1

10 SOMMITTELUSÄÄNTÖÄ JA ESIMERKKEJÄ

Valokuvassa ei ole merkityksellistä vain se mitä kuvaat vaan myös miten teet sen. Huono

sommittelu voi tehdä kuva-aiheesta tylsän, mutta kekseliäällä sommittelulla saat tavanomaisestakin

aiheesta mielenkiintoisen kuvan.

Alla 10 vinkkiä, jotka on helppo pitää mielessä kuvatessa. Niiden avulla voit saada kuviisi uutta

potkua!

Kaikkea tuskin kannattaa yrittääkään ympätä joka kuvaan.

Harjoittele jokaista kohtaa erikseen, vähitellen opit

soveltamaan sommittelun periaatteita kuviisi luontevasti ja

tiedostamatta. Opit niiden vaikutuksen kuvaan ja voit käyttää

niitä tarkoituksellisesti kuvien parantamiseen.

Kuvauskohteita on niin monia, että yhtä sääntöä ei voi antaa.

Se mikä toimii yhdessä kuvassa, ei välttämättä toimi toisessa.

Sommittelun ei tarvitse olla monimutkaista. On olemassa

satoja kirjoja teorioista ja säännöistä: kolmanneksen sääntö ja

kultainen leikkaus esimerkiksi. Jos noudatat kirjaimellisesti

jotain lakia, menetät kuvistasi spontaania ilmaisua. Pidä

mielessäsi yksinkertaiset periaatteet, ja mieti, kuinka sovellat

niitä kuviisi. Käytä sommittelua aihetta tukevana

ilmaisukeinona.

Tärkeintä on ymmärtää millä tavalla sommittelun suhteen tekemäsi valinnat vaikuttavat kuvaan.

Voit vaikuttaa katsojan elämykseen kun tiedät kuinka jotkut visuaaliset asiat toimivat ja miten saat

nuo efektit kuvaan. Kuvan kehystäminen kuvahetkellä, polttovälin valinta tai kohteen sijainti kuva-

alalla voivat olla ratkaisevia asioita.

Sommittelun hallitsemisen lisäksi tekninen osaaminen on tärkeää. Parhaisiin kuviin pelkkä

tekniikka ei riitä, henkeä salpaavat kuvat vaativat hyvän visuaalisen otteen. Tässä sinulle 10

avainasiaa, jotka vaikuttavat visuaaliseen kokonaisuuteen.

Lähde: http://www.digitalcameraworld.com/2012/04/12/10-rules-of-photo-composition-and-why-

they-work/

2

10 SOMMITTELUSÄÄNTÖÄ JA MITEN NE VAIKUTTAVAT

1. Pelkistäminen.

Kuva copyright Jure Kravanja

Kun katsot kohdetta paljaalla silmällä, aivot poimivat näkymästä pääkohteen nopeasti. Kamera ei

kuitenkaan osaa korostaa kuvan pääaihetta, ilman, että kuvaaja vaikuttaa siihen. Kuvassa näkyy

yhtä vahvoina kaikki se, mitä kameran edessä on.

Miten toimia; valitse pääasiallinen kohde ja zoomaa niin, että kohteesta muodostuu kuvan pääasia.

Jos et voi jättää kuvan ulkopuolelle häiritseviä kohtia, niin yritä ainakin saada ne taka-alalle. Toinen

vaihtoehto on tehdä väkisin mukaan tulevista elementeistä osa kuvan tarinaa, ottaa ne mukaan

pääkohteiksi.

Silhuetit, tektuurit, muodot ovat elementtejä, jotka voit huoletta ottaa mukaan pelkistettyihin kuviin.

Toistuva muoto tuo kuvaan rytmiä.

Miksi tämä toimii…Mitä pelkistetympi kuva, sitä suurempi vaikutus yksittäisellä elementillä

on.

01: OTA KUVA TARPEEKSI LÄHELTÄ

02 SIHUETIT JA MUODOT OVAT

VOIMAKKAITA ELEMENTTEJÄ

03 TÄSSÄ KUVASSA PALLON

RAKENTEEN MUODOSTAMAT

LINJAT VETÄVÄT KATSEEN KOHTI

KESKUSTAA JA PÄÄAIHETTA

3

2. Täytä kuva-ala. Mieti, onko taivaalla merkitystä.

Kuva copyright Jure Kravanja

Kun kuvaat laajaa maisemaa, on vaikea päättää kuinka suurena pääkohde pitäisi saada kuvaan, että

se erottuisi, kuinka lähelle pitäisi zoomata. Itse asiassa liian paljon tasaväristä taivasta on joskus

liian paljon tyhjää. Usein maisemakuvassa on liikaa maisemaa, katsojan on vaikea ymmärtää, mikä

on kuvaajan tarkoittama pääasia. Mieti, onko taivaan ja horisontin mukaan ottaminen ollenkaan

tärkeää. Päätä kuvaatko avaruutta vai maata. Löytyykö maisemasta joku mielenkiinnon kohde.

Zoomaa siis vähän lähemmäksi kohdetta ja täytä kuva-ala maisemalla, kokeile jättää taivas ja

horisontti kokonaan kuvasta pois.

Tässä kuvassa… anna kohteelle sen ansaitsema tila

01: TÄYTÄ KUVA-ALA PÄÄKOHTEELLA, JÄÄ

VÄHEMMÄN TILAA KATSETTA

HAJOITTAVALLE SEKAVUUDELLE

04:MAISEMAKUVASSA PÄÄKOHTEEN

SIJOITTAMINEN YLÄKOLMANNEKSEEN

TEKEE KUVASTA EPÄTAVANNOMAISEN JA

SIKSI KIINNOSTAVAN.

03: TÄSSÄ KUVASSA MAASTONMUODOT

MUODOSTAVAT KATSEELLE LINJAT

4

3. Kuvasuhde

Kuva copyright Andy Lea

Suurin osa kuvista tulee otettua vaakakuvina. Ensinnäkin on helpompi pidellä kameraa vaaka-

asennossa. Toiseksi, horisontti istuu helpommin leveään kuvaan. Myös liike on helppo saada

osumaan kuva-alalle kun se on leveä. Kuvatessa kannatta kuitenkin kokeilla aina myös pystykuvan

toimivuutta. Kuvan saa usein tosin helposti rajattua pystykuvaksi jälkeenpäinkin.

Kameran kuvasuhde ei aina sovellu kuvan aiheeseen. Käytä rohkeasti muitakin suhteita.

Jos et osaa päättä vaaka vai pysty, ota molemmat ja päätä myöhemmin

01: JOS KOHDE EI TUNNU ISTUVAN

KUVASUHTEESEEN, VOIT RAJATA SEN

MYÖHEMMIN SOPIVAKSI

02: KOKEILE PYSTYKUVIEN KUVAAMISTA

03: HUOMAA, ETTÄ KAMERAN KUVASUHDE EI

VÄLTTÄMÄTTÄ OLE SE, JOLLAISENA KUVAT

PRINTATAAN

5

4. Vältä keskeissommittelua

Kuva copyright Piriya Pete Wongkongkathep

Usein tulee sijoitettua pääkohde kuva-alan keskelle. Kuvaaja haluaa varmista, että kaikki oleellinen

mahtuu mukaan kuvaan. Kuitenkin tällöin kuvasta usein puutuu jännite. Helppo tapa on noudattaa

kolmanneksen sääntöä. Jaa mielessäsi kuva-ala kolmeen osaan vaakatasossa ja pystytasossa, sijoita

kohde suunnilleen johonkin leikkauskohdista.

Aivan niin helposti kuva ei takuuvarmasti onnistu. Kun siirrät kohteen pois keskeltä, pitäisi kuvaan

löytää joku tasapainottava elementti, jotta lopputulos ei painottuisi liikaa kohteeseen. Puhutaan

visuaalisesta tasapainosta, joka syntyy vastakohtien avulla. Tummaa ja vaaleaa tasapainoisesti tai

vastavärejä. Tasapainon löytämiseen ei voi antaa mitään sääntöä. Harjoittelemalla opit pian

näkemään mitkä elementit tasapainottavat toisiaan ja milloin kuva on harmoninen. Luota intuitioon

ja usko omaan näkemykseesi.

Tee kuvistasi mielenkiintoisempia muuttamalla painopistettä

01: ÄLÄ TAKERRU KOLMANNEKSEN

SÄÄNTÖÖN. SIIRRÄ VAIN KOHDE POIS

KESKELTÄ

02: ETSI KUVAAN MUKAAN JOKU

TASAPAINOTTAVA SIVUKOHDE, TÄSSÄ

KUVASSA SE ON VAALEA LUMILUOLAN

SUUAUKKO

03: TÄSSÄ KUVASSA TYHJÄ TILA OIKEALLA PELKISTÄÄ KUVAA JA TUO

PÄÄKOHTEEN ESIIN. KIIPEILIJÄN KATSEELLE JÄÄ TILAA

6

5. Katsetta kuljettavat linjat

Kuva copyright Fernand Hick

Huonosti sommiteltu kuva jättää katsojalle epäselväksi, mitä pitäisi katsoa. Hänen huomionsa ei

kiinnity mihinkään vaan katse vaeltaa kuvassa ilman päämäärää. Sisällyttämällä kuvaan jokin

katsetta ohjaava elementti, kuvaaja voi määrätä katsojan katseen liikkeen kuva-alalla.

Linjojen avulla kuvaan voi saada voimakkaan kolmiulotteisuuden tunnun. Mutkitteleva linja

kuljettaa katseen läpi koko kuvan kohti pääkohdetta.

Linjoja on kaikkialla, seinissä ovissa. Niitä muodostavat tiet, polut, sähkölinjat…katsetta voidaan

ohjata myös näkymättömillä linjoilla, kuten kuvassa olevan henkilön katseen suunnalla ti liikkeen

suunnalla.

Siis…linjat ovat tärkeä sommitteluelementti

01: ESIMERKKIKUVASSA ON VOIMAKAS

LINJA, ET VOI ESTÄÄ KATSETTASI

SEURAAMASTA SITÄ.

02: KAUKAISUUTEEN HÄIPYVÄT TOLPAT

MUODOSTAVAT KOLMIULOTTISEN NÄKYMÄN

03: AITATOLPPIEN JONO JOHDATTAA

KATSEESI KUVAN KOHTEESEEN, PIENEEN HAHMOON KUVA-ALAN REUNASSA.

7

6. Käytä lävistäjiä

Kuva copyright Jure Kravanja

Horisontaaliset linjat tuovat kuvaan rauhallisen ja staattisen tunnelma. Pystylinjat ilmentävät

pysähtyneisyyttä ja pysyvyyttä. Jos haluat kuvaan draamaa, liikettä ja mielenkiintoista tunnetta,

käytä muussa suunnassa kuva-alan lävistäviä linjoja.

Kuvaan sellaisia voi tuoda vaihtamalla kuvakulmaa tai polttoväliä. Epätavalliset kuvakulmat

muodostavat kiinnostavia linjoja, koska perspektiivi vääristyy. Laajakulmaisilla polttoväleillä tai

kallistamalla kameraa alas tai ylös, kuvaan saa uuden kuvakulman.

Joskus lävistäjiä voi tehdä kuvaan heilauttamalla kamera kuvattaessa. Epäterävyys tuo kuvaan

uudenlaisen efektin. Menetelmää (Dutch Tilt) voi kuitenkin soveltaa vainharvoin.

Hyvä osata koska….diagonaalilinjat tuovat kuvaan voimaa ja liikettä

01: KÄYTTÄMÄLLÄ

LAAJAKULMAOBJEKTIIVIA, TULET

LUONEEKSI DIAGONAALEJA

AUTOMAATTISESTI

02: MATALA KUVAKULMA PAKOTTAA

KALLISTAMAAN KAMERAA, MIKÄ

VOIMISTAA LÄVISTÄVIÄ LINJOJA

03: LINJAA ON VAHVISTETTU JÄTTÄMÄLLÄ TILAA HEVOSTEN LIIKKEEN

SUUNTAAN

8

7. Tilaa liikkeen suuntaan

Kuva copyright Max Earey

Vaikka kuvaaja pysyy paikallaan, voi kuvaan saada liikkeen tunnun. Kuvaa katsottaessa nähdään

mitä on tapahtumassa ja aivomme välittömästi muodostavat kuvan tapahtuman jatkosta. Katse

siirtyy automaattisesti liikkeen suuntaan. Jos liikkeen suuntainen katse törmää kuvan reunaan ja

jatkaa ulos kuvasta, katsojan tunne ei ole hyvä.

Sama tulee muistaa myös ihmisiä kuvatessa. Kuvattavan katseelle on hyvä jättää tilaa.

Siis kohteen edessä saisi mieluusti olla enemmän tilaa kuin sen takana.

Miksi näin…

01: LIIKKUVA AUTO TARVITSEE

TILAA MINNE LIIKKUA, JOS TILAA

EI OLE, KUVA NÄYTTÄÄ OUDOLTA.

02: KUVASSA TIEN VOIMAKKAAT

LINJAT VOIMISTAVAT LIIKKEEN

TUNTUA. JOS AUTO OLISI

HIEKKAKENTÄLLÄ, SE EI NÄTTÄISI

LIIKKUVAN YHTÄ NOPEASTI.

03: KUVAAJA ON KALLISTANUT KAMERAA VOIMISTAAKSEEN LIIKETTÄ

9

8. Tausta

Kuva copyright John Powell

Älä keskity pelkästään kohteeseen, tarkkaile myös taustaa. Mieti millä täytät kuvan, kohteella vai

kaikenlaisella sälällä. Taustaa ei useinkaan voi eliminoida, mutta sitä voi kontrolloida, heikentää

sen vaikutusta.

Olet varmaan huomannut, että siirtymällä hiukan, voit vaikuttaa taustaan paljon. Taustan saa

sumeaksi käyttämällä pientä syväterävyyttää eli suurta aukkoa tai pidentämällä polttoväliä.

Kaikki tietysti riippuu siitä, onko tausta oleellinen osa kuvan sisältöä ja tarinaa. Tausta voi olla

arvoitus, kuten yllä olevassa kuvassa.

Miksi…olkoonkin tylsää puuhaa, mutta tausta on saatavakuntoon

01: KÄYTÄ PITKÄÄ POLTTOVÄLIÄ JA

SUURTA AUKKOA KAUKANA OLEVAN

TAUSTAN SUMENTAMISEKSI

02: TÄYTÄ KUVA-ALA KOHTEELLA:

TAUSTALLE JÄÄ VÄHEMMÄN TILAA

03: KIINNITÄ HUOMIOTA KUVAKULMAAN

JA SIJOITTUMISEESI KUVATTAVAN JA

TAUSTAN SUHTEEN

10

9. Käytä värejä luovasti

Kuva copyright Jure Kravanja

Kirkkaat päävärit kiinnittävät huomiota ja näyttävät silmään hyviltä, kun niillä on kontrastina

vastaväri. On kuitenkin muitakin konsteja muodostaa värikontrasti. Värikkäät kuvaelementit

yksivärisellä taustalla esimerkiksi.

Yllättävää kyllä, yhden värin eri sävyjä sisältävät kuvat ovat mielenkiintoisia. Maisemakuva on

parempi, jos valo on pehmeä ja hämärä.

Kuvan voi siis rajata myös värien mukaan.

Esimerkkejä: abstraktin kuvan muodostaminen onnistuu värejä käyttämällä

01: SININEN MUODOSTAA

KELTAISEN TAI ORANSSIN KANSSA

VASTAVÄRIKONTRASTIN, JOKA ON

TEHOKAS EFEKTI.

02: RAJAAMINEN ON OLEELLINEN

ASIA KUN KÄYTÄT VÄRIKONTRASTIA

03: VAHVA ORANSSI ON TEHOKAS,

KOSKA SE ON SIJOITETTU SIVUUN.

KUVITTELE MILTÄ KUVA NÄYTTÄISI, JOS ORANSSI OLISI KESKELLÄ-

11

10. Säännöt on tehty rikottavaksi

Kuva copyright John Powell

Sommittelu on visuaalista puhetta, sommittelun avulla voit kertoa tarinan. Ihan samalla tavalla kun

joskus kirjoittaessa tai puhuessa käytämme huomiota herättävää tai provosoivaa, sääntöjä rikkovaa

kieltä tarkoituksena herättää huomiota, voimme kuvasta tehdä mielenkiintoisen rikkomalla

yleispäteviä sääntöjä.

Vahinkoja ei lasketa. Sääntöjä ei voi tarkoituksellisesti rikkoa, ellei tunne niitä. Paras tapa on

keskittyä ilmaisuun yhden vaikutustavan kautta kerrallaan, ettei kuvasta tule täysin käsittämätön.

Katsoja kuitenkin lähtökohtaisesti katsoo kuvaa luontaisella tavalla olettaen sen olevan sääntöjen

mukainen.

Vaikka kuinka yritetään opetella hyvän kuvan muodostaminen hyvän sommittelun ja visuaalisten

periaatteiden mukaan, löytyy aina upeita kuvia, joissa niitä ei ole noudatettu.

Jotta kuva olisi tolkullinen…riko vain joitain sääntöjä, älä kaikkia.

01:NAISEN KATSEELLE EI OLE JÄTETTY

TILAA. KATSOJAN KATSE JOUTUU HETI

KUVAN ULKOPUOLELLE. KUETN HUOMAAT,

SE KUITENKIN PALAA VÄLITTÖMÄSTI

TAKAISIN KUVAN TOISEEN REUNAAN

02:MIEHEN KATSE MUODOSTAA LINJAN

KANHDEN HENKILÖÄN VÄLILLE

03: PÄÄKOHDE ON TERÄVÄ, JA SIJOITETTU HYVIN KOLMANNESTEN

LEIKKAUSKOHTAAN. MISHAHMO TASAPAINOTTAA. TAUSTA ON SUMEA,

JOLLOIN ETUALA EROTTUU. KOLMIULOTTEISUUS VOIMAKAS.