A r k k i t e h t u u r i a ! V a a t i v a t p a i k a t

T Ä Y D E N N Y S R A K E N T A M I S E N M A H D O L L I S U U K S I A T A M P E R E E N K E S K U S T A S S A case Tammela 2 0 1 1 1 0 / T L

NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT TAMPEREELLA (Kehitystarpeen tunnistaminen; mahdollisuus)

Vain pieni osa Tampereen keskeisestä kaupunkialueesta on rakennettu kaupunkimaisen tiiviisti. Osaa keskustaksi luokiteltuja asuinpainotteisia alueita leimaa väljä lähiömäinen, jäsentymätön ja rajaamaton kaupunkikuva ja sekä toiminnallinen yksipuolisuus. Kaupunkirakentamisen perinne on edustanut väljää yhdyskuntarakennetta, jossa tilasta ei ole ollut aikaisemmin puutetta. Se on johtanut tuhlailevaan yhdyskuntarakenteeseen, missä liikenteen kustannukset ovat suuret ja ilmastovaikutukset kielteiset. Keskustan kortteleissa laajojakin tontin osia on kaavoitettu maantasopysäköinnille, kun ne voitaisiin nähdä myös rakentamattomina tontteina jo rakennettujen katujen ja muun kunnallistekniikan piirissä lähellä palveluja.

T A M P E R E

Tammela

Amuri

Naistenlahti

Tampereella tiivistyvä kaupunkirakenne kasvattaa liikennepaineita, kun kaupungin fyysinen muoto asettaa sen kasvulle luonnolliset rajat. Kaupungin laajentuminen uusille rakentamisesta vapaille alueille lisää väistämättä pendelöintiliikennettä ja erityisesti työmatka-autoilua. Sen sijaan kaupungin tiivistäminen sisältä päin saattaa olla yhdyskuntarakennetta eheyttävä ja parantava vaihtoehtoinen ratkaisu. Tosin yhdyskuntarakenteen kannalta edullisimmilla paikoilla on jäljellä usein enää standardirakentamiselle sopimattomia tai vaikeita rakentamispaikkoja, kuten mm. melualueita, pohjoisrinteitä tai jyrkkiä rinteitä ja kapeita tontteja. Näiden kaavoitusprosessien ulkopuolelle jääneiden alueiden lisäksi joidenkin ydin keskustan alueiden voimakas uudistaminen avaisi uusia mahdollisuuksia lähipalveluille ja uudentyyppiselle keskusta-asumiselle. Vanhenevan, 1950-luvun jälkeen toteutetun, rakennuskannan peruskorjaustarve antaa mahdollisuuden kortteleiden tiivistämiselle ja täydennysrakentamiselle. Kaupunki täydentyy ja kasvaa sisältäpäin muuttuen kaupunkimaisemmaksi ja saa uusia ajallisia kerrostumia. Ydinkeskusta laajenee ruutukaava-alueella maankäyttöä tehostamalla. Pitkällä tähtäimellä radan molempien puolien toiminnallinen yhteen liittäminen vahvistaa myös keskustan kehittymistä ja laajentumista. Myös kulkuyhteyksien parantamista ympäröiviin alueisiin ja keskustan läpi on tärkeää. Tavoitteena on vahvistaa viheryhteyttä Pyynikiltä Kauppiin keskustan läpi.

Tampereen kantakaupungin yleiskaava 1998:n täydennysrakentamisalueet on suurelta osin jo toteutettu. Viherverkko on katkennut keskusta-alueella. Punaisella uudet täydennettävät asuinalueet. Vetovoimaiseen täydennysrakentamisen osana on myös yhtenäinen kevyenliikenteen verkosto. Haasteena on johtaa se keskustan läpi. Keskustassa ja erityisesti Tammelassa urbaanien katutilojen palauttaminen lisäisi viihtyisyyttä.

SUUNNITELTU JA PÄÄTETTY HAJAUTUMINEN

TÄYDENNYSRAKENTAMISALUEITA

Vuores

Nurmi-Sorila

- Täydennysrakentamisella ei saa tuhota arvokkaita luonto- ja virkistysalueita. Suurin kysymys täydennysrakentamisessa on rakennetun ja rakentamattoman välisen tilan pohdinnalla ja luontevien kulkuyhteyksien järjestämisellä sekä julkisen ja yksityisen tilan harkitulla vaihtelulla

Kaupunkiympäristö koostuu rakennetusta ja rakentamattomasta tilasta ja niiden luomista suhteista ja keskinäisistä sijainneista, josta muodostuu kaupungin fyysinen todellisuus ja myös mielikuva siitä. Tunnusomaista hyvälle vetovoimaiselle kaupunkiympäristölle on kerroksellisuus, paikallisuuden tunne ja laadukas arkkitehtuuri sekä toisaalta rakenteen dynaamisuus ja houkuttelevuus. Vetovoimainen kaupunki tarvitsee myös rakentamattomia alueita puistoiksi ja luonnonelementeiksi. Joskus mielikuva kaupungista säilyy vahvana, vaikka kiinteistöjen toimintaa yritetään muuttaa elinvoimatekijöistä vetovoimatekijöiksi. Aikaa kestävän kaupunkiympäristön kehittäminen turvataan pitkäjänteisellä ja visionäärisellä suunnittelulla, päätöksillä ja strategisilla linjauksilla.

RAKENNETTU JA RAKENTAMATON – kaikissa mittakaavoissa

-vetovoimaiseen täydennysrakentamiseen liittyy myös yhtenäinen kevyenliikenteen verkosto ja Tammelassa se urbaanien katutilojen palauttamista sekä kulkuyhteyksien parantamista ympäröiviin alueisiin

-Viherverkko on katkennut keskusta-alueella; tumman vihreällä yleiskaavan mukaiset viheralueet ja vaaleammalla asemakaavoitetut viheralueet

-Yhteydet Tammelasta Kauppiin ja keskustan eri puolille ovat ongelmalliset

Pyynikki

Kauppi

Tammela

Keskustan (oikeisvaikutukseton) osayleiskaava 1995 –kaupungin strateginen suunnitelma ja kehittämisen poliittinen paperi

-MRL:n mukaan osoitetaan alueen käyttämisen pääpiirteet

-ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa

-ei tavoitevuotta, mutta suunnittelussa huomioitu kaupunkikehitys vuoteen 2010, joten keskustan yleiskaava on ohjausvaikutukseltaan vanhentutunut

-kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta ei alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi eli keskustan yleiskaava 1995 on oikeusvaikutukseton ja on toiminut lähinnä kaupungin kehittämispoliittisena ja strategisena suunnitelmana, joka on otettava huomioon valtuuston yleispiirteisenä maankäytön tavoitteena ja päätöksenä.

- Se ei voi aiheuttaa kunnalle lunastus- tai korvausvelvollisuutta.

Täydentämistä vai hajauttamista? Täydennysrakentamisella voidaan myös edistää yhdyskuntarakenteen hajautumista, jos se nähdään vain toimintana rakennettujen alueiden ulkopuolella ja jopa viher- tai virkistysalueille. Yleiskaavoitetut täydennysalueet yleiskaava 1998 mukaan.

YLEISKAAVAN MUKAINEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN HAKEE VARANTONSA RAKENTAMATTOMILTA ALUEILTA

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaehdotus 21.9.2009

-ei vielä tunnistanut täydennysrakentamisen hakemista korttelirakenteen sisältä

Menestyvät kaupungit kehittävät kaupungin luonnollisista elinvoimatekijöistä aktiivisesti panostamalla vetovoimatekijöitä, kuten luovat rakenteet hyvine palveluineen, kiehtovine luontoa korostavine paikkoineen, korkeatasoisine julkisine rakennuksineen ja kulttuurielämyksineen, joilla kaupungit luovat kilpailuetua, houkuttelevat ja ylläpitävät elintärkeitä resurssejaan. Arkkitehtuuri ja rakentaminen on paikkoja, aukioita ja katuja sekä kiinteistöjä ja tiloja, joilla on sosiaalisina, historiallisina ja kulttuurisina ympäristöinä merkittävä rooli kaupungin elinvoiman ja toiminnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Kiinteistöjen kautta myös eri intressitahot (julkinen ja yksityinen pääoma) kohtaavat luonnostaan, jolloin yhteistyön mahdollisuuksia, toimintakonsepteja ja investointeja voidaan kehittää.

HELSINGIN JÄTKÄSAARI

TUKHOLMAN HAMMARBY SJÖSTAD

TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN – koko kaupunkiseudun menestystekijä

Kansan lehden artikkelit 23.2.1974 Tampereen ensimmäisen yleiskaavan julkaisun jälkeen

”Pieniä palveluiltaan huonoja uusia lähiöitä ei enää rakenneta ja vanhoja alueita tiivistetään. Tarpeetonta rakennusten purkamista vältetään ja ympäristönsuojelu käynnistetään”

23.2.1974

11

2222

3

4

Kuvat 1-4

Kuvat 1-4

T Ä Y D E N N Y S R A K E N T A M I S E L L A T Ä Y D E N N Y S R A K E N T A M I N E N S O V I T E T T A V A Y M P Ä R I S T Ö Ö N S Ä

Arkkitehtuurireferenssejä Oslosta ja Helsingistä teemalla uudistuva kerrostaloasuminen ja luonnon ja arkkitehtuurin yhteensovittaminen

ARKKITEHTUURIN KOKONAISVALTAISUUS LÄHTEE PAIKASTA JA VIIMEISTELLÄÄN RAKENTAMISELLA

”Ilman intohimoa ei päästä mihinkään. Ajatelkaa ajattelematonta, jotain mitä ei olla ajateltu tähän asti”

Trevor Harris

Kaupunkisuunnittelun professori

Julkinen sektori on kestävien yhdyskuntien rakentamisessa avainasemassa: kunnilla on kaavoitusmonopoli, ja ne ovat suuria maanomistajia. Kestävävien yhdyskuntien toteuttamista jarruttaa toimijakentän hajanaisuus. Kaavoittaja, rakennuttaja, urakoitsija, energiaratkaisun toimittaja ja kuluttaja toimivat omana saarekkeenaan, optimoiden omaa osuuttaan kokonaisuudesta”.

Kirjoittaa Tekesin Kestävä yhdyskunta –ohjelman päällikkö

Virpi Mikkonen

Keskustelua kaupunkirakennetta hajauttavista tekijöistä 2008

Asumisesta puuttuu kestävän kehityksen visio

HELSINGIN KRUUNUVUORENRANTA JA TAMPEREEN NIEMENRANTA

–UUTISOTSIKOT KERTOVAT MYÖS SUUNNITTELUOTTEESTA

”Kaupungin kehityksen todellinen vaikuttaja on se, joka astuu ulos rutiineista ja kokoaa laajaksi verkostoksi ne, joita kaupungin tulevaisuus kiinnostaa”, kirjoittaa Aija Staffans

OSALLISTUMISEN JA INSTITUTIONAALISEN KAUPUNKISUUNNITTELUN VAIKEA YHTÄLÖ

A R K K I T E H T U U R I A ! V A A T I V A T P A I K A T -Työn lähtökohta, tausta ja tavoite (Nykytilan analyysi)

Yhdyskuntarakenteen hajautumisen pysäyttäminen on tänä päivänä yksi merkittävimpiä kaupunkisuunnittelun haasteita. Kaupunkirakenteen jatkuva laajentuminen aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia infra- ja palveluverkoston ylläpidossa sekä ekologisia rasitteita erityisesti liikenteen lisääntymisenä. Ilmastonmuutos on ollut viime aikoina näkyvästi esillä monilla foorumeilla ja sen hillitsemiseksi esitetään rakennusten lämmitysenergian ja liikenteen päästöjen vähentämistä: yhdyskuntarakenteen kokonaisvastuu Suomen energiankulutuksesta on jopa 40%, ei siis ole aivan sama minne ja miten kaupunkien kasvua suunnataan.

Tutkimuskohde: Yhdyskuntarakennetta eheyttävät kantakaupungin uudet täydennysrakentamispaikat - joustavien rakennustyyppien kehittäminen epäkonventionaalisiin rakennuspaikkoihin - TAMMELAN kaupunginosan täydennysrakentamisprojekti - eräs ehdotus kaupunkikuvan kohentamiseksi, tonttipulaan vastaamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 

- tähtäimenä uudet yhteistyö- ja toimintamallit alueratkaisuun ja kumppanuuskaavoitukseen, asuntotuotannon monipuolistaminen ja asuntotyyppien kehittäminen asuntoarkkitehtuurin tason kohottamiseksi

Nykytrendin mukaan kaupunkiseudut kilpailevat yrityksistä ja asukkaista, sillä kasvavat kaupungit ovat menestyviä kaupunkeja. Tampereen kaupunkiseudun on ennustettu kasvavan 90 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä ja kasvupaineet pitäisi kyetä kanavoimaan uusiksi asunnoiksi ja työpaikoiksi hallitusti kaupungin identiteettiä ja luonnollisia rajoja murtamatta.

Väestön keskittyessä kasvukeskuksiin myös asumisväljyys on lisääntynyt, ja uuden tyyppisen asumisen haasteet vaativat uudenlaista tarkastelua. Myös kustannustason pitäminen maltillisena on tärkeää, jotta mahdollisimman monilla olisi resursseja asuntojen hankintaan läheltä palveluja ja työpaikkoja.

Kunnat kilpailevat myös hyvistä veronmaksajista, jotka haluavat asua väljästi omakotitaloissa kaupunkien läheisyydessä. Uusia yksipuolisia vain asumiseen tarkoitettuja alueita kaavoitetaan pirstaleisesti täydennysrakentamisen nimissä etäälle keskustoista ja palveluista kahden auton varaan. Yhdyskuntarakenne laajenee ja hajautuu, mikä lisää yksityisautoilun tarvetta ja liikenteen päästöjä. Olisiko järkevämpää vähentää liikenteen tarvetta kuin keinotekoisesti rajoittaa sitä! Tiivistämiskohteita tulisi etsiä ensisijaisesti jo rakennetuilta alueilta ja tarjottava juuri alueilta puuttuvia ominaisuuksia sekä konkreettista etua asukkaille eli synnyttää – win-win –tilanne.

Rautatieasema

Tammela

Näsijärvi

A R K K I T E H T U U R I A ! V A A T I V A T P A I K A T

Amurin ja Tammelan korttelirakenne esiintyy jo Tampereen kaupungin asemakartassa 1896

1896

T a m p e r e 2 0 3 0

Keskustan uutta täydennysrakentamispotentiaalia© Arkkitehtitsto Simo Kaarsalo ja Tiina Leppänen

Keskustan kehittämisen mittavin tiehanke on VT 12 nk. Rantaväylän tunneli, jonka vaikutuspiiriin Amurin ja Tammelankin kaupunginosat liittyvät

Naistenlahden poukamassa venesataman sisällä uudet Naistenlahden urbaanit järvikorttelit toimisivat ekologisen rakentamisen koekohteena Tampereella. Samalla ne yhdistävät Lapinniemen ja kaupungin ydinkeskustan. Energiaa tuottavat korttelit saavat energiansa maa- ja järvilämmöstä. Uusi visioitu rantakorttelisto ”Tampereen Venetsia” satamineen, rantatoreineen ja –kahviloineen sekä pursiseuroineen on laajuudeltaan Tammelantorin kokoinen n. 2,9 ha ja sinne on hahmoteltu asuntoja n. 800 asukkaalle järvinäkymin. Rantakorttelit mukailevat kaupungin/Tammelan vanhaa ruutukaavaa. Purjehdusseuran nykyiset venepaikat säilyvät tai jopa lisääntyvät, ne vain järjestellään uudelleen elävöittämään aluetta ja tuomaan rannan ja sataman tunnelmaa. Länteen ja auringonlaskuun suuntautuva rantatori voisi jatkua urbaanina uimalana, jollainen kaupungista puuttuu. Naistenlahden voimalaitos voisi jatkaa toimintaansa toistaiseksi ja sen aluetta voitaisiin jatkokehittää eteenpäin, kun sen aika on.

N Ä S I J Ä R V E N P O H J O I S R A N N A L L E K E S T Ä V Ä N K E H I T Y K S E N P I L O T T I N A J Ä R V I K O R T T E L I S T O ” T A M P E R E E N V E N E T S I A” © Arkkitehtitsto Simo Kaarsalo ja Tiina Leppänen

R A N T A – T A M P E L L A N K I L P A I L U

Asemakaavaehdotus

150 000 k-m2, josta noin 5000 k-m2 asumista palvelevia tiloja ja liiketiloja

Tähän noussee Tampereen kalleimmat neliöt, jos rantaväylän tunneli toteutuu

Ranta-Tampellan alueelle tulisi suunnitella myös julkista tilaa. Nyt keskustellaan vain siitä kuinka leveä on rantareitti. Leijanlennätystä kesällä 2009.

Nykytilanne Tammelassa; ruutukaavan mukaan rakennettujen umpikorttelien tilalle on rakennettu 1960-70-luvuilla lähiökaupunki

T A M M E L A

Vanha perinteinen Tammela on noin 50 ha:n suuruinen lähiömäisesti kaavoitettu ja rakennettu kaupunginosa ydinkeskustan tuntumassa ja rautatieaseman vieressä, jossa asukastiheys on vain 145 asukasta hehtaarilla

Tammelaa 1940-luvulla. Keskellä Aaltosen kenkätehdas ja taustalla Tammelantori ja sitä reunustavat puutalokorttelit, joiden tehokkuus lähenteli e=1.0. Uudempi kaava 1960-luvulta toi tehokkuutta kortteleihin vain e=1.2 tai e=1.4. Torin varrella Pinninkadun matalat ”kauppiastalot”, joita nyt kaupunginosauudistuksella voisi elvyttää.

Kuvassa vanhaa Kaivokatua ja purettavia taloja Me Tammelat as oy:n uudisrakennus valmistumassa nykyisessä korttelissa XV-252

Kuva: E.Lintinen 1976 Tampere-seuran valokuva-arkisto

Kyllikinkatua viime vuosisadan alussa valmistuneesta työläiskaupunginosasta Tammelasta. Kuvat Kyllikinkadulta länteen. I950-luvulla otettussa kuvassa taustalla Tuomiokirkko ja v. 2009 otetussa kuvassa lähiökorttelin läpi kulkeva betoniporsain tukittu kävelyreitti. Kuvat samasta paikasta Tammelantorin laidalta Kyllikinkadulta Tuomiokirkolle päin.

Tunnelmakuvia korttelin läpi kulkevien julkisten kävelyraittien varrelta

R A K E N T A M I S V U O S I K Y M M E N E T

Kuvassa erottuvat 1950-luvulla rakennetut asuinkerrostalot (oranssilla) alakerran liiketiloineen ja kellarissa sijaitsevine pysäköintitiloineen. Ne on toteutettu ennen varsinaista Tammelaa uudistavaa kaavaa nro 2297, joka vahvistettiin 21.7.1966.

1950-luvulla on onnistuttu toteuttamaan uudisrakentaminen vanhan korttelirakenteen yhden kortteliruudun n. 900 m2:n suuruiselle neljännesosalle

Ajantasa-asemakaava Tammelasta; sinisellä kaavoitettu maantasopysäköinti ja vihreällä kaavoitetut puistot tai puistomaiset tontin osat

Annikin puutalokortteli ja Osmonpuisto muodostavat perinteikkään Tammelantorin ohella ainutlaatuisen keitaan keskellä betonilähiötä

Asuntotuotannon ohella asuinalueiden miljööseen ja asuntorakentamisen monimuotoisuuteen ja suunnittelun ja toteutuksen laatuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta ne kelpaisivat vielä sukupolvienkin päästä tuleville asukkaille. Kerrostalorakentamisesta pitäisi tehdä houkuttelevampaa ja pientalomaista sekä samalla pitäisi edistää kaupunkimaista pientalorakentamista ihmisten asumistoiveiden mukaisesti.

Keskeisen kaupunkirakenteen tiivistämisen kannalta asumisella on tärkeä rooli; se vetää muita sitä tukevia palveluja puoleensa ja ylläpitää luonnollista kaupunkielämää ja vähentää päivittäisten liikennesuoritteiden muodostumista.

V A A T I V A T P A I K A T -kehityshankeTAMMELAN KAUPUNGIOSAN KEHITTÄMIS- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISVISIO – tavoitteena demonstraatioprojekti ”Ekologiset sormenjäljet” Tampereen keskustassa

1 TAMMELAN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN LIITTYY KESKUSTAN EHEYTTÄMISEEN JA TIIVISTÄMISEEN JA TOIMII RATKAISUNA-ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi-kaupunkikulttuurin kohottamiseksi-kaupunkikuvan kohentamiseksi-tonttipulaan vastaamiseksi-yksityisautoilun ja liikenteen kasvun hillitsemiselle  -toimivalle joukkoliikenteelle ja kevyenliikenteen verkostolle-virkistysalueiden paremmalle saavutettavuudelle-luonnonalueiden ja –varojen säästämiselle-palvelujen saavutettavuudelle ja niiden monipuolistamiseksi – ylipäänsä palveluverkon ylläpitäminen keskustassa-kuntatalouden kannalta järkevälle asuntorakentamiselle-vaihtoehtoisille asumisratkaisuille asunto-arkkitehtuurin tason kohottamiseksi ja asuntotyyppien kehittämiseksi-asuntojen hallintamuodoille ja asuntojakaumalle asuntotuotannon monipuolistamiseksi-houkuttelevan urbaanin kerrostalon kehittämiselle sekä tiivis-matalan kaupunki- ja kauppiastalon kehittämiseksi-lapsiperheiden houkuttelemiseksi keskusta-asukkaiksi-asukkaiden ikärakenteen monipuolistamiselle -vanhusten asuntokysymyksen ja palveluiden ratkaisemiselle-kaupunginosan sosioekonomisen tason monipuolistaminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen-esteettömille ratkaisuille kaupunginosan, korttelin, tontin, rakennuksen sekä asunnon tasolla ja mittakaavoissa-energiatehokkaiden peruskorjausten toteuttamiseksi -lähiötyyppisisten kortteleiden täydentämiseksi keskustamaisemmiksi-kivijalkakauppojen ja palveluiden palaamiselle

2 TOIMII INNOVAATIOALUSTANA KEHITYSHANKKEISSA TÄHTÄIMENÄ UUDET YHTEISTYÖ- JA TOIMINTAMALLIT ALUERATKAISUSSA JA KUMPPANUUSKAAVOITUKSESSA

Parhaimmillaan Tammelasta voisi kehittyä uusi urbaani kaupunkirakentamisen esimerkki –ekologinen kaupunginosa ja innovaatioalusta, jossa kokeiltaisiin erilaisia tapoja peruskorjata ja täydentää. Haasteena on saattaa kaupunginosan vanhat ja uudet rakennukset energiatehokkuudelytaan lähestymään toisiaan. Nykyisten samankaltaisten lähimäisten kortteleiden välinpitämättömyyden sijaan jokaiseen kortteliin voisi suunnitella omanlaisensa tunnelman ja tarinan. Kortteliarkkitehdit pääsisivät vuoropuheluun keskenään ja hiosivat toinen toistaan kiinnostavimpia ja arkkitehtonisesti herkullisia luomuksia ihmisille asunnoiksi ja palveluiksi sekä yrittäjille liiketiloiksi.

Mikä kortteleita sitten yhdistäisi? Ruutukaava ja asukkaat itse –kävelevä ihminen.

PYSÄKÖINTI HALLITSEE KAUPUNKIKUVAA TAMMELASSA

Pihatilat ankeita kulkuväyliä TammelantoriPysälöintikentät katujen varsilla

Vastapäätä Tammelantoria Ratapiha kaipaa arkkitehtonista reuna-aluetta

Vaarallisen kapea kevyenliikenteen yhteys Hämeenkadulle!

Umpipäädyt ja avopysäköinti miljöötekijöinä Tammelassa!

Tammelassa maapohja on asunto-osakeyhtiöitten omistuksessa. Punaisella kaupungin omistamat maa-alueet eli lähinnä kadut, tori ja puistot

KORTTELIALUEET YKSITYISESSÄ OMISTUKSESSA – haaste kehittämis- ja uudistamispyrkimyksille