1.2T tiesuunnitelmaselostus Ver 2 · 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 18 3.1 Tiejärjestelyt 19 ... Silta on tyypiltään alikulkukäy-tävä, jossa auto- ja maatalousliikenne on sallittu

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA

TIESUUNNITELMASELOSTUS

1.2T

25.5.2018

Valtatien 4 parantaminen Vehniän kohdalla, eritasoliittymän rakentaminen, Laukaa

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 2(34)

SISÄLLYSLUETTELO

1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 4 1.1 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun ja kaavoitukseen 5 1.2 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä 5

1.2.1 Nykyinen tie 5 1.2.2 Liikenteen ongelmat 5 1.2.3 Liikennemäärät ja –ennuste 7

1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset sekä niiden keskeinen sisältö 8 1.3.1 Yleissuunnitelma 8 1.3.2 Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) 9 1.3.3 Tiesuunnitelma 10 1.3.4 Tiesuunnitelman laatimisen aikana tehdyt selvitykset 10

1.4 Maankäyttö ja kaavoitus 10 1.4.1 Maakuntakaava 10 1.4.2 Yleiskaavat 11 1.4.3 Asemakaavat 11

1.5 Ympäristö 11 1.5.1 Maisema ja kulttuuriympäristö 11 1.5.2 Kulttuuriperintö 12 1.5.3 Luonnonympäristö 12 1.5.4 Pinta- ja pohjavedet 14 1.5.5 Maa- ja kallioperä 14 1.5.6 Pilaantuneet maat 15 1.5.7 Melu 16

1.6 Hankkeelle asetetut tavoitteet 16

2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 16 2.1 Aiemmat suunnitteluvaiheet ja päätökset 16 2.2 Hanketyöskentely ja mukana olleet tahot 17 2.3 Kytkennät kaavoitukseen sekä alueen muuhun suunnitteluun ja rakentamiseen 17 2.4 Vuoropuhelu ja tiedottaminen 18 2.5 Muiden omistamien laitteiden suunnittelu 18

3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 18 3.1 Tiejärjestelyt 19

3.1.1 Ajoneuvoliikenne 19 3.1.2 Joukkoliikenne ja hidas liikenne 19 3.1.3 Erikoiskuljetukset 19 3.1.4 Jalankulku ja pyöräily 19 3.1.5 Teiden hallinnolliset ja toiminnalliset järjestelyt 20

3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt 20 3.3 Tekniset ratkaisut ja mitoitus 20

3.3.1 Teiden mitoitusnopeudet, leveydet ja päällysteet 20 3.3.2 Liikenteenohjaus ja liikenteen hallinta 21 3.3.3 Valaistus 21 3.3.4 Sillat ja tukimuurit 21 3.3.5 Kuivatus 22 3.3.6 Siirrettävät johdot ja laitteet 22 3.3.7 Väylien rakenteellinen mitoitus 22 3.3.8 Pohjanvahvistukset 22 3.3.9 Työaikaiset liikennejärjestelyt 23

3.4 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso 23 3.4.1 Tieympäristön periaatteet 23 3.4.2 Väyläjaksot 23 3.4.3 Viherrakenteet ja nurmetus 23 3.4.4 Meluesteet 23

3.5 Liikennerajoitukset ja kevyen liikenteen väylillä sallittu ajoneuvoliikenne 24



3.6 Massatalous ja läjitysalueet 24

4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT 25 4.1 Melueste Vehniän koulun ja Koululammen kohdalla / Viitasammakko 25 4.2 Maa-ainesten sijoitusalue / Viitasammakko 25

5 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 25 5.1 Vaikutukset liikenteeseen 25

5.1.1 Liikenneverkko 25 5.1.2 Liikenteen sujuvuus 25 5.1.3 Liikenneturvallisuus 25 5.1.4 Joukkoliikenne 26 5.1.5 Erikoiskuljetukset 26 5.1.6 Työnaikaiset järjestelyt 26

5.2 Vaikutukset kaavoitukseen 26 5.3 Vaikutukset maankäyttöön ja aluekehitykseen ja elinkeinoihin 26 5.4 Vaikutukset ympäristöön 27

5.4.1 Tieliikennemelu 27 5.4.2 Ilman laatu 29 5.4.3 Kulttuuriympäristö 29 5.4.4 Kasvillisuus ja eläimistö 30 5.4.5 Pohja- ja pintavedet 31 5.4.6 Maa-ainesvarat 31

5.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 31 5.6 Kiinteistövaikutukset 31 5.7 Kustannusarvio ja kustannusjakoehdotus 31 5.8 Hankkeen vaikuttavuus 32 5.9 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 32

6 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 33

6.1 Laskuojat ja -johdot 33 6.2 Johtojen ja laitteiden siirrot 33

7 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 33

8 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI 33 8.1 Hyväksymisehdotus 33 8.2 Jatkotoimet 33

9 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 33



1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT

Valtatie 4 (E75) Helsingistä Utsjoelle on Suomen tärkein etelä – pohjoissuuntainen tie-yhteys. Tieyhteys kuuluu sekä eurooppatieverkkoon (E-tiet) että yleiseurooppalaiseen TEN-T- liikenneverkkoon (Trans-European Networks).

Valtatien 4 suunnittelujakso Vehniän kohdalla, sijoittuu Laukaan kunnan alueelle. Suun-nittelujakso on jatkoa Kirri – Tikkakoski moottoritielle, jossa Vehniäntien (mt 6375) taso-liittymä korvataan uudella eritasoliittymällä. Suunnittelujakson pituus on noin kolme (3) kilometriä.

Nykyinen valtatie muutetaan 2+2-kaistaiseksi 7 metrin keskialueella varustetuksi mootto-ritieksi nykyisen Vehniäntien (mt 6375) tasoliittymän ja Vehniän uuden eritasoliittymän välillä. Tiesuunnitelma sisältää rinnakkaistien Vehniäntien (mt 6375) ja Jokihaarantien (mt 16701) välille. Valtatiestä aiheutuvaa haittaa pyritään mahdollisuuksien mukaan lie-ventämään mm. melusuojauksia rakentamalla.

Tiesuunnitelmassa poistetaan valtatieltä 4 Vehniäntien (mt 6375) ja Jokihaarantien (mt 16701) tasoliittymät.

Suunnitelma on jatkoa ”Vt 4 parantaminen moottoritienä välillä Kirri – Tikkakoski, Jyväs-kylä ja Laukaa” – tiesuunnitelmalle, josta on saatu Liikenneviraston hyväksymispäätös 13.5.2015 (LIVI/04.01.01/2015).

Suunnittelukohde on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Suunnittelualue (Pohjakartta © Karttakeskus 2016).



1.1 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun ja kaavoitukseen

Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun

Tiesuunnitelmahanke pyritään toteuttamaan osana vuonna 2018 rahoituspäätöksen saanutta ”Valtatien 4 välillä Kirri – Tikkakoski – moottoritiehanketta”. Koko moottori-tiehankkeen kustannusarvio (rahoituspäätös) on 139 M€. Tiesuunnitelmahankkeen ra-kentaminen ajoittunee vuosille 2019 – 23.

Hankkeen liittyminen kaavoitukseen

Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan 26.1.2018 (§ 6) maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaisesti määrätä Keski-Suomen maakuntavaltuuston 1.12.2017 (§ 40) hyväksymän Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan tulemaan voimaan. Voimaan tullessaan Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava kumoaa Keski-Suomen maakuntakaavan, 1., 2., 3., ja 4. vaihemaakuntakaavat sekä Jämsän Länkipohjan osalta Pirkanmaan 1. maakuntakaavan.

Laukaan kunnanvaltuusto (12.2.2018, §1) on hyväksynyt Vehniän eteläosan osayleis-kaava. Yleiskaava-alueen rajautuu etelästä ja lounaasta kunnan rajaan. Pohjoisessa suunnittelualueen rajana on Alanen järvi ja Laukaan kirkonkylälle johtava Vehniäntie (mt 6375).

Lisäksi Laukaan kunnalla on tavoitteena käynnistää Vehniän pohjoisosan osayleiskaa-voitus tiesuunnitelman saatua lainvoiman.

1.2 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä

1.2.1 Nykyinen tie

Valtatien 4 tieosuus on nykyään mäkinen kaksikaistainen sekaliikennetie, joka ei täytä merkittäville pääteille asetettuja vaatimuksia tien leveyden ja suuntauksen osalta. Valta-tiellä maanteiden liittymät ovat tasoliittymiä ja tiellä on turvattomia yksityistieliittymiä.

Valtatiellä (Kirri – Hirvaskangas) on nykyisin olosuhteiden perusteella muuttuvat nopeus-rajoitukset ja maanteiden liittymissä kiinteät 80 km/h nopeusrajoitukset. Vuoden 2018 aikana muuttuva nopeusrajoitusjärjestelmä muutetaan kiinteäksi 80km/h nopeusrajoitus-tieksi.

Vilkasliikenteinen valtatie aiheuttaa myös melu- ja viihtyisyyshaittoja. Lisäksi kevyen lii-kenteen asema on turvaton johtuen puuttuvista kevyen liikenteen väylistä.

1.2.2 Liikenteen ongelmat

Liikenteen sujuvuus

Ruuhka-aikoina valtatien 4 liikenne jonoutuu. Nykyisistä tasoliittymistä on vaikea liittyä päätien jonoutuneeseen liikennevirtaan. Erityisesti pääsuunnasta ja liittymistä vasem-malle kääntyminen on vaikeaa ja ajoittain jopa vaarallista. Liikenteen nopeustaso jää tien ominaisuuksien ja liikennemäärien vuoksi tavoitetason alapuolelle. Tie on erittäin häiriöherkkä.

Liikenneturvallisuus

Suunnittelualueella on tapahtunut vuosina 2013–2017 yhteensä 15 poliisin tietoon tullut-ta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 5 oli henkilövahinko-onnettomuuksia. Niistä kaksi oli kuolemaan johtaneita ja kolme loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia.



Onnettomuuksissa kuoli neljä ja loukkaantui kahdeksan henkilöä. Onnettomuusluokista suurimmat ovat olleet hirvieläinonnettomuudet 6 kpl (40 %) ja yksittäisonnettomuudet 3 kpl (20 %). Kohtaamisonnettomuuksia on tapahtunut 2 kpl (13 %).

Kuva 2. Suunnitteluosuudella vuosina 2013-17 poliisin tietoon tulleet liikenneonnetto-muudet.

Kevyt liikenne ja joukkoliikenne

Valtatien suuntaisia kevyen liikenteen väyliä ei ole suunnitteluosuudella. Vehniän kylätie (yksityistie) alittaa valtatien Koululammen pohjoispuolella. Silta on tyypiltään alikulkukäy-tävä, jossa auto- ja maatalousliikenne on sallittu alikulkukorkeuden sallimissa rajoissa.

Alikulkukäytävän yhteydessä on linja-autopysäkit. Suunnittelualueella linja-autopysäkit



ovat myös Vehniäntien (mt 6473) ja Jokihaarantien (mt 16701) liittymissä. Valtatiellä ke-vyen liikenteen kulkijat kokevat kävelyn ja pyöräilyn vaaralliseksi suuren liikennemäärän ja eteenkin raskaan liikenteen vuoksi.

Linja-autoliikenne sijoittuu suunnittelualueella valtatielle 4 Vehniäntien ja Jokihaarantien liittymiin sekä Vehniän alikulkukäytävän yhteyteen. Vilkkaan ja raskasta liikennettä sisäl-tävän valtatien varressa sijaitsevat linja-autopysäkit haittaavat valtatieliikenteen ja linja-autoliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi valtatien häiriötilanteet aiheuttavat on-gelmia linja-autoliikenteen aikatauluille. Turvallisuusriski koskettaa myös pysäkkejä käyt-täviä koululaisia ja muita jalankulkijoita, jotka joutuvat kulkemaan valtatien ylitse sekä sen kapeilla pientareilla.

Erikoiskuljetukset

Valtatien 4 suunnitteluosuus kuuluu suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon (SEKV) runkoreitteihin. Nykyisin suunniteltavalla valtatiejaksolla ei ole kiinteitä leveys- tai kor-keussuunnassa (7 x 7 x 40 m) rajoittavia esteitä. Kaksikaistaisella valtatiellä suuret eri-koiskuljetukset ovat kuitenkin turvallisuusriski ja haittaavat liikenteen sujuvuutta.

Vaarallisten aineiden kuljetukset (VAK)

Valtatie 4 kuuluu tieosuuksiin, joilla kuljetetaan varsin paljon vaarallisia aineita. Suurin kuljetusryhmä on palavat nesteet. Jyväskylän raskaan liikenteen tutkimuksen (KeS ELY / Sito Oy, Riksroad Oy / 11.11.2013) mukaan valtatiellä Jyväskylän pohjoispuolella kul-kee päivittäin arviolta 80 – 90 VAK – kuljetusta.

1.2.3 Liikennemäärät ja –ennuste

Suunnittelualueen keskimääräinen vuorokausiliikenne vt 4:llä on nykytilanteessa (KVL 2016) noin 12800–13700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 1500 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Liikenne-ennusteen mukaan vt 4:llä keskimääräinen vuorokausiliikenne vuoden 2040 ti-lanteessa on noin 17300–18400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 1800 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Rinnakkaistielle ennustetaan vuoden 2040 keskimääräiseksi vuorokausiliikennemääräk-si noin 200 – 600 ajoneuvoa. Eritasoliittymän (E6) rampeilla vastaava liikenne-ennuste on 150 – 350 ajoneuvoa vuorokaudessa.



Kuva 3. Vt 4 suunnitteluosuuden liikennemäärät (KVL) vuosille 2016 ja 2040.

1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset sekä niiden keskeinen sisäl-tö

1.3.1 Yleissuunnitelma

Yleissuunnitelma ”Valtatien 4 kehittäminen välillä Kirri – Vehniä, Jyväskylä ja Laukaa” valmistui vuonna 2009.

Liikennevirasto on tehnyt yleissuunnitelmasta hyväksymispäätöksen 27.3.2012, jonka Hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään 12.6.2013 hylkäämällä tehdyt valitukset. Liiken-nevirasto hyväksyi valtatien 4 osuuden Kirrin eritasoliittymä – Koululampi Vehniän kylän kohdalla yleissuunnitelman mukaisesti mm. seuraavasti:

- Valtatietä parannetaan 16,0 kilometrin osuudella välillä Kirrin eritasoliittymä – Koululampi Vehniän kylän kohdalla

- Valtatie linjataan uuteen maastokäytävään noin 4,6 kilometrin matkalla Kirrin eri-tasoliittymän ja Makkarajoen välillä. Loppuosuus noin 11,4 kilometriä Makkarajo-elta eteenpäin toteutetaan nykyiseen maastokäytävään.

- Valtatie on kaksiajoratainen, ajoradat toisistaan kaiteellisella välialueella erotettu moottoritie.

- Valtatielle sijoittuu kuusi eritasoliittymää mm. E6 Vehniä

- Uudet rinnakkaistieosuudet M3, M5 ja M7 sekä M9 maantiehen 16701 asti toteu-tetaan suunnitelmakarttojen mukaisesti.

- Tiejärjestelyiden hallinnolliset muutokset hyväksytään tiesuunnitelmassa

Yleissuunnitelmassa esitetyt tieverkon hallinnolliset järjestelyt sekä yksityisteiden järjes-telyt ovat alustavia ja ne ratkaistaan yksityiskohtaisesti jatkosuunnittelun yhteydessä.



Yleissuunnitelman hyväksymispäätös ja hallinto-oikeuden päätös on esitetty kokonai-suudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjoissa 1.6T-1A ja 1B.

1.3.2 Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

Ympäristövaikutusten arviointiselostus ”Vt 4 Vehniä – Äänekoski”, valmistui vuonna 2016 (raportti 86/2016, ISBN 978-952-314-507-8 (PDF)). Arviointiselostuksessa on tar-kasteltu kolmea vaihtoehtoa sekä 0 -vaihtoehtoa, jolloin hanketta ei toteuteta. Arviointi-selostuksessa tarkasteltavat vaihtoehdot ovat:

- Vaihtoehto 0 eli hanketta ei toteuteta.

- Vaihtoehto N (VE N), jossa valtatie parannettaisiin pääosin nykyiselle paikalleen koko hankeosuudella. Valtatie on moottoritie, jolla hidas liikenne on kielletty. Kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Uusi rinnakkaistie on valtatien länsipuolella välillä Vehniä-Hirvaskangas ja itäpuolella välillä Hirvaskangas-Huutomäki. Rin-nakkaistielle Hirvaskankaalta etelään rakennetaan erillinen jalankulku- ja pyöräi-lyväylä. Rakennettavan uuden moottoritien pituus on noin 16,0 km.

- Vaihtoehto B (VE B), jossa valtatie parannettaisiin nykyisen tien itäpuolelle Iso-Hirvasen ja Hirvasmäen väliin osuudella Vehniä-Hirvaskylä ja osuudella Hirvas-kylä-Huutomäki valtatie parannettaisiin nykyiselle paikalleen. Valtatie on mootto-ritie, jolla hidas liikenne on kielletty. Kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi välillä Vehniä-Hirvaskylä ja uusi rinnakkaistie raken-netaan valtatien länsipuolelle välille Hirvaskylä-Hirvaskangas. Rinnakkaistie ra-kennetaan valtatien itäpuolelle välillä Hirvaskangas-Huutomäki. Rinnakkaistielle Hirvaskankaalta etelään rakennetaan erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Ra-kennettavan uuden moottoritien pituus on noin 15,8 km.

- Vaihtoehto C1 (VE C1), jossa valtatie parannettaisiin nykyisen tien ja Hirvasmä-en itäpuolelle osuudella Vehniä-Hirvaskylä ja osuudella Hirvaskylä-Huutomäki valtatie parannettaisiin nykyiselle paikalleen. Valtatie on moottoritie, jolla hidas liikenne on kielletty. Kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Nykyinen valtatie jää rin-nakkaistieksi välillä Vehniä-Hirvaskylä ja uusi rinnakkaistie rakennetaan valtatien länsipuolelle välille Hirvaskylä-Hirvaskangas. Rinnakkaistie rakennetaan valta-tien itäpuolelle välillä Hirvaskangas-Huutomäki. Rinnakkaistielle Hirvaskankaalta etelään rakennetaan erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Rakennettavan uuden moottoritien pituus on noin 16,2 km.

Yva-yhteysviranomaisena Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat – vastuualue on antanut 6.7.2017 lausunnon, jossa todetaan mm. arviointiselostus sisäl-tää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 10 §:n mukaiset asiat. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon mm:

- hankkeen vaikutusalueella tulee ottaa huomioon laadittujen /laadittavien kaavo-jen ajantasaisuus

- mahdollisten maa-ainesten ottoalueiden, läjitysalueiden ja hydrologisiin oloihin vaikuttavien ojitusjärjestelmien ympäristövaikutukset tulee tarkentaa

- tulee selvittää talousveden ottoon käytettävät kaivot ja lähteet

- tulee tarkentaa rakennetun kulttuuriympäristön ja argeologiseen kulttuuriperin-töön kohdistuvia vaikutuksia

- tulee täydentää lentoaseman ja tieliikenteen melun yhteisvaikutuksia ottamalla huomioon Finavia Oyj laatima Jyväskylän lentoaseman lentokonemeluselvitys (21.12.2012)

- liito-oravainventoinnit tulee tarkastaa

- linnuston osalta tulee selvittää tärkeät linnustokohteet ja ottaa tarvittaessa mah-dolliset törmäysriskien lieventämiskeinot huomioon jatkosuunnittelussa.



YVA-yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.6T-2.

1.3.3 Tiesuunnitelma

Tiesuunnitelma ”Valtatien 4 parantaminen moottoritienä välillä Kirri – Tikkakoski, Jyväs-kylä ja Laukaa” valmistui vuonna 2015.

Liikennevirasto on tehnyt tiesuunnitelmasta hyväksymispäätöksen 13.5.2015, jonka Korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään 30.8.2017 hylkäämällä tehdyt valitukset.

Hyväksymispäätöksessä valtatie 4 on hyväksytty moottoritienä paalulle 14100 saakka eli noin 100 metriä Isojoen (Alasen rannan) sillasta pohjoiseen.

Mikäli Vehniän eritasoliittymä voidaan toteuttaa Kiri – Tikkakoski – hankeen yhteydessä niin, lainvoimaisesta tiesuunnitelmasta voidaan jättää rakentamatta:

- Vt 4 plv 14100 – 14520

- maantie M9/J9 yksityistiejärjestelyineen (nykyinen Vehniäntie)

- maantie M17/Y18, silta S19 yksityistiejärjestelyineen (Vehniän kylätie)

- kevyen liikenteen väylät J30, J32, J33, J34.

Rinnakkaistiehen M7 plv 4600 – 4781 on maanomistajan esityksestä tehty linjausmuu-tos.

Tiesuunnitelman hyväksymispäätös sekä korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuden päätökset on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä ai-neistossa osassa A asiakirjoissa 1.6T-3A, 3B ja 3C.

Muutosvaikutukset hyväksyttyyn Vt 4 Kirri – Tikkakoski – tiesuunnitelmaan on esitetty vaikutuksia kuvaavissa selvityksissä osassa C piirustuksessa 16T-5.

1.3.4 Tiesuunnitelman laatimisen aikana tehdyt selvitykset

Tiesuunnitelmavaiheessa laadittiin seuraavat selvitykset:

- Tieliikennettä koskeva meluselvitys. Raportti on esitetty tiesuunnitelman osassa C asiakirjassa 16T-2.

- Luontoselvitykset, jossa selvitettiin liito-oravan, viitasammakon ja luonnontilais-ten uomien esiintyminen hankkeen alueella. Raportti on esitetty tiesuunnitelman osassa C asiakirjassa 16T-3.1 – 16T3.3.

- Hulevesiselvitys. Raportti on esitetty tiesuunnitelman osassa C asiakirjassa 16T-4.

1.4 Maankäyttö ja kaavoitus

1.4.1 Maakuntakaava

Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntahallituksen (26.1.2018 § 6) hyväksymä maakuntakaava.

Maakuntakaavassa valtatien 4 linjaus on välillä Jyväskylä - Äänekoski osoitettu moottori- tai moottoriliikennetieksi. Kaavassa on merkintä ”valtatien 4 kehittämisakseli”, millä osoi-tetaan Keski-Suomen strategiassa määritelty toiminnallisesti merkittävä liikennekäytävä, jonka runkona valtatie osa on EU:n TEN – T -ydinliikenneverkkoa. Maakustakaavassa on suunnittelumääräys, jonka mukaan alueiden käytön suunnittelussa on kehittämisak-selilla varauduttava tavoitetilaan, joka mahdollistaa valtatien kehittämisen TEN – T -ydinliikenneverkon vaatimusten mukaisena.



Maakuntakaavaote on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä ai-neistossa osassa A asiakirjassa 1.7T-1.

1.4.2 Yleiskaavat

Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli (ei oikeusvaikutteinen)

Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli (hyväksytty kunnanvaltuustossa 7.12.2015 § 47). Rakennemallin tavoitevuosi on 2040. Mallilla muodostetaan Laukaan kunnan halli-tun kasvun mahdollistavan maankäytön kehittämisen raami ja esitetään painopistealueet tulevalle maankäytön suunnittelulle, kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle.

Rakennemallissa Vehniän kylä on osoitettu kasvavana kylänä, joka kehittyy dynaa-miseksi kyläkeskukseksi ja yritysalueeksi. Kehitystä edesauttavat Uuraisten ja Äänekos-ken asutuksen laajentuminen, vt4 parantaminen ja rinnakkaistieverkon kehittyminen se-kä Tikkakosken työpaikkojen ja logistiikkapalveluiden kehittyminen.

Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli on esitetty kokonaisuudessaan suunnittelu-prosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.7T-2.

Vehniän eteläosan yleiskaava

Vehniän eteläosan yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa (12.2.2018 §1). Yleis-kaava-alueen rajautuu etelästä ja lounaasta kunnan rajaan. Pohjoisessa suunnittelualu-een rajana on Alanen järvi ja Laukaan kirkonkylälle johtava Vehniäntie.

Yleiskaavan tavoitteena on osoittaa uuden ympärivuotisen- ja loma-asutuksen raken-nuspaikkojen määrät kuivanmaan alueille ja ranta-alueille laadittavilla kantatilaselvityksil-lä. Keskeisenä tavoitteena on myös teollisuus- ja työpaikka-alueiden osoittaminen suun-nittelualueen eteläosaan lentokentän ympäristöön, jonne on jo muodostunut jonkin ver-ran teollisuus- ja varastotoimintaa. Alueen sijainti on myös liikenteellisesti keskeinen, koska alue pystyy tukeutumaan valtatien perusparantamisen myötä siihen liittyvien rin-nakkaistieverkkoon.

Kyläyleiskaavoituksen lopputulokseksi tavoitellaan toisaalta toteutuskelpoista, maaseu-tumaista ja eheän kylärakenteen muodostamaa viihtyisää asuinympäristöä sekä samalla valtatien hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvan kehittyvän työpaikka- ja teollisuusalueen muodostamista.

Vehniän eteläosan yleiskaava on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liit-tyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.7T-3.

1.4.3 Asemakaavat

Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja.

1.5 Ympäristö

Moottoritie plv 13700 – 14100 rakennetaan Alasen ranta-alueen ja Isojoen kohdalla lain-voimaisen Kirri – Tikkakoski -tiesuunnitelman uuden tiealueen mukaisesti.

Tässä suunnitelmassa ympäristöön kohdistuvat vaikutukset alkavat suunnitelman paa-lulta 14100 (noin 100 m nykyisestä Isojoen sillasta pohjoiseen) alkaen.

1.5.1 Maisema ja kulttuuriympäristö

Suunnittelualue edustaa hyvin maisemamaakuntaansa, Keski-Suomen järviseutua. Toistensa lomiin työntyvät pelto-, metsä- ja vesialueet hallitsevat ympäristöä. Asutus si-



jaitsee järvien tuntumassa viljelysten ääressä. Vesistöt seurailevat murroslinjoja, kor-keuserot ovat melko suuria ja mäet metsien peittämiä.

Alue on ollut pitkään maanviljely- ja metsätalouskäytössä. Peltoaukeiden rooli maisema-kuvassa on edelleen keskeinen. Suunnittelualueen metsät ovat pirstoutuneet melko pie-niksi saarekkeiksi peltojen, teiden ja asutuksen väliin. Metsät, joista suurin osa on ta-lousmetsiä, ovat pääosin ikääntyviä kuusivaltaisia tuoreen kangastyypin metsiä tai sois-tuvia korpimaita. Aarniometsiä alueella ei ole, mutta alueella esiintyvät ikääntyneimmät Korpimetsät ovat harvinaistumassa Etelä-Suomessa.

Suunnittelualueen eteläosassa uusi rakennettava rinnakkaistie sijoittuu kokonaan uu-teen maastokäytävään Suonpään viljelyalueiden itäpuolen metsäiselle alueelle. Rinnak-kaistie sivuaa paikallisesti arvokasta Alasen Suonpään maisema-aluetta. Eritasoliitty-män jälkeen rinnakkaistie sijoittuu Vehniän alueella rakennettavan moottoritien länsipuo-lelle. Tällä osuudella rinnakkaistie halkoo laajempaa viljelyaluetta, joka on myös paikalli-sesti arvokas maisema-alue.

1.5.2 Kulttuuriperintö

Muinaisjäännökset

Himman pyyntikuopat

Paikka sijaitsee Jokihaarantien varrella välittömästi valtatiestä 4 länteen. Alue on osittain teiden ja hiekkakuoppien rikkomaa. Alueella on noin 200 metriä pitkällä ja 30 m leveällä alueella on ainakin 27 hyvin säilynyttä ja selvää pyyntikuoppaa. Lisäksi ympäristössä on joukko epämääräisempiä kuoppia, joita ei ole kartoitettu.

Vanha Laukaantie

Kohde sijaitsee Nelostien ja Laukaan Kylätien risteyksen lounaispuolella. Kohteessa on noin 70 metrin matkalta käytöstä pois jäänyttä Vanhan Laukaantien linjaa. Tosin tätä tienjäännöstä käytetään pellolle vievänä tienä.

Laukaan (nyk. Äänekosken) Koivistonkylästä Pirkanmaalle ja Hämeeseen vievää tieuraa kutsutaan Vanhaksi Laukaantieksi. Vanha Laukaantie on Keski-Suomen vanhin maan-tie. Vanhan Laukaantien reittiä noudatteleva kulkuväylä on mahdollisesti ollut olemassa jo keskiajalla, mutta reitin talviura mainitaan ensimmäisen kerran vasta keväällä 1640, jolloin Pietari Brahe matkusti sitä pitkin Rautalammilta Muuramen kautta Turkuun. Kesä-tienä se on merkitty kartalle ainakin vuonna 1696.

Rakennukset

Nujula 1:135

Kohde sijaitsee valtatien 4 ja Jokihaarantien liittymän eteläpuolella noin 30 m metrin etäisyydellä valtatiestä. Kyseinen kohde on tilan vanha päärakennus ja se on tällä het-kellä asumaton.

1.5.3 Luonnonympäristö

Hankkeeseen liittyviä luontoarvoja on inventoitu useaan otteeseen 2000-luvulla Laukaan kunnan kaavoitushankkeiden sekä tiehankkeen YVA-prosessin aikana. Myös tiesuunni-telmatyön aikana tehtiin täydentäviä luontoselvityksiä.

Aikaisemmin on laadittu seuraavat luontoselvitykset:

- Vehniä, luonto- ja maisemaselvitys liitteineen vuodelta 2003

- Vehniän osayleiskaavan liito-oravaselvitys vuodelta 2005

- Vehniän osayleiskaavan liito-oravaselvityksen täydennys vuodelta 2007

- Valtatie 4 kehittäminen välillä Vehniä-Äänekoski, luonto- ja ympäristöselvitys vuodelta 2010

- Vt 4 Vehniä – Äänekoski YVA, luontoselvitys 2016.



Merkittävimmät luontokohteet on esitetty ympäristökohteet suunnitelmakartoilla tiesuun-nitelman osassa C piirustuksessa 16T-2.

Natura 2000 -alueet

Suunnitteluosuudelle tai lähialueelle ei sijoittuu luonnonsuojelu-, luonnonsuojeluohjelma- tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita.

Liito-oravat

Liito-orava kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin, jonka suojelusta on säädetty Luonnonsuojelulain 49 §:ssä. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ELY-keskus voi kuitenkin myöntää Luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla poik-keusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana.

Suunnittelualueelle tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen keväällä 2018. Selvityksen perusteella suunnitellun tielinjauksen lähiympäris-tössä on kolme (3) liito-oravan elinpiiriä (ruokailu-, lisääntymis- tai levähdyspaikkoja):

1. Heikinkallio

2. Harjula

3. Nuottimäki

Vanha aikaisemmin tunnetusta liito-oravan elinpiiristä Puntassuosta ei kevään 2018 maastotarkastelussa saatu jätöshavaintoja.

Liito-oravaselvitys on esitetty suunnitelman osassa C asiakirjassa 16T-3.

Viitasammakko

Viitasammakko on rauhoitettu ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajina sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luontodirektiivin IV-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisään-tymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyä. Alueellinen ELY-keskus voi kuitenkin myöntää Luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla poikkeusluvan, mi-käli lajin suojelutaso säilyy suotuisana.

Laji ei Suomessa kuitenkaan ole uhanalainen, vaikkakin erityisesti monet pienten kos-teikoiden esiintymät ovat hävinneet mm. rakentamisen ja metsäojitusten vuoksi. Suun-nittelualueella potentiaalisena viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkiona ovat Koululammen ranta-alueet, Koululammesta laskevan puron alkuosa ja pieni lampare pu-ron pohjoispuolella. Lisäksi potentiaalisena viitasammakkopaikkana on myös Alasen ranta-alueet sekä Niemelän ja Suopuron/Isojoen luhta.

Viitasammakkoselvitys on esitetty suunnitelman osassa C asiakirjassa 16T-3.

Linnusto

Alanen on luokiteltu maakunnallisesti tärkeäksi lintualueeksi (MAALI). Kohde on luhta- ja peltorantainen lintujärvi, johon liittyy myös sen päissä sijaitsevat luhta-alueet, jotka ovat tärkeitä lintujen pesimä- ja ruokailualueita. Kohteella on merkitystä erityisesti kevätmuu-ton aikaisena levähdysalueena. Kohteen linnustoarvojen säilymisen kannalta keskeise-nä pidetään umpeenkasvun estämistä ja ympäröivien peltoalueiden säilymistä (KSLY 2013).

Alasen pohjoispuoleiselle peltoalueelle sijoittuvan rinnakkaistien halkomalla peltoalueel-la on havaittu runsaasti huomionarvoisia kahlaajalajeja etenkin muuttoaikoina, mutta alueella on havaittu myös pesimäaikaan tuulihaukkoja, sarvipöllöjä, isokuoveja, kottarai-sia, kivitaskuja ja muita huomionarvoisia maatalousympäristön pesimälajeja. Uusi rin-nakkaistie ja liikenne aiheuttaa linnuille törmäysriskin, vähentää hieman lajeille soveltu-vaa elinympäristöä.



1.5.4 Pinta- ja pohjavedet

Pintavedet

Koululampi

Koululampi on pieni lampi (6,9 ha) Vehniän kohdalla nykyisen valtatien 4 varressa. Lammen suurin syvyys on 4,5 m. Pienen valuma-alueen (1,45 km2) maankäyttö on suu-relta osin maataloutta. Koululammesta laskee puro Alanen -järveen. Koululammesta ei ole määritetty kloridipitoisuutta. Lammen vedenlaatu on maatalousvaltaisen valuma-alueen kuormituksesta johtuen hyvin rehevä ja ajoittaista hapettomuutta ilmenee.

Alanen

Alanen on matala (keskisyvyys noin 1 m ja suurin syvyys noin 2 m) ja pieni (56 ha) järvi suunnittelualueen eteläosassa nykyisen valtatien 4 länsipuolella. Järven valuma-alueen pinta-ala on noin 15 km2. Järven vesitilavuus on pieni (0,53 Mm3) ja laskennallinen vii-pymä on noin 1 kk. Järveen tulee pintavaluntaa maatalousvaltaiselta Iso-Hirvasen etelä-puoleiselta suunnittelualueelta, Perälänjoesta ja Koululammesta sekä järven länsipuo-leiselta suo- ja metsätalousvaltaiselta alueelta. Alasen kaakkoispäästä vedet valuvat kohti etelää Isojokeen, Kuokanjokeen ja edelleen Tervajoen kautta Lehesjärveen.

Alanen kuuluu ympäristöhallinnon vesienhoidon suunnittelun mukaan tyyppiin matalat runsashumuksiset järvet ja se on luokiteltu välttävään ekologiseen tilaa johtuen korkeis-ta ravinnepitoisuuksista (fosfori ja typpi). Järven kemiallinen tila on luokiteltu hyvää huo-nommaksi, johtuen arvioidusta elohopean kaukokulkeumariskistä ja luonnon olosuhteis-ta. Järven kloridipitoisuuksia ei ole määritetty, mutta kloridikuormitukseen viittaavia ko-honneita sähkönjohtavuuksia ei vuosina 1980–2013 otetuissa vesinäytteissä ole ilmen-nyt. Veden pH-arvon mediaani vuosina 2005–2013 on ollut 6,7 ja sameus koholla (kes-kiarvo 2005–2013: 8,2 FNU). Matalan järven vesimassan hapettomuus on ollut tulosten mukaan satunnaista.

Pohjavedet

Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita.

1.5.5 Maa- ja kallioperä

Moottoritieosuus

Tehtyjen maaperätutkimusten mukaan suunnitelmaosuuden maaperä eteläpäässä on pääasiassa kantavaa moreenia. Aivan suunnitteluosuuden alussa moreenin päällä on kuivahkoa silttiä 4-6 m. Alkuosuuden jälkeen vt 4 leikkautuu moreenimäkeen. Kaivannon syvyys on suurimmillaan 8-9 m ja paikka paikoin tierakenteen alapinta leikkautuu pora-konekairauksilla varmistettuun kallion pintaosaan. Leikkausosuudella pohjavesiputkesta havaittu pohjaveden pinta vaihtele maalis-huhtikuussa 2018 noin tasovälillä +123,2…+124,1.

Vehniän eritasoliittymän alueella, suunnitellun risteyssillan eteläpuolella, suunniteltu vt4 tasaus nousee nykyisen tien tasoon. Suunnitellun tien oikea ajorata sijoittuu nykyisen tien kohdalle ja vasen ajorata luonnonmaalle. Penkereen alla on pääasiassa keskitiivistä tai tiivistä silttiä 1-2 m. Tämän alla on pääasiassa löyhää, mutta kuivaa silttiä 3-5 m. Sil-tin alla on moreenia. Risteyssillan pohjoispuolella kallio on lähellä vt4 rakennekerroksen alapintaa ja eritasoliittymän pohjoisosassa rakenne sijoittuu osittain matalaan kallioleik-kaukseen.

Eritasoliittymän ramppien osuuksilla pohjamaa on vaihtelevaa. Ramppi R1 sijoittuu pel-toalueelle. Eteläosan leikkausosuuden jälkeen rampin tasaus nousee pohjoisosalla suu-rimmillaan noin 8 m penkereelle. Peltoalueen siltti on maanäytteiden mukaan varsin kui-vaa. Pintaosan 2-4 m paksuinen silttikerros on pääasiassa keskitiivistä, mutta tämän alla on ohut 1-1,5 m paksuudelta löyhää silttiä. Alla on moreenia. Vaikka ramppi R2 sijoittuu noin 100 m osuudeltaan suolle, rampin eteläosa on kantavalla moreenimäellä. Suo-osuudella rampin pengerkorkeus on 6-8 m ja turvekerroksen paksuus vaihtelee 4-6 m.



Turpeen alla on märkää ja löyhää silttiä 2-4 m, jonka vesipitoisuus on suurimmillaan lä-hes 90 % kuiva-aineksesta mitattuna. Siipikairalla mitattu suljettu leikkauslujuus vaihte-lee 2-5 kPa. Löyhän siltin alla on tiiviimpi silttikerros paksuudeltaan 2-5 m ja siipikaira-leikkauslujuudeltaan 10-15 kPa. Alla on moreenia. Puristinheijarikairaukset ovat enim-millään noin 15 m pituisia. Rampin pohjoisosassa maaperän pintaosassa on jälleen 2-3 m keskitiivistä silttiä. Em. kerroksen alla on löyhempää silttiä 3-6 m. Molempien kerros-ten siltit ovat varsin kuivia. Ramppi R3 sijoittuu pääasiassa kallioleikkaukseen tai kanta-vapohjaiseen moreenimäkeen. Ramppi R4 sijoittuu pohjoisosalla kantavapohjaiseen moreenimäkeen. Eteläisemmällä peltoalueella pohjamaa on pääasiassa kuivaa silttiä. Pintaosan 2-4 m paksuinen siltti on keskitiivistä, mutta tämän alla on ohut 1-1,5 m pak-suudelta löyhää silttiä. Alla on moreenia.

Eritasoliittymän pohjoispuolella noin 100 m kallio-osuuden jälkeen pohjamaa on jälleen pääasiassa kuivaa silttiä. Pinnassa on 2-3 m keskitiivistä silttiä, paikoin tiivistä. Tämän alla löyhää silttiä 3-6 m. Alinna on moreenia.

Vehniän risteyssilta

Siltapaikalla on tehty puristinheijari- ja porakonekairauksia sekä otettu häirittyjä maa-näytteitä tukilinjojen kohdalta. Siltapaikan luoteispuolelle on asennettu pohjavesiputki. Tutkimusten mukaan luonnonmaa on pintaosaltaan 4-6 m syvyyteen pääasiassa savista silttiä. Tämän alapuolella on pääasiassa moreenia. Moreeni on alaosaltaan tiivistä ja ki-vistä. Porakonekairauksilla kallion pinta on varmistettu vaihtelevan itäosan noin tasosta +118,5 länsipuolen noin tasolle +125. Laboratoriotutkimusten perusteella savisen siltin vesipitoisuus vaihtelee 18-28 % kuiva-aineksesta mitattuna. Maaperä on routivaa erityi-sesti pintaosaltaan.

Pohjaveden pinta on mitattu huhtikuussa 2018 noin tasolle +128.

Korroosion kannalta pohjamaata ei voi tulkita tavanomaisesta poikkeavaksi.

Rinnakkaistieosuus

Maaperä tien eteläosassa on pääasiassa kantavaa moreenia, jonka pinnassa on ohueh-ko kerros humusta. Aivan suunnitteluosuuden alussa maan pinnalla on kuivakuorimai-nen 2-3 m paksuinen kerros silttiä, jonka alla on 1-2 m paksuinen pehmeämpi savinen maakerros. Alinna on moreenia. Moreeni on pääasiassa routivaa. Muutamissa kohdissa kallion pinta on vajaan 3 m syvyydellä maanpinnasta.

Nykyisen vt4:n itäpuolella on noin 100 m osuudella peltoalue, jonka maaperä on erittäin pehmeä. Pinnassa on monin paikoin turvetta enimmillään 5-6 m. Turpeen alla on savisia ja silltisiä maakerroksia 5-10 m. Em. maakerroksissa siipikairalla mitattu suljettu leik-kauslujuus on pienimmillään 2-6 kPa ja vesipitoisuus yli 100 %.

Vt 4 kohdalla maan pintaosassa on kuivaa silttiä enimmillään n. 6 m. Siltin alla on mo-reenia. Kallion syvyys nykyisestä maanpinnasta vaihtelee 3-8 m.

Nykyisen vt4:n länsipuolella on laaja kalliomäki, jossa on useita kalliopaljastumia. Kalli-oisen alueen länsipuolella on kumpare, jonka pinnassa on silttiä noin 3 m ja alla on mo-reenia 10-12 m.

Tielinjan pelto-osuudella maan pinnassa on humuskerroksen alla silttiä. Silttikerros on pääasiassa kuivahkoa ja paksuus vaihtelee 1-4 m. Siltin alla on moreenia. Tutkittujen maanäytteiden perusteella siltin vesipitoisuus on enimmillään n. 35 %. Pohjoiseen men-täessä siltin paksuus on 10-15 m.

Aivan suunnitteluosuuden pohjoisosassa silttikerros ohenee ja pohjamaa on pääasiassa kantavapohjaista moreenia. Moreeni on routivaa.

1.5.6 Pilaantuneet maat

Suunnittelualueella ei sijaitse tiedossa olevia pilaantuneen maan riskikohteita.



1.5.7 Melu

Liikenteen meluvaikutukset ja melun leviäminen ympäristöön on selvitetty nykytilantees-sa vuonna 2016 sekä ennustetilanteessa vuonna 2040. Laskennat on tehty päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) melutilanteista.

Meluntorjuntasuunnitelma on tehty tiesuunnitelman Vt 4 paaluvälille 13700 – 16400.

Nykytilanteessa (2016) valtatie 4 liikenteen lähtömelutaso (LAeq 10 m) on tehtyjen las-kentojen tulosten mukaan päivällä 74…76 dB ja yöllä 67…68 dB. Liikenteen melu leviää maaston muodoista riippuen niin, että lähinnä nelostietä sijaitsevat asuinkiinteistöt Kou-lulammen kohdalla, nelostien länsipuolella, ovat melutason ohjearvon 55 / 50 dB (päivä / yö) ylittävällä vyöhykkeellä. Vehniän koulun alueella koulurakennus muodostaa meluvar-jon rakennuksen länsipuolelle, muutoin melutaso ylittää koulun pihalla 55 dB ja osin 60 dB (L Aeq 7 - 22).

Nykytilanteessa tieliikenteen päiväajan melutason ohjearvon 55 dB (LAeq 7 - 22) ylittä-villä meluvyöhykkeillä on yhteensä 26 asukasta. Nykytilanteessa tieliikenteen yöajan melutason ohjearvon 50 dB (LAeq 22 - 7) ylittävillä meluvyöhykkeillä on yhteensä 12 asukasta. Loma-asuntoja ei meluntorjuntasuunnitelman alueella ole.

Taulukko 1. Asukasmäärä meluvyöhykkeillä yli 55 dB päivällä (LAeq 7 - 22).

Taulukko 2. Asukasmäärä meluvyöhykkeillä yli 50 dB yöllä (LAeq 22 - 7).

1.6 Hankkeelle asetetut tavoitteet

Hankkeelle asetetut tavoitteet perustuvat valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin se-kä seudullisiin tavoitteisiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyt-tö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.

Hankkeen tavoitteena on parantaa valtatien 4 liikenneturvallisuutta ja liikenteen suju-vuutta erottamalla ajosuunnat toisistaan sekä lisäämällä ohitusmahdollisuuksia. Lisäksi paranee työmatkaliikenteen, elinkeinoelämän kuljetusten ja kuljetusketjujen matka-ajan ennustettavuus.

Valtatiestä aiheutuvaa haittaa pyritään mahdollisuuksien mukaan lieventämään mm. melusuojauksia lisäämällä.

Pyritään yhteiskuntataloudellisesti kannattavaan ratkaisuun kohdistamalla ja mitoittamal-la tarvittavat toimenpiteet kustannustehokkaasti.

2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS

2.1 Aiemmat suunnitteluvaiheet ja päätökset

Tiesuunnitelman laatiminen perustuu yleissuunnitelmaan ”Valtatien 4 kehittäminen välil-lä Kirri – Vehniä, Jyväskylä ja Laukaa”, joka valmistui vuonna 2009. Liikennevirasto on



tehnyt yleissuunnitelmasta hyväksymispäätöksen 27.3.2012, jonka Hallinto-oikeus vah-visti päätöksellään 12.6.2013 hylkäämällä tehdyt valitukset.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus ”Vt 4 Vehniä – Äänekoski”, valmistui vuonna 2016. Tiesuunnitelma sijoittuu arviointiselostuksen eteläpäähän.

Tiesuunnitelma ”Valtatien 4 parantaminen moottoritienä välillä Kirri – Tikkakoski, Jyväs-kylä ja Laukaa” valmistui vuonna 2015. Liikennevirasto on tehnyt tiesuunnitelmasta hy-väksymispäätöksen 13.5.2015, jonka Korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään 30.8.2017 hylkäämällä tehdyt valitukset. Tämä tiesuunnitelma on jatkoa Kirri – Tikka-koski moottoritielle, jossa Vehniäntien tasoliittymä korvataan uudella eritasoliittymällä.

2.2 Hanketyöskentely ja mukana olleet tahot

Yleistä

Tiesuunnitelma laatiminen aloitettiin syksyllä 2017. Syksyllä kilpailutettiin maastotyöt (mittaukset ja maaperätutkimukset), jotka saatiin pääasiassa tehtyä tammikuun 2018 loppuun mennessä. Luontoselvitykset tehtiin maastossa huhti-toukokuun 2018 aikana.

Hankeryhmä

Hankeryhmä on vastannut suunnittelun ohjaukseen ja sisältöön sekä tiedottamisen ja muun vuorovaikutuksen toteuttamiseen liittyvästä päätöksenteosta. Hankeryhmä ko-koontui tiesuunnitelman laadinnan aikana kolme (3) kertaa.

Hankeryhmään kuuluivat:

- Kari Komi, KeS ELY L-vastuualue, puheenjohtaja

- Pasi Pirtala, KeS ELY L-vastuualue

- Auvo Hamarus, KeS ELY Y-vastuualue

- Arja Koistinen, KeS ELY Y-vastuualue

- Matti Ryynänen, Liikennevirasta

- Ari Mäkelä, Liikennevirasto

- Jarmo Niskanen, Liikennevirasto

- Mari Holmstedt, Laukaan kunta

- Ari Heikkinen, Laukaan kunta

- Miikka Kumpulainen, Keski-Suomen museo

- Hanna Kunttu, Keski-Suomen liitto

- Pekka Karhinen, Destia Oy, projektipäällikkö

- Jonne Kurkinen, Destia Oy, projektisihteeri

Hankeryhmään tuotavia suunnitteluasioita on valmisteltu pienryhmäkokouksissa, joita on pidetty neljä (4) kertaa. Suunnittelutyötä ovat lisäksi ohjanneet mm:

- Kari Keski-Luopa KeS ELY L-vastuualue

- Aulis Jämsä, KeS ELY Y-vastuualue.

2.3 Kytkennät kaavoitukseen sekä alueen muuhun suunnitteluun ja ra-kentamiseen

Kaavoitus

Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan 26.1.2018 (§ 6) maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaisesti määrätä Keski-Suomen maakuntavaltuuston 1.12.2017 (§ 40) hyväksymän Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan tulemaan voimaan.



Voimaan tullessaan Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava kumoaa Keski-Suomen maakuntakaavan, 1., 2., 3., ja 4. vaihemaakuntakaavat sekä Jämsän Länkipohjan osalta Pirkanmaan 1. maakuntakaavan.

Laukaan kunnanvaltuusto (12.2.2018, §1) on hyväksynyt Vehniän eteläosan osayleis-kaava. Yleiskaava-alueen rajautuu etelästä ja lounaasta kunnan rajaan. Pohjoisessa suunnittelualueen rajana on Alanen järvi ja Laukaan kirkonkylälle johtava Vehiäntie (mt 6375).

Lisäksi Laukaan kunnalla on tavoitteena käynnistää Vehniän pohjoisosan osayleiskaa-voituksen tiesuunnitelman saatua lainvoiman.

Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun ja rakentamiseen

Tiesuunnitelmahanke pyritään toteuttamaan osana vuonna 2018 rahoituspäätöksen saanutta ”Valtatien 4 välillä Kirri – Tikkakoski – moottoritiehanketta”. Moottoritiehank-keelle on myönnetty rahoituspäätöksessä 139 M€. Moottoritiehankkeen rakentaminen ajoittunee vuosille 2019 – 22.

2.4 Vuoropuhelu ja tiedottaminen

Tiesuunnitelman aloittamisesta ilmoitettiin maantielain edellyttämällä tavalla. Aloituskuu-lutus julkaistiin 1.11.2017 Keskisuomalaisessa ja Laukaa – Konnevesi -lehdessä.

Tiesuunnitelmavaiheessa järjestettiin yksi yleisötilaisuus, joka pidettiin 21.3.2018. Ylei-sötilaisuus järjestettiin Vehniän koululla iltatilaisuutena. Yleisötilaisuudesta ilmoitettiin Keskisuomalaisessa 12.3.2018 ja Laukaa – Konnevesi -lehdessä 14.3.2018. Yleisötilai-suuksissa koottiin sekä kirjallista että suullista palautetta tilaisuuteen osallistujilta. Muis-tio yleisötilaisuudesta on esitetty suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.7T-6.

Tiesuunnitelman aikaisen vuoropuhelun aikana muodostui käsitys, että hankkeella on varsin laaja hyväksyntä alueen maanomistajien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa.

2.5 Muiden omistamien laitteiden suunnittelu

Suunnittelualueella on mm. seuraavien toimittajien johtoja, kaapeleita, putkia ja laitteita:

- Telia Oyj

- Elisa Oyj

- Elenia Oy

- Vehniän vesiosuuskunta

Laitteiden omistajilta on saatu alustavat siirtokustannukset ja esitys kustannusjaosta.

Operaattorikohtaiset alustavat siirtokustannukset on esitetty kustannusarvioihin liittyväs-sä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.5T-2 – 1.5T-5. Operaattorikohtaiset johtosiirto-kartat on esitetty tiesuunnitelman täydennysaineistossa osassa D piirustuksissa 6TT.

3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY

Tiesuunnitelma alkaa valtatie 4 paalulta 13700. Valtatien 4 plv 13700 – 14100 pohjan-vahvistus, kuivatus, silta (S18) ja meluesteet rakennetaan lainvoimaisen Kirri – Tikka-koski -tiesuunnitelman mukaisesti.

Vt 4 plv 13700 – 14100 ei Kirri- Tikkakoski tiesuunnitelmassa määritettyyn uuteen tie-alueeseen esitetä muutosta.



Lisäksi Kirri- Tikkakoski tiesuunnitelman hyväksymispäätöksessä moottoritie päättyy paalulle 14100.

3.1 Tiejärjestelyt

3.1.1 Ajoneuvoliikenne

Päätie

Nykyinen valtatie muutetaan 2+2-kaistaiseksi 7 metrin keskialueella varustetuksi mootto-ritieksi nykyisen Vehniäntien (mt 6375) tasoliittymän ja Vehniän uuden eritasoliittymän välillä.

Liittymäjärjestelyt

Uudelle moottoritielle ei sallita tasoliittymä. Suunnitteluosuudelle rakennetaan uusi Veh-niän eritasoliittymä (E6). Nykyinen valtatien 4 ja Jokihaarantien (mt 16701) tasoliittymä puretaan.

E6, Vehniän eritasoliittymä

- eteläpuolen rampit (R1, R4) ovat moottoritien ramppeja

- pohjoispuolen rampit (R2, R3) ovat valtatien ramppeja, josta hidas ja kevyt liikenne siirtyy pohjoisen suunnasta rinnakkaistielle

- eritasoliittymässä linja-autopysäkit, saatto- ja liityntäpysäköintialueineen

- alikulkukorkeus 5,5 m, rampeilla huomioitava erikoiskuljetukset.

Maantie 16701 Rantala, Jokihaarantie

- Jokihaarantien liittymä puretaan

- valtatien vasemmalle kääntyvien kaista poistetaan ajoratamaalauksin

- valtatien linja-autopysäkit säilyvät

- Hirvasmäentien liittymä valtatiellä säilyy.

3.1.2 Joukkoliikenne ja hidas liikenne

Vehniän eritasoliittymään rakennetaan uudet linja-autopysäkit. Nykyiset pysäkit Veh-niäntien liittymästä ja Vehniän koulun kohdalta poistetaan. Muutoin valtatien nykyisiin linja-autopysäkkeihin (Vehniän alikulkukäytävä ja Jokihaarantien / Hirvasmäentien liitty-mä) ei esitetä muutoksia.

Rinnakkaistielle (M21) esitetään pysäkit rakennettavaksi Vehniäntien liittymään (M22), eritasoliittymään ja Alasentien liittymään.

Moottoritielle kuulumaton hidas tai jalankulku ja pyöräilijät käyttää rinnakkaisteitä (M21). Vehniän eritasoliittymästä pohjoisen suuntaan tai pohjoisen suunnasta hidas liikenne käyttää ramppeja R2 ja R3.

3.1.3 Erikoiskuljetukset

Tiesuunnitelmassa ei esitetä muutoksia nykyisiin erikoiskuljetusten kulkureitteihin. Valta-tien 4 suunnitteluosuus kuulu suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon (SEKV) runkoreit-tiin.

Vehniän eritasoliittymän risteyssillan alikulkukorkeus on 5,5 metriä ja ramppien suunnit-telussa (leveys ja liittymät) huomioidaan erikoiskuljetusten tarpeet.

3.1.4 Jalankulku ja pyöräily

Kevyen liikenteen kulku moottoritiellä on kielletty.

Tiesuunnitelma sisältään kevyen liikenteen väylän rinnakkaistien varteen.



3.1.5 Teiden hallinnolliset ja toiminnalliset järjestelyt

Hallinnolliset järjestelyt ja muutokset on esitetty yleiskartoilla tiesuunnitelman osassa B asiakirjassa 2.1T-1. Tiejärjestelyt on esitetty suunnitelmakartoilla ja pituusleikkauksissa tiesuunnitelman osassa B asiakirjoissa 3T ja 5T.

Moottoritie Vt 4 välillä Kirri – Tikkakoski on hyväksytty moottoritienä paalulle tiesuunnitelman paalul-le 14100 saakka. Moottoritie jatkuu Vehniän eritasoliittymään saakka paalulle 15300. Uuden moottoritieosuuden pituus on noin 1,2 kilometriä. Vehniän eritasoliittymän (E6) rampit R1 ja R4 ovat osa moottoritietä. Valtatie Moottoritie kavennetaan yksiajorataiseksi eli liitetään nykyiseen valtatiehen tiesuunni-telman paalulla 16120. Uuden valtatieosuuden pituus on 0,82 kilometriä. Tiesuunnitelmassa esitetty melueste (valli) valtatien 4 länsipuolella päätetään Venhiän alikulkukäytävän eteläpuolelle noin paalulle 16340. Lisäksi myös riista-aita molemmin puolin valtatietä päätetään Vehniän alikulkukäytävään noin paalulle 16400.

Maantiet

Maantie 6375 Vehniä – Laukaa, Vehniäntie

Maantie 6375 lakkaa yleisenä tienä väliltä valtatie 4 – uusi Vehniäntie M22 ja muuttuu yksityistieksi Y80 ja Y91.

Maantie 16701 Rantala, Jokihaarantie

Maantie 16701 lakkaa yleisenä tienä väliltä valtatie 4 – uusi rinnakkaistie M21 ja muut-tuu yksityistieksi Y90 yksityistiehen Y9001 (Yläpohjantie) saakka.

Maantie välillä Yläpohjantie – valtatie 4 tiepohja varataan myöhemmin rakennettavan Hirvasmäentien tarpeeseen eli luovutetaan yksityistiealueeksi. Muutoin syrjään jääviltä osin maantie puretaan.

3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt

Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt on esitetty suunnitelmakartoilla ja pituusleikkauk-sissa osassa B 3T ja 5T.

Kaikille kiinteistöille on yhteydet maanteiden tai yksityisteiden kautta.

Valtatielle 4 (plv 13700 – 16400) ei sallita yksityisten teiden liittymiä tai maatalousliitty-miä.

3.3 Tekniset ratkaisut ja mitoitus

3.3.1 Teiden mitoitusnopeudet, leveydet ja päällysteet

Mitoitusnopeudet ja -ajoneuvot

Moottoritieosuudella mitoitusnopeutena on moottoritieosuudella käytetty 100 km/h- Moottoritien nopeusrajoitus on läpi vuoden 100 km/h. Valtatien nopeusrajoitus on läpi vuoden kiinteä 80 km/h.

Muiden yleisten teiden mitoitusnopeutena on käytetty 60 km/h.

Mitoitusajoneuvona yleisellä tieverkolla on ollut 25 metriä pitkä moduulirekka.

Erikoiskuljetusreitin mitoitus on tehty mitoitusajoneuvolla, jonka maksimi leveys on 7,0 metriä ja alikulkukorkeusvaatimus 7,0 metriä sekä pituus 40 metriä.



Väylien leveydet ja päällysteet

Moottoritien poikkileikkaus on tyypiltään 2 x 11,25 m / 7,5 m + ka 7 m. Moottoritiellä on 7 metrin keskialue, ajorata on 7,5 metrin levyinen suuntaansa sekä tien kokonaisleveys on 11,25 metriä ja tie on kestopäällystetty.

Valtatien poikkileikkaus on tyypiltään 10,5 m / 7,5 m. Tien kokonaisleveys on 10,5 met-riä, ajorata on 7,5 metriä.

Eritasoliittymän ramppien poikkileikkaus on tyypiltään 6,5 m /4,5 m. Ramppien kokonais-leveys on 6,5 metriä ja ajorata 4,5 metriä.

Rinnakkaistien poikkileikkaus on tyypiltään välillä Vehniäntie – Vehniä etl R3 9 m / 7 m sekä Vehniän etl R3 jälkeen 8 m / 7 m. Rinnakkaistien kevyen liikenteen väylän poikki-leikkaus on 3,5 m / 3 m. Vehniäntien (M22) poikkileikkaus on tyypiltään 8 m / 7 m.

Yksityisteiden poikkileikkaus leveys vaihtelee 4,5 m – 6,0 m välillä.

Väylien leveydet on esitetty liikenneteknisissä poikkileikkauksissa tiesuunnitelman osas-sa B asiakirjoissa 4T.

3.3.2 Liikenteenohjaus ja liikenteen hallinta

Liikenteen ohjaus

Kiinteä liikenteenohjaus on esitetty tiesuunnitelman osassa C yleiskartoilla 12T-1.

Rinnakkaistien tienumero on maantie 624.

Opastintaulujen rakenteet toteutetaan myötäävinä eli törmäysturvallisena.

3.3.3 Valaistus

Tiesuunnitelmakartassa 11T-1 on esitetty kaikki valaistavat tiet ja alueet sekä sillat vaa-dittavine valaistusluokkineen ja valaistusperiaatteineen.

Valtatien 4 nykyinen valaistus sekä suunnitelmakartassa esitettyjen katkaistavien Veh-niäntien ja Jokihaarantien liittymien valaistukset puretaan. Vehniän kylätien valaistuksia joudutaan siirtämään M21:n liittymäjärjestelyjen osalta.

Uudet valaistuskeskukset ovat kotelointiluokan IP34 keskuksia, jotka asennetaan jako-kaappeihin. Keskuksissa tulee olla omilla pääkytkimillään erotettavat tievalaistus- ja te-lematiikka kiskostot sekä kaksi M2 –mittariristikkoa, toinen kWh –mittarille ja toinen CA-VERION Finland Oy:n tievalopäätteelle.

Pylväiden sekä niiden perustamistavan on oltava Liikenneviraston hyväksymiä. Puupyl-väitä ei saa asentaa sellaisenaan maahan kaivamalla. Valaisimien tulee olla Liikennevi-raston hyväksymiä LED -valaisimia.

Rakennussuunnitteluvaiheessa etsitään valaistusteknisin laskelmin taloudellisin toteu-tustapa. Käytettävän valaistuslaskentaohjelman tulee täyttää standardin SFS-EN 13201-3 vaatimukset.

3.3.4 Sillat ja tukimuurit

Tiesuunnitelma sisältää yhden uuden sillan Vehniän risteyssillan S31. Silta on tyypiltään jännitetty teräsbetonin jatkuva ulokepalkkisilta, jonka jännemitat ovat 2,5+29+28+2,5 m ja hyötyleveys 11,75. Silta perustetaan porapaalujen varaan.

Kirri – Tikkakoski moottoritieosuudella on silta (S18) Alasen rannan silta. Silta rakenne-taan KIrri-Tikkakoski suunnitelman mukaisesti.

Suunnittelualueella sijaitsee nykyinen Vehniän alikulkukäytävä, johon ei tiesuunnitel-massa esitetä muutoksia.

Vehniän risteyssillasta on esitetty ympäristökuva tiesuunnitelman osassa C asiakirjassa 7.2T-1



3.3.5 Kuivatus

Tiesuunnitelmassa esitetyt tiejärjestelyt eivät juurikaan muuta alueen kuivatusjärjestely-jä. Valtatien nykyiset rummut on suunniteltu uusittavaksi paalulle 16100 saakka.

Tiesuunnittelussa on tehty hulevesiselvitys, jonka perusteella on mitoitettu Koululam-mesta lähtevän puron (1400 mm) ja Perälänjoen (1400 mm ja 1600 mm) rummut. Lisäk-si Savisillanpuron rumpukooksi on valuma-alueen ja lumen sulamisen perusteella mitoi-tettu 1200 mm. Suunnittelualueella em. puroissa ja joessa olevat nykyiset yksityisteiden rummut ovat kokoluokkaa 800 – 1000 mm.

Tiesuunnitelma ei sisällä pumppaamoita.

Tiesuunnitelman osassa B suunnitelmakartat 3T-1 – 3T-4 on esitetty oleellisimmat rum-mut sekä tarvittavat laskuojat ja niiden alueet.

3.3.6 Siirrettävät johdot ja laitteet

Suunnitelmassa esitetyt tiejärjestelyt edellyttävät olemassa olevien johtojen ja laitteiden suojaamista ja siirtoa. Johtojen ja laitteiden omistajat ovat laatineet alustavat siirto- ja suojaussuunnitelmat sekä niille kustannusarviot ja kustannusjakoesitykset. Kustannus-jaosta ei ole sopimuksia vaan ne vaativat vielä neuvotteluja ja lisäselvityksiä.

Omistajien laatimat kustannusarviot ja kustannusjakoesitykset on esitetty tiesuunnitel-man osassa A asiakirjoissa 1.5T. Nykyisen johdot ja kaapelit on esitetty tiesuunnitelman osassa C piirustukset 6T sekä operaattorikohtaiset alustavat siirtosuunnitelmat ovat esi-tetty tiesuunnitelman täydennysosassa D piirustuksissa 6TT.

3.3.7 Väylien rakenteellinen mitoitus

Tierakenteiden rakenteellinen mitoitus on tehty Tiehallinnon ”Tierakenteen suunnittelu” -ohjeen (TIEH 2100029-04) mukaisesti. Mitoitus on tehty kuormituskestävyyden suhteen sallitun laskennallisen routanousun perusteella.

Valtatie 4, moottoritie on mitoitettu kuormitusluokkaan 25,0 AB ja vaatimusluokkaan V1. Tiesuunnitelmassa on käytetty ns. louherakennetta.

Eritasoliittymän rampit ovat mitoitettu kuormitusluokkaan 2,0 AB ja vaatimusluokkaan V2. Tiesuunnitelmassa on käytetty ns. louherakennetta.

Rinnakkaistie (M21, M22) on mitoitettu kuormitusluokkaan 2,0 AB ja vaatimusluokkaan V4. Tiesuunnitelmassa on käytetty ns. louherakennetta.

Yksityistiet ovat mitoitettu rakenneluokkaan 60 – 80 Sr tien vilkkaudesta riippuen. Tie-suunnitelmassa on käytetty ns. hiekkarakennetta.

3.3.8 Pohjanvahvistukset

Esitetyt arvioidut pohjanvahvistustoimenpiteet on tehty tiesuunnitelman laatimista varten tiesuunnitelmatarkkuudella kustannusten selvittämiseksi ja ne perustuvat tehtyihin kai-rauksiin. Pohjasuhteet voivat poiketa esitetystä kairauspisteiden ulkopuolella.

Tiepenkereiden pohjanvahvistuksiksi on määritetty paalulaattarakennetta ja massan-vaihtoa.

Vehniän risteyssilta (S31) perustetaan porapaalujen varaan.



Taulukko 3. Pohjanvahvistus kohteet ja alustavat määrätiedot

Massanvaihdon kaivun kokonaismäärä on noin 9 000 m3.

3.3.9 Työaikaiset liikennejärjestelyt

Rakentamistoimenpiteet edellyttävät nykyisten yksityisteiden käyttöä työmaakuljetuksiin ja tilapäisten kulkuyhteyksien järjestämistä varten. Yksityistiet palautetaan käytön jäl-keen vähintään entiseen kuntoonsa. Tarvittavat työnaikaiset aluevaraukset on esitetty tiesuunnitelman osassa B teemakartalla 2.2T-1.

3.4 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso

3.4.1 Tieympäristön periaatteet

Väyläympäristön viimeistelyssä on huomioitu ratkaisujen ekologisuus ja taloudellisuus, riittävän selkeät ratkaisut, paikalta saatavien materiaalien hyödyntäminen ja mahdolli-simman luonnonmukainen ja hoidon resurssit huomioon ottava viherrakentaminen.

3.4.2 Väyläjaksot

Suunnittelujakso on koko osuudeltaan maaseutumaisessa ympäristössä taajaman ulko-puolisella haja-asutusalueella. Toistensa lomiin työntyvät pelto-, metsä- ja vesialueet hallitsevat ympäristöä. Asutus sijaitsee järvien tuntumassa viljelysten ääressä. Vesistöt seurailevat murroslinjoja, korkeuserot ovat melko suuria ja mäet metsien peittämiä.

Alue on ollut pitkään maanviljely- ja metsätalouskäytössä. Peltoaukeiden rooli maisema-kuvassa on edelleen keskeinen. Suunnittelualueen metsät ovat pirstoutuneet melko pie-niksi saarekkeiksi peltojen, teiden ja asutuksen väliin.

3.4.3 Viherrakenteet ja nurmetus

Istutuksilla sovitetaan tierakenteita ympäröivään maastoon ja parannetaan väyläympä-ristön viihtyisyyttä ja ilmettä.

Meluvallien takaluiskat ja osin etuluiskat metsitetään. Lisäksi tehdään pienissä määrin paikkausistutuksia. Lajivalinnoissa suositaan kotimaisia puulajeja mäntyä, koivua ja haapaa, jotka ovat talvenkestäviä ja soveltuvat vaativiin tieympäristön olosuhteisiin.

Muutoin toimenpiteenä on luiskien nurmetus. Moottoritien keskikaistalle ja eritasoliitty-mien alueen väylien sisäluiskiin kylvetään maisemanurmi M1 ja muualle maisemanurmi M2.

Viherrakenteet on esitetty tiesuunnitelman osassa C piirustuksissa 7.1T.

3.4.4 Meluesteet

Meluesteet ovat näkyvä osa sekä tienkäyttäjän että tienvarren ulkopuolista maisemaa.



Pääperiaatteena on ollut suojata ympäröivää asutusta melulta käyttäen meluvalleja kai-kissa niissä kohteissa, joissa se on ollut tilan ja muiden olosuhteiden puolesta mahdollis-ta.

Meluvallit

Valtatien vierialueelle sijoittuvien meluvallien (korkeus 3 metriä) luiskakaltevuutena on käytetty 1:2. Meluvallit viimeistellään metsittämällä ne tien lähiympäristöön soveltuvilla puulajeilla.

Meluaidat

Alasen kohdalle Kirri-Tikkakoski hankkeen moottoritieosuudelle on esitetty rakennetta-vaksi läpinäkyvät meluaidat (korkeus 3 metriä).

Melukaide

Koululammen kohdalle valtatien länsipuolelle on esitetty rakennettavaksi betoninen me-lukaide (korkeus 1,6 metriä).

Esteet on hyväksytty Kirri-Tikkakoski tiesuunnitelmassa.

Taulukko 4. Meluesteet sijainti, tyyppi, korkeus ja pituus

Meluesteet on esitetty tiesuunnitelman osassa B piirustuksissa 3T-1- 3T-4.

3.5 Liikennerajoitukset ja kevyen liikenteen väylillä sallittu ajoneuvolii-kenne

Valtatiellä 4 moottoritiejaksolla ei sallita hitaan liikenteen (mm. traktorit) ja kevyen liiken-teen liikkumista.

3.6 Massatalous ja läjitysalueet

Massatalous

Hankkeella syntyy maanleikkausta noin 475 000 m3 ja kallioleikkausta noin 48 000 m3 sekä massavaihtoja ja -täyttöjä noin 9 000 m3. Hankkeella tehdään maapengertä noin 130 000 m3 sekä meluvalleja ja luiskatäyttöjä noin 130 000 m3. Louherakennetta hank-keella tehdään noin 240 000 m3

Maa-ainesten sijoittaminen eritasoliittymän ramppien välialueelle

Eritasoliittymien välialueelle (tiealueelle) voidaan sijoittaa hankkeen ylijäämämaita. Täyt-tötasot suunnitellaan rakennussuunnittelun yhteydessä, kun massamäärä on selvillä.

Täytöllä voidaan poistaa rampeilta tiekaiteen tarve, joka parantaa mm. erikoiskuljetusten toimintaedellytyksiä.

Sijoitusalueen suunnitelmakartat ja poikkileikkaukset on esitetty tiesuunnitelman osassa C asiakirjoissa 7.5T.



4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT

4.1 Melueste Vehniän koulun ja Koululammen kohdalla / Viitasammakko

Vehniän koulun ja kylän asutuksen suojaamiseksi tieliikennemelusta tarvitaan valtatien länsipuolelle melueste. Tiesuunnitelmassa tutkittiin ensisijaisesti meluesteen rakenta-mista hankkeen ylijäämämassoilla, joka olisi ollut kustannustehokas ratkaisu.

Meluvallin alle jäisi keväällä 2018 havainnoitu Viitasammakon lisääntymisalueena oleva pieni vesilampare. Viitasammakko on rauhoitettu ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajina sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Vesilampareen tuhoutumisen estämiseksi maavalli korvattiin tiesuunnitelmassa betoni-sella rengasmelukaiteella (h =1,6 m). Rengasmelukaiteella saadaan käytännössä aikaan vastaava suojausteho kuin maavallilla.

4.2 Maa-ainesten sijoitusalue / Viitasammakko

Vehniän koulun tontille nykyisen kentän viereen tehtiin suunnitelma hankkeen ylijäämä-maiden sijoittamiseksi alueelle. Täyttösuunnitelmalla oli myös tavoitteena kyläläisten ja koululaisten hiihtouran elävöittäminen tekemällä alueelle ylijäämämaista nousuja ja las-kuja sekä muutoin joutomaana olevan alueen siistiminen.

Keväällä 2018 tehdyn Viitasammakkoselvityksessä kyseinen sijoitusalue todettiin Vii-tasammakolle soveliaaksi kesäaikaiseksi elinympäristöksi. Viitasammakko on rauhoitet-tu ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajina sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittä-minen ja heikentäminen on kielletty.

Tiesuunnitelmassa luovuttiin kyseisestä maa-aineisten sijoitusalueesta.

5 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET

5.1 Vaikutukset liikenteeseen

5.1.1 Liikenneverkko

Valtatien 4 rakentaminen moottoritieksi parantaa päätieverkkoon kuuluvan valtatieosuu-den liikenteen välityskykyä ja turvallisuutta.

Hanke (moottoritie Kirristä – Vehniälle) parantaa valtatieosuuden liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta merkittävästi, jolloin mm. tavaraliikenteen toimintavarmuus ja matka-aikojen ennustettavuus paranevat. Seudullisesti alueen kuntien välisten työ- ja asiointi-matkojen nopeutuminen parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja luo uusia ke-hittymismahdollisuuksia. Toimivat ja sujuvat tiejärjestelyt tukevat yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämismahdollisuuksia.

5.1.2 Liikenteen sujuvuus

Tiejärjestelyjen rakentamisella varmistetaan valtatiejakson (Kirri – Vehniä) liikenteen su-juvuus ja hyvä palvelutaso pitkälle tulevaisuuteen. Häiriötilanteiden vähentyessä matka-ajan ennustettavuus on erittäin hyvä.

Uusi eritasoliittymä ja rinnakkaistie sujuvoittaa liittymistä tai erkanemista valtatieltä 4. Li-säksi Vehniäntien ja Jokihaarantien tasoliittymien poistaminen lisää valtatien 4 liikenteen sujuvuutta.

5.1.3 Liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuus paranee tiesuunnitelman toimenpiteillä mm. moottoritien keskialu-een vakavia ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksia vähentävästä vaikutuksesta. Lisäksi tasoliittymien poistaminen vähentää vakavia kohtaamisonnettomuuksia.



Vehniäntien ja Jokihaarantien tasoliittymien poistaminen lisää liikenneturvallisuutta.

Toimenpiteet vähentävät laskennallisesti (Tarva 5.5) 0,386 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa.

5.1.4 Joukkoliikenne

Hanke (Kirri – Vehniä) parantaa joukkoliikenteen olosuhteita nopeuttamalla liikennöintiä ja vähentämällä liikenteellisiä häiriöitä. Valtatien 4 linja-autoliikenteestä osa tulee käyt-tämään moottoritietä ja osa tulee siirtymään uudelle rinnakkaistielle.

Hankkeessa on huomioitu joukkoliikenteen Jyväskylä – Äänekoski laatukäytäväsuunni-telmat, joka tarkoittaa eritasoliittymissä varaudutaan rakentamaan korkeatasoiset py-säkkiparit ja erilliset liitännäis- ja saattoliikenteen pysäköintialueet.

Rinnakkaistielle rakennetaan pysäkkiparit moottoritien poikittaisyhteyksien liittymiin sekä vilkkaimpien yksityistieliittymien yhteyteen.

Järjestelyt parantavat joukkoliikenteen sujuvuutta ja matkustajien viihtyvyyttä sekä tielii-kenteestä ja tieliikenteelle aiheutuvat häiriöt vähenevät.

Hanke (Kirri – Tikkakoski) parantaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita luomalla turvalliset muusta liikenteestä erotetut kevyen liikenteen reitit Vehniän kylältä Tikkakos-ken, Kirrin ja Palokan kaupunginosiin sekä Jyväskylän keskustaan saakka.

5.1.5 Erikoiskuljetukset

Erikoiskuljetusten reitteihin ei tiesuunnitelmalla ole vaikutusta.

5.1.6 Työnaikaiset järjestelyt

Työn toteutuksen aikana tarvittavat kiertotiet ja erityisjärjestelyt voidaan toteuttaa pää-sääntöisesti tiesuunnitelmalla haltuun otettavan uuden tiealueen puitteissa.

Muutoin työaikaiset järjestelyt aiheuttavat vähäistä haittaa rinnakkaisteiden ja yksityis-teiden käytön myötä.

5.2 Vaikutukset kaavoitukseen

Tiesuunnitelmassa esitetyt ratkaisut ovat oikeusvaikutteisen maakuntakaavan mukaisia. Ratkaisut ovat myös oikeusvaikutteisten yleiskaavojen mukaisia.

5.3 Vaikutukset maankäyttöön ja aluekehitykseen ja elinkeinoihin

Uudet tiejärjestelyt antavat erinomaiset lähtökohdat koko seudun maankäytön ja elin-keinotoiminnan kehittymiselle.

Lisäksi uudet tiejärjestelyt edesauttaa Vehniän kylän kehittymistä kyläkeskukseksi ja yri-tysalueeksi.

Uusien tiejärjestelyjen alle jää nykyisiä talousmetsiä ja viljeltyjä peltoja sekä liittymien karsiminen aiheuttaa hieman kiertohaittaa. Nämä osaltaan vaikeuttaa maa- ja metsäta-louden harjoittamista alueella.

Vaikutukset liikkumiseen

Moottoritien rakentaminen mahdollistaa entistä sujuvammat yhteydet valtakunnalliselle ja seudulliselle henkilö- ja tavaraliikenteelle sekä paikalliselle elinkeinotoiminnalle.

Väestön saamat keskeiset hyödyt parantuvasta valtatieyhteydestä liittyvät matka-aikasäästöihin seudullisilla työ- ja asiointimatkoilla.



Työssäkäynti ja asiointi Jyväskylän ja Vehniän välillä nopeutuvat ja tulevat turvallisem-miksi. Vaikutus yltää myös pohjoisempaan Keski-Suomeen. Lisäksi myös matka-ajan vaihtelevuus pienenee. Saavutettavuuden parantuminen lisää hankkeen vaikutusalueen houkuttelevuutta asuinpaikkana sekä ylläpitää tai parantaa samalla työvoiman saata-vuutta paikalliselle yritystoiminnalle.

Uuden moottoritien rakentaminen parantaa suunnittelualueen sisäisiä liikenneoloja ja liikkumismahdollisuuksia alueen eri osien välillä. Merkittävä estevaikutuksen vähentymi-nen lisää turvallisuutta ja luo mahdollisuuden tehostaa alueen maankäyttöä. Haittojen vähentyminen lisää myös asumisviihtyvyyttä.

Järjestelyt parantavat joukkoliikenteen sujuvuutta ja matkustajien viihtyvyyttä sekä tielii-kenteestä ja tieliikenteelle aiheutuvat häiriöt vähenevät.

Kattavat kevyen liikenteen reitit parantavat kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita. Vehniän kylältä muodostuu turvalliset muusta liikenteestä erotetut kevyen liikenteen reitit Tikkakosken, Kirrin ja Palokan kaupunginosiin sekä Jyväskylän keskustaan saakka.

Vaikutukset elinkeinoihin ja palveluihin ja kauppaan

Hyvät liikenneyhteydet luovat edellytyksiä uuden kehityskykyisen teollisuus- ja palvelu-toiminnan sijoittumiselle tien vaikutuspiiriin. Luotettavat ja sujuvat liikenneyhteydet pa-rantavat yritysten toimintaedellytyksiä.

Vaikutukset virkistyskäyttöalueisiin ja reitteihin

Toimivat tiejärjestelyt lisää ulkoilualueiden kuten mm Venhiän koulun kentän ja purura-dan saavutettavuutta sekä jokamiesten oikeuksiin kuuluvaa melonta, marjastus ja sa-moilu mahdollisuuksia.

5.4 Vaikutukset ympäristöön

5.4.1 Tieliikennemelu

Meluvaikutuksia on selvitetty tieliikennemelun osalta erikseen päiväaikaisen (klo 7-22) ja yöaikaisen (klo 22-7) melun suhteen. Liikenteen päivä/yö -jakautumasta johtuen päivä-ajan melutilanne on ns. kriittinen eli ohjearvo 55 dB ylittyy päivällä herkemmin kuin 50 dB yöllä.

Tieverkon suhteen meluvaikutuksia on tarkasteltu nykyverkon ja tavoiteverkon osalta. Tarkasteluajankohtana on ollut ennustetilanne vuonna 2040. Tiesuunnitelman melutor-juntaratkaisuna esitetään sekä meluaitoja että meluvalleja. Tiesuunnitelmassa valtatielle kohdistuvat tierakennustoimenpiteet päättyvät Vehniän alikulkukäytävän eteläpuolelle.

Suunnittelualueen alkuosassa, eritasoliittymän eteläpuolella meluesteillä saavutetaan melulaskennan tulosten perusteella tilanne, jossa tieliikenteen aiheuttama melutaso (LAeq) ei ylitä asuinkiinteistöillä valtioneuvoston päätöksen mukaisia melutason ohjear-voja päivällä (55 dB) eikä yöllä (50 dB).

Eritasoliittymän pohjoispuolella, valtatien 4 länsipuolella, kolme asuinkiinteistöä jää oh-jearvotason ylittävälle meluvyöhykkeelle kokonaan tai osittain. Ohjearvotason ylittävälle meluvyöhykkeelle jää seuraavat asuinkiinteistöt:

- Lahjarinne rno 1:708 yhdistetty asuin- ja teollisuusrakennus. Kiinteistö sijaitsee Vehniän koulun pohjoispuolella noin 50 metrin etäisyydellä valtatien keskilinjasta. Kiinteistön osalta ohjearvojen (< 55 dB) saavuttaminen ei ollut mahdollista toteuttaa realistisilla meluntorjunnan ratkaisuilla, ilman kohtuuttomia estekorkeuksia, korkeita kustannuksia ja merkittävää maisemahaittaa. Meluvallilla saavutetaan kiinteistön melutilanteeseen kuitenkin selkeä parannus (> 5 dB) nykyiseen tieliikenteen aiheut-tamaan melutilanteeseen verrattuna

- Niininen rno 1:683. Kiinteistölle tuleva melu aiheutuu suurelta osin tierakennustoi-



menpiteiden ulkopuolelta ja tilanne korjautuu, kun moottoritien rakentamista jatke-taan Vehniältä pohjoisen suuntaan. Meluvallilla saavutetaan kiinteistön melutilan-teeseen kuitenkin selkeä parannus (noin 5 dB) nykyiseen tieliikenteen aiheutta-maan melutilanteeseen verrattuna.

- Kyrönkulma rno 1:682. Kiinteistölle tuleva melu aiheutuu suurelta osin tierakennus-toimenpiteiden ulkopuolelta ja tilanne korjautuu, kun moottoritien rakentamista jat-ketaan Vehniältä pohjoisen suuntaan. Meluvalli ei juurikaan vähennä päiväajan me-lutasoa nykytilanteeseen verrattuna.

Liikenteen ennustetilanteessa 2040, kun tiesuunnitelman ratkaisu ja suunnitellut me-luesteet on toteutettu, päiväajan melutason ohjearvon 55 dB (LAeq 7 - 22) ylittävälle meluvyöhykkeille jääviä asukkaita on yhteensä seitsemän (7). Liikenteen ennustetilan-teessa 2040, kun tiesuunnitelman ratkaisu ja suunnitellut meluesteet on toteutettu, yö-ajan melutason ohjearvon 50 dB (LAeq 22 - 7) ylittävälle meluvyöhykkeille jääviä asuk-kaita on yhteensä yksi (1).

Taulukko 5. Asukasmäärä meluvyöhykkeillä yli 55 dB päivällä (LAeq 7 - 22)

Taulukko 6. Asukasmäärä meluvyöhykkeillä yli 50 dB yöllä (LAeq 22 - 7).

Lentoliikenteen melualueet

Vuoden 2015 alusta Suomessa annettava sotilasilmailun alkeis- ja jatkolentokoulutus on keskitetty Jyväskylän lentoasemalla sijaitsevaan tukikohtaan ja vuonna 2016 Hawk-suihkuharjoituskoneiden lentotoiminta siirtyi kokonaisuudessaan Tikkakoskelle. Muutok-sen taustalla on Puolustusvoimauudistus, jonka myötä Ilmavoimat sijoittaa kalustoaan uudelleen olemassa oleviin tukikohtiin. Hawk-koulutustoiminta päättyy Kauhavalla ja toiminnot yhdistetään Tikkakosken Ilmasotakouluun.

Vaihtelevan lentotoiminnan aiheuttaman melun kuvaamiseen käytetään melusuuretta, joka yhdistää melutapahtumien hetkellisen tason ja sen vaihtelun ylilennon aikana sekä tapahtumien lukumäärän. Koko vuorokauden lentojen yhteensä muodostama ääniener-gia kuvaa melun kokonaismäärää. Tätä äänitasoa kutsutaan keskiäänitasoksi Leq (ekvi-valenttitaso). Jos koko tarkastelujakson ajan olisi tarkastelupaikalla jatkuvasti havaitta-vissa keskiäänitason osoittama äänen voimakkuus, olisi sen akustinen energia sama kuin kaikkien erillisten tapahtumien yhteensä. Keskiäänitasoa käytetään yleisesti ku-vaamaan ympäristömelun suuruutta. Käytännössä havaittava äänitaso vaihtelee koko ajan – ilma-alusten kohdalla erityisen selvästi, sillä melutapahtumien määrä voi olla vä-häinen ja tapahtuminen välillä ilma-aluksen melua ei esiinny lainkaan. Vilkkaan tien lä-heisyydessä melu muodostuu autoliikenteen ohiajoista, ja ääni voidaan kokea lähes jat-



kuvana ja saman suuruisena.

Finavia Oyj laatiman lentokonemeluselvityksen (2012) mukaan lentoliikenteen kokovuo-den keskimääräisen vuorokausiliikenteen vuoden 2030 melutasot Lden 55 dB jää kai-kissa konetyypeissä Alasen etelä-länsipuolelle ja näin tiesuunnitelma-alueen ulkopuolel-le.

Kuva 4. Lentokonemelutilanteiden vertailu. Vuosien 2025 ja 2030 tilanteet koko vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne päivä-ilta-yömelutasot Lden 55, 60 dB (Lähde: Fina-via Oy lentokonemeluselvitys 2012).

5.4.2 Ilman laatu

Ajoneuvojen nopeustason nousu ja liikenteen lisääntyminen kasvattaa pakokaasupääs-töjä, mutta sujuvampi liikenne ehkäisee ruuhkia ja tulevaisuudessa kehittyvä autojen moottoritekniikka vähentävät pakokaasupäästöjä, jolloin hankkeella ei juurikaan ole vai-kutusta ilman laatuun.

5.4.3 Kulttuuriympäristö

Maisema

Hankkeen toteuttamisen selkeimmät maisemavaikutukset muodostuvat uudesta raken-nettavasta rinnakkaistiestä Vehniän alueelle Nelostien länsipuolelle, jossa se sijoittuu eteläosaltaan keskelle maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Rinnakkaistie pirstoo Ala-nen - järven pohjoispuolisen asutun viljelyalueen rakennetta ja vaikuttaa kyläkuvaan ja paikallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön heikentävästi. Uuden rinnakkaistien ra-kentaminen aiheuttaa muutoksia myös viljelysalueen asuintalojen maisemakuvassa.

Moottoritielinjauksesta aiheutuvat maisemamuutokset jäävät pääosin vähäiseksi, sillä linjaus noudattelee nykyistä valtatien linjausta. Moottoritien levennys ja rakenteet kuiten-kin lisäävät hieman nykyisiä maisemavaikutuksia mm. paikallisesti arvokkaalla Vehniän maisema-alueilla. Vehniän eritasoliittymä sijoittuu avoimen peltoalueen pohjoisreunaan.



Eritasoliittymä tulee erottumaan lähiympäristössä, mutta sen pohjoispuolella oleva met-sänreuna pehmentää ja vähentää visuaalisia maisemavaikutuksia.

Havainnekuvat tiejärjestelyjen maisemavaikutuksista on esitetty tiesuunnitelman osassa C piirustuksissa 7.2T.

Muinaisjäännöskohteet

Vanha Laukaantie jää uudelle tiealueelle eli tuhoutuu moottoritien rakentaminen myötä-vaikutuksesta. Ennen rakennustöihin ryhtymistä on vanha tierakenne (mitat, rakenne, poikkileikkaus) tutkittava ja dokumentoitava.

Muutoin tiejärjestelyillä ei ole haitallista vaikutuksia muihin suunnittelualueen vaikutus-alueella sijaitseviin kiinteisiin muinaisjäännöskohteisiin tai niihin rinnastettaviin kohteisiin.

5.4.4 Kasvillisuus ja eläimistö

Liito-oravat

Suunnittelualueelle tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen keväällä 2018. Selvityksen perusteella suunnitellun tielinjauksen lähiympäris-tössä on kolme (3) liito-oravan elinpiiriä:

1. Heikinkallio

2. Harjula

3. Nuottimäki

Tiesuunnitelman tiejärjestelyillä ei hävitä eikä heikennä selvityksessä todettuja lisäänty-mis- ja levähdysalueita.

Liito-oravaselvitys on esitetty suunnitelman osassa C asiakirjassa 16T-3.1.

Viitasammakko

Suunnittelualueelle tehty viitasammakkoselvitys toteutettiin maastohavainnointimene-telmäselvitystä käyttäen keväällä 2018. Selvityksen perusteella havaittiin Viitasamma-kon lisääntymisalue, joka on Koululammen vastapäätä valtatien länsipuolella sijaitseva kosteikko. Suunnittelualueen muista potentiaalisena pidetyiltä alueilta eli Koululammen ranta-alueelta, Koululammesta laskevan puron alkuosasta ei Viitasammakkohavaintoja saatu.

Viitasammakon lisääntymisalueena oleva kosteikko on tiesuunnitelmassa saatu säästy-mään muuttamalla meluvalli melukaiteeksi. Lisäksi Koululammen ranta-alue ja laskeva puro säilyy edelleen potentiaalisena alueena.

Tiesuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä ei hävitetä tai heikennetä Viitasammakon li-sääntymis- tai levähdysalueita.

Viitasammakkoselvitys on esitetty suunnitelman osassa C asiakirjassa 16T-3.2.

Linnusto

Alanen on luokiteltu maakunnallisesti tärkeäksi lintualueeksi (MAALI). Kohde on luhta- ja peltorantainen lintujärvi, johon liittyy myös sen päissä sijaitsevat luhta-alueet, jotka ovat tärkeitä lintujen pesimä- ja ruokailualueita. Alasen pohjoispuoleiselle peltoalueelle sijoit-tuvan rinnakkaistien halkomalla peltoalueella on havaittu runsaasti huomionarvoisia kah-laajalajeja etenkin muuttoaikoina, mutta alueella on havaittu myös pesimäaikaan tuuli-haukkoja, sarvipöllöjä, isokuoveja, kottaraisia, kivitaskuja ja muita huomionarvoisia maa-talousympäristön pesimälajeja.

Kirri – Tikkakoski tiesuunnitelmassa on moottoritielle suunniteltu Alasen lintujärven koh-dalle 3 metriä korkeat meluesteet, joka rauhoittaa lintujen pesimä- ja ruokailualueita se-kä ehkäisee lintujen ja autoliikenteen törmäysriskiä.

Alasen pohjoisrannan peltoalueelle sijoittuvan rinnakkaistien liikennemäärä on pieni (ennuste vuodelle 2040 < 200 ajon/vrk), jolloin meluvaikutusta ja törmäysriskiä voidaan



pitää vähäisenä.

5.4.5 Pohja- ja pintavedet

Pohjavedet

Hankkeen toteuttamisella ei ole oleellisia haitallisia vaikutuksia alueen pohjavesiin, poh-javeden pinnan tasoon tai pohjaveden laatuun.

Pintavedet

Hankkeen toteuttamisella ei ole pysyviä haitallisia vaikutuksia alueen pintavesiin. Merkit-tävimmät vesistöihin kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat Koululampeen, Savisillanpu-roon, Perälänjokeen ja Isojokeen maarakennustöistä. Rakentaminen aiheuttaa vesistöi-hin ja uomiin väliaikaista kiintoainekuormitusta, kun maanpinta on paljaana ja tieraken-teet viimeistelemättä. Rakentamisen jälkeen tilanne palautuu nykyisen kaltaiseksi.

Liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden paraneminen pienentää onnettomuus-riskiä ja näin myös vesistöjen pilaantumisriskiä.

5.4.6 Maa-ainesvarat

Pääosa tienrakentamiseen tarvittavista penger- ja täyttömassoista saadaan hankkeen maa- ja kallioleikkauksista.

Päällystekerroksiin tarvittavat massat joudutaan hankkimaan hankkeen ulkopuolelta.

Rakenteeseen kelpaamattomia maamassoja käytetään meluvalleissa, eritasoliittymän ramppien välialueet, väylien luiska-alueiden täyttöihin ja ylimääräiset maamassat sijoite-taan sijoitusalueille tai hyödynnetään muissa hankkeissa.

5.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen

Ihmisten elinolojen ja viihtyvyyden kannalta merkittävimmät seikat ovat meluesteiden ra-kentaminen ja toimivat liikenneyhteydet.

Meluesteiden rakentaminen vähentää tehokkaasti tieliikenteestä aiheutuvaa melua ja muita koettavia haittoja, mikä parantaa alueiden viihtyisyyttä ja elinolosuhteita sekä vä-hentää haittojen aiheuttamia terveysriskejä.

Tienrakentamisen aikaiset elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat haitat rajoittuva tien lähialueelle ja ovat kohteittain lyhytaikaisia.

5.6 Kiinteistövaikutukset

Hankkeen yhteydessä joudutaan lunastamaan kaikkiaan yksi (1) maatalous- tai varas-torakennus. Tiejärjestelyjen alle jää metsämaata noin 23 hehtaaria, peltomaata noin 14 hehtaaria, joutomaata (suota, ryteikköä yms) 1,5 hehtaaria ja tonttimaata noin 0,2 heh-taaria.

Lunastettavaksi esitetään seuraavat rakennukset:

- maatalous/varastorakennus, Kiinteistö Annala rno 1:721, M21 pl 2760 vas.

5.7 Kustannusarvio ja kustannusjakoehdotus

Tiesuunnitelman kustannusarvio on laadittu pääasiassa Rapal Oy:n In-Infra.net–palvelun FORE:lla. Tienrakentamisen kustannusarvio perustuu pääosin rakennus-osalaskentaan (ROLA-laskenta). Siltojen kustannusarviot perustuvat Tiehallinnon SILA-VA2009-ohjeeseen.

Kustannusarvio on laadittu vuoden 2017 hintatasossa:

- maanrakennuskustannusindeksi 111,8 (2010=100) - sillanrakennuskustannusindeksi 174,3 (2000=100)



Hankkeen arvonlisäveroton (ALV 0 %) kustannusarvio on 16 014 000,00 €, josta raken-nuskustannukset yhteiskustannuksineen on 15 894 000,00 € ja lunastus- ja korvauskus-tannukset ovat 120 000,00 €. Hankkeen kustannusarvio muodostuu seuraavista osakus-tannuksista:

- valtatie 4 4,965 M€ - eritasoliittymän rampit 1,550 M€ - maantiet 3,983 M€ - silta 0,925 M€ - kevyen liikenteen väylät 1,337 M€ - yksityistiet 0,344 M€ - yhteiskustannukset* 2,460 M€ - johtosiirrot (ELY) 0,171 M€ - johtosiirrot (operaattorit) 0,159 M€ - lunastus- ja korvaus kustannukset 0,120 M€

Yhteensä 16,014 M€

Sopimuksia johtosiirroista ei ole tehty.

Kustannusarvio ja kustannusjakoehdotus on esitetty suunnitelman osassa A asiakirjas-sa 1.5T ja 1.5T_liite.

Kustannusarviota laskettaessa on oletettu, että vt 4 plv 13700 – 14100 pohjanvahvistuk-sen, sillan (S18) ja meluesteiden kustannukset ovat lainvoimaisen Kirri – Tikkakoski -tiesuunnitelmassa.

Tämän suunnitelman kustannusarvioon on laskettu välillä vt 4 pl 13700 – S18 ajoratojen kantavakerros ja päällystekerrokset sekä S18 – pl 14120 ajoradan rakenne- ja päällys-tekerrokset. Lisäksi meluaitaa on laskettu 33 metriä.

5.8 Hankkeen vaikuttavuus

Hanke on osa valtatietä 4, jota on tarkoitus kehittää yhtenä valtakunnallisena pääväylä-nä ja Euroopan Parlamentin päätöksen mukaisesti kansainväliseksi korkeatasoiseksi TEN-T-tieverkon osaksi. Hankkeen tärkeimpinä tavoitteina on valtakunnallisten tavoittei-den lisäksi ollut liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä alueen elin-keinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen ja läpikulkuliikenteestä asukkaille, maan-käytölle ja ympäristölle aiheutuvien haittojen poistaminen.

Tarkastelun perusteella lähes kaikki tavoitteista täyttyy hyvin tai erittäin hyvin. Liikenteel-linen saavutettavuus ja matka-ajat paranevat sekä paikallisen ja valtakunnallisen liiken-teen osalta. Liikenneturvallisuus paranee ja kuoleman riski liikenneonnettomuuksissa pienenee. Hanke rakennetaan nykyisen valtatien maastokäytävään, jolloin haittaa luon-non monimuotoisuuteen voidaan pitää vähäisenä. Liikenteen aiheuttamaan meluhaittaa on torjuttu meluesteillä.

5.9 Rakentamisen aikaiset vaikutukset

Uuden tien ympäristövaikutukset ovat suurimmillaan rakentamisvaiheessa. Rakentami-sen aikana tehdään runsaasti maansiirto- ja kaivutöitä.

Rakentamisen aikana tarvitaan työaikaisia liikennejärjestelyjä, jotka hidastavat ajono-peuksia sekä voivat lisätä onnettomuusriskiä.

Rakentaminen aiheuttaa melu-, tärinä- ja pölyhaittoja. Haitta kohdistuu sekä ihmisiin ja alueen eläinlajistoon.



6 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT

6.1 Laskuojat ja -johdot

Hankkeen yhteydessä toteutettavat laskuojat ja –johdot on esitetty suunnitelmakartoilla suunnitelman osassa B asiakirjoissa 3T-1-3T-4.

6.2 Johtojen ja laitteiden siirrot

Hankkeen yhteydessä toteutettavat merkittävimmät johtojen ja laitteiden siirrot on esitet-ty kaapeli- johtokartoilla suunnitelman osassa C asiakirjoissa 6T.

7 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET

Tiesuunnitelman laadinnan yhteydessä ei ole tehty sopimuksia eikä annettu tai haettu lupia.

8 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOI-MENPITEIKSI

8.1 Hyväksymisehdotus

Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi on esitetty tiesuunnitelman osassa A asiakir-jassa 1.3T.

8.2 Jatkotoimet

Keski-Suomen elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskus lähettää tiesuunnitelman maantielain mukaiseen käsittelyyn, jolloin Laukaan kunta asettaa tiesuunnitelman julki-sesti nähtäville. Tiesuunnitelmasta pyydetään lausunnot eri viranomais- ja sidosryhmä-tahoilta. Kunta asettaa suunnitelman kuukauden ajaksi yleisesti nähtäville mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Tiesuunnitelman nähtävillä olosta kuulutetaan kunnan vi-rallisissa ilmoituslehdissä.

Tiesuunnitelmasta saatujen lausuntojen ja mahdollisten muistutusten käsittelyn jälkeen ELY-keskus valmistelee suunnitelmasta hyväksymispäätösesityksen Liikennevirastolle, joka tekee tiesuunnitelmaa koskevan hyväksymispäätöksen. Päätös asiakirjoineen ase-tetaan yleisesti nähtäville ja siitä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen. Päätös saa lainvoiman, kun mahdolliset valitukset on käsitelty. Tiesuunnitelma antaa tienpitäjälle oi-keuden tiealueen haltuunottoon ja tien tekemiseen.

9 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT

Tiesuunnitelma on laadittu Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Suunnittelutyötä ovat ohjanneet projektipäällikkö Kari Komi.

Suunnittelukonsulttina tiesuunnitelman laadinnassa on toiminut Destia Oy. Suunnittelu-työhön on lisäksi osallistuneet Mitta Oy kilpailutettujen maastotietojen toimittamisessa ja luontoselvitysten laatimisen osalta Agriborealis osk.

Lisätietoja suunnitelmasta antaa:

Kari Komi

Projektipäällikkö

Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Cygnaeuksenkatu 1

PL 250, 40101 JYVÄSKYLÄ

Puh. 0295 024 691

[email protected]



Jyväskylässä 25.5.2018

Keski-Suomen ELY -keskus Destia Oy

Kari Komi Pekka Karhinen

Projektipäällikkö Projektipäällikkö

Documents

1.2T tiesuunnitelmaselostus Ver 2 · 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 18 3.1 Tiejärjestelyt 19 ... Silta on tyypiltään alikulkukäy-tävä, jossa auto- ja maatalousliikenne on sallittu