24.11.2017

Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenneministeri Anne Berner

KUUDEN LÄNTISEN MAAKUNNAN YHTEINEN RAIDELIIKENTEEN

KEHITTÄMISESITYS ”PÄÄRATA PLUS”

Läntisen Suomen kuusi maakuntaa - Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa,

Pohjanmaa, Satakunta ja Keski-Suomi - ovat kuluvan vuoden syksyn aikana

valmistelleet yhteisen raideliikenteen kehittämisesityksen ”Päärata plus”. Esitys

sisältää konkreettiset tavoitteet ja aikataulutuksen niiden toteuttamiselle. Pääpaino on

yhteyksien parantamisella ja nopeuttamisella.

Suomen läntisten alueiden junayhteyksien nopeuttaminen vaatii investointeja

lisäraiteisiin: matka Porista, Vaasasta Seinäjoen kautta ja Jyväskylästä Tampereelle

tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin. Samalla

toimivat raideliikenneyhteydet Hämeenlinnasta tulee turvata.

Saavutettavuuden parantuessa elinkeinoelämän kilpailukyky kohenee ja kansalaisten

liikkuminen helpottuu ja nopeutuu, mikä mahdollistaa myös työssäkäyntialueiden

laajentamisen.

”Päärata plus” -esitys on käsitelty ja hyväksytty maakuntahallituksissa seuraavasti:

Etelä-Pohjanmaa 23.10.2017, Satakunta 30.10.2017, Kanta-Häme 6.11.2017, Keski-

Suomi 10.11.2017, Pohjanmaa 20.11.2017 ja Pirkanmaa 20.11.2017.

Lisätietoja antavat maakuntajohtajat Anna-Mari Ahonen, Esa Halme, Asko Peltola,

Kaj Suomela, Asko Aro-Heinilä ja Tapani Mattila.

HÄMEEN LIITTO

PIRKANMAAN LIITTO

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO

POHJANMAAN LIITTO

SATAKUNTALIITTO

KESKI-SUOMEN LIITTO

Läntisen Suomen yhteinen raideliikenteen kehittämisesitys

”Päärata plus”

Taustoitus

Läntisen Suomen kuuden maakunnan - Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa,

Satakunta ja Keski-Suomi – maakuntajohtajat kokoontuivat 28.8.2017 Tampereella sopimaan

kaikille yhteisen, koko Suomea palvelevan raideliikenteen kehittämistavoitteen laatimisesta.

Maakuntajohtajat sopivat, että yhteinen tavoite valmistellaan syksyn aikana siten, että se

hyväksytään kaikissa kuudessa maakuntahallituksessa ja lisäksi esitellään omien vaalipiirien

kansanedustajille sekä toimitetaan liikenneministerille.

Yhteistä läntisen Suomen raideliikenteen kehittämistavoitetta valmistelivat jokaisen kuuden

maakunnan valmistelijat maakuntajohtajien määrittelemän suunnitelman mukaisesti. Näin syntyi

maakuntien yhteistä edunvalvontaa varten esitys ”Päärata plus”.

Johdanto

Suomen läntisten alueiden junayhteyksien nopeuttaminen vaatii investointeja lisäraiteisiin: matka

Porista, Vaasasta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka

Tampereelta Helsinkiin. Saavutettavuuden parantuessa elinkeinoelämän kilpailukyky kohenee ja

kansalaisten liikkuminen helpottuu ja nopeutuu, mikä mahdollistaa työssäkäyntialueiden

laajentamisen.

Suomen kehittämistavoitteita ja -tarpeita sekä sitoumuksia

1. Suomen kilpailukyvyn parantaminen kuljetusketjuja ja raideliikennettä kehittämällä

Suomen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää toimivia kuljetusketjuja, joista

raideliikenteen toimivuus on keskeisessä osassa. Kilpailukykymme parantamisen

edellytyksenä tulevina vuosikymmeninä on tehokas liikennejärjestelmä.

Työssäkäyntialueiden laajentuessa ja työvoiman liikkuvuuden kasvaessa

henkilöraideliikenteen osuus tulee kasvamaan.

Rautateiden rooli vahvojen virtojen runkokuljettajana tulee vahvistumaan.

Konttiliikenne Kiinasta Eurooppaan, myös Suomeen Kouvolaan, on käynnistymässä,

mikä voi lisätä merkittävästikin rautateiden käyttöä tavarakuljetuksissa. Liikenteen

taloudellisen ja ilmastotavoitteiden näkökulmista rautatieliikenteen markkinaosuuden

kasvu on tavoiteltavaa. Rautatieliikenteen kilpailukyky edellyttää, että olemassa olevat

rakenteet pidetään tehokkaasti kunnossa, ja että rataverkkoa jatkuvasti kehitetään

markkinoiden muuttuvia vaatimuksia vastaavaksi. Henkilöliikenteessä kilpailukyky

edellyttää matka-aikojen lyhentämistä ja kilpailun avaamista; tavaraliikenteessä

akselipainon nostoa; välityskyvyn turvaamista sekä ratapihojen ajanmukaistamista.

2. Eurooppalaisen TEN-T-ydinverkon ja kattavan verkon tavoitteet

Suomi on sitoutunut TEN-T -ydinverkon toimenpiteisiin vuoteen 2030 mennessä ja

kattavan verkon toimenpiteisiin vuoteen 2050 mennessä. TEN-asetus on jäsenmaita

velvoittava ja sisältää laatukriteerit. Rahoituskaudella TEN-T -tuki käytännössä

kohdistuu ydinverkkokäytäville.

Suomen tulee laatia investointisuunnitelma TEN-T -verkoston toteuttamisesta sekä

raportoida joka toinen vuosi hankkeiden edistymisestä ja rahoituksesta komissiolle.

Ydinverkon laajuuden uudelleen tarkastelu tehdään vuonna 2023 ja se tullee voimaan

2028.

3. Ilmastotavoitteet

Suomi on sitoutunut EU:ssa vuosien 2030 ja 2050 päästötavoitteisiin, jotka

edellyttävät Suomelta nykyistä selvästi tiukempia ilmasto- ja energiapoliittisia

ratkaisuja. Liikenteen päästöjen vähentäminen on isossa osassa tavoitteisiin pääsyssä.

Läntinen Suomi: Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa,

Satakunta, Keski-Suomi

Tavoite

Läntisen Suomen maakunnat haluavat toteuttaa tulevan kasvun kannalta kenties

Suomen merkittävimmän tulevaisuusinvestoinnin. Olemme yhdessä päättäneet

"Päärata plus” -esityksestä koko läntiseen Suomeen. Tämä tarkoittaa tunnissa

Tampereelta Helsinkiin ja tunnin yhteyttä Tampereelta Poriin, Jyväskylään ja

Vaasaan. ”Päärata plus” -vaikutusalue on tavoiteltavan raideliikenteen aikataulutuksen

vuoksi nimenomaan raideliikenteen potentiaalisin kasvun alue Suomessa.

Tavoitteen perusteluja

Elinkeinoelämän ja viennin ydinalueita:

Suomen talous on kasvussa. Tavaravienti on kasvanut 17 prosenttia verrattuna viime

vuoden vastaaviin lukuihin. Bruttokansantuote on yli kahden prosentin kasvussa.

Kiinnostus Suomea kohtaan on virinnyt sekä investoinneissa että matkailussa.

Ihmisten usko tulevaisuuteen on parantunut.

Positiivinen trendi ei kuitenkaan synny itsestään. Lisää innostavia asioita on saatava

liikkeelle. Saavutettavuus tärkeimmille markkina-alueille on Suomen kilpailukyvyn

kulmakivi. Suomessa on nyt mietittävä, mitkä investoinnit maassamme eniten

parantavat kilpailukykyämme.

Läntinen Suomi on investoivan Suomen tärkein alue. Näiden maakuntien osuus koko

maan bruttokansantuotteesta ja vientiliikevaihdosta on kolmannes.

Läntisen Suomen maakuntien elinkeinotoiminnan perustat ovat metsä-, metalli-,

teknologia-, energia- ja kemianteollisuudessa sekä bio- ja puualan osaamisessa.

Lisäksi alueella on meriteollisuuden keskittymiä. Paljon kuljetuksia vaativan

teollisuuden osuus maakuntien viennistä on suuri. Raideliikennekuljetusten osuus sekä

raaka-aine- että tuotekuljetuksissa on merkittävä. Läntisessä Suomessa on tehty tai on

suunnitelmissa investointeja, jotka edellyttävät hyvää raidekuljetuskapasiteettia.

Lisäksi alueen matkailun ja elämystalouden kasvaminen edellyttävät hyviä

raideliikenneyhteyksiä.

Eurooppalainen liikenneverkko:

Euroopan laajuiset liikenneverkot edellyttävät TEN-T -ydinverkkokäytävien

ulottamista pohjoiseen (Bothnian Core Network Corridor/North Sea – Baltic extension

to north). Suomi tekee tässä yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa.

Keskeisessä osassa on Suomen päärata ja sen kytkeytyminen sekä etelän suuntaan Tallinnan tunnelin kautta Rail Balticaa myöten Berliiniin saakka että pohjoisen

suuntaan arktisiin yhteyksiin Jäämerelle Norjan kautta. Tavaraliikenne voinee

hyödyntää Rail Balticaa jo ennen tunneliakin junalauttoja käyttämällä. Rail Baltica

tarjoaa uuden houkuttelevan yhteyden tavarakuljetuksille Keski- ja Etelä-Eurooppaan.

Suunnittelun pohjaksi on tehty valmistelevia töitä niin liikenne- ja

viestintäministeriössä ja liikennevirastossa kuin pääradan varren 11 maakunnassa.

Asemanseudut:

Kaikissa alueen maakunnissa asemanseutuja kehitetään merkittävästi. Huomattava osa

kaupunkiseutujen kehittämisestä rakentuu suurelta osin tai lähes kokonaan asemien

varaan. Asemat ovat solmupisteitä, joissa valtakunnallinen ja paikallinen

liikenneverkko kohtaavat, mikä luo mahdollisuuksia monenlaisille toiminnoille:

kouluille ja tutkimuslaitoksille, yrityksille, elämyspalveluille jne.

Asemanseutujen kehittämisessä on huomattavaa potentiaalia, jota on nyt alettu

systemaattisesti hyödyntämään. Tämä kehitys lisää junaliikenteen palvelutason

parantamisen ja erityisesti sen nopeuttamisen vaikuttavuutta huomattavasti. Ehdotetut

tunnin yhteydet kytkisivät juuri asemanseudut kiinteästi toisiinsa avaten kokonaan

uusia kehittämismahdollisuuksia. On myös tärkeää, että itse asemia kehitetään, jotta

ne vastaisivat kehittyvien asemanseutujen vaatimuksia.

Läntisen Suomen maakunnat esittävät yhteisen kansallisesti ja kansainvälisesti

eurooppalaisia liikenneyhteyksiä kehittävän esityksen

Esityksen aikajänteet

1. Hallitusohjelma 2019-2023

2. Kolme hallituskautta: vuoteen 2030 määriteltyjen ydinverkon toimenpiteiden

toteuttaminen

3. 30 vuoden päähän: vuoteen 2050 määriteltyjen kattavan verkon toimenpiteiden

toteuttaminen

1. Hallitusohjelma 2019-2023 jaetaan kahteen osaan

1.1. Suunnitteluvalmiuden nostamisesta poliittinen periaatepäätös

Suunnitelmien (YVA, yleissuunnitelma, ratasuunnitelma) tekeminen, joita tässä

valmisteluvaiheessa asetetaan kahdella tasolla. Ne ovat:

Kaikille yhteinen Tampere-Helsinki -raidekapasiteetin lisääminen plus

Jokaisen suunnan kohde:

o Seinäjoki-Tampere: kaksoisraide, akselipainojen nosto

o Vaasa-Seinäjoki -kehityskäytävällä kohtaamispaikkojen lisääminen ja

tasoristeyksien vähentäminen

o Pori-Tampere: matkustajajunien nopeuttaminen poistamalla

tasoristeykset ja parantamalla ratageometriaa

o Jämsä-Orivesi: YVA, yleis- ja ratasuunnitelmat

Lisäksi:

o Allegro-yhteyden kehittäminen Länsi-Suomen ja Pietarin välille aloittamalla vaihtoyhteysjunalla Lahdesta Riihimäen

kolmioraiteen kautta Länsi-Suomeen

o Asemanseutujen kehittämis- ja parantamistoimet

(Yksilöidään ja tarkennetaan myöhemmin)

1.2. Ns. pienet määrärahakohteet esitettynä muun muassa liikenneturvallisuutta

parantavana teemaohjelmana kuten esim. tasoristeyksien poistamisohjelma

toteuttamalla sekä kapasiteetin parantamisena ja häiriöherkkyyden vähentämisenä.

2. Kolme hallituskautta vuoteen 2030 – ydinverkon toimenpiteiden toteuttaminen

2.1. Tehtyjen suunnitelmien mukaisten investointien toteuttamisohjelma vuoteen 2030

mennessä edellä mainittujen kohteiden mukaisesti.

2.2. Lisäksi on aloitettava uusien kohteiden suunnittelu.

3. 30 vuoden suunnitelma vuoteen 2050 ulottuvana ohjelmana

Valtakunnallisen ja alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien nivoutuminen.

Maankäytöllisten ja kaavallisten valmiuksien lisääminen ja päätösten tekeminen.

Valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja kunnallisesti:

Otetaan huomioon raideliikenteen tulevaisuuden mahdollisuudet ja asumisen

ratkaisujen, työ- ja asiointimatkojen, vapaa-ajan liikkumisen, vaarallisten aineiden ja

kierrätettävien materiaalien kuljetuksessa, tavaravirtojen kuljetuksissa jne. tarpeet.

Kanta-Häme:

Pääradan välityskyvyn lisääminen ja päärataan tukeutuvien liikennepalvelujen

parantaminen on Kanta-Hämeelle strategisen tärkeätä. Vahvistetussa

maakuntakaavassa päärata osoitetaan merkittävästi parannettavana raideyhteytenä,

jossa tulee varautua raidekapasiteetin lisäämiseen yhteensä neljään raiteeseen

tulevaisuudessa.

Pirkanmaa:

Maakuntakaava 2040 on koko maakunnan yhteinen, yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Kaavassa on ratkaistu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja

seudullisesti merkittävät alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaavassa 2040 on

tehty valinnat siitä, millaiseksi maakunnaksi Pirkanmaan halutaan kehittyvän

tulevaisuudessa. Erityisinä tavoitteina on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä ja

kehittää vastuullista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Pääradalla ja raideliikenteen

kehittämisellä niin Tampereelta etelään kuin pohjoiseen sekä muihin suuntiin on

kehittämistyössä merkittävä rooli.

Etelä-Pohjanmaa:

Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava käsittää keskustatoimintojen, kaupan ja

liikenteen teemat. Maakuntakaava antaa selkeät suuntaviivat rataverkon

kehittämiselle. Pääradalle maakuntakaavassa osoitetaan mm. välityskyvyn

parantaminen kaksoisraideosuuksin välille Seinäjoki eteläinen maakuntaraja.

Seinäjoki-Vaasa rataosuudella varaudutaan kohtaamispaikkojen rakentamiseen,

tasoristeysten poistamisiin, radan perusparannukseen sekä nopeuden nostamiseen.

Pohjanmaa:

Laadinnassa on Pohjanmaan maakuntakaava 2040 koko maakunnan kattavana

kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki yhdyskuntarakenteeseen ja

maankäyttöön merkittävästi vaikuttavat osa-alueet. Se tulee korvaamaan

maakuntakaavan 2030 vaihemaakuntakaavoineen. Tavoitteena on hyväksytty kaava

vuoden 2019 alkupuolella. Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2040

nostetaan keskeisinä tavoitteina esille muun muassa Pohjanmaan ja

pääkaupunkiseudun välisten junayhteyksien nopeuttaminen ja palvelutason

parantaminen sekä Vaasan radan junien kohtauspaikkojen lisääminen ja tasoristeysten

määrän vähentäminen.

Satakunta:

Satakunnassa on voimassa maakuntakaava, joka on hyväksytty vuonna 2013. Toinen

vaihemaakuntakaava on tulossa ehdotusvaiheeseen. Ensimmäinen ja toinen

vaihemaakuntakaava eivät käsittele liikennekysymyksiä. Maakuntakaavassa Porin ja

Tampereen välinen rata on merkitty pääradaksi, joka antaa kaavalliset edellytykset

ratayhteyden parantamiselle. Merkintään ei liity suunnittelumääräyksiä. Satakunnan

liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2015 henkilöjunayhteyden Tampere – Pori

tavoitematka-ajaksi on asetettu tunti ja kymmenen minuuttia.

Keski-Suomi:

Keski-Suomen maakuntastrategiaan on kirjattu keskeisenä tavoite nopeuttaa

merkittävästi Jyväskylän ja Helsingin välistä junamatkustusta, mikä edellyttää

raideinvestointeja. Tämä on otettu huomioon voimassa olevassa maakuntakaavassa

siten, että rata Jyväskylästä Tampereen suuntaan on osoitettu merkinnällä

valtakunnallisesti merkittävä päärata/runkorata, merkittävä parantaminen.

Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on

varauduttava rataosalla kaksoisraiteen toteuttamiseen ja tasoristeysten poistamiseen.

Käynnissä olevassa maakuntakaavan tarkistuksessa ko. rata on osoitettu merkinnällä

valtakunnallisesti merkittävä kaksiraiteinen päärata. Rata on myös osa

kaavaehdotukseen sisältyvää valta-/rautatien kehittämisakselia, millä merkinnällä

osoitetaan Keski-Suomen strategiassa määritelty toiminnallisesti merkittävä

liikennekäytävä.

LIITE

TEN-T-ydinverkko ja kattava verkko Suomessa:

Ydinverkkokäytävät. Bothnian Core Network Corridor/North Sea – Baltic extension to north.

31.1.2018

”Päärata plus” – kuuden läntisen maakunnan yhteinen raideliikenteen kehittämisesitys Täydentäviä perusteluja liikenneministeri Anne Bernerille: ”Puoli Suomea” Tausta:

Läntisen Suomen kuusi maakuntaa – Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Keski-Suomi – esittelivät yhteisen raideliikenteen ”Päärata plus” -raideliikenteen kehittämisesityksen liikenneministeri Anne Bernerille 24.11.2017.

Ministeri piti esitystä merkittävänä, juuri sellaisena liikenteen ison kuvan esityksenä, jota nyt Suomessa tarvitaan. Liikenteen kehittämisessä tulee ministerin mukaan ottaa huomioon vyöhykevaikuttavuus ja tehokkuus liittyen työssäkäyntialueisiin, tavaraliikenteeseen ja tarvittaviin investointeihin. Tämä esitys tukee myös eurooppalaista liikenneketjua Rail Baltica – Tallinna-Helsinki -tunneli – Päärata – Jäämeri-yhteys, joka on tulevaisuudessa tavoiteltava yhteyskokonaisuus.

Liikenneministeri Berner pyysi esityksen tehneitä maakuntia tuomaan esille lisää faktoja sekä vaikuttavuusarvioita tammikuun 2018 aikana, jolloin aineistoa voidaan käyttää LVM:n ja hallituksen tulevissa esityksissä ja päätöksissä. (Ministeriön tulevaisuuskatsaus, hallituksen kehysriihi, tulevalla vaalikaudella hallitusohjelmaneuvottelut)

Tilannetäydennystä:

Pääradan Pohjanmaan radan osuudet (Seinäjoki - Oulu, Kokkola - Ylivieska) ovat valmistuneet. Pääradan Pasila-Riihimäki –välin toinen vaihe on tulossa toteutukseen.

Suunnitelmissa on 2020-luvulla Riihimäki-Tampere -välin perusparannus, millä parannetaan nykyisen radan kuntoa.

Pääradan eteläisen osan huono kunto näkyy nyt kaukojunien aikataulutäsmällisyyden heikentymisenä. Helsinki - Tampere reitillä aikataulun mukainen matka-aika pitenee VR:n ilmoituksen mukaan 25.3.2018 alkaen noin 10 minuuttia radan huonon kunnon ja ratatöiden vuoksi.

Joulukuussa 2017 Helsingin Sanomien julkaisemassa liikenneviranomaisilta koottujen valtion liikennemäärärahojen kohdentumisessa maakunnittain vuosina 2003-2019 ovat läntisen Suomen kuusi maakuntaa jääneet melko vähälle rahoitusosuudelle. Erityisesti Pirkanmaa, Satakunta, Kanta-Häme ja Pohjanmaa ovat saaneet liikennerahoitusta hyvin niukasti ko. ajanjaksona.

Täydentävät perustelut: ”Suomesta maailmalle, maailmalta Suomeen”

Tavoitteet eivät saa olla liian suppeita ja vaatimattomia, vaan tarpeeksi tavoitteellisia, mutta kuitenkin realistisia. Täydentävien perustelujen lähtökohtana on, että Päärata plus -alueen

vaikutuspiiriin kytkeytyy noin 60 prosenttia Suomen väestöstä sekä työpaikoista ja työvoimasta, samoin yritysten liikevaihdosta, ja 60 prosenttia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta.

Tulevissa väylähankkeissa korostuu asuminen ja sen lisääntymisen vaikutus väylien varrelle. Tässä on suuri merkitys pääradan varren kaupunkien ja kuntien omilla toimenpiteillä. Tähän liittyy myös asemanseutujen kehittäminen yhdessä kuntien ja valtion eri viranomaistoimijoiden sekä VR:n kanssa.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 50/2017 ”Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa”: Sisältää muun muassa seuraavaa:

liikkumisen näkökulmasta tehty, hallinnollista rajoista riippumaton

vyöhykemuutokset huomioonottava: väestö, muuttoliike, työllisyys, työpaikkakehitys, rakentaminen, yritystoiminnan kehitysnäkymät

tarvittavia toimenpiteitä: tietoperustan vahvistaminen, suunnittelun vahvistaminen, vaikutusarviointien kehittäminen, vuorovaikutuksen lisääminen, aluekehittämisen lisääminen, kasvuvyöhykkeiden kehittäminen, kestävän liikkumisen edistäminen

Selvityksen yhteenvedossa korostetaan suurimpien kaupunkikeskusten välisiä yhteyksiä ihmisten ja tavaroiden liikkumisessa. Tarvetta on sekä toimiville rautatie- että maantieyhteyksille. Kehitys tulee nojautumaan voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittämiseen, jossa tulee ottaa huomioon kasvu ja saavutettavuuden kansantaloudellinen merkitys.

Selvitys tunnistaa kansallisesti ja kansainvälisesti vahvimmaksi kasvuvyöhykkeeksi pääradan ja valtatie 3:n suuntaisen Suomen kasvukäytävän = Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja siitä edelleen jatkuen. Pienempinä kansallisina ja kansainvälisinä kasvuvyöhykkeinä päärataan lukeutuvina ovat Vaasa-Uumaja, Oulu-Luulaja-Tromssa, Perämerenkaari ja Tornionjokilaakson vyöhyke.

Oheiset karttakuvat kuvastavat pääradan alueen vuorovaikutuksen merkitystä sekä kasvu- ja kehityspotentiaalia:

karttakuva 1: Taajamien välinen työssäkäynti vuonna 2014 ja työssäkäynnin muutos vuosina 2000-2014

karttakuva 2: Henkilöliikenteen matkat ja tavaraliikenteen kuljetusvirrat rautateillä vuonna 2015

karttakuva 3: Kasvuvyöhykkeiden suuntaa antava vertailu vuorovaikutukseen, vuorovaikutuspotentiaaliin sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvien tekijöiden perusteella. Vaikuttavia tässä ovat työssäkäynti, asiointi, yritysyhteydet, liikenne, väestön kasvu, työllisyys, rakentaminen.

Kasvuvyöhykkeiden vertailussa, kun on pisteytetty 1-4:ään alueellisen vuorovaikutuksen, vuorovaikutuspotentiaalin sekä vyöhykkeiden kasvun ja kehityksen eri osatekijöitä (yhteensä 16 eri osatekijää), Helsinki-Hämeenlinna-Tampere on isoista vyöhykkeistä selvä ykkönen 3,7 pisteellä. Se nousee myös pienten vyöhykkeiden ykkösen Helsinki-Lahden edelle (3,5 pistettä).

Ohessa on kuva 4: Kasvuvyöhykkeiden suuntaa antava pisteytys.

Selvityksen mukaiset toimenpide-ehdotukset ovat muun muassa seuraavat:

Tulee tehdä rohkeita ja näkemyksellisiä MALPE-ratkaisuja (maankäyttö-, asuminen-, liikenne-, koulutus- ja palveluratkaisuja)

Tarvitaan maakuntien välistä yhteistyötä

Edistetään kasvukäytävittäin kestävää liikkumista laajempien työvoima-alueiden näkökulmasta

Tarvitaan liikenneinvestointien priorisointia ja eri toimijoiden vahvempaa sitoutumista tähän

Linkki selvitykseen: http://vnk.fi/documents/10616/3866814/50_2017_Toiminnalliset+alueet+ja+kasvuvy%C3%B6hykkeet+Suomessa.pdf/7adfe0f3-fa42-4508-8efc-9092abea7192?version=1.0

Tarveselvitys Riihimäki-Tampere

Liikenneviraston tilaamana Ramboll Oy tekee parhaillaan pääradan Riihimäki-Tampere –tarveselvitystä. Tällä hetkellä käytettävissä olevassa sidosryhmäaineistossa on tuotu esille toimenpiteiden etenemispolku, joka perustuu matkustaja- ja tavaraliikenne-ennusteisiin eri raidekapasiteetti- ja nopeudennostotoimenpiteillä. Näistä on laskettu hyöty-kustannuslaskelmat, joissa on otettu huomioon sekä matka-aikojen nopeuttaminen että vuorotarjonnan lisääminen. Tarveselvityksessä on tuotu esille matkustajamäärän kasvun mahdollisuudet valittavista pääradan lisäkapasiteetin ja matkanopeuden vaihtoehdoista riippuen. Nykyisin pääradalla Tampereelta etelään on vajaat 5 miljoonaa vuotuista matkustajaa, joka voisi nousta vuoteen 2030 mennessä noin 5,5-6 miljoonaan matkustajaan ja vuoteen 2050 mennessä noin 6,5-7,5 miljoonaan matkustajaan. Matkustajamäärän kasvuun vaikuttaa oleellisesti lähijunaliikenteen vuorotarjonta.

Ohessa on kuva 5: Yhteenveto matkustajaennusteista

Jatkosuunnittelun pohjaksi valittavan etenemispolun (priorisoinnin) on oltava sellainen, joka mahdollistaa melko nopealla aikataululla tulevien vuosien ja vuosikymmenten tarpeet. Suunnitteluun valittavat toimenpiteet eivät saa olla vain nykyisen rataverkon paikkausta.

Lisäraiteiden rakentaminen samanaikaisesti perusparantamisen kanssa Pääradan liikennöinti Tampere-Helsinki –välillä on nykyisellään hyvin häiriöherkkää radan huonosta kunnosta ja vajaasta raidekapasiteetista johtuen. Ongelmia liikennöinnissä on myös yksiraiteisella välillä Tampere-Parkano-Seinäjoki, josta on muodostumassa yksiraiteinen pullonkaula muutoin kaksi- ja useampiraiteiselle pääradalle. 2020-luvulla odotettavissa oleva radan kunnon perusparannus Tampere-Riihimäki –välillä tulee aiheuttamaan useiksi vuosiksi merkittäviä häiriötekijöitä ja liikennöintiheikennyksiä niin henkilö- kuin tavaraliikenteelle. Lisäkapasiteettia niin uusina ohituspaikkoina kuin kolmantena raiteena tulee rakentaa samanaikaisina investointeina laajamittaisen perusparannuksen kanssa.

”Plus-suunnat”

Pääradan henkilöjunaliikenneyhteyksien lisäksi on osoitettu tarve matka-aikojen lyhentämiseen niin Porin kuin Jyväskylän suuntiin. Molemmilla suunnilla on myös kyse liikennemuotojen välisestä vertailusta matka-aikoineen, hintoineen ja ympäristötekijöineen. Henkilöjunaliikenteen merkitystä Poriin ja Jyväskylään ei voi mitata ja arvioida vain nykyisten matkustajamäärien mukaan, vaan matkustajapotentiaalin mukaan, jolloin on otettava huomioon nopeasta matka-ajasta tuleva hyöty.

Matka-ajan lyhentäminen noin puolella tunnilla Porista Tampereelle ja Jyväskylästä Tampereelle edellyttää raideliikenneinfran mittavaa parantamista: radan geometrisia parannuksia, tasoristeysten poistamisia, uusia kohtaamispaikkoja.

Vaasan seudulla tehtävässä NSB-CORE –hankkeessa arvioidaan jo Päärata plus –esityksen mukaisia vaikutuksia Merenkurkun alueen saavutettavuuteen. Nyt Vaasa on kuntakeskusten välisessä vertailussa saavutettavuudessa sijalla 149. Päärata plus –skenaariolla se olisi sijalla 93. Nopea yhteys Vaasan kautta Uumajaan parantaisi selvästi alueen kilpailukykyä nykyisestä. Se lisäisi muun muassa osaavan työvoiman saantia. Ohessa on karttakuva 6: Merenkurkun liikennetilanne.

Ohessa on karttakuva 7: Kahden tunnin aikana toistensa saavuttavien ihmisten määrä. Kuuden maakunnan väestötilanne ja kasvuennusteet

Kanta-Häme: 173 000 asukasta. Vuonna 2040 ennuste: 191 000 asukasta, (+18 000)

Pirkanmaa: 510 000 asukasta. Vuonna 2040 ennuste: 620 000 asukasta, (+110 000)

Etelä-Pohjanmaa: 192 000 asukasta. Vuonna 2040 ennuste: 192 000 asukasta, (0)

Pohjanmaa: 181 000 asukasta. Vuonna 2040 ennuste: 215 000 asukasta, (+34 000)

Satakunta: 221 000 asukasta. Vuonna 2040 ennuste: 221 000 asukasta, (0)

Keski-Suomi: 276 000 asukasta. Vuonna 2040 ennuste: 295 000 asukasta, (+ 19 000)

Kuusi maakuntaa yhteensä: nyt 1,553 milj. as., ennuste v. 2040: 1,734 milj. as., kasvu: + 181 000 asukasta

Kuusi maakuntaa yhdessä Uudenmaan kanssa: nyt: 3,193 milj. as., ennuste v. 2040: 3,774 milj.as., kasvu: + 581 000 asukasta.

Kansantaloudelliset merkitykset Liikenneinvestoinnit tulee nähdä myös tuloa tuottavina eikä vain menoja aiheuttavina kustannuksina. Toimivat liikenneratkaisut lisäävät kilpailukykyä. Näköpiiri- ja ennusteajattelussa tulee ottaa huomioon, mitä hyvintoimiva pääradan alueen liikenneverkko mahdollistaisi koko Suomen kansantalouden kannalta. Kyseessä ovat yhteiset taloudelliset hyödyt ja edut myös muiden Pohjoismaiden kanssa. Hyvin toimiva pääradan verkko ja jatkoyhteydet mahdollistavat Suomen tavaraliikenteen monipuolisen kehittymisen

henkilöliikenteen lisäksi. Hyvät yhteydet tarjoavat elinkeinoelämälle kilpailukykyisiä sijoittumisvaihtoehtoja sekä nykyistä parempia mahdollisuuksia vientikuljetuksille. Liikenneyhteydet ja logistiikkakustannukset vaikuttavat olennaisesti yritysten kasvuun ja sijoittumispäätöksiin. Kansantaloudellisesti merkittävää on poistaa kuljetusten pullonkauloja ja parantaa väylien kapasiteettia, sujuvuutta sekä liikenneverkon toimivuutta. Laskelmissa tulee käyttää valmistelussa olevia optimoidun logistiikan malleja, kun priorisoidaan tulevia investointeja. Suomen liikenneverkoston kehittämisessä on otettava selkeä tavoite muun muassa tavarakuljetusten kulusta tehtaista ja tuotantolaitoksista satamiin vuoden jokaisena päivänä.

Ohessa on karttakuva 8 (kartogrammi): Vienti maakunnittain (euroa per capita)

Infrainvestoinneissa otettava huomioon myös kuljetettavat eurot

Suomessa on totuttu mittaamaan liikenneväylien tavaraliikenteen merkitystä ajoneuvomäärien ja tonnien muodossa. Uutena mittarina on tieliikennepuolella arvioitu myös kuljetettavien eurojen määrää.

Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018–2022

Liikennealan kansallinen kasvuohjelma julkistettiin joulukuussa 2017. Sen tavoitteena on edistää toimialan yritysvetoista kehittämistä, kasvua ja kansainvälistymistä.

Liikenne on kansantaloudellisesti merkittävä toimiala. Teknologian kehittyminen, digitalisaation mahdollisuudet, kaupungistuminen ja liikenteen haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen tuovat haasteita ja mahdollisuuksia. Ajatuksena on, että liikennealan murroksessa voidaan ratkaista ihmisten, tavaroiden ja palveluiden helppoa ja ympäristöystävällistä saavutettavuutta uudella tavalla sekä samalla luoda myös kansainvälisesti kilpailukykyistä uutta liiketoimintaa. On arvioitu, että liikennealan globaalit markkinat tarjoavat suuren kasvupotentiaalin.

Suomen kasvukäytävällä - pääradan varsi ja yhteyssuunnat - toimivilla eri toimijoilla on tässä kehityksessä merkittävä rooli. Suomen kasvukäytävällä on myös yhdistävä kytkentä eteläisen Suomen pohjoiseen kasvukäytävään, missä tavoitteena on luoda kestäviä, perinteisiä ja digitaalisia liikenne- ja kuljetuspalveluita, tuottaa ketterä innovaatioiden kehitysalusta ja hyödyntää kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa. Linkki ohjelmaan: TEM_oppaat_15_2017_Liikennealan_kansal_kasvuohjelma_11122017.pdf (6.929Mt)

Liite:

Alkuperäinen liikenneministeri Anne Bernerille 24.11.2017 luovutettu Päärata plus -esitys

Yhteenvetom atkustajaennusteista• Hankearvioinninperusvuotena

käytettiinvuotta2020,jonkavuoksim yösennusteetlaadittiinkyseisestävuodestaalkaen,vaikkainvestointientoteuttam inenjauusijunatarjontanäinnopeallaaikataulullaeiolekaanrealistista.

• U udellakaukojunatarjonnallajanopeuttam istoim enpiteilläsaavutetaanlähessam ansuuruinenm atkustajam ääränkasvu.

• Vaihtoehdossa3 lähijunaliikenteenaloittam inenpuolentunninvuorovälillänostaam atkustajam äärää.