Embed Size (px)
Citation preview
22014
• taito-hanke • • SyyttäjälaitoSpäivä •
• tom iFStröm • mika aalto •
sisältö
Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle
Tiedotus [email protected]
Päätoimittaja Pilvi [email protected]
ToimitussihteeriMaria Turkia
Puhelin 029 562 0820 Faksi 029 562 0888 PL 333, 00181 HELSINKI (Albertinkatu 25 A)
vksv.fi
täSSä numeroSSa
Pääkirjoitus: Kuuluuko? Kuuntelen …………………………3
Lapsesta tuli TAITO ……………………………………………4
Korutonta kertomaa talousnäkymistä ………………………7
Mika Aalto: ”Vain osaava ja jaksava henkilöstö saa aikaan hyviä tuloksia” ……………………………………9
Välihuutoja etiikasta, faktaa valituskuorosta ……………… 11
Tom Ifström: ”Aina tulee uusia juttuja” …………………… 16
Kanta-asiakkaasta kansalliseksi asiantuntijaksi …………… 18
Ajankohtaista ……………………………………………… 21
Henkilöstö ………………………………………………… 23
2/201419.5.2014
Valtakunnansyyttäjänviraston kiirastorstaina pidetyn munanmaalaus-
kilpailun kauneimman munan palkinnon voitti tämä hurmaava tarkastaja
Tiina Rantasen muna.
kannen kuva: markku ojala
KUVA
: MA
RIA
TU
RKIA
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
3
Maailma on nykyisin niin täynnä hälyä, että ihmisen kuuntelemisen taidot ovat uhattuina (HS, 5.5.2014), sanovat asiantuntijat. Tätä aihetta sivusi myös Syyttä-
jälaitospäivässä työhyvinvoinnista puhunut professori Marja-Liisa Manka.Kun hetken miettii omaan elämäänsä, tämä on totta niin töissä kuin kotonakin. Ei
ole varmaan yhtään kokousta, jossa jokaiseen hetkeen ja puheenvuoroon pystyisi kes-kittymään täydellisesti. Mindfullness-taitoja opiskellut mieheni sanoo noin 16 yhtei-sen vuoden aikana kuunnelleensa minua oikeasti kerran. Tämä on tietysti kärjistys, mutta ehkä siinä piilee totuuden siemen. Milloin itse kuuntelit toista ihmistä aidosti ja keskittyen ‒ ilman, että mietit jo omaa puheenvuoroasi tai ajattelit päivän kauppalistaa?
Kuuntelemisen epäonnistumiseen on muitakin syitä kuin häly. Emme esimerkiksi keskity tai emme yksinkertaisesti pidä kaikkia puhujia kuuntelemisen arvoisina. Kuun-telemista ei myöskään arvosteta nykyisin tarpeeksi. Mielenkiintoisena ja pätevänä pi-detään sitä, joka osaa nopeasti ja painokkaasti kertoa oman mielipiteensä. Mutta onko se enää aitoa keskustelua, jos puhutaan toisten päälle ja pompotellaan vain omia pai-navia sanoja? Eikö aidossa keskustelussa kuunnella ja pohdita toisen sanomaa ennen oman asian esiin tuomista? Meillä on myös erilaisia tapoja keskustella ja kuunnella. Annettaisiinko jatkossa enemmän arvoa myös harkitsevalle tavalle osallistua?
Kuten Matti Nissinen tässä lehdessä (s. 4) kirjoittaa, viestintä on vaikeaa. Usein sen epäonnistumisesta syytetään viestin lähettäjää, mutta myös vastaanottajassa – kuunteli-jassa – voi olla vikaa. Tai eihän vika hänen ole, jos pää ja arki ovat täynnä – liikennettä, puhelimia, somea, uutisia, hankkeita ja työryhmiä. Puolet vuorovaikutuksesta on kui-tenkin kuuntelemista.
Kuunteleminen on eri asia kuin kuuleminen. Kuunnellessamme otamme vastaan ja tulkitsemme myös sanatonta viestintää, eleitä ja ilmeitä. Kuunteleminen tarkoittaa kuulemansa ymmärtämistä ja siihen reagoimista.
Kuuntelemista voi myös harjoitella ja siinä voi kehittyä. Kuunteleminen vaatii vä-hintäänkin keskittymistä, aktiivisuutta ja motivaatiota. Onhan mielenkiintoista ja it-selle tärkeää asiaa paljon helpompi kuunnella kuin tylsää ja turhaksi koettua. Hyvä kuuntelija osaa erottaa pääasiat sivuseikoista, kuuntelee kaikkia tasapuolisesti, pyrkii ymmärtämään puhujan viestin ja osoittaa kuuntelevansa toista.
Tutkimuksissa on havaittu selvästi, että kokemus kuulluksi tulemisesta lisää hyvin-vointia. Eikö olekin ihanaa, kun joku aidosti kiinnostuneena kuuntelee juuri sinua? Sa-man tunteen voisi melko vaivatta itse antaa työkaverilleen, esimiehelleen tai alaiselleen. Saattaisipa se auttaa myös asioiden jakamisessa ja ymmärtämisessä.
Syyttäjän työssä kuunteleminen on tärkeää. Nimenomaan juristien puheviestintää tutkittaessa on havaittu, että onnistunut kuunteleminen edistää myös kuuntelijan työ-hyvinvointia. Kun juristi keskittyy kuuntelemiseen ja tuntee onnistuneensa siinä, myös tunne työssä onnistumisesta kasvaa. Ja tämä taas lisää työhyvinvointia.
PS. Tätä kirjoitusta varten on kuunneltu puheviestinnän professori Pekka Isotalusta sekä työhyvinvoinnin ja johtamisen professori Marja-Liisa Mankaa. m
kuuluuko? kuuntelen
Päätoimittajalta
pilvi isotalus
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
4
lapsesta tuli taitom Valtakunnansyyttäjä Matti nissinen
Valtakunnansyyttäjäl-läkin on tunteet. Työ-
asioissa niiden näyttämi-nen ei kuitenkaan ole aina viisasta – eikä aina siviilis-
säkään. Kiivaalle provosoi-tumiselle olisi osaamisen ja
erikoistumisen kehittämistyössä jo tähän mennessä ollut erinomaisia mahdollisuuksia. Mainitsen niistä jäljempänä muutaman esimerkin, mutta pääasia – kiitokset – ensin.
Osaamisia ja erikoistumisia käsitelleestä muisti-osta 29.1.2014 pyydettiin ja saatiin mittava lausun-topalaute. Asiaa on nyt pohdittu virastoissa, niiden yt-elimissä, Syyttäjäyhdistyksessä ja eräillä muilla-kin tahoilla. Haluan tässä jutussa paitsi kertoa asi-an jatkovalmistelusta myös samalla lämpimästi kiit-tää koko syyttäjäkuntaa lausuntopalautteesta. Siinä oli lukuisia sellaisia ajatuksia, jotka ovat saman tien vaikuttaneet jatkovalmistelun sisältöön ja suuntaan. Kerron niistäkin jäljempänä muutamia esimerkkejä.
Lapsi on valmistelun edetessä ehditty jo nimetä-kin. Sen kaikki eri osat kattavana hankenimenä on TAITO.
Lausuntopalaute toi esiin myös viestinnän vai-keudet. Oikeasti vasta karkean suunnittelun vai-heessa olevasta asiasta on mahdotonta antaa valmii-ta vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Sitä varten juuri tarvitaan jatkovalmistelua. Tärkeää on nostaa esil-le kysymyksiä, joissa jatkovalmistelua tarvitaan. Nyt niitäkin kertyi lausuntopalautteessa lisää suuri jouk-ko. Erityinen kiitos myös niistä.
Erilaisilta väärinymmärryksiltä ei vältytty tällä-kään kertaa. Omasta näkökulmastani niistä pysäh-
Tunnettamukana
dyttävimpiä – ja samalla provosoivimpia – olivat seuraavat: ”Muistiosta heijastuu kummallinen nä-kemys syyttäjien nykyisen osaamisen laaja-alaises-ta puutteellisuudesta tai epäpätevyydestä”, ”muistio heijastaa erikoista epäluottamusta myös nykyistä erikoistumisjärjestelmää kohtaan” ja ”hanke on pei-telty säästöohjelma vailla mitään syyttäjille tarjotta-vaa porkkanaa”. Muistion kirjoittajana saanen tässä ennen jatkovalmistelun selostamista julkisesti kom-mentoida edellä referoitua kritiikkiä.
En tunnE kEtään, joka olisi itsEäniylPEämPi nykyisEn syyttäjäkunnan osaamisEsta
Syyttäjälaitoksenkin toiminnalle elintärkeä luotta-mus rakentuu vahvasti kahdelle kivijalalle. Toinen on se, että syyttäjälaitos on ehdottoman puolueeton: emme suosi emmekä syrji ketään. Toinen on osaa-minen: kykenemme hoitamaan jutun kuin jutun il-man, että syyttäjän osaamista perustellusti asetetaan kyseenalaiseksi.
Meidän jokaisen täytyy jatkuvasti päivittää osaa-misiamme, koska maailma ympärillämme – lait, ri-kosilmiöt, koko yhteiskunta – on jatkuvassa muu-toksessa. Työnantajan velvollisuus on analysoida toimintaympäristöään ja siitä johdettavissa olevan osaamisen kehittämistarpeita sekä luoda parhaan-sa mukaan edellytyksiä työntekijöidensä ammatti-taidon kehittymiselle. Sitä kautta rakennetaan edel-lytyksiä myös tuon luottamuksen säilymiselle ja vahvistumiselle. Minun on mahdotonta nähdä sitä negatiivisena asiana, kenenkään epäilemisenä saati tuomitsemisena.
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
5
En tunne ketään, joka olisi itseäni ylpeämpi ny-kyisen syyttäjäkunnan osaamisesta. Mutta en toi-saalta ole jäämässä keinutuoliin paukuttelemaan henkseleitäni – jos minulla sellaiset olisi – nykysys-teemin kaikkivoipaisuutta ja erinomaisuutta julista-maan. Se voi kavalasti muuttua menneen maineen muistelemiseksi.
PEittoa lyhEnnEttävä toisEsta Päästä?
Säästöohjelman leima tälle hankkeelle lienee lyöty sillä perusteella, että toisaalla (Akkusastoori 3/2013, s. 6-7) olen kertonut talouden reunaehdoista ja syyt-täjien palkkarakenteesta, ja jossakin toisaalla olen jättänyt lupaamatta, että hankkeen myötä palkat nousisivat, tai kertomatta, kuinka monta erikois-syyttäjää meillä tulevaisuudessa on.
Kirjoitamme yhdessä Christer Lundströmin kanssa tässä lehdes-sä myös lähivuosien talousnäkymistä vähän laajemmin (ks. s. 7). Siitä ju-tusta saanee vähän yleistä ymmärrys-tä sille, mitä on mahdollista luvata ja mitä ei.
Mitä erikoissyyttäjien lukumääriin tu-lee, sen selvittäminen on jo työn alla. Olen sa-mana päivänä, kun tätä kirjoitan (6.5.), antanut nk. resurssityöryhmälle osana TAITO-hanketta toi-meksiannon laskea ja arvioida siihen vaikuttavia
seikkoja. Hankesuun-nitelma toimeksian-toineen löytyy intrasta.
Samalla työryh-mä selvittää, olisi-ko nyt käsillä sellaisia toiminnallisia, erittäin painavia syitä, joiden johdosta erikoissyyttä-jien lukumäärää pitäisi jopa lisätä nykyisestä. Toisaalta, kun syyt-täjälaitoksen määrä-rahakehitys on laske-va, peittoa olisi silloin lyhennettävä toisesta päästä eli tarvittaessa vähennettävä syyttäji-en kokonaismäärää.
Samalla tulee teh-täväksi arvio siitä, mikä olisi toiminnallisesti tarkoi-tuksenmukaisin tapa kohdentaa syyttäjälaitoksen erikoissyyttäjätasoinen osaaminen – kuinka monta ja minkä erikoistumisalueen tehtävämääräystä tu-lee mihinkin virastoon. Uskon siihen, että lopputu-los on tarvittaessa täydennyskoulutuksen ja muiden siirtymäjärjestelyjen keinoin saatavissa sellaisek-si, ettei hysterian lietsomiseen ole järjellistä aihetta. Mutta ei mennä asioiden edelle, vaan annetaan en-sin tämän työryhmän, jossa syyttäjäyhdistykselläkin on edustajansa, tehdä oma työnsä.
hankEsuunnitElma työn PErustana
Kaiken kaikkiaan osaamisen ja erikoistumisen kä-sittely on tähän asti ollut luonteeltaan ideoivaa ja
erilaisia näkökohtia ja mielipiteitä esil-le nostavaa. Ziljoona kysymystä odot-
taa ratkaisuaan. Asiassa eteneminen edellyttää tarvittavan päätöksente-on perusteeksi soveltuvaa varsinais-ta valmistelua toteuttamiskelpoisine
suunnitelmineen.Sitä varten hankkeen sisältönä on
syyttäjien osaamisen kehittämistä ja eri-koistumisjärjestelyjä koskeva jatkosuunnitte-
lu ja täytäntöönpanon valmistelu yhtenä kokonai-suutena. Tämän tulee tapahtua siten, että nykyinen avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmä voidaan korvata
Se voi kavalasti muuttua menneen
maineen muistelemiseksi.
KUVA: MARKKU OJALA
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
6
uudistetulla järjestelmällä valtion virka- ja työehto-sopimuksen päättyessä 1.2.2017 lukien.
Valmistelu on tarkoituksenmukaista tehdä nel-jässä osassa: laskenta, osaamiset, hallinnointi ja ohja-us. Laskennan sisällöstä kirjoitin jo edellä. Osaami-siin asetettava työryhmä määrittelee sisältöä tällä sivulla olevan kaaviokuvan mukaisille osaamisille. Kaaviota on lausuntopalautteen perusteella yksin-kertaistettu. Käytännössä kyse on vahvasti sen ”ylä-pään” rakenneosista, koska yleis- ja täydennysopin-noissa ajantasaistamisen ja uudistamisen tarpeita on käsittääkseni huomattavasti vähemmän. Tälle työryhmälle tulevat toisaalta pohdittaviksi koko kaavion toiminnan kannalta olennaiset osaa-miskartoituksen ja oppimispolkujen suunnittelemisen kysymykset.
Ajatukset tasokokeista saivat lau-suntopalautteessa syyttäjäkunnan pe-lon- ja raivonsekaisen, yksimielisen tuomion. Niiden sisältö ja idea tulivat ehkä osittain väärin ymmärretyiksi, mutta joka tapauksessa osaamisten työryhmän toimeksiantoon tulee sisältymään vain oppimisen (välttämättömän) kontrollin menetelmi-
en ja käytäntöjen pohdinta. Tarvitsemme siitä ker-tyvää tietoa myös opetuksen laadun arviointiin ja kehittämiseen.
Hallinnoinnin hankeryhmän toimeksianto tu-lee olemaan tietyllä tavalla kaksijakoinen. Ensim-mäinen iso asia on sen selvittäminen, millä tavoin järjestetty juuttujako syyttäjänvirastoissa parhai-ten tukisi osaamisten kehittymistä ja toisaalta voi-si samalla tehokkaimmin hyödyntää olemassa olevia
osaamisia. Tämän pohdinnan vaikeuskerroin-ta lisää se, että yhden toimipaikan (esim.
Helsinki) virastorakenteessa hyvä malli ei välttämättä toimi moni-paikkaisessa virastossa (esim. Itä-Suomi). Toinen osa työryhmän työssä on mahdollisimman katta-vien hallinnollisten pelisääntöjen
luominen mitä erilaisimpiin muu-tos- ja erityistilanteisiin. On hyödyllis-
tä etukäteen tietää pelisäännöt vaikkapa sii-tä, miten tehtävämääräyksen osalta toimitaan, kun erikoissyyttäjä hakeutuu toiseen syyttäjänvirastoon, jää osa-aikaeläkkeelle tai lähtee määräajaksi esimer-kiksi Eurojustiin.
Ajatukset tasokokeista saivat
lausuntopalautteissa yksimielisen tuomion.
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
7
Ohjauksen hankeryhmän idea perustuu siihen, että tämäkään systeemi ei pyöri itsekseen, vaan tar-vitsee erilaista tavoitteellista ohjausta ja osaamisen johtamista. Itse näen yhdeksi nykysysteemin ilmei-simmistä kehittämiskohteista sen, miten teemme yksilöllisestä osaamisesta yhteistä eli miten syyttä-jälaitoksen sisällä muutenkin kuin perinteisen kurs-situksen keinoin hyödynnämme jo olemassa olevaa osaamispääomaamme. Tiimien idea perustuu juuri tähän. Muistelen vieläkin joitakin hyviä ympäristörikosten avainsyyttäjä-ryhmän tapaamisia, joissa näin tapah-tui. Joku meistä oli oppinut jotakin tärkeää jollakin seminaarimatkalla tai jostakin omasta casesta, ja se tie-to sitten jaettiin. Osaamisen jakami-seen kuuluu myös se, että erikoissyyt-täjillä tulee olla kouluttajatehtäviä tarpeen mukaan.
Ohjaukseen liittyy sekin, että joku kantaa vas-tuun koko systeemin ja joku toinen jonkin sen osan toimivuuden seurannasta ja kehittämisestä. Kumpi-kin tarvitsee tehtävästään suoriutumista varten arvi-ointi- ja palautetietoa.
Entäs Palkka?
Tämä hanke ei ole palkkauksen uudistamishanke. Palkkausjärjestelmän uudistaminen kuuluu syyttäji-
en arviointi/VES-ryhmän toimivaltaan, ja palkoista määrätään virkaehtosopimuksella.
Toisaalta tällä hankkeella on ”kohtalonyhteys” palkkaukseen sillä tavoin, että osaamisen lisäämi-nen mahdollistaa aiempaa vaativampien asioiden menestyksellisen hoitamisen, ja hyvän suoriutumi-sen on oikein antaa vaikuttaa myös palkan määrään. Uudella, tarkentavalla virkaehtosopimuksella sitten
aikanaan konkretisoidaan se, mitä edellä todet-tu tarkoittaa.
Se tosiasia, että kehykset ovat ki-ristymässä, ei voi olla esteenä uu-den suunnittelulle. Asia on oikeas-taan päinvastoin: juuri nyt on hyvä aika – se kohtalokas yhdestoista het-
ki – pohtia, mitä voisimme tehdä fik-summin ja miten, jotta syyttäjälaitoksen
suorituskyky säilyisi mahdollisimman hy-vänä. Silloin on ihan hyvä katsoa välillä myös peiliin ja kysyä siellä näkyvältä henkilöltä, mitä osaamisil-lesi laajasti ottaen kuuluu. Esimerkiksi tietoteknii-kan tehokas käyttäminen on merkittävä työn hal-linnan väline, eikä sen kohentamista kannata lykätä AIPA- eikä millään muullakaan sitku-verukkeella.
Kaiken kaikkiaan nyt on pidettävä pallo hallussa, vaikka välillä keskenämme kinattaisiinkin siitä, ke-nen vuoro on kuljettaa tai potkaista. Meillä on itsel-lämme paras ymmärrys siitä, mitä pitäisi tehdä. Sii-tä päättämistä ei pidä pelätä, saati jättää muille. m
Meillä on itsellämme paras
ymmärrys siitä, mitä pitäisi tehdä.
Valtioneuvoston selontekoa valtiontalouden kehyk-siksi vuosille 2015–2018 (kehyspäätös) käsitellään
parhaillaan eduskunnassa ja keskushallinnossa sekä myös täällä VKSV:ssa. Budjettisalaisuus estää paljas-tamasta vielä tarkkoja lukuja ja muita yksityiskohtia, mutta on syytä jo nyt kertoa asiasta yleisesti. Usein vain huonot uutiset ovat uutisia – niin valitettavasti tälläkin kertaa.
Oikeusministeriölle on selonteossa osoitettu oma ke-hys, ja sen puitteissa ministeriö on edelleen osoittanut syyttäjälaitokselle tulevien vuosien määrärahakehyk-sen. Sen mukaan rahoituksemme pienenee selkeäs-ti koko kehyskauden ajan. Taloutemme edellyttää jo lähivuosina merkittävää henkilöstön vähentämistä. Kyse on kymmenistä henkilötyövuosista, osa syyttäjiä ja osa sihteereitä.
korutonta kertomaatalousnäkymistäm Valtakunnansyyttäjä Matti nissinen ja Valtionsyyttäjä Christer lundströM
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
8
oikEusturvaohjElma riPEästitäytäntöön
Olemme lausuneet asiasta perustuslaki-, hallinto- ja lakivaliokunnille sekä kertoneet, mitä vaikutuk-sia on odotettavissa. Samassa kehyspäätöksessä mainitut oikeusturvatavoitteet eivät voi toteutua näin merkittävästi hupenevan henkilöstön takia. Nykyinen myönteinen kehitys kääntyy nopeasti jyrkän kielteiseksi. Selonteossakin mainitun oi-keusturvaohjelman ripeä ja täysipainoinen täytän-töönpano ei edes toteutuessaan toisi syyttäjälai-tokselle vastaavaa helpotusta työmäärissä.
Siitä huolimatta oikeusturvaohjelman kaikki rikos-prosessiin liittyvät esitykset tulisi saada nopeaan valmisteluun ja mahdollisimman pikaisesti toteu-tettua, jotta syyttäjälaitoksen työkuorma ei kehit-tyisi täysin hallitsemattomaksi. Jos niin tapahtuu, myös oikeusturva rikosasioissa rapautuu nopeasti erityisesti erilaisten viivästymisten vuoksi.
Perustuslakivaliokunta on mietinnössään halli-tuksen toimenpide-kertomuksesta vuodelta 2008 (PeVM 1/2010 vp) laajasti käsitellyt oikeuden-käyntien viipymisiin liittyviä ongelmia. Samaan aiheeseen perustuslakivaliokunta on palannut lausunnossaan vuoden 2012 talousarviosta (PeVL 13/2011). Viime vuosina Euroopan ihmisoikeus-tuomioistuin ei ole enää moittinut Suomea pit-kistä käsittelyajoista rikosasioissa. Tosin hyvityksiä on maksettu. Kehysten valossa on syytä varautua siihen, että moitteita on taas tulossa. Ainakin hyvi-tystapaukset ja niihin tarvittava rahamäärä lisään-tyvät merkittävästi.
Olemme tähdentäneet, että syyttäjät voivat lähin-nä vain lakisääteisen esitutkinnan rajoittamisen kautta vähäisessä määrin itse vaikuttaa saapuvi-en asioiden määrään. Toisaalta tuomioistuimiin päätyy vain sen verran rikosasioita, kuin syyttäjät sinne ehtivät toimittaa.
hEnkilöstömEnot suurin mEnoErä
Henkilöstömenot ovat noin 85 % syyttäjälaitok-sen kokonaismenoista. Siksi kehysleikkaukset tarkoittavat käytännössä aina henkilöstömäärän vähentämistä. Pelkästään harmaan talouden tor-juntaan saadun rahoituksen poistuminen vuonna 2016 tarkoittaa rahasummaa, joka vastaa yli 30 syyttäjän vuosipalkkaa. Siihenkin olemme kiin-nittäneet eduskunnan huomiota, että näin suurta
määräaikaista kohdennusta voidaan pitää myös perustuslaillisesta näkökulmasta ongelmallisena. Itsenäisen ja riippumattoman syyttäjälaitoksen toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu edellyttäisi pysyvämpää rahoituspohjaa. Tähän asiaan laki-valiokunta on jo aiemmin pari kertaa kiinnittänyt huomiota.
Tiukkenevat kehykset tarkoittavat käytännössä sitä, että avoimia virkoja ei aina ole varaa täyttää. Mahdollisesti kehyskauden lopulla tarvitaan mui-takin toimia. Tämä edellyttää jokaiselta syyttäjän-virastolta vastuullista ja pitkäjänteistä henkilös-tösuunnittelua sekä monimuotoista yhteistyötä virastojen ja VKSV:n kesken henkilöstöasioissa.
sisäisiä ProsEssEja kEhitEtään
Sitäkin olemme korostaneet, että syyttäjälaitok-sessa on eri tavoin kehitetty sisäisiä työprosesseja ja etsitty säästökohteita. Osana sitä on jo toteu-tettu merkittävä rakennemuutos, jolla virasto-jen lukumäärää on vähennetty yli 60:stä 11:een. Samassa yhteydessä toimistohenkilöstön määrää on vähennetty vuodesta 2005 lukien yli 40 henki-lötyövuodella eli yli 20 prosentilla. Organisaation rakennetta muuttamalla ei syyttäjälaitoksessa ole enää saavutettavissa merkittäviä säästöjä.
Meillä on myös kokemustietoa määrärahaleik-kausten vaikutuksista. Vuonna 2007 henkilöstö väheni samoista syistä edellisen kerran: syyttäjien määrä väheni 17,6 henkilötyövuodella ja toimis-tohenkilökunta 11,7 henkilötyövuodella. Tämä johti siihen, että siirtyvien asioiden määrä kasvoi noin 4 000 asialla ja käsittelyajat pitkittyivät mer-kittävästi. Samalla koulutettua henkilöstöä siirtyi syyttäjälaitoksesta muihin töihin, eikä heitä enää saatu takaisin, kun vuonna 2008 määrärahatilan-ne taas mahdollisti henkilöstömäärän kasvatta-misen. Uutta henkilöstöä oli taas koulutettava alusta alkaen. Työnantajakuvaamme jäi ikävä tahra.
Nykyisen Sakari-järjestelmän korvaaminen mo-dernilla, työntekoa monipuolisesti tukevalla AIPA-tietojärjestelmällä on välttämätöntä. Rakentamis-vaiheessa ne edellyttävät merkittäviä rahallisia ja henkilöpanostuksia myös meiltä.
Jotta syyttäjälaitos selviytyisi alenevilla kehyksillä tehtävistään, olisi myös kiireesti käynnistettävä uusia työtä säästäviä lainsäädäntötoimia. Esimer-kiksi yksinkertaiset kirjalliseen prosessin asiat voisi jatkossa ohjata suoraan poliisilta tuomiois-tuimeen.
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
9
”vain osaava ja jaksavahenkilöstö saa aikaanhyviä tuloksia”m teksti ja kuVa: Viestintäpäällikkö pilVi isotalus
Mika Aallon tehtävänä oikeusministeriössä on välittää todellista kuvaa syyttäjälaitoksesta.Hyvät vuorovaikutustaidot ovat tarpeen vuoropuhelussa syyttäjälaitoksen toimijoidenja Valtakunnansyyttäjänviraston kanssa.
Mika Aalto aloitti viime vuoden elokuussa oi-keusministeriön kriminaalipoliittisen osas-
ton, syyttäjä- ja rikosseuraamusyksikön, neuvot-televana virkamiehenä. Hän toimii viestinviejänä ministeriön ja syyttäjälaitoksen välillä.
”Tässä työssä keskeistä on se, että ministeriös-sä on realistinen kuva syyttäjälaitoksen asemas-ta ja haasteista nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Se, että ministeriöllä on mahdollisimman oikeaa tietoa syyttäjälaitoksen tilanteesta, on varmasti myös jo-kaisen syyttäjän etu”, Aalto sanoo.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Aalto ehti työs-kennellä 13 vuotta talousrikossyyttäjänä Turussa. Yhteensä syyttäjäkokemusta on kertynyt noin 20 vuotta. Aalto on ollut myös useilla ulkomaanko-mennuksilla. Kun hän palasi erityisavustajan tehtä-vistä Palestiinasta, hän ajatteli, että ministeriön neu-vottelevan virkamiehen työssä voisi olla jotain samaa kuin Palestiinassa tehdyssä työssä. Siellä hän toimi yhdessä antikorruptioviraston ja pääsyyttäjänviras-ton kanssa tukien ja suunnitellen paikallista syyttä-jien toiminta- ja koulutusstrategiaa.
”Tuntui, että tässä voisi olla samanlaista näkö-kulmaa asioihin. Voisi keskittyä strategiseen suun-nitteluun ja tulevaisuuden visiointiin ja joutui-si katsomaan omaakin työtään eri näkövinkkelistä. Esimerkiksi talousrikossyyttäjän tehtävät vaativat erityisosaamista, ja työ on sidottu määräaikoihin. Ei siinä voi pohtia, pystyisikö tämän työn tekemään eri
tavalla tai voisiko sen vaiheistaa, sitä on vain pakko tehdä eteenpäin”, hän vertaa.
ParikymmEntä työryhmäjäsEnyyttä
Käytännössä Mika Aallon työ koostuu lähes 20 työ-ryhmäjäsenyydestä ja niihin kuuluvista tehtävis-tä. Hän asuu edelleen Turussa, mutta työhuone on Helsingissä Mannerheimintien varressa. Usein työ-tehtävät vievät myös maailmalle, kuten Brysseliin.
”Työhöni liittyy paljon sellaista, mikä ei suoraan kosketa syyttäjiä, mutta välillisesti vaikutukset näky-vät myös heidän arkityössään. Olen mukana esimer-kiksi tuomioistuinlaitokseen tai tietotekniikkaan liittyvissä hankkeissa.”
Aallon tehtävässä vaaditaan hyviä vuorovaikutus-taitoja. Hän käy tiheää vuoropuhelua syyttäjälaitok-sen eri toimijoiden ja Valtakunnansyyttäjänviraston kanssa. Ministeriöllä taas on omat mekanisminsa tietojen vaihdossa, ja välillä tulee nopeita toimeksi-antoja, joita toteutetaan yhteistyössä.
Lisäksi Aallon täytyy olla kiinnostunut erilai-sista asioista laidasta laitaan – AIPAsta Grecoon. Hän osallistuu kiinteästi myös syyttäjälaitoksen tulosohjaukseen.
”Tulosohjaus ei ole sitä, että osoitetaan resurs-sit ja odotetaan tuloksia. Sen sijaan, mitä paremmin ymmärrämme haasteet, sitä paremmin osaamme ohjata resursseja.”
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
10
Mika Aalto kantaa huolta siitä, että olisimme perillä tulevaisuuden tuomista muutoksista.
”Strategioita luodaan, jotta päädyttäisiin parem-paan lopputulokseen ja oltaisiin varautuneita kaik-keen – eikä tulisi epämieluisia yllätyksiä.”
haastava tulEvaisuus
Syyttäjätaustasta ja kansainvälisestä kokemuksesta on ollut hyötyä Aallolle tässä tehtävässä. Hän näkee Suomen vahvuutena muun muassa talousrikollisuu-den ja harmaan talouden torjuntaohjelman.
”Suomessa osataan tunnistaa ja tehdä ero vero-, korruptio- ja talousrikosten välillä, vaikka niissä on-kin sama tavoite – raha.”
Aalto pitää hyvänä, että VKSV pohtii parhail-laan, millaisia erikoissyyttäjiä ja yleisosaajia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Hän uskoo, että kaikki rikok-set liittyvät tulevaisuudessa enemmän tai vähemmän tietotekniikkaan, ja siksi myös sen puolen todellista osaamista tarvitaan syyttäjien ammattikunnassa.
Aalto sanoo, että tällä hetkellä syyttäjälaitok-sen taloustilanne on kohtuullinen, mutta tulevaisuus näyttää haastavalta.
”Ongelma on se, että budjetista suurin osa on henkilöstömenoja. Siksi on vaarana, että jos säästöjä joudutaan tekemään, ne voivat koskettaa myös hen-kilöstöä. Jos tälle tielle jouduttaisiin, on taas huole-na, että menetetään koulutettua ja osaavaa henki-lökuntaa. Eivätkä he palaa, vaikka ajat paranisivat taas.”
Toisaalta huolenaiheena ovat ne, jotka jäävät ja joutuvat tekemään aiempaa enemmän töitä. Heidän jaksamisestaan ja motivaatiostaan on huolehdittava erityisen hyvin.
”Tämä vaatii esimiehiltä herkkyyttä seurata työn oikeuden- ja tilanteenmukaista jakamista sekä hen-kilöstön hyvinvointia. Vain osaava ja jaksava henki-löstä saa aikaan hyviä tuloksia.”
Kiirehtiessään taas seuraavan kokoukseen, tällä kertaa muun muassa valtakunnansyyttäjän kanssa, Aalto kiittelee työkuvioitaan:
”Minulla on ollut onni työskennellä aina kivassa työympäristössä. Myös tämä ministeriö on erittäin innostava paikka.
"Olen etuoikeutettu, kun saan työskennellä syyt-täjälaitoksen kanssa. Arvostan erityisesti sen korke-aa osaamistasoa”, Aalto kuittaa. m
Oikeusministeriön neuvottelevan virkamiehen Mika Aallon työhuone on
Helsingissä Mannerheimintien varressa, mutta usein työ vie myös maailmalle,
kuten Brysseliin.
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
11
kuudes Syyttäjälaitospäivä
välihuutoja etiikasta,faktaa valituskuorostam teksti: Viestintäpäällikkö pilVi isotalus, kuVat: Markku ojala ja Maria turkia
Joka kolmas vuosi järjestettävä seminaari keräsi Helsingin yliopiston juhlasaliin 400 kuulijaa.
Kuudes Syyttäjälaitospäivä pi-dettiin 21.3.2014 Helsingin
yliopiston juhlasalissa. Joka kolmas vuosi järjestettävä tapahtuma kerä-si noin 400 vierasta syyttäjälaitok-sesta ja sidosryhmistä.
Laadukkaisiin puheenvuoroi-hin kuului muun muassa profes-sori Marja-Liisa Mankan kiin-nostavan ja hauska esitys "Työnilo – pää(n)asia". Siinä Manka muun muassa esitteli valituskuoron ‒ siis kuoron, joka valittaa.
”Valtavasti kuulee Suomessa-kin negatiivista valitusta, vaikka olemme kansainvälisissä vertai-luissa maailman kolmanneksi par-haiten pärjäävä maa. Jokaisen tulisi mieluummin keskittyä siihen, mitä osaa, missä on hyvä ja mihin voi vaikuttaa.”
Mankan mukaan negatiivinen vuorovaikutus tuhoaa yhteyden, neutraali ei riitä, ja vain positiivi-nen kohtaaminen vie eteenpäin. Työssä tämä tarkoittaa esimerkik-si nyökyttelyä toista kuunnellessa ja kaikkien tervehtimistä. Manka latasi konkreettisia ideoita työpai-koille: murinalaatikosta tehdään hyvän mielen laatikko, kokoukset aloitetaan edellisen viikon tähti-hetkellä ja ihmisiä kehutaan selän takana.
Raija Toiviaisen esitystä värittivät improvisaatioteatteri Stella Polariksen
näyttelijät Sari Havas ja Elina Stirkkinen katkelmilla syyttäjän ”tosielämästä”.
SyyttäjälaitoSpäivä 21.3.2014
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
12
Jälkikäteen tuntui eniten puhuttavan valtionsyyt-täjä Raija Toiviaisen esitys Puhetta ja koh-taamisia etiikasta. Sitä värittivät improvisaati-oteatteri Stella Polarik-sen näyttelijät Sari Ha-vas ja Elina Stirkkinen katkelmilla syyttäjän ”tosielämästä”. Yllätys-esiintyjä, valtionsyyttä-jä Christer Lundström, kommentoi ja haastoi Toiviaisen esitystä ‒ toki käsikirjoituksen mukaan.
Valtakunnansyyt-täjän myöntämät
syyttäjälaitosmitalit jaettiin käräjätuoma-ri Mikko Jaatiselle ja asianajaja Markku Fredmanille. Kyseessä on arvokkain huo-mionosoitus, jonka valtakunnansyyttäjä voi myöntää. Mitalia, jonka aiheena on Kaarlo Ignatius, on tähän mennessä jaettu 12 ker-taa. Tämänkertaisten mitalinsaajien ansiot liittyvät syyttäjien osaamisen kehittämiseksi tehtyyn pitkäaikaiseen ja vaikuttavaan kou-luttajan työhön.
"Kumpikin on jostakin löytänyt siihen toistuvasti aikaa vaativan päivätyönsä ohes-sa. Kummankin työ kouluttajana on merkit-tävällä tavalla lisännyt huomattavan monen syyttäjän osaamista ja parantanut heidän mahdollisuuksiaan menestyksellä suoriutua tehtävistään", Nissinen perusteli.
Syyttäjälaitoksen tunnustuspalkin-non valtakunnansyyttäjä luovutti La-
pin syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjäl-le Maija Monoselle. Palkinnolla halutaan kannustaa ja tukea syyttäjälaitoksen arvojen mukaista työn laadun kehittämistä.
Syyttäjänvirastot asettivat omat ehdok-kaansa tunnustuspalkinnon saajiksi, ja va-linnasta päätti ulkopuolinen valintalauta-kunta. Ehdokkuuden perustelut julkaistiin Akkusastooreissa 5/2013 ja 1/2014.
Syyttäjälaitospäivän puheet int-rassa: Toiminta -> Viestintä -> Syyttäjälaitospäivä. m
OTL Jacob Söderman kiinnitti puheessaan huomiota
rikoslainsäädännön aukkoihin korruption osalta.
Hän toivoi, että epäasiallinen lobbaus eli vaikutusvallan
väärinkäytön palkitseminen tai sen kauppaaminen
kriminalisoitaisiin.
Valtakunnansyyttäjä myönsi syyttäjälaitosmitalit käräjätuomari
Mikko Jaatiselle (vas.) ja asianajaja Markku Fredmanille.
Tunnustuspalkinnon sai kihlakunnansyyttäjä Maija Mononen. Keskel-
lä valintalautakunnan puheenjohtaja, käräjätuomari Kimmo Vanne.
SyyttäjälaitoSpäivä 21.3.2014
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
13
Syyttäjälaitospäivässä
keskusteltiin tiukkaa
asiaa…
…tavattiin vanhoja
tuttuja…
…ja naurettiin työkave-
reiden seurassa.
SyyttäjälaitoSpäivä 21.3.2014
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
14
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
sanoi puheessaan, että on viisaut-
ta ennakoida ja pyrkiä välttämään
pahemmat karikot kansainvälistyvässä
ja monimutkaistuvassa maailmassa.
Hänen mukaansa syyttäjälaitos on
suunnitelmissaan huomioinut hyvin
tulevaisuuden haasteet ja panostanut
strategian suunnitteluun. ”Valtakun-
nansyyttäjän tehtävä on vaativa, ja
siinä on pystyttävä ennakoimaan”,
ministeri totesi.
Syyttäjän eri lainkäytölliset roolit ovat
jäsennettävissä jo seitsemään koriin
aiemman kahden sijaan. Miltä kuu-
lostaisi: ”Vaihtaa roolia kuin yleinen
syyttäjä", ehdotti valtakunnansyyttäjä
Matti Nissinen Syyttäjälaitospäivän
avauspuheessaan.
Ennen Syyttäjälaitos-
päivän päätössanoja
kuultiin juristikuoro
Lain Huutoa, joka lau-
loi rakkaudesta, koska
"syyttäjänkin työssä
tarvitaan epäilemättä
rakkautta".
SyyttäjälaitoSpäivä 21.3.2014
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
15
Professori Marja-
Liisa Manka piti
mielenkiintoisen
esityksen työhy-
vinvoinnista.
Aamupäivällä esiintyi
pianisti Janne Oksanen.
Tärkeä osa Syyttäjälaitos-
päivää ovat myös tauot:
verkostoitumista ja kuulu-
misten vaihtoa varten.
SyyttäjälaitoSpäivä 21.3.2014
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
16
tom ifström:”aina tulee uusia
juttuja” teksti ja kuVa
Maria turkia
Länsi-Uudenmaan
syyttäjänviraston
eläkkeelle jäänyt
päällikkö Tom Ifström
on ollut erityisen
pidetty esimies.
Mikä on ”Iffen”
salaisuus?”Jokainen löytää
oman tapansa
johtaa –
ei ole yhtä ja
oikeaa tapaa”,
Ifström sanoo.
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
17
Kun syyttäjänvirastot kuluneena talvena asetti-vat ehdokkaitaan syyttäjälaitospalkinnon saa-
jiksi, Länsi-Uudenmaan virasto halusi ehdottaa omaa päällikköään. Perusteluissa mainittiin Tom Ifströmin ilmiömäinen taito nostaa työntekijöiden omat kyvyt esiin riippumatta heidän tehtävistään.
Ifströmin katse on sympaattinen ja terävä, kun hän istuu kahvilan pöydässä. Mikä on ”Iffen” salaisuus?
”Johdan sisältäpäin, valmentajan tapaan. Olen viettänyt kymmeniä vuosia altaan reunalla uintival-mentajana, ja sieltä on tullut eväitä joukkueen joh-tamiseen”, Ifström kertoo.
Hän haluaa ottaa porukan mukaan ja kannustaa työntekijöitä myönteisellä otteella. ”Mieluummin porkkana kuin keppi”, hän sanoo hymyillen.
Ifströmin kerrotaan kohtelevan kaikkia työnte-kijöitä kunnioittavasti. Hän lähtee siitä, että jokai-sella ihmisellä on jokin hyvä ominaisuus.
”Sisältäpäin johtamalla oppii tuntemaan työn-tekijät ja löytämään kustakin tämän ominaisuuden. Jokaiselle pitää antaa tilaa ja mahdollisuus. Joka päivä pitäisi myös huomioida jokainen työntekijä jollakin tavalla – se voi olla ihan pienikin ele”.
kunnon hommiin
Syttäjän työ alkoi kiinnostaa Ifströmiä, kun hän opiskeluaikoinaan työskenteli asianajotoimistos-sa. Markku Pohjanoksa alkoi houkutella häntä: ”Mikset tule kunnon hommiin?”
Ifström päätti pyrkiä Helsingin kaupunginvis-kaalin viransijaiseksi. Vuosi oli 1975.
”Meitä oli haastattelussa neljä, yksi tuli paikalle villapaidassa. Kun ensimmäinen kaupunginviskaa-li kutsui meidät huoneeseensa, hän totesi, että kyl-lä syyttäjä pitää pystyä erottamaan bandiiteista”, If-ström muistelee.
Syyttäjän työ alkoi heti tuntua hyvältä – siinä oli selkeä rooli, itsenäinen päätäntävalta ja mahdol-lisuus vaikuttaa ajankäyttöönsä. Syyttäjä oli oikealla asialla ja hoiti tärkeää yhteiskunnallista tehtävää.
Ifström työskenteli syyttäjänä Helsingissä 25 vuotta, loppuvaiheessa osastopäällikkönä. Vuonna 2002 hän siirtyi Espooseen, ja vuonna 2007 hänen johtamansa alue laajeni.
Syyttäjän työ näyttää nyt erilaiselta. ”Ennen ol-tiin moniosaajia, ja prosessi oli puheenjohtajavetoi-
nen. Syyttäjän profiili on kuitenkin noussut ja rooli muuttunut näkyväksi. Mediakin seuraa nykyään ri-kosjuttuja syyttäjien kautta. ”
Tosin jokin asia on myös aiempaa huonommin.”Ennen asianajajat kohtelivat syyttäjiä asialli-
semmin. Nykyään salissa ei ole kuria. Joku saat-taa haukkua syyttäjää väärin perustein ja mennä henkilökohtaisuuksiinkin.”
syyttäjä on vain ratas konEistossa
Uran tähtihetkiä Ifströmille ei tule mieleen. ”Syyt-täjä on vain yksi ratas koneistossa”, hän toteaa.
Nuorelle syyttäjälle, joka on tuskaillut juttun-sa ”häviämistä”, hän on sanonut: ”Sä et häviä juttua. Teet vain oman vaiheesi, sitten kapula siirtyy seu-raavalle. Aina tulee uusia juttuja.”
Ifström on hoitanut paljon talousrikosasioita ja jonkin verran väkivaltajuttuja. Pitkät oikeuden-käynnit ovat toisinaan verottaneet johtamista, mikä on Ifströmin mielestä ollut vähän huono juttu.
”Silloin ei ehdi kannustaa alaisia. Johtaminen on kuitenkin päätehtävä.”
Ifströmillä on ollut joitakin rankkoja juttuja, joissa on ollut kova julkinen paine. Bodom-juttu oli ainutlaatuinen. Vieläkin se joskus palaa mieleen – erityisesti perustelut, joilla syyte hylättiin.
Iffe kuitenkin tietää, että silloinkin hän oli vain se yksi ratas, joka hoiti osuutensa.
oma Paikka Pitää ansaita
Eläkkeelle lähdettyään Ifström irtautui työstä lo-mailemalla Nizzassa – tutussa paikassa, jonne hän teki ensimmäisen reissunsa jo vuonna 1956. Kun Iffe käy siellä vaimonsa kanssa, heillä on tapana elellä arkisesti, paikallisten tapaan.
Jatkossa on tiedossa mökkeilyä Tammisaaren suunnalla, jossa loma-asunto on laitettu sellaiseen kuntoon, että sinne on helppo mennä ja siellä on helppo olla. Ifström aikoo myös hoitaa kuntoaan kaikenlaisella liikunnalla.
Seuraajalleen Ifström haluaa sanoa ne asiat, jot-ka ovat olleet tärkeitä hänelle itselleen:
”Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto on vah-va yhteisö, joka odottaa paljon ja vaatii vielä enem-män. Pitää antaa tilaa kyvyille. Oma paikka täytyy ansaita.” m
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
18
Kuulumisia Eurojustista
LauantaiVirkapuhelin Suomessa kiinni ja esimiehen huo-neeseen. Kannettava irti telakasta ja reppuun. Tutun työhuoneen oven saa sulkea.
SunnuntaiMatkalaukut lähtivät hihnalle. Vielä ehtii cappucci-nolle ja istua hetken kiikkutuolissa ennen koneeseen siirtymistä. Samalle lennolle tulee joukko toppatak-kikansaa ‒ hollantilaisia. Perillä Schipholissa paljas-tuu, että myös kansallinen jäsen Harri Tiesmaa on tullut tällä lennolla. Laukkujen kuljettaminen ju-naan ja Haagiin sujuukin odotettua helpommin.
MaanantaiJunalla Voorburgin asemalle ja sitten kohti Euro-justin rakennusta. Ensin turvatarkastus ja vierailijan kortti mukaan vastaanotosta.
Sattuipa sopivasti: Kaisa-Mari Bosch saapuu samalla hetkellä, ja lähdemme kohti Suomen deskiä kuuluisaan kolmanteen kerrokseen. Naapurista löy-tyy talousrikossyyttäjäpäiviltä tuttuja syyttäjiä: Leif Görts, joka on Ruotsin kansallinen jäsen, ja hänen avustajansa Jonas Arvidsson. Aamupäivällä valo-kuvaan, ja nopea urakehitys on valmis: vierailijasta henkilökunnaksi yhdessä aamupäivässä.
Iltapäivällä lähden Harrin mukana Level II -ta-paamiseen toisen maan deskille. Aiheena on seuraa-van viikon koordinaatiokokous.
Illalla saan avaimet omaan asuntoon, ja vuokra-emäntä on ystävällisesti tuonut tullessaan tulppaa-
kanta-asiakkaastakansalliseksi asiantuntijaksim seConded national eXpert, Finnish desk, lilja liMinGoja
Pesti Eurojustissa on Lilja Limingojalle pienistä palasista koostuva mielenkiintoinenkokonaisuus. Kun hän aikanaan palaa Suomeen, mukana tulee uusia ajatuksia muun muassa syyttäjän roolista esitutkinnassa.
nikimpun uuden kodin kunniaksi. Kaikkihan sujuu kuin Strömsössä!
TiistaiEurojustin kollegion kokouspäivä. Kansallisten des-kien uusista henkilöistä olen ainoana esittelyvuoros-sa. Huoleton yhden puhelimen elämä on kestänyt tasan puolitoista päivää, kun iltapäivällä saan hakea itselleni työpuhelimen. Selvittelen yhtä vanhaa jut-tua ja vierailen seuraavalla uudella deskillä ylem-missä kerroksissa. Aktiivinen taiteilu kolmen kielen kanssa ja muutaman muun kielen passiivinen kuu-leminen väsyttää, eikä lampaita tarvitse laskea illalla.
KeskiviikkoEnsimmäinen roska-aamu, sitten etsimään tapaa-mispaikkaa. Oikea katu löytyy. Vielä pitäisi löy-tää oikeanmerkkinen auto sopivilla rekisterikilvillä. Harrikin näkyy jo tulevan, ja voimme lähteä Euro-poliin ensimmäiseen koordinaatiokokoukseeni.
TorstaiEilinen koordinaatiokokous jatkuu, tällä kertaa Eu-rojustin järjestämänä.
PerjantaiKone muistuttaa jo aamulla, että vuorossa on pika-kurssi paikalliseen Sakariin. Joanna Viding on hyvä kouluttaja, ja siirrymme heti kirjaamaan oikeita jut-tuja. Suomen deski on Eurojustin ensimmäinen pa-perless office, ja meitä käytetään esimerkkinä.
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
19
Kuulumisia Eurojustista
sEcondEd national ExPErt – kansallinEn asiantuntija
Eurojustissa deskeillä on kansallisen jäsenen lisäk-si sijainen ja avustajia, assistentteja sekä kansallisia asiantuntijoita (SNE). Koska Suomen deskillä Haa-gissa työskentelee vain kansallinen jäsen, SNE on tarpeellinen deskin päivittäisen toiminnan kannalta. Eurojustin kollegio kokoontuu tiistaisin, ja kansalli-set jäsenet ovat myös vähintään kahden Eurojustin tiimin jäseniä.
Muutos Eurojustin kanta-asikkaasta kansalli-seksi asiantuntijaksi sujuu mielestäni hyvin. Euro-justiin käsiteltäviksi tulevat asiat ovat sentyyppisiä kuin kuvittelinkin niiden olevan, ja työskentelyta-pa vastaa aika pitkälle etukäteen saamiani tietoja. Kaisa-Mari, Harri ja kaikki muutkin Eurojustissa ovat niin tottuneita uusiin ihmisiin, että joukkoon on helppo liittyä.
PuolEn vuodEn Politiikka Puhuttaa
Ensimmäisellä viikolla sain jo moneen kertaan seli-tellä Suomen virallista puolen vuoden politiikkaa – taidamme olla Tsekin lisäksi ainoa maa, joka esittää
näin lyhyitä määräyksiä kansallisille asiantuntijoil-leen. Olemme virallisesti jäsenmaiden esittämiä ja komission hyväksymiä, ja meidät valitaan vähintään puoleksi vuodeksi, tietyillä erityisillä pidennyksillä enintään neljäksi vuodeksi.
Naapurihuoneen ja -maan Robert Laid Tallin-nasta kehuu tavanneensa myös Suomen kaksi aikai-sempaa SNE:tä ja olettaa tapaavansa myös minun seuraajani. Länsinaapurimme noudattaa vuoden po-litiikkaa, ja heillä on uuden SNE:n valintamenettely käynnissä. Nimenomaan oman lyhyen SNE-mää-räykseni vuoksi osallistun talousrikostiimin toimin-taan ”tarkkailijana” enkä varsinaisena jäsenenä.
Eurojust-päätöstä on muutettu viime kesänä. SNE ei voi enää olla samanaikaisesti assistentti. Olen siis Suomen ensimmäinen kansallinen asian-tuntija, joka ei ole myös kansallisen jäsenen avustaja. Käytännössä tällä uudella määräyksellä on vaikutus-ta vain päivystysjärjestelyihin ja kollegiossa äänestä-miseen. SNE ei osallistu päivystykseen, ja kollegion kokouksissa hänellä on puheoikeus, mutta ei ääni-oikeutta. Odotan mielenkiinnolla tulevia kollegion kokouksia.
Lilja Limingoja on ehtinyt myös ihailla Haagin
kukkaloistoa pestinsä aikana.
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
20
Kuulumisia Eurojustista
Yllätyksiäkin on tullut. Joskus tuntuu, että asi-at eivät oikein etene. Muiden maiden oikeusjär-jestelmät vaikuttavat toisinaan vähemmän te-hokkailta ja joustavilta kuin oma, helmikuussa maailman parhaaksi rikosoikeusjärjestelmäksi valit-tu järjestelmämme.
Positiivinen yllätys oli se, että täällä tulee mietit-tyä myös omaa työskentelytapaa.
EsitutkintayhtEistyö ja oikEusavut
Kaukaa näkee paremmin kuin läheltä. Luulen, että syksyllä arvioin syyttäjän roolia esitutkinnassa eten-kin oikeusapupyyntöjen kannalta eri tavalla kuin ennen. Uusi esitutkintalaki ei mielestäni oikeastaan muuttanut kovin paljon syyttäjän työtä, mutta se korosti syyttäjän roolia ja vastuuta eri tavalla kuin olimme aiemmin ajatelleet.
Totesimme jo talousrikossyyttämisen kehitys-projektin aikana, että uusi esitutkintalaki ja sen pe-rusteella annettu esitutkintayhteistyötä koskeva ohje edellyttävät kaikilta esitutkinnassa toimivilta viranomaisilta paljon. Kaikkien ohjeiden yhtäaikai-nen noudattaminen ei ole aina yksinkertaista.
Täällä sen huomaa vielä selvemmin, kun olemme mukana vain osassa toimenpiteitä ja jossain tietys-sä vaiheessa juttujen pitkästä elinkaaresta. Jatkuvasti vähenevien syyttäjäresurssien aikana miettii monien yhtä aikaa eri vaiheissa olevien juttujen keskellä tai-teilevaa syyttäjää ja mahdollisuutta selvitä tästä kai-kesta kunnialla. Onko nykyinen toimintatapamme ja järjestelmämme optimaalinen vai olisiko muutok-sille sijaa? Sitä on mielenkiintoista arvioida myö-hemmin, mutta vielä ei ole sen aika.
Tämän kevään teemana ovat olleet Eurojust-pää-töksen artikla 13 -ilmoitukset, joista Ritva Sahavir-ta on jo muistuttanut talousrikossyyttäjiä. Katsotaan, auttavatko Ritvan ja meidän kehotukset ja ylitetään-kö tänä vuonna viime vuoden ilmoitusmäärät.
SNE:n normaali työpäivä koostuu sähköposti-viesteistä, puheluista ja käynneistä muiden maiden deskeillä. Välillä surffaillaan netissä ja yritetään sitä kautta keksiä sopivaa keinoa ratkaista meille esitet-ty tiedustelu. On koordinaatiokokouksia ja jopa pe-rinteistä syyttäjän työtä: lainsäädännön tutkimista ja Eurojustin erilaisiin kyselyihin vastaamista. Pienistä palasista muodostuu mielenkiintoinen kokonaisuus. Tervetuloa osaksi Eurojustia omalla jutullasi! m
Hallitus esittää, että todistelua yleisissä tuomio-istuimissa koskevat säännökset uudistetaan. To-distajan henkilöllisyys voitaisiin salata eräissä va-kavimmissa rikoksissa. Tämä lisäisi todistajien turvallisuutta ja helpottaisi näytön hankkimista vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta.
Esityksen mukaan tuomioistuin voisi myön-tää todistajalle anonymiteetin, jos rikoksesta sää-detty enimmäisrangaistus on vähintään 8 vuot-ta vankeutta ja jos henkilöllisyyden salaaminen on välttämätöntä todistajan tai hänen läheisensä suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistu-valta vakavalta uhalta.
Lisäksi todistajan henkilöllisyyden salaami-nen olisi sallittua ihmiskauppaa ja törkeää pari-tusta koskevissa jutuissa, joista enimmäisrangais-tus on 6 vuotta vankeutta. Nämä rikokset ovat tyypillisesti vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta.
Anonyymiin todisteluun turvauduttaisiin vain, jos todistajaa ei voida riittävästi muuten suojel-la. Suojaa voisi tarvita esimerkiksi peitetoimin-taan osallistunut poliisi tai järjestäytyneeseen ri-kollisuuteen liittyvän rikoksen sattumalta nähnyt sivullinen.
Todistajan henkilöllisyyttä suojattaisiin sen verran kuin on tarpeen hänen turvallisuutensa suojaamiseksi. Todistajan nimi ja yhteystiedot jä-tettäisiin ilmoittamatta. Todistajaa voitaisiin lisäk-si kuulla videoyhteyden välityksellä, sermin takaa tai syytetyn läsnä olematta.
Anonymiteettiä hakisi yleensä syyttäjä, jolloin hänen vastapuolenaan olisi julkinen asiamies, joka valvoisi epäillyn etua. Myös rikoksesta epäillyllä tai syytetyllä olisi oikeus hakea todistajalle anonymi-teettiä. Käsittely tapahtuisi tuomioistuimessa sul-jetuin ovin ja aineisto pidettäisiin salassa 60 vuotta.
anonyymi todistaminen aiotaan mahdollistaa vakavimmissa rikoksissa
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
21
AjAnkohtAistA
Yhteisistä tutkintaryhmistä (JIT) annettuun lakiin (1313/2002) on tullut 15.4.2014 muutoksia. Esitutkintaviranomainen on yhä toimivaltainen viran-omainen perustamaan yhteisen tutkintaryhmän toisen valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Hänen on kuitenkin ennen sopimuksen tekemistä ilmoi-tettava tutkittavina olevissa rikoksissa toimivaltaiselle syyttäjälle aikomukses-ta perustaa tutkintaryhmä.
Kun tehtävään määrätty syyttäjä saa tiedon perusteilla olevasta tutkinta-ryhmästä, hänen on perehdyttävä yhteisen tutkintaryhmän sopimuksen sisältöön tai muuhun materiaaliin, josta tutkintaryhmän suunniteltu tehtävä ilmenee. Jos tutkittavat rikokset tai jokin niistä ei sisälly Suomen rikosoikeu-delliseen toimivaltaan rikoslain 1 luvun mukaisesti, syyttäjän on saatettava tämä käsityksensä välittömästi esitutkintaviranomaisen tietoon.
Syyttäjä ilmoittautuu aina tutkintaryhmän jäseneksi, jos tutkittavat rikokset kuuluvat Suomen rikosoikeudellisen toimivallan piiriin.
Yhteisen tutkintaryhmän jäsenenä syyttäjän on huolehdittava, että tutkittaes-sa Suomessa (suomalainen R-numero) rikosta, jonka saattaminen tuomioistui-meen edellyttäisi valtakunnansyyttäjän syytemääräystä, syyttäjä tekee ratkai-sun esitutkinnan aloittamisesta tältä osin (ETL 3:8, RL 1:12).
Syyttäjän on pääsääntöisesti osallistuttava tutkintaryhmän kokouksiin. Vähin-tään hänen on huolehdittava, ettei kokouksissa käsitellä näyttö- ja forumkysy-myksiä ilman hänen osallistumistaan paikan päällä, puhelimitse tai videoitse. Jos kokoukseen osallistuminen ei ole mahdollista, syyttäjän on ennen kokous-ta valmisteltava asiaa tutkinnanjohtajan kanssa, ja tutkinnanjohtaja voi välit-tää syyttäjän kannat tai kysymykset kokouksessa. Syyttäjä tekee yhdessä tut-kintaryhmään osallistuvien toisten valtioiden syyttäjien kanssa ratkaisun siitä, missä maassa syytetoimenpiteet kunkin vastaajan osalta suoritetaan.
Yhteisen tutkintaryhmän perustamisesta ja tuloksista tehdään Eurojustille il-moitus käyttäen syyttäjälaitoksen intranetistä löytyvää strukturoitua lomaket-ta (ns. artikla 13 -ilmoitus). Ilmoituksen tekee jutun syyttäjä. Valtakunnansyyt-täjä antaa myöhemmin tarkentavan ohjeen.
lain oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997) 4 luvun 2 § on muutettu (voimaan 15.4.2014) siten, että Suomen ulkopuolella tehty rikos voidaan tut-kia myös asianomistajan kotipaikan tuomioistuimessa.
Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston keskinäistä oikeusapua rikosasiois-sa koskevan yleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan. Samalla Suomi on ilmoit-tanut suomen, ruotsin ja englannin kieliksi, joilla Suomi vastaanottaa toisista sopimusvaltioista tulevia oikeusapupyyntöjä materiaaleineen. Tämä ei estä virkamiestä harkintansa mukaan vastaanottamasta materiaalia myös muilla
kielillä eikä Suomea sopimasta jonkin valtion kanssa muuta. m
valtakunnansyyttä-jälle rajavartio-laitoksen ansioristi
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissiselle myönnettiin Rajavar-tiolaitoksen ansioristi 21.3.2014.
Rajavartiolaitoksen ansioris-ti tai ansiomitali voidaan antaa sen henkilöstöön kuuluvalle tai muulle henkilölle rajavartiolai-toksen hyväksi tehdystä ansiok-kaasta työstä.
Rajavartiolaitoksen ansioris-tin ja ansiomitalin antaa sisämi-nisteri rajavartiolaitoksen päälli-kön esityksestä. m
hallintokantelujen käsittely tehostuu syyskuussa
Hallintokanteluihin liittyvä me-nettely tehostuu syyskuun alussa. Kantelujen käsittelyssä paranne-taan joustavuutta ja viranomaisen harkintavaltaa.
Uuden lain mukaan valvovan viranomaisen tulee tapauskoh-taisesti arvioida, millaisia toimia mikäkin kantelu edellyttää. Se voi ohjata valvottavaa kiinnittämällä huomiota hyvän hallinnon vaati-muksiin tai ilmaista käsityksen-sä lainmukaisesta menettelystä. Vahvin keino on huomautuksen antaminen valvottavalle. Nykyi-sin laissa ei ole säännöksiä hallin-tokantelujen seuraamuksista.
Kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä hallintokantelua ei enää tutkita, ellei siihen ole eri-tyistä syytä.
Lisäksi laki korostaa viran-omaisten velvoitetta huolehtia hallintoasian käsittelystä ilman aiheetonta viivytystä. m
muutoksia yhteisistä tutkintaryhmistä annettuun lakiin
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
22
AjAnkohtAistA
Syyttäjä-yhdistyksellä uusi hallitus Suomen Syyttäjäyhdistys kokoontui vuosikokoukseensa 8.5.2014 Tampereelle Hotelli Ilvekseen. Illallinen nautittiin perinteikkäässä Ravintola Tillikassa. Mukana oli 90 jäsentä, joten aiemmat osanottajamäärät ylitettiin.
Vaikka sää ei ollut paras mahdolli-nen, kokous oli lämminhenkinen ja keskusteleva. Hallitus sai paljon hy-viä evästyksiä tulevan toimintakau-den haasteisiin ja ponnistuksiin.
vuosikokous valitsi uuden halli-tuksen kokoonpanoksipuheenjohtaja Sari Aho (I-U)varapuheenjohtaja Arto Mikkonen (L-S)
ja jäseniksiJukka Haavisto ( I-U)Jaana Linna (S-S), jonka hallitus valitsi keskuudestaan jäsenvastaa-vaksiPia Mäenpää (I-S), jonka hallitus valitsi keskuudestaan sihteeriksiLaura Sairanen (HKI)Malla Sunell (HKI), jonka hallitus valitsi keskuudestaan rahastonhoi-tajaksiPasi Vainio (OULU)
Kiitos kaikille osanottajille aktiivi-sesta kokouksesta!
Ensi vuoden kokousajankohdasta ja -paikasta ilmoitetaan asap. Kaik-ki paikalle vaikuttamaan!
Hyvää kevään ja kesän odotusta kaikille!
Sari Aho, SSY:n pj
Syyttäjägolf 13. kerranItä-Uudenmaan syyttäjänvirasto järjestää järjestyksessään XIII Syyttäjägolf -ta-pahtuman perjantaina 22.8.2014 kello 9.30 alkaen.
Tapahtumapaikkana on Nevas Golf (18-reikäinen, www.nevasgolf.fi) Sipoossa, osoitteessa Sprängmanintie 79.
ajo-ohjeNevas Golf sijaitsee eteläisessä Sipoossa. Aja noin 30 km Helsingistä itään Porvoon moottoritietä (tie 7) pitkin, aja ylös liittymästä Söderkulla-Kalkkiranta ja käänny heti vasemmalle moottoritien yli. Tämän jälkeen käänny oikealle Porvoon suuntaan (tie 170) ja aja noin 2 km, kunnes alkaa viitoitus oikealle Nevakseen (tie 1534).
Jos käytät navigaattoria, seuraathan ruskeita kylttejämme viimeistään Spjut-sundintieltä lähtien (tie 1534) ja käännyt ensin Nevaksentielle, josta Nevas Golfin pihaan Sprängmanintietä pitkin. Navigaattori saattaa ohjata sinut vir-heellisesti ajamaan kentän läpi.
kilpailumaksu 60 euroa/pelaaja sisältää• green feen• tulospalvelun (pelimuoto pistebogey)• yhden range-poletin• kärryt• erikoiskisat (pisin, lähin)• buffet-lounaan + kahvin ja makean piirakan• saunat pyyhkeineen.
ilmoittautuminenIlmoittautumiset (nimi, seura, hcp) sähköpostilla [email protected] vii-meistään perjantaina 15.8.2014.
Ilmoittautua voit myös suoraan caddiemasterille, mutta vasta 1. -15.8.2014 vä-lisenä aikana, p. 010 400 6400.
Ps. Mikäli tarvitset kuljetusta Helsingistä Nevakseen ja takaisin, ilmoitathan sii-täkin, niin yritetään järjestää.
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|2
014
23
Henkilöstö
23
Ak
ku
sAst
oo
ri
2|20
14
nimitykSiä
helsingin syyttäjänvirasto
juho heiskala kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseenvirkasuhteeseen 1.9.-31.12.2014aleksei holmsten kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7.-31.8.2014nina keskinen kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseenvirkasuhteeseen 13.10.2014-31.3.2015.miska kuoppamäki kihlakunnansyyttäjän määräaikai-seen virkasuhteeseen 1.7.-31.8.2014maija kurki kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virka-suhteeseen 1.7.-31.8.2014mikko larkia kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseenvirkasuhteeseen 1.9.-31.12.2014mia malmivaara kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7.-31.8.2014toni pörsti kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virka-suhteeseen 1.7.-20.9.2014heikki Stenius kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseenvirkasuhteeseen 1.10.-31.12.2014Sonja varpasuo kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.7.-31.8.2014patrik voss-lagerlund kihlakunnansyyttäjän määräai-kaiseen virkasuhteeseen 1.7.-31.12.2014riikka naakka syyttäjänsihteerin Y7 virkasuhteeseen 1.4.2014 lukienkaroliina nissinen syyttäjänsihteerin Y11 virkasuhtee-seen 1.3.2014 lukientuula hiltunen syyttäjänsihteerin Y10 virkasuhteeseen 1.3.2014 lukienhanne rautiainen syyttäjänsihteerin Y10 virkasuhtee-seen 1.3.2014 lukien.
länsi-UUDenMaan syyttäjänvirasto
Johtavaksi kihlakunnansyyttäjäksi on nimitetty kihlakun-nansyyttäjä, apulaispäällikkö tove myhrberg 1.6.2014 lukien.
sisä-sUoMen syyttäjänvirasto
janna-maria meriläinen on nimitetty kihlakunnansyyt-täjän virkaan 1.6.2014 lukien.matti poikonen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän vir-kaan 1.5.2014 lukien.olli Sulkonen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän virkaan 1.5.2014 lukien.
länsi-sUoMen syyttäjänvirasto
kai minttumäki on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 virkaan 1.5.2014 lukien.
valtakUnnansyyttäjänvirasto
tero kekki on nimitetty määräaikaiseksi kihlakunnan-syyttäjäksi S13 ajalle 1.9.2014-31.8.2017. hanna puhakka on nimitetty määräaikaiseksi kihlakun-nansyyttäjäksi S16 ajalle 1.9.2014 - 29.2.2016.Samalla Kekki ja Puhakka on määrätty toimimaan erikois-syyttäjänä poliisirikosten tutkinnanjohtajan ja koordino-jan tehtävässä.nina eriksson on nimitetty 1.9.2014 lukien osastosihtee-riksi Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Hän toimii kansain-välisen yksikön sihteerinä ja johdon sihteerinä.
eläkkeelle
länsi-Suomen syyttäjänvirastoKihlakunnansyyttäjä Mervi Virtanen 1.9.2014 lukien.
oulun syyttäjänvirastoSyyttäjänsihteeri Kerttu Laukka 1.6.2014 lukien.
***
haetaan neljää kihlakunnansyyttäjää kouluttautumaan kyberosaajiksi
Valtakunnansyyttäjänvirasto hakee neljää kihlakunnan-syyttäjää, jotka se kouluttaa kyberosaajiksi ja joiden teh-tävänä on jatkossa kouluttaa muita syyttäjiä.
Tavoitteena on, että he levittävät valtakunnallisesti syyt-täjille tietoa siitä, miten elektronista todistusaineistoa hankitaan ja hyödynnetään rikosprosessin eri vaiheissa ja miten sen luotettavuus todennetaan.
Valtakunnansyyttäjänvirasto järjestää valituille koulutus-ta Suomessa ja tarvittaessa ulkomailla. Koulutukseen voi sisältyä myös tutustumiskäyntejä ja harjoittelujaksoja si-dosryhmäyhteistyönä. Koulutusjaksot ajoittuvat syksystä 2014 vuoden 2015 loppuun.
Hakijoilta edellytetään tietotekniikan tuntemusta ja hy-vää englannin kielen taitoa. Lisäksi tehtävään valittavilla tulee olla hyvät valmiudet kansainväliseen ja kansalliseen yhteistyöhön, innostusta omatoimiseen tiedonhankin-taan ja innovatiivista otetta kyberosaamisen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Valinnat suoritetaan kesäkuun aikana siten, että koulutus-ohjelma voidaan aloittaa syyskuussa 2014. Tehtävästä ei makseta erillistä korvausta.
Hakemukset tulee toimittaa 23.5.2014 mennessä Valta-kunnansyyttäjänvirastoon sähköpostilla: [email protected]ätietoja antaa valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta: [email protected] tai p. 029 56 20842.
tiedotus [email protected]
pl 333, 00181 helSinki
vksv.fi
ISSN-L 2242-7384ISSN 2242-7384 (Painettu)ISSN 2242-7392 (Verkkolehti)
kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 9.6.2014
