1/2016 HELMIKUU · Aikaperspektiiviä tarvitaan, koska materi-aalihankkeissa ja puolustusyhteistyön ke-hittämisessä puhutaan vähintään 10 vuo-den sykleistä. Puolustuksen pitemmän

Etätyö käyttöön puolustusvoimissa

KRIHA-extra

9

22

1/2016 HELMIKUU

2

1/2016 HELMIKUU

Taitto: Simo Nummi 040 532 [email protected]

Painotalo Eura Print Oy

TOIMITUS:Laivastokatu 1 b00160 HELSINKI

PÄÄTOIMITTAJA:Juha SusiPuh. 040 301 [email protected]

TOIMITUSSIHTEERI:Samuli VahteristoPuh. 050 561 [email protected]

VAKITUISET AVUSTAJAT:Marko JalkanenPuh. 040 301 [email protected] Kymäläinen040 828 [email protected] MäkinenPuh. 050 594 [email protected] PenttinenPuh. 050 443 [email protected] VihurilaPuh. 040 518 [email protected]

OSOITTEENMUUTOKSET:040 301 [email protected]

SUOMEN ALIUPSEERI 1930-44,ASEMIES 1945,SAULI 1946-53,ALIUPSEERI 1954-74,TOIMIUPSEERI 1974-89.

PÄÄLLYSTÖLIITONÄÄNENKANNATTAJA86. vuosikertailmestyy 6 kertaa vuodessa.ISBN 0788-8554

EUROMIL

SIS

ÄLT

ÖV A K I O PA L S T A T

PÄ

ÄLU

OTT

AM

US

MIE

HE

T

S

AN

AN

SÄ

ILÄ

R

AJA

JÄR

JES

TÖPÄ

ÄLL

IKK

Ö

LI

IKU

NTA

PÄ

ÄLL

YS

TÖN

NA

ISE

T

E

VP

6 7 11 12 35 38 39

414151820212225262832

Jaksamisessa ollaan äärirajoilla

PÄÄLLYSTÖ BRIEFLY

PÄÄLLYSTÖLEHTI 2016, aineisto- ja ilmestymispäivätnumero aineisto ilmestyy 2 22.3. 13.4. 3 25.5. 15.6. 4 18.8. 7.9. 5 14.10. 2.11. 6 25.11. 15.12.

Aineiston voi toimittaa päätoimit-tajalle tai toimitussihteerille alla oleviin sähköpostiosoitteisiin. Toi-mitus päättää julkaisukynnyksestä.Kirjoittajat vastaavat omista kirjoi-tuksistaan.

Sopimuksista pidetään kiinni

Tehtävänkuvauksen haasteet

Kehityskeskustelusta enemmän irti

Erimielinen suoritusarviointi

Koulutuksesta apua kehittämiskeskusteluun

Upseerien ammattijärjestöjen yhteistyö on tiivistynyt

Kriisinhallinnan palvelussuhteen ehdot muuttuivat

Rakkaudesta lajiin

Erimielisyystapauksia kriha-henkilöarvioinneissa

Kaartin jääkärirykmentin kuulumisia

Kokemuksen kautta henkilöstöjohdon ammattilaiseksi

Kansikuva: Etätyö hyväksyttiin osaksi Puolustusvoimien organisaation toimintaa, mikä on iso edistysaskel. Kuva: Pasi Jalkanen

s. 22–27

Laivastokatu 1 b, 00160 HELSINKI • www.paallystoliitto.fi • [email protected] • 040 301 9290 • (09) 726 2299 (faksi)Toimisto avoinna arkisin 9.00–15.00. • s-posti: [email protected]

Puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa 040 301 9291, 0299 500 783. Järjestöpäällikkö Arto Penttinen 040 301 9292, 050 443 1409. Järjestösihteeri Anja Mustajoki 040 301 9290, Järjestösihteeri Minna Laitinen 040 301 9297.Pääluottamusmiehet Marko Jalkanen 040 301 9295, 0299 500 798, Juha Susi 040 301 9294, 0299 500 787, Jukka Mäkinen 040 301 9296, 050 594 4613. HUOM! Tekstiviestit eivät toimi 040-alkuisissa numeroissa.

PÄÄLLYSTÖLIITTO RY.

PÄ

ÄK

IRJ

OIT

US

Jaksamisessa ollaan äärirajoilla

LAKIASIAINNEUVONTA: Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004, (09) 586 2867 e-mail: [email protected]. (Ota yhteys liiton toimistoon ennen oikeusavun pyytämistä.)

Puolustusvoimauudistuksen välitilinpäätös on kaik-kien nähtävillä ja koettavissa omakohtaisesti. Uu-distuksen tavoitteet on saavutettu virallisten tul-kintojen mukaan, mutta millä hinnalla? Uudistuksen

tavoitteena ollut ammattisotilaiden määrä, noin 8 000 tehtä-vää, ei ole toteutunut, mikä on aiheuttanut kaikille henkilös-töryhmille joko suoraan tai välillisesti isoja tehtävien sisällön muutoksia ja työmäärien huomattavaa kasvua. Tehtävät ja henkilöstömäärä eivät uudistuksen jälkeen vastaa toisiaan, mikä heijastuu työssä jaksamiseen.Erityinen huoleni kohdistuu ydintoimintaa hoitavien henki-löiden jaksamiseen. Näissä ammattisotilaiden hoitamissa tehtävissä työmäärien kasvu on ollut huomattavan suurta. Joukko-osastovierailujen yhteydessä niin henkilöstö kuin työnantajan edustajat ovat tuoneet esille huolensa siitä, kau-anko henkilöstö jaksaa tällä menolla, jos mitään tehtäviä ei uskalleta karsia. Työnantajan edustajat ovat puun ja kuoren välissä määrit-täessään tavoitteita, millä tasolla mikäkin tehtävä pyritään hoitamaan ilman, että valmiudelliset seikat ja palvelusturval-lisuus eivät vaarantuisi. Tosiasia on, että henkilöstömäärän osalta ollaan jo kriittisellä alueella, kun huomioidaan varus-miesten ja reserviläisten koulutukseen liittyvät tavoitteet. Työssä jaksaminen muodostuu useista eri kokonaisuuksis-ta, joita voidaan mitata eri menetelmillä ja suureilla. Työ-ilmapiirikyselyiden mukaan jaksamista edistää selkeästi työyhteisössä vallitseva hyvä me-henki, ja toisaalta sitä hei-kentävät huonot työskentelyolosuhteet sekä töiden epäta-sainen jakautuminen. Me-henkeen ja töiden oikeudenmukai-seen jakautumiseen voidaan vaikuttaa työyhteisön sisältä, mutta työskentelyolosuhteisiin vaikuttamisen mahdollisuu-det ovat rajalliset. Tilahallinnan osalta olemme valitettavasti menossa suuntaan, mikä ei ainakaan edistä työssä jaksa-

mista. Avokonttorit ja ”nopein käsi voittaa” –tyyppiset työpisteet ei-vät sovellu millään tavoin tehtäviin, joissa joudutaan käsittelemään henkilöön meneviä asioita tai muuten arkaluontoisia tietoja – puhu-mattakaan suunnittelu- tai asiantuntijatyöstä. Etä- ja hajautettu työ voivat oikein käytettynä lieventää edellä mainittuja haittoja, mutta eivät voi kuitenkaan kokonaan poistaa niitä haittoja, mitkä aiheu-tuvat siitä, että henkilöllä ei ole omaa työpistettä virkapaikallaan.Työssä jaksaminen on kokonaisuus, mihin kuuluu olennaisena osa-na myös se, että perusasiat ovat kunnossa. Mikäli virkamiehen tulee jatkuvasti murehtia taloudestaan ja perheensä hyvinvoinnis-ta, olemme kestämättömän haasteen edessä. Virkamiesten osalta tulisi kyetä luomaan olotila, jossa ei jatkuvasti kohdattaisi asioita, joilla on tarkoitus heikentää palvelussuhteeseen liittyviä etuuksia. Muutamia jaksamista edistäviä asioita voisi miettiä uudelleen virka-miesten tukemiseksi. Reppureiden ja muiden palvelussuhdeasun-noissa asuvien osalta tulisi kyetä ohjaamaan työnantajan tuki si-ten, että ei jatkuvasti tarvitsisi miettiä subventioon liittyviä asioita ja etenkin tuen päättymistä. Vuosilomien lyhentämiseen tähtäävät toimet tulee lopettaa heti, sillä tällä asialla ei ainakaan tueta jak-samista pitkällä tähtäimellä. Valmiuden ylläpitoon tulee luoda me-kanismit ja sopimusmääräykset, jotka antavat selkeitä vastauksia työn sidonnaisuuksista ja maksettavista korvauksista ilman, että virkamiehen tarvitsee joka kerta miettiä asemaansa suhteessa työnantajaan ollessaan vapaalla.

Sakari Vuorenmaa puheenjohtaja

4

Puolustusvoimauudistuksen ta-voitteiden täyttymisestä laa-ditaan virallinen rapotti, joka julkaistaan kevään aikana. Ra-portin laatii Pääesikunta ja minis-

teriö arvioi sitä osaltaan. Yleisesti voidaan todeta, että uudistuksen päätavoitteet ovat täyttyneet. Tilahallinnan kustannuksia joudumme kuitenkin vielä tarkastelemaan, sillä ne ovat edelleen noususuunnassa, ja tästä kehityksestä pyrittiin nimenomaan eroon, tiivistää vuoden alussa puolustus-ministeriön kansliapäällikkönä aloittanut Jukka Juusti Puolustusvoimauudistuksen jälkeisen tilannekuvan. Juustin kansliapäällikön pesti alkoi poik-

Kansliapäällikkö Jukka Juusti:

Sopimuksista pidetään kiinniTeksti ja kuva: Antti Kymäläinen

keuksellisen vilkkaana ajankohtana. Puo-lustusministeriössä valmisteltavana ole-van puolustusselonteon lisäksi ministeriö osallistuu ulkoministeriön johdolla tehtävi-en ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä erillisen Nato-selvityksen laadintaan. Samoin vireillä ovat tärkeät tiedusteluun ja valmiuteen liittyvät lainvalmistelut. Kaiken tämän päälle tulevat puolustuksen mega-luokan strategiset hankkeet - merivoimien Laivue 2020 ja ilmavoimien Hornet-kalus-ton korvaaminen.- Strategisia hankkeita valmistellaan usei-den hallinnonalojen yhteistyönä. Puolus-tusministeriön ohella työhön osallistuvat omalta osaltaan valtiovarainministeriö, ul-

koministeriö sekä työ- ja elinkeinoministe-riö, kertoo poikkihallinnollisen työryhmän ja hankkeiden ohjausryhmän puheenjohta-jana toimiva Juusti.

Pitkäjänteinen tuki välttämätönPuolustusselonteossa tullaan analysoi-maan Suomen toimintaympäristön muu-toksia ja tulevaa kehitystä sekä osaltaan

Kansliapäällikkö Jukka Juusti on ollut tyytyväinen puolustusministeriön ja järjestöjen kriisinhallinnan yhteistyö-elimen toimintaan. Palvelussuhteen ehdoista on päästy yhteisymmärryk-seen.

5

Jukka Juusti- Puolustusministeriön kanslia- päällikkö- Toiminut aikaisemmin PLM:n re-

surssipoliittisen osaston osas-topäällikkönä, Pv:n sotatalous-päällikkönä ja pääinsinöörinä, puolustusmateriaaliosaston johta-jana Euroopan Puolustusvirastos-sa ja puolustusmateriaaliasiantun-tijana Suomen Nato-edustustossa sekä Elektroniikkakeskuskorjaa-mon johtajana

- Insinöörikenraalimajuri- Diplomi-insinööri, Master of De-

fence Administration -tutkinto (Cranfield Institute of Technology)

- 60-vuotias- Naimisissa, kaksi lasta- Harrastaa liikuntaa ja lukemista- Motto: Kohti uusia haasteita

myös Puolustusvoimauudistuksen vaiku-tuksia. Näiden pohjalta arvioidaan puolus-tuksen muutostarpeita.- Tärkeintä olisi saada pitkäjänteinen, vaa-likaudet ylittävä, yhteiskunnan tuki puolus-tuksen kehittämiselle ja varmistaa tähän tarvittavat resurssit, tiivistää Juusti puo-lustushallinnon odotukset tulevalta selon-teolta. Aikaperspektiiviä tarvitaan, koska materi-aalihankkeissa ja puolustusyhteistyön ke-hittämisessä puhutaan vähintään 10 vuo-den sykleistä.Puolustuksen pitemmän ajanjakson määrä-rahoihin vaikuttaa Suomen yleinen talousti-lanne, jonka suunta näyttää nyt huonolta. Juusti on kuitenkin toiveikas isojen hankkei-den toteuttamismahdollisuuksien suhteen, vaikka ne edellyttävätkin erillisrahoitusta.- Hallitusohjelmassa on maininnat sekä merivoimien alushankinnoista että ilmavoi-mien hävittäjähankkeesta. Jos mennään ohjelman mukaan, ollaan hyvillä vesillä. Vuoden 2019 määrärahakehyksiin on jo varattu erä alushankintaan, joten tältä osin tilanne näyttää hyvältä, arvioi Juusti.Vaikeuksiin törmätään, jos maan talous sakkaa enemmän ja puolustushallinnol-takin edellytetään mittavia lisäsäästö-jä. Silloin tulee suuria ongelmia. Juusti ei kuitenkaan usko, että Suomen puolustus-ratkaisun perusperiaatteita ryhdyttäisiin muuttamaan. Nykyiset lakisääteiset tehtä-vät, yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustamisen periaate säilyvät.

Toimintamenosäästöt pienistä puroistaPuolustuksen tulevaisuuden varmistami-sen ohella puolustushallinnossa joudutaan ratkomaan kuluvan vuoden määrärahojen riittävyyttä. - Joudumme säästämään toimintamenois-ta 13,6 M€, mikä on iso ylimääräinen ra-site. Tämä koetaan raskaana, koska olem-me jo 4 - 5 vuoden ajan säästöjä tehneet, toimintamme virtaviivaistamisen ohella, harmittelee Juusti.Kansliapäällikön mukaan säästövelvoite kootaan hallinnon yleisiä kuluja karsimalla, tilahallinnan ylläpitomenoja leikkaamalla ja suosittelemalla henkilöstölle lomarahojen vapaaehtoista vaihtamista vapaaksi.Palkkaliukumasäästöinä puolustushallin-non toimintamenoista leikattiin runsaat 7 M€. Puolustushallinnon liukumat ovat ol-leet muuta valtionhallintoa suuremmat. Henkilöstöjärjestöjen piirissä on ollut pel-koa, että kohdennettu säästö pakottaisi rikkomaan tehtävien vaativuuteen ja hen-kilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa palkkausjärjestelmää.Kansliapäällikkö hälventää pelkoja ja sa-

noo, että voimassa olevia palkkausjär-jestelmäsopimuksia noudatetaan. Kaikki säästötoimet tehdään järjestelmän sääntö-jä kunnioittaen.- Kyllä tämä vaikea tasapainoilun paikka on, mutta pidämme tehdyistä sopimuksis-ta kiinni, vakuuttaa Juusti.

Kriha-tehtäviin vapaaehtoisenaAmmattisotilaiden velvollisuus osallistua kriisinhallintatehtäviin nousee tavan takaa keskusteluun. Mikä on kansliapäällikön nä-kemys - pakolla vai vapaaehtoisesti? - Kriha-tehtävien osalta vapaaehtoisuus toi-mii ja järjestely tuottaa hyvän lopputulok-sen, linjaa Juusti.Kriha-palvelukseen liittyvät asiat ovat hä-nelle tuttuja - Juusti johti neljän vuoden ajan puolustusministeriön ja järjestöjen yhteistyöelintä, jossa käsiteltiin kriisinhal-lintatehtävissä palvelevan henkilöstön pal-velussuhteen ehtoja. Ehdoista on päästy yhteisymmärrykseen, eikä vapaaehtoisuu-teen perustuva järjestelmä ole tuottanut ongelmia.- Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon osalta tilanne on toisenlainen. Jos Suomi valtiona sitoutuu avustamaan vaikkapa Ruotsia, vapaaehtoi-suusperiaatteesta joudutaan joustamaan. Valtiolla pitää olla työkalut asian hoitami-seen, tarkentaa Juusti.Hän korostaa, että osallistumispakko kos-kisi valtaosin avunantotilanteita EU:n sisäl-lä, ei siis tehtäviä unionin ulkopuolella, esi-merkiksi Afrikassa.

Johtajareservin paikkaaminen vaikeaaUuden eläkelain myötä ammattisotilaiden eläkeikä nousee kahdella vuodella, minkä seurauksena sodan ajan johtajareservi ku-tistuu. Juusti muistuttaa, ettei muutosesi-tys lähtenyt puolustushallinnosta.- Esitimme loppuun saakka eriävän mieli-piteemme eläkeiän nostamiseen ja myös vaihtoehtoisia malleja järjestelylle. Näillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta päätökseen.Puolustusministeriö on nyt aloittamassa selvitystä, miten supistuvaa johtajareser-viä tulevaisuudessa paikataan. Juustin mu-kaan tehtävä näyttää vaikealta, vaikka jon-kinlainen rahapottikin tarkoitukseen olisi käytettävissä.- Yritämme parhaan kykymme mukaan pai-kata tilannetta, vaikka vaihtoehtoja ei hir-veästi olekaan.Pääministeri Sipilän hallitus on ottanut edeltäjistään poikkeavan toimintatavan työ-markkinaratkaisujen edistämiseksi. Aikai-semmin niitä pyrittiin avittamaan erilaisilla porkkanoilla, kuten verohelpotuslupauk-silla. Sipilän hallitus on lähinnä tarjonnut

keppiä - jos sopimusta ei synny, työehtoi-hin puututaan pakottavalla lainsäädännöllä. Työmarkkina-asiat eivät kuulu kansliapäälli-kön toimenkuvaan, mutta Juusti on seuran-nut tilannetta julkisen keskustelun kautta ja muodostanut oman henkilökohtaisen näke-myksen asiasta.- Sopimisen kautta olisi hyvä päästä eteen-päin - tämä olisi paras tie. Tästä vallinnee yksimielisyys osapuolienkin välillä. Jos so-pimusta ei synny, sitten hallitus päättää, muotoilee Juusti kantansa.

Nimityksessä ei poliittista kytkentääEnnen nimityspäätöstä kansliapäällikön vi-ran täytöstä käytiin värikästä keskustelua. Kahden loppusuoralle päässeen hakijan vertailuissa ei oikein tahdottu pysyä asias-sa ja poliittisesta virkanimityksestäkin vih-jailtiin. Jäikö kisan voittajalle prosessista jotakin hampaankoloon?- Olen aina ollut ja olen edelleenkin sitoutu-maton virkamies, kuittaa Juusti epäilyt ni-mityksen poliittisista taustoista.Juusti sanoo keskittyvänsä uuteen työhön-sä ja katsovansa tulevaan - menneeseen hänellä ei ole tarvetta tähyillä. Hampaan-koloon ei ole jäänyt mitään eikä mihinkään suuntaan.- Minulla on edelleen hyvät suhteet kaikkiin yhteistyötahoihin, toteaa Juusti.

6

Tänä vuonna on ensimmäisillä uusil-la sotilailla mahdollisuus irtisanou-tua ns. 48/55-mallin mukaisesti. Kyseiset henkilöt käyttävät oikeut-

taan erota palveluksesta 48-vuotiaana ja saada sotilaseläke 55-vuotiaana, siirtymä-kauden jälkeen 57-vuotiaaana.Oikeus on vain upseereilla ja opistoupsee-reilla. Määritelmän mukaisesti uusi upsee-ri tai opistoupseeri on tullut Puolustusvoi-mien tai Rajavartiolaitoksen palvelukseen 1.1.1993 tai sen jälkeen ensimmäistä ker-taa tai katkoksen jälkeen uudelleen upsee-rin tai opistoupseerin virkaan.Keva on jo toimittanut ensimmäisiä laskel-mia palvelushistoriasta näille uusille soti-laille heidän pyynnöstä. Kurssien 48 - 51 opintososiaalisessa asemassa oli eroavai-

Uudet sotilaat:

Onko harjoittelija-aika sotilaseläkeaikaa?Teksti: Juha Susi

suuksia, joten osalla kurssin harjoittelu-kausi on luettu sotilaseläkeajaksi, osalla ei. Samoin harjoittelujakson kirjaamisessa nimikirjoihin on suuria eroja eri hallintoyk-siköissä.- Pääesikunnan vuosien takaisen ohjeen mukaan jakso piti kirjata siten, että henkilö oli nimitetty harjoittelijan virkaan. Tiedossa on, että harjoittelujakson ajaksi henkilöitä on nimitetty myös tilapäiseksi virkamiehek-si. Pääesikunta aikanaan määritti, ettei ky-seistä, koulutukseen sisältynyttä ohjattua harjoittelujaksoa lueta sotilaseläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. Linjaus vahvistettiin Valtiokonttorista, jonka tulkinnan mukaan kummassakaan vaihtoehdossa harjoitte-lujaksoa ei lueta eikä olisi tullut lukea so-tilaseläkeajaksi. Jakson palkallisuudesta

huolimatta sitä ei siis lueta palvelusaikavaa-timuksiin eikä siitä saa sotilaskarttumaa. Saattaa olla, että joissakin yksittäistapauk-sissa nimikirjamerkintää ei ole tunnistettu harjoittelujaksoksi, everstiluutnantti Mika Peltoniemi puolustusministeriöstä kertoo. Otetaan esimerkki: henkilö on palvellut ker-santtina väliaikaisen kouluttajan määräai-kaisessa virassa v. 1992 ja mennyt opis-toupseerin peruskurssille tämän jälkeen tammikuussa 1994. Hänet on nimitetty virkaan vasta valmistuttuaan v. 1996. Tuo palvelus va-kersanttina (23-vuotiaana) ei oi-keuta henkilöä vanhaksi sotilaaksi, vaikka palvelus on tapahtunut ennen 31.12.1993. Esimerkin väliaikaisen kersantin viran (=so-tilasvirka) ja kurssin jälkeen tapahtuneen, varsinaiseen virkaan nimittämisen väliin tu-lee kurssinaikainen katkos. Tämä merkit-see ko. henkilön kohdalla, että hän on ns. uusi sotilas.Henkilöjärjestöt ja Keva tapaavat maalis-kuun aikana eläkeaiheeseen liittyen. Mikäli sinulla on kysymyksiä, joihin et ole saanut vastauksia jäsenosiosta, lähesty paikallista luottamusmiestä. Kokoamme edunvalvon-taputkessa esille nousseet kysymykset en-nen tilaisuutta.

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

SAN

AN S

ÄILÄ

7

Suomen hallitus on tuomassa eduskunnan käsittelyyn lakieh-dotuksen, joka kieltää yleissito-vat virka- ja työehtosopimukset.

Lakiehdotusta valmistellessaan hallitus on kuullut omia nimettöminä pysytteleviä työlainsäädännön asiantuntijoitaan, joi-den enemmistön (10 %) mielestä ammat-tiliittojen sopimat työehdot rikkovat pe-rustuslaissa turvattuja yksilön vapauksia. Asiantuntijat painottavat, että yksittäisellä kansalaisella on perustuslaillinen oikeus sopia omista asioistaan miten haluaa. Li-säksi aikaisempi sopimuskäytäntö on to-dettu kartellilainsäädännön ja sen pohjana olevien EU-oikeussäännösten vastaiseksi tilanteissa, jossa useampi ammattiliitto on yhdessä sitoutunut noudattamaan jäsen-tensä osalta samalaisia työehtoja.Jatkossa työehdoista on mahdollisuus so-pia ainoastaan yksilötasolla henkilökoh-taisesti työnantajan tai tämän edustajan kanssa. Hallituksen aikaisempi tavoite pai-kallisen sopimisen laajentamisesta todet-tiin riittämättömäksi kilpailukykyloikaksi.- Päätettiin porukalla loikata heti pitemmäl-le. Ammattiliittojen kanssa vatulointi saa nyt riittää. Työehtoneuvottelujen tuominen paikalliselle tasolle olisi vain siirtänyt riite-lyn työpaikoille, perustelee nimettömänä pysyttelevä hallituslähde.Uuden sopimuskäytännön tavoitteena on lisätä kilpailua työntekijöiden välillä sekä työehdoista että työpaikoista. Hallitus ko-rostaa, että nimenomaan kilpailu on mark-kinatalouden käynnissä pitävä voima, joka mahdollistaa Suomen menestyksen glo-baalissa taloudessa ja sen myötä kan-salaisten hyvinvoinnin. Markkinatalouden näkymätön käsi ohjaa jokaisen yksilön hä-nelle sopivaan tehtävään ja palkkatasoon työmarkkinoilla. Työelämän ulkopuolelle jäävä riittävän suuri työvoimareservi pitää osaltaan huolen siitä, etteivät työvoimakus-tannukset karkaa käsistä. Kun työehtojen yleissitovuuden kahleet murtuvat, yksilöta-solta löydetään helpommin niitä, jotka ovat valmiita joustamaan työehdoistaan yhtei-sen hyvän varmistamiseksi. Aivan kokonaan ei entisiä työehtokäytäntö-jä hylätä. Pysyvänä elementtinä säilyy työn-antajan tulkintaetuoikeus - työnantajan nä-kemystä kustakin työehdosta noudatetaan

Työelämään kaivattuja joustoja

Teksti: Antti Kymäläinen Kuva: Samuli Vahteristo

niin kauan kuin työntekijä ja työnantaja kes-kenään muusta sopivat. Mahdollisille työ-riitaneuvotteluille on varattu kaksi päivää vuodessa: loppiainen ja helatorstai. Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, jää työnantajan kanta voimaan. Myös lakko-oikeus säilyy - tosin hieman mo-dernisoituna: työntekijä voi vapaasti men-nä lakkoon ilmoitettuaan siitä työnantajal-le kirjallisesti puoli vuotta aikaisemmin, ja työnantajalla on oikeus palkata lakon ajaksi sijainen. Työnantajalla on oikeus rajoittaa lakkoilua siten, että työpaikalta voi olla la-kossa vain yksi työntekijä kerrallaan. Lakon päättymisestä on työntekijän ilmoitettava työantajalle puoli vuotta ennen sen loppu-mista. Työnantajalla on oikeus harkita, an-taako työntekijän työhön paluuilmoitus ai-hetta toimenpiteisiin. Mutta oikeus lakkoon siis säilyy Suomen ratifioimien kansainvä-listen työoikeusnormien velvoittamana, ko-rostetaan hallituslähteistä.Uudistuksen ehkä suurin etu on sen mu-kanaan tuoma työelämän joustavuus. Jat-kossa sekä palkkaus että työaika joustaa, venyy, muovautuu ja mukautuu sekä so-peutuu työpaikan kulloisenkin työtilanteen ja työnantajan palkanmaksukyvyn mukai-sesti. Silloin, kun työtä ei ole, työntekijällä on mahdollisuus viettää laatuaikaa läheis-tensä kanssa ja vastaavasti ruuhkahuippui-na voidaan työskennellä pitempään ilman jäykkien sopimusten kahleita.Julkiselle sektorille lainsäädäntöpaketti tuo sen rahoituksen erityispiirteiden vuoksi yk-sityisiä aloja laajempia joustoja palkanmak-suun. Virkamiesten palkkakustannukset ka-

tetaan tuottavia työntekijöitä verottamalla, ja tähän rahoituspohjaan liittyy monia epä-varmuustekijöitä maan kokonaistuotannon ja suhdanteiden vaihteluiden vuoksi. Jat-kossa virkamiehille maksetaan palkat ker-ran vuodessa jälkikäteen, mikäli verotuloja on kertynyt enemmän kuin niitä on muihin menoihin tarvittu. Järjestelyllä katsotaan olevan yleistä taloudellisuutta edistäviä kerrannaisvaikutuksia: palkanmaksun sito-misen muihin menoihin uskotaan suitsivan valtion ja kuntien holtitonta rahankäyttöä. Lakiesityksen läpimeno eduskunnassa sel-laisenaan ei ole vielä täysin varmaa. Vakiin-tuneiden menettelytapojensa mukaisesti hallitus voi vielä karsia, täsmentää tai muu-toin muuttaa esitystään. Mahdollista on myös lakiehdotuksen vetäminen pois käsit-telystä tai sen korvaaminen jollain muulla työelämää kehittävällä lakihankkeella. Tai sitten hallitus tekee tyystin jotain muuta en-nen kokematonta.

8

Kuva: Lapin matkailu

Puolustusvoimien toimintameno-rahoituksessa on merkittävä vaje, ja Suomen hallituksen ke-hyspäätösten leikkaukset pyri-tään kattamaan toimintaan ja

rakenteisiin tehtävillä säästöillä. Henkilöstö-menoista tavoitellaan vuosien 2016–2020 välillä lähes 60 miljoonan euron säästöjä. Menoja pyritään rajoittamaan muun muas-sa vahvalla suosituksella vaihtaa lomaraho-ja vapaaksi. Hallintoyksiköiden on käsketty selvittää kehityskeskusteluiden yhteydes-sä, kuka on halukas lomarahojen vaihtoon suosituksen mukaisesti. Vaikka suositus on vahva, niin lomarahan vaihtaminen palkalliseksi vapaaksi perus-tuu aina vapaaehtoisuuteen. Suositella sitä kuitenkin voi, etenkin reppureille ja muille lisälomaa kaipaaville, jotta virastoon saa-daan henkilöstömenojen säästöjä aikaan. Lomarahojen vaihtamisella tavoitellaan vähintään 2,5 miljoonan euron vuotuista säästöä. On oletettavaa, että mikäli sääs-tötavoitteisiin ei päästä, johtaa se tulevai-suudessa hyvinkin radikaaleihin pakkosääs-tötoimiin. Tähän mennessä puolustusvoimissa on vaihdettu lomarahoja keskimäärin kahden lomapäivän edestä. Nyt pääesikunta suo-

sittaa, että palkattu henkilöstö vaihtaisi lomarahojaan vapaaksi vähintään kolmen lomapäivän edestä. Lomarahojen vapaak-si vaihtamisessa on lopunperin kyse siitä, että virkamies ostaa itselleen lisää vuosilo-mapäivän kaltaisia päiviä. Virantoimitus näi-nä päivinä on keskeytynyt. Toisin sanoen lomarahanvaihtovapailla virkamies voi täy-dentää muutoin vajaata lomaviikkoa saa-dakseen täyden viikon vuosilomaa. Vapaa annetaan lomarahan maksuvuoden tai sitä seuraavan kalenterivuoden aikana.Yhden lomarahalla vaihdettavan lomapäi-vän hinta on 4,4 % virkamiehen kesäkuun kuukausipalkasta. Vaihdettavista päivistä muodostuva summa vähennetään loma-

Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen kauden palkkoja korotettiin 1.2.2016 lukien yleiskorotuksella. Neuvotteluissa korjattiin myös len-nonvarmistusvastuulisän täysimääräistä määrävuosikorotusta miehittämättömien sotilasilma-alusten lennokkitoiminnassa.

OTV-palkkataulukko 1.2.2016 alkaenVAATILKA VAATI HENKI 0%

0-1,97%

2,0-2,612%

2,7-3,017%

3,1-3,422%

3,5-3,827%

3,9-4,232%

4,3-4,637%

4,7-5,0

1 1 414,14 1 414,14 1 513,13 1 583,84 1 654,54 1 725,25 1 795,96 1 866,66 1 937,37

2 1 524,09 1 524,09 1 630,78 1 706,98 1 783,19 1 859,39 1 935,59 2 011,80 2 088,00

3 1 645,01 1 645,01 1 760,16 1 842,41 1 924,66 2 006,91 2 089,16 2 171,41 2 253,66

4 1 864,88 1 864,88 1 995,42 2 088,67 2 181,91 2 275,15 2 368,40 2 461,64 2 554,89

5 2 108,99 2 108,99 2 256,62 2 362,07 2 467,52 2 572,97 2 678,42 2 783,87 2 889,32

5A 2 253,31 2 253,31 2 411,04 2 523,71 2 636,37 2 749,04 2 861,70 2 974,37 3 087,03

6 2 413,16 2 413,16 2 582,08 2 702,74 2 823,40 2 944,06 3 064,71 3 185,37 3 306,03

6A 2 496,77 2 496,77 2 671,54 2 796,38 2 921,22 3 046,06 3 170,90 3 295,74 3 420,57

6B 2 620,21 2 620,21 2 803,62 2 934,64 3 065,65 3 196,66 3 327,67 3 458,68 3 589,69

7 2 833,65 2 833,65 3 032,01 3 173,69 3 315,37 3 457,05 3 598,74 3 740,42 3 882,10

8 3 041,15 3 041,15 3 254,03 3 406,09 3 558,15 3 710,20 3 862,26 4 014,32 4 166,38

Puolustusvoimat suosittaalomarahojen vaihtamista vapaaseenTeksti: Marko Jalkanen

rahasta ja jäljelle jäävä osa korvataan ra-hana. Valtion pitkälomalaisella on mahdol-lisuus vaihtaa lomarahallaan enintään 16 lomarahapäivää; lomaoikeuden ollessa 30 päivää enintään 13 päivää. Myönnetty va-paa voidaan peruuttaa tai keskeyttää, jos sen käyttäminen estyy painavasta syystä, kuten virkamiehen pyytäessä sitä sairau-tensa johdosta. Tällöin peruutettua vapaa-ta vastaava etuus palautuu maksettavaksi lomarahana. Olemme lisänneet liiton jäsensivuille lasku-rin, jolla helpotetaan vaihtamista harkitse-vaa laskemaan oma lomarahansa sekä hin-ta lomarahalla vaihdettaville lomapäiville.

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

Kuva

: Rod

eo

9

Vuoden alussa Puolustusvoimissa otettiin aimo harppaus kohti nykyai-kaista työnantajakuvaa. Etätyö hyväk-

syttiin osaksi organisaation toimintaa, ja sitä voidaan tehdä kaikissa Puolustusvoimi-en hallintoyksiköissä, kun se tehtävän luon-teeseen soveltuu. Etätyötä voidaan tehdä enintään neljä päivää kuukaudessa. Mikäli henkilö tekee samanaikaisesti etätyötä ja hajautettua työtä, niin etätyöpäivät vähen-tävät käytettävissä olevia hajautetun työn päiviä. Kaikissa tapauksissa etätyön ja ha-jautetun työn päivien lukumäärä on yhteen-sä enintään 10 kuukaudessa. Työtä, jota tähän asti on säännöllisesti teh-ty Puolustusvoimien tiloissa, voidaan siis jatkossa tehdä muuallakin. Etätyön organi-soinnissa käytetään apuna tietotekniikkaa, joka mahdollistaa ajasta ja paikasta riippu-mattoman työnteon. Työn tavoitettavuus hyödyntämällä mobiili- ja viestintäteknologi-aa on tänä päivänä vähentänyt merkittäväs-ti paikkasidonnaisuutta ja korvannut osil-taan fyysistä liikkumistarvetta. Muutoksella halutaankin tukea etenkin niitä siirtovelvolli-sia, jotka asuvat kaukana virkapaikastaan. On positiivista, että Puolustusvoimista löy-tyi lopulta rohkeutta uudistaa työn organi-sointi- ja johtamiskulttuuria siten, että ihmis-ten liikuttelun sijaan liikutellaan myös tietoa paikasta toiseen. Myös se on selvää, että kaikki työt ja työtehtävät eivät ole yhtä so-

Etätyö käyttöön PuolustusvoimissaTeksti: Marko Jalkanen Kuva: Pasi Jalkanen

veltuvia etätyönä toteutettaviksi. Kuitenkin tänä päivänä lähes kaikissa työtehtävissä on jotain sellaisia tietotyönä suoritettavia suunnittelu- ja seurantatehtäviä, joita on mahdollista tehdä myös virkapaikan ulko-puolella ja joille työnsuorituspaikalla ei ole mitään merkitystä. Tällä hetkellä tietotekniset syyt rajoittavat etätyön laajentamista noin puolen vuoden ajan, kunnes kaikki julkishallinnon turval-lisuusverkkoon kytkettävän työaseman etäkäyttöominaisuudet on saatu asennet-tua käyttöön. Sen jälkeen organisaatios-sa seurataan mielenkiinnolla ja kerätään kokemuksia, miten hyvin uudistus lähtee liikkeelle. Tarvittaessa etätyö voidaan jon-kin työntekijän osalta lopettaa, jos se ei ota onnistuakseen. Työnantajalle ei luulisi tulosten kannalta olevan eroa, tehdäänkö työ hajautettuna vai etätyönä. Nyt kuiten-kin etätyöpäivien määrä on haluttu rajoittaa neljään päivään kuukaudessa. Toivottavas-ti tätä rajoitetta tarkastellaan ennen pitkää uudestaan. Jossain on jo etäkäteen väläytelty tasa-vertaisuuskorttia: jos etätyö ei ole kai-kille mahdollista, ei sitä annettaisi kenel-lekään. Näiden kollektiiviperusteiden ei pitäisi liittyä millään tavalla keinoihin, joilla pyritään edistämään perheestään erilleen muuttamaan joutuneen yksilön työhyvin-vointia. Puolustusvoimauudistuksen kaltai-

sella siirtoruletilla ei ollut tasavertaisuuden kanssa mitään tekemistä: toiset joutuivat muuttamaan perheestään erilleen ja toiset eivät. Vain harvalla pakkosiirretyllä sosiaa-liset perusteet vaikuttivat uuden työpaikan sijaintiin.Väitän, että etätyö parantaa ennen pitkää henkilöstöjohtamista. Tähän asti monella esimiehellä etätyön vastustus on perustu-nut tietämättömyyteen siitä, että tekisikö hänen alainen töitään etätyöpäivänä. Mut-ta mistä esimies tietää sen, tekeekö hänen alaisensa työpaikalla töitä, ellei hän seuraa työn tuloksia? Tänä päivänä moni esimies kuvittelee johtavansa alaisiaan, kun näkee heidän liikkuvan työpisteen käytävillä, tie-tämättä yhtään alaisten sen päivän työn tehosta tai työsuoritteista. Etätyöstä so-vittaessa tulee varmuudella etukäteen mie-tittyä, mitä ja millaisia tuloksia esimiehet alaisiltaan odottavat. Etätyö tulee olemaan myös lääke tilahal-linnan sopeuttamistoimille, jotka ovat ensi vuonna ennennäkemättömiä. Monista kiin-teistöistä luovutaan ja jääviin tiloihin suun-nitellaan 20 %:n ylibuukkaus. Jatkossa esimerkiksi liikkuvalle henkilöstölle ei tar-jota enää omaa henkilökohtaista työpistet-tä. Toimenpiteet vähentävät varmuudella myös hajautetun työn pisteitä, mutta täytyy toivoa, että jatkossa ne korvataan etätyö-välinein.

PÄÄL

UO

TTAM

USM

IEST

EN P

ALST

AT

10

Puolustusvoimauudistuksen muka-naan tuomat organisaatio- ja teh-tävämuutokset heijastuivat myös edunvalvojien arkeen viime vuon-

na. Tämä näkyi annetuissa palveluissa, mutta myös ajankäytön ongelmina. Edun-valvojien oli yhä vaikeampaa tarjota palve-luitaan jäsenistölle. Ajankäyttöongelmina olivat liki aina virkatöistä johtuvat haasteet. Edunvalvontatehtävien vaikeus oli harvem-min esteenä. Ajankäyttöongelma kannat-taa ottaa esille esimiehen kanssa, vaikka-pa kehityskeskustelun yhteydessä.Edunvalvojien tarjoamat palvelut noudatte-livat pitkälti samoja aiheita kuin aikaisem-pinakin vuosina. Eniten kysyttiin opastusta tehtävänkuvausten laatimisessa ja arvioin-tiperusteluissa. Tämä selittynee Puolustus-voimauudistuksen yhteydessä virkamies-töinä laadittujen kuvausten päivittämisessä todellisuutta vastaavaksi. Eläkelain muu-

tokset ja niiden heijastukset sotilaisiin kiin-nostivat luonnollisesti myös jäsenistöä. Muita aiheita olivat työaika-asiat sekä Puo-lustusvoimauudistukseen ja Rajavartiolai-toksen sopeuttamisohjelmaan liittyvät ky-symykset.Tarjotut palvelut heijastuvat suoraan tule-viin kurssitoiveisiin. Niihin halutaan kou-lutusta, ja tätä myös tullaan tarjoamaan. Kaikilla kursseilla ohjelmaan sisältyvät elä-keinfot sekä ajankohtaiskatsaukset. Tämän

lisäksi järjestetään keväällä ja syksyllä tee-moitetut kurssit. Näiden tarkempi sisältö ratkeaa helmikuussa.Edunvalvojien mielestä parhaimpina tiedon-lähteinä toimivat liiton omat koulutuskurs-sit. Heti tiukassa imussa tulee Päällystö-lehti.

Edunvalvojien ajankäyttö on kortilla, ja yhä useampi raportoi siihen liittyvistä ongel-mista.

Toimintaympäristö!

B4) Onko sinulla esiintynyt ajankäyttöongelmia HED-tehtävien hoitamiseen?!

0,0%!

5,0%!

10,0%!

15,0%!

20,0%!

25,0%!

30,0%!

35,0%!

40,0%!

45,0%!

50,0%!

Kyllä, jatkuvasti! Kyllä, joskus! En osaa sanoa! Ei juuri ollenkaan tai harvoin!

Ei ollenkaan!

Onko sinulla esiintynyt ajankäyttöongelmia !HED-tehtävien hoitamiseen!

2_2015! 1_2015! 2_2014! 1_2014! 2_2013! 1_2013! 2_2012!

Kuva

: Rod

eo

Edunvalvojat raportoivatTeksti: Juha Susi

Jäikö tammikuussa palkasta vähemmän käteen? Ennakonpidätysprosentti nou-datteli joulukuuta eikä palkkataulukois-

sa tapahtunut muutoksia. Mikä siis muuttui?Muutos selittyy työttömyysvakuutusmak-sun nousulla. Eduskunta päätti hallituksen esityksestä vahvistaa vuodelle 2016 työt-tömyysvakuutusmaksun 1,15 prosenttiin palkasta. Viime vuonna vastaava maksu oli 0,65 prosenttia. Vaikka luvut tuntuvat pie-niltä, tapahtui maksussa 76,9 prosentin nousu. Vuositasolla tämä tarkoittaa muuta-

.

Joulukuun sopimustoiminnan seuran-taryhmässä käytiin virkaehtosopi-musneuvottelut Rajavartiolaitoksen työaikasopimuksen muuttamisesta.

Työnantajan tarjouksessa nykyistä viras-totyön puskurityöaikaa koskevat sovelta-misohjeet oli poistettu kokonaan, koska työnantajalla on tarkoitus tehdä kokonaan uusi liukuvan työajan järjestelmä ja ottaa se käyttöön työnantajapäätöksellä, ei so-pimalla. Lisäksi tarjouksessa oli mukana virastotyön tasoitusvapaajärjestelmä lähes vastaavalla tavalla kuin se on jaksotyössä sovittu. Eroavaisuus tuli siinä, että kaik-ki järjestelmään menevät tunnit menisivät tunti tunnista periaatteella eikä korotettu-na, kuten jaksotyöhön liittyvässä järjestel-mässä.Kaikilla järjestöillä ei ollut valmiuksia hyväk-syä neuvottelutulosta edes siten, että se olisi alistettu vielä liittojen hallintojen vah-vistettavaksi. Näin ollen neuvottelutulosta ei saavutettu. Työnantaja aikoo näillä nä-kymin poistaa puskurityöaikaa koskevat soveltamisohjeet omatoimisesti työaikaso-pimuksesta ja antaa liukuvaa työaikaa kos-kevan päätöksen yksipuolisesti. Ko. pää-tös oli käsiteltävänä Rajavartiolaitoksen yhteistoimintalautakunnassa tammikuussa. Päätöksen toimeenpanoa saattaa vaikeut-

Neuvottelutulosta ei saavutettu Työnantajapäätös liukuvan työajan järjestelmästä tulossa?Teksti: Jukka Mäkinen Kuva: Päällystölehden arkisto

taa merkittävästi Kieku-järjestelmä. Jos se ei työnantajan malliin taivu kohtuullisil-la kustannuksilla, uuden järjestelmän käyt-töönotto jää ajatuksen asteelle.Mahdollisesti käyttöön otettavassa järjes-telmässä on useita epäselvyyttä aiheutta-via kohtia (oma-aloitteisesti tehdyt tunnit, työnantajan määräyksestä tehdyt lisätyöt/ylityöt, keskeytyspäivien vaikutus liuku-masaldoon jne.), joihin päätösluonnos ei anna riittävän selkeää vastausta. Sovelta-misesta tulisi vielä keskustella työnanta-jan kanssa erilaisiin esimerkkeihin nojaten. Tässä on vaarana se, että mikäli sovelta-mista ei saada riittävän selkeäksi erilaisis-sa tapauksissa, soveltaminen menee aina virkamiehen näkökulmasta huonoimmalla mahdollisella tavalla. Lisäksi eteen tulevia soveltamiserimielisyyksiä on hankala rii-tauttaa, koska kyseessä ei ole virkaehto-sopimus, vaan työnantajapäätös.

Matkustamiseen käytetyn ajan muodostuminen työsuoritukseksiTammikuun sopimustoiminnan seuranta-ryhmässä keskusteltiin ja vertailtiin yleisel-lä tasolla nykyistä soveltamiskäytäntöä ja työneuvoston lausuntokäytäntöä koskien matkustamisen lukemisesta työsuoritteek-

si. Pöydässä pyöriteltiin erilaisia esimerk-kejä, mutta mitään konkreettista asian suh-teen ei ole vielä saatu aikaan. Helmikuun kokouksessa on tarkoitus aloittaa niin sa-nottu case-kohtainen tarkastelu ja päästä mahdollisimman monesta esimerkkitapa-uksesta yhteisymmärrykseen, mikä var-masti jatkossa vähentäisi erimielisyysme-nettelyjen tarvetta.

man sadan euron lisämaksua. Oman sum-masi löydät tilinauhasta kohdasta 9003 Tyött.vak.maks.

Mikä tarkoitus kyseisellä maksulla on? Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan pääasiassa ansiosidonnaista työttömyys-turvaa. Työttömyysvakuutusmaksuja mak-savat sekä työntekijä että työnantaja työn-tekijän palkan mukaan. Työnantaja pidättää palkansaajan osuuden työttömyysvakuu-

tusmaksusta palkanmaksun yhteydessä. Kyseinen maksu huomioidaan verotukses-sa, sillä se alentaa tulojen summaa, josta lopulliset maksettavat verot lasketaan.Työttömyysvakuutusmaksua ei pidä se-koittaa työeläkemaksuun, jolla rahoitetaan pääasiassa suomalaisten työeläkkeitä. Myös tämän osan työnantaja pidättää pal-kanmaksun yhteydessä. Sen löydät tilinau-hasta kohdasta 9002 Palkans eläkem,VEL.

Muutoksia palkassaTeksti: Juha Susi

Pääluottamusmies Jukka Mäkisen mu-kaan näkemykset järjestöjen ja työnan-tajan välillä eivät luonnollisestikaan ole yhtenevät, joten helppoa ei yksimieli-syyteen pääseminen tule olemaan edes muutamasta yksittäistapauksesta.

11

JÄR

JEST

ÖPÄ

ÄLLI

KÖ

N P

ALST

A

Kevään puheen-johtajapäivät jaedustajakokousTeksti ja kuva: Arto Penttinen

12

Kevään puheenjohtajapäivät ja edustajakokousKevään puheenjohtajapäivillä 18. - 20.4. ja edustajakokouksessa 8.11. käsitellään vuoden tärkein järjestöllinen asia, eli liiton sääntöihin tehtävät muutokset. Sääntö-muutoksia esiteltiin edustajakokousedus-tajille viime syksyn kokouksessa, ja siellä saatujen palautteiden mukaan liiton asetta-ma sääntötyöryhmä on tehnyt tarkennuksia ja korjauksia useaan pykälään. Yhdistysten toivotaan lähettävän kevään puheenjohtaja-päiville ja syksyn edustajakokoukseen sa-man henkilön edustamaan yhdistystä, jotta sääntömuutosten sisältö on edustajalla hy-vin tiedossa.

Vuoden toimihenkilö ja Vuoden urheilutekoOn jälleen aika tehdä esityksiä Vuoden toi-mihenkilöksi ja Vuoden urheiluteon tekijäs-tä tai tekijöistä. Yhdistyksiltä pyydetään esitykset huomionosoituksen kohteista 23.3. mennessä. Hallitukselle tehtävät esi-tykset voi lähettää liiton toimistolle kirjalli-sena tai sähköpostilla. Liiton hallitus tekee valinnat palkittavista, ja ne julkistetaan lii-ton kevään puheenjohtajapäivillä. Perus-teet Vuoden toimihenkilön valitsemiseksi ovat seuraavat: - Henkilön tulee olla liiton jäsen tai sen työn-tekijä.- Valinta pyritään ensisijaisesti kohdista-maan toimijaan, joka on toiminnallaan merkittävällä tavalla vaikuttanut liiton jäse-nistön edunvalvontaan, asemaan tai hyvin-vointiin.Vuoden urheiluteon osalta katso tarkennuk-set urheilujohtajan palstalta.

Aiotko yrittäjäksi?Akava ja TJS Opintokeskus järjestävät yhteistyössä verkkokoulutuksen yrittäjik-si aikoville tai vasta vähän aikaa yrittäjinä toimineille. Koulutus alkaa 4.4. ja ilmoittau-tuminen päättyy 7.3. Osallistumismaksu on 50 euroa. Koulutus koostuu viidestä verk-koseminaarista. Ilmoittautumiset http://www.tjs-opintokeskus.fi/course/1971#.VgI-VJeHhc4. Asiasta löytyy lisäinfoa liiton jäsensivuilta.

Yhdistysten jäsenlistat ja jäsenmaksupalauteToimisto on lähettänyt yhdistyksille pyyn-nön tarkistaa jäsenlistansa 28.2. mennes-sä. Helpoiten tarkistukset ja tarvittavat korjaukset saa tehdyksi ottamalla nettijä- senrekisteristä Excel-taulukon ja lähettä-mällä sen korjausten jälkeen liiton toimis-toon sähköpostin liitteenä. Nettijäsenre-kisteristä tulee taulukkoon myös jäsenen työpaikka (hallintoyksikkö), jos tieto on

tallennettu jäsenrekisteriin. Liiton hallitus päätti viime joulukuun kokouksessaan, että jäsenmaksupalautteen saamiseksi yh-distysten tulee tarkistaa jäsenlistat kaksi kertaa vuodessa toimiston ilmoittamaan aikaan mennessä ja ylläpitää ajantasaista toimihenkilöluetteloa. Toimihenkilöluette-lot löytyvät liiton jäsensivuilta Yhdistykset-välilehdeltä kunkin yhdistyksen kohdalta. Yhdistykset saavat helmikuun lopulla jäsen-maksupalautteen maksetuista jäsenmak-suista ajalta 1.7. - 31.12.2015.

Kalvosinnapit ja solmioneulaovat oiva lahja yhdistyksen muistaessa an-sioituneita jäseniään. Setti maksaa 30 eu-roa postikuluineen. Tilaukset voi lähettää toimiston sähköpostiin [email protected].

LAKIASIAINNEUVONTA Asianajotoimisto Lindell (02) 251 1004, (09) 586 2867 [email protected]. Ota yhteys liiton toimistoon ennenoikeusavun pyytämistä.

13

Kapteeni Jaakko Levä (Meriv) ja yliluutnantti Santtu Kytöjoki (Il-mav) aloittivat alueellisina pää-luottamusmiehinä vuoden alussa.

Millaisin miettein he keskittyvät puolustus-haarojensa opistoupseerien edunvalvon-taan?Upseeriperheessä lapsuutensa viettänyt Jaakko Levä on ennen nykyistä tehtävään-sä ehtinyt palvella Savon prikaatissa ja Kaartin jääkärirykmentissä. Edunvalvontau-ra käynnistyi v. 2007 Merisotakoulussa, jonne siirtymisen yhteydessä hän sai hoi-taakseen varaluottamusmiehen tehtävän. Myöhemmin pesti vaihtui luottamusmiehen tehtäväksi ja 1.1.2016 alkaen Merivoimien alueelliseksi pääluottamusmieheksi.- Puolustushaaran edunvalvonnan ajan-kohtaiset haasteet liittyvät meripalve-lukseen eli meripalvelu-korvaukseen ja varallaolosta maksettaviin lisiin. Tulevaisuu-dessa suurimman osan haasteista mieles-täni muodostavat supistuvan rahoituksen vaikutukset henkilöstön hyvinvointiin, Jaak-ko Levä pohtii.Levän mielestä Päällystöliitto on onnistu-nut keskittymään oleellisiin asioihin edun-valvonnassaan. Muuttuviin tilanteisiin on reagoitu ajoissa ja riittävällä tarkkuudella. - ”Koneisto” on rakennettu siten, että aina löytyy henkilöstöedustaja, jonka apuun voi luottaa. Kaikki opistoupseerien henkilöstö-edustajat tekevät pyyteetöntä työtä vain yhden tavoitteen saavuttamiseksi – oikea kohtelu sille, jolle se myös kuuluu, tuore pääluottamusmies sanoo. Santtu Kytöjoki aloitti edunvalvontatyönsä heti valmistumisen jälkeen vanhempien kol-legojen, erityisesti Tapani Mäen ja Lasse Huntuksen, ”vahvassa ohjauksessa”.- Palvellessani Rovaniemellä osallistuin yh-distystoimintaan, ja siirryttyäni Ilmavoimien viestikouluun aloitin lähes suoraan paikallis-tason varaluottamusmiehenä ja myöhem-min otin luottamusmiehen pestin vastaan, Santtu muistelee alkuaikoja.Ilmavoimien alueellisena varapääluot-tamusmiehenä hän aloitti vuosikymme-nen vaihteessa ja pääluottamusmiehenä 1.1.2016 alkaen.

Edunvalvonnallisesti keskeisimpinä asioina Kytöjoki näkee vaativimpien tehtävien säi-lymisen opistoupseereilla sekä parhaillaan muutoksessa olevan sotilasilmailun lisäjär-jestelmän sitouttamiseen liittyvät asiat. Tu-levaisuuden haasteina hän pitää väheneviä resursseja, jotka tulevat vaikuttamaan toi-mintoihin ja henkilöstöön. - Haluaisin kiittää edeltäjääni, kapteeni Jou-ni Nyströmiä vuosien yhteistyöstä sekä saamastani ohjauksesta pääluottamusmie-hen tehtävään. Olen tehtävässäni jäseniä

Merivoimien alueellinen pääluottamusmies, kapteeniJaakko Levä (46 v)- Peruskurssi 49 lääkintälinja 1992,

Jatkokurssi 2 esikuntalinja 2002, siviilissä datanomin tutkinto 2008

- Asuu Helsingissä, perheeseen kuu-luu Tuija-vaimo ja 11-vuotias Ilona-tytär

- Palvelee Merisotakoulun esikunnas-sa tietohallintopäällikkönä

- Vapaa-aikana puuhastelee tietoko-neiden parissa sekä viettää laatuai-kaa tyttären ja vaimon kanssa

Ilmavoimien alueellinen pääluottamusmies, yliluutnantti Santtu Kytöjoki (37 v)- Peruskurssi 56 ilmavoimien viestilin-

jan johtokeskusopintosuunta 2001, Ilmavoimien jatkokurssi 2010, sivii-lissä metsäalan perustutkinto

- Asuu Uuraisilla, perheeseen kuuluu vaimo ja yhdeksän kuukauden ikäi-nen tytär

- Palvelee Ilmasotakoulun koulutus-keskuksessa johtokeskusryhmässä opetusupseerina

- Vapaa-aika kuluu kodin askareissa sekä ajan salliessa metsästyksen, kalastuksen, mökkeilyn ja metsän-hoidon parissa

- Yrittää löytää aikaa myös kuntolii-kunnalle ja moottoripyöräilylle

Uusilla alueellisilla pääluottamusmiehillä yksi yhteinen huoli:

”Miten henkilöstö kestää supistuvien resurssien rasitukset?” Teksti: Matti Vihurila Kuva: Juha Susi

varten, joten ottakaa rohkeasti yhteyttä. Toivon kuitenkin, että tässäkin muistettai-siin ”virkatie”: moni asia on hoidettavissa paikallistason luottamusmiehen toimenpi-tein. Lähivuosina suuri joukko edunvalvojia on eläköitymässä, ja uusien on syytä aloit-taa kouluttautuminen heidän tehtäviinsä hy-vissä ajoin, Santtu Kytöjoki kannustaa.

Alueelliset pääluottamusmiehet kapteeni Jaakko Levä ja yliluutnantti Santtu Kytöjoki ovat huolissaan henkilöstön jaksamisesta.

VASTAA

Johtaa

suunnitteleekäskeevalmistelee

ohjaa

14

Tehtävänkuvaus muodostaa pe-rustan palkkaukselle, ja se on syytä pitää ajan tasalla. Kuva-uksen sisältöä tulee tarkastella vähintään kerran vuodessa ke-

hityskeskustelujen yhteydessä ja varmis-tua siitä, että kuvaus vastaa käskettyjä työtehtäviä. Kuvauksen paikkansapitävyy-den vastuu ei ole jakamaton, vaan se on jaettu sekä esimiehelle että tehtävänhoita-jalle. Mitä sitten, jos työtehtävät ovat muut-tuneet ja tehtävänkuvausta tulee päivittää? Aloitteen tehtävänkuvauksen tarkistami-sesta voi tehdä esimies tai tehtävänhoita-ja. Myös luottamusmies tehtävänhoitajan pyynnöstä tai työnantajan edustaja voivat tehdä aloitteen. Tehtävän sisältö -kohta on kuvauksen tär-kein osio. Siinä jaotellaan työtehtävät kol-mesta viiteen toimintakokonaisuuteen ja prosenttiosuuteen. Nämä muodostavat yhteensä sata prosenttia tehtävästä työs-tä. Muuttuneessa tehtävässä muutokset on kirjattava tarkasti sekä tehtävän sisäl-tö -osioon että kuvauksen lopussa olevaan muuttuneet asiat/tehtävässä tapahtuneet oleelliset muutokset -osioon. Pelkkä huo-mautus tehtävämuutoksista tehtävänkuva-uksen lopussa ei ole riittävä kirjaus, vaan muutokset tulee olla todennettavissa myös tehtävän sisällöstä.Joskus kuvaus vaatii päivitystä, vaikka itse tehtävä ei olekaan muuttunut. Tämä on ollut yleistä ja tarpeellista niissä kuva-uksissa, jotka laadittiin virkamiestyönä Puolustusvoimauudistuksen suunnitteluvai-heessa. Päällystöliiton koulutetuilta luotta-musmiehiltä saa apua, kuinka työtehtävät

Kuvaukseni vaatii päivitystä, mitä teen? Teksti: Marko Jalkanen

voisi kirjata kuvaukseen, jotta ne tulevat OTV-arviointijärjestelmässä oikealla tavalla huomioiduksi. Luottamusmiehet eivät puu-tu itse työjärjestykseen, vaan ainoastaan opastavat kuvauksen laadinnassa.Työpisteen työjärjestys määrittelee sen, millaisia tehtäviä organisaatiossa työsken-televiltä edellytetään. Tehtävänkuvauksissa nämä tehtävät pilkotaan yksittäisten työn-tekijöiden työjärjestyksiksi. Työpisteen tehtävänkuvaukset muodostavat kokonai-suuden, josta selviää se, kenen vastuulle mitkäkin yksittäiset työtehtävät on määrät-ty. On myös huomioitava, että yksittäinen työntekijä saattaa tuoda omaan tehtävään oman erityisosaamisensa kautta jotain sel-laista, mikä ei liity välittömästi oman lähi-työpisteen työjärjestykseen, mutta mikä muutoin on työntekijälle käsketty hoidetta-vaksi.

Mitä töitä kuvaukseen kirjataan ja miten?Tehtävänkuvausten tulee kuvata aidosti niitä tehtäviä, joita henkilö tosiasiallisesti tekee. Kuvauksesta tulee ilmetä, millaisia vastuita tehtävänhoitajalta edellytetään työ-tehtäviensä hoitamisessa. Joissakin puo-lustusvoimien palkkausjärjestelmissä vas-taa-verbin käyttöä on kehotettu välttämään tehtävänkuvauksissa, koska se ei riittäväl-lä tarkkuudella avaa toiminnallista näkökul-maa tehtävän sisällössä. OTV-järjestelmäs-sä asia on toisin. Opistoupseeritehtävien vaativuudenarviointi tehdään erikseen mää-riteltyjen vaativuustekijöiden avulla, joista ”vastuu” muodostaa yhden kolmesta pää-tekijästä. Tästä johtuen tehtävänkuvauk-

sesta tulee nimenomaan ilmetä, millaisia vastuita tehtävänhoitajalta edellytetään työ-tehtäviensä hoitamisessa. Arviointiryhmät osaavat verrata työn vaativuutta tehtävien välillä, jos joku vastaa vuodevaatteiden tuu-lettamisesta ja samaan aikaan toinen vas-taa jonkun toimialan talouden ja resurssien suunnittelusta.Eräässä tapauksessa teonsana ”vastaa” oli käsketty korvata tehtävänkuvauksessa ”osallistuu” verbillä: esimies tulkitsi teh-tävänhoitajan olevan vain mukana toimin-nassa aktiivisena jäsenenä, vaikka tehtä-vänhoitajan vastuulle oli käsketty yhtä sun toista projektia. Hallintoyksikön työjärjes-tyksessä esiintyi rajoite, että vastuu olisi vain virkaan tai organisaatioon liittyvä ver-bimäärite eikä sanaa ”vastaa” saanut käyt-tää tehtävänkuvauksissa. Tämän kaltaiset rajoitteet on ammuttava heti alas. Olemme tarkentavin virkaehtosopimuksen sopineet OTV-tehtävien vaativuu den arviointijärjes-telmästä, jossa ”vastuu” on merkittävin tekijä vaativuutta arvioitaessa. Vastuussa olevalta edellytetään johtamista, ohjaa-mista sekä koordinointia. Mikäli sanalla ”vastaa” kuvataan parhaiten sitä, millaisen asiakokonaisuuden tai toimenpiteen toteut-tamisesta tehtävänhoitaja on vastuussa, tulee se näin myös kirjata kuvaukseen. Toi-sekseen oikeuskäytäntö ei miltään osin tue näkemystä siitä, että vain yksi henkilö olisi työpisteellä vastuussa muiden virkamies-ten tekemisistä. Sillä, että sanaa ”vastaa” käytetään teh-tävänkuvauksissa, ei ole tarkoitus riistää esimiesten virka-asemaan liittyviä vastuita. Valtion virkaehtosopimuslain nojalla tämä ei ole edes mahdollista. Toisin sanoen vi-ranomaisen virkavastuuta ei tule sotkea tehtävänhoidolliseen vastuuseen. Täytyy myös ihmetellä tällaista esimiestyötä, kun jo organisaation ja sen työntekijöiden kehit-tymisenkin kannalta olisi tärkeämpää kan-nustaa työntekijöiden vastuunottoa eikä vähätellä sitä. On selvä ero sillä, mikä on virkavastuu ja vastuu siitä, kuinka työnte-kijät sen itse kokevat. Tuleekin ymmärtää, että laadukkaasti tehdyt tehtävänkuvauk-set ovat osa organisaation ja sen töiden kehittämistä: tällöin kaikille on selvää, mikä työtehtävä tai työnvaihe on kenenkin vas-tuulla.

tehtävän-

kuvaus

Suoritus-

arviointi

15

Turhaa ajanhukkaa vai mahdollisuus vaikuttaa? Vuosittaiset kehityskes-kustelut ovat käynnissä. Meneekö keskustelu taas samalla kaavalla -

käydään pakolliset osuudet nopeasti läpi ja väännetään suoritusarvioinnista? Kehitys-keskustelussa paljon on esimiehen kontol-la. Alainen voi kuitenkin vaikuttaa keskus-telun onnistumiseen valmistautumalla ja olemalla omatoiminen. HyödyllisyysTyöpisteen esimies saa palautteen työilma-piirikysylyn kautta siitä, kuinka alaiset ko-kevat tilanteen hyödyllisyyden. Mikäli arvo poikkeaa naapurityöpisteistä tai on alempi kuin ylemmän tason, tulee hälytyskellojen soida. Olisiko tarve kouluttautua? Työterve-yslaitoksen Parempi työyhteisö -kyselyssä vain 28 % vastaajista piti kehityskeskus-telua hyödyllisenä. Joskus kehityskeskus-telusta tulee palkkaneuvottelu, jota sen ei tulisi olla missään nimessä. Jos tilaisuutta ei hyödynnetä aitona vuorovaikutustilaisuu-tena, milloin se tehdään? Saunaillassako?

ran vuoden päästä? Ideana on seurata pit-kin arviointikautta, mitä pitää saavuttaa ja mitä on saatu aikaiseksi. Itselleen muistiin kirjatut havainnot on help-po ottaa mukaan seuraavaan keskuste-luun. Samoin mikäli huomaat kesälomien jälkeen, ettei tavoitteiden suhteen ole saa-vutettu vielä mitään, on helpompaa tehdä ryhtiliike. Kielletyt aiheet?Kyseessä on vuorovaikutustilanne, jolloin ti-lanteessa ollaan tasavertaisina. Esimiehen voi keskeyttää tarvittaessa, eikä kiellettyjä aiheita ole. Jos jokin hiertää, tulee se tuo-da esille. Vaihtoehtona jäädä yksin hiertä-vän ajatuksensa kanssa on huono ratkaisu. Mielipahan siemenen ei kannata antaa itää.

Kirjoituksessa on hyödynnetty osittain Työ-terveyslaitoksen aineistoa.

ValmistautuminenAjankohta, käytettävä tila, häiriötekijöiden eliminointi. Näiden luulisi olevan peruskau-raa, mutta siitä huolimatta kuulee aina ker-tomuksia hätäisistä tilaisuuksista. Palaveri alkaa tunnin päästä, eiköhän me ennätetä ennen sitäkin. Tätä lausetta ei varmaan-kaan kukaan haluaisi kuulla keskustelun alussa, samoin piippaavat kännykät tai säh-köpostit pois.Keskusteluun mennessä kannattaa listata vähintään ajatustasolla, missä on onnistu-nut ja mikä tukee päätelmää. Pelkältä fiilis-pohjalta annettu tai saatu arvio on riippu-vainen päivästä. Samoin tuleva koulutus ja kehittyminen tulee olla etukäteen mietitty-nä. Kehittymisen ei tarvitse aina olla jonkin kurssin käymistä tai oikeuden hankkimista. Se voi olla uuteen ohjelmistoon perehty-mistä tai vaikkapa uusien työmenetelmien omaksumista. SeurantaTulostitko tulevan kauden tavoitteet ilmoi-tustaulullesi? Palaatko niihin seuraavan ker-

Kehityskeskustelu - kuinka saada

enemmän irtiTeksti: Juha Susi Kuva: Marko Ylönen

16

Kapteeni Timo Gröhn toimii Kulje-tuskeskuksen päällikkönä Karjalan prikaatissa. Hän yksi niistä opis-toupseereista, jotka joutuvat käy-

mään kehityskeskusteluita myös esimies-roolissa.- Johtamani Kuljetuskeskus vastaa Karjalan prikaatin kuljetus- ja kuljetusmateriaalipal-velujen tuottamisesta sekä prikaatin soti-laskuljettajien ajokorttiopetuksesta ja am-mattipätevyyskoulutuksesta. Keskuksessa on viisi osastoa, ja hallinnollisia alaisia mi-nulla on 27, Gröhn selventää johtamaansa keskusta.

Kehityskeskustelu esimiehen roolissaTeksti: Juha Susi Kuva: Puolustusvoimat

Vuosittain hän käy kehityskeskustelut seit-semän henkilön kanssa. He työskentele-vät osastonjohtajina ja Autokoulunjohtaja-na sekä kuljetuskeskuksen toimistossa, ja edustavat opistoupseereita, aliupseereita ja siviilihenkilöitä. - Lisäksi käyn tietenkin oman kehityskes-kusteluni pataljoonan komentajan kanssa.Kapteeni Gröhn on hyödyntänyt tarjottua kehityskeskustelukoulutusta jo usean vuo-den ajan.- Olen saanut eväitä kehityskeskustelujen käymiseen koulutuksessa. Asiat ja ohjeis-tus kuitenkin päivittyvät ja tuntuu, että vuo-

den aikana jotain jopa unohtuukin. Tänä vuonna uutena asiana tuli jaksamiseen liit-tyvä kysymyspatteri. Kaikki kehityskeskus-teluun liittyvä, päivitetty materiaali löytyy kätevästi R-asemalta, Gröhn kertoo saa-mastaan koulutuksesta.Kun esimies ja alainen ovat opistoupseere-ja, ei käyty keskustelu eroa millään tavalla muiden kanssa käydyistä keskusteluista.- Se ei poikkea millään tavalla, vaan arvioin-nit ja keskustelun sisältö käydään annetun ohjeistuksen mukaisesti. Osaamisen kehit-tämisessä on joskus pieniä haasteita. Ura-polut ovat opistoupseereilla kapeat, mutta useimmilla siviileillä mahdollisuudet ovat vielä rajallisemmat. Tämä vaikuttaa seu-raajasuunnitelman laatimiseen ja vaikeut-taa samalla tehtäväkiertoa. Tehtäväkierto on hyväksi työssäoppimisenkin kannalta.

Kuljetustoimialalla siviilioppilaitokset tarjoavat onneksi enemmän mahdol-lisuuksia osaami-sen lisäämiseen esim. yhteistoimin-nassa Logistiikka-

koulun kanssa, Gröhn jatkaa.Oikeudenmukaisen suoritusarvioinnin anta-minen alaisille on onnistunut Kuljetuskes-kuksen päälliköltä hyvin tähän mennessä.- Kehityskeskusteluissa ei ole ollut varsi-naista erimielisyyttä, mutta syvällisiä kes-kusteluja on joskus kyllä ollut. Asioista on aina päästy alaisen kanssa yhteisymmär-rykseen keskustelun aikana. Esimiehe-nä tietenkin olen jo ennen alaisen kanssa käytävää kehityskeskustelua kirjannut asi-oita itselleni ylös, vahvuusalueet ja kehit-tämisalueet. Olen myös tulostanut itselleni edellisen vuoden suoritusarvioinnin, jonka viereen arvioin kyseisen arviointijakson esi-miesarvion jo etukäteen, Gröhn kertoo val-mistautumisestaan keskusteluihin.

Kapteeni Timo Gröhn on päätynyt alais-tensa kanssa kehityskeskusteluissa aina yhteisymmärrykseen. Tämän ovat mah-dollistaneet oma kouluttautuminen sekä huolellinen valmistautuminen.

Ajantasainen tehtävänkuvaus helpottaa myös

suoritusarviointia

tehtävän-

kuvaus

Suoritus-

arviointi

17

Kaartin jääkärirykmentin huolto-osastolla asiakkuuspäällikkö-nä palveleva yliluutnantti Mauri Saastamoinen on saman ongel-

man edessä kuin useat muutkin päivittäes-sään kuvaustaan. - En ole saanut kuvattua tehtävääni oikein. Tämä näkyy mielestäni suoraan vaativuus-luokassa, Saastamoinen tuskailee.Ongelman muodostavat oikeiden teonsa-nojen löytäminen: onko kyseessä jonkin osakokonaisuuden vastuu vai ollaanko sii-nä osallistujan roolissa. Osallistumisella kun voi olla eri tasoja. On eri asia olla työ-ryhmässä vain jäsenenä kuin aktiivisena vaikuttajana. Samalla tulee miettiä, kuinka aktiivinen vaikuttaminen ilmenee. Vaikutta-vuuden kuvaaminen on haasteellista. Eri tehtävien vaikutus ulottuu omasta työpis-teestä aina kansainväliseen toimintaan.- Jälkikäteen tarkastellen en löytänyt oi-keita termejä, kuinka kuvaisin pääkaupun-

Haasteita kuvauksen laatimisessaTeksti ja kuva: Juha Susi

kiseudun erityispiirteitä. Samoin oma vas-tuuni ei avautunut kuvauksesta selkeästi, ja suoraan sanottuna kuvaukseni jäi ylimal-kaiseksi. Haastetta lisäsi myös uuden teh-tävän kuvaus. Aikaisemmat tehtäväni ovat olleet paljon helpompia kuvattavia, Saasta-moinen toteaa. Helpotusta tehtävänkuvauksen päivittämi-seen saa paikalliselta luottamusmieheltä, joka opastaa laadinnassa. Vastuu laatimi-sesta on aina alaisella ja esimiehellä, ja luottamusmies vain tukee omalta osaltaan. Apuna voi käyttää myös jäsenosion ohjeita.- Toivoisin myös koulutusta paikallisella ta-solla niin työntekijöille kuin esimiehillekin. Jokaisen ammattiryhmän toisistaan poik-keavat tehtävien vaativuudenarvioinnit tuli-si olla myös esimiehille koulutettuna. Tämä antaisi esimiehille ja alaisille tarvittavat re-surssit. Tosin en ole kuullut, että tällaista koulutusta olisi järjestetty, mutta toivotaan.

- Etukäteen valmistautuminen alaisen kehi-tyskeskusteluun on minulle esimiehenä eri-tyisen tärkeää. Olen toisinaan kysynyt pa-lautetta alaisen työskentelystä myös muilta alaisen yhteistyöhenkilöiltä. Tilaisuus on mitä parhain paikka vuorovaikutukselle. Alaisen henkilökohtaiset tavoitteet olen pyrkinyt määrittämään niin, että ne ovat helposti mitattavissa. Tehtävänkuvauksen tulee olla ajan tasalla, jolloin se helpottaa myös arviointia molemmin puolin.- Käytän enemmän aikaa alaisen kanssa käytävän kehityskeskustelun valmisteluun kuin oman kehityskeskusteluni valmiste-luun. Mielestäni hyvä esimies ymmärtää ja osaa toimia myös hyvänä alaisena. Mo-lemmissa tilanteissa olen käyttänyt samaa toimintatapamallia: jos en tiedä jotakin tai asia tuntuu vaikealta, kokeilen kuitenkin re-hellisyyttä ja avoimuutta virhetilanteissakin, Gröhn kertoo periaatteistaan.Kehityskeskusteluiden suurimpana haas-teena Gröhnille ei ole suoritusarvioiden laa-timinen, vaan henkilökohtaisen palautteen anto.- Vaikeinta mielestäni on tuoda alaiselle esiin asioita, joissa hänen tulisi kehittyä. Vahvuusalueista on jo helpompi keskus-tella. Henkilökohtaisen osaamisen kehit-tämisen suunnittelu on myös haastavaa. Seuraajasuunnitelman laatiminen on myös osoittautunut vaativaksi ja haastavam-maksi varmaankin menee tulevaisuudessa koko ajan. Omasta mielestäni olen kehitys-keskusteluissakin avoin, oikeudenmukai-nen ja tasapuolinen kaikkia kohtaan.Seuraajasuunnitelmaan liittyen Kuljetuskes-kuksen päällikön suurin toive on riittävän osaamisen turvaaminen kuljetusalan teh-tävissä.- Minulla on sellainen tilannekuva, että suunnitelmallisuus ja ennakointi tuntuvat tässä asiassa jääneen taka-alalle. Kulje-tustoimialan tehtävät vaativat jo tehtävän edellyttämien oikeuksien ja pätevyyksien saavuttamisen osalta 3 - 5 vuotta henki-lön lähtötasosta riippuen. Lähtökohtaises-ti uusien sopimussotilaiden ja aliupseerien tulisi olla ensimmäiset 2 - 3 vuotta perusyk-sikössä varusmieskoulutuksen parissa. Pe-ruskoulutuksen ja toimialaopintojen jälkeen henkilöt voisivat siirtyä kuljetustoimialalle, Gröhn avaa näkemyksiään.

Yliluutnantti Mauri Saastamoinen kertoo Päällystöliiton pääluottamusmiehelle, mitkä asi-at oman tehtäväkuvauksen laatimisessa ovat ongelmallisia.

18

Aina ei mene niin kuin Strömsössä, ainakaan kehityskeskusteluiden suoritusarviointiosuudessa (SAR). Ajoittain Päällystöliiton toimistol-

lekin saapuu kysymyksiä, kuinka arvioin-tierimielisyyksien suhteen tulee menetellä. Näissä tapauksissa viisaus asuu paikallista-solla. Parhaiten tehdyn työn tuloksen tietä-vät arvioitava ja hänen esimiehensä, lähes poikkeuksetta. On myös työpisteitä, joissa esimies on hyvinkin kaukana alaisen työpis-teestä eikä päivittäistä tapaamiskontaktia ole. Tällöinkin saavutettujen tulosten tulisi puhua puolestaan ja arvioinnin olevan oi-keutettu.Asiaa ohjaavassa normissa (PVHSM HENKI-LÖSTÖALA 075) on annettu selkeä malli,, kuinka arviointierimielisyyksissä menetel-lään. Kehityskeskusteluun ei kannata men-nä takki auki, vaan kummankin osapuolen tulee valmistautua siihen huolella. Etukä-teen laadittu arviointi, lomakkeelle tai pape-rille, auttaa osaltaan, samoin perusteluiden miettiminen. Mikäli kummankin osapuolen perusteltua kantansa ollaan keskustelun jälkeen jostain arviointikohdasta eri miel-tä, jatketaan arviointia eteenpäin eikä kes-keytetä tilaisuutta. Arvioitavalla henkilöl-

Erimielinen suoritusarviointiTeksti ja kuva: Juha Susi

lä on mahdollisuus kirjata näkemyksensä kehityskeskustelulomakkeelle, mikäli hän ei hyväksy esimiehen kirjaamaa keskuste-lun jälkeistä arviointitulosta. Ilman kyseistä merkintää ei voida todeta olevan erimieli-syyttä.Kirjatun erimielisyyden jälkeen tulee esi-miehen järjestää mahdollisimman nopeas-ti tilaisuus, jossa asiaa sovitellaan. Tähän tilaisuuteen osallistuvat asianomaisten li-säksi esimiehen esimies. Mikäli arvioitava henkilö työskentelee perusyksikössä, osal-listuu silloin perusyksikön päällikön lisäksi joukkoyksikön komentaja ja hallintoyksikön esikunnassa työskentelevällä sektorinjoh-taja ja osastopäällikkö. Arvioitava henkilö voi halutessaan pyytää avukseen ja tuek-seen luottamusmiehensä.Tilaisuus on luonteeltaan sovitteleva, ja sii-nä keskustellaan alaisen suoritusarvioinnin tuloksesta ja sen perusteluista. Sovitteluti-laisuudesta ei laadita pöytäkirjaa. Esimies tarkentaa tarvittaessa keskustelun jälkeis-tä arviointitulosta. Keskustelun jälkeen esimies ja alainen allekirjoittavat kehitys-keskustelulomakkeen. Mikäli arvioitava on edelleen tyytymätön arvioinnin tulokseen, hän voi merkitä tyytymättömyytensä tar-

vittaessa perusteluineen arviointilomakkee-seen. Kirjatut näkemykset omakohtaisine arviointeineen ovat hallintoyksikön päälli-kölle lisäinformaatiota, kun hän vahvistaa työpisteen arviointituloksen. Arvioitava alainen voi halutessaan saattaa asian virallisesti hallintoyksikön päällikön ja luottamusmiehen käsiteltäväksi eli välit-tömään neuvonpitoon. Näin pitkälle asian suhteen ei missään nimessä kannata men-nä. Välittömässä neuvonpidossa työnanta-jan edustaja ja luottamusmies käyvät neu-vottelun. Kumpikin heistä on ulkopuolisia arvioimaan saavutettuja tuloksia.Joulukuussa Pääesikunnan henkilöosasto antoi käskyn, jossa käsketään keskustelun käyneen esimiehen perustella esimiehel-leen suoritusarvioinnin nousu tai lasku yli 0,2 pisteellä. Toimintatapa edellyttää kum-paakin osapuolta huolelliseen perusteluun arviointiin liittyen.

Osapuolet eivät välttämättä aina ole samaa mieltä suoritusarvioinnista. Parhaaseen tulokseen päästään sovitte-lemalla.

19

Rajavartiolaitoksen palkkausjärjes-telmästä tehdyn tarkentavan virka-ehtosopimuksen (RVLPJTARKVES) 4 §:n mukaisesti työnantaja päät-

tää tehtävistä ja niiden muutoksista. Tehtä-vän vaativuusluokan määrittäminen perus-tuu tehtävänhoitajan ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtäväku-vaukseen sekä virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Avoimen tehtävän tehtäväkuvauksen laatii esimies. Tehtä-vänhoitajan aloittaessa avoimen tehtävän hoitamisen päivitetään tehtäväkuvaus. Tehtävänkuvauksen muutostarvetta tarkas-tellaan vuosittain käytävien tavoite- ja kehi-tyskeskustelujen yhteydessä. Lisäksi tehtä-vän vaativuus tarkistetaan, kun sen sisältö muuttuu olennaisesti. Tällöin aloitteen tar-kistamisesta voi tehdä joko esimies, teh-tävänhoitaja tai häntä edustava luottamus-mies.Luontevin paikka tehtävänkuvauksen päi-vittämiseen on siis vuosittain käytävät ta-voite- ja kehityskeskustelut. Mikäli kuiten-kin kesken vuotta tehtävän sisältö muuttuu olennaisesti, tehtävänkuvaus tulee laatia ja allekirjoittaa esimiehen ja alaisen kesken ja saattaa tehtävä arvioitavaksi palkkatiimin kautta palkkalautakuntaan. Mikäli olet epä-varma siitä, miten tehtävänkuvaus tulee tehtävässäsi laatia, ole yhteydessä paikal-liseen luottamusmieheesi, jolta voit saada apua esimerkiksi eri osatehtäväalueiden määrittelyssä. Tehtävänkuvaus tulee joka tapauksessa laatia mahdollisimman huolel-lisesti. Tämä helpottaa oleellisesti palkkatii-mi- ja palkkalautakuntakäsittelyä.Palkkalautakuntakäsittelyn jälkeen hallin-toyksikön päällikkö vahvistaa vaativuusar-vioinnin ja -luokan sekä tehtäväkohtaisen palkanosan. Tehtäväkohtainen palkanosa maksetaan vaativuusluokan vahvistamisen jälkeen tehtäväkuvauksen allekirjoittamista seuraavan kalenterikuukauden alusta luki-en.

Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestel-mästä tehdyn tarkentavan virkaeh-

tosopimuksen (RVLPJTARKVES) 11 §:n mukaisesti suoritusarvioinnin jäädessä eri-mieliseksi, henkilöllä on oikeus saattaa ar-viointi tarkistettavaksi arvioinnin tehneen esimiehelle. Mikäli henkilö on tämänkin jäl-keen tyytymätön arvioinnin tulokseen, hän voi merkitä tyytymättömyytensä arviointilo-makkeeseen. Tämän jälkeen hallintoyksi-kön päällikkö vahvistaa suoritusarvioinnin. Mahdollinen luottamusmiehen lausunto tu-lee kirjata arvioinnin yhteyteen.Mikäli suoritusarviointia koskeva erimieli-syys ei edellisessä kappaleessa mainituilla menettelyillä ratkea, sovelletaan mitä asi-asta on sovittu virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 §:ssä. Eli käytännössä hallintoyksikössä virkamiestä edustava luottamusmies käy välittömän neuvonpi-don työnantajan edustajan, pääsääntöises-ti henkilöstötoimiston päällikön kanssa. Jos erimielisyys ei ratkea välittömässä neuvonpidossa, asiasta voidaan käydä vir-kamiestä edustavan pääluottamusmiehen ja Rajavartiolaitoksen esikunnan välillä pai-kallisneuvottelu. Jos tapaus jää edelleen erimieliseksi, siitä ei käydä keskusneuvot-teluja, koska sovellettava RVLPJTARKVES

koskettaa yksinomaan Rajavartiolaitosta. Näin ollen asia voidaan saattaa paikallis-neuvottelujen jälkeen työtuomioistuimen ratkaistavaksi.Työtuomioistuimen ratkaisukäytännön (TT:2008-47, TT:2009-31 ja TT:2014-83) mukaan hallintoyksikön päälliköllä on muun muassa oikeus palauttaa tehdyt suoritusar-vioinnit uudelleen arvioitavaksi ja/tai muut-taa alaistensa tekemiä suoritusarviointeja. Lisäksi työnantajalla on oikeus määritellä hallintoyksikkökohtaisia nousurajoja suori-tusarviointien keskiarvolle. Näin ollen eri-mielisen suoritusarvioinnin vieminen työ-tuomioistuimeen on hyvin haasteellista. Tavoitteena tuleekin olla, että esimies ja alainen pääsevät suoritusarvioinnin tasos-ta yhteisymmärrykseen. Tähän oman li-sänsä tuo suoritusarviointien koordinointi ja sitä kautta hallintoyksiköille määritelty keskiarvojen nousuraja, joka tänä vuonna on 0,02. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kymmenen hengen arviointijoukossa on mahdollista nostaa yhden henkilön suo-ritusta kaksi (2) kymmenystä tai vastaavas-ti kahdelta henkilöltä yksi (1) kymmenys, edellyttäen, ettei kenenkään suoritusta las-keta. Pelivaraa ei siis juurikaan ole.

Erimielinen suoritusarviointiTeksti: Jukka Mäkinen

Tehtävänkuvaus on luontevinta päivittää kehityskeskustelun yhteydessäTeksti: Jukka Mäkinen Kuva: Rajavartiolaitos

RAJ

A

tehtävän-

kuvaus

Suoritus-

arviointi

20

Kehityskeskustelu on esi-miehen ja alaisen välinen suunnittelu- ja palautteenan-totilaisuus. Tilaisuudessa arvioidaan edellisen kauden

toiminta ja saavutetut tulokset, sovi-taan seuraavan kauden tavoitteet ja tärkeimmät tehtävät sekä käsitellään alaisen kehittämistarpeet ja tehtäväha-lukkuus. Tuttu kirjaus on kirjattu Kehityskeskus-telu Puolustusvoimissa -normiin. Sa-mainen määräys velvoittaa myös jär-jestämään työntekijöille ja esimiehille tarvittavaa koulutusta. Valitettavan harvassa hallintoyksikös-sä koulutusta järjestetään tai ainakaan

sitä ei tunniste-ta. Yksi sään-nöllisesti koulu-tusta järjestävä hallintoyksik-kö on Karjalan prikaati, jossa sen vetovas-tuu on kuulunut henkilöstöpääl-

likölle majuri Jussi Aaprolle.- Olen johtanut koulutuksia vuodesta 2009 alkaen. En ole kouluttautunut erityisesti kehityskeskustelun osalta, mutta tietysti asioita on tullut esille mo-nissa muissa yhteyksissä, mm. hen-kilöstöalan toimialapäällikkökurssilla. Samoin pitkä ura eritasoisissa esimies-tehtävissä tuo tietysti oman kokemus-taustan, Aapro avaa omaa osaamis-taan.Koulutustilaisuudet on jaettu kolmeen eri osaan, joilla kullakin on oma asi-antuntijansa. Aapron vastuulle kuuluu kehityskeskustelun perusteet ja sen käyminen. Muita osioita ovat PVSAP-itsepalvelun kehityskeskusteluosion käyttö sekä osaamisen varmistaminen eli henkilökunnan koulutus. - Koulutustilaisuuksia on järjestetty vuo-sittain 3 - 4 saman sisältöisinä. Yleensä joulukuussa on kaksi ja tammikuussa 1 - 2 tarpeen mukaan. Tänä vuonna tilai-suuksiin osallistui 13 uutta tai tulevaa esimiestä. Parhaimmillaan koulutuk-seen on osallistunut 60 henkeä vuo-dessa. Mielestäni koulutus kantaa he-

Keke-koulutusta tarjollaTeksti: Juha Susi Kuva: Puolustusvoimat

delmää, sillä TIP-kyselyissä palaute on ollut hyvää, Aapro avaa tapahtumia.Koulutusosuuden vetovastuu on kap-teeni Petri Peltosella. Hänen virka-tehtäviinsä kuuluu palkatun henkilös-tön koulutuksen ja osaamisen hallinta. Peltosen vastuualueena koulutusti-laisuuksissa on palkatun henkilöstön osaamisen tarkastelu ja sen kehittämi-nen osana kehityskeskustelua.- Oma osioni kehityskeskustelukoulu-tuksessa koostuu lähinnä kolmesta osasta: osaamisvajekartoituksesta, henkilölle kuluvalle vuodelle suunnitel-tujen täydennyskoulutustilaisuuksien tarkastelusta sekä täydennyskoulu-tustarpeiden kartoittamisesta tule-valle vuodelle. Koulutustarve on pää-sääntöisesti organisaatiolähtöinen. Opistoupseerit osallistuvat muiden henkilöstöryhmien tavoin oman ase-lajinsa tai toimialansa täydennyskoulu-tukseen osaamisensa kehittämiseksi. Opistoupseerien kiinnostus palvelus-uran loppuosaa mahdollisesti hyödyt-täviin täydennyskoulutustarjonnan laa-jempiin opintoihin ei ole kuitenkaan ollut vielä kovin vilkasta. Opintojahan on mahdollista suorittaa kokonaisuuk-sina tai osallistua vain osaamisen ke-hittämisen kannalta tärkeisiin osajak-soihin, Peltonen muistuttaa.Valtakunnallista kehityskeskustelukäs-kyä täydentävä käsky astui voimaan joulukuussa. Asiakirjassa annetaan myös ohjeita suoritusarviointeihin liit-tyen. Kyseistä käskyä ei ennätetty si-sällyttämään koulutukseen, sillä osa koulutustapahtumista oli jo pidetty. - Jalkautimme käskyn työpisteisiin nor-maaliin tapaan, Aapro kertoo asiakir-jan jakelusta. Uutena asiana prikaatin kehityskes-kusteluissa on henkilökunnan jaksa-miseen liittyvä kysymyspatteri. Kysy-mysten avulla työpisteiden esimiehet voivat selvittää, kuinka alaiset jaksa-vat, ja niillä täydennetään työilmapiirin kysymyksiä.- Kyseinen kysymyssarja on laadittu työterveyshuollon kanssa yhteistyös-sä, Aapro esittelee kehityskeskustelun työkaluja.

Majuri Jussi Aapron (yllä) ja kapteeni Petri Peltosen mielestä koulutustarjonnasta pitää osata valita omaan työnkuvaan sopivia osioita.

21

Upseerien Ammattijärjestöjen neuvottelukunta on Päällystölii-ton (PL) ja Upseeriliiton (UL) yh-dessä vuonna 2007 perustama rekisteröimätön neuvotteluelin,

mikä pyrkii edistämään jäsenistönsä am-matillista edunvalvontaa ja palvelussuhtei-den kehittämistä Puolustusvoimissa ja Ra-javartiolaitoksessa. Järjestöjen yhteistyö on tiivistynyt vuosien saatossa huomatta-vasti ja entisestään vuoden 2015 aikana erityisesti sotilaseläkejärjestelmään liitty-vän vaikuttamisen johdosta. Liittojen johto ja toimihenkilöt tekevät yhteistyötä lähes päivittäin sotilaseläkejärjestelmän, luotta-musmiestoiminnan ja neuvottelutoiminnan aloilla. Vuonna 2015 UNK:n puheenjohtajuus oli Upseeriliitolla, puheenjohtajana Jari Rantala. UNK:n kokouksia pidettiin nel-jä ja lisäksi yhteinen hallitusten seminaari elokuussa. UNK:n vierailu tehtiin Rannik-koprikaatiin, ja liittojen pääluottamusmies-ten koulutuspäivä pidettiin perinteiseen tapaan. Neuvottelukunta antoi yhteisiä lau-suntoja ja kannanottoja Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen toimintaan liittyen sekä asetti yhteisiä neuvottelutavoitteita eri neuvotteluelimissä.

taminen selontekoihin ja Puolustusvoimien sekä Rajavartiolaitoksen määrärahojen ke-hittämiseen ja säästöjen kohdentamiseen.Vuonna 2016 UNK pitää neljä kokousta liittojen työvaliokuntien kokousten yhtey-dessä. Kokousten lisäksi UNK:n ”siipien suojassa” pidetään hallitusten yhteinen se-minaari ja tehdään yhteinen joukko-osas-tovierailu. Pääluottamusmiesten virasto-kohtainen koulutuspäivä on tarkoitus pitää alueellisille pääluottamusmiehille ainakin yhden kerran vuoden 2016 aikana.Yhteiseen vaikuttamiseen liittyen ”keskiös-sä” ovat myös- puolustusvaliokunnan tapaaminen, - yhteistoiminta Akavan ja JUKO:n elimissä sekä Vakavassa,- yhteistoiminta PURAJ:ssa,- yhteistoiminta VES-neuvotteluissa,- yhteistoiminta erimielisyystapauksissa ja- yhteistoiminta KRIHA-yhteistoiminta- ryhmässä.

Upseerien ammatti-järjestöjen yhteistyö on tiivistynytTeksti: Sakari Vuorenmaa Kuva: Juha Susi

UNK-yhteistyön konkreettisimpia edunval-vontaan liittyviä tuloksia on muun muassa yhteistyön kautta syntynyt asema akava-laisessa yhteisössä. Yhteistyöllä olemme saavuttaneet osapuolia tyydyttäviä tulok-sia eri toimielimissä JUKO:ssa ja sen alai-sessa valtion neuvottelukunnassa. Valtion neuvottelukunnan alaisuuteen on perustet-tu Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen neuvottelu- ja sopimustoimintaa koordi-noimaan Puolustus- ja rajajaosto (PuRaJ). Vuonna 2016 Upseeriliiton puheenjohtaja Jari Rantala toimii JUKO ry:n varapuheen-johtajana ja Päällystöliiton puheenjohtaja PuRaJ:n puheenjohtajana.

UNK-toiminta vuonna 2016Vuonna 2016 UNK:n puheenjohtajuus on Päällystöliitolla, puheenjohtajana Sakari Vuorenmaa. Tärkeimpänä tavoitteena on kestävän vaihtoehdon selvittäminen soti-laseläkejärjestelmälle. Lisäksi tulee teh-dä eläkeuudistuksen vaikutusten arviointi sekä sopia yhteiset toimet heikennysten korjaamiseksi. Muina yhteisinä merkittä-vinä asioina ovat hallituksen esittämien palvelussuhteen ehtojen heikentämiseen tähtäävien toimien torjuminen sekä vaikut-

Ammattijärjestöjen yhteistyö tulee hyvin esille vaikuttajien tapaamisissa. Eläkelain uudistus työllisti järjestöjä poikkeuk-sellisen paljon. Kuvassa hallitusneuvos Erik Strömberg, Sakari Vuorenmaa ja Upseeriliiton puheenjohtaja Jari Rantala.

22

Puolustusministeri Jussi Niinis-tö hyväksyi kriisinhallintahenki-löstön yhteistoimintaryhmässä valmistellun muutosesityksen palvelussuhteen ehdoista, jotka

koskivat kotiutumisjärjestelyjä, ennakko-terveystarkastusten kustannusten korvaa-mista ja kotilomamatkojen korvaamista. Muuttuneita palvelusuhteen ehtoja sovel-letaan kaikkiin niihin henkilöihin, jotka ovat kriisinhallintapalvelussuhteessa 1.8.2016 tai sen jälkeen. Jos joku aiemmin palvelus-sitoumuksen tehnyt henkilö kokee, että uu-det ehdot eivät häntä miellytä, henkilö voi purkaa palvelussuhteensa seuraamuksitta.Monissa operaatioissa on käytetty erityis-tä purku- ja palautusjaksoa edesauttamaan operaation jälkeistä toipumista fyysisistä ja psyykkisistä rasituksista sekä tasaamaan palvelusvapaakertymää. Jatkossa purku- ja palautusjakso korvataan kotiutumisjaksol-la, joka annetaan kaikille kriisinhallintateh-tävistä kotimaahan palaaville. Kotiutumis-jakson pituus määräytyy siten, että jaksoa kertyy yksi vuorokausi kutakin 30 palvelus-vuorokautta kohti. Jakson pituus on kuiten-

Kriisinhallinnan palvelussuhteen ehtoihin merkittäviä muutoksia Teksti: Marko Jalkanen Kuvat: Puolustusvoimat

kin aina vähintään kuusi vuorokautta, myös tapauksissa, joissa palvelus keskeytyy en-nenaikaisesti henkilöstä itsestään johtuvis-ta syistä. Kotiutumisjakso kuuluu kriisinhal-lintapalvelussuhteen ja sen vuorokausilta maksetaan 25 euron suuruista päivärahaa kriisinhallintapalkan lisäksi.Kriisinhallinta-asetus edellyttää, että valit-tu henkilö on terveydeltään sopiva kriisin-hallintatehtäviin. Sopivuuden selvittäminen vaatii monia sellaisia terveystarkastuksia ja lääkäritasoisia tutkimuksia, joita tavalli-selta suomalaiselta työssäkävijältä ei edel-lytetä. Kustannukset hyvän terveydentilan osoittamiseksi ovat useita satoja euroja ja niistä vastaa valittu henkilö itse. Vain YK:n sotilastarkkailijatehtäviin valittujen terveys-tarkastuskustannukset on maksanut Puo-lustusvoimat. Jatkossa työnantaja vastaa kaikista Puolustusvoimien ja Rajavartio-laitoksen palkatun henkilöstön lääkärin ja hammaslääkärin ennakkotarkastusten kustannuksista. Tällä muutoksella pyritään helpottamaan palkatun henkilöstön rek-rytointia kriisinhallintatehtäviin. Puolus-tusvoimien henkilöstöstrategian mukaan

kansainväliset tehtävät ovat osa palkatun henkilöstön ammattitaidon kehittämistä ja tehtäväkiertoa kaikissa henkilöstöryhmis-sä. Henkilöstön palveleminen kansainväli-sissä tehtävissä vaikuttaa myös positiivi-sesti poikkeusolojen suorituskykyyn.

Palvelusvapaajärjestelyihin tarpeellisia muutoksiaKriisinhallintahenkilöstölle järjestettävät ko-tilomamatkat ovat palvelussuhteen aikana vastikkeettomia, jos ne voidaan ilman huo-mattavia lisäkustannuksia toteuttaa kriisin-hallintaorganisaation huoltokuljetusten yh-teydessä. Jatkossa, jos huoltokuljetuksia ei ole järjestetty, valtio korvaa nykyisen yh-den sijasta kaksi kotilomamatkaa palvelus-alueelta Suomeen ja takaisin kutakin kuutta palveluskuukautta kohti valtiolle edullisinta lentoreittiä käyttäen. Parannus on merkittä-vä, ja sillä pyritään tukemaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja palvelusva-paiden viettämistä kotimaassa. Nykyisin henkilöstö on saattanut päätyä lentojen kalleuden takia viettämään palvelusvapaa-

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarkasti tammikuussa Porin prikaa-tin yhdessä puolustusvoimain ko-mentajan kenraali Jarmo Lindbergin kanssa. Tarkastuskäynti keskittyi erityisesti Porin prikaatin järjestä-mään kriisinhallintakoulutukseen ja presidentti mm. tapasi Irakin OIR-operaatioon kouluttajatehtäviin val-mistautuvia sotilaita.

23

ta kotimaan sijaan muualla, kun operaatios-ta ei ole järjestetty huoltolentoja.Myös kriisinhallintatehtävien palvelusva-paakertymiin on tulossa muutoksia. Palve-lusvapaista ei ole laki- tai asetuspohjaista säädöstä. Pääesikunta päättää palvelus-vapaakertymistä, mutta järjestöt ovat vai-kuttamassa kertymämääräyksiin niiden val-misteluvaiheessa. Palvelusvapaiden määrä riippuu operaation toimeenpanijasta, ope-raation luonteesta sekä operaatioalueen olosuhteista. Muutosten jälkeen YK- ja EU-operaatioiden palvelusvapaakertymät ovat 2,5 päivää kuukaudessa ja vastaavasti Na-ton ja Irakin OIR-operaatiossa 4 päivää kuu-kautta kohden. Merivoimien operaatioiden palvelusvapaakertymät kuin myös kotiutu-misjakson pituus käsitellään aina tapaus-kohtaisesti.Muutokset ovat tarpeellisia. Erot eri ope-raatioiden välillä ovat aiheuttaneet arvos-telua ja poikineet kanteluja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kriisinhallintatehtävien palvelusuhteen ehdoista on jopa esitetty kirjallisia kysymyksiä eduskunnassa. Muu-tosten jälkeen palvelussuhteen ehdot yksi-kertaistuvat, tasapuolistuvat ja ovat parem-min tasapainossa eri operaatioiden välillä, vaikkakaan esimerkiksi uusi kotiutumisjak-so ei ole eri operaatioiden välinen palve-lusvapaiden tasaamisen väline. Operaatioi-den toimeenpanijoiden asettamat rajoitteet ovat tiedossa operaatioon lähdettäessä, samoin erot eri operaatioiden välillä. Palve-lussitoumuksen allekirjoittaessaan henkilö hyväksyy operaation toimeenpanijasta joh-tuvat erot niin palvelusvapaissa kuin muis-sa palvelussuhteen ehdoissa. Hakeutuminen kriisinhallintatehtäviinPuolustusvoimien henkilöstön hakeutumi-nen sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin ta-pahtuu kehittämiskeskustelun yhteydessä SAP−sovelluksessa tai erillishakuna PVAH-järjestelmässä avoinna oleviin tehtäviin. Ra-javartiolaitoksen henkilöstön halukkuudet ilmoitetaan kootusti Rajavartiolaitoksen esikunnan toimesta. Rajavartiolaitoksen virkamiesten tulee hyvissä ajoin keskustel-la esimiestensä kanssa kiinnostuksestaan hakeutua sotilaallisen kriisinhallinnan tehtä-viin, jotta henkilön lähdön vaikutukset työ-yksikön ja hallintoyksikön toiminnoille voi-daan ennakoida.Sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä palvele valle Puolustusvoimien tai Raja-vartiolaitoksen virkamiehelle mak setaan kouluttautumisrahaa kansainvälisen osaa-misen edistämiseksi. Korvaus on 50 % ensimmäisen kuukauden kriisinhallintapal-kasta. Kouluttautumisrahan tavoitteena on lisätä palkatun henkilöstön halukkuutta so-tilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin.

Kriisinhallintatehtävän vaativuusluokka

Kriisinhallintapalkka(1.2.2016 alkaen)

10 määrätään kulloinkin erikseen

9 A 7 110,47 euroa/kk

9 B 6 361,24 euroa/kk

8 A 5 994,33 euroa/kk

8 B 5 484,11 euroa/kk

7 A 4 827,86 euroa/kk

7 B 4 344,69 euroa/kk

6 3 798,39 euroa/kk

Kriisinhallintapäivärahat vuonna 2016

Afganistan (RS) 81,95 €/vrk

Libanon (UNIFIL) 45 €/vrk

Bosnia ja Hertsegovina (EUFOR ALTHEA) 30 €/vrk

Kosovo (KFOR) 30 €/vrk

Irak (OIR) 65 €/vrk + 10 €/vrk

Mali (EUTM ja MINUSMA) 54,60 €/vrk + 25 €/vrk

Somalia (EUTM) 54,60 €/vrk + 25 €/vrk

Somalian merialue (EUNAFOR) 54,60 €/vrk taialuspalvelulisän kanssa 44,10 €/vrk

Välimeri (EUNAVFOR MED OP SOPHIA)

54,60 €/vrk taialuspalvelulisän kanssa 44,10 €/vrk

Kashmir (UNMOGIP) 25 €/vrk + 15 €/vrk

Lähi-itä (UNTSO)

25 €/vrk +OGG HQ:ssa, OGG-D:ssa ja OGG-T:ssä

palveleva henkilöstö 25 €/vrk sekä OGL:ssä ja LOC:ssa palveleva henkilöstö 10 €/vrk

Kriisinhallintapäivärahalla korvataan poikkeuksellisia palvelusolosuhteita. Ne määräytyvät operaatiokohtaisen uhka- ja olosuhdearvion perusteella.

24

Puolustusvoimien kansainvälinen keskus (PVKVK) järjestää sotilaallisen kriisinhallin-nan kursseja johtaja- ja asiantuntijahenki-löstölle YK:n, EU:n, Afrikan unionin ja Na-ton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. Eri alojen monikansallisia kursseja järjeste-tään vuosittain noin 30, ja niillä koulutetaan noin 700 sotilas- ja siviilihenkilöä. Kurssien johtajat nimetään keskuksen omasta hen-kilöstöstä, mutta pääosa kouluttajista on evp-väkeä. - Tähän ratkaisuun on päädytty monestakin syystä, joista tärkein on evp-sotilaille kerty-nyt kriisinhallinnan kokemus ja osaaminen. Palkatun henkilöstön irrottaminen omasta työstään kouluttajaksi useamman viikon kurssille on haastavaa, ja kieltämättä evp-henkilöiden hyödyntäminen on kustannus-tehokas vaihtoehto, luettelee everstiluut-nantti Jari Salonen, joka toimii PVKVK:n kurssiosaston johtajana. Keskuksen kokoamassa kouluttajapoolissa on 80 – 100 henkilöä, joista pääosa (noin 70 %) on evp-upseereita ja noin 20 % evp-

Puolustusvoimien kansainväli-nen keskus (PVKVK) on nimetty Naton ja kumppanimaiden krii-sinhallintakoulutuksen koordi-naattoriksi vuoden 2016 alus-

ta. Naton neuvosto hyväksyi joulukuussa kumppanimaidensa kriisinhallintakoulu-tusta koskevan strategisen suunnitelman, jossa koordinaattoriksi nimetty PVKVK koordinoi noin 50 koulutuskeskuksen krii-sinhallintakoulutusta, jotta niiden opetus-suunnitelmat ja koulutustarjonta vastaavat Naton vaatimuksia ja tarpeita.- Koordinointitehtävän lähtökohtana on ko-konaisvaltainen kriisinhallinta*, ja siihen si-sältyy yhteistyövelvoite YK:n ja EU:n sekä muiden kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan osallistuvien osapuolten kanssa. Muun mu-assa YK ja EU soveltavat kriisinhallinnassa Naton standardeja, kertoo PVKVK:n kriisin-hallintasektorin johtaja, everstiluutnantti Hannu Mattinen.Koulutusuudistus tavoittelee suorituskyvyn kehittämistä ja kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvien joukkojen parempaa yhteistoi-mintakykyä. Nato yhdenmukaistaa koulu-tussisältöjä, parantaa koulutuksen kustan-nustehokkuutta ja karsii päällekkäisyyksiä eri koulutusalojen välillä. PVKVK:lle uskottu tehtävä tukee Suomen kumppanuusyhteis-työn tavoitteita ja luo myös mahdollisuuden kehittää kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Tehtävään on asetettu neljä henkilöä pää-toimisesti eikä se vaadi keskukselta lisäre-sursseja. - Tehtävässä seurataan ja arvioidaan kriisin-hallintakoulutuksen tarjontaa, toteutusta ja käytänteitä maailmanlaajuisesti. Arvioinnis-sa tunnistetaan osaamisvajeet, vastataan kriisinhallintakoulutukselle asetettuihin vaa-timuksiin sekä määritetään koulutusratkai-suja ja -vastuita. Näin voimme hyödyntää

Kansainvälinen keskus Naton kriisinhallintakoulutuksen koordinaattoriksi Teksti: Matti Vihurila

parhaita käytäntöjä myös oman henkilös-tön ja asevelvollisten koulutuksessa, pää-semme kulkemaan ns. ”trendien harjalla”. Tehtävässä voi vaikuttaa myös Naton har-joitusten sisältöihin, Mattinen painottaa.PVKVK (englanniksi FINCENT) on maailman ensimmäinen rauhanturvaamisen koulu-tuskeskus, joka perustettiin v. 1969. Se on tunnettu ja arvostettu keskus, jolla on laaja-alaista osaamista eri organisaatioi-den kriisinhallintakonsepteista sekä Na-ton doktriineista, koulutusjärjestelmästä ja kumppanuuksista.

Kokemus ja osaaminen ratkaisevat

Kriha-koulutuksen kiireapulaiset

opistoupseereita. Heidän kanssaan pyri-tään tekemään pidempiaikainen sopimus käytettävyydestä eri kurssien kouluttajina.- Valinnoissamme ratkaisevat kokemus ja osaaminen, eivät arvomerkit. Kouluttajan ”elinkaari” ilman osaamisen päivittämistä esim. kursseilla tai operaatiossa on noin viisi vuotta, mutta 60 ikävuoden rajapyykki ei ole este jatkolle, mikäli henkilö on muu-toin sopiva tehtävään, Salonen vakuuttaa.Evp-opistoupseerit toimivat pääasiassa kouluttajina logistiikan, henkilöstöalan, yh-teysupseeri- ja CIMIC-tehtävien kouluttajina sekä keskuksen ”lippulaivan”, sotilasasian-tuntijakurssin (aiemmin sotilastarkkailija-kurssi), opetustehtävissä.- Meillä on jatkuva tarve täydentää opet-tajapoolia. Toivommekin, että reserviin siirtyvät ammattisotilaat olisivat meihin yhteydessä, mikäli omaavat kriisinhallinta-kokemusta ja tuntevat mielenkiintoa sen ja-kamiseen myös eläkepäivillä, Jari Salonen markkinoi.

* Suomen kokonaisvaltaisessa kriisin-hallintastrategiassa vuodelta 2009 ko-rostetaan, että sotilaallinen kriisinhal-linta ja siviilikriisinhallinta ovat toisiaan täydentäviä keinoja. Niiden ohella on huomioitava myös alueelle kohdistu-va kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu. Vaikka sotilaallisen ja siviilikrii-sinhallinnan sekä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun roolit ja vastuut ovat erillisiä, ne voivat olla myös toisi-aan täydentäviä.

25

Kapteeni evp. Pekka Saunamäki luovutti varusteensa Hämeen ryk-mentin varusvarastolle v. 2006 ja

siirtyi täysinpalvelleena reserviin. Maasto-puvulle, baretille ja varsikengille on löytynyt senkin jälkeen hyötykäyttöä – ja paljon. Pa-remmin ”Bastuna” tunnettu evp-opistoup-seeri on kuulunut PVKVK:n opettajapoo-liin vuodesta 2008. Hän on työskennellyt PVKVK:n kursseillaTuusulassa ja nykyisin Santahaminassa sekä ulkomailla vuosittain kuukausien ajan. Saunamäellä on takanaan kahdeksan soti-laallista ja kaksi siviilikriisinhallintaoperaa-tiota, yhteensä 14 vuotta. Yksi vuosi kului Säkylässä EU:n taisteluosastossa. Kun tarkastelee hänen palvelushistoriaansa vuosilta 1994 – 2006, pisin kotimaan jouk-ko-osastossa vietetty ajanjakso on vuodet 2002 – 2004. - Reserviin lähdön lähestyessä silloinen HÄMR:n komentaja kysyi, haluaisinko, että järjestettäisiin koko rykmentin yhteinen läk-siäistilaisuus sotilaskodissa. Totesin ko-mentajalle, että enhän minä tunne enää puoliakaan Hennalan väestä. Lähtöpäivänä joimme kahvit kahdestaan hänen virkahuo-neessaan, Pekka muistelee.Bosniasta v. 1994 alkaneelle operaatioput-kelle löytyy luonnollinen selitys.- Samassa yksikössä palvelleet ou-veljet Laineen Jarmo ja Mörskyn Timo muis-telivat usein omia kokemuksiaan Golanilta ja Libanonista, jostain Bekaan laaksosta. Heitä kuunnellessa syntyi kipinä, josko pi-täisi itsekin kokeilla. Se oli sitten menoa, Pekka naurahtaa.

Kouluttajana SeycelleilläSaunamäki on toiminut opettajana PVKVK:n järjestämillä tai sen lähettämänä niin koti-maassa kuin ulkomaillakin. Kotimaassa häntä ovat työllistäneet pääasiassa yhte-ysupseeri-, CIMIC-, huolto (logistiikka)- ja sotilastarkkailijakurssit. Ulkomailla hän on ollut kouluttajana joko paikallisen koulutus-keskuksen tai PVKVK:n yhteistyössä siviili-kriisinhallintakeskus CMC Finlandin kanssa lähettämän kouluttajaryhmän METT:in (Mo-bile Education and Training Team) organi-soimalla kurssilla. Opetuskieli kaikilla kurs-seilla on englanti. - Itävallan, Turkin ja Kreikan järjestämil-lä sotilastarkkailijakursseilla olen toiminut

Rakkaudesta lajiin

kouluttajana, samoin Afrikassa pidetyillä AICM-kursseilla (African Integrated Crisis Management eli kokonaisvaltaista kriisin-hallintaa käsittelevä) Sudanissa, Keniassa ja Seychelleillä. Pääosin minua ovat kuiten-kin työllistäneet kotimaan kurssit.

Poissa pahanteosta hyödyllisellä tavallaEvp-näkökulmasta Saunamäki kuvaa PVKVK:ta työnantajana samanlaiseksi kuin muutkin puolustusvoimien yksiköt. Evp-kouluttajille maksetaan kiinteä päiväkorva-us, mutta Bastun mukaan ei kannata lähteä laskemaan tuntipalkkaa. Kurssien ohjelmat ovat varsin tiiviitä ja tyhjäkäyntiä pyritään välttämään. Tekemistä riittää aamusta pit-källe iltaan.- Rakkaudesta lajiin – uskon, että useimmat mukana olevat evp:t jakavat tämän ajatuk-sen kanssani. Minulle on ollut tärkeää, että olen saanut pitää ”pallon pyörimässä”, voi-nut ylläpitää kielitaitoa, työskennellä eri kansallisuuksia edustavien oppilaiden kans-sa ja hankkia kokemuksia eri maista, Bastu avaa omaa motivaatiotaan.Hän uskaltaa suositella mahdollisuutta ja-

Bastun muistikuva maailmalta:”Afrikassa järjestetyllä ICM-kurssilla ku-vattiin tilanne, jossa terrori-iskuun osal-listunut tyttö oli joutunut sairaalaan loukkaannuttuaan iskussa meidän jouk-kojamme vastaan. Työryhmämme, joka koostui rauhanturvaajien, ihmisoikeus-aktivistien, avustusjärjestöjen ja paikal-listen viranomaisten edustajista, pohti, miten asiassa tulisi edetä. Paikallisella poliisipäälliköllä oli selkeä resepti: ”Minä käyn jututtamassa tyttöä, ja puolen tunnin päästä tiedämme, ketkä muut ovat olleet tässä mukana”, päällikkö sanoi.Meidän muiden ilmeet olisivat olleet näke-misen arvoisia.”

kaa hankittua kriha-osaamista myös eläke-päivillä.- Jos on haluja, kokemusta ja taitoja, joi-ta tahtoisi jakaa maailmalle lähtijöille, kan-nattaa miettiä mukaantuloa. Itse olen filo-sofoinut asian niin, että olenpahan ainakin poissa pahanteosta hyvällä tavalla, Bastu toteaa.

Kapteeni evp. Pekka Saunamäki on koonnut osallistumistaan operaa-tioista saamansa muisto-taulut kotinsa yläkertaan johtavan portaikon seinäl-le. Kaukana kotoa yhdes-sä suomalaisten tai muita kansallisuuksia edustavien kollegojen kanssa koetut hetket jättävät useimmille rauhanturvaajille mukavan ja pysyvän muiston.

Teksti: Matti Vihurila Kuva: Nina Saunamäki

26

Kriisinhallintapalveluksen päätty-essä esimies tekee kotiutuvasta rauhanturvaajasta henkilöarvi-oinnin. Se ei ole suoritusarvioin-ti eikä vaikuta palkkaukseen,

mutta sillä on merkitystä seuraavaan krii-sinhallintatehtävään hakeuduttaessa. Entä-pä jos arvioitava on eri mieltä esimiehen arvioinnista?Päällystöliiton jäsen, vääpeli Antti Mansik-ka (KARPR) palveli täyden vuoden koulut-tajana EUTM-koulutusoperaatiossa Malissa 2014 – 2015. Hän on aiemmin toiminut jääkärijoukkueen johtajana Kosovossa 2006 – 2007. Mansikka ihmettelee oman henkilöarviointinsa perusteita ja kohteluaan kyseenalaistettuaan sen. - Alkuperäinen suunnitelma oli palvella puo-li vuotta ja palata kotiin, mutta puolustus-voimien taholta tuli pyyntö jatkaa vielä toi-nen puolikas. Samalla vaihtuivat esimiehet, joukkueen johtaja ja kansallinen vanhin - en-sikertalaisia molemmat.Kotiuttamisen lähestyessä Mansikka sai esimiehensä, joukkueen johtajan, tekemän henkilöarvioinnin. Häntä ihmetytti se, että asteikolla 1 – 5 hänet arvioitiin kolmen omi-naisuuden osalta kakkoseksi, alle keskiar-

von. Eroavaisuuksia edelliseen, ensimmäi-sen puolivuotisjakson arviointiin oli useita.- Yksi niistä oli kenttäkelpoisuus ja toinen luotettavuus/vastuuntunto. Kenttäkelpoi-suusarviointia perusteltiin sillä, ettei minua voida laittaa ”vaativaan koulutustehtävään varusteet päällä”. Itselläni ei ollut poikkeuk-sellisia työpoissaoloja eikä esimieheni ollut milloinkaan läsnä, kun suoritin omaa koulu-tustehtävääni. Mielestäni kenttäkelpoisuus on laaja käsite, ja toisaalta yhtään kunto-testiä tässä operaatiossa ei suoritettu pal-veluksen aikana. - Koko vuoden palveluksen aikana en saa-nut yhtään huomautusta esimiehiltäni, ja tuskin minua olisi pyydetty puolen vuoden jälkeen jatkamaankaan, mikäli olisin osoit-tautunut epäsopivaksi sen sijaan, että olin firman varusteissa ajallaan valmiina työ-hön. Olettaisi esimiehen aloittavan pikim-miten keskustelun työntekijän kanssa, jos huomauttamisen aihetta olisi eikä vitkut-telisi palveluksen loppuarvosteluun. Näin mielestäni toimii vastuuntuntoinen esimies, Mansikka sanoo. Hän riitautti asian, mistä seurasi kahdenkeskinen keskustelu. Yhte-nä perusteena arvioinnilleen esimies kertoi keskustelunsa Mansikan aiemman esimie-

Erimielisyyttä kriha-henkilöarvionnista – mitä pitää tehdä? Teksti ja kuva: Matti Vihurila

hen kanssa, mikä osoittautui myöhem-min perättömäksi. Seuraavassa tapaami-sessa oli läsnä myös kansallinen vanhin. - Minulle tuli sellainen fiilis, että nyt ei olla avoimessa keskustelussa, vaan ristikuulus-telussa, jossa arvostellaan enemmän naa-mataulua kuin työn jälkeä. Tässä vaihees-sa otin yhteyttä omaan luottamusmieheeni. Mielipiteeni numeraaliseen arvosteluun on, että kolmosen ansaitsee työntekijä, joka hoitaa leiviskänsä huomautuksitta. Ylös- tai alaspäin mentäessä pitää olla selkeitä pe-rusteluja, Antti Mansikka toteaa.Kotimaan ohjeistuksen mukaisesti molem-mat osapuolet laativat seuraavaksi kirjalli-set muistiot näkemyksistään. Kyetäkseen vastaamaan esimiehensä näkemyksiin, Mansikka tarvitsi hänen laatimansa muisti-on. Mansikka sai sen itselleen vasta Säky-lässä, kun muu joukko teki kotiinlähtöä, ja jäi varuskuntaan viimeistelemään omaa nä-kemystään. Kiusantekoa, kokemattomuut-ta vai jotain muuta?- Hieman ihmettelin sitäkin, että esimiehillä-ni oli aikaa ja halua kätellä muut kotiutuvat, muttei minua, Mansikka muistelee.

Porin prikaatissa rauhanturvaajien hen-kilöstöasioitava hoitava yliluutnantti Juha Rinta-Keturi kertoo henkilö-

arvostelujen pohjautuvan Maavoimien an-tamaan ohjeeseen. Arvostelulomake on jaettu kolmeen osaan: henkilökohtaiset ominaisuudet, sosiaalinen käyttäytyminen ja käyttökelpoisuus. Henkilökohtaiset omi-naisuudet on jaettu 12 alakohtaan.- Erityinen huomio kiinnitetään henkilösuh-teisiin, vastuuntuntoon ja luotettavuuteen sekä paineensietokykyyn.Erillistä arvostelijan ohjetta 1 – 5 –portai-sessa asteikossa ei ole. Eri numeerisille arvoille ei ole olemassa kirjallista kuvaus-ta henkilön suorituksesta (esim. ”ei täytä, täyttää heikosti/välttävästi/hyvin/erinomai-sesti ko. vaatimuksen/ominaisuuden”). Näin ollen arvostelu pohjautuu täysin esi-miehen omaan päätelmään asteikosta ja hänen subjektiiviseen näkemykseensä ar-vioitavasta.Arviointilomakkeen lopussa on kohta, jos-sa kysytään arvioitavan näkemystä ”voin/en voi yhtyä esimieheni näkemykseen”.- Mahdollisessa erimielisyystilanteessa

molemmat osapuolet laativat tarvittaessa muistiot, joissa perustelevat omia näke-myksiään. Arvioinnit taltioidaan AVT-OPJO-järjestelmään, johon on rajoitettu pääsy. Henkilöarviointiin liittyvät asiakirjat taltioi-daan henkilön RT-kortin väliin paperiversioi-na ja AVT-OPJO-järjestelmään kirjataan tieto arvioinnin liitteistä. Arvioinnilla ei ole vaiku-tusta kotimaan tehtävän palkkaukseen eikä myöhempiin suoritusarviointeihin, yliluut-nantti Juha Rinta-Keturi muistuttaa. Arvioinnin perustuttava todelliseen työsuoritukseenMaavoimien esikunnassa palkatun henki-löstön kriha-valintoja hoitaa kapteeni Ilpo Reinikainen. Kolmessa eri operaatiossa ja nykyisessä tehtävässään pitkään palvel-leena hänellä on selkeä kuva henkilöarvioin-neista ja niihin liittyvistä ongelmatilanteista. Aiempaa kriha-kokemusta omaavan henki-lön hakiessa uuteen tehtävään Reinikainen kiinnittää huomiota monen muun tekijän ohella myös edellisiin henkilöarviointeihin.- Osaaminen, ammattitaito, yhteistoimin-takyky ja henkilösuhteet saavat erityisen

Kriha-henkilöarviointi ei vaikuta kotimaan palkkaukseen eikä suoritusarviointiin Teksti: Matti Vihurila Kuva: Puolustusvoimat

huomion, samoin soveltuvuuslausunto jat-kotehtävän osalta. Kenttäkelpoisuuden kohdalla ratkaisevia ovat kotimaan kunto-testien HKI/KKI ja Cooper-tulos. Jos koti-maassa juostu testi on selvästi alle 2 300 m, mietin kahdesti, onko valinnalle kriha-tehtävään perusteita.Reinikainen sai etukäteen tutustua jutussa esitettyyn ennakkotapaukseen ja kommen-toi sitä yleisellä tasolla, koska kyseisen ta-pauksen taustat eivät ole vielä tiedossa.- Molemmille osapuolille - niin esimiehelle kuin alaiselle - pitäisi olla itsestään selvyys, että arviointi perustuu todelliseen työsuori-tukseen, ei esim. mielikuvaan, saati henki-lökohtaisiin suhteisiin. Tämä pätee niin ko-timaassa kuin kriha-tehtävissäkin.- Valitettavasti niin kotimaassa kuin ulko-maillakin henkilökohtaiset suhteet voivat vaikuttaa henkilöarviointien tuloksiin. Mikä-li esim. kriha-henkilöarvioinneissa on näh-tävissä, että alaisen esittämä erimielisyys johtaa asiattomuuksiin taikiusantekoon esi-miehen taholta, on syytä ryhtyä pohtimaan myös esimiehen harkintakykyä ja soveltu-vuutta omassa kriha-tehtävässään.

27

Koulutustilenne Malissa. Jutun yhteydessä mainitut henkilöt eivät esiinny kuvassa.

28

Kolme teemaa KaartissaTeksti ja kuvat: Juha Susi

Meillä on kolme teemaa vuodelle 2016, ja tärkein niistä on val-mius. Tieto omasta sodan ajan tehtävästä ja siihen liittyvä osaa-

minen on jokaisen henkilön oma osuus, kuinka valmiutta voi ylläpitää omalta koh-daltaan. Valmiuteen kuuluu osana myös fyysisen kunnon ylläpito, toteaa Kaartin jääkärirykmentin komentaja, prikaatiken-raali Pekka Toveri.

Toiseksi teemaksi komentaja nosti hen-kilökunnan jaksamisen. Organisaatioiden tehtävät eivät ole vähentyneet samassa suhteessa kuin henkilöstön määrä. On us-kallettava priorisoida tehtäviä ja tarvittaes-sa jättää jotain tekemättä. Kehityskeskus-telut ovat hyvä jalkautuskeino priorisoinnille määritettäessä tavoitteita.- Periksi ei anneta -mentaliteetti kasaa tur-haa kuormaa henkilöstölle. Kaikki lisätyöt-kin halutaan tehdä yhtä huolella kuin va-kiotehtävät ja henkilöstö väsyy. Aion ottaa tämän asian esille kausipuhuttelussani.Kolmantena teemana Kaartin jääkäriryk-mentissä on joukkotuotanto. Rykmentti kouluttaa taisteluun rakennetulla alueella erikoistuneita joukkoja. - Tuotamme rykmentille käsketyt joukot. Meillä on varaa tinkiä jonkin saapumiserän koulutustuloksista, mutta meillä ei ole va-raa uuvuttaa henkilöstöä muutamassa vuo-dessa, kenraali Toveri näkee joukkotuotan-totehtävien ja jaksamisen välisen yhteyden.

Tilahallinta puhututtaaKeskustelun yhteydessä nousi esille entis-tä pienemmät mahdollisuudet hajatyöhön jatkossa. Käynnissä olevassa tilahallinnan tarkastelussa hajapisteiden määrää vähe-nee. Samoin Uudenmaan aluetoimiston tu-leva siirto huolestutti tapaamisessa.- Aluetoimistolla on nykyisin vuosittain lä-hes 8 000 asiakaskäyntiä ja jälkitarkastus-ta ja yli 20 000 sähköistä yhteydenottoa. Uudenmaan aluetoimisto hoitaa valtakun-nallisesti lähes 40 % kaikista asevelvol-lisuusalan töistä, vaikka henkilöstöä on toimistossa vain vähän yli 10 % aluetoimis-tojen kokonaishenkilöstöstä. Nyt tiloista luovutaan Lauttasaaressa, ja on vielä auki, minne palvelut sijoitetaan jatkossa. Liiken-ne- ja turvallisuusjärjestelyt sekä tarvitta-vat tilat tulee suunnitella huolella ja turhia henkilöstöä kuormittavia välimuuttoja tulisi välttää, komentaja kertoo huolista.Opistoupseerien asema on keskeisessä roolissa osaamisen siirtämisessä muille henkilöstöryhmille myös Kaartissa. Pitkän linjan asiantuntijuus korostuu nopeasykli-sessä toiminnassa.

- Hyvää yhteistoimintaa on ollut myös Päällystöliiton paikallis-ten toimijoiden kanssa, Tove-ri kiittelee.

Yliluutnantti Juhopekka Koivusiltaa huolestuttaa, ettei vuosien varrella hankittua osaamista hyödynnetä täysimääräisesti.

29

Yliluutnantti Jari Ojala toivoo myös perusyksiköihin vaati-vampia tehtäviä.

Yliluutnantti Juhopekka Koivu-silta vastasi osaltaan ennen P uolustusvoimauudistusta Kaar-tin jääkärirykmentin osuudesta valtakunnallisissa jalkaväen ke-

hityshankkeissa. Tehtävään kuului niin ase-velvollisten kuin henkilökunnan koulutusta sekä suunnittelija- ja asiantuntijatehtäviä. - Osallistuin joukko-osastoedustajana oh-jesääntö- ja normityöhön ja johdin valtakun-nallisia henkilökunnan taisteluteknisiä kurs-seja rakennetun alueen taisteluun liittyen.Uudistuksen yhteydessä Koivusillalle osoi-tettiin toimistoupseerin tehtävä, joka pe-rustuu pitkälti joukkoyksikön arkirutiinien hoitamiseen. Vuosien varrella hankittua asiantuntijuutta ei hyödynnetetä täysimää-räisesti. Puolustusvoimat kurssitti Koivu-saloa vuosia kotimaassa ja ulkomailla ra-kennetun alueen taistelun kursseilla.- Osaamiseni on tavallaan varalla. Sitä ei ole sisällytetty tehtävänkuvaukseeni. Jou-dun pohtimaan tapauskohtaisesti esimies-ten kanssa työajan kohdentamisen. Haluan yhä, että valtakunnalliset kurssit, joihin olen antanut panokseni vuosia, menevät tyylik-käästi. Liikaa vastuuntuntoako, Koivusilta ihmettelee? - Minua on myös kannustettu kertomalla, että osaaminen asuu henkilöissä ja että olen korvaamaton tekijä osaamisen siirtä-misessä. Tätä ei vain mahdollisteta täysi-määräisesti.Tulevaisuus huolestuttaa Koivusiltaa. Hän ei näe haasteellisia tehtäviä edessään.- Opistoupseereille ei löydy käyttöä koulu-

Osaamista ei hyödynnetä riittävästi

tusalalla perustason töitä vaativammissa tehtävissä. Tarvitaan selkeämpi työnkuva ja erityisesti mahdollisuus koulutusalalla karttuneen kokemuksen hyödyntämisestä yhdistettynä vaikuttavuuteen.

Henkilöstö vaihtuu tiuhaan tahtiin perusyksiköissä2.Jääkärikomppanian vääpeli, yliluutnantti Jari Ojala vastaa hallinnollisten töidensä ohella nuorempien sotilashenkilöiden ohja-uksesta. Sarkaa riittää, sillä kyseessä on 300 varusmiehen ja 20 henkilökuntaan kuuluvan henkilön työpiste.- Kestää vielä pitkään, että aliupseereista tulee yksikön kokeneita kouluttajia ja men-toreita nuoremmille. Perusyksiköissä on tällä hetkellä aika kova vaihtuvuus henki-löstön osalta. On aika vaikea muodostaa osaamista ja kokemusta, jos kouluttajat ovat pari vuotta yksikössä, Ojala peruste-lee päätelmiään.Puolustusvomauudistus ei vaikuttanut Oja-lan omiin tehtävään lainkaan. Uudistukses-sa luvattu lisävoima perusyksiköiden kou-luttajahenkilöstöön jäi toteutumatta ja se näkyy yksikön toiminnassa.- Suurin haaste on kouluttajahenkilöstön vähyys. Tosin palkkaus ei kyllä houkuttele henkilöstön halukkuutta siirtyä esikunnasta perusyksikköön. Omalta osaltani olen tyy-tyväinen palkkaani.Henkilöstön vähyys ei kuitenkaan näy toi-minnassa, sillä yksikön henkilökunnan me-henki ja yhteishenki koetaan vahvuutena. - Kaikilla on halu tehdä parhaansa niillä re-

sursseilla, mitä annetaan. Ainakin täällä on ymmärretty se, että esikunta tukee perus-yksiköitä eikä toisinpäin, Ojala toteaa.Rykmentin komentaja on huolissaan henki-löstön jaksamisesta. Yksikön vääpelin roo-lissa Ojala ei ole huomannut itsessä tai työ-kavereissa uupumisen merkkejä. - Aina siitä puhutaan ja asia tuodaan esil-le, mutta ainakaan itse en ole nähnyt ko-vin konkreettisia toimenpiteitä asian eteen tehtävän. Tärkeintä on kuitenkin lähimmän esimiehen antama tuki ja joustaminen tar-vittaessa. Ainakin meillä se puoli toimii hy-vin, Ojala kiittelee työpistettään.Kiireestä huolimatta Ojala näkee tulevai-suuden valoisana. Luottamus siihen, että oma joukko tarjoaa vaativampia tehtäviä, on kova.- Erinäköisiä tehtäviä esikunnasta löytynee. Perusyksikkötasolla vaativammat tehtävät ovat aika kortilla, mikä on sääli. Mielestä-ni ei olisi kaukaa haettu, että opistoupseeri voisi toimia yksikkönsä varapäällikkönä. En kuitenkaan olisi halukas siirtymään toiselle paikkakunnalle vaativampien tehtävien pe-rässä. Ammatistaan ylpeä vääpeli toteaa lopuksi, että opistoupseerit ovat arvostettu henki-löstöryhmä.- Kaartissa opistoupseeri on perusyksik-kötasolla jo lähes myytti. Itse ainakin py-rin kaikin voimin pitämään lipun korkealla opistoupseereiden puolesta, Ojala kuvailee ammattikunnan osaamista.

30

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrn-roothin tunnuspalkinto myönne-tään palveluksessa olevalle soti-laalle erinomaisesta palveluksesta ja esimerkillisestä johtamistaidos-

ta. Porin prikaatissa palveleva yliluutnant-ti Teemu Jokinen on yksi tänä vuonna palkituista kolmesta ammattisotilaasta. Muut palkitut ovat kapteeni Karri Sahla (PSPR) ja vääpeli Jaakko-Pekka Laitela (UTJR). Säätytalolla pidetyssä palkitsemis-tilaisuudessa puhunut puolustusvoimain ko-mentaja, kenraali Jarmo Lindberg kiitteli palkittuja erityisesti heidän nauttimastaan kunnioituksesta niin esimiesten, vertaisten kuin alaisten silmissä sekä merkittävistä toimista oman palvelusyhteisönsä kehittä-miseksi.Yliluutnantti Teemu Jokinen on kolmen kriisinhallintaoperaation ”veteraani”, joka omaa poikkeuksellisen laajan räjähteisiin ja niiden raivaamiseen liittyvän ammatti-taidon. Työssään Kriisinhallintakeskuksen opetusupseerina hän on aktiivisesti kehit-tänyt ja jakanut sitä koulutuksessa oleville rauhanturvaajille.- Tehtäviini kuuluu yleisen räjähdetietoisuu-den ja terroriräjähteiden vastaisen toimin-nan kouluttaminen operaatioihin lähteville. Tavoitteena on ennen kaikkea opettaa, mi-ten joukko toimii miinoitteessa tai IED:n vai-kutuspiirissä ilman lisätappioita, mikäli se

Räjähde-expertille merkittävä tunnustus Teksti ja kuva: Matti Vihurila

joutuu niiden kohteeksi, Jokinen kuvailee arkityötään (IED=Improvised Explosive De-vice eli improvisoitu räjähde).

Mieletön määrä kokemusta ja osaamista kriha-operaatioistaKosovossa, Bosniassa ja Afganistanissa Jokinen on toiminut raivaajaryhmän johtaja-na yhteensä 1,5 v ja kotimaan koulutuksen lisäksi täydentänyt osaamistaan Espanjas-sa pidetyllä räjähdyspaikkatutkinta-kurssilla (WIT eli Weapons Intelligence Team –kurs-si).- Kriha-operaatiot ovat antaneet mielettö-mät määrät kokemusta ja ammattitaitoa, jota olen voinut hyödyntää kotimaan varus-mies-, reserviläis- ja kriisinhallintakoulutuk-sessa, yliluutnantti Jokinen painottaa.Pitkä kokemus ei ole poistanut tervettä pel-koa miinoja ja räjähdeaineita kohtaan.- Kyllä on pelottanut ja pelottaa varmaan jatkossakin. Kokemus antaa tietyn turvan, mutta rutiineihin ei ole varaa, Jokinen ku-vaa suhtautumistaan työhönsä.Hän on yllättynyt ja hyvillään saamastaan hienosta tunnustuksesta ja siihen kuuluvas-ta rahapalkinnosta.- Kyllä tuli ihan puskista, mutta hienolta tuntuu. Olen vilpittömän kiitollinen esimie-hilleni, jotka ovat nähneet meikäläisen pal-kitsemisen arvoiseksi. Suurimmat kiitokset

haluan antaa vaimolleni Annelle, joka on aina osoittanut ymmärrystä halulleni lähteä operaatioihin ja jäänyt kotiin huolehtimaan lapsista ja kodin arjesta. Ilman kriha-koke-muksia en todennäköisesti olisi ollut pok-kaamassa tätä palkintoa.

Yliluutnantti Teemu Jokinen (45 v)- Peruskurssi 51 (1994), Jatko- kurssi 4 (2005) (molemmat pion- linjalla)- Asuu omakotitalossa Säkylässä; perheeseen kuuluu vaimo, 18- vuotias poika ja 15-vuotias tytär- Palvelee opetusupseerina PORPR:n Kriisinhallinta- keskuksessa- Harrastaa VPK-toimintaa ja kunto- liikuntaa- Motto: ”Lujaa, rumaa ja nopeasti”

Yliluutnantti Teemu Jokinen esittelee tyypillisen IED-räjähteen: omatekoisel-la räjähdysaineella täytetty kanisteri, tielle piilotettava painolaukaisin (kes-kellä) ja virtalähde. Räjähteenä voi olla myös esim. tykin kranaatti, jolloin IED:llä on räjähdyksestä aiheutuvan paineen lisäksi sirpalevaikutus.

31

Päällystöliitossa koetaan tärkeäksi, että kentän toimijoiden, jäsenten ja liiton johdossa edunvalvontatyö-tä tekevien välillä on hyvät ja toimi-

vat tiedonvaihtokanavat. Puhelin- ja sähkö-postiyhteydet ovatkin käytössä päivittäin. Parasta kaikkien kannalta on, jos kohda-taan ajoittain silmästä silmään ja keskustel-laan kaikesta, mikä liittyy jäsenten palkka-ukseen, työoloihin, eläkkeisiin ja erityisesti henkilöstön jaksamiseen. Liiton puheenjohtaja Sakari Vuoren-maa, järjestöpäällikkö Arto Penttinen ja pääluottamusmiehet Marko Jalkanen ja Juha Susi toivat helmikuun alkupuolella Turussa palveleville jäsenille tiiviin esitte-lypaketin siitä, mitä kaikkea edunvalvonta-sektorilla on meneillään. Merivoimien esi-kunnasta ja Rannikkolaivastosta oli paikalla noin 30 jäsentä. Käyntinsä yhteydessä lii-ton johto tapasi myös Merivoimien komen-tajan kontra-amiraali Veijo Taipaluksen ja henkilöstöpäällikön kommodori Vesa Tuo-misen. Tapaamisessa käydyt keskustelut avataan tarkemmin Päällystölehden huhti-kuun numerossa.Liiton puheenjohtaja ei tapansa mukaan lu-paillut jäsenille pidetyssä tiedotustilaisuu-dessa lähitulevaisuudelta liikoja, mutta hän valotti, mitä eri edunvalvontasektoreilla on menossa ja miten eri asioissa voidaan saa-vuttaa jäseniä tyydyttäviä ratkaisuja.- Tällä hetkellä voidaan useiden asioiden kohdalla puhua torjuntataistelusta niin palk-kauksen kuin palvelussuhteen etuuksien osalta. Valitettavasti on sanottava, että tämä päivä tuntuu paremmalta kuin mitä todennäköisesti huomiselta on odotetta-vissa. Toisaalta monilla eri sektoreilla on meneillään neuvotteluita, lainvalmisteluja ja tunnusteluja päättäjätahojen suuntaan. Pyrimme neuvotellen ja omia näkökantoja esiin nostaen pitämään liiton jäsenten puol-ta, Vuorenmaa kiteytti. Eniten kuulijoita kiinnostivat meripalvelu-rahaan ja eläkemuutoksiin liittyvät asiat. Vuorenmaa osasi suoralta kädeltä vasta-ta pääosin kysyjien tiedon janoon, ja Mar-ko Jalkanen ja Juha Susi täydensivät vas-tauksia omilta toimialoiltaan. Tilaisuudessa todettiin useaan otteeseen, että Päällystö-lehden seuraavassa numerossa on monia asioita avattu tarkemmin (kädessäsi oleva lehti), ja liiton jäsensivut päivittyvät aina kun uutta tietoa tulee.

Meripalvelun työaikamerkintä koetaan epäreiluksiTeksti ja kuva: Samuli Vahteristo

Eläkeasiat kiinnostivat miinalaiva Uusimaal-la taisteluvälineupseerina palvelevaa luut-nantti Jari Hasusta. Hänellä on mahdolli-suus siirtyä eläkkeelle vuoden päästä. Juha Susi antoikin kuulijoille ohjeita siitä, miten Kevalta on mahdollisuus anoa laskenta-vuosilta pois sellaisia ansiovuosia, jotka poikkeavat huomattavasti koko laskenta-ajan vuosista (lukija löytää ohjeen liiton jä-senosiosta). Toinen Hasusta kiinnostanut seikka on meripalvelun työaikaan liittyvät asiat. Hänen mielestään meripalvelun työ-aikamerkintä on yksi suurimmista epäkoh-dista. - Teen tänä vuonna meripalveluvuorokausia noin 160 ja työaikamerkintä on vuorokau-dessa 7 h 39 min, joka ei vastaa lähelle-kään todellista työaikaa. Parhaimmillaan harjoituksissa voi tulla vuorokaudessa lä-hes 20 tuntia työaikaa. On rankkaa, kun vahti- ja lepovuoro vaihtuu neljän tunnin välein. Nykyinen aluksella oleva väkimää-rä ei mahdollista oikein muunlaiseen työn ja levon jaksottelua, vaikka eri muunnoksia kokeillaan. Huolestuttavaa on, ettei nyky-meno mahdollista tehokasta varusmiesten koulutusta, Hasunen summaa ajatuksiaan. Merenkulku-upseerina ohjusvene Porvoos-sa palveleva yliluutnantti Toni Aarnio säes-tää Hasusta.

- Jaksaminen tässä on koetuksella, kun meripalvelupäiviä tulee noin 100 ja monille ammattiveljille huomattavasti enemmänkin. Meripalvelun työaikamerkinnän pitäisi olla vähintään 12 h, mutta todellisuudessa työ-aika on tätäkin enemmän lähes aina. Työn ja perheen asioiden yhteensovittaminen on haasteellista. Aluksilla palvelevien puolisoil-le pitää nostaa hattua, sillä heidän hoidet-tavakseen jää paljon asioita.Aarniolla on palvelusta takana merivoimis-sa 14 vuotta, ja eläkeasiat siintelevät use-amman vuoden päässä.- Nyt luvassa on, että eläkepäivät koittavat 57-vuotiaana. Pelkona meillä nuoremmilla on, että eläkeikää nostetaan joskus tulevai-suudessa vielä tästäkin, mutta harva kes-täisi meripalvelun rasittavuutta enää lähes kuusikymppisenä.

Jari Hasunen ja Toni Aarnio kokivat erinomaisena asiana, että liiton edun-valvonnasta vastaavat asiantuntijat jalkautuvat kentälle jäsenten pariin. He pitivät myös liiton nykyistä luot-tamusmiesjärjestelmää luotettavana – ammattimaista apua saa, jos sitä tarvitsee.

Vuonna 2003 yliluutnantti Pet-ri Lumijärvi haki Ratahal-lintokeskuksessa avoinna olleeseen yksikönpäällikön tehtävään - samoin teki noin 300 muuta toiveikasta toimen

tavoittelijaa. Tästä joukosta Lumijärvi tuli valituksi ja samalla päättyi miehen päiväl-leen 15 vuotta kestänyt opistoupseeriura puolustusvoimissa.- Sotilasuran jättämisen taustalla ei ollut mitään negatiivisia tuntemuksia puolustus-voimia kohtaan eikä muutakaan pakottavaa syytä. Enemmän kysymys oli paremmista pitemmän ajan taloudellisista seikoista si-viilissä, muotoilee Lumijärvi ratkaisunsa syyt.Uudessa työpaikassa Ratahallintokeskuk-sessa työilmapiiri oli kehnossa kunnos-sa ja Lumijärvi sai tehtäväkseen tilanteen parantamisen. Hän hakeutui Valtiokontto-rin järjestämään työyhteisöjen kehittämi-seen valmentavaan Kaiku-koulutukseen ja ryhtyi yhdessä henkilöstönsä kanssa luo-maan uutta tapaa työskennellä. Ja tuloksia

Kokemuksen kautta henkilöstö-johdon ammattilaiseksiTeksti ja kuva: Antti Kymäläinen

syntyi - kahden vuoden kuluttua Lumijärvi kävi pokkaamassa Ratahallintokeskukselle myönnetyn valtion Kaiku-työhyvinvointipal-koinnon. Ilmapiiri oli saatu kuntoon ja myös taloudelliset mittarit osoittivat toiminnan parantuneen.- Palkinnon myötä minua pyydettiin tavan takaa esitelmöimään Ratahallintokeskuk-sen prosessista ja menestystarinasta muille virastoille sekä myös yksityiselle puolelle. Samalla pystyin laajentamaan Kaiku-kehittäjänä omaa osaamista tukevaa verkostoa, muistelee Lumijärvi palkinnon saannin seurannaisvaikutuksia.Karttuneen kokemuksen ja organisaatio-muutoksen siivittämänä Lumijärvi siirtyi vuoden 2006 alusta perustetun Rautatie-viraston henkilöstöpäälliköksi. Valtion or-ganisaatioiden myllerrykset jatkuivat ja Lumijärvi valittiin projektipäällikkönä val-mistelemaan Rautatieviraston, Ilmailuhal-linnon ja Ajoneuvohallintokeskuksen sekä Merenkulkulaitoksen turvallisuustoiminto-jen yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Työn tuloksena syntyi vuoden 2010 alus-

sa aloittanut Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Trafin henkilöstöjohtajalla laaja tehtäväkenttäLumijärven projektipäällikön viitta vaih-tui uunituoreen 550 henkilöä työllistävän Trafin henkilöstöjohtajaksi. Viraston pe-rustehtävänä on varmistaa maa-, meri- ja ilmaliikenteen turvallisuutta sekä edistää liikennemarkkinoiden toimivuutta. Henki-löstöjohtajana Lumijärvi vastaa näitä teh-täviä toteuttavan henkilöstön palvelussuh-deasioista, osaamisen varmistamisesta ja työhyvinvoinnista sekä yleisistä hallintopal-veluista. Lumijärven alaisessa henkilöstö-osastossa työskentelee 20 ammattilaisen joukko tuottaen keskitetysti myös viraston matka- ja assistenttipalvelut.- Koen, että sotilastaustasta on ollut mi-nulle hyötyä siviiliuralla, ja sitä myös tääl-lä arvostetaan. Sotaväen täsmällisyydellä ja tutulla opilla ’tavoite kirkkaana mielessä’ saadaan tulosta aikaan. Työ puolustusvoi-

32

33

missa kehitti myös esiintymisvalmiuksia, ynnää Lumijärvi armeijauran tuomia hyöty-jä. Valtiotyönantajan piirissä Lumijärven me-riitit on huomioitu. Hänet kutsuttiin vuon-na 2011 mukaan valtion henkilöstöjohdon forumiin, jonka tavoitteena on vahvistaa valtiovarainministeriön ja virastojen välistä sekä virastojen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Viime vuonna Lumijärvi va-littiin foorumin työvaliokunnan puheenjoh-tajaksi, missä roolissa hän valmistelee ja johtaa virastojen henkilöstöasioista vastaa-vien johtajien kokoontumiset.Lumijärven työura on ollut menestykse-käs, mutta se oli vähällä katketa jo ennen alkuun pääsyään. Peruskurssinsa mukana Lumijärvi osallistui kesällä 1991 Taipalsaa-rella harjoitukseen, joka sai traagisen kään-teen. Vesistön ylimenovaiheessa yksi mie-histönkuljetusvaunu upposi syvyyksiin ja johti seitsemän varusmiehen hukkumiseen. Vaunun kannella istunut Lumijärvi pyristeli pinnalle ja pelastui yhdessä viiden muun kyydissä olleen tavoin.- Onnettomuuden jälkeen koin jonkinlaisia stressireaktioita ja vesillä liikkumiseen liit-tyneitä pelkotuntemuksia, mutta mitään pysyviä traumoja minulle ei ole jäänyt. Jäl-keenpäin ajatellen tein sen virheen, etten juuri halunnut puhua tapahtuneesta. Nyt tiedostan paremmin, että puhumisesta olisi silloin heti ollut ehkä apua, pohtii Lumijärvi.

Trafin henkilöstöjohtaja Petri Lumijärvi nauttii luottamusta oman virastonsa ulkopuolellakin. Viime vuodesta alkaen hän on toiminut valtion henkilöstöfoorumin puheen-johtajana.

Petri Lumijärvi (48 v)- Liikenteen turvallisuusviraston

Trafin henkilöstöjohtaja - Tradenomi, yliluutnantti evp.- Opistoupseerin peruskurssi (krh),

jatkokurssi (huolto)- Työskennellyt opetusupseeri-

na Porin prikaatissa, osastoup-seerina ja varastopäällikkönä Elektroniikkalaitoksessa sekä yk-sikönpäällikkönä Ratahallintokes-kuksessa ja henkilöstöpäällikkönä Rautatievirastossa

- Naimisissa, kaksi lasta- Harrastaa metsästystä, kalastus-

ta sekä maratonjuoksua ja muuta liikuntaa

- Motto: Asenne ratkaisee - rohkeasti uutta kohti!

Järjestöpäällikkö Arto Penttisen työviikko 4/2016

Maanantai 25.1.- klo 7.45 viikonlopun aikana tulleiden kii-reettömien sähköpostien sekä kirjepostin läpikäynti ja vastailua, jäsenyhdistysten sähköpostilistan tarkistus ja korjaus- klo 9 – 12 liiton työvaliokunnan kokouk-sen sihteerinä- iltapäivällä ostolaskujen käsittelyä, liiton jäsenvahvuuden selvittäminen keskusjär-jestölle, toimiston katsauksen valmistelu hallituksen kokoukseen 12.2.

Tiistai 26.1.- lähtö kotoa Siuntiosta klo 5:n jälkeen, klo 7.45 lento Hki-Vantaalta Kööpenhaminaan- Akavan hallituksen seminaari Kööpenha-minassa (liiton puheenjohtajan sijaisena)

Keskiviikko 27.1.- Seminaari jatkuu Kööpenhaminassa, ilta-päivällä Akavan hallituksen kokous- kotipihassa klo 24

Torstai 28.1. - aamupäivällä kokousraportointi puheen-johtajalle, NOA:n tulevan kokouksen pal-velusvapaaesitysten lähettäminen osal-listujille, postien tarkistus ja tarvittavat toimenpiteet, liiton sääntömuutosesityksen tarkastaminen- iltapäivällä järjestösihteerin tuuraajana puhelinpäivystyksessä (lomakohteiden va-raukset), ostolaskujen käsittelyä, palaveri liiton Helsingin asuntojen ”talkkarien” kans-

EDUNVALVOJAN VIIKKO

Kesämökki Porvoon Pikku-Pellingissä on Arto Penttiselle ja hänen per-heelleen rakas paikka. Ensiuintia vastavalmistuneelta uima- ja on-kilaiturilta vahtii seropi Roki (seropi=sekarotuinen piski).

Päällystölehti aloittaa uuden jut-tusarjan nimeltään Edunvalvojan viikko. Sarjassa esitellään liiton toimistolla työskentelevien henki-löiden työnkuvaa ja työviikon sisäl-töä keskeisiltä osiltaan.

sa, jäsenkortti-asioiden selvittelyä, 2015 ti-liöintien tarkistuksen aloittaminen

Perjantai 29.1.- aamupäivällä Päällystölehden tilaajien päi-vitys ja lisääminen lehtirekisteriin, puhelin-palaveri jäsenrekisterin toimittajan kanssa, hallituksen kokouksen valmistelua, 2015 toimintakertomuksen täydentämistä, mo-biilijäsenkortin luominen ja lähettäminen- iltapäivällä seuraavaan Päällystölehteen tulevan, liiton lomakohteita esittelevän ju-tun tarkistaminen ja kommentointi, työaika-taulukon täyttö

Kapteeni evp. Arto Penttinen on toiminut liiton järjestöpäällikkönä vuodesta 2008 al-kaen.

Mistä työnkuvasi muodostuu?- Tärkeimmät työtehtäväni liittyvät liiton ta-loushallinnon ja jäsenasioiden hoitoon sekä päätöksentekoelimien käsittelyyn menevi-en asioiden valmisteluun.

Mikä oli työviikon kohokohta?- Selvittäessäni liiton jäsenvahvuutta kes-kusjärjestöllemme Akavalle pystyin ensim-mäistä kertaa täysimääräisesti hyödyntä-mään jäsenrekisterin toimittajan luomaa järjestelmää ja erittelemään jäsenistömme täsmälleen pyydetyllä tavalla. Asia saattaa kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta kyse on rahasta: liitto maksaa turhaan keskusjär-jestölle jokaisesta ”haamujäsenestä”.

Millainen ihminen Arto Penttinen on?- Sosiaalinen ja humaani järjestöihminen.

Mikä on sinulle tärkeää elämässä?- Löytää ja nähdä elämän suuret ja eten-kin pienet hienoudet ja hetket sekä nauttia niistä.

Terveisesi jäsenistölle?- Pitäkää jäsensivujen kautta yhteystieton-ne ajan tasalla, näin varmistatte tiedonku-lun jatkuvuuden. Ja jaksamista niin työssä kuin arjessakin!

Teksti: Matti VihurilaKuva: Maarit Penttinen

34

Kapteeni (majuri) Jarmo Tyys-kän YEK 57:n diplomityö ”Mies-sotilaiden mielipiteitä fyysisestä kunnosta ja fyysisen kunnon ra-joista sekä kuntotestaamises-

ta puolustusvoimissa” kertoo suurimman osan miessotilaista olevan liikunnallises-ti aktiivisia. Tutkimukseen osallistuneiden mielestä sotilaiden tulee olla fyysisesti hy-vässä kunnossa, ja he suhtautuivat kunto-testaamiseen pääosin myönteisesti. Tes-taamista pidettiin myös laadukkaana. Tyyskän tutkimusaihe on erittäin ajankoh-tainen. Se kertoo Puolustusvoimien tah-

Pääosa sotilaista haluaa huolehtia fyysisestä kunnostaan

totilasta saattaa sotilaiden fyysinen kunto vastaamaan nykyistä paremmin tehtävä-kohtaisia vaatimuksia, iästä ja sukupuoles-ta riippumatta. Tavoitteena on, että koko henkilöstö on sijoitettavissa fyysisen kun-tonsa ja toimintakykynsä perusteella sodan ajan tehtäväänsä koko palvelusajan.Tyyskän tutkimus avaa hyvin miessotilai-den suhtautumista liikuntaan, fyysiseen kuntoon, kuntotesteihin ja niiden suoritus-vaatimuksiin sekä hyvän fyysisen kunnon vaikutukseen sotilasuran kannalta. Tutki-mustulokset antavat vastauksia fyysiseen kunnon tasa-arvon näkökulmaan sekä ny-

kyiseen viikkoliikuntakäytäntöön. Tuloksia vertailtiin ammattiryhmien, ikäryhmien, fyy-sisen kunnon luokkien, painoindeksi-luokki-en, puolustushaarojen ja johtamistasojen välillä.Vastaajat olivat sitä mieltä, että kuntotes-tirajojen tulisi olla sukupuolineutraaleja. Tutkimustulokset kertovat, että kiusaa-mista ja syrjintää fyysisen kunnon vuoksi tapahtuu jonkin verran. Viikkoliikuntaa pi-dettiin tärkeänä osana fyysisen kunnon ke-hittämisessä, ja se arvioitiin yhtä tärkeäk-si työtehtäväksi muiden tehtävien kanssa. Viikkoliikunta ei kuitenkaan ole riittävän lä-

Teksti: Mika Räisänen

Kuva: Puolustusvoimat

35

Urheiluvuosi 2016 näyttää hyvin samankaltaiselta kuin edeltäjän-säkin. Liiton viralliset mestaruus-kilpailut järjestetään edelleen

sotilaiden suomenmestaruuskilpailujen yh-teydessä. Järjestävä jäsenyhdistys vastaa kilpailukutsun laatimisesta ja lähettämi-sestä urheilujohtajalle, ilmoittautumisten vastaanottamisesta sekä tulosten laati-misesta ja edelleen toimittamisesta ur-heilujohtajalle. Vastikkeeksi järjestävä jäsenyhdistys saa edustajakokouksen hy-väksymän taloudellisen tuen järjestämis-kulujen kattamiseksi. Urheilujohtaja laskee lajin yleismestaruus-pisteet ja lähettää tulokset julkaistavaksi liiton Internet-sivuilla. Tulokset julkaistaan epävirallisina, ja reklamaatioajan jälkeen ne virallistetaan. Yksittäisen jäsenen, kil-pailijan, vastuulle jää huolehtia siitä, että ilmoittautuminen tapahtuu järjestäjän oh-jeiden mukaisesti, yleensä palveluksessa olevien osalta hallintoyksikön ilmoittautu-misen yhteydessä ja evp-jäsenten osalta Evp-yhdistyksen ilmoittamana. Suurimmat haasteet tulosten laskemisessa ovat ol-leet puutteelliset tai virheelliset yhdistys-tiedot.

Liiton viralliset mestaruuskilpailut v. 2016

Hiihto 21.–24.3., JPR (Sodankylän Päällystöyhdistys)Suunnistus 6.– 8.9., MAASK (Lappeenrannan Päällystöyhdistys) Ammunta 13.–15.9., PORPR (Huovinrinteen päällystö)

Pohjois-Karjalan Päällystöyhdistys jär-jestää golfin epäviralliset mestaruus-kilpailut 7.8. Kilpailuissa noudatetaan liiton hallituk-sessa 20.3.2015 hyväksyttyä urhei-lu- ja kilpailutoiminnan ohjesääntöä. Jäsenyhdistys voi tehdä urheilujoh-tajalle anomuksen mestaruuskilpai-lujen järjestämisestä. Liiton hallitus käsittelee anomukset urheilujohta-jan esityksestä.

LIIK

UN

TA

Ajankohtaista urheilun saraltaTeksti: Mika Räisänen

Palveluksessa olevien jäsenten kuntoliikunnan tukeminenLiiton urheilustrategian mukaisesti urheilu-toiminnan painopiste on kunto- ja vapaa-ajanliikunnan tukemisessa. Vuonna 2016 ei järjestetä erillistä kuntoliikuntatapahtu-maa, vaan palveluksessa olevan jäsenen on mahdollista anoa osa kuntoliikuntata-pahtuman osallistumismaksusta maksetta-vaksi liiton varoista.Tuen edellytyksenä, että- jäsen edustaa Päällystöliittoa (seura-koh-taan merkintä Päällystöliitto) ja- vain yksi (1) suorite/jäsen/joukkue.Tuki voidaan maksaa yksittäiselle jäsenel-le tai joukkueelle. Tuen suuruus on enin-tään 50 % osallistumismaksusta. Anomus lähetetään sähköpostilla urheilujohtajalle([email protected]), mukaan tulee liittää kuittikopio osallistumismaksus-ta, linkki/ote tuloksista sekä maksuyhteys-tiedot.

Vuoden urheilutekoJäsenyhdistyksiä pyydetään tekemään esityksiä vuoden 2015 urheiluteosta. Palkitsemisen perusteena on vuoden aikana tehty liikuntaan aktivoiva toimin-ta tai hyvä urheilusuoritus. Palkinto voi-daan myöntää henkilölle tai yhteisölle. Esitykset tulee tehdä liiton hallitukselle 23.3. mennessä. Palkitseminen tapah-tuu puheenjohtajapäivillä ja Vuoden ur-heiluteon päättää liiton hallitus. Vuoden urheiluteko palkitaan kunniakirjalla, sti-pendillä ja viikon käyttöoikeudella valit-tuun liiton lomakohteeseen.

pinäkyvää, ja todellista mahdollisuutta liik-kumiseen ei kaikilla ole.Tutkimukseen liittyvä kysely toteutettiin osaltaan ammattiliittojen tuella, mikä mah-dollisti suuren otannan lähettämällä kysely jäsenten sähköpostiosoitteisiin. Vastauksia saatiin 2 044 henkilöltä, jotka edustivat 26 % kohdejoukosta. Vastaajista opistoup-seereita oli runsaat 530. Kysely toteutet-tiin syksyllä 2014 ja tutkimustyö valmistui kesällä 2015.

Tutkimusvastaukset kertovat puolestaanReipasta ja ripeää vapaa-ajan liikuntaa vä-hintään kolme kertaa viikossa harrastavia vastaajista oli 64 %. Ei lainkaan liikkuvia tai enintään kerran viikossa reipasta ja ripeää liikuntaa harrastavia oli 19 % vastaajista. Juoksutestissä vähintään 2 600 metriä juosseita oli 74 %. Väittämään ”Kuntotes-tit ovat tärkeä osa sotilaan työkykyisyyden kartoittamista” täysin tai osin samaa mieltä vastaajista oli 77 %. Vastaajista 71 % oli täysin tai osin samaa mieltä siitä, että kun-totesteihin osallistutaan mielellään.Kansainvälisten kriisinhallinta- ja rauhantur-vatehtävien esikunta-, tuki- ja sotilastark-kailijatehtävien 2 300 m karsivaa rajaa 12 min:n juoksutestissä miehille piti liian ma-talana 53 % vastaajista ja sopivana 45 %.Vastaajista kaksi kolmasosaa (66 %) oli täysin tai osin sitä mieltä, että fyysisessä kunnossa ei tulisi olla sukupuolirajoja. Vas-taajista noin puolet (49 %) ehtii osallistua viikkoliikuntaan, kun taas 39 % oli sitä miel-tä, että työajalla ei ehdi osallistua viikkolii-kuntaan. Hieman yli puolet (55 %) vastaa-jista käyttää oikeutensa viikkoliikuntaan ja 27 % vastaajista ei oikeuttaan käytä. Osa työntekijöistä ei siis työaikanaan liiku, vaik-ka siihen olisi mahdollisuus.Vastaajista 56 % koki, että kuntotesteillä ei ole merkitystä sotilasuralla etenemiseen. Vajaa kolmannes (29 %) oli sitä mieltä, että kuntotesteillä on vaikutusta sotilasuralle etenemiselle.Artikkeli on toimituksen lyhentämä, ja se sekä kapteeni Jarmo Tyyskän ansiokas tut-kimus ovat kokonaan luettavissa Päällystö-liiton kotisivuilla.

36

Moni Päällystöliiton lomakohtei-den käyttäjistä on ihastunut Kolin jylhiin maisemiin, ja Ko-lille palataan yhä uudestaan ja

uudestaan. Yksi käyttäjiltä paljon plussaa saavista seikoista on lomamökkien hyvä varustelutaso sekä ennen kaikkea loma-asumisen väljyys. Tilaa Kolin asunnoissa riittää isommallekin porukalle, ja monesti oman perheen lisäksi mukaan on kutsuttu lähisukulaisia tai ystäväperheitä. Kun vielä hintakin on kohdallaan, niin mikset Sinäkin tutustuisi Kolin seudun upeaan luontoon ja harrastusmahdollisuuksiin?Pohjois-Savossa asuvat Belinda ja Jari Koski ovat niin ihastuneita Koliin, että liiton lomakohteesta on tullut kuin toinen koti.- Ihastuimme Kolin seudun upeaan luontoon ja luonnonrauhaan. Liiton lomakohteen asunnot ovat varustelutasoltaan ihan huip-puluokkaa. Siellä on hyvät kokkausmahdol-

lisuudet, ja talon astioilla pöydän voi kattaa isommallekin porukalle. Olemme viettäneet Kolilla myös joulua, vappua ja muita juhla-pyhiä aina silloin, kun kohde on ollut sopi-vasti vapaa, Belinda Koski kertoo.Kosken perhe on tehnyt seudulla paljon päi-väretkiä, joten Kolin vaarojen huiput ovat tulleet tutuiksi. Heidän mielestään luonnon-kauneudessa Pohjois-Karjalan vaaramaise-mia ei voita mikään. Jokainen vuodenaika piirtää maisemasta aivan uudenlaisen ku-van. Käränkälammella ja Pielisellä voi ka-lastaa. Aivan liiton loma-asunnon tuntu-massa ovat sopivat laskettelurinteet koko perheelle, ja monentasoisia hiihtolatujakin löytyy riittämiin.- Kolin huipulla olevassa maisemakylpyläs-sä emme ole käyneet, mutta näköalaravin-tolassa käyntiä voimme suositella kaikil-le. Räsävaarassa on torni, josta aukeavat huikaisevat näkymät kaikkiin suuntiin. Kal-

lioluolassa sijaitseva Pirunkirkko on myös tutustumisen arvoinen ja Pielisen rannoilla riittää katsottavaa. Lomapäivän kruunaa sauna mökillä ja pulahdus Käränkälammen kirkkaaseen veteen, Kosket kertovat.Belinda Koski ylistää vuolaasti etenkin asunnon siisteyttä.- Pitää oikein ihmetellä sitä, että laajasta käyttäjäkunnasta huolimatta paikat ovat pysyneet niin siistinä. Kiitos liitolle, että se tarjoaa jäsenille ja evp-jäsenille näin hienot puitteet kohtuuhintaan.

Kolilta löytyvät hyvät sieni- ja marjamaastotTimo Lehtimäen perhe Satakunnasta on vuosien varrella käyttänyt useita kertoja lii-ton lomakohteita. Tänä vuonna Lehtimäet viettivät vuodenvaihteessa viikon Kolilla.- Kolin ladut ovat haastavat, mutta jääl-tä löytyy helpompia reittejä. Valitettavasti

Koli kutsuu aina uudestaanTeksti: Samuli Vahteristo Kuvat: Samuli Vahteristo ja Reijo Kolehmainen

Pieliseltä löytyy upeita hiekkarantoja, jossa lasten on mukava pulikoida.

37

lumitilanne oli vuodenvaihteessa heikko. Löysin kuitenkin kärrytien, jonne tein la-dun. Tavoitteena on hiihtää tänä vuonna Finlandia-hiihto, joten suksikilometrejä pi-tää saada kokoon ennen sitä. Tällä kertaa Käränkälammella olisi ollut mitä mahtavim-mat puitteet retkiluisteluun, Timo Lehtimäki kertoo.Lehtimäkien mielestä Koli on täydellinen ja seudulla riittää tekemistä, mutta halutes-saan voi nauttia oleilusta ja luonnonrauhas-ta. - Meille tämä oli kolmas kerta Kolilla, ja tänne palataan vielä uudestaankin. Eräänä vuonna satuimme tulemaan Kolille marja-ai-kaan ja mustikat olivat huippusuuria. Ämpä-rit täyttyivät hetkessä. Miksei lomaviikkoa Kolilla voisi harkita uudestaankin marja- ja sieniaikaan, Timo Lehtimäki aprikoi.Kuopion seudulla asuvan Reijo Kolehmai-sen perheen kokemukset marja- ja sieniret-kiltä Kolin maastoissa vahventavat kuvaa hyvistä apajista.- Käymme Kolilla pari kolme kertaa vuo-dessa. Emme yleensä laita anomusta lo-ma-ajasta, vaan annamme palveluksessa olevien valita varausajankohtana heille so-pivimmat päältä. Yleensä löydämme va-paiksi jäävistä ajoista ihan sopivia tarpei-siimme. Kaipaamme rauhaa ja Kolilta sitä löytyy. Voimme lenkkeillä koiran kanssa upeassa luonnossa. Elokuussa olemme saaneet hienoja sieni- ja marjasaaliita, Rei-jo Kolehmainen kertoo.Päällystöliiton Kolin lomakohteen puitteet ja hinta ovat Kolehmaistenkin mielestä koh-dallaan.

Vieraskirjasta hyviä vinkkejäPäällystöliiton lomakohteiden vieraskirjois-ta löytyy hyviä vinkkejä. Kolin kohdetta käyttäneet ovat varsinkin kesäaikaan teh-neet paljon päiväretkiä lähiseudulle. Hera-järvellä on hienoja vaellusreittejä ja järvi sopii myös kanoottiretkeilyyn. Ruunaalla voi laskea koskea turvallisesti. Kesällä Pie-lisen rannoilta löytyy upeita kirkasvetisiä hiekkarantoja, missä lasten on hyvä pols-kia ja tutkia järviluonnon pieniä ihmeitä. Moni on tutustunut Kolin huipulla olevaan luontokeskukseen, joka kertoo yhden jyl-himmän kansallismaisemamme synnystä ja sen luonnon erikoisuuksista. Retkikart-taa tutkimalla on löydetty lukuisia tutustu-misen arvoisia luontokohteita. Esimerkiksi Lieksassa sijaitseva Änäkäisen retkeily- ja kalastusalue Venäjän rajan tuntumassa on koettu kiehtovana paikkana panssariestei-neen. Jos haluaa jotakin oikein ekstraa, niin kukkaronnyörejä raottamalla paikalliset oh-jelmapalveluyritykset tarjoavat toinen tois-taan hienompia elämyksiä.

Toukokuussa löytyy parhaiten vapaita aikojaLiiton lomakohteiden varaukset tehdään liiton kotisivujen kautta saatavalla varaus-lomakkeella. Varausvuorojen jako tehdään kolme kertaa vuodessa. Käyttövuoron saa-misessa on etusijalla hakija, joka on vähi-ten käyttänyt lomakohdetta anomallaan käyttöjaksolla. Mikäli käyttömäärän suh-teen hakijat ovat tasavertaisia, huoneistot arvotaan hakijoiden kesken.- Vapaaksi jääneet vuorot ilmoitetaan liiton kotisivuilla ja ne täytetään tilausjärjestyk-sessä, kertoo liiton lomakohteiden varauk-sia hoitava järjestösihteeri Anja Mustajo-ki.Hänen mukaansa on hienoa, että satunnai-sesti käyttävien ohella on sellaisia, jotka ovat ihastuneet johonkin liiton lomakohteis-ta niin, että haluavat käydä siellä useam-minkin. - Näin kohteet eivät ole tyhjillään ja vuosit-tainen käyttökate saadaan kokoon. Liiton linjana on, että lomakohteiden hinnoittelun on katettava siitä aiheutuneet kulut, Musta-joki muistuttaa.Lomakohteiden käyttöasteet ovat Mustajo-en mukaan kohtuullisen hyvät, mutta tou-kokuu on kaikissa kohteissa aina kesäkuun alkupuolelle saakka hiljaista aikaa ja tilaa löytyy.- Mukavaa rentouttavaa tekemistä löytyy jokaisesta kohteesta myös toukokuussa. Esimerkiksi Kolilla koivut ovat toukokuussa jo hiirenkorvalla, polkujen varsilla on korva-sieniä ja samaan aikaan voi kuulla useam-mankin käen kukkuvan, Mustajoki maalaa hänelle kerrottuja käyttäjien kokemuksia.

Katso lisää takasivulta.

Kolin seutu tarjoaa upeita luonto-elämyksiä kaikkina vuodenaikoi-na. Reijo Kolehmainen on poiminut Käränkälammen lähimaastosta runsaas-ti sieniä ja marjoja korin täytteeksi.

38

PÄÄL

LYST

ÖN

NAI

SET

Päällystön Naisten Liitto ry:n hal-litus suunnittelee vuosien 2016 ja 2017 toimintaa. Toiminta-suunnitelma esitellään liitto-kokousväelle maaliskuun 19.

päivänä Viking Gracellä. Mutta mitä suun-niteltaisiin ja kenelle? Tällä hetkellä on sel-lainen tunne, että vaikka suunnitellaan ihan mitä vaan ja millaiselle ryhmälle, mitään ei saada toteutettua. Elämmekö nykypäi-vän yltäkylläisyyden maailmassa niin, että toimintaa ja tapahtumia on vain yksinker-taisesti liikaa. Enää ei pelkkä kuuluminen Päällystön Naisten Liittoon tai Päällystöliit-toon riitä. Mukaan lähdetään vain, jos ta-pahtumaan päästään ilmaiseksi tai todella halvalla. Miksi ei hyvä seura ja yhteiset ko-kemukset sekä valmiiksi järjestetty tapah-tuma tai matka enää kelpaa? Tässä pohdittavaa. Jäsenistöltä on pyritty kyselemään sitä, mitä he haluaisivat ja toi-voisivat järjestettävän. Valitettavasti usein ”hyvää halvalla”- ajatukset on vain niin vai-kea toteuttaa. Onko siis kyseessä se, että toimintaa tarjotaan aivan väärään ajankoh-taan? Onko kyse siitä, että tarjoamme ta-pahtumiamme viikonloppuisin ja loma-aikoi-na, jolloin kaikki palvelut ovat vaan muuta aikaa kalliimpia ja näin hintavia toteuttaa? Viikonloppuja ei voi siirtää, mutta täytyisikö

Mitä, milloin ja kenelle?

Yhdessä tekemistä meille kaikille!Teksti: Pirkko Lokinperä Kuva: Minna Paukku

jokin tapahtuma järjestää vaikka muuhun aikaan vuodesta kuin kesällä.Vai onko vain niin, että esimerkiksi shoppai-lu ja rentoutuminen ovat niin yleistä toimin-taa, ettei sitä enää viitsitä lähteä yhdessä tekemään. Vaiko se, että tapahtumaan on liitetty joku virallinen vierailu tai luento, kar-sii osallistujat. Vai onko vain todettava, että kaikilla on kaikkea ja porukalla ei enää halu-ta reissata. Kannattaisiko järjestäjien lopet-taa pään seinään hakkaaminen ja odottaa sitä aikaa, kun joku kaipaa tekemistä.Jos joku kuitenkin keksii hyviä ideoita, niin niitä voi lähettää puheenjohtaja Pirkko Lo-kinperälle, [email protected] tai tiedottaja Minna Paukulle, [email protected]. Otamme ideat ilomielin vastaan. Liittokokousosallistujat pääsevät pohtimaan kyseistä asiaa kokousviikonlop-puna, ja kysely lähetetään myös yhdistyk-siin liittokokousasiakirjojen yhteydessä.

Jottei kaikkea kuitenkaan menetettäisi, niin HYVÄT LUKIJAT!, ottakaa seuraavasta kop-pi:Perheloma Tanhuvaaran Urheiluopistol-la 27.6. - 2.7.2016. Paikkoja rajoitetusti. Omavastuu 20 €/vrk/aikuinen, lapset alle 17 v. ilmaiseksi. Haku päättyy 24.3. Lisä-tietoja [email protected].

Tervetuloa liittokokoukseen

Päällystön Naisten Liitto ry:n liitto-kokous pidetään 19.3.2016 Vi-

king Linen Grace-laivalla. Valtakirjo-jen tarkistus alkaa 19.3. klo 11.45 ja varsinainen liittokokous klo 12. Lii-ton sääntöjen mukaan kaikkien edus-tajien on oltava henkilökohtaisesti paikalla kokouksessa.Kokouksessa käsitellään liiton sään-töjen 13 §:n määräämät asiat ja jä-senyhdistysten aloitteet. Liiton sääntöjen 11 §:n mukaan jä-senyhdistys on oikeutettu lähettä-mään liittokokoukseen kaksi (2) ää-nivaltaista edustajaa. Yhdistyksillä, joiden jäsenmäärä on 50 – 99, on oikeus lähettää kolme (3) edustajaa ja yhdistykset, joiden jäsenmäärä on 100 tai yli, ovat oikeutetut lähettä-mään liittokokoukseen neljä (4) edus-tajaa. Edustajilla tulee olla yhdistyk-sen antama valtakirja. Jokaisella äänivaltaisella edustajal-la on yksi ääni. Edustajan tulee olla liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Edustajien määrää verrataan 31.12.2015 liitolle tilitettyjen jäsen-maksujen pohjalta tehtyyn jäsenluet-teloon.

Päällystön Naisten Liitto ry:n hallitus

39

EV

P

Päällystöliiton Evp-yhdistys järjestää perinnepäivät Santahaminan luon-nonkauniilla saarella 19. - 20.3. Ta-

paamisen yhteydessä kuullaan esitelmä Santahaminan historiasta ja Kaartin jää-kärirykmentin kuulumiset. Lauantai-ilta huipentuu veljesillalliseen Santahaminan Maanpuolustuskerholla. Sunnuntaiaamuna pidetään Evp-yhdistyksen vuosikokous ker-holla. Kaartin jääkärirykmentti tukee tilai-suutta antamalla majoitustilat kasarmeilta.

Ohjelma:Lauantai 19.3.Klo 10–12.30 ilmoittautuminen Santahami-nan Perinnetalolla, Rykmentintie 6 Klo 11–12.30 lounas varuskuntaravintola SaharassaKlo 13–15 esitelmä Santahaminasta Perin-netalolla Klo 15–16 rykmentin terveiset Klo 16–18.45 vapaata seurustelua ja val-mistautuminen veljesillalliselle (kerho auke-aa klo 18)Klo 19 veljesillallinen kerholla

Maasotakoulun ja sitä edeltävien op-pilaitosten järjestyksessään toista perinnepäivää ja ammattikuntam-

me koulutuksen aloittamisen vuosipäivää, Vöyrin päivää, vietettiin Lappeenrannassa Maasotakoulun Vöyrinsalissa 23.1. Ali-, toi-mi- ja opistoupseerien perinneyhdistyksellä on merkittävä rooli arvokkaan juhlan järjes-telyissä varapuheenjohtaja Risto Manni-sen toimiessa käytännön järjestelijänä. Juhlatilaisuuden avasi ATOP:n puheenjoh-taja, filosofian tohtori Keijo Koivisto ja Maasotakoulun johtaja, eversti Asko Mu-honen esittelivät koulun organisaatiota eri paikkakunnilla ja toimintaa Puolustusvoima-uudistuksen muutosten jälkeen. Juhlaesitelmän piti dosentti Heikki Ranta-tupa Jyväskylän yliopistosta. Esitelmä oli kaksiosainen käsitellen kartoitusta ja van-hojen karttojen historiaa sekä hyvin seikka-

Evp-yhdistyksen perinnepäivät Santahaminassa Teksti: Markku Virtanen

Sunnuntai 20.3.Klo 9 aamiainen varuskuntaravintola Saha-rassa Klo 10 Evp-yhdistyksen vuosikokous ja ko-kouskahvit kerholla

Kokouksen jälkeen on vuorossa majoitusti-lojen luovutus ja kotiin lähtö.Pitkämatkalaisilla on mahdollisuus saapua jo perjantaina Santahaminaan ja aamiai-seen lauantaina varuskuntaravintola Saha-rassa.Ilmoittautuminen 6.3. mennessä sähkö-postilla [email protected] tai puheli-mitse 0500 736 383. Ilmoittautumisen yh-teydessä tarvitaan seuraavat tiedot: nimi, syntymäaika, saapumispäivä, auton rekis-terinumero (mikäli tulee autolla), ruoka-ai-neallergiat ja majoittumistarve. Kustannukset ovat seuraavat: Osallistuminen kaikkiin tapahtumiin 60 € (lounas, aamiainen ja veljesillallinen)Osallistuminen vain veljesillalliselle 50 €.Maksu suoritetaan Evp-yhdistyksen tilille nro FI50 1131 3000 1083 93. Laita viesti-kenttään nimesi.

Evp-vuosikokous

Evp-vuosikokous Päällystöliiton Evp-yhdis-tyksen vuosikokous pidetään 20.3.2016 klo 10.00 alkaen Santahaminan Maanpuo-lustuskerholla, osoite Santahaminantie 9, 00860 Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 9 §:ssä mainitut asiat sekä jäsenten tekemä esitys Evp-yhdistyksen ja ATOP ry:n yhdistymisestä. Yhdistyksen kokouksessa jokaisella varsi-naisella jäsenellä on yksi (1) ääni. Äänioi-keutta voidaan käyttää myös valtakirjalla. Kokoukseen osallistuva jäsen saa edustaa enintään kymmentä (10) yhdistyksen ääni-valtaista jäsentä. Koska kokous pidetään sotilasalueella, tulee osallistujien ilmoit-tautua 16.3.2016 mennessä joko puheli-mitse tai sähköpostilla Markku Virtaselle 040 769 3256/ [email protected]). Osallistujalta tarvitaan seuraavat tie-dot: nimi, syntymäaika ja mahdollisen ajo-neuvon rekisterinumero.

Hallitus

ATOP-vuosikokous

Ali-, Toimi- ja Opistoupseerien Perinneyhdis-tys ry:n vuosikokous pidetään sunnuntaina 20.3.2016 klo 10.00 Maasotakoululla Lap-peenrannassa. Kokoontuminen Rakuuna-mäellä Sotilaskodin edustalla osoite Väinö Valveen katu 4.Esillä sääntöjen 9 § asioiden lisäksi jäsen-aloitteen käsittely sekä sääntöjen 7 § muu-tos koskien yhdistyksen kokouksen koolle-kutsumistapojen nykyaikaistamista ja 9 § tilintarkastajan nimen vaihtaminen toimin-nantarkastajaksi.Tilaisuuteen on varattu majoittumismah-dollisuus ja ruokailu. Jotka haluavat näi-tä palveluitakäyttää tulee tehdä varaus 11.3.2016 mennessä sähköpostilla [email protected] tai tekstiviestillä 040 527 9666.

peräisesti karttapiirrosten avulla paikallista historiaa Hattujen sodan aikaista Lappeen-rannan taistelua elokuussa 1741. Tuossa taistelussa venäläiset valtasivat linnoituk-sen huonosti valmistautuneilta ruotsalaisil-ta ja tuhosivat Lappeenrannan kaupungin. Löytyykö tuosta taistelusta myös ns. Huhti-niemen teloitettujen hautojen arvoitus?Vapaassa sanassa Lappeenrannan kaupun-gin tervehdyksen esitti koulussa palvellut valtuuston II varapuheenjohtaja, kapteeni evp. Tapio Arola. Päällystöliiton varapu-heenjohtaja, kapteeni Jyrki Lukkarinen esitteli, miten asiakirjoissa Vöyrin päivän perinteet on määritelty. Tilaisuuden yhtei-sessä illanvietossa koulun entisten johta-jien, henkilökunnan ja opiskelijoiden väli-sissä keskusteluissa voitiin todeta Vöyrin päivällä olevan tilausta.

Vöyrin päivä – ammattikuntaperinteet kunniassa Teksti: Ari Pakarinen

Koli kutsuu toukokuussaKolin Hiisirannan hinnasto: - viikko 250 eur, sesonki 320 eur - viikonloppu 120 eur, vrk 75 eur (sesonkiviikot 1, 8 - 12, 52)

Tilat:- Kiinteistö Oy Hiisirannassa on kaksi täysvarusteltua 6 - 8 hengen erillistä paritalon puolikasta.- Huoneisto G 2 (varausnimi Iso-Otso, 106 m2): olohuone, neljä makuuhuonetta, parvi, sauna, pesuhuone, takkaimurilla varustet-tu avotakka ja täysin koneellistettu tupakeittiö.- Huoneisto H 1 (varausnimi Pikku-Kontio, 84 m2): olohuone, neljä makuuhuonetta, parvi, sauna, pesuhuone, takkaimurilla varustet-tu avotakka ja täyskoneellistettu tupakeittiö. Pikku-Kontioon voi ottaa myös lemmikin mukaan.- Huoneistoissa on lisäksi pyykinpesukone, kuivauskaappi, tele-visio (digiboxissa on korttipaikka) ja radio. Lapsille syöttötuoli ja korkealaitainen sänky. Astiasto on kahdeksalle hengelle. Huoneis-toissa on suora sähkölämmitys. Huoneistoihin kuuluu myös sou-tuveneen käyttömahdollisuus.- Laskettelijoille on käytössä yksi hissilippu per huoneisto.- Liinavaatteet on vuokraajan tuotava itse. Vuokraajan on itse huo-lehdittava huoneiston siivouksesta.

Harrastus- ja toimintamahdollisuudet: - www.koli.fi

Varaukset www.paallystoliitto.fi tai Anja Mustajoki 040 301 9290

Documents

1/2016 HELMIKUU · Aikaperspektiiviä tarvitaan, koska materi-aalihankkeissa ja puolustusyhteistyön ke-hittämisessä puhutaan vähintään 10 vuo-den sykleistä. Puolustuksen pitemmän