2015 3 - Tilintarkastajat

Raportointi & hyvä hallinto

3/ 2

015

Saumatonta yhteistyötä Visma Services Oy on luotettava kumppani laskennan ja taloudellisen raportoinnin tarpeisiin

• Vankka taloushallinnon kokemus ja osaaminen

• Taloushallinnon asiantuntijapalvelut kotimaisille yrityksille ja kansainvälisille tytäryhtiöille Suomessa

• Sähköiset työkalut ja arkistot, jotka tehostavat ja helpottavat myös tilintarkastajien arkea

[email protected], p. 010 756 40visma.fi/taloushallintopalvelut

Oma standardi pk-yritysten tilin-tarkastukseen? 38

Uusi säätiölaki • tilinpäätös • tilintarkastus • verotus • hallinto 12, 20, 24

AnnAmAri ArrAkoski-EngArdt

Luotsaa vaativia säätiöhankkeita

Tilaa nyt: talentumshop.fi

Kristiina Äimä

Verotustiedot Lokakuu 2015, n. 500 sivua, sh. 98 €

Matti Myrsky, Timo Räbinä

Verotusmenettely ja muutoksenhaku Kesäkuu 2015, 7., uud. p., n. 600 sivua, sh. 102 €

Tomi Peltomäki

Ennakkoperintälaki käytännössäKesäkuu 2015, 2., uud. p., n. 270 sivua, sh. 72,80 €

Verotuksen uutuudet

Leena Äärilä, Ritva Nyrhinen, Pekka Hyttinen

Arvonlisäverotus käytännössäArvonlisäverotus käytännössä on selkeä ja ajantasainen käsikirja koko arvonlisäverotuksen kentästä. Kirjassa käsitellään arvon-lisäverotuksen yleisiä periaatteita, verotusmenettelyä, tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä kauppaa sekä veron käsittelyä kirjan-pidossa. Erityistilanteista mm. yritysjärjestelyt, komissiokauppa ja kuljetuspalvelut huomioidaan niiden toimialakohtaisten erityispiirteiden kannalta. Uudistetussa painoksessa on otettu huomioon uusin oikeuskäytäntö ja muuttunut kotimainen lainsäädäntö. Kesäkuu 2015, 10., uud. p., n. 950 sivua, sh. 101 €

Tulossa

210x275_balanssi_verotuskirjat.indd 1 11.5.2015 16:39:42

HAASTATTELUSSA

8 ANNAMARI ARRAKOSKI-ENGARDT Säätiö pelastaa Itämerta hanke

kerrallaan

28 VILLE LEHTINEN

Tärkeintä on arvopohja

TILINpääTöS

12 TIMO ETELäMäKI, SAMULI pERäLä:

Uusi säätiölaki – vaikutukset tilinpäätöksen laadintaan ja tilintarkastukseen

VEROTUS

20 MARKKU JäRVENOJA: Uusi säätiölaki – vaikutukset verotukseen

YHTIöOIKEUS

24 MILLA KOKKO-LEHTINEN, MIKKO

REINIKAINEN: Hyvän hallinnon periaatteet säätiötoimintaa ohjaamassa

TILINTARKASTUS

36 TApANI VUOpALA: Miksi tarvitsemme oman standardin pienyritysten tilintarkastukseen?

50 MIRJA FRAKTMAN, JARKKO RAITIO: Tilintarkastajajärjestelmä uudistuu

TIETOSUOJA

42 MIKKO VIEMERö: Tietosuoja-asetus riskienhallinnan työvälineeksi

SISäINEN TARKASTUS

46 SUVI KOUKI, TARJA MARTTI: Valmistautuminen tietosuoja-asetuksen muutoksiin

AJANKOHTAISTA

55 JOHANNA LAHTI: Tilintarkastaja-ammatti tradenomiopiskelijan silmin


3/ 2015

Annamari Arrakoski-Engardt luotsaa Itämeren suojeluhankkeisiin panostavaa John Nurmisen säätiötä. 8 Kriisit ja hätä

ovat Ville Lehtisen arkea Kirkon ulkomaanavun säätiön sisäisenä tarkastajana. 28

VAKIOpALSTAT

7 pääKIRJOITUS: Tilausta pohjoismaiselle itsesääntelylle

33 VEROTUKSEN VIISARIT

– TERO HONKAVAARA: Kepillä vai porkkanalla julkistalous tasapainoon?

34 pYKäLäpILOTTI

Taantuma ei purrut koulutusmenoihin

Perusopetuksen, yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen sekä ammatillisen koulutuksen pyörittämiseen käytettiin 12,3 miljardia euroa vuonna 2013, mikä merkitsee 1,1 %:n kasvua edellisvuoteen. Peruskouluopetus lohkaisi potista 4,5 miljardia euroa ja yhtä peruskoululaista kohden kului 8 400 euroa. Perusopetuksen oppilasmäärän odotetaan kasvavan aina 2030-luvulle saakka.

http://www.stat.fi/til/kotal/2013/kotal_2013_2015-05-08_tie_001_fi.html

KUVA: MVphotostock

4 BALANSSI 3 / 2015

ISA-STANDARDIEN SOVELTAMINEN PK-YHTEISÖJEN TILINTARKASTUKSESSA – RISKIT, KANNANOTOT JA TYÖPAPERIT

Aamupäivän aiheena on ISA-standardien soveltaminen pk-yhteisöjen tilintarkastuksessa keskittyen etenkin riskien kartoittamiseen pieniä yhtiöitä tarkastettaessa ja miten sen tulisi vaikuttaa koko tilintarkastusprosessin suorittamisessa sekä kannanotot ja niihin vastaaminen -työpaperit. Näkökul-maa peilataan myös työn alla olevaan Audit Standard for SME’s -pk-standardiin ja sen mahdollisiin vaikutuksiin.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOTSuomen Tilintarkastajat ry:n jäsenet ilmoittautuvat jäsen- sivujen kautta tai [email protected].

Muut kuin jäsenet: [email protected] (viestiin nimi, sähköpostiosoite, työnantaja ja laskutusosoi-te) tai puh. 09 7552 2010.

Lisätietoja Carita Mäkiseltä, puh. 050 511 1132, [email protected]

KOULUTUSPAIKKAKUNNAT JA –PÄIVÄT

To 24.9. OuluTi 29.9. JyväskyläTo 1.10. HelsinkiMa 5.10. Lahti Luennot klo 9.00-16.30. Ilmoittautuminen ja aamukahvi klo 8.30 alkaen.

Osallistujille ilmoitetaan erikseen mahdollisista aika-taulumuutoksista. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

OSALLISTUMISMAKSUJäsenhinta 330 € + alv. Suomen Tilintarkastajat ry:n jäsenilleNormaalihinta 590 € + alv. Aineisto, kahvitarjoilut sekä lounas sisältyvät hintaan.

K2/2015 ISA-STANDARDIEN SOVELTAMINEN PK-YHTEISÖJEN TILINTARKASTUKSESSA

AJANKOHTAISTA YHDISTYSTEN JA SÄÄTIÖIDEN TILINTARKASTUKSESSA

KHT, Partner

Pasi Waris

PwC Oy

AJANKOHTAISTA YHDISTYSTEN JA SÄÄTIÖIDEN TILINTARKASTUKSESSA

Iltapäivän osuudessa käydään läpi 1.12.2015 voimaan tu-levaa uutta säätiölakia, mikä muuttuu, miten se vaikuttaa tilintarkastajan työhön sekä mikä vaikutus on kirjanpitolain uudistuksella yhdistysten ja säätiöiden kirjanpitoon ja tilin-päätökseen. Lisäksi iltapäivän aikana käydään läpi muita ajankohtaisia asioita yhdistysten ja säätiöiden kirjanpidos-sa ja tilintarkastuksessa. Mitä tilintarkastajan tulee erityi-sesti ottaa huomioon. Johdon kanssa kommunikointi ja liiketoiminnan tunnistaminen.

KHT, Senior Manager

Timo Etelämäki

PwC Oy

To 8.10. SeinäjokiMa 19.10. TampereTo 22.10. Turku

K2 Balanssi 3 2015.indd 1 5/13/2015 3:29:33 PM

KansikuvaJari Härkönen

JulkaisijaKustannus Oy Tase-BalansToimitusjohtaja Jukka Silvo

Kustannus Oy Tase-Balans julkaisee Balanssi-lehteä yhteistyössä Suomen Tilintarkastajat ry:n ja Sisäiset tarkastajat ry:n kanssa.

ToimitusPäätoimittaja Tarja Sviili(09) 694 [email protected] 61 A 4. krs. 00100 Helsinki

ToimitusneuvostoEero Suomela, puheenjohtaja Ari Engblom Ilona Halla Jani Heikkala Markku Järvenoja Jukka PrepulaPontus TrobergTarja Sviili

Ulkoasu ja taittoPetteri Kivekäs, Edita Publishing Oy

IlmestymistiheysLehti ilmestyy v. 2015 viisi kertaa. Vuosikerta 125,00 € (sis. alv 10 %), Irtonumero 30,00 € (sis. alv 24 %).

[email protected] www.balanssilehti.fiPuh. (09) 694 4064Fax (09) 694 9215

[email protected]

painopaikka Forssa Print Oy

Kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä edusta välttämättä yhteistyö-järjestöjen virallista kantaa.

ISSN 2323-4695

pääkirjoitus

TARJA SVIILI

päätoimittaja

[email protected]

Tilausta pohjoismaiselle itsesääntelylle

T ilintarkastusala on ollut maailmanlaajuisesti eturintamassa kehittä-mässä sekä tilintarkastuksen että tilinpäätösraportoinnin kansainvä-lisiä standardeja, jotka pääomamarkkinoiden vakaan toiminnan näkö-kulmasta ovat osa merkittävää itsesääntelyä. Itsesääntelyn rintamalla on kuitenkin eletty haasteellisia aikoja finanssikriisin puhkeamisen

jälkeen. Euroopan unionin laajat lainsäädäntöhankkeet tulevien massiivisten kriisi-en torjumiseksi ovat kaventaneet elintilaa yrityssektorin omaehtoiselta sääntelyltä.

Oikeusnormein tapahtuvan EU-tasoisen sääntelyn vahvistumisesta huolimatta pohjoismaiset tilintarkastajat ovat ryhtyneet ennakkoluuttomasti ajamaan hanketta erillisen tilintarkastusstandardin luomiseksi pienten ja keskisuurten yritysten tilin-tarkastuksiin. Lakisääteistä tilintarkastusta ohjaavien kansainvälisten ISA-standardi-en rinnalle halutaan kevyempi standardi, joka mahdollistaa myös pienten yritysten ja yhteisöjen tilinpäätösten varmentamisen audit-is-audit -periaatteen mukaisesti.

Pohjoismaisen hankkeen ajoitus osuu nappiin monellakin tapaa. Ensinnäkin valinkauhassa on parhaillaan tilintarkastuksen uusien EU-säädösten samoin kuin uudistetun tilinpäätösdirektiivin kansallista toimeenpanoa koskevat ratkaisut. On odotettavissa, että tilintarkastuslaissa tullaan säätämään ISA-standardien suhteel-lisesta soveltamisesta pienten yritysten tilintarkastuksissa kansallisen tai EU-ta-son soveltamisohjeistuksen kuitenkin puuttuessa.

Toiseksi vaalien alla käydyssä vilkkaassa keskustelussa yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi esitettiin mm. erilaisia helpotuksia taloudellisiin raportoin-tivelvoitteisiin. Osana tätä keskustelua viitattiin tilintarkastusvelvollisuuden ko-korajojen nostamiseen lähemmäs EU-direktiivin mukaisia rajoja.

Voikin sanoa, että jo testausvaiheeseen edenneelle pohjoismaiselle pk-standardi-luonnokselle – Standard for Audits of Small Entities – on tilausta. Se tarjoaa uudis-tettavaan kansalliseen lainsäädäntöömme luontevasti yhteen sovitettavan ratkai-sun, jolla samalla myös aidosti kevennetään pienten ja keskisuurten yritysten tilin-tarkastusta koskevia menettelytapoja heikentämättä varmennuspalvelun laatua.

Myös sidosryhmät kuten pohjoismaiset viranomaiset ja valvojat pitävät ajan-kohtaa nyt otollisena sen selvittämiseksi, voidaanko pk-standardi implementoida osaksi kansallista lainsäädäntöä. Arvovaltaista tukea on saatu myös ISA-standardeja laativan IAASB:n puheen-johtajalta Arnold schilderiltä.

Pohjoismaisen Tilintarkastajaliiton luotsaama pk-standardi-hanke osoittaa jo tässä vaiheessa, että yrityselämän omaehtoisel-lakin sääntelyllä on edelleen tärkeä ja perusteltu sijansa. Hank-keen maaliin saattaminen edellyttää niin tilintarkastajien, lainsää-täjien kuin valvojienkin yhteistä näkemystä ja tahtotilaa tar-koituksenmukaisesta tavasta järjestää laadukas tilintarkastus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä myös tulevaisuudessa.

Aurinkoista kesää!

KU

VA: A

LLA

N L

EPPI

KSO

N

6 BALANSSI 3 / 2015

Yrityksille

3 ominaisuutta,joista tunnistaa hyvän työkaverin.

Tutustu ja tilaa osoitteessa sonera.fi/sinulle

Lumia 640 + Sonera Sopiva Pro + Office 365Yrittäjän tarvitsee huolehtia vain 3 asiasta – yrityksestä, asiakkaista ja itsestään. Itsestä huolehtiminen on helppoa, kun sinulla on parhaat digitaaliset työkaverit. Esimerkiksi tämän loistoyhdistelmän avulla olet valmis töihin missä ikinä liikutkin. Puhelimesi OneDrive for Business ja Office 365 -palvelujen avulla tärkeät tiedostot tilauksista myyntimateriaaleihin ovat aina ulottuvillasi – Soneran 4G-nopeudella.Muista myös Microsoft Office 365 -tarjous: 3 kuukautta maksutta.

Sinulle

Luotettava

Tehokas

Liikkuva

1.

2.

3.

TEKSTI /// matti remes KUVAT /// jari härkönen

8 BALANSSI 3 / 2015

John Nurmisen Säätiöllä on merkittävä rooli Itämeren pelastamisessa. – Tiukoilla toimintaperiaatteilla varmistetaan, että kerätyt varat menevät hankkeissa perille, sanoo säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt.

9 BALANSSI 3 / 2015

L änsi-Pasilan Huolintatalos-sa on esillä näyttävä koko-elma vanhoja esineitä, jot-ka henkivät merta ja suo-malaisen merenkulun his-

toriaa. Tämän kulttuuriperinnön vaa-limiseksi John Nurminen -perheyri-tyksen johtaja juha Nurminen päätti vuonna 1992 perustaa säätiön.

Viime vuosina John Nurmisen Sää-tiö on tullut kuitenkin tunnetuksi en-nen muuta toisesta toimialastaan eli Itämeren suojelusta.

tavoitteet asetettu korkealle Viime vuoden tammikuussa säätiön asia-miehenä aloittanut Annamari Arrakos-ki-Engardt on hankkinut kannuksensa kustannus- ja kirjakauppa-alalta, muun muassa Akateemisen Kirjakaupan joh-tajana ja Tammen kustannusjohtajana.

Hyppäystä uusiin ympyröihin hel-potti, että ennen valintaa hän oli toimi-nut kaksi vuotta John Nurmisen Sääti-ön hallituksen jäsenenä.

Säätiö pelastaa Itämerta hanke kerrallaan

– Tunsin talon ja päätöksentekijät. Tiesin myös, ettei tämä ole perinteinen säätiö, joka istuu miljoonien päällä ja jakaa apurahoja, Arrakoski-Engardt huomauttaa.

Hänen mukaansa nopeasti vaihtu-vat tilanteet Itämeren suojeluhank-keissa takaavat, että säätiön toiminta muistuttaa vauhdiltaan pikemminkin liikeyritystä. Tulostavoitteet ovat kui-tenkin toisenlaiset.

– Säätiössä ei tuijoteta pelkästään viivan alle jäävää tulosta vaan tarkoi-tusperät ja tavoitteet ovat paljon pidem-mällä ja korkeammalla.

hankkeista merkittäviä tuloksiaVuodesta 2004 lähtien säätiö on vienyt päätökseen 14 suojeluhanketta, joiden avulla Itämerta rehevöittävät vuotui-set fosforipäästöt ovat nyt 2 100 tonnia

– Nopeasti vaihtuvat tilanteet Itämeren suojelu-hankkeissa takaavat, että säätiön toiminta muistut-taa vauhdiltaan pikemmin liikeyritystä, asiamies Annamari Arrakoski-Engardt sanoo.

11 BALANSSI 3 / 201510 BALANSSI 3 / 2015

pienemmät kuin vielä 11 vuotta sitten. Se on lähes kuudesosa vähennystavoit-teesta, jonka Itämeren suojelukomissio HELCOM on asettanut koko Itämeren alueelle.

– Meren vuotuisen fosforikuormi-tuksen vähentämisessä meillä on ollut iso rooli. Toiminta ja tulokset ovat mei-dän tapa toimia.

Säätiö keskittyy hankkeisiin, joilla on mahdollisimman konkreettinen ja mitattava vaikutus Itämeren tilaan. En-simmäinen hanke oli kemiallisen fos-forinpoiston vieminen Pietarin kolmel-le suurelle jäteveden puhdistamolle. Myös monet muut hankkeet ovat liit-tyneet jätevesien puhdistukseen Venä-jällä, Valko-Venäjällä, Baltian maissa ja Puolassa.

Ukrainan kriisistä haasteita hankerahoitukselleTällä hetkellä säätiöllä on valmiste-lussa muun muassa kaksi EU-rahoit-teista hanketta, joissa keskitytään Bal-tian alueen ja runsasväkisten Puolan kaupunkien jätevesien ja teollisuuden päästöjen tehostettuun puhdistukseen. Uusiin hankkeisiin kuuluu myös lähi-kalaprojekti, jossa Saaristomeren ra-vinnekuormitusta pyritään keventä-mään tehostetulla särkikalojen kalas-tuksella.

Venäjän ja Ukrainan tilanne vaikut-taa väistämättä myös säätiön toimin-taan. Meneillään olevat hankkeet Ve-näjällä aiotaan viedä päätökseen, mut-ta uusia hankkeita ei tällä hetkellä ole valmisteilla.

– Ympäristöalan yhteistyö Venäjän kanssa on nyt haasteellista, mutta sitä on tärkeä jatkaa niissä puitteissa, kun voidaan.

Ukrainan kriisin kärjistymisen jäl-keen kansainvälisten rahoittajien hankkeisiin Venäjällä ei ole saatu lu-pia eikä myöskään EU toistaiseksi ra-hoita investointeja siellä.

Ympäristötyötä, ei politiikkaaJohn Nurmisen Säätiöllä on meneil-lään kolme hanketta Venäjällä, jois-ta kaksi on vesilaitoksen uudistamis-hanketta. Kolmas on päästöjen suitsi-minen miljoonan kanan kanalassa Kar-jalan kannaksella.

– Itse hankkeissa yhteydenpito ve-näläisten kumppaneiden kanssa on su-junut ongelmitta. Tämä on ympäristö-työtä, ei politiikkaa.

Ukrainan kriisistä on ollut myös sel-lainen vaikutus, että EU:n rahoitus on kuivunut kokonaan Venäjän ympäris-töhankkeille.

– Ja vaikka länsimainen rahoitus olisi-kin kunnossa, venäläisillä kumppaneil-la ei ole nyt varaa rahoittaa osuuttaan ruplan arvon romahtamisen vuoksi.

rahoituksessa tiukat ehdotArrakoski-Engardtin mukaan säätiö noudattaa kaikissa hankkeissaan tiu-kasti periaatteita, joilla pyritään varmis-tamaan rahojen perillemeno ja ehkäise-mään taloudelliset väärinkäytökset.

Esimerkiksi vedenpuhdistushank-keissa säätiö rahoittaa fosforinpoiston teknisen ratkaisun ja siihen liittyvän koulutuksen. Laitteet ostetaan suoraan valmistajalta. Ne toimitetaan perille ja asennetaan paikan päällä.

Vastapuolen eli esimerkiksi vesilai-toksen omistavan kaupungin on sitou-duttava rahoittamaan omalta osaltaan hanketta ja kustantamaan putkistojen ja viemäreiden kaltainen infrastruk-tuuri. Myös kaikki rakentamiseen liit-tyvät luvat ja hankerekisteröinnit ovat kumppanin vastuulla.

– Motivaatio hankkeen toteuttami-seen on toista tasoa, kun siitä joutuu ra-

hoittamaan osan myös itse. Tällä työn-jaolla myös varmistumme, että sääti-ön raha menee sinne minne pitääkin.

Väärinkäytöksiltä vältytty Arrakoski-Engartin mukaan John Nur-misen Säätiön hankkeissa ei ole ilmen-nyt väärinkäytöksiä.

–Tämä on tuonut meille maineen, että meitä ei voi ostaa tai että rahoillam-me ei voi tehdä mitä tahansa.

Hankkeiden eteneminen vie oman aikansa byrokratian rattaissa. Esimer-kiksi Hatsinan vesilaitoshanke Pieta-rista etelään joutui odottamaan puoli-toista vuotta lupaa saada toimittaa ul-komaisia laitteita fosforin tehostettuun puhdistukseen.

– En tiedä, mutta joku muu olisi var-masti saanut luvan jollakin muulla kei-nolla nopeammin. Mutta me odotam-me, että viralliset askeleet on tehty.

Varat yksityisiltä ja yrityksiltäSäätiön on oltava tarkka varainkäy-tössä jo siksi, että hankkeet rahoite-taan yksityisten henkilöiden ja yritys-ten lahjoituksilla sekä julkisella rahoi-tuksella. Yrityksistä suurimpia tukijoi-ta ovat tällä hetkellä muun muassa Sa-noma, Fortum ja Supercell.

Yksityisellä puolella myös merkki-päivälahjoitukset ovat merkittävä tu-lonlähde.

– Varainhankinta on muutaman tu-kijalan varassa. Jos tapahtuisi suuria heilahteluja, olisimme suurissa vaike-uksissa. Tämän vuoksi keräämme ra-hoituksen aina ennen kuin sitoudum-me yhteenkään hankkeeseen.

kevyt organisaatio Säätiön organisaatio on haluttu pi-tää pienenä. Yhdeksän kokopäiväisen työntekijän lisäksi hankkeisiin rekry-toidaan työntekijöitä tai ostetaan pal-velut ulkopuolisilta. Hallinto on pyrit-ty järjestämään mahdollisimman yk-sinkertaiseksi.

Suojeluhankkeiden projektipääl-liköt raportoivat asiamiehelle ja hän edelleen hallitukselle, joka kokoontuu

kuusi kertaa vuodessa.Hallituksen ko-kouksissa käydään läpi, miten hank-keet etenevät ja onko niissä tapahtu-nut merkittäviä poikkeamia aikatau-luissa tai budjeteissa. Hallituksen ala-ryhminä toimivat varainhankintaryh-mä ja määrättyjen hankkeiden ympä-rille kootut toimintaryhmät.

– Säätiön hallitus on mukana myös operatiivisissa päätöksissä, enemmän kuin yritysmaailmassa. Hallitus on niin tiivisti mukana hanketasoa myö-ten, että erillistä sisäistä tai toiminnan tarkastusta ei säätiöllä ole.

Säätiön vuosi vedetään yhteen tilin-päätöksessä ja toimintakertomuksessa, mutta tärkeä osa raportointia on rahas-toraportti. Se lähetetään kaksi kertaa

vuodessa säätiön tukijoille ja on luet-tavissa säätiön verkkosivuilla. Rapor-tissa kerrotaan hankkeiden ja varain-hankinnan etenemisestä.

Lakiuudistuksista hienosäätöä säätiön sääntöihinTänä vuonna lisätyötä teettää uusi sää-tiölaki. Arrakoski-Engartin mukaan uusi laki ei edellytä suuria muutoksia John Nurmisen Säätiössä, mutta muun mu-assa sääntöihin on tehtävä hienosäätöä.

– Myös kirjanpitolain uudistus edel-lyttää sääntöihin pieniä muutoksia. Nämä asiat on hyvä käydä läpi samaan aikaan tämän vuoden aikana.

Arrakoski-Engart ennakoi muutos-ta esimerkiksi tilintarkastuksen aikara-jaa koskevaan kohtaan. Nykyisten sään-töjen mukaan tilintarkastajien on an-nettava vuosikokouksen jälkeen kerto-muksensa maaliskuun kuluessa.

– Aikaraja on ollut liian tiukka. Täl-laisissa asioissa on hyvä tarkistaa, mil-laiset sääntömuutokset ovat toiminnan kannalta järkeviä uuden lain puitteissa.

Uusi laki lisää avoimuuttaArrakoski-Engartin mielestä uusi sää-tiölaki parantaa säätiöiden toiminta-mahdollisuuksia ja lisää toiminnan avoimuutta.

– Säätiölain vaatimukset muistutta-vat entistä enemmän osakeyhtiölakia. Meillä muutokset esimerkiksi selkeyt-tävät tuloslaskelmaa ja raportointia.

Arrakoski-Engartin mukaan eniten lisätyötä teettää uuden säätiölain edel-lyttämät muutokset lähipiirirekisterin ylläpitoon. Jatkossa säätiöiden on ra-portoitava säätiön hallitusten jäsenten sidonnaisuuksien ohella myös heidän perheenjäsentensä sidonnaisuuksista.

Uusi laki edellyttää myös entistä tarkempaa raportointia säätiön yhteis-työstä John Nurminen -konserniin kuu-luvien yhtiöiden kanssa.

– Teemme yhtiöiden kanssa mark-kinaehtoista yhteistyötä, josta kerrom-me jo nyt mahdollisimman avoimesti tilinpäätöksessä ja toimintakertomuk-sessa.

JOHN NUrMISEN SääTIö perustettu vuonna 1992 vaalii suomalaisen merenku-

lun kulttuuriperintöä mm. jul-kaisemalla kirjoja ja lainaamal-la kokoelmiaan näyttelyihin.

laajensi toimintansa ympäris-tönsuojeluun vuonna 2004

toteuttanut 14 Itämeren re-hevöitymistä vähentävää hanketta ja yhden öljyonnet-tomuuden riskiä pienentä-vän projektin

kerää varat yksityisiltä hen-kilöiltä ja yrityksiltä saaden myös julkista rahoitusta.

Varainhankinta 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2014.

– Varainhankinnan ollessa muutaman tukijalan varassa keräämme rahoituk-sen aina ennen kuin sitoudumme yhteen-kään hankkeeseen, Annamari Arrakoski-Engardt kertoo.

tiliNpäätös

UUSI SääTIöLakI

– vaikutukset tilin- päätöksen laadintaan ja

tilintarkastukseenLaki aiheuttaa muutoksia säätiöiden

tilinpäätöksiin ja toimintakertomuksiin jo tänä vuonna. Kaikkien emosäätiöiden on laadittava konsernitilinpäätös ja toimintakertomuksessa

on kerrottava lähipiiritapahtumista.

TIMO ETELäMäKI, SAMULI PEräLä

Balanssi-lehden numeros-sa 6/2014 kerrottiin säätiö-lain uudistuksesta yleisel-lä tasolla. Tässä kirjoituk-sessa perehdytään tarkem-

min konsernitilinpäätöksen laadintaa ja toimintakertomuksen sisältöä kos-keviin vaatimuksiin sekä siihen, miten uusi säätiölaki vaikuttaa säätiöiden ti-lintarkastuksiin.

mikä muuttuu? Uusi säätiölaki tulee voimaan 1.12.2015. On kuitenkin huomattava, että lain määräykset konsernitilinpää-töksen laatimisesta sekä toimintaker-tomuksessa annettavista tiedoista tule-vat voimaan jo 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta.

Säätiölain keskeisimpiä muutoksia aiempaan lakiin verrattuna ovat liike-toiminnan harjoittamista ja varainhoi-toa koskevien määräysten muutokset, lähipiiriä koskevien määräysten sisällyt-täminen lakiin, hallintoelimiä koskevat olettamasäännöt sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältövaatimuk-sia koskevien määräysten muutokset. Lakiin sisältyy myös vaatimus konser-nitilinpäätöksen laatimisesta.

Tässä kirjoituksessa keskitymme konsernitilinpäätöstä koskeviin mää-räyksiin sekä toimintakertomuksen si-sältövaatimuksiin. Lisäksi käsittelem-me säätiön tilintarkastukseen vaikut-tavia asioita uuden säätiölain valossa.

kaikkien säätiökonsernien laadittava konsernitilinpäätös Konsernin emosäätiön on uuden lain mukaan laadittava konsernitilinpää-tös. Kirjanpitolain huojennussäännök-set eivät siis enää jatkossa koske sääti-öitä. Esimerkiksi yhdistyksen on laa-dittava konsernitilinpäätös vain siinä tapauksessa, että yhdistys on ns. suuri kirjanpitovelvollinen ja harjoittaa lii-ketoimintaa.

Oikeusministeriön säätiökyselyyn (2012) vastanneista emosäätiöistä nel-jäsosa laati konsernitilinpäätöksen. Puolet vastanneista jätti konsernitilin-

päätöksen laatimatta sillä perusteella, että ne eivät katsoneet harjoittavansa liiketoimintaa.

Lain esitöiden mukaan konserni-tilinpäätöksen laajentaminen koske-maan kaikkia emosäätiöitä on nähty tarpeelliseksi mm. siksi, että säätiöil-lä ei ole omistajia tai jäseniä eikä esi-merkiksi osakeyhtiön kaltaista omis-tajavalvontaa. Säätiön konsernitilin-päätökselle on lain esitöissä asetettu ta-voitteeksi myös lähipiiriä koskevien ra-joitusten noudattamisen edistäminen.

Konsernitilinpäätöksen tulisi perus-teluiden mukaan tuoda läpinäkyvyyttä säätiön varsinaisen toiminnan, sen va-rojen sijoittamisen ja säätiön harjoitta-man liiketoiminnan tehokkuuden arvi-ointiin sekä siihen, kuinka säätiö on on-nistunut säätiön tarkoituksen toteut-tamisessa. Tärkein kriteeri konserni-tilinpäätöksen laatimiselle lienee kui-tenkin se, että säätiön tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta saadaan oi-kea kokonaiskuva säätiön toiminnas-ta, toiminnan tuloksesta ja taloudelli-sesta asemasta.

Poikkeukset tytäryhtiöiden yhdistelyynKonsernitilinpäätökseen sisällytetään kaikki säätiökonserniin kuuluvat yh-teisöt ellei niiden yhdisteleminen ole tarpeetonta oikeiden ja riittävien tie-tojen antamiseksi säätiön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta. Oikeiden ja riittävien tietojen antamista tulkitaan tällöin ottaen huomioon nimenomai-sesti säätiölain säännökset säätiön tar-koituksesta ja toiminnasta.

Tytäryhtiön yhdistelemättä jättämi-nen voisi olla perusteltua silloin, kun tytäryritys on säätiön toiminnan laatu ja laajuus huomioiden vähäinen tai sen toiminta poikkeaa merkittävästi sääti-ön toiminnasta. Esimerkiksi listayh-tiön, jossa säätiö käyttää määräysval-taa, yhdisteleminen säätiön konserni-tilinpäätökseen ei varmasti parantai-si säätiön tilinpäätöksen antamaa ku-vaa. Säätiölain perusteluissa maini-taan esimerkkinä myös säätiön omis-

tama kiinteistöyhtiö, jonka yhdistelyl-le ei tietyissä tilanteissa ole tarvetta sen toiminnan luonteen ja tilinpäätöskäy-tännön vuoksi.

Lain perusteluista kuitenkin ilme-nee, että poikkeusmahdollisuutta on tulkittava erittäin suppeasti ja lähtö-kohtaisesti kaikkien konsernin emo-säätiönä toimivien säätiöiden tulee laa-tia konsernitilinpäätös ja sisällyttää sii-hen kaikki tytäryritykset ja osakkuus-yhtiöt. Mikäli jokin tytäryritys kuiten-kin jätetään yhdistelemättä tai konser-nitilinpäätös jätetään laatimatta sillä perusteella, että siihen ei tulisi yhdistel-täväksi yhtään tytäryritystä, tulee asia perustella säätiön tilinpäätöksessä. Sää-tiön hallituksen vastuulla on arvioida voidaanko edellä mainittua poikkeus-mahdollisuutta soveltaa.

Lisäksi on huomioitava, että kirjan-pitoasetus edellyttää antamaan tiettyjä tietoja liitetiedoissa konsernitilinpää-tökseen yhdistelemättä jätetyistä yri-tyksistä.

konsernitilinpäätöksen laadintaKonsernitilinpäätöksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva säätiökonsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta siten kuin konserniyritykset olisivat yksi kirjanpitovelvollinen ja riippu-matta siitä, miten konserni on operatii-visesti ja juridisesti organisoitu. Tämä tavoite saavutetaan eliminoimalla konserniyritysten väliset transaktiot, jolloin konsernitilinpäätöksessä lähtö-kohtaisesti esitetään vain konsernin ja konsernin ulkopuolisten väliset tapah-tumat ja saldot.

Konsernitilinpäätöksessä eliminoi-daan konsernin sisäiset saamiset, velat ja osakkeenomistus. Tytäryhtiön vä-hemmistöosakkaiden osuus konser-nin varoista ja veloista esitetään oma-na eränään taseen vastattavissa. Kon-sernin sisäiset tuotot ja kulut elimi-noidaan tuloslaskelmasta. Mikäli var-sinaisen toiminnan tuotot ja kulut eri-tellään konsernin tuloslaskelmassa toi-minnanaloittain, voi säätiö kuitenkin

jättää eliminoinnit tekemättä siltä osin, kun kyse on kulujen kohdistamisesta toiminnan aloille.

Konsernin tuloslaskelma laaditaan joko ns. järjestökaavalla tai liikekaaval-la. Liikekaavaa saadaan käyttää, mikä-li sen avulla saadaan parempi kuva tu-loksen muodostumisesta.

Moni emosäätiö laatii ensimmäi-sen konsernitilinpäätöksensä vuodel-ta 2015 uuden säätiölain tullessa voi-maan. Käsityksemme mukaan tähän ensimmäiseenkin konsernitilinpää-tökseen tulisi sisällyttää vastaavat ver-tailutiedot. Käytännössä tämä siis tar-koittaa konsernitilinpäätöksen laadin-taa vuodelta 2014. Hallitus voi tutus-tua ja kommentoida konsernitilinpää-töksen esittämistapaa jo ennen tilikau-den päättymistä, jos vertailutiedot laa-ditaan hyvissä ajoin jo kuluvan tilikau-den aikana.

Vaikutukset tilintarkastukseenEmosäätiön laatima konsernitilinpää-tös on luonnollisesti myös tilintarkas-tuksen kohteena. Vuoden 2012 säätiö-

kyselyn perusteella valtaosa säätiökon-serneista ei ole aiemmin laatinut kon-sernitilinpäätöstä ja tämä voi tuoda haasteita ainakin ensimmäisen vuoden konsernitilinpäätöksen laadintaan.

Esimerkiksi hankintamenolaskel-mien laatiminen takautuvasti voi osoit-tautua haasteelliseksi. Tilintarkastajan tulee ottaa konsernitilinpäätöksen tar-kastaminen sekä säätiön kokemus sen laadinnasta huomioon suunnitelles-saan tilintarkastuksen toteutustapaa.

Monissa säätiöissä tullaan varmas-ti myös harkitsemaan tytäryhtiön yh-distelyä koskevan poikkeussäännök-sen soveltamista. Tilintarkastajalla tu-lee tällöin olla valmius arvioida säätiö-lain ja säätiön toiminnan luonne huo-mioiden sitä, miten yhdistelemättä jät-täminen vaikuttaisi tilinpäätöksen lu-kijan kokonaisarviointiin säätiön toi-minnasta, toiminnan tuloksesta ja ta-loudellisesta asemasta.

toimintakertomuksen sisältövaatimuksetSäätiöt laativat aina toimintakerto-muksen. Säätiön toimintakertomuk-

selle on asetettu sisältövaatimuksia sekä kirjanpitolaissa että säätiölaissa. Lisäksi säätiöiden säännöissä voi olla vaatimuksia toimintakertomukses-sa esitettävistä asioista. On myös huo-mattava, että toimintakertomuksen tu-lee kattaa koko säätiökonserni.

Kirjanpitolain mukaan toimintaker-tomuksessa esitetään muun muassa tie-dot olennaisista tapahtumista tilikau-della ja sen päättymisen jälkeen sekä arvio todennäköisestä tulevasta kehi-tyksestä. Säätiöiden, jotka ovat kirjan-pitolain mukaan suuria kirjanpitovel-vollisia, tulee arvioida myös merkittä-vimpiä säätiön toimintaan liittyviä ris-kejä ja epävarmuustekijöitä, merkittä-vimpiä säätiön toiminnan kehittymi-seen vaikuttavia tekijöitä sekä säätiön taloudellista asemaa ja tulosta.

Taloudellista asemaa ja tulosta arvi-oidessa esitettävät tunnusluvut poik-keavat usein yhtiömuotoisen kirjanpi-tovelvollisen tunnusluvuista. Esimer-kiksi apurahojen jakoprosentti tai sijoi-tustoiminnan tuottoa, sijoitusomaisuu-den riskiprofiilia tai toiminnan volyy-miä kuvaavat tunnusluvut voivat tulla

14 BALANSSI 3 / 2015 15 BALANSSI 3 / 2015

KU

VA: M

Vph

otos

tock


kyseeseen säätiön toimintakertomuk-sessa.

säätiölain vaatimuksetUusi säätiölaki sisältää tiettyjä erityi-sesti säätiöille esitettyjä toimintaker-tomusvaatimuksia. Lain mukaan toi-mintakertomuksessa on edellä esite-tyn lisäksi selostettava, millä tavoin säätiö on toiminut tarkoituksensa to-teuttamiseksi.

Vaatimus poikkeaa kirjanpitolain edellyttämästä olennaisten tapahtu-mien kuvauksesta siten, että kirjanpi-tolain mukaiset toimintakertomustie-dot kohdistuvat lähtökohtaisesti talou-delliseen tulokseen ja taseasemaan. Sää-tiön tulisi siis olennaisten tapahtumien lisäksi arvioida sitä, miten näillä tapah-tumilla toteutettiin säätiön tarkoitusta.

Säätiön säännöt, rahoittajat ja yh-teistyökumppanit voivat edellyttää tar-kempien tietojen ilmoittamista toimin-takertomuksessa. Lisävaatimukset voi-vat koskea esimerkiksi yksityiskohtai-sia tietoja siitä, miten säätiön tuloja ja varoja on käytetty tietyn tarkoituksen toteuttamiseksi, tietoja riskienhallin-nan järjestelmistä sekä toteutuneen toi-minnan ja rahoituksen poikkeamista ja näiden syistä suhteessa toiminta- ja ra-hoitussuunnitelmiin ja talousarvioon.

Säätiölain mukaan toimintakerto-muksessa on annettava lisäksi selostus, jos säätiö on hankkinut määräysvallan toisesta kirjanpitovelvollisesta, se on ol-lut osallisena sulautumiseen tai jos sää-tiön sääntöjä on muutettu tilikaudella. Nämä lienevät asioita, jotka olisi kerrot-tu myös kirjanpitolain mukaisina olen-naisina tapahtumina.

säätiölain mukaiset lähipiiritiedotLain mukaan säätiön on ilmoitettava toimintakertomuksessaan tiedot lä-hipiirille annetuista avustuksista ja muista vastikkeettomista taloudelli-sista eduista sekä muista säätiön ja lä-hipiirin välisistä taloudellisista toimis-ta. Vaatimus koskee lain lähipiiripykä-län kohtia 1-4 ja 6 (ns. rajattu lähipiiri),

eli lain määrittelemä ”muut lähisuku-laiset” ja heidän määräysvallassaan ole-vat yhteisöt -lähipiiri on rajattu ilmoi-tusvelvollisuuden ulkopuolelle.

Lähipiiritoimista on ilmoitettava lähipiirisuhteen luonne, kuvaus toimesta tai taloudellisesta

edusta sekä toimen tai taloudellisen edun raha-

arvo.

Tiedot voidaan antaa yhteenvetona kustakin lähipiiripykälässä mainitus-ta lähipiiristä jaoteltuna kokonaan tai osittain vastikkeettomiin etuihin ja muihin taloudellisiin toimiin. Käytän-nössä säätiön lähipiirille maksamat ta-vanomaiset palkat ja palkkiot, esimer-kiksi hallituspalkkiot tai jaetut apura-hat, voitaisiin esittää taulukkomuotoi-sesti jaoteltuina lain mukaisiin lähipii-riryhmiin.

Poikkeuksellisemmista tapahtumis-ta, kuten lahjoituksista tai omaisuuden myynneistä lähipiiriin kuuluvalle tai yksittäisten palvelujen tai hyödykkei-den ostoista lähipiiriltä, voisi esittää sa-nallisen kuvauksen tapahtumien sisäl-lön selventämiseksi.

Lainat, vastuut ja vastuusitoumuksetToimintakertomuksessa on lisäksi erikseen ilmoitettava edellä mainitul-la tavalla määritetylle lähipiirille anne-tuista lainoista

rahalainat, vastuut ja vastuusitou-mukset lähipiiriin kuuluville ja näi-den puolesta

rahalainojen, vastuiden ja vastuusi-toumusten pääasialliset ehdot

miten lainat, vastuut ja vastuusitou-mukset liittyvät säätiön tarkoituk-sen toteuttamiseen, toimintamuo-toihin ja varainhoitoon.

Edellä mainitut tiedot lainoista, vas-tuista ja vastuusitoumuksista on an-nettava erikseen, mikäli niiden yhteis-määrä ylittää 20 000 euroa tai viisi pro-

senttia säätiön taseen omasta pääomas-ta. Muussa tapauksessa tiedot sisäl-tynevät toimintakertomuksessa mui-hin lähipiiritoimiin.

suositeltavaa laatia selvitys lähipiiristäToimintakertomuksessa esitettävät lä-hipiiritiedot voivat säätiöstä riippuen koskea hyvinkin laajaa joukkoa. Lain mukaan esimerkiksi säätiön tytäryh-teisön tilintarkastajan puolison lap-sen omistama osakeyhtiö kuuluu sää-tiön lähipiiriin. Siten tällaisen yhtiön kanssa toteutetut toimet tulisi ilmoit-taa toimintakertomuksessa osana ky-seisen lähipiiriryhmän tapahtumia.

Vaikka säätiölaki ei velvoita erilli-sen lähipiirirekisterin laatimista, on ilmeistä, että säätiön on suositeltavaa laatia selvitys lähipiiristään varmis-taakseen lähipiiritapahtumien luotet-tavan seurannan. Säätiön toiminnan luonne ja laajuus viimekädessä määrit-telee, minkälaisia muita kontrollitoi-menpiteitä lähipiiritapahtumien seu-ranta edellyttää.

Vaikutukset tilintarkastukseenVanhan säätiölain mukaan tilintarkas-tajan tuli kertomuksessaan lausua sii-tä, antaako säätiön tilinpäätös ja toi-mintakertomus oikeat ja riittävät tie-dot säätiön toiminnasta. Uuden lain vaatimus on tältä osin hieman muut-tunut. Sen mukaan tilintarkastusker-tomuksessa on lausuttava siitä, onko tilinpäätöksessä ja toimintakertomuk-sessa annettu säätiön toiminnasta tili-kaudella riittävästi tietoja sen arvioi-miseksi, onko säätiö noudattanut sen tarkoitusta ja toimintamuotoja koske-via sääntömääräyksiä.

Myös uuden lain vaatimus poikkeaa tilintarkastuslaista, jossa tarkastuksen kohde on ennemminkin toiminnan kir-janpidollinen tulos ja taloudellinen ase-ma. Lain esitöissä painotetaan, että myös säätiölain mukaisen lausunnon antami-seksi suoritettava tilintarkastus on läh-tökohtaisesti kirjanpitoaineistoon ja K

UVA

: MV

phot

osto

ck

Tilintarkastuskertomus – säätiölain edellyttämät lausunnot Vanha laki onko säätiön varat asianmukaisesti sijoitettu onko säätiön toimielimen jäsenille suoritettuja palkkioita pidettävä

kohtuullisina antavatko säätiön tilinpäätös ja toimintakertomus oikeat ja riittävät

tiedot säätiön toiminnasta.

Uusi laki onko säätiön toimielinten jäsenille säätiön ja sen tytäryhteisön ja -sää-

tiön suorittamia palkkioita ja korvauksia pidettävä tavanomaisina onko säätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettu sää-

tiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tar-koitusta ja toimintamuotoja koskevien sääntömääräysten noudatta-misen arvioimiseksi.

18 BALANSSI 3 / 2015

hallintomateriaaliin perustuvaa lail-lisuustarkastusta eikä tilintarkastajan edelleenkään edellytetä tarkastavan ja arvioivan esimerkiksi toiminnan tehok-kuutta ja tuloksellisuutta.

Uuden säätiölain mukaan säätiön on kuvattava toimintakertomuksessa säätiökonsernissa tapahtuneet muu-tokset. Lisäksi toimintakertomuksessa on selostettava yksityiskohtaisesti lähi-piiritapahtumia sekä kerrottava mah-dollisista sääntömuutoksista.

Myös nämä uudet toimintakerto-musvaatimukset ovat tilintarkastuk-sen kohteena, vaikka niistä ei edellyte-tä erillistä lausumaa tilintarkastusker-tomukseen. Erityisesti lähipiiritapah-tumien täydellisyyden tarkastaminen saattaa osoittautua käytännössä han-kalaksi ellei säätiön sisäistä valvonta-järjestelmää uloteta kontrolloimaan lä-hipiiritapahtumia.

muita tilintarkastukseen kohdistuvia vaikutuksiaSäätiölaissa tarkennetaan ja laajenne-taan säätiön tilintarkastuksen sisältöä esimerkiksi toimintakertomustieto-jen, toimielimille maksettujen palkki-oiden ja sijoitustoiminnan tarkastuk-sen osalta.

Toimielinten palkkiot Uuden säätiölain mukaan tilintarkas-tajan on lausuttava tilintarkastusker-tomuksessa siitä, onko säätiön toimi-elinten jäsenille suoritettuja palkkioita pidettävä tavanomaisina. Säännös on ulotettu koskemaan myös säätiökon-sernin tytäryritysten maksamia palk-kioita ja korvauksia.

Lain perusteluissa tavanomaisuu-della viitataan yleisesti noudatettuun hyvään säätiökäytäntöön. Tilintarkas-tajan tehtäväksi jää siis arvioida, ovat-ko maksetut palkkiot yleinen säätiö- käytäntö huomioiden tavanomaisia. Vastaava tehtävä kuuluu toki myös sää-tiön hallitukselle tai hallintoneuvostol-le, koska säätiölain mukaan hallituksen jäsenelle voidaan maksaa ainoastaan ta-vanomainen palkkio ja korvaus säätiön

hyväksi tehdystä työstä. Säätiön halli-tus tai hallintoneuvosto voinee avustaa tilintarkastajaa tässä tehtävässä osoitta-malla tilintarkastajalle, mihin palkkioi-den määräytyminen perustuu.

Sijoitustoiminta Uudesta säätiölaista poistuu edellisen lain vaatimus, jonka mukaan tilintar-kastajan tuli lausua tilintarkastusker-tomuksessa säätiön varojen asianmu-kaisesta sijoittamisesta. Lain peruste-luissa kuitenkin muistutetaan, että si-joitustoimintaan kohdistuva erityinen suunnitelmallisuuden vaatimus tulee huomioida säätiön hallinnon tarkas-tuksessa.

Vaikka uusi laki ei edellytä kirjalli-sen sijoitussuunnitelman laadintaa, on sijoitustoiminnan periaatteiden kirjaa-minen sijoitussuunnitelmaan tai muu-hun vastaavaan dokumenttiin yleen-sä suositeltavaa, jotta säätiön hallitus voi osoittaa säätiön varainhoidon ol-leen suunnitelmallista ja huolellista. Kirjallinen sijoitussuunnitelma ja sen

seurannan dokumentointi toimielin-ten pöytäkirjoihin mahdollistaisi myös sen, että tilintarkastaja voi arvioida si-joitustoiminnan suunnitelmallisuutta.

Hallinnon tarkastuksen erityispiirteet Tilintarkastajan tulee säätiön hallin-non tarkastusta suunniteltaessa huo-mioida myös muut kuin edellä kuva-tut säätiölain säätiön hallinnolle aset-tamat vaatimukset. Esimerkiksi lähi-piirisäännösten noudattaminen lienee syytä huomioida tilintarkastussuunni-telmassa.

Tilintarkastajan toimikausi Uuden säätiölain mukaan tilintarkas-taja voi toimia säätiön tilintarkastaja-na korkeintaan seitsemän peräkkäistä vuotta. Tämän ajanjakson jälkeen tilin-tarkastaja voi osallistua säätiön tilin-tarkastukseen aikaisintaan 4 vuoden kuluttua.

Tilintarkastajan rotaatiosäännöstä sovelletaan ainoastaan luonnolliseen henkilöön tai päävastuulliseen tilin-

TILINTARKASTAJAPÄIVÄ(PIE-päivä)

Aika: Torstai 17.9.2015 Paikka: Scandic Hotel Park

Mannerheimintie 46, Helsinki

Päivän aiheina PIE-yhtiöiden taloudelliseen raportointiin ja tilintarkastukseen liittyviä kysymyksiä, kuten mm:

• EU-sääntelyn implementointi• Tilintarkastuksen arvo omistajille

• Tilintarkastaja ja etiikka. OHJELMA JULKAISTAAN MYÖHEMMIN

— MERKITSE PÄIVÄ JO KALENTERIISI!

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT

Jäsenet ilmoittautuvat jäsensivujen kautta tai [email protected].

Muut kuin jäsenet: [email protected] (viestiin nimi, sähköpostiosoite, työnantaja ja laskutus-osoite) tai puh. 09 7552 2010.

Lisätietoja Carita Mäkiseltä, puh. 050 511 1132, [email protected]

OSALLISTUMISMAKSU

Jäsenhinta 330 € + alv. (Suomen Tilintarkastajat ry:n jäsenille)Normaalihinta 590 € + alv.

Aineisto, kahvitarjoilut sekä lounas sisältyvät hintaan.

Balanssi 3 2015 PIE-päivä.indd 1 5/13/2015 3:27:29 PM

tarkastajaan eli se ei kohdistu tilintar-kastajaksi valittuun tilintarkastusyh-teisöön. Säätiölain perusteluissa tode-taan, että ennen uuden lain voimaan-tuloa alkaneessa tilintarkastustoimek-siannossa määräaika lasketaan uuden lain voimaantulosta eikä aikaisempia tilikausia siis huomioida.

Uudessa säätiölaissa säädetty tilin-tarkastajan rotaatiosäännös on pää-sääntöisesti muita tilintarkastusvelvol-lisia ankarampi. Aikaisemmin ainoas-taan pörssiyhtiöt ja eräät muut yleisen edun kannalta tärkeiksi katsotut yhtei-söt on velvoitettu vaihtamaan tilintar-kastajaa määräajoin.

Lain perusteluissa mainittu tilintar-kastajan riippumattomuuden varmista-minen määräaikaisella vaihtamisella on hieman kyseenalainen, sillä ammat-titilintarkastus suoritetaan noudattaen erittäin kattavia kansainvälisiä ammat-tistandardeja ja tilintarkastustoimeksi-annot ovat myös säännöllisen laadun-valvonnan kohteena.

Tilintarkastajan vaihtamisvelvoit-teen on katsottu myös voivan aiheut-taa hankaluuksia varsinkin pienemmil-lä paikkakunnilla toimiville säätiöille. Toisaalta säätiölain valmistelun yhtey-dessä toteutettuun kyselyyn vastanneis-ta säätiöistä 2/3 ilmoitti vaihtaneensa ti-lintarkastajaa viimeisen 5 vuoden aika-na ja vain 10 % ilmoitti tilintarkastajan vaihtuneen viimeksi yli 10 vuotta sitten, joten tilintarkastajan vaihtaminen ei si-ten ole täysin uusi asia säätiöille.

KHT Samuli perälä PricewaterhouseCoopers Oy:stä on erikoistunut säätiöiden ja yhdistysten kirjanpidon, valvonnan ja hallinnon erityispiirteisiin.

KHT Timo Etelämäki johtaa Pricewaterhouse-Coopers Oy:n yhdistyksille ja säätiöille suunnattua palvelutiimiä.


vErotus

MArKKU JärVENOJA

Uusi säätiölaki – vaikutukset verotukseenYhteisö- ja vero-oikeuden tiiviiden kytkentöjen takia laki voi tuoda verokohtelumuutoksia.

KU

VA: M

Vph

otos

tock

V iimeisen kymmenen vuoden aikana säätiöi-den ja yhdistysten ve-rotuskäytännössä on tapahtunut olennai-

nen muutos, kun niiden on katsottu selkeästi entistä useammin harjoitta-van kilpailutilanteessa elinkeinotoi-mintaa, josta niiden on maksettava yhteisöveroa. Joissakin tapauksissa on katsottu, ettei niitä voi enää pitää ve-rotuksessa yleishyödyllisinä yhteisöi-nä, koska niiden toiminta on keskitty-nyt elinkeinotoimintaan.

toiminnan tarkoituksen hyödyllisyysPiakkoin voimaan tuleva uusi säätiö-laki sisältää tuloverotuksen kannal-ta mielenkiintoisia, aikaisempaa tar-kempia säännöksiä säätiön toiminnan tarkoituksesta, liiketoiminnan ja sijoi-tustoiminnan harjoittamisesta, lähi-piiritransaktioista ja yritysjärjestelyis-tä. Vaikka hallituksen esityksessä use-assa kohdassa todetaan, että ”Säätiöoi-keudellisella sääntelyllä ei ole tarkoi-tus vaikuttaa tällaisten säätiöiden ja niiden edunsaajien verokohteluun”, on selvää, että yhteisö- ja vero-oikeu-den tiiviiden kytkentöjen vuoksi ve-rokohtelumuutoksia voi olla odotet-tavissa.

Säätiön tarkoituksen on oltava edel-leen hyödyllinen. Tarkoitus ja sen to-teuttamismuodot ilmenevät säätiön säännöistä. Näillä on keskeinen mer-kitys myös verotuksessa. Tosin säätiö-lain tarkoittama hyödyllinen ja vero-tuksen yleishyödyllinen tarkoitus eivät ole täysin saman sisältöiset.

Tämä on ilmennyt verotuskäytän-nössä siten, että vaikka säätiön tarkoi-tus on ollut hyödyllinen, sitä ei ole ve-rotuksessa pidetty yleishyödyllisenä yhteisönä. Yleishyödyllinen tarkoitus on siten suppeampi käsite kuin hyödyl-linen tarkoitus. Tämä asetelma ei uu-den säätiölain perusteella muutu. Edel-leen siten säätiön tarkoitus ja sen toi-mintamuodot ovat keskeisiä arvioin-tiperusteita verotuksessa.


Toisaalta äärimmäisen harvoin on oikeus- ja verotuskäytännössä katsot-tu, että säätiö toteuttaa tarkoitustaan liiketoimintaa harjoittamalla ja toimin-ta on siten yleishyödyllistä toimintaa luonteeltaan. Toiminnalliset säätiöt voinevat tulevaisuudessa helpommin säilyttää yleishyödyllisen yhteisön ase-mansa, koska säätiölaki ei aseta säätiön lähtökohdaksi tiettyä tarkoitusta var-ten varattua varallisuusmassaa.

sijoitustoiminnan harjoittaminenSäätiö voi varallisuutensa hoitamiseksi ja toimintamuotojensa rahoittamisek-si harjoittaa sijoitustoimintaa. Verotus-käytännössä sijoitustoiminnan tuotto-ja on lähes aina pidetty säätiön henki-lökohtaisena ja siten verovapaana tulo-na. Sijoitustoiminnan tuottoja on pitä-nyt pääosin käyttää säätiön sääntöjen mukaisen toiminnan rahoittamiseen.

Käytännössä tämä on merkinnyt, että näin toiminut pääomasäätiö on kyennyt säilyttämään yleishyödyllisen yhteisön asemansa, vaikka se olisikin samalla har-joittanut elinkeinotoimintaa. Tässä suh-teessa pääomasäätiöt ja toiminnalliset säätiöt ovat olleet ehkä jossakin määrin erilaisessa, tosiasiallisessa asemassa ve-rokohtelunsa suhteen.

Uusi säätiölaki ei muuta pääomasää-tiön sijoitustoiminnan verotuskohte-lua, koska kysymyksessä on säätiön toi-minnan tarkoituksen toteuttamiseksi saadun varallisuuden hoitamisesta.

LähipiiritransaktiotSäätiön tarkoituksena ei voi olla talo-udellisen edun tuottaminen sen lähi-piirille. Verotuskäytännössä tällainen toiminta on voinut estää säätiön kat-somisen yleishyödylliseksi. Tällaisek-si eduksi on saattanut jopa riittää luon-toisetua alemmalla korvauksella ta-pahtunut vuokraus toimitusjohtajalle.

Oikeuskäytännössä ratkaistuissa ta-pauksissa annetun edun määrä on ollut merkittävästi suurempi, jotta yhteisön yleishyödyllisyys on menetetty (esim. Helsingin HAO 18.5.2004 04/0452/3). Uudessa laissa oleva entistä tarkempi määritelmä lähipiiristä ei käytännös-sä merkinne muutosta oikeus- ja vero-tuskäytännön tulkintalinjaan lähipii-ritransaktioiden merkityksestä säätiön yleishyödyllisyydelle.

tukisäätiöTukisäätiön tarkoitus on edun tuot-taminen sellaiselle säätiön perustaja-na olevalle tai säätiössä määräysvaltaa käyttävälle säätiölle, yhdistykselle tai muulle yhteisölle, jonka omistajilla, jä-senillä tai muilla edunsaajilla ei ole oi-keutta tukea saavan yhteisön tai sää-tiön varoihin. Monella urheiluseural-la on käytännössä oma tukisäätiönsä.

Verotuskäytännössä tukisäätiöiden verokohtelu on ollut vaihteleva: osaa niistä on pidetty yleishyödyllisenä, mutta suurinta osaa ei. Yleishyödylli-syyden esteenä on pidetty sitä, ettei tu-kisäätiön toiminta kohdistu laajaan pii-riin vaan vain yhteen yhteisöön.

Uudessa säätiölaissa oleva määritte-ly, jonka mukaan lähipiiritransaktiois-ta ei ole kysymys, kun tukisäätiö tukee perustajayhteisöään, olisi peruste vero-tuskäytännön lieventymiseen. Toisaal-ta yleishyödyllisyyden määritelmä ve-rolainsäädännössä edellyttää edelleen, että yleishyödyllinen yhteisö toimii vä-littömästi yleiseksi hyväksi.

sukusäätiöSukusäätiön tarkoituksena on edun tuottaminen säätiön perustajan per-heenjäsenille tai sukulaisille. Uusi sää-

tiölaki tunnistaa tällaiset sukusäätiöt. Verotuskäytännössä sukusäätiöitä ei ole yleensä pidetty yleishyödyllisinä yhteisöinä, jos niiden tarkoitus on jat-kuvasti tukea suvun jäseniä, koska nii-den toimintapiiri ei ole tällöin rajoit-tamaton.

Toisaalta säätiön säännöissä oleva määräys, että varat tai osa niistä palau-tuu säätiön purkautuessa suvun jäsenil-le, ei ole ollut este säätiön yleishyödyl-lisyydelle, jos sen vuotuinen toiminta on tässä suhteessa täyttänyt verolain-säädännön vaatimukset (Turun HAO 25.10.2013 13/0679/3). Säätiön purkau-tumiseen liittyvä sääntömääräys ei vai-kuta säätiön vuotuiseen toimintaan eikä siten sen toiminnan yleishyödyl-liseen luonteeseen toiminta-aikana. Su-kusäätiön tunnistaminen säätiölaissa ei käytännössä kuitenkaan merkinne muutoksia niiden verokohteluun.

YritysjärjestelytOikeuskäytännössä on hyväksyt-ty säätiön harjoittaman elinkeino-toiminnan yhtiöittäminen EVL 52 d §:n tarkoittamalla liiketoimintasiir-rolla säätiön omistamaan osakeyhti-öön, vaikka säätiölaissa ei ole asiasta ollut sääntelyä. Uusi säätiölaki toteaa nimenomaisesti, että säätiö voi yhti-öittää liiketoimintansa, joten oikeus-käytännössä vakiintunut tulkintalin-ja jatkuu entisellään.

Säätiö on voinut sulautua toiseen tarkoitukseltaan olennaisesti saman-kaltaiseen säätiöön. Oikeuskäytän-nössä on todettu, että sulautumiseen on voitu soveltaa EVL 52 a – 52 b §:ä, joten sulautuminen on voinut tapah-tua veroneutraalisti. Uuden säätiölain sääntely on tältä osin olennaisesti sa-mankaltainen, joten oikeuskäytännön tulkintalinja voi jatkua entisellään.

Uutena yritysjärjestelymuotona uu-distus tuo säätiön kokonaan omista-man osakeyhtiön tai osuuskunnan su-lautumismahdollisuuden tytäryhteisö-sulautumisena säätiöön. Koska yhtei-sölainsäädännöstä on puuttunut sään-nökset kahden eri yhteisömuotoa ole-

Lisätiedot ja tilaukset: stakatemia.fi/[email protected] • p. 09 7552 2020

SÄÄTIÖN TOIMINTA JA TALOUS – SÄÄTIÖLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ

Kai Kilpinen • Johanna Perälä • Samuli Perälä • Juha Viertola

Säätiölain asiantunti-joiden laatima ajankoh-tainen teos säätiölain muutoksista ja niiden vaikutuksista säätiöi-den toimintaan.

Kirjassa käydään läpi käytännönläheisesti esimerkkien avulla mm. säätiöiden hallintoa, ra-portointia, rakennejär-jestelyjä ja valvontaa. Kirja tai e-kirja 76,50 €

Balanssi 3 2015 Säätiölaki.indd 1 5/13/2015 3:29:30 PM

OTT, KTM Markku Järvenoja työskentele veroasiantuntijana Ernst & Young Oy:ssä. Hän on myös Suomen Tilintarkas-tajat ry:n verotyöryhmän puheenjohtaja.

van yhteisön sulautumisista, ei vero-oi-keudellista oikeuskäytäntöä ole synty-nyt tällaisista tilanteista. Sovellettaessa EVL 52 §:n mukaisia sulautumisia kos-kevia säännöksiä yhteisöjen sulautumi-siin on perusteltua, että myös säätiön kokonaan omistaman osakeyhtiön tai osuuskunnan sulautuminen säätiöön voi tapahtua veroneutraalisti.

Laki ei mahdollista säätiön jakamista Uusi säätiölaki ei mahdollista säätiön jakautumista. Elinkeinoverolain 52 c §:n tarkoittamaa osittaisjakautumis-ta vastaava toimintamalli on ollut se, että säätiö lahjoittaa uudelle peruste-tulle tai perustettavalle säätiölle perus-

pääomana tietyn toiminta-alueen sii-hen liittyvine varoineen ja velkoineen.

Lahjoituksella ei ole ollut tulovero-vaikutuksia yleishyödyllisessä säätiös-sä ja jos vastaanottava säätiö on ollut yleishyödyllinen yhteisö, ei myöskään lahjaveroa ole tarvinnut suorittaa. Ja-kautumissäännöstön puuttumisen vuoksi tällainen lahjoitus on edelleen vaihtoehto säätiön ”jakautumiselle”.


Liiketoiminnan harjoittaminenSäätiön tarkoituksena ei voi olla liike-toiminnan harjoittaminen. Uusi sää-tiölaki ei muuta tätä peruslähtökoh-taa. Oikeus- ja verotuskäytännössä on joissakin tapauksissa katsottu, että sää-tiön toiminta on kokonaan tai pääasial-lisesti liiketoimintaa, jolloin toiminta on verotettu elinkeinotoimintana eikä säätiötä ole pidetty yleishyödyllisenä yhteisönä (esim. KHO 2013:200).

Uudessa säätiölaissa säädetään ni-menomaisesti, että säätiö voi harjoittaa vain toimintamuotoihinsa välittömästi liittyvää liiketoimintaa sekä säännöis-sä määrättyä muuta liiketoimintaa toimintamuotojensa rahoittamisek-si. Muun liiketoiminnan harjoittami-sen kytkeminen säätiön toiminnan ra-hoittamiseen sääntelyn tiukennukse-na voi merkitä sitä, että entistä useam-min säätiön toimintaan liittymätön lii-ketoiminta yhtiöitetään tytäryhtiöksi.

Verotuskäytännössä ei sillä, että liike-toiminnan harjoittaminen on liittynyt välittömästi säätiön varsinaiseen tar-koitukseen, ole ollut yleensä merkitys-tä, vaan elinkeinotoimintana verottami-nen on perustunut yleisiin liiketoimin-nan tunnusmerkkien täyttymiseen ja toi-mintaan kilpailutilanteessa. Toiminnal-liset ja muut jatkuvarahoitteiset säätiöt ovat olleet peruspääoman puutteen tai vähäisyyden vuoksi varsin suuressa ris-kissä menettää kokonaan yleishyödylli-syytensä, koska niillä ei ollut tiettyyn tar-koitukseen varattuja varallisuusmassoja.

yhtiöoikEus

H yvä hallinto on tärkeä käsite myös säätiöis-sä. Tätä kirjoitettaessa Säätiöiden ja rahasto-jen neuvottelukunnan

Säätiön hyvä hallinto -julkaisua ollaan uudistamassa. Sen vuoksi artikkelissa ei mennä yksityiskohtiin vaan käsitel-lään yleisellä tasolla säätiön hyvää hal-lintoa uuden säätiölain antamissa puit-teissa.

miksi hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen on tärkeää?Säätiöiden hallinnon kehittäminen on nähty tärkeäksi, jotta säätiö säi-lyisi käyttökelpoisena yhteisömuo-tona yhtiöiden ja yhdistysten rinnal-la muuttuvassa toimintaympäristös-sä. Sitä koskevissa keskusteluissa hae-taan usein vaikutteita osakeyhtiöi-den, erityisesti listayhtiöiden, hallin-toa varten kehitetyistä periaatteista ja suosituksista kuten parhaillaan uudis-tettavana olevasta Suomen listayhti-öiden hallinnointikoodista (corpora-te governance) 2010.

Säätiön sidosryhmien, etenkin pe-rustajien, rahoittajien ja yhteistyö-kumppanien, on pystyttävä luotta-maan siihen, että säätiön hallinto on järjestetty ja toimii asianmukaisesti. Säätiöiden yleinen julkisuuskuva kär-sii herkästi yksittäisiin säätiöihin koh-distuvista väärinkäytösepäilyistä.

Toisaalta säätiöiden yleistä julki-suuskuvaa voidaan parantaa säätiöiden hyvän hallinnon periaatteiden kehittä-misellä. Hyvän hallinnon periaatteilla on merkitystä myönteisen julkisuusku-van luomisessa myös yksittäisten sääti-öiden kohdalla, sillä ne ohjaavat säätiö-tä toimimaan tavalla, joka edistää sidos-ryhmien luottamusta säätiön toimin-taa kohtaan.

avoimuus, rehellisyys, tilivelvollisuusHyvän hallinnon keskeisinä peri-aatteina pidetään usein avoimuut-ta, rehellisyyttä ja tilivelvollisuut-

ta. Säätiöiden ja rahastojen neuvot-telukunnan Hyvä säätiötapa -oh-jeen mukaan neuvottelukunnan jä-senet pyrkivät toiminnassaan avoi-muuteen ja tiedottamaan toiminnas-taan. Yhteydenpito julkiseen sanaan ja viranomaisiin on Hyvä säätiötapa -ohjeen mukaan avointa.

Avoimuuden periaatteen toteutta-minen säätiöissä liittyy myös lähipii-risidonnaisuuksien ja hallituksen jä-senten palkkioiden raportointia kos-keviin käytäntöihin. Uuden säätiölain mukaan säätiö voi tehdä toimia lähipii-riin kanssa ja jakaa lähipiirille avustuk-sia ainoastaan samoilla ehdoilla kuin muidenkin kanssa toimiessaan.

Jotta tätä voitaisiin valvoa, uusi sää-tiölaki velvoittaa säätiön raportoimaan lähipiirin kanssa tehdyistä toimista avoimesti säätiön toimintakertomuk-sessa. Säätiön toiminnan avoimuut-ta ja läpinäkyvyyttä on pyritty lisää-mään myös uuteen säätiölakiin sisäl-tyvillä hallituksen jäsenten valintaa ja konsernitilinpäätöksen laatimista kos-kevilla määräyksillä.

Rehellisyydellä on hyvää hallintota-paa koskevissa keskusteluissa viitattu taloudellisten tietojen raportoinnin to-tuudenmukaisuuteen ja oikean ja riittä-vän kuvan antamiseen yhteisön tulok-sesta ja taloudellisesta asemasta. Sääti-öiden kohdalla rehellisyyden periaat-teella on merkitystä erityisesti säätiön varojen käytön raportoinnissa, sillä sää-tiössä korostuu varojen käytön perus-teltavuus säätiön toiminnan tarkoituk-sen kannalta.

tilivelvollisuus korostuu uudessa laissaSäätiön johdolla on velvollisuus järjes-tää säätiön toiminta niin, että sen va-roilla edistetään säännöissä määrätyn tarkoituksen toteutumista eikä varo-ja käytetä säätiön toiminnalle vierai-siin tarkoituksiin kuten esimerkiksi sellaisiin hallintokuluihin, jotka eivät ole tarpeen tarkoituksen toteuttami-sen kannalta. Säätiön toimintakerto-muksessa tulee lisäksi olla raportti sii-

tä, millä tavoin säätiö on toiminut tar-koituksensa toteuttamiseksi.

Tilivelvollisuuden voidaan säätiöi-den kohdalla ymmärtää tarkoittavan säätiöiden velvollisuutta raportoida toiminnastaan ja taloudellisesta ase-mastaan Patentti- ja rekisterihallituk-sen säätiövalvonnalle. Verrattuna osa-keyhtiöön ja yhdistykseen tilivelvolli-suuden periaate ei ole ollut yhtä vah-vasti esillä säätiössä kuin muissa toi-mintamuodoissa, joissa tilivelvollisuus kohdistuu omia taloudellisia intresse-jään yhtiön kautta toteuttaviin osake-omistajiin tai muita henkilökohtaisia intressejä yhdistyksen kautta toteutta-viin jäseniin.

Tilivelvollisuuden periaatteen ke-hittymättömyyteen säätiöiden kohdal-la on kuitenkin puututtu säätiölain uu-distuksessa, jossa säätiövalvonnalle on annettu uusia toimintakeinoja, esimer-kiksi PRH:n oikeus saada tietoja säätiön lisäksi myös sen konserniin kuuluvista tahoista sekä PRH:n oikeus saada tietoja säätiön tilintarkastajalta. Toisaalta sää-tiöiden tilivelvollisuus ei välttämättä kohdistu pelkästään säätiövalvontaan vaan säätiöillä on usein rahoittajia, jot-ka edellyttävät säätiöltä säännöllistä ra-portointia.

säätiölain mukaiset hallintoelimet Uusi säätiölaki sisältää säännökset sää-tiön hallintoon kuuluvien päätösval-taa käyttävien toimielinten vähim-mäistehtävistä, päätöksenteosta, es-teellisyydestä ja vastuusta. Lain olet-tamasäännöt kuvastavat säätiöiden ta-vanomaisesti käyttämää hallintomal-lia, joka perustuu hyvään säätiökäytän-töön. Uudenkin säätiölain mukaan hal-litus on edelleen säätiön ainoa pakolli-nen toimielin.

Lisäksi säätiön johtoon voivat kuu-lua hallintoneuvosto ja/tai toimitus-johtaja, mutta säätiön säännöissä ei uu-den lain mukaan ole enää mahdollista määrätä muista päätösvaltaa käyttävistä toimielimistä. Johdon jäsenten hallinto-työskentelyä säätelee säätiölain nimen-MILLA KOKKO-LEHTINEN, MIKKO rEINIKAINEN

Periaatteet ohjaavat säätiötä toimimaan tavalla, joka edistää sidosryhmien luottamusta sen toimintaa kohtaan.

Uusi laki vahvistaa säätiön tilivelvollisuutta edellyttäen varainhoidolta suunnitelmallisuutta.


Hyvän hallinnon periaatteet

säätiötoimintaa ohjaamassa

KU

VA: M

Vph

otos

tock

omainen määräys johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuudesta, joka mää-rittää myös muiden johtoa koskevien säätiölain määräysten tulkintaa.

Päätösvaltaa käyttävien toimielin-ten lisäksi säätiössä voi olla sääntöjen mukaisia tai säätiön johtoon kuuluvi-en toimielinten perustamia toimikun-tia, valiokuntia, johtoryhmiä ja muita vastaavia, jotka toimivat hallituksen, hallintoneuvoston tai toimitusjohtajan valvonnassa ja vastuulla.

hallituksen tehtävät Hallituksen rooli ja vastuu säätiössä on poikkeuksellisen laaja-alainen. Halli-tuksella on toimivalta kaikissa niissä asioissa, joita ei lain nojalla tai sääntö-jen mukaan ole määrätty hallintoneu-vostolle tai toimitusjohtajalle. Kun mitään omistajia tai jäseniä ei säätiös-sä ole, voi hallitukselle kuulua heille

muissa toimintamuodoissa kuuluvia tehtäviä kuten tilintarkastajan valinta ja lopullinen vastuu tilinpäätöksestä.

Hallitus on lain nimenomaisten sään-nösten mukaan vastuussa säätiön tarkoi-tuksen toteuttamisesta, toiminnan jär-jestämisestä ja säätiön varojen hoidosta. Lisäksi hallitus vastaa siitä, että säätiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen tehtävänä on laatia ja hyväksyä säätiön keskeiset toimintaperiaatteet ja -suunni-telmat sekä riskienhallinnan periaatteet ja valvoa niiden toteutumista.

Säätiön tarkoitus ohjaa ja rajoittaa hallituksen toimintaa. Uudessa säätiö-laissa täsmennetään säätiön hyödyllis-tä tarkoitusta määräämällä, ettei sääti-ön tarkoituksena voi miltään osin olla taloudellisen edun tuottaminen sääti-ön lähipiiriin kuuluville (lukuun ot-tamatta tuki- ja sukusäätiöitä koske-

vaa poikkeusta). Säätiö voi harjoittaa vain toimintamuotoihin välittömästi liittyvää liiketoimintaa sekä säännöis-sä määrättyä muuta liiketoimintaa toi-mintamuotojensa rahoittamiseksi.

Hallituksen keskeisenä tehtävänä on huolehtia säätiön omaisuuden hal-linnasta. Uusi säätiölaki edellyttää va-rainhoidolta suunnitelmallisuutta. Va-rainhoidolla tarkoitetaan säätiön toi-mintaan käytettävien varojen hoitami-sen lisäksi säätiön mahdollista sijoitus-toimintaa ja liiketoimintaa.

sijoitussuunnitelma Hyvä säätiötapa -ohjeen mukainen va-rainhoito on harkitsevaa ja pitkäjänteis-tä ja sen tarkoitus on turvata sääntöjen mukainen toiminta nyt ja tulevaisuu-dessa. Säätiölaki ei edellytä nimenomai-sen sijoitussuunnitelman laatimista, mutta käytännössä johdon yleinen huo-

lellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus saat-taa kuitenkin johtaa siihen, että laajem-paa sijoitustoimintaa harjoittavilla sää-tiöillä on oltava erillinen sijoitussuun-nitelma. Sijoitustoiminnan suunnitel-mallisuuden ja sijoitustoimintaa kos-kevien päätösten dokumentointi vas-taa myös hyvän hallinnon periaatteita.

Hallitus vastaa lisäksi siitä, että sää-tiön organisaatio ja henkilökunta sekä henkilöstön työtehtävät ovat tarkoituk-senmukaisia tavoitteiden saavuttami-seksi. Hallitus on vastuussa asianmu-kaisen valvontajärjestelmän luomi-sesta. Hyvän hallintotavan mukaises-ti hallituksen tulee huolehtia lisäksi siitä, että säätiön toimintatavat arvioi-daan säännöllisesti, jotta toiminnan tar-koitus voidaan saavuttaa ympäristössä tapahtuneet muutokset huomioiden.

toimitusjohtaja-toimielinUuden lain mukaan säätiöissä voi jat-kossa olla esimerkiksi osakeyhtiöistä ja osuuskunnista tuttu toimitusjohta-ja-toimielin. Toimitusjohtajasta määrä-tään säätiön säännöissä tai hallitus voi päättää asiasta. Toimitusjohtajan valit-see kuitenkin aina hallitus. Toimitus-johtajan tehtävät määritetään laissa yleisellä tasolla ja toimitusjohtajan to-siasiallinen toimenkuva tuleekin riip-pumaan säätiön toiminnan luonteesta ja laajuudesta sekä kehittyvästä säätiö-käytännöstä.

Toimitusjohtajan laissa säädetty-jä yleistoimivallan mukaisia tehtäviä ovat mm. säätiön tarkoituksen toteu-tumisesta huolehtiminen ja säätiön muun päivittäisen hallinnon hoitami-nen hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohta-ja vastaa siitä, että säätiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotetta-valla tavalla järjestetty.

Uuden säätiölain mukainen hallintoneuvosto Säätiölaissa säädetty mahdollinen kol-mas hallintoon kuuluva päätösvaltaa käyttävä toimielin on hallintoneuvos-to. Sen tehtävänä on valvoa hallituk-

sen ja toimitusjohtajan vastuulla ole-vaa säätiön hallintoa. Hallintoneuvos-tolla on uuden lain mukaan valvonta-tehtävä aina, jos säätiössä on hallinto-neuvosto. Lain olettamasääntöjen mu-kaan hallintoneuvoston muita tehtä-viä ovat mm. tilinpäätöksen ja toimin-takertomuksen vahvistaminen, sääntö-jen muutoksesta päättäminen ja halli-tuksen jäsenten valinta.

Hallintoneuvostolle voidaan antaa hallituksen yleistoimivaltaan kuulu-via tehtäviä laissa säädettyjen rajojen puitteissa. Hallituksella ei ole toimival-taa hallintoneuvostolle laissa tai sään-nöissä määrätyissä tehtävissä ellei lais-sa tai säätiön säännöissä määrätä toisin eikä hallintoneuvostolle voida antaa oi-keutta edustaa säätiötä.

muiden säätiön hallinnossa esiintyvien elinten toimintaUseiden säätiöiden hallintoon kuuluu edellä mainittujen toimielinten lisäksi erilaisia valtuuskuntia, edustajistoja ja tai valtuustoja. Niiden asema tulee uu-den säätiölain myötä muuttumaan joil-takin osin, koska tällaisille elimille ei voida antaa laissa tai säännöissä määrät-tyä päätösvaltaa. Myös nykyisenkaltai-set asiamiehet kuuluvat tähän ryhmään.

Tarve päätösvaltaa käyttämättömi-en elinten käytölle ei kuitenkaan hä-viä. Hyvän hallinnon järjestäminen ja säätiön lain mukaisten hallintoelinten tehtävien hoitaminen tehokkaasti, tar-koituksenmukaisesti ja laissa asetettu huolellisuusvelvollisuus huomioiden voi jopa vaatia toimikuntien ja valio-kuntien asettamista.

Säätiöiden on suositeltavaa tarkis-taa sääntönsä siltä osin, että edellä mai-nituille elimille mahdollisesti määrät-ty päätösvalta siirretään sääntömää-räyksellä säätiön toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiselle päätösvaltaa käyttävälle toimielimelle.

kuinka kehittää hyvää hallintoa säätiössä?Hyvän hallinnon periaatteiden toteut-tamisen apuna voidaan säätiöissä käyt-

tää hallituksen itselleen laatimaa työ-järjestystä sekä erilaisia muun muassa sijoitustoimintaa, apurahojen jakamis-ta ja henkilöstöä koskevia ohjesääntöjä.

Mikäli säätiössä on hallintoneu-vosto, on hallituksen työjärjestykseen hyvä sisällyttää myös ohjeet yhteyden-pidosta ja säätiön asioiden tiedottami-sesta hallintoneuvostolle.

Lisäksi säätiön varojen käytön peri-aatteet (muun muassa menettelyt kulu-jen ja laskujen hyväksymisessä) on hyvä selkiyttää ohjesäännössä ja hallituksen tulee valvoa, että myös säätiön toimihen-kilöt, työntekijät ja mahdollisissa ulkois-tetuissa toiminnoissa sopimuskumppa-nit noudattavat ohjesääntöä.

Ulkoistettaessa säätiön toimintoja, esimerkiksi kirjanpito, on tärkeää var-mistaa hyvän hallinnon toteutuminen, ulkoistuksesta päättäminen, sen toteut-taminen (varsinkin palveluntarjoajan kanssa tehtävä sopimus) ja valvonta, joka kannattaa tehdä huolellisesti.

VT, KTM Mikko Reinikainen on PricewaterhouseCoopers Oy:ssä yhtiöoikeudesta vastaava partneri.

OTK, KTM Milla Kokko-Lehtinen työskentelee PricewaterhouseCoopers Oy:n Corporate Law -ryhmässä yhtiöoikeus-asiantuntijana.

Uusi säätiölaki – mikä muuttuu hallinnossa?

HALLINTONEUVOSTO – Säätiössä voi olla hallinto-neuvosto, mikäli siitä on määrätty säännöissä. Hallin-toneuvoston tehtävänä on aina säätiön hallinnon val-vonta. Lisäksi laissa on olettamasäännöt hallintoneu-voston tehtävistä, joista voidaan määrätä toisin sääti-ön säännöissä.

JOHTO – Hallituksen lisäksi säätiön johtoon voivat kuu-lua hallintoneuvosto ja/tai toimitusjohtaja, mutta sääti-ön säännöissä ei uuden lain mukaan ole enää mahdollis-ta määrätä muista päätösvaltaa käyttävistä toimielimis-tä. Päätösvaltaa käyttävien toimielinten lisäksi säätiös-sä voi olla sääntöjen mukaisia tai säätiön johtoon kuu-luvien toimielinten perustamia toimikuntia, valiokun-tia, johtoryhmiä ja muita vastaavia, kuten asiamies, jot-ka toimivat hallituksen, hallintoneuvoston tai toimitus-johtajan valvonnassa ja vastuulla.

LäHIpIIRI – Uuden lain mukainen lähipiirin määritel-mä on hyvin laaja kattaen muun muassa säätiön hallin-toelinten jäsenten perheenjäsenet ja lähisukulaiset. Sää-tiö voi tehdä toimia lähipiiriin kanssa ja jakaa lähipiiril-le avustuksia ainoastaan samoilla ehdoilla kuin muiden-

kin kanssa toimiessaan. Lähipiirin kanssa tehdyt toimet tulee raportoida toimintakertomuksessa.

SääTIöVALVONTA – Laki lisää Patentti- ja rekisterihal-lituksen suorittaman säätiövalvonnan toimintakeinoja mm. parantamalla viranomaisten välistä tietojen vaih-toa sekä mahdollistamalla PRH:lle oikeuden saada tieto-ja säätiön lisäksi myös sen konserniin kuuluvista tahois-ta sekä säätiön tilintarkastajalta.

TOIMITUSJOHTAJA – Säätiöissä voi jatkossa olla toimi-tusjohtaja-toimielin, mikäli siitä on määrätty säännöissä tai hallitus päättää asiasta. Toimitusjohtajan yleistoimi-valtaan kuuluvat tehtävät määritetään laissa, mutta niis-tä voidaan määrätä toisin säätiön säännöissä.

VARAINHOITO – Hallituksen keskeisenä tehtävänä on huolehtia säätiön omaisuuden hallinnasta. Uuden lain mukaan säätiön varainhoidolta odotetaan suunnitelmal-lisuutta, kun taas voimassaolevan lain mukaan säätiön varat sijoitetaan varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Va-rainhoidolla tarkoitetaan sekä varsinaiseen toimintaan käytettävien varojen hoitoa että sijoitus- ja liiketoimintaa.



k irkon Ulkomaanavun säätiö on Suomen suu-rin kehitysyhteistyöjär-jestö, joka tekee avustus-työtä yli 20 maassa Aa-

siassa, Afrikassa, Latinalaisessa Ameri-kassa ja Lähi-idässä.

rauha, koulutus, toimeentuloAvustuskohteita ja yhteistyökumppa-neita valittaessa uskonnolla, etnisel-lä taustalla tai poliittisella vakaumuk-sella ei ole merkitystä. Työn strategi-sia teemoja ovat ihmisten oikeus rau-haan, oikeus koulutukseen ja oikeus toimeentuloon.

– Järjestön avustukset ovat konk-reettisia: rakennuksia, kalusteita, lait-teita, työkaluja, lääkkeitä, suojaa, ruo-kaa ja puhdasta vettä, koulutusta ja mo-nenlaisia yritystoiminnan pääomia. Avustustarvikkeiden hankinnat teh-dään mahdollisimman laajasti paikan päällä, näin tuetaan paikallisia elinkei-noja, minimoidaan kuljetuskulut ja säästetään ympäristöä, kertoo KUA:n sisäinen tarkastaja ville lehtinen.

Säätiön tavoitteena on jatkaa aloit-tamaansa yhteistyötä kunnes apua saa-vat pystyvät hankkimaan tarvitseman-sa itse.

arvot ja talous puntarissaKirkon Ulkomaanavun kenttätyötä tehdään ekumeenisissa verkostoissa sekä paikallisten, kansallisten ja glo-baalien kumppaneiden kanssa. Sisäi-nen tarkastus on ollut mukana kehit-tämässä säätiön uusinta kumppani-en arviointijärjestelmää, joka otettiin käyttöön vuonna 2013. Arviointi kat-taa arvot ja talouden, ja sen tavoittee-na on varmistaa toiminnan laatu ja jat-kuvuus.

– Yhteinen arvopohja on kump-panuuden perusta. Oikeudenmukai-suus, tasa-arvo, syrjimättömyys, vas-tuullisuus sekä korruption ja hyväksi-käytön ehkäiseminen ovat asioita, joita edellytämme kaikissa hankkeissamme. Ilman varmuutta näistä emme aloita yhteistyötä. Talousprosessien pitää var-TEKSTI /// taina kiVeLä KUVAT /// Veikko somerPUro

Tärkeintä on arvopohja– Toimintatapojen ja yhteisten pelisääntöjen kehittäminen ja jalkauttaminen on isossa roolissa Kirkon ulkomaanavun sisäisessä tarkastuksessa. Myös johtaminen ja työssä jaksaminen haastavissa olosuhteissa ovat tärkeällä sijalla, Ville Lehtinen kertoo.

mistaa varojen käytön läpinäkyvyys, ja tarvittaessa prosesseja voidaan kehit-tää yhteistyön aikana, kertoo Lehtinen.

Lähtökohdat sisäisen tarkastuksen työlle ovat siis vaativat samoin kuin olosuhteet, joissa työtä tehdään.

riskityö kattaa alueet, maat ja toiminnotSäätiön toiminta-alue kattaa Aasian, Afrikan tietyt osat, Lähi-idän sekä La-tinalaisen Amerikan ja Karibian. Ris-kitaso on korkea kaikissa itäisen Afri-kan toimintamaissa sekä Somaliassa, Etelä-Sudanissa, Keniassa ja Keski-Af-rikan tasavallassa. Ebolan myötä myös Liberian ja Sierra Leonen riskitaso on noussut korkeaksi.

– Ulkoisista riskeistä suurimmat liit-tyvät turvallisuuteen ja luonnonolosuh-teisiin. Sisäisissä riskeissä korostuvat va-rojen väärinkäytökset ja henkilöstön jaksaminen, sanoo Ville Lehtinen.

Koska riskit ovat suuria, analysoi-daan ne usein ja kattavasti. Paikallista-solla kolme kertaa vuodessa laaditut ris-kiarviot käsitellään Ulkomaanavun joh-toryhmässä, joka raportoi hallitukselle riskeistä ja toimista niiden hallitsemi-seksi. Sisäinen tarkastus saa riskiana-lyysit käyttöönsä, ja hyödyntää niitä esi-merkiksi työsuunnitelmansa pohjana.

– Lisäksi arvioin työkalun käyttöä, erityisesti kenttätyön ja vuosisuunnit-telun yhteydessä, ja annan suosituksia sen kehittämiseksi, Lehtinen toteaa.

talousfunktio johtaa strategiaa tukevaa varojen käyttöä Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, joka vahvistaa strategian ja vuosittaiset toimintasuunnitelman ja talousarvion. Hallituksen nimittää kirkon ulkoasian neuvosto. Toimin-nanjohtaja ja hänelle raportoiva johto ovat vastuussa strategian toteuttami-sesta, tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan tuloksellisuudesta.

– Taloustoimintojen päätehtävänä on johtaa strategiaa tukevaa tehokasta ja vastuullista varojen käyttöä. Toimin-



to vastaa globaalisti myös taloudellis-ten riskien hallinnasta ja sisäisestä val-vonnasta, Ville Lehtinen sanoo.

hallituksella laaja henkilökohtainen vastuu– Sisäisen tarkastuksen nykymuotoi-nen toiminta alkoi vuonna 2011, sa-

maan aikaan hallituksen nimittämän tarkastusvaliokunnan kanssa. Säätiös-sä oli ollut sisäinen tarkastaja jo aikai-semmin, kertoo Lehtinen.

Hänen arvionsa mukaan Kirkon Ul-komaanavussa riippumattoman val-vonnan merkitys korostuu, koska sää-tiölain mukaan hallituksen jäsenet

kantavat laajan henkilökohtaisen vas-tuun säätiön toiminnasta. Tarkastus-valiokunta ja sisäinen tarkastus aut-tavat hallitusta sen valvontatehtäväs-sä, ja vahvistavat samalla operatiivis-ta valvontaa.

Säätiön sisäinen tarkastus raportoi hallinnollisesti toiminnanjohtajalle ja

toiminnallisesti tarkastusvaliokunnal-le, joka hyväksyy ja valvoo vuosisuun-nitelman toteutumista.

– Rooli on määritelty säätiön työjär-jestyksessä ja taloussäännössä. Toimin-taohjeesta löytyvät tarkemmat määri-telmät: tavoitteet, tehtävät, vastuut ja valtuudet. Ohjeessa kuvataan myös

tarkastuksen kohdealueet ja asiakkail-le tuotetut palvelut.

ammattistandardit ohjaavat työtä

Lehtinen arvioi, että sisäisen tarkas-tuksen vuosisuunnitelman mukaiset

tarkastukset ja muut hankkeet katta-vat ammattistandardin mukaiset tehtä-vät. Esimerkiksi vuoden 2015 suunni-telmaan kuuluu hyvän hallintotavan varmistaminen, joka on osa standardia 2110 kuten myös johtaminen.

– Hyvä hallinto ei ole erillinen pro-sessi vaan sen muodostavat hallinnon

Uskontona humanitarismi–k orruptio on suuri ongelma

monissa maissa, joiden hä-dänalaisia autamme. Siksi se on haas-te meillekin. Fyysisen turvallisuuden riskit – jopa hengenvaara – ovat todel-lisia, kun työtä tehdään matkustuskiel-lossa olevilla kriisi- ja konfliktialueilla, sanoo Ville Lehtinen, joka vastaa Kir-kon Ulkomaanavun sisäisestä tarkas-tuksesta.

Juuri nyt nuo pulmat tuntuvat kau-kaisilta. Neuvotteluhuoneen ikkunat ulottuvat lattiasta kattoon, ja niis-tä avautuvat avarat näkymät sinisel-le Suomenlahdelle, taivasta kurottele-vaan Uspenskin katedraaliin ja Kataja-nokan maailmanpyörään. Istumme lat-tiatasossa, matalilla ja pehmeillä soh-villa, jonka tyynyjen käsin kuvioidut päälliset ovat Lehtisen tuliaisia työmat-kalta, Ammanin basaarista Jordaniasta.

– Tarkastusmatkoilla saa juoda maa-ilman parasta kahvia, kertoo Lehtinen.

Muutoin arki ja työolot maailmalla ovat äärimmäisen kaukana kulmahuo-neen leppoisasta turvasta.

riskikartoituksen äärivaihto-ehdot arkitodellisuutta Viimeisen vuoden aikana Lehtinen on työskennellyt kahdeksassa maassa, jot-

ka kaikki sijoittuvat Transparency In-ternationalin 175 maata kattavassa jul-kisen sektorin korruptiota mittaavas-sa tutkimuksessa häntäpäähän. Hä-nen matkakalenteristaan löytyvät Jor-dania (sijalla 55), Kamputsea (156), Ke-nia (145), Keski-Afrikan tasavalta (150), Kongo (154), Libanon (136), Liberia (94) ja Myanmar (156). Tänä vuonna vuorossa ovat muun muassa Somalia (174) ja Etelä-Sudan (171).

– Koska toimimme köyhissä, poliit-tisesti epävakaissa ja kehittyvissä valti-oissa, ovat sekä riskien todennäköisyys että niiden vaikutukset suuria. Ebola, maanjäristykset, tulvat ja tsunamit sekä sota ovat arkitodellisuutta, eivät vain riskikartoituksen teoreettisia äärivaih-toehtoja.

Lehtisen arvion mukaan vaikein ti-lanne viime vuoden matkakohteista oli Keski-Afrikan tasavallassa, jonka levot-tomuuksissa kuoli ́vuonna 2013 arviol-ta 2 400 ihmistä. Tulevissa tarkastus-kohteissa tilanne on vielä huonompi.

– Somaliassa kuolonuhreja oli 3 200, lisäksi siellä ei ole voimassa olevaa oi-keusjärjestelmää. Etelä-Sudanin kon-fliktissa uhreja oli vähintään 50 000, mutta arvioita esitetty jopa 100 000 kuolonuhrista.

hauras ympäristö haaste hallinnolle ja johtamiselle Lehtinen pohtii toimintaympäristön ja kriisien vaikutusta organisaation hy-vään hallintoon ja johtamiseen.

– Kun ympäristö on hauras ja heik-ko, on organisaation oltava vahva ja stabiili: hyvä hallinto on välttämätön-tä. Huoli fyysisestä turvallisuudesta ja henkisestä jaksamisesta kulkevat käsi kädessä. Ihminen, joka pelkää henken-sä puolesta, ei pysty toimimaan tehok-kaasti kovin pitkään.

Epävarmuutta on Lehtisen työssä pakko sietää sekä taloudellisessa että fyysisessä mielessä. Jos olot käyvät liian vaarallisiksi, kuten Syyriassa tällä het-kellä, voidaan joistakin kohteesta jou-tua jopa luopumaan.

– Syyriassa YK:n arvio noin neljän vuoden aikana kuolleista on 220 000, ja lapsia on kuollut huhtikuuhun 2014 mennessä lähes 9 000. Kirkon Ulkomaan apu toimii pakolaisleireis-sä Syyrian naapurimaissa Jordaniassa ja Libanonissa, mutta Syyrian sisällä emme toimi.

riskien hallintaa vaan ei niiden välttelyäRiskienhallintaan kuuluu myös se, että joskus päälle puetaan luotiliivit ja ky-pärä kuten Somaliassa. Siellä Lehti-nen matkusti kokeneen turvamiehen kanssa.

– We are in risk management busi-ness, we are not in risk avoidance busi-ness, hän lainaa matkakumppaniaan.

Silti Ville Lehtinen pitää työstään.

Eikä arvio perustu vain kahteen viime vuoteen vaan vuosikymmenen koke-mukseen vastaavasta.

– Minulle tämä on Suomen paras työpaikka ja työ. Helpompaakin duu-nia voisi tehdä, mutta en tiedä, mikä oli-si enemmän motivoivaa.

toimitusjohtajuus vaihtui Yk-pestiin Lehtinen suoritti maisterin tutkinton-sa Lontoossa, pääaineenaan kansain-välinen kauppa. Työskenneltyään val-mistumisen jälkeen noin vuoden tut-kimustehtävissä Lontoossa hän palasi kotimaahan. Kymmenen vuoden pes-ti Tavaratalo Lehtinen Oy:n palveluk-sessa huipentui toimitusjohtajan teh-täviin vuosina 2001–2005.

– Sitten oltiin tilanteessa, että aa-mulla yritti turhaan keksiä, miten pyö-räyttäisi uuden idean kautta tämän homman tänään. Se johti siihen, että lähdin vuodeksi YK-tehtäviin Laosiin, ja sillä tiellä ollaan.

Irtiotto entisestä oli aikamoinen, sil-lä Laosin muuttivat myös kaksivuotias poika ja vaimo, joka työskenteli myös YK-tehtävissä. Laosin jälkeen seurasi työ Kambodžassa ja Vietnamissa, kan-sainvälisen Global Fundin palvelukses-sa. Global Fund rahoittaa monien val-tioiden AIDSin, tuberkuloosin ja mala-rianvastaista toimintaa.

– Local Fund Agent -koulutus Gene-vessä oli käytännönläheistä ja keskittyi väärinkäytöksiin, joihin myös työ pai-nottui, sillä rahasto työskenteli halli-tusten kanssa maissa, joissa korruptio-

riski on suuri. Vaikka työ oli haastavaa, se oli motivoivaa ja opettavaista.

Viimeiseksi ulkomaanvuodekseen Lehtinen palasi YK:n palvelukseen Thaimaan pääkaupunkiin Bangkokiin. Vuonna 2012 kotimaahan palasi perhe, joka oli matkan varrella kasvanut yh-dellä lapsella.

Uran tähtihetkiäYK:n ja Global Fundin kokemukset ovat antaneet hyvät eväät nykyiseen työhön, jonka Lehtinen aloitti vuon-na 2013. Motivaation lähteet ovat säi-lyneet samoina.

– Tässä työssä tietää joka päivä, mik-si tätä tekee. Omalla osaamispaketilla pystyy tekemään työtä, jolla on oikeasti vaikutusta ihmisten elämään. Kehitys-maihin jää jollakin tavalla koukkuun, pohtii Lehtinen.

Kehitysmaista löytyvät myös tarkas-tajan uran tähtihetket.

– Työn tulokset ovat konkreettisia. Haitissa kävimme katsomassa maanjä-ristyksen jälkeen rakentamaamme kou-lua, jossa opiskeli noin 400 pikkutyttöä. Jokainen heistä tuli kiittämään ja halaa-maan, ja kertomaan kuinka onnellisia he olivat koulustaan. Kongossa taas ta-pasimme sodan jalkoihin jääneitä, ää-rimmäisiä raakuuksia kokeneita naisia, joita pystyimme auttamaan.

Eikö työ hädän, köyhyyden ja raa-kuuksien keskellä tee kyyniseksi?

– Minulla on ollut onni matkustaa aika lailla maailman ympäri. Muuka-lainen otetaan lämpimästi vastaan lä-hes kaikkialla. Maailmassa on käsittä-

mätön määrä täysin pyyteettömästi toi-mivia ihmisiä, jotka haluavat auttaa ja vaikuttaa. Omaa etuaan tavoittelevat ja järjestelmää hyväksikäyttävät ihmiset ovat hyvin pieni vähemmistö.

Rankasta työstä huolimatta tai ehkä pikemminkin sen takia Ville Lehtisen käsitys ihmisistä on hyvin positiivinen.

– Jos jonakin päivänä alkaisin ajatel-la jollakin muulla tavalla, minun täy-tyisi varmasti vaihtaa työtä.

– Ympäristön ollessa hauras ja heikko täytyy organisaation olla vahva ja stabiili: hyvä hallinto on välttämä-töntä, korostaa Ville Lehtinen.


Kepillä vai porkkanalla julkistalous tasapainoon?

SSS-ryhmän johdolla valmisteltu hallitus-ohjelma valmistui kesäkuun kynnyksellä kahden ja puolen viikon väännön päätteek-si. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suo-men talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle. Tässä tavoitteessa on

myös pakko onnistua.Hyvä asia on se, että hallitusohjelman mukaan julkisen ta-

louden tasapainottaminen käynnistetään välittömästi. Suo-men talouden perimmäiset ongel mat ovat rakenteellisia, mistä heikko kas-vu ja korkea työttömyys johtuvat. Hal-litus lupaa toteuttaa rakenteellisia uu-distuksia, jotka edistävät työllisyyttä, yrittäjyyttä ja talouskasvua.

Hallituksen talousohjelman mu-kaan velkaantuminen suhteessa brut-tokansantuotteeseen pyritään taitta-maan vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021. Kaikki varsin perusteltuja tavoit-teita. Hyvää on myös se, että lähivuosi-en tasapainotus on tarkoitus tehdä jul-kisia menoja vähentämällä eikä juuri-kaan veroja korottamalla. Hallitus lupaa säilyttää kokonais-veroasteen ennallaan.

Hallituskaudelle sovitut 4 miljardin euron tasapainotus-toimet julkiseen talouteen riittävät todennäköisesti pysäyttä-mään velkasuhteen kasvun. Toimet ovat riittäviä, jotta Suo-men korkea luottokelpoisuus ja pääsy edullisille valtionlai-namarkkinoille säilyvät lähivuosina. Hallitus on linjannut pitkän aikavälin rakenneuudistuksia, mutta niillä tavoitel-tavien säästöjen toteutuminen riippuu tulevista päätöksis-tä. Lisäksi useita hankkeita jää selvitysten varaan.

Työn verotusta hallitus lupaa keventää valitettavasti vain noin 450 miljoonalla eurolla. Kevennys toteutetaan työtulo-vähennystä kasvattamalla ja keskituloisen palkansaajan net-totulot lisääntyvät vaivaisella 16 eurolla kuukaudessa. Olisi tarvittu huomattavasti rohkeampi verokevennys. Hallitus-ohjelmasta poiketen suuruusluokan pitäisi olla vaalikaudel-le noin 4 miljardia euroa.

Tämä kevennys työn verotukseen olisi tuntuva, muttei mahdoton urakka. Mittaluokkaa voi suhteuttaa siihen, että vuosina 2011–2015 veroja ja maksuja on korotettu yhteen-laskettuna enemmän.

Myönteistä on kuitenkin se, että hallitus varautuu ansio-tuloverotuksen merkittäviin, liki miljardin, lisäkevennyk-siin yhteiskuntasopimuksen ja maltillisten, työllisyyttä ja kilpailukykyä parantavien palkkaratkaisujen tukemiseksi. Ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koski-

si tuolloin kaikkia tuloluokkia.Työn verotuksen keventäminen ra-

hoitetaan pääosin haittaveroja korotta-malla. Tupakkaveroa ja jäteveroa koro-tetaan. Asuntolainojen korkovähennys pie nenee nopeutetussa aikataulussa si-ten, että vähennyskelpoinen osuus on 25 prosenttia vuonna 2019. Kiinteistö-verojen ala- ja ylä rajoja korotetaan mal-tillisesti.

Myönteistä on se, että yhteisövero-kanta pidetään kilpailukykyisenä suh-teessa kilpailijamaihin. Verotuksen en-nakoitavuutta ja oikeusvarmuutta lu-vataan myös parantaa. Yrittäjyyttä py-

ritään edistämään ottamalla käyttöön pienyrityksille koh-dennettu erityinen yrittäjävähennys. Yritysverotuksen tu-lolähdejaosta päästään myös vihdoin eroon.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että yritysverotuksen ve-ropohjaa on tarkoitus laajentaa 150 miljoonalla eurolla. Mitä tämä sitten tarkoittaa, jää nähtäväksi. Veikkaan, että yritys-ten korkovähennysoikeuteen kohdistetaan lisäleikkauksia.

Hallitusohjelman mukaan osa mahdollisista veromuu-toksista alistettiin jatkoselvittelyn kohteeksi. Kohteita ovat mm. tulossidonnainen varausjärjestelmä, pääomatulovero-tus sekä omaisuuden ja eri sijoitusmuotojen verokohtelu. Lopputulos voi olla sekä hyvää että huonoa.

Hallitusohjelman verolinjausten kanssa voidaan elää. Loppunäytelmä nähdään vasta ohjelmassa mainitun yh-teiskuntasopimuksen kohtalon selvittyä, jolloin tiedetään, tuleeko keppiä vai porkkanaa.

erotuksen viisarit

”OLISI TArVITTU HUOMATTAVASTI rOHKEAMPI VErO-KEVENNYS ANSIO-TULOIHIN.

ja toiminnan luotettavuus ja hyvä joh-taminen. Toiminnan läpinäkyvyys, moitteeton varainhoito, resurssien käy-tön asianmukaisuus ja hyvä päätöksen-teko ovat hyvää hallintoa kuten myös selkeät toimintaohjeet ja määräykset.

Tyypillinen tarkastuksen perusteel-la tehty kehittämissuositus koskeekin toimintaohjeiden noudattamista tai niiden parantamista.

– Toimintatapojen ja yhteisten pe-lisääntöjen kehittäminen ja jalkautta-minen on isossa roolissa sisäisen tarkas-tuksen tehtävissä. Myös ”soft-puoli” eli johtaminen ja työssä jaksaminen ovat hauraissa maissa ja haastavissa olosuh-teissa tärkeällä sijalla tarkastustyössä.

Väärinkäytökset raportoidaan avoimestiKentän tarkastukset vievät suuren osan sisäisen tarkastuksen työajasta. Aluetoimistot, joita on kahdeksan, tar-kastetaan kahden vuoden välein. Lisäk-si vuosittain tehdään muutamia vää-rinkäytösepäilyjen tarkastuksia, joista raportoidaan julkisesti. Tämä ihmetyt-tää joskus ulkomaisia yhteistyötahoja.

– Jollei näissä oloissa ja maissa kos-kaan paljastu väärinkäytöksiä, kontrol-lit eivät toimi. Haluamme raportoida niistä avoimesti ja ensimmäisenä, vas-taa Ville Lehtinen ihmettelijöille.

Hänen mukaansa väärin-käytöstarkastuksissa raskain-ta ovat työyhteisön pettymys ja järkytys.

– Arvostetun ja luotetun työtoverin paljastuminen petturiksi on yksi pahim-mista asioista, jota arvopoh-jaisessa työssä voi kohdata. Myös pelko turvallisuudesta syö henkilöstön voimavaro-ja, erityisesti jos johtamises-sa on puutteita. Johtamisen puutteiden taustalla saattaa taas olla johdon väsyminen vaikeissa oloissa.

Tarkastuksilla käydään-kin aina läpi sekä varojen käyttö että johtaminen. Kent-

tähaastattelut ovat asiakirjojen ohella tärkeä informaation lähde.

aktiivinen tarkastusvaliokuntaLehtinen on tyytyväinen yhteistyöhön tarkastusvaliokunnan ja tilintarkasta-jien kanssa. Sisäinen tarkastaja toimii valiokunnan sihteerinä, mutta yhtey-denpidon Patentti- ja rekisterihallituk-seen hoitaa säätiön lakimies.

– Meillä on aktiivinen, kokenut ja osaava tarkastusvaliokunta, joka ko-koontui viime vuonna kuudesti eli kak-si kertaa säännönmukaisen määrän. Va-liokunta koordinoi sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen työtä. Tarkastusraportit jaetaan puolin ja toisin.

Tilintarkastajilla on Kirkon Ulko-maanavussa iso rooli, sillä tavanomai-sen tarkastuksen lisäksi kaikki yksittäi-set hankkeet, joita on samaan aikaan käynnissä yli sata, tarkastetaan vuo-sittain.

– Yksittäinen hanke saattaa olla yh-teistyökumppanille niin pieni, ettei se ylitä tarkastuskynnystä heidän ti-lintarkastuksessaan. Siksi Ulkomaa-navun rahoittamat projektit tarkaste-taan erikseen agreed-upon procedures (AUP) -tarkastuksissa eri rahoittajiem-me vaatimusten mukaisesti, Lehtinen täsmentää. TErO HONKAVAArA

rahoittajille raportoidaan varojenkäytöstä– Kirkon Ulkomaanavun tulot koostu-vat ulkoministeriön tuesta, Kirkon ja seurakuntien tuesta, yksityisten henki-löiden, yhteisöjen ja yritysten lahjoituk-sista sekä kansainvälisestä rahoituksesta, joka tarkoittaa esimerkiksi EU:n tai eri-laisten kansainvälisten organisaatioiden myöntämää rahoitusta, Lehtinen toteaa.

Säätiö kertoo toimivansa rahoitta-jien suuntaan sitoutuneesti ja vastuul-lisesti sekä noudattavansa European Fundraising Association:in luomia lah-joittamisen eettisiä standardeja.

– Käytännössä tämä tarkoittaa esi-merkiksi sitä, että suurimmille rahoit-tajille raportoidaan säännöllisesti va-rojen käytöstä ja hankkeiden toteutu-misesta. Yksityisten lahjoittajien käy-tettävissä taas ovat tilinpäätöstiedot säätiön kotisivuilla. Lisäksi hankkeis-ta kerrotaan vuosikertomuksessa ja ko-tisivuillamme.

sijoitustoiminnan rooli vähäinen Sijoitustoiminnan rooli on säätiössä vähäinen, sillä voittoa tavoittelema-ton organisaatio ei kerää pääomia vaan käyttää ne avustustyöhön. Jos varoja saadaan pidemmälle aikavälille, ne si-joitetaan joko korkoa tuottaville tileil-le tai korkorahastoon.

– Vaikka Kirkon Ulkomaanavussa seurataan varainhankinnan tuottoja vuositasolla, merkittävämpänä nähdään toiminnan vuosittainen toteutuma.

Vuoden 2014 toiminnan toteutuma oli noin 34 miljoonaa euroa. Yleiskulu-jen osuus tästä on vielä vahvistamat-ta, mutta vuonna 2013 järjestö käytti toteutumasta avustustyöhön 81 pro-senttia ja yleiskulut veivät 19 prosent-tia. Kulujen jakauma on pysynyt vas-taavalla tasolla jo useita vuosia.

– Olemme sikäli onnellisessa ase-massa, että olemme onnistuneet varo-jen hankinnassa vuosi vuodelta parem-min – töitä on kyllä tehty. Kansainvä-lisen rahoituksen käyttöä voi rajoittaa omarahoitusosuuden saatavuus.

– Olemme onnellisessa asemassa, koska varojen hankinnassa on onnistuttu vuosi vuodelta paremmin, Ville Lehtinen iloitsee.


PykäläpilottiPykäläpilotin ovat koonneet Castrén Snellmannin asiantuntijat Associate Jenni parviainen ja Senior Associate Anne Vanhala.

Uuden hallituksen verolinjaukset Yksityishenkilöitä / yrittäjiä koskevat muutokset Otetaan käyttöön 5 % yrittäjävähennys liikkeen- ja am-

matinharjoittajille, maa-, metsä- ja porotalouden harjoit-tajille sekä elinkeino- ja verotusyhtymille.

Edistetään sukupolvenvaihdoksia perintöveroa keventä-en ja arvioidaan muut kehittämistarpeet.

Muutetaan omaisuuden luovutuksessa syntynyt tap-pio vähennyskelpoiseksi pääomatuloista tietyin rajoi-tuksin.

Muutetaan osakkeiden luovutusvoittoveroa ja tulove-rotusta siten, että listaamattomien työnantajayhtiöiden osakkeiden tai osakeoptioiden luovuttaminen avainhen-kilöille on tietyin reunaehdoin mahdollista pääomasi-joittajaa alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuk-sia.

Yksityishenkilöiden korkeakouluille annetamien lahjoi-tusten verovähennysoikeus 500 000 euroon asti, lahjoi-tuksen alaraja 850 euroa.

Yhteisöjä koskevat muutokset Muutetaan tappioiden vähentämisoikeutta siten, että tu-

lolähteen tappiot voi osakeyhtiössä vähentää muiden tu-lolähteiden tulosta.

Otetaan käyttöön pienten yritysten maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys.

Poistetaan varainsiirtovero tilanteissa, joissa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- ja metsätaloudenharjoittaja siirtää omaisuutta henkilö- tai osakeyhtiöön yritysmuo-don muutoksessa. Vero-osasto selvittää neutraliteetin vaa-timukset.

Tiivistetään yritysveropohjaa ja torjutaan harmaata ta-loutta aktiivisesti kansainvälinen toimintaympäristö ja Suomen kilpailukyky huomioiden. Tavoitteena + 150 milj. euron verotuottojen lisäys.

muita toimenpiteitä Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen

verotuksesta erityisesti haittaverotukseen. Korotetaan maltillisesti kiinteistöveron ala- ja ylärajoja. Otetaan käyttöön määräaikainen aktiivinen katuminen

valtiovarainministeriön valmistelun pohjalta.

Uusi hallitus julkaisi ohjelmansa 27.5.2015. Halli-tusohjelmassa luvataan, että kokonaisveroaste ei tällä vaalikaudella nouse. Hallitus lupaa myös pi-tää yhteisöverokannan (tällä hetkellä 20 %) kil-

pailukykyisellä tasolla. Verotukseen liittyvien muutosten aikataulu on toistaiseksi avoin, ja ensimmäiset päätökset toimenpiteistä tehdään budjettiriihessä elokuussa, jolloin täsmentyy, mitkä yksityishenkilöitä ja yrittäjiä koskevista muutoksista toteutetaan vuonna 2016.

verotuksesta sekä eri sijoitusmuotojen verokohtelusta vaalikauden aikana.

Selvitetään tekijänoikeustulojen ohjaamisen tekeminen yritykseen verotuksellisesti kannustavammaksi.

Selvitetään säätiöiden ja yhdistysten verokohtelu. Vaikutetaan EU:ssa, jotta arvonlisäverodirektiivi mah-

dollistaisi alennetun verokannan soveltamisen myös di-gitaalisiin sisältöihin.

Näiden toimenpiteiden toteutuksesta, sisällöstä ja aikatau-lusta ei ole vielä varmuutta.

Lisäksi esitetään seuraavia jatkotoimia: Selvitetään yrityksen verotettavasta tulosta tehtävä va-

raus investointien edistämiseksi. Selvitetään pörssilistautumisten edistämiseksi First

North -kauppapaikalle listautuville yrityksille mahdol-lisuus säilyttää osinkoverotuksessa listaamattomien yh-tiöiden verotuksellinen asema.

Selvitetään pienten osinkotulojen verovapaus 500 euroon asti.

Tehdään selvitys pääomatuloverotuksesta, omaisuuden

KU

VA: M

Vph

otos

tock

VEROHALLINNON UUSIA OHJEITA, PääTöKSIä JA KANNANOTTOJA

tuloverotus Verotettavan tulon laskeminen henkilövero-

tuksessa (26.3.2015) Lapsivähennys (26.3.2015).

arvonlisäverotus Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus

(11.5.2015) KHO:n päätös 31.12.2013 T 4119: lehden

valmistustyön myynnin arvonlisäverotus (6.5.2015)

Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvon-lisäverotus (6.5.2015)

Arvonlisäveron erityisjärjestelmä (2.4.2015). muuta Kiinteistöverolain soveltamisohje (26.5.2015) Verohallinnon päätös perintö- ja lahjaverotusta

varten annettavista tiedoista (30.4.2015) Verohallinnon ohje Suomen ja Yhdysvaltain

välistä verotustietojen vaihtoa koskevan FAT-CA-sopimuksen soveltamiseksi (16.4.2015).


tiliNtArkAstus

TAPANI VUOPALA

Miksi tarvitsemme oman standardin pienten yritysten tilin-tarkastukseen?ISA-standardien suhteellista soveltamista koskevan käyttökelpoisen ohjeistuksen puuttuessa pohjois-maiset tilintarkastajat valmistelevat pk-yritysten tilintarkastukseen omaa kansallista standardia. Sen rakenne pohjautuu yhteen standardiin, joka kattaa nykyaikaisen prosessinäkemyksen riskilähtöisestä tilintarkastuksesta.

T ilintarkastuksen onnis-tuminen on kyseenalais-tettu sidosryhmien kes-kuudessa, kun yhteis-kunnan ja entistä use-

ammin myös omistajien näkökulmas-ta yritysten ja yhteisöjen taloudelli-nen raportointi tai tilintarkastus eivät ole oikea-aikaisesti kyenneet tunnis-tamaan merkittäviä yritystoiminnas-sa realisoituneita riskejä. Riskit ovat nähdäkseni toteutuneet niin suurissa kuin pienissä yrityksissä, vaikkakin pienessä yrityksessä toteutuva riski jääkin vaikutuksiltaan usein paikalli-seksi. Tilintarkastuksen odotuskuilua halutaan kaventaa kehittämällä tilin-tarkastuksen sääntelyä. Tästä vuonna 2014 hyväksytty tilintarkastusdirek-tiivi ja siihen liittyvä asetus ovat hy-viä esimerkkejä.

Pk-yritysten tarkastukseen tarvitaan uusia ratkaisuja Tilintarkastajien ammattikunta on mm. IFAC:n toimesta kiinnittänyt glo-baalisti huomiota mm. seuraaviin seik-koihin, joilla arvioidaan olevan merki-tystä tilintarkastusalaa koskevan luot-tamuksen palauttamisessa:

kansainvälisten tilintarkastusstan-dardien (International Standards of Auditing, ISA) uudistaminen ja stan-dardeja säätävän toimielimen hal-linto

ulkoisen, ammattikunnasta riippu-mattoman tilintarkastuksen valvon-nan järjestäminen

tilintarkastuksen eettisen ohjeistuk-sen laatiminen

rahanpesun vastaisten toimien edis-täminen

talouden raportointiin liittyvän in-formaation laadun parantaminen (International Financial Reporting Standards, IFRS)

hyvän hallintotavan kehittämis-hankkeet ja parhaiden käytäntöjen tunnistaminen

tilintarkastajien osaamisen jatku-vaan ylläpitoon liittyvät hankkeet. K

UVA

: MV

phot

osto

ck


Miksi edellä luetellut toimenpiteet ei-vät kuitenkaan riitä?

Haasteelliseksi on osoittautumassa erityisesti pienten ja keskisuurten yri-tysten tilintarkastusta koskeva viran-omaisvalvonta. Myös pk-yritysten ti-lintarkastusta koskeva laadunvarmis-tus pohjautuu käytännössä sellaisiin kansainvälisiin tilintarkastusstandar-deihin, joiden soveltaminen on ensisi-jaisesti tarkoitettu suurten, globaalien ja aktiivisesti pääomamarkkinoilla toi-mivien ns. yleisen edun kannalta mer-kittävien yhteisöjen taloudellisen tie-don varmentamiseen.

Kansainvälisten tilintarkastusstan-dardien mm. yksityiskohtaiset doku-mentointia koskevat velvoitteet ovat pienten ja keskisuurten yritysten tilin-tarkastuksissa todennäköisesti enem-män laventamassa kuin kaventamas-sa tilintarkastukseen liittyvää odotus-kuilua.Yhä useampi tilintarkastusalal-la toimiva niin Suomessa kuin useas-sa muussakin maassa on kiinnittänyt huomiota tarpeeseen löytää uusia rat-kaisuja pienten ja keskisuurten yritys-ten ja yhteisöjen tilintarkastukseen.

käyttökelpoiset tulkinnat isa:n suhteellisesta soveltamisesta puuttuvatTilintarkastaja on perinteisesti nähty meillä myös moniosaajana, jonka teh-tävänä on ollut tilintarkastustoimek-siantoon sisältyvän valvontatyön ohel-la tarjota pienille ja keskisuurille yri-tyksille ja yhteisöille asiantuntija-apua yritystoimintaan liittyvissä kysymyk-sissä. Tilintarkastuksen kansallises-sa sääntelyssä noudatettavien periaat-teiden ja käytäntöjen tulisikin perus-tua sellaiseen harkintaan, että tilintar-kastuksen houkuttelevuus monipuo-lisena palveluammattina säilyy vähin-täänkin nykytasolla.

Tilintarkastusta koskevan EU-sään-telyn (tilintarkastusdirektiivi ja -ase-tus) tiukentuvien suuntaviivojen ja kannanottojen selvittyä pohjoismai-set tilintarkastajayhdistykset käynnis-tivät yhteisen keskustelun direktiivin

ja asetuksen vaikutuksista pienten ja keskisuurten yritysten tilintarkastuk-seen. Pohjoismaisen Tilintarkastajalii-ton (Nordiska Revisorsförbundet) teh-täväksi annettiin valmistella pk-yritys-ten tilintarkastuksiin nykyisiä ISA-standardeja paremmin soveltuva eril-linen standardi sen jälkeen, kun yhtei-sesti oli todettu, että saatavilla ei ole käyttökelpoisia tulkintoja kansainvä-listen tilintarkastusstandardien skaa-lautuvuudesta ja suhteellisesta sovel-tamisesta.

Tärkeänä motivoijana hankkeelle on myös ollut mm. IAASB:n puheen-johtajalta professori Arnold schil-deriltä saatu positiivinen kannustus tuottaa pohjoismaisella tasolla näke-mys tästä asiasta.

tilintarkastuksesta pk-yrityksessä Tilintarkastuspalvelun kysyntä poh-jautuu yleisesti ottaen tarpeeseen saa-da luotettavaa ja riippumatonta infor-maatiota päätöksentekoa varten. Vir-heellinen taloudellinen informaatio voi johtaa esimerkiksi korkeampaan rahoituskustannukseen.

Yleisesti EU:n alueella ja muualla maailmassa pienet ja keskisuuret yri-tykset ovat vapautettuja lakisääteises-tä tilintarkastuksesta. Tilintarkastuk-sen kustannus on yleisesti ottaen arvi-oitu korkeammaksi kuin tarkastuksen tuottama taloudellinen hyöty, joka voi-taisiin saada alentuneina rahoituskus-tannuksina.

Pohjoismaissa on edellä kuvatusta poiketen pidetty kiinni suhteellisen laajasta yrityksiä ja yhteisöjä koskevas-ta lakisääteisestä tilintarkastusvelvolli-suudesta. Lakisääteinen tilintarkastus on nähty yhtenä keskeisenä toiminto-na, jolla pyritään mm. varmentamaan yritysten tilinpäätösten luotettavuut-ta. Yhteiskunnan näkökulmasta laki-sääteinen tilintarkastus on ollut kus-tannustehokas funktio, jonka ansios-ta esimerkiksi veroja muiden viran-omaisten resursseja on voitu vapauttaa muuhun toimintaan.

lakisääteiselle tilintarkastukselle ase-tut toimittamisvelvollisuuden alara-jat poikkeavat huomattavasti pohjois-maisista tilintarkastusvelvollisuuden alarajoista. Suomen kansallisessa lain-säädännössä esitetään, että pienen yri-tyksen ylärajat tulevat olemaan liike-vaihdon osalta 12 miljoonaa euroa, ta-seen loppusumma 6 miljoonaa euroa ja 50 henkilöä. Meillä kansallisesti on säädetty, että tilintarkastusta koskevat kynnysarvot ovat 0,2 milj. euron liike-vaihto, taseen loppusumma 0,1 milj. euroa ja 3 henkilöä.

eU:n hyväksymismekanismi isa-standardeille puuttuuVuonna 2014 hyväksytty tilintarkas-tusdirektiivi pitää yhtenä lähtökohta-naan, että lakisääteinen tilintarkastus pohjautuu käytännössä EU:n hyväk-symiin ISA-standardeihin. EU-tasoi-sesti hyväksyttyjä kansainvälisiä tilin-tarkastusstandardeja ei ole olemassa, vaikka direktiivissä johdonmukaises-ti viitataankin IAASB:n hyväksymiin kansainvälisiin tilintarkastusstandar-deihin (ISA).

Pohjoismainen työryhmä on tunnis-tanut, että lainsäädännöllisesti pienten yritysten tilintarkastukseen soveltuva oma tilintarkastusstandardi on ns. kan-sallinen standardi, ts. heti, kun EU:ssa on yhteisesti hyväksytyt ISA-standar-dit, lakkaa kaikkien kansallisesti annet-tujen tilintarkastusstandardien sovel-taminen osana hyvää tilintarkastusta-paa. Tällä hetkellä tiedossa ei ole, mis-sä aikataulussa komissio mahdollises-ti on käynnistämässä ISA-standardien hyväksymismenettelyn.

Voimassa olevien normien näkökul-masta valtaosa, ehkäpä yli 98 % Suo-messa toimivista yrityksistä, on ns. pie-niä yrityksiä. Tilinpäätösdirektiivi pi-tää yhtenä lähtökohtanaan sitä, että pienet yritykset on kokonaan vapau-tettu lakisääteisestä tilintarkastukses-ta, ellei kansallinen lainsäädäntö tai yh-tiöjärjestys edellytä ns. vapaaehtoista ti-lintarkastusta. Kansallisesti voitaneen arvioida, että Suomen lainsäädäntöön

ei välittömästi olla sisällyttämässä ti-linpäätösdirektiivin mukaisia tilintar-kastusvelvollisuuden alarajoja.

Kun ISA-standardien soveltaminen mm. tilintarkastusvelvollisten yritys-ten ja yhteisöjen pienen koon takia on osoittautunut haasteelliseksi, on tärkeä selvittää, mitä kansallisia vaihtoehtoja on olemassa järkevällä tavalla toteute-tun, laadultaan korkeatasoisen ja kui-tenkin kustannuksiltaan kohtuullisen tilintarkastuksen toimittamiseksi pie-nille yrityksille ja yhteisöille.

tilintarkastuspalvelujen jatkuvuuden turvaaminen pk-yhtiöissä Pohjoismaiset tilintarkastajayhdistyk-set ovat arvioineet, että EU:ssa hyväk-syttyjen kansainvälisten tilintarkas-tusstandardien puuttuessa pienten ja keskisuurten yritysten lakisääteisen ti-lintarkastuksen tulisi pohjautua kan-salliseen hyvään tilintarkastustapaan.

Mikäli pohjoismainen tilintarkastus-standardi saa taakseen ns. kentän hy-väksynnän, voidaan olettaa, että stan-dardista tulee yksi hyvän tilintarkas-tustavan lähde.

Standardihankkeella tavoitellaan en-nen muuta jatkuvuutta tilintarkastus-palveluille pk-kentässä. Mutta ennen kaikkea Pohjoismaisen Tilintarkastaja-liiton valmistelema pk-standardi on näh-tävä tilintarkastajien ammattikunnan yhteisenä avauksena, jolla pyritään luo-maan edellytykset taloudellisen rapor-toinnin laadukkaaseen varmennukseen myös pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä.

Pienten yritysten tilintarkastusstan-dardin – standard for Audits of small Entities (sAsE) – tulisi siis aluksi saa-vuttaa asema yhtenä hyväksyttynä hy-vän tilintarkastustavan lähteenä, kun viranomainen tai muut tilintarkastus-valvontaa suorittavat tahot arvioivat ti-lintarkastuksen laatua ja tilintarkasta-jan toimintaa. Toiseksi SASE-standardin

onko mahdollista keventää audit-is-audit -periaatteella? Edesmennyt professori Edward An-dersson totesi vuonna 2010 TEM:n jul-kaisussa ”Tilintarkastajajärjestelmän uudistaminen – selvitysmiehen ra-portti” koskien tilintarkastajajärjestel-män uudistamista, että ”jos tilintarkas-tusvelvollisuuden alarajaa ei nosteta, on silti syytä pohtia kysymystä, onko mahdollista keventää tilintarkastusta niiden yritysten kohdalla, joilla on ti-lintarkastusvelvollisuus vain Suomen lain, muttei EU-direktiivin mukaan”.

Tilintarkastuksen keventämisellä Andersson ei käsitykseni mukaan kui-tenkaan tarkoittanut mahdollisuutta esimerkiksi ns. review-tasoisen tarkas-tuksen suorittamiseen vaan hänen läh-tökohtansa mitä ilmeisemmin oli tun-nustettu periaate ”an audit is an audit”. Tilintarkastusdirektiivin lähtökohtana on edelleenkin sama periaate siten, että myös jäsenvaltioissa ns. vapaaehtoiset tilintarkastukset tulee suorittaa nou-dattaen direktiivissä mainittuja stan-dardeja ja periaatteita.

Pohjoismainen pienten ja keskisuur-ten yritysten ja yhteisöjen kansallista tilintarkastusstandardia valmisteleva työryhmä on pitänyt yhtenä lähtökoh-tana laajan tilintarkastusvelvollisuu-den säilyttämistä. Työryhmäkeskuste-luissa on päädytty siihen, että pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteisöjen tilintarkastuksen tulee pohjautua ko-keneen tilintarkastajan suorittamaan ammatilliseen harkintaan ja siltä poh-jalta suoritettavaan tarkastustyöhön.

Tilintarkastuksen keventäminen on työryhmän käsityksen mukaan mah-dollista toteuttaa ”tekemällä tilintar-kastuksesta jälleen hauskaa”, ts. suun-taamalla tarkastustoimenpiteet olen-naisuuden ja suhteellisen riskin näkö-kulmasta oikein.

tilintarkastusrajat ja sovellettavat standardit uusien direktiivien valossaEuroopan Unionin vuonna 2013 hy-väksymässä tilinpäätösdirektiivissä


tulisi saavuttaa asema, jossa sen katso-taan olevan yhteensopiva ISA-normis-ton kanssa (ISA-compatible). Sen saavut-tamiseksi pohjoismainen työryhmä on antanut ulkopuolisille tahoille toimek-siannon arvioida SASE-standardiluon-nosta suhteessa ISA-standardissa esitet-tyihin pakollisiin vaatimuksiin.

kansainvälisiä standardeja Tilintarkastusstandardeista tunne-tuimpia ovat

AICPA:n julkaisemat tilintarkastus-standardit (AICPA Auditing Stan-dards) koskien Yhdysvalloissa toi-mivia tilintarkastajia, jotka tarkas-tavat yksityisiä, ei-listattuja yhtiöitä

IAASB:n (IFAC) julkaisemat kan-

sainväliset tilintarkastusstandar-dit (ISA), joiden tavoitteena on yh-tenäistää eri maissa noudatettavaa tilintarkastustapaa mm. siten, että IFAC:n jäsenenä olevat kansalliset tilintarkastajayhdistykset suositta-vat ISA-standardien soveltamista

PCAOB:n julkaisemat tilintarkastus-standardit, jotka koskevat Yhdysval-loissa listattujen julkisten yhtiöiden tilintarkastusta.

Näiden standardien lisäksi on olemas-sa koko joukko eri maiden tilintarkas-tajayhdistysten tai muiden toimielin-ten laatimia ja hyväksymiä tilintarkas-tusstandardeja, joita sovelletaan mm. EU:n alueella suoritettavissa tilintar-kastuksissa.

sase-standardin pääkohdatPohjoismaisen tilintarkastusstandardin kehittäminen pohjautuu NRF:n työryh-mässä muodostuneeseen näkemykseen siitä, mitä toimenpiteitä pienen ja kes-kisuuren tilintarkastuksen tulisi sisäl-tää. Keskeisimmiksi lähtökohdiksi nou-sivat liiketoiminnan ymmärtäminen, vastuullisen tilintarkastajan suoritta-ma ammatillinen harkinta ja riskin kä-site sekä luonnollisesti johtopäätösten ja kannanottojen perustaksi tarvittavan tilintarkastusevidenssin laatu ja määrä.

Pienten ja keskisuurten yritysten ti-lintarkastuksesta annettava tilintarkas-tajan raportti nimettiin tilintarkastus-kertomukseksi, joka sisältää positiivi-sen lausunnon tilintarkastuksen koh-teena olevasta yrityksestä tai muusta

yhteisöstä. Pohjoismainen työryhmä on arvioinut, että SASE-standardi to-dennäköisesti tulee nostamaan nykyi-sestään pienten ja keskisuurten yritys-ten tilintarkastuksen laatua.

Pohjoismaisen työryhmän kannan-otot ovat siten varsin samanlaiset kuin professori Anderssonin vuonna 2010 esittämät näkemykset. Tilintarkastuk-sen ”keventäminen” ei tarkoita siirty-mistä review-tyyppiseen raportoin-tiin vaan yleisenä lähtökohtana on au-dit is an audit -periaatteesta kiinni pi-täminen. Pohjoismainen työryhmä on arvioinut, että SASE-standardi todennä-köisesti tulee nostamaan nykyisestään tilintarkastuksen laatua.

Pohjoismaisen tilintarkastusstan-dardin keskeisiin periaatteisiin kuulu-vat ammatillisen harkinnan ohella pyr-kimys kohtuulliseen varmuuteen, tilin-tarkastusriskin huomioon ottaminen, olennaisuus ja tarkoitukseen soveltu-van riittävän evidenssin hankinta. Näi-den periaatteiden valossa esitys pohjois-maiseksi standardiksi ei siten eroa muis-ta tilintarkastusalan keskeisistä standar-deista kuten ISA, US GAAS, PCAOB jne.

moderni prosessinäkemys riskilähtöisestä tarkastuksestaTilintarkastusstandardin rakenne poh-jautuu yhteen standardiin, joka kattaa nykyaikaisen prosessinäkemyksen ris-kilähtöisestä tilintarkastuksesta. Stan-dardi on muotoiltu siten, että pakolli-siksi vaatimuksiksi on kirjoitettu vain sellaiset asiat, jotka tähtäävät tilintar-kastuksen korkeaan laatuun.

Keskeistä on ymmärtää ja dokumen-toida kaikki toimenpiteet, jotka toteu-tetaan pohjautuen vastuullisen tilin-tarkastajan ammatilliseen harkintaan. Tärkeää standardin soveltamisessa tu-leekin olemaan nimenomaisesti vas-tuullisen tilintarkastajan ammatilli-sesta harkinnasta johtuvien kannan-ottojen dokumentointi.

Standardin lähtökohdiksi on myös määritelty alan keskeiset eettiset vaa-timukset ja ISQC 1 -standardin sisältö. SASE-standardin terminologia ja sanas-

to noudattavat yleisesti eri tilintarkas-tusstandardeissa käytettyjä vakiintu-neita termejä ja käsitteitä. Työryhmäs-sä on arvioitu, että oman terminologian kehittäminen aiheuttaisi sekaannusta verrattuna siihen, että termistö on yhte-neväinen muiden alaa koskevien stan-dardien kanssa.

Sisäisen valvonnan näkökulmasta SASE-standardin eräänä lähtökohtana on ollut olettamus, että pienet ja keski-suuret yritykset ovat useimmissa tapa-uksissa yhden henkilön tai lukumääräl-tään erittäin rajoitetun joukon omista-mia yrityksiä. Johto/omistaja yhtäältä käytännössä valvoo päivittäin kaikkea toimintaa ja varojen käyttöä, mutta yh-täällä johdolla/omistajalla on käytän-nössä aina mahdollisuus ohittaa kaik-ki keskeiset avainkontrollit.

Tilintarkastuksen kannalta tehokas tapa tilintarkastusevidenssin hankki-miseksi on standardissa arvioitu sub-stanssitarkastukseen pohjautuva tar-kastustapa. Mikäli tilintarkastuksen suorittaminen perustuu sisäisen val-vonnan dokumentointiin ja testauk-seen, on SASE-standardin lähtökohta-na COSO-kuutioon pohjautuva lähes-tymistapa sisäisen valvonnan järjestä-misestä.

mitä seuraavaksi?Luonnos pohjoismaiseksi SASE-tilin-tarkastusstandardiksi on parhaillaan eri sidosryhmien arvioitavana kaikissa Pohjoismaissa. Pohjoismaisen Tilintar-kastajaliiton jäsenyhdistykset ovat pe-rustaneet maakohtaisia Focus-ryhmiä, joissa kussakin on 10-20 tilintarkasta-jaa arvioimassa standardin sisältöä ja mahdollisia kehittämistarpeita ennen lopullisen standardin julkaisemista.

Samanaikaisesti NRF käy keskuste-lua pohjoismaisten tilintarkastusstan-dardeja julkaisevien tahojen ja laadun-valvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Keskustelujen tavoitteena on saada sidosryhmien kannanotot sil-le, voidaanko SASE-standardia sovel-taa EU-direktiivin tarkoittamana ns. kansallisena tilintarkastusstandardi-

na pienten ja keskisuurten yritysten tilintarkastuksessa.

Tilintarkastusstandardin luonnok-sen esittelyn pohjalta käydyt keskus-telut alan valvojien kanssa vahvistavat näkemystä, että tilintarkastusdirektii-vin näkökulmasta juuri nyt on oikea aika selvittää mahdollisuudet SASE-standardin mahdolliseksi implemen-toinniksi pohjoismaissa.

Pohjoismainen Tilintarkastajaliit-to toimii aktiivisesti myös IAASB:n suuntaan. SASE-standardi on esitel-ty IAASB:n hallitukselle toukokuussa 2015 ja kesäkuussa standardi esitellään IFAC:n SMP-komitealle. On mahdollis-ta, että IAASB:n tekniset asiantuntijat tulevat arvioimaan standardin ja an-tamaan siitä oman lausuntonsa. Työ-ryhmän tavoitteena olisi ensi vaiheessa saada IAASB:lta kannanotto, jonka mu-kaan SASE-standardi ei ole sisällöltään ristiriidassa ISA-standardien kanssa.

Pohjoismainen työryhmä on tunnis-tanut myös sellaiset alalla toimivien nä-kemykset, joiden mukaan ammatissa toimivilla tilintarkastajilla ei ole eri-tyistä tarvetta SASE-standardille, kos-ka ISA-standardien joustava soveltami-nen on mahdollista jo tälläkin hetkellä.

Tavoitteena ei ole synnyttää vastak-kainasettelua SASE:n ja ISA-standardi-en välille vaan päinvastoin löytää poh-joismaisella tasolla yhteinen näkemys toimittaa pienten ja keskisuurten yri-tysten ja yhteisöjen lakisääteinen tilin-tarkastus nykyistä laadukkaammin ja varmistaa, että vastuullisen tilintarkas-tajan ammatilliseen harkintaan poh-jautuvat kannanotot tulevat asianmu-kaisesti dokumentoitua erityisesti suh-teessa tilintarkastuksen riskiin mutta myös laadunvalvonnan odotuksiin.

KHT Tapani Vuopala on Suomen Tilintarkastajat ry:n edustaja SASE-standardia valmistelevassa NrF Joint Project Audit Standard for SMEs -työryhmässä.

Pohjoismaisen tilintarkastus-standardin rakenneP ohjoismainen tilintarkastusstandardi SASE (Standard for

Audit of Small Enterprises) koostuu kuudesta luvusta:

I Riippumattoman tilintarkastajan yleiset tavoitteetII Tilintarkastustoimeksiannon hyväksyminen ja

toimeksiannon jatkaminenIII SuunnitteluIV Riskien arviointiV Tilintarkastajan toimenpiteet arvioituihin riskeihin

vastaamiseksiVI Johtopäätökset ja raportointi

Standardin ensimmäisessä luvussa on esitetty ammatillista skeptisyyttä ja harkintaa koskevat vaatimukset sekä muut yleiset vaatimukset tilintarkastajalle kuten laadunvalvon-taan liittyvät asiat, tilintarkastusevidenssiä ja dokumentoin-tia koskevat keskeiset vaatimukset ja lähtökohdat. Lisäksi ensimmäisessä luvussa on käsitelty kysymystä tilintarkas-tajan kannanottojen esittämisestä hallintoelinten jäsenille.

Luvut 2 ja 3 käsittelevät tilintarkastustoimeksiannon hal-lintoon ja tilintarkastuksen suunnitteluun liittyvät asioita.

Keskeisiä kysymyksiä ovat luonnollisesti tilintarkastustoi-meksiannon hyväksymiseen liittyvät asiat ja tilintarkastuk-sen laajuus sekä olennaisuuteen liittyvät asiat.

Pohjoismaisen tilintarkastusstandardin eräänä lähtökoh-tana pidetään kansalliseen lainsäädäntöön liittyvien säännös-ten ja määräysten soveltamista, kun kysymyksessä on esimer-kiksi toimeksiantoon liittyvät vastuut ja roolit eri osapuol-ten kesken.

Olennaisuuden määrittelystä työryhmässä on keskusteltu runsaasti. Tämänhetkinen lähtökohta olennaisuuden määrit-telyyn on se, että olennaisuus voidaan määritellä tilinpäätök-sestä yhtenä lukuna.

Luvussa 4 ”Riskien arviointi” on kuvattu keskeiset riskien arviointiin liittyvät lähtökohdat ja toimenpiteet. SASE-stan-dardi korostaa keskeisesti tarkastuskohteen liiketoiminnan ymmärtämistä sekä olennaisen virheen mahdollisuuden tun-nistamista ja arvioimista.

Tilintarkastajan toimet liittyen arvioituihin riskeihin on selostettu luvussa 5.

Luku 6 käsittelee tilintarkastajan kannanottoja ja rapor-tointia.


tiEtosuojA

T ietosuojalainsäädäntöm-me on jo kypsässä iässä – henkilötietodirektiivin valmistelu alkoi 1990-lu-vun alkupuolella ja kan-

sallinen, direktiiviin perustuva henki-lötietolakimmekin on ollut voimassa jo vuodesta 1999. Maailma on muuttu-nut kahdenkymmenen vuoden aikana radikaalisti, ja vaikka vanhat tietosuo-jan periaatteet ovat edelleen valideja, on korkea aika päivittää lainsäädäntö vastaamaan nykyajan haasteita.

riskilähtöinen toimintatapa Euroopan unionissa valmistellaan par-haillaan mittavaa tietosuojan lainsää-däntöuudistusta. Uuden tietosuoja-ase-tuksen vaatimukset tulevat edellyttä-mään organisaatiolta muutoksia niin strategiaan kuin myös ajattelutapaan.

MIKKO VIEMErö

Tietosuoja-asetus riskienhallinnan työvälineeksiraskailtakin tuntuvista tietosuoja-asetuksen vaatimuksista on punottavissa hallinnointimalli, joka nivoutuu organisaation yleiseen johtamis- ja riskienhallintajärjestelmään.

Asetus tuo lisää velvoitteita rekisterin-pitäjille, joten organisaation kehitys-tarpeet onkin syytä analysoida mah-dollisimman pikaisesti. KPMG:n syk-syllä 2014 tekemä tietosuojaselvitys antoi viitteitä siitä, että suomalaisten rekisterinpitäjien tietosuojan kypsyys-taso ei ole riittävä edes nykyvaatimuk-siin peilaten. Kehitystyö ja sisäinen ar-viointi kulkevat aina käsi kädessä, jo-ten organisaation riskienhallintafunk-tion on myös hyvä valmistautua tule-vaan murrokseen.

Teknisen kehityksen nopeuden ja toisaalta lainsäädäntöprosessin kan-keuden takia sääntely on väistämättä laadittava yleiselle tasolle, jolloin pää-tökset henkilötietojen teknisen suo-jaustason riittävyydestä jäävät viime kädessä kunkin rekisterinpitäjän teh-täväksi. Tietosuoja-asetus edellyttää re-

KU

VA: M

Vph

otos

tock


kisterinpitäjiltä riskilähtöistä päätök-sentekoa kontrolliympäristön oikein mitoittamiseksi.

Organisaatioiden käsittelemien hen-kilötietojen arkaluonteisuus vaihtelee suuresti toiminnan luonteen mukaan. Täten myös tietojen suojaamiskeinot sekä henkilötietojen käsittelyprosessit ja käytänteet tulee olla oikein mitoite-tut tiedon arkaluonteisuuteen ja nii-hin kohdistuviin, suunnitteluvaihees-sa analysoituihin riskeihin nähden. Esi-merkiksi potilastietojen suojaksi tulee rakentaa tiukempi kontrolliympäristö kuin esimerkiksi yhdistyksen jäsentie-tojen suojaksi. Kontrolliympäristön si-säisen tai ulkoisen arvioinnin laajuu-den ja tarkkuuden tulee vastata vaadit-tavaa suojaustasoa.

Vaikutusten arviointiAsetuksen myötä tietosuojan asema osana yrityksen sisäistä riskienhallin-taa korostuu. Sisäisten ja ulkoisten tie-tosuoja- ja tietoturvariskien arvioinnin tulee olla etukäteistä mutta myös jat-kuvaa. Teknologia, prosessit ja käy-tänteet tulee rakentaa riskianalyysien pohjalta tietosuojavaatimukset alusta lähtien huomioiviksi (”Privacy by de-sign” ja ”Privacy by default”).

Yhtenä riskianalyysin muotona re-kisterinpitäjän on jatkossa suoritettava nk. vaikutusten arviointi (”Privacy Im-

pact Assessment”) otettaessa käyttöön uusia henkilötietojen käsittelymuoto-ja tai mahdollisia tietosuojariskejä sisäl-täviä uusia palveluja. Arvioinnin myö-tä pyritään varmistamaan, että rekiste-rinpitäjä on tietoinen uuden käsittely-muodon aiheuttamista rekisteröityjen yksityisyyteen kohdistuvista riskeistä. Tarkoituksena on myös varmistaa, että rekisterinpitäjä ryhtyy tarvittaviin toi-miin riskien pienentämiseksi hyväksyt-tävälle tasolle.

tilivelvollisuus ja sidosryhmäraportointiJo olemassa olevan huolellisuusvel-voitteen laajennuksena asetus esittelee ensi kertaa tietosuojalainsäädännössä nk. tilivelvollisuuden periaatteen (ac-countability). Sen mukaan rekisterin-pitäjän tulee toimia suunnitelmalli-sesti ja todistettavasti, mikä tarkoit-taa esim. henkilötietojen ja -rekisteri-en kartoittamista, tiedon omistajuuden määrittelyä, tietovirtojen kuvaamista sekä yleisesti vaatimustenmukaisten prosessien ja käytänteiden suunnitte-lua ja dokumentointia.

Asetus myös velvoittaa rekisterinpi-täjiä viestimään sidosryhmilleen aktii-visesti ja läpinäkyvästi tietosuojavaati-musten noudattamisesta ja toteuttami-sesta. Soveltuva työkalu sidosryhmära-portointiin voi olla esimerkiksi nk. tie-

totilinpäätös, jonka on tarkoitus antaa kuva mm. tietojenkäsittelyn nykytilas-ta, tietovarannoista sekä tietosuojan ja tietoturvan toteutumisesta.

johdon vastuu tietosuojasta korostuu Tietosuojan toteuttaminen kuuluu toi-mivan johdon vastuulle. Johdon tulee pystyä tarvittaessa myös osoittamaan, että organisaatio on toiminut huolelli-sesti asetuksen vaatimusten ja laajem-min, hyvän hallintotavan mukaisesti. Tietosuojan merkitys johdon asialis-talla kasvanee vastaisuudessa, koska mm. valvontaviranomaisten toimival-taa laajennetaan hallinnollisen seuraa-musmaksun määräämiseksi asetuksen vastaisista toimista sekä velvollisuuk-sien laiminlyönneistä.

Sanktioiden uhka liittyy myös suo-raan tilivelvollisuuden toteuttami-seen. Jos esimerkiksi tietomurron koh-teeksi joutuneen organisaation henki-lötietoja päätyy vääriin käsiin, arvioi-daan tuottamuksellisuutta ja mahdol-lisia sanktiota sen valossa, miten or-ganisaatio pystyy osoittamaan toimi-neensa vaatimusten mukaisesti, riski-arvionsa pohjalta. Henkilötietovuo-doilla on taipumus nousta julkisuu-teen, minkä vuoksi organisaation on maineriskinsä hallitsemiseksi ja ku-luttajien luottamuksen ylläpitämi-seksi huolehdittava riskienhallintan-sa tehokkuudesta.

tarkastettavuus ja toimien arviointiKontrollifunktion näkökulmasta tili-velvollisuuden toteuttaminen paran-taa organisaation tarkastettavuutta. Tarkastuksissa tyypillisesti vaaditta-vaa todistusaineistoa syntyy kehittä-misvaiheessa hallinnoinnin rakentei-den selkiintyessä sekä toimintoja do-kumentoitaessa.

Tyypillinen kehittämisprojekti pi-tää sisällään niin kypsyystason nyky-tilan arvioinnin, riskianalyysin kuin kehityssuunnitelman toteutuksen-kin, mikäli organisaation oletettu kyp-

syystaso tietosuojan hallinnoinnissa on matala. Kehityssuunnitelma laaditaan usein monivaiheiseksi, jotta resurssit pystytään ensimmäiseksi suuntaamaan kriittisimpien puutteiden korjaami-seen. Kehityssykli pitää sisällään kor-jaustoimenpiteiden onnistumisen ar-vioinnin. Kypsässä tietosuojan hallin-noinnissa toimintojen arvioinnin tu-loksia hyödynnetään jatkuvana kehi-tysprosessina.

Tietosuoja-auditoinnissa pyritään saamaan mahdollisimman objektiivi-nen kuva mm. organisaation tietosuo-jan johtamisesta ja politiikoista, henki-lötiedon elinkaaren hallinnasta, henki-lötietojen käsittelyn käytänteistä ja ul-koistussopimuksista. Tarkastelun kes-kipisteessä ovat myös rekisteröityjen oikeuksien toteutuminen ja muut ns. compliance-asiat. Vaatimukset johde-taan yleensä lainsäädännöstä, ja niitä voidaan täydentää esimerkiksi tieto-

turvavaatimuksin, jotka pohjautuvat alalla yleisesti noudatettaviin standar-deihin.

tietosuojasta kilpailuetuYksittäisistä, raskailtakin tuntuvis-ta tietosuoja-asetuksen vaatimuksis-ta on punottavissa hallinnointimal-li, joka integroituu organisaation ylei-seen johtamis- ja riskienhallintajärjes-telmään. Oleellista on, että tietosuojaa jatkossa johdetaan asianmukaisesti ja sen hallinnointiin osoitetaan riittäväs-ti resursseja.

Tulevaisuuden markkinoilla tieto-suoja on kilpailuetu, joten liiketoimin-nan tulee toimia muutoksen ajurina. Oikein toteutettuna tietosuoja onkin toiminnan mahdollistaja eikä sen este. Organisaation johdon tietämys ja tuki tietosuojalle on tällöin välttämätöntä samoin kuin henkilöstön riittävä osaa-minen tietosuojakysymyksissä.

Uusi tietosuoja-asetus voimaan 2018?

Tietosuoja-asiantuntija Mikko Viemerö, KTL, CIPP/E, CIPM toimii myös tietoturvakonsulttina KPMG Oy Ab palveluksessa.

Euroopan unionissa valmisteilla oleva tietosuo-jan lainsäädäntöuudistus on saanut osakseen lobbauksen ja muutosehdotusten vyöryn. Eu-

roopan Unionin yleinen tietosuoja-asetus, josta ko-missio antoi ensimmäisen ehdotuksensa tammikuus-sa 2012, on tätä kirjoitettaessa Euroopan unionin neu-voston käsittelyssä, ja syksyllä siirryttäneen sovitta-maan kantoja yhteen Euroopan parlamentin kanssa.

Parlamentti on omaksunut hyvin perusoikeuspai-notteisen linjan, jota on elinkeinoelämän ja myös julkis-hallinnon suunnalta arvosteltu kovin sanoin velvoitteil-taan liian raskaaksi. Neuvosto on tiettävästi pehmentä-mässä lukuisia vaatimuksia, siksi näkemysten yhteen-sovittamisesta on odotettavissa hankalaa.

Epävirallinen tavoite asetuksen voimaansaattamisel-le on edelleen kuitenkin asetettu vuoden vaihteeseen. Vuoden vaihteesta alkaa vielä lukkoon lyömätön siir-tymäkausi, jonka jälkeen asetus olisi yhtäläisesti kaik-kia EU:n alueella toimivia ja EU:n kansalaisille tietoyh-teiskunnan palveluja tarjoavia rekisterinpitäjiä velvoit-tavaa oikeutta arviolta vuoden 2018 alusta.

Valvonta ensi sijassa kansalliselle viranomaiselle Lainsäädäntöuudistuksen tavoitteina on henkilötietojen vapaan liikkuvuuden turvaamisen lisäksi unionin alu-een tietosuojalakien harmonisointi sekä kuluttajan tieto-suojan parantaminen. Merkittävää uudessa lainsäädän-nössä on sen yleinen sovellettavuus. Toisin kuin direk-tiivejä, EU-asetuksia ei implementoida kansalliseen lain-säädäntöön vaan ne ovat suoraan sovellettavaa oikeutta.

Yhtenäiset pelisäännöt helpottavat rekisterinpitäji-en toimintaa, sillä nykytilanteessa yli rajojen toimivil-le organisaatioille syntyy merkittäviä kustannuksia eri jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavien tietosuojasään-nösten takia. Täysharmonisointiin ei vieläkään pääs-tä, koska valvonta ja lainsäädännön tulkinta jää ensi si-jassa kansallisten tietosuojaviranomaisten tehtäväksi.

Asetuksessa on tästä syystä pyritty luomaan meka-nismeja soveltamisen yhtenäistämiseksi. Esimerkiksi laintulkinnan tueksi perustetaan Euroopan tietosuoja-neuvosto sekä nk. yhden luukun järjestelmä (one-stop shop) toimivallan selkiyttämiseksi.


sisäiNEN tArkAstus

Sisäinen tarkastuksen teh-tävänä on arvioida lakien noudattamista organisaati-on sisällä sekä riskien hal-linnan tasoa ja organisaati-

on kyvykkyyttä noudattaa ulkopuolel-ta tulevia uusia vaatimuksia. Arviointi ja suositusten antaminen edellyttävät vaatimusten vaikutusten analysointia organisaation omasta näkökulmasta sekä kykyä tiivistää ja viestittää vaati-muksista organisaation sisällä.

asetuksen vaikutuksia arvioitava kokonaisvaltaisestiTuleva EU:n tietosuoja-asetus koskee jo-kaista henkilötietoja käsittelevää organi-saatiota ja vaatii arviointia asetuksen vai-kutuksista omaan organisaatioon ja toi-mintamalleihin yhteistyökumppanei-den välillä. Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkea sellaista tietoa, jolla henkilö voi-daan yksilöidä. Henkilötiedoiksi voidaan katsoa myös henkilön käytössä olevien laitteiden, esimerkiksi puhelimen, tieto-koneen ja auton, yksilölliset tunnisteet.

Tietosuoja-asetusta on valmistel-tu pitkään. Asetus ei sisällöllisesti tuo mukanaan merkittäviä uusia asioita, joita ei jo sisältyisi kansalliseen henki-lötietolakiin. Henkilötietolain mukaan yleisiä henkilötietojen käsittelyn peri-aatteita ovat esimerkiksi:

suunnittelu- ja huolellisuusperiaate tarpeellisuusvaatimus tietojen hävittäminen tarkastus- ja korjausoikeus tietoturva- ja vaitiolovelvollisuus.

Uusia asioita ovat organisaatiokohtaisen tietosuoja-

vastaavan nimeäminen ilmoitusvelvollisuus tietosuojarik-

keistä henkilötietoon liittyvät palvelut ku-

ten tietojen siirrettävyys (data porta-bility)

organisaatioon kohdistuvat sanktiot

Erityisesti merkittävät taloudelliset ris-kit ja ilmoitusvelvollisuuksiin liittyvät

maineriskit ovat saaneet yritykset kiin-nostumaan tulevasta asetuksesta. Or-ganisaation tulee pystyä osoittamaan, että henkilötietojen käsittely on lain mukaista. Suomen nykylainsäädän-töön verrattuna organisaatioille tulee lisäksi velvollisuus ilmoittaa tietosuo-jaloukkauksista rekisteröidylle henki-lölle sekä viranomaisille.

Tietosuojavelvoitteiden laimin-lyöntiin liittyvät maksut ovat merkit-täviä kaiken kokoisille organisaatioil-le. Sanktiot voivat olla 2 % vuotuisesta liikevaihdosta tai vaihtoehtoisesti mil-joona euroa. Uutena ehdotuksena on sanktioiksi ehdotettu 5 % vuotuisesta liikevaihdosta tai vaihtoehtoisesti sata miljoonaa euroa.

tietosuoja-asetuksen tuloon voi jo valmistautuaEU-asetus tulee voimaan velvoittava-na heti, kun se on hyväksytty EU-tasol-la. Asetuksen tuloa pidetään jo varma-na. Vaikka tietosuoja-asetuksen sisäl-tö ei ole vielä täysin selvillä, voivat or-ganisaatiot aloittaa siihen varautumi-sen. Hyvänä lähtökohtana toimii kan-sallisen henkilötietolain vaatimusten ja periaatteiden noudattaminen. Ny-kyiset velvollisuudet eivät tule poistu-maan tietosuoja-asetuksen voimaan-tullessa. Vaatimuksiin vastaaminen tulee mitoittaa henkilötietojen käsit-telyn laajuuden ja arkaluontoisuuden mukaisesti.

Tietosuoja-asetuksessa puhutaan accountability -periaatteesta. Henkilö-tietolainkin mukaisesti henkilötietoja voidaan kerätä ainoastaan laissa annet-tujen ehtojen täyttyessä. Käytännössä tämä on tarkoittanut, että henkilötie-tojen käsittelyn on tullut perustua la-kiin, käsittelijän ja rekisteröidyn väli-seen yhteyteen tai rekisteröidyn anta-maan suostumukseen.

Toimintaa kehittävien hankkeiden suunnitteluvaiheessa tehty arviointi to-teuttaa tietosuoja-asetuksen Privacy by design -periaatetta, jonka mukaan tie-tosuoja tulee olla sisäänrakennettua ja oletusarvoista. Arvioimalla hankkeet

Valmistautuminen tietosuoja-asetuksen muutoksiin riskien tunnistamista ja arviointia koskevat sisäisen tarkastuksen analyysit voivat avata uusiakin ovia olemassa olevan tiedon hyödyntämiseen.

SUVI KOUKI, TArJA MArTTI

KU

VA: M

Vph

otos

tock

ennen käynnistyspäätöstä myös tieto-suojan vaikutusten näkökulmasta (Pri-vacy Impact Assessment, PIA) välty-tään investoimasta hankkeisiin, jotka eivät noudata henkilötietolain – jatkos-sa tietosuoja-asetuksen - vaatimuksia.

Arviointia kannattaa tehdä myös suunniteltaessa muutoksia olemassa oleviin järjestelmiin ja prosesseihin, joissa käsitellään henkilötietoja tai yh-distellään henkilöön liittyviä tietoja eri lähteistä. Näin toimitaan usein esimer-kiksi kohdennetun markkinoinnin yh-teydessä.

kohti hallittua henkilötietojen käsittelyäTietosuoja-asetuksen ja henkilötietolain mukaan henkilötietojen käsittelyn tu-lee olla hallittua. Tietoja tulisi käsitellä suunnitelmallisesti ja niiden käytön tu-lisi olla dokumentoitua. Organisaation pitää pystyä osoittamaan ymmärryksen-sä henkilötiedon käsittelyn nykytilasta sekä suunnitelluista parannuksista.

Näihin huolellisuus- ja suunnittelu-periaatteiden vaatimuksiin voidaan va-rautua kuvaamalla henkilötiedon hal-linnan kokonaisuus (kokonaisarkki-tehtuuri) ja tuottamalla tietotilinpää-tös. Samalla luodaan edellytykset arvi-oida henkilötietojen hallintaan ja tie-tosuojaan liittyviä riskejä.

Tietotilinpäätöksellä viestitetään si-säisesti ja ulkoisesti esimerkiksi tarkas-tajille organisaation henkilötietojen kä-sittelystä ja kehityssuunnitelmista. Tie-totilinpäätöksen avulla voidaan osoit-taa, että organisaation henkilötietojen käsittely on lainmukaista. Tietotilinpää-töksen laadinta edellyttää hyvää koko-naiskuvaa sekä nykyisestä että tulevas-ta henkilötiedon hallinnan arkkitehtuu-rista, ymmärrystä lainsäädännön vaati-musten vaikutuksesta henkilötiedon kä-sittelyyn organisaatiossa sekä suunnitel-missa olevista kehityshankkeista.

Kokonaisarkkitehtuurilla kuvataan organisaation toimintaa eri näkökulmis-ta. Se tarjoaa kokonaiskuvaa sisäisistä ja ulkoisista tietovirroista sekä tiedon hyö-dyntämisestä palvelujen tuottamisessa.

ulkoiset tarkastajat, mikäli se on oikea-suhteista. Muita tietosuojan noudatta-misen kannalta tärkeitä lakeja ovat myös

laki yksityisyyden suojasta työelä-mässä eli työelämän tietosuojalaki (759/2004)

sähköisen viestinnän tietosuojalaki (515/2004).

tietosuojan tarkastus osaksi riskienhallintaaSisäisen tarkastuksen tehtäviin kuuluu myös sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan arviointi ja kehittäminen sekä riskitietoisuuden kasvattaminen. Ris-kienhallinta on jo aiemmin ollut osa vastuullista rekisterinpitäjän toimintaa.

Tietosuoja-asetuksen mukanaan tuo-mat sanktiot nostavat tietosuojariskin jokaisen organisaation merkittävien ris-kien joukkoon. Tietosuojaan kohdistu-vat riskit tulee tunnistaa ja arvioida. Or-ganisaation tulee tehdä päätös riskinhal-lintakeinoista: halutaanko tietosuojaan liittyviä riskejä välttää, poistaa, siirtää tai pienentää vai onko johto valmis ot-tamaan tietosuojariskejä kantaakseen.

Tietosuojan tarkastus tulisi liittää osaksi organisaation riskienhallintaa. Tarkastus auttaa tunnistamaan tie-tosuojaan liittyviä riskejä, tarvittavia kontrollimekanismeja, parannuskoh-teita ja suosituksia. Sisäinen tarkastus voi tehdä myös vastaavan tarkastuksen kuin valvova viranomainen tekisi. Tar-kastukset voidaan toteuttaa sisäisinä ar-viointeina organisaation oman sisäisen tarkastuksen tekemänä tai ostopalve-luna hankittavana sisäisen tarkastuk-sen palveluna.

tietotilinpäätös tarkastajan tukenaTietotilinpäätös ja kokonaisarkkiteh-tuurin kuvaukset ovat hyviä tietoläh-teitä sisäiselle tarkastajalle. Niiden tu-lisi antaa hyvä kokonaiskuva koko yri-tyksen toiminnasta, kuvata keskinäisiä riippuvuuksia ja siten uusien kehitys-hankkeiden muutosten vaikutusta eri osa-alueille.

Kuvausten avulla tarkastaja voi ar-vioida riskienhallinnan tasoa, kommu-nikoida tietosuoja-asetuksen merkitys-tä organisaation sisällä ja ulkoisille si-dosryhmille – myös tietosuojan tarkas-tusta tekeville viranomaisille.

Ennen tarkastuksia ja neuvonanto-ja sisäinen tarkastus voi aktivoida or-ganisaation tietosuojatietoisuutta yk-sinkertaisilla mutta haastavilla kysy-myksillä:

Missä prosesseissa ja mitä henkilö-

tietoja kerätään henkilöstä itsestään, laitteista, tapahtumista?

Mitä tarkoitusta varten henkilötie-toa kerätään ja talletetaan?

Missä henkilötietoja säilytetään ja miten tieto on suojattu?

Miten tietoja hyödynnetään, ylläpi-detään ja poistetaan käytöstä?

Mihin henkilötietoja luovutetaan? Miten henkilötiedonhallinta on do-

kumentoitu?

Konsultoiva rooli tietosuoja-asioissa sopii ja kuuluu sisäiselle tarkastuksel-le hyvin jo pelkästään asetuksen nou-dattamisen varmistamisen perusteel-la. Sisäiset tarkastajat ovat tottuneet esittämään tiivistetysti lakien ja uh-kien vaikutuksia omaan organisaati-oon erityisest johdolle raportoitaessa. Tietosuoja-asetus sanktioineen vaa-tii päätöksiä henkilötietoon liittyvi-en riskienhallinnan menetelmistä ja riskien ottamisesta. Analysointi voi tuottaa aivan uusia mahdollisuuksia olemassa olevan tiedon paremmasta hyödyntämisestä.

Suvi Kouki, DI, CISA; BDO Consulting Oy

Tarja Martti, FM, CISA; BDO Consulting Oy


Henkilötietoja koskevista tietovirroista voidaan tuottaa oma kokonaiskuvansa osoittamaan henkilötiedon hallittavuu-den nykytilaa, kehittämistarpeita sekä tukemaan henkilötiedon hallintaan liit-tyvää päätöksentekoa.

sisäinen tarkastus tietosuojan edistäjänäThe Institute of Internal Auditors – IIA:n – määritelmän mukaisesti sisäi-nen tarkastus on riippumatonta ja ob-jektiivista arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoimintaa, joka on luotu tuottamaan lisäarvoa organisaatiolle. Se tukee organisaatiota sen tavoittei-den saavuttamisessa tarjoamalla jär-jestelmällisen lähestymistavan organi-saation riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehok-kuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Tietosuojan huomioiminen kuuluu jokaisen työntekijän vastuulle. Johdolla on kokonaisvastuu henkilötiedon hal-linnasta ja tietosuojan asianmukaisesta tilasta. Tietosuojan kehittäminen on yh-teistyötä ja kuuluu useille tahoille – joh-dolle, tietoturvasta ja lakiasioista vastaa-ville, tietohallinnolle ja sisäiselle tarkas-tukselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa toimii tietosuojan asian-tuntijana sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (9.2.2007/159) annetun lain edellyttämä tietosuojavastaava.

Tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa esitetään, että ”controllerin” tulisi var-mentaa läpinäkyvällä tavalla tietosuo-ja-asetuksen vaatimusten noudattami-nen organisaation tietojenkäsittelyssä. Arvioinnissa tulee huomioida henki-lötietojen käsittelyn luonne, tarkoitus, laajuus, asiayhteys sekä yksilöihin koh-distuvat riskit.

Sisäisen tarkastuksen tehtäviin kuu-luu lakien noudattamisen arviointi. Tie-tosuojan kohdalla tietosuojan periaattei-den toteutumista on pitänyt arvioida jo henkilötietolain puitteissa. Ehdotukses-sa tietosuoja-asetukseksi mainitaan, että asetuksen noudattamisen tarkistamisen suorittavat riippumattomat sisäiset tai

P-AnalyzerTilinpäätösanalyysi-

ja ennusteohjelmisto.Info ja ilmaisversio

www.sbb.fi

Ilmoita 16.10.2015 ilmestyvässä

Balanssi-lehdessä!

Kysy tarjouksista ja toistoalennuksista osoitteessa:

[email protected]

Kotisivuiltamme www.balanssilehti.fi

löydät päivitettyä tietoa Balanssi-lehdestä ja ilmoittelusta.


tiliNtArkAstus

Eduskunnan lausuman pe-rusteella useita vuosia sit-ten käynnistetty tilintar-kastajajärjestelmän uudis-taminen saatiin vihdoin

päätökseen, kun Eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden tilintarkastuslain sekä lain julkishallinnon- ja talouden tilintarkastuksesta.

eU-reformin implementointi vielä vireillä Uudessa tilintarkastuslaissa säädetään kaikkien tilintarkastajien hyväksymi-sestä ja valvonnasta. Lakia julkishallin-non- ja talouden tilintarkastuksesta so-velletaan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastukseen, kun taas tilintar-kastuslaissa säädetään yksityisen sek-torin tilintarkastuksen sisällöstä. Lait tulevat voimaan 1.1.2016.

Tilintarkastusalan uudistukset ei-vät kuitenkaan lopu tähän, sillä tilin-

MIrJA FrAKTMAN, JArKKO rAITIO

tarkastajajärjestelmäuudistuksen li-säksi myös tilintarkastuksen sisältöä ja mm. tilintarkastajan riippumatto-muutta koskevia säännöksiä ollaan uu-distamassa. Työ- ja elinkeinoministeri-ön työryhmä on parhaillaan valmiste-lemassa uudistetun tilintarkastusdirek-tiivin sekä uuden EU-asetuksen kansal-lista täytäntöönpanoa. Näistä aiheutu-vat muutokset tilintarkastuslakiin tul-levat voimaan kesällä 2016.

tutkintojärjestelmän uudistaminenTilintarkastajien tutkintojärjestelmää uudistetaan siten, että kaikilla tilintar-kastajilla on jatkossa yhteinen perus-tutkinto (HT-tilintarkastaja), joka vas-taa suunnilleen nykyistä HTM-tutkin-toa. Perustutkinnon lisäksi on mah-dollista suorittaa yleisen edun kannal-ta merkittävän yhteisön tilintarkasta-jan erikoistumistutkinto (KHT-tilin-

Tilintarkastaja-järjestelmä uudistuuEnsi vuoden alusta voimaan astuvan tilintarkastus-lain myötä siirrytään uuteen tilintarkastajien tutkintojärjestelmään alan valvonnan siirtyessä Patentti- ja rekisterihallitukseen.


KU

VA: M

Vph

otos

tock

Tilintarkastuslautakunta ratkaisee asiat, joissa on kyse:

1) tilintarkastuksen yleisestä ohjauksesta ja kehittämisestä;2) tilintarkastuslain 10 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitetun hallinnollisen seu-

raamuksen määräämisestä tai määräämättä jättämisestä (varoitus, huo-mautus, hyväksymisen peruuttaminen);

3) tilintarkastuslain 11 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta oikaisu-vaatimuksesta;

4) tilintarkastuslain 11 luvun 1 §:n 5 momentissa tarkoitetusta muutok-senhausta hallinto-oikeuden päätökseen.

Tilintarkastuslautakunnan tehtävänä on myös edistää tarkoituksenmu-kaisella tavalla tilintarkastusvalvonnalle tilintarkastuslaissa säädetty-jen tehtävien hoitamista.

TILINTArKASTUSLAUTAKUNTA

KTM Mirja Fraktman toimii tilintarkastusasiantuntijana Suomen Tilintarkastajat ry:ssä.

KTT Jarkko Raitio työskentelee asiantuntijana Suomen Tilintarkastajat ry:ssä.

tarkastaja) ja/tai julkishallinnon ja -ta-louden tilintarkastajan erikoistumis-tutkinto (JHT-tilintarkastaja). Tilin-tarkastajien hyväksymisedellytykset, kuten tilintarkastajatutkintoihin pää-syn opintoja työkokemusvaatimuk-set, eivät muuttune merkittävästi ny-kyisestä.

Nykyiset HTM- ja KHT-tilintarkas-tajat rekisteröityvät uudelle tilintarkas-tusvalvonnalle ja näin heistä tulee uu-den järjestelmän mukaisia HT- ja KHT-tilintarkastajia. Nykyisten JHTT-tilin-tarkastajien tulee suorittaa siirtymä-koe, jotta heistä tulisi uuden järjestel-män JHT-tilintarkastajia.

Siirtymäkoe sisältää yksityisen sek-torin tilintarkastusta koskevia aiheita ja on tarpeen sen vuoksi, että JHT-tilin-tarkastaja saa suorittaa myös yksityi-sen sektorin yhteisöjen ja säätiöiden ti-lintarkastuksia toisin kuin JHTT-tilin-tarkastajat. JHTT-tilintarkastajat voivat myös olla siirtymättä uuteen järjestel-mään, jolloin he säilyttävät JHTT-tilin-tarkastajan pätevyyden ja saavat tarkas-taa samoja tarkastuskohteita kuin ny-kyisinkin.

Järjestelmäuudistuksen myötä eril-liset tilintarkastusyhteisökategoriat (HTM-, KHT- ja JHTT-yhteisöt) poistu-vat ja jatkossa on vain yksi tilintarkas-tusyhteisökategoria.

Valvontajärjestelmän uudistaminenVuoden 2016 alusta lähtien tilintar-kastajien valvonnasta vastaa patent-ti- ja rekisterihallitukseen (PRH) pe-rustettava tilintarkastusvalvonta. Uuden tilintarkastuslain seuraukse-na nykyiset kauppakamarien alaiset 14 tilintarkastusvaliokuntaa (TIVA), keskuskauppakamarin tilintarkastus-lautakunta (TILA) ja julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta (JHTT-lautakunta) sekä valtion tilin-tarkastuslautakunta (VALA) lakkaa-vat. Näissä instansseissa 31.12.2015 käynnissä olevista asioista säädetään tilintarkastuslain siirtymäsäännök-sissä.

Uuden tilintarkastuslain myötä ti-lintarkastajien valvonnassa tapahtuu siten ainakin organisatorisia muutok-sia. Tilintarkastuslain mukaan tilin-tarkastajien valvontaa suorittaa tu-levaisuudessa tilintarkastusvalvon-

ta (virkamiehistö) ja siellä sijaitseva, ratkaisutoiminnassaan itsenäinen ti-lintarkastuslautakunta (luottamus-henkilöt).

Tilintarkastuslain mukaan tilintar-kastusvalvonta vastaa tilintarkastuk-

sen yleisestä ohjauksesta ja kehittämi-sestä sekä tilintarkastajien valvonnasta.

Tilintarkastajien seuraamusten nä-kökulmasta tilintarkastusvalvontaan sijoittuva tilintarkastuslautakunta on merkittävässä roolissa. Ratkaisutoimin-nassaan itsenäisen tilintarkastuslauta-kunnan tehtävänä on ratkaista tilintar-kastuslaissa sille tarkoitetut asiat.

tilintarkastusvalvonta Prh:n pääjohtajan alaisuuteen Perustettava tilintarkastusvalvonta on patentti- ja rekisterihallituksessa oma yksikkönsä ja se sijoittuu suoraan PRH:n pääjohtajan alaisuuteen. Tilin-tarkastusvalvontaa johtaa yksikönjoh-tajana päällikkö, jolta tultaneen edel-lyttämään ylempää korkeakoulutut-kintoa ja hyvää perehtyneisyyttä ti-lintarkastuksen alaan. Yksikönjohta-jaksi ei voida kuitenkaan valita henki-löä, joka toimii tai on kolmen edeltä-vän vuoden aikana toiminut tilintar-kastajana.

Tilintarkastuslain perusteluiden mukaan tilintarkastusvalvonnan hen-kilöstö muodostetaan pääosin keskus-kauppakamarin tilintarkastuslauta-kunnan sihteeristöstä, jonka on tar-koitus siirtyä toimivana kokonaisuu-tena liikkeen luovutuksen tavoin ti-lintarkastusvalvontaan. Tilintarkas-

tusvalvonnan tarvitseman osaamisen näkökulmasta henkilöstön siirtymis-tä voidaan pitää toimivan valvonnan edellytyksenä.

Valtioneuvosto asettaa tilintarkastuslautakunnan Verrattuna nykyisiin lautakuntiin uusi tilintarkastusvalvontaan sijoittuva ti-lintarkastuslautakunta poikkeaa edel-täjistään. Valtioneuvoston kolmek-si vuodeksi kerrallaan asettamassa ti-lintarkastuslautakunnassa on puheen-johtaja, varapuheenjohtaja, 5–8 jäsen-tä sekä 2 pysyvää asiantuntijaa. Näis-tä puheenjohtaja ja varapuheenjohta-ja määrätään työ- ja elinkeinoministe-riön esityksestä.

Puheenjohtajaa ja varapuheenjohta-jaa lukuun ottamatta lautakunnan jäse-nillä on lisäksi varajäsenet ja asiantun-tijoilla on varahenkilöt. Vähintään kah-della jäsenellä tulee olla muu oikeustie-teen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustie-teen maisterin tutkinto. Lautakunnal-la kokonaisuutena tulee olla sen tehtä-vien edellyttämä muu asiantuntemus. Pysyvien asiantuntijoiden tulee olla ti-lintarkastajia.

Lautakunnan jäseneksi tai varajäse-neksi ei voida valita tilintarkastajaa, ti-lintarkastusyhteisön osakasta tai vas-

Tilintarkastusvalvonnan tehtävänä on:

hyväksyä tilintarkastajat sekä huolehtia hyväksymisjärjestelmästä ja sen kehittämisestä;

valvoa, että tilintarkastajat toimivat tilintarkastuslain, sen nojalla an-nettujen säännösten ja julkishallinnon ja -talouden tilintarkastukses-ta annetun lain mukaisesti;

– tämä sisältää hyvän tilintarkastustavan noudattamisen valvonnan – tilintarkastusvalvonta voi käynnistää tutkinnan ja saattaa asian tilintarkastuslautakunnan ratkaistavaksi valvoa, että tilintarkastajat ylläpitävät ja kehittävät ammattitaitoaan

ja säilyttävät hyväksymisen edellytykset; valvoa tilintarkastuksen laatua ja huolehtia laadunvalvontajärjestel-

män kehittämisestä; huolehtia tilintarkastuksen yleisestä ohjauksesta ja kehittämisestä; osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ja tietojenvaihtoon; hoitaa muut sille tilintarkastuslaissa laissa säädetyt tehtävät mm. re-

kisterien ylläpitämiseen liittyvät tehtävät.

TILINTArKASTUSVALVONTA taavassa asemassa olevaa, tilintarkas-tusyhteisön hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsentä taikka tilintarkas-tusyhteisöön työ- tai toimeksiantosuh-teessa olevaa. Enemmistön jäsenistä ja varajäsenistä tulee olla henkilöitä, joi-den toimimisesta edellä mainituissa tehtävissä on kulunut enemmän kuin kolme vuotta.

tilintarkastajat eivät osallistu päätöksentekoon lautakunnassaKeskeinen muutos koskee ensinnäkin lautakunnan jäsenmäärän supistamis-ta ja tilintarkastajien roolia lautakun-nassa. Jatkossa tilintarkastajat osallis-tuvat lautakunnan työskentelyyn py-syvinä asiantuntijoina, joilla ei ole oi-keutta osallistua lautakunnan päätök-sentekoon. Vasta kokemukset lauta-kuntatyöskentelystä tulevat osoitta-maan, minkälaiseksi tilintarkastajien rooli tilintarkastuslautakunnassa käy-tännössä muotoutuu.

Tilintarkastajien valvonta muut-tuu uuden tilintarkastuslain myötä. Se, mikä käytännön merkitys valvon-taorganisaation vaihtumisella on yksit-täiselle tilintarkastajalle, riippuu osit-tain tilintarkastajan nykyisestä aukto-risoinnista ja tulevaisuuden valvonta-käytänteistä. Varmaa on, että jokainen tilintarkastaja tulee olemaan tekemisis-sä tilintarkastusvalvonnan kanssa – en-simmäisen kerran jo vuoden 2016 alus-sa rekisteröityessään tilintarkastusval-vonnalle.


UUSI TUTKINTOrAKENNE

HT HT HT

JHTKHT

+ +

v. 2016:

HTM KHT JHTTNYT:

JHTT

Siirtymäkoe

rekisteröityminen tilintarkastusvalvontaan 31.3.2016 mennessä


JOHANNA LAHTI

Balanssi-lehti

toivottaa lukijoilleen ja

yhteistyökumppaneille

lokoisaa kesää!

L aurea-ammattikorkeakou-lussa tehdyssä opinnäyte-työssäni tutkin ammatti-korkeakoulujen liiketalou-den opiskelijoiden eli tra-

denomiopiskelijoiden kiinnostusta ti-lintarkastajan työtä kohtaan.

tradenomiopiskelijoista potentiaalia tilintarkastusalalleViime vuosina tilintarkastajien riittä-vyys ja alan houkuttelevuus ovat olleet huolen aiheina. Tilintarkastajien mää-rä on tällä vuosituhannella ollut las-kussa. Alan ikärakenne on sellainen, että lähivuosina on paljon tilintarkas-tajia jäämässä eläkkeelle.

Alalle tulijoita ei kuitenkaan nykyi-sellään ole yhtä paljon. Tradenomiopis-kelijat olisivat potentiaalisia työnteki-

Tilintarkastajan ammatti tradenomiopiskelijan silmin

Käsitykset tilintarkastajan työstä nojaavat osittain yksipuolisiin mielikuviin, joihin voidaan kuitenkin vaikuttaa. Stereotypioiden oikaisemiseksi ja ammatin tunnettuuden nostamiseksi tarvitaan innoittavia uratarinoita. Tilintarkastusopintoja ja -alaa koskevan tiedon tarjontaa oppilaitoksissa tulisi myös lisätä.

jöitä tilintarkastusalalle, joten heidän kiinnostuksensa tutkiminen tilintar-kastajan ammattia kohtaan on tärke-ää. Aihe on ajankohtainen tilintarkas-tuslain uudistamisen vuoksi.

hyvät työllisyysnäkymät ja palkkaus herättävät kiinnostustaTutkimus paljasti, että taloushallinnon alalla työskentelystä kiinnostuneita ja ei-kiinnostuneita liiketalouden opis-kelijoita on suunnilleen yhtä paljon. Noin puolet liiketalouden opiskelijois-ta ei ole kiinnostunut tilintarkastajan työstä. Jonkin verran kiinnostusta kui-tenkin on, sillä lähes neljännes vastaa-jista on siitä jokseenkin tai täysin kiin-nostunut.

Syitä kiinnostukseen ovat yleinen kiinnostus taloushallintoon, hyvät

työllisyysnäkymät ja hyvä palkka sekä kiinnostus tilintarkastajan työn eri ominaisuuksiin, joita ovat systemaat-tisuus, haastavuus, vaativuus, jousta-vuus, sosiaalisuus, rutiininomaisuus ja itsenäinen työskentely. Osa kiinnostu-neista taas näki itsessään sellaisia omi-naisuuksia kuin tarkkuus ja luotetta-vuus, joita ajattelivat tilintarkastajal-la olevan.

kuinka lisätä ammatin tunnettuutta?Syinä kiinnostuksen puutteeseen sen sijaan ovat muut aikaisemmat kiinnos-tuksen kohteet, kiinnostuksen puute ta-loushallintoon sekä mielikuvat työn yk-sipuolisuudesta, rutiininomaisuudesta, matemaattisuudesta, tylsyydestä, yksi-toikkoisuudesta ja yksinäisyydestä. Yli kolmannes opiskelijoista voisi ajatella K

UVA

: MV

phot

osto

ck


tilintarkastajan ammattia uravaihtoeh-tonaan, mutta lähes puolet ei.

Keinoiksi kiinnostuksen lisäämisek-si tilintarkastajan työtä kohtaan ehdo-tettiin taloushallinnon ja tilintarkas-tusopintojen ja tiedon lisäämistä kou-lussa, tilintarkastuksesta kertomista, tilintarkastajien vierailuja ja luentoja koulussa, vierailuja tilintarkastustoi-mistoihin, työharjoitteluja tilintarkas-tustoimistoissa ja käytännön tehtäviä koulussa.

Uramahdollisuus myös tradenomilleTutkimus toi esille opiskelijoiden vä-häisen tiedon määrän tilintarkastaji-en työstä. Suurimmalla osalla ei ollut juurikaan tietoa tilintarkastajatutkin-toon pyrkivältä vaaditusta koulutuk-sesta ja työkokemuksesta, tilintarkas-tusta koskevista laeista ja säännöksistä, tilintarkastajan työtehtävistä sekä pal-kasta. Vain noin kolmannes opiskeli-

joista tiesi edes teoriassa, mitä tilintar-kastajan työhön kuuluu.

Lähes puolet opiskelijoista tiesi eron tilintarkastajan ja kirjanpitäjän välillä, mutta toisaalta lähes puolet ei tiennyt sitä. Valtaosa opiskelijoista ei tuntenut saaneensa tarpeeksi tietoa ti-lintarkastajan ammatista ja tarvitsisi sitä lisää tietääkseen, millaista tilin-tarkastajan työ on. Noin puolet opis-kelijoista haluaisi saada lisää tietoa. Neljäsosa opiskelijoista ei tiennyt en-nen kyselyyni vastaamista, että tilin-tarkastajan ammatti on tradenomille yksi uramahdollisuus.

tilintarkastajat kouluvierailuilleTiedon määrällä ei näyttäisi olevan kuitenkaan suoranaista vaikutusta kiinnostukseen. Tilintarkastajan am-matista kiinnostuneiden joukossa oli sekä enemmän että vähemmän tilin-tarkastajan työstä tietäviä. Kiinnostus-

ta on silti vaikea määritellä, jos tietoa työstä ei ole. Avointen kysymysten vas-tauksissakin tuli esille opiskelijoiden tiedon puute ja se, että tietoa tarvittai-siin ja haluttaisiin lisää:

”En osaa vastata, koska tietämykse-ni ammatin toimenkuvasta on puut-teellinen.”

”En osaa sanoa. En ole koskaan oi-keastaan ajatellut tilintarkastajan työ-tä vaihtoehtona! Aion ehdottomasti tä-män kyselyn jälkeen hakea lisää tietoa ammatista.”

Eniten opiskelijat ovat saaneet tie-toa tilintarkastajan työstä opettajalta, aiheeseen liittyvistä opinnoista, Inter-netistä, tuttavapiiristä ja tilintarkasta-jilta. Lähes puolet kyselyyn vastanneis-ta opiskelijoista ei ollut saanut tietoa mistään.

Parhaina tapoina saada tietoa tilin-tarkastajan työstä pidettiin tilintarkas-tajien vierailuja koulussa, työskentelyä tai harjoittelua tilintarkastustoimistos-

sa, aiheeseen liittyviä opintoja, vierai-lua tilintarkastustoimistossa sekä tie-donsaantia opettajalta. Opiskelijat eivät siis pitäneet kaikkia tiedonsaantikana-viaan kuitenkaan parhaina tiedonläh-teinä tilintarkastajan työstä.

mielikuvien mahtiOpiskelijoiden mielikuvat tilintarkas-tajan ammatista ovat pääosin neutraa-leja tai negatiivisia ja melko hataria. Mielikuvista huokuu kuitenkin arvos-tus ammattia kohtaan. Useat tiedosta-vat myös työn vaativuuden.

Opiskelijoiden mielikuvat tilin-tarkastajan työstä ja tilintarkastajista tuntuvat olevan melko stereotyyppisiä. Mielikuvilla näyttää olevan suuri vai-kutus opiskelijoiden kiinnostukseen ti-lintarkastajan työtä kohtaan, sillä tie-don ollessa vähäistä opiskelijat voi-vat perustella kiinnostuksensa tai sen puutteen vain mielikuviensa avulla.

Tutkimuksessani luetelluista työ-hön liittyvistä eri ominaisuuksista ti-lintarkastajan työtä eniten vastaaviksi opiskelijoilla valikoituivat systemaatti-suus ja tarkkuus, itsenäinen työnteko, vastuullisuus, rutiininomaisuus ja on-gelmien ratkaisu. Vähiten tilintarkas-tajan työtä vastaaviksi katsottiin luo-vuus ja taiteellisuus, kansainvälisyys ja matkustaminen, nuorekkuus ja tren-dikkyys, uuden kehittämisen sekä ly-hyet työpäivät.

stereotypiat istuvat tiukastiKun opiskelijat saivat vapaasti kertoa mielikuviaan tilintarkastajan työstä, vastauksissa eniten esiintyivät työn tarkkuus, rutiininomaisuus ja kaa-vamaisuus, numeroiden pyörittely ja matemaattisuus, tylsä tai kuiva työ, toimistotyö, työn haastavuus ja vaati-vuus, huolellisuus sekä taloushallin-non tai lakiosaamisen vaatimukset. Monille työstä tuli mieleen ajatus toi-mistossa istuvasta tilintarkastajasta, joka yksinään pyörittelee numeroita:

”Tylsää työtä, numeroita, kakkulat nenällä pölyisessä toimistossa jne.”

”Tilintarkastajan työ on yksipuolis-ta eikä ehkä soveltuisi hyvin sosiaalisel-le ihmiselle. Oma mielikuvani tilintar-kastajista on, että he ovat vanhoja mie-hiä, jotka tekevät työtään koneen ääres-sä pienessä huoneessa.”

Opiskelijoiden mielikuvia tilintar-kastajan työstä täytyisikin saada muu-tettua myönteisemmiksi. Myös tilintar-kastajien haastatteluissa esitettiin työ-hön liittyvien negatiivisten mielikuvi-en hälventämistä.

tilausta innoittaville uratarinoilleTilintarkastuksen opintoja pitäisi olla tarjolla ja aiheesta pitäisi muutenkin kertoa ja jakaa tietoa enemmän, jos opiskelijoiden kiinnostusta tilintar-

Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoille tehty tutkimus

Tutkimukseni jakautui kahteen osaan. Ensin haastattelin kuutta tilintarkastusalan ammattilaista, sillä halusin selvittää heidän näkökulmaansa opiskelijoiden mielikuvista ja tiedon määrästä sekä kiinnostuksesta tilintarkas-

tajan työtä kohtaan. Näin keräsin myös ideoita opiskelijoille tekemäni kyselyn laatimista varten. Kyselytutkimus lä-hetettiin Laurea-ammattikorkeakoulun Hyvinkään ja Leppävaaran yksiköiden liiketalouden opiskelijoille. Vastaus-prosentiksi muodostui 12 % ja 149 vastaajasta suurin osa oli naisia. Vastaajien joukossa oli sekä pidempään että vä-hemmän aikaa opiskelleita ja eri opintosuuntautumisen valinneita opiskelijoita, joten vastaajien joukko oli hyvin monipuolinen. Lähes neljännes kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli suuntautunut taloushallinnon opintoihin.

Johanna Lahti valmistuu kesäkuussa tradenomiksi Laurea-ammattikorkeakoulusta.

kastajan työtä kohtaan halutaan lisä-tä. Käytännön tilanteiden ja tehtävien opetus olisi hyödyllistä, sillä harvalla on mahdollisuutta päästä työharjoitte-luun tilintarkastustoimistoon.

Alaa ja alan harjoittelupaikkoja pi-täisi mainostaa enemmän. Yritysvierai-lu tilintarkastustoimistoon voisi antaa erilaista kuvakulmaa työstä ja työympä-ristöstä. Oppilaitosten ja alan toimijoi-den keskinäistä yhteistyötä pitäisi lisätä.

Opiskelijoiden mielikuvia tilintar-kastajan työstä pitäisi saada muokat-tua, esimerkiksi antamalla työstä tie-toa kiinnostavalla tavalla. Koulussa vie-railevat tilintarkastajat voisivat kertoa työstään ja sen monipuolisuudesta.

Myös yrittäjät voisivat tulla kerto-maan oman näkemyksensä tilintar-kastajan työstä ja työn tuomasta hyö-dystä yritykselleen. Innoittavat kerto-jat ja mielenkiintoiset uratarinat voi-sivat tuoda työstä uusia puolia esiin ja siten lisätä opiskelijoiden kiinnostus-ta työtä kohtaan. Samaa mieltä olivat myös tutkimuksessa haastatellut tilin-tarkastajat.

KUVA: MVphotostock


✂

Lähetä yhteystietojen muutokset, lehden jakelua koskevat tiedustelut ja laskutusta koskevat yhteydenotot sähköpostitse osoitteeseen:

[email protected]

SUOMEN TILINTARKASTAJAT RY:N JA SISÄISET TARKASTAJAT RY:N JÄSENET

Ilmoita uudet yhteystietosi suoraan yhdistykselle, jonka jäsen olet:

[email protected] [email protected]

www.balanssilehti.fi

m Kestotilaus alkaen

Kestotilaus vuonna 2015 on 125,00 euroa (sis. alv 10 %). Tilaus sisältää 5 numeroa, joista syksyn numero on tuplanumero

NImI

OsOITe

Tunnus 5007630

00003 VASTAUSLÄHETYS

Laskutus, ellei sama kuin toimitusosoite

NImI

OsOITe

/ 2015 AllekiRjoitus

VasTaaN-

OTTaja

maKsaa

pOsTImaKsuN

T I L A U S

Fredrikinkatu 61 A, 4. krs, 00100 Helsinki • [email protected], faksi (09) 694 9215, www.balanssilehti.fi


www.balanssilehti.fi

ILMESTYMISAJAT VUONNA 2015

4–5/2015 16.10.2015

6/2015 18.12.2015 Vuosikerta 125,00 € (sis. alv 10 %) Irtonumero 30,00 € (sis. alv 24 %)


3/ 2

015

Saumatonta yhteistyötä Visma Services Oy on luotettava kumppani laskennan ja taloudellisen raportoinnin tarpeisiin

• Vankka taloushallinnon kokemus ja osaaminen

• Taloushallinnon asiantuntijapalvelut kotimaisille yrityksille ja kansainvälisille tytäryhtiöille Suomessa

• Sähköiset työkalut ja arkistot, jotka tehostavat ja helpottavat myös tilintarkastajien arkea

[email protected], p. 010 756 40visma.fi/taloushallintopalvelut

Oma standardi pk-yritysten tilin-tarkastukseen? 38

Uusi säätiölaki • tilinpäätös • tilintarkastus • verotus • hallinto 12, 20, 24

AnnAmAri ArrAkoski-EngArdt

Luotsaa vaativia säätiöhankkeita

Documents

2015 3 - Tilintarkastajat