2017 · Kuntien lainakannan kehittyminen vuosina 2010-2019, mrd.€ (Lähde: Kuntaliitto, Tilastokeskus) Valtiovarainministeriön mukaan kuntata-louden näkymät vuosille 2016–2020

2017

Taloussuunnitelma 2018-2019

TALOUSARVIO 2017

Kunnanhallitus 28.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.20162

017

ESIPUHE

Suomen talouden näkymät osoittavat pientä toivoa paremmasta. Kuntata-louden osalta elämme suuren muutoksen odotuksessa, kun sote- ja maa-kuntauudistuksen valmistelu etenee. Selkeä uhkatekijä suomalaisten hyvin-voinnille on se, että kuntien väliset taloudelliset erot ovat jo nyt varsin suuria, eikä tulevaisuus näytä tuovan selkeää muutosta tältä osin.

Asikkalan kunnan tilanne on kaksijakoinen: kunnan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vakaa, eikä merkittäviä taloudellisia uhkatekijöitä ole näköpii-rissä, mutta asukasluvun jatkuva hienoinen lasku uhkaa kunnan elinvoimai-suutta tulevaisuudessa. Asikkalan lähtökohdat elinvoimaisuuden kasvat-tamiseen ovat kuitenkin kohtuulliset verrattuna moneen muuhun kuntaan Suomessa. Asikkalan sijainti Etelä-Suomessa, maakuntakeskuksen lähei-syydessä on hyvä, peruspalvelut ovat kunnossa, asuinympäristö on viihtyisä ja kunnassa on tarjolla paljon virikkeitä eri ikäisille asukkaille.

Hyvistä lähtökohdista ja viime vuosien kehittämistyöstä huolimatta kunnan asukasluvun hienoinen lasku ei ole taittunut. Osaltaan tähän vaikuttaa koko maakunnan ja sen keskuskaupungin Lahden vetovoima, joka ei ole liiken-neyhteyksien parantumisesta (moottoritie, oikorata) huolimatta kilpailijoiden tasolla. Korkeakoulun puuttuminen on keskeisin selittävä tekijä maakunnan heikompaan vetovoimaan verrattuna esimerkiksi Pirkanmaahan tai Oulun seutuun. Toki Seinäjoen seudun viime vuosien menestys osoittaa, että tär-keän yksittäisen vetovoimatekijän, kuten korkeakoulun puuttuminen ei estä maakunnan tai seutukunnan vetovoiman merkittävää kasvamista.

Asikkalan kunnan strategiaa tullaan vuonna 2017 toteuttamaan kolmen pää-teeman ympärillä: 1) Asukkaiden hyvinvointia lisäämällä 2) Yritystoimintaa edistämällä ja 3) Asukaslukua kasvattamalla.

Asukasluvun kasvattamiseksi tullaan vuoden 2017 aikana kunnan markki-nointiin panostamaan eri tavoin selvästi aiempaa enemmän. Tulemme erot-tumaan ja näkymään perinteisen mainonnan, erottuvien tarinoiden ja rohkei-den kokeilujen avulla.

Vuoden 2017 talousarvio on tulojen ja menojen osalta tasapainossa. Inves-tointien määrä on maltillinen, koostuen ylläpito- ja kehittämisinvestoinneista. Investoinnit pystytään kuluvan vuoden tapaan rahoittamaan lähes kokonaan tulorahoituksella.

Kutsun kaikki mukaan tekemään Asikkalasta entistä parempi vuonna 2017.

Aapo Pispa

vt. kunnanjohtaja

ASIKKALAN KUNTA

Sisällysluettelo

Esipuhe

Yleiset perustelut 7

Taloudelliset lähtökohdat 8 Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntien talous 8 Asikkalan kunnan taloudellinen tilanne 11

Talousarvion ja suunnittelun perustelut 13 Rahoitus 14

Talousarvion rakenne ja sitovuus 18 Kunnan organisaatiorakenne 18 Kunnan strategia 19 Kunnan strategian toimenpideohjelma 20

Käyttötalousosa 25

Konsernipalvelut 26 Yleishallinto 27 Demokratiapalvelut 27 Työllistäminen 28 Kaavoitus 29 Kehittämispalvelut 30 Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue 31 Vaalit ja Tilintarkastus 32

Sosiaali- ja terveyspalvelut 33 Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 33 Erikoissairaanhoito 33

Koulutuspalvelut 34 Koulut 35 Joukkoliikenne 36 Kirjasto 36

Varhaiskasvatuspalvelut 37 Päiväkodit 38 Perhepäivähoito 38 Esiopetus 39 Kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki 39

ASIKKALAN KUNTA

ASIKKALAN KUNTA

Vapaa-aikapalvelut 40 Iltapäivätoiminta 40

Tekniset palvelut 41 Tekninen hallinto 41 Palvelutuotantokiinteistöt 41 Muut kiinteistöt 42 Liikenneväylät ja yleiset alueet 42 Palo-, pelastus ja suojelutyö 43 Tukipalvelut 43 Ympäristönsuojelu 45 Ympäristöterveydenhuolto 45 Rakennusvalvonta 46

Käyttötalousosa yhteensä 47

Investointiosa 49-51

Tuloslaskelmaosa 52

Rahoitusosa 53

Sisällysluettelo

7

ASIKKALAN KUNTA Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Taloudelliset lähtökohdat

Talousarvion ja taloussuunnittelun perustelut

Talousarvion rakenne ja sitovuus

8 9

ASIKKALAN KUNTAYleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Taloudelliset lähtökohdat

Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntien talous MaailmantalousMaailmantalouden nykytilan pohjalta vahvojen ja paikkansa pitävien ennusteiden tekeminen näyttäytyy hankalana. Erityisesti euroalueen talousnäkymään vaikuttavat monet tekijät, kuten Italian pankkisektorin ja Saksalaisen Deutsche Bankin epävakauteen kohdistuvat riskit, EU-integraation epävarmuustekijät, keskuspankkien korkopolitiikan mahdolliset suunnanvaihdot sekä Venäjään kohdistuvien pakotteiden ja geopoliittisten riskien jatkumi-nen. Niin euroalueen kuin muiden talousalueiden nykytilan pohjalta maailmantalouden ennakoi-daan kasvavan 2017–2018 reilun 3 prosentin vauhtia eli vain hieman nopeammin kuin 2016. Maailmankaupan kasvu pysyy viime vuosina nähtyyn tapaan hitaana suhteessa BKT:hen. Yhdysvaltain ja Kiinan kasvu jatkuu vahvana ja ylläpitää maailmantalouden kohenemista. Kotimaisen kysynnän vetämänä euroalueen kasvun odotetaan jatkuvan melko ripeänä

huolimatta pienestä vuoteen 2017 osuvasta hidastumisesta. Kasvua tukevat kevyt raha-politiikka ja ennusteajanjaksolla kutakuinkin neutraali finanssipolitiikka. Kasvun jatkumi-nen tukee ennustejaksolla työllisyyden kohe-nemista ja kiihdyttää inflaatiota. Brexit varjos-taa etenkin Britannian, mutta jonkin verran myös muun Euroopan kasvunäkymiä. Öljyn hinnan hienoinen nousu tukee Venäjän talou-den vähittäistä elpymistä, vaikkakin suuretkin muutokset Venäjän kasvuennusteessa ovat mahdollisia. Elvyttävän korkopolitiikan odotetaan jatku-van edelleen tulevaisuudessa. Ohjauskor-kojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa, joskin Yh-dysvalloissa spekulaatiot mahdollisista koron nostoista näyttänevät yleistyneen vuoden 2016 aikana.

Suomen talousSuomen talous on palaamassa pitkän taantu-man jälkeen maltilliselle kasvu-uralle. Talous-luvut ovat vahvistuneet ja ennakoivat indikaat-torit tukevat näkemystä kasvun jatkumisesta, vaikka Suomen talouden ennustetaankin jää-vän edelleen jälkeen muun euroalueen kehi-tyksestä. Talouden palveluvaltaistumisen on katsottu hidastavan tuottavuuden kasvua ja työikäisen väestön supistumisen heikentävän myös pidemmän aikavälin näkymiä. Siinä mis-sä bruttokansantuotteen on ennustettu Suo-men Pankin mukaan kasvavan vuonna 2016 1,1 %, saman kasvunäkymän ennustetaan jatkuvan edelleen vuonna 2017. Vuoden 2018 osalta kasvunäkymän ennustetaan olevan 1,0 %. BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuo-tannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolla kuin kym-menen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankaup-paa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Tästä huolimatta Suomen viennin ennustetaan vihdoin pääsevän kasvuun vien-timarkkinoiden vedossa, mutta kotimaisen kysynnän vahvuus lisää tuontia ja ulkomaan-kauppa jää kaiken kaikkiaan alijäämäiseksi. Suomen vienti ei ole juuri kasvanut vuoden 2011 jälkeen, ja viime vuosina erityisesti Ve-näjälle suuntautuvan viennin voimakas supis-tuminen on painanut kokonaisvientiä ja koko euroalueen ulkopuolinen vienti on supistunut.

Vienti euroalueelle on sen sijaan lisääntynyt vuoden 2013 jälkeen selvästi, erityisesti Sak-san viennin ansiosta. Suomen vientihintojen ennustetaan lähivuosina kohoavan kilpaili-jamaiden vientihintoja hitaammin ja yksik-kötyökustannusten kasvu jää myös hiukan muun euroalueen kehityksestä. Kilpailukyvyn hienoinen paraneminen ei kuitenkaan riitä kääntämään Suomen ulkomaankaupan mark-kinaosuuksia kasvuun. Vientiennusteiden näyttäytyessä maltillisina, lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannatte-lee etupäässä yksityinen kulutus ja investoin-nit. Vuosina 2016–2018 kulutus kasvaa lähes samaa vauhtia kuin käytettävissä olevat tulot. Kotitalouksien säästämisaste jää siten negatii-viseksi koko ennustejakson ajaksi. Tätä varsin poikkeuksellista kehitystä selittävät kotitalo-uksien voimakkaat kannustimet kuluttaa, kun korkojen odotetaan pysyvän poikkeuksellisen matalalla. Kotitalouksien velkaantuminen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin jatkaa siten kasvuaan. Ennakkotiedot ja indikaattorit alkuvuoden kehityksestä viittaavat investoin-tien vilkastumisen jatkuvan. Rakennusinves-tointien lisäksi myös tuotannollisten investoin-tien kasvu vahvistuu ennustevuosina, mitä tukevat kevyet rahoitusolot ja kapasiteetin käyttöasteen nousu. Työmarkkinoilla on jo nähty käänne parem-paan. Työllisyys on kohentunut ja työttömyys vähentynyt vuoden 2015 loppupuolelta al-kaen. Ennustejaksolla työllisyystilanteen odo-

8 9


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

tetaan edelleen paranevan. Kuten muissakin euroalueen maissa, työllisyyskehityksen voi-daan Suomessa odottaa olevan ennustevuo-sina hieman totuttua parempaa suhteessa talouden kasvuvauhtiin. Toisaalta työllisyyden kasvua rajoittavat mm. edellä mainittu työikäi-sen väestön supistumisen jatkuminen ja työ-markkinoiden kohtaanto-ongelmat.

Julkisyhteisöjen alijäämä supistuu 2,3 pro-senttiin suhdannetilanteen parantuessa, mutta julkinen velka kasvaa 70 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Valtion-talouden rahoitusasema vahvistuu selvästi samalla kun kuntasektorin alijäämä ja sosi-aaliturvarahastojen ylijäämä pysyvät likimain ennallaan ennustejaksolla.

KuntatalousVuosi 2015 oli kuntatalouden kannalta vaih-televa. Koko kuntatalouden kirjanpidollinen tulos vuonna 2015 pieneni edellisestä vuo-desta huomattavasti, mutta oli kuitenkin enna-koitua parempi päätyen noin 300 milj. euroon. Toimintakatteen kehitys heikentyi ja erityisesti isoissa kaupungeissa ja pienissä alle 2000 asukkaan kunnissa toimintakate heikkeni yli

6 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien ve-lanmäärä kasvoi mutta velkaantumisen tahti hidastui. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta oli vuoden 2015 lopussa noin 17 mrd. euroa. Vuoden 2015 kuntatalouden tilinpäätöksen perusteella uusia kriisikuntia ei ole tulossa, mutta kriteerien tuntumassa on useita kuntia.

11,7 12,3 13,8

15,6 16,5

18,2 19,9

21,5 23,2

25,0

02468

101214161820222426

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Kuntien lainakannan kehittyminen vuosina 2010-2019, mrd.€ (Lähde: Kuntaliitto, Tilastokeskus)

Valtiovarainministeriön mukaan kuntata-louden näkymät vuosille 2016–2020 ovat aikaisempia painelaskelmia selvästi myön-teisemmät, sillä tilikauden tulos jopa vahvis-tuu hieman 2016–2017. Koko ennusteajan-jaksolla investoinnit tulorahoituksen jälkeen huomioiva rahoitusjäämä pysyy vähintäänkin ennallaan, eikä heikkene radikaalisti aikai-sempien ennusteiden tapaan. Muutos näkyy myös velan kasvuarviossa. Kuntien velkaan-tuminen jatkuu yhä, mutta suhteessa brutto-kansantuotteeseen velkaantuminen ei enää nouse. Ennustettu velan määrä vuonna 2020 on tippunut kevään ennustekierrokselta perä-ti kolmella miljardilla eurolla. Ennusteessa ei huomioida sosiaali- ja terveydenhuoltouudis-tuksen vaikutuksia, eikä kuntien omia sopeu-tustoimia vuoden 2016 jälkeen.

Kuntatalouden näkymien vahvistuminen joh-tuu siitä, että sekä kuntatalouden kokonaisme-nojen että kokonaistulojen arvioidaan kehitty-vän historiaan nähden vaimeammin. Menojen kasvua hidastaa mm. kilpailukykysopimuksen päätökset, vuonna 2017 voimaan astuva elä-keuudistus, kunnallisten liikelaitosten yhtiöit-täminen, perustoimeentulotuen maksatuk-sen siirto Kelaan ja lukuisat muut hallituksen käynnistämät lakiesitykset kuntien tehtävien ja menojen karsimiseksi. Näiden seurauksena kunta-alan henkilöstön määrän arvioidaan ke-hitysarviossa laskevan vuoden 2015 tasosta noin 7 000 hengellä seuraavien viiden vuoden aikana. Kaikista näistä menojen kasvun hal-lintaan tähtäävistä toimista huolimatta kunta-talouden näkymät ovat yhä hyvin haastavat.

10 11


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Lähd

e: K

unta

talo

uso

hjel

ma

vuodel

le 2

017

VM

33/2

016

Kuntatalouden kehitys vuosina 2014-2020, kuntien kirjanpidon mukaan, mrd. euroa, käyvin hinnoin

2015 2016 2017 2018 2019 2020Tuloksen muodostuminen1. Toimintakate -27,6 -27,9 -27,0 -27,4 -27,9 -29,12. Verotulot 21,8 22,0 21,8 22,3 23,0 23,83. Valtionosuudet, käyttötalous 8,2 8,8 8,4 8,2 8,1 8,34. Rahoitustuotot 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,35. Vuosikate 2,7 3,2 3,5 3,4 3,4 3,36. Poistot -2,7 -2,8 -2,9 -3,0 -3,1 -3,27. Satunnaiset erät 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,38. Tilikauden tulos 0,4 0,7 0,9 0,7 0,6 0,4

Rahoitus9. Vuosikate 2,7 3,2 3,5 3,4 3,4 3,310. Satunnaiset erät 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,311. Tulorahoituksen korjauserät -0,6 -0,6 -0,6 -0,6 -0,6 -0,612. Tulorahoitus, netto 2,4 2,9 3,2 3,2 3,1 3,013. Käyttöomaisuusinvestoinnit -4,4 -4,5 -4,7 -4,7 -4,8 -4,814. Rahoitusosuudet ja myyntitulot 1,2 1,0 1,0 1,1 1,0 1,015. Investoinnit, netto -3,3 -3,5 -3,6 -3,6 -3,7 -3,8

16. Rahoitusjäämä (tulorah. -invest.) -0,8 -0,6 -0,4 -0,4 -0,6 -0,8

17. Lainakanta 17,4 18,0 18,5 19,0 19,6 20,418. Kassavarat 5,1 5,1 5,1 5,1 5,1 5,119. Nettovelka (lainat - kassavarat) 12,3 12,9 13,4 13,9 14,5 15,3

Talouskasvun pysyminen historiallisen vai-meana ja väestön ikääntyminen lisäävät kun-tatalouden kustannuksia. Nämä menopaineet voivat toteutua odotettua voimakkaampina. Yllättäviä menoja investointipaineita saattaa syntyä myös korjausvelasta, myönteisen oles-keluluvan saaneista turvapaikanhakijoista tai työn perässä liikkuvista maassamuuttajista. Menotasoon liittyviä riskejä syntyy myös hal-lituksen kuntien menojen pienentämiseen täh-täävistä lakimuutoksista. Kuntatalouden kehi-tysarvioon on nimittäin leivottu sisään useita oletuksia siitä, että kuntien toimintamenot pie-nenevät tietyllä euromäärällä kun kuntien teh-täväkenttää uudistavat lait astuvat voimaan. Tällaisia uudistuksia ovat esimerkiksi erikois-sairaanhoidon keskittämislaki tai vaikkapa subjektiivisen päivähoito-oikeuden muutta-minen. Lakimuutosten säästöarviot merkit-sevät automaattisesti myös valtionosuuksien pienenemistä.

Lait edellyttävät päätösten määrätietoista toteuttamista kunnissa. Kaikissa kunnissa näitä mahdollisuuksia ei ole otettu syystä tai toisesta täysimääräisesti käyttöön. Toisaalta aina hallituksen esittämiin säästöarvioihin ei ole edes mahdollista päästä. Eroja menoke-hityksessä aiheuttaa esimerkiksi uudistusten alkuvaiheeseen liittyvät odotettua suuremmat muutosvaiheen kustannukset tai esimerkiksi uudistusten toivottua hitaampi aikataulutus. Jos tilanne yksittäisissä kunnissa on valtakun-nan keskiarvoja heikompi, niin menojen kas-vun hillitsemiseen tulee löytyä uusia keinoja mahdollisimman pian.

Lähteet: Kuntatalousohjelma vuodelle 2017 (VM33/2016)Kuntatalousohjelma 2017-2020 (VM13a/2016)Kuntaliiton uutis- ja asiantuntijalausunnotEuro&Talous, Suomen PankkiTaloudellinen katsaus, syksy 2016, VM

10 11


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Asikkalan kunnan taloudellinen tilanne

TalousAsikkalan kunnan taloudellinen tila on vakaa. Kuntatalouden yleisistä haasteista huolimatta vuosien 2014–2016 välisenä aikana Asikkalan kunnan toimintakate ja vuosikate ovat pysy-neet tasapainossa. Tulorahoitus on riittänyt erinomaisesti perustoiminnan rahoittamiseen ja vahva käyttötalouden menokuri ja palve-lurakenteiden säännöllinen uudistaminen ovat vähentäneet vieraan pääoman osuutta nettoinvestointien rahoittamisessa. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu on tasaantunut ja vuoden 2017 talousarvio on sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tehty vuo-den 2016 talousarvioon nähden noin 400 000 euroa matalammaksi. Vuoden 2016 osalta sosiaali- ja terveydenhuollon menot budjetoi-tiin noin miljoona euroa suuremmiksi vuoden 2015 tasoon nähden mutta vuoden 2016 syys-kuun tilinpäätösennusteen perusteella tasoero muodostunee huomattavasti pienemmäksi.

Valtionosuudet ovat vuosien varrella kehit-tyneet maltillisesti, joskin vuoden 2015 val-tionosuusuudistuksesta johtuen valtionosuuk-siin muodostui notkahdus vuonna 2015. Verotulot ovat kehittyneet tasaisesti vuosien 2011-2015 aikana, mutta yleisestä talouden taantumasta sekä maanhallituksen kilpailuky-kysopimuksesta johtuen, verotulojen kehitty-minen jää laihaksi vuosien 2016-2017 aikana. Yleisesti ottaen lienee todennäköistä, että tu-levaisuudessa kunnan tulorahoitus ei tule vah-vistumaan valtionosuuksista, vaan mahdolli-sesta verotulojen ja toimintatulojen kasvusta. Kun huomioidaan Asikkalan väestön ikära-kenne ja sen myötä kasvavat palvelutarpeet sekä tulorahoituksen kehittymiseen liittyvät epävarmuustekijät, kunnan rahoituksellisen aseman ylläpitäminen vähintään nykytasossa vaatii jatkossakin tiukkaa talouden hallintaa ja tarkoin ja kestävästi toteutettua investoimista.

InvestoinnitEdellisten vuosien säännöllisestä investoi-misesta johtuen nettoinvestoinnit pysyvät kohtuullisella tasolla lähivuosina. Siinä missä nettoinvestoinnit vuonna 2015 olivat noin 2,2 miljoonaa euroa, vuonna 2016 talousarvios-sa nettoinvestoinnit olivat noin 2,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 osalta nettoinvestoinnit pysyvät vuoden 2016 tasossa ollen noin 2,5

miljoonaa euroa. Investoinnit koostuvat pakol-lisista palveluntuotantoa tukevista perusinves-toinneista ja erillisistä kehittämisinvestoinneis-ta. Yksittäisenä merkittävänä investointina voidaan mainita liikuntahallin peruskorjaus, jonka ensimmäinen osa toteutui vuonna 2016 ja jonka toinen 700 000 euron suuruinen osa toteutuu vuonna 2017.

LainatKunnan lainamäärä tulee olemaan vuoden 2016 lopussa noin 16,7 miljoonaa euroa, jol-loin asukaskohtainen lainakanta asettuu noin 2000 euroon. Vuonna 2015 lainakanta oli 17 miljoonaa euroa ja asukaskohtainen lainakan-ta 2055 euroa. Kuntien keskimääräinen asu-kaskohtainen lainakanta oli vuonna 2015 2835 euroa. Kuntakonsernin lainakanta tulee ole-maan vuoden 2016 lopussa noin 29 miljoonaa

euroa, jolloin asukaskohtainen konsernilaina-kanta olisi noin 3499 euroa. Vuonna 2015 kun-takonsernin lainakanta oli noin 32 miljoonaa euroa ja asukaskohtainen konsernilainakanta noin 3850 euroa. Vuonna 2015 kuntakonser-nien keskimääräinen asukaskohtainen kon-sernilainakanta oli 5978 euroa. Sekä kunnan että kuntakonsernin lainakannan kehittyminen indikoi rahoituksellisesta tasapainosta.

Kunnan talouden ja sitä kautta muun toiminnan kehittymisen kannalta on keskeistä hallittu vä-estönkehitys. Asikkalan kunnan väestömää-rän laskuun ei niinkään vaikuta asukkaiden poismuutto, vaan kuolleisuus ja tulomuuton heikkous. Asikkalan kunnassa on tehty usei-ta toimenpiteitä asukasluvun laskuun liitty-

vän trendin katkaisemiseksi. Vetomaisuuden haasteet eivät ainoastaan kosketa Asikkalaa, vaan myös koko maakuntaa. Tulomuuton edistämiseen tähtäävät toimenpiteet on nos-tettu keskiöön ja jo ensi vuodelle budjettiin on varattu määrärahoja erilaisten toimintojen ja kehittämisinvestointien toteuttamiseen.

Väestönkehitys ja työllisyys

12 13


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

0 €

10 000 €

20 000 €

30 000 €

40 000 €

2015

2016

ennuste 2016

Asikkalan kunnan maksamat työmarkkinatuki- kustannukset v. 2015 - 2016

6500

7000

7500

8000

8500

9000

9500

1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2015 2020 2030

Asuk

asm

äärä

Väestömäärän kehitys Asikkalassa

8287

Lähd

e: T

ilast

oke

skus

Kunnan työllisyydellä on oleellinen vaikutus kunnan elinvoimaisuuteen ja kuntalaisten hy-vinvointiin. Työttömyydellä on myös merkit-täviä kunnallistaloudellisia vaikutuksia, sillä kunta joutuu omalta osaltaan vastaamaan työttömyyden aiheuttamista menorasitteista työmarkkinatukimaksujen muodossa. Kun vuonna 2015 työmarkkinatukimaksuja mak-settiin yhteensä 365 000, vuonna 2016 työ-markkinatukimaksujen ennakoidaan olevan noin 310 000. Työllisyyden edistämistä var-ten Asikkalassa toimii työllisyyskoordinaat-tori, joka vastaa työllistämistoimenpiteiden suunnittelusta ja käytännön työllistämisestä. Asikkalan työllistämistoimenpiteiden vaikutus näkyy työmarkkinatukimaksujen vähenemi-senä sekä työttömyysasteen pienenemisenä. Vuoden 2015 keskimääräinen työttömyys-aste oli 12,1 prosenttia. Vuoden 2015 loka-

kuun toteuman perusteella työttömien osuus työvoimasta oli Asikkalassa 11,6 prosenttia. Vuonna 2016 vastaavana ajankohtana osuus oli 10,6 prosenttia. Työllistämissuunnitelmana on pyrkiä kestävään työllistämiseen, jolla pyri-tään ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyydestä työllistyneiden takaisinvirtausta työttömyy-teen. Käytännössä yrityksiin ja yhdistyksiin kohdistuva työllistäminen on kestävin ratkaisu pysyvään työllistymiseen ja koska sopivia työl-listäjiä on suhteellisen vähän, työllistämispro-sessi on toisinaan hidasta. Pitkällä aikajänteel-lä kestävä työllistäminen tukee hyvinvoinnin edistämistä ja myös maksaa itsensä takaisin työmarkkinatukimaksujen alenemisen kautta. Työllistäminen tuleekin nähdä pitkäjänteisenä prosessina, jossa toteutus tapahtuu suunnitel-mallisesti ja resursointi etupainotteisesti talou-dellisiin säästöihin nähden.

12 13


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Talousarvion ja taloussuunnittelun perustelut

Kuntalain (410/2015) 110 §:n mukaan talous-arvio osana taloussuunnitelmaa on toisaalta valtuuston keskeinen kunnan toiminnan oh-jausväline, toisaalta kunnan kokonaistalou-dellinen suunnitelma. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksy-misen yhteydessä valtuuston on hyväksyt-tävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloar-viot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve ka-tetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja - suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslask-elmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan talousarviovalmistelu perustuu kuntalakiin (410/2015), kunnan hallinto-sääntöön sekö Kuntaliiton ja kirjanpitolau-takunnan kuntajaoston lausuntoihin ja ylei-sohjeisiin. Käyttötalouden ja investointien suunnittelussa huomioidaan edellisen tilikau-den toteuma, meneillään olevan tilikauden tilinpäätösennuste sekä arvioidaan mah-dollisia palvelutarpeen muutoksia ja niiden

vaikutuksia suunnitelmakauden menokehyk-seen. Tulorahoituksen osalta verotulojen ja valtionosuuksien arvioinnissa hyödynnetään Kuntaliiton ja Verohallinnon verotulo- ja val-tionosuusennusteita. Kunnan taloussuunnit-telussa toiminnalla ja taloudella on kiinteä yh-teys. Talousarvion ja suunnitelman tehtävänä on talouden tasapainon ja tulorahoituksen riit-tävyyden osoittamisen lisäksi myös heijastaa kuntastrategian toteuttamista. Vuoden 2017 talousarvion ja suunnitelma-vuosien valmistelu pohjautuu kunnanhallituk-sen (KHALL 133/2016) antamaan raamipää-tökseen, jossa kehykseksi on annettu vuoden 2016 talousarvio. Kunnanhallituksen raamin pohjalta konsernipalvelut ovat antaneet palve-lualueille talousarvion laadintaohjeet, joiden perusteella palvelualueet ovat laatineet omat palvelualuekohtaiset talousarvioehdotuksen-sa, jotka on hyväksytetty lautakunnissa loka-kuun 2016 aikana. Lautakuntien talousarvio-ehdotusten pohjalta laadittu kunnanjohtajan talousarvioesitys on esitelty kunnanhallituk-selle 14.11.2016 (KHALL 221/2016), jonka pohjalta kunnanhallitus on 28.11.2016 (KHALL 225/2016) asettanut talousarvioesityksensä ja esittänyt sen eteenpäin kunnanvaltuus-tolle hyväksyttäväksi. Lopullinen talousarvio vahvistettiin kunnanvaltuustossa 12.12.2016 (KVALT 76/2016).

1%

Valtionosuus

Kunnallisverotulot

Yhteisöverotulot

Kiinteistöverotulot

Tuet ja avustukset

Myyntituotot Maksutuotot

ASIKKALAN KUNNAN MERKITTÄVIMMÄT TULOT 2016

48,1%

33,2%

9%1,2%

5,2% 2,8%

0,5%

Asikkalan kunnan tulojakauma

14 15


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

yleishyödyllisten yhteisöjen yleis- vakituinen muu hyödyllisessä käyt- rakentamat- tulovero yleinen asuinrakennus asuinrakennus tössä olevat kiint. tomat tontit20,75 % 0,93 % 0,45 % 1,25 % 0,75 % 3,00 %

%

Rahoitus

Verotulot TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Kunnallisvero 25 428 25 350 25 162 25 467 25 774Yhteisövero 1 433 1 225 1 446 1 512 1 586Kiinteistövero 2 505 2 630 2 740 2 740 2 740

Yhteensä 29 366 29 205 29 348 29 719 30 100

Verotulot suunnitelmakaudella 2017–2019Monien laihojen vuosien jälkeen Suomen ta-louden kehitys on osoittanut elpymisen merk-kejä ja hienoista nousua, jolla niin ikään on suora positiivinen vaikutus kunnan verotulo-kehitykseen. Verotuloennusteiden perusteel-la vuoden 2017 verotulokertymän arvioidaan olevan vuoden 2016 tasoa, joskin kunnallis-verotulojen ennustetaan heikentyvän, mutta vastaavasti kiinteistövero- ja yhteisövero-tulojen odotetaan nousevan säilyttäen kun-nan kokonaisverokertymän samalla tasolla. Kiinteistöverotulojen kasvu perustuu kiinteis-töverolain muuttamista koskevaan lakiin (30.10.2015/1291) sekä maan hallituksen syk-

syn 2016 budjettiriihen kiinteistöverojen ala-rajojen korottamista koskevaan päätökseen. Lain ja eduskunnan budjettiriihen päätösten voimaansaattamiseksi, Asikkalan kunnanval-tuusto päätti korottaa (KVALT 65/2016) yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa 0,10 prosent-tiyksikköä vuodelle 2017. Muiden kiinteistöve-roprosenttien ja kunnallisen tuloveroprosentin päätettiin säilyvän ennallaan. Vuodesta 2018 lähtien verotulojen odote-taan kääntyvän selvään nousuun, joskin 2019 vuonna voimaanastuva sote- ja maakuntauu-distus aiheuttanee merkittäviä muutoksia kun-nan verotulojärjestelmään.

6 %

51 % 18 %

7 %

2 %

16 %

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Koulutus- palvelut

Tekniset palvelut

Varhaiskasva-tuspalvelut

Vapaa-aikapalvelut Konsernipalvelut

Asikkalan kunnan menojakauma palvelualueittain

14 15


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

16 823 000 17 400 000 17 363 000 17 289 000 17 289 000

Asikkalan kunnan valtionosuudet v. 2015 - 2019

Valtionosuudet suunnitelmakaudella 2017–2019Maan hallituksen julkisen talouden tasa-painottamista koskevien päätösten perus-teella Asikkalan kunnan valtionosuuksien on ennustettu laskevan noin 200 000 euroa vuonna 2017. Valtionosuuksia heikentävät indeksitarkistusten jäädytykset sekä suorat valtionosuusleikkaukset. Lisäksi vuonna 2017 voimaan astuvan kilpailukykysopimuksen uudistukset vaikuttavat heikentävästi kuntien valtionosuuksien kertymään. Vuoden 2017 valtionosuuksiin on laskettu mukaan valmista-

van opetuksen järjestämisen perusteella syn-tyneitä valtionosuussaamisia. Vuoden 2018 osalta valtionosuuksien odotetaan säilyne-vän vuoden 2017 tasolla tai nousevan hyvin maltillisesti. Vuoden 2019 verotulojen arvi-oinnin tavoin myös valtionosuuksien arviointi näyttäytyy hankalana sote- ja maakuntauu-distuksesta johtuen. Oletettavaa on, etteivät valtionosuudet tule kasvamaan lähivuosina, toteutuupa sote- ja maakuntauudistus tai ei.

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

2015 2016 2017 2018 2019 2020

Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut (milj. euroa)

Laskennalliset valtionosuudet VM, peruspalvelujen valtionosuus OKM

Lähd

e: K

unta

talo

uso

hjel

ma

vuodel

le 2

017

VM

33/2

016

16 17


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset suunnitelmakauden 2017-2018 talousarvioonKilpailukykysopimuksen tavoitteena on pa-rantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailu-kykyä, luoda uusia työpaikkoja ja tukea julki-sen talouden tasapainottamista. Käytännössä 2017 vuonna voimaan astuva kilpailukyky-sopimus vähentää työnantajien kustannus-taakkaa työajanpidennyksen ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen laskun kautta. Myöskään palkkoihin ei tehdä palkantarkistuk-sia sopimuskaudella ja lisäksi kuntasektorilla toteutetaan määräaikainen 30 % lomarahojen leikkaus, joka koskee 1.2.2017–30.9.2019 välillä maksettavia lomarahoja. Kuntatyönan-tajan näkökulmasta kilpailukykysopimuksen talousvaikutusten arviointi on monisäikeistä. Toisaalta jo vuoden 2017 aikana vaikuttavat

lomarahojen leikkaukset ja sosiaalivakuutus-maksujen lasku pienentävät kuntatyönantajan kustannustaakkaa merkittävästi, mutta toimet vaikuttavat samalla heikentävästi kunnallis-verotuottoihin ja valtionosuuksiin. Kuntaliiton arvion mukaan kilpailukykysopimuksen koko-naistaloudellinen vaikutus kunnan rahoitus-asemaan muodostuu lievästi negatiiviseksi. Työnantajakustannusten alenema rahoitetaan osin palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen korotusten kautta. Palkansaajan työttömyys-vakuutusmaksua ja työeläkemaksua koskevat korotukset astuvat voimaan 2017 vuodesta alkaen. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset on huomioitu budjetoinnissa lomarahojen leik-kausten osalta.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntien rahoitusasemaan vuonna 2017

Lähd

e: K

unta

talo

uso

hjel

ma

vuodel

le 2

017

VM

33/2

016

2017Kuntien työvoimakustannuksetTyönantajamaksujen alentaminen 281Lomarahojen leikkaus 309Työajan pidennys 93

Veronkevennysten vaikutus kunnallisveroon -273 Työtulojen verotus -211 Eläketulon verotus -62Veronkevennysten vos-kompensaatio kunnille 273

Verotuksen kautta tulevat epäsuorat vaikutuksetTyönantajamaksujen alentamisen vaikutus yhteisöveron tuottoon 59Työntekijämaksujen korotuksen vaikutus kunnallisveron tuottoon -356Lomarahaleikkauksen vaikutus kunnallisveroon -65Työajanpidennyksen vaikutus kunnallisveroon -32

Valtionosuuksien vähennysTyönantajamaksusäästö 0Lomarahaleikkaussäästö -309Vuosityöajanpidennyssäästö -70

Vaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan -78

Valtionosuusindeksin aleneminen työnantajamaksujen alenemisen seurauksena -78

Nettovaikutus ml. valtionosuusindeksin muutos -168

milj. euroa

16 17


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Asikkalan organisaatiorakenteen uudistaminen 2017 ja sen vaikutuk-set talousarvioonSote- ja maakuntauudistuksen sekä uuden kuntalain voimaantulon perusteella Asikka-lan kunnanvaltuusto päätti (KVALT 66/2016) laskea valtuutettujen lukumäärää 35 valtuu-tetusta 31 valtuutettuun. Samalla valtuusto päätti poliittisen organisaation uudistamises-ta, jonka perusteella lautakuntien lukumäärää vähennetään. Uusi poliittisen organisaation rakenne astuu päätöksen mukaan voimaan uuden valtuustokauden alkaessa 1.6.2017. Koska kunnan poliittinen ja ammatillinen organisaatio kietoutuvat kiinteästi yhteen kunnan johtamisjärjestelmässä, niin myös nykyiseen palvelualuejakoon ja tulosyksikkö- ja kustannuspaikka rakenteeseen on tulossa muutoksia kesken tilikauden. Käytännössä 2017 vuoden talousarviokirjan mukainen or-ganisaatiorakenne lakkaa olemasta 1.6.2017 lähtien, jolloin talouden ohjaus ja seuranta

toteutetaan uuden organisaatiorakenteen pohjalta. Toimintojen ja palveluiden säilyessä ennallaan organisaatiouudistus toteutetaan siirtämällä tulosyksiköitä uudelleen eri palve-lualueiden alle, niin että ammatillisen organi-saation rakenne on linjassa kunnanhallituksen ja uuden lautakuntarakenteen sekä näille toi-mielimille hallintosäännössä delegoitujen teh-täväalueiden kanssa. Vuoden 2017 talousar-viossa tulosyksiköille osoitetut määrärahat ja niitä vastaavat menot siirtyvät tulosyksiköiden mukana. Organisaatiouudistus ei heikennä talouden ja toiminnan seurattavuutta, mutta tilikauden 2017 tilinpäätöksen talousarvion toteutumisvertailussa vertailtavuus edellisiin vuosiin muuttuu merkittävästi.

18 19


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Talousarvion rakenne ja sitovuus

Kunnan virasto-organisaatio

Kunnanjohtaja*

Koulutuspalvelut

Koululutusjohtaja*

Yhtenäiskoulu

- Koulutusjohtaja*- Alakoulun

rehtori*- Yläkoulun/lukion

rehtori*

Länsi-Asikkalan koulu

- Rehtori*

Vesivehmaan koulu

- Rehtori*

Kalkkisten palvelupiste

/esiopetus/ryhmis/koulu

- Rehtori*

Kirjasto

Kansalaisopisto

Joukkoliikenne

Varhaiskasvatus-palvelut

Varhaiskasvatus -johtaja*

Päiväkodit

Perhepäivähoito

Esiopetus

Vapaa-aikapalvelut

Vapaa-aikajohtaja*

Nuorisopalvelut

Liikuntapalvelut

Kulttuuripalvelut

Koululaisteniltapäivätoiminta

Tekniset palvelut

Tekninen johtaja*

TukipalvelutTukipalvelu-päällikkö*

Palvelutuotanto-kiinteistöt

Muut kiinteistöt

Liikenneväylät ja yleiset alueet

Palo-, pelastus- ja suojelutyö

Ympäristönsuojelu

Rakennusvalvonta

Ympäristö-terveydenhuolto

Konsernipalvelut

Hallintojohtaja*

Yleishallinto

Demokratia-palvelut

Kaavoitus

Kehittämispalvelut

Maaseutuhallinto

Sotepalvelut

Talousjohtaja* Kehittämispäällikkö* Kaavoituspäällikkö*Johtoryhmä

Asikkalan vesi ja satama Oy

Asikkalatalot Oy

Asikkalan Elinkeino Oy

Työllisyys

Kunnan organisaatiorakenne (31.5.2017 saakka)

Kunnan kirjanpidossa ja tilinpäätösessä noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tuloslaskelma- ja rahoitusosassa voidaan tehdä analyysejä kunnan kokonaistalou-desta. Laskelma osoittaa tulorahoituksen riittävyyden ja pääomarahoituksen tarpeen. Tuloslaskelman toimintakate ja vuosikate, sekä tilikauden tulos ja laskelman viimeisen rivin yli- ja alijäämä esittävät tulorahoituksen riittävyyttä. Tilikauden tulos on tilikaudel-le jaksotettujen tulojen ja menojen (sisältää suunnitelmapoistot) erotus, joka lisää tai vä-hentää kunnan omaa pääomaa. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin,

rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta ker-tyneeseen yli- tai alijäämään. Alijäämäistä tilikauden tulosta voidaan vastaavasti kattaa varauksista tai rahastoista tehtävillä siirroilla tuloslaskelmaan.Talousarvion rakenne perustuu tulosyksikkö-jakoon. Kunnan kaikki toiminnot on jaettu tu-losyksiköiksi. Tulosyksikköjako perustuu kun-nan organisaatiorakenteeseen, ks. kaavio.

Talousarvio on valtuustoon nähden sitova palvelualueittain niin, että sitovuus on käyttö-taloudessa menojen ja tulojen erotus eli netto. Palvelualuekohtaiset sitovat tavoitteet on ku-vattu strategian toimenpideohjelmassa.

18 19


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Kunnan strategia

Valtuusto hyväksyi 25.3.2013 Asikkalan kunnan strategian 2013-2016, jossa on asetettu seu-raavat kaksi päätavoitetta:

1. Kehittyvä ja haluttu asuinkunta, jossa on riittävät perus- ja hyvinvointipalvelut2. Matkailua ja yrittäjyyttä lisäämällä vahvistetaan tulotasoa

VisioAsikkalan kunta on itsenäinen, kehittyvä ja ha-luttu asuinkunta, joka verkottuu vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti muiden toimijoiden kanssa. Kunnan työpaikkaomavaraisuus li-sääntyy kehittyneen matkailun ja palvelusek-torin ansiosta.

Asikkala hyödyntää tehokkaasti sijaintiaan vesistöjen ja maaliikenteen risteyksessä

kehittämällä asukkaiden ja matkailijoiden tarvitsemia harrastusmahdollisuuksia ja pal-veluja. Asikkala tarjoaa monipuoliset liikun-ta- ja harrastusmahdollisuudet sekä kannus-taa kuntalaisiaan terveellisiin elintapoihin ja yhteisöllisyyteen.

ToimintatapaAsikkala verkottuu innovatiivisten toimijoiden kanssa kehittämistyössä ja palvelutoiminnas-sa. Asikkala on uudistushenkisenä valmis ko-keilemaan ennakkoluulottomasti uusia luovia ratkaisuja kunnan tavoitteiden toteuttamisek-si. Asikkala ei anna hallinnollisten ratkaisujen estää kustannustehokkaiden ja laadukkaiden palvelujen järjestämistä.

Asikkalan kunta on toiminnassaan läpinä-kyvä ja avoin. Asikkalan kuntaa johdetaan

pitkäjänteisesti ja henkilökuntaa motivoiden. Kehittämistyössä haetaan aktiivisesti paras-ta osaamista verkottumalla eri toimijoiden kanssa. Asikkalan kunnan tavoitteena on olla asumisessa, terveyden edistämisessä sekä elinkeinojen ja matkailun valituilla osa-alueilla Päijät-Hämeen paras kunta. Asikkala tuottaa kunnalliset peruspalvelut edullisemmin kuin Päijät-Hämeen kunnat keskimäärin.

Asikkalan kunnan päätavoitteet1. Kehittyvä ja haluttu asuinkunta, jossa on riittävät perus- ja hyvinvointipalvelutAsikkalaa markkinoidaan asuinalueena kaikil-le, joille turvallinen asuinympäristö, asumisen väljyys, luonnonläheisyys, puhdas, raikas ilma ja vesi, peruspalvelujen saavutettavuus ja laa-jojen vesistöalueiden läheisyys ovat tärkeitä. Asumisen vaihtoehtoja monipuolistetaan vas-taamaan kysyntää. Peruspalvelut ovat lähellä, mutta harvemmin tarvittavat palvelut haetaan kustannussyistä kauempaa. Osa palveluista toteutetaan sähköisesti ja tietoverkon kautta annettavien palvelujen osuus kasvaa nopeu-tuneiden internetyhteyksien myötä

Kunnan uusi ja vanha keskusta sekä kana-va-alue muodostavat kaupallisten palvelujen keskittymän väestön asuin- ja palvelutarpeet huomioiden. Keskusta-aluetta ympäröivä maaseutu tarjoaa vastapainoisen asumiseen elinvoimaisissa kylissä ja niiden virkeissä kyläyhteisöissä. Pitkän aikavälin kaavoitus toteutetaan houkuttavuus -periaatteella huo-mioiden Lahden ja pääkaupunkiseudun Asik-kala-profiloidun väestön tarpeet.

Asukkaiden hyvinvoinnista huolehditaan korostamalla ongelmien ennaltaehkäisyä ja omaa vastuuta mm. terveysliikunnan keinoin. Ikääntyvän väestön tarpeisiin varustaudutaan taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevällä hoidon porrastuksella. Väestön hyvinvoinnin kehittymistä seurataan hyvinvointimittareilla

vuosittain ja tehdään sen perusteella tarvit-tavia kehittämistoimia. Järjestötoimintaa tue-taan antamalla kuntalaisille mahdollisuuksia järjestää harrastustoimintaa ja tapahtumia sekä ottamalla järjestöt nykyistä aktiivisemmin osaksi kunnan palvelutuotantoa.

2. Matkailua ja yrittäjyyttä lisäämällä vahvistetaan tulotasoaAsikkala tarjoaa kunnan profiiliin sopiville yri-tyksille hyvän sijaintipaikan. Elinkeinopolitii-kan yhtenä painopisteenä on työpaikkaoma-varaisuuden lisääminen ja yritysystävällisyys on olennainen osa päätöksentekoa. Kunta toimii sekä nykyisen yrittäjyyden tukemiseksi että uusien yrittäjien sijoittumiseksi Asikka-laan. Kunta haluaa edistää erityisesti matkai-lupalvelujen ja siihen kytkeytyvän muun palve-lusektorin kehittämistä.

Kunta toimii mahdollisuuksien mukaan sekä tietoliikenteen että maa-, ilma- ja vesiliiken-neyhteyksien kehittämiseksi. Päijänteen ranta-alueiden kehittämisessä huomioidaan kasvavan vapaa-ajan asumisen ja veneilyn tarpeet. Matkailijoille tarkoitetut palvelut edis-tävät myös vakituisten, vapaa-ajan asukkai-den ja nuorten viihtyvyyttä. Asikkala edistää ympäristöystävällisten energiatuotantomuo-tojen rakentamista ja käyttöä.

20 21


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Kunnan strategian toimenpideohjelma

KUNNANHALLITUS

Toiminnalliset tavoitteet1. Kuntastrategian päivittäminen2. Konserniohjauksen kehittäminen3. Työllisyyden edistäminen 4. Sähköisen kokoushallinnan suunnittelu ja käyttöönotto

Tavoite Toimenpide Mittari

1. Kuntastrategian päivittäminen

• Uuden kuntalain mukaisen kuntastrategian laadinta

• Kuntastrategian jalkauttamisen suunnittelu ja jalkauttamisen käynnistäminen palvelualueilla

• Kuntastrategian laadinnan ja jalkauttamisen toteutuminen

2. Konserniohjauksen kehittäminen

• Omistajaohjauksen kehittäminen• Konserniohjeen päivittäminen• Tytäryhtiöiden raportoinnin integrointi kunnan

osavuosikatsaukseen

• Konserniohjauksen eri osa-alueiden toteutuminen

3. Työllisyyden edistäminen• Tuetaan kestävää jatkotyöllistymiseen

tähtäävää työllistämistä• Pyritään työllistämään n. 25 henkilöä

• Työllistyneiden määrä (lkm/v)

4. Sähköisen kokoushallinnan suunnittelu ja käyttöönotto

• Sähköisen kokoushallintaosion hankinta, henkilöstön ja luottamushenkilöidenperehdyttäminen

• Sähköisen kokoushallinnan integrointi hallintosääntöön

• Sähköisen kokoushallintaosion käyttöönoton toteutuminen

KonsernipalvelutHallintojohtaja Jaana Rissanen

Kuntalain (410/2015) 110 §:n mukaan kun-tastrategia on otettava huomioon talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa. Talousarvio ja –suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntastrategian ja vuosittain asettavan ta-lousarvion välinen käytännönyhteys konk-retisoituu vuositavoitteiden asetannassa. Talousarvion yhteydessä valtuusto vahvistaa kunnanhallituksen ja lautakuntien esityksen pohjalta palvelualuekohtaiset toiminnalli-set tavoitteet, joiden toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa neljännesvuosittain.

Vuositavoitteiden toteutumisen seurantaa ja arviointia varten kullekin tavoitteelle on mää-ritelty toimenpiteet ja mittarit. Palvelualueen johtajan tehtävänä on vastata toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisesta ja toteutumisen seurannasta. Talousarvion yhteydessä vah-vistettava strategian toimenpideohjelma ku-vastaa määrärahojen ja tuloarvioiden tapaan valtuuston tahtoa. Toimenpideohjelmasta poikkeaminen voidaan näin ollen tehdä vain perustellusta syystä.

20 21


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

KEHITTÄMISLAUTAKUNTA


1. Matkailu osana toimintaympäristöä ja kuntakehittämistä

• Päijänteen matkailureitin virallisen statuksen hakeminen ja Päijänne-brändin vahvistaminen

• Kanavan seudun infran parantaminen (WC-tilat, opasteet, perhe/liikennepuisto)

• Internetsivujen matkailuosion kehittäminen (www.visitasikkala.fi) sekä alueen matkailusidonnaisten palveluiden näkyvyyden kohentaminen

• Matkailumarkkinointi Asikkalan vahvuuksia esiintuoden

• Kylien maisema-arvojen kehittäminen

• Matkailun yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetut toimenpiteet ja julkaisut

• Matkailureittistatus opasteineen ja markkinointimateriaaleineen kuntayhteistyönä

• Matkailuinfon kävijämäärä • Matkailusivujen kieliversio ja kävijämäärä

+15%• Mediaosumat• Toteutetut matkailumateriaalit• Kylien toimenpiteet ja matkailuun liittyvät

hankkeet

2. Viihtyisä ja toimiva asuinympäristö

• Kunnan opasteiden parantaminen• Maisemanhoito• Monipuolinen kustannustehokas asumisen

markkinointi rakennuttajille ja kuluttajille• Vuokrakerrostalon rakentamistarpeen

kartoitus• Valaistuksen parantaminen

• Uudet opasteet ja infot• Toteutetut hoitotoimenpiteet• Asumisen markkinointimateriaali• Myydyt/vuokratut tontit ja vuokra-

asuntojen täyttöaste• Asukasmäärä, myönnetyt rakennusluvat

ja verotulot

3. Yrittäjyyttä tukeva kunta

• Yrittäjien ja yhdistysten verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen

• Yrittäjille suunnatun sähköisen viestinnän tehostaminen (elinvoimapolitiikan välineet, kunnan työllistämistoimenpiteet)

• Toimitilatonttien kaavoitus• Toimitilojen hankkiminen • Vesivehmaan lentokentän

toimintasuunnitelman luominen ja lentokentän markkinointi

• Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen kouluissa

• Yrittäjille suunnatut tilaisuudet• Tilastot: työpaikkaomavaraisuus,

syntyneet ja lopettaneet yritykset, yritysneuvonnan käyttöaste

• Yhteisöverotuotto• Yrityskontaktit ja –palaute• Sähköiset uutiskirjeet 6kpl/vuosi• Elinkeinoyhtiön tukirahoituspäätökset• Yrittäjyyskasvatuksen tuntimäärä

KehittämispalvelutVapaa-aikajohtaja Matti Kettunen

Toiminnalliset tavoitteet 1. Matkailu osana toimintaympäristöä ja kuntakehittämistä2. Viihtyisä ja toimiva asuinympäristö3. Yrittäjyyttä tukeva kunta

VAPAA-AIKA LAUTAKUNTA


1. Nuorisotyöttömyyden (alle 25-vuotiaat) alentaminen

• Nuorten työpajatoiminta -starttipajatoiminta• Etsivän- ja erityisnuorisotyön keinot • Asikkalan nuorisotyöttömyys aste (%)

2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden määrän laskeminen

• Etsivän ja erityisnuorisotyön keinot • Prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstä

3. Asikkala on ennaltaehkäisyn ja terveysliikunnan edelläkävijä

• Liikkuva Asikkala kokonaisuuden eteenpäin vieminen

• Liikuntapaikkaverkoston laadukas kunnossapito

• Liikuntapaikkarakentaminen palvelee kattavasti kuntalaisia

• Kansalaistoiminnan tukeminen

• Kuntalainen löytää tarvitsemansa liikuntapalvelut omasta kunnasta

• Osaava ja motivoitunut henkilökunta• Yhteistyö kattaa kaikki merkittävät tahot• Liikuntapalvelukysely• Yhdistysten toiminnan arviointi• Liikuntapaikkojen käyttöaste

4. Suomi 100 Finland juhlavuosi

• Kunnan oma toimintasuunnitelma vuodelle 2017

• Kolmannen sektorin aktivoiminen• Tapahtumia kattavasti ympärivuoden

• Juhlavuoden kattava näkyvyys• Monipuoliset tapahtumat • Tapahtumien määrä

Vapaa-aikapalvelutVapaa-aikajohtaja Matti Kettunen

Toiminnalliset tavoitteet 1. Nuorisotyöttömyyden alentaminen2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden määrän laskeminen3. Asikkala on ennaltaehkäisyn ja terveysliikunnan edelläkävijä4. Suomi 100 Finland juhlavuosi

22 23


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA


1. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman 2017 valmiiksi työstäminen

• Perustetaan työryhmä, joka työstää paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa valtakunnallisen suunnitelman pohjalta. Työryhmään valitaan kaikista varhaiskasvatusmuodoista osallistujat

• Asikkalan varhaiskasvatussuunnitelman 2017 käyttöönotto 1.8.17

2. Lapsiperheiden osallisuuden lisääminen varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja suunnittelussa

• Perustetaan varhaiskasvatusfoorumi, jossa vanhemmat voivat matalalla kynnyksellä vaikuttaa Asikkalan varhaiskasvatukseen

• Otetaan perheet mukaan vasun työstämiseen

• Huoltajien mielipiteiden kirjaaminen

3. Lasten liikunnallisuuden ja osallisuuden lisääminen

• Kaikki varhaiskasvatusyksiköt osallistuvat Ilo kasvaa liikkuen –ohjelmaan ja Valon kehittämiin teemapäiviin (Varpaat vauhtiin, Pihaseikkailu) sekä järjestävät liikunnallisia tapahtumia säännöllisesti

• Osallistumisen seuranta

4. Lasten laaja-alaisen oppimisen kehittäminen

• Tieto- ja viestintäteknologia välineiden käyttöönotto monipuolisesti

• Henkilökunnan perehdyttämisen ja osaamisen varmistaminen koulutuksilla

• Järjestettyjen koulutusten toteuma/lkm • TVT-välineiden käytön seuranta

Varhaiskasvatuspalvelutvt. varhaiskasvatusjohtaja Hillevi Anttila

Toiminnalliset tavoitteet1. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman 2017 valmiiksi työstäminen 2. Lapsiperheiden osallisuuden lisääminen varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja suunnittelussa 3. Lasten liikunnallisuuden ja osallisuuden lisääminen 4. Lasten laaja-alaisen oppimisen kehittäminen

KOULUTUSLAUTAKUNTA


1. Osallisuuden lisääminen koulupäivässä

• Toimenpiteet suunnitellaan kouluittain lukuvuoden aikana (opekokoukset, oppilaskunta, opetusryhmät)

• Laadullinen arviointi henkilöstön kanssa toteutetaan CAF:lla (laaturyhmä)

• Oppilaille kysely

2. Toiminnallisuuden lisääminen uuden opetussuunnitelman mukaan

• Monipuoliset opetusmenetelmät, pitkät välitunnit. Koulukohtaiset suunnitelmatliikunnallisuuden lisäämiseksi

• Alakouluille syntyy monipuolinen toimenpidepankki, jossa on erilaisia toiminnallisen koulupäivän mahdollisuuksia. Tätä seurataan

• Koulupäivän rakenteesta tehdään selvitys

• Monipuoliset opetusmenetelmät tavoitetta seurataan koulun sisäisesti

3. Monipuolisten opetusmenetelmien ja arviointikulttuurin kehittäminen lukio-opetuksessa

• Monipuoliset opetusmenetelmät, sähköinen pedagogiikka

• Yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmät, avoin

• Oppimisympäristö ja eri menetelmien vaihtelevuus

• Monipuolinen arviointikulttuuri: oppimisen jatkuva arviointi

• Itsearviointia ja vertaisarviointia kehittämällä, koeviikoton jakso (koe on vain yksi tapa arvioida)

• Monipuolisen arviointikulttuurin ja opetusmenetelmien seuranta koulun sisäisesti

4. Kirjaston uusien palvelumuotojen käytön tehostaminen

• Uudet palvelut (houkuttelevat lisää kävijöitä ja lainaajia)

• Seutukuljetusten ansiosta aineistot kiertävät entistä paremmin ja lainausluvut nousevat edellisvuodesta

• Käyttäjäkoulutus ja uusien palveluiden markkinointi

• Omatoimikirjaston käyttö kaksinkertaistuu(mittarina kirjautumiset omatoimikirjastoon)

• lainauskierto, lainat• kävijämäärät, lainaajien osuus

asukkaista

KoulutuspalvelutKoulutusjohtaja Juha Leppialho

Toiminnalliset tavoitteet1. Osallisuuden lisääminen koulupäivässä2. Toiminnallisuuden lisääminen uuden opetussuunnitelman mukaan3. Monipuolisten opetusmenetelmien ja arviointikulttuurin kehittäminen lukio-opetuksessa4. Kirjaston uusien palvelumuotojen käytön tehostaminen

22 23


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

TEKNINEN LAUTAKUNTA

Tavoite Toimenpide Mittari1. Kiinteistöjen suunnitelmallinen kunnossapito ja remontointi

• Laaditaan 10-vuotissuunnitelma • Korjausvelan määrittäminen 2017• kokonaissuunnitelman valmistuminen

2. Palvelusopimusten mukaisen palvelumallin sisäistäminen päivittäistoimintaan

• Tehtäväaluekohtaisten perehdytysoppaiden päivitys/tekeminen

• Tehtävänkuvien päivitys• Palvelukeskustelut 2 x vuodessa

(asiakkaat/tukipalvelu)

• Asiakastyytyväisyyskysely

Tekniset palvelutTekninen johtaja Harri Hirvonen

Toiminnalliset tavoitteet1. Kiinteistöjen suunnitelmallinen kunnossapito ja remontointi2. Palvelusopimusten mukaisen palvelumallin sisäistäminen päivittäistoimintaan (Tukipalvelut)

Toiminnalliset tavoitteet1. Osallisuuden lisääminen koulupäivässä2. Toiminnallisuuden lisääminen uuden opetussuunnitelman mukaan3. Monipuolisten opetusmenetelmien ja arviointikulttuurin kehittäminen lukio-opetuksessa4. Kirjaston uusien palvelumuotojen käytön tehostaminen

YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA


1. Kasvihuonekaasupäästö-jen vähentyminen kunnassa

• HINKU-verkoston kautta kunnan, kuntalaisten ja yritysten energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian lisääminen

• Kasvihuonekaasupäästöt

2. Kiinteistöprojektin viimeistely

• Projekti• Selvitetään kiinteistötietojen oikeellisuus

rakennuspaikkakohtaisesti• Kiinteistöjä pyritään selvittämään

1200/vuosi

3. Lupapäätösprosessien nopeuttaminen

• Toiminnan tehostaminen• Rakennusvalvonta tekee päätöksen tai

lausunnon lupa ja ilmoitusasioissa kahden kuukauden kuluessa hyväksyttävän anomuksen jättämisestä

• Seurataan aikaa päätösten tekemiseen

Tekniset palvelutYmpäristösihteeri Katja ViitaRakennustarkastaja Tapio Tonteri

Toiminnalliset tavoitteet1. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen (Ympäristönsuojelu)2. Kiinteistöprojektin viimeistely (Rakennusvalvonta)3. Lupapäätösprosessien nopeuttaminen (Rakennusvalvonta)

24 25

ASIKKALAN KUNTA

25

ASIKKALAN KUNTAASIKKALAN KUNTA Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

24 25

Käyttötalousosa

Konsernipalvelut


Koulutuspalvelut

Varhaiskasvatuspalvelut

Vapaa-aikapalvelut

Tekniset palvelut

Käyttötalousosa yhteensä

26 27


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Konsernipalvelut

Konsernipalvelujen tehtävänä on vastata kun-nan yleishallinnosta, valtuuston ja kunnanhal-lituksen asioiden valmistelusta ja täytäntöön-panosta, demokratiapalveluista, vaaleista, elinkeinotoimesta, maaseutuhallinnosta, ta-loudenhoidosta, kaavoituksesta sekä kunnan muista tehtävistä, joita ei ole määrätty jonkun muun palvelualueen tehtäväksi ja valvoa sosi-aali- ja terveyspalvelujen järjestämistä.

Konsernipalvelut jakautuu seuraaviin tulos- yksiköihin:

• yleishallinto• demokratiapalvelut• työllistäminen• kaavoituspalvelut• kehittämispalvelut• maaseutuhallintopalvelut

48,1 %

4,3%

22,9 %

5,4 %

16,3 %

1,7 %

1,2 %

Yleishallinto

Kehittämispalvelut

Työllistäminen

Vaalit / tilintarkastus

Maaseutuhallinnon yht.toim.alue

Kaavoitus

Demokratiapalvelut

Konsernipalvelujen kustannusten jakautuminen palvelualueittain

Toimintatuotot 420 663 428 500 423 800 423 800 423 800Toimintakulut -3 013 323 -2 910 853 -2 946 905 -2 946 905 -2 946 905

Netto -2 592 660 -2 482 353 -2 523 105 -2 523 105 -2 523 105Muutos% -4,3 1,6 0,0 0,0

Konsernipalvelut yhteensä TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

26 27


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Keskushallinto

Taloushallinto

Henkilöstö-hallinto

Verotuskulut

Muu yleishallinto

14%

40%

11%

17%

17%

1 % Suhdetoiminta

YleishallintoYleishallinto käsittää seuraavat toiminnat/kus-tannuspaikat: kunnanjohtaja, suhdetoiminta, toimisto-, talous- ja henkilöstöhallintopalvelut, verotus sekä muu yleishallinto (sisältäen mm. jäsenmaksut ja avustukset).

Yleishallinnon tarkoituksena on luoda edel-lytykset kunnan ylimmän johdon ja koko organisaation tulokselliselle työskentelylle sekä edistää kunnan toiminta-ajatuk-sen ja valittujen kehittämistavoitteiden toteutumista• huolehtimalla valtuuston, kun-

nanhallituksen sekä muiden yleis-hallintoon kuuluvien toimielinten valmistelu- ja täytäntöönpanoteh-tävistä

• palvelemalla, avustamalla ja anta-malla asiantuntijapalveluja

• ohjaamalla ja kehittämällä yhdes-sä hallintokuntien kanssa organi-saatiota, toimintoja ja johtamista.


Netto -1 132 683 -1 181 493 -1 215 279 -1 217 147 -1 217 147Muutos% 4,3 2,9 0,2 0,0

Yleishallinto TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Yleishallinnon kustannusten jakautuminen

DemokratiapalvelutDemokratiapalveluihin sisältyvät kaikki val-tuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien, toimikuntien ja työryhmien luottamushenkilö-toiminnasta eli demokratian toteuttamisesta aiheutuvat kulut.

Vakinaisia luottamustoimipaikkoja on yh-teensä noin 100 sekä lisäksi tilapäisiä toimi-kuntia ja työryhmiä.

Toimintatuotot 0 0 0 0 0Toimintakulut -112 297 -107 360 -110 881 -110 881 -110 881

Netto -112 297 -107 360 -110 881 -110 881 -110 881Muutos% -4,4 3,3 0,0 0,0

Demokratiapalv. TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

28 29


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Työllistäminen

Työllisyyspalveluiden tavoite on työllisyy-den edistäminen ja samalla pitkäaikais-työttömyyden vähentäminen Asikkalassa. Henkilökohtaisesti räätälöidyn työllistymis-suunnitelman avulla pyritään työllistämään mahdollisimman moni työkykyinen pitkäaikais-työtön. Työllistämisessä pyritään tekemään

mahdollisimman paljon yrityssijoituksia, kos-ka lopullinen tavoite on löytää työttömälle henkilölle pitkäkestoinen työpaikka avoimilta työmarkkinoilta. Työllisyyspalveluille kuuluvat myös nuorten kesätyötuen ja Asikkala-lisän päätökset.

Henkilöstökulut 8 %

Työmarkkinatuen kuntaosuus

44 %

Työllistettyjen palkat 36 %

Yritys- ja yhdistysavustukset

7 %

Työllistämis- palveluiden ostot

4 % Muut kulut 1 %

Työllistämisen kustannusten jakautuminen

Toimintatuotot 34 306 100 000 100 000 100 000 100 000Toimintakulut -827 820 -700 000 -677 745 -677 745 -677 745

Netto -793 514 -600 000 -577 745 -577 745 -577 745Muutos% -24,4 -3,7 0,0 0,0

Työllistäminen TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Työllisyyspalveluiden tulosyksikön budjetoinissa on huomioitu määräaikaisen työllistämiskoor-dinaattorin työsuhteen vakinaistaminen.

28 29


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

RahoitusosaToimintatuotot 7 714 6 000 10 000 10 000 10 000Toimintakulut -144 163 -142 000 -146 442 -146 442 -146 442

Netto -136 449 -136 000 -136 442 -136 442 -136 442Muutos% -0,3 0,3 0,0 0,0

Kaavoitus TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

KaavoitusKaavoituspalvelujen tarkoituksena on to-teuttaa laadukasta ja toimivaa maankäyttöä asumisen, elinkeinotoiminnan ja vapaa-ajan tarpeisiin. Se tapahtuu pääasiassa asema-kaavojen ja osayleiskaavojen laadinnalla. Maanomistajalähtöisessä ranta-asema-kaavan laadinnassa kaavoituspalvelujen

tehtävä painottuu ohjaukseen ja hallintoon. Kaavoituspalvelut käsittelee myös poik-keamislupa- ja suunnittelutarveratkaisu-hakemukset. Kunnan omistamien tonttien vuokraus ja myynti tapahtuu kaavoituspalve-lujen kautta. Lisäksi kaavoituspalvelut hoitavat osoiteasioita.

7

6

2

Asemakaavat Ranta- asemakaavat

Osayleiskaavat

Vuosina 2011-2016 lainvoiman saaneet

ranta-asema-, osayleis- ja asemakaavat Asikkalassa, kpl.

Vuosina 2011-2016 myönnetyt poikkeamisluvat

Asikkalassa, mukana myös loppuvuoden

2016 toteutuvat poikkeamisluvat

ennusteena.

10 11

14

6

8 9

0

2

4

6

8

10

12

14

16

2011 2012 2013 2014 2015 2016

ennuste 2

Lainvoiman saaneiden kaavojen lukumäärä v. 2011-2016

Poikkeamislupien määrä vuosina 2011 - 2016

30 31


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa


Netto -377 502 -398 000 -410 307 -412 909 -412 909Muutos% 5,4 3,1 0,6 0,0

Kehittämispalv. TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Kehittämispalvelut

Kehittämispalvelujen tehtävänä on edistää kunnan yleistä kehittymistä, kuntasuun-nittelua, elinkeinotoimen ja matkailun ke-hittämistä, kylien kehittämistä ja huolehtia kunnan viestinnästä sekä markkinoinnista. Kehittämispalvelut vastaa myös yksityistie-asioista ja vapaa-ajan asukastoiminnasta.

Kehittämispalveluilla on aktiivinen rooli eri-laisten kehittämisprojektien laadinnassa ja

projektinhallinnassa, jotka edistävät kunnan yleistä kehittymistä. Kehittämispalvelut luo positiivista julkisuuskuvaa kunnasta erilai-sin viestintä- ja markkinointitoimenpitein. Tiejaosto toimii yksityisistä teistä annetun lain ja -asetuksen tarkoittamana toimielimenä.

24,1 % 44,0 %

2,3 %

1,7 %

4,5 %

23,3 %

Palveluiden ostot

Yksityistietoimi Vuokrat Avustukset

Tarvikkeet, tavarat

Henkilöstökulut

Kehittämispalvelujen kustannusten jakautuminen

30 31


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

RahoitusosaToimintatuotot 248 072 249 000 249 000 249 000 249 000Toimintakulut -273 393 -293 500 -290 959 -290 959 -290 959

Netto -25 321 -44 500 -41 959 -41 959 -41 959Muutos% 75,7 -5,7 0,0 0,0

Maaseutuhallinnon yht.toim.alue TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue

Asikkalan kunta toimii Päijät-Hämeen maaseu-tuhallinnon yhteistoiminta-alueen vastuullise-na isäntäkuntana huolehtien maaseutuviran-omaistehtävistä sopimuskunnissa: Hartola,

Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Padasjoki ja Sysmä). Kuntaliitosten myötä Hämeenkoski luetaan osaksi Hollolaa ja Nastola osaksi Lahtea.

15,4 % 9,1 %

25,8 % 5,7 %

12,0 %

11,4 %

5,4 % 15,2 %

Asikkala

Heinola

Hartola

Hollola Kärkölä

Lahti

Padasjoki

Sysmä

Kuntien välisen maaseutuhallinnon kustannustenjako v. 2017

32 33


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Vaalit TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Toimintatuotot 14 272 0 0 0 0Toimintakulut -13 687 0 -15 000 -13 000 0

Netto 585 0 -15 000 -13 000 0

Vuonna 2017 järjestetään kuntavaalit ja vuonna 2018 presidentinvaalit. Vuoden 2017 kunta-vaalien vaalipäivä on sunnuntai 9.4.2017 ja uusi valtuusto aloittaa työskentelynsä 1.6.2017. Ennakkoäänestys (29.3. – 4.4.2017) toteutetaan Vääksyssä sijaitsevassa ennakkoäänestys-paikassa ja neljällä kylällä, jokaisessa kolmen tunnin mittaisena äänestysmahdollisuutena. Kuntavaalit järjestetään kunnan kustantamana, valtiollisiin vaaleihin saadaan korvausta.


Netto -15 505 -15 000 -15 492 -15 492 -15 492Muutos% -3,3 3,3 0,0 0,0

Tilintarkastus TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Vaalit

Tilintarkastus

32 33


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Päivystys (Akuutti24)

3 % Ensihoito 2 %

Erikoissairaan- hoito 28 %

Perusterveyden-huolto ja

sosiaalipalvelut 67 %


Vuodesta 2017 lähtien sosiaali- ja terveys-palvelut tuottaa Peruspalvelukeskus Oivan ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuol-lon kuntayhtymän tilalle perustettu Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Kunnan ta-lousarviossa tähän perusterveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen määrärahaan sisältyy noin 540 000 euron suuruinen vuotuinen eläke-menoperusteinen eläkemaksu, joka perustuu

aikaan ennen Oivan perustamista. Koska perustoimeentulon maksatus ja laskenta siirtyvät Kelaan vuodesta 2017 lähtien, pe-rustoimeentulotuen valtionosuudet on jätetty budjetoimatta.

Perusterveydenhuolto ja sos.palv. TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Toimintatuotot 234 300 200 000 0 0 0Toimintakulut -18 965 441 -19 215 000 -18 865 510 -18 865 510 -18 865 510

Netto -18 731 141 -19 015 000 -18 865 510 -18 865 510 -18 865 510Muutos% 1,5 -0,8 0,0 0,0

Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut

Erikoissairaanhoito TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Toimintatuotot 0 0 0 0 0Toimintakulut -9 205 013 -9 874 000 -9 427 500 -9 427 500 -9 427 500

Netto -9 205 013 -9 874 000 -9 427 500 -9 427 500 -9 427 500Muutos% 7,3 -4,5 0,0 0,0

Erikoissairaanhoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon kulujen jakautuminen

Tähän toimintoon kuuluvat erikoissairaanhoito, Akuutti24 (päivystys) sekä ensihoito.

34 35


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Koulutuspalvelut

Koulutuspalvelut tuottaa lapsille ja nuorille tietoja ja taitoja tavoitteella hyvä elämä sekä edesauttaa kuntalaisten aktiivista toimintaa oman henkisen ja fyysisen hyvinvointinsa yllä-pitämiseen elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.

Palvelumuotoja ovat perusopetus, toisen asteen yleissivistävä lukiokoulutus, vapaa sivistystyö, muu aikuiskasvatus, maahan-muuttajien valmistava opetus sekä taiteen perusopetus.

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS2018 TS2019Koulu €/oppil. €/oppil. €/oppil. €/oppil. €/oppil. €/oppil. €/oppil.Anianpelto 7207 7272 6895 7234 7090Aurinkovuori 8248 8686 8902 8442 8780Kalkkinen 9686 9779 10893 9296 10059Länsi-Asikkala 7028 7198 7811 8662 8157Urajärvi 9356 10558Vesivehmaa 7620 7276 7693 7352 7207Yläkoulu 8569 8549 8834 8752 8508Lukio 7608 7606 7764 7037 7413Koko kunta 7460 8378 7470 8447 8447 8447

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS2018 TS2019Koulu oppil.lkm oppil.lkm oppil.lkm oppil.lkm oppil.lkm oppil.lkm oppil.lkmAnianpelto 114 117 118 119 112 100 100Aurinkovuori 197 240 262 270 264 252 238Kalkkinen 32 32 32 35 34 33 32Länsi-Asikkala 64 58 52 47 49 51 51Urajärvi 25 24Vesivehmaa 61 66 67 73 80 82 79Yläkoulu 269 298 301 310 316 311 294Lukio 172 167 171 176 170 154 138Yhteensä 934 1002 1002 1029 1025 983 932

Taulukoissa koulujen oppilasmäärät, oppilas-määräennusteet ja netto-kustannukset kouluittain (euroa / opp.).

Oppilasmäärät ja kustannukset Asikkalan kouluissa (eur / oppilas)

Vuoden 2017 talousarviossa ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelmassa € / oppilas -kustan-nuksen tulee pysyä samana oppilasmäärän muutoksista riippumatta.

Toimintatuotot 996 853 761 500 1 040 500 1 040 500 1 040 500Toimintakulut -9 630 536 -9 734 510 -10 014 590 -10 014 590 -10 014 590

Netto -8 633 683 -8 973 010 -8 974 090 -8 974 090 -8 974 090Muutos% 3,9 0,0 0,0 0,0

Koulutuspalvelut yhteensä TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

34 35


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Koulut

Yhtenäiskoulu TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019


Netto -6 811 801 -7 126 000 -7 041 380 -7 041 380 -7 041 380Muutos% 4,6 -1,2 0,0 0,0

Kalkkisten palvelukesk. TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019


Netto -418 950 -448 760 -471 870 -471 870 -471 870Muutos% 7,1 5,1 0,0 0,0

Vesivehmaan koulu TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019


Netto -511 893 -520 760 -564 390 -564 390 -564 390Muutos% 1,7 8,4 0,0 0,0

Yhtenäiskoulu tuottaa opetuspalveluita 1.-2.luokille Anianpellon toimipisteessä, 3.-6. luokkille Aurinkovuoren toimipisteessä, 7.-9. luokille ja lukiolaisille Vääksyn Yhteiskoulun

toimipisteessä. Yhtenäiskoulun tulosyksik-köön kuuluu myös koulutuspalveluiden hallin-to sekä aikuiskoulutus.

Länsi-Asikkalan koulu TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019


Netto -400 437 -405 700 -402 390 -402 390 -402 390Muutos% 1,3 -0,8 0,0 0,0

Kalkkisten palvelukeskus tuottaa 1.-6.-luokkalaisten opetuspalvelut sekä 0-6 -vuotiaiden lasten päivähoito- ja esiopetuspalvelut.

36 37


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Asikkalan kunnankirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön uusiutuvan ja monipuolisen kirjas-toaineiston, henkilökunnan asiantuntemuk-sen, tiedonhankintapalveluja sekä ajanmu-kaiset kirjastotilat ja laitteet. Kirjasto edistää

kuntalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia elämyksiin ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen, koulu-jen, vanhuspalveluiden sekä muiden paikallis-ten toimijoiden kanssa.

Kirjasto


Netto -322 944 -329 260 -351 660 -351 660 -351 660Muutos% 2,0 6,8 0,0 0,0

Kirjasto TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Kaaviossa esitetty Asikkalan kirjaston henkilöstö- ja toi-mintakulujen suh-detta maakunnan ja koko Suomen kirjastojen yleiseen tasoon (€/asukas).

2014 2015Kokoelmat 64 926 64 390Lainaajat 2 572 2 578Kävijämäärät - fyysiset käynnit 52 696 56 158 - verkkokäynnit 16 040 43 642Lainat 101 028 * 101 437Koulutukset ja tapahtumat 48 59

* järjestelmästä johtunut tilastointivirhe virallisissa tilastoissa 103 154

16,76

28,11 31,56

43,10

53,48 58,3

0

10

20

30

40

50

60

70

Asikkala Päijät-Häme Koko maa

Henkilöstökulut €/as. Toimintakulut €/as.

Tulosyksikkö käsittää yleisen joukkoliikenteen ja asiointivuorot. Koulukuljetukset on jyvitetty koulujen kustannuksiin.

Joukkoliikenne


Netto -114 379 -142 530 -142 400 -142 400 -142 400Muutos% 24,6 -0,1 0,0 0,0

Joukkoliikenne TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

36 37


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Varhaiskasvatuspalvelut

Varhaiskasvatuspalvelut ovat lakisääteisiä palveluita ja ne ovat keskeinen toimintako-konaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijär-jestelmässä. Varhaiskasvatuspalvelut muo-dostuvat päivähoidosta ja esiopetuksesta

sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuista. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea per-heitä heidän kasvatustehtävässään tarjo-amalla lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista edistävää toimintaa.

Vuosi Lasten määrä €/lapsi

2015 Päiväkodit 208 11 283Perhepäivähoito 31 11 479Esiopetus 18 8 642



Taulukossa esitetty vuosittaiset lapsimää-

rät ja kustannukset euroa/ lapsi.

Henkilöstökulut 58 %

Vuokrat 11 %

Ravitsemuspalvelut 8 %

Muut palvelut 5 %

Muut materiaalit 1 % Yksityisen hoidon

tuki 17 %

Kustannusten jakautuminen varhaiskasvatuspalveluissa Kustannusten jakautuminen varhaiskasvatuspalveluissa


Netto -3 346 231 -3 775 885 -3 641 852 -3 616 852 -3 616 852Muutos% 12,8 -3,5 -0,7 0,0

Varhaiskasvatuspalvelut yhteensä TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

38 39


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Tulosyksikkö sisältää kotona työskentele-vät perhepäivähoitajat. Perhepäivähoito on alle kouluikäisten lasten päivähoitoa pienes-sä ryhmässä, jossa korostuvat kodinomai-suus, perushoito, leikki ja kiireettömyys. Perhepäivähoidossa hoitaja suunnittelee

toimintansa lasten iän ja tarpeiden mukaan. Yhteistyössä muiden hoitajien kanssa järjes-tetään lapsille esim. retkiä, juhlia ja muuta toimintaa. Myös päiväkotien kanssa tehdään yhteistyötä.

Perhepäivähoito


Netto -300 585 -305 503 -270 515 -270 515 -270 515Muutos% 1,6 -11,5 0,0 0,0

Perhepäivähoito TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019


Netto -2 353 299 -2 587 619 -2 486 932 -2 486 932 -2 486 932Muutos% 10,0 -3,9 0,0 0,0

Päiväkodit TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Tulosyksikkö sisältää kustannuspaikat: päi-väkoti Hulivili, päiväkoti Peuhis, päiväkoti Vehmis ja varhaiskasvatuksen hallinto ja tuki. Päiväkodit tarjoavat päivähoitoa alle koului-käisille lapsille. Niiden lapsiryhmät ovat eri-laisia ja ryhmien koko vaihtelee lasten iän ja hoidon tarpeen mukaan. Päiväkotitoiminta on tavoitteellista toimintaa, joka pohjau-tuu valtakunnalliseen ja kunnan omaan

varhaiskasvatussuunnitelmaan. Toiminnasta vastaa kasvatusalan koulutuksen saanut henkilöstö. Asikkalan varhaiskasvatuspal-veluissa toimii kolme päiväkotia: päiväkoti Hulivili, päiväkoti Peuhis ja päiväkoti Vehmis. Päiväkoti Hulivilissä järjestetään tarvittaes-sa vuorohoitoa. Kalkkisten päiväkoti on osa koulutuspalveluita.

Päiväkodit

38 39


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Tulosyksikkö sisältää kotihoidon tuen, yksityi-sen hoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisän. Kotihoidon tuki on lakisääteinen tuki, jota maksetaan perheelle, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Tällöin lasta hoitaa esim. jom-pikumpi vanhemmista tai muu hoitaja (esim. sukulainen) tai yksityinen päivähoidon tuotta-ja. Kotihoidon tuki muodostuu lakisääteisestä

hoitorahasta sekä tulojen mukaan määräyty-västä hoitolisästä.

Lasten yksityisen hoidon tuki on myös la-kisääteinen tuki. Sitä maksetaan perheelle, jossa on alle kouluikäinen lapsi, jota hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päi-vähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuki koos-tuu hoito-rahasta, tuloihin perustuvasta hoitoli-sästä sekä Asikkalan kunnan kuntalisästä.

Kotihoidon ja yksityisenhoidon tuki

Toimintatuotot 6 038 0 0 0 0Toimintakulut -591 350 -759 600 -766 300 -766 300 -766 300

Netto -585 312 -759 600 -766 300 -766 300 -766 300Muutos% 29,8 0,9 0,0 0,0

Kotihoidon ja yksityisen-hoid.tuki TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Tulosyksikkö sisältää osapäiväisessä esi-opetusryhmässä järjestettävän esiopetuksen (päiväkodeissa järjestetty esiopetus sisältyy Päiväkodit-tulosyksikköön). Kalkkisten esi-opetus on osa koulutuspalveluita. Lukuvuonna 2017-2018 esiopetusta ostetaan The English Playschool of Asikkalalta. Kunnan järjestämä lakisääteinen esiopetus on tarkoitettu kaikille

alle kouluikäisille lapsille vuotta ennen lapsen oppivelvollisuuden alkamista ja on osallistujil-le maksutonta. Esiopetus on suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta ja opetusta, joka tukee lapsen yksilöllistä oppimista ja sen teh-tävänä on edistää lapsen kasvamista koululai-seksi. Jokaiselle lapselle laaditaan esiopetus-suunnitelma yhdessä vanhempien kanssa.

Esiopetus


Netto -107 003 -123 163 -118 105 -118 105 -118 105Muutos% 15,1 -4,1 0,0 0,0

Esiopetus TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

40 41


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Kunnassa järjestetään koululaisten iltapäivä-toimintaa kolmessa toimipaikassa, Anianpel-lon, Vesivehmaan ja Aurinkovuoren kouluilla. Anianpellon ja Vesivehmaan koulun toiminta on tarkoitettu 1. ja 2. luokan oppilaille.

Aurinkovuoren koulun toiminta 1. - 9. luokka-laisille erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Iltapäivätoiminta on jatkumo varhaiskasva-tuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle ja sen lähtökohtana ovat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet.

Iltapäivätoiminta


Netto -100 081 -138 075 -145 800 -145 800 -145 800Muutos% 38,0 5,6 0,0 0,0

Iltapäivätoiminta TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Vuosi Iltapäivätoimintaryhmät Lasten määrä €/lapsi

2015 Anianpelto ja Vesivehmaa 60 1668

2016 Anianpelto ja Vesivehmaa 66 2092

2017 Anianpelto, Vesivehmaa ja Aurinkovuori 71 2053



Taulukossa esitetty vuo-sittaiset iltapäivätoiminnan lapsimäärät ja kustannuk-

set euroa per lapsi.

Vapaa-aikapalvelut


Netto -730 698 -718 925 -855 180 -855 180 -855 180Muutos% -1,6 19,0 0,0 0,0

Vapaa-aikapalv. TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on tukea nuorten edellytyksiä elämäntilanteensa hallin-taan parantamalla nuorten elinoloja ja luomal-la edellytyksiä kansalaistoiminnalle, huolehtia kunnan nuoriso- ja liikuntapalvelujen kehittä-misestä, kunnan kulttuuripalvelujen ja hallin-nonalansa museoiden ja laitosten kehittämi-sestä sekä näiden palvelujen tarjoamisesta

kuntalaisille. Lasten ja nuorten kulttuuritarjon-taa tuotetaan Efekti-hankkeen kautta ja kun-ta tukee tapahtumatuottajia tapahtumarahan kautta.

Vapaa-aikapalvelujen tulosyksikkö sisältää seuraavat kustannuspaikat: liikunta, nuoriso ja kulttuuri

Toimintatuotot 141 404 130 000 155 000 155 000 155 000Toimintakulut -972 183 -987 000 -1 155 980 -1 155 980 -1 155 980

Netto -830 779 -857 000 -1 000 980 -1 000 980 -1 000 980Muutos% 3,2 16,8 0,0 0,0

Vapaa-aikapalvelut yhteensä TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

40 41


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Tekniset palvelut

Teknisen hallinnon tavoitteena on avustaa tulo-salueiden henkilöstöä saavuttamaan kunnan strategian tavoitteet. Tekninen hallinto vastaa kunnan rakennuskohteiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Suunnittelun kuluessa järjestetään kuulemistilaisuuksia ja asiakas-kyselyjä. Mittaustoimi huolehtii maastoon liittyvän sijaintitiedoston muodostamisesta

ja ajantasalla pidosta, rakennusvalvonnan, teknisten palveluiden ja muiden tulosyksi-köiden mittauspalveluista ja avustaa kunnan maa-alueita koskevissa maanmittauksissa.Teknisen hallinnon tulosyksikkö sisältää seu-raavat kustannuspaikat: Atk, tekninen osasto, tekninen suunnittelu, konekeskus-varikko, mittaustoimi ja laskutettavat työt.


Netto -309 893 -327 600 -378 084 -378 084 -378 084Muutos% 5,7 15,4 0,0 0,0

Tekninen hallinto TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Tekninen hallinto

Tekniset palvelut tukee kunnan muita yksiköitä saavuttamaan tuloksia tarjoamalla hyvät toi-mitilat sekä miellyttävän ympäristön. Tekniset

palvelut toteuttaa peruspalveluja tarjoamalla mahdollisuudet liikkumiseen niin autolla kuin jalkaisin.

Kiinteistöjen hoidon tarkoituksena on pitää työympäristö käyttäjilleen tarkoituksenmu-kaisessa kunnossa; hoidettuna, turvallisena ja viihtyisänä. Tehokkaan kiinteistöhoidon /-kunnossapidon avulla säilytetään kiinteis-töjen käyttöarvo. Metsiä hoidetaan tehtyjen

metsäsuunnitelmien mukaisesti. Tulosyksikkö sisältää seuraavat kustannuspaikat: maa-alueiden hallinto, maatilat, metsätilat, sorakuopat ja vuokratontit sekä kaikki kunnan palvelutuotannon (ml. sote) käytössä olevat kiinteistöt.

Palvelutuotantokiinteistöt

Toimintatuotot 9 632 388 9 148 200 9 085 446 9 085 446 9 085 446Toimintakulut -8 715 923 -8 959 600 -8 896 607 -8 896 607 -8 896 607

Netto 916 465 188 600 188 839 188 839 188 839Muutos% -79,4 0,1 0,0 0,0

Tekniset palvelutyhteensä TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019


Netto 3 023 093 2 355 700 2 401 285 2 401 285 2 401 285Muutos% -22,1 1,9 0,0 0,0

Palvelutuotanto-kiinteistöt TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

42 43


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Liikenneväylillä ja yleisillä alueilla keskeisenä tavoitteena on toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden säilyttäminen. Talvikunnossapi-dossa kiinnitetään erityistä huomiota liukkau-den torjuntaan. Auraukset aloitetaan, kun lun-ta on satanut vähintään 4 cm. Ensimmäisinä aurataan kevyen liikenteen väylät sekä 1. luo-

kan kadut. Puistot on jaettu valtakunnallisesti hyväksyttyjen hoitoluokitusten mukaisesti. Leikkikenttiä hoidetaan niin, että ne täyttävät turvamääräykset.

Tulosyksikkö sisältää seuraavat kustannus-paikat: liikennealueet, puistot, uimarannat, muut alueet, liikuntapaikat ja jätehuolto.

Liikenneväylät ja yleiset alueet


Netto -635 130 -637 000 -620 471 -620 471 -620 471Muutos% 0,3 -2,6 0,0 0,0

Liikenneväylätja yleiset alueet TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019


Netto -71 312 -51 700 -50 400 -50 400 -50 400Muutos% -27,5 -2,5 0,0 0,0

Muut kiinteistöt TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Muut kiinteistöt -tulosyksikön tarkoitus on vähentää kiinteistöjen nettokustannuksia ulosvuokraamalla, myymällä tai purkamalla kiinteistöjä. Tulosyksikkö sisältää seuraa-vat kiinteistöt: Kalmarin huvila, nuoristotalo,

Piekkola, Sakarila, leirikeskus, Päijännetalo, Arolan sauna, Sirkkunen, Tammenlehvätalo, Kulmala, Jokiranta, Pohjola sekä Vesiveh-maan lentokenttähallit.

Muut kiinteistöt

16 280 m2

13 874 m2

2 919 m2

3 202 m2

8 071 m2

Kiinteistöjako, m2

Muut Opetus

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Päivähoito

Vapaa-aika

Kunnan kiinteistöjen jakautuminen eri toimijoille

42 43


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Tukipalvelut


Netto 16 924 1 000 0 0 0

Tukipalvelut TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Tukipalvelut on toiminut vuoden 2012 alus-ta alkaen, tehtävänä tuottaa Asikkalan kunnalle asiakaslähtöisiä, monipuolisia ja

kustannustehokkaita ruoka-, siivous- ja kiin-teistönhoitopalveluita sekä toiminnalla var-mistaa kunnan kiinteistöjen arvon säilyminen.

55,2 %

24,6 %

3,6 % 2,5 %

13,0 %

1,0 % Liikennealueet

Puistot

Uimarannat

Muut alueet

Liikuntapaikat

Jätehuolto

Jätehuolto

8 %

86 %

1 % 5 % Liikennealueet

Puistot Uimarannat Muut alueet

Liikuntapaikat

Puistokäytävät

Tiet ja kadut

Kevyen liikenteen väylät

Jalkakäytävät

Liikenneväylien ja yleisten alueiden kustannusten jakautuminen sekä liikennealueiden pinta-alaosuudet

Tukipalvelujen toiminta ja palvelujen toiminnan kehittäminen

Tukipalveluissa työskentelee noin 60 vakituista ja ajankohdasta riippuen 3-8 määräaikaista työn-tekijää, mikä on noin 23% koko kunnan työnte-kijöistä. Kunnan palkkamenoista kuitenkin vain noin 16% on tukipalvelun menoja (v.2014).

Tukipalveluorganisaation kehittämisessä ja toiminnassa on painotettu uusien tuottavampien toimintamallien käyttöönottoa, hyvää yhteistyö-tä niin organisaation sisällä kuin kunnan muiden yksiköiden välillä sekä henkilöstön työhyvin-voinnin ja osaamisen kehittämistä.

Tukipalvelulle tavoitteeksi asetut palveluiden tuotteistaminen sekä palvelusopimukset on tehty ja toiminnoille on määritelty palvelu- ja hintatasot vaaditusti. Asiakaskohtaiset sisäiset palvelusopimukset, on allekirjoitettu vuoden 2015 keväällä, ja niiden sisältöä on jalkautettu vuoden 2016 aikana niin asiakas- kuin omassa organisaatiossa. Tavoitteena oli saada mahdol-lisimman kattavat ja kaikkia osapuolia tyydyttä-vät sopimukset joissa painoalueina olivat:

Palotoimi hoidetaan maakunnallisen aluepelastuslaitoksen toimesta


Netto -759 586 -754 600 -748 200 -748 200 -748 200Muutos% -0,7 -0,8 0,0 0,0

Palo, pelastus ja suojelutyö TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Palo-, pelastus- ja suojelutyö

44 45


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

40,2 %

8,4 %

44,8 %

6,0 %

0,6 %

KUNTA

OIVA

MUUT

Virastot Koulutuspalvelut Varhaiskasvatus

• tuottaja eli tukipalvelut, ammatillinen osaaminen ja resurssien tehokas käyttö

• tilaaja eli maksaja, kattava, mutta kustan-nustehokas sopimus = mahdollisimman hyvä hinta- laatusuhde

• asiakas eli esim. yksittäinen koulu, mah-dollisimman yksilöllinen omia arvoja tu-keva sopimus

• kiinteistön omistaja, palvelusopimus jonka laatutaso takaa kiinteistön arvon säilymisen.

Palvelusopimuksessa haluttiin myös painottaa etuja joita kunta saa kunnan omalta tukipalvelu-yksiköltä, mutta joihin olisi vaikeaa, lähes mah-dotonta, sitouttaa yksityistä ruoka-, siivous- tai kiinteistöpalveluiden tuottajaa. Tällaisia etuja ovat mm.:

• tukipalveluyksikön sitoutuminen henki-löstöasioissa Asikkalan kunnan omaan henkilöstöohjelmaan eli mm. tasavertai-suuden säilyminen

• tukipalveluyksikön sitoutuminen hyö-dyntämään eri tehtäväalojen henkilös-töresurssien yhteiskäyttöä lisätäkseen tehokkuutta.

• palvelun tuottamisen ylivoimaisen esteen kohdalla, tukipalveluyksikkö sitoutuu noudattamaan Asikkalan kunnan kriisi-valmiussuunnitelman mukaista palvelu-tasoa (poikkeaa JYSE 2009 ehdoista)

• tukipalveluyksikkö tekee sisäistä audi-tointia ja laaduntarkkailua myös muiden yhteistyökumppaneiden palvelutuotan-nosta ja valvoo näin sisäisesti kunnan kokonaisetua

Tukipalvelu merkittävä työllistäjä ja työhyvinvoinnin edistäjä

Tukipalvelut on myös koko kolmivuotisen toi-mintansa aikana pitänyt tavoitteena myös osallistua, niin nuorisotyöttömyyden, pitkäai-kaistyöttömyyden kuin syrjäytymisen vähentä-miseen, tarjoamalla useita työkokeilu- , työhar-joittelu- ja avotyöpaikkoja niitä tarvitseville sekä työllistänyt monia kunnan velvoitetyöllistettäviä omassa organisaatiossaan. Yhteistyötä teh-dään aktiivisesti, kunnan työllisyyskoordinaat-torin ja etsivän nuorisotyön kanssa kuin myös eri alojen oppilaitosten (Salpaus, Bovallius jne.) sekä Oivan erityishuollon kanssa. Tukipalvelun henkilöstöstä on tätä varten 10 henkeä kou-luttautunut työpaikkaohjaajiksi sekä tukipalve-lupäällikkö suorittanut näyttötutkintamestarin tutkinnon.

Tukipalvelun sisäisenä tavoitteena on ollut yh-teisen ”me hengen” luominen sekä työhyvin-vointiin panostaminen. Tehtävänkuvien yhtei-nen avaaminen ja uudelleen tekeminen sekä yhteisten toimintamallien kehittäminen ovat omalta osaltaan vahvistaneet yhteenkuuluvuut-ta. Yhteinen tekeminen, toisten huomioiminen sekä avun pyytämisen/ antamisen taito, ovat olleet yhteiset tukipalvelun sisäiset opinpaikat joissa on edistytty hyvin. Syksyllä 2015 koko tukipalvelun väki kävi yhdessä työhyvinvointi koulutuksessa ja saatuja hyviä ideoita on työs-tetty yhdessä käytännön tasolle. Kevään ja syk-syn aikana olemme mm. yhteistyönä tehneet tukipalvelun uuden yhteisen sähköisen pereh-dytysoppaan, joka on viimeistelyä vaille valmis ja kaikkien käytössä vuoden 2017 alussa.

31,6 %

13,3 %

1%

51,6 %

2,5 % Koulutuspalvelut

Varhaiskasvatus

Virastot

KUNTA

OIVA

MUUT

49 %

11 % 21 %

18 %

1 %

KUNTA

OIVA

MUUT

Koulutuspalvelut Virastot

Varhaiskasvatus

Tulo-ja menojakauma kiinteistö-, siivous- ja ruokapalveluissa

Kiinteistöpalvelut Ruokapalvelut

Siivouspalvelut

Tukipalvelujen tuottamien kiinteistö-, ruoka- ja siivouspalvelujen jakautuminen kunnan, OIvan ja muiden toimijoiden välille.

Muita toimijoita ovat mm.: Kuntahyvinvoin-tiyhtymä, Työterveys Wellamo, Asikkalan seurakunta, LC klubit ja muut ulkopuoliset yksittäisasiakkaat jotka järjestävät kokouksia tiloissamme (lääkefirmojen edustajat, naapuri kunnat, edustajat yms.)

44 45


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Toimintatuotot 1 145 0 0 0 0Toimintakulut -237 604 -223 400 -237 800 -237 800 -237 800

Netto -236 459 -223 400 -237 800 -237 800 -237 800Muutos% -5,5 6,4 0,0 0,0

Ympäristöterveyden- huolto TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Tulosyksikkö sisältää eläinlääkinnän ja terveydensuojelun kustannuspaikat. Ympäristötervey-denhuolto ja eläinlääkintä hankitaan ostopalveluna Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymältä.

Ympäristöterveydenhuolto


Netto -82 830 -88 800 -87 257 -87 257 -87 257Muutos% 7,2 -1,7 0,0 0,0

Ympäristön- suojelu TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Ympäristönsuojelu on ympäristölautakunnan alainen tulosyksikkö, joka vastaa kunnan vas-tuulla olevista lakisääteisistä kunnan ympäris-tönsuojelun viranomaistehtävien hallinnosta ja hoidosta (L kuntien ympäristönsuojelun hal-linnosta 1986/64). Asikkalan kunnan ympäris-töviranomaisena toimii ympäristölautakunta.

Ympäristönsuojelusta vastaavana viranhalti-jana toimii ympäristönsuojelusihteeri. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä on lisäksi säädetty ympäristönsuojelulaissa, jäte-laissa, luonnonsuojelulaissa, maa-aineslais-sa, ulkoilulaissa, vesihuoltolaissa, vesilaissa,

maastoliikennelaissa ja vesiliikennelaissa. Nämä tehtävät ovat pääsääntöisesti lupa- ja valvontaviranomaistehtäviä.

Ympäristön huomioon ottaminen ja ympä-ristönsuojelun edistäminen koskee kaikkea kunnan toimintaa. Ympäristönsuojelu pyrkii lupa-, valvonta- ja neuvontamenettelyin vai-kuttamaan siihen, että kuntalaisten ja yritys-ten toiminta aiheuttaisi mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja, ja että mahdolliset haitat oli-sivat kohtuullisin keinoin ja kustannuksin tor-juttavissa. Näin taataan kuntalaisille terveelli-nen ja virikkeitä antava asuinympäristö.

Ympäristönsuojelu

46 47


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Rakennusvalvontaviranomainen valvoo kaa-vojen noudattamista, huolehtii rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien kä-sittelemisestä. Rakennusvalvonnalla huo-lehditaan, että rakentaminen täyttää ylei-sesti hyväksyttävät normit terveellisyyden,

turvallisuuden ja teknisen laadun suhteen ja, että rakennettu ympäristö muodostuu turval-liseksi, toimivaksi, virikkeelliseksi ja esteet-tisesti tyydyttäväksi. Rakennusvalvonnan tulosyksikkö sisältää myös määräaikaisen kiinteistöverotarkastusprojektin.

Rakennusvalvonta


Netto -28 238 -85 000 -90 234 -90 234 -90 234Muutos% 201,0 6,2 0,0 0,0

Rakennusvalvonta TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

0

20

40

60

80

100

120

140

160

2012 2013 2014 2015

Rakennus- ja toimenpidelupien sekä ilmoitusten kehitys v. 2012-2015

Rakennusluvat

Toimenpide-/maisematyöluvat

Ilmoitukset


0

20

40

60

80

100

120

140

160

2012 2013 2014 2015


Rakennusluvat

Toimenpide-/maisematyöluvat

Ilmoitukset

46 47


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Toimintatuotot 11 816 222 11 016 200 11 071 746 0 0Toimintakulut -54 185 875 -55 804 848 -55 315 944 0 0

Netto -42 369 653 -44 788 648 -44 244 198 0 0Muutos% 5,7 -1,2

Yhteensä TP 2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Käyttötalousosa yhteensä

48 49

ASIKKALAN KUNTA

49

ASIKKALAN KUNTA Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

48 49

Investointiosa

50 51

ASIKKALAN KUNTA

50 51

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Investointiosa 2017 ja taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 2017 2018 20191000 eur. 1000 eur.

Yhteiskoulun atk-luokan sähkö- ja atk-työt (erit. ilm.linjan käyttöön) 15 000

Virastotalon eläinlääkäritilojen kalusteiden uusiminen 20 000Pihojen leikkivälineiden uusinta 20 000 20 20


Konsernipalvelut

9032 Kiinteä omaisuus menot 215 000 100Maanhankinta 190 000 100

Dynasty - sähköinen kokoushallinta 25 000

Koulutuspalvelut

9257 Koulutuspalveluiden irtain omaisuus menot 85 000 85 435

Monitoimilaitteet (kirjasto, anianpelto) 20 00038 000 35 3527 000

50400

Varhaiskasvatuspalvelut9257 Varhaiskasvatuspalveluiden irtain omaisuus menot 10

10 000 10Vapaa-aikapalvelut

9285 Vapaa-aikapalveluiden irtain omaisuus menot 30 000

30 000Tekniset palvelut

9039 menot 30 000 10 10

10 000 10 1020 000

Talonrakennus menot 1 365 000 1 270 1 220tulot 160 000

9703 Hankekohtaiset rakennusinvestoinnit 1 310 000 1 250 1 200

Liikuntahallin peruskorjaus 700 000

Koulut 150 000 1000 1 000Kalkkisten koulun peruskorjaus 150 000

5050

Muut 100 000

50 000

50 000 50

50 00060 000

150

150

Avustukset 160 000

9704 Muut rakennusinvestoinnit 55 000 20 20

Länsi-Asikkalan koulun peruskorjauksen suunnittelu

Aurinkopaneelit kunnan kiinteistöihin(liikuntahalli, terveyskeskus, Vesivehmaan koulu)

Terveyskeskuksen avopuolen katon pinnoitteen uusiminenKiinteistöjen peruskorjauskohteet: Jokiranta, Kulmala, PohjolaPäijännetalon piharakennus

Vesivehmaan lentokentän kiitotien peruskorjaus, kunnan osuus

Suomen ilmailumuseon kokoelmakeskus lentokentälle, kunnan osuus

Mäntyrinne 1 ja 2 julkisivun kunnostus

Avustus liikuntahallin peruskorjaukseen

Kuntosalilaitteisto

Aineeton käyttöomaisuus

Pohjakarttojen ylläpitoRakennusvalvonnan KuntaNet-ohjelman vaihto

Yhteiskoulun peruskorjauksen suunnittelu ja toteutus

Anianpellon koulun peruskorjauksen suunnittelu

Ops-uudistuksen materiaalihankinnatYhteiskoulun luokkien ja käytävien kalusteiden uusiminenYhteiskoulun atkYhteiskoulun luokkien irtain

TVT-strategian alkuinvestointi

Investointiosassa kaikki määrärahat ovat sitovia kustannuspaikoittain (9032, 9257, 9285, 9039, 9703, 9704, 9705, 9707). Määrärahojen siirrot investointikohteesta toiseen esitetään asianomaisen lauta-kunnan hyväksyttäväksi, mikäli muutos on enemmän kuin 10 000 euroa. Määrärahalisäykset esitetään asianomaisen lautakunnan toimesta kunnanhallituksen kautta valtuuston hyväksyttäväksi.

50 51

ASIKKALAN KUNTA

50 51

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa


9705 Liikenne-, puisto- ja liikunta-alueet menot 920 000 720 645tulot 60 000 10 0

Katujen rakentaminen 300 000 220 360

Saitan alueen kadut 40 000Humalon alueen kadut (Kalkkinen) 60 000 60Pasolanharjun kadut 2. vaihe 200Metsä-Aakalan kadut (Vesivehmaa)

Liikenneturvallisuuskohteet 70 000 30 30Yhteiskoulun piha-alueen kehittäminen; Koulukujan muutos pihakaduksisiirretty muista rak.investoinneista

40 000

Kustaankuja - Koulumestarintie 30 000 30 30

Peruskorjauskohteet 100 000 100 100Sulkumiehentien saneeraus

Muut kohteet 30 000 30 30

Kevyen liikenteen väylien rakentaminen 40 000 20 20

Peruskorjauskohteet 40 000 20 20AnianraittiAsikkalantien klvKalmarinpolun klv

Katujen päällystys 120 000 120 120

Päällystyskohteet: 100 000 100 100KuhapolkuPäijänteentieMeijeritieMelakujaVarsapolkuMustaniementiePeltisepäntie - Pasolantie

Asfalttipaikkaukset 20 000 20 20

Katuvalojen rakentaminen 130 000 120 120

Tievalojen saneeraus 100 000Katuvalojen peruskorjauskohteet 20 000 20 20Valaistuksen parantaminen 10 000 100 100

Puistot ja muut yleiset alueet 290 000 125 25

Häkälän uimaranta 20 000Karisalmen veneluiskan rakentaminen 25 000Opaste- ja mainoskylttien uusiminen 20 000

25 000 25 25Toivo Kärki -alue (sis. suunnittelu) 100 000 100Kalmarinrannan eroosiosuojaus 100 000

Avustukset Hankeavustus 50 000

Liikunta-alueet 40 000 115

40 000 4035Aurinkovuoren ulkoilureittien rak.

Leikkikenttien peruskorjaus * Kissalankuja

Lähiliikuntapaikat, jotka toimivat myös monitoimiareenoina (Kurhila, Kalkkinen)Investointiosa 2017 ja taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 2017 2018 2019

1000 eur. 1000 eur.

40

Avustukset Avustukset liikuntarakentamiseen 10 000 10

9707 Teknisten palveluiden irtain omaisuus menot 65 000 215

Traktori 200

Oltermannin keittiölaitteet 30 000Anianpellon koulun keittiölaitteet 20 000

15 000 15

INVESTOINNIT YHTEENSÄ menot 2 710 000 2 410 2 310tulot 220 000 10 0

NETTO 2 490 000 2 400 2 310

Tenniskentän rakentaminen + lyöntiseinä

Liikuntapaikkojen hoitokalusto

52 53


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

TP 2015 TA 2016 EHD 2017 TS 2018 TS 2019

Toimintatuotot 11 816 244 11 016 200 11 071 746 11 200 000 11 300 000

Myyntituotot 4 717 131

Maksutuotot 650 403

Tuet ja avustukset 629 402

Muut toimintatuotot 5 815 007

Toimintakulut -54 239 533 -55 804 848 -55 315 944 -55 600 000 -56 100 000

Henkilöstökulut -13 158 718

Palvelujen ostot -34 512 879

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 159 497

Avustukset -1 109 545

Muut toimintakulut -3 298 894

Toimintakate -42 423 289 -44 788 648 -44 244 198 -44 400 000 -44 800 000

Verotulot 29 378 340 29 205 000 29 348 000 29 719 000 30 100 000

Valtionosuudet 16 867 797 17 400 000 17 363 000 17 250 000 17 250 000

Muut rahoitustuotot ja -kulut -169 035 -170 000 -235 000 -240 000 -240 000

Vuosikate 3 653 813 1 646 352 2 231 802 2 329 000 2 310 000

Poistot ja arvonalentumiset -2 039 096 -1 950 000 -2 278 470 -2 350 000 -2 300 000

Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 0 0

Tilikauden tulos 1 614 717 -303 648 -46 668 -21 000 10 000

Poistoeron muutos 94 281 94 281 94 281 94 281 94 281

Varausten muutos 0 0 0 0

Rahastojen muutos 0 0 0 0

Tilikauden ylijäämä 1 708 998 -209 367 47 613 73 281 104 281

Tuloslaskelmaosa

52 53


Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Yleiset perustelut

Käyttö-talousosa

Investointi-osa

Tulos- laskelmaosa

Rahoitusosa

Rahoitusosa

RAHOITUSLASKELMA 1000 eurTP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Toiminnan rahavirta 3 294 1 876 2 232 2 329 2310Vuosikate 3 654 1 876 2 232 2 329 2 310Satunnaiset erät 0 0 0 0Tulorahoituksen korjauserät -360 0 0 0

Investointien rahavirta -892 -2 519 -2 190 -2 300 -2210Investointimenot -1 540 -2 880 -2 710 -2 410 -2 310Rahoitusosuudet investointeihin 113 255 220 10 0Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 535 106 300 100 100

Toiminnan ja investointien rahavirta 2 401 -643 42 29 100

Rahoituksen rahavirta -2 270 650 -300 -300 -10Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0Antolainasaamisten vähennykset 4660 50 0 0

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 610 0 0Pitkäaikaisten lainojen vähennys -29 -10 -300 -300 -10Lyhytaikaisten lainojen muutos -7 000 0 0 0

Muut maksuvalmiuden muutokset 99 0 0 0Rahavirtojen muutos 131 7 -258 -271 90

Rusthollintie 2

17200 Vääksy

p. (03) 8886 111

f. (03) 8886 268

www.asikkala.fi

Documents

2017 · Kuntien lainakannan kehittyminen vuosina 2010-2019, mrd.€ (Lähde: Kuntaliitto, Tilastokeskus) Valtiovarainministeriön mukaan kuntata-louden näkymät vuosille 2016–2020