Upload
soste
View
607
Download
2
Embed Size (px)
DESCRIPTION
XIX Valtakunnallisten Päihde- ja mielenterveyspäivät 15.–16.10.2012. Esitys seminaarissa 23 Ongelmapelaajan hoito - rahapelien hinta?
Citation preview
Tutkimushanke 2010-2012
Ongelmapelaajia koskevien typologioiden soveltuvuus ja hyödynnettävyys hoitotyössä Research Group:
Jukka Ahonen (A-klinikkasäätiö) Tanja Hirschovits-Gerz (Tampereen yliopisto) Tuukka Tammi (THL)
Taustaa
• Peliongelmat uusi sosiaalinen ongelma Suomessa: keskusteluongelman luonteesta, ratkaisuista ja “omistajista”
• “Mitä peliongelmat ovat?” “Millaisia ongelmapelaajat ovat?”, “iten peliongelmat kehittyvät?”, “Kuinka niitä hoidetaan??”
• Diagnostiikka vs. sosiaalityöllinen hoitoperinne / yksilön hoito vs. kansanterveysnäkökulma
• Murto & Niemelä (1993): 1. Moniriippuvaiset; 2. Mielenterveysasiakkaat; 3. Yksinäiset; 4. Ammattipelurit
• Kv.vaikutusvaltaisia typologioita, erit. pathways model by Blaszczynski & Nower (2002), tai: 1. depressive and distressed escapers; 2. impulsive and antisocial action seekers; 3. behaviorally conditioned “normal” gamblers teased by faulty cognitive processes caused mainly by ecological factors. (cf. Milosevic & Ledgerwood 2010)
Pelaaminen Suomessa • Hyvä saatavuus, automaatteja joka puolella,
korkea pelaamisaste, ongelmat kv. keskitasolla.
Hoitojärjestelmä • Uusia hankkeita ja Peliklinikka, mutta • Päihdehuolto edelleen keskeinen • Arvio: A-klinikoilla 800 peliasiakasta/v (2009) • Kaupunkien välillä isoja eroja
Tutkimuskysymyksiä: • Millaisia ovat suomalaisten hoitotyöntekijöiden
kokemustypologiat? • Pätevätkö pelaajatypologiat suomalaisissa
pelaajakunnissa? • Mikä ovat tyypittelyiden anti pelihoitotyölle ja -
järjestelmälle? • Mitä/kenen intressejä typologisointi palvelee? Data: • Asiakas-/potilasaineisto kahdesta avohuollon yksiköstä
(n=283, vuosilta 2000-2010) • Hoitotyöntekijöiden ryhmähaastattelut (n=14, v. 2010
viidestä kaupungista)
Hoitoammattilaisosio
• Ryhmähaastattelut (n=14; 8 naista, 6 miestä) • 9 sos työntekijää, 1 sos psykologi, 1 psykologi, 3
terveydenhuollon ammattilaista • A-klinikoilta (n=3), nuorisoasemilta (n=3) tai peliongelmiin
erikoistuneista yksiköistä (n=7) • Keskim. työkokemus peliongelmaisten kanssa 10 vuotta • 4 ryhmää, 3-4 hlöä jokaisessa, kesto 1,5-2 t
Pääteemat: • Kuinka kuvailisit ongelmapelaajia/peliasiakkaitasi? • Miten he eroavat toisistaan? • Jos eroavat, miten tyypittelisit heitä? • Miten heitä hoidetaan/tuetaan?
How treatment professionals categorize problem gamblers
Psychological
dimensions,
mental
landscape
Youngsters
(men)
Young adults
(men)
Elderly
(women)
Slot machines Gaming with money
on the Internet
Internet (not
necessarily
with money)
Sociodemo-
grafic
background
Type of
gaming
Life
situation,
stage of life
Becoming
independent
Affiliation and
relationship
Crisis in life,
rootlessness
Giving up
Others (men &
women, all ages)
”mental health
problems”
Cognitive skills, emotions, attitudes to life, addiction
potential, personality structure, self-regulation capability.
TYPE OF
GAMBLER
Gamblers with
”mental health
problems”
Elderly
slot
machine
players
Immig-
rants
(Succesful)
poker-players
Net
dependents
Problem gambler types and main reasons for their gambling behavior (as seen by the 14 treatment professionals)
Yhteenveto ja keskustelua • Hoitoammattilaisten omat, kokemuspohjaiset tyypittelyt eivät suoraan toistaneet
mitään kirjallisuudessa esiteltyä typologiaa -> monia yhtäläisyyksiä kuitenkin
• Yleisesti: ikä, sukuipuoli ja sosio-demografiset tekijät keskeisempiä kuin psykologiset määreet (persoonallisuus jne.)
• Elämäntyyli ja erityisesti elämäntilanne nähtiin keskeisinä, esim. elämänvaiheisiin liittyvät kehityshaasteet (vrt. Erikssonnin kehitysvaiheet)
• Typologiat ovat vähintäänkin osin kulttuurisesti, tilanteisesti ja ammatillisesti määräytyviä (vähemmän psykiatrisia ongelmia + vähemmän rikollisuutta + pelaamisen normaalius + sosiaalisesti orientoitunut tuki => ”suomalainen” tyypittely)
• Myös haluttomuus kategorisointiin: ”Mitä enemmän pelaajia tapaat, ,sitä vaikeampi heitä on luokitella” / ”he ovat kaikki uniikisti yksilöllisiä” -> hlökohtainen räätälöinti & case management -perinne
• Seuraukset hoitojärjestelmälle & sen kehittämiselle?