V Vapaa-aika: Leipää ja voodoo-rytmejä

K

Edunvalvonta: Yhteistoiminta ja luottamus E

Koulutus: Video paljastaa paljon

1 2016

3D-Printin mahdollisuudet

2 – HELINS 1/2016

SisältöPääkirjoitus .............................................................................. 3Vaikuttava asiantuntija ........................................................4Ajankohtaista .......................................................................... 6HI:n uusi hallitus esittäytyy ................................................ 8Printattua tavaraa ............................................................... 10Aurinkotalous – tulevaisuuden energiajärjestelmä ...............................14Yhteistoiminta ja luottamus – sopimusyhteiskunnan tukipilarit .................................16

Video paljastaa paljon ...................................................... 20Välipalat ..................................................................................22Leipää ja voodoo-rytmejä ................................................24Metropolia kohti tiiviimpää verkostoa .........................26Ajankohtaisia tapahtumia ................................................29Markus Hyypän kolumni ...................................................39

24

10 26

HELINS 1/2016 – 3

P Pääkirjoitus

ISSN 2342-7566 (Painettu)ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu)JulkaisijaHelsingin Insinöörit HI ryPäätoimittaja Samu Salop. 040 184 2290samu.salo@ilry.fiViestintävastaava Sointu Högströmsointu.hogstrom@helins.fip. 040 180 6210

Ilmoitukset ja osoitteenmuutoksetRajavartijankatu 2 A00520 Helsinkip. 040 150 3878www.helins.fitoimisto@helins.fi

ToimitusUnionimedia Oyhelins@unionimedia.fiMikonkatu 17 B00100 HelsinkiTuottaja Marjo Mikolamarjo.mikola@unionimedia.fiTaitto Tomi Westerholm

Kannen kuvaiStock.com/seraficus

ToimitusneuvostoSamu Salo (pj.)Minna AnttonenSointu HögströmSusanna KalliomäkiEsa KokkaElina KuivinenMarjo MikolaRope Sidebras

PainoForssa Print

HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art.

Aikataulu 2016Numero Aineistot Ilmestyy2 25.2. 23.3.3 28.4. 25.5.4 16.6. 17.8.5 8.9. 5.10.6 3.11. 30.11.

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Sinua varten – työssä ja vapaalla

Uusi vuosi ja Uusi keskusjärjestökö?

Tämän vuoden kevät tulee olemaan mielenkiintoista aikaa, kun uuden keskus-järjestön kohtalo ratkeaa. Helsingin Insinöörit on päättänyt selvittää keskusjär-jestöön liittyvät asiat mahdollisimman laajasti eri näkökulmista ennen päätök-sentekoa.

UK-hankkeen käsittelyprosessi on menossa seuraavasti: tällä hetkellä hank-keen sisällä eri työryhmät valmistelevat esityksiään liittojen yhteiselle kokouk-selle, joka pidetään 2.3.2016. Kaikki materiaali aiheeseen liittyen on siis määrä valmistua 2.3.2016 mennessä. Tämän jälkeen liitot kuten Insinööriliitto käsitte-levät aihetta omissa toimielimissään, ja päätös liittymisestä tulee tehdä touko-kuun loppuun mennessä, mikäli aikoo osallistua uuden keskusjärjestön toimin-taan sen perustamisesta alkaen.

Insinööriliitto esittelee asiaa jäsenjärjestöilleen (kuten Helsingin Insinöörit) 30.1.2016 ja 12.3.2016 Järjestöjohdon neuvottelupäivillä. Insinööriliiton hallitus käsittelee asiaa joka kokouksessaan, kuten on tehnyt jo pitkään.

Insinööriliiton johto kiertää aktiivisesti jäsenjärjestöissä kertomassa asiasta kevään aikana ja tarvittaessa Insinööriliitto voi järjestää muitakin tiedotustilai-suuksia asiasta.

Helsingin Insinöörien hallitus on päättänyt tiedottaa hankkeen etenemisestä jäsenilleen vähintään kerran kuukaudessa. Voitte myös itse tutustua hankkeen materiaaliin Internetissä osoitteessa www.uusikeskusjarjesto.fi. Sieltä on saata-vissa avoimesti kaikki hanketta koskeva tieto. Aineistot-> kokousmateriaalit-ot-sakkeen alta löytyvät mm. pöytäkirjat ja työryhmien raportit.

Vaihtoehtona on myös se, ettei Insinööriliiton hallitus koskaan tee päätösesi-tystä asiasta Insinööriliiton ylimmälle päättävälle elimelle eli edustajakokouk-selle, joka kokoontuu 20.5.2016. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkamme nykyisessä keskusjärjestössämme Akavassa.

Helsingin Insinööreillä on edustajakokouksessa 11/72 ääntä. Helsingin Insi-nöörit tekee oman päätöksensä asiasta, kun kaikki käytettävissä oleva tieto on saatu ja analysoitu.

Toivon, että te hyvät jäsenet olette rohkeasti yhteydessä Helsingin Insinöörien hallitukseen, jos asiasta on kysyttävää tai haluatte kertoa oman näkemyksenne.

Toivotan kaikille jäsenille oikein hyvää alkanutta vuotta!

Samu SaloPäätoimittaja

4 – HELINS 1/2016

I Insinööri työssä

Kun it-palvelualan yrityksen CGI:n asia-kas haluaa omille palveluilleen palveli-men, Jussi Puntin tiimin tehtävä on toi-mittaa palvelinlaitteisto ja käyttöjärjes-telmät.

15 vuotta CGI:llä työskennellyt Punt-ti kertoo, että osasto on pyrkinyt vuosi-kausia vähentämään palvelimien toimi-tusprosessin läpimenoaikaa.

Tänä vuonna prosessiin tehtiin arvo-virtakartoitus ja Lean-pilotti. Proses-siin osallistuvista henkilöistä muodos-tettiin tiimi, joka kävi kaikki vaiheet lä-pi post-it-lappujen kanssa.

– Näin pystyimme tunnistamaan asia-kasarvoa tuottavan työn ja hukan. Lop-putuloksena läpimenoajat lyhenivät merkittävästi, Puntti iloitsee.

Vaikuttava asiantuntijaCGI:n palvelimien toimituksesta vastaavan Jussi Puntin työ on jatkuvaa kehittämistä.

Jussi Puntti hoitaa työkseen palvelintoimitusprosesseja,

mutta pyrkii jättämään itsel-leen myös tekniikkaan liitty-viä tehtäviä. Vapaa-ajallaan

hän kunnostaa omakoti-taloaan Vantaalla.

ta. Teos kertoo autoteollisuuden mur-roksesta.

– Innostuin ihan pirusti siitä kirjasta. Miten japanilaisista yrityksistä tuli niin kilpailukykyisiä? Ne pystyivät tuotta-maan laadukasta tavaraa edullisemmin ja nopeammin kuin kilpailijat.

Palvelimen toimitustiimi kokoontuu säännöllisesti. Lean-filosofiaan kuuluu päivittäinen tehtävien visuaalinen ohja-us ja seuranta.

Asiantuntija vaikuttaa enemmänJussi Puntti toimi esimiesasemassa yh-tiön kehitystiimissä vuosina 2007–2012. Organisaatiomuutoksen myötä tiimien koko kasvoi. Pomo tiedusteli Puntilta, mihin asemaan hän haluaa.

– Ajattelin, että esimieshomma on ihan kivaa. Se on vain kuluttavaa, ja sii-nä on paljon työtä, joka ei liity tekniik-kaan millään tavalla, Puntti kertoo.

Puntti pohti, ettei tiimissä pysty toimi-maan samaan aikaan sekä asiantuntijan että esimiehen roolissa. Silloin ei hoida kumpaakaan hommaa kunnolla.

– Siitä kärsivät sekä alaiset että asiak-kaat. Tein valinnan, että ryhdyn hoita-maan palvelintoimitusprosesseja. Olen pyrkinyt kuitenkin jättämään itselle-ni myös tehtäviä, jotka liittyvät tekniik-kaan.

Puntti kokee, että asiantuntijana hä-nen on helpompi vaikuttaa kuin esimies-tehtävissä. Esimiehenä on hyvin kiirei-nen, eikä aika riitä niihin asioihin, jotka asiantuntijana pitäisi saavuttaa.

Aiemmin Puntti toimi järjestelmä-asiantuntijana. Hänellä on myös ollut tehtäviä teknisenä arkkitehtinä. Hän on vastannut muun muassa palvelinkapa-siteetin suunnittelusta, kustannuslas-kelmista sekä toiminut palvelun omis-tajana.

Isossa yrityksessä on etunsaJussi Puntin perheessä on aina harras-tettu tekniikkaa. Hän on muun muassa korjaillut vanhoja autoja isänsä kanssa.

– Se on sukuvika, että kaikki täytyy

tehdä itse, hän naurahtaa.Puntti valmistui ensin kone- ja me-

talliteknikoksi koneautomaatioteknii-kan linjalta Forssan teknillisestä oppi-laitoksesta vuonna 1992. Sen jälkeen hän päätti muuttaa Helsinkiin hakemaan töi-tä ja jatko-opiskelemaan.

– Tulin Helsinkiin vanhalla C-mallin Opel Kadetilla, joka syttyi palamaan en-simmäisen koulupäivän aikana.

Puntti valmistui vuonna 2000 Hel-singin teknillisestä oppilaitoksesta au-tomaatiotekniikan linjalta. Opinnot ve-nyivät töiden ja inssityön aiheen vaihtu-misen vuoksi.

– Koulutus sisälsi tietoliikenne- elekt-roniikka-, säätö- ja tietotekniikkaopin-toja, mutta päädyin alalle töihin erinäis-ten sattumien kautta.

Ennen CGI:tä Puntti työskenteli Ta-lentumilla, jossa hän vastasi palvelimis-ta. Ulkoistamisen myötä Puntti päätyi silloisen Novo Groupin palvelukseen, josta hän työtovereineen siirtyi vanhana työntekijänä nykyisen työnantajan lei-piin. Yrityskauppojen myötä firman ni-mi on muuttunut monta kertaan, kunnes yrityksen osti kanadalainen CGI.

– CGIssä kaikki prosessit on mietit-ty hyvin pitkälle ja ne ovat kehittyneet 1970-luvulta asti. Ison talon etu on se, et-tä asioista on sovittu, eikä pelisäännöis-tä tarvitse kiistellä.

Antti HalonenKuva Tomi Westerholm

Ei projekti, vaan filosofiaJussi Puntti toteaa, että Lean-johta-misfilosofia on mahdollisesti merkittä-vin asia, jonka hän on urallaan oppinut. Lean on jatkuvan parantamisen filosofia.

– Hitaisiin ja tuottamattomiin tuo-tantovaiheisiin tartutaan heti ja pohdi-taan, miten niitä voisi tehostaa. Resurs-sien optimoinnin sijaan keskitytään vir-tauksen optimointiin. Katsotaan asioita tuotteen näkökulmasta, aivan kuin tuot-teen päällä olisi kamera.

Idea ei ole juosta nopeammin vaan ly-hentää matkaa.

Puntin Lean-innostus lähti The Ma-chine That Changed the World -kirjas-

”Se on sukuvika, että kaikki täytyy tehdä itse.”

HELINS 1/2016 – 5

6 – HELINS 1/2016

A Ajankohtaista

Minnan klinikka

Tällä palstalla käsitellään insinöörejä askarruttavia työelä-mää koskevia kysymyksiä. Vastaajana toimii asiamies Min-na Anttonen Insinööriliitosta. Voit lähettää oman kysymyk-sesi osoitteella minna.anttonen@ilry.fi. Vastauksesta voi olla hyötyä myös muille samoja asioita pohtiville jäsenille!

Kysymys: Mitä paikallinen sopiminen oikein tarkoittaa?Vastaus: Paikallisella sopimisella tar-koitetaan sitä, että työpaikalla sovitaan toisin työehtosopimuksen määräyksis-tä. Se on keino lisätä työehtosopimuk-sen liikkumavaraa. Myös työlainsäädän-tö sallii joistain asioista paikallisen so-pimisen.

Paikallinen sopiminen on työpaikoilla yleistä, vaikka siitä tiedetään melko vä-hän. Varsinkin monilla järjestäytymät-tömillä työpaikoilla luullaan, että mis-tä tahansa työehtosopimuksen kohdas-ta voidaan sopia toisin tai työnantaja yk-sinkertaisesti ilmoittaa, miten toimitaan.

Yrityskohtaisen sopimisen pitää kui-

tenkin perustua työlainsäädäntöön ja työehtosopimukseen. Ehkä yleisem-min paikallisesti sovittava asia on liuku-va työaika. Myös muista työaikajärjes-telyistä, kuten säännöllisen työajan si-joittamisesta työehtosopimuksen mää-rittelemien rajojen ulkopuolelle, varal-laolosta ja vuorotyöstä, sovitaan yhä enemmän.

Kysymys: Työpaikallamme puhutaan joistain asioista ilmaisulla ”vakiintunut käytäntö”. Mitä se tarkoittaa?Vastaus: Monissa yrityksissä on niin sanottuja vakiintuneita käytäntöjä, jot-ka ovat paikallisten sopimusten kaltaisia, mutta joista ei ole kirjallista sopimusta.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi kahden tai kolmen viikon palkallinen isyysvapaa tai laajennettu työterveyshuolto. Vakiin-tuneet käytännöt, jotka ovat alalla nou-datettavaa työehtosopimusta parempia, ovat hyväksyttäviä.

Valitettavasti työnantaja yrittää joskus vakiinnuttaa käytäntöjä, jotka ovat työ-ehtosopimusta huonompia. Jos paikal-lisesti on sovittu työehdosta, jota ei voi-da työehtosopimuksen nojalla paikalli-sesti sopia, tai paikallisessa sopimisessa on menty pidemmälle kuin työehtosopi-mus mahdollistaa, pidetään kyseistä työ-ehtoa mitättömänä. Tällöin sovelletaan mitättömän paikallisen sopimusehdon sijasta työehtosopimuksen määräyksiä.

Koulutuksen arvostus puhutti INSKEn seminaarissa

Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistys (INSKE) järjesti 27. tammikuuta seminaarin, jonka aiheena oli ammatillisen koulu-tuksen arvostus ja tulevat muutokset. Seminaarin tavoitteena oli tehostaa yhteistyötä alan toimijoiden kesken. Seminaarissa olivat edustettuina muun muassa Insinööriliitto, Helsingin In-

sinöörit, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit (RIA), Metropo-lia Ammattikorkeakoulu sekä Ammattiosaamisen kehittämis-yhdistys AMKE ry. Lue aiheesta lisää HI:n nettisivuilta osoit-teessa www.helins.fi.

MITÄ ON PAIKALLINEN SOPIMINEN?

HELINS 1/2016 – 7

Esimerkki paikallisesta sopimuksesta ja sen soveltamisesta

MITÄ ON PAIKALLINEN SOPIMINEN?

Uusi keskusjärjestö -hanke etenee koh-ti ratkaisuvaihetta. Selvitysvaiheeseen osallistuu 49 ammattiliittoa.

– Hankkeelle kuuluu ihan hyvää. Vii-me syksy oli selvitysten aikaa, ja lop-puvuodesta liittojen edustajat kokoon-tuivat linjaamaan uuden keskusjärjes-tön toimintaa ja painotuksia, hankkeen projektipäällikkö Juha Heikkala kertoo.

Kyseessä on vasta selvityshanke, eikä mitään päätöksiä ole vielä tehty järjes-tön perustamisesta. Liitot päättävät ke-vään aikana, ovatko ne mukana uudessa keskusjärjestössä. 

Keskusjärjestön avoinna olevat kysy-mykset ratkaistaan ennen maaliskuun alkua, jolloin selvitystyöhön osallistu-vat ammattiliitot kokoontuvat seuraa-van kerran. Juha Heikkala kertoo, että seuraava h-hetki on 2. maaliskuuta, jol-loin ”tarjouksen pitää olla kunnossa”.

– Sen mukaan keväällä edetään kohti perustamisvaihetta, jos liitot niin päät-tävät.

Uudenlaista edunvalvontaaUuden keskusjärjestön tavoitteeksi on listattu muun muassa palkansaajien ja itsensä työllistävien taloudellisen ja hen-kisen hyvinvoinnin vahvistaminen. Tar-koitus on myös vahvistaa edunvalvon-nan ennakoitavuutta ja ammattiyhdis-tysliikkeen roolia työelämän uudistuk-sissa sekä selkeyttää keskusjärjestön ja liittojen työnjakoa. Uuteen keskusjär-

Oy IT-firma Ab:ssa sovelletaan Tieto-tekniikan palvelualan työehtosopimus-ta. Sen mukaisesti yrityksessä on paikal-lisesti sovittu työaikapankin käyttöön-otosta seuraavaa:

Työaikapankkiin voidaan siirtää yli-työstä maksettavat perus- ja korotusosat, lisätyö perus- ja korotusosineen, sunnun-tai- ja pyhäpäivinä tehtävän työn kor-vaus korotusosineen, viikkolepokorvaus, vapaaksi annettavaksi sovittu lomaraha

ja vapaa-aikana matkustamisen korvaus sekä varallaolo, puhelinsoittokorvaus ja hälytystyö.

Enimmillään työaikapankin kertymä voi olla 20:ta työpäivää vastaava aika.

Kalle Koodari oli sopinut esimiehen-sä kanssa, että hän vaihtaa puolet kesä-loman 2015 lomarahasta vapaaksi ja tal-lettaa tästä kertyneet viisi vapaapäivää työaikapankkiin. Lisäksi Kalle teki jon-kin verran ylitöitä viime vuoden aikana.

Myös ylityötunnit ja niistä kertyneen ko-rotetun palkan hän vaihtoi vapaa-ajak-si ja tallensi työaikapankkiin. Yhteensä Kallella kertyi työaikapankkiin kahdek-saa työpäivää vastaava aika. Sen hän so-pi pitäväksi vapaana joulun välipäivinä.

Työaikapankki on hyvä tapa edistää työntekijöiden työssä jaksamista.

Lue lisää sopimisesta ja sopimuksista

tämän lehden sivuilta 16–19.

Uusi keskusjärjestö -selvityshanke etenee

Selvityshanke ammattiliittojen yhteisen uuden keskusjärjestön perustamiseksi etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti.

jestöön voivat liittyä myös ne liitot, jot-ka eivät tällä hetkellä ole nykyisten kes-kusjärjestöjen jäseniä.

Moni ammattiliiton jäsen pohtii, mi-tä vaikutuksia uudella keskusjärjestöl-lä on, jos se perustetaan. Juha Heikkala toteaa, että vaikutukset eivät välttämättä näy suoraan jäsenen arjessa, mutta vah-vempi ja yhtenäisempi ay-liike on jokai-sen jäsenen etu.

– Ajatellaan vaikka viime syksyn ta-pahtumia ja pakkolakeja, yhteisöllisyyt-tä tai ay-liikkeen brändiä. Uudella kes-kusjärjestöllä voisi olla rooli tässä.

UK-selvityshanketta ohjaavan ryh-

män puheenjohtajana toimii Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheen-johtaja Jarkko Eloranta, varapuheen-johtajina Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ja Vakuutusväen Liiton VvL:n puheenjohtaja Liisa Halme.

Aiesopimus uudesta keskusjärjestös-tä on tarkoitus allekirjoittaa kesäkuus-sa 2016. Uuden keskusjärjestön on tar-koitus aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa.

Marjo MikolaKuva Lehtikuva

Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa Halme (vas.), Julkisten ja Hyvinvoin-tialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Insinööriliiton puheenjoh-taja Pertti Porokari keskusjärjestöhankkeen tiedotustilaisuudessa.

8 – HELINS 1/2016

H HI ry

HI:n hallitus esittäytyyHelsingin Insinöörien syyskokous valitsi yksimielisesti yhdistyksen puheenjohtajaksi vuosille 2016–2017 Samu Salon ja varapuheenjohtajaksi Marjo Lehtisen. Hallituksen jäseniksi valittiin vuosille 2016–2017 Tuomas Hara, Susanna Kalliomäki ja Timo Karasmäki sekä vuodelle 2016 Risto Heino, Pekka Laakso ja Mila Viksilä (opiskelijajäsen). Tommi Immonen, Lasse Laurikainen ja Rope Sidebras jatkavat hallituksessa vuoden 2016.

4.1. 5.3.2.

HELINS 1/2016 – 9

1. Rope Sidebrasmediatekniikan insinööri, viestinnän koordinointi

2. Tommi Immonensähköinsinööri, yrittäjätoiminnan vetäjä

3. Samu Salotuotantotalouden insinööri (mekatroniikka) HI:n puheenjohtaja, Insinööriliiton hallituksen jäsen

4. Risto Heinokoneinsinööri, työmarkkina-asiat

5. Timo Karasmäkikoneinsinööri, hallituksen jäsen

6. Marjo Lehtinenmuovitekniikan insinööri, HI:n vara-puheenjohtaja, Insinööriliiton hallituk-sen jäsen

7. Tuomas Haraohjelmistotekniikan insinööri, työmarkkinatoiminnan vetäjä

8. Susanna Kalliomäkimediatekniikan insinööri, jäsenpidon koordinointi, nuorjäsentoiminta

9. Lasse Laurikainenhyvinvointiteknologian insinööri, edunvalvonnan koordinointi

10. Mila Viksilärakennusinsinööri-opiskelija, opiskelijayhteistyö

11. Pekka Laaksokoneinsinööri, hallituksen jäsen, taloudenhoitaja

7.6. 10. 11.8. 9.

Sointu Högström

10 – HELINS 1/2016

T Tekniikka

HELINS 1/2016 – 11

3D-tulostin pelasti roskiksesta löyde-tyn kaksijalkaisen koiranpennun, ker-too lehtiotsikko. 3D-tulostusta käytet-tiin potilaan kasvojen uudelleenrakenta-miseen, julistaa toinen. Japanilaispoliisi käytti 3D-tulostusta lavastaakseen mur-han tapahtumapaikan, ilmoittaa kolmas. 3D-tulostimet tuntuvat olevan ihmelait-teita, joilla pystytään nykyään mihin ta-hansa.

– Tätä hypeä käytetään hyväksi. Hae-taan julkisuutta sillä, että nimetään 3D-tulostukseksi asioita, jotka eivät sitä oikeasti ole. Jotkut väittävät esimerkiksi 3D-tulostavansa taloja, mutta näin ei oi-keasti tapahdu, Suomen Pikavalmistus-yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Tuo-mi kertoo.

Se on kuitenkin totta, että 3D-tulos-timet ovat ottaneet suuria harppauksia eteenpäin. Hypetyksestä siirrytään vähi-tellen käytännön sovelluksiin.

Historiallinen muutos3D-tulostamisella tarkoitetaan kerrok-sittaista valmistusta suoraan 3D-mal-lin pohjalta. Menetelmän keksi yhdys-valtalainen insinööri Chuck Hall vuon-na 1986. Tulostuksessa on seitsemän ala-ryhmää, joista tunnetuin on kotitulosti-missa käytettävä ekstruusiotekniikka. Siinä sulatetaan muovilankaa, jota sit-ten pursotetaan kerroksittain.

– Tavaroita on perinteisesti valmistet-tu joko materiaalia poistavilla menetel-millä, kuten sorvaamalla, jyrsimällä tai hiomalla, tai materiaalia muovaavilla

Printattua tavaraa3D-tulostukselle kehitellään nyt toinen toistaan

mielikuvituksellisempia käyttötarkoituksia. Tulevaisuudessa yhä useammalle tuotteelle

suunnitellaan myös digitaalinen varaosavarasto.

menetelmillä, kuten valamalla tai tako-malla. 3D-tulostus, eli materiaalia lisää-vät menetelmät, on kolmas valmistus-teknologiaryhmä, Jukka Tuomi kertoo.

Materiaalia poistavat menetelmät ke-hittyivät noin 40 000 vuotta sitten ja ma-teriaalia muovaavat noin 7 000 vuotta sitten. Maailman ensimmäinen 3D-tu-lostin myytiin vuonna 1988.

Prototyypeistä lopputuotteisiinTällä hetkellä suosituin 3D-tulostuksen sovellusalue on tuotekehityksessä tar-vittavien prototyyppien valmistus. Vii-me vuosien tärkein trendi on kuitenkin erilaisten lopputuotteiden valmistami-nen niin, että valmistus suunnitellaan alusta asti 3D-tulostuksen varaan.

– Hyvä esimerkki ovat Finnairin tilaa-mat uudet Airbus-lentokoneet, joissa on yli tuhat 3D-tulostettua osaa. Perintei-sillä valmistustekniikoilla näitä osia ei enää teknistaloudellisesti ole mahdol-lista tehdä. Tulevaisuudessa yhä use-ammalle tuotteelle suunnitellaan alus-ta asti myös digitaalinen varaosavaras-to, Jukka Tuomi sanoo.

Tulevaisuudessa ei myöskään tarvi-ta kokoonpanolinjoja, kertoo Metro-polia Ammattikorkeakoulussa pilvida-ta-analyysin osaamiskiihdyttämöä vetä-vä Aarne Klemetti. Tavoitteena on tu-lostaa valmiita laitteita, joihin tarvitsee vain kytkeä virta päälle.

– Tutkimme sitä, miten voisimme li-sätä tulosteisiin sähköisesti aktiivisia osia. Johtokomponentteja on varsin yk-

12 – HELINS 1/2016

T Tekniikka

sinkertaista lisätä, mutta muovijohtei-den kanssa tulee jo ongelmia.

Muovia, metallia tai taikinaa3D-tulostimien käyttäminen lääketie-teessä on viime vuosien aikana lisään-tynyt. Kun tekniikan on huomattu täyt-

tävän korkeat turvallisuusvaatimukset, ovat lääkärit alkaneet itse innovoida uu-sia hoitomuotoja. Erityisen hyödyllistä tulostus on esimerkiksi proteesien val-mistuksessa.

Teollisuudessa kysyntää olisi erityi-sesti tulostusmenetelmille, jotka pystyi-

Turvallisuus syyniinTyöterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskus, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto aloittivat tammikuussa 2015 hankkeen, jossa selvitetään 3D-tulostinten työturvallisuutta. Koska tulostimissa kuumennetaan esimerkiksi muovia tai metallia, niiden hiukkas- ja kaasupäästöt voivat muodostaa terveysriskin. Aihetta on tut-kittu maailmanlaajuisesti vähän.

– Yksi tulostinten sovellusalue on korut, jotka ovat pitkäaikai-sessa ihokosketuksessa. Teollisuudessa valmistaja vastaa ma-teriaalien turvallisuudesta, mutta jos koruja tekee harrasteena kotona, sitä ei valvo kukaan. Koruissa kannattaakin suosia eu-rooppalaisten toimittajien CE-merkittyjä materiaaleja, hankkeen johtoryhmään kuuluva Jukka Tuomi sanoo.

Hankkeen tavoitteena on muodostaa ohjeet turvallisista työs-kentelytavoista tulostusta hyödyntäville yrityksille, valmistajille ja maahantuojille. Ohjeet hyödyttävät myös kotitulostimia käyt-täviä ihmisiä. Tulokset esitellään keväällä 2016.

sivät tuottamaan nopeasti paljon volyy-mia. Tulostinten kehittyessä myös nii-den tuottaman mittatarkkuuden ja pin-nanlaadun odotetaan parantuvan.

3D-tulostinten materiaalivalikoi-ma on viime vuosina laajentunut. Ter-moplastisten muovien lisäksi raaka-ai-neena voidaan käyttää metalleja, ku-ten ruostumatonta terästä, kobolttikro-mia ja titaania tai esimerkiksi keramiik-kaa. Suurin uudistus tulevaisuudessa on komposiittimateriaalien lisääminen va-likoimaan.

3D- tulostus on siirtynyt myös ruoka-teollisuuteen. Tyypillisin 3D-tuloste on suklaata, mutta italialainen Barilla on kehittänyt myös pastatulostimen pro-totyypin. Viihdekäytössä voidaan tulos-taa melkein mitä tahansa aurinkolaseis-ta syntymättömän sikiön muotokuvaan.

Taloa ei voi tulostaaVaikka useat tahot ovat ilmoittaneet 3D-tulostavansa taloja, ei asia Jukka Tuomen mukaan ole aivan niin yksinker-tainen. Useimmiten kyse on komponent-tien, ei itse talon tulostamisesta. Koska

Kevytrakennetekniikkaa sovellettuna metallisen kappaleen sisärakenteena.

Ekstruusioperiaatteella toimiva 3D-tulostin.

Biologisista rakenteista vaikutteita saanut 3D-tulostettu metallikappale.

HELINS 1/2016 – 13

Ase kotitulostimesta3D-tulostimien yleistymisen pelätään tuovan mukanaan myös uhkia. Jo nyt internetissä liikkuu tiedostoja, joiden ohjeilla voi tulostaa aseen. Toistaisek-si muoviaseet ovat kuitenkin olleet teknisesti vaatimattomia ja käyttäjälleen äärimmäisen vaarallisia. Toisaalta 3D-tulostimia on hyödynnetty myös oi-keudenkäynneissä murhapaikan tai murha-aseen rekonstruoinnissa. Jos ri-kollinen on vakavasti liikkeellä, kaikkein vähiten hän tarvitsee 3D-tulostinta, sanoo Pikavalmistusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Tuomi.

– Aseen valmistuksessa huomattavasti tarpeellisempia ovat sorvit, jyrsin- ja hiomakoneet, ja niitä voi ostaa rakennustarvikeliikkeistä.

”Insinöörien on tulevaisuudessakin opiskeltava perinteiset valmistustekniikat, eikä tarve ammattilaisille katoa.”

3D-tulostaminen on perinteistä tekniik-kaa kalliimpaa, liittyvät sen mahdolliset hyödyt rakentamisessa lähinnä teknises-ti vaativien rakenteiden valmistukseen.

– Melkein kaikissa sovelluskohteis-sa on kyse siitä, että tuotetaan lisäarvoa monimutkaisella geometrialla, tai val-mistetaan jotain, mitä on muutoin perin-teisesti ollut hankala valmistaa. Yksin-kertaisen komponentin kohdalla 3D-tu-lostus hyvin harvoin pudottaa kustan-nuksia, päinvastoin, Tuomi sanoo.

Suurempaa hyötyä 3D-tulostamises-ta saattaa olla esimerkiksi avaruudessa, jossa tavaroiden toimitusajat ovat pitkät ja kuljetus kallista. Tulostimen raaka-ai-neena voitaisiin käyttää avaruudesta löy-tyviä materiaaleja.

Klemetti ja Tuomi korostavat, ettei

3D-tulostaminen tuo helppoa ratkaisua ongelmiin. Insinöörien on tulevaisuu-dessakin opiskeltava myös perinteiset valmistustekniikat, eikä tarve ammatti-laisille katoa mihinkään. Menestyneim-mät 3D-tulostusta soveltavat yritykset

ovat lisänneet sen valikoimaansa perin-teisten menetelmien rinnalle, ei tilalle.

Jenni MeronenKuvat Jukka Tuomi , iStock/8vFanI ja NASA/Emmett Given

3D-tulostettu valaisin.

3D-tulostimen testausta painottomassa tilassa.

Hammasprotetiikkaa 3D-tulostettuna.

14 – HELINS 1/2016

T Tekniikka

Sähkön markkinahinta määräytyy tuotannon marginaalikustannusten mukaan, mutta aurinko- ja tuulivoiman käyttökus-tannukset ovat pienet, toteaa Fortumin aurinko-teknologiapäällikkö Eero Vartiainen.

HELINS 1/2016 – 15

Auringosta tulee 5 000 kertaa enemmän energiaa maahan kuin mitä tarvitsemme. Teollisuusmaiden on tehtävä rajuja pääs-tövähennyksiä ilmastonmuutoksen tor-jumiseksi. Fortumin aurinkoteknologia-päällikkö Eero Vartiainen uskoo, että uusiutuvaan energiaan perustuva ener-giajärjestelmä on todennäköisin tulevai-suuden vaihtoehto ja aurinkoenergiasta tulee merkittävin sähkön lähde.

– Pohjoismaissa on paljon vesivoimaa ja tuulee kohtuullisesti, joten aurinko ei ole täällä ykkösasemassa, mutta aurin-ko ja tuuli tasapainottavat tosiaan. Päi-vällä paistaa, yöllä tuulee. Kesällä pais-taa enemmän ja tuulee vähemmän, tal-vella toisinpäin.

Vartiainen muistuttaa, että Suomi ei ole saareke, eikä Suomen tarvitse pyr-kiä omavaraisuuteen. Noin 20 prosent-tia Suomen sähköstä tulee ulkomailta, lähinnä Ruotsista.

– Kriisitilanteiden varalta tarvitaan varavoimaa, joten kaikkia fossiilisia voi-malaitoksia ei välttämättä kannata täy-sin poistaa käytöstä, Vartiainen arvioi.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtaman tutkimuksen mukaan kaik-ki Suomessa tarvittava energia voidaan vuonna 2050 tuottaa uusiutuvalla ener-gialla. Tutkijoiden mukaan lähes oma-varainen, uusiutuvaan energiaan perus-tuva järjestelmä on teknisesti ja talou-dellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto.

Kausivarastoja kehitettävä Aurinkotalous kattaa kaiken uusiutu-van energian, joka on alun perin lähtöi-sin auringosta: tuulivoiman, vesivoiman, aaltovoiman sekä maalämmön. Älykkäät sähköverkot mahdollistavat aurinkota-louden. Sähköä on voitava siirtää.

Tuotanto ja kulutus eivät aina kohtaa. Eero Vartiaisella on omakotitalonsa ka-tolla yhdeksän aurinkopaneelia. Aurin-koisina päivinä sähköä syntyy niin pal-jon, että hänen on myytävä siitä puolet takaisin verkkoon, mikä ei ole taloudelli-

Aurinkotalous – tulevaisuuden energiajärjestelmä

Uusiutuva energia on peräisin auringosta, johon tulevaisuuden energiajärjestelmä perustuu, sanoo Fortumin aurinkoteknologiapäällikkö Eero Vartiainen.

sesti kovin kannattavaa. Olisi järkeväm-pää ottaa energia talteen päivällä ja käyt-tää yöllä, mutta akut ovat vielä liian kal-liita, Vartiainen toteaa.

– Akkuteknologia kehittyy huimaa vauhtia. Kun hinnat laskevat, niitä han-kitaan koteihin.

Vielä toistaiseksi auringolla tuotettua energiaa ei voi varastoida paljoa kerral-laan, mutta Vartiainen kertoo, että Sak-sassa tehdään koelaitoksissa jo aurin-ko- ja tuulisähköllä vetyä. Vedystä val-mistetaan metaania, jota voidaan käyt-tää maakaasun tavoin sähkötuotannon polttoaineena.

– Maakaasuputket kulkevat Keski-Eu-roopassa joka taloon. Meillä ei vastaavaa järjestelmää ole, mutta esimerkiksi liike-polttoainejärjestelmä voitaisiin ainakin osittain hoitaa kaasulla. Energian kausi-varastoja ei vielä tarvita, mutta niitä pi-tää kehittää tulevaisuutta varten.

– Suomessa biomassa on hyvä talvi-kauden ratkaisu, jolla voidaan tuottaa sekä sähköä että lämpöä, ja jonka avulla pystytään tasaamaan kulutuksen ja tuo-tannon eroja.

Onko Saksa mallimaa? Saksassa käytetään yli tuhat kertaa enemmän aurinkoenergiaa kuin Suo-messa. Saksassa on asennettu aurinko-sähkökapasiteettia noin 40 gigawattia, Suomessa vasta 10–20 megawattia.

Eero Vartiaisen mielestä Saksa on hyvä tienäyttäjä. Siellä on saatu alulle maailmanlaajuiset uusiutuvan energia-tuotantoteknologian markkinat, joiden vuoksi myös sähkön markkinahinta on laskenut Euroopassa.

Sähkön kulutus ei ole kasvanut Euroo-passa. Niinpä uudelle kapasiteetille ei ole tarvetta. Jos rakennetaan uutta, se syr-jäyttää vanhaa. Vartiaisen mielestä on vain hyvä, jos uudet energiamuodot syr-jäyttävät vanhoja fossiilisia polttoaineita.

– Hiilidioksidipäästöt ovat vähenty-neet Saksassa uusiutuvien enerigiajär-

jestelmien myötä, eivät kasvaneet, kuten jotkut väittävät.

Aurinkosähkö kannattaa Saksan päätös kasvihuonepäästöjen vä-hentämisestä lähes nollaan uusiutuvan energian avulla on Eero Vartiaisen mie-lestä järkevä. Mitä nopeammin muu maailmaa seuraa perässä, sitä parempi.

– Sähkön markkinahinta määräytyy ny-kyään tuotannon marginaalikustannusten mukaan, mutta aurinko- ja tuulivoiman käyttökustannukset ovat pienet. Tuotet-tu kilowattitunti tulee olemaan lähes il-mainen. Markkinamekanismi muuttunee koko Euroopan laajuisesti, mutta en osaa sanoa vielä, miten ja milloin.

Vartiainen uskoo, että aurinkotalouteen perustuva energiatuotanto kehittyy riittä-vän kokonaistehokkaasti. Nyt ollaan vasta kehityksen alkupäässä. Vain yksi prosent-ti maailman sähköntuotannosta on aurin-koa, Saksassa noin seitsemän prosenttia.

Aurinkopaneelien keskimääräinen hyötysuhde on 16 prosenttia, parhaissa kennoissa jo 45 prosenttia. Tehokkuu-den parantamisessa on huimasti poten-tiaalia. Paneelien hinta on laskenut 4–5 vuodessa 80 prosenttia, ja hinta puo-littuu vuoteen 2030 mennessä. Vuon-na 2050 se on alle kolmanneksen nykyi-sestä, Vartiainen sanoo.

– Energiatehokkuuteen on panostet-tava. Led-lamput ovat tästä hyvä esi-merkki, samoin sähköautot.

Vuoden 2015 lopussa maailmassa oli 230 gigawattia asennettua aurinkosäh-kökapasiteettia. Vuotuinen lisäys on noin 50 gigawattia. Luku vastaa noin sataa Loviisan reaktoria.

– Aurinkoenergian muutosvauhti on mieletön, ja se kiihtyy koko ajan. Noin neljässä vuodessa kapasiteetti tuplaan-tuu jälleen.

Tiina Komi Kuva Tomi Westerholm

16 – HELINS 1/2016

E Edunvalvonta

Yhteistoiminta ja luottamus

– sopimusyhteiskunnan tukipilarit

Yhteistoiminta on yhteiskunnan perusta. Suomen globaalisti verrattain vakaat olosuhteet johtuvat

vahvasta suomalaisesta sopimuskulttuurista ja sen kunnioittamisesta. Olemme tottuneet pitämään sopimisen

lähtökohtana sitä, että kaikilla oikeustoimikelpoisilla ihmisillä ja yhteisöillä on päätäntävapaus sopimusten

tekoon ja tehdyt sopimukset ovat sitovia. Erityisesti työmarkkinoilla sopimisella on pitkät perinteet.

”Tammikuun kihlaus” vuonna 1940 se-kä sota-aika ja sen jälkeiset vuodet toi-vat suuria muutoksia työpaikkojen ar-keen. Ammattiyhdistysliike vakiinnutti asemaansa, työehtosopimusjärjestelmä yleistyi ja luottamusmiehet tulivat työ-paikoille. Kaikesta oli pulaa. Vaikeista ajoista selvittiin parhaiten yhteistoimin-tamallilla, jossa valtio tuli vahvasti mu-

Sopimuksen syntyminenSopimus syntyy yleensä niin, että toi-nen osapuoli tekee tarjouksen ja sii-hen annetaan hyväksyvä vastaus. Vas-tauksen pitää olla olennaisilta osin tarjouksen sisältöinen ja annetussa määräajassa toimitettu. Jos vastaus poikkeaa tarjouksesta, voidaan se tul-kita uudeksi tarjoukseksi (vastatarjo-us). Kun sisällöstä ollaan yhtä mieltä, syntyy sitova sopimus. Sopimus voi-daan tehdä joko suullisesti tai kirjal-lisesti. Molemmat tavat ovat sitovia. Kirjallinen sopimus on kuitenkin suo-siteltavampi muoto, jotta sopimuksen sisältö voidaan todentaa ja mahdolli-set erimielisyydet ratkaista.

Minna Anttonen, HI TyömarkkinajaosKuvat Pixhill

kaan työmarkkinoiden ja talouden toi-mintaan. Syntyi suomalainen sopimus-yhteiskunta ja kolmikanta.

Kolmikantaista sopimusjärjestelmää on pidetty suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena. Toimiva kolmikantainen sopimusjärjestelmä on ollut yhteiskun-tarauhan tae ja kilpailukyvyn turva.

Viime marraskuussa Elinkeinoelä-

HELINS 1/2016 – 17

Suomalainen luottaa suomalaiseen – mutta ei johtoonSopiminen perustuu luottamukseen. Tutkimusten mukaan me suomalaiset luotamme enemmän toisiimme kuin ketkään muut Euroopassa, mutta yhteistoimintaa kuvaavilla mittareilla jääm-me selvästi jälkeen muun muassa Tanskasta. Johdon ja työnte-kijöiden suhteiden yhteistoiminnallisuudessa olemme 15 Eu-roopan maan joukossa vasta sijalla yhdeksän.

”Yritykset ovat alkaneet ohentaa henkilöstöön kohdistu-via velvoitteitaan, ja ihmiset ovat alkaneet kokea lisääntyväs-sä määrin yleistä epävarmuutta, turvattomuutta ja luottamuk-sen puutetta”, sanoo Tekesin Liideri-ohjelman johtaja Tuo-mo Alasoini.

Merkitystä on varmasti myös sillä, että kun yrityksissä irti-sanotaan väkeä, niin samaan aikaan johdolle jaetaan ennätys-suuria bonuksia.

Antaako tämä oikeasti hyvät lähtökohdat paikalliselle so-pimiselle?

Luottamusta ei luoda lailla.Lähde: Luottamus ja yhteistoiminta -seminaari 22.10.2015.

män Keskusliitto kuitenkin kirjasi sään-töihinsä, että se ei enää sovi keskitettyjä tuloratkaisuja. Työnantajien keskuslii-ton tavoitteena on lisätä yrityksissä ta-pahtuvaa paikallista sopimista, jota toi-mialaliitot tukevat. EK:n ilmoitus kaatoi jälleen kerran lähes puoli vuotta valmis-tellun yhteiskuntasopimuksen.

Jos yhteiskuntasopimukseen ei edel-leenkään päästä, neuvotellaan työehto-sopimuksista niin sanotulla liittokier-roksella. Liittokierroksesta arvioidaan tulevan erittäin tiukka, erityisesti jos Si-pilän hallituksen ajamat ”pakkolait” tu-levat voimaan.

Oikeustieteilijät ja työmarkkina-asian-tuntijat arvelevat, että jos vuosikausien huolellisella kolmikantaisella työllä ai-kaansaadut työlait pyyhkäistään muuta-man kuukauden asiantuntemattomalla ja huolimattomalla valmistelulla pois, seu-rauksena voi olla vain työmarkkinakaaos.

KolmikantaKolmikannalla tarkoitetaan neuvotte-luja, joita käyvät valtioneuvosto ja työ-markkinaosapuolet työoloihin, elin-keinotoimintaan ja sosiaaliturvaan liittyvästä lainsäädännöstä.

Kolmikantaisuus on ILO:n ja Eu-roopan unionin noudattama periaa-te työmarkkinoiden kehittämisessä. Suomessa on noudatettu kolmikantai-suutta usean vuosikymmenen ajan.

Sopimuksen solmiminenSopimusten osapuolina voivat olla yk-sityishenkilöt, yritykset, kunnat, valtio ja muut julkisyhteisöt. Tosin julkisyh-teisöjen sopimusoikeus on kapeampi kuin yksityisten, koska kilpailuttamista koskevat lait ja määräykset vaikuttavat sopimiseen.

Sopimusoikeuteen kuuluu yleisiä pe-riaatteita, joista osa löytyy lainsäädän-nöstä. Joistakin sopimustyypeistä on erikoislainsäädäntöä. Erikoislainsää-dännöllä on tarkoitus suojata heikom-paa osapuolta, kuten kuluttajansuoja-lailla kuluttajaa elinkeinonharjoittajaa kohtaan ja työlainsäädännöllä työnte-kijää työnantajaa kohtaan.

EK:n ilmoitus kaatoi jälleen kerran lähes puoli vuotta valmistellun yhteiskuntasopimuksen.

18 – HELINS 1/2016

PAIKALLINEN SOPIMINEN TYÖPAIKOILLA – EHDOT JA VAIKUTUKSETOikeus- ja työministeri Jari Lindström antoi viime kesänä yhteistoiminta-asia-mies Harri Hietalan tehtäväksi selvit-tää paikallista sopimista ja tekemään eh-dotuksia sen kehittämiseksi.

Selvityksen lähtökohtana oli Sipilän hallitusohjelma, jossa yritykset halu-taan yhdenvertaiseen asemaan paikalli-sessa sopimisessa. Toisin sanoen paikal-linen sopiminen halutaan mahdollisek-si myös järjestäytymättömissä yrityksis-sä. Samalla henkilöstön asemaa yritys-ten päätöksenteossa halutaan vahvistaa.

Hietalan mukaan yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen edellyttävät luot-tamusta, jota ei voida luoda normeil-la. Normit voivat kuitenkin tukea luot-tamuksen rakentamista. Keskeistä on riittävän pitkäjänteinen yhteistoimin-ta ja avoin tiedonkulku, jotka mahdol-listavat henkilöstön ja työnantajan tar-peet tasapuolisesti huomioivan paikal-lisen sopimisen.

Sanelu ei ole sopimistaHietala korostaa, että sopiminen ei ole yksipuolista, vaan sen pitää olla molem-mille osapuolille hyödyllistä tai ”haital-lista”. Hyöty tai haitta voi olla toiselle osapuolelle suurempi kuin toiselle. ”Pa-kottamisen tai puolipakottaminen eivät ole sopimista.”

Paikallinen sopiminen on toisin so-pimista. Jos sopimusoikeutta ei jossain asiassa käytetä, noudatetaan laissa tai työehtosopimuksessa olevaa sääntöä.

Hietala ehdottaa hallintoedustuslain uudistamista. Perusrakenteeltaan la-ki säilyisi ennallaan, mutta soveltami-salan alarajaa alennettaisiin nykyisestä 150 työntekijästä 100 työntekijään. Sa-malla lain sisältöä täsmennettäisiin joil-tain osin. Esimerkiksi johtoryhmä mää-riteltäisiin nykyistä tarkemmin.

Järjestäytymättömien yritysten mah-dollisuuksia hyödyntää paikallista sopi-mista ehdotetaan lisättäväksi. Edellytyk-senä on laissa olevien menettelytapojen noudattaminen ja hallintoedustuksesta

sopiminen, jos yrityksessä on vähintään 30 työntekijää.

Niin sanottuina suojasääntöinä jär-jestäytymättömien yritysten paikallisil-le sopimuksille toimisivat ammattiliiton kanneoikeus ja riitojen käsittely työtuo-mioistuimessa. Paikallisen sopimuksen voisi tehdä luottamusmies tai työnteki-järyhmä, ja sopimukseen tulisi irtisano-misaika.

Yt-laki kaipaa täsmennyksiäMyös yhteistoimintalakiin esitetään muutoksia ja täsmennyksiä. Lain sovel-tamisalaa laajennettaisiin ulkomaisten yritysten Suomessa toimiviin sivuliik-keisiin. Yrityksen tilaa ja näkymiä koske-vaa tiedottamisvelvollisuutta halutaan lisätä. Henkilöstö- ja koulutussuunni-telman sisällöstä ja käsittelystä olisi jat-kossa mahdollista sopia. Lain 6. luvun sisältöä selkeytetään ja sen seuraamus-järjestelmää muutetaan. Liikkeen luovu-tuksesta tiedottamiselle asetetaan ehdo-tuksessa 14 päivän määräaika. Lain 8. lu-vun seuraamukset halutaan ulottaa kos-kemaan työsuhteen ehtojen muuttamis-ta ja sopimisoikeutta selkeyttää.

Työaikapankista joustoaTyöaikajoustoja halutaan lisätä muut-tamalla työaikalakia muun muassa ko-rottamalla liukuvan työajan liukuman enimmäismäärä kolmesta tunnista nel-jään tuntiin ja enimmäiskertymä 40 tun-nista 60 tuntiin.

Lakiin tulisi säännös työaikapankis-ta sopimisesta sekä säännös keskimää-räisestä työajasta. Kaikilla aloilla voi-taisiin sopia enintään kymmenen tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa ole-va keskimääräinen työaika kuuden kuu-kauden tasoittumisjaksolla. Itsenäisille asiantuntijoille esitetään mahdollisuutta

sopia kiinteästä kuukausikorvauksesta. Selvityksessä esitettiin kaksi vaihto-

ehtoista tapaa toteuttaa paikallista sopi-mista järjestäytyneissä yrityksissä.

Vaihtoehto A:n mukaan liitot sopisivat joustot kaikkiin keskeisiin kysymyksiin. Vaihtoehto B:ssä joustot toteutettaisiin lailla. Tähän tulisi kuitenkin muutamia reunaehtoja: hallintoedustuksesta tulisi olla sovittu kaikki järjestäytymättömien yritysten kohdalla mainitut suojasään-nöt, lisäksi olisi todettava peruste sopi-miselle ja käännetty tulkintaoikeus mah-dollisen riidan ajaksi (toisin sanoen so-pimusta ei noudateta riidan aikana). Li-säksi sopimisen ”alaraja” on määriteltä-vä muun muassa lähetettyjen työnteki-jöiden takia.

Lähde: Paikallinen sopiminen työpaikoilla – ehdot

ja vaikutukset -seminaari 18.11.2015.

E Edunvalvonta

HELINS 1/2016 – 19

TYÖEHTOSOPIMUS JA VIRKAEHTOSOPIMUSTyöehtosopimus on ay-liikkeen keskeinen ”tuote”, jossa määritellään palkat, työajat ja lomat sekä muita työsuhteen ehtoja ja etuja.

Työehtosopimuksen tekevät työntekijä-järjestöt ja työantaja tai työnantajajärjestöt. Työehtosopimus on yleensä toimialakoh-tainen (esimerkiksi Tietotekniikan palve-lualan työehtosopimus) tai työntekijän am-mattiasemaan liittyvä (esimerkiksi Teknolo-giateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus).

Työehtosopimuksia noudatetaan työpai-koilla, joissa työnantaja on järjestäytynyt työnantajaliittoon. Lisäksi niin sanotut yleis-sitovat työehtosopimukset velvoittavat myös järjestäytymättömiä työnantajia.

VirkaehtosopimusVirkaehtosopimus on valtion, kuntien ja seu-rakuntien virkamiesten palvelusuhteiden ehtoja koskeva valtakunnallinen sopimus.

Virkaehtosopimuksella sovitaan palkoista, työajoista ja muista palvelussuhteen ehdois-ta. Se on sisällöltään työehtosopimusta vas-taava tai sitä täydentävä. Virkaehtosopimuk-sen solmii työnantajan puolelta Valtion työ-markkinalaitos, Kuntatyönantajat ja Kirkon työmarkkinalaitos sekä työntekijäjärjestöjen pääsopijajärjestöt (keskusliitot). Samat jär-

jestöt sopivat myös työehtosopimuksia niil-le työntekijöille, jotka ovat työsopimussuh-teisia.

Miksi työehtosopimus?Toisin kuin usein kuvitellaan, Suomessa ei ole lakia, joka yksiselitteisesti määrittelisi minimipalkan, joka työntekijälle tulisi mak-saa. Työsopimuslaissa todetaan vain, että työntekijälle on maksettava ”tavanomainen ja kohtuullinen palkka”. Myöskään palkan-korotukset eivät tule laista.

Ala- ja tehtäväkohtaisista vähimmäispal-koista ja palkankorotusten suuruudesta voi-daan sopia työehtosopimuksissa.

Äitiysloman palkallisuus tulee myös työ-ehtosopimuksesta eikä laista. Kaiken kaik-kiaan työehtosopimus takaa lakia paremmat vanhempainvapaat sekä korvaukset oman tai lapsen sairauden aiheuttaman poissa-olon ajalta.

Lomaraha, palkallinen poissaolo omia vih-kiäisiä, parisuhteen rekisteröintiä tai muut-toa varten ovat niin ikään työehtosopimuk-sissa sovittuja asioita.

Omassa työsopimuksessaan työntekijä voi aina sopia työnantajan kanssa työehtosopi-musta paremmista ehdoista.

20 – HELINS 1/2016

K Koulutus

Työnhakuun riittivät ennen tekstimuo-toinen työhakemus ja ansioluettelo, mutta nykyään yhä useammat työnan-tajat vaativat myös videota. Videoiden hyödyntäminen työnhaussa ja rekry-toinnissa on ollut kasvava trendi lähes alalla kuin alalla jo muutaman vuoden ajan.

– Yrityksille video on mielenkiintoi-nen kanava tehdä rekrytointi-ilmoituk-sia. Videolla pystytään kertomaan tar-kemmin yrityksen toimintakulttuuris-ta, arvoista ja työtehtävästä, kertoo so-siaalisen median kouluttaja Tom Laine.

Työnhakijat voivat tehdä videohake-muksen, jossa he kertovat omasta osaa-misestaan suullisesti kameran edessä. Tarjolla on myös videohaastattelupal-veluita kuten Recruitby.net. Palvelu an-taa työnantajalle mahdollisuuden valita ansioluettelon perusteella hakijat, joilta se pyytää haluamiinsa kysymyksiin vide-oidut vastaukset.

Video paljastaa paljonPerinteisen ansioluettelon rinnalle on viime vuosina noussut video-cv. Hyvällä videolla voi erottua edukseen, mutta huonolla saattaa pilata työnsaantimahdollisuutensa.

– Hakuvaiheen loppupuolella pääs-tään kuitenkin tilanteeseen, jossa on jäl-jellä 5–10 parasta hakijaa, joista halutaan sitten nähdä ulosantia, luovuutta, per-soonaa tai ulkoista habitusta ja sitä, mi-ten he toimivat. Ihmisiä voidaan pyytää tekemään vapaamuotoinen video tai vas-taamaan tiettyihin kysymyksiin,

Video antaa työnantajalle mahdolli-suuden nähdä paperia pidemmälle. Pro-sessin loppuvaiheessa hakijoiden väliset erot osaamisessa voivat olla niin pienet, että parhaan osaajan sijaan keskitytään hakemaan sopivinta tyyppiä tietyn tii-min jäseneksi.

Harkintaa peliinTom Laine itse ei ole kovin innostunut kasvavasta videotrendistä. Suurin osa vi-deohakemuksista on heikkolaatuisia, ja huonolla videolla voi ennemminkin pila-ta työnsaantimahdollisuutensa kuin pa-rantaa niitä. Hän suosittelee videon te-kemistä harkitseville itsekritiikkiä.

– Jos video ei välttämättä ole se oma juttu, suosittelisin, että älä tee, jos ei ole pakko. Epävarmuus ja epämukavuusalu-eella oleminen näkyy videolla selkeästi.

Tottuneen esiintyjän sen sijaan kan-nattaa ehdottomasti harkita videota. Sil-loinkin video olisi hyvä näyttää jollekin ulkopuoliselle ennen sen julkaisemista, mieluiten ammattilaiselle. Läheiset ei-vät pysty antamaan neutraalia palautet-ta siitä, miltä video ulkopuolisen silmis-sä näyttää.

Aina hakija ei voi valita, tekeekö vi-deota vai ei. Silloin on tärkeää harjoitel-la, vaikkapa peilin edessä tai antamalla kaverin kuvata itseään kännykällä.

Hyvästä videosta viraali-ilmiöKoska hyviä, omaperäisiä työnhakuvide-

oita on niin vähän, voi sellaisella todella erottua. Laine kertoo esimerkin ruotsa-laisesta Karl Lehmannista, jonka Ans-täll Kalle Nu! -työnhakurap päätyi kah-desti Ruotsin television pääuutislähe-tykseen. Kymmeniä työtarjouksia saa-nut Lehmann päätyi lopulta rekrytoin-tifirman markkinointipäälliköksi.

Suomesta Laine nostaa esille Riikka Vahtervuon työnhakukampanjan, jon-ka video sai Twitterissä 134 jakoa alle kahdessa tunnissa ja Facebookin kaut-ta yli 600 katselukertaa vuorokaudessa.

– Mitä useampi ihminen tykkää, ja-kaa ja kommentoi videota, sitä useam-pi myös altistuu sen viestille.

Videon voi tehdä myös hauskasti. Yksi

”Epävarmuus ja epämukavuus alueella oleminen näkyy videolla selkeästi.”

Persoona esiinOsa yrityksistä pyytää luovia hakemuk-sia, osa ilmoittaa, että työpaikkaa voi hakea vain videolla. Se, että koko rekry-tointiprosessi käytäisiin videolla, on Suomessa vielä harvinaista. Tom Laine kertoo, että usein prosessi aloitetaan pe-rinteisellä ansioluettelolla.

HELINS 1/2016 – 21

Vinkit video-cv:n tekoonn Hakemus voi olla avoin, mutta yleensä se räätälöidään tiettyä yritystä ja tehtävää varten. n Osoita motivaatiosi tekemällä taustatyötä. n Laita persoonasi peliin. Hyvä video on tekijänsä näköinen. n Älä lue paperista, vaan tiivistä perusasiat vapaasanaisesti. Kerro, miksi juuri sinut pitäisi valita. n Älä jaarittele. Enimmäispituus video-cv:lle on kaksi minuuttia.n Kuvaa videosi esimerkiksi laadukasta videokuvaa ottavalla kännykällä, digi- tai webkameralla.n Kuvaa riittävän monta kertaa uudelleen tai editoi videota myöhemmin. n Lataa video avoimena tai yksityisenä esimerkiksi YouTubeen tai Vimeoon, tai lähetä se Dropboxin kautta. Sähköpostin liitteenä videota ei lähetetä, mutta sen voi linkata työhakemukseen. n Muista mainostaa videotasi.

Tom Laineen omista suosikeista on suo-malaisen työmiehen video, jossa tämä kaivaa dramaattisen musiikin säestyk-sellä lapiolla ojaa, sanomatta sanaakaan.

Jenni MeronenKuva Tomi Westerholm

Lisää videoista:recruitby.net

baronacv.fi

Vimeo.com:

Anställ Kalle nu!

Suomalainen mies vailla työtä

YouTube.com:

Töitä asiakkuuksien ja organisoinnin taitajalle

(Riikka Vahtervuon työhakemus)

Tom Laineen mukaan video-cv:n tekemistä kannattaa harkita tarkoin etukäteen, harjoitella huolella ja näyttää valmis video ulkopuoliselle ennen sen julkaisemista.

22 – HELINS 1/2016

InssivisaTestaa tietosi

5 6 1 9 3 4 7 8 24 7 9 2 8 5 1 3 62 3 8 1 7 6 5 9 41 5 4 8 6 7 3 2 98 2 3 4 5 9 6 1 76 9 7 3 2 1 8 4 57 1 2 5 9 8 4 6 39 4 6 7 1 3 2 5 83 8 5 6 4 2 9 7 1

V Vapaa-aika

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 25.2.2016mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikon-katu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skan-nata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastannei-den kesken arvotaan sudokukirja.

Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähet-täneistä arpa suosi Timo Väihinpäätä.

Sudoku 1/2016Vastaukset: 1. b 2. b 3. a 4. c 5. b.

53 4 1

5 6 8 4 95 6 4

1 83 2 6

8 7 4 1 31 6 2

7

1. Minkä maalainen automerkki on markkinoille vuonna 2015 palannut Borgward?a) itävaltalainenb) saksalainenc) brittiläinen

2. Kuinka monta ihmistä mahtuu Mekan suurmoskei-jaan yhtä aikaa sen laajennuksen valmistuttua?a) 500 000b) 2,2 miljoonaac) 1,2 miljoonaa

3. Mikä Rainer Mahlamäen suunnittelema rakennus voitti ensimmäisen arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon vuonna 2014?a) Varsovan juutalaismuseob) Kioton nykytaiteenmuseoc) Helsingin lastensairaala

4) Runebergin päivää vietetään 5.2. Mistä löytyy kansallisrunoilijan muistomerkki Helsingissä?a) Kansalliskirjaston pihaltab) Hesperian puistostac) Esplanadin puistosta

5. Kuka totesi, että nerous on prosentin verran inspiraatiota ja 98 prosenttia hikoilua?a) Pablo Picassob) Thomas Alva Edisonc) Albert Einstein

HELINS 1/2016 – 23

”Vanhemmat ajattelevat jo kaksivuotiaasta lapsesta, pärjää-kö tämä työelämässä, ja he alkavat poisherkistää lapsen rea-gointikykyä.”

Psykiatri Juhani Mattilan mukaan varsinainen ongelma ei ole ujous, vaan kulttuuri, joka suosii reippautta ja suoraan laukomista. Helsingin Sanomat 24.12.2015.

”Ne ovat propagandistisia sanoja, joilla pyritään johonkin. Monille hallituksen lanseeraamille sanoille on ominaista se, että ne eivät ole ikään kuin arvovapaita vaan ne ovat väli-neitä mielipiteen muokkaamiseen. Ne ovat tarkoitushakuis-ta viestintää.”

Sarjayrittäjä ja toimittaja Sami Kuusela kommentoi tuotta-vuusloikkaa ja muita vuonna 2015 kuultuja ”höttösanoja”. Taloussanomat.fi 29.12.2015.

Laulavat lenkkitossutOlin kisan viimeinen, olin juuri hän. / Silti, ehkä hävinneenä, ikimet-sään eksyneenä, / oppia sain paljon voittajaakin enemmän, runoilee Juk-ka Itkonen, jonka teos Laulavat lenkkitossut on ehdolla vuoden urheilu-kirjaksi. Nyrkkeily, uin-ti, jalkapallo, sekeittaus, hiihto, biljardi, golf – sii-nä vain osa lajeista, jois-ta Itkonen on kirjoittanut riemukkaita ja opetta-vaisiakin runoja.

Jukka Itkonen: Laulavat lenkkitossut – Urheilulli-sia liikuntarunoja. Lasten Keskus 2015.

Tapahtuma aktiivisilleGoExpossa pääsee yhdellä iskulla seitsemään liikunnan, ul-koilun ja vapaa-ajan tapahtumaan. Fillari, Kunto, Golf, Out-door, Ball Sports, Kuva&Kamera, ja Helsinki Horse Fair tarjoavat nähtävää ja koettavaa juoksijoille, jumppaajille, ret-keilijöille ja monien muiden lajien ystäville. GoExpo järjeste-tään 4.–6.3.2016 Messukeskuksessa. Tapahtuma on ensim-mäistä kertaa kolmipäiväinen.

www.goexpo.fi

Käsikirja karismastaKarismaa voi opetella, toteaa Katleena Korte-suo Karisma-kirjassaan. Kortesuon havainnolli-set esimerkit valottavat sitä, mistä karismassa on kyse, millainen ihmi-nen on karismaattinen, ja miten sellaiseksi tul-laan. Helppolukuises-sa kirjassa on hyödylli-siä vinkkejä esimerkiksi asiakkaiden kanssa työs-kenteleville.

Katleena Kortesuo: Karisman käsikirja. Kauppakamari 2015.

Messukeskus H

elsinki

Skootteri joka liitääPaluu tulevaisuuteen -elokuvassa nähtiin leijulauta 1980-lu-vulla. Vähän samantapaisesta värkistä on kyse nyt niin tren-dikkäässä tasapainoskootterissa, jolla tosin matkataan maan päällä.

Tasapainoskootterissa on kaksi pyörää, joita kumpaa-kin ohjaa oma sähkökäyttöinen moottori. Laitteen mikrosiru tunnistaa käyttäjän painon ja sen jakautumisen laitteella ja ohjaa moottoreiden toimintaa. Käyttäjä ohjaa laitteen kul-kemaan haluamaansa suuntaan – eteenpäin, taakse, vasem-malle, oikealle tai ympyrää – siirtämällä painopistettään.

Tasapainoskoottereista tuli Suomessa laillisia tieliiken-teessä vuoden alusta. Tasapainoskootterin kuljettamiseen ei ole ikärajaa. Laite kulkee parhaiten tasaisella pinnalla. Esi-merkiksi ScooDeckin tasapainoskootterin huippunopeus on 15km/h, sillä voi huristella 15–30 km, sen akku kestää 15–30 kilometrin matkan. Scoodecin tasapainoskootteri maksaa 499 euroa.

www.scoodeck.fi

24 – HELINS 1/2016

V Vapaa-aika

Elettiin vuotta 2007, kun Pirjo Huvila vieraili ensimmäistä kertaa Länsi-Afri-kassa lähellä päiväntasaajaa sijaitsevassa Beninissä ja sai heti Afrikka-kuumeen.

– Olin ollut samassa työssä 20 vuot-ta, ja vaikka se oli kivaa, kaipasin vaihte-lua, VR:n kiinteistöyksikössä arkkitehti-nä työskentelevä Huvila sanoo.

Hän vietti kolme kuukautta kulttuu-rikeskus Villa Karossa Suomi-Benin-ys-tävyysseuran stipendiaattina ja kier-si Ranskan siirtomaavallan aikaisilla, 1900-luvulla rakennetuilla rautatiease-milla, joita on 35.

– Tein työhöni liittyvää rautatiehisto-rian tutkimusta, josta olen kirjoittanut artikkeleita.

Tuolloin maahan jäi paljon tuttavia ja

Leipää ja voodoo-rytmejäAfrikka ja vapaaehtoistyö tarjoavat Pirjo Huvilalle irtioton palkkatyöstä, kellosta ja kalenterista.

erilasia kontakteja, ja loka–marraskuus-sa 2015 Huvila teki jo viidennen matkan-sa Beniniin. Suomi-Benin-ystävyysseura toimii kehitysyhteistyöprojektissa, joka tukee Grand-Popon kaupungissa toimi-vaa naisjärjestöä ja sen omistaman leipo-mon laajentamista ja kehittämistä.

– Ideana on, että kun naiset saavat omaa rahaa myymällä leipää, perheet saavat parempaa ruokaa ja lapset pää-sevät kouluun. Siitä syntyy sitten muu-takin hyvää.

Oppimista yhdessäLeipomon päätuote on vehnäpatonki. Leipä ei kuitenkaan kuulu beniniläi-seen ruokaperinteeseen, vaan se on tul-lut maahan ranskalaisten valloittajien

mukana. Pirjo Huvila kertoo, että vuo-sille 2014–2016 ajoittuvaan leipomopro-jektiin kuuluu myös malliviljelyprojekti, jossa paikalliset opettelevat viljelemään kotoperäisiä ravinteikkaampia kasveja, käyttämään niitä leivonnassa ja säilö-mään ruokaa, kuten tekemään tomaa-teista säilykkeitä.

Projektissa on mukana paikallisia osaajia, kuten maatalousinsinööri, joka saattoi opintonsa loppuun ystävyysseu-ran myöntämän stipendin turvin.

– Hän puhuu englantia, ranskaa ja viittä paikallista kieltä, ja opetus menee muutenkin paremmin perille paikallisen kertomana. Nykyään myös miehet osal-listuvat mallipuutarhoihin.

– Tavoitteena on, että kun kolmivuo-

Naisjärjestö kokoontuu kerran kuussa. Afrikkalaiseen tyyliin palavereissa myös tanssitaan.

HELINS 1/2016 – 25

tinen projekti on ohi, heillä on tietotai-toa jatkaa itsenäisesti.

Suomi-Benin-seura tukee myös vä-hävaraisten lasten, erityisesti tyttöjen, koulunkäyntimahdollisuuksia esimer-kiksi teettämällä paikallisilla ompeli-joilla koulupukuja.

Irtiotto työstäPirjo Huvila on oppinut, että Afrikassa aika- ja tehokkuuskäsitykset ovat aivan erilaiset kuin Suomessa. Ihmiset herää-vät auringonnousun aikaan ja menevät nukkumaan auringon laskettua. Asioi-den hoitaminen vaatii aikaa, ja esimer-kiksi sähkökatkot ovat jokapäiväisiä.

– Siihen sopeutuu, kulkee taskulam-pun kanssa.

– Kiireetön elämäntapa on luksusta. Ei ole televisiota, radiota eikä lehtiä, voi tyhjentää aivot ja joogata meren rannal-la plus 30 asteessa auringon noustessa, Huvila kuvailee.

Hän suosittelee kaikille irtiottoa va-kitöistä ja heittäytymistä johonkin muu-hun. Beninissä parasta on hänen mieles-tään ihmisten kanssa seurustelu. Paikal-

liset ottavat tulijat avoimesti vastaan, kutsuvat koteihinsa ja ruokapöytiinsä.

– Ihmisiin on helppo tutustua. He ovat tosi vieraanvaraisia ja jakavat sitä vähää, mitä heillä on.

Alueen yksi pääelinkeino on kalastus. Ruoka on aina tuoretta.

– Siellä on aivan upeita kaloja, rapu-ja, äyriäisiä ja langusteja. Koska kylmä-kaappeja ei ole, ne syödään heti.

Musiikkia, tanssia, seremonioitaSuomi-Benin-seuran yksi tavoite on teh-dä afrikkalaista kulttuuria tunnetuk-si Suomessa. Helsinki-Cotonou- yhtye on tästä elävä esimerkki. Beniniin ystä-vyysseura on vienyt jotain suomalaista. Naisjärjestön joulujuhlaan saapuu oikea pukki suomalaisessa asussaan. Osallistu-jat saavat mukaansa kassin, jossa on kou-lutarvikkeita ja ruokaa perheelle.

– Juhlasta on tullut suksee. Lapset pel-käävät pukkia ihan hirveästi, Pirjo Hu-vila hymyilee.

Hän kertoo, että uskonto ei ole Be-ninissä riitelyn aihe. Kylissä kristityt ja muslimit elävät rinnakkain ja kaikki har-

joittavat myös voodoo-uskontoa. Huvila on päässyt seuraamaan voodoo-rituaa-leja, johon kuuluu musiikkia ja tanssia.

– Se on elävää, aineetonta kulttuuria ja tapoja, joita kannattaa suojella.

Marjo MikolaKuvat Jyri Pitkänen ja Tomi Westerholm

Nonvikpokpon leipomo sai kuomullisen jakelumopon, jolla leipomon tuotteita voidaan kuljettaa syrjäkyliin.

Pirjo Huvila aikoo jatkaa aloittamaan-sa Beninin rautatiehistorian tutkimus-ta eläkepäivinään.

Paikallisia naisia halutaan leipurinopintoihin ja siksi kou-lutus tapahtuu työn ohella sekä silloin tällöin Cotonoun kaupungissa intensiivijaksolla.

Nonvikpokpon leipomon pääleipuri.

26 – HELINS 1/2016

K Koulutus

Metropolia on siirtymässä neljän kam-puksen malliin.

– Kun EVTEK- ja Stadia-ammatti-korkeakoulu yhdistyivät Metropoliak-si, meille jäi niiden käytössä olleet kiin-teistöt. Koko Metropolian historian ajan

Kohti tiiviimpää verkostoaVuoteen 2019 mennessä Metropolian opiskelijat opiskelevat neljällä eri kampuksella. Insinööriksi opiskellaan tulevaisuudessa Leppävaarassa, Myllypurossa ja Myyrmäessä.

on kuitenkin mietitty, miten rakennetta saataisiin tiivistettyä , kampushankkeen projektijohtaja Seija Ristimäki sanoo.

Osa kiinteistöistä on vanhoja ja huo-nokuntoisiakin.

– Esimerkiksi rakennuksemme Bule-

vardilla on toista sataa vuotta vanha suo-jeltu talo ja taipuu vaikeasti moderniin oppimiseen ja uusiin yhteisöllisiin oppi-misympäristöihin.

Uudessa mallissa tilan määrä piene-nee noin 20–25 prosenttia.

Luonnosvaiheen havainnekuva kampuksesta.

Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki OyArkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy

HELINS 1/2016 – 27

Kun tiloja käytetään tehokkaammin, syntyy kustannussäästöjä.

Neljä kampusta tulevat sijaitsemaan Helsingissä Arabianrannassa ja Myl-lypurossa, Espoossa Leppävaarassa ja Vantaalla Myyrmäessä. Myllypuroon rakennetaan kokonaan uusi kampus 6 000 opiskelijalle. Myyrmäen kampus kasvaa laajennuksessa kaksinkertaisek-si. Sen opiskelijamäärä tulee olemaan noin 3 500. Helsingin seudun opiske-lija-asuntosäätiö (HOAS) suunnittelee uuden kampuksen läheisyyteen opiske-lija-asuntoja.

– Teemme tiiviisti yhteistyötä, ja HOAS on tietoinen meidän suunnitel-mistamme.

Leppävaaran kampusta ei olla laajen-tamassa vaan rakennuksia muutetaan toiminnallisesti.

Rakennustyö alkaa syksylläKaikki keskeiset päätökset Myllypuron kampuksen rakentamiseksi ja Myyr-mäen laajentamiseksi on jo tehty. Täl-lä hetkellä käynnissä on suunnittelutyö. Myllypuron kampuksesta on valmistu-nut niin sanotut arkkitehtien ensimmäi-set luonnokset. Seuraavat luonnossuun-nitelmat valmistuvat helmikuussa.

Työt alueella on kuitenkin jo aloitettu. – Puut kaadettiin marraskuun puoli-

välissä ja louhintatyöt alkavat alkuvuon-na. Varsinainen rakentaminen alkaa syk-syllä, Seija Ristimäki kertoo.

Myyrmäen laajentaminen etenee suu-rin piirtein samassa tahdissa.

– Huhtikuussa alkavat maanraken-nustyöt ja syksyllä varsinainen talonra-kennus.

Neljän kampuksen malli vaikuttaa myös insinöörikoulutukseen. Insinöö-rialoista Myllypuroon siirtyvät raken-nus- ja kiinteistöala.

– Sinne tulee varsin ajanmukaiset ra-kennustekniikan erikoistilat ja laborato-riot ja muut fasiliteetit.

Myyrmäestä tulee varsinainen in-sinöörikoulutuksen keskittymä. Sinne siirtyvät kaikki tuotannolliset teknolo-giat: sähkö- ja automaatiotekniikka, bio- ja kemianalat, prosessitekniikka, auto- ja konetekniikka sekä energia- ja ympäris-tötekniikka. Insinöörialojen lisäksi sin-ne siirtyy kansainvälinen liiketoiminta.

– Leppävaarasta tulee ict-keskittymä

ja sinne keskitetään tieto- ja viestintä-tekniikka sekä tuotantotalous.

Alueen asukkaat mukaan Myllypurossa uutta on sijainti.

– Kampus tulee Itä-Helsinkiin, missä ei ole yhtään korkeakoulua. Alueellinen vaikuttuvuus tulee olemaan merkittävä. Hanke on iso, ja kampus tulee sijaitse-maan näkyvällä paikalla ihan metroase-man tuntumassa, Seija Ristimäki sanoo.

Kampuksesta pyritään rakentamaan sellainen, että myös alueen asukkaiden olisi helppo tulla sinne.

– Haluamme, että ala-aulaa ja sen pal-veluita, kirjastoa ja kahviloita käyttäisi-vät myös alueen asukkaat.

Sinne tulee esimerkiksi terveysalan hyvinvointipalveluita: jalkaterapiaa, toi-mintaterapiaa ja suuhygienistien klinik-ka, jonne Helsingin kaupunki ohjaa oi-keita potilaita.

– Optikkomyymälässä on tarkoitus myydä meidän optometrian tuotteita ja palveluita.

Ristimäki muistuttaa, että nykypäi-vän korkeakoulut eivät ole sellaisia, jois-sa opiskelijat elävät keskenään suljetus-sa ympäristössä.

– Kun alueelle tulee korkeakoulu, sen pitää olla kiinni arjessa ja tarjota uutta virikkeellisyyttä. Kun asukkaat ja elin-keinoelämä ovat mukana, syntyy myös uusia innovaatioita.

Kaadetut puut taipuvat tarinaksiKun Myllypuron tulevalta kampusalu-eelta kaadettiin syksyllä 2015 puita, muotoilun opiskelijat ottivat osan niis-tä talteen ja kuljettivat kuivumaan. Opis-kelijat halusivat, että kampukselle jää ta-rinaa metsästä ja puista.

Mitä puista tehdään, on vielä auki. – Niistä tehdään joko lahjaesineitä tai

käyttöesineitä kampukselle, Seija Risti-mäki kertoo.

Muutenkin käyttäjät ovat alueiden suunnittelussa vahvasti mukana. Jo-kaisella kampuksella on ryhmä, johon kuuluu koulutusalojen asiantuntijoita ja opiskelijoita.

– He tuovat mukaan näkemyksensä siitä, miten tilat sijoitetaan ja mitä siel-lä pitää olla.

Natasha PetrellKuva Mikko Taipale

Seija Ristimäen mukaan nykyaikainen korkeakoulu tarjoaa alueellaan uutta virikkeellisyyttä. – Kun asukkaat ja elinkeinoelämä ovat mukana, syntyy innovaatioita.

28 – HELINS 1/2016

H HI ry

Insinööriliiton työsuhdeneuvojat ja laki-miehet auttavat ja neuvovat jäseniä kai-kissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyk-sissä ja mahdollisissa ongelmissa – mak-sutta. Työsuhdeneuvonnan tarkoitukse-na on opastaa jäseniä siten, että mahdol-liset erimielisyydet työntekijän ja työn-antajan välillä saadaan ehkäistyä.

Insinööriliiton edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen kertoo, että liiton asia-kaspalvelua on viime vuosina kehitetty vastaamaan muuttuvan työelämän haas-teisiin ja niin, että jokainen jäsen saa tar-vitsemaansa apua sekä palveluita ja vas-tinetta jäsenmaksulleen.

– Liiton asiakaspalveluun voi olla yh-teydessä, jos on tekemässä uutta työso-pimusta. Kannattaa myös ottaa yhteyttä, jos työsuhteen ehdoissa tai työolosuh-teissa ilmenee epäselvyyksiä tai tapah-tuu muutoksia, tai jos työsuhteeseen liit-tyvät asiat eivät ratkea työpaikalla luot-tamusmiehen avustuksella.

Asiakaspalvelun asiamiehet vastaa-vat jäseniltä tuleviin kysymyksiin. Ky-

SOITTAMALLA APUA LIITOSTAHelsingin Insinöörien jäsenenä saat maksutonta lainopillista apua liitosta.

Insinööriliiton asiakaspal-velu vastaa puhelintiedus-teluihin arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostitse osoit-teeseen asiakaspalvelu@ilry.fi. Asiointiin tarvitset liiton jäsenkortista löyty-vän jäsennumerosi.

Työsuhdeneuvonta neuvoo muun muassa näissä kysymyksissä:

n työsopimuksen solmiminen ja tulkintan irtisanomiset ja lomauttamisetn vuosiloma-asiatn työaikakysymykset, ylityökorvaukset ja niiden korvausperusteet n palkkasaatavat, palkkausjärjestelmätn matkakustannusten korvaukset, päivärahatn luontoisetujen verotusarvotn henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa n työsuhdekeksintöasiat ja tekijänoikeudetn työsuhteisiin liittyvä sosiaaliturva (työttömyysturva, eläkkeet jne.)

symykset voidaan myös tarvittaessa oh-jata jäsenrekisteriin, Työsuhde- ja neu-votteluyksikön, urapalvelun tai palkka-neuvonnan asiamiehille tai lakimiehille.

Nopeaa ja luottamuksellistaJouko Malinen kertoo, että esimerkiksi joulukuussa asiakaspalveluun tuli pal-jon kysymyksiä arkipyhien vaikutukses-ta työaikaan.

– Etenkin osa-aikaisesti lomautetut kyselivät aiheesta paljon. Ratkaisussa oli oleellista se, mitä lomautuksen to-teuttamisesta oli sovittu. Jos esimer-kiksi oli sovittu, että työntekijä oli töis-sä maanantaista keskiviikkoon ja lomau-tettuna torstain ja perjantain, niin viime vuodenvaihteessa palkalliset vapaapäi-vät jäivät vähiin, koska joulu ja uusivuosi sijoittuivat viikon loppupuolelle.

Pikainen yhteydenotto helpottaa asioiden hoitoa. Jouko Malinen toteaa, että asiat on helpompi hoitaa, kun ne on ilmoitettu tuoreeltaan, eivätkä ne jää hiertämään työpaikalla. Jäsen voi edis-

tää asiansa hoitamista myös kuvailemal-la ongelman tai erimielisyyden mahdol-lisimman tarkasti ja toimittamalla liit-toon kaiken asiaansa liittyvän kirjalli-sen materiaalin, kuten sähköpostikir-jeenvaihdon.

– Käsittelemme asioita luottamuksel-lisesti, emmekä ota yhteyttä työnanta-jaan ilman jäsenen pyyntöä.

Marjo MikolaKuva Pixhill

HELINS 1/2016 – 29

Ilmoittaudu HI:n tapahtumiinn Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat, ellei toisin mainita. n Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi.n Useimpiin tilaisuuksiin voit varata lipun myös seuralaisellesi. n Ilmoittautumiset käsitellään saapumisjärjestyksessä.n Varauksestasi lähetetään varausvahvistus tai maksutiedot sähköpostiisi tai e-laskuna. Pyydettäessä voit saada myös paperilaskun.n Liput saapuvat toimistolle noin 2–3 viikkoa ennen tapahtumaa. Kun maksusuoritus näkyy tilillämme, lähetämme liput postitse.

Seuraa tapahtumakalenterista ja Facebookista ajankohtaisia ilmoituksia!

Lisätietoja: www.helins.fi/tapahtumattoimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878www.facebook.com > Helsingin Insinöörit HI ry

Sinua varten – työssä ja vapaalla

Vaahteramäen EemeliSunnuntaina 17. huhtikuuta 2016Helsingin Insinöörien yksityisnäytök-set klo 13 ja 15Teatteri Hevosenkenkä, Juhannusmä-ki 2, Espoo

Hevosenkengän näyttämöllä nähdään koko Kissankulman väki. On Pikku-Ii-da, Aatu-renki, Liina-piika, Pöperö-Mai-ja ja tietysti Eemeli vanhempineen.

Esitys on tarkoitettu HI:n jäsenille per-heineen.Lipun jäsenhinta 5 euroa.

Varaa lippusi www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

30 – HELINS 1/2016

H HI ryStefan Brem

er.M

aarit Kytöharju

Mahdolliset maailmatLauantaina, 5. maaliskuuta 2016 klo 13Suomen Kansallisteatteri, Suuri näyttämö

”Mitä jos voisit palata ajassa? Mitä jos voisit valita uudelleen?”Paavo Westerbergin uutuusteos on lämminhenkinen ja mo-derni draama keski-ikäisestä miehestä, joka työpaineiden ja perhekriisin kurimuksessa etsii yhteyttä aikuiseen tyttäreen-sä ja menneisyytensä valintoihin.

Lipun jäsenhinta on 24 euroa, max 2 lippua/jäsen.

Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Meidän festivaali

David Lang: Death SpeaksMaria Ylipää, lauluPekka Kuusisto, viuluMarzi Nyman, kitaraEmil Holmström, piano

George Crumb: Black AngelsPekka Kuusisto, viuluEriikka Maalismaa, viuluLilli Maijala, alttoviuluMarkus Hohti, sello

Paavo Westerberg.

Lauantaina 12. maaliskuuta 2016 klo 19–22.30Suomen Kansallisteatteri, Suuri näyttämö

Meidän Festivaali on ennakkoluuloton, kulttuurielämää uudistava, yhteiskun-nallisesti valveutunut ja poikkitaiteel-lisista tempauksista tunnettu festivaali. Taiteellisen johtajan Pekka Kuusiston johdolla lavalla nähdään joukko koti- ja ulkomaisia musiikin huippuja.

Ohjelma:Gabriel Kahane ja Pekka KuusistoGabriel Kahane, lauluPekka Kuusisto, viulu

Gabriel Kahane: The Fiction IssueMaria Ylipää, lauluGabriel Kahane, laulu ja pianoPekka Kuusisto, viuluEriikka Maalismaa, viuluLilli Maijala, alttoviuluMarkus Hohti, selloMarzi Nyman, kitara

Paperi T, Pekka Kuusisto ja Samuli KosminenPaperi T, sanatPekka Kuusisto, viulu ja elektroniikkaSamuli Kosminen, lyömäsoittimet ja elektroniikka

Lipun jäsenhinta on 25 euroa, max 2 lippua/jäsen.Varaa lippusi www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HELINS 1/2016 – 31

Ateneumissa Henri Cartier-Bresson

VappumatineaSunnuntaina 1. toukokuuta 2016 klo 14Helsingin Musiikkitalo, Konserttisali

Helsingin kaupunginorkesterin vappumatinea ka-jahtaa komeasti, kun lavalle astuu tämän hetken pu-hutuin baritoni Waltteri Torikka. Kapellimestarina toimii Atso Almila.

Lipun jäsenhinta on 20 euroa, max 2 lippua/jäsen.

Varaa lippusi www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Markku Pihlaja

Lauantaina 30. tammikuuta 2016 klo 14Ateneumin taidemuseo, Kaivokatu 2Opastettu kierros alkaa museon sisäpihalta.

Henri Cartier-Bresson (1908–2004) oli viime vuosisadan merkittävimpiä valokuvaajia ja yksi kansainvälisen Magnum Photos -kuvatoimiston perustajista. Näyttely sisältää lähes 300 valokuvan lisäksi arkistomateriaalia ja elävää kuvaa.

Opastetun kierroksen jäsenhinta on 6 euroa, max 2 lippua/jäsen.

Varaa lippusi www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Kansallisgalleria, V

ille Malja 2015

32 – HELINS 1/2016

H HI ry

Yrittäjäryhmä kokoontuuTule mukaan HI:n yrittäjäryhmän tapaami-siin. Tilaisuuksissa kuullaan teeman mukai-nen alustus, jonka jälkeen aiheesta keskus-tellaan ja jaetaan kokemuksia.

Maanantaina 1. helmikuuta 2016 klo 18Julkistalouden hankinnat

Maanantaina 25. huhtikuuta 2016 klo 18 Ensimmäisen henkilön palkkaaminen

Maanantaina 5. syyskuuta 2016 klo 18 Konsortiosopimukset

Maanantaina 21. marraskuuta 2016 klo 18Joukkorahoitus ja alkuvaiheen riskirahoitus

Ilmoittaudu www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Tommi ImmonenHI-Yrittäjäryhmä

Teemana kyberturvallisuus Helsingin Insinöörit järjestää keskiviikkona 6. huhtikuuta 2016 huippuseminaarin kybertur-vallisuudesta. Merkitse aika jo nyt kalenterii-si. Illan aikana kuulemme arvostettujen asian-tuntijoiden puheenvuoroja kyberturvallisuuden eri ilmenemismuodoista ja pääsemme kurkis-tamaan kybermaailman teknisiin ratkaisuihin. Seuraa tapahtumakalenteria – seminaarin oh-jelma tarkentuu alkuvuoden aikana.

HELINS 1/2016 – 33

Työnhakuveturin kevät 2016Työnhakuveturin tavoitteena on tukea korkea-koulutettujen työnhakuvalmiuksia ja edistää omaehtoista työllistymistä tarjoamalla asian-tuntijaluentoja ja Työnhakuboosterin ryhmä-toimintaa.

3.2. Työnhaun ABC17.2. Kuinka olla oman osaamisen uskottava käyntikortti?1.3. LinkedIn-työpaja 1 (vasta-alkajille) 1.3. LinkedIn-työpaja 2 ( jo käyttäneille) 16.3. Uutta virtaa ja työkaluja työnhakuun – käännä ennakkoluulot voitoksi! 6.4. Miten piilotyöpaikkoja löydetään, luodaan ja lähestytään? 20.4. Yrityspäivä12.5. Työllistymistarinat Lisätiedot: www.tyonhakuveturi.fi

Biljardipallot vierimäänTorstaina 17. maaliskuuta 2016 klo 18Bar Chaplin, Mannerheimintie 6

Tule kokeilemaan pelitaitojasi biljar-di-illassa. Mukaan mahtuu 20 nopein-ta. Tilaisuus on jäsenille maksuton.

Ilmoittaudu www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

HI-Nuoret

Kauppakamarin kevään tilaisuuksiaHI on Helsingin seudun kauppakamarin jäsen. Jäsenenä voit osallistua kauppakamarin tilaisuuksiin ja saat alennusta 30–50 % koulutuksista. Kevään maksuttomia tilaisuuksia ovat muun muassa:

Espoon elinkeinofoorumi 2016 Keskiviikkona 3. helmikuuta 2016 klo 16–19.30LähiTapiolan pääkonttori, Revontulenkuja 1, 02100 Espoo

Klubi-info torstaina 4. helmikuuta 2016 klo 8.30–10Koulutustila Metropoli, Kalevankatu 12, 2. krs, Helsinki

Länsimetro yritystoiminnan mahdollistajana Espoonlahdessa torstaina 3. maaliskuuta 2016 kello 17–19.30Martinkallion koulun auditorio, Martinkallio 2, Espoo KasvuOpen 2016 haku on alkanut!KasvuOpen on kauppakamareiden piirissä kehitetty yritysten kasvukilpailu- ja sparraustapahtuma. Yritykset saavat sen kaut-ta ilmaiseksi yli 900 asiantuntijan sparrauksen käyttöönsä ja kilpailussa menestyneet runsaasti näkyvyyttä.

Lisätiedot: http://helsinki.chamber.fi/ www.kasvuopen.fi

Pixhill

34 – HELINS 1/2016

H HI ry

Insinöörilaulajista uusi harrastus

Vådötorp-huvilan kesävaraukset käynnissä

Insinöörilaulajien harjoitukset pide-tään HI:n toimistolla Insinöörit–Eko-nomit-talossa yleensä maanantaisin klo 18–20, osoitteessa Ratavartijankatu 2 A, Helsinki.

Ohjelmistossamme on hyväntuuli-sia ja perinteisiä suomalaisia mieskuo-rosovituksia, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on vanhainkodeista ravin-toloihin. Ilahdutamme kuulijoita myös yksityistilaisuuksissa.

Tervetuloa koelauluun! Uusia jäse-niä otetaan jatkuvasti Insinöörilaula-jien riveihin. Tiedustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, puh. 0400 583 423, tai täytä yhteydenottolomake osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi.

Kari O

ikkonenSeija V

ilander

Vådötorp on Helsingin Insinöörien ke-säpaikka Vartiosaaressa, Itä-Helsingis-sä. Kesäkauden huvilavaraukset ovat jo alkaneet. Huvilan vuokrauskausi on

4.5.–16.10.2016. Voit vuokrata huvilasta yksittäisiä huoneita tai vaikka koko hu-vilan suuremmalle seurueelle.

Lisätiedot ja varaustilanne: www.helins.fi/vadotorptoimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878.

HELINS 1/2016 – 35

Mika Balk

Studiosetillä laadukkaampia kuvia Valokuvauskerho järjesti 18. marras-kuuta 2015 studiosetin käyttökoulutuk-sen HI:n jäsenille. Kouluttajana oli Ka-mera-lehden toimittaja Timo Ripatti, jonka opetus oli erittäin asiantuntevaa ja käytännönläheistä. Valokuvausmal-liksi lupautui 16-vuotias Arttu Erkamo.

Koulutus koostui kahdesta osasta: • Studiosetin tekniset ominaisuudet, va-lo- ja heijastusoppi sekä käytännön vink-kejä studiosetin huoltoon ja käyttöön.• Valojen sijoitus, asennot ja huonetilan heijastukset.

Illan aikana jokainen pääsi omalla ka-

merallaan kokeilemaan kuvaamista, mi-kä antoi rohkeutta studiosetin käyttämi-seen erilaisissa kuvaustilanteissa, esi-merkiksi syntymäpäiväjuhlilla tai häis-sä. Timo Ripatin mukaan studiosetillä voi helposti kuvata suurempaankin huo-netilaa, jossa tilanteet vaihtuvat.

Vuokraa studiosetti käyttöösiHI:n studiosetti on laadukas kolmen valopään paketti, taustaverho ja -teline. Voit vuokrata studiosettiä 20 euron viik-kohintaan. Setin käyttöön ja kokoami-seen on laadittu ohjeet, jotka saat studio-setin mukana. Lisätiedot: www.helins.fi/valokuvauskerho.

Valokuvauskerho sopii kaikille jäsenilleHI-Valokuvauskerhon toiminta on avointa ja maksutonta kaikille jäsenille. Osallistu kerhon toimintaan ja vaikuta siihen, millaista toimintaa valokuvauk-sen tiimoilta järjestetään. Seuraa HI:n tapahtumakalenterista tulevia tapahtu-mia ja ilmoittaudu mukaan.

Mika BalkHI-Valokuvauskerho

Markku Erkam

o

36 – HELINS 1/2016

H HI ry

Vuoden 2016 jäsenmaksut ja alennusperusteetHelsingin Insinöörit HI ry:n jäsenmaksu vuonna 2016 on 423 euroa. Maksu sisäl-tää IAET-työttömyyskassan jäsenmak-sun. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen.

Jäsenmaksun maksaminenJäsenmaksun voit maksaa joko Insinöö-riliiton lähettämällä laskulla, työnanta-japerintänä, suoramaksuna tai e-las-kulla. Maksaessasi itse voit valita mak-sutavan joko kuukausierittäin tai kerta-maksuna, jolloin koko maksun on oltava maksettuna 29.2.2016 mennessä. Työn-antajaperinnässä jäsenmaksu suorite-taan palkanmaksuerissä.

Valmistuneiden jäsenmaksuporrastusSiirtyessäsi Insinööriopiskelijaliitosta HI:n jäseneksi maksat siirtymisen jäl-keen 18 kuukauden ajan alennettua jä-senmaksua. Vuonna 2016 alennus on

14 euron kuukausimaksusta. Alennus myönnetään automaattisesti, kun olet tehnyt valmistumisilmoituksesi In-sinööriliitolle.

EläkeläisetKun olet pysyvästi eläkkeellä, jäsenmak-susi on 50 euroa, mikäli olet suorittanut HI:n jäsenmaksun kymmeneltä viimei-seltä vuodelta ennen eläkkeelle siirty-mistäsi. Alle kymmenen vuotta jäsene-nä olleen, pysyvästi eläkkeelle siirtyneen jäsenmaksu on 98 euroa. Eläkeläisen jä-senmaksuun ei sisälly IAET-kassan jä-senmaksua.

Jäsenmaksun alennusperusteetJäsenmaksuun voidaan myöntää alen-nusta 14 euroa kuukausijäsenmaksusta hakemuksesi perusteella. Perhevapaan ajalta alennus on 20 euroa kuukausijä-senmaksusta. Alennuksen edellytykse-nä on alennusperusteen täyttyminen vä-

Insinööriliiton asiakaspalvelu palvelee si-nua kaikissa jäsenmaksuihin ja alennuk-siin liittyvissä asioissa. Tarkemmat jäsen-maksun alennusohjeet ja lomakkeet löydät osoitteista www.helins.fi ja www.ilry.fi.

hintään yhden kalenterikuukauden ajal-ta. Alennus myönnetään niiltä kalente-rikuukausilta, joille voit osoittaa alen-nusperusteen. Alennusta ei myönnetä henkilölle, jolla on maksamattomia jä-senmaksuja edelliseltä jäsenmaksuvuo-delta.

Vuoden 2016 jäsenmaksua koskeva alen-nushakemus kannattaa lähettää heti alennusperusteen täytyttyä, kuitenkin viimeistään 31.12.2016. Alennukseen oi-keuttavia syitä ovat muun muassa:n työttömyys/lomautusn varusmies- tai siviilipalvelun perhevapaa n pitkäaikainen sairausn eläkkeelle siirtyminen n vuorotteluvapaan ulkomailla oleskelun päätoiminen opiskelun erityisen alhaiset tulot kokonaisharkinnan perusteellan muu vastaava syy.

Pixhill

HELINS 1/2016 – 37

Insinöörin tärkeät osoitteetHelsingin Insinöörit HI rytoimisto@helins.fi, www.helins.fi

Insinööriliitto IL ryasiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

JäsenpalveluJäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suora-markkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukes-kus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai säh-köpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi.

IAETInsinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi

AYTAmmatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassawww.ayt.fi

Jäsentietojen päivittäminenMikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry.fi > Jäsensivuille. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpos-tiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös:

HI:n toimisto Pasilassa

Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Palveluk ses sa si

ToimistosihteeriEine Sahlakoski040 150 3878toimisto@helins.fi

JärjestösihteeriJaana Kälviäinen050 403 2363jaana.kalviainen@helins.fi

ViestintävastaavaSointu Högström040 180 6210sointu.hogstrom@helins.fi

Facebook > Helsingin Insinöörit HI ryTwitter #Helsingininsinöörit, #helins

Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helins.fi/hallitus

Slideshare > HIry

Sointu Högström

38 – HELINS 1/2016

HI toimiiLisätietoja HI:n toiminnasta ja työryhmistä saat järjestösihtee-ri Jaana Kälviäiseltä, jaana.kalviainen@helins.fi, puh. 050 403 2363.

Jäsenyhdistykset Rautateiden Insinöörit VRI ryTeijo Virtanen, puheenjohtajateijo.virtanen.ay@gmail.com, puh. 040 866 3831jasentiedot@vri.fi, muutokset ja uudet jäsentiedot Mika Paananen, varapuheenjohtaja mika.paananen@vr.fi, puh. 040 862 0257Aki Härkönen, sihteeri aki.harkonen@liikennevirasto.fi, puh. 040 749 4934

Ilmailulaitoksen Insinöörit ryKaisa Rautavaara, puheenjohtaja, pääluottamusmieskaisa.rautavaara@finavia.fi, puh. 040 529 0314Jukka Väänänen, varapuheenjohtaja, varaluottamusmiesjukka.vaananen@finavia.fi, puh. 040 559 9442

HELINS-lehden toimitusneuvosto Samu Salovastaava päätoimittaja Historia-työryhmä Rope SidebrasHuvila ja huoltoryhmä Pertti MattilaInsinööriklubityöryhmä Raimo NummiKoulutus- ja elinkeinopoliit-tinen jaosto/ Metropolia-työryhmä Samu SaloKulttuurijaosto Pirjo HuvilaLastentapahtumat Toimihenkilöt

Nuoret InsinööritTuomas Hara ja Kati HyvönenNuorjäsentoiminta Susanna KalliomäkiPalkitsemistyöryhmä Risto HeinoSeniorit Risto PakasteTalousvaliokunta Pekka LaaksoTyömarkkinajaosTuomas HaraValokuvauskerho Mika BalkViestintätyöryhmä Rope SidebrasYrittäjäryhmä Tommi Immonen

Puheenjohtaja Samu Salo040 184 2290samu.salo@ilry.fi

VarapuheenjohtajaMarjo Lehtinen050 527 3978marjolehtinen@outlook.com

Pekka Laakso0400 623 412pekka.k.laakso@gmail.com

Tuomas Hara050 532 5789tuomash@gmail.com

Risto Heino040 723 9885risheino@gmail.com

Tommi Immonen0400 817 765immosentommi@gmail.com

Lasse Laurikainen040 502 5205lasse.laurikainen@nokia.com

Mila Viksilä045 119 8591mila.viksila@gmail.com

Susanna Kalliomäki045 137 0371susanna.m.kallioma-ki@gmail.com

Rope Sidebras050 355 5946rope@iki.fi

Timo Karasmäki040 521 8859tkarasmaki@gmail.com

HI Hallitus 2016

H HI ry

HELINS 1/2016 – 39

K Kolumni

Sä kasvoit neito kaunoinenJohtajalle oli tulossa merkkipäivä ja sihteeri sai hyvän idean. Sihteeri ideoi, että kos-ka suuren johtajan syntymäpäivät olivat sunnuntaina, niin yllätämmepä hänet lauan-taina ja keräännymme juuri ennen h-hetkeä keskiyöllä klo 24 laulamaan hänen par-vekkeensa alle ”Sä kasvoit neito kaunoinen”.

Kutsu yllätyskäynnistä lähetettiin kaikille esimiehille ja sitovaa osallistumista vaa-dittiin sekä osallistumista poksautettavan samppanjapullon hankintaan. Innostus oli suurta, mikä johtui ehkä siitä, että yhtiössä oli käyty useita yt-neuvotteluita, ja poisjäänti tilaisuudesta olisi voitu tulkita väärään leiriin kuulumiseksi. Itse en ollut kiinnostunut yöllisestä laulutilaisuudesta ja kieltäydyin kohteliaasti vedoten viikon-lopun perhekiireisiin. Tästä tuli hieman sanomista, ja sain ihmetystä osakseni ryh-mästä lipeämisestä.

Niinpä johtajan syntymäpäivää edeltävänä hetkenä lauantaiyönä, juuri kun päivä oli vaihtumassa sunnuntain puolelle, iso joukko yhtiön päälliköitä oli kokoontunut johtajan parvekkeen alle kajauttamaan laulun. Kuulemani mukaan päivänsankari oli ollut todella hämmentynyt, mutta kutsunut kuitenkin joukkion kotiinsa.

Muutaman viikon päästä yhtiössä tehtiin organisaatiomuutos, ja johtaja jäi ilman asemaa. Organisaatiomuutoksen jälkeen yt-neuvottelut jatkuivat tavanomaisin vä-lein, ja niin johtaja kuin laulukuorolaisetkin saivat lähteä yksi toisensa jälkeen. Suu-rin osa päätyi työttömyyden kautta eläkkeelle. Mitä tästä opimme? Suosion tavoit-telu ei siis aina pelasta potkuiltakaan, mutta joskus poisjäänti yhteisestä laulukuo-rosta voi ohjata uusille urille elämässä – jopa uuteen ammattiin.

Markus Hyyppämarkus.hyyppa@gmail.comKirjoittaja on helsinkiläinen insinööri, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Päivitä jäsentietosi!

Jäsentiedot kannattaa pitää ajan tasalla. Päivittämällä muuttuneet yhteys- ja työpaikkatietosi var-mistat, että saat ajantasaista tie-toa muun muassa HI:n ja liiton ta-pahtumista.

Ota yhteyttä Insinööriliiton asiakaspalveluun tai täytä jäsen-sivuilta löytyvä muutoslomake osoitteessa www.ilry.fi/.

Vastaa ja voita

HELINS-lehti toteuttaa helmi-kuun alussa lukijakyselyn. Tark-kaile sähköpostiasi, vastaa kyse-lyyn – voit voittaa kaksi lippua valitsemaasi kevään 2016 jäsen-tapahtumaan. Mielipiteesi on meille tärkeä!

Koulutukset ovat erittäin suosittuja – ilmoittaudu nopeasti!www.ilry.fi/koulutukset

Tulevia jäsenkoulutuksiaHelsingin Insinöörit ja Insinööriliitto järjestävät yhteistyössä työelämään ja urahallintaan liittyviä koulutuksia keväällä 2016:

21.1. Hyvien tyyppien tuhoisat tavat13.2. Neuvotteluvalmennus3.3. Osaaminen esille!10.3. CV-työpaja12.3. Revive Your English17.3. CV-työpaja31.3. Työelämän pelisäännöt 4 2.4. Sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn-työpaja12.4. Työelämän pelisäännöt 123.4. Tule parhaaksi itseksesi2.5. Työnhaun peruselementit18.5. Urasuunnittelulla mielekkääseen työhön