkittävä ja arvokas lintuvesialue on soiden ja rämeikköjen peittämä tyypillistä Perämeren rantamaisemaa, jossa maankohoaminen aiheuttaa rantaviivan pakenemista ja kasvillisuuden sukkessiota.

Ympärivuotisessa käytössä, joskin kesäpainotteisessa rakennuksessa tuli jakautua toiminnallisesti kolmeen erilliseen osaan. Maja tuli suunnitella pääosin paikalla sahattavasta puutavarasta. Maja tuli suunnitella vuonna 2011 kaatuneen Virkkulan lintutornin paikalle.

Maja tuli sijoittaa harkitusti suhteessa maisemaansa, kuten veden, rantaviivan, kasvillisuuden ja näkymien jäsentämään ympäristöön. Auringonkierto, vuodenaikojen vaihtelut ja niiden ominaispiirteet tulee huomioida ja hyödyntää luonnollisina lähtökohtina. Rakenne- ja tilakokonaisuuden suunnitteleminen. Harjoitustehtävässä tuli tutkia materiaalin ja rakenteen merkitystä pienen rakennuksen suunnittelulle. Rakennuksen käyttötarkoitus ja sille varattu paikka edellyttävät säästel-iästä ja kekseliästä käyttöä. Pääasialliset työstettävät materiaalit olivat puuta ja lasia.

Suunnitteluprosessi alkoi tila-analyysilla ja ympäristön tarkastelulla. Otin lähtökohdiksi maiseman ja rakennuspaikan lähtö-kohdat huomioivan asenteen. Suunnittelin rakennuksen näkymät avautumaan pohjoiseen ja länteen, jonne parhaimmat näkyvät olivatkin lintujen bongaamiseen. Terassialueen avautuminen länteen ja pohjoiseen sekä etelään ottaa huomioon auringonkierron. Rakennuspaikalle vei vanha pitkospuupolku, jonka lopulta suunnittelin kulkemaan näyttävän sisääntulon aikaansaamiseksi. Näin pihapiiri liittyi kulkureitistöön ja rakennuksen lähestyminen tuli otettua huomioon.

Työskentelytapoina alussa toimi perinteinen skissailu, joilla sain nopeasti hahmoteltua ajatuksissani olevan plastisen muodon ja ajatuksen linnunsiivistä rakennuksen vesikatteen muodon antajana.

Nykyaikaisen arkkitehtuurin laboratorio│Arkkitehtuurin osasto│Oulun yliopisto. Panoraamakuva Liminganlah-den kasvillisuuden sukkessiosta. Oulu, lokakuu 7, 2013.

TAUSTAA

SUUNNITTELUPROSESSI

7

Nykyaikaisen arkkitehtuurin l a b o r a t o r i o │ A r k k i t e h t u u r i n osasto│Oulun yliopisto. Limingan-lahden lintutorni. Oulu, lokakuu 7, 2013.

Nykyaikaisen arkkitehtuurin laboratorio│Arkkitehtuurin osasto│Oulun yliopisto. Suunnittelualue. Liminganlahden lintutorni. Oulu, lokakuu 7, 2013.

M,

Perspektiivikuva suunnitellusta lintutarkkalijan majasta. Tehty Adobe Photoshopia hyödyntämällä.

8

Piirtämisen ja työmallin toteuttamisen tultua selkeäksi, muodon suunnittelu jatkui AutoCAD- piirto-ohjelman avulla. Piirto-ohjelmaa hyödyntäen tuli tehtyä suunnitelmasta asemapiirustus (sivun 8 kuva ylhäällä), pohjapiirustukset, julkisivupiirus-tukset ja leikkaus. Valokuvien muokkausohjelmistoa Adobe Photoshop CS6:ta hyödyntäen tein suunnitelmastani perspek-tiivipiirustuksen (sivu 7 kuva ylhäällä).

Lopullisesta suunnittelmasta tuli tehtyä rakenteellinen pienoismalli puusta mittakaavassa 1:25. Pienoismallin rakenne perustui pilari-palkki-systeemiin. Myös rakennuksen seinien koolaukset tuli jäljennettyä malliin mittakaavassa.

Tutustuttuamme rakennusoppiin ja puurakennuksiin oli aika tehdä suunnittelemastaan rakennuksesta lupapiirustukset (pääpiirustukset, työpiirustukset ja rakenneosapiirustukset). AutoCAD-tiedostoani majasta (.dwg-tiedostoja) hyödyntäen mallinsin Autodesk Revit -tietomallinnusohjelmalla majan ja tein rakennuksesta vaadittavat pääpiirustukset, työpiirustuk-set ja kymppikuvat. Haasteena oli saada tietomallinnusohjelman puitteissa ja arkkitehtoninen esteettisyys mielessä pitäen rakennusopin kannalta rakennus, joka toimii, ei vuoda ja olisi toteuttamiskelpoinen. Olen lopputulokseen tyytyväinen.

LOPPUTULOS

Sisäkatonrengas

Palamaton mineraali-villa 100kg/m3

Peltinen sadekaulus

SAUNA150

5012050

Ruostumaton teräs

Pelti

+6.77

TeräshormiPaloluokka T600

Kaupunginosa / Kylä Kortteli / Tila Tontti / Rno Viranomaisten merkintöjä

Rakennustoimenpide Juokseva numero

mittakaava

Suunnitteluala

Piirustuksen tunnus muutos

Piirustuslaji

Vastuullinen suunnittelija: nimi, tutkinto, allekirjoitus ja päiväys

Rakennuskohde

Rakennuksen numero / Rakennusten numerot / Rakennustunnus / Rakennustunnukset

Piirustuksen sisältö

Työnumero

Tiedosto

Suunnittelijan yhteystiedot: yritys, osoite ja puhelinnumero

PEKK Architects OyAleksanterinkatu 6, 90100 OULU0452768843

14.12

.2015

12:0

4:19

12/13/15

108

1:10Lintutarkkailijan maja

Rantakurvi 6, 91900 Liminka

Kristian Paavilainen, arkkitehtiylioppilas

UUDISRAKENNUS 108

III 2 3

Pääpiirustus

311012

Hormipiirustus, pystyleikkaus

311012

ARK

1:10Hormipiirustus, vaakaleikkaus

Tunnus Muutos Päiväys

Hormin pysty- ja vaakaleikkaus, 1:10

+0.000 = +2.150m (N2000)

Työmalli 1:100.

Alla suunnitteluprosessin tulosta. Oikealla rakennusosapiirustus hormista.

9

+0.000

3010

VS1US3

US4

US2

US1

+0.575

+0.575

+0.000

56991214

9086

5974

200

2643

3898

1867

3522 2733 1478 1325 1665

Kaide, h=1000mm

Kaide, h=1000mm

1271

6

5908

6912

A

A

B

B

12820

+4.212

6388

4071

4974

5668

3414

6347

586 1922 3021 3591 3711

980

Kaide, h=1000mm

Kaide, h=1000mm

h=16

00

A

A

B

B

6912 5908

1543

3

9086

12820



mittakaava

Suunnitteluala


Piirustuslaji


Rakennuskohde



Työnumero

Tiedosto



14.12

.2015

11:5

0:52

12/09/15

102-103




UUDISRAKENNUS 102-103

III 2 3

Pääpiirustus

311012

Pohjapiirustus 1.krs

311012

ARK

1:100Pohjapiirustus 2.krs


+0.000 = +2.150m (N2000)

Pohjapiirustus, 1.krs, 1:100Pohjapiirustus, 2.krs, 1:100

Autodesk Revit -tietomallinnusohjelmalla mallinnettu maja ja sen pohjapiirustukset 1. ja 2.krs.

Sisäkatonrengas

Palamaton mineraali-villa 100kg/m3

Peltinen sadekaulus

SAUNA150

5012050

Ruostumaton teräs

Pelti

+6.77

TeräshormiPaloluokka T600



mittakaava

Suunnitteluala


Piirustuslaji


Rakennuskohde



Työnumero

Tiedosto



14.12

.2015

12:0

4:19

12/13/15

108




UUDISRAKENNUS 108

III 2 3

Pääpiirustus

311012

Hormipiirustus, pystyleikkaus

311012

ARK

1:10Hormipiirustus, vaakaleikkaus


Hormin pysty- ja vaakaleikkaus, 1:10

+0.000 = +2.150m (N2000)

Autodesk AutoCAD -piirto-ohjelmalla piirretty asemapiirustus rakennuspaikasta ja majasta.

10

AP3

YP3

1:20 1:20

1:51:49

1:1

+4.21

+5.28

-0.15

+5.68

+6.78

+8.71

+4.89

-0.54

+0.90

2728

1072

1:20 1:20

+0.58 +0.58

1:20 1:20

1:49

1:2

1:5

AP1 AP3

YP1YP3

-0.60

+6.78

+8.71

+5.51

+4.04

VS1

1:20 1:20

+0.58

+0.00

2700

2106



mittakaava

Suunnitteluala


Piirustuslaji


Rakennuskohde



Työnumero

Tiedosto



14.12

.2015

11:5

7:32

12/09/15

104-105





III 2 3

Pääpiirustus

311012

Leikkaus A-A

311012

ARK

1:100Leikkaus B-B


+0.000 = +2.150m (N2000)

Leikkaus, A-A, 1:100

Leikkaus, B-B, 1:100

1:491:5

+0.90

-0.20

+4.89

+5.88

+10.73

+4.38

-0.15

+0.59

Julkisivumateriaalit:

1. Kumibitumikermikate, VE802. Ulkoverhouspaneeli, UTS, kuusi, 28x95mm, kuultokäsitelty, musta3. Ikkunalasi, kirkas4. Teräspelti, maalattu, tumman harmaa5. Liimapuu, kuultokäsitelty, luonnon värinen6. Betoni, luonnonharmaa

1:1

+8.71

+6.78

2.

1.

1.6.

4.

4.

5.

3.

3.

1.

1:2

1:201:20

1:1

1:5

+10.73

+5.28

-0.15

+0.51

+4.18

+5.88

+4.89

+0.00-0.54

+0.90

1:491:2

+6.78

+8.71

6.

5.

4.

1.

2.

1:20 1:20

5.

2.

4.



mittakaava

Suunnitteluala


Piirustuslaji


Rakennuskohde



Työnumero

Tiedosto



14.12

.2015

11:5

7:50

12/03/15

106-107





III 2 3

Pääpiirustus

311012

Julkisivu itään

311012

ARK

1:100Julkisivu länteen


+0.000 = +2.150m (N2000)

Julkisivu itään, 1:100

Julkisivu länteen, 1:100

JULKISIVU ITÄÄN JA LEIKKAUS, 1:100

11

AP3

YP3

1:20 1:20

1:51:49

1:1

+4.21

+5.28

-0.15

+5.68

+6.78

+8.71

+4.89

-0.54

+0.90

2728

1072

1:20 1:20

+0.58 +0.58

1:20 1:20

1:49

1:2

1:5

AP1 AP3

YP1YP3

-0.60

+6.78

+8.71

+5.51

+4.04

VS1

1:20 1:20

+0.58

+0.00

2700

2106



mittakaava

Suunnitteluala


Piirustuslaji


Rakennuskohde



Työnumero

Tiedosto



14.12

.2015

11:5

7:32

12/09/15

104-105





III 2 3

Pääpiirustus

311012

Leikkaus A-A

311012

ARK

1:100Leikkaus B-B


+0.000 = +2.150m (N2000)

Leikkaus, A-A, 1:100

Leikkaus, B-B, 1:100

PIENOISMALLI

Rakennuksesta tehtiin rakenteellinen pienoismalli mittakaavassa 1:25. Pienois-mallin pohjana A2-kokoinen maastomalli. Maastomalli on tehty havuvanerista.Mallin teossa tärkeintä oli muodostaa rakenteiltaan järkevä malli, jossa sisätilan rakenteet koolauksineen ja pilareineen ovat oikeassa mittakaavassa.

12

LENTÄVÄ MATTOArkkitehtuurin löytölaatikko -hankeOulun yliopistoSuomen ArkkitehtuurimuseoArkkitehtuuri ja ympäristökoulu Lastu

1. vuosikurssin harjoitustehtäväSyksy 2015NYKYAIKAISENARKKITEHTUURINLABORATORIO│ARKKITEHTUURINOSASTO│OULUNYLIOPISTOVastuuhenkilö: professori Matti SanaksenahoRyhmä: Kristian Paavilainen, Pyry Kuismin, Valtteri Alakärppä ja Merit Mikkonen

Oulun yliopisto, Suomen Arkkitehtuurimuseo ja Arkkitehtuurikoulu Lastu järjestivät syksyllä 2014 Löytölaatikko-hankkeen, jonka tarkoituksena oli luoda lapsille suunniteltu eri aistein koettava tila. Kyseessä oli ryhmätyönä tehtävä tutkielma, jonka pohjalta tuli kehitellä eri aistein koettava tilatutkielma. Ryhmätyönä tehty tutkielma testasi ryhmätyöskentelytaitoja, kom-munikointikykyä, kykyä visualisoida ajatuksensa paperille ja kirjoitettavaan muotoon sekä pienoismallin kehittelyä.

Projektin ensimmäisessä analyysivaiheessa tuli tutkia eri aistein erilaisia pintamateriaaleja ja luoda sitä kautta jonkin-lainenreliefi.Halusimmeottaamateriaaliksipuunjaperusyksiköksisuorakulmaisensärmiönmuotoisenpuupalikan,jotavarioimalla yritimme saada aikaan mielenkiintoisen muodon ja erikoisen tunnustelupinnan. Puun oma vahva tuoksunsa toi osuutensa aistikokemukseen. Alkuvaiheen suunnittelussa vastasin yhdessä muiden jäsenten kanssa tutkielman or-gaanisen muotokielen muotoutumisesta ja sen toteutumisesta.

Analyysivaiheenjälkeenaloimmetutkiatilaajatilakokemustahyödyntäentekemäämmereliefiä.Halusimmetuodareliefinorgaanisen muotokielen myös tilakokemukseen ja luoda lapsen mielikuvitusta ruokkiva tila, joka säteilee arkkitehtuuria. Haasteena oli saada rakennelma mitoitettua ja laskettua sekä saada siihen mielenkiintoinen muoto.

Tutkielman lopulliseksi työnimeksi muotoutui “Lentävä matto”. Sivun 13 A1-kokoinen planssi tuli tehtyä yhteistyössä muiden ryhmän jäsenten kanssa Adobe Indesign- ohjelmalla.

KONSEPTI

13

g

LähtökohtaLentävä matto on Arkkitehtuurin löytölaatikko-hankkeen suunnitteluvaiheen lopputuloksena rakennettu eri aistein koettava tilatutkielma. Lentävän maton perusajatuksena on yksittäinen puinen moduuli. Itsenäisestä suorakulmaisen särmiön muotoisesta (10 x 15 x 20 cm) puisesta yksiköstä on rakennettu toisiinsa yhdistämällä virtaava ja painovoimaa uhmaava tila. Rakennelman tarkoituksena on havainnollistaa konkreettisesti ja esteettisesti arkkitehtuurin ilmaisukeinoja ja peruselementtejä kuten tilan ominaisuuksia, luonnonvaloa, materiaalia ja muotoa sekä niiden välistä vuorovaikutusta.

Materiaali ja rakenneLentävän maton materiaaliksi on valittu meille suomalaisille tuttu ja turvallinen puu. Särmiön muotoisia puukalikoita toisiinsa liittämällä on pyritty luomaan aaltomainen ja suomumainen pinta, joka muistuttaa etäisesti muuraamalla aikaansaatua jälkeä. Toisiinsa kiinnitettyjen puupalikoiden välille on jätetty tilaa sen verran, että luonnonvaloa pääsisi virtaamaan tilaan ja sen sisälle. Puusta ja metallista kootun rakennelman voi materiaalien kestävyyden takia sijoittaa myös ulos. Lattiapinta sekä valaistus vaikuttavat aistikokemukseen. Heijastava lattiapinta vahvistaa tilan tuntua, kun taas heijastamaton lattiapinta yhdessä kohdistetun valaistuksen kanssa luo tähtitaivasmaisen tunnelman rakennelman sisälle. Rakennelman siirrettävyys paikasta toiseen mahdollistettaisiin ruuvikiinnitysten avulla. Sen avulla tila voidaan jakaa ja purkaa osiin, jotka on helppo nostaa ja kuljettaa paikasta toiseen.

ToiminnallisuusRakennelma tarjoaa monenlaisia toiminnallisia ja kokemuksellisia elämyksiä lapsille. Lapsi voi kävellä ja kiivetä rakennelman päällä sekä ryömiä sen alla. Rakennelma voisi toimia opettavana elementtinä siten, että se havainnoi tilan kokijalle miten sen rajat muodostuvat, rakennelman säädeltäviä ominaisuuksia, kuten tilan ulottuvuuksia (korkeus, leveys ja syvyys), mittasuhteita, tilan avautumista ja sulkeutumista sekä tilan muotoa, materiaaleja, värejä ja valaistusta. Sitä kautta voimme lapsille avata myös arkkitehdin ammattia: suunnittelemme kokemuksellista tilaa.

Lapsille voitaisiin antaa tehtäväksi esimerkiksi havainnoida tilaa sisältä ja ulkoa. Lapsi voisi tutkia ja mitata sen suhteita suhteessa omaan pituutensa. Rakennelman muoto on hyvin aaltomainen, jonka vuoksi tilan korkeusvaihtelut vaihtelevat. Lapsi voisi tutkailla tilan sisällä ja päällä kulkiessaan askelmansa leveyttä ja korkeuden sopivuutta suhteessa itseensä. Lapsi voisi tutkia tilan materiaalia koskemalla, haistamalla, istuskelemalla, loikoilemalla ja paljain jaloin kulkemalla. Vain mielikuvitus on rajana!

LENTÄVÄ MATTOArkkitehtuurin löytölaatikko– hankeOulun yliopisto Suomen ArkkitehtuurimuseoArkkitehtuuri- ja ympäristökoulu Lastu

2.12.2014Kristian Paavilainen Pyry Kuismin Valtteri Alakärppä Merit Mikkonen

Arkkitehtuurin löytölaatikko- hankkeen analyysivaiheen tuloksena syntynyt reliefi.

Puusärmiöt kiinnitetään toisiinsa ruuveilla. Rakennelma voidaan purkaa osiin siirtämistä varten.

14

PUOJIMittaus-jadokumentointileiri│Kiimala-Hannosentila│Siikajoki

2. vuosikurssin harjoitustehtäväSyksy 2015ARKKITEHTUURINHISTORIANJAKORJAUSRAKENTAMISENLABORATORIO│ARKKITEHTUURINOSASTO│OULUNYLIOPISTOVastuuhenkilö: Prof. Anna-Maija YlimaulaRyhmä: Kristian Paavilainen, Pyry Kuismin ja Johan Jäsperlä

Kurssin tavoitteena oli oppia laatimaan rakennusten ja rakennusryhmien mittauspiirustuksia samoin kuin perehtyä histori-allisen rakennusperinnön inventointiin. Tutustuin rakennuksen mittapiirustuksien laatimiseen, sekä hallitsemaan tavano-maisimmat rakennusten dokumentointi-, inventointi- ja mittausmenetelmiin. Sitä kautta perehdyin kohteen perinteisiin rakennustapoihin ja menetelmiin sekä historiaan. Harjoitukseen sisältyi kenttätyövaihe, jossa rakennusta tuli mitattua perinteisin mittausvälinein ja tehtyä rakennusinventointi.

Harjoitukseen sisältyi kenttätyövaihe, jossa samalla tutustuttiin perinteisiin rakennustapoihin ja -menetelmiin. Ryhmämme dokumentointi ja mittauskohteeksi päätyi Oulun läänissä sijaitsevan Siikajoen Kiimala-Hannosen tilan puoji, joka oli eräänlainen vanha varastorakennus. Kaksikerroksinen varastorakennus oli rakennettu puusta tilan laidalle 1940-luvulla. Luonnonkiville osittain perustetusta puisesta rankorakenteisesta puojista tuli tehtyä lopulta kirjoitelma kulttuuriympäristön tietokantapohjaisen inventointisovelluksen KIOSKI 2.0 -järjestelmään. Vastasin tekstiosuudesta rakennelman rakenteiden kuvauksesta. Lisäksi rakennuksesta tehtiin mittaus- ja dokumentointi informaation tuloksena piirros 1:50. Vastasin itse puojin pohjapiirustusten piirtämisestä (kuva alapuolella). Lisäksi rakennuksesta tehtiin perspektiivipiirustus (sivun 15 ala-laita kuva).

KONSEPTI

15

Kristian Paavilainen. Puoji. Siikajoki, lokakuu 8,2015.

Perspektiivipiirros puojista.

16

MUITA TÖITÄOlen aina ollut kiinnostunut piirtämisestä ja se onkin ollut monia vuosia jonkinlainen harrastus. Piirrän, koska se on teho-kas suunnittelun tapa ja osa suunnitteluprosessia. Lisäksi piirtäminen on hyödyllinen tapa ilmaista ideansa ja ajatuk-sensa (eli erinomainen) kommunikaation väline ja tietenkin hauskaa. Sitä ei ajattele työntekona. En ole maailman paras piirtäjä, mutta piirtämisen avulla pystyn hahmottamaan monia asioita. Yritän jatkuvasti parantaa ja kehittää piirtämisen taitojani.

PIIRUSTUKSET

SketchUp Pro:lla tehty shakkilauta-harjoitustyö.

17

OULUJOEN KIRKKOPyhän Hengen kirkko

Oulujoentie 69

90650 OULU

1950-luvun modernisointi1950-luvulla Oulujoen kirkon modernisointi ja ajanmukaistaminen merkitsi alkuperäisen alttari-rakennelman purkamista. Tilalle rakennettiin puo-lipituinen puupaneeliseinä ja alttaritauluksi tilattiin Aukusti Koivistolta öljyvärimaalaus ”Jeesus he-rättää Nainian lesken pojan” (1957). Arkkitehdin alkuperäinen alttarimaisema vapaasti putoavine kaarineen jugend-pylväissä muutettiin horisontaa-liseksi.

Kirkon entisöinti 1980-luvun alussaOulujoen seurakunta päätti perusrakenteiltaan hyväkuntoisen kirkon entistämisestä v.1982. Tehtävään valittiin arkkitehti Anna-Maija Ylimau-la, jonka johdolla kirkkoa lähdettiin entisöimään entiseen loistoonsa.1950-luvulla rakennettu puu-paneeliseinä purettiin kirkon alttarin takaa, jonka alta paljastuivat alkuperäisen alttarin taustapanee-li, pylväiden perustukset ja alaosat sekä kaariovet.Uusi saarnatuoli korvasi 1950-luvulla rakennetun jalopuisen saarnatuolin.

Kirkkoa entisöidessä hankittiin Ylimaulan suunnit-telema ehtoolliskalusto, jotka on valmistettu Kir-kon hankintakeskuksen tinasta. Kirkkoa kaunistaa entisöinnin yhteydessä tekstiilitaiteilija Raija Ras-taan suunnittelemat kirkkotekstiilit. Tekstiileissä on havaittavissa jugendin luontoläheistä ornamen-tiikkaa.

Peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin sisään-tulon lähelle morsiushuone ja yleisövessa. Penk-kien päädyt korotettiin alkuperäissuunnitelmaa vastaaviksi. Keittiö ja sakaristo peruskorjattiin. Ka-ton lämmineristystä parannettiin, lautaverhoukset tilkittiin ja katto ja lattiat maalattiin uudelleen. Kirkkoon asennettiin palo-ja murtohälytyslaitteet ja sähköistys uusittiin.

Maaleissa käytettiin jugendin pehmeitä sävy-jä, viljankeltaista, okraa, männynhavun vihreää ja mustikansinistä. Koolauksen puuttuminen kirkon julkisivujen laudoituksen ja hirsiseinän välistä puuttui aiheutti välttämättömän julkisivuremontin 1990-luvulla. Julkisivun laudoitus uusittiin kirkon länsipäädyn ja kellotapulin osalta v.1998 ja v.1999 pohjoisen ja etelän julkisivut sekä itäpääty saivat laudoituksen.

Pääoven yläpuolisen lehterin urut.

Kirkon kahdet urutOulujoen kirkon nykyiset entisöinnin yhteydessä alttarin yläpuolelle valmistuneet 6-äänikertaiset kuoriurut (1983) rakensi kanttori Olavi Verronen Saloisten kirkon vanhoista pneumaattisista uruista. Arkkitehti Anna-Maija Ylimaula laati urkuihin mo-dernin puujugend-tyyliin sopivan fasadin. Vanhat kuoriurut purettiin 1972, kun Oy Kangasalan Ur-kutehdas rakensi tanskalaisen urkujenuudistuksen hengessä kirkon toiset urut vuonna 1972 pääoven yläpuoliselle lehterille suuren ratasikkunan eteen. 25-äänikertaiset kahdella sormiolla ja jalkiolla jae-tut, mekaanisella koneistolla ja sähkönhallinnalla varustetut urut ovat määräytyneet lehterin koon mukaan.

Kirkon länsipääty.

Oulujoen kirkosta tehty esite Adobe Indesign- ohjelmaa hyödyntäen. Kuvat Iida-Marja Kari.

Perspektiivipiirros Los Angelesissa sijaitsevasta Pershing Squaresta.

18

KiitosKIITOS

Kristian PaavilainenTervakukkakuja 1 As 1390580 OULU+358 45 2768 [email protected] © 2016 Kristian Paavilainen

Design

Architecture portfolio