2016 - karkulla · kuntoutus Oy:lle 1.3.2016. Syynä tähän oli se, että Työklinikka julkisena palveluntuottajana ei voi voittaa Kelan kuntoutuspalveluja koskevia kilpailu-tuksia,

VUOSIKERTOMUS

2016

PALVELUTARJONTA

ASIANTUNTIJA- JA KEHITTÄMIS-

KESKUSTutkimus, kuntoutus,

kriisihoito Jalkautuvat palvelut

ASUMISPALVELUTJatkuva asumispalvelu

Itsenäinen tuettu palveluTilapäinen asumispalvelu

Perhehoito

ASIAKAS

OSALLISUUTTA JA TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ TOIMINTA

Työllistymistä edistävä toiminta

Osallisuutta edistävä toiminta

Tuettu työ

ERITYIS-NEUVOLA-PALVELUT

Sosiaalityöntekijän palvelut

Kuntoutusohjaajan palvelut

Psykologin palvelut

KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄ TARJOAA YKSILÖLLISIÄ HOIVA- JA ASUMISPALVELUJA SEKÄ TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄÄ TOIMINTAA.

KÅRKULLA • VUOSIKERTOMUS 2016 • 32 • KÅRKULLA • VUOSIKERTOMUS 2016

HALLINTOKuntayhtymäjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . 4Luottamuselimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6ERITYISHUOLTONeuvolat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14Lyhythoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16Työ- ja päivätoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Asuntola-asuminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Asumispalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

OSALLISUUSAsiakasneuvostot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24Omaisneuvostot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYSTutkimus, kuntoutus ja kriisihoito . . . . . . . 27Kehitystyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

MUUT PALVELUTTrojan nuorisopaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31Pixneklinikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32Työklinikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32TALOUSTalouskatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34Avainlukuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Investoinnit ja rahoitus . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37Rahoituslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

SISÄLTÖ

KUNTAYHTYMÄNJOHTAJAN KATSAUS

KUNTAYHTYMÄN 56. TOIMINTAVUOTEEN sisältyi kosolti tärkeitä muutoksia ja päätöksiä. Pietarsaaren Työklinikka luovutettiin Härmän kuntoutus Oy:lle 1.3.2016. Syynä tähän oli se, että Työklinikka julkisena palveluntuottajana

ei voi voittaa Kelan kuntoutuspalveluja koskevia kilpailu-tuksia, sillä Kelan on käytettävä yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluja, mikäli mahdollista. Siirtyminen Här-män kuntoutus Oy:lle ei kuitenkaan ollut Työklinikan toi-mintaa rajoittava syy. Työklinikan koko henkilöstö siirtyi luovutuksen yhteydessä vastaanottajan palvelukseen van-hoina työntekijöinä voimassa olevin työehdoin. Lokakuussa valtuusto päätti lopettaa päihdehoidon Pixne-klinikassa 30.6.2017 lukien. Toiminta on useana vuotena ollut alijäämäistä, koska budjetoidut hoitovuoro-kaudet eivät ole toteutuneet eikä samalla ole onnistuttu vähentämään menoja vastaavassa suhteessa. Päihdehuol-lon suurin kuluerä ovat henkilöstökulut, mutta henkilös-tön vähentäminen ei ole mahdollista, sillä hoito-ohjelma ja muu terapia eivät riipu siitä, ovatko kaikki hoitopaikat käytössä vai vain osa niistä. Kuntayhtymä asetti erityishuoltolakityöryhmän seu-raamaan kysymyksiä, jotka liittyvät uuteen erityishuolto-lakiin, itsemääräämisoikeuteen ja rajoittaviin toimiin. Työryhmä toimii neuvonantajana näissä asioissa kunta-yhtymässä. Sertifiointia on jatkettu koko toimintavuoden ajan. Kaikilla alueilla on tehty auditointeja.

Kulunut vuosi ei tuonut vastauksia kysymykseen, mikä on Kårkulla samkommun kuntayhtymän rooli sote- uudistuksessa. Olemme tehneet voimaperäisesti työtä tuo-daksemme yhteiskunnan tietoisuuteen ruotsinkielisen eri-tyishuollon tarpeet – eritoten tarpeen voida jatkaa maakun-tarajat ylittävänä, yhtenäisenä organisaationa. Jos toiminta sirpaloituu, toimintavolyymit pienenevät eikä toiminnan edellyttämää erityisosaamista enää voida ylläpitää. Sekä kansalliset päättäjät että niiden maakuntien virkamiehet, joissa Kårkulla toimii, ovat selvästi ymmärtäneet tämän, joten nähtäväksi jää, miten Kårkullan tilanne ratkaistaan. Vuonna 2016 kuntayhtymä palveli kaikkiaan 1 320 henkilöä. Näistä 1 220 oli erityishuollon ja 100 päihde-huollon asiakkaita. Tilinpäätös on 1 151 983,42 euroa yli-jäämäinen. Tulos selittyy pitkälti sillä, että tulotavoite saa-vutettiin sataprosenttisesti, että budjettikuri oli hyvä ja että lomarahan määrää pienennettiin 30 %. Toimintavuoden aikana laskutettiin 420 748 suoritteesta. Laitospaikkojen määrä pieneni kuntayhtymän asumissuunnitelman mukai-sesti 55:stä 53:een. Kiitän lämpimästi sekä henkilöstöä että luottamus-henkilöitä kuluneesta vuodesta.

SOFIA ULFSTEDT Kuntayhtymänjohtaja

HENKILÖSTÖ-PÄÄLLIKKÖ

TALOUSJOHTAJA

KUNTAYHTYMÄN-JOHTAJA

ASIA- JA LAATU-KYSYMYSTEN

YHTEISTYÖELIN

ASIANTUNTIJA- JA KEHITTÄMIS-

KESKUKSEN JOHTAJA

HALLINTO

KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖORGANISAATIO

HALLINTO-SIHTEERI

ALUEPÄÄLLIKÖT

PalveluyksikötAsian-tuntijatiimiKehitystiimi Kliininen

tiimi Laitoshoito Peruspalvelut

HALLINTO


LUOTTAMUSELIMET

VALTUUSTO on kuntayhtymän korkein päät-tävä elin. Jäsenkunnat valitsevat edustajansa valtuuskuntaan neljän vuoden välein sen pe-rusteella, kuinka monta ruotsinkielistä asu-kasta kunnassa on. Valtuustokauden ajaksi

valtuuskunta valitsee tilintarkastuslautakunnan, hallituk-sen sekä alueelliset lautakunnat Uudellemaalle, Turun-maalle ja Pohjanmaalle.

TILINTARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOONPANO 2013–2017

Jäsenet Kunta Bo Grönholm, pj Espoo Anita Tuominen, varapj TurkuUlla Bergman 12.6.2014 asti Turku Hanna Järvinen 12.6.2016 alkaen Parainen Yngve Engblom Kemiönsaari

Kårkullan kuntayhtymän valtuuskunta vastaa kuntayhty-män toiminnasta ja taloudesta. Valtuustossa on 45 jäsentä. Vuonna 2016 valtuusto kokoontui kahdesti. HALLITUKSEN tehtävä on johtaa kuntayhtymän hallintoa niiden perusteiden mukaan, jotka valtuuskunta on hyväk-synyt. Vuonna 2016 hallitus kokoontui 11 kertaa.

HALLITUKSEN KOKOONPANO TOIMIKAUDEN 2013–2017 AIKANA ON SEURAAVA

Jäsenet KuntaVeronica Hertzberg, pj Helsinki Bengt Kronqvist, varapj Pietarsaari Bengt Hartman Raasepori Kari Hagfors LoviisaBritta Lindholm 25.9.2014 asti Inkoo Anita Spring 15.10.2014 alkaen Porvoo Camilla Sandell Turku Roger Eriksson PedersöreCornelius Colliander Parainen Brita Romsi Kirkkonummi Irja Bergholm Kirkkonummi Elina Kallio-Uljens Kristiinankaupunki

Alueelliset lautakunnat nimittävät asiakasneuvostot. Asia-kasneuvostoihin valitaan jäsenet kuntayhtymän palveluja saavien asiakkaiden joukosta. Asiakasneuvostojen ensisijai-nen tehtävä on lisätä asiakkaiden vaikutusvaltaa ja itsemää-räämisoikeutta.

LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO

VAALILAUTA-KUNTA

5 jäsentä

VALTUUSTO45

jäsentäTILIN-

TARKASTUS-LAUTAKUNTA

5 jäsentä

HALLITUS11 jäsentä

UUDENMAAN ALUEELLINEN LAUTAKUNTA

7 jäsentä

TURUNMAAN ALUEELLINEN LAUTAKUNTA

7 jäsentä

POHJANMAAN ALUEELLINEN LAUTAKUNTA

7 jäsentä

ASIAKAS-NEUVOSTOT

Etelä-, Keski- ja Poh-jois-Pohjanmaalla

7 jäsentä

ASIAKAS-NEUVOSTOT

Länsi- ja Itä-Turunmaalla

7 jäsentä

ASIAKAS-NEUVOSTOT

Länsi-, Keski- ja Itä-Uudellamaalla

7 jäsentä

HALLINTO HALLINTO


RUOTSINKIELISTEN ASUKKAIDEN LUKUMÄÄRÄ KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNNISSA 31.12.2015.

40 000

30 000

20 000

10 000

0

2015ASUKASLUKU

1 776 445

RUOTSIN-KIELISIÄ

14,0 %

VUONNA 2016 KUNTA- YHTYMÄ TARJOSI PALVELUJAAN YHTEENSÄ 1320 HENKILÖLLE.

RUOTSIN-KIELISIÄ

14,2 %

2014

Porv

oo

Espo

o

Kaun

iain

en

Hank

o

Helsi

nki

Inko

o

Piet

arsa

ari

Kokk

ola

Kask

inen

Kem

iöns

aari

Mus

tasa

ari

Kors

näs

Kristi

inan

kaup

unki

Kruu

nupy

y

Kirk

konu

mm

i

Lapi

njär

vi

Luot

o

Lohj

a

Lovi

isa

Maa

lahti

Myr

skyl

ä

Uus

ikaa

rlepy

y

När

piö

Para

inen

Pede

rsör

e

Pyht

ää

Raas

epor

i

Sipo

o

Siun

tio

Vant

aa

Vaas

a

Vöyr

i

Turk

u

HALLINTO HALLINTO


TARJOAMME PALJELUJAMME SEURAAVILLA PAIKKAKUNNILLA

Laitoshoito ja EUC Parainen

Päivätoiminta Porvoo, Hanko, Helsinki, Pietarsaari, Kokkola, Kemiönsaari, Mustasaari,Kristiinankaupunki,Uusikaarlepyy,Närpiö,Parainen, Pedersöre,Raasepori,VaasajaTurku

Asumispalveluja Porvoo,Espoo,Kauniainen,Hanko,Helsinki,Pietarsaari,Kokkola, (ryhmäasuntoja, Kemiönsaari,Mustasaari,Kristiinankaupunki,Kirkkonummi, asuntoja, Luoto,Uusikaarlepyy,Närpiö,Parainen,Pedersöre,Raasepori, tukiasuntoja) Sipoo,VaasajaTurku

Erityisneuvontapalvelut Porvoo,Pietarsaari,Helsinki,Närpiö,Parainen, RaaseporijaVaasa

Sosiaalihuoltolain Porvoo,Pietarsaari,Kemiönsaari,Korsnäs(Molpe)jaParainenmukainen työtoiminta Työklinikkatoiminta Pietarsaari(Vaasassatoimiityökonsulentti)Työklinikka luovutettiinHärmänkuntoutusOy:lle1.3.2016

Päihdehoito MMaalahti(toimintalakkaa30.6.2017)

KUNTAYHTYMÄN SUORITTEETlisääntyivät2016 392:lläverrattunavuoteen2015.Viidenviimevuoden suoritekehitysonseuraava:

VUONNA 2016 LAITOSHOITOA SAANEET HENKILÖT

18–45v 15 1546–64v 29 2 2765v– 14 2 12Yhteensä 58 4 53

IkäryhmäLaitoshoitoa

vuoden aikana saaneet

Samana vuonna ulos-

kirjoitetutKuolleet

Laitos-hoidossa

31.12

2016 2015ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ MUISTA KUIN JÄSENKUNNISTA VUONNA 2016

ASIAKASMÄÄRÄ KUNNITTAIN VUONNA 2016

140

130

120

100

80

60

40

20

0

+ 392

+0,09 %

2016

420 7482014

398 7172013

367 1722012

366 8632015

420 356-1 865 +309 +31 545 +21 639

+5,43 % +8,59 % -0,51 % +0,08 %

ASIAKKAIDEN ALUEITTAINEN MÄÄRÄ KOTIKUNNAN MUKAAN VUONNA 2016 350

300

250

200

150

100

50

0

2016

2015

4

Ålands Omsorgsförbund

4 1

Hyvinkää

1 1

Kerava

1 1

Kouvola

1 1

Riihimäki

1 1

Rusko

1 1

Kaarina

1 1

Hämeenlinna

1 3

Vihti

3

Porv

oo

Espo

o

Kaun

iain

en

Hank

o

Helsi

nki

Inko

o

Piet

arsa

ari

Kokk

ola

Kask

inen

Kem

iöns

aari

Mus

tasa

ari

Kors

näs

Kristi

inan

kaup

unki

Kruu

nupy

y

Kirk

konu

mm

i

Lapi

njär

vi

Luot

o

Lohj

a

Lovi

isa

Maa

lahti

Myr

skyl

ä

Uus

ikaa

rlepy

y

När

piö

Para

inen

Pede

rsör

e

Pyht

ää

Raas

epor

i

Sipo

o

Siun

tio

Vant

aa

Vaas

a

Vöyr

i

Turk

u

Pohjois-Pohjan-

maa

Keski-Pohjan-

maa

Etelä-Pohjan-

maa

Turun-maa

Länsi-Uusimaa

Keski-Uusimaa

Itä-Uusimaa

HALLINTO HALLINTO


KÅRKULLA SAMKOMMUN -KUNTAYHTYMÄN palvelut asiakkailleen ikäryhmittäin ja alueittain

Ikäryhmä Alue Asiakas Uusimaa 15

0–6 vuotta Turunmaa -

Pohjanmaa 38

Yhteensä 53 Uusimaa 91

7–17 vuotta Turunmaa 30

Pohjanmaa 100



Pohjanmaa 249



Pohjanmaa 96


65 vuotta – Turunmaa 26

Pohjanmaa 34

Yhteensä 102 Kaikki alueet yhteensä 1 220

UUDET ASIAKKAAT, JOILLA ERITYISHUOLTO-OHJELMA VUONNA 2016

2016 2015

Länsi- Uusimaa

0–7 vuotta

8–17 vuotta

18–25 vuotta

26 vuotta –

Keski- Uusimaa

Itä- Uusimaa

Pohjois- Pohjanmaa

TurunmaaKeski- Pohjanmaa

Etelä- Pohjanmaa

USEASSA YKSIKÖSSÄ TUOTETAAN KÄSITÖITÄ JA ALIHANKINTATÖITÄ.

4

11

1

1

12

24

21

21

11

1

71

32

1

2

33

25

23

11

12

1

1

46

12

22

HALLINTO HALLINTO


SPECIALOMSORG

NEUVOLAT

KÅRKULLA SAMKOMMUN -kuntayhtymällä on 7 alueellista neuvolaa. Neuvolat sijaitsevat Pietarsaaressa, Vaasassa, Närpiössä, Paraisilla, Tammisaaressa, Helsingissä ja Porvoossa. Neu-voloiden henkilöstö koostuu sosiaalityönteki-

jän, psykologin ja pedagogisen ohjaajan muodostamista tiimeistä. Neuvoloiden hallinnollinen esimies, aluepäällik-kö, kuuluu myös neuvolatiimiin. Pietarsaaren, Helsingin ja Porvoon neuvoloissa on myös mahdollista saada konsultoi-van lääkärin palveluja. Neuvolatoimintaan on näin ollen saatu vahvistusta vuonna 2016. EUC:n eli Asiantuntija- ja kehittämiskeskuksen asiantuntijat ja terapeutit työskente-livät myös tiiviisti yhteistyössä neuvoloiden tiimien kanssa. Useiden EUC:n asiantuntijoiden, kuten autismiohjaajien ja puheterapeuttien sijoituspaikka on itse asiassa neuvola, josta käsin he työskentelevät aluerajojen yli. Neuvolatiimit ovat jalkautuvia palveluja ja ne työskentelevät suuren osan ajastaan kentällä vastaten asiakkaan tai yhteistyötahon tar-peita.

Neuvolat toimivat keskeisenä yhteistyölenkkinä kuntien, asiakkaiden, omaisten, yhteistyökumppaneiden ja Kårkul-lan välillä. Usein ensikosketus erityishuoltoon tapahtuu paikallisen neuvolan kautta. Neuvolat tuottivat palveluja

kaikenikäisille kehitysvammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Palvelun muodot olivat ohjaus, neuvonta, tuki, tukikeskustelut, informaatio, konsultointi, arvioin-nit ja testaukset. Yhteistyöverkostot olivat neuvoloiden keskeinen tapa toimia. Työskentely tapahtui yhteistyössä kuntien, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden sekä hei-dän omaistensa kanssa. Yksilöllinen suunnitelma, jonka Kårkulla laatii ja joka on tarkoitettu sisäiseksi työkaluksi asiakkaan asioiden hoitamiseksi, oli yhä useammin perus-tana kunnan palvelusuunnitelmalle. Yksilöllinen suunni-telma laaditaan verkostokokouksissa.

Neuvontapalvelujen vuoden 2016 kattavia tavoitteita oli neuvoloiden palvelujen tunnettuuden parantaminen kun-nissa ja muiden yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Kai-killa toiminta-alueillamme järjestettiin tiedotustilaisuuksia yhdessä markkinoijan kanssa. Neuvoloiden tuotteita on toki markkinoitu muissakin yhteistyöpalavereissa. Myös vuonna 2016 neuvontapalvelut työskenteli voimaperäisesti eri toimintamuotojen yhteistoiminnan kehittämisen ja sel-kiyttämisen puolesta eri toimialojen kesken, ja tämän seu-rauksena on järjestetty säännöllisiä kokouksia asumis- ja päivätoiminnan sekä yksikköpäälliköiden kesken.

TAVOITTEENAMME ON, ETTÄ ASIAKKAAT KOKEVAT PALVELUMME HYVIKSI JA SAAVAT APUA ITSEMÄÄ-RÄÄMISESSÄ SEKÄ KOKEVAT KUULUVANSA OSAKSI YHTEISKUNTAA.

ERITYISHUOLTOERITYISHUOLTO


3218

48

1 6

KLYHYTHOIDOSSA asiakas asuu tai oleskelee suunnitelman perusteella hoitoyksikössä. Lyhyt-hoidolla kevennetään omaishoitajan tai tilan-teen vaatiessa perheen hoitotaakkaa. Lyhythoito

voi olla aamuhoitoa, iltapäivähoitoa, asumisharjoittelua tai omaisille apua arjen jaksamisessa. Lyhythoito toteu-tetaan Kårkullan yksikössä tai kotihoitona. Lyhythoidon yksiköt ovat kodinomaisia tiloja, joissa eri-ikäiset henkilöt voivat olla lyhyen tai pitkän ajan. Lyhythoitoa annettiin myös perhehoitona. Perhehoidossa asiakkaalle tarjoutuu mahdollisuus osallistua perhe-elämään oman kodin ul-kopuolella ihmissuhteineen. Lyhythoitojen kesto vaihteli muutamasta tunnista viikkoihin, pisimmillään kuitenkin kolme kuukautta yhtäjaksoisesti, riippuen perheen tarpeista.

Monelle asiakkaalle lyhythoito toistui säännöllisesti. Ly-hythoitoyksikössä asukkaat voivat harjoitella yksin asumis-ta sekä itsenäistymistä yleisesti.

Vuoden 2016 laatumittauksissa lyhythoidolle annettiin hyvät arvosanat. Omaiset olivat tyytyväisiä palveluun ja henkilökunnan suhtautumiseen. He kokivat tuleensa kuul-luiksi päätettäessä hoitojen ajankohdista ja kestoista. Hen-kilökunnan suhtautumista mittaava laatumittari parani 5 %, josta on iloittu koska juuri tämän puolesta Kårkullassa työskennellään. Omaiset korostivat turvallisuuden tärkeyt-tä. Lyhythoitojaksojen suunnittelussa haluttiin erityisesti ottaa huomioon asiakkaan näkökulma, eli pyrkimykse-nä oli kehittää toimintaa tarpeen ja kysynnän mukaan.

LYHYTAIKAISHOITO RYHMÄ ASUMISYKSIKÖISSÄ

LYHYTAIKAISHOITO PERHEHOIDON PUITTEISSA

0–6 vuotta 7–17 vuotta 18–45 vuotta 46–64 vuotta

PERHEHOITO, KAIKKI ALUEET

YHTEENSÄ

24

RYHMÄASUMINEN, KAIKKI ALUEET

YHTEENSÄ

197

LYHYTAIKAIS-HOITO

YHTEENSÄ

221

ERITYISHUOLTO

LYHYTHOITO VUONNA 2016 LYHYT-HOITOA SAANEET UusimaaTurunmaaPohjanmaa

65 vuotta –

216

53

2 1 6 1 1 1

4 870–6 vuotta 7–17 vuotta 18–45 vuotta

1 4

ERITYISHUOLTO


TYÖ-JAPÄIVÄTOIMINTA

KÅRKULLA SAMKOMMUN -kuntayhtymässä on kahdenlaista työ- ja päivätoimintaa: Työelä-mään tutustuttavaa (TET) ja Elämään orien-toivaa (EO) toimintaa. TET-toiminta käsittää erilaisia työelämään tutustuttavia toimintoja,

kuten sisäistä palvelutuotantoa, mm. keittiö- ja siivous-työtä, käsityötä, käsitöiden myyntiä ja alihankintatöitä. Toiminta vaihtelee jossain määrin eri alueilla. Niinpä esi-merkiksi Vaasassa on kehitetty Snigel-TV (Etana-TV) ja autojenpesutoimintaa ja Helsingissä kirppistoimintaa. TET käsittää myös ulkoistettua työtä ja tuettua työtoi-mintaa. EO-toiminta puolestaan tarjoaa palveluja vai-keavammaisille sekä erityistoimintaa henkilöille, joilla on autismikirjon häiriö. Kårkullan työ- ja päivätoiminnan palvelupisteitä on 13 kunnassa.

TET- ja EO-toiminnot olivat varsin kirjavia ja poik-kesivat toisistaan eri alueiden kesken. Palvelun tavoitteena on taata asiakkaille päivittäistä toimintaa sekä tarjota työtä, tekemistä ja erilaisia kehittäviä kokemuksia stimuloivassa

ympäristössä. Toiminnan sisältö heijastaa asiakkaan kiin-nostusta, tarpeita ja toiveita. Toiminnan lähtökohta oli sosiaalipedagoginen, so. tuettiin ja autettiin arkitoimin-noissa ja yhdessä asiakkaan kanssa etsittiin tapoja käsitellä elämäntilannetta, tukea kasvua ja mahdollistaa kommu-nikaatio. Tietenkin otettiin huomioon asiakkaan panos ja osallistuminen päätöksentekoon.

Toimintayksiköt tekivät monenlaista yhteistyötä eri koulutusorganisaatioiden kanssa. Toimintayksiköissä työs-kenteli eri oppilaitosten harjoittelijoita. Tällä tavoin tule-vat asiakkaat saattoivat tutustua toimintaan jo käydessään koulua. Teimme myös yhteistyötä erilaisten aikuiskoulu-tuskurssien muodossa, joita järjestivät kansalais-, aikuis-kasvatus- ja kansanopistot.

Vuoden 2016 kattava tavoite oli kehittää toimintaa kaikilla alueillamme voimassa olevan lainsäädännön puit-teissa ja kansallisten laatukriteerien mukaan niin, että toi-minta edistää asiakkaiden osallisuutta, työllisyyttä ja ak-tiivisuutta. Kansallisia kriteerejä kuvaavat avainsanat ovat

vahva itsemäärääminen, valinnanvapaus ja osallistuminen. Kansallisten laatukriteerien soveltaminen käytäntöön on aloitettu yksikkökohtaisin koulutustapahtumin, jotka jatkuvat vuonna 2017. Kuntayhtymässä on aloitettu hen-kilökeskeinen suunnittelu, joka on sekä ajattelutapa että joukko konkreettisia työkaluja. Toistaiseksi 40 Kårkullan työntekijää on tutustunut tähän suunnittelutapaan. Hen-kilökeskeinen suunnittelu aloitettiin vuonna 2016 ja se jatkuu ensi vuonna.

TET- ja EO-toimintojen kehittämiseksi kuntayhty-mässä on luotu kontakteja kansallisiin verkostoihin, työ-ryhmiin ja projekteihin. Kuntayhtymästä on osallistuttu FDUV:n kanssa mm. Job Shadow Day -tapahtumaan ja tietotekniikkahankkeisiin.

Keväällä 2016 Vaasassa ja Kokkolassa saatiin päivätoi-minnan käyttöön uudenaikaiset, yksilöllisesti suunnitellut ja asianmukaiset tilat. Vuoden 2016 aikana remontoitiin maatilan sisätilat. Helsingin Metsälässä sijaitsevan päivä-toimintayksikön lisärakennusta ja tilojen remontointia suunniteltiin.

PÄIVÄTOIMINTAAN OSALLISTUNEET ASIAKKAAT 2016

200

150

100

50

05

176

222

42

92

48

101

8 7 1151 0

47

13

52

7 2 05 0 10

YHTEENSÄ

128


OTTEITA TOIMINNASTA: Paraisten Mocca-palveluyksikkö Paraisilla sijaitsevan Mocca-palveluyksikön palveluun kuuluvat kolmessa eri toimipisteessä tuotettavat TET- ja EO-palvelut. Kaksi toimipistettä sijaitsee Paraisilla (Mocca ja Annexet) ja yksi Turussa (Flätan). Lisäksi Turussa sijait-seva nuorisopaja Troja kuuluu Mocca-palveluyksikköön. Yksikössä tuotetaan käsitöitä ja tehdään alihankintatöitä. Lisäksi asiakkaat voivat harrastaa ja oppia mm. tietokone-työskentelyä, osallistua taidekerhotoimintaan ja ääneen-lukutilaisuuksiin sekä kuntoilla yksilöllisesti laadittujen kunto-ohjelmien mukaan. Asiakkaat saavat aktiivisesti tukea

löytääkseen ulkoisia työpaikkoja lähiympäristössään. Vuon-na 2016 asiakkailla oli mahdollisuus osallistua Job Shadow Day -tapahtumaan 27.3. Asiakkaat ovat myös osallistuneet tukiviittomakurssille.

Eri toimintapisteet järjestivät monenlaisia tapahtumia v. 2016 vuodenaikojen mukaan. Niinpä järjestettiin asiakkaiden mielestä varsin onnistuneita ulkoilupäiviä Paraisten Pajbackan keskusurheilukentällä ja Sollidenin leirintäalueella. Vuon-na 2016 tapahtui paljon kulttuuriin ja taiteeseen liittyvää Mocca-yksikössä. Laulu- ja tanssiprojekti toteutettiin ”Kul-tur i vården” -apurahan turvin. Projektissa kaksi ulkopuolista draaman ja musiikin asiantuntijaa piti asiakkaille 10 tapaa-

mista tanssin ja laulun merkeissä. ”Unelmatyö”-projekti kul-minoitui mm. valokuvanäyttelyihin, jotka pidettiin Paraisten kirjastossa, Kulturfondetin stipendijakojuhlassa 11.5.2016 ja Novia-ammattikorkeakoulussa 6.10.2016. Toimintavuoden aikana yksikön asiakkaita haastateltiin työstään Ylen ohjelma-sarjassa Närbild. Yksiköstä osallistui asiakkaita myös Turun liikekeskus Skanssissa järjestettyyn ”Kulttuuri kutsuu” tapah-tumaan 21.3.2016 ja Turun liikekeskus Myllyn tapahtumaan ”Mylly kutsuu” 2.12.2016.

Yksikköön on muotoutunut ajatustenvaihtofoorumi, jossa kehitetään toimintaa säännöllisin asiakastapaamisin tarpeiden, toivomusten ja palautteen kuulemiseksi ja käsittelemiseksi.

ARBETSVERKSAMHET ENLIGT SOCIALVÅRDSLAGEN

PALVELUTUOTANTO 2016 Turunmaa: Pohjanmaa: Uusimaa: Småland, Mocca MolpeIC,Intek Södis

Yhteensä

Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta ToimintatavoitteenatyöllistyminenSosHL§27d 6 3 1 10VammaistentyötoimintaSosHL§27e 2 26 8 36

Erityishuoltolain mukainen toiminta / Molpe IC - 12 - 12

Yhteistyössä Työklinikan kanssa, ARJ Työharjoittelu/kokeilu - 4 - 4Mielenterveysasiakkaidentyöharjoittelu - - - -

Yhteistyössä TE-keskuksen kanssa Työharjoittelu - 1 - -Kuntouttavatyö 2 9 - 11Palkkatuki - - - -Kieliharjoittelu - - - -

Yhteensä 10 54 9 73

YHTEENSÄ

721

4

0–17 vuotta 18–45 vuotta 65 vuotta –46–64 vuottaUusimaa Turunmaa Pohjan-

maaUusi-maa

Turunmaa Pohjan-maa

Uusimaa Turunmaa Pohjan-maa

Uusimaa Turunmaa Pohjan-maa

Päivätoimintaan osallistuneet asiakkaat

Ulkoisentyönantajanpalveluksessa(osittain taikokonaan)(lähtökohtanaasiakkaiden kokonaismäärä)

TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUVASSA (ALO)toiminnassapalvelujajatuotteitatuotetaanomaehtoisesti.Voidaanmyöstoimiaalihankkijoi-nataitehdämuitayksilöllesopiviatyötehtäviä.Työnlisäksiasiakkailletarjotaanmahdollisuuksiaosallistualiikunnallisiinjasivistyksellisiintoimiin, aikuiskoulutukseen ja sosiaaliseenharjoitteluun.Palvelutapahtuupalveluyksiköissätaiulkoistetuntyötoiminnantyöpaikoilla.

OSALLISUUTEEN ORIENTOITUVASSApäivätoiminnassa(LO)asi-akasosallistuuyksilöllisestiräätälöityihintyötehtäviinjaliikuntahar-joitteisiin.Hänelletarjotaankehittäviäkokemuksiavirkistyksellisessäympäristössä, joka luoedellytyksiäsosiaalistenyhteyksien luomi-selle.Toimintaperustuu säännöllisyyteen ja tarkoin jäsenneltyyntoimintatapaan.Tämäluoasiakkaalleympäristön,jossaonturvallistakommunikoidajatoimiayhdessämuidenkanssa.


KÅRKULLA SAMKOMMUN -kuntayhtymän ainoa asuntola sijaitsee Paraisilla. Sitä ylläpide-tään yhteistyössä ammatillisen erityisoppilaitos Optiman kanssa. Opiskelijat asuvat asuntolassa kouluviikkoina maanantaista perjantaihin.

Asuntolassa asuvat nuoret voivat kokeilla erilaisia asu-misen muotoja. Henkilöstön yhteistyö omaisten kanssa

ASUMISPALVELUT

ASUMISPALVELUJEN toiminnanlupaus on, että Kårkulla samkommun -kuntayhtymä tar-joaa yksilöllisiä koteja henkilöille, jotka tarvit-sevat tukea arjen sujumisen kannalta. Työ ta-pahtuu yhteistyössä asiakkaiden, omaisten ja

kuntaedustajan kanssa. Asumisvaihtoehdot ovat asuminen tuettuna omassa asunnossa, asuminen muiden kanssa ryh-mäkodissa tai asuminen asunnossa muiden lähellä. Lisäksi on mahdollista asua perhehoidossa eli muun kuin oman perheen kotona, ja myös laitosasuminen on mahdollista. Myös muita, räätälöityjä asumisratkaisuja voidaan harkita.

Valtioneuvoston periaatepäätös 21.1.2010 ja Kehas- ryhmän vuoden 2012 raportti käsittelevät laitosasumisen purkamista vuoteen 2020 mennessä. Nämä asiakirjat oh-jaavat alueittemme asumispalvelujen kehitystä. Käytännös-sä tämä merkitsee, että jos henkilöllä on suuri avun tarve, on hänelle mahdollistettava asuminen omalla paikkakun-nallaan, ja tämä puolestaan asettaa omat vaatimuksensa suunniteltaessa uusia asumisyksiköitä kuntayhtymään. Näin ollen meidän on Kårkullassa tarkoin kuntien kanssa kartoitettava eri alueiden asumisjonojen sisällöt, jotta pys-tyisimme vastaamaan tuleviin haasteisiin hyvin.

Vuoden 2016 aikana on panostettu siihen, että Kår-kulla tarjoaa koteja yksilöllisten tarpeiden mukaan ja että asiakkaat osallistuisivat entistä enemmän ja paremmin suunnitteluprosessiin. Olemme myös panostaneet vaih-toehtoisten asumismuotojen kehittämiseen ja hyödyntä-mään kehittäjien ja asukkaiden asiantuntemusta suunnit-teluprosessissa. Asumismuotojen kehittäjä ja asiakaskunta osallistuvat tähän kehitystyöhön. Olemme tehneet muu-toksia pienempiin moduuleihin tai omiin asuntoihin muuttaneiden, vaikeasti kehitysvammaisten asiakkaiden asumisratkaisuihin.

Kaikilla kuntayhtymän alueilla on seniorikoteja, joiden toiminta tukee ikääntyvän kehitysvammaisen henkilön arkea. Seniorikodeissa henkilöstö oli paikalla ympärivuo-rokautisesti, sairaanhoitajan palvelut olivat käytettävissä ja päiväsaikaan toteutettiin ennalta suunniteltuja aktivi-teetteja. Tukiasumistoimintaa kehitettiin edelleen kaikilla alueilla niin, että ne jotka eivät tarvitse asumisensa tueksi apua öiseen aikaan, voivat asua omassa asunnossaan ja saa-vat etukäteen ohjelmoidusti tarvitsemansa tukea yksilölli-sen arvion mukaan.

Asumispalvelun sisältöä kehitetään hyvällä dokumen-

toinnilla, jonka lähtökohtana ovat yksilölliset laatuta-voitteet. Asiakkaiden itsemääräämisen korostaminen ja rajoittavien toimien tarkka harkinta ovat sopusoinnussa kansallisen linjauksen kanssa, joka puolestaan noudattaa YK:n yleissopimusta vammaisten ihmisten oikeuksista.


oli tiivistä, jotta opiskelijoille taattaisiin räätälöity tuki ja tavoitteet. Toiminnan tärkeä osa oli opiskelijoiden varttu-minen aikuisuuteen opiskeluaikana ja sinä aikana he oppivat olemaan yhdessä muiden ihmisten kanssa ja toimimaan osana tiimiä. Asuntolatoimintaa leimasi asuntolassa tot-eutettavat vapaa-ajantoiminnot sekä yhteistyö paikallisen De utvecklingsstördas väl i Finland -yhdistyksen kanssa.

Opiskelijan viimeisenä opiskeluvuotena alkoi yhteistyö opiskelijan kotikunnan kanssa paluumuuton järjestämi-seksi kotipaikkakunnalle. Tavoitteena oli, että opiskelija tiesi kevätlukukauden kuluessa missä hän jatkossa asuu ja työskentelee opiskeluajan päätyttyä. Vuonna 2016 asuntolassa asui 10 opiskelijaa, iältään 15–27 vuotta. Opiskelijamäärä on kaksinkertaistunut asuntolan aloitettua toimintansa vuonna 2008.

ASUNTOLA-ASUMINEN

ERI ASUMIS-MUOTOJA

RYHMÄKOTI

ASUNTORYHMÄT

ERILLISASUNNOT(yksiöt, kaksiot, kolmiot)

Liittyylaitosasumisen

alasajoon

Oma asunto,

jossamyösyhteistilat

Lähtö-kohtaisesti

tavanomaiset asunnot


2713

58

9 4 3

UusimaaTurunmaaPohjanmaa

TUKIASUMINEN YHTEENSÄ

92

ASUNTO-ASUMINEN YHTEENSÄ

184RYHMÄ-ASUMINEN YHTEENSÄ

404

ASUMINEN YHTEENSÄ

680Ryhmäasuminen

ERITYISHUOLTO ERITYISHUOLTO

ASUMISVAIHTOEHDOT:- MAASEUDULLA- SUURESSA KAUPUNGISSA- PIENESSÄ KAUPUNGISSA- KERROSTALOSSA- RIVITALOSSA- OMAKOTITALOSSA

7–17 vuotta

18–45 vuotta 46–64 vuotta 65 vuotta –

Asuntoasuminen

18–45 vuotta 46–64 vuotta 65 vuotta –

Tuettu asuminen

358 18 14 10 2 2 3

7–17 vuotta

18–45 vuotta 46–64 vuotta

65 vuotta –

70

25

62

4 2

6544 48

31 21 21

131

17 21

ASUMISPALVELUA SAANEET ASIAKKAAT 2016


OMAISNEUVOSTOT

VUONNA 2014 VAHVISTETTIIN Kårkulla samkommun -kuntayhtymän omaisstra-tegia vuosia kestäneen työn tuloksena omaisten osallistumisen kohentamiseksi. Omaiset nähdään voimavarana laaduk-

kaan hoidon ja hoivan järjestämiseksi Kårkullan asiak-kaille. Omaisstrategian arvot ovat avoin dialogi omais-ten ja henkilökunnan välillä sekä molemminpuolinen tietotaidon kunnioittaminen. Kukin asiakas ratkaisee itse, miten omaisten kanssa ollaan yhteistoiminnassa. Myönteinen asenne ja hyvä tiedonvaihto omaisten kanssa parantavat yhteistyön sujuvuutta. Omaisilla on oltava tunne, että Kårkullassa palvelunsaajat ovat hy-vissä käsissä.

Osana omaisstrategiaa perustettiin omaisneuvostot Kårkullan toiminta-alueille vuonna 2015. Omaisneu-vostojen toiminnan tavoitteena oli hyödyntää omais-ten tietotaitoa ja kokemuksia asiakkaiden hyväksi. Omaisneuvostojen toimikausi on 2015–2017. Neu-vostojen sihteerinä toimivat kunkin alueen aluepääl-liköt. Omaisneuvotoissa on viisi jäsentä. Jäsenet ovat Kårkullan eri-ikäisten ja vammaisuusasteeltaan erilais-ten asiakkaiden sekä eri toiminnoissa mukana olevien asiakkaiden omaisia. Kaikki omaisneuvostot kokoon-tuivat 2–4 kertaa toimintavuoden aikana. Kokouksissa käsiteltiin mm. yhteyshenkilön toimenkuvaa, yhteis-työkysymyksiä, palautejärjestelmää sekä tiedonkul-kua. Vuonna 2016 omaisneuvostot arvioivat, miten omaisstrategian toimintaohjelman tavoitteet on saavu-tettu eri alueilla.

ASIAKASNEUVOSTOT

KÅRKULLA SAMKOMMUN -kuntayhtymässä on kahdeksan asiakasneuvostoa, kaikilla alu-eilla yksi, paitsi Turunmaassa, jossa histo-riallisista syistä niitä on kaksi. Kussakin asia-kasneuvostossa on kuusi jäsentä. Jäsenistä

viisi on kuntayhtymän palvelunsaajia ja yksi heistä on pu-

Vuonna 2016 kaikki asiakasneuvostot kokoontuivat 3–4 kertaa. Kokouksissa keskusteltiin sekä koko kuntayhtymää koskevista asioista että omaa aluetta koskevista ajankoh-taisista kysymyksistä. Kokouksissa on myös keskusteltu uusiutuvasta lainsäädännöstä, joka koskee itsemäärää-mistä ja osallistumista. Useimmissa asiakasneuvostoissa

heenjohtaja. Sihteerinä toimii Kårkullan henkilökuntaan kuuluva henkilö. Asiakasneuvostojen toimintaa koordi-noi Pohjois-Pohjanmaan sosiaalikuraattori. Asiakasneu-vostojen tarkoitus on vaikuttaa kuntayhtymässä tehtä-viin päätöksiin ja toiminnan sisältöön. Näin asiakkaiden osallistuminen toiminnallisiin prosesseihin vahvistuu.

OSALLISUUS OSALLISUUS

on myös jatkettu Paraisilla lokakuussa 2015 pidetyn asia-kasneuvostojen suurtapahtuman aineiston käsittelyä. Asiakasneuvostojen sihteerit kokoontuivat elokuussa Hel-sinkiin kehityspäiville. Stina Sjöblom THL:sta osallistui ta-paamiseen aamupäivällä ja kertoi erityishuoltoasiakkaiden osallistumisesta. Iltapäivällä keskusteltiin tarpeesta laatia esite asiakasneuvostoista. Esitteen tuottaminen olisi tapa tuoda näkyviin alueellisten asiakasneuvostojen toiminta. Kaikki asiakasneuvostot ovatkin laatineet esitteen, joka on jaettu tai jota ollaan jakamassa kaikkiin alueen toiminta-yksiköihin. Kehitystiimistä on myös kyläilty asiakasneuvostoissa. Ke-hitystiimi on kertonut uutisia mm. asumis- ja päivä/työtoi-minnasta sekä kansallisista suosituksista. Joidenkin aluei-den asiakasneuvostot ovat järjestäneet yhteisen kokouksen omaisneuvoston kanssa informaation vaihtamiseksi. Vuo-den loppupuolella asiakasneuvostot saivat muistutuksen sii-tä, että seuraavat asiakasneuvostovaalit ovat vuorossa kevääl-lä 2017. Uudet asiakasneuvostot aloittavat syksyllä 2017.


ASIANTUNTIJA- JA KEHITTÄMISKESKUS (Expert- och utvecklingscentret eli EUC) on Kårkullan asiantuntijayksikkö. Sen vastuulla ovat kuntayhtymän erityspalvelut, konsultaa-tiot ja koulutus. EUC seuraa alan tutkimusta

ja vastaa keskeisesti erityispalvelujen kehittämisestä kun-tayhtymässä. Asiantuntija- ja kehittämiskeskus sijaitsee Paraisilla, mutta sen tarjoaa liikkuvia asiantuntijapalveluja koko kuntayhtymän alueella. Asiantuntija- ja kehittämis-keskuksen asiantuntijat ohjaavat, antavat konsultaatioita ja kouluttavat kuntayhtymän eri yksiköissä työskenteleviä työntekijöitä. Palveluja annetaan myös kuntayhtymän ul-kopuolisille sidosryhmille, kuten kouluille ja päiväkodeille. Yksikössä toimivat tutkimus-, kuntoutus- ja kriisiosastot.

EUC:n palveluihin kuuluvat tutkimus, kuntoutus ja kriisihoito, ja tätä varten EUC:lla on käytettävissään kuu-sipaikkainen tutkimusosasto, kahdeksanpaikkainen kun-toutusyksikkö ja asuntoja asumisharjoittelua varten. Tilat on sovitettu sovitettu esteettömiksi, ja kullakin asukkaalla on oma huone sekä suihku ja WC. Toimintaa luonnehtivat pienimuotoisuus, jatkuvuus ja selkeä, strukturoitu päivä-ohjelma. Asiakas voi myös osallistua päivätoimintaan.

Vuonna 2016 tutkimusosasto ja kuntoutusyksikkö tuottivat laajoja selvityksiä, tutkimuksia ja kartoituksia henkilön somaattisesta, psyykkisestä ja fyysisestä tilasta.

Tutkimusjakso kesti keskimäärin kolme viikkoa ja sen aikana tehtiin runsaasti somaattisia tutkimuksia, mm. la-boratorio- ja kuvantamistutkimuksia (tietokonekuvauksia, magneettikuvauksia), EKG- ja EEG-tutkimuksia sekä eri-koislääkärikonsultaatioita.

Kuntoutusjakso kestää 6–12 kuukautta. Kuntoutuk-sen tavoite on palauttaa asiakkaan optimaalinen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Kuntoutuksen painopisteitä oli sosiaalisten tilanteiden harjoittelu. Lisäksi autettiin ja ohjattiin asiakkaita sopivien, kommunikaatiota ja lahjakkuuksia tukevien ja muiden, asiakkaalle räätälöity-jen apuvälineiden käytössä.

Kriisihoitoa tarjottiin sekä tutkimusosastolla että Hyd-danin kuntoutusyksikössä. Toimintaan kuului somaat-tisten sekä mahdollisten neurologisten ja psykiatristen sairauksien diagnosointi. Kriisihoito edellytti usein lisä-henkilöstöä. Akuuttia kriisihoitoa on ollut vaikea toteut-taa optimaalisella tavalla puutteellisten tilojen ja resurssien vuoksi.

TUTKIMUS, KUNTOUTUS JA KRIISIHOITO

ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS

TUTKIMUSTutkimusjakso alkaa koko-naissuunnitelman laatimi-sella, jossa lähtökohtana

ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet. Yleensä tutkimus-

jakso kestää viikosta kahteen kuukauteen.

KUNTOUTUS Kuntoutusjakso

kestää tavallisimmin n. 6 kuukautta.

Jaksoa edeltää aina tutkimus-

tai kriisijakso.

KRIISIHOITOKriisihoitoa on tarjolla

akuutissa hoidon tarpeessa oleville 16 vuotta täyttä-

neille henkilöille. Yleensä kriisihoitojakso

kestää viikosta kuuteen viikkoon.

ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS


KÅRKULLA SAMKOMMUN -kuntayhtymän taloussuun-nitelman mukaan toiminta sertifioidaan vuonna 2018. Sertifioinnissa noudatetaan ISO 9001: 2015 -standardia. EUC vastaa sertifioinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta. ISO 9001 -standardin perusperiaate on toiminnan jatkuva parantaminen, ja se on erinomainen työkalu toimintojen, prosessien ja johtamisen kohentamiseksi. Sertifiointi pa-rantaa työntekijöiden osallistumista ja riskinhallintaa. ISO 9001 -sertifiointi on osoitus siitä, että organisaatio toimii tehokkaasti, systemaattisesti ja asiakaslähtöisesti. ISO 9001 sertifiointi on pätevä todistus laadukkaasta työtavasta, joka tukee markkinointia ja auttaa organisaatiota kilpailussa.

Vuoden 2016 aikana on keskitytty selainpohjaiseen oh-jelmistoon IMS (Integrated Management Systems). IMS on organisaatiotoiminnan kehittämisprosessin työkalu.

IMS on laadunhallinnan työkalu, joka tukee ISO 9001 -standardin mukaisia toimintoja ja helpottaa sertifiointi-työn strukturointia. Sertifiointiprosessin työryhmässä on edustettuna moniammatillinen tiimi.

Laadunhallintajärjestelmän sertifiointiin kuuluvat si-säiset ja ulkoiset auditoinnit. Sisäiset auditoinnit alkoivat keväällä 2016 ja ne jatkuivat tiiviinä koko vuoden. Sisäiset auditoinnit ovat jatkuva prosessi ja ovat osa organisaation jatkuvaa parantamista.

Laadunhallintajärjestelmä on arjen työkalu – se paran-taa tehokkuutta ja kannattavuutta. Hyvin toimivassa or-ganisaatiossa työtyytyväisyys ja viihtyvyys kuuluvat asiaan. Sertifioinnin pitämiseksi voimassa tehdään vuosittaisia tar-kastuksia. Tämä takaa myös sen, että organisaatio kehittyy jatkuvasti.

ISO 9001-STANDARDIN MUKAINEN LAADUNHALLINTA-JÄRJESTELMÄN SERTIFIOINTI

KEHITYSTYÖ

EXPERTIS OCH UTVECKLINGASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS ASIANTUNTIJUUS JA KEHITYS


TROJAN NUORISOPAJA

TURUSSA SIJAITSEVAN Trojan nuorisopajan palveluksessa oli toimintavuoden aikana neljä kokopäiväistä työntekijää. Trojassa toimitaan kolmella sektorilla: pajassa on yksi ohjaaja, keittiössä yksi ja etsivässä nuoristyössä kaksi

ohjaajaa. Työskentely on asiakaskeskeistä. Nuorten omat mielen-

kiinnon kohteet ja toivomukset otetaan huomioon nuo-risopajan työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kullekin asiakkaalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma ja yksilöta-son ohjaus kuuluu keskeisesti työskentelyyn. Tavoitteena oli löytää nuorille opiskelu- tai työpaikka pisimmillään 6 kuukautta kestäneen nuorisopajajakson jälkeen.

Toiminnan muotoja olivat mm. käsityöt, opiskelu, lii-kunta jne., mutta sosiaalinen harjoittelu oli aina koroste-tusti esillä. Toimintaan osallistui 17 iältään 15–29-vuotias-ta nuorta. Keittiö huolehti ruokahuollosta nuorisollemme, Kårkullan Flätan-yksikölle ja keittiöhenkilökunnalle. Keit-tiötyöhön osallistui muutama nuori, jotka olivat työkokei-lussa nuorisopajalla sekä muutama Flätan-yksikön asiakas. Etsivän nuorisotyön asiakkaita oli kaikkiaan 48. Tässä työs-sä pääpaino on yksilöohjauksessa.

Työn tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten auttaminen löytämään tarvitsemansa yhteiskunnan palvelut.

ETSIVÄ NUORISOTYÖEtsivään työhön oli palkattu kaksi kokopäiväistä etsivää, joilla oli 45 asiakasta. Useimmat näistä asiakkaista olivat alle 29-vuotiaita ruotsinkielisiä nuoria. Etsivän työn piirissä oli myös muutamia yli 29-vuotiaita sekä muutamia suomen-kielisiä asiakkaita. Etsivät tavoittivat asiakkaansa esisijaisesti tekemällä yhteistyötä peruskoulujen ja toisen asteen oppi-laitosten kanssa. Myös asiakkaat ottivat henkilökohtaisesti yhteyttä etsiviin.

Etsivän nuorisotyön verkostoyhteistyötahot olivat toi-mintavuoden aikana TE-toimisto, peruskoulu (etenkin St. Olofsskolan), toisen asteen oppilaitokset (Åbo Yrkesins-titut, Axell, Katedralskolan), Turun etsivät ja Varsinais- Suomen etsivät. Muita yhteistyökumppaneita olivat Luc-kan, Ung Info, Folkhälsan, Ehyt r.y. ja puolustusvoimat. Etsivät kävivät pitkin vuotta vierailuilla yhteistyökouluis-sa, joissa he informoivat opiskelijoita Trojan toiminnasta.

TROJAN NUORISOPAJALLA TYÖ ON ASIAKASLÄHTÖISTÄ JA YKSILÖLLINEN OHJAUS ON TÄRKEÄ OSA TYÖTÄ.

MUU PALVELUMUU PALVELU

Etsivät olivat myös käytettävissä kutsunnoissa, joissa he informoivat toiminnastaan.

Etsivän nuorisotyön tavoite oli ehkäistä nuoren syrjäy-tyminen mahdollisimman varhain sekä tunnistaa nuoria, jotka olivat pudonneet palvelujärjestelmästä ja joita autet-tiin löytämään itselleen sopivaa työtä ja toimintaa. Etsivän nuorisotyön tuloksena monia nuoria ohjattiin asianmu-kaisten palvelujen piiriin ja/tai heille järjestettiin työ- tai koulutuspaikka. Muutamat asiakkaat tekivät oppisopi-muksen Turun oppisopimustoimiston kautta, muutamat palasivat koulun penkille keskeytyksen jälkeen, muutamat ohjattiin TE-toimistojen palveluohjauksen piiriin ja muu-tamat osallistuivat nuorisopaja Trojan toimintaan. Etsivä nuorisotyö johti asiakkaan kanssa yhteistuumin toteutet-tuihin, yksilöllisiin ratkaisuihin. Etsivät kävivät myös yh-dessä asiakkaiden kanssa tutustumiskäynneillä eri työpai-koilla ja kouluissa.

ETSIVÄN NUORISO- TYÖN PÄÄMÄÄRÄNÄ ON ENNALTAEHKÄISTÄ SYRJÄYTYMISTÄ, JA LÖYTÄÄ NE NUORET JOTKA OVAT JOUTUNEET PALVELUJEN ULKO- PUOLELLE.


PALVELUA SAANEIDEN

ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ

100

PERHETERAPIA-KESKUSTELUJA

12 TUNTIA

OMAIS-KESKUSTELUJA

22,5TUNTIA

JÄLKIHOITO-RYHMÄT

147 VIERAILUA

AVOHOITO-KESKUSTELUJA

43,5 TUNTIA

PÄIHDEHUOLLON TOTEUMAT VUONNA 2016 PIXNE-KLINIKAN PALVELUJEN KÄYTTÖ VUONNA 2016

YHTEENSÄ

1 808

MUU PALVELU MUU PALVELUPIXNEKLINIKKA

PÄIHDEHUOLTOKLINIKKA PIXNE toimi Maa-lahdessa, jossa toiminnan pääpaino oli 28-vuo-rokautta kestäneissä hoitojaksoissa päihdeon-gelmaisille henkilöille. Hoidon pääpainona oli 12 askeleen tervehtymisen malli sekä yksilö- ja

ratkaisukeskeinen suhtautuminen. Tärkeä osa Pixne-klinikan hoitomenetelmää oli ihmisten kokoaminen ryhmätapaa-misiin, joissa voitiin yhdessä vaihtaa kokemuksia ja tietoja. Hoidon vaikutusta seurattiin neljästi vuodessa järjestettävin seurantaviikonlopuin. Jälkihoitoa tarjottiin yksilö- ja ryhmä-keskusteluin. Omaisviikonloppuihin osallistuivat asiakkai-

den läheiset ja omaiset. Omaisille oli myös tarjolla avohoi-tokeskusteluja.

Kunnat näyttävät hyödyntävän laitoskuntoutusta päih-deasiakkaille vuosi vuodelta yhä vähemmän, ja sama suun-taus jatkui vuonna 2016 Pixnen kohdalla. Talouden perus-tana olevaa vuosimaksujärjestelmää käyttivät yhä harvemmat kunnat, ja siksi tulopuoli jäi alijäämäiseksi.

Valtuusto päätti 12.10.2016, että Kårkullan alainen päih-dehuolto päättyy 30.6.2017. Hallituksen on aktiivisesti vai-kutettava siihen, että toiminta voi siirtyä muun päämiehen hoidettavaksi mahdollisimman joustavasti ja keskeytyksettä.

AHVENAN-MAA

266

UUSIMAA

199

POHJANMAA

1 331TURUNMAA

12

TYÖKLINIKKA

PIETARSAARESSA SIJAITSEVA TYÖKLINIKKA tuottaa ammatillisia kuntoutuspalveluja maam-me molemmilla kielillä. 2000-luvun puolesta-välistä on myös tarjottu työvalmennusta tuetun työn periaatteiden mukaan. Palveluja ostavat

Kela, työeläkelaitokset, vakuutuslaitokset, TE-toimisto sekä

yksittäiset kunnat. Kelan ja TE-toimistojen kanssa solmitta-vat sopimukset ovat kilpailutettuja ja määräaikaisia, ja siksi toiminnan laajuutta ei voi ennustaa.

Merkittävää vuonna 2016 oli, että toiminta luovutettiin Härmän Kuntoutus Oy:lle 1.3.2016. HOITOVRK-LUKUMÄÄRÄ

Jäsenkunnat Ei-jäsenkunnat 2,90 € -järj. muk. Vuosi- Maksu- Vuosi- Maksu- maksu sitoumukset maksu sitoumukset Pohjanmaa 1 058 232 - 41Uusimaa - 114 - 85Turunmaa - 12 - -Ahvenanmaa - - 238 28Keski-Suomi - - - -

Yhteensä 1 058 358 - 154


VUONNA 2016 Kårkulla samkommun -kunta yhtymän ulkoiset toimintatuotot oli-vat 53,9 miljoonaa euroa ja toimintakulut olivat 51,7 miljoonaa euroa. Toimintakat-teeksi muodostui näin ollen 2,3 miljoonaa

euroa, eli 0,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2015. Rahoituserien netto oli alijäämäinen, kuten vuonna 2015, 114 000 euroa, joten vuosikate oli 2,2 miljoonaa euroa. Koska suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 1 miljoona euroa, oli vuoden 2016 tilikauden tulos 1,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä jakautui seuraa-vasti: erityishuolto 1,2 miljoonaa ylijäämäinen, päihde-huolto 50 000 euroa alijäämäinen ja Härmän Kuntoutus Oy:lle luovutetun Työklinikan alijäämä oli 27 000 euroa.

Vuoden 2016 merkittävä ylijäämä selittyy suurelta osin erittäin hyvästä talousarviokurista koko vuoden aikana, sillä tulopuolesta toteutui 100 % ja toimintakuluista onnistut-tiin säästämään runsas miljoona euroa. Henkilöstölle kuu-luu sydämellinen kiitos erinomaisesta suorituksesta! Hyvään tulokseen vaikutti myös kilpailukykysopimuksen mukai-nen lomarahavelan pienentyminen. Kuntayhtymälle tuo sopimus toi n. 350 000 euron määräisen tulosparannuksen.

Euroopan keskuspankin edelleen v. 2016 noudattama hyvin antelias rahapolitiikka vaikutti merkittävästi siihen, että 12 kuukauden euriborkorko oli vuonna 2016 keski-määräin 0,034 % negatiivinen! Useimpien ennusteiden mukaan epävarmuuden aika ja verraten vaatimattomat kasvuluvut jatkuvat Suomen osalta myös vuonna 2017

TOIMINNAN TUOTOT

53,6 M€

VUOSIKATE

2,1 M€

TOIMINNAN KULUT

51,5 M€

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

1 M€

TOIMINTA-KATE

2 M€

2016 2015 2014 2013 2012 MAKSUVALMIUS Kassapäivien lukumäärä1) 6,9 12,1 2,0 4,9 28,7 (365*kassavarat/maksutkassasta)

Current ratio2) 0,33 0,44 0,30 0,34 0,68 Vaihtuvatvastaavat/lyhytaikainenvieraspääoma

Maksut kassasta: euroa/vrk 141 532 141 174 139 154 132 790 129 655 (Ulkoisettoimintakulut/365) VAKAVARAISUUS Vakavariasuusaste3) 0,38 0,36 0,33 0,36 0,35 (Omapääoma+kertynytpoistoero)/Kokopääoma–saadutennakot)

Peruspääoman osuus pysyvistä vastaavista (%) 33,8 36,7 36,2 36,8 42,0 Velkaisuusaste 0,62 0,64 0,67 0,64 0,65 (1-vakavaraisuusaste)

Suhteellinen velkaisuusaste, % 33,70 33,15 34,67 33,55 36,08 100*(Vieraspääoma–Saadutennakot)/Käyttötuotot KANNATTAVUUS Vuosikate (euroina) 2 154 521 1 928 660 87 892 1 205 709 777 524 Vuosikateprosentti4) 4,00 3,60 0,17 2,42 1,61 100*Vuosikate/Liikevaihto

Vuosikate suunnitelman mukaisista poistoista (%) 215 215 11 161 115 INVESTOINNIT Sisäisen rahoituksen osuus investoinneista, % 66,0 314,5 5,9 31,6 23,3 100*Vuosikate/Investointienomathankintakulut

Pääomakulujen sisäinen rahoitus, % 48,8 181,1 3,4 28,5 0,8100*Vuosikate/(Investointienomathankintakulut+Myönnettyjenlainojennettolisäys+Lainojenlyhennykset) LAINOJEN HOITO Lainojen hoitokate5) 1,8 3,8 0,2 2,6 1,7 (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainojenlyhennykset) Toiminnan ja investointienkassavirta 5 vuoden aikana -1 023 596 1 336 688 -1 264 883 -2 548 596 -2 504 523

AVAINLUKUJA

TALOUSEKONOMI

TALOUSKATSAUS

TALOUS

1)Alle7vrk=huono,8–15vrk=normaali,16–23vrk=hyvä,yli30vrk=ylilikviditeetti2)Alle1=heikko,1–2=tyydyttävä,yli2=hyvä3)Mittaarahoittajan(kunnan)rahoitusriskiäjosrahoitettavajoutuuselvitystilaan.Korkealuku=pieniriski4)Ilmoittaaosuudenliikevaihdosta,jokaonkäytettävissäpoistoihinjasatunnaisiineriin5)Alle1=kuntayhtymänlainanhoitokykyonheikko,1–2=tyydyttävä,yli2=hyvä


TULOSLASKELMA

Tilinpäätös 2016 Budjetti 2016 %-vrt Tilinpäätös 2015

TOIMINTATUOTOT 53927246,84 53933110 100,0% 53554051,47 Myyntituotot 48414390,17 48650900 99,5% 47790945,01 Maksutuotot 4921512,58 4606210 106,8% 4811734,12 Tuetjaavustukset 382790,47 381770 100,3% 444522,85 Muuttoimintatuotot 208553,62 294230 70,9% 506849,49

TOIMINTAKULUT -51659205,04 -52774280 97,9% -51528395,85 Henkilöstökulut -40589664,27 -40600310 100,0% -40429006,76 Palkatjapalkkiot -31496541,40 -31443570 100,2% -31340128,17 Henkilöstösivukulut -9093122,87 -9156740 99,3% -9088878,59 Palvelujenostot -4111272,51 -4678780 87,9% -4131828,63 Aineet,tarvikkeetjatavarat -3051257,73 -3681990 82,9% -3083879,09 Avustukset -542189,06 -516800 104,9% -538599,90 Muuttoimintakulut -3364821,47 -3296400 102,1% -3345081,47

TOIMINTAKATE 2 268 041,80 1 158 830 195,7 % 2 025 655,62RAHOITUSTUOTOTJAKULUT -113520,52 -221800 51,2% -96995,34 Korkotuotot 125,46 14300 0,9% 4892,59 Muutrahoitustuotot 17151,18 17000 100,9% 22620,24 Korkokustannukset -86124,09 -208000 41,4% -79841,42 Muutrahoituskulut -44673,07 -45100 99,1% -44666,75

VUOSIKATE 2 154 521,28 937 030 229,9 % 1 928 660,28POISTOTJAARVONALENTUMISET -1002537,86 -937030 107,0% -898674,35 Suunnitelmanmukaisetpoistot -1002537,86 -937030 107,0% -898674,35

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (alijäämä) 1 151 983,42 0 1 029 985,93

TULOSLASKELMA1.1–31.12.2016,ulkoiseterät

KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNNITELMAN mukaan kuntayhtymän oli määrä investoi-da yhteensä 6 miljoonaa euroa vuonna 2016, mutta kirjatut investoinnit päätyivät 3,3 mil-joonaan euroon. Investointikulujen rahoitus-

katteeksi budjetoitiin 0,65 miljoonaa euroa, mutta kun-tayhtymän nostot jäivät 36 000 euroon. Verrattain tuntuva investointibudjetti liittyi suurim-malta osin seuraaviin hankkeisiin: Paraisten hoitokoti 1,8 miljoonaa euroa, Sundomin asumis- ja päivähoitoyksikön laajennus 1 miljoona euroa, asuntojen osto Espoossa 0,65 miljoonaa sekä muutama suurehko perusparannushanke, joihin liittyi spriklerjärjestelmän asennus eri asumisyksi-köissä, 1,4 miljoonaa euroa.

Vuoden 2016 investointibudjetin rahoittamiseksi suunni-teltiin, että kuntayhtymä nostaa 5,35 miljoonaa euroa uutta budjettilainaa. Kuntayhtymän ei tarvinnut nostaa uutta pit-käaikaista lainaa vuonna 2016, koska ylijäämä oli suuri eikä investointibudjettia voitu suunnitellusti toteuttaa. Sen sijaan kuntayhtymä merkitsi 1 miljoonan arvoisen kuntatodistuksen tehtyjen investointikulujen ja suunnitelmien mukaisten laina-lyhennyskulujen kattamiseksi. Vuoden lopussa kuntayhtymän kassassa oli 1,06 miljoonaa euroa, mikä riittäisi 6,9 vuorokau-den kassamaksuihin. Koska toimintavuoden aikana ei nostettu uutta pitkäaikais-ta lainaa, maksuvalmius heikkeni lähes 0,7 miljoonaa euroa.

INVESTOINNIT JA RAHOITUS

TALOUSTALOUS


TASE31.12.2016TASETILIT 1.1.2016 2016 31.12.2016 Alkutase Muutos LopputaseVASTAAVAA 28 095 429,36 1 558 426,31 29 653 855,67 PYSYVÄTVASTAAVAT 23953900,50 2073651,50 26027552,00 Aineettomat hyödykkeet 953 512,56 166 816,68 1 120 329,24 IT-ohjelmat 861,21 37469,71 38330,92 Vuokra-asuntojenperuskorjaus 952651,35 129346,97 1081998,32 Aineelliset hyödykkeet 19 202 958,48 1 329 407,54 20 532 366,02 Maa-javesialueet 647107,50 647108 Rakennukset 17008401,67 -596524,93 16411876,74 Kiinteätrakenteetjalaitteet 470932,72 38842,75 509775,47 Koneetjakalusto 1050864,80 495661,32 1546526,12 Etukäteismaksutjakeskeneräisethankinnat 25651,79 1391428,40 1417080,19 Sijoitukset 3 797 429,46 577 427,28 4 374 856,74 Osakkeetjaosuudet 989248,77 679354,98 1668603,75 Muutlainasaatavat 2808180,69 -101927,70 2706252,99TOIMEKSIANTOJENVARAT 223666,80 705,20 224372,00 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 223 666,80 705,20 224 372,00 VAIHTUVATVASTAAVAT 3917862,06 -515930,39 3401931,67 Saamiset 2 166 307,74 171 816,30 2 338 124,04 Lyhytaikaisetsaamiset 2166307,74 171816,30 2338124,04 Asiakassaamiset 1560289,77 46238,33 1606528,10 Muutsaamiset 444840,89 119948,03 564788,92 Siirtosaamiset,saamiset 161177,08 5629,94 166807,02 Rahoitusarvopaperit 43,70 200 000,00 200 043,70 Osakkeetjaosuudet 43,70 43,70 Muutarvopaperit 0 200000 200000 Rahat ja pankkisaamiset 1 751 510,62 -887 746,69 863 763,93 VASTATTAVAA -28 095 429,36 -1 558 426,31 -29 653 855,67 OMAPÄÄOMA -10075782,60 -1151983,42 -11227766,02 Peruspääoma -8 802 607,95 -8 802 607,95 Aikaisempien tilikausien ylijäämä/alijäämä -243 188,72 -1 029 985,93 -1 273 174,65 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -1 029 985,93 -121 997,49 -1 151 983,42 TOIMEKSIANTOJENPÄÄOMAT -256109,63 2567,75 -253541,88 Lahjoitusrahastojen pääoma -253 224,62 1 067,75 -252 156,87 Muut toimeksiantojen pääomat -2 885,01 1 500,00 -1 385,01 VIERASPÄÄOMA -17763537,13 -409010,64 -18172547,77 Pitkäaikainen -8 856 303,08 1 150 733,22 -7 705 569,86 Lainatrahoitus-javakuutuslaitoksilta -7562622,00 445804,00 -7116818,00 Lainatjulkisiltayhteisöiltä -1293681,08 704929,22 -588751,86 Lyhytaikainen -8 907 234,05 -1 559 743,86 -10 466 977,91 Lainatrahoitus-javakuutuslaitoksilta -1442586,00 -1003218,00 -2445804,00 Lainatjulkisiltayhteisöiltä -8914,38 -696014,84 -704929,22 Saadutennakot -9517,11 8995,41 -521,70 Velattoimittajille -1032142,47 -45172,69 -1077315,16 Muutvelat -1141972,17 -282015,49 -1423987,66 Siirtovelat,velat -5272101,92 457681,75 -4814420,17

Yhteensä 0 0 0

Tilinpäätös 2016 Tilinpäätös 2015 Toiminnan kassavirta Vuosikate 2154521 1928660 Satunnaiseterät Tulorahoituksenkorjauserät 13608 2168129 -225086 1703574

Investointien rahavirta Investointikulut -3300660 -711672 Investointienrahoitusosuudet 35664 98415 Käyttöomaisuuden Myyntivoitto 73271 -3191725 246371 -366886

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 023 596 1 336 688

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset AntolainasaamisenlisäyksetKårkullaFab 101928 101928 0 Antolainasaamisenvähennykset 89428 89428 89428 89428 Lainakannan muutokset Pitkäaikaistenlainojenlisäys 0 0 Pitkäaikaistenlainojenvähennys -1150733 -451500 Lyhytaikaistenlainojenmuutos 1699233 548500 1000000 548500 Omanpääomanmuutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojenvarojenjapääomienmuutokset -3273 -74013 Vaihto-omaisuudenmuutos Saamistenmuutos -171816 50563 Korottomienvelkojenmuutos -139489 -314578 -491198 -514648 Rahoituksenkassavirta 335849 123279

Rahavarojen muutos -687 747 1 459 968

Rahavarojenmuutos Rahavarat31.12. 1063808 1751554 Rahavarat1.1. -1751554 -687747 -291587 1459968

KÅRKULLAVUOSIKERTOMUS2016AD, taittoRitvaRähmönen,ZeelandFamily|Kuvat Kårkullas fotoarkiv PaperiMultioffset|PainoOyFRAMab2017

RAHOITUSLASKELMA TALOUSTALOUS


SPECIALOMSORG

kårkulla.fi

KÅRKULLA SAMKOMMUNKårkullantie 142, 21610 KirjalaPuh. 0247 431 222 (vaihde avoinna arkipäivisin klo 9–15)[email protected]@karkulla.fi

Documents

2016 - karkulla · kuntoutus Oy:lle 1.3.2016. Syynä tähän oli se, että Työklinikka julkisena palveluntuottajana ei voi voittaa Kelan kuntoutuspalveluja koskevia kilpailu-tuksia,