Embed Size (px)
Citation preview
1
Veroväki2 /2011
Verovirkai l i jain Liiton jäsenlehti
Mentori matkaoppaaksi edunvalvontaan
Me ollaan sankareita kaikki
Itse asiasta kuultuna Kari Huhtala
2 V E R O V Ä K I 2 | 2 0 1 1
Lupaus-nimisessä korttipelissä pelaajat eivät näe omia korttejaan. Tarkoitus on arvioida oikein pelin kuluessa kertyvät tikit ja saada mahdolli-
simman paljon pisteitä. Kierroksen hävinnyt pelaaja joutuu niin sanotusti Porvooseen. Lupaus on paitsi korttipelin, myös elokuvan ja laulun nimi. Lupaus on myönteinen, luottamusta heijastava sana, joka asettaa odotuksia antajalleen. Ammattijärjestötoiminnassa sosiaalinen pääoma ja luottamus ovat toimintaa kannattavia peruspilarei-ta, mutta tekemisen ydin perustuu työntekijäjärjes-töjen ja työnantajaosapuolia edustavien kahdenväli-sille, juridisesti pitäville sopimuksille. Kuluva kevät on nostanut konkreettisesti esiin ammattijärjestöjen tärkeimmän tehtävän, sopimus-toiminnan merkityksen. Keskustason virka- ja työ-ehtosopimukseen keväällä sovittu muutosturvan minimitaso merkitsee Verohallintoon sovellettuna heikennyksiä aikaisempaan työnantajan henkilöstö- ja palkkapoliittiseen linjaukseen. Tilanteessa voidaan vain todeta, ettei pitkäaikainenkaan yksipuolinen linjaus ei ole juridisesti sitova, vaan perustuu lupauk-seen, joka voidaan olosuhteiden muuttuessa yksi-puolisesti pyörtää. Hyvää työnantajamainetta arvottavalla Vero-hallinnolla on nyt näytön paikka. Verovirkailijain Liiton ja Pardian ulostuloihin vastaten on työnan-taja luvannut huolehtia mahdollisimman hyvin sii-tä, etteivät tehtävien vaativuustasot laske. Etätyö-mahdollisuuksien, koulutustarjonnan lisäämisen ja työjonomaailman hyödyntämisen ohella ratkaisuksi tarjotaan tehtävien rikastamista. Uusissa tilanteissa on myös ammattijärjestön kyettävä uusiutumaan. Rakentavasti ja yhdessä toi-mien on löydettävä sekä työntekijän että työnanta-jan intresseihin sopivia ratkaisuja. Muutos on näytön paikka järjestöllekin. Rentouttavaa ja kaunista kesää Veroväki-leh-den lukijoille!
PS. Jokakesäinen Porvoon-retki tehdään meidän per-heessä tänäkin vuonna. Suosittelen lämpimästi.
I ett kortspel som heter Löfte ser inte spelarna sina egna kort. Meningen är att man under kortspelets gång värderar sticktagningen rätt och försöker
plocka åt sig så många poäng som möjligt. Rondens förlorare hamnar s.a.s.till Borgå. Förutom att Löfte är namnet på ett kortspel, är det även namnet på en film och en sång. Löfte är ett positivt och tillit reflekterande ord som ställer för-väntningar på dess givare. I fackföreningsverksamhe-ten bildar det sociala kapitalet och tilliten grundpela-ren som uppbär verksamheten, men verksamhetens egentliga kärna ligger i de jurdiskt bindande avtalen som arbetstagarorganisationerna och arbetsgivarpar-terna har sinsemellan slutit. Pågående vår har på ett konkret sätt gjort syn-ligt fackförbundens viktigaste uppgift, avtalsverk-samheten. Tillämpningen av omställninghetsskyddets miniminivå, som ingår i det centrala tjänste- och kol-lektivavtalet, betyder inom Skatteförvaltningen att ar-betsgivarens tidigare gjorda personal- och lönepolitiska linjeringar försvagas. I denna situation kan man bara konstatera att jurdiskt bindande är inte ens en långva-rig ensidig linjering, utan den baserar sig på ett löfte som vid omändrade förhållande kan ensidigt ryggas. Skatteförvaltningen måste nu visa att den står för det goda arbetsgivarrykte, som den gärna värnar om. Som svar på Beskattningstjänstemannaförbundets och Pardias utlåtande har arbetsgivaren lovat på bästa möjliga sätt se till att uppgifternas kravnivåer inte sänks. Förutom möjlig-heterna till distansarbete, ökandet av utbildningsutbudet och gagnandet av arbetskösystemet erbjuder man som lösning att utvidga uppgifternas innehåll . I de nya lägen som uppstår måste även fackför-bundet kunna förnya sig. Konstruktivt och med att verka tillsammans bör man hitta en lösning som ligger i både arbetstagarens och arbetsgivarens intressen. För-bundet måste visa att det också står för en ändring. En avkopplande och vacker sommar till alla lä-sare av Veroväki-tidningen.
PS. Vår familj gör även i år sin årliga sommarutfärd till Borgå. Vilket jag varmt rekommenderar alla.
JulkaisijaVerovirkailijain Liitto ryBeskattningstjänstemannaförbundet rfRatamestarinkatu 1100520 Helsinki
PäätoimittajaKirsi Huhtamäki-Nasri(09) 2293 [email protected]
ToimitussihteeriLiisa Huusko(09) 2293 [email protected]
Ulkoasu: Reaktio/Tommi Häti
Paino: Forssa Print
Kannen kuva: Hannele Vartiainen
LIITON TOIMISTOPuheenjohtajaKirsi Huhtamäki-Nasri
JärjestösihteeriLiisa Huusko
PääluottamusmiesKatriina Lydman(09) 2293 [email protected]
Neuvonta, puh. 075 324 7500
Sopimustoiminnassa ei ole Porvooseen menijöitä
3
P Ä Ä K I R J O I T U S
Kirsi Huhtamäki-Nasri • puheenjohtaja / ordförande
I avtalsverksamheten beger man sig inte till Borgå
Veroväki 2 | 2011
Toimitukselta 2
Pääkirjoitus 3
Kohtaamisia karhun kanssa 4
Verkottumisella voimaa 4
Me ollaan sankareita kaikki 6
Oulussa kysyttyä! 9
Käyttäjät mukaan tilasuunnitteluun 10
Itse asiasta kuultuna Kari Huhtala 11
Tehtävien uudelleen järjestelyihin halutaan hyviä ratkaisuja 12
On katsottava eteenpäin 13
Pääluottamusmieheltä: Kiitos ja kumarrus 14
Kampanja vauhdittaa jäsenhankintaa 15
T O I M I T U K S E L T A Poutaa luvassa
Talvi on takana. On pidetty kokouk-sia, sovittu monenmoisista asiois-ta, käsitelty ja kirjoitettu lukuisia
dokumentteja, kehitetty työyhteisöä ja valmiuksiamme selvitä tehtävistämme parhain päin, ammattimme edellyttämäl-lä tavalla. Olemme sitoutuneet aikatau-luihin, suunnitelmiin, prosessien ja strate-gioiden mukaisiin tavoitteisiin. On herätty varhaisina aamuina kellonsoittoon, kul-jettu työpaikalle, vietetty lounastunteja ja tehty tehokasta työpäivää. Kaiken kaik-kiaan olemme luoneet toimivan rutiinin arjen tueksi. Mielenkiintoisen työn imu on vienyt mennessään. Pian on aika huilata hyvällä omalla tunnolla, päästää hetkeksi irti rutiineista ja ottaa rennosti. On aika jäädä kesälomalle. Vaikka lomaan tulee helposti haalittua lii-kaa tekemistä ja ladattua suuria odotuksia, kannattaa opetella myös olemaan jouten, askaroida itselle mieluisten asioiden pa-rissa sekä jättää aikataulut ja tavoitteet suosiolla taka-alalle. Kuinka helposti unoh-tuukaan ajatus, että loma on ihana oikeus kerätä pitkän työrupeaman verottamat voimat takaisin ja nauttia elämästä ilman tarkkoja suunnitelmia, tiukkoja tavoitteita
ja suorittamisen pakkomiellettä. Myös jou-tenolo on taitolaji. On lupa istahtaa laiturin päähän, heilutella paljaita varpaita tuules-sa, ihailla kukkien loistoa ja luonnon vehreyt-tä. Taikka vain kuunnella luonnon ääniä ja laineiden liplatusta. Kesän kunniaksi teen oman sääennus-tukseni. Lämmin rintama viipyy maamme yllä ja luvassa on poutaa koko maassa. Vaik-ka kesäsää hellii lomalaisia, sään vaihtelui-den myötä voi ajoittain tulla vettä taivaan täydeltä. Mukaan mahtunee jokunen uk-koskuuro tai myrskysää, ainakin paikka pai-koin. Pilvisemmän vyöhykkeen virtaukset viilentävät hellekaudesta kärsiviä ja tuovat kasvuston kannalta kaivattua virkistystä ennen kuin sää lämpenee jälleen. Tästä on hyvä jatkaa kesän mittaan täsmentyvien säähavaintojen tekoa. Istun kannon nokassa, hengitän met-sän tuoksua. Suljen silmät ja annan ajatus-ten lentää. On kesä.
Virkistävää lomaa!
Liisa Huusko
Verovirkailijain Liiton jäsenlehti31. vuosikerta
V E R O V Ä K I 2 | 2 0 1 14 5
Pekka arvostaa verottajan sähköisiä palveluja
K O H T A A M I S I A K A R H U n K A n S S A
Kerro, kenet julkisuuden henkilön haluaisit tavata tällä palstalla.Voit lähettää toimitukselle sähköpostia osoitteeseen [email protected].
Verkottumisella voimaaTEKSTI JA KUVAT Liisa Huusko
Verovirkailijain Liitto kokosi pääluottamusmiehet ja päätyösuojeluvaltuutetut kahden tuulisen kevätpäivän ajaksi Vantaalle ajankohtaisten teemojen äärelle.
Yhteiset neuvottelupäivät vahvisti-vat pääluottamusmiesten ja pää-työsuojeluvaltuutettujen välistä
yhteistyötä ja tiedonkulkua. Päivät tar-josivat ajankohtaista tietoa esimerkiksi Verohallinnon tasa-arvo- ja yhdenvertai-
suussuunnitelmasta, henkilöstötilinpää-töksestä sekä henkilöstösuunnitelmas-ta. Verovirkailijain Liiton puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki-Nasri käsitteli muun muassa Verohallinnon organisaatio-muutoksen myötä eteen tulevia asioita.
Päivien aikana virisi vilkasta keskustelua. – Koemme terapeuttiseksi kokemusten ja mielipiteiden jakamisen keskenämme, to-tesivat päätyösuojeluvaltuutettu Kaija Sa-lonen ja päätoimisen pääluottamusmiehen tehtävissä aloittanut Katriina Lydman.
TEKSTI Liisa Huusko KUVA MTV3
Meteorologi Pekka Pouta tuo mieleen lapsuuden pelikorttien ihastuttavat Hullunkuriset perheet. Yhdysvaltalainen tutkija Brett Pelham väittää, että ihmisen nimi vaikuttaa hänen valintoihinsa elämässä, mutta Pekan mukaan nimi ei ole vaikuttanut ammatinvalintaan.
Kokenut edunvalvoja aloittelijan matkaoppaaksi
Verohallinnon henkilöstöstä siirtyy lähi-vuosina mittava joukko eläkkeelle. Tämä koskettaa myös liiton aktiivitoimijoita. Liitossa ja yhdistyksissä valmistaudutaan edunvalvontatyön hiljaisen tiedon siir-tämiseen etukäteen. Ratkaisua etsitään muun muassa mentoroinnin avulla. Men-toroinnin mahdollisuuksia esitteli Pardi-an koulutuspäällikkö Seija Moilanen. Mentorointi pohjautuu kisälliperin-teen ja mestari-oppipoika -järjestelmän malleihin. Mentoroinnin kautta kokenut aktiivitoimija eli mentori voi opastaa aloittelevaa tai vähemmän kokenutta toimijaa eli aktoria edunvalvonnan kie-muroihin. – Kokenutta järjestötoimijaa voisi verrata matkaoppaaseen, joka on kulkenut reitin ja tunnistaa polun varrella väijyvät sudenkuopat sekä tietää, miten niihin varaudutaan, Seija Moilanen ha-vainnollistaa. Oppaana toimiva mentori voi auttaa nuorempaa kollegaa reitin va-linnassa ja tehtävien rajaamisessa. Koke-
muksensa kautta hän osaa kertoa, mihin kannattaa panostaa enemmän ja mihin voimavaroja voi suunnata vähemmän. Valmiiden kontaktiverkostojensa kautta mentori voi olla apuna hyödyllisten ver-kostojen luomisessa. Vaikka aktori saa ohjelmasta apua tehtävässään kasvami-seen, myös mentorille tukitehtävä voi olla erittäin antoisa. Mentorointi on tavoitteellista ja molempia osapuolia sitouttavaa. Se pe-rustuu säännöllisyyteen, luottamuksel-lisuuteen ja molemminpuoliseen kun-nioitukseen. Ohjelma on määräaikaan sidottua ja muotoutuu tekijöidensä nä-köiseksi. Moilasen mukaan mentoroin-tiohjelman ihanteellinen kesto on vuo-desta puoleentoista vuotta ja sisältää muutaman tunnin tapaamisia noin ker-ran kuukaudessa. Kahdenkeskisen men-toroinnin vaihtoehtoina voidaan käyttää erilaisia ryhmämentoroinnin muotoja.
Innostus työyhteisön kehittämiseen tarttuu Verojohtaja Erkki Veneskoski ei peitellyt innostustaan puhuessaan työyhteisön kehittämisestä. Satakunnan verotoi-mistossa toteutettiin yhteistuumin Verovirkailijain Liiton ja Verohallin-non yhteisen työyhteisöt pärjäävät -teemavuoden aikana lukuisia asioi-ta työyhteisön arjen kehittämisek-si. – Teemavuosi tarjosi tervetul-leen selkänojan tärkeiden asioiden esilläpitoon, totesi Veneskoski. Käytäntöön viedyt ratkaisut ja innostunut asenne työyhteisön kehittämiseen teemavuoden jäl-keenkin toivat satakuntalaisille voiton liiton kirjoituskilpailun yhteisösarjassa sekä kunnia-maininnan valtionhallinnon Kaiku-projektin kilpailussa. Aihe nostatti innostu-nutta keskustelua. Kuulijat summasivat puheenvuorois-saan päivän päätteeksi, että yksi tärkeimmistä asioista
Satakunnan menestymiseen on johdon sitoutuminen työyhteisön kehittämiseen. Satakuntalaiset ovat myös onnistuneet tuomaan asian lähelle jokaista työyhtei-sön jäsentä. Millä tavalla juuri minä voin vaikuttaa työyhteisömme kehittämiseen?
Mihin verovaroja pitäisi suunnata?
Ensin pitäisi miettiä, mistä niitä otetaan pois. Yksi esimerkki ovat kirjastot. Onko järkevää satsata rakentamalla keskus-taan pömpöösi keskuskirjasto, kun ih-misten olisi helpompi tilata haluamansa kirjat hajautetuista palvelupisteisistä lä-helle kotiaan. Myös työttömyyteen kan-nustavia tukia ja laajaa virkamieskuntaa olisi mahdollista supistaa.
Millaisena koet Verohallinnon palvelut?
Verohallinnon sähköiset palvelut erot-tuvat edukseen valtionhallinnossa. Kir-jaston rinnalla ne ovat julkisen hallinnon parhaimmat. näissä asioissa on menty huimasti eteenpäin.
Jos saisit veronpalautuksia, mihin käyttäisit ne?
Laittaisin varmasti säästöön. On kiva aja-tus, että voisin ottaa äkkiä matkan jon-nekin. Tärkeintä on olemassa oleva mah-dollisuus ja vapaus päättää, mikä tuntuu hyvältä.
Mikä on säämiehen oma suosikkisää?
Se riippuu ihan siitä, mitä tekee. Kesällä veden äärellä helle ja heikko tuuli on pa-ras, kun taas kaupungissa +20 astetta on riittävästi. Töissä ollessa myrskyt ovat ki-voja ja mielenkiintoisempia.
Pääluottamusmiehet ja päätyösuojeluval-tuutetut päivittivät tietojaan liiton kurssilla.
V E R O V Ä K I 2 | 2 0 1 1
Mistä tunnistaa menestyvän työyhteisön? Sen jäsenet pitävät huolta toisistaan, nauttivat tekemisestään ja osaamisestaan sekä ovat valmiita kehittymään.
76
Oulun Musiikkitalon valkoisena hohtavat seinät kokoavat si-säänsä yli 330 Verohallinnon am-
matti- ja asiantuntijatehtävissä toimi-vaa jäsentä ja kutsuvierasta maaliskuun lopun pakkaspäivinä. Madetoja-salin puhujakorokkeelle kiipeää tapahtuman järjestelyistä vastanneen Oulu-Kainuun Verovirkailijat ry:n puheenjohtaja Olli-Matti Kauppinen, joka toivottaa osallis-tujat tervetulleiksi Ouluun.
Osaajien jaksaminen on varmistettava
Verovirkailijain Liiton puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki-Nasri avaa Opinto- ja järjes-töpäivät. Puheenjohtaja toteaa, etteivät Verohallinnon organisaation valtakun-nallistaminen ja työmenetelmien uudis-taminen ole sujuneet täysin ongelmitta. Viime vuonna työn kuormittumista ai-heuttivat eritoten verotilijärjestelmän käynnistämisvaiheen ongelmat ja ruuh-kautuneet puhelinpäivystykset. Lähivuo-sina Verohallinnosta jää eläkkeelle lähes tuhat työntekijää. Huhtamäki-nasri vaa-tii riittävien henkilöresurssien ja hyvän esimiestyön turvaamista muutosvauh-dissa. – Oikeudenmukaisen ja tasapuoli-sen esimiestyön avulla taataan osaajien pysyvyys hallinnon tehtävissä. Puheenjohtaja edellyttää, että pit-kään jatkuneissa muutoksissa venymis-tä ja kestävyyttä osoittanut henkilöstö voi jatkossakin luottaa aikaisimpiin hen-kilöstöpoliittisiin linjauksiin. – Sopimuk-set ovat aina minimitason turvaavia. On tärkeää etsiä kaikki keinot, joiden avulla työntekijä voi jatkaa entisen vaativuus-tason mukaisissa tehtävissä, toteaa puheenjohtaja viitaten Verohallinnon uusiin, aikaisempaan nähden heikenty-neisiin henkilöstöpoliittisiin linjauksiin. Lopuksi Kirsi Huhtamäki-nasri lausuu kauniin ajatuksen joulukuussa menehtyneestä kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkasesta. Hiljainen hetki saa yleisön katseet laskeutumaan alas, pala nousee kurkkuun ja silmät kostuvat.
Ennakoivalla asenteellavoi vaikuttaa
Pääjohtaja Mirjami Laitinen kiittää hen-kilöstöä Verohallinnon menestymisestä julkisen hallinnon toimijoiden parhaim-mistossa. Asiakkaat kokevat Verohal-linnon ammattitaitoisesti ja palvelu-henkisesti toimivaksi organisaatioksi. Pääjohtaja toteaa, että onnistumiset luovat uusia onnistumisia. Hän haastaa henkilökunnan kehittämään Verohal-lintoa ja omaa arkista työympäristöään jatkossakin iloa, huumoria ja keskinäistä palautetta unohtamatta. Pardian puheenjohtaja Antti Pa-lolalle Opinto- ja järjestöpäivät ovat varma kevään merkki. Palola valottaa kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaa, Pardia 2015-hanketta sekä kevään työmarkkinatilannetta. Hän painottaa keskinäisen tiedonkulun ja ennakoivan asenteen merkitystä edunvalvonnassa ja yhteiskuntavai-kuttamistyössä.
Menestys varmistetaanperusasioilla
Mitä nyt? Lavalla harppoo yritysvalmen-taja Juhani Tamminen, joka käy lukuisin esimerkein, kertaamalla ja korostamalla läpi menestyksen askeleita. Tamminen toistaa kuulijoille perusasioiden mer-kitystä. Menestys vaatii keskittymistä olennaiseen sekä perusasioiden huolel-lista ja systemaattista hoitamista. Hui-pulle kiivettäessä pienetkin yksityiskoh-dat ratkaisevat.
Tee päivästäsi mestariteos
Asenteella on valtava voima, sillä aivom-me tekevät jatkuvasti valintoja. Tam-minen suosittaa ”Olen huipputyyppi ja olen aina halunnut tehdä tätä työtä” -ajatusmallin lukitsemista itseensä, sillä menestykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, millä mielellä käynnistämme päiväm-me. Vastakkaisina vaihtoehtoina Tammi-
Kuva
t: La
ura
Varja
Me ollaan sankareita kaikkiTEKSTI Liisa Huusko KUVAT Teija Soini, Liisa Huusko ja Hannele Vartiainen
Arvat tekevät hyvin kauppansa.
Mirjami Laitinen osallistuu mielellään Opinto- ja järjestöpäiville.
Teppo Ruokamo, Olli-Matti Kauppinen,Kirsi Huhtamäki-nasri, Kaija
Salonen ja Jukka Kauppila tauolla.
8 V E R O V Ä K I 2 | 2 0 1 1 9
nen imitoi innostunutta ”What a great day” -tyyliä ja töihin polvet koukussa laahautuvaa väsynyttä kaveria, joka karttaa innostumista ja onnistumista epäilevän asenteensa turvin. Tavoitteet ja unelmat ovat innos-tuksen ja vision polttoainetta, joka saa energiat liikkeelle. Polku menestykseen avautuu vain hyvällä asenteella. Keski-vertoasenne vie keskivertoon tulokseen, joka jää yhtä kauas huipusta kuin poh-jasakasta. – Olemme matkalla kohti ta-voitteita silloin, kun uskallamme asettaa tavoitteet riittävän kor-kealle. Kun taas tavoit-teiden laskeminen avaa oven keskinkertaisuudel-le, Tamminen toteaa. Kun onnistumme tekemään jokaisesta päivästä mestariteoksen, kapasiteet-timme, fiiliksemme ja energiamme li-sääntyvät. Tamminen korostaa, että tuloksia saavuttaakseen on ratkottava ongelmia ja tehtävä tilanneanalyyseja. – Jos päivä menee hyvin, kysy itseltäsi illalla, miksi se onnistui. Mikäli kaikki ei mennyt hyvin, kysy itseltäsi, miksi näin kävi ja ota opiksesi, Tamminen kehottaa.
Menestyvän työyhteisön tavara-merkki on halu kehittyä ja pysyä muka-na muutoksessa. Juhani Tamminen kan-nustaa työntekijöitä luotettavuuteen arkipäivässä. On tärkeää sitoutua erin-omaisuuteen ja pitää oman työyhteisön jäsenistä huolta.
Toivon ilta
Ravintola Toivon hovimestari pyörii ympäri ravintolasalia tarkistamassa, että kaikki on kunnossa iltaa varten.
Tarjoilijat hyörivät viimeis-telemässä kattausta. Pian kaikki on valmista ja salin täyttää Verovirkailijain Lii-ton yhdistysväen kupliva puheensorina. Lavalle syttyvät kirkkaat
valot. Milestone soittaa alkutahdit ja parketilla otetaan ensimmäiset tans-siaskeleet. Illan yllätystähdistä nousee ensimmäisenä lavalle Tax Sisters. Tun-nelma kohoaa kattoon, kun Kirsi Huhta-mäki-nasri ja Mirjami Laitinen laittavat itsensä peliin. Kappale kertoo sankaruu-desta. Yleisön on helppo yhtyä siihen: Me ollaan sankareita kaikki!
Menestyvän työyhteisön
tavaramerkki on halu kehittyä.
Juhani Tamminen kannustaa jatkuvaan kehittymiseen.
Joni Pakasen näytöksessä avusti yleisön joukosta poimittu taikuri Lilli.
Kirsi Huhtamäki-nasri ja Mirjami Laitinen vauhdissa.
Oulussa kysyttyä!TEKSTI Liisa Huusko KUVAT Liisa Huusko ja Hannele Vartiainen
Miksi kannattaa osallistua opinto- ja järjestöpäiville?
SEPPO TAANILA
Jokilaaksojen verotoimisto, Ylivieska
Opinto- ja järjestöpäivillä saa ajankohtaista tietoa siitä, mitä on suunnitteilla ja tekeillä. On mukava päästä vierailemaan turistina eri paikkakunnilla. Vaikkei päivien aikana ehdikään tutustua paremmin, on kiva nähdä porukkaa ympäri Suo-mea ja kuulla, miten asiat ovat muualla.
RITVA SATALAHTI
Verohallinto, Hallintoyksikkö Matkatiimi, Oulu
Opinto- ja järjestöpäivillä saa viimeisintä tietoa ajankohtai-sista asioista. Tapahtuman myötä tutustuu uusiin ihmisiin ympäri Suomea. Ohjelma ja esiintyjät ovat aina mielenkiin-toisia. Illanvietot ovat rentouttavia ja tunnelma on vapaa.
HELI PAANANEN
Meri-Lapin verotoimisto, Tornio
Opintopäivät ovat tiedon ja virkistyksen kannalta monipuo-linen tapahtuma, jossa saa viimeisintä tietoa sekä hallinto- että järjestöpuolelta. Se on myös mukava tapaamispaikka, jossa voi tutustua sekä omalla alueella että muualla Suomea työskenteleviin virkailijoihin.
Merkitse kalenteriin!Verovirkailijain Liiton Opinto- ja järjestöpäivät järjestetään Lappeenrannassa 20.–21.4.2012.
10 V E R O V Ä K I 2 | 2 0 1 1
Käyttäjät mukaan tilasuunnitteluun
Verohallinnossa on meneillään useita toimitilojen peruskorjauksien suunnitteluprojekteja. Monet suunnitelmat ovat jo sillä tasolla, että esivuokrasopimuksia hiotaan Hallintoyksikön ja paikallisten toimijoiden kesken.
nyt on hyvä aloittaa henkilöstön in-formoiminen hankkeiden suunnit-telun taustoista ja reunaehdoista,
sekä kertoa eri mahdollisuuksista tulla mu-kaan suunnitelman toteuttamiseen. Hen-kilöstöä kiinnostavat mahdollisuudet työs-kennellä työryhmissä ja kehittää parhaalla mahdollisella tavalla työntekoa tukevia tiloja. Hyvänä esimerkkinä on muutaman vuoden takainen Kaiku-palkin-nolla palkittu Etelä-Karjalan toimitilojen suunnitteluproses-si. Tuolloin strategialähtöinen työympäristön kehittämismalli toteutettiin onnistuneesti yh-teistyössä henkilöstön kanssa.
Henkilöstö mukaan omien tilojensa suunnitteluun
Jo varhaisessa vaiheessa tilo-jen suunnittelun yhteydessä on nostettava esiin tiloihin asettuvien työyhteisöjen sekä henkilöstön toiveet ja tarpeet. Yhteistyö tilaan muuttavien kanssa on yksi tärkeim-mistä suunnittelun onnistumisen edel-lytyksistä. Suunnittelun periaatteista on
käytävä keskustelua jo silloin, kun asioihin on mahdollista vaikuttaa. Se, että henki-löstö on mukana kehittämässä työyhtei-sölleen hyvää ja toimivaa työtilaa, sitouttaa henkilöstön mukaan hankkeeseen. Aikaa kannattaa varata erilaisten suunnitelmien esittelyyn, jotta henkilöstöllä on aito mah-dollisuus vaikuttaa tuleviin työtiloihinsa. Työviihtyvyys ja työhyvinvointi ovat
suoraan sidoksissa tuotta-vuuteen. Koska viihtyisillä ja toimivilla työtiloilla on suuri merkitys työssä jak-samiseen, kannattaa tehdä yhteiset reunaehdot täyt-tävät, parhaat mahdolliset työtilat Verohallintoon. Ergonomia on suun-niteltava erityisellä huolel-la, sillä ennaltaehkäisevä suunnittelu vähentää sai-
rastumisia ja sitä kautta sairauspoissa-oloja sekä niistä aiheutuvia usein mitta-viakin kustannuksia. Verohallinnon keski-iän ollessa jo lähellä viittäkymmentä vuotta, tulee myös valaistukseen kiinnit-tää erityistä huomiota. Myös tauot ovat
tärkeitä. Mahdollisuus katkaista työpäivä viihtyisissä virkistäytymistiloissa antaa eväitä työssä jaksamiselle.
Vuorovaikutus on hyvän työyhteisön valttikortti
Kun toimitilojen korjaamisesta tai uusien suunnittelusta alkaa työyhteisössä kan-tautua ensimmäisiä huhuja, kannattaa asia nostaa esille. Kannustan kysymään, puhumaan ja osallistumaan suunnitte-luun erilaisissa tilaisuuksissa, infoissa ja suunnittelupalavereissa omien mahdol-lisuuksienne mukaan. Osallistumalla ja tuomalla tietonne ja omakohtainen tar-peenne suunnittelun käyttöön voidaan saavuttaa paras lopputulos. Tilojen valmistuessa on tärkeää so-pia pelisäännöistä, joita tiloissa noudate-taan. Kun tila on saatu valmiiksi, kannat-taa muistaa myös se, että jokaisesta koh-teesta löytyy korjattavaa ja kehitettävää. näistäkin asioista on annettava suunnit-telusta ja toteutuksesta vastanneille tie-toa ja palautetta parhaaseen lopputulok-seen pääsemiseksi.
TEKSTI Maija Jokinen KUVAT 123RF
TEKSTI JA KUVA Liisa Huusko
Verohallinnon organisaatiouudistus vaikuttaa henkilöstöön monella taval-la. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa, jotka haluat saada mahdollisimman pian järjestykseen?
Akuuteista asioista haluan muutostur-vaan liittyvät linjaukset selviksi. Lisäksi haluaisin palkkausjärjestelmämme sel-keämmäksi ja vision henkilöstöresurs-seista vuoteen 2020 asti valmiiksi.
Verohallinnossa työnantaja on aikai-semmin linjannut, ettei euromääräi-nen palkka laske, jos tehtävät muut-tuvat vähemmän vaativiksi organisaa-tionuudistuksen vuoksi. Miksi työnan-taja on nyt pyörtänyt lupauksensa?
Kun muutosturvasta otettiin virkaehto-sopimukseen nimenomainen määräys, meidänkin on jollakin tavalla sopeudut-tava siihen.
Jos tehtävän vaativuustaso on organi-saatiouudistuksen vuoksi alenemassa, kuinka työnantaja selvittää mahdolli-suuksia varmistaa työntekijälle enti-sen tason mukaisia tehtäviä?
On yhteinen intressi saada kaikki osaa-minen käyttöön. Yksittäisen työntekijän tilanteessa mahdollisuudet on selvitettä-vä esimiehen kanssa omassa toimintayk-sikössä. Pyrimme myötävaikuttamaan uusien teknisten ratkaisujen kuten työ-jonojen avulla siihen, että työtä ohjataan osaajien luo. Selvityksiä tehdään, ja us-komme reilun kahden vuoden aikana löy-tyviin mahdollisuuksiin.
Voiko työntekijä itse vaikuttaa tehtä-viensä sisältöön? Kuinka hänen tulisi toimia?
Ilman muuta aina voi. Esimerkiksi hakeu-tumalla toisiin tehtäviin, sillä eri puolilla hallintoa syntyy koko ajan uusia mahdol-lisuuksia. Ei aina, mutta usein tämä edel-lyttää valmiutta siirtyä maantieteellisesti muualle. Myös tehtäväkierto on suositel-tava tapa hankkia uutta osaamista.
Verohallinnon työntekijät arvioivat työnantajaa esimerkiksi VM-barossa. Minkä arvion itse antaisit Verohallin-non henkilöstölle asteikolla 1-5?
Annan arvosanaksi neljä. Henkilöstö on selviytynyt monista haasteista jopa poik-keuksellisen hyvin, huomioiden, ettemme voi käyttää ylimääräisiä kannusteita ja motivointikeinoja, koska olemme sidot-tuja valtion järjestelmiin. Henkilöstö on hyvin sitoutunutta ja se näkyy tuloksessa.
Kuinka arvioisit Verovirkailijain Liiton ja Verohallinnon työyhteisötaitojen teemavuotta 2010?
Yhdessä hiottu toimintamalli ei häviä, vaikka teemavuosi on ohi. On yhteinen intressi, että jaksaisimme, viihtyisimme ja pystyisimme tekemään riittävän pit-kän työuran uupumatta ja sairastumat-ta. näitä tavoitteita pidetään esillä eri yhteyksissä kuten työterveyshuollon toi-mintasuunnitelmassa sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Asioita saadaan eteenpäin yhdessä tekemällä.
Millaisia suunnitelmia sinulla on kesäksi?
Lomailen kesämökillä nauvossa; vanhas-sa talossa riittää aina pientä tekemistä. Parasta on olemisen, tekemisen ja mene-misen vapaus!
I T S E A S I A S T A K U U L T U n A
Uudessa kirjoitussarjassamme alan vaikuttajat istuvat Veroväki-lehden kuultaviksi. Sarja käynnistyy hallintoyksikön johtaja Kari Huhtalan haastattelulla.
Kari Huhtala itse asiasta kuultuna
11
V E R O V Ä K I 2 | 2 0 1 112
Verohallinnossa aikaisemmin nou-datettu henkilöstö- ja palkkapo-liittinen käytäntö, jonka mukaan
työntekijän euromääräinen palkka ei ale-ne organisaatiouudistuksesta johtuen, on saanut uuden tulkinnan. Työnantaja on ilmoittanut siirtyvänsä noudatta-maan keskustason sopimusta ja sen 24 kuukauden turva-aikaa. Perusteluksi on todettu muun muassa henkilöstön tasa-puolinen kohtelu muutostilanteissa.
Turva-aika alkaa kulua 2012 keväällä
Verohallinnon uuden linjauksen mukaan keskustason sopimukseen liittyvä 24 kuu-kauden turva-aika alkaa kulua siinä tapa-uksessa, mikäli vaativuustason alenemi-nen on syksyn 2011 kehityskeskusteluissa todettu. Työntekijän on tärkeää muistaa, että turva-aikaa sovelletaan vain niissä tapauksissa, joissa työntekijä on ilmoitta-nut vastustavansa vaativuustason laskua
ja asiasta on tehty merkintä käydyissä keskusteluissa. Syksyn 2011 keskustelu-jen tuloksena turva-aika alkaa kulua vasta 1.3.2012. Seuraavan 24 kuukauden aikana työnantajan tulee aktiivisesti etsiä Vero-hallinnosta samalta työssäkäyntialueelta vastaavan vaativuustason tehtäviä. Palkkaan tilanne voi vaikuttaa ai-kaisintaan 1.3.2014, jolloin 24 kuukauden turva-aika päättyy. Työnantaja on arvioi-nut kevään kuluessa, että koulutustar-jontaa lisäämällä, tehtäviä rikastamalla, etätyömahdollisuuksia tarjoamalla ja jat-kossa käyttöön otettavan työjonomaail-man avulla tullaan turvaamaan se, ettei kenenkään vaativuustaso laske. Verohal-linnon tehtävät ovat toimintojen uudel-leen järjestelyjen johdosta muuttumassa lähitulevaisuudessa entistä vaativimmik-si, joten realistisia mahdollisuuksia tehtä-vien rikastamiseen reilun kahden vuoden sisällä näyttäisi olevan.
Sopimusta edeltävät tilanteet selvitellään yksitellen
Mikäli vaativuustaso on organisaation uudistamiseen liittyvien tehtävämuutos-ten vuoksi alentunut ennen sopimuksen voimaantuloa eli 1.3.2011 ja mikäli hen-kilölle maksetaan aikaisempien linjaus-ten mukaisesti korkeampaa palkkaa kuin mitä alentunut vaativuustaso edellyttää, kartoittaa työnantaja jokaisen tapauksen erikseen. Myös näiden henkilöiden turva-ajan laskenta käynnistyy 1.3.2012. Verohallinnossa tapahtuu samanai-kaisesti paljon erilaisia uudistuksia ja muu-toksia jotka voivat vaikuttaa virkamiehen asemaan tai tehtäviin. nyt jos koskaan liiton jäsenyydestä kannattaa ottaa kaik-ki irti. Asioita ei kannata jäädä pohtimaan yksin. Mikäli jokin työsuhteeseesi liittyvä asia askarruttaa, ota reippaasti yhteyttä luottamusmieheesi tai liiton toimistoon.
Helmikuussa solmitun Valtion keskustason virka- ja työehtosopimuksen muutosturvasäännökset merkitsevät monella valtion sektorilla kaivattua parannusta, turvaten sen, että palkkaus ei alene 24 kuukauteen tehtävän muutoksesta.
Tehtävien uudelleen järjestelyihin halutaan hyviä ratkaisujaTEKSTI Kirsi Huhtamäki-nasri KUVA Stockxpert
13
On katsottava eteenpäin
Katriina Lydman siirtyi vauhdilla Verovirkailijain Liiton päätoimisen pääluottamusmiehen tehtävään.
Lyhyessä ajassa on paljon opittavaa ja omaksuttavaa. On oltava ajan hermolla ja tehtävä asioita, joita hallinnosta tulee eteen. – En kuvitellut tällaista pestiä enää viimeisenä virkavuotenani, mutta näin kävi Hannele Vartiaisen siirtyessä toisiin tehtäviin”. Suurimpana haasteenaan Kati pitää selviytymistä tehtävistään niin, että osaa erottaa olennaiset tehtävät. – On keskityttävä kuuntelemaan ja ym-märtämään kuulemansa oikealla tavalla, Kati summaa. Aivan uutta kaikki ei Katille ole. Hän on kerännyt luottamusmieskokemusta Sisä-Suomen Verovirkailijat ry:ssä jo 26 vuoden ajalta. – Ammattiyhdistysasiat alkoivat kiinnostaa minua 1970-luvun puolivälissä. Kun aikaa kului kymmenisen
vuotta eteenpäin, suuntauduin edunval-vontapuolelle ja minut valittiin luotta-musmieheksi. Oli otettava selvää, mikä on homman nimi työelämässä, mitkä ovat oikeudet ja velvollisuudet. Vuodes-ta 2001 Kati on toiminut alueellisena pääluottamusmiehenä. Lisäksi Kati on istunut liiton päätoimisen pääluottamus-miehen jakkaralla aikaisemminkin, puo-lentoista vuoden ajan ennen vuosituhan-nen vaihdetta. Silloin rakennettiin uutta palkkausjärjestelmää. VES-neuvotteluja ei tuolle ajalle osunut, ja VES-pöydässä istuminen onkin Katille uutta. Lahdessa Päijät-Hämeen verotoi-mistossa uran tehnyt Katriina iloitsee 42 virkavuoteensa sisältyneistä monipuoli-sista tehtävistä. Viimeiset vuodet hän on toiminut henkilöstön kehittäjänä. Muuten tehtävät ovat painottuneet henkilövero-tuksen puolelle. – Asiakaspalvelu on ollut
isossa roolissa. Tarvittaessa olen ollut val-mis hyppäämään äkkipäätä vaikkapa info-tiskin taakse auttelemaan. Olen kokenut vaihtelevat tehtävät rikastavana. Sellainen piristää aina. Kati korostaa muutosmyön-teisyydestä olevan apua myös nykyisten organisaatiomuutosten aikoina. – On kat-sottava eteenpäin eikä taaksepäin.
Henkinen kasvu jatkuu
Vapaa-aikaansa Kati viettää mieluusti luonnossa liikkuen ja mökkeillen. Myös lapsenlapset ovat elämässä iso juttu. Kun työelämältä syksyllä jää enemmän aikaa harrastuksille, Kati ryhtyy maalaamaan. Silloin hän ottaa esille akryylit ja värilii-dut. Henkinen kasvu ja ihmisen kokonais-valtainen hyvinvointi kiinnostavat.
Katriina Lydman ottaa
liiton toimistosta vauhtia
ennen syksyllä tapahtuvaa
eläkkeelle siirtymistään.
Kati aloitti huhtikuun
alussa perehtymisen
liiton päätoimisen
luottamusmiehen
tehtäviin.
TEKSTI JA KUVA Liisa Huusko
Muutokset pitävät Katriina Lydmanin virkeänä.
V E R O V Ä K I 2 | 2 0 1 1 1514
Kiitos ja kumarrus
Kuusi vuotta on pitkä aika, mut-ta näin taaksepäin katsottaes-sa aika on kulunut kuin siivillä.
Kahta samanlaista päivää kalenterissa ei ole ollut, ja kiinnostavia töitä on riit-tänyt yllin kyllin. Olen saanut opetella ja oppia pyörittämään edunvalvonnan rattaita, olen päässyt vaikuttamaan Verohallinnon uuden palkkausjärjestel-män syntymiseen ja käyttöönottoon, sopimuksen tulkitsemiseen sekä palk-kausjärjestelmän kehittämiseen. Olen päässyt näköalapaikalta seuraamaan Verohallinnon organisaatiomuutoksia, ja vaikuttamaan henkilöstöä koskeviin asioihin suoraan monen monissa työ-ryhmissä ja saanut tehdä töitä Verohal-linnon osaavien ammattilaisten kanssa. Verohallinto on monella tavoin hyvä ja henkilöstömyönteinen työnantaja. Olen kuitenkin pannut merkille vauhdin kiihtymisen ja paineiden kasvamisen,
ja huomannut, että ammattijärjestöön kannattaa kuulua. Verovirkailijain Liitto on osoittanut olevansa tärkeä vastavoi-ma työnantajalle. Päätoiminen pääluottamusmies on vain yksi osa edunvalvonnan ketjus-sa. Haluan tässä viimeisimmässä kolum-nissani kiittää kaikkia Verovirkailijain Liiton aktiivisia henkilöstönedustajia, jotka tekevät tärkeää työtä Verohal-linnossa jäsenten etujen valvonnassa. Verovirkailijain Liiton aktiivitoimijoiden määrä ja tehokkaat verkostot tekevät mahdolliseksi sen, että pystymme vai-kuttamaan jäsenille tärkeisiin asioihin monimuotoisesti ja laajasti. Virka- ja työehtosopimusneuvottelut, erilaiset työryhmät sekä erimielisyys- ja valitus-menettelyt muodostavat tehtäväken-tän keskeisen osan. Kiitos myös kaikille jäsenille, jotka ovat tuoneet esiin epäkohtia ja siten teh-
neet mahdolliseksi niihin puuttumisen. Edunvalvonta on sitkeyttä ja kestävyyttä vaativaa työtä. Askeleet ovat toisinaan suurempia, toisinaan pienempiä, ja onnis-tumiset antavat puhtia jatkaa eteenpäin. Voin suositella luottamusmies-tehtävää kaikille. Vaikka työ vaatii si-toutumista, se antaa paljon. Minulle tämä työ on ollut kasvun paikka sekä ammatillisesti että ihmisenä. Ensi vuon-na alkaa kaikkien luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja yt-henkilös-tönedustajien uusi nelivuotiskausi. Juuri nyt sinullakin on aika pohtia, lähdetkö mukaan toimintaan!
Rentouttavaa kesälomaa ja hyvää jatkoa!
Hannele Vartiainenpääluottamusmies
Toisenlaiset haasteet kutsuvat. Samalla, kun lopetan
työt Verovirkailijain Liiton pääluottamusmiehenä,
myös tehtävieni painotus siirtyy edunvalvonnasta
järjestötyöhön. Minut on valittu Pardian
järjestösihteerin tehtävään elokuusta alkaen.
P Ä Ä L U O T T A M U S M I E S
nyt kannattaa liittyä!Kampanja vauhdittaa jäsenhankintaaTEKSTI Liisa Huusko KUVA KHn
Tule mukaan hankkimaan uusia jäseniä Verovirkailijain Liittoon! Liiton jäsenhankintakampanja pyörii huhtikuun alusta syyskuun loppuun asti.
Kampanja tarjoaa erityisetuja sekä jä-senhankkijalle että uudelle jäsenelle. Kampanjan aikana uusi jäsen saa 50
euron arvoisen Suomen matkatoimiston lahjakortin ja tietokonelaukun. Mukana seu-raavat kaikki muut, kampanjan ulkopuolel-lakin tarjolla olevat edut, joista löytyy lisä-tietoa liiton kotisivuilta osoitteesta www.verovl.fi. Verovirkailijain Liiton etujen lisäksi uusi jäsen saa käyttöönsä Pardian edut ku-ten osallistumisen lokakuussa järjestettä-vään uusille jäsenille tarkoitettuun tapahtu-maan joko Tampereella tai Lappeenrannas-sa. näistä löytyy lisätietoa Pardian sivuilta osoitteesta www.pardia.fi.
Jäsenhankinta on arvokasta työtä
Verohallinnon palveluyksikössä toimiva Paula Ikäheimo on jäsen-hankkijakonkari. – Teen yhdistystyötä ja jäsenhankintaa puhtaas-ta innostuksesta. Teemme Verohallituksen Virkailijayhdistykses-sä paljon retkiä ja kaikkea kivaa yhdessä. Kuuntelemme jäseniä ja järjestämme yhteistä toimintaa toiveiden mukaan. Myös Helsingin Verovirkailijoiden jäsensihteeri, luottamus-mies Pirjo Lahikainen on innokas jäsenhankkija. – Luottamus-
miehenä katson, että liittoon kuulumalla saa turvaa työelämään. Erityisesti näinä muutos-myllerrysten aikoina työntekijä on tosi heikoil-la, jollei kuulu mihinkään liittoon, Pirjo tote-aa. Kokemusten mukaan moni jäsenyydestä eronnut on palannut takaisin liittoon, kun eteen on tullut omakohtaisia ongelmia, eikä olekaan ketään puolesta puhumassa. Ilman liittoa ihminen jää näiden asioiden kanssa yk-sin, mutta yhdistykseen kuuluva voi pyytää neuvontaa ja saada tietoja omista oikeuksis-taan esimerkiksi palkkaneuvotteluihin valmis-tautuessaan. Puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki-Nasri muistuttaa, että kuka tahansa voi olla jäsen-hankkija, ei tarvitse olla luottamusmies tai ak-
tiivitoimija. – Hienoa mainosta liitolle ovat tavalliset tyytyväiset jäsenet, jotka suosittelevat jäsenyyttä muillekin. Uuden jäsenen hankkiminen on arvostettava suoritus, joka palkitaan kampanjan aikana ansaitusti, kiittelee Kirsi. Jäsenhankkija palkitaan aktiivisuudestaan 20 euron arvoi-sella S-lahjakortilla jokaisen uuden jäsenen hankinnasta. Lisäksi hän saa jokaista hankittua jäsentä kohti yhden arvan, jolla voi osallistua 100 euron arvoisen S-lahjakortin arvontaan kampan-jan päättyessä.
JÄSENHANKINTAKAMPANJA 1.4. – 30.9.2011
JÄSENEN EDUT
• 50 euron arvoinen matkatoimistolahjakortti ja tietokonelaukku.
JÄSENHANKKIJAN EDUT
• 20 euron arvoinen S-lahjakortti/ hankittu uusi jäsen
• Osallistuminen 100 euron arvoisen S-lahjakortin arvontaan, 1 arpa/ hankittu uusi jäsen.
Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin
ammatti- ja edunvalvontajärjestö,
jonka jäsenmäärä on noin 5200 henkilöä.
Liitto tarjoaa kattavaa edunvalvontaa yli
puolen vuosisadan kokemuksella.
Teemme joka päivä työtä sen hyväksi,
että voimme tarjota jäsenillemme
Verohallinnon parasta edunvalvontaa.
Tilaa vuoden 2012 jäsenkalenteri
Taskukalenteri on jatkossakin ilmainen jäsenetusi. Voit tilata ensi vuoden kalenterin netistä tai tekstiviestillä.
Jäsennumerosi on tilaajatunnuksesi
Tilaaminen on helppoa. Valitse itsellesi sopivin tapa alla olevista vaihtoehdoista.
Kalenterin tilaamiseen tarvitset jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi. Se on myös tämän lehden postituspussin osoitetiedoissa.
Nettitilaus
Kirjaudu Sähköiseen asiointiin eli WebLyytiin Pardian kotisivuilla osoitteessa www.pardia.fi olevan kuvakkeen kautta. Järjestelmä kysyy käyttäjätunnusta ja salasanaa. Käyttäjätunnus on jäsennumerosi. Salasana on ensimmäisellä kirjautumiskerralla henkilötunnuksesi kuusi ensimmäistä numeroa (ppkkvv). Järjestelmä vaatii sinua muuttamaan salasanan toiseksi heti ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Uuden salasanan tulee olla pituudeltaan 5-12 merkkiä.Mene kohtaan Kalenteri ja muut tilaukset ja paina Tilaa-painiketta.
Tekstiviestitilaus
Lähetä tekstiviesti palvelunumeroon: 13145
PARDIA(välilyönti)KALEnTERI(välilyönti)jäsennumero
Viestin lähettäminen maksaa enintään 0,12 euroa matkapuhelinoperaattorista riippuen.
Palvelu toimii lähes kaikilla liittymillä (Sonera, Elisa, DnA, Saunalahti, TeleFinland). Saat paluuviestin onnistuneesta tilauksesta.
Voit tarkistaa tilauksesi ja osoitetietosi
Voit tarkistaa tilauksesi Sähköisessä asioinnissa eli WebLyytissä, jossa voit tarkistaa myös osoitetietosi.
Lisätietoja: www.pardia.fi/kalenteri
Kalenterit postitetaan kahdessa erässä. Ensimmäisen erän tilausjakso päättyy 21.10.2011 ja toisen 19.12.2011.
