1 · Web viewYhteensä 77 prosenttia kertoi olevansa YEL -vakuutusvelvollinen. Heistä valtaosa (koko joukosta 73 %) oli ottanut vakuutuksen. Heistä valtaosa (koko joukosta 73 %)

Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2018

Keskimääräinen vuosiansio nousi 26 300 euroon

Freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus oli 35 700 euroa vuonna 2018. Keskimääräinen verotettava tulo oli 26 300 euroa.

Palkkatutkimuksissa usein käytetty mediaani l. keskimmäinen luku jäi molemmissa tapauksissa keskiarvoa hieman pienemmäksi. Mediaanikokonaislaskutus asettui 33 000 ja verotettava mediaanitulo 24 300 euroon.

Tutkimukseen osallistuneiden ilmoittamien tietojen perusteella freelancereiden keskimääräinen vuotuinen kokonaislaskutus on kahdessa vuodessa lisääntynyt 2 500 eurolla, verotettavan tulon kasvettua samaan aikaan 2 100 eurolla.

Taulukko 1a. Freelancereiden kokonaislaskutus 2002 - 2018 (€).2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Aritm. ka..33 000 34 500 34 200 36 200 35 500 35 100 33 600 33 200 35 70010.............14 200 15 200 12 000 13 000 13 500 11 000 12 000 10 500 10 00025.............20 000 23 000 19 400 20 800 21 600 18 000 18 800 18 000 20 40050.............28 700 30 700 29 000 32 000 30 500 30 000 29 200 29 800 33 00075.............42 000 41 800 45 000 48 000 45 000 46 800 43 000 44 600 47 20090.............57 000 55 900 62 700 65 000 62 200 63 000 60 000 60 000 61 400Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 225 vastaajaa antoi laskutustaan koskevia tietoja.

Taulukko 1b. Freelancereiden verottajalle ilmoittama tulo 2002 - 2018 (€).2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Aritm. ka..23 100 23 200 23 500 25 000 25 500 24 300 23 900 24 200 26 30010...............8 600 10 000 7 800 8 000 8 800 7 000 8 100 7 100 5 50025.............13 800 14 400 13 800 14 700 14 500 12 000 13 000 13 000 13 20050.............21 000 20 200 22 000 23 000 23 000 22 100 21 100 21 200 24 30075.............30 000 30 000 30 000 33 000 35 000 34 000 32 000 33 000 35 00090.............40 000 38 600 42 000 46 000 45 100 45 000 45 000 43 300 51 200Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 225 vastaajaa antoi laskutustaan koskevia tietoja.

Raportin liitteenä olevista taulukoista käy ilmi eri freelancer-ryhmien kokonaislaskutukseen ja verotettavaan tuloon liittyvät tiedot (aritmeettiset keskiarvot sekä luvut fraktiileittain, 50=mediaani).

Yhteenvedon omaisesti voidaan kuitenkin todeta mm. se, että naisten (€ 24 100) ilmoittama verotettava tulo on pienempi kuin miesten (€ 30 800).

Sukupuolten välisen eron havaitsee myös kokonaislaskutuksesta: naisilla se oli ollut € 33 000, kun miehet ilmoittivat keskimäärin 41 700 euron suuruisesta laskutuksesta.

Pääkaupunkiseutulaisten ansiot olivat keskimääräistä suuremmat, 27 800 euroa. Maakuntakeskuksissa asuvat olivat ilmoittaneet verottajalle tuloja 27 400:lla, muilla paikkakunnilla asuvat 22 700 eurolla.

Yritysmuodossa toimivien kokonaislaskutus keskimääräistä suurempi, verottajalle ilmoitettu tulo vaihtelee vähemmän toimintamuodon mukaan

Kokonaislaskutus kasvaa siirryttäessä yhtiömäiseen toimintamuotoon. Ryhmään ”osakeyhtiö” kuuluvilla laskutus oli 44 800 euroa. Toiminimellä työskennelleet kertoivat laskuttaneensa viime vuonna 33.700 eurolla.

Taulukko 2. Kokonaislaskutus ja verotettava tulo toimintamuodon mukaan (€).Vero- Vero- Vero-

kortilla kortilla kortillaitsenäinen työsuht. yht.

KokonaislaskutusAritmeettinen keskiarvo................................29 500 29 300 29 400Mediaani........................................................25 300 30 900 26 400Verotettava tuloAritmeettinen keskiarvo................................22 300 25 300 23 100Mediaani........................................................19 500 25 500 20 000

Toimi- Osake- Osuus-nimellä yhtiössä kunnassa

KokonaislaskutusAritmeettinen keskiarvo................................39.100 44.800 25 100Mediaani........................................................35.600 33.300 24 000

Verotettava tuloAritmeettinen keskiarvo................................27.900 29.200 22 600Mediaani........................................................25.000 25.500 23 600Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 225 vastaajaa laskutustaan koskevia tietoja.

Verokortilla työskentelevien laskutus oli ollut pienempi. 29 400 euroa. Verokortilla työsuhteisena toimineet ilmoittivat laskutuksekseen 29 300 euroa. Verokortilla itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivat kertoivat hieman suuremmasta summasta, (€ 29 500).

Myös verotettava tulo erosi eri toimintamuotojen välillä. Esim. osakeyhtiössä työskentelevien ilmoittama summa oli 29 200 ja toiminimellä operoivien 27 900 euroa. Verokortilla työskentelevien summat olivat pienemmät (yhteensä 23 100 euroa).

Radio- ja tv -freelancereiden verotettavat tulot suuremmat kuin lehdistölle työskentelevien

Lehdistöfreelancereiden verotettava tulo € 25 600 oli vuonna 2018 hieman pienempi kuin koko joukolla keskimäärin (€ 26 300). Sama pätee mediaanituloon, joka oli lehdistöllä 23 700 ja koko vastaajajoukolla 24 300 euroa.

Lehdistön keskimääräinen kokonaislaskutus € 36 000 ylitti koko vastaajajoukon keskiarvon (€ 35 700). Myös lehdistön mediaanilaskutus € 33 400 oli hieman suurempi kuin koko joukolla keskimäärin (€ 33 000).

2

Taulukko 3a. Lehdistöfreelancereiden kokonaislaskutus ja verottajalle ilmoitettu tulo 2002 - 2018 (€).

Kokonaislaskutus2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Aritm. ka..37 200 34 800 34 400 35 400 35 400 35 000 32 300 32 300 36 00010.............14 600 15 000 12 000 12 000 13 800 11 000 11 800 10 000 12 00025.............20 000 22 800 19 000 20 000 22 000 18 000 18 200 18 000 20 80050.............30 000 31 200 29 500 31 500 30 000 30 000 27 000 28 500 33 40075.............42 000 42 000 45 800 46 800 45 000 46 600 42 000 41 900 48 10090.............58 000 56 900 63 800 65 000 62 000 65 300 58 200 57 200 61 800

Verotettava tulo2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Aritm. ka..22 000 22 200 22 700 24 000 24 100 23 500 22 700 23 000 25 60010...............8 500 9 500 7 700 8 000 8 100 6 400 8 000 7 000 6 40025.............13 500 13 400 13 000 14 300 14 100 11 900 12 000 12 300 13 10050.............21 000 19 400 21 300 22 800 22 300 20 500 20 000 20 800 23 70075.............28 400 28 400 28 300 31 600 32 300 33 200 31 000 31 300 34 00090.............35 800 37 000 41 000 44 000 43 000 45 300 42 900 41 900 49 800

Radio- ja tv-freelancereiden verotettava tulo oli korkeampi kuin lehdistöfreelancereilla. Radio- ja tv-freelancereiden keskimääräinen verotettava tulo oli ollut 30 700 euroa. Laskutusta he ilmoittivat kertyneen 35 000 euron verran.

Taulukko 3b. Radio/tv-freelancereiden kokonaislaskutus ja verottajalle ilmoitettu tulo 2002 - 2018 (€).

Kokonaislaskutus2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Aritm. ka..28 700 32 100 35 400 41 400 35 600 36 200 44 600 37 400 35 00010...............8 700 19 400 12 000 18 100 13 000 16 000 12 900 12 600 11 10025.............13 900 23 600 18 500 27 300 20 300 21 800 28 800 19 000 24 00050.............24 000 28 700 30 000 36 500 33 800 36 800 41 800 34 100 35 00075.............36 100 40 700 46 000 54 400 44 700 47 700 50 500 51 100 49 60090.............54 800 46 200 65 000 72 300 65 000 53 200 87 900 75 500 60 500

Verotettava tulo2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Aritm. ka..27 900 29 700 29 700 31 400 30 500 30 500 33 100 30 400 30 70010...............9 700 16 300 10 800 8 000 9 600 14 700 8 400 10 900 7 10025.............15 800 21 200 20 000 17 300 15 600 18 500 20 100 16 000 21 70050.............23 500 26 300 27 000 28 000 32 000 30 000 31 500 24 700 30 50075.............39 800 38 700 39 600 44 000 40 900 39 700 44 000 45 800 39 10090.............47 800 44 100 51 400 60 000 50 000 45 500 70 600 56 600 55 700

Sähköiselle medialle työskentelevien tulot suuremmat kuin sanomalehtityössä olevilla

Valokuvaajien kokonaislaskutus nousi viime vuonna keskimääräistä suuremmaksi eli 43 200 euroon. Myös heidän verottajalle ilmoittamansa tulot ylittivät keskimääräisen, ollen 28 500 euroa.

3

Kääntäjät kertoivat laskuttaneensa 35 900 eurolla, heidän verottajalle ilmoittamiensa tulojen oltua 32 000 euroa. Toimittajien verotettava tulo (€ 25 800) oli ollut pienempi kuin koko vastaajajoukolla yleensä ottaen. Sama pätee heidän kokonaislaskutukseensa (€ 34 700).

Lehdistölle ja viestintätoimistoille toimittajan työtä tekevien kokonaislaskutus oli ollut 34 700 euroa, sähköiselle medialle työskentelevillä pienempi, 32 700 euroa. Ensin mainittujen verottajalle ilmoittama tulo oli ollut 25 800, jälkimmäisten 26 300 euroa.

Pääosin Yleisradiolle tai muulle sähköiselle medialle työskentelevät ilmoittivat laskutuksekseen suurempia lukuja kuin sellaiset freelancerit, joiden pääasialliset toimeksiantajat kuuluvat lehdistöön.

Pääosin Yleisradiolta toimeksiantonsa saavien kokonaislaskutus nousi 39 800 euroon, ansioiden oltua 35 200 euroa. Pääosin muulle sähköiselle medialle työskennelleiden vastaavat luvut olivat 29 700 ja 27 300 euroa.

Pääasiassa sanomalehtityötä tekevät olivat laskuttaneet kokonaisuudessaan 26 100 euron verran ja ilmoittaneet verottajalle tulokseen 20 500 euroa. Toimeksiantonsa pääasiassa aikakauslehdistä hankkineiden laskutus oli ollut 39 600 ja verottajalle ilmoitetut tulot 28 100 euroa.

Pääosin asiakaslehdistölle tai viestintätoimistoille palveluitaan tarjonneiden kokonaislaskutus oli ollut muuta lehdistöä hieman suurempi, 38 700 euroa. Kyseinen joukko kertoi verotettavan tulonsa olleen 26 200 euroa.

Kun nämä kolme ryhmää yhdistää, pääsee selville pääosin lehdistölle työskennelleen joukon keskimääräisestä laskutuksesta ja tuloista. Ensin mainittu oli 36 000 ja jälkimmäinen 25 600 euroa.

Mitä enemmän freelancereilla oli ollut toimeksiantajia, sitä suuremmaksi kokonaislaskutus oli noussut.

Vuoden 2018 aikana vain yhdelle toimeksiantajalle työtä tehneiden laskutus oli ollut keskimääräistä pienempi (€ 25 900), kun esim. useammalle kuin kymmenelle toimeksiantajalle työskennelleiden vastaava summa oli noussut 43 300 euroon.

Näiden ryhmien verottajalle ilmoittamat tulot erosivat vähemmän. Yhdelle toimeksiantajalle työskennelleillä ne olivat 22 200 ja yli 10 toimeksiantajan palveluksessa olleilla 30 900 euroa.

Keskimääräiset kokonaiskulut 10.600 euroa

Ilmoitetut kokonaiskulut asettuivat 10.600 euroon. Kahdessa vuodessa kulut ovat nousseet kuusi prosenttia.

Taulukkoon 4 on merkitty kokonaiskulut vastaajan toimintamuodon mukaan. Yhtiömuodossa toimivilla ne ovat moninkertaiset muihin verrattuna.

4

Toiminimellä työskentelevien kulut olivat olleet 12 400 euroa, osayhtiössä vielä korkeammat eli 19 100 euroa. Verokortilla toimivien kulut olivat pienemmät, yhteensä 4 500 euroa.

Taulukko 4. Freelancer -toiminnasta aiheutuneet keskimääräiset kokonaiskulut toimintamuodon mukaan (€).

Vero- Vero- Vero-kortilla kortilla kortilla

itsenäinen työsuht. yht.

Aritmeettinen keskiarvo..................................5 300 2 600 4 500

Toimi- Osake- Osuus-nimellä yhtiössä kunnassa

Aritmeettinen keskiarvo................................12 400 19 100 3 400Luvut perustuvat kaikkien vastanneiden ilmoitukseen. 211 vastaajaa antoi kulujaan koskevia tietoja.

Naiset (€ 9 700) ilmoittivat pienempiä kuluja kuin miehet (€ 12 600). Eri-ikäisten ja maan eri osissa asuvien ilmoittamat kulut erosivat melko vähän.

Pääosin Ylelle työskentelevät (€ 4 500), käännösyrityksissä toimivat (€ 2 500) ovat esimerkkejä niistä freelancereistä, joiden kulut olivat olleet keskimääräistä pienemmät.

Valokuvaajat (€ 18 300) sekä useamman kuin kymmenen toimeksiantajan lukuun työskentelevät (€ 15 600) puolestaan ilmoittivat keskimääräistä selvästi suuremmista kuluista. Myös niillä, joilla toimeksiantajia on 6-10, olivat maksaneet kuluja (€ 12 800) kuin koko joukko keskimäärin.

Enemmistö tuloista journalistisesta työstä, markkinointiviestinnän osuus noin kymmenesosa

Vastaajien tuloista keskimäärin 57 prosenttia oli kertynyt journalistisesta työstä. Tiedotuksen osuus oli ollut neljä ja markkinointiviestinnän 11 prosenttia.

Alan koulutus (2 %), muu viestintätyö (6 %) sekä muu alan työn (13 %) muodostivat yhteensä viidenneksen verotettavista tuloista. Muita tuloja oli kaikista vain seitsemän prosenttia.

Osakeyhtiössä toimivien freelancereiden tuloista keskimääräistä pienempi osa liittyi tehtyyn journalistiseen työhön. Saman voi todeta myös pitkään freelancerina (yli 20 vuotta) olleiden sekä henkilö- tai laskutusyhtiön kautta toimivien tuloista.

16-20 vuotta freelancer-työtä tehneiden sekä toiminimellä työskentelevien tuloista journalistinen työ sen sijaan muodostaa keskimääräistä suuremman osuuden. Tilanne on sama myös niillä, joilla toimeksiantajia on 6-10 kpl.

5

Freelancerit työskentelevät viikossa keskimäärin 34 tuntia

Freelancerit käyttivät viime vuonna työntekoon keskimäärin 34 tuntia viikossa. Kolmessa edellisessä tutkimuksessa määrä oli 32 tuntia, vuonna 2010 34 ja 2008 35 tuntia. Vuonna 2006 työtä tehtiin keskimäärin 34 tuntia viikossa. 2004 työmäärä oli 36 tuntia.Miehet kertoivat työskentelevänsä 36 tuntia. Naisten keskimääräinen työaika on kolme tuntia lyhyempi. Eri ikäisistä 55 vuotta täyttäneiden työaika on pisin, 36 tuntia.

Selvimmin joukosta erottuvat 3-5 vuotta freelancereina toimineet sekä osayhtiömuodossa toimivat. Ensin mainittujen keskimääräinen viikoittainen työaika oli ollut 40, jälkimmäisten 41 tuntia.

Yhdelle toimeksiantajalle työskennelleet olivat tehneet työtä keskimäärin 30 tuntia viikossa. Myös osuuskuntamuotoisten ja henkilöyhtiössä työskentelevien työaika oli ollut keskimääräistä lyhyempi (28 h/vko).

Asuinpaikalla ei ole yhteyttä keskimääräiseen työaikaan. Niin pääkaupunkiseudun (34 h), maakuntakeskusten (34 h) kuin muidenkin paikkakuntienkin (33 h) freelancereiden viikkotyöaika oli ollut osapuilleen yhtä pitkä.

Vuosiloma kesti viisi ja pisin yhtenäinen lomajakso hieman vajaat kolme viikkoa

Freelancereiden vuosiloma oli kestänyt vuonna 2018 keskimäärin tasan viisi viikkoa. Pisin yhtäjaksoinen lomajakso oli puolestaan ollut 2,8 viikon mittainen.

35 – 44 -vuotiaat olivat pitäneet lomaa keskimäärin 5,7 viikkoa, 55-vuotiaat ja iäkkäämmät tasan viisi. 45 – 54 -vuotiaiden loman kokonaispituus oli ollut 4,5 ja alle 35-vuotiaiden 4,7 viikkoa.

Verokortilla toimivista itsenäisten ammatinharjoittajien ja työsuhteisten lomat olivat keskimäärin olleet yhtä pitkät (3,9 viikkoa). Toiminimellä (5,4) ja osakeyhtiössä toimivien (5,5) loma oli kestänyt selvästi pitempään.

Pääkaupunkiseudulla asuvien loma oli ollut keskimäärin 5,5 viikon mittainen, muualla Suomessa asuvien hieman lyhyempi.

Freelancerina 3-5 vuotta toimineiden loma oli ollut keskimääräistä lyhyempi, 3,8 viikkoa. Saman voi todeta 2-5 toimeksiantajalle työskentelevistä (4,6). Verokortilla työskentelevät freelancerit olivat olleet lomalle vajaat neljä (3,9) viikkoa. Toiminimellä ja yhtiömuodossa työskentelevien lomien kokonaiskesto oli puolestaan ylittänyt keskimääräisen.

Toiminimellä ja yhtiömuodossa toimivat freelancerit olivat lisäksi pystyneet olemaan lomalla keskimääräistä pitemmän yhtenäisen jakson. Verokortilla toimivat voi mainita päinvastaisesta syystä. Heidän pisin yhtenäinen lomajaksonsa oli kestänyt hieman yli (2,1) kaksi viikkoa.

Työskenteleminen yhdelle toimeksiantajalle oli tarkoittanut mahdollisuutta pitemmän lomajakson (4,6 viikkoa) pitämiseen. 2-5 toimeksiantajalle työskentelevillä tämä mahdollisuus oli ollut vain 2,4 viikon mittainen.

Pääkaupunkiseudulla asuvien pitämä pisin yhtenäinen lomajakso (3,1 viikkoa) ylitti koko joukon keskiarvon. Maakuntakeskuksissa (2,7) ja muilla paikkakunnilla (2,5) se oli jäänyt hieman lyhyemmäksi.

6

Alkuvuosi 2019 ei tuonut suuria muutoksia

Vastaajia pyydettiin arvioimaan vuoden 2019 alkupuoliskon toimeksiantojen lukumäärää ja niistä maksettuja palkkioita suhteessa tilanteeseen vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin.

Kaikkiaan 46 prosenttia totesi toimeksiantojen määrän pysyneen ennallaan. Aiempaa enemmän niitä on ollut 24 prosentilla. 25 prosenttia totesi toimeksiantojen lukumäärän vähentyneen edellisvuodesta.

Kun vastaajat aiemmassa tutkimuksessa vertasivat kevään 2017 tilannetta vastaavaan aikaan vuonna 2016, 24 prosenttia kertoi vähentyneistä toimeksiannoista. Silloin niitä oli ollut enemmän 29 prosentilla, kun 42 prosentilla tilanne oli pysytellyt ennallaan.

Palkkioiden määrä on pysynyt valtaosalla muuttumattomana. Kaikkiaan 69 prosenttia totesi, että tilanne on osapuilleen entinen.

Kahdeksalla prosentilla toimeksiannoista maksettavien palkkioiden määrät ovat kasvaneet ja 13:lla pienentyneet. 12 prosenttia totesi tilanteen tältä osin vaihtelevan.

Kaksi vuotta sitten seitsemän prosenttia raportoi pienentyneistä palkkioista ja 14 prosenttia siitä, että tilanne vaihtelee. Viiden prosentin palkkioiden määrät olivat silloin kasvaneet.

Taulukko 5a. Toimeksiantojen määrä alkuvuonna 2019 verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2018 (%)

Vähiten Enitenansaitseva ansaitseva

Kaikki 10 % 10 %On ollut enemmän...........24 (29/15/18/21) 24 (32/18/21/29) 11 (29/22/ 6 /17)Osapuilleen entisellään....46 (42/44/42/46) 36 (29/36/21/36) 72 (52/44/58/48)On ollut vähemmän.........25 (24/37/24 / 7) 28 (42/39/47/31) 17 (19/29/36/33)

Taulukko 5b. Toimeksiannoista maksettavien palkkioiden määrät alkuvuonna 2019 verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2018 (%)

Vähiten Enitenansaitseva ansaitseva

Kaikki 10 % 10 %Kasvaneet..........................8 ( 5/ 4 / 9 /12) 4 (11 / 7 / 3/12) 17 ( 0 / 0 / 3 /10)Osapuilleen entiset..........62 (69/71/68/65) 60 (67/65/59/64) 67 (71/77/69/63)Pienentyneet....................13 (7 /19 /12/18) 20 (6/ 23/ 25/17) 0 (14/15/19/19)Osa noussut,osa pienentynyt................12 (14/ 3/ 5 / 5) 8 ( 17 /4 /3 /_--) 16 ( 14/ 4 / 8 / 7)

Yllä oleviin taulukoihin (taulukot 5a ja 5b) on merkitty koko joukon lisäksi vähiten ja eniten ansaitsevan kymmenen prosentin arviot tilanteesta (suluissa vastaavat arviot 2017, 2015, 2013 ja 2011).

Vähiten ansaitsevista keskimääräistä hieman useammalla on ollut vähemmän toimeksiantoja. Heistä selvästi useammalla kuin eniten ansaitsevista toimeksiannosta maksettavien palkkioiden määrä on hieman pienentynyt.

7

Työ antaa runsaasti henkistä tyydytystä, enemmistö melko tyytyväinen aineelliseen hyvinvointiinsa ja töiden jatkuvuuteen

Freelancereiden enemmistö kertoi olevansa vähintään melko tyytyväinen työtään ja elinolosuhteitaan koskeviin asioihin.

Etenkin henkinen hyvinvointi tyydyttää monia. Käytännössä kolme neljästä (73 %) on siihen vähintään melko tyytyväinen tällä hetkellä.

Aineellinen hyvinvointi (59 %) ja töiden jatkuvuus (58 %) tyydyttävät harvempaa. Useampi kuin joka toinen kuitenkin on niihin tyytyväinen.

Mielipiteet henkisestä hyvinvoinnista ovat entisenlaiset. Kolme neljäsosaa tutkimuksiin osallistuneista on jo pitkään ollut siihen vähintään melko tyytyväinen.

Tyytyväisyys aineelliseen hyvinvointiin ja töiden jatkuvuuteen väheni tutkimus tutkimukselta huomattavasti vuonna 2006 mitatuista huippuluvuista. Tilanne on kahdessa viimeisessä tutkimuksessa osoittanut kohenemisen merkkejä.

Joka kolmannen sopimus perustuu toimeksiantajan ehtoihin, enemmistöllä neuvotteluvaraa

Melkein kahden viidesosan mahdollisuudet neuvotella sopimusehdoista ovat heikot tai olemattomat. Kaikkiaan 38 prosenttia totesi oman sopimuksensa perustuvan toimeksiantajan ehtoihin, jotka ovat joustamattomat.

51 prosentilla sopimus perustuu toimeksiantajan ehtoihin, joista kuitenkin on mahdollista neuvotella juttu- tai keikkakohtaisesti.

Noin kymmenesosa (9 %) freelancer-journalisteista pystyy laatimaan sopimusehtonsa itse.

Viidesosa palkansaajakassan jäsen

Yhteensä 77 prosenttia kertoi olevansa YEL -vakuutusvelvollinen. Heistä valtaosa (koko joukosta 73 %) oli ottanut vakuutuksen.

Lisäksi asiaa tarkasteltiin mm. pääasiallisen toimintamuodon mukaan. Ryhmään freelancer toiminimellä työskentelevistä 93 prosenttia kertoi ottaneensa vakuutuksen. Valtaosa osakeyhtiössä (86 %), henkilöyhtiössä (83 %) sekä laskutusyhtiön kautta (90 %) toimivista oli tehnyt samoin.

Saman voi todeta myös verokortilla toimivista itsenäisistä ammatinharjoittajista: suurin osa kertoi ottaneensa vakuutuksen.

Työsuhteisten (67 %) ja osuuskuntafreelancereiden (57 %) enemmistöt ilmoittivat olevansa työttömyyskassan jäseniä.

8

Tyytyväisyys SJL:ään kohtaan edelleen vahva, useampi kuin joka toinen pitää liittoa vähintään melko hyvänä freelancereiden edunvalvojana

Yhteensä 60 prosenttia antoi Suomen Journalistiliitolle vähintään melko hyvän arvosanan freelancerjäsentensä etujen ajamisesta. Yhdeksän prosenttia arvioi liiton onnistuneen erittäin hyvin. 51 prosentin mielestä toiminnassa on onnistuttu melko hyvin.

Tyytyväisyys liittoon oli nyt käytännössä yhtä suurta kuin kaksi vuotta sitten .Silloin tyytyväisten osuus kasvoi ensimmäisen kerran 2010-luvulla, suunnan oltua sitä ennen kolmessa tutkimuksessa alaspäin.

Naisista tyytyväisiä löytää suhteellisesti ottaen enemmän kuin miehistä. Työsuhteiset verokortilla toimivat ovat toinen keskimääräistä tyytyväisempi jäsenjoukko.

Vähiten tyytyväisiä on ollut vuonna 2002. Silloin ainoastaan 23 prosenttia piti liiton tekemää työtä hyvänä. Tyytyväisiä freelancer-jäseniä on tällä hetkellä yli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin silloin.

Valtaosa haluaa jatkaa freelancerina

Tutkimukseen osallistuneiden enemmistö, 71 prosenttia, työskentelisi jatkossakin mieluiten freelancereina. Työsuhde kiinnostaa vajaata viidesosaa (18 %).

Tässä suhteessa freelancerit ovat kuten ennenkin: em. prosenttiosuudet ovat lähes samat kuin kaksi vuotta sitten.

Juuri kukaan ei haluaisi pois journalismin parista. Vain viisi prosenttia havittelee pääsystä työsuhteiseksi jollain toisella alalla.

Varsinkin yhtiömuodossa (osake- ja henkilö-) toimivat pitävät freelanceriutta itselleen mieluisimpana työskentelymuotona.

Myös pitempään freelancer-työtä tehneet ja useammalle kuin yhdelle toimeksiantajalle työskentelevät ajattelevat juuri tämän tavan sopivan heille parhaiten.

Vain yhdelle toimeksiantajalle työtä tekevät sekä ryhmään ”freelancer verokortilla – työsuhteiset” kuuluvista löytää keskimääräistä enemmän niitä, joiden mielestä työsuhde olisi parempi. Silti näissäkin ryhmissä on enemmän freelancerina toimimisen puolesta puhuvia.

Vastaajien keski-ikä 46 vuotta, freelancereina toimittu keskimäärin 13 vuotta

Vastaajien enemmistö, 60 prosenttia, tekee toimittajan töitä. Runsas kymmenesosa (13 %) työskentelee valokuvaajana. Jäljelle jäävä joukko koostuu lähinnä kääntäjistä, graafikoista, viestintäyrittäjistä sekä ohjelmateknisessä työssä toimivista.

Vastaajista on naisia 66 prosenttia. Heistä toimittajana työskentelee 64 prosenttia, kun miehistä 51 prosenttia toimii vastaavasti. Tutkimukseen osallistuneista 30 prosenttia oli miehiä.

9

Taulukko 6. Vastaajien ikäjakautuma (%).% n

Alle 35 vuotta............................15 3935-44..........................................31 7845-55..........................................27 6955 ja enemmän...........................26 67

Kyselyyn vastanneet freelancerit ovat keskimäärin 46-vuotiaita. Kuten edellisen sivun taulukosta havaitsee, freelancereita on kaikissa ikäluokissa. Alle 35-vuotiaita joukosta on selvä vähemmistö.

Journalistista free-kokemusta joukolta löytyy keskimäärin 13 vuotta. Hajonta on kuitenkin suurta. Todellisuudessa freelancereiden kokemus free-töistä vaihtelee aika tavalla. Useampi kuin joka neljäs on ollut freelancer vajaat viisi vuotta. Toisaalta joka kolmas on tehnyt kyseisiä töitä yli 15 vuotta.

Taulukko 7. Kokemus Freelancer –journalistin työstä (%).% n

Enintään 2 vuotta.......................14 333-5 vuotta...................................15 376-10 vuotta.................................18 4411-15 vuotta...............................20 4816-20 vuotta...............................15 36Yli 20 vuotta..............................18 45

Luonnollisesti jo joukon fyysisen iän jakautuminen aiheuttaa myös melkoista vaihtelua journalistista työtä koskevan kokemuksen jakautumisessa. Journalistisella alalla on oltu keskimäärin 20 vuotta.

Taulukko 8. Kokemus journalistin työstä (%).% n

Enintään 2 vuotta.........................2 53-5 vuotta.....................................5 136-10 vuotta.................................13 3211–15 vuotta..............................20 5116–20 vuotta..............................18 44Yli 20 vuotta..............................42 105

Enemmistö (74 %) työskentelee lehdistön lukuun. Tämä joukko jakaantuu siten, että suurimman osan (29 % koko joukosta) toimeksiantajana ovat pääosin asiakaslehdistö, yritykset, yhdistykset tai viestintätoimistot. Melkein yhtä moni (28 %) saa toimeksiantonsa aikakauslehdistöltä. 17 prosenttia tekee työnsä pääosin sanomalehdille.

Viisi prosenttia työskentelee pääosin Yleisradiolle, prosentti muulle sähköiselle medialle. Radio ja televisio ovat yhtä tärkeä työnantaja yhdelle sadasta, lehdistö ja Yleisradio kahdelle prosentille. Kaksi prosenttia keskittyy verkkotoimittamiseen. Neljän prosentin työt ovat pääosin kustannustoimittamista.

Enemmistöllä (56 %) oli ollut vuonna 2018 kahdesta viiteen toimeksiantajaa. Yhdeksän prosenttia oli työskennellyt vain yhden tahon laskuun. 23 prosentilla oli ollut 6-10 toimeksiantajaa, joka kymmenennellä (11 %) useampia.

Taulukko 9. Toimeksiantajien lukumäärä (%).

10

Lehdistö RTV Kaikki% % %

Yksi.......................................4 47 92-5.......................................54 47 566-10.....................................29 16 23Yli 10..................................13 0 11

Radio- ja tv- freelancerit olivat työskennelleet lukumääräisesti selvästi harvemmille toimeksiantajille kuin lehdistöfreet.

Ensin mainituista 47 prosentilla oli ollut vain yksi ja yhtä monella kaksi tai useampia toimeksiantajia. Jälkimmäisistä 42 prosenttia oli työskennellyt vähintään kuuden tahon lukuun.

Puolet (50 %) kyselyyn osallistuneista freelancereista asuu pääkaupunkiseudulla. 26 prosenttia on kotoisin maakuntakeskuksesta, 22 prosenttia muulta paikkakunnalta.

Freelancer verokortilla tyypillisin toimintamuoto

Runsas neljännes (28 %) sijoittaa itsensä ryhmään ”freelancer verokortilla”. Näistä 71 prosenttia on itsenäisiä ammatinharjoittajia (huolehtivat itse eläkemaksuistaan), 29 prosenttia työsuhteisia (työnantaja maksaa eläkemaksut).

Kaikkiaan 45 prosenttia käyttää toiminimeä. Kaksi sadasta toimii henkilöyhtiön (Ay, Ky) suojissa ja 11 prosenttia osayhtiössä. Osuuskunnassa on kuusi prosenttia (heistä puolet on liiton omassa, puolet jossain toisessa osuuskunnassa). Neljä prosenttia toimii laskutusyhtiön kautta, prosentti sekä verokortilla että yhtiömuodossa.

Tutkimuksen toteuttamisesta ja tarkoituksesta

Tutkimuksessa selvitettiin faktatietoja journalistisessa freelancer -työssä toimivien työoloista, palkkioiden suuruudesta sekä työajoista ja -määristä.

Lisäksi freelancerit pääsivät arvioimaan eräitä omaan työhönsä ja elinolosuhteisiinsa liittyviä seikkoja ja kertomaan mielipiteensä Suomen Journalistiliiton kyvystä toimia freelancer -jäsentensä tavoitteiden mukaisesti.

SJL on koonnut tietoja jäsentensä palkkauksesta kahden vuoden välein toteutetuilla työmarkkinatutkimuksilla. Tutkimus kohdistettiin nyt yhdeksännen kerran ainoastaan järjestön freelancerjäseniin.

Tutkimuksella kerättävillä tiedoilla on tärkeä rooli freelancereiden edunvalvonnassa: sen avulla pyritään saamaan mahdollisimman tarkkaa tietoa freelancereiden ansioista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä mm. työn sivukuluista, työajoista, lomista ja toimintamuodoista. Lisäksi freelancereiden jäsenmaksut määräytyvät tämän tutkimuksen perusteella.

Tutkimuksen suunnittelu on tapahtunut yhteistyössä liiton freelancer-osastojen kanssa ja käytännön toteutuksesta on jokaisella kerralla vastannut Kantar TNS Oy (joka aiemmin tunnettiin nimillä TNS Gallup Oy sekä Suomen Gallup Oy).

11

Kutsu Internet -tutkimukseen lähetettiin huhtikuussa 2019 sähköpostitse kaikille sellaisille Suomen Journalistiliiton freelancer -jäsenille, joilla on liiton rekisterissä sähköpostiosoite.

Lähetys ajoitettiin tarkoituksella siten, että mahdollisimman moni pystyisi hyödyntämään veroilmoituksessa ilmoittamiaan rahamäärätietoja. Tämän arveltiin sekä helpottavan tutkimukseen vastaamista että tuottavan tarkempia tietoja, kun ilmoitettavat luvut eivät olisi pelkästään muistinvaraisia. Näin on toimittu aikaisemminkin.

Tutkimuksen tulokset perustuvat 253 henkilön vastauksiin. Heistä 225 kertoi kokonaislaskutukseensa ja 213 kuluihinsa liittyviä tietoja.

12

LIITEKUVAT

13

57

5759

605660

54

565860

5564

5959

6945

5356

6353

6155

6538

594444

4

43

35

34

445

33

57

34

14

46

13

56

531

11

1111

1118

85

10148

161217

84

8

19

1320

71

1215

924

12

2

23

51

23

23

3

62

22

12

62

21

21

15

515

0

6

66

36

59

67

7

66

864

7

77

45

67

410

90

10

13

1311

1511

1412

149

12

1211

811

1618

2013

108

1623

817

1110

27

7

76

22

814

84

7

431

83

17

127

36

810

510

246

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

KAIKKI

NainenMies

Alle 3535-4445-54

55+

PääkaupunkiseutuMaakuntakeskusMuu paikkakunta

Max. 2 vuotta freenä3-5 vuotta

6-10 vuotta11-15 vuotta16-20 vuottayli 20 vuotta

Yksi toimeksiantaja2-5

6-10Yli 10

Freelancer verokortilla - itsenäinenFreelancer verokortilla - työsuhteinen

Freelancer toiminimelläFreelancer osakeyhtiössä (Oy)

Freelancer osuuskunnassaFreelancer henkilöyhtiössä (AY, Ky)

Freelancer laskutusyhtiön kautta

VEROTETTAVIEN TULOJEN JAKAUTUMINEN (%)

Journalistinen työ Tiedotus Markkinointiviestintä Alan koulutus

Muu viestintätyö Muu alan työ Muu tulo

14

34

3336

3234

3236

343433

3040

3232

3435

3034

3534

3433

3441

2828

32

0 10 20 30 40

KAIKKI

NainenMies

Alle 3535-4445-54

55+





6-10Yli 10





KESKIMÄÄRÄINEN VIIKKOTUNTIMÄÄRÄ 2018 (h)

15

5,0

2,8

4,9

2,8

3,9

2,8

4,3

3,1

4,1

3,1

4,2

3,5

4,2

3,3

4,1

3,2

3,7

3,1

0 1 2 3 4 5 6

Vuosiloma

Pisin yhtenäinenlomajakso

LOMIEN KESTO 2002 - 2018 (viikkoa)

2018

2016

2014

2012

2010

2008

2006

2004

2002

16

5,0

5,14,8

4,75,7

4,55,0

5,54,9

4,3

6,03,8

4,95,3

5,65,0

5,74,6

5,35,8

3,93,9

5,45,5

4,47,4

4,7

0 1 2 3 4 5 6 7 8

KAIKKI

NainenMies

Alle 3535-4445-54

55+





6-10Yli 10





VUOSILOMAN KESTO 2018 (viikkoa)

17

2,8

2,82,8

2,73,0

2,53,0

3,12,7

2,5

3,43,0

2,62,8

3,22,7

4,62,4

3,22,9

2,12,1

3,03,1

1,84,0

2,5

0 1 2 3 4 5

KAIKKI

NainenMies

Alle 3535-4445-54

55+





6-10Yli 10





PISIN YHTENÄINEN LOMAJAKSO 2018 (viikkoa)

18

24

46

25

4

2

% 10% 20% 30% 40% 50%

Toimeksiantoja on ollut tänä vuonnaenemmän

Toimeksiantojen määrä on pysynytosapuilleen ennallaan

Toimeksiantoja on ollut tänä vuonnavähemmän

Aloittanut freelancerina vuoden 2016 aikana

Ei osaa sanoa

TOIMEKSIANTOJEN MÄÄRÄ VERRATTUNA VASTAAVAAN AJANKOHTAAN VIIME VUONNA (%)

8

62

13

12

6

% 20% 40% 60% 80%

Palkkioiden määrät ovatpääasiassa/useimmiten kasvaneet

Palkkioiden määrät ovat pysyneet osapuilleenennallaan

Palkkioiden määrät ovatpääasiassa/useimmiten pienentyneet

Osa palkkioista on noussut ja osa laskenut

Ei osaa sanoa

TOIMEKSIANNOISTA MAKSETTUJEN PALKKIOIDEN MÄÄRÄ VERRATTUNA VIIME VUONNA VASTAAVAAN AJANKOHTAAN

SAATUIHIN (%)

19

22

6

15

51

53

43

1

2

2

21

27

25

5

12

14

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Henkinen hyvinvointi yleensä

Aineellinen hyvinvointi (ansiotaso,palkkiot) yleensä

Töiden jatkuvuus

TYYTYVÄISYYS ERÄISIIN TYÖTÄ JAELINOLOSUHTEITA KOSKEVIIN ASIOIHIN (%)

Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Ei osaa sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön

73

59

58

75

56

56

75

45

50

74

48

53

75

53

59

77

55

61

78

69

69

74

69

57

72

66

% 20% 40% 60% 80% 100%

Henkinen hyvinvointi yleensä

Aineellinen hyvinvointiyleensä

Töiden jatkuvuus

TYYTYVÄISYYS ERÄISIIN TYÖTÄ JAELINOLOSUHTEITA KOSKEVIIN ASIOIHIN 2002 - 2018.

ERITTÄIN TYYTYVÄINEN+MELKO TYYTYVÄINEN -OSUUDET (%)

2018

2016

2014

2012

2010

2008

2006

2004

2002

20

6

56

88

16

754

003

89

5

443

17

100

60

00

20

53

5160

4962

5149

535257

046

5365

5950

3952

6448

4257

5571

5767

50

2

21

51

31

42

0

08

04

02

171

00

0101

00

00

27

3120

3122

3225

2429

29

8038

3116

2330

2231

2714

2829

3021

2917

20

12

1113

88

1318

121411

208

1389

14

1712

521

205

97

1417

10

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

KAIKKI

NainenMies

Alle 3535-4445-54

55+





6-10Yli 10





TYYTYVÄISYYS ERÄISIIN TYÖTÄ JA ELINOLOSUHTEITA KOSKEVIIN ASIOIHIN: aineellinen hyvinvointi yleensä (%)


21

22

2125

10232327

2224

20

0813

202529

42225

31

2210

2621

3617

10

51

5250

5953

4849

5350

52

4054

6353

5048

5751

5148

4067

525729

8380

1

01

50

00

20

0

00

0400

90

00

00

00

00

0

21

2218

2318

2518

191827

6031

2220

1818

2221

2410

3424

1618

290

10

5

46

3646

58

2

08

34

76

96

010

40

64

700

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

KAIKKI

NainenMies

Alle 3535-4445-54

55+





6-10Yli 10





TYYTYVÄISYYS ERÄISIIN TYÖTÄ JA ELINOLOSUHTEITA KOSKEVIIN ASIOIHIN: henkinen hyvinvointi yleensä (%)


22

15

1810

1321

1213

1814

11

208

2212

1814

418

1414

205

171414

020

43

4150

4949

3343

394450

062

4151

5535

484051

38

4057

4343

3683

30

2

23

81

11

32

2

200

06

02

131

20

20

10

017

0

25

2820

2119

3921

2723

25

401528

2416

30

2226

2524

18242632

360

50

14

1118

1010

1421

1318

13

2015

98

1119

1315

824

20141311

1400

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

KAIKKI

NainenMies

Alle 3535-4445-54

55+





6-10Yli 10





TYYTYVÄISYYS ERÄISIIN TYÖTÄ JA ELINOLOSUHTEITA KOSKEVIIN ASIOIHIN: töiden jatkuvuus (%)


23

+

51

38

9

2

% 20% 40% 60%

Sopimus perustuu toimeksiantajan ehtoihin,joista voidaan neuvotella juttu- tai

keikkakohtaisesti

Sopimus perustuu toimeksiantajan ehtoihin,jotka ovat joustamattomat

Laadit sopimusehdot itse

En osaa sanoa

KUINKA HYVIN PYSTYY NEUVOTTELEMAAN SOPIMUSEHDOISTA (%)

73

4

23

% 20% 40% 60% 80%

On vakuutusvelvollinen ja ottanutvakuutuksen

On vakuutusvelvollinen, ei ole ottanutvakuutusta

Ei ole vakuutusvelvollinen

YEL-VAKUUTUSVELVOLLISUUS JA VAKUUTUKSEN OTTAMINEN (%)

30

70

% 20% 40% 60%

Kuuluu työttömyyskassaan

Ei kuulu työttömyyskassaan

TYÖTTÖMYYSKASSAAN KUULUMINEN (%)

24

9

12

5

11

13

20

11

6

2

51

51

40

35

45

46

42

34

21

19

18

21

22

14

14

15

19

19

7

6

7

8

12

8

11

7

10

9

8

17

14

11

9

15

25

31

5

6

9

9

5

3

6

9

17

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2019

2016

2014

2012

2010

2008

2006

2004

2002

KÄSITYKSET SJL:N KYVYSTÄ TOIMIAFREELANCER -JÄSENTENSÄ TAVOITTEIDEN SUUNTAISESTI (%)

Erittäin hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonosti Ei osaa sanoa Melko huonosti Erittäin huonosti

71

18

5

67

18

6

67

21

5

67

21

6

62

24

4

69

19

3

66

26

4

64

30

4

59

31

4

% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

Freelancer

Työsuhteinen

Työsuhteinen muullaalalla

MIELUISIN TYÖSKENTELYMUOTO 2002 - 2018 (%)

2018

2016

2014

2012

2010

2008

2006

2004

2002

25

9

99

59

166

1357

208610710

910107

1419

84

00

30

51

5740

6255

3358

4753

55

8054

4757

5547

5252

4655

4857

5250

5067

30

19

1625

1315

2915

2018

16

015

2516

1620

2217

2414

1814

2014

2917

20

7

76

108

46

68

9

0159

89

4

987

0

20

107

7010

9

814

510

137

912

9

08

134

1111

4912

14

1210

718

140

0

5

46

534

7

654

000

62

8

452

10

60

37

017

10

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

KAIKKI

NainenMies

Alle 3535-4445-54

55+





6-10Yli 10





KÄSITYKSET SJL:N KYVYSTÄ TOIMIA FREELANCER -JÄSENTENSÄ ETUJEN SUUNTAISESTI (%)

Erittäin hyvin Melko hyvin Ei hyvin eikä huonostiEi osaa sanoa Melko huonosti Erittäin huonosti

26

71

71

75

74

77

67

67

71

70

73

60

62

7871

77

69

43

70

8376

70

48

77

89

50

10060

18

17

15

15

18

22

15

17

20

18

20

38

1918

14

16

39

19

717

18

43

11

0

43

040

5

4

8

3

1

7

9

6

5

5

0

0

06

9

6

9

5

70

8

5

6

0

7

00

6

7

3

8

4

4

9

7

6

4

20

0

36

0

10

9

6

37

4

5

6

11

0

00

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

KAIKKI

NainenMies

Alle 3535-4445-54

55+





6-10Yli 10





MIELUISIN TYÖSKENTELYMUOTO (%)

Freelancer Työsuhteinen Työsuhteinen muulla alalla Ei osaa sanoa

27

Documents

1 · Web viewYhteensä 77 prosenttia kertoi olevansa YEL -vakuutusvelvollinen. Heistä valtaosa (koko joukosta 73 %) oli ottanut vakuutuksen. Heistä valtaosa (koko joukosta 73 %)