2/2017#TEKvaalit 21.3.–3.4.

Millaisen

TEKin sinä haluat?

Kehitys- keskustelu – sittenkin

hyödyllinen?

24/3/2017 LEHTI.TEK.FI TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

haltuunOta

työ - aikasi

22 57

18482047

12 24TÄSSÄ

NUMEROSSAMUUN MUASSA

34

38

TEKNIIKKA

ROBOTIT SA APUVAT PALVELUKOTEIHIN

JA TERVEYDEN­HUOLLON K ANKE AT

SÄHKÖISET PALVELUT SA AVAT

K Y Y TIÄ.

ANNA PALAUTETTA

VASTA A LUKIJA­K YSELY YN JA VOITA

BOSEN KUULOKKEET.S. 58

TYÖELÄMÄ

Yritysyhdistys vie vaikka teatteriin

INTOHIMONI

Kyykästä karttuja ja kavereita

TIE TOHTORIKSI

Kultakaivos ilman syanidia

TEKNIIKAN IHMEITÄ

Kaspianmeren hirviö heräsi henkiin

AJASSA

Apuvälineitä työ hyvinvoinnin kehittämiseen

UPEAA TYÖTÄ!

Netled paransi viljelyn tehokkuutta

LAKITIETO

Muutosturvaan parannuksia

TUTKIMUS

Yt-neuvottelut koettelivat jäseniä viime vuonna

2/2017

TÖISSÄ ULKOMAILLA

JUHO KUJANPÄ Ä SA A KUAL A LUMPURISSA UUSIA NÄKÖKULMIA

T YÖHÖN JA GOURMET­ HERKKUJA L AUTASELLE, MUT TA

RUUHK AT OVAT K AMALIA.

TEK 2/2017

22

4041 0428

PEFC/02-31-162

KUN OLIN NUORI, lähes kaikesta pa-hasta syytettiin sen kummemmin analysoi-matta ”suurpääomaa” – paitsi silloin, kun vika oli ”imperialisteissa”. Nykyään synti-pukin paikan on saanut ammattiyhdistys-liike, joka on syyllinen vaikkapa Suomen kilpailukyvyn rapautumiseen ja jäykkiin työelämän sääntöihin, jotka tekevät tyhjik-si elinkeinoelämän vilpittömät pyrkimyk-set hyvinvointivaltion ylösrakentamisek-si. Ay-liike ei myöskään kykene sopimaan ”mistään” ja vastustaa ”kaikkea".

Keskityn tässä väitettyihin jäykkyyksiin. Ensimmäinen jäykkyys on työsuhdeturva, joka tekee irtisanomisesta Suomessa vai-keaa ja kallista. Irtisanomisen vaikeuden vertaileminen eri maissa on haasteellista, mutta OECD on kuitenkin laatinut sille mittarin, jossa on arvioitu erikseen kollek-tiivisen ja yksilöllisen irtisanomisen vai-keutta jäsenmaissa.

OECD:n mukaan irtisanominen onkin Suomessa helpompaa kuin joustavuuden mallimaana usein esitetyssä Tanskassa. Ruotsissa se on Tanskaa vaikeampaa ja ke-hittyneistä teollisuusmaista vaikeinta Sak-sassa. Todisteeksi pitkämuistiset voivat muistella ja muut googlettaa Nokian koke-muksia Bochumin tehtaan sulkemisesta.

Erityisen helppoa Suomessa on irtisanomi-nen tuotannollis-taloudellisin perustein. Jopa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa se on vaikeampaa.

Joustavuudessa on toki muitakin ele-menttejä. Määräaikaisten työsopimusten sääntely on Suomessa vähäisempää kuin OECD-maissa keskimäärin. Meillä onkin enemmän määräaikaisia työntekijöitä kuin Saksassa tai Tanskassa, mutta vähemmän kuin Ruotsissa. Työvoiman vaihtuvuus on Suomessa Euroopan kolmanneksi no-peinta Tanskan ja Espanjan jälkeen. Jousta-vien työaikajärjestelyjen määrässä Suomi on Euroopan johtava maa.

Yhdellä mittarilla pidämme toki perää. Suomi on World Economic Forumin kil-pailukykyraportin mu kaan palkanmuo-dostuksessa 140 maasta viimeinen. Tilas-tollisena suuree na palkanmuodostuksen jäykkyydellä tarkoitetaan yksilöiden palk-kamuutosten keskihajontaa: mitä pie-nempi hajonta, sitä jäykempää. Mittari ei taida olla kovin olennainen siitä päätel-len, että Saksa ja Ruotsi ovat tällä mitta-rilla sijoilla 132 ja 133. ×

PS. Joustavuutta koskevien väitteiden tutkimustaus-taan voi tutustua verkossa www.labour.fi/?wpfb_dl=1142

Joustaa, ei jousta, joustaa...

JulkaisijaTekniikan akateemiset TEK Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinkipuh. (09) 229 121www.tek.fi, lehti.tek.fi, tek-lehti@tek.fiHenkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@tek.fi

Toimituspäällikkö, ilmoitusmyyntiHelena Andersson puh. (09) 2291 2244

ToimittajatAku Karjalainen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246Katariina Rönnqvist puh. (09) 2291 2277Tiina Henry-Biabaud puh. (09) 2291 2265

Kuvatoimittaja, ilmoitustrafiikki Helena Hagberg puh. (09) 2291 2565

AssistenttiRiitta Kärki puh. (09) 2291 2258

Ilmoitushinnat1/1 sivua 3 400 euroa1/2 sivua 2 300 euroa1/4 sivua 1 600 euroa

Ilmestymisaikataulu 2017 nro 3....... 26.5. nro 4........29.9. nro 5......17.11.

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymis päivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti

OsoitteenmuutoksetJäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2291 Sidosryhmät: riitta.karki@tek.fi, puh. (09) 2291 2258

Ulkoasu ja taittoAste HelsinkiJenni Kiviniemi Tuuli Lähteenmäki

KansikuvaHelmi Järvinen

PainopaikkaForssa PrintKansipaperi: UPM Fine 170 gSisuspaperi: LumiSet 90 g

JakeluPosti OyjPainos: 64 800 kpl

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti36. vuosikerta ISSN 1459-1898

@TEK_AKATEEMISET

TEKNIIKAN.AKATEEMISET.TEK

LEHTI.TEK.FI

Heikki Kauppi

heikki.kauppi@tek.fi

3

TEK 2/2017

3

PÄÄKIRJOITUS

h ltuun

PING! Lisää sähköpostia ja kalenteri-kutsu päivän viidenteen kokoukseen. Vaikka kiirettä ei voi täysin työelämästä poistaa, aikaa voi opetella hallitsemaan. Asiantuntijat kertovat miten.

Ota työ-aikasi

Teksti Katariina Rönnqvist Kuvitus Helmi Järvinen

TYÖELÄMÄ

4

TEK 2/2017

ltuun5

TEK 2/2017

m ieti tätä viikkoa. Montako kertaa sanoit, että on kiire tai työkaveri totesi, että nyt ei ehdi?

Toimittaja, valmentaja Anna Perhon mukaan vali-tamme kiireestä, mutta pidämme sitä salarakkaana.

– Kiire on käyttökelpoinen tekosyy monien tärkeiden asioiden välttelyyn. Sen lisäksi kiire on osa monen identi-teettiä: kun olen kiireinen, tunnen itseni tärkeäksi. 

Perho sanoo, että sekoitamme usein kiireen ja tehokkuu-den. Kuvittelemme, että kiireisyys merkitsee ahkeruutta, vaikka todellisuudessa hosumalla saa vähemmän aikaiseksi.

Osa kiireestä ei ole oma valinta tai itse ratkottavissa. Kiireisellä ihmisellä on Perhon mukaan kuitenkin tietyt helmasynnit. Niitä ovat työskentely ilman suunnitelmaa, heikot priorisointitaidot, monen asian yhtäaikainen teke-minen sekä epäselvä käsitys omista vastuualueista.

– Kiireeseen liittyy usein myös vääristynyt käsitys siitä, mikä on riittävän hyvä suoriutumisen taso sekä kyvyttö-myys sanoa ei.

Jos näitä ajankäytön ongelmia saa ratkottua, työn laatu ja oma hyvinvointi paranevat.

PriorisoiAjanhallinnan yksi tehokkaimmista keinoista on prio-risointi. Liftedin hyvinvointi- ja suorituskykyvalmentaja Taneli Rantalan mukaan on tärkeää selventää itselleen oman työnsä tavoite. Onko se myydä paljon? Vai parantaa yrityksen kilpailukykyä? Kun tavoite on selkeä, tietää mi-hin keskittyä.

– Kannattaa myös miettiä, minkä asian hoitamalla voi tehdä muista asioista helpompia tai turhia. Voisiko osan tehtävistä delegoida tai automatisoida? Työprosessia kehit-tämällä saa lisää aikaa keskittyä olennaiseen, Rantala sa-noo.

Työterveyslaitoksen tutkijat Kirsi Yli-Kaitala ja Minna Toivanen ovat samoilla linjoilla. He korostavat, että on tärkeää löytää omaan työhönsä fokus. He ovat koonneet tuoreen oppaan Fokus kateissa, aika palasina?, joka tarjoaa käytännön ajanhallintavinkkejä asiantuntijalle.

Tutkijoiden mukaan työ on silloin mielekästä, kun pää-see keskittymään ydintyöhönsä – eli siihen tehtävään, jo-hon on palkattu. Mielekkyyttä lisää myös se, että kokee työnsä merkitykselliseksi.

– Mieti, kuka työstäsi hyötyy. Esimerkiksi arkkitehti voi ajatella, että kun hän suunnittelee rakennuksen huolella, joku nukkuu yönsä paremmin, Rantala sanoo.

Perho on huomannut, että ne, joiden aikaa muiden vaa-timukset häiritsevät eniten, ovat usein heikosti selvillä vas-tuualueistaan.

– Selvitä lähiesimieheltäsi, millaiset standardit tehtä-vääsi koskevat. Mikä on riittävän hyvä ja mitä töiden ruuh-kautuessa priorisoidaan? Työprosesseja rauhoittaisi myös sen ymmärtäminen, miten oma tekeminen vaikuttaa toisten aikatauluihin. Tätä kautta tekijöiden arvostus muiden aikaa kohtaan vahvistuu ja viime tingan ”voisitko hoitaa vielä tämän” -tyyppiset tilanteet vähenevät, Perho sanoo.

Priorisoinnista on apua myös työhyvinvoinnille. Perhon mukaan moniajo eli multitasking lisää stressituntemuksia ja kiireen tunnetta.

Moniajo on kuitenkin yleistä. Toivasen vetämässä, Työ-terveyslaitoksen AikaJärjestys asiantuntijatyössä -hank-keessa tavoitettiin 2 844 asiantuntijaa, jotka työskentelivät tutkimuksen, media-alan, julkisen hallinnon ja koulutuk-sen parissa. Hankkeen kyselyyn vastanneista 62 prosenttia harjoitti moniajoa.

TEKin työmarkkinatutkimuksessa 2015 yksi teema oli työtyytyväisyys. Vastaajia oli noin 11 000. Valtaosa heistä oli tyytyväisiä ajankäyttöönsä töissä, mutta 62 prosenttia halusi enemmän aikaa uuden luomiseen ja asioihin syven-tymiseen – eli jotain muuta, kuin moniajoa.

Eat that frog!Kirjassaan Eat that Frog Brian Tracy kehottaa hoitamaan kaikkein isoimman tehtävän heti aamusta. Idea pohjaa Mark Twainin ajatukseen siitä, että jos joka aamu syö sammakon, voi loppupäivän ottaa rauhassa – tuskin yhtä inhottavia asioita tapahtuu enää samana päivänä.

Taneli Rantalahyvinvointi- ja suoritus-kykyvalmentajaLifted.fi

Minna ToivanentutkijaTyöterveyslaitos

Anna Perhotoimittaja, valmentajaannaperho.fi

Kirsi Yli-KaitalatutkijaTyöterveyslaitos

6

TEK 2/2017

TYÖELÄMÄ

Korvataan jotenkin 65 %Korvataan työaikalain mukaisesti korotettuna rahana/vapaa-aikana 18 %

Ei korvata 33 %

h arvaa lakia riko-taan yhtä räikeästi kuin työaikalakia.

Ylitöitä tekevistä TEKin jäsenistä kolmannes ei saa ylitöistä lainkaan korvausta, ja vain 18 prosentille ylityöt korvataan työaikalain mukai-sesti korotettuna rahana tai vapaa-aikana. Lisäksi yli puo-let joutuu matkustamaan va-paa-aikana työasioissa ilman korvausta, paljastaa TEKin vuoden 2016 työmarkkinatut-kimus.

– Voimassa oleva työaika-laki ei sovellu hyvin asiantun-tijatyöhön ja uusiin työnteon muotoihin. Laki tunnistaa sen piiriin kuuluvaksi työksi vain työn, joka tehdään työnantajan työnjohdon alaisuudessa, hä-nen välineillään ja tiloissaan, summaa TEKin neuvottelujoh-taja Teemu Hankamäki.

Työaikalakia ollaan parhail-laan uudistamassa. Työryh-män on tarkoitus saada ehdo-tuksensa valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä, minkä jälkeen se menee lakivalmis-teluun.

Hankamäki korostaa, että laki on saatava vastaamaan 2020-luvun työelämän vaati-muksia. Työ on vapautettava ajasta ja paikasta.

– Työajaksi on luettava kaikki työhön käytettävä aika, joka ollaan työnantajan käy-tettävissä riippumatta siitä, missä ja milloin työ tehdään.

– Tämä mahdollistaa esi-merkiksi etätyön lukemisen työajaksi ja matkalla tehdyn työn huomioimisen.

Pitkät työpäivät altistavat sairauksilleVuonna 2016 TEKin jäsenten keskimääräinen viikoittainen työaika venyi asematasosta riippuen 39,2–43 tuntiin.

”Ei työaika mitään kerro, vaan saavutetut tulokset”, usein väitetään. Tuloksia ei kuitenkaan saada aikaan il-man työhön käytettyä aikaa. Ja sillä, kuinka paljon työtä tehdään, on paljonkin merki-tystä – etenkin kun työelä-mässä tulee jaksaa vielä kym-meniä vuosia eteenpäin.

– On runsaasti vakuuttavaa tutkimusnäyttöä siitä, että pit-kät työajat altistavat krooni-sille sairauksille ja haitallisille elintavoille sekä ovat riskite-kijöitä kognitiiviselle toimin-takyvylle, kiteyttää vanhempi tutkija Annina Ropponen Työterveyslaitokselta.

Sepelvaltimotaudin, aivo-halvauksen ja unihäiriöiden riskit kasvavat jo, kun töitä tehdään säännöllisesti yli 40 tuntia viikossa. Esimerkiksi aivohalvauksen riski nousi 41–48 tuntia työskentelevillä 10 prosenttia ja 49–54 tuntia työskentelevillä 27 prosenttia, selviää vuonna 2015 tehdystä yli 600 000 henkilöä kattavasta Työterveyslaitoksen tutkimuk-sesta.

– Työajat vaikuttavat vireyden ja unen kautta toi-mintakykyymme työssä eli työsuoritukseen, kertoo tutki-musprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.

Kun uni ja palautuminen työstä eivät ole riittävät, kyky

keskittyä, uuden oppiminen ja itseohjautuvuus heikkenevät.

Työajanseuranta on retuperälläRopposen mukaan tutkimuk-set myös osoittavat, että ennen kaikkea työstä irrottautuminen vapaa-ajalla parantaa hyvin-vointia ja työssä suoriutumista.

Työntekijöiden jaksami-sesta on kuitenkin mahdo-tonta huolehtia, ellei työaikoja seurata säännöllisesti. Tällä hetkellä työajanseuranta on työpaikoilla retuperällä. Lähes 30 prosenttia TEKin jäsenistä ilmoittaa olevansa työajanseu-rannan ulkopuolella.

– Nykyteknologian avulla työajan seuraaminen ei ole vaikeaa tai kallista. Jos työn-antaja laiminlyö työaikakirjan-pidon, pitää luottaa työntekijän itsensä pitämään kirjanpitoon, Hankamäki sanoo.

Työaikapankit ovat hyvä apuväline kuormituksesta palautumiseen ruuhkahuip-pujen jälkeen. Työaikapank-kiin talletetaan tehtyä työaikaa tai ansaittuja vapaita ja sieltä nostetaan vastikkeeksi palkal-lista vapaata.

Hankamäen mielestä työ-aikapankkien käyttöönottami-sesta ja pankkijärjestelmän peruspiirteistä tulisi säätää laissa.

– On tärkeää, että vain työehtosopimusten sopi-jaosapuolet voivat sopia lain säädöksistä toisin. Tällä tavalla turvataan osapuolten välinen tasapuolinen sopiminen. ×Aku Karjalainen

Ei menetetä huippuosaamista

väsymykselle

Kellokortin tai muun vastaavan avulla 47 %

Henkilökohtaisen kirjanpidon avulla 24 %

Muulla tavalla 2 %

Työaikaa ei seurata 28 %

Keskijohto 40,6 h

Johto 43 h

Yleisesti sovellettava työaika 37,5 h/vkoAsiantuntija 39,2 h

Työajan seuranta

Ylitöiden korvaaminen (niillä, jotka tekevät)

Keskimääräinen todellinen työaika viikossa

Matkapäiviä vuodessaKeskiarvo: 24 kplMediaani: 15 kpl

Etätyömahdollisuus

TEKin jäsenen työpäivä

Lähde: TEKin työmarkkinatutkimukset 2013–2016

78 %

Työ ik n -k mp nj

Myös asiantuntijat tarvitsevat työaikalakia. YTN:n kampanja herät-tää keskustelua työajan seurannan tärkeydestä.www.tyoaikaan.fi

7

TEK 2/2017

Etsi vapaa-ajalla vastapainoa

Rantala tarttuu Tracyn vinkkiin. Sammakonsyönnille on syytä varata aikaa.

– Monelle kalenteri on vain tapaamisia varten, mutta sieltä voi varata aikaa omillekin tehtäville. Jos sitä ei tee, joku muu aikatauluttaa kalenterisi täyteen tapaamisia – ja työ-päivän päättyessä tärkeimmät työsi ovat vieläkin hoitamatta.

Rantalan luotsaamassa Lifted-yrityksessä aamupäivät käytetään isoihin tehtäviin. Tämä on maker-aikaa, mah-dollisuus kirjoittaa, kehittää ja keskittyä. Iltapäivisin voi-daan kokoustaa ja hoitaa pienempiä, juoksevia asioita – tämä on manager-aikaa.

– Tapa on toiminut meillä hyvin, mutta se vaatii sitou-tumista koko organisaatiolta.

Myös Perho peräänkuuluttaa suunnitelmallisuutta. Yl-lätyksiltä ei voi välttyä, mutta hyvä suunnittelu rauhoittaa työpäiviä oleellisesti.

– Suunnitteluun kuuluu myös tyhjien aikojen varaami-nen, jotta yksi yllätys ei kaada koko päivää.

Esimerkiksi LinkedInin toimitusjohtaja Jeff Weiner va-raa kalenteristaan joka päivä 1,5–2 tuntia tyhjää aikaa. Tä-män ajan hän käyttää muun muassa ajatteluun, muiden ihmisten kohtaamiseen ja latautumiseen, jotta hän on par-haimmillaan taas seuraavassa kokouksessa.

Toivanen näkee, että erityisesti asiantuntijatyössä aikaa ei voi koskaan täysin hallita.

– Kun luo uutta, kohtaa tuntemattoman, jota ei voi täy-sin ennakoida. Yllätyksille tulee antaa tilaa.

– Oletamme, että suomalaiset teknologiayritykset luo-vat innovaatioita. Niitä ei synny, jos mielen vaeltelulle ei ole aikaa ja kalenterissa väljyyttä, Yli-Kaitala lisää.

Hyödynnä success-listaa ja sano välillä eiTo do -listojen sijaan Rantala kehottaa tekemään suc-cess-listoja. Sen sijaan, että kirjaisit ylös asiat, jotka pitää tehdä, listaa asiat, joiden tekemisellä on suurin merkitys oman työsi tavoitteen kannalta.

– Success-listassa asiat laitetaan järjestykseen sen mu-kaan, miten merkityksellisiä ne ovat. Päivä aloitetaan tär-keimmästä tehtävästä, ja joka aamu lista tehdään uudestaan.

Success-listalla tulee olla selkeitä, taklattavia kokonai-suuksia. Lisäksi joka kohdassa pitää käyttää aktiivista ver-biä. ”Seminaaripuhe”-kohdan sijaan listalla lukee ”Kirjoita seminaaripuhe” ja sekin mielellään palasteltuna pienem-piin osatehtäviin.

Tehtävälistoihin liittyy myös kyky sanoa ei. Kaikkia teh-täviä ei voi ottaa omalle listalleen.

v aikka työ sinänsä olisi motivoivaa, vä-syneenä sekään ei maistu. Työn laadun ja työntekijän hyvinvoinnin kannalta on

tärkeää palautua kunnolla.Liftedin hyvinvointi- ja suorituskykyvalmen-

taja Taneli Rantalasta avaintekijä palautumi-sessa on vastapaino.

– Työ on ajoittain stressaavaa ja vie voimat, kun antaa kaikkensa kerta toisensa jälkeen. Onkin tärkeää tehdä vapaa-ajalla juttuja, jotka ovat vastapainoa työlle.

Rantalalla ei ole tyhjentävää vastausta, mitä vastapaino on – se riippuu yksilöstä. Se voi olla kavereiden tapaaminen, leikkiminen lasten kanssa, koiran ulkoiluttaminen tai vaikka lukeminen.

– Laadukasta palautumisaikaa pitäisi järjes-tää jokaiseen päivään, mutta monelta palaut-tavat hetket puuttuvat. Lisäksi unelle on syytä varata tarpeeksi aikaa.

Joskus työasiat saattavat jäädä päähän pyö-rimään. Sen katkaisemiseksi Rantala kehottaa luomaan itselleen rutiinin; kävele kotimatka tai kuuntele tietty musiikkikappale.

– Se voi tuntua aluksi hölmöltä, mutta pian keho ehdollistuu tälle siirtymälle ja rentoutu-minen tapahtuu parhaimmillaan kuin nappia painamalla.

Palautumista voi helpottaa jo työpäivän ai-kana. Rantala muistuttaa töiden priorisoinnista. Jos tekee tärkeimmän tehtävän heti aamusta, vapaa-ajalla ei tarvitse murehtia hukkaan hei-tettyä työpäivää.

– Työt eivät tekemällä lopu, mutta tärkeim-piä asioita voi edistää päivittäin. ×

Tutustu. Taneli Rantalan artikkeli työn ja vapaa-ajan erottamisesta lifted.fi/tyon-ja- vapaa-ajan-erottaminen

8

TEK 2/2017

TYÖELÄMÄ

– Fiksu ajankäyttö vaatii vaikeita valintoja ja päättäväi-syyttä, jotta oppii kieltäytymään siitä, mikä ei ole välttä-mätöntä, Perho sanoo ja huomauttaa, että työkavereita voi myös opettaa siihen, ettei ole se, joka aina joustaa.

TL;DRSähköposti on arkipäiväinen työväline, mutta Rantalan mukaan käytämme sitä väärin. Lähetämme liikaa sähkö-posteja ja käytämme sen parissa liikaa aikaa.

– Sähköposti ei ole pikaviestimisen väline. Kiireasioissa kannattaa soittaa! Monilla työpaikoilla on lähes kun-nia-asia vastata viesteihin nopeasti, mutta kiireessä vas-tauksien laatu kärsii.

Työterveyslaitoksen AikaJärjestys-hankkeen kyselyssä neljä viidestä pyrki reagoimaan sähköposteihin välittö-mästi. Kuitenkin kolmannes koki siirtymät nopean rea-goinnin tehtävistä keskittymistä vaativaan työskentelyyn hankaliksi.

Vaikea, työstöä vaativa tehtävä on houkuttelevaa kes-keyttää hoitaakseen helpon, sähköpostitse tulleen pyyn-nön. Rantalan mukaan tällöin ajattelu kääntyy reaktii-viseksi, sammutetaan niitä kuuluisia tulipaloja. Paluu vaativan tehtävän pariin on hankalaa.

Yli-Kaitala ehdottaa tekemään 25 minuutin työrupea-mia, jolloin keskittyy vain yhteen tehtävään. Tähän voi ot-taa avuksi Fokus kateissa, aika palasina? -oppaassa esitel-lyn Fokuskellon.

Rantala haastaa kokeilemaan sähköpostien niputtamista.– Lue sähköpostit pari kolme kertaa päivässä. Käy ne

kaikki läpi ja vastaa heti, jos voit. Jos asia vaatii työstöä, varaa kalenteristasi aikaa sen hoitamiselle.

Siitä, kuinka nopeasti viesteihin tulee vastata, on hyvä sopia työpaikalla tehtäväkohtaisesti.

Myös sähköpostin sisällöllä on merkitystä. Yli-Kaitala kehottaa kirjoittamaan viestille selkeän otsikon ja pures-kelemaan sisällön.

– Älä vain sylkäise asiaasi, vaan käytä hieman enemmän aikaa viestin muotoiluun. Säästät vastaanottajan aikaa.

Osa organisaatioista onkin jo ottanut tavaksi, että esi-merkiksi pidemmän viestin alkuun tiivistetään sen ydin parilla virkkeellä. Ydinviesti erotetaan tunnisteella TL;DR [too long, didn’t read]. Eli ”lue edes tämä”.

Ajanhallinta on kulttuurikysymysAjanhallinnassa on kyse pitkälti työpaikan kulttuurista.

– Digitalisoitumisen myötä on syntynyt oletus, että ih-miset ovat yhä helpommin tavoitettavissa – riippumatta ajasta tai paikasta. Se lisää ylikuormituksen riskiä, Yli-Kai-tala pohtii.

– Työpaikalla pitäisi sopia, tarvitseeko vapaa-ajalla olla tavoitettavissa. Ei ole työpaikan etu, jos työntekijä ei pa-laudu. Väsymys ja uniongelmat heijastuvat keskittymison-gelmina töissä, Toivanen jatkaa.

Työpaikan pelisäännöissä olisi hyvä myös sopia, mikä aika on varattu keskittymiselle tai koska voi tulla keskeyt-tämään.

– Esimerkiksi kuulokkeet korvilla voisi tarkoittaa, että nyt ei saa häiritä, Toivanen ehdottaa.

Toivasen mukaan asiantuntija jää kiireen keskellä usein yksin. Hänen oletetaan hallitsevan työaikaansa. Olisi hyvä, jos ajankäytön ongelmista voisi puhua työpaikalla avoimesti.

Joskus töitä on yksinkertaisesti liikaa ja niiden tekemi-seen ei ole resursoitu tarpeeksi aikaa tai tekijöitä. Silloin ajanhallintavinkeistä ei ole enää apua.

– Jos työprosessi on niin turboahdettu, ettei järkevää work flow’ta pysty keskustelujen ja palautteenkaan jälkeen rakentamaan, tullaan ison kysymyksen äärelle: koska olen tekemisissä asian kanssa, johon en voi vaikuttaa, teenkö it-selleni palveluksen alkamalla miettiä muita vaihtoehtoja? Perho kysyy. ×

Lisää käytännön vinkkejä ajanhallintaan Työterveyslaitoksen Fokus kateissa, aika palasina? -oppaassa: www.ttl.fi/fokus-kateissa-aika- palasina

Otava julkaisee elokuussa Anna Perhon kirjan Antisäätäjä – fiksun ajankäyttäjän opas

Asiaa keskeytyksistä Työterveyslaitoksen julkaisussa Ratkaisuehdotuksia keskeytyvään työhön: http://bit.ly/2lyE6Eh

KUULOKKEET KORVILL A: NY T EI SA A

HÄIRITÄ.

TEK 2/2017

9

Osaaminen. Osaamisen kehittämiseen työttö-myyden aikana on tulossa parannuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on asettanut työryh-män selvittämään, miten työttömien osaamista ja koulutusmahdollisuuksia voitaisiin lisätä.

Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen ehdotukset menevät lakivalmisteluun.

Tällä hetkellä työttömyysetuutta työttömyy-den ajalta voi saada tietyin ehdoin.

– Ongelmana on, että työttömyysetuudella tuetaan vain päätoimista opiskelua, kuten tut-kinnon suorittamista. Lisäksi TE-toimistoissa ei ole yhtenäisiä soveltamisohjeita eikä henkilö-kunnalla kykyä arvioida korkeasti koulutettu-jen osaamista ja sen kehittämistä, sanoo TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikasta vastaava joh-taja Jari Jokinen.

Tekkiläiset haluavat kehittää osaamistaanTEKin aikuiskoulutukseen perehtynyt asiamies Sanja Mursu korostaa, että osaamisen kehittä-misestä on tehtävä entistä helpompaa ja syste-maattisempaa.

Tutkimukset osoittavat, että tekniikan alan asiantuntijat haluavat kehittää osaamistaan aktiivisesti.

Alkuvuodesta 2017 tehdyn TEKin työttömyys-tutkimuksen ennakkotietojen mukaan kaksi kolmesta vastaajasta oli pyrkinyt edistämään työllistymistään ammatillista osaamistaan kehit-tämällä. Kaksi viidestä vastaajasta arvioi työllis-tyneensä osaamisen kehittämisen ansiosta.

Tutkimukseen vastasi yli 1 600 työttömänä ollutta TEKin jäsentä.

Hyödynnetään täydennys­koulutuskeskusten osaamistaMursun mukaan jatkossa korkeakoulutetun työttömän tulisi saada kehittää omaa osaa-mistaan vapaammin, eikä siihen tulisi vaatia TE-toimiston lupaa.

– On tavallista, että monet opiskelevat töidensä ohessa, joten työttömyydenkin aikana korkeakoulutetut pystyvät olemaan aktiivisesti työmarkkinoiden käytettävissä, vaikka kehittä-vätkin samanaikaisesti omaa osaamistaan.

Osaamisen kehittämistarpeiden arvioin-nissa TE-toimistot voisivat tehdä aktiivisempaa yhteistyötä esimerkiksi tekniikan yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten kanssa.

– Aina ei tarvita kokonaista tutkintoa, vaan opintokokonaisuus, osa kokonaisuudesta tai yksittäiset kurssit voivat riittää. Sama sapluuna ei toimi kaikille, vaan jokainen tapaus pitää ar-vioida erikseen, Mursu painottaa. ×

Lue koko artikkeli: lehti.tek.fi/osaaminen

7h37min

Valmistaudu työ­haastatteluun HaastiksellaJäsenpalvelut. TEKin Haastis-mobiili sovelluksen avulla voit har-joitella hyviä vastauksia työhaastat-teluun joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta.

Haastis-sovelluksen avulla voit katsoa ja kuunnella työhaastatte-lukysymyksiä aihealueittain sekä harjoitella omia vastauksia ja tal-lentaa ne. Haastiksesta löydät myös toimivat vinkit työhaastatteluun liittyvistä aiheista.

Haastis-sovellus on ilmainen ja voit ladata sen Google Play ja App Store -sovelluskaupoista. Etsi so-vellus nimellä ”Haastis”. ×Aku Karjalainen

Osaamisen kehittäminen ei ole vain tutkinnon suorittamista eikä siihen pitäisi vaatia viran-omaisen lupaa, korostavat TEKin asiantuntijat.

Osaamisen kehittämisestä tehtävä helpompaa työttömyyden aikana

Teksti Aku Karjalainen Kuva iStock

Suomalaiset nukkuvat keskimäärin

yössä. Paljon stressaavat nukkuvat puoli tuntia vähemmän palauttavaa unta kuin vähän stressaavat. Lähde: Firstbeat

TEK 2/2017

10

AJASSA

Tarkistuta sopimuksesi TEKin lakimiehilläJäsenpalvelut. Työsopimus on työelämän perussopimus. Katso TEKin kotisivuilta videovinkit, mistä kaikesta kannattaa sopia. Voit myös lähettää työ-, johtaja- tai päättösopimuksesi tarkistettavaksi TEKin lakimiehille ennen allekirjoittamista.

TEKin lakimiehet neuvovat nyt myös perhe- ja perintöoikeu-dellisissa asioissa. Saat konsultointia esimerkiksi avioehtosopi-mukseen tai testamenttiin liittyvissä kysymyksissä. Lakimiehet eivät kuitenkaan hoida perheoikeudellisia riita-asioita tai laadi asiakirjoja. ×Aku Karjalainen

Katso videovinkit työsopimuksen tekemiseen: www.tek.fi/tyosopimus

Lue lisää lakipalvelusta: www.tek.fi/laki

7%

Hyödynnä palkkaneuvotteluissa TEKin neuvontaaJäsenpalvelut. Oletko siirtymässä uusiin tehtäviin tai vaihta-massa työpaikkaa? TEKin Palkkanosturi-palvelulla selvität helposti oman palkkatasosi suhteessa muihin tekniikan alan yliopistokou-lutettuihin. Palkkanosturiin on nyt päivitetty vuoden 2016 työmark-kinatutkimuksen palkkatiedot.

TEKin kotisivuilta löydät myös runsaasti palkkatietoja. Voit tar-kastella palkkoja koulutusalan, toimiaseman tai työskentelysekto-rin mukaan. Saat myös henkilökohtaista palkkaneuvontaa sähkö-postitse palkat@tek.fi tai puhelimitse (09) 229 121. ×Aku Karjalainen

Lue lisää: www.tek.fi/palkat

Äänestä tekniikan asiantuntemusta kuntien päätöksentekoon Kuntavaalit. Kuntavaalit käydään sunnuntaina 9.4. Ennakkoäänestyksen aika on 29.3.–4.4.

TEKin tavoitteena on lisätä edustamamme ammatti kunnan vaikutta-vuutta yhteiskunnassa. Siksi olemme tarjonneet TEKin kanavissa lisänä-kyvyyttä kunnallis vaaleissa ehdokkaina oleville jäsenil-lemme. ×Aku Karjalainen

Tutustu tekkiläisiin ehdokkaisiin: kuntavaalit.tek.fi

Työttömien tekniikan alan yliopisto­koulutettujen määrä on laskenut

vuoden aikana.Lähde: Tilastokeskus, TEM, TEK

Kuva iStock

Kuva iStock

Innovaatioilla vauhtia talous- kasvuunInnovaatiot. Suomen taloudel-linen menestys perustuu elinvoi-maiseen innovaatiotoimintaan.

Tech in Finland -seminaarissa pohditaan, mitä hallituksen ja po-liittisten päättäjien tulisi nyt tehdä ja miten yritykset voivat edistää Suomen menestymistä? Tilaisuus järjestetään Finlandia-talossa 5.4. kello 8.30–13. Tapahtumassa esiintyvät muun muassa Nokian ja Teknologiateollisuuden halli-tuksen puheenjohtaja Risto Sii-lasmaa ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.

Tilaisuus huipentuu TEKin ja TFiFin Suomalaisen insinöörityö-palkinnon jakamiseen. ×Aku Karjalainen

Lue lisää palvelusta: www.tek.fi/tech-day-finland

11

TEK 2/2017

Apuvälineitä yrityksille työhyvinvoinnin kehittämiseenHankkeeseen osallistuminen on yrityksille maksutonta.

Työhyvinvointi. Teknologiateollisuuden liit-tojen yhteinen Työkaari kantaa -hanke tarjoaa yrityksille tukea ja apuvälineitä työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimi-henkilöt YTN:n lisäksi mukana ovat Teknolo-giateollisuus, Ammattiliitto Pro ja Metalliliitto. Teknologiateollisuuden lisäksi hankkeen tar-joama tuki sopii suunnittelu- ja konsulttialan sekä tietotekniikan palvelualan yrityksille.

Työkaari kantaa on jatkoa aiemmalle hyviä tuloksia tuottaneelle Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeelle. Tällä kertaa painopisteenä on eri- ikäisten työntekijöiden johtaminen.

– Huomasimme edellisen hankkeen hyvin-vointikyselyjen perusteella, että hyvinvoinnin taso vaihteli hyvinkin paljon eri-ikäisillä työnte-kijöillä, taustoittaa hankkeen projektipäällikkö Kirsi Mäkelä.

Apuvälineet tuovat ryhtiä kehittämistyöhönKehittämistyössä lähtökohtana on, että työpai-koilla perustetaan työhyvinvoinnin kehittämi-seen oma työryhmä. Ryhmässä ovat mukana työnantajan, henkilöstön, työsuojelun ja työter-veyshuollon edustajat.

Kaikki lähtee liikkeelle lähtötilanteen kar-toittamisesta, jonka jälkeen määritellään tar-vittavat toimenpiteet eri henkilöstöryhmille.

– Yksilötutka-työhyvinvointikyselyn avulla voidaan selvittää yrityksen henkilöstön työhyvin-

voinnin taso. Vastaaja näkee heti vastattuaan ar-vion omasta työkyvystään, ja yritykset näkevät, mikä on heidän tasonsa suhteessa muihin tek-nologiateollisuuden yrityksiin. Työkalu tarjoaa myös menetelmän työhyvinvointisuunnitelman tekemiseen, Mäkelä kertoo.

Työkaarikeskustelu-mallin avulla taas halu-taan rohkaista työntekijöitä ja työnantajia kes-kustelemaan työhyvinvoinnista avoimesti. Se voidaan käydä esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä.

– Keskustelussa käydään läpi, onko esi-merkiksi työkyvyssä tapahtunut muutoksia tai onko pieniä lapsia hoivavastuulla. Samalla kar-toitetaan, minkälaisia toiveita tai tukitarpeita on eri tilanteissa, Mäkelä havainnollistaa.

Pomotsekki-työkalu puolestaan toimii esi-miehille hyvänä muistilistana ja suunnittelutyö-kaluna työhyvinvoinnin johtamisessa.

Työkalujen lisäksi yritykset saavat hank-keen kautta vertaistukea omaan kehittämis-työhönsä.

Tällä hetkellä mukana on 45 yritystä. Tavoit-teena on saada kokoon täydet sata. Mäkelän mielestä yritysten kannattaa lähteä mukaan, vaikka heillä olisikin käytössä jo omat yritys-kohtaiset kyselyt.

– Yksilötutka ei ole pakollinen, vaan riittää, jos on jokin seurantatyökalu käytössä, Mäkelä sanoo. ×Lue koko artikkeli ja katso video: lehti.tek.fi/tyokaari-kantaa

HY VINVOINNIN TASO

VAIHTELEE ERI-IK ÄISILL Ä

T YÖN-TEKIJÖILL Ä.

Teksti Aku Karjalainen Kuva Joel Karppanen

TEK 2/2017

12

AJASSA

”HY VÄ ESIMIES­T YÖ K AKSIN­KERTAISTA A

HENKILÖSTÖ­TUOT TAVUUDEN JA VASTA AVASTI

HUONO PUOLIT TA A SEN.”

Ossi Aura

Henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä TEKin blogissa 7.3.

TEK kehittää yrittäjäjäsentensä edunvalvontaaYrittäjyys. TEK on liittynyt Akavan yrittäjien ja itsensä työllis-täjien edunvalvontajärjestö Entreen.

TEKin jäsenistä noin kuusi prosenttia työskentelee pää- tai sivutoimisena yrittäjänä, ja työelämän murroksessa joukko kas-vaa entisestään.

– On tärkeää, että heidän etujaan ajetaan mahdollisimman hyvin. Isommalla joukolla saamme tuotua kantojamme esiin aiempaa paremmin päätöksenteossa, kertoo TEKin yrittäjyys-asioista vastaava asiamies Martti Kivioja.

Entre toimii akavalaisten liittojen yhteistyöjärjestönä yrittä-jäjäsenten ja itsensä työllistäjien edunvalvonnassa. Järjestöön kuuluu nyt 17 akavalaista liittoa.

Kyseessä on samankaltainen edunvalvontajärjestö kuin ovat yksityisen sektorin Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO.

TEK on tehnyt jo muutenkin pitkään yhteistyötä yrittäjyysasi-oissa muiden ammattiliittojen kanssa. Vuoden 2015 lopulla TEK oli mukana perustamassa Akateemiset yrittäjät AKYa, johon kuuluu nyt kahdeksan akavalaista liittoa. ×Aku Karjalainen

Tutustu yrittäjille suunnattuihin palveluihin: www.tek.fi/yrittajyys

Lue koko artikkeli: lehti.tek.fi/entre

Kesätyöntekijä, muista nämä

Opiskelijat. Tee kirjallinen työsopimus. Selvitä, sovelle-taanko työsuhteeseesi työeh-tosopimusta tai toimisääntöä. Jos haluat lomailla kesätyön aikana, sovi siitä etukäteen. Jos sopimus arveluttaa, lä-hetä se TEKin lakimiehen luettavaksi ennen allekirjoit-tamista. Lisätietoa: www.teekkarintyokirja.fi > Työnhaku > Kesätyösopimuksen teko

Liity IAET-kassaan heti työsuhteesi alussa. Kerrytät ansiosidonnaista työttömyys-turvaa.

Toimita verokorttisi työnantajallesi mieluiten heti työsuhteesi alussa. Jos toimi-tat verokortin liian myöhään, työnantaja joutuu perimään palkastasi 60 prosenttia veroa.

Pyydä apua, kysy neuvoa. Sinulla on oikeus saada pe-rehdytystä työhösi. Saat apua myös työpaikkasi työsuojelu-

valtuutetulta, luottamusmie-heltä sekä TEKistä.

Huolehdi palkastasi. Tarkista palkkakuitistasi, että saat sovitun palkan ja tiedot ovat oikein. Jos et pitänyt lomaa kesätyösi aikana, var-mista työn loputtua, että si-nulle maksettiin lomakorvaus.

Pidä kiinni työajoista. Työaikalaki koskee myös kesätyöntekijää. Jos teet yli-töitä, ne on korvattava sinulle erikseen.

Pyydä kirjallinen työto-distus, kun kesätyösi loppuu. Todistuksesta voi olla paljon-kin apua seuraavaa työpaik-kaa hakiessasi. Sopivasta kesätyöpaikasta kannattaa myös kysyä suosittelija tule-viin koitoksiin.

Päivitä CV:si ja Linke-dIn-profiilisi. ×Katariina Rönnqvist

Tekkiläisten yrittäjien ansiot nousussaYrittäjyys. Suurimmalta osin tekkiläinen yrittäjyys on sivutoi-mista oman osaamisen hyödyntämistä, mielenkiinnon seuraa-mista ja lisäansioiden hankintaa. Yhdeksän kymmenestä TEKin yrittäjäjäsenestä toimii yksin tai yrityksessä, jonka henkilöstö-määrä on alle kymmenen.

Tekkiläisten yrittäjyys ei ole sidottua toimialaan. Suosituin toimi-ala on arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä niihin liittyvä konsultointi.

Verrattuna vuoteen 2015 sekä pää- että sivutoimisten tekkiläi-syrittäjien vuosiansiot ovat nousseet. Päätoimisilla laskutettujen päivien keskihinta oli 650 euroa, sivutoimisilla 600 euroa.

TEKin jäsenten yrittäjyyttä tutkittiin viime lokakuussa osana TEKin työmarkkinatutkimusta. TEKin jäsenistä 6 prosenttia on yrittäjiä. Heistä päätoimisia yrittäjiä on kolmasosa. ×Katariina RönnqvistLue lisää tutkimustuloksista: lehti.tek.fi/TMT16-yrittaja

Kuva Joel K

arppanen

13

TEK 2/2017

Kasvun Osaaja – nyt sinua tarvitaanOsaaminen. Jos haluat näyttää kyntesi kasvuyrityksessä, hae mukaan Kasvun Osaa-jaksi!

Suomen suurimmassa yritysten kasvun sparrausohjelmassa Kasvu Openissa seu-lotaan kevään ja kesän aikana sata yritystä, joilla on intohimoa kasvaa ja lupaava liikeidea, mutta myös rohkeutta kertoa, mihin ne tarvit-sevat apua sinulta.

Tiedätkö, miten päästään uusille markki-noille? Osaatko lanseerata uusia tuotteita ja palveluja? Onko sinulla kokemusta strategia-työskentelystä, markkinoinnista tai johtami-sesta? Tai hallitsetko jonkin muun liiketoi-minnan alueen? Jos vastauksesi on kyllä, hae mukaan Kasvun Osaajaksi.

Pk-yrityksissä on potentiaalia. Kasvun Osaajat tarjoaa sinulle mahdollisuuden oppia tuntemaan suomalaisia yrityksiä ja yrittäjiä. Se antaa osallistujalle tilaisuuden tuoda esiin ja antaa osaamisensa ja kokemuksensa eteen-päin pk-yrityksen käyttöön.

Myös uudet työpaikat avautuvat juuri

pk-yrityksiin. Osallistumalla voit luoda itsellesi työpaikan, päätyä hallitustyöskentelyyn tai sijoittajaksi. Kun lähdet mukaan, pääset kuule-maan enemmän ja neuvottelemaan yrityksen ja omasta tulevaisuudestasi. Oleellista on teke-misen meininki!

NÄIN HAET MUKAAN!1. Tustustu Kasvun Osaajiin www.kasvuopen.

fi/kasvun-osaajat2. Rekisteröidy Kasvun Osaajat -verkkosi-

vustolta linkin kautta PIIK-palveluun, jossa osaajat ja kasvuyritykset kohtautetaan.

3. Osallistu mahdollisuuksiesi mukaan infoti-laisuuksiin Helsingissä, Espoossa, Tampe-reella, Oulussa tai Kuopiossa.

4. Etsi itsellesi yrityspari PIIK-palvelussa. Sata yritystä mukaan touko-, kesä- ja elokuun aikana. Kiinnitykset 11.8. mennessä.

5. Osaajat pääsevät rinnallakulkijoiksi Kiito-rata päivissä syys-lokakuussa. ×

Kirsti Levander

TEK on mukana Kasvun Osaajat -ohjelmassa.

Digitalisaatiosta säästöjä kunnilleDigitalisaatio. Kuntapal-veluiden digitalisoinnissa on merkittävä säästöpotentiaali, selviää valtiovarainministeriön selvityksestä.

Selvityksen esille nostamat keinot ovat jo osin käytössä kunnissa. Jäljellä oleva valta-kunnallinen säästöpotentiaali nopeasti toteutettavissa kei-noissa on noin 7–23 miljoonaa euroa. Hitaammin toteutetta-vissa olevien keinojen säästö-potentiaali on arviolta 440–680 miljoonaa euroa.

Selvityksessä esitetyt luvut ovat suuntaa-antavia.

Helpoimmin digitalisoitu-minen on hyödynnettävissä kunnan tukipalveluissa. Suu-rimmat säästöt kuitenkin saa-vutetaan digitalisoimalla kun-nan varsinaisia palveluita. ×

Aku Karjalainen

Anna ongelmasi jatko- opiskelijoiden ratkaistavaksiTohtorit. TEK järjestää 21.4. yhdessä Aalto-yliopis-ton jatko-opiskelijayhdis-tys Aallonhuippujen kanssa Docjam-työpajan, jossa tohtoriopiskelijat ja vastaval-mistuneet tohtorit ratkaisevat yritysten ongelmia.

Työpajaan osallistuvia yrityksiä pyydetään määritte-lemään ratkottava, yrityksen toimintaan liittyvä ongelma tai haaste etukäteen. Yritys voi myös esittää innovaation, joka tarvitsee jatkojalostamista. Aallonhuiput & TEK Docjam -työpaja on yrityksille maksu-ton, ja se järjestetään Otanie-men Design Factoryssa. ×

Aku Karjalainen

Lue lisää: www.tek.fi/docjam

KOMMENTOI

TWITTERISSÄ

”T YÖEL ÄMÄ Ä JA T YÖAIKOJA

PITÄ Ä UUDISTA A NIIN, ET TÄ T YÖN

VETOVOIMA SÄILY Y JA IHMISET PYSY VÄT PITK Ä ÄN

TUOT TAVINA JA HY VINVOIVINA.”

Antti Koivula

Työterveyslaitoksen johtaja Työterveyslaitoksen tiedotteessa 16.2.

TEK 2/2017

14

AJASSA

Lasten ja nuorten TuKoKe-tiede- ja teknologiakilpailu. Palkintojenjako Helsingissä Tekniikan museossa 31.3.

www.tek.fi/tukoke

Urailta: "Hämmennyk-sen porstuasta oivalluk-sen saleihin" Tampereella 3.4.

www.tek.fi/uraillat

Suomalaisen insinöörityöpalkinnon jako. Helsingissä 5.4.

www.tek.fi/tech-day-finland

Nuorten osaajien jäsenilta. Oulussa 5.4.

www.tek.fi/nuoret-osaajat-oulu

100 000 euroa inspiroivimmalle teknologian kehittäjällePalkinnot. Tekniikan edis-tämissäätiö ja Teknologiate-ollisuuden 100-vuotissäätiö myöntävät Suomen juhlavuo-den kunniaksi Teknologiapal-kinnon yksilölle tai ryhmälle, joka tarjoaa ratkaisuja kiperiin haasteisiin.

Palkinto on arvoltaan 100 000 euroa, ja se jaetaan 5.6. Helsingissä. Voit ehdottaa palkinnonsaajaa huhtikuun loppuun mennessä. × Aku Karjalainen

Lue lisää palkinnosta: teknologiapalkinto.fi

Koulutus. Matematiikan ja luonnontietei-den opetukseen tarvitaan lisää konkreet-tisia esimerkkejä ja arjen sovelluskohteita, jotta nuoret voivat innostua näiden ainei-den opiskelusta, sanoo Teknologiateolli-suuden koulu-yritysyhteistyön asiantuntija Pirkko Pitkäpaasi.

– Nuorille pitäisi osata kertoa, miten paljon ovia matematiikka, kemia ja fysiikka avaavat sekä perustella, missä opetettavia asioita tarvitaan. Eikä perusteluksi riitä, että ”tätä kysytään yo-kirjoituksissa”.

TEKin jäsenet olisivat Pitkäpaasin mu-kaan omiaan kertomaan nuorille omasta työstään, siitä miksi se on kiinnostavaa ja minkälaista koulutusta he ovat tarvinneet. Siitä kun ei voi innostua, mistä ei mitään tiedä.

Vanhemmat, kaverit ja opinto-ohjaaja voivat vaikuttaa nuorten aine- ja ammatin-valintoihin, mutta myös opettajan rooli on tärkeä.

– Opettajan ei tarvitse olla standup- koomikko, mutta hänen täytyy olla vilpittö-män innostunut aineestaan. Oppilaat huo-maavat, jos näin ei ole.

Nuorten, ja erityisesti tyttöjen, moti-vointi matemaattis-luonnontieteellisten ai-neiden pariin on nyt ajankohtaista.

Uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten luonnontieteiden osaa-minen on laskenut. Vaikka se on edelleen OECD-maiden kolmanneksi parasta, on nuorten motivaatio luonnontieteitä koh-taan keskimääräistä heikompaa.

Microsoftin tuoreen tutkimuksen mu-kaan useimmat suomalaistytöt kiinnos-tuvat tiedeaineista noin 11 vuoden iässä, mutta heidän kiinnostuksensa romahtaa yläkouluiässä.

Kuitenkin teknologia-alan työllisyys on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasva-nut Euroopassa muita aloja vauhdikkaam-min.

– Teknologia kehittyy joka tapauksessa. Tässä on kyse siitä, haluavatko nuoret olla kehityksessä mukana. Malu-aineet ja kieli-opinnot antavat hyvän lähtökohdan – riip-pumatta siitä, mitä töitä tulevaisuudessa tehdään. ×

Lue koko artikkeli: lehti.tek.fi/malu-alalle

Teksti Katariina Rönnqvist Kuva iStock

MenotLukuisia tapahtu-mia ja etuja jäsenille verkossa. www.tek.fi/tapahtumat

Innosta malu-aineiden pariin!

TIETOA TEKNIIK AN

JA LUONNON­TIETEELLISEN

AL AN OPISKELUSTA JA

T YÖ EL ÄMÄSTÄ OPO.TEK.FI

15

TEK 2/2017

Syksyllä neuvotellaan monista työehdoista – Osallistu kevään tilaisuuksiinTyöehtosopimusneuvottelut. Palkansaajien työehdoista on sovittu koko 2010-luvun ajan keskitetyillä työmarkkinarat-kaisuilla. Ensi syksynä alkaa uusi aikakausi, kun työehdoista neuvotellaan liittokohtaisesti. Keskitetyt sopimukset eivät enää sido liittoja, joten alakohtaisista työehdoista neuvotellaan aiempaa kattavammin.

TEKin jäsenistä suurin osa työskentelee teknologiateolli-suuden, suunnittelu- ja konsulttialan sekä tietotekniikan pal-velualan yrityksissä. Kaikkien näiden alojen työehtosopimuk-sista sovitaan työnantajaa edustavan Teknologiateollisuuden kanssa.

Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN jär-jestää kevään aikana näiden kolmen alan jäsenille yhteensä 20 tapahtumaa eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa kerrotaan muun muassa, mistä nyt neuvotellaan, miksi työehdoilla on väliä sekä mitä jokainen voi tehdä omien työehtojensa eteen.

Kevään kiertue alkaa 15.5. ja päättyy 24.5. Lisää jäsenta-pahtumia järjestetään ensi syksynä. Työehdoilla on väliä -kam-panjan tapahtumien aikataulu tarkentuu huhtikuussa. Seuraa TEKin ja YTN:n viestintää. ×Aku Karjalainen

Isoisänsilta on Vuoden silta 2017 Palkinnot. Helsingin Kalasataman ja Mustikkamaan yhdistävä Isoisän-silta on saanut Vuoden silta 2017 -tunnustuspalkinnon. Palkinnon myönsi Suomen Rakennusinsinöö-rien Liitto RIL.

Vuoden 2017 kilpailussa etsittiin kohteita, joissa oli käytetty digitaali-sia keinoja laajamittaisesti ja inno-

vatiivisesti, kuten tietomallintamista koko suunnittelu- ja rakentamis-prosessin ajan sekä sähköisiä kom-munikointimenetelmiä.

Isonisänsillan pääsuunnittelijana on toiminut Pontek Oy ja pääurakoit-sijana Kreate Oy ×Aku Karjalainen

EK:n päätös heikentää ylempien toimihenkilöiden työmarkkina-asemaaTyömarkkinat. Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtisanoi helmikuussa keskusjärjestösopi-mukset, mikä heikentää tuhansien ylempien toi-mihenkilöiden työmarkkina-asemaa.

Esimerkiksi sopimuksettomilla aloilla työs-kentelevät 70 000 ylempää toimihenkilöä eivät ole enää minkäänlaisten sopimusten piirissä. Eniten heitä työskentelee kaupan alalla ja met-säteollisuudessa.

Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimi-henkilöt YTN ehdotti maaliskuun alussa EK:n liitoille neuvotteluja, joissa alakohtaisiin työeh-tosopimuksiin tehdään kevään aikana tarvitta-vat muutokset. Sopimuksettomien toimialojen osalta YTN esittää laadittavaksi omia sopimuk-sia, jotka sisällöllisesti vastaavat irtisanottuja keskusjärjestösopimuksia.

– EK on luonnehtinut sopimusten irtisano-misia lähinnä teknisluonteisiksi, ja näin ollen niiden jatkon neuvotteleminen ei pitäisi olla myöskään työantajaliitoille ongelma, sanoo TEKin toiminnanjohtaja ja YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi. ×Aku Karjalainen

Kuva iStock

1100 €€

mrd.

milj. VS.

Kuva Tuom

as Kaira

Ylempien toimi­henkilöiden korvauk­settoman työn arvo on moninkertainen verrattuna työ­taisteluiden aiheut­tamiin vuosittaisiin kustannuksiin.Lähde: YTN Data, Tilastokeskus

TEK 2/2017

16

AJASSA

Oikeus uhkaa muutamia metsäfirmojaMetsäala. Kiky-sopimuksen laiton soveltaminen metsäalalla on johtamassa oikeustoimiin.

Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN on vas-taanottanut lukuisia asianajovaltakirjoja metsäteollisuusalalla työskenteleviltä ylemmiltä toimihenkilöiltä. YTN-liittojen jäsenet valtuuttavat YTN:n hakemaan oikeudelta ratkaisua työaikansa laittomaan pidennykseen, mikäli asia ei ratkea yrityskohtaisissa neuvotteluissa.

Muutama metsäteollisuusyritys on ulottanut 24 tunnin vuo-tuisen työajan pidennyksen myös alan ylempiin toimihenki-löihin. Tämä on vastoin kilpailukykysopimusta ja työsopimus-lakia. Kikyn mukaisesta työajan pidennyksestä voidaan sopia vain työehtosopimuksen kautta. Metsäteollisuudessa toimivilla ylemmillä toimihenkilöillä ei ole työehtosopimusta – eikä Met-säteollisuus ry ole edes suostunut YTN:n neuvottelupyyntöihin sopimuksen aikaansaamiseksi. ×Kirsti Levander

Kaupan liitto kieltäytyi sopimusneuvotteluistaTyöehtosopimusneuvottelut. Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN esitti Kaupan liitolle helmikuussa neuvotteluja alan ylempien toimihenkilöiden omasta työehtoso-pimuksesta.

Kaupan liitto kieltäytyi maaliskuussa neuvotteluesityksestä ja esitti sen sijaan yhteistyötä alan ylempien toimihenkilöiden työn kehittämiseksi.

– Tällainen työryhmätyöskentely ei ole meille ollenkaan riit-tävä tapa parantaa työehtoja. Tavoittelemme edelleen omaa so-pimusta, sanoo TEKin toiminnanjohtaja ja YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi. ×Aku Karjalainen

Lue lisää: www.kaupansopimus.fi

PÄÄTÖKSENTEKO YHTEISKUNNASSA ON muuttu-nut. Ennen asiat sovittiin kabineteissa matalalla profiililla. Kansa purnasi ja mutisi, haukkui päättäjät ja pomot, ja sit-ten taas mentiin. Tänä päivänä asiat sovitaan edelleen ka-bineteissa, ja julkisuuteen tuodaan valmiit päätökset. Mitä tekee kansa? Aloittaa valtavan somemyllytyksen, johon tie-dotusvälineet lähtevät heti mukaan, tarkistamatta faktoja.

Äänekäs, protestoiva porukka ei välttämättä ole kovin suuri, mutta se joka huutaa koviten, saa nykyään tahtonsa läpi, koska päättäjät pelkäävät kansaa. Päätökset eivät enää välttämättä heijastakaan pelkästään tekijöidensä näkemyksiä, vaan trumpit, trollit ja vastaavat hallitsevat pikku hiljaa yhteiskuntaamme.

On tärkeää aktivoida kansan hiljainen enemmistö ja saada sen mielipide mukaan päätöksiin. Digitalisaatio tar-joaa paljon mahdollisuuksia, mutta ei yksinään ratkaise mitään. Demokratian tueksi tarvitaan vaikuttamisalusta, josta on aidosti hyötyä käyttäjälleen ja yhteiskunnalle.

TEK ON TEKEMÄSSÄ omaa digiloikkaansa, kun nyt suunnittelussa oleva toiminta- ja palvelualusta saadaan käyttöön. Haluamme vastata jäsenistön tarpeisiin, ja pal-veluiden käyttöä seurataan jatkuvasti, jotta voimme ke-

hittyä edelleen. Tutkimus-temme mukaan ne jäsenet, jotka käyttävät TEKin pal-veluita, ovat niihin tyyty-väisiä. Tutkimuksista sel-viää myös, että läheskään kaikki jäsenet eivät tiedä, mitä palveluja on tarjolla. Uutta suunniteltaessa joh-toajatuksena onkin, että jäsenille tarjotaan entis-tä parempi kanava löytää TEKin palvelut, ja myös vaikuttaa palvelujen ja toi-minnan kehittämiseen. ×

Digi haastaa ja mahdollistaa

VAIKUT TAMISEN TUEKSI

TARVITA AN TOIMIVA

DIGITA ALINEN ALUSTA.

Kuva iStock

Marjo Matikainen-KallströmTEKin hallituksen puheenjohtaja

17

TEK 2/2017

HAVUJA

NNÄEMME, ET TÄ RATK AISUMME

BREIKK A A TÄNÄ VUONNA.

Niko KiviojaSyntynyt. 1984Ammatti. ToimitusjohtajaTyöpaikka. Netled oyKoulutus. Diplomi- insinööri, Tampereen teknil-linen yliopisto, automaatio-tekniikka

Miten kiinnostuit tekniikan alasta?Isäni perusti 1980-luvulla kasvihuoneyrityksen, jossa olen puuhaillut koko ikäni. Teknologia kiinnosti jo silloin ja teknisten opintojen myötä päädyin tekemään töitä kasvi-huoneteknologian parissa.

Saavutus, josta olet urallasi ylpeä? Maailman moderneimman kaupallisen monikerros-viljelmän kehittäminen ja rakentaminen.

Minkä ongelman haluat ratkaista?Haluan poistaa kasvintuotan-non riippuvuuden alueellisista rajoitteista, kuten ilmastosta.

Motto? Todelliset innovaatiot syntyvät yhteistyöstä.

TEK 2/2017

1818

UPEAA TYÖTÄ!

– Korkeatehoisten ledivalojen tuottama ylimääräinen lämpö

otetaan talteen valojen yhteyteen

kiinnitettyihin vesiputkiin, joiden

lämpö hyödynnetään edelleen viereisessä

kasvatustilassa, Niko Kivioja kertoo

kehittämästään energiaa säästävästä

ratkaisusta.

Teksti Pekka Leiviskä Kuva Laura Vesa

Netled paransi viljelyn tehokkuuttaSuljettu viljelyjärjestelmä mahdollistaa nopeamman ja runsaamman sadon sääoloista riippumatta.

kasvintuotannossa suurin harmi on auringonvalo. Se on ristiriitaista, koska kaikki kasvit tarvitse-vat valoa. Liika lämpö on kuitenkin iso riesa kas-

vihuoneissa. Tiloja pitää tuulettaa ja viilentää, jotta kas-vuolosuhteet saadaan pidettyä hyvinä.

Jo kymmenkunta vuotta trendinä on ollut kehittää kor-kean hintaluokan kasveille kasvatuslaitoksia, joissa kaikki valo tulee ledeistä.

Kasvit pystyvät hyödyntämään vain 3–4 prosenttia va-losta. Siksi pelkästään valoihin keskittymällä ei saada ai-kaan kuin pieni parannus. Vuosi sitten rakensimme yhteis-työssä alan yritysten kanssa aika isolla riskillä laitoksen, jossa aloimme kehittää valaistusta ja ilmastonhallintaa niin, että saisimme kasvuolosuhteet täydellisiksi ja pystyi-simme höydyntämään ylimääräisen energian. Arvioimme, että voisimme nostaa kasvin tehokkuutta noin 20 prosent-tia, mutta saimme nostettua sitä merkittävästi enemmän.

Suljetuissa järjestelmissä kasvatukseen käytetään kor-keatehoisia ledivaloja, jotka tuottavat myös ylimääräistä

lämpöä. Uusin keksintömme on ledivalojen yhteyteen kiin-nitetyt vesiputket, jotka ottavat ledien ylimääräisen läm-mön talteen. Tämä lämpö hyödynnetään viereisessä kas-vatustilassa.

LÄMPÖKERÄIMIÄ ON OLLUT käytössä aiemminkin, mutta niissä vesi on kiertänyt jokaisessa valaisimessa. Aina joku liitos on vuotanut ja tuhonnut satoa.

Meidän ratkaisumme on loppuun asti vietyä kiertota-loutta. Otamme talteen myös vähäisen lämmön ilmasta, keräämme kasvien haihduttaman veden ja käytämme sen kasteluvetenä. Tällä ratkaisulla vedenkulutus putoaa kym-menesosaan siitä, mitä se on kasvimaalla tai kasvihuo-neissa yleensä.

Viljelyjärjestelmän kehittäminen poikkeaa perinteisestä insinöörialasta siinä, että kun muutamme jotain olosuh-detta, joudumme odottamaan pahimmillaan puoli vuotta, ennen kuin näemme vaikutuksen. Ilmastonhallinta on mo-nimutkaista, ja muuttujia on valtavasti – jopa liikaa, jotta se olisi insinöörin näkökulmasta miellyttävää. Mielenkiin-toisinta tässä työssä on kuitenkin nähdä kasvien reagointi ja kasvien laadun muuttuminen.

Näemme selkeästi, että ratkaisumme breikkaa tänä vuonna. Olemme sopineet useiden uusien laitosten raken-tamisesta, rahoitus on varmistettu pariksi vuodeksi eteen-päin ja uusia patenttihakemuksia on vireillä. ×

19

TEK 2/2017

19

Tuotannollisella ja taloudellisella perusteella irtisanotun oikeudet paranivat vuoden-vaihteessa.

Muutosturvaan parannuksia

vuoden 2017 alussa tuli voimaan työsopimuslain muutos, jonka joh-dosta työnantajan pitää tarjota

tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työnantajan kustantamaan työl-listymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen.

Lisäksi työterveyshuoltolakia muutet-tiin. Jatkossa työnantajalla on velvollisuus järjestää taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä irtisanotulle työntekijälle työterveys- huolto kuuden kuukauden ajan työnteko-velvoitteen päättymisestä.

Kunnille ja valtiolle on säädetty vastaa-vat velvollisuudet virkamiesten ja viranhal-tijoiden osalta.

Muutosten tavoitteena on parantaa ir-tisanottujen henkilöiden mahdollisuuk-sia työllistyä uudelleen. Työterveyshuol-topalveluiden käytön mahdollistamisella tuetaan irtisanottujen työkykyä ja työllis-tymismahdollisuuksia niin, että terveydel-liset syyt eivät olisi uudelleentyöllistymisen esteenä.

Valmennus toteutettava kahden kuukauden kuluessa Velvollisuus järjestää työllistymistä edis-tävää valmennusta tai koulutusta koskee työnantajia, joiden palveluksessa on sään-nöllisesti vähintään 30 henkilöä. Lisäk-si irtisanotun työntekijän on pitänyt olla työnantajan palveluksessa yhtäjaksoises-ti vähintään viisi vuotta ennen työsuhteen päättymistä.

Valmennus tai koulutus voidaan järjes-tää ryhmäkohtaisesti tai kullekin irtisano-

tulle henkilökohtaisena palveluna, ja sen tulee edistää irtisanottujen työntekijöiden uudelleentyöllistymistä.

Valmennus tulee toteuttaa kahden kuu-kauden kuluessa irtisanomisajan päätty-misestä. Painavasta syystä valmennus tai koulutus voidaan järjestää myöhemmin-kin, mutta ajankohdan tai arvioidun ajan tulee olla työntekijän tiedossa työsuhteen päättyessä. Painavana syynä pidetään esi-merkiksi sitä, että tarkoituksenmukaista koulutusta tai valmennusta ei ole aikara-jan puitteissa saatavissa tai että järjestetty koulutus peruuntuu työnantajasta johtu-mattomasta syystä.

Valmennuksen tai koulutuksen tulee vastata arvoltaan vähintään työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai irtisanotun työntekijän kanssa samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota riippuen siitä kumpi on suurempi.

Toisinkin voidaan sopiaTyöpaikoilla on kuitenkin mahdollisuus sopia, että valmennus tai koulutus toteu-tetaan toisella tavalla kuin laissa on sää-detty.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että työnantaja kustantaa työntekijän it-sensä hankkiman koulutuksen tai valmen-nuksen kokonaan tai osittain.

Paikallisesti voidaan puolestaan sopia, että koulutuksen arvo määräytyy toisella tavalla kuin laissa on määritelty.

Lisäksi paikallisesti voidaan sopia val-mennuksen tai koulutuksen sijasta muusta järjestelystä, jolla edistetään irtisanotta-

Teksti Mikaela Karavokyros Kuvitus Outi Kainiemi

Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä.

Tekkiläisenä saat apua työ- ja virka suhteisiin liittyvissä laki-asioissa. Tutustu usein kysyttyihin laki kysymyksiin ja Lak itieto-sivustoon verkossa.

www.tek.fi/lakipalvelut

T YÖNANTAJAN PITÄ Ä TARJOTA IRTISANOTULLE

T YÖLLIST YMISTÄ EDISTÄVÄ Ä

VALMENNUSTA TAI KOULUTUSTA.

TEK 2/2017

20

LAKITIETO

vien työntekijöiden työllistymistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset ohjelmat, joiden avulla irtisanotuille työntekijöille pyritään löytämään uutta työtä, tai heitä avustetaan oman yrityksen perustami-sessa.

On myös mahdollista, että työehtosopi-muksissa työntekijän oikeudesta työllisty-mistä edistävään valmennukseen ja kou-lutukseen sovitaan toisin kuin laissa on säädetty.

Jos työnantaja laiminlyö velvollisuuk-siaan, työnantajan tulee maksaa työnte-kijälle korvauksena koulutuksen tai val-mennuksen arvoa vastaava summa tai laiminlyöty osa, jos velvollisuutta on lai-minlyöty vain osittain.

Uutta lakia ei sovelleta, jos työsopimuk-sen irtisanomista edeltänyt yhteistoimin-talain mukainen neuvotteluesitys on an-nettu ennen 1.1.2017.

Vaikuttaako valmennus työttömyysturvaan?Työnantajan ja työntekijän sopima, val-mennuksen tai koulutuksen sijasta toteu-tettava järjestely ei ole lähtökohtaisesti työttömyysturvassa tarkoitettu jaksotet-tava etuus, jos järjestely ei ylitä arvoltaan sitä, mihin työnantaja olisi lain mukaan velvollinen.

Jaksotettavalla etuudella tarkoitetaan työnantajalta saatua työsuhteen päätty-miseen liittyvää taloudellista etuutta, joka estää ansiopäivärahan myöntämisen jak-sotusajalta.

Korvaus, joka työntekijälle maksettai-siin työnantajan laiminlyötyä työllisty-

mistä edistävän valmennuksen tai koulu-tuksen, ei myöskään ole lähtökohtaisesti jaksotettava etuus. Mikäli laiminlyönnin johdosta maksettava korvaus kuitenkin ylittää sen, mihin työnantajan olisi lain mukaan ollut velvollinen, voi ylittävä osuus olla jaksotettava etuus.

Työterveyshuollon palvelut kuudeksi kuukaudeksiTyönantajan tulee järjestää työterveys-huollon palvelut tuotannollisella ja ta-loudellisella perusteella irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työn-tekovelvoitteen päättymisestä.

Työterveyshuoltopalvelut on tarjottava tilanteissa, joissa työntekijä on ollut ennen työsuhteen päättymistä työnantajan palve-luksessa vähintään viisi vuotta, ja työnan-tajalla on säännöllisesti vähintään 30 työn-tekijää.

Jos työntekijä siirtyy toisen työnantajan palvelukseen toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kuusi kuukautta kestävään määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen ja tämän uuden työnantajan järjestämän työterveyshuollon piiriin, ei irtisanoneen työnantajan tarvitse enää tarjota työter-veyshuollon palveluita. Työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa uuden työnantajan palvelukseen siirtymisestä hänet irtisano-neelle työnantajalle.

Uutta lakia sovelletaan työnantajaan, joka irtisanoo työntekijän 1.1.2017 tai sen jälkeen. Velvollisuutta järjestää työterveys-huoltoa ei siten ole työntekijälle, jonka työ-suhde on irtisanottu ennen 1.1.2017, vaikka työsuhde päättyisi vasta tämän jälkeen. ×

21

TEK 2/2017

6

4252

22

OLETKO ITSE KUULUNUT TYÖPAIKALLASI KÄYTYJEN

PIIRIIN VIIMEISTENYT-NEUVOTTELUJEN

12 KUUKAUDEN AIKANA?

ONKO TYÖPAIKALLASI KÄYTY TUOTANNOLLIS�

TALOUDELLISET YT�NEUVOTTELUT VIIMEISTEN

12 KUUKAUDEN AIKANA?

3

75

KylläEi

En osaa sanoa

Kyllä

Ei

En osaa sanoa

55–64

t yömarkkinatutkimuksen vastaajista yli 40 prosenttia kertoi, että omalla työpaikalla oli käyty tuotannollis-

taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut vii-meisten 12 kuukauden aikana.

Yt-neuvotteluja käytiin eniten yliopisto-sektorilla: 77 prosenttia yliopistoissa työs-kentelevistä kertoi, että omalla työpaikalla oli käyty yt-neuvottelut.

Vastaajista yli viidennes oli itse kuulu-nut työpaikallaan käytyjen yt-neuvottelu-jen piiriin. Yliopistosektorilla työskennel-leistä yt-neuvottelujen piiriin oli kuulunut 43 prosenttia, yksityisellä sektorilla 22 pro-senttia, valtiolla 19 prosenttia ja kuntasek-torilla 18 prosenttia.

TEKin työmarkkina­tutkimuksen mukaan irti­sanomiset kohdistuivat kokeneisiin työntekijöihin.

ENITEN Y T-NEUVOT TELUJA

K ÄY TIIN YLIOPISTO-

SEK TORILL A.

Yt-neuvottelut koettelivat viime vuonna

Teksti ja tilastot Tuunia Keränen Grafiikka Jenni Kiviniemi

Irtisanomiset kohdistuivat

suhteellisesti eniten kokeneisiin

työntekijöihin eli

-vuotiaisiin.

TEK 2/2017

22

TYÖMARKKINATUTKIMUS 2016

0 10 20 30 40 50 60 %

57 %

9 %

9 %

6 %

7 %

5 %

4 %

1 %

1 %

1 %

Työsuhteeni ehdot muuttuivat (esim. tehtävät, palkkaus tai muut työehdot).

Työsuhteeni jatkuu ennallaan.

Työnantajani muuttui liikkeenluovutuksen seurauksena.

Minut lomautettiin määräajaksi.

Minut lomautettiin toistaiseksi.

Minut irtisanottiin.

Irtisanouduin itse.

Irtisanouduin itse ja sain työnantajalta ns. paketin (korvauksen).

Yt-neuvottelut ovat edelleen käynnissä.

Muu tilanne.

Yt-neuvottelujen seurauksena (prosenttia yt-neuvottelujen piiriin kuuluneista)

0 10 20 30 40 50 60 %

26 %

25 %

9 %

16 %

20 %

Olin yhteydessä työpaikkani luottamusmieheen.

Käytin hyödykseni TEKin yt-sivustoa.

Osallistuin YTN-liittojen järjestämään yt-infoon.

Sain TEKistä yt-tiedotteen.

Otin yhteyttä TEKin henkilöstöön.

Yt-tilanteeseen liittyen (prosenttia yt-neuvottelujen piiriin kuuluneista)

TEK auttaa yt-tilanteessaYt-neuvottelujen piiriin kuuluneista oli ir-tisanottu 7 prosenttia ja lomautettu mää-räajaksi tai toistaiseksi joka kymmenes. 5 prosenttia oli irtisanoutunut itse ja ottanut niin sanotun irtisanomispaketin. 9 pro-sentilla työsuhteen ehdot (esimerkiksi teh-tävät, palkkaus tai muut työehdot) olivat muuttuneet.

57 prosentilla yt-neuvottelujen piirin kuuluneista työsuhde jatkui neuvottelujen jälkeen ennallaan.

Irtisanomiset kohdistuivat suhteelli-sesti eniten kokeneisiin työntekijöihin, 55–64-vuotiaisiin. 45–54-vuotiaat olivat puolestaan ottaneet suhteellisesti useim-min irtisanomispaketin.

TEK auttaa jäseniään yt-tilanteessa. Noin neljännes yt-neuvottelujen piiriin kuuluneista oli ollut yhteydessä työpaik-kansa luottamusmieheen tai käyttänyt hyödykseen TEKin kotisivujen yt-neuvotte-lujen tietopakettia.

Kattava tietopaketti yt-tilanteeseenTEKin kotisivuille on koottu kattava tietopaketti jäse-nelle yt-tilanteessa tarjotta-vista palveluista.

Löydät paketista tietoa, mitä missäkin vaiheessa kannattaa tehdä.

Lue lisää: www.tek.fi/yt

57työsuhde jatkui ennallaan.

Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toi-mihenkilöt YTN:n liittojen järjestämään yt-infoon oli osallistunut joka viides.

Yt-neuvotteluista kysyttiin osana TEKin työmarkkinatutkimusta. Siihen vastasi noin 9 500 TEKin jäsentä loka-marras-kuussa 2016. ×

%:lla

23

TEK 2/2017

Yritysyhdistys voi olla muutakin kuin sääntö-määräinen vuosikokous. Yritysyhdistys Fukava meni teatteriin.

Yri tysyhdistys

jorma Tapola häärää Teatteri Kultsas-sa valojen kimpussa ja miettii, vetääkö Susi sisällä -näytelmä saliin yhtä pal-

jon fukavalaisia kuin Fingerpori. – Susi sisällä on kevyestä tulkinnasta huoli-

matta aika vakava…Teatteriharrastaja, it-arkkitehti Tapola joh-

taa työpaikallaan Fujitsussa ylempien toimi-henkilöiden yritysyhdistystä Fukavaa. Viime syksynä mies sai kuningasajatuksen: kutsunpa yritysyhdistysläiset koolle teatterin voimalla. Ensin kokoustetaan asiat, sitten katsotaan näytelmä, Fingerpori, ja sen jälkeen jutellaan.

Konsepti toimi!– Paikalle tuli kaksi kertaa tavallista enem-

män väkeä. Helsingin Pitäjänmäessä pääkonttoriaan

pitävään Suomen Fujitsuun perustettiin neljä vuotta sitten ylempien toimihenkilöiden yri-tysyhdistys Fukava. Se on yksi YTN:n 120 yri-tysyhdistyksestä. Fujitsusta ja Akavasta muo-toutuneen nimen ideoi Tapola – ja perustava kokous hyväksyi.

Ajatus ylempien toimihenkilöiden yritys-yhdistyksen perustamisesta virisi, kun YTN tuli sopimusosapuoleksi tietotekniikan palve-lualan (Tipal) työehtosopimukseen. Tipalin tes koskee kaikkia Fujitsun työntekijöitä, henki-löstöryhmiä ei erotella. Fujitsulla on Suomessa kolmisenkymmentä toimipistettä ja noin 2 600 työntekijää. Tapola arvioi, että noin puolet henkilöstöstä luokiteltaisiin ylemmiksi toimi-henkilöiksi.

Fukavan puheen johtaja Jorma Tapola sai yritys­yhdistyksen kokoukseen aiempaa enemmän väkeä, kun puheiden päätteeksi luvassa oli teatteri­näytös.

Teksti Kirsti Levander Kuva Markus Sommers

TEK 2/2017

24

TYÖELÄMÄ

Yri tysyhdistys vie vaikka teatteriin

Näin YTN-yritys-yhdistys toimiiYTN:n Vuoden yritysyhdistyksiksi valittujen toimintaa on kuvailtu muun muassa näin:

× Kuumimmassakaan vai­heessa yritysyhdistys ei ole menettänyt keskustelu­yhteyttä työnantajaan, jonka kanssa yhteistyö on muuten­kin sujunut sangen hyvin.

× Yritysyhdistys on hoitanut hienosti paikallista edun­valvontaa ja ollut luottamus­miehen tukena.

× Yritysyhdistys on järjes­tänyt erilaisia tilaisuuksia jäsenilleen, mutta hoitanut erinomaisesti myös yt­ neuvotteluja.

Lähde. www.ytn.fi > Työpaikka-toiminta > Yritysyhdistykset

25

TEK 2/2017

Mitä nyt?Tapola on todennut, että ylempien toimihenkilöiden kiin-nostus yritysyhdistystä kohtaan kasvaa, kun tilanne on työpaikalla niin sanotusti päällä.

– Jos jotain työsuhteisiin vaikuttavaa tapahtuu, yritys-yhdistyksen jäsenmäärä saattaa tuplaantua.

Myös ahkera tiedottaminen lisää kiinnostusta – nälkä kasvaa syödessä, joten puheenjohtaja laittaa infoa mene-mään tiuhaan.

Tapolan mielestä yritysyhdistys on ylemmille toimihen-kilöille hyödyllinen monellakin tavalla.

– Yritysyhdistys muodostaa yhden asteen jäsenistön, luottamusmiesten ja yritysjohdon välillä. Jos luottamus-miestä ei ole, yritysyhdistys voi olla toimielimenä työnteki-jöiden ja työnantajan välillä, mutta myös moottorina luot-tamusmiehen saamiseksi, Tapola määrittelee yhdistyksen roolia.

– Kun luottamusmiesasia on hanskassa, yritysyhdistys jää aktivoivaksi elimeksi. Se toimii kontaktipintana ja edis-tää verkostoitumista. Luottamusmiehelle yritysyhdistys on myös luontainen tukiryhmä.

Melkein kutsumustehtävä Tapola on vahvasti mukana edunvalvontatehtävissä, sillä hän on Fujitsussa myös luottamusmies.

– Lupauduin ensin vain varaluottamusmieheksi, mutta tässä sitä ollaan.

Tapola tuntee päätyvänsä luottamustehtäviin jotenkin luonnostaan.

Niin kävi jopa Saksassa. Tapola työskenteli yhdeksän vuotta Euroopan molekyylibiologian laboratoriossa ja toimi sielläkin luottona EMBL:n henkilöstön ja hallinnon välisessä yhteistyöelimessä.

– Paikallinen sopiminen on viety tämänkaltaisissa kan-sainvälisissä organisaatioissa äärimmilleen; sairausva-kuutuksesta eläkkeeseen, kaikki sovitaan paikallisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, seuraava aste on ILOn Admi-nistrative Tribunal.

Harrastuskin seurasi maailmalle. Tapola pani EMBL:ssä pystyyn teatterikerhon ja ohjasi sinne kolme näytelmää.

Kun maksimipalvelusaika laboratoriossa tuli täyteen, Tapola hakeutui ensin Fujitsulle Helsinkiin, sitten Turkuun ja taas takaisin pääkaupunkiin.

Valoja ja varjojaTurussa virisi harrastelijanäyttelijä Tapolan kiinnostus teat-terivalaistukseen. Sikäläisessä harrastajateatterissa oli valo-pöytä ja -ohjelmistot, mutta kukaan ei osannut niitä käyttää.

Tapola otti laitteiston haltuunsa – ja innostui.– Halusin oppia lisää, joten luin alan teoriaa. Shelleyn

A Practical Guide to Stage Lighting oli valaiseva.Kun Tapola saa castingissa kiinnityksen valaistussuun-

nittelijaksi, hän lukee näytelmätekstin, käy kuuntelemassa lukuharjoituksia, aistii tunnelmaa – ja luo näytelmän valot ja varjot.

Hänen valaistuksena ovat keränneet teatteripiireissä myös kiitosta: Tapola on tosi hyvä! teatterituottaja kuiskaa toimittajalle lämpiössä.

Näyttämö-taide on kiinnostanut Jorma Tapolaa aina. Nyt into kohdistuu valaistus-suunnitte-luun.

TEK 2/2017

26

TYÖELÄMÄ

Keltanokasta asiantuntijaksi Kymmenisen vuotta Fujitsussa it-projekteissa työskennel-lyt Tapola käyttää tällä hetkellä työajastaan luottamus-miestehtäviin lähes kolmanneksen. Yritysyhdistyksen vaa-timat tehtävät hoituvat iltaisin ja viikonloppuisin.

Ajan lisäksi luottamustoimet vaativat paksua nahkaa.– Neuvotteleminen on raakaa työtä, eivätkä tulokset

aina miellytä kaikkia. Siihen on totuttava, Tapola toteaa. Luottamusmiehiä Suomen Fujitsulla on seitsemän,

edustettavat ovat kaikista henkilöstöryhmistä, koska tes on yhteinen.

Henkilöstöedustajan taitojaan Tapola on hionut lukui-silla YTN:n luottamusmieskursseilla.

– Nyt sen tietää, mikä keltanokka sitä oli ensimmäisissä yt-neuvotteluissa. Neuvottelutaitojen lisäksi olen oppinut tulkitsemaan yritystoiminnan tilastodataa ja tunnuslukuja entistä paremmin.

Raskaimpia tilanteita Tapolalle ovat olleet irtisanomi-siin johtaneet yt-neuvottelut.

– Välillä on ottanut koville, kun tietää asioita, joista ei vaitiolovelvollisuutensa takia voi kuitenkaan puhua.

– Hyvää on kuitenkin se, että Suomen Fujitsulla ay-toi-mintaa ja Fukavaa on opittu arvostamaan.

Tapolan mielestä työehtosopimukset ovatkin myös työnantajan etu.

– Korostan aina sitä, että henkilöstön hyvinvointi näkyy yrityksen menestyksenä. Kun väki voi hyvin, firmallakin menee hyvin. ×

– Henkilöstön hyvinvointi näkyy yri-tyksen me-nestyksenä, Jorma Tapola sanoo.

TEKILLÄ ON YLIOPISTO-YHDISTYKSET Aalto-yli-opistossa, Tampereen tek-nillisessä yliopistossa, Turun yliopistossa, Åbo Akademissa, Oulun yliopistossa ja Vaasan yliopistossa. Lisäksi tekkiläis-ten edustajana yliopistosekto-rilla toimii Laboratorioinsinöö-rien valtakunnallinen yhdistys.

Yliopistoyhdistykset ajavat yliopistoissa työskentelevien tekkiläisten etua paikallisissa neuvotteluissa ja palkkaus-asioissa. Ne ovat myös tek-kiläisen luottamusmiehen tukena. Yliopistoissa työsken-telee noin 3 000 tekkiläistä, joista Aallossa noin tuhat.

Yliopistoyhdistykset ko-koontuvat vuosittain muun muassa yhteiseen seminaariin. Tämänvuotinen seminaari on maalis-huhtikuun vaihteessa Turussa. Aiheina ovat muun muassa muutos ja muutok-sen johtaminen, yhteistoiminta ja yliopistojen ja yritysten yh-teistyö. Lisäksi tutustuminen Meyerin telakkaan.

Katso lisää yoy.tek.fi

Myös yli ­opistoissa,

kunnissa ja valtiolla on

paikallis­toimintaa

tekkiläisten tukena

ENSIN KOKOUSTETA AN ASIAT, SIT TEN

K ATSOTA AN NÄY TELMÄ JA SEN JÄLKEEN JUTELL A AN.

KUNTA-TEKILLÄ ON PAIKALLIS OSASTOT Helsingissä, Lahdessa, Van-taalla, Oulussa, Lappeenran-nassa, Pohjois-Savossa ja Tampereen seudulla.

Paikallisosastot järjestä-vät tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa käsitellään ajankohtaisia työmarkkina-asioita ja edun-valvontakysymyksiä. Tilaisuuk-sissa on useimmiten paikalla asiantuntija TEKistä. Ohjelman lomassa on mahdollisuus keskusteluihin ja verkostoitu-miseen. Paikallisosastot toivot-tavat kaikki kuntasektorilla toi-mivat tekkiläiset tervetulleiksi paikallisosastotoimintaan.

Katso lisää kunta.tek.fi

VALTIOSEKTORILLA TEKKILÄISIÄ YHDIS-TYKSIÄ ovat ainakin Patentti-hallinnon diplomi- insinöörit ry, Puolustusvoiminen Diplomi- insinöörit PVDI ry, Säteilyturva-keskuksen Insinöörikunta ry, Työsuojelu hallinnon diplomi- insinöörit ry, Tekes TEK ry, Tie hallinnon Akateemiset ry sekä VTDI – Valtion tutkimus-alojen diplomi-insinöörit ry ja Ympäristö ministeriön Tekniikan Akateemiset YTEK ry.

Toiminta on samankaltaista kuin kuntasektorilla.

www.tek.fi/valtiosektori

27

TEK 2/2017

Tökkiikö kehitys- keskustelu? Pitäisikö muinais-jäänteestä päästä jo eroon? Ehkä ei sittenkään. Oikein käytettynä kehitys keskustelu on hyvä työväline.

t utkimusten mukaan kehityskeskus­teluihin ei olla järin tyytyväisiä. Niitä ei pidetä erityisen toimivina eikä hyö­

dyllisinä. Psykologi ja organisaatiokonsult­ti Anna Tienhaara Työterveyslaitokselta tietää tämän, mutta pitää yksilöllisiä kehi­tyskeskusteluja silti arvossa.

– Yksilöllinen kehityskeskustelu tarjoaa tilaisuuden avoimeen, luottamukselliseen ja tasa­arvoiseen dialogiin esimiehen ja alaisen välillä. Esimies on myös vastuussa alaistensa työhyvinvoinnista, joten keskus­telut on hyvä käydä jo tästä syystä.

– Jos keskustelussa tulee esiin esimer­kiksi liiallinen työkuormitus, esimiehellä on velvollisuus ryhtyä tiedon saatuaan toi­menpiteisiin, Tienhaara muistuttaa.

Palkkakeskustelu erikseenTurhauttavissa kehityskeskusteluissa on­gelma piilee yleensä siinä, ettei niitä val­mistella eikä niihin valmistauduta riittävästi.

– Oleellista on jo se, että lomake, jota keskustelun tukena mahdollisesti käyte­tään, tehdään työpaikalla osallistavassa prosessissa. Lisäksi lomake on muistettava päivittää.

Tienhaara neuvoo käymään lomakkeen läpi etukäteen, palauttamaan mieliin edellisen keskustelun teemat sekä miet­timään, mitkä työhön, koulutukseen tai urakehitykseen ja elämäntilanteeseen liit­tyvät asiat haluaa ottaa esimiehen kanssa esiin.

Ihanteellisessa tilanteessa myös pomo saa ja ottaa vastaan palautetta.

Palkasta Tienhaara ei kehityskeskuste­lussa puhuisi.

– On toivottavaa, että palkkakeskustelu voidaan käydä erikseen. Jos palkkaus on esillä kehityskeskustelussa, se vie helposti liikaa huomiota.

Tienhaaran mielestä yksi kehityskeskus­telu vuodessa ei riitä.

Teksti Kirsti Levander Kuva iStock

Kehityskeskustelu on toimiva

työkalu

TEK 2/2017

28

TYÖELÄMÄ

!Ryhmäkehityskeskustelu toimii Mäki­

niemen mukaan hyvin muun muassa ta­voitteita asetettaessa, erityisesti silloin, kun tavoite on ryhmätasoinen.

– Työtoverit voivat myös auttaa huo­maamaan sellaisia omia vahvuuksia, joita ei ole itse huomannutkaan. Ryhmäkeskus­telussa voi jopa syntyä ajatus työtehtävien vaihtamisesta. Ehkä oma tylsä tai kuormit­tava työtehtävä onkin sellainen, joka in­nostaa työkaveria, Mäkiniemi sanoo.

Arjen dialogi kantaa pitkälleTienhaara muistuttaa vielä, ettei kaikkea sanomista pidä pantata kehityskeskustelua odottamaan.

– Hyvässä ilmapiirissä dialogi alaisen ja esimiehen välillä hoituu arjen vuorovaiku­tuksessa. Parasta on, jos kehityskeskuste­lussa ei tule yllätyksiä! ×

Valituksesta voi ottaa opiksiKehityskeskustelujen vuorovaiku­tusta tutkiva professori Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopis­tosta määrittelee kehityskeskus­teluissa esiin tulevan valittamisen ongelmapuheeksi, joka negatii­visesta latauksestaan huolimatta antaa esimiehelle hyödyllistä tietoa.

Pomo saa valittajilta tietää, mikä organisaatiossa tai työn organisoinnissa ei toimi. Mikä työyhteisön toimintatavoissa tai väleissä mättää.

Tärkeintä Ruusuvuoren mu­kaan on tunnustaa alaisen puhe oikeutetuksi ja ongelma relevan­tiksi.

Hän kehottaa esimiestä myös kuuntelemaan tarkkaan, mitä alainen ajaa takaa.

– On tunnistettava, haluaako alainen purkaa tunteitaan vai ha­keeko hän ratkaisua ongelmiin.

Jos tilanne vaatii ratkaisua, esimiehen on syytä ottaa ongelma hoitaakseen tai ehdottaa alaiselle toimintatapaa, jolla asia ehkä hoi­tuu. Mikäli halutaan vain tunnistaa ongelma, pelkkä empatiakin voi riittää.

– Kohtuullinen tavoite on, että käydään varsinainen kehityskeskustelu kerran vuo­dessa ja seurantapalaveri sen jälkeen jos­sain sopivassa kohdassa.

Molemmille keskusteluille on syytä va­rata myös riittävästi aikaa ja rauhaisa tila.

– Kehityskeskusteluja ei pitäisi käydä pomon huoneessa, vaan puolueettomalla maaperällä, vaikkapa neuvotteluhuo­neessa. Mikään ei myöskään estä lähte­mästä ulos kävelylle tai rauhalliseen kah­vilaan.

Huomio ryhmädynamiikkaanTienhaaran mielestä kahdenkeskistä kehi­tyskeskustelua ei voi korvata ryhmäkehi­ tyskeskustelulla.

– Kun puhutaan omasta jaksamisesta, motivaatiosta, urasuunnitelmista, työhy­vinvoinnista ja työn sujumisesta, kyse on henkilökohtaisista asioista, joita monikaan ei halua jakaa muiden kesken.

Hän pitääkin ryhmäkehityskeskuste­lua pikemminkin työnohjauksena. Ryh­mässä voidaan hyvin puhua työnjaosta, yhteisistä tavoitteista ja yhteistyön suju­misesta sekä esimiestyön kokemisesta ja tuesta.

– Ryhmädialogissa on tärkeää, että kaikki tulevat kuulluiksi, muistuttaa puo­lestaan sosiaalipsykologi Jaana-Piia Mäki-niemi Tampereen yliopiston työhyvinvoin­nin tutkimusryhmästä.

– Ryhmäkehityskeskusteluissa pitää päästä ryhmän vakiintuneiden roolien ylä­puolelle. Kaikilla tulee olla sama mahdolli­suus osallistua keskusteluun.

Mäkiniemi suositteleekin hyödyntä­mään ryhmäkeskusteluissa voimavarakes­keisiä fasilitointimenetelmiä.

– Ne auttavat suuntamaan ajatuksia sii­hen, mikä on hyvin. Hyvät asiathan unoh­tuvat helposti, kun taas toimimattomat asiat valtaavat mielen helposti. Ja fasili­toinnin avulla saadaan myös hiljaisimpien äänet kuuluviin.

Anna Tienhaarapsykologi, organisaatiokonsulttiTyöterveyslaitos

Jaana-Piia MäkiniemisosiaalipsykologiTampereen yliopiston työhyvin­voinnin tutkimusryhmä

29

TEK 2/2017

Kuva: Juho Salm

inen

KUUNTELE ITSE ÄSI,

TÄSSÄ JA NY T.

TkT, KTM Anne Kallio

Kirjoittaja on Susinno oy:n toimitusjohtaja.

90 sekunnin sääntö

työelämäänKOHTAATKO TYÖELÄMÄSSÄ ”NIITÄ raivostuttavia tyyppejä”? Oletko huoman-nut, mitä sinussa tapahtuu näissä kohtaa-misissa? Kohtaamisista tulee inhottava olo, hengitys jää pinnalliseksi ja syke kohoaa. Miten samat tyypit saavatkin aikaiseksi aina samat reaktiot?

Aivotutkija Jill Bolte Taylor sanoo kir-jassaan My stroke of insight, että kestää noin 90 sekuntia, kun tunnereaktio syntyy, me-nee läpi kehon ja lopulta poistuu kehosta. Ke miallinen reaktio on siis ohi hetkessä. Mikäli ruokimme sitä, eli annamme sille varauksetonta huomiota, tunne jää mie-leen (ja kehoon) pyörimään – ja huomatta-vasti pidemmäksi aikaa.

Teemme koko ajan tiedostamattomia valintoja siitä, kuinka reagoimme eri tilan-teissa. Tiedostamalla ja opettelemalla tun-nistamaan ”valintatapojamme” voimme alkaa hallita paremmin itseämme. Emme voi kieltää tunteita tulemasta, mutta voimme tietoisesti päättää, kuinka niihin reagoimme.

Läsnäolotutkija Virpi Koskela puhui TEKin uraillassa marraskuussa 2016 tie-toisesta läsnäolosta työelämässä otsikolla Mene itseesi ja pysy siellä. Omaa toimin-taamme tarkkailemalla pystymme vaikut-tamaan merkittävästi työympäristöömme. Tunteet ovat mielellis-kehollisia opittuja ko-kemuksia. Jos jää vellomaan negatiiviseen tunteeseen, se voimistuu.

Tietoisessa läsnäolossa mieli ei askar-tele mitään muuta kuin pyrkii olemaan kulloisessakin nyt-hetkessä. Hyviä kei-noja ovat havainnointi ja hengitys, sekä oman hengityksen havainnointi. Nyky-ajan työelämässä tarvitaan tällaista läsnä-oloa. Tarvitaan keskittymistä siihen, mitä tekee, eikä siihen, mitä muut tekevät. On helppo osoittaa toista ja moittia, mutta rat-kaisevinta on, mitä itse tekee juuri nyt.

Olen ottanut käyttööni seuraavan lä-hestymistavan: Kun huomaan, että joku är-syttää, tai jonkun kanssa on hankala tehdä töitä, pysähdyn. Pyrin näkemään toisen po-sitiivisessa valossa, ja ajattelen tietoisesti, että olemme nyt kognitiivisesti etäällä toi-sistamme. Havainnoin itseäni. Yritän olla arvottamatta ajatuksiani. Mietin, miksi ajat-telen noin. On kiinnostavaa asettua itseni ul-kopuolelle.

Käytän myös aikaa tutustuakseni toiseen ihmiseen. Kohtaan hänet kokonaisuutena, en arvostele ja yritän ymmärtää hänen ta-paansa tehdä asioita. Vähä vähältä huo-maan, että yhä harvemmin minulle tulee se tunne, että toinen olisi hankala. Mene itseesi ja pysy siellä -menetelmä toimii.

Läsnäolo ja toisen kohtaaminen vaati-vat energiaa. Jos on väsynyt, siihen ei pysty. Sen takia tärkein työelämän tavoite on pi-tää huolta omasta jaksamisestaan. Sano ei ja ota breikki, jos tarvitset – kuuntele it-seäsi. Ihan vaikka heti, tässä ja nyt. ×

TEK 2/2017

30

NÄKÖKULMA

valtuusto on TEKin ylin päättävä elin, joka valitaan jäsenäänestyksel-lä joka kolmas vuosi.

Valtuusto kokoontuu yleensä kaksi ker-taa vuodessa. Valtuutetut linjaavat, miten tekkiläisten etuja ajetaan, minkälaisia jä-senpalveluja heille tarjotaan ja miten am-mattikunta vaikuttaa ympäröivään yhteis-kuntaan.

TEKin valtuusto valitsee hallituksen ja päättää taloudesta, esimerkiksi jäsenmak-susta. Valtuustotyö tarjoaa näköalapaikan työmarkkinoihin sekä laajan jäsenten ver-koston.

TEKin valtuustoon valitaan 66 valtuu-tettua Tekniikan Akateemiset ry:n vaalipii-ristä sekä 4 valtuutettua Tekniska Förenin-gen i Finlandin (TFiF) vaalipiiristä.

Tekniikan Akateemiset ry:n vaalipiiriTekniikan Akateemiset ry:n vaalipiirin 66 edustajaa valitaan neljältä maantieteelli-seltä vaalialueelta, joiden paikkaluku mää-räytyy jäsenmäärien suhteessa.

Äänioikeutettuja ovat kaikki Teknii-kan Akateemiset ry:n 1.1.2017 mennessä hyväksytyt vuosijäsenet ja kunniajäsenet. Vaalialue määräytyy sen mukaan, missä jä-

sen on asunut 1.1.2017. Ulkomailla asuvilla on oikeus äänestää valitsemansa vaalialu-een ehdokasta.

Äänestäminen Voit äänestää joko sähköisesti tai postitse.

Vaalimateriaali on postitettu viikolla 11 kaikille äänioikeutetuille jäsenille, jotka eivät ole erikseen ilmoittautuneet sähköi-sesti äänestäviksi. Myös vaalimateriaalin postitse saaneet voivat äänestää sähköi-sesti.

Mikäli jäsen äänestää molemmilla ta-voilla, vain sähköisesti annettu ääni hyväk-sytään.

Erityisesti ulkomailla asuville suositte-lemme sähköistä äänestämistä, jotta ääni tulee varmasti perille ajoissa.

TEKin vaalisivuilla on vaalikone, jota voit käyttää apuna oman ehdokkaasi valit-semisessa.

Myös sähköisesti äänestäminen tulee aloittaa vaalisivulta vaalit.tek.fi, josta on linkki äänestyssivulle.

Äänestäjäksi tunnistaudutaan joko TEKin jäsentunnuksilla tai postitse lähe-tettyyn äänestyslippuun tulostetulla henki-lökohtaisella PIN-koodillasi. ×

Jäsenäänestys Tekniikan Akatee-misten Liitto TEK ry:n valtuuston valitsemiseksi toimikaudeksi 2017–2020 järjeste-tään 21.3.–3.4.2017.

Teksti Helena AnderssonGrafiikka Jenni Kiviniemi

VaalialueetEteläinen vaalialue: UusimaaLäntinen vaalialue: Ahvenanmaa, Etelä-Pohjan-maa, Kanta-Häme, Keski- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Päijät- Häme, Satakunta ja Varsinais-SuomiItäinen vaalialue: Etelä -Karjala, Etelä-Savo, Kymen laakso, Pohjois- Karjala ja Pohjois-SavoPohjoinen vaalialue: Kainuu, Lappi ja Pohjois- Pohjanmaa

Tekniska Föreningen i Finland TFiFs valkrets

TEKs fullmäktige består av 70 personer, av vilka 66 väljs från Teknikens Akademiker rf:s valkrets och 4 från TFiFs valkrets.

Röstberättigade är alla TFiFs TEK-med-lemmar som senast den 1.1.2017 har anta-gits som medlemmar. Medlemmar i TFiF/TEK-valkrets får endast rösta på kandida-ter uppställda inom denna valkrets.

RöstningDu kan rösta antingen elektroniskt eller per post. Om medlemmen röstar på båda sätten, kommer endast den elektroniska

rösten att godkännas.Till de medlemmar, som bor utomlands,

rekommenderar vi att rösta elektroniskt för få rösten fram i tid.

På TEKs valsidor finns också en valmas-kin, som hjälper dig att välja en kandidat. Påbörja också den elektroniska röstningen på nätet på val.tek.fi, där det finns en länk till röstningssidan.

Du loggar in på sidan antingen med TEKs medlems-ID eller med den person-liga PIN-koden som du får med röstsedeln via post. ×

31

TEK 2/2017

TEK-VAALIT 2017

Millaisen TEKin sinä haluat?

(Vaaliteema jatkuu seuraavalla aukeamalla. )

Tutustu TEKin valtuusto vaalissa Tekniikan Akateemiset ry:n vaalipiirissä ehdokkaita asetta-neiden vaaliliittojen ja niiden muodos-tamien vaaliren-kaiden ohjelmien tiivistelmiin. Tutustu ehdokkaisiin ja lue ohjelmat kokonai-suudessaan verkko-sivuilla vaalit.tek.fi

Tulevaisuuden TEKijät1. TEKistä houkutteleva ja pal­

veleva, myös nuorille. Enää n. 50 % nuorista jatkaa TEKin jäseninä. TEKin pitää palvella nuoria paremmin tai voimme jättää hyvästit ammattiliitolle.

2. TEK yhdistämään tekniikan osaajat. TEKin on luotava paremmat edellytykset verkostoitumiselle, mento­roinnille ja osaamisen kehit­tämiselle.

3. Työelämän kehittämiselle selkeät linjat. Seuraavalla valtuusto­kaudella TEKin on otettava kantaa yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten perus­tuloon, yhdenvertaisuuteen ja vanhemmuuden kustan­nuksiin.

vaalit.tek.fi/tekin_nuoret

TUTUSTU EHDOKK AISIIN

JA K ÄY TÄ VA ALIKONET TA –

Ä ÄNESTÄ VIIMEISTÄ ÄN

3.4.2017!VA ALIT.TEK.FI

Nuori Yhtenäinen TEK ja Teekkari henki -vaalirengasNuori Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki on valtuuston suurin puoluepoliittisesti sitoutumaton vaalirengas. Meitä yhdistää ennakkoluuloton asenne kehittää TEKiä jäsenistöä aina vain paremmin palvelevaksi ammattijärjestöksi. Tätä teemme unohtamatta iloa ja pilkettä silmäkulmassa.

Nuori Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki sisältää rakentavassa suhteessa sekä kokeneita että nuoria TEK­vaikuttajia.

vaalit.tek.fi/nuori_yhtenainen_tek

Yhtenäinen TEK ja Teekkari henkiToiminnan kehittäjäAvullamme TEK vahvistaa entisestään mm. yhteis­kunnallista vaikuttamista, teknologiayrittäjyyden tuke­mista ja koulutuspoliittisia linjauksia. Yhtenäisyyden TEK tarjoaa jäsenilleen työuraan ja elämänvaiheisiin mukau­tuvaa tukea ja palveluja sekä ammatillisen verkoston, jossa jäsen pystyy vaikutta­maan ja saamaan lisäarvoa itselleen ja työlleen.

Toimimme läpinäkyvästi, ketterästi ja rohkeasti. Ryh­mämme jämerä tekemisen meininki, syvällinen ja loogi­nen ajattelu sekä teekkari­huumori sopivat TEKin toiminta periaatteiksi.

Facebook: www.facebook.com/YhtenainenTEKjaTeekkarihenkiTwitter: @tek_yhtvaalit.tek.fi/yhtenainen_tek

TFiFarna – valprogram 2017Svenska språket inom TEK

× Det svenska språket bör beaktas inom TEKs bevakningsområden och svenskspråkig teknisk utbild­ning främjas.

Företagsamhet lyfter Finland × Små och medelstora företag har

en viktig roll för sysselsättningen. Lagstiftningen för dessa bör vara mer flexibel.

Digitalisering - den tredje industriella revolutionen

× Genom digitaliseringen tangerar

den skapande processen och till­verkningen varandra. Begreppet industri bör omdefinieras till att omfatta de nya delar av samhället som berörs av digitaliseringen.

Förändring i hur vi arbetar × Förändringar i arbetsmarknads­

strukturer föder nya behov. Olika arbetsformer gör det viktigt att kunna göra kombinationer så att helheten beaktas ifråga om arbets­liv och privatliv.

val.tek.fi/tfifarna

TEK 2/2017

3232

TEK-VAALIT 2017 ■ Vaaliliittojen ohjelmat

KESKUSTELE SOMESSA

#TEKVAALIT

467 ehdokasta –

Nyt on aika vaikuttaa!

Uudistamme TEKiä × Lisäarvoa jokaiselle

jäsenelle × TEKille keskeinen asema

tekniikan alan solmupis-teenä

Yhteiskuntaa tulee kehittää siten, että elintasomme nousee

× Vientiin kohdistuvan yritys-toiminnan vahvistaminen

× Huipputasoinen teknillisen alan korkeakoulutus

Työnteon on tarjottava perusta hyvälle elämälle

× Työkulttuuriin reilu mei-ninki ja kannustavuutta

× Työnteon, oppimisen ja vapaa-ajan kokonaisuus muuttuu mosaiikkisem-maksi – tarvitaan uutta lainsäädäntöä ja sopimus-malleja

Kun Suomi menestyy, tekki-läiset menestyvät. Kun tek-kiläiset menestyvät, Suomi menestyy.

vaalit.tek.fi/kokoomus www.kokoomustek.net

Edun­valvonta­rengasEdunvalvonta ja jäsenpalveluiden kehit täminen ovat renkaan paino-pisteet. Ajamme jäsenten asiaa työpaikoilla, työehto sopimuksissa ja yhteiskunnassa.

Jäsenen asema vahvistuu × kunnon työtä kunnon palkalla × laatua elämään työajan hallin-

nalla × tukea muutostilanteissa × ammattitaito kehittyy

TEK uudistaa ja vaikuttaa × hyvä työelämä × koulutuksen laatu × tulevaisuuden tekniikka × kestävä elinympäristö

Edistämme elämisen laatua ja uutta työtä lisäävää osaamista, innovatiivisuutta, yrittäjyyttä, kan-sainvälisyyttä ja kilpailukykyä.

Renkaaseen kuuluvat: Kokoo-mus, Keskusta, Vihreät, Vasem-misto, iTyö ja SDP.

vaalit.tek.fi/edunvalvontarengas

× Yhdessä sopimi-seen perustuvat työmarkkinat

× Kanneoikeus ammatti-järjestöille

× Vähäosaisen puo-lella vahvemman valtaa vastaan

Laajat työmarkki-nasopimukset ovat kaikkien etu. Niillä voimme parantaa työsuhde- ja sopi-musturvaa, työoloja ja osaamista, tasata tuloeroja sekä tukea taloudellista kehi-tystä. Ensisijaista on työllisyys - niin

nuorien kuin pitkään työelämässä ollei-den.

TEKkiläisten menestymisen ja työmarkkina-arvon takaa teknisen ja luonnontieteellisen korkeakoulutuksen sekä jatko- ja täy-dennyskoulutuksen sisältö ja laatu.

Sosialidemo-kraattien tavoite on tasavertaiset mah-dollisuudet!

vaalit.tek.fi/sdp

Ihmisläheisen teknologian puolesta1. Mahdollistetaan perustu-

lolla opiskelun, työssä-käynnin ja yrittäjyyden joustava yhdistäminen.

2. Lisätään perheiden valinnan vapautta ja perhe-vapaiden joustavuutta.

3. Vaikutetaan koulutuksen ja tutkimuksen laadun ar-vostukseen ja rahoituksen riittävyyteen.

4. Tehdään tekniikan alasta entistä kiinnostavampi.

5. Työajan lyhentäminen tu-lee olla mahdollista työn tuottavuuden lisääntyessä.

6. Korvataan tehdyt ylityöt ja matkustaminen lepoajalla.

7. Lisätään työmotivaatiota ja työn tulosta etätyön kautta.

8. Luodaan uusia työpaikkoja ja hyvinvointia vihreän tek-nologian avulla.

9. Varmistetaan tekniikan alan tasa-arvoisuus.

Äänestä!vaalit.tek.fi/vihreat

× Tukea, joustoa, turvaa – työn-tekijän puolesta

× Aitoa ja reilua sopimista sane-lun sijaan

× Kanneoikeus ammatti-järjestöille

× Työn tekijä on ar-vokkain pääoma

× Vapaa-aika rauhoitettava työstä palautumi-selle

× Turvaa työelämän epätyypillisyyksiin harjoittelussa ja valmistumisen jälkeen

× Ei vain työn tekijän joustavuutta – myös työ joustaa uran aikana elä-mäntilanteiden muutoksissa

× Tukea, kun työ-kyky on katkolla

vaalit.tek.fi/vasemmisto

Meidän TEK on × vahva edunvalvoja × työelämän aktiivi-

nen uudistaja × koulutuksen ja

osaamisen tason kehittäjä

× perhe- ja työ-elämän yhteen-sovittaja

× parhaan tuen tuoja muutostilanteissa

Meidän TEK toimii × tarjoten tehok-

kaimmat välineet oman urapolkusi kehittämiseen

× luoden edellytyksiä elämisen laatuun panostamiseen

× avaten uusia uria koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyölle

× vaikuttaen yh-teiskunnallisen päätöksen teon kaikilla tasoilla

× julistaen tekniikan keskeistä roolia kestävän tulevai-suuden luomi-sessa

Toiminnassaan ja vaikuttavuudessaan viiden tähden TEK on juuri sinunkin kump-panisi!

vaalit.tek.fi/keskusta

iTyö on jäsenten äänen-nostattaja

× TEK on olemassa jäseniään varten, sillä te jäsenet olette TEK.

× iTyön tavoitteena on, että TEK palvelee jäseniään asiantuntevasti ja hyvällä asenteella.

iTyö on edunvalvonnan eturintamassa

× TEKin päätehtävä on ylempien toimihenkilöi-den työsuhteen ehtojen parantaminen niin julki-sella kuin yksityiselläkin sektorilla.

iTyöllä parempi tulevai-suus tekniikan ammatti-laisille

× Tekniikan osaamisella turvataan Suomen tule-vaisuus. TEKin tulee tukea myös uusia työn muotoja.

iTyö on puoluepoliittisesti riippumaton.

Ääni iTyölle on ääni aidon edunvalvonnan puolesta.

vaalit.tek.fi/ityo

33

TEK 2/2017

33

Robotit saapuvat palvelukoteihin ja terveydenhuollon kankeat sähköiset palvelut saavat kyytiä. Se on vain hyvä asia.

Tänään jumpan vetää

s ote-uudistus myllää parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon pal-velurakennetta. Myös luutuneet toi-

mintatavat kaipaisivat samanlaista suur-remonttia.

– Terveydenhuollossa suoritteet eivät ole suorassa suhteessa aikaansaatuihin terveysvaikutuksiin. Teknologiapuolella potilastieto- ja toiminnanohjausjärjestel-mät ovat keskeisiä. Pitäisi olla standar-doitu järjestelmä, jonka avulla mitataan, mitä terveyshyötyjä käytetyillä resursseilla saadaan aikaan, arvioi professori Paul Lill-rank Aalto-yliopistosta.

Sote-sektorin suuruudistus avaa ura-mahdollisuuksia myös tekniikan alan asiantuntijoille. Esimerkiksi Lappeenran-nan teknillinen yliopisto aloittaa ensi syk-synä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotan-non DI-ohjelman.

Yksi keskeinen ongelmavyyhti piilee lu-kuisissa terveydenhuollon sähköisissä jär-jestelmissä.

– Terveydenhuollon it:n yksi syöpä on siiloutuminen. Palveluntuottajat eivät pysty tuottamaan asiakkaille potilastieto-järjestelmänsä avulla terveyttä edistäviä palveluita, kiteyttää terveysalan sähköisiä palveluja tarjoavan Medixinen toimitus-johtaja, lääkäri Tapio Jokinen.

Tehokkaampaa vuorovaikutustaJokisen luotsaama Medixine on kursinut kokoon siiloutuneita erillisiä järjestelmiä ja kehittänyt kokonaisvaltaisen Medixine Suite -pilvipalveluohjelmiston. Täysin avoi-miin rajapintoihin perustuva alusta voi-daan integroida potilastietojärjestelmiin, ja sitä voidaan laajentaa useilla erilaisilla sähköisillä palvelumoduuleilla.

– Terveydenhuollon budjettien supis-tuessa pitää ottaa käyttöön uusia sähköisiä prosesseja, tehostaa viestintää sekä tehdä potilaista aktiivisempia toimijoita, Jokinen kiteyttää.

Lahden palvelu­kodeissa on testattu, mihin robotit soveltuvat vanhuspalveluis­sa. Ilona­robotti on vetänyt jump­pia, kertonut ta­rinoita, pelannut arvausleikkejä ja tanssinut.

Teksti Aku Karjalainen Kuva Satu Pekkarinen ja Aku Karjalainen

TEK 2/2017

34

TEKNIIKKA

KATSO VIDEO VERKOSTA

LEHTI.TEK.FI

Ilon Tapio Jokinentoimitusjohtaja, lääkäri, Medixine

Paul Lillrankprofessori, Aalto-yliopisto

Helinä Melkasprofessori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Robotti innostaa liikkumaanPieni punavalkoinen Ilonaksi nimetty Zo-ra-robotti marssii keskelle tuolien ympä-röimää rinkiä. Kun Ilona nostaa kätensä ylös, lahtelaisen palvelukodin asukkaat seuraavat perässä.

Tämä tutkimusasetelma on tuttu pro-fessori Helinä Melkakselle. Lappeenran-nan teknillisessä yliopistossa työskente-levä Melkas on mukana Robots and the Future of Welfare Services (ROSE) -hank-keessa, jossa tutkitaan, miten palvelurobo-tiikan avulla voidaan kehittää ja uudistaa hyvinvointipalveluita.

– Suhtautuminen robottiin oli tutki-muksen alussa mustavalkoista. Hoitohen-kilökunnasta osa ei halunnut olla missään tekemisissä robotin kanssa, kun taas toiset olivat innostuneita uudesta.

– Aluksi kielteisesti suhtautuneiden asenteet kuitenkin muuttuivat myönteisem-miksi kokemusten myötä, kun he havaitsi-vat, mitä iloa robotti toi, Melkas kertoo.

Medixine × Suomalainen terveyden

ja hyvinvoinnin sähköisiin ratkaisuihin erikoistunut yritys.

× Perustettu. vuonna 2000

× Henkilöstö. 16 henkilöä

× Liikevaihto. Vuonna 2016 noin miljoona euroa, tänä vuonna uskotaan kasvavan 1,5 miljoonaan euroon.

× Päätuote. Hoidon seu-rantaan ja yhteydenpitoon tarkoitettu Medixine Suite -pilvipalveluohjelmisto.

Käytännössä se on jo mahdollista Medi-xinen työkaluilla.

Piip piip. Liisa saa kännykkäänsä vies-tin omalta sairaanhoitajaltaan. Hoitaja on saanut etäseurantajärjestelmään auto-maattisesti tiedon, että astmaa sairastavan Liisan PEF eli ulospuhalluksen huippuvir-tauksen arvot ovat laskeneet liikaa nor-maalitasolta.

Liisan PEF-arvoa aletaan seurata viiden päivän ajan aamuin ja illoin. Hän puhaltaa kotonaan omaan spirometriinsä, josta ar-vot tallentuvat bluetoothin kautta pilvessä sijaitsevaan etäseurantapalveluun. Suu-remmasta lääkkeiden käytöstä taas tulee raportoida päivittäin mobiilikyselyllä.

Liisa ei kuitenkaan aloita lisälääkitystä. Hoitaja saa siitä tiedon järjestelmäänsä ja lähettää Liisalle viestin. Lopulta Liisa aloit-taa lisälääkityksen ottamisen.

– Näin Liisa välttyi tulemasta terveys-asemalle ollenkaan, Jokinen havainnollis-taa.

Kuva Satu Pekkarin

en

35

TEK 2/2017

Vanhuksilla taas oli lähtökohtaisesti myönteisempi asenne. Jumppatuokioiden vetämisen lisäksi robotti kertoi lyhyitä tarinoita ja pelasi erilaisia arvauspelejä.

– Jumppaamaan lähtivät myös sellaiset henkilöt, jotka eivät normaalisti jumppaa. Lisäksi robotti stimuloi vuo-rovaikutusta, siitä tuli luonteva puheenaihe hoitohenkilö-kunnan ja palvelukodin asukkaiden välillä, Melkas kertaa kokemuksia.

Onko varaa jättää robotti hankkimatta?Robotit ovat hiljalleen yleistyneet hoivapalveluissa. Zoran li-säksi silitettävä Paro-hyljerobotti on tuttu lehtien palstoilta.

Säästöpaineissa henkilöstömitoitukset on nipistetty minimiin, joten roboteissa nähdään hyvinvointipalveluissa paljon potentiaalia. Monitieteisessä Rose-hankkeessa tut-kitaan myös kuljetusrobottien ja etäyhteysrobottien hyö-dyntämistä. Jatkossa on tarkoitus tutkia kotiapurobotin käyttömahdollisuuksia.

– Keskustelua hankaloittaa se, että on valtavasti erilai-sia robotteja, ja jokaisella niistä on omat järkevät käyt-tökohteensa. Paro-hyljerobotin ja aivohalvauspotilaan kuntoutusta tukevan suuren kävelytysrobotin kohdalla puhutaan aivan eri asioista. Lisäksi osassa tekniikka on jo kypsää ja osassa ei, Melkas korostaa.

– Esimerkiksi Suomessa on käytössä muutamia

HOITAJA SA A ETÄSEURANTA-

JÄRJESTELMÄ ÄN AUTOMA AT TISESTI TIEDON: ASTMA A

SAIRASTAVAN LIISAN PEF-ARVOT OVAT L ASKENEET

NORMA ALITASOLTA.

Lääkärin vastaanotolla olohuoneessa. Medixinen Tapio Jokinen havainnol-listaa, miltä videovastaan-otto näyttää.

Kuva A

ku Karjalain

en

TEK 2/2017

36

TEKNIIKKA

Robotit ja hyvin-vointipalveluiden tulevaisuus

× Hankkeessa tutkitaan, kuinka palvelurobotiikan avulla luodaan tuotteita ja palveluita sekä uudiste-taan hyvinvointipalveluita.

× Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke sai vuosille 2015–2017 3,1 miljoonan euron rahoituksen.

× Monitieteisessä hank-keessa ovat mukana Aal-to-yliopisto, Lappeenran-nan teknillinen yliopisto, Laurea AMK, Tampereen teknillinen yliopisto, Tam-pereen yliopisto ja VTT.

kävelytys robotteja, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Kun-toutusprosessissa fysioterapeutti ja robotti tekevät yhteis-työtä. Robotiikka mahdollistaa sen, että jotakin liikettä toistetaan lukemattomia kertoja, mikä edistää toipumista, Melkas havainnollistaa.

Melkaksen mukaan robottien kuten muunkin tekniikan kohdalla on oleellista miettiä, mitä niiltä halutaan ja mitkä ovat asiakkaiden ja hoivahenkilökunnan tarpeet. Myös pe-rehdytykseen tulee kiinnittää tarpeeksi huomiota.

– On tärkeää kehittää teknologioita ja palveluita saman-aikaisesti.

Aivan ilmaista robottien hyödyntäminen ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Lahden kaupungin hankkiman Ilona- robotin hinta oli julkisuudessa olleiden tietojen mukaan 16 500 euroa. Hankintaan käytettiin teknologian hyödyntä-miseen suunnattuja testamenttivaroja.

– Voidaan myös kysyä, mitä maksaa, jos jotakin laitetta ei hankita. Kävelytysrobotti voi auttaa vuodepotilaaksi tuo-mitun takaisin jaloilleen, mikä säästää huomattavasti yh-teiskunnan resursseja, inhimillisestä näkökulmasta puhu-mattakaan, Melkas huomauttaa.

Ennaltaehkäisyllä kulut kuriinMyös Medixinen Tapio Jokinen korostaa järkevää yhteis-kunnan resurssien käyttämistä.

– Nyt aika pieni joukko väestöstä vie valtaosan huo-miosta terveydenhuollossa ja aiheuttaa samalla suurim-mat kulut. Jos olisimme fiksuja, kiinnittäisimme enemmän huomiota myös kroonisten tautien ennaltaehkäisyyn.

Jokinen ottaa esimerkiksi heidän järjestelmänsä toteutta-man opiskelijoiden terveyskyselyn. Sähköinen kysely lähete-tään kaikille opiskelijoille, ja vastaukset analysoidaan auto-maattisesti. Hoitohenkilökunta saa ilmoituksen toimenpiteitä vaativista vastauksista ja lähettää vastaajille henkilökoh-taisen viestin ja tarvittaessa kutsun terveystarkastukseen.

– Aiemmin suurin osa ajasta tarkastettiin terveitä ihmi-siä. Nyt saadaan paremmin kontakti niihin, jotka mahdolli-sesti tarvitsevat enemmän palveluita.

– Lisäksi asiakkaiden omaa aktiivista terveyden edis-tämistä tuetaan erilaisilla sähköisillä valmennusohjel-milla, jotka voidaan kohdentaa kyselyjen, etämittausten tai muun hoitoprosessin perusteella.

Eikä vastaanotolle aina tarvitse mennä terveysasemalle, vaan vaihtoehtona on myös turvallinen videovastaanotto.

– Tärkeintä on löytää kohderyhmälle parhaiten sopiva palvelumuoto. Jo pelkästään teksti- ja puheviestillä saa-daan paljon aikaan, Jokinen huomauttaa. ×Onko teknologian merkitys unohdettu sote-uudistuksessa? Vievätkö robotit hoitajien työt tulevaisuudessa? Katso Helinä Melkaksen video-haastattelu: lehti.tek.fi/sote

K ÄVELY T YS­ROBOT TI VOI

AUT TA A VUODE­

POTIL A AKSI TUOMITUN TAK AISIN

JALOILLEEN.

Luottamuksel-linen terveys-tieto asettaa tietoturvalle erityisvaatimuk-set. Etämittaus-tulokset liikkuvat salattuina ja anonymisoituina, ja ne pystytään yhdistämään asiakkaaseen vain Medixinen järjestelmässä.

Kuva Satu Pekkarin

en

Kuva A

ku Karjalain

en

37

TEK 2/2017

– Täällä näkee, miten eri tavalla voidaan valmistella ja toteuttaa sinänsä samanlaisia voima­laitoshankkeita kuin Suomessa tehdään, Kuala Lumpurissa Pöyryn palveluk­sessa työskentelevä Juho Kujanpää kertoo.

Voimalaitoskonsepteja

Malesiassa

TÖISSÄ ULKOMAILLA

Juho Kujanpää työskentelee kolmatta vuotta helteisessä Kuala Lumpurissa. – Saan alaani toisenlaisen näkökulman, hän kehuu työnsä kansainvälistä ilmapiiriä.

juho Kujanpää työskentelee Pöyryllä voimalaitos- asiantuntijana.

– Isoin osa työtäni on kehittää voimalaitos- konsepteja ja valmistella voimalaitosten talousmalleihin teknisiä lähtötietoja ja kustannusarvioita, hän kertoo.

Asiakkaina on energiayhtiöitä, pankkeja, viranomaisia ja voimalaitostoimittajia.

Kipinä syttyi työmatkastaUlkomaille Kujanpää suuntautui aktiivisuutensa ja kokei-lunhalunsa ansiosta. Hän valmistui energiatekniikan dip-lomi-insinööriksi Lappeenrannasta 2007. Runsaat neljä vuotta hän työskenteli ÅF-Consult oy:ssä kehittäen kan-sainvälisiä voimalaitoshankkeita.

YLL ÄT TÄVINTÄ ON SE, KUINK A

PALJON ASIOIDEN HOITAMISEEN

KULUU AIK A A.

Teksti Minna Mansikkamäki Kuva Zi Neoh

39

TEK 2/2017

m alesia on aidosti moni-kulttuurinen

maa. Väestöstä puolet on al-kuperältään malaijeja, 22 pro-senttia kiinalaisia, ja lisäksi intialaiset muodostavat mer-kittävän vähemmistön. Maan valtauskonto on islam, mutta samalla kadulla saattaa olla

moskeijan lisäksi sekä hin-dujen että buddhalaisten temppeli.

– Yleisiä juhlapäiviä on paljon, kun otetaan huomioon kaikkien uskontokuntien pyhät. Vuoden kierrossa eri juhlapäivät tulevat tutuiksi. Joulun jälkeen tulee kiinalai-nen uusivuosi, sitten mus-

limien ramadan ja hindujen deepavali. Hallitsijoiden synty-mäpäivät ovat myös yleisiä juhlapäiviä, Juho Kujanpää kertoo.

Monikulttuurisuuden ansiosta myös ruoassa on valinnanvaraa. Malesian suur-kaupungeissa saakin nauttia todellisia gourmet-herkkuja. ×

Loputtomasti juhlapäiviä ja herkkuja

Vuonna 1998 valmistuneet 452 metriä korkeat pilven piirtäjät, Petronas Twin Towers, ovat Kuala Lumpurin tunnetuin maa-merkki.

– Siirryin Pöyrylle vuonna 2012. Ensimmäisen työ-matkani Kuala Lumpuriin tein samana vuonna. Siitä syntyi ajatus, että voisin hakeutua ulkomaille töihin muutamaksi vuodeksi.

Toukokuussa 2014 Kujanpää sai vuoden komennuksen Malesiaan. Sitä seurasi uusi, vuoden mittainen sopimus ja seuraavaksi hän allekirjoitti vielä kaksi vuotta lisää.

– Vuoden komennus on niin lyhyt, että melkein heti saa ruveta miettimään tulevaisuutta. Nyt tykkään, kun saa hengähtää eikä tarvitse miettiä seuraavaa siirtoa.

7 työntekijää, 4 eri kansallisuuttaPöyryn noin 6 000 työntekijästä Kaakkois-Aasiassa on noin 340. Keskuspaikka sijaitsee Bangkokissa, ja pienempiä yk-siköitä on Jakartassa, Manilassa ja Hanoissa.

Kuala Lumpurin toimipisteessä työntekijöitä on vain seitsemän: Kujanpää, yksi englantilainen, yksi hollantilai-nen ja neljä malesialaista.

Sopeutumista Malesiaan helpottivat aiemmat työmat-kat ja suomalaistaustainen yritys.

– Asiakkaat ja sidosryhmät ovat tietenkin paikallisia, ja siinä saattaa välillä esiintyä pienoisia kulttuurieroja. Ehkä yllättävintä työssä on se, kuinka paljon asioiden hoitami-seen kuluu aikaa.

Byrokratian pyörityksessäTyöluvan kanssa Kujanpäätä onnisti, sillä se tuli muutamassa kuukaudessa. Hän tuntee ekspatteja, joiden vuoden komennus on kerennyt kulua umpeen ennen työluvan saamista.

Byrokratian hitauteen törmää Malesiassa monessa asiassa.

– Töissä tarvitaan erilaisia paikallisia pätevyyksiä, joi-den hankkimiseen kuluu aikaa. Suoritin esimerkiksi juuri työturvallisuuskortin. Todistus piti saada saman tien, mutta nyt sitä on odotettu turhaan jo kaksi kuukautta, Ku-janpää huokaa.

Pedantille suomalaiselle Malesiassa on myös yksi to-della kummastuttava seikka: lait ja säännöt vaihtelevat yri-tysten ja agenttien mukaan. Kujanpää kertoo, kuinka esi-merkiksi verotus voidaan toimeenpanna eri yrityksissä eri periaatteella ja miten matkapäivien laskutavat poikkeavat suurestikin toisistaan.

LIIKENNE­RUUHKIEN

VÄLT TÄMISESTÄ ON TULLUT OMA

TAITEEN­L AJINSA.

TÖISSÄ ULKOMAILLA

TEK 2/2017

40

Uusia kokemuksia ja ystäviäUlkomailla työskentelyn on sanottu onnistuvan parhaiten silloin, kun työntekijän lisäksi myös perhe sopeutuu ja löy-tää paikkansa uudessa maassa.

Kujanpään vaimokin on diplomi-insinööri. Hän tekee etätöitä VTT:lle. Perheeseen kuuluvat myös 6-vuotias Joel ja 4-vuotias Isla, ja perheenlisäystä on tulossa maalis-kuussa.

Perhe on viihtynyt tropiikissa mainiosti, kun asiat ovat ensin loksahtaneet kohdalleen. Uusia kokemuksia ja ys-täviä on tullut roppakaupalla. Vapaa-aika kuluu mui-den ekspattien seurassa – ja löytyypä Kuala Lumpurista useamman kymmenen perheen suomalaisyhteisökin.

Aluksi Kujanpään perhe asui keskustassa tornitalossa lähellä Juhon työpaikkaa. Nyt kun sopimusta on piden-netty, perhe pakkasi tavaransa ja muutti rivitaloon laita-kaupungille. Sen myötä liikenneruuhkien välttämisestä on tullut oma taiteenlajinsa.

– Jos en pääse lähtemään töistä selvästi ennen kuutta, niin sitten melkeinpä kannattaa olla kaupungilla vielä muutama tunti, kuin lähteä istumaan autoon ruuhkassa.

Aasiassa talous kasvaaTyössään Kujanpää pitää kansainvälisyydestä ja siitä, että hommia tehdään eri maiden toimistojen työntekijöistä muodostuvalla tiimillä. Asiakkaita ja työkavereita on siis kaikkialla Kaakkois-Aasiassa.

– Täällä näkee, miten eri tavalla voidaan valmistella ja toteuttaa sinänsä samanlaisia voimalaitoshankkeita kuin Suomessa tehdään. Täällä saa omaan alaansa toisenlaisen näkökulman, ja sitä oppia arvostan kovasti.

Kuala Lumpur sijaitsee strategisesti loistavassa pai-kassa. Suuri osa koko maailman väestöstä on 4–5 tunnin lentomatkan päässä.

– Talouskasvu on Malesiassa nyt hitaampaa kuin on ennakoitu. Silti talous kasvaa monta prosenttia vuodessa, Kujanpää kertoo.

Malesia onkin Singaporen ohella Kaakkois-Aasian suu-rimpia menestyjiä.

Ulkomaille töihin lähteviä mietityttää usein, kannat-taako se myös taloudellisesti. Kujanpään mukaan palkalla elää hyvin, vaikka nyt osa-aikaisesti työskentelevän puoli-son tulot ovatkin pienemmät kuin Suomessa. Yllättäviäkin menoeriä toki tulee.

– Hyvissä taloyhtiöissä on uima-allas, ympärivuorokauti-nen vartiointi ja yhteisiä tiloja. Se tekee asumisesta kallista.

Myös lasten kansainvälisiin päiväkoteihin ja kouluihin kuluu ihan eri kokoluokan summia kuin Suomessa.

Vapaa-ajalla matkustellaanKujanpäät ovat nauttineet täysin rinnoin loistavista va-paa-ajan mahdollisuuksista. Perhe onkin matkustellut Ma-lesian lomasaarilla ja naapurimaissa.

– Lasten kanssa on kiva olla rannoilla, ja koko perhe pi-tää snorklauksesta.

Ystäviä ja sukulaisia Suomesta vierailee tasaiseen tah-tiin. Entä mitä Juho ja perhe ehdottomasti haluavat tuliai-siksi Suomesta?

– Ruisleipää, juustoa ja sinappia. ×

Oletko harkinnut lähteväsi töihin ulkomaille? Tutustu GoinGlobaliin, joka on apuväline kansainväliseen työnhakuun! TEK tarjoaa jäsenilleen pääsyn palveluun verkkosivuillaan: www.tek.fi/goinglobal

– Paikallinen liikennekulttuuri saattaa välillä ihan hirvittää, Juho Kujanpää sanoo. – Turvavöitä ei välttämättä käy-tetä laisinkaan, ja lapset voivat seisoa autoissa penkkien välissä tai olla mopon kyydissä ilman kypärää.

41

TEK 2/2017

Teksti Arttu Piri Grafiikka Jenni Kiviniemi ja Tuuli Lähteenmäki

Viime vuonna tekniikan yliopistoista valmistuneiden työllistymisessä on alakohtaista vaihtelua. Yleinen tyytyväisyys opintoihin on silti hyvä.

Suhdanteet näkyvät valmistuneiden työllistymisessä

Työ vastaa opintojen… 80 % 5

79 % 4

Alaa

TasoaErittäin hyvin / hyvin

Ei lainkaan / huonosti

74 % 3

75 % 4

Alaa

Tasoa

78 % 7

82 % 4

Alaa

Tasoa

25

1 5

58

11

Työsuhteessa

Työ tiedossa

Etsii työtä

Toimii yrittäjänä

Muu

26

1 6

53

14

26

1 5

57

12

Kone ja energia

N = 216

KaiKKi alat yhteensä

N = 1451

sähKö ja automaatio

N = 379

Peruspalkkamed. €/kk yksityisellä sektorilla

TyöllistyminenOpintojen aloitusvuosi 2008 ⇢Syntymävuosi 1982 ⇢

3 200 3 2003 100

Saman DI-alan

Muun DI-alan

Muun YO-alan

Muun

69 %

18

9

68 %

23

4

68 %

20

9

Minkä koulutuksen valitsisit nyt?

Diplomi-insinööriksi viime vuonna valmistuneiden työllistymistä tarkastellaan alakohtaisesti alla olevissa graafeissa.

2/2017

42

NUMEROINA

Näin kysely tehtiin

TEK ja suomalaiset tekniikan yliopistot toteut-tavat vuosittain yhteisen vastavalmistuneiden palautekyselyn. Vuonna 2016 kyselyyn vastasi 2 120 henkilöä, mikä on 68 prosenttia kaikista viime vuonna valmistuneista diplomi-insinöö-reistä ja arkkitehdeistä.

Tuloksia hyödynnetään koulutuksen kehit-tämiseen sekä yliopistokohtaisesti että valta-kunnallisesti.

Arkkitehdit

Arkkitehdeistä 74 prosentilla oli val-mistumisvaiheessa tieto työpaikasta, ja työllistyneiden mediaanipalkka oli 3 000 euroa kuussa. Työllistyneistä 84 prosentilla työ vastasi hyvin opintoalaa. Opintojen tasoa työ vastasi kymmenes-osalla heikosti.

Valmistuneista kaksi kolmesta valit-sisi arkkitehtikoulutuksen uudestaan.

88 % 3

80 % 2

Alaa

Tasoa

76 % 8

79 % 5

Alaa

Tasoa

86 % 1

77 % 3

Alaa

Tasoa

82 % 4

79 % 6

Alaa

Tasoa

18

2 6

696

45

11

5

39

71

17

7 33

6311

21

2 4

TieToTekniikka ja TieToliikenne

N = 237

Prosessi ja maTeriaali

N = 281

rakennus ja maanmiTTaus

N = 119

TuoTanTo- Talous

N = 195

3 100 3 000 3 300 3 300

77 %

15

6

62 %

25

8

66 %

15

15

78 %

6

14

TUTUSTU TULOKSIIN INTERAKTIIVISESTI:

WWW.TEK.FI/VASTAVALMIS-

TUNEIDEN-KYSELY

2/2017

43

p olyteknikers Förening eli Poly-teknikkojen Yhdistys PY, Tek-nillisen Korkeakoulun Yliop-

pilaskunnan TKY:n edeltäjä, päätti valita kokouksessaan 21.3.1896 sormuksensuun-nittelukilpailuun osallistuneiden 12 jou-kosta voittajaksi nimimerkin Hammas-ratas ehdotuksen. Yhdistyksen jäsenten lisäksi valintaan osallistui myös ulkopuoli-nen asiantuntija – kaikki olivat yhtä miel-tä voittajasta, joka oli muotoilultaan ja toteuttamiskelpoisuudellaan yli muiden. Voittajalle päätettiin antaa 50 markan (ny-kyrahassa noin 247 euroa) summa piir-rosten viimeistelyyn. Nimimerkin takaa paljastuivat aktiiviset yhdistyksen jäsenet Herman Gesellius ja Armas Lindgren, molemmat arkkitehtuuriosastolta.

Mutterisormuksen nimellä tunnetussa sormuksessa Polyteknikkojen yhdistyk-sen tunnuksella varustettu teräsmutteri on kiinnitetty kahdella kulmaraudalla ja

120 vuotta vanha polyteknikkojen tunnus löydettiin ja taottiin uudelleen.

Vuoden 1924 kultasormuksen päällä lepää te­räsmutterisormus vuodelta 1949 ja ylimpänä vuonna 2017 valmistunut uusimman ikä­luokan edustaja. Kullan sävyyn on vaikuttanut ku­ninkaan ja tsaarin makujen ero.

Mutteri­sormuksen paluu

Teksti Tiina Metso Kuva Markus Sommers

TEK 2/2017

44

TEEKKARIHISTORIA

kuudella niitillä sormusosaan. Sama yh-distyksen tunnus jatkoi elämäänsä TKY:n tunnuksena ja se löytyy myös nykyisestä teekkarilakista.

Mutteri piti pintansa pitkään1934 Teknillinen korkeakoulu otti käyttöön oman sormuksensa, yhä käytössä olevan kapean lehväsormuksen ilman kantaa. Sa-maan aikaan oli käytössä myös lukuisia muita teknisten alojen sormuksia: Tekniska läroverket, Suomen konemestariliitto, Tam-pereen ja Lappeenrannan teknilliset koulut ynnä muita. Osa oli luokiteltavissa mutte-risormuksiksi, osa taas muuten teknillisen näköisiksi ja kaikki taas keskenään selvästi sukulaisiksi tekniikan perheessä. STK:n eli Suomen teknillisen korkeakoulun sormus eroaa teekkareiden ja muiden teknisten ta-hojen sormuksista selkeästi yksinkertaisen pelkistetyn ulkonäkönsä puolesta.

1930-luvulla mutterisormus oli selvästi suositumpi, vaikka jo silloin käytiin kes-kustelua yhden sormuksen mallista – kor-keakoulun sormuksen hyväksi. Selkeää kantaa ei otettu, ylioppilaskunta ei luopu-nut mutterisormuksestaan, ja halutessaan valmistuvilla oli aina mahdollisuus hank-kia itselleen myös lehväsormus. Mutta mutterisormus piti suosionsa, teekkarit osasivat ja halusivat kunnioittaa omia pe-rinteitään myös sormusasiassa.

Sota vei kullan sormuksestaSotien jälkeen kullan saatavuus oli rajallis-ta, joten mutterisormuksen materiaaliksi vaihtui teräs.

– Aikojen muuttuessa sormuksen suo-siokin väheni, mutta vielä 1950-luvulla sor-muksia hankittiin. Jatkosodan aikana 1943 aloittanut konekurssi hankki viimeisenä kurssina in corpore sormukset Veljekset Sundqvistin kultasepänliikkeestä vuonna 1948, kertoo kurssilainen DI Juhani Eskola.

Hänen mukaansa suosion laskuun vai-kutti sormuksen ikävä tapa rikkoa hansik-kaiden vuorit.

–Tuolloin sormusta kannettiin vasem-man käden etusormessa, ja nuorten diplo-mi-insinöörien työpukeutuminen oli huo-mattavasti muodollisempaa kuin nykyään.

Uuden polven sormusVuosi sitten valmistumassa olleet teek-karit, nykyiset diplomi-insinöörit Hamil-kar Bergroth ja Mika Tarhala innostuivat Polyteekkarimuseon avulla selvittämään kokoelmissa olleiden mutterisormusten taustoja. Selvittely antoi lisää intoa jo kas-vaneelle ryhmälle asiasta kiinnostunei-ta, ja Tarhalan johdolla kerättiin vikkelästi yhteisön piiristä rahat sormuksen muottia varten. Muotti lahjoitettiin juhlavasti Teek-kariperinnejuhlassa museon haltuun ja en-nen kaikkea käyttöön.

Tarhalan mielestä on tärkeää, että muo-tin lahjoittivat teekkarit – onhan kyseessä vain 3 vuotta teekkarilakkia nuorempi yh-teisön tunnus. Hänelle sormus edustaa kä-sityötä ja osaamista, kahden metallin yh-distämistä yhdeksi sormukseksi. Ja onhan mutterisormuksessa oma hauskuutensa, joka monesta sormuksesta puuttuu.

Ensimmäinen uuden polven kultai-nen mutterisormus valmistui vuoden-vaihteessa tallinnalaisessa kultasepänliik-keessä Roman Tavast, ja seuraava erä on jo työn alla. Sormuksia voivat tilata Polyteek-karimuseon kautta kaikki TKY:n ja AYY:n aikana valmistuneet diplomi-insinöörit sekä arkkitehdit. Ammattikuntasormuk-seksi muodostuneen lehväsormuksen han-kintaan oikeuttavaa todistusta voi tiedus-tella TEKin toimistolta. × Kirjoittaja on Polyteekkarimuseon johtaja.

SORMUKSELL A OLI IK ÄVÄ TAPA

RIKKOA HANSIKK AIDEN

VUORIT.

Herman Gesellius ja Armas Lindgrenperustivat 1896 yhdessä Eliel Saarisen kanssa maan johta­vaksi nousseen arkkitehtitoimis­ton. Toimiston käsialaa olivat muun muassa Kansallis museo ja Suomen pavil jonki Pariisin maailman­näyttelyssä 1900.

Kuvat: A

rkkitehtuurimuseo

45

TEK 2/2017

Vaihda digitaaliseen jäsenetulehteen ja tutustu koko e-kirjavalikoimaan osoitteessa tek.almatalent.fi

VAIHDA PAPERI DIGITAALISEEN JA VIISASTUKun vaihdat jäsenetulehtesi digitaaliseen, saat veloituksetta e-kirjan.

Käytössäsi on uusi valikoima kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden e-bisneskirjoja Summassa. Ammenna käyttöösi asiantuntevaa tietoa, trendejä ja ideoita – kaikkea, mitä työssäsi tarvitset.

220x2275_tek-lehti_kirjaetu_TEK 1 2017.indd 1 18.1.2017 12:19:43

Vaihda digitaaliseen jäsenetulehteen ja tutustu koko e-kirjavalikoimaan osoitteessa tek.almatalent.fi

VAIHDA PAPERI DIGITAALISEEN JA VIISASTUKun vaihdat jäsenetulehtesi digitaaliseen, saat veloituksetta e-kirjan.

Käytössäsi on uusi valikoima kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden e-bisneskirjoja Summassa. Ammenna käyttöösi asiantuntevaa tietoa, trendejä ja ideoita – kaikkea, mitä työssäsi tarvitset.

220x2275_tek-lehti_kirjaetu_TEK 1 2017.indd 1 18.1.2017 12:19:43

Teksti Jussi Nousiainen Kuva Mika Kiviluoma

Anssi Tura × Ikä 30 vuotta.

Tuotantotalouden DI, kehitysinsinööri logistiikka-alalla.

× Saavutuksia kyy-kässä: Kolme Nationaali Kyykkäliiga NKL:n mestaruutta. Akateemisen kyykän Pro-sarjan MM- hopeaa 2017, pronssia 2016. Kolmas sija Oulun world cup of kyy-kässä. SM-mitaleja kyykkäliiton hen-kilökohtaisissa kilpailuissa, mm. viisiottelun A-sarjan mestaruus.

× Perehdyttänyt satoja fukseja kyykän saloihin.

× Valmistaa karttuja ja kyykkiä eri paikkakunnille.

Karttuja ja kavereita

Anssi Turan tyylinäyte Akateemi-sen kyykän MM-finaalissa Tampereella 2017.

Miten innostuit kyykästä?Yhdeksän vuotta sitten minut hälytettiin vartin varoitusajalla turnaukseen pelaamaan viihteelli-sen opiskelijaillan jälkeisenä aamuna. Ehdin tem-paista haalarit päälle, ensimmäiset heitot heitin siis kisoissa ilman harjoittelua. Pelit menivät to-della heikosti, mutta hauskaa oli.

Keräsimme oman joukkueen, josta tuli Skeppar- klubben. Samalla kokoonpanolla olemme pelan-neet siitä lähtien. Saimme menestystä, mutta tärkeämpää on ystävyys. Osallistuimme myös erilaisiin tempauksiin, kuten jäynäkisoihin, ja olemme olleet häissä toistemme bestmaneja. Nykyään olemme töissä eri puolilla Suomea, mutta pidämme tiiviisti yhteyttä.

Mikä on parasta kyykässä?Hyvät kaverit, yhteishenki ja tunnelma. Helmi-kuun MM-kisoissa tunnelma oli huikea, finaaliin ei tarvinnut hakea latausta. Joukkueemme pelasi todella hyvin. Saimme hopeaa, vaikka emme har-joitelleet yhdessä niin hyvin kuin ennen. Hävisim-me paremmillemme.

Millainen pelaaja olet?Olen ollut kapteeni ja omien ja vieraiden tsemp-paaja. Pidän paljon ääntä, peliin kuuluu sekä vas-tustajan psyykkaaminen että kehuminen. Päädyin lakaisijaksi eli ankkuriksi, heittotekniikkani sopii siihen. Opiskeluaikana kävin luennoillakin, mutta harjoittelin useamman tunnin päivässä Fart- wall-areenalla, kyykän mekassa Lappeenrannassa. Nykyään parhaat joukkueet harjoittelevat kesät talvet ja perustaso on kova. Tällä hetkellä harras-tajamäärä on iso, ja kovia heittäjiä on paljon. ×

47

TEK 2/2017

INTOHIMONI

Kultakaivos

MAT TI L AMPINEN L ÄHTI KOKEILEMA AN

UUDENL AISTA LIUOTUSPROSESSIA L ABORATORIOSSA.

ilman syanidia

TEK 2/2017

48

TIE TOHTORIKSI

Kultakaivos

Tutkija Matti Lampinen näytti väitöstyössään, miten hengen­vaarallisesta syanidista päästään eroon kullan tuotannossa. Tieteellisesti väitöksen painavinta antia olivat simulointimallit, joilla saadaan alati lisääntyvä mittausdata hyöty­käyttöön metallien liuotuksessa.

Teksti Petja Partanen Kuva Arttu Muukkonen

talvivaaran nikkelikaivoksen kompu-rointi on pysynyt otsikoissa vuosia, mutta omistajien tulevaisuuden us-

kolle on syynsä. Kaivannaisia tarvitaan di-gimaailmassakin. Maailman väestön kasvu ja elintason nousu on pitänyt huolen siitä, että metallien kysyntä on kaksinkertaistu-nut 20 vuoden välein. Kaivoksia työllistää esimerkiksi jokainen kännykän käyttäjä. Ensimmäisissä 1990-luvun matkapuhe-limissa pärjättiin 30 eri alkuaineella, ny-kyisten älypuhelinten valmistuksessa tar-vitaan 60:tä eri alkuainetta.

49

TEK 2/2017

Lappeenrannan teknillisen yli-opiston tutkija Matti Lampinen perehtyi väitöstyössään siihen, mitä metallien tal-teenottoprosessin liuotusreaktorissa oi-kein tapahtuu. Liuotuksessa malmirikas-teesta erotetaan haluttu metalli erilaisten kemiallisten ja fysikaalisten prosessien avulla. Eri metallit ja erilaiset malmit vaa-tivat oman prosessinsa. Lampinen kehitti työssään sinkin ja kullan liuotusprosesseja.

Kaivosalalla ei ole tapana hötkyillä uuden teknologian käyttöönotossa.

– Kultakaivoksilla käytetty syanidointiprosessi on yli 100 vuotta vanha tekniikka, josta on paljon kokemus peräistä tietoa. Uusia syanidivapaita tekniikoita on kehitetty jo vuosikymmeniä, mutta vasta yksi kultakaivos on ottanut uudenlaisen prosessin käyttöön, Lampinen kertoo.

Lampisen tutkima syanidin korvaaja, tiosulfaatti, osoit-tautui toimivaksi kullan liuotuskemikaaliksi. Hydrometal-lurgy-lehdessä vuonna 2015 julkaistu Lampisen väitöskirjan tutkimusartikkeli ratkaisi kaksi tiosulfaattiprosessin kehit-täjiä vuosia vaivannutta ongelmaa: suuren reagenssien ku-lutuksen ja prosessin hankalasti hallittavan kemian.

– Se on kuuma aihe, ja artikkeli on saanut paljon viit-tauksia ja huomiota. Se yhdisteli monta tunnettua juttua uudella tavalla. Omasta mielestäni kelkka meni aika tavalla eteenpäin, Lampinen kertoo.

Ympäristökatastrofista vauhtia tutkimukseenAihe alkoi kiinnostaa Lappeenrannan prosessikemian tut-kijoita 2000-luvun loppuvuosina, kun Suomen kaivosbuu-mi oli kuumimmillaan ja Kittilän kultakaivos aloittamassa tuotantoaan. Samaan aikaan eurooppalaiset ympäristö-järjestöt kampanjoivat kultakaivoksilla käytetyn syanidi-prosessin kieltämiseksi. Syynä oli vuonna 2000 tapahtunut syanidionnettomuus Romanian Baia Maressa. Kultakaivok-sen patomurtuman seurauksena syanidipitoinen jätevesi päätyi Tiszan ja Tonavan vesistöihin, tappoi kalat lähivesis-tä ja keskeytti Tonavan alajuoksulla yli 2,5 miljoonan unka-rilaisen juomaveden jakelun.

Lampinen kollegoineen lähti kokeilemaan uudenlaista liuotusprosessia laboratoriossa. Aiempien tutkimuspape-rien pohjalta tiedettiin, että kultakaivoksen sulfidipitoinen rikaste tarvitsee jonkinmoisen esikäsittelyn, jotta kulta saa-daan liukenemaan tehokkaasti tiosulfaattiin.

Kun tutkijat liuottivat painehapetettua rikastetta eri läm-pötiloissa sekä tiosulfaatti- ja ammoniakkipitoisuuksissa, saatiin parhaimmillaan lähes 90 prosenttia kullasta talteen.

– Esikäsittelyn ja prosessikemian hallinnan avulla liuo-tusvaiheessa pärjätään alhaisilla tiosulfaattipitoisuuksilla. Ja kun tiosulfaattia kuluu vähemmän, tehostuu myös prosessin seuraava vaihe, kullan talteenotto, Lampinen selvittää.

Suuri onnistuminen oli se, että Lappeen rannan tutkijat saivat liuotus-prosessin kokonaisuuden toimimaan niin hyvin.

– Metallien liuotuksessa kaikki vaikut-taa kaikkeen. Kaikkien osaprosessien täy-tyy toimia yhteen.

Palaset loksahtivat paikalleenPalaset loksahtivat yhteen vuonna 2014, kun Lampinen al-koi kirjoittaa tutkimusartikkelia. Laboratoriokokeet olivat lupaavia, mutta vielä piti selittää taustalla vaikuttava ke-mia.

– Siinä vaiheessa tajusin, että kaikki palaset olivat ole-massa, ja ne sopivat hyvin yhteen. Jälkikäteen tuntuu ou-dolta, ettei kukaan muu ollut jo yhdistellyt parinkymme-nen vuoden aikana karttunutta tutkimustietoa toimivaksi kokonaisuudeksi.

– Mutta sitähän se prosessikehitys on, fysikaaliset ja ke-mian ilmiöt laitetaan toimimaan niin kuin sinä haluat.

Teollisuus oli tutkimuspaperista innoissaan, mutta tie-teelliset meriitit jäivät aiempaa tutkimusta kokoavassa pa-perissa kuulemma köykäisiksi.

– Sain aika paljon perustella sitä, mikä tässä tieteelli-sessä mielessä on uutta.

Tieteellisesti kovempaa tavaraa olivatkin väitöksen kolme muuta tutkimusartikkelia, joissa Lampinen pureu-tui sinkkirikasteen suoraliuotukseen. Perinteisesti sinkki-rikaste on ensin pasutettu, eli lämpökäsitelty 900 asteen lämpötilassa niin, että sinkki saadaan helpommin liukene-vaan muotoon.

Suoraliuotuksessa investointikustannuksiltaan suuri pasutusvaihe jää kokonaan pois, mutta rikasteen sinkki on paljon haasteellisempaa liuottaa. Outokummun aikanaan kehittämä suoraliuotusprosessi on ollut kaupallisessa käy-tössä jo 1990-luvun lopulta lähtien.

– Suomessa ja maailmalla on tehty paljon tutkimusta, mutta prosessin mallinnuspuolessa oli vielä paljon paran-nettavaa, Lampinen kertoo.

Digitalisaatio tulee kaivoksiinKemianteollisuudessa matemaattiset mallit ja simulaati-ot ovat jo laajasti käytössä, mutta kaivosalalla luotetaan edelleen paljolti perinteisiin menetelmiin, kokemukseen ja käytännön kokeiluihin.

– Seuraava tärkeä murros kaivospuolella on laskennal-listen menetelmien laajamittaisempi hyödyntäminen.

Uusilla analyysimenetelmillä saadaan huimasti dataa esimerkiksi liuotusreaktorin toiminnasta, mutta kasva-van datamäärän hyödyntäminen on haastavaa. Prosessien ymmärtämiseen ja ohjaamiseen tarvitaan kaivosinsinöö-rin näppituntuman lisäksi rutkasti laskentatehoa.

NYK YISTEN ÄLYPUHELIMIEN

VALMISTAMISEEN TARVITA AN

60 ALKUAINET TA.

TEK 2/2017

50

TIE TOHTORIKSI

Kaivos­alan trendi on tehdä prosesseista vähemmän energiaa kuluttavia ja turvallisem­pia. Tähän tähtäävät myös Matti Lampisen väitöskirjan tutkimus­tulokset.

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? "Olisi hienoa olla viemässä esimerkiksi syanidivapaata teknologiaa teolliseen mitta-kaavaan."

Suosikkileikkikalu?"Rummut. Aika alkutekijöissä ollaan, aloin harjoitella vuo-den alussa. Aikaisemmin en ole soittanut mitään soitinta."

Lempiharrastus? "Surffaus. Tutustuin la-jiin Australiassa tutki-javaihdossa, sittem-min on tullut käytyä Portugalissa aalto-jen perässä."

Paperi- insinööristä

tulikin kaivos-

prosessien tutkija

k un DI-opinnot alkoivat, oli Matti Lampisesta tulossa paperi-insinööri.

Akateeminen tutkimus alkoi ensi kerran kiinnostaa opiskelijavaih-dossa Portugalissa, kun hän otti opiskeluprojektissa osaa tieteelli-sen paperin kirjoittamiseen. Dip-lomityövaiheessa oma professori suositteli hakemaan Outotecin johtamaan Tekes-projektiin teke-mään diplomityötä, jonka aiheena oli sinkkirikasteen suoraliuotus.

– Pyörä lähti pyörimään, ja sillä tiellä ollaan.

Kun Lampinen aloitti diplomi-työtään, oli maassa varsinainen kaivosbuumi. Globaali taantuma muutti kuitenkin näkymät kerta-heitolla ja yhtäkkiä alan työpaikat olivatkin kiven alla.

Kiinnostus kaivostekniikkaan oli kuitenkin herännyt, joten oli luontevaa jatkaa väitöstutkijana, varsinkin kun professori oli luvan-nut töitä löytyvän omasta tutki-musryhmästä.

Väitöskirjaprojektin kuluessa on valjennut, että prosessikehitys on se Lampisen juttu.

– Syanidivapaiden menetel-mien kehityksessä olemme tällä hetkellä tutkimuksen ”kuuma ryhmä”, kertoo vasta väitellyt Lampinen.

Hän on yliopistolla päässyt te-kemään töitä teollisuuden ja aka-teemisen maailman rajapinnassa. Uusin aluevaltaus on tutkimuksen kaupallistaminen.

– Opiskelen liiketoimintaa ja kehitän omaa konsultointipalve-lua. Loppuvuodeksi suunnitel-missani on myös lähtö tutkija-vaihtoon Pohjois-Amerikkaan. ×

51

TEK 2/2017

MTalvivaaran kai-voksessa nikkelin bioliuotus tapah-tuu valtavissa rikastekasoissa taivasalla, Matti Lampisen tutkima reaktoriliuotus taas tapahtuu hallituissa olosuh-teissa suurissa säiliöissä. – Reaktoriliuo-tuksessa ei ole mitään luonnon tuomia kysymys-merkkejä.

Matti Lampisen tie tekniikan tohtoriksi

1982 Matti Lampinen syntyy Imatralla.

2002 Aloittaa kemianteknii-kan opinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

2006 Opiskelijavaihdossa Portugalissa Portossa.

"Siellä opiskelu- projektissa pääsin tutustumaan ensi kertaa akateemiseen maailmaan."2008 Diplomityö Outo-tecin johtamassa Tekes- projektissa, aiheena sinkki-rikasteen suoraliuotus.

2009 Lampinen valmistuu diplomi-insinööriksi, aloittaa jatko-opinnot.

2012 Puoli vuotta tutkija-vaihdossa Australian Perthissä Murdochin yli-opistossa.

2016 Väitöstyö Develop-ment of hydrometallurgical reactor leaching for recovery of zinc and gold hyväksytään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

– Kun on kymmeniä samaan aikaan vaikuttavia te-kijöitä, ei kokonaisuutta pysty hallitsemaan ihmisjärjellä.

Väitöstyössä kehitetyillä suoraliuotusprosessin mate-maattisilla malleilla voi seuloa yhtaikaa tapahtuvista ke-miallisista ja fysikaalisista ilmiöistä ne, jotka rajoittavat liuotusprosessin tehokkuutta. Malleilla on käyttöä myös kaivosprosessin ohjaamisessa. Jos malmi köyhtyy tai rikas-tetta tuodaan eri kaivokselta, pystytään muutoksiin sopeu-tumaan entistä helpommin.

– Mallien ja simuloinnin avulla voidaan ennustaa jo etu-käteen, miten muuttuva raaka-aine käyttäytyy prosessissa.

Syanidista eroonMilloin myrkyttömiä liuotusmenetelmiä voi odottaa laa-jempaan kaupalliseen käyttöön kultakaivoksilla?

– Vaikea ennustaa, mutta oikeaan suuntaan ollaan me-nossa. Tiosulfaattimenetelmä on jo yhdellä kaivoksella käytössä ja myös kloridipohjaisia menetelmiä kehitetään laajasti. Olen itse myös ollut viime vuodet kehittämässä kloridipohjaista menetelmää yhdessä Aalto-yliopiston tut-kijoiden kanssa Outotecin johtamassa Tekes-projektissa.

Kuten Talvivaara osoittaa, uuden teknologian käyt-töönotto on kaivosalalla iso taloudellinen riski, tutkija muistuttaa. Toisaalta korvaava teknologia alkaa olla toimi-vaa ja paine syanidista luopumiseen on kova. Nevadassa 2014 käynnistynyt uuden sukupolven kultakaivos on jo ai-kamoinen läpimurto syanidivapaalle kullantuotannolle.

– Kyynisesti ajatellen ollaan yhden onnettomuuden päässä uuden teknologian käyttöönotosta, sanoo Lampi-nen – ja toivoo samaan hengenvetoon, ettei uuden tekno-logian läpilyöntiin tarvittaisi ympäristökatastrofia. ×

UUSILL A ANALY YSI­

MENETELMILL Ä SA ADA AN

HUIMASTI DATA A, MUT TA SEN

HYÖDYNTÄMINEN ON HA ASTAVA A.

Kuva Talvivaara

TEK 2/2017

52

TIE TOHTORIKSI

© A

rto

Inka

la w

ww

.ais

udok

u.co

m

2 6 13 4 5

59 6

76 4 7 8

2 5 8 94 6 3

8 7 9 5

Sudoku

Pulma 2.Oheisessa kuviossa on suun-nikas, joka on jaettu janoilla kolmioiksi ja nelikulmioiksi. Osoita, että harmaiden aluei-den alojen summa on yhtä suuri kuin mustan alueen ala.

Pulma 3.Honkapitäjän ja Koivulaakson välillä kulke-via junia lähtee kummassakin kaupungissa tunnin välein tasatunnein. Matka kestää tasan neljä tuntia. Matti matkusti junalla Honka pitäjästä Koivulaaksoon ja katseli junan ikkunasta koko matkan ajan. Montako Koivulaaksosta Honkapitäjään matkalla olevaa junaa hän näki matkansa aikana? (Tässä mahdollisia juuri Honkapitäjään saapumassa olevia tai Koivulaaksosta läh-dössä olevia junia ei oteta huomioon.)

Pulma 1.Ilmassa leijuu metrin pituinen suora langanpätkä. Sen päällä on sata pienen pientä muurahaista, joista jokainen kävelee langanpätkää pitkin tasaisella nopeudella 1 cm sekunnissa jompaan kumpaan käytettävissä olevista suunnis-ta. Kun kaksi muurahaista törmäävät, ne molemmat kääntyvät ja jatkavat matkaansa samalla nopeudella siihen suuntaan mistä tulivatkin. Kun muura-hainen saapuu langanpätkän jompaan kumpaan päähän, se putoaa siltä pois. Kuinka kauan on odotettava, että kaikki muurahaiset ovat varmasti pudonneet pois?

Tehtävät Anna-Maria Ernvall-Hytönen, Esa Vesalainen

VASTAUKSET VERKOSSA

W W W.TEK.FI/RATK AISUT

© A

rto

Inka

la w

ww

.ais

udok

u.co

m

2 6 13 4 5

59 6

76 4 7 8

2 5 8 94 6 3

8 7 9 5

53

TEK 2/2017

PULMA

TEKNIIKAN AKATEEMISET TEKRATAVARTIJANKATU 200520 HELSINKIVAIHDE (09) 229 121 WWW.TEK.FI, ETUNIMI.SUKUNIMI@TEK.FI

JÄSENREKISTERI

Omien tietojen päivitys www.tek.fi/jasentiedotSähköposti jasenrekisteri@tek.fiPalvelunumero (09) 2291 2291

OIKEUDELLISET PALVELUT

S-posti kontaktilomakkeella www.tek.fi/lakipostiPalvelunumero (09) 2291 2345

URAPALVELUT

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/tyottomyys www.tek.fi/uraillat www.teekkarintyokirja.fi Urapalvelut (09) 229 121

TUTKIMUS

Työmarkkinatutkimus: www.tek.fi/palkatSähköposti tutkimus@tek.fi

JOHTORYHMÄ

Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja 2291 2200 Helena Andersson, viestintä 2291 2244Ralf Forsén, oikeudelliset palvelut 2291 2210Teemu Hankamäki, neuvottelu 2291 2219Kati Johansson, henkilöstöasiat 2291 2226Jari Jokinen, koulutus- ja työvoimapol. 2291 2203Jari Mellas, talous ja toimistopalvelut 2291 2238Pekka Pellinen, tekniikka ja yhteiskunta 2291 2259Joel Salminen, kenttä- ja järjestö 2291 2217Sari Taukojärvi, urapalvelut 2291 2256

ALUETOIMISTOT

Lappeenranta lapppeenranta@tek.fiOulu oulu@tek.fiTampere tampere@tek.fiTurku turku @tek.fiUusimaa otaniemi@tek.fi

KOKO HENKILÖ KUNNAN YHTEYSTIEDOT

www.tek.fi/toimisto

TEEKKARIYHDYSMIEHET KAMPUKSILLA

www.tek.fi/tykit

TEKin jäsenmaksut TEKin jäsenmaksu vuodelta 2017 on 378 euroa (31,50 e/kk). E-laskuun siirtyvät saavat 3 euron alennuksen. Vähimmäisjäsen-maksu on IAET-kassaan kuuluvilta 150 euroa ja kassaan kuulumatto-milta 45 euroa. Opiskelija jäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Lisätietoa jäsen maksuista TEKin jäsen rekisteristä. puh. (09) 2291 2291 jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys

OMIEN TIETOJEN PÄIVITYS:

WWW.TEK.FI/ JASENTIEDOT

YHTEYSTIEDOT

Sukunimi ja etunimet Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite Postinumero/postitoimipaikka tai maa

Sähköposti

× ALENNUKSEN SYY TARVITTAVA LIITE

varusmiespalvelus/siviilipalvelus Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta

perhevapaaKopio Kelan äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä, kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä tai työnantajan todistus hoitovapaasta

vuorotteluvapaa Kopio vuorotteluvapaasopimuksesta

palkaton päätoiminen opiskelu Kopio opintotukipäätöksestä

pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) Todistus sairausloma-ajalta

myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoit teessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen etulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Puolison nimi

Haen alennusta TEKin jäsenmaksusta

Muutos lomake jäsentietoihin Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Info JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

Eläkeläisjäsenyys

Alennuksen syyn alkamis- ja päättymisajankohta ____/____ 201___–____/____ 201___

Paikka ja aika Allekirjoitus

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennushakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2017.

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suora markkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

Ilmoitan siirtyväni eläkeläisjäseneksi (39 euroa/vuosi) alkaen ____/____ 201___ . Jäsenyys astuu voimaan ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet (69 euroa/vuosi). Jäsenyys ja lehdet yhteensä 108 euroa/vuosi.

TEK 2/2017

54

JÄSENPALVELUT

€TEKin jäsenille on tarjolla edullisesti turvaa pahimman varaltaIfin henkivakuutus­kumppani Keskinäinen Vakuutus yhtiö Kaleva tarjoaa TEKin jäsenille ja heidän puolisoilleen henkivakuutuksen erityisen edullisesti.

vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn syksyllä 2016 tekemäs-sä henkivakuutusten hinta-

vertailussa selvisi, että Kaleva tarjoaa ylivoimaisesti Suomen halvimmat henkivakuutukset yhteistyöjärjestö-jensä jäsenille. Vertailtaessa henki-vakuutuksen hintoja edelleen jär-jestöjen kesken nähdään, että yksi edullisimmista henkivakuutuksia on tarjolla TEKin jäsenille.

Mihin henki vakuutusta tarvitaan?Aiemmin jaettuja kuluja voi per-heenjäsenen kuoleman jälkeen olla maksamassa vain yksi henkilö. Li-

säksi menot yleensä kasvavat het-kellisesti muun muassa perintöve-rojen, kuolemaan liittyvien menojen sekä oman arjen järjestelyyn liittyvi-en kuluerien takia.

Kaleva teetti sähköisen kysely-tutkimuksen runsaalle tuhannelle parisuhteessa elävälle 18–74-vuo-tiaalle suomalaiselle vuonna 2015. Reilu kolmannes (37 %) vastaajista uskoo, että ei selviäisi taloudelli-sesti tai joutuisi suuriin vaikeuk-siin, jos puolison tulot yhtäkkiä menetettäisiin.

Henkivakuutus auttaa säilyttä-mään elintason samalla tasolla, jolla se oli ennen surun hetkeä. ×

TEKin jäsenten henkivakuutuksen esimerkkihintoja

× 200 000 euron henkivakuu-tusturva 40-vuotiaalle jäse-nelle maksaa alle 17 euroa kuukaudessa.

× Pariskuntien on mahdol-lista vakuuttaa itsensä Pari turvalla. 200 000 euron henki vakuutusturva 40-vuotiaalle pariskunnalle maksaa alle 26 euroa kuukaudessa.

× Ota etusi käyttöön: henki vakuutuskuntoon.fi

Teksti Tiina Henry-Biabaud Kuva iStock

55

TEK 2/2017

JÄSENPALVELUT

henkivakuutuskuntoon.fi

Tiesithän, että TEKin jäsenenä sinä ja perheesi olette oikeutettu pysyvästi edulliseen henki- ja tapaturmavakuutukseen. Esimerkiksi

henkivakuutus 30-vuotiaalle TEKin jäsenelle 100 000 euron turvalla maksaa vain 6 euroa kuussa. Alennus on peräti 65 %, mikä merkitsee noin 134 euron

säästöä vuodessa. Turvaa perheesi toimeentulo, jos pahin sattuisi. Kattavan vakuutusturvan koko perheelle saat kätevimmin osoitteesta

Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

OTA TÄYSI HYÖTY IRTIjärjestöjäsenyydestäsi.

65 %Henkivaku

utus

EDULLISEMMIN!

Venäläisvalmis-tajan EP15 lentää vasta Youtube- videolla. 620 hevo svoimaisen moottorin vauhdittamana taloudellinen matkanopeus on 185 km/h. Helsinki-Tallinna -väli taittuisi hujauksessa.

Kaspianmeren hirviö heräsi henkiin

kylmän sodan aikaan vuonna 1966 Yhdysvaltain vakoilusatelliitin linssiin osui jotain todella kum-

mallista: 500 kilometrin tuntinopeudel-la Kaspianmerta kyntävä vesikulkuneuvo, jonka rungossa olivat kirjaimet ”KM”. CIA kutsui laitetta nimellä ”Kaspian Monster”. Tosiasiassa kirjaimet viittasivat venäjän-kieliseen sanaan ”Корабль макет”, koealus.

Tätä lentokoneen ja laivan ristisiitosta kutsuttiin ekranoplaniksi. Se hyödynsi niin sanottua maaefektiä. Muutamien met-rien korkeudessa lähellä vedenpintaa sii-ven noste on huomattavasti suurempi kuin yläilmoissa. Maaefektialuksen kantavuus on lentokonetta suurempi, polttoaineen-kulutus taas pienempi. Nopeutta laitteella taas on huimasti varsinaisia vesikulkuneu-voja enemmän. Kaspianmeren hirviön len-toonlähtöpaino oli huikeat 550 tonnia ja pituus lähes 100 metriä. 15 vuotta kestänyt koelento-ohjelma päättyi vuonna 1980 – nolosti Kaspianmeren pohjaan.

Pieniä maaefektialuksia on kokeiltu muuallakin. Lentokonevalmistaja Boeing taas hahmotteli 2000-luvun alussa jätti-läistä, joka kuljettaisi 1 400 tonnia rahtia,

Teksti Petja Partanen Kuva Alan Wilson

viisinkertaisesti suurimpiin rahtilento-koneisiin verrattuna.

Lähitulevaisuudessa Kaspianmeren jät-tiläisen pikkuveli saattaa kuljettaa matti-meikäläisiä Helsingistä Tallinnaan. Viro-lainen Sea Wolf Express -yhtiö on tehnyt esisopimuksen venäläisen RDC Aqua-lines -yrityksen kanssa 12-paikkaisten ekranoplanien toimittamisesta Helsinki– Tallinna -reitille. Valmistajayritys uutisoi elokuussa 2016 aloittavansa laitteen hydro-dynaamisen testauksen. ×

Yksi Kaspian-meren ekrano-plan-ohjelman aluksista, vuosina 1980-93 neuvosto-armeijan käytössä ollut A-90, viettää eläkepäiviään Moskovassa.

Kuva Youtube

57

TEK 2/2017

TEKNIIKAN IHMEITÄ

1/2017Miten tutkimuksen tulokset muutetaan

innovaatioiksi ja yrityksiksi?

Tapaus ORC, Tampere

TEKbaro 2017 näyttää vaaran merkit ja valon­

pilkahduksia

3/2/2017 LEHTI.TEK.FI TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

T E SY TN:n

TEKKIL ÄISTEN PALKOISSA

PIENTÄ NOUSUA

missiona

VUODEN ENSIMMÄINEN TEK-LEHTI tuli ulos uudessa kuosissa. Mielipiteet ulkoasus-ta jakautuivat. Yksi tykkäsi: pelkkää hyvää sanottavaa. Ja toinen ei: vaikealukuinen, epä-miellyttävä. Yleisarvosana ul-koasulle oli kuitenkin 3,8 astei-kolla 1–5.

LUETUIN JUTTU OLI In-sinöörimäisyyden syvin olemus. Toiseksi tuli tankotanssijasta kertonut juttu. Kolmanneksi kiri Havuja-palstan Työttömä-nä opiskelu – rangaistava teko?

Yleisarvosanaksi sisällös-tään lehti sai arvosanan 3,7 as-teikolla 1–5.

PARHAAKSI JUTUKSI – vaikkakaan ei tällä kertaa lue-tuimpien joukkoon – nousi jälleen Petja Partasen Tie toh-toriksi -sarjan Koivunrungosta elektroniikkaa.

"Olin aivan fiiliksissä lehden uudesta ulkoasusta. Luin melkein joka jutun."Lukijapalaute, TEK 1/2017

VALTUUSTO KOOLL A 23.–24.3.

TEKin kolme vuotta sitten valittu valtuusto on koolla Hämeenlinnassa tämän lehden ilmes­tyessä. Samaan aikaan on menossa jäsen­

äänestys uuden, syyskaudella aloittavan valtuuston valitsemiseksi. Raportti kevät­

kokouksen päätöksistä ja kokouksen yhtey­dessä pidetyn innovaatioseminaarin annista julkaistaan TEK­verkkolehdessä viikolla 13.

lehti.tek.fi/kevatvaltuusto2017

Kuva Laura P

uikkonen

, Kaskas M

edia

Kuva iStock

Kuva Jan

i Kautto

Vastaa kyselyyn osoitteessa www.tek.fi/lukijapalaute. Samalla voit ehdottaa lehdessä käsiteltäviä aiheita tai vakiopalstoille haastateltavia henkilöitä. TEK­lehden tämän numeron lukijakyselyyn vastanneiden kesken arvotaan Bosen QuietComfort 35 ­langattomat kuulokkeet. Arvo 430 euroa.

Vastausaikaa on kolme viikkoa lehden ilmestymisestä. Arvonnan voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Vastaa lukijakyselyyn ja voita Bosen langattomat QuietComfort 35 -kuulokkeet.

Tarjous päättyy 31.12.2017. Vakuutukset saattavat edellyttää terveysselvityksen täyttämistä verkossa. Selvityksen perusteella ratkaistaan, voidaanko haettu vakuutus myöntää ja millä ehdoin. Vakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy.

Terveysvakuutus on arjen säästämistä – vahinkoihin varautumista, oman selustan suojaamista. Terveysvakuutuksemme on ystäväsi huonoinakin aikoina. Se turvaa nollasta sataan: vauvasta vaariin ja mitä erilaisimpien vastoinkäymisten varalta.

Nyt voit saada OPn Terveysvakuutuksen vuodeksi -30%. Lue lisää ja vakuuta itsesi osoitteessa op.fi/kuntotesti

30366651_OP_TEK_Terveysvakuutus_220x275_FI.indd 1 6.3.2017 12.12

Kiipeily. Lisätty todellisuus. Pelialusta. Niistä syntyi yritys Valo Motion,

jonka perustaja TkT Raine Kajas­tila valittiin vuoden 2016 nuoreksi

tutkija yrittäjäksi. Tarinasta lisää TEK­ verkkolehdessä.

lehti.tek.fi/kajastila

PANNA AN STOPPI

T YÖPAIKK A- KIUSA AMISELLEKonsteja työpaikkakiusaamisen

kitkemiseen ei löydy helposti. Tutkimusta tuloksekkaista menetel­mistä kaivataan lisää. Työyhteisöön

kannattaa kuitenkin juurruttaa hyväk­symättömyyden periaate.

lehti.tek.fi/stoppi

VUODEN 2016 NUORI

TUTKIJAYRIT TÄJÄ RAINE K AJASTIL A

TEK 2/2017

58

VAIN VERKOSSA LUKIJAPALAUTE

Tarjous päättyy 31.12.2017. Vakuutukset saattavat edellyttää terveysselvityksen täyttämistä verkossa. Selvityksen perusteella ratkaistaan, voidaanko haettu vakuutus myöntää ja millä ehdoin. Vakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy.

Terveysvakuutus on arjen säästämistä – vahinkoihin varautumista, oman selustan suojaamista. Terveysvakuutuksemme on ystäväsi huonoinakin aikoina. Se turvaa nollasta sataan: vauvasta vaariin ja mitä erilaisimpien vastoinkäymisten varalta.

Nyt voit saada OPn Terveysvakuutuksen vuodeksi -30%. Lue lisää ja vakuuta itsesi osoitteessa op.fi/kuntotesti

30366651_OP_TEK_Terveysvakuutus_220x275_FI.indd 1 6.3.2017 12.12

Hyvä opiskelija,tervetuloa TEKin jäseneksi. Muistathan, että TEK tarjoaa sinulle jäsenetuna

Tekniikka&Talouden ja Talouselämän digitaalisena Summasta.

Lue ohjeet ja ota Summa käyttöösi: www.tek.fi/jasenetulehdet

220x250_TEK_opiskelijat_1_2017.indd 1 18.1.2017 12:16:27