3. Tiedostojen hallinta 12 - MKK-demomkk-demo.net/wordpress/ubuntu-12.04.pdf · 2013-04-25 · Linux Ubuntu 12.04 Sivu | 3 Toimivuus myös tietokoneella, jossa on vähän muistia

Linux Ubuntu 12.04 Sivu | 1

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mikä Linux on? ........................................................................................ 2

1.1. Vahvuudet ja heikkoudet ................................................................................................................. 2

1.2. Tietoturva ......................................................................................................................................... 3

1.3. Linux-ohjelmat vs. Windows-ohjelmat ............................................................................................. 3

1.4. Erilaiset jakeluversiot (distribuutiot eli distrot) ................................................................................ 4

2. Ubuntu yleiskatsaus .................................................................................. 6

2.1. Kirjautuminen ................................................................................................................................... 6

2.2. Käyttöliittymä ................................................................................................................................... 7

2.3. Sovellukset ...................................................................................................................................... 10

2.4. Ubuntun eri jakeluversiot ............................................................................................................... 11

3. Tiedostojen hallinta ............................................................................... 12

3.1. Kansion luominen ........................................................................................................................... 13

3.2. Tekstitiedoston luominen ............................................................................................................... 13

3.3. Tiedoston siirtäminen roskakoriin .................................................................................................. 13

3.4. Tiedoston poistaminen lopullisesti ................................................................................................. 13

3.5. Roskakorin tyhjentäminen ............................................................................................................. 13

3.6. Tiedoston kopiointi ......................................................................................................................... 13

3.7. Tiedoston siirtäminen ..................................................................................................................... 13

3.8. Tiedoston uudelleen nimeäminen .................................................................................................. 14

3.9. Pakatun arkiston luominen kansiosta ............................................................................................ 14

3.10. Piilotiedostot .................................................................................................................................. 14

3.11. Isot ja pienet kirjaimet ................................................................................................................... 14

4. Asetukset ja ylläpito ............................................................................... 15

4.1. Asetukset ........................................................................................................................................ 15

4.2. Verkkoasetukset ............................................................................................................................. 17

4.3. Järjestelmätiedot ............................................................................................................................ 18

4.4. Järjestelmänvalvonta ..................................................................................................................... 18

4.5. Päivitysten hallinta ......................................................................................................................... 19

4.6. Ohjelmien asennus pakettienhallinnan avulla ............................................................................... 20

4.7. Ohjelmien poistaminen .................................................................................................................. 21

4.8. Wine ............................................................................................................................................... 21

5. Komentorivi ......................................................................................... 22

5.1. Hakemistorakenne ......................................................................................................................... 22

5.2. Yleiset komentorivikomennot......................................................................................................... 23

5.3. Erikoismerkit ................................................................................................................................... 23

5.4. Tiedostonhallinta komentorivin avulla ........................................................................................... 24

5.5. Ohjelmien asennus komentorivin avulla ........................................................................................ 25

5.6. Sanojen täydennys ......................................................................................................................... 26

5.7. Komentohistoria ............................................................................................................................. 26

6. Harjoituksia.......................................................................................... 27

7. Hyödyllisiä linkkejä ................................................................................ 28


1. Mikä Linux on?

Linux on ilmainen Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Sen perustan (käyttöjärjestelmän ytimen) loi 20 vuotta sitten suomalainen Linus Torvalds, joka opiskeli Helsingin yliopistossa tietotekniik-kaa. Torvalds on vielä nykyäänkin mukana Linux-ytimen (kernel) kehitystyössä. Hän toimii myös Linuxin virallisena äänitorvena.

Vielä vuosituhannen alussa Linuxia pidettiin vaikeana käyttöjärjestelmänä työpöytäkäyttöön. Li-nuxin sovellukset, erityisesti toimistosovellukset, eivät olleet vastaavien Windows-sovellusten ta-solla. Nykyään Linuxin sovellukset sekä käyttöjärjestelmän toimivuus, ovat varsin vertailukelpoisia Windows-käyttöjärjestelmän vastaavien ominaisuuksien kanssa.

Linuxia käytetään myös elokuvateollisuudessa erikoisefektien tekoon. Monien nykyisten animaa-tioelokuvien efektit on tehty Linuxilla.

1.1. Vahvuudet ja heikkoudet

Linuxin suurimmat vahvuudet ovat sen hinta ja luotettavuus. Suurin osa Linux-jakeluversioista on ilmaisia, joten kustannukset muodostuvat vain asennusmedian (esim. CD/DVD-levy) hinnasta. Li-nuxia käyttävän ei myöskään tarvitse pelätä viruksia tai vakoilu-ohjelmia. Joitakin viruksia sillekin on aikanaan tehty, mutta tällä hetkellä leviäviä viruksia sille ei ole.

Linux on pienempi versio Unix-käyttöjärjestelmästä. Linuxia käytetään kaikenkokoisissa palveli-missa, sekä luotettavan käyttövarmuutensa että hyvien verkko-omaisuuksiensa takia. Suurin osa tämän päivän www-sivustoista sijaitseekin Linuxia käyttävillä www-palvelimilla.

Heikkoudeksi voidaan lukea Linuxin käyttöönotto. Vaikka Linuxin käyttäminen ei enää ole vaikeaa, niin lisäkorttien ja lisälaitteiden yhteensopivuus käyttöjärjestelmän kanssa voi tuottaa harmaita hiuksia. Tämä johtuu siitä, että harvat laitevalmistajat tarjoavat Linux-laiteajureita, joten useim-mat Linux-laiteajurit ovat muun kuin laitevalmistajan tekemiä. Esimerkiksi näytönohjainten val-mistajien tekemät ns. suljetut ajurit eivät yleensä sisälly asennuspakettiin, vaan ensimmäinen toimi asennuksen jälkeen on hakea nämä suljetut ajurit, että näyttö toimii optimaalisesti. Näy-tönohjainvalmistajista Intelin ajurit ovat avoimia ja sisältyvät asennuspakettiin (jos ongelmia, niis-tä voi etsiä päivitettyjä versioita ppa:ubuntu-x-swat/x-updates varastosta/repositorystä, mikä pi-tää lisätä erikseen hakulistaan). Mutta mm. NVIDIAn ja ATIn ajurien asentamiseen pitää käyttää Järjestelmäasetukset->Lisäajurit-asennustyökalua, jos työkalu ei auta, asennusohjeita pitää etsiä lopuksi Ubuntu-ohje- tai valmistajien sivuilta (huom: sivut ei aina ole ajan tasalla), esimerkiksi si-vulta https://help.ubuntu.com/community/BinaryDriverHowto/Nvidia.

Myös nettitikun käyttöönotto saattaa olla hankalaa (tai sitten se toimii suoraan kiinni kytkemällä). Uusien nettitikkujen mukaanotto jakeluun voi kestää hetken, ensimmäisenä ne tulevat uusimpaan jakeluversioon, mikä ei useinkaan ole LTS-versio.

Windows-ohjelmat eivät toimi Linuxissa. Linuxiin löytyy kuitenkin yleensä vastaava ohjelma ja joi-takin Windows-ohjelmia voi käyttää Wine:n kautta. Mutta vieläkin monet ammattiohjelmat, uu-det Windows-pelit ja mm. Silverlight vaativat Windowsin alleen.

Vahvuuksia Hinta

Luotettavuus

Tietoturva

Verkko-ominaisuudet

Avoin lähdekoodi


Toimivuus myös tietokoneella, jossa on vähän muistia ja ”vanha” prosessori (valittava so-piva jakeluversio kuten Lubuntu 12.04, mikä tukee myös vanhoja ei-pae-prosessoreita)

Useita erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivia jakeluversioita

Runsas valikoima ilmaisia ohjelmia, esim. LibreOffice ja GIMP

Heikkouksia

Käyttöönotto: pitää asentaa itse (Windows tulee asennettuna)

Uusimpien korttien ja oheislaitteiden ajurituki ei heti saatavilla

Jotkut ohjelmat löytyvät vain Windowsille

.

1.2. Tietoturva

Linux tarjoaa Windowsia selvästi paremman tietoturvan perustuen seuraaviin asioihin:

Linux-ohjelmat haetaan turvallisesti omasta pakettivarastosta allekirjoitettuina paketteina ja jokainen paketti tarkastetaan automaattisesti pc:ssä (allekirjoitus on tehty salaisella avaimella, tarkastus tehdään julkisella avaimella pc:ssä, jos joku muuttaa alkuperäistä pa-kettia välillä, paketinhaun tarkastus huomaa ja ilmoittaa sen)

ohjelmapaketit ovat avointa lähdekoodia (eivät sisällä piilotettuja osia) ja mahdolliset tur-vapäivitykset tehdään yleensä avoimesti ja nopeasti

pakettivarasto sisältää kaiken tarvittavan, myös selaimet, javan, flashin ja pdf-readerin, koodekit jne, niitä ei tarvitse hakea ympäri internetiä ja näin haittakoodi ei pääse Linuxiin: ei viruksia, ei tarvita virustorjuntaa

normi-Linux-asennus ei avaa palveluja/portteja: ei tarvita palomuuria (windows avaa!)

Linux asentajalla ei ole pääkäyttäjän (root) oikeuksia: pääkäyttäjä omistaa käyttöjärjes-telmä- ja ohjelmahakemistot, asentajalla ei ole niihin kirjoitusoikeutta, vain omaan hake-mistoonsa

root-tili on oletuksena pois käytöstä, asentajalla on kuitenkin sudo-oikeus (asentajatili on ns ylläpitäjätili), millä voi tehdä asennuksia ja päivityksiä tilapäisesti pääkäyttäjänä (ohjel-mien ja päivitysten asennukset kysyy ylläpitäjäsalasanaa) Huom: Älä koskaan anna salasa-naa, jos et tiedä mitä varten sitä kysytään!

Linux-koneelle internetistä ladatuilla ohjelmatiedostoilla tai skripteillä ei ole ajo-oikeutta, ajo-oikeus pitää antaa niille erikseen (toisin kuin windowsissa, missä ne voi ajaa suoraan) (poikkeus: .deb-paketteja tai tar.gz-paketteja on mahdollista asentaa tuplaklikkaamalla, asennuksessa internetistä on käytettävä harkintaa, salasana tarvitaan jos paketit puretaan muualle kuin käyttäjän kotihakemistoon: silloin ne voi muuttaa järjestelmäasetuksia, mut-ta pääsääntöisesti käytetään siis vain omaa turvallista pakettivarastoa)

Windows on paljon houkuttelevampi kohde haittaohjelmien tekijöille (~85% markkina-osuus) kuin Linux, ja sen haittaohjelmat eivät toimi Linuxissa!

1.3. Linux-ohjelmat vs. Windows-ohjelmat

Windowsiin pitää hakea paljon ohjelmia ulkopuolelta, mutta Linuxiin (lähes) kaikki löytyy sen omas-ta pakettivarastosta. Linuxista siis löytyy yleensä vastaavat ohjelmat mitä Windowsista (pois lukien Windows-pelit ja mm. Silverlight). Ohjelmat ja niiden lähteet näkyy seuraavasta taulukosta:


Windows Linux Toimisto <MS Office> [Libre Office] Libre Office Sähköposti <Outlook> Outlook Express Thunderbird Selain IE [Firefox, Chrome] Firefox, Chromium Flash [Adobe Flash] Adobe Flash Player Plugin PDF Reader [Adobe PDF Reader] Evince PDF-lukija Java [Oracle Java 6/7] Openjdk Java 6/7 [Oracle Java 6/7]* Mediaplayer WMP [VLC] VLC, Totem l. Elokuvasoitin Silverlight [Silverlight] - Kuvankäsittely [GIMP] <Photoshop> GIMP CD-DVD-poltto [Imgburn, Cdburnerxp] Brasero Virustorjunta MSE [Avast..]< F-Secure..> ei tarpeen

(jos tiedostoja annetaan eteenpäin windows-koneisiin, windows-virustarkistusta varten on ClamAV)

Palomuuri MS [Comodo..]< F-Secure..> ei tarpeen normiasennuksessa (mutta jos koneelle asennetaan palve-luja, linuxissa on valmiina palomuuri mikä voidaan ottaa käyttöön)

[] = ohjelma ei perusasennuspaketeissa vaan se pitää hakea muualta, mutta on ilmainen <> = maksullinen, ostettava erikseen xxx = ohjelma löytyy perusasennuspaketeista tai pakettivarastosta * = Oracle Javan hakeva latausohjelma löytyy ppa-pakettivarastosta (se lisätään pakettivarastoihin)

Linuxin peruskäyttö on lähes samanlaista kuin Windowsin, siinäkin on Firefox-selain, ja tiedosto-jen hallinta käy samantyyppisellä käyttöliittymällä kuin Windowsissa (ks luku 3). Päivitysten hallin-ta ja ohjelmien asennus tehdään eri jakeluissa hieman eri tavalla, Ubuntussa ne käy helposti käyt-töliittymästä (ks luvut 4.5 ja 4.6).

1.4. Erilaiset jakeluversiot (distribuutiot eli distrot)

Linuxista on olemassa monia erilaisia jakeluversioita. Niitä löytyy lähes jokaiseen käyttötarkoituk-seen, työpöytä- ja palvelinkäyttöön, aloittelijoille ja kokeneemmille käyttäjille. Lisäksi on vielä ver-sioita erityistarkoituksiin, kuten oppilaitoksille tarkoitettu Edubuntu. Suosittuja jakeluita, jotka so-pivat hyvin aloittelijoille, ovat Ubuntu, Mint, Fedora ja OpenSuse. Debian taas sopii kokeneemmil-le käyttäjille.

Jakeluversiolla tarkoitetaan Linux-ytimen ympärille koottua ohjelmistokokonaisuutta, joka koos-tuu asennusohjelmasta sekä erilaisista sovelluksista. Lisäksi monissa jakeluissa on mukana pake-tinhallintatyökalut. Paketinhallintatyökalut tarjoaa käyttäjälle komentorivin käyttöä helpomman tavan asentaa paketteja (ohjelmia). Työkalut auttaa päivittämään ohjelmia, jos uusia versioita il-mestyy, ja myös hakee päivitykset automaattisesti pakettivarastosta. Jakelut, mitkä käyttävät sa-manlaista paketinhallintaa, voivat asentaa myös toiselle jakelulle tehtyjä paketteja, esimerkiksi Debian-paketit asentuvat Ubuntuun (sen paketinhallinta perustuu Debianiin), mutta Fedora- ja OpenSuse-paketit eivät.

Monista jakeluista on saatavilla myös ns. LiveCD-versioita. LiveCD toimii suoraan CD-levyltä, joten sitä voi kokeilla asentamatta sitä koneelle. LiveCD on hyvä tapa tutustua Linuxiin, koska se ei muu-ta mitään koneen asetuksia. LiveCD:tä voidaan käyttää, paitsi kokeiluun, ja asennukseen, myös muistitestaukseen, levyntestaukseen (se sisältää levytyökalun) ja tiedostojen pelastamiseen Win-dowsista kun Windows ei enää käynnisty.


Kuka tahansa voi tehdä oman jakeluversionsa Linuxista ja levittää sitä. Distrowatch.com:ista löytyy jo yli 300 Linux-jakeluversiota.


2. Ubuntu yleiskatsaus

Ubuntu on käyttäjäystävällinen Linux-jakeluversio, joka sopii niin aloittelijoille kuin myös teho-käyttäjille. Se on tällä hetkellä yksi suositummista Linux-jakeluversioista.

Ubuntun perusperiaatteita ovat ilmaisuus, helppokäyttöisyys, sitoutuminen avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja kehittämistapaan sekä monikielisyys.

Ubuntusta tulee uusi versio puolen vuoden välein. Versionumerosta selviää suoraan milloin Ubun-tu on ilmestynyt. 12.04 versionumero tarkoittaa vuotta 2012 ja kuukautta 04. 12.04 on ns. LTS-versio (pitkän tuen versio), sen tuki on 5 v. Sen sijaan versiot 12.10, 13.04 ja 13.10 ovat ns. kehi-tysversioita, niiden tuki on 13.04:stä eteenpäin 9 kk. Seuraava LTS-versio on 14.04 vuonna 2014. 12.04 voidaan päivittää siihen suoraan päivitystyökalulla tai säilyttää niin kauan kuin 12.04 on tu-ettu (2017 huhtikuuhun).

2.1. Kirjautuminen

Kirjautumisruutu toimii Ubuntussa samalla periaatteella kuin Windowsissa. Ensin valitaan käyttäjän nimi valikosta (jos käyttäjiä on useita). Seuraavaksi kirjoitetaan sa-lasanakenttään oma salasana, ja painetaan Enter-painiketta.

Kirjautumisruutu

Kirjautumisruudussa voit valita myös haluamasi kieli- ja näppäimistöasetukset. Ubuntun logoa klikkaamalla voit valita työskentelytilaksi joko Ubuntu tai Ubuntu 2D. (Yleensä ei tarvitse erikseen valita mitään, mutta jos kone tuntuu hitaalta, kannattaa kokeilla 2D-vaihtoehtoa.) Oletustyöpöytä Unity voidaan vaihtaa haluttaessa Gnomeen hakemalla gnome-panel paketti Ubuntu pakettivaras-

Näppäimistöasetukset

Kello ja kalenteri

Ubuntu tai Ubuntu 2D


tosta. Gnome voidaan valita työpöydäksi Ubuntun logosta, missä näkyy nyt Ubuntu ja Ubuntu2D, mutta gnome-panel-asennuksen jälkeen lisäksi Gnome Classic ja Gnome Classic-no effects. Gnome Classic – no effects on suositeltavampi valinta kuin Gnome, jos kone ei ole kovin tehokas. Oletus-työpöytä on Unity (logovalikossa nimellä Ubuntu!), kunnes se vaihdetaan logosta (gnome-panel asennus ei vielä vaihda mitään).

Kirjautumisruudussa näkyy perusasennuksen jälkeen asentajan tilin nimi ylinnä (kuvassa Ubuntu) ja Vieras.

Vieras-tilille voi kirjautua ilman salasanaa. Se käyttää tilapäistä kotihakemistoa, mihin ladatut tie-dostot ja tehdyt muutokset (esim. taustakuva) eivät säily kun tililtä kirjaudutaan ulos. Vieras-tilillä itsellään ei ole myöskään ohjelmien asennusoikeutta, mutta jos sillä yrittää asentaa esim. sovel-lusvalikoimasta jotain sovellusta, kysytään silloin asentaja/ylläpitäjätilin salasanaa (millä on sudo- eli eli asennusoikeus) ja sen kautta pysyvän ohjelman asennus on mahdollista myös vieras-tilillä. Väärinkäytöksien estämisesksi asentajan tilin salasana ei saa olla liian helppo, jos ulkopuolisilla on pääsy koneelle!

2.2. Käyttöliittymä

Ubuntu käyttää siis oletustyöpöytäympäristönä Unitya

Oletustyöpöytä Unity (Ubuntu 12.04)

Roskakori

Sähköposti, keskustelut, sosiaaliset mediat

Verkkoyhteydet

Kello ja kalenteri

Käyttäjätilit

Asetuksia, uloskirjautuminen, sammutus

Unity-valikko (viimeksi käytetyt ja asennetut sovellukset)

Kotikansio (omat tiedostot ja kansiot)

Firefox-selain (internet)

LibreOffice Writer (tekstinkäsittely)

LibreOffice Calc (taulukkolaskenta)

LibreOffice Impress (esitysgrafiikka)

Ubuntun sovellusvalikoima (asennettavia ohjelmia)

Ubuntu One (pilvipalvelu)

Järjestelmäasetukset (henkilökohtaiset, laitteisto, järjestelmä)

Työtilat (työpöydät)


Unity- työpöydällä on oletuksena kaksi paneelia. Yläpaneelissa oikealla on pikavalikko sähköpos-tiin, verkkoyhteyksiin, ääniasetuksiin, kelllo ja kalenteriin ja käyttäjätileihin ja äärimmäisenä sam-mutusnappi, mistä löytyy paljon muutakin: Järjestelmäasetukset (ks. luku 4.1), Näytöt (huom: esim. NVIDIA:n kanssa käytä sen omaa NVIDIA-Settings-paneelia!), Käynnistettävät sovellukset, Päivitysten hallinta (ks luku 4.5), Tulostimet, Lukitse näyttö, Kirjaudu ulos, Valmiustila ja Sammuta. Viemällä hiiren yläpalkin päälle saat näkyviin lisäksi valikkoja tiedostojen luomista, muokkaamista ja näyttämistä varten. Yläpalkista löytyy myös käyttöjärjestelmän ohjeet. Yläpalkin Siirry-valikon kohta Tietokone näyttää tietokoneen levyasemat/tiedostojärjestelmät: Ubuntun oma partitio näkyy nimellä ’Tiedostojärjestelmä’, muut, esim. mahdollinen Windows-partitio näkyy tyyliin ’40 GB kiintolevy: 30 GB tiedostojärjestelmä’. Jos sitä tuplaklikkaa, se aukeaa (mounttautuu) ja sen kansioita voi selailla ja myös tallentaa tiedostoja niihin, aivan kuten Ubuntun omaan partitioon (tiedostojen hallintaa käsitellään tarkemmin luvussa 3), Windowsin ohjelmat ei tietenkään toimi Linux-puolelta. Klikkaamalla Laitteet alla olevaa levynnimeä hiiren oikealla näkyy sen ominaisuudet (mount-hakemisto näkyy kun vie hiiren nimen päälle: /media/jokumerkkijono, levyä on mahdollista katsoa komentoriviltä menemällä tähän mount-hakemistoon, mutta yleensä komentoriviä ei tarvitse käyttää). Tietokone näyttää myös kytketyt usb-laitteet ja CD-asemat. (Usb-laitteet on varminta irrottaa klikkaamalla laitetta Tietokone-näkymässä tai vasemmalla näky-vässä Unity-käynnistinpaneelissa, missä ne myös näkyy, hiiren oikealla, ja valitsemalla Sammuta asema turvallisesti ja poistamalla laite vasta kun sen kuvake on hävinnyt näkymästä.) Vasemmalla näkyy käynnistinpaneeli, jota voit muokata omaan käyttöösi sopivaksi. Voit hiirellä raahaamalla lisätä siihen ohjelmien käynnistyskuvakkeita Unity-valikosta, ja poistaa niitä valitse-malla hiiren oikealla ’poista käynnistimestä’. Unity-valikosta (ylin kuvake) voi hakea ohjelmia kir-joittamalla hakuriville ohjelman nimen alkua, esim. ’las’ tuo näkyviin ohjelmat Laskin ja Libreoffice Calc. Hiirellä voidaan nyt ottaa kiinni Laskin-ikonista ja vetää se Unityn käynnistinpaneliin (se jää pysyväksi). Muista ohjelmista ainakin Pääte kannattaa vetää pysyväksi käynnistinpaneeliin. Käynnistinpanelin saa halutessa piiloon niin että se tulee näkyviin vain kun hiiren vie vasempaan reunaan (työpöydällä hiiren oikealla tai yläpalkista muokkaa->muuta työpöydän taustaa-> toimin-ta->automaattinen piilottaminen päällä). Myös työpöydän taustakuvan voi vaihtaa täältä (tai se-laimesta). Kaikki käynnistetyt ohjelmat näkyy käynnistinpaneelissa nuoli vasemmalla puolella, ylinnä auki oleva ohjelma nuoli molemmilla puolilla, sitä voi vaihtaa hiirellä käynnistinpaneelista tai näp-päimistöltä painamalla ALT-TAB (TAB=sarkain). Huom! Unityssa monen ohjelman (mm. Firefox) ylämenu on oletuksena piilossa ja tulee näkyviin vasta kun hiiren vie yläpalkin päälle.

Työpöydälle voi ohjelmakuvakkeiden lisäksi luoda kansioita ja tallentaa tiedostoja kuten Win-dows-käyttöjärjestelmässäkin.

Ikkunapainikkeiden toiminnot ovat täysin samanlaiset kuin Windowsissa, mutta ne sijaitsevat ole-tusasetuksena ikkunan vasemmassa yläkulmassa. Asetuksen voi myös vaihtaa.

Ikkunapainikkeet


Kun gnome-panel on asennettu, työpöytä voidaan vaihtaa valitsemalla sammutusnapista Kirjaudu ulos ja sitten kirjautumisruudun Ubuntu-logosta esim. GNOME Classic (No effects). Kirjautumalla nyt uudestaan sisään avautuu klassinen GNOME-työpöytä. Siinä voidaan hakea yläpalkkiin samat pikakäynnistimet kuin on Unityn käynnistyspaneelissa, valitsemalla Sovellukset-valikosta ohjelmat ja vetämällä ne hiirellä yläpalkkiin (ensin vedetään Sijainnit alta kotikansio yläpalkkiin, sitten So-vellukset->Internet->Firefox yläpalkkiin, sitten Sovellukset->Toimisto->Libre Office Writer, Calc ja Impress yläpallkkiin, sitten Sovellukset->Ubuntun sovellusvalikoima jne. Ohjelman pikakäynnisti-men voi poistaa yläpaneelista valitsemalla sen päällä WIN-ALT-Hiirenoikea ja sitten ’poista panee-lista’. Perinteisessä GNOME-työpöydässä on yläpaneelissa vasemmalla Sovellukset-valikko alivali-koineen (=ohjelmat ja toiminnot lajiteltuina) ja Sijainnit- valikko, yläpaneelissa oikealla on samat pikavalikot kuin Unityssa (äärimmäisenä sammutusnappi). Lisäksi roskakorin voi lisätä alapaneeliin valitsemalla alapalkin päällä ALT-Hiirenoikea ja ’Lisää paneeliin’ ja sieltä roskakori ja Lisää. Alla on kuva GNOME-työpöydästä.

Vaihtoehtoinen työpöytä GNOME Classic No effects (Ubuntu 12.04)

On käyttäjän valinta, haluaako mieluummin käyttää Unity vai GNOME- työpöytää. Työpöydän voi vaihtaa toiseen kirjautumisruudun Ubuntu-logosta. Työpöydän vaihto ei vaikuta tehtyihin kone-asetuksiin, asennettuihin ohjelmiin tai kotihakemistoon talletettuihin tiedostoihin, ne säilyvät.


2.3. Sovellukset

Ubuntun asennusmedian mukana tulee paljon erilaisia sovelluksia (ohjelmia). Lisäksi Ubuntun pa-kettienhallinnan (Ubuntun sovellusvalikoima) avulla ohjelmia voi hakea ja asentaa helposti lisää.

Ubuntussa on oletuksena ilmainen LibreOfficen toimistosovellusohjelmapaketti, joka vastaa Mic-rosoftin Office-pakettia (osaa Office-formatit). LibreOfficesta on olemassa myös Windows-versio.

Internet-sovellusohjelmia ovat mm. www-selain Firefox, sähköpostiohjelma Mozilla Thunderbird sekä pikaviestinohjelma Empathy.

Valokuvien editointi onnistuu Ubuntussa ilmaisella ja erittäin monipuolisella GIMP-kuvankäsittely-ohjelmalla. GIMPin käyttö vaatii jonkin verran opettelua, mutta jos on aiemmin käyttänyt jotain kuvankäsittelyohjelmaa, sen oppiminen on melko helppoa. GIMPistä on myös Windows-versio.

Ubuntun asennusmedian mukana tulee myös liuta multimediasovelluksia sekä pelejä. Ubuntun mukana tulevista sovelluksista löytyy useista myös Windows-versiot.

Seuraavat ohjelmapaketit kannattaa asentaa heti perusasennuksen jälkeen (sen voi tehdä

avaamalla pääte ja antamalla siinä komento: sudo apt-get install <paketinnimi> kuten alla, tai käyttäen sovellusvalikoimaa (luku 4.6), siellä paketit on nimetty suomeksi mutta löytyy yleensä myös hakemalla alla mainituilla paketin alkuperäisillä nimillä)

valitse päivitysten hallinta->tarkista, ja sitten asenna päivitykset (ks luku 4.5)

näytönohjain: Intelin ajurit asentuu suoraan asennuspaketista, muiden valmistajien ajurit pitää hakea erikseen (so. käyttämällä Järjestelmäasetukset->Lisäajurit-asennustyökalua)

sudo apt-get install gnome-panel (saadaan halutessa käyttöön Gnome-työpöytä) (työpöydän valinta tehdään edellä esitetyn mukaisesti kirjautumisikkunassa)

sudo apt-get install synaptic (saadaan käyttöön synaptic-paketinhallinta, sille voi olla käyttöä, esim. jos sovellusvalikoimasta ei löydy haluttua pakettia nimellä)

sudo apt-get install ubuntu-restricted-extras (saadaan suljetut me-diakoodekit, flash player plugin, MS-fontit, asennus kysyy hyväksyntää, paina TAB-> OK ja Enter ja accept Eula TAB->Kyllä ja Enter)

sudo apt-get install vlc (vlc-mediasoitin)

sudo apt-get install mesa-utils (sisältää glxinfo näytönohjaintunnistuksen, tämän jälkeen näytönohjaintieto näkyy kohdassa järjestelmäasetukset->tiedot)

sudo apt-get install chromium-browser (sama selain kuin chrome, ilman Google-vakoilua)

Firefox-lisäosat (hae Firefox->Työkalut->Lisäosat->Lataa lisäosia->Näytä kaikki, sitten kat-so Laajennukset->suosituimmat ja hae sieltä: -Adblock Plus, lisää firefoxiin ja asenna heti, asennus hakee valmiiksi easylist ja wiltteri (Suomi) suodattimet, mitä riittää normikäyttöön (jos Adblock estää jonkin sivun toiminnan, se voidaan ottaa tilapäisesti pois käytöstä) -Videodownloadhelper, lisää firefoxiin ja asenna heti (tällä saa youtube-videot haettua koneelle, esim. jos nettiyhteys on hidas soittamaan niitä suoraan, sen lataukset menee kansioon dwhelper)


2.4. Ubuntun eri jakeluversiot

Ubuntusta on olemassa erilaisia jakeluversioita, jotka eroavat toisistaan lähinnä työpöytäympäris-töltään: Ubuntu (Unity/Gnome-työpöytä), Kubuntu (KDE), Xubuntu (XFCE), Lubuntu (LXDE). Näistä löytyy live-CD ja alternate-CD. Live-CDtä voi ensin kokeilla asentamatta koneelle. Asennus voidaan tehdä myös USB-tikulta, kun live-CD-image kopioidaan USB-tikulle Unetbootin-ohjelmalla. Alternate-CD on puhdas asennus-CD, se ei vaadi niin paljon muistia koneelta. Sitä voidaan käyttää, jos koneessa on niin vähän muistia, että live-CD ei toimi siinä.

Ubuntu ja Kubuntu ovat normityöpöytäversioita, Xubuntussa on vähän kevyempi työpöytä ja Lu-buntussa kevein, ja se sopiikin vanhempiin koneisiin. Lubuntu 12.04 on viimeinen versio, mikä tu-kee vanhempia ei-pae-prosessoreita ja mahtuu vielä CD:llle (Lubuntu 12.10 vaatii jo pae-tuen ja DVDn). Aiemmin Ubuntusta oli myös erillisiä Netbook-versioita miniläppäreille, mutta 12.04:ssä niitä ei enää ole.

Ubuntusta on myös palvelinversio: Ubuntu Server. Palvelinversio on merkkipohjainen, mutta sii-hen on asennettavissa graafinen työpöytäympäristö tarvittaessa.

Kaikista jakeluversioista on 32-bittiset ja 64-bittiset versiot.


3. Tiedostojen hallinta

Pääset näkemään omat kansiosi klikkaamalla käynnistinpaneelin Kotikansio-kuvaketta. Samassa ikkunassa näkyvät myös ulkoiset kovalevyt ja muistitikut. Näkymä muistuttaa Windowsin Omat kansiot -valikkoa.

Valitsemalla Näytä->Luettelo pääsee oletusnäkymästä luettelonäkymään, missä Muokattu-sara-ketta klikkaamalla saa kuvakkeet (tiedostot) näkymään aikajärjestyksessä. Luettelonäkymässä voidaan valita Näytä->Näkyvät sarakkeet kohdasta myös Oikeudet, omistaja ja ryhmätiedot näy-tettäväksi. Omistaja näkyy luettelonäkymässä muodossa käyttäjätunnus-kokonimi, jos ne on eri, tai pelkkä käyttäjätunnus, jos ne on samat. Näkymästä riippumatta kansioiden ja tiedostojen oikeuksia voi katsoa klikkaamalla hiiren oikealla halutun kansion tai tiedoston päällä ja valitsemalla sitten Ominaisuudet ja Oikeudet. Linuxissa oi-keudet näkyy unix-tyyliin kolmena tasona: omistaja (u), ryhmä (g) ja muut (o). Jos esimerkiksi omistajalla on kansioon luku (r), kirjoitus (w) ja suoritusoikeus (x) ja ryhmällä on luku ja suoritus-oikeus samoin myös muilla, saadaan kansiolle luettelonäkymässä oikeusrivi: drwxr-xr-x. Ominai-suudet ja Oikeudet ikkunassa sama asia näkyy kansioilla näin: omistaja: Luo ja poista (=rwx), ryh-mä ja muut: avaa tiedostoja (r-x). Ajettavilla tiedostoilla (ohjelmat ja skriptit) pitää olla suoritusoikeus (x). Esim. verkosta koneelle ladatusta ohjelmasta tai skriptistä poistetaan oletuksena suoritusoikeus turvallisuussyistä. Jos luo-tetaan että ohjelma tai skripti on turvallinen, sille voi antaa suoritusoikeuden kohdasta Ominai-suudet->Oikeudet ja sitten Suorita: Salli tiedoston suoritus ohjelmana. Kansioiden ja tiedostojen oikeuksia voi muuttaa myös komentoriviltä, katso kohta Komentorivi.


3.1. Kansion luominen

Tapa 1. Hiiren oikea painike Luo uusi kansio. Tapa 2. Tiedosto Luo uusi kansio

3.2. Tekstitiedoston luominen

Tapa 1. Hiiren oikea painike Luo uusi asiakirja Tyhjä asiakirja. Tapa 2. Tiedosto Luo uusi asiakirja Tyhjä asiakirja.

Oletussovellus pelkälle tekstitiedostolle on Tekstinmuokkain (=gedit). Sitä voi muuttaa klikkaamal-la hiiren oikealla ko. tiedostoa ja Ominaisuudet->Avaa sovelluksella ja Näytä muut sovellukset, va-litse jokin muu sovellus ja Aseta oletukseksi. ’Nollaa’ palauttaa alkuperäisen asetuksen. (Tässä ta-pauksessa oletussovellusta ei kannata muuttaa).

3.3. Tiedoston siirtäminen roskakoriin

Tapa 1. Hiiren oikea painike tiedoston päällä joka halutaan poistaa Siirrä roskakoriin. Tapa 2. Tiedosto valitaan hiiren vasemmalla painikkeella ja painetaan näppäimistön Delete-

näppäintä. Tapa 3..Vedä tiedosto hiirellä roskakorikuvakkeeseen.

3.4. Tiedoston poistaminen lopullisesti

Tiedosto valitaan hiiren vasemmalla painikkeella ja painetaan näppäimistön Shift- ja Delete-näppäimiä samanaikaisesti.

3.5. Roskakorin tyhjentäminen

Valitse hiiren vasemmalla painikkeella roskakori ruudun vasemmasta alareunasta valitse hiiren oikean painikkeen valikosta Tyhjennä roskakori.

Huom! Kun poistat tiedostoja Linux-käyttöjärjestelmässä tiedostot siirtyvät roskakoriin/ poistu-vat saman tien. Käyttöjärjestelmä ei pyydä vahvistamaan toimenpidettä, kuten Windows.

Tiedosto voidaan palauttaa roskakorista, jos sitä ei ole tyhjennetty, klikkaamalla ko. tiedostoa roskakorissa hiiren oikealla ja valitsemalla Palauta.

3.6. Tiedoston kopiointi

Klikkaa tiedostoa oikealla hiiren painikkeella Kopioi.

Siirry kansioon, johon haluat kopioida tiedoston Liitä.

3.7. Tiedoston siirtäminen

Valitse tiedosto oikealla hiiren painikkeella Leikkaa.

Siirry kansioon, johon haluat siirtää tiedoston Liitä.

Tiedoston voi myös siirtää avaamalla toinen ikkuna (Tiedosto->uusi ikkuna), muuttamalla sen ko-koa ikkunapainikkeesta että saadaan kaksi ikkunaa samaan aikaan ruuudulle ja valitsemalla siellä kohdekansio ja vetämällä tiedosto hiiren vasemmalla sinne. Katso, ettet vedä tiedostoa vahingos-sa jonmun arkiston (.tar, tar.gz, .zip) päälle, se menee sen sisään ilman varoituksia!

Huom! Älä poista tai siirrä kotihakemiston valmiita oletuskansioita muualle! Niitä käytetään oletustallennuskansioina eri ohjelmissa.


3.8. Tiedoston uudelleen nimeäminen

Valitse tiedosto oikealla hiiren painikkeella ja valitse valikkoriviltä Nimeä uudelleen.

3.9. Pakatun arkiston luominen kansiosta

Klikkaamalla hiiren oikealla kansion päällä ja valitsemalla Tiivistä, kansiosta on mahdollista luoda ns. pakattu arkisto (kuten kansio.zip tai kansio.tar.gz, zippiin voidaan lisätä myös salasanasuojaus). Jos käyttäjä on ottanut käyttöön sähköpostiohjelman ja asettanut sähköpostitilin, valitsemalla Tii-vistä sijasta Lähetä, pakattu arkisto voidaan lähettää siitä suoraan sähköpostina.

3.10. Piilotiedostot

Linuxissa piilotiedostot eivät näy normaaliasetuksilla tiedostonhallinnassa. Piilotiedoston tunnis-taa tiedoston alussa olevasta pisteestä. Piilotiedostot ovat yleensä käyttäjän profiiliin liittyviä kon-figuraatiotiedostoja, ja niihin ei yleensä peruskäyttäjän tarvitse koskea. Saat piilotiedostot näky-mään työpöydän yläreunan Näytä-valikon kautta Näytä Näytä piilotiedostot.

3.11. Isot ja pienet kirjaimet

Linuxissa isot ja pienet kirjaimet eivät ole sama asia. Tämä on erittäin tärkeätä muistaa tiedon-käsittelyssä. Käytännössä kaikki tiedostonimet kannattaa kirjoittaa pienillä kirjaimilla ongelmien välttämiseksi.


4. Asetukset ja ylläpito

Ubuntun järjestelmänhallinta sekä asetusten muokkaaminen tapahtuu järjestelmäasetusten kautta (vaatii ylläpitäjätilin salasanan).

Valitsemalla Ohje avautuu Ubuntun työpöytäopas. Siellä on ohjeita Ubuntun käyttöön sekä vas-tauksia yleisiin kysymyksiin (FAQ). Ohjelmassa on myös hakutoiminto, jonka avulla käyttäjä voi hakea ohjeita hakusanan avulla.

4.1. Asetukset

Järjestelmäasetukset-valikon avulla hallinnoidaan mm. Ubuntun ulkoasua sekä näyttö- ja osoitin-laitteiden asetuksia. Käyttäjän omia tietoja voi myös muuttaa valikon kautta.

Järjestelmä- asetukset

Käyttäjän omat tiedot


Käyttäjätilit

(Kuvan esimerkissä on muutettu ’Ubuntu’-tilin nimi ->’oppilas’: tämä muuttaa kokonimen, mikä näkyy kirjautumissivulla ja unity-työpöydän yläpalkissa tämän jälkeen nimenä ’oppilas’, mutta ko-tikansionnimi ja käyttäjätunnus säilyvät alkuperäisenä, mikä näkyy jos sitä katsotaan Tietokone-luettelonäkymän kautta tai komentoriviltä ls –l ja id -komennoilla).

Usein nimi (kokonimi) ja käyttäjätunnus ovat samat. Käyttäjätilit-listassa näkyy oletuksena koko-nimi (tai käyttäjätunnus sulkeissa jos kokonimi puuttuu).

Salasanan muuttaminen (oma salasana)

Kaikki käyttäjät voivat vaihtaa oman salasanansa kohdasta Järjestelmäasetukset->Käyttäjätilit-> Salasana (klikkaa sen perässä olevia pisteitä) ja antamalla vanhan salasanan ja sitten uuden ja vahvistuksen ja klikkaamalla Vaihda. (Kun kyseessä on oman tilin salasana, kokonimi tai kieli, sen muutos ei vaadi avaa lukitusta ja ylläpitäjän salasanaa).

Salasanan muuttaminen (toisen tilin salasana)

Asentajatilillä (=ylläpitäjä-tilillä) voi vaihtaa samasta paikasta myös toisen käyttäjän salasanan jos hän on unohtanut omansa (vaatii avaa lukitus-klikkauksen ja kysyy ylläpitäjä-salasanaa): valitaan halutun käyttäjän tili ja siitä Salasana (sen perässä olevat pisteet): uuden salasanan voi asettaa nyt suoraan (ei kysy vanhaa salasanaa). Lopuksi klikataan Lukitse, se lukitsee käyttäjätilit-asetukset.

Automaattinen kirjautuminen

Automaattinen kirjautuminen saadaan valitsemalla ensin Käyttäjätilit->Avaa lukitus (kysyy ylläpi-täjä-salasanaa) ja sitten kohtaan Automaattinen kirjautuminen: ’Päällä’, ja klikkaamalla lopuksi Lukitse. Tämän jälkeen login tapahtuu automaattisesti. Ylläpitäjän salasanaa kysytään entiseen malliin asennuksissa ja päivityksissä, joten sitä ei saa unohtaa, vaikka loginissa sitä ei tarvitakaan.

Uuden käyttäjätilin luominen

Jos koneella on useampia käyttäjiä, asentajatilillä (=ylläpitäjätilillä) voidaan luoda niille uusi oma käyttäjätili seuraavasti:

Oletuksena käyttäjätilit-asetukset on lukittu. Klikkaamalla auki oikean yläkulman lukko kysytään asentajatilin (=ylläpitäjä-tilin) salasanaa, mikä on ns sudo-salasana, minkä annon jälkeen käyttäjä-tiliasetuksia voi muuttaa.

1. klikkaa + (=luo käyttäjätili)

2. valitse tilin tyyppi, valitaan normaali (tili millä ei ole sudo-oikeutta eli ohjelmien asennusoikeut-ta), vaihtoehtoisesti tässä toki voidaan luoda myös uusi ylläpitäjätili

3. anna käyttäjätilille nimi ja käyttäjätunnus (nimi = kokonimi, mikä näkyy kirjautumissivulla ja työpöydän yläpalkissa)

4. klikkaa kohtaa salasana: ’käyttäjätili pois käytöstä’, ja aseta aloitussalasana ja vahvista se, ja klikkaa vaihda

5. nyt tili on luotu, klikkaa Lukitse jos lukko on vielä auki (jätä sivu tilaan Avaa lukitus)

6. kirjaudu ulos


7. luodulla tilillä, mikä näkyy nyt kirjautumisruudussa, voi nyt kirjautua sisään ja vaihtaa sen aloi-tussalasana

Uuden käyttäjätilin kotikansion oikeuksien asetus:

Jos koneelle luodaan useita käyttäjiä, ne näkevät oletusasennuksella toistensa kotikansioihin menemällä Siirry->Tietokone->Tiedostojärjestelmä->home-><kotikansionnimi>.

Kunkin kotikansion omistaja voi muuttaa tämän tekemällä seuraava muutos omaan kotikansioon-sa:

1. vie hiiri unityn yläpalkin päälle ja valitsesiellä Siirry ja siitä Tietokone ja siitä Tiedostojärjestel-mä

2. valitse home ja siellä oma kotikansio ja sen päällä hiiren oikealla ominaisuudet

3. valitse oikeudet ja muuta kohta Muut : Kansion oikeudet: ’Ei mikään’ ja sulje

4. nyt jos katsotaan Näytä->luettelo ja sitten Näytä->Näkyvät sarakkeet ja ruksataan oikeudet, omistaja ja ryhmä, niin oikeudet näyttää drwxr-x--- eli muilla ei ole enää oikeutta nähdä tähän kotikansioon

Vaihtoehto sille, että jokainen käyttäjä tekee näin omalle kotikansiolleen on, että asentaja (= yllä-pitäjä) ajaa komentorivillä päätteessä kaikille käyttäjille komennon mikä poistaa Muut-ryhmän-oikeudet käyttäjien kotikansioilta:

1. cd /home (mennään kotikansioiden juureen)

2. ls –l (ls viiva pieniällä: tämä näyttää luodut kotikansiot ja niiden oikeudet)

3. ajetaan yksitellen kaikille käyttäjäkotikansioille missä ei ole oikeudet muotoa: drwxr-x--- sudo chmod o-rwx <kotikansionnimi>

(tämä poistaa ryhmältä o=Muut rwx-oikeudet eli kaikki oikeudet ko. kotikansioon)

4.2. Verkkoasetukset

Klikkaamalla verkkoyhteydet-kuvaketta saat esiin ohjatun toiminnon, jonka avulla voit määrittää verkkoyhteyden.

Tietoja yhteydestä näyttää verkkoyhteyden tiedot: verkkolaitteen, MACin, nopeuden, IP-osoitteen, verkkomaskin, oletusyhdyskäytävän ja ensisijaisen DNS:n.

Muokkaa yhteyksiä vie verkkoyhteyden määrittämiseen (valitse kiinteä, langaton tai mobiiili).


4.3. Järjestelmätiedot

Järjestelmätiedot näkyy kohdasta Järjestelmäasetukset->Tiedot.

Yhteenveto näyttää koneennimen, muistin, suorittimen, grafiikan, käyttöjärjestelmän tyypin ja li-nuxpartition (Levy). Jos levyllä on muita partitioita, koko levyn tiedot ja partitiot näyttää Levytyö-kalu.

Oletussovellukset-kohdasta voi asettaa oletussovelluksen toiminnoille: verkkoselain, sähköposti, kalenteri, musiikkisoitin, videosoitin ja kuvankatselin (perusasennuksesta tulee yleensä vain yksi vaihtoehto)

Erilliset tallennusvälineet kohtaa voi halutessaan muuttaa (kysy mitä tehdään on yleensä OK).

Grafiikka näyttää grafiikka-ajurin (jos paketti mesa-utils asennettu)

4.4. Järjestelmänvalvonta

Järjestelmänvalvonta vastaa Windowsin Tehtävienhallinta-toimintoa alivalintoineen. Se löytyy Unity-valikosta kirjoittamalla ’jä’ hakuriville ja voidaan halutessa vetää käynnistinpaneeliin. Järjestelmä näyttää suurin piirtein samat tiedot, mitä Järjestelmäasetukset->Yhteenveto edellä. Prosessit näyttää, mitkä prosessit (sovellukset) on käynnissä ja niiden CPU ja muistikuormituksen eli siitä voidaan tutkia mikä prosessi (sovellus) kuormittaa eniten järjestelmää. Hankala sovellus voidaan tappaa valitsemalla se prosessilistasta ja klikkaamalla ’Lopeta prosessi’. Huom! Vastaavat tiedot, mitä tämä näyttää, saadaan kevyemmin päätteellä komennolla: ’top’. Resurssit näyttää suorittimen käyttöasteen (%), muistinkäytön (MiB/%) ja swapinkäytön (MiB/%) sekä verkonkäytön (KiB/s) Huom! tämä näyttää tavuja sekunnissa eikä bit/s. Tiedostojärjestelmät näyttää avatut (mountatut) tiedostojärjestelmät, ml. usb-muistit. Mount-taamattomat, esim. mounttaamaton Windows-partitio tai swap-partitio, ei näy tässä!


4.5. Päivitysten hallinta

Ubuntussa päivitykset asennetaan Päivitysten hallinnan avulla (vaatii ylläpitäjätilin salasanan). Se se löytyy Unity-valikosta, tai oikealta yläkulmasta (siellä teksti voi olla Päivityksiä saatavilla tai Päi-vitykset asennettu, tila on kuitenkin hyvä varmuuden vuoksi tarkistaa klikkaamalla Tarkista).

Päivitysten asentaminen on helppoa, oletuksena sovellus tarkistaa saatavilla olevat päivitykset ja pyytää käyttäjää asentamaan ne. Asennus onnistuu painamalla Asenna päivitykset -painiketta.


4.6. Ohjelmien asennus pakettienhallinnan avulla

Ubuntun sovellusvalikoiman avulla voidaan asentaa lisää ohjelmia Ubuntuun (vaatii ylläpitäjätilin). Sovellusvalikoimaan pääsee käynnistimen pikakuvaketta klikkaamalla tai sen voi etsiä Unity-valikosta.

Alla oleva kuva on otettu Ubuntun Ohje-valikosta.

Unity-valikko (Kaikki asennetut ohjelmat)

Sovellusvalikoiman pikakuvake käynnistimessä

Sovellusvalikoima avattuna


4.7. Ohjelmien poistaminen

Ohjelmien poistaminen Ubuntussa tapahtuu samalla tavalla kuin Windowsissa.

Avaa Ubuntun sovellusvalikoima (vaatii ylläpitäjätilin), asennettu näyttää asennetut ohjelmat. Valitse ohjelma, jonka haluat poistaa ja valitse sen jälkeen Poista.

4.8. Wine

Wine-ohjelma mahdollistaa monien Windows-sovellusten käytön Linux-käyttöjärjestelmässä. Sen koodi on avoin, joten sitä voi muokata omien tarpeidensa mukaiseksi. Wine löytyy Ubuntun sovellusvalikoimasta. Lisätietoja Winesta löytyy netistä osoitteesta http://www.winehq.org (Sivusto on englanninkielinen.)

http://www.winehq.org/


5. Komentorivi

Komentorivi on tehokas Ubuntun hallintaväline, mutta sen käyttö vaatii opettelua. Komentorivin osaami-nen ei ole Ubuntun käy-tössä välttämätöntä, mutta ongelma-tilanteissa sen osaami-nen voi olla tarpeen.

Komentorivi avataan Ubuntussa valitsemalla: Unity-valikosta Pääte. Päätettä käytetään antamalla halutut komennot tekstinä.

5.1. Hakemistorakenne

Linuxin hakemistorakenne alkaa juurihakemistosta, joka merkitään kauttaviivalla /. Linuxin tiedos-tojärjestelmä ei käytä asematunnuksia Windowsin tapaan, vaan levyt ja niiden osiot liitetään sa-man hakemistopuun rakenteeseen.

Hakemisto Tarkoitus

/bin Peruskomennot käyttäjille

/boot Linuxin käynnistämiseen tarvittavat tiedostot

/dev Laitetiedostojen hakemisto

/etc Lähes kaikkien asetustiedostojen sijainti

/home Käyttäjien kotihakemistot

/lib Jaetut kirjastot

/media Siirrettävän median liitoskohdat (usb-media, cd/dvd, win-partitio)

/mnt Väliaikaisesti liitetyt osiot (käyttäjän väliaikaiset mounttaukset)

/opt Erikoisohjelmat

/proc Järjestelmän tilatiedot

/root Pääkäyttäjän kotihakemisto

/sbin Pääkäyttäjän ylläpito-ohjelmat

/srv Paikallisen palvelinohjelmiston sivustokohtaiset tiedot (vain palvelin)

/sys Sysfs-järjestelmän luoma virtuaalinen hakemisto

mm. laitteiden, niiden ajurien ja ytimen välisistä yhteyksistä

/tmp Väliaikaistiedostot

/usr Ohjelmat ja kirjastot, ohjesivut

/var Muuttuvat tiedostot, esim. lokitiedostot


5.2. Yleiset komentorivikomennot

Komento Toiminto cd Vaihtaa hakemistoa

pwd Näyttää tämän hetkisen hakemiston ls Näyttää hakemiston sisällön (ls –l oikeus, omistaja ja ryhmätiedot)

cp Kopioi tiedostoja sekä hakemistoja

mv Siirtää tiedostoja sekä hakemistoja

mkdir Luo hakemistoja

rmdir Poistaa hakemistoja

chmod Muuttaa hakemiston tai tiedoston oikeuksia

cat Tulostaa tiedoston sisällön

grep Tulostaa vain rivit, jotka täsmäävät tiettyyn ehtoon

touch Luo tyhjän tiedoston ja päivittää tiedoston aikaleimoja

ps Listaa avoinna olevat prosessit (ps aux kaikki tärkeät prosessitiedot)

kill Lopettaa halutun ohjelman (kill <pid> prosesid:n perusteella)

killall Lopettaa halutun ohjelman (esim. killall firefox nimen perusteella)

find Etsii tiedostoja

locate Etsii tiedostojärjest. tietokannasta mistä hakemistosta tiedosto löytyy

sudo Mahdollistaa komentojen suorittamisen pääkäyttäjänä

top Näyttää prosessori- ja muistikuormituksen ja top-prosessit

cpu: us=käyttäjänohjelmat, sy=järjestelmäohjelmat, id=idle=vapaana

mem: totalmuistikoko, used=käytössä, free=vapaana

swap: totalswapkoko, used=käytössä, free=vapaana

fdisk Käsittelee levypartitiota (sudo fdisk –l listaa kaikki levy/partitiotiedot)

mount Näyttää käytössä olevat (mountatut) levypartitiot ja sys-tied.järjest:t

df Näyttää tiedostojärjestelmät ja levynkäytön (df –h näyttää MB/GB)

ifconfig -a Näyttää käytössä olevat verkkosovittimet (MAC, toiminnassa olevasta

myös IP ja maski, UP=liitäntä on käyttövalmis, RUNNING=liitäntä on

toiminnassa ja sillä on IP), ifconfig:illa voi myös tehdä verkkoasetuksia

ping Tarkistaa toimiiko yhteys kohteeseen (huom: kohde voi olla vastaamat-

ta pingiin jos ei halua näkyä verkkoon), esim. tarkasta järjestyksessä

ping <modemi-IP> toimiiko yhteys yhdyskäytävä-modemiin asti

ping 8.8.8.8 toimiiko yhteys yhdysk.modemin taakse internetiin

(8.8.8.8=googlen-nimipalvelin-IP)

ping iltalehti.fi toimiiko nimipalvelua vaativa yhteys eli toi-

miiko internet-yhteyden lisäksi myös nimipalvelu (DNS)

id Näyttää nykyisen käyttäjän ja sen käyttäjä- ja ryhmätiedot

man Näyttää komennon syntaksin (esim. man chmod)

5.3. Erikoismerkit

Komentorivillä voi käyttää myös erikoismerkkejä tiedostonhallintaan liittyvissä tehtävissä.


Monet erikoismerkit ovat hankalia ja niillä voi tehdä paljon vahinkoa, joten niiden käytössä kannattaa olla huolellinen.

Käyttäjän on hyvä ymmärtää, mitä eroa on tähdellä ja kysymysmerkillä.

Yleisiä erikoismerkkejä Merkitys

* Vastaa mitä tahansa merkkiä, joita voi olla useita tai ei yhtään

Esim. *.* kaikki tiedostot ja tiedostomuodot (myös pelkkä * riittää) *.txt kaikki txt-tiedostomuotoiset tiedostot kissa.* mitä tahansa tiedostomuotoa olevat kissa-nimiset tiedostot *kissa* kaikki tiedostot, joiden nimessä esiintyy kissa

? Vastaa mitä tahansa yksittäistä merkkiä

| Putkitus (yhdistää komentoja)

& Komento suoritetaan tausta-ajossa

5.4. Tiedostonhallinta komentorivin avulla

$ cd Siirry kotikansioon

$ mkdir testi Luo testi nimisen kansion

$ touch testi.txt Luo testi.txt -nimisen tiedoston

$ cp testi.txt testi Kopioi testi.txt -tiedosto testi-nimiseen kansioon

$ mv testi.txt testi Siirtää testi.txt -tiedosto testi-nimiseen kansioon

$ cd testi Siirtyy testi-nimiseen kansioon

$ rm testi.txt Poistaa testi.txt tiedoston

$ cd .. Siirtyy yhden kansion ”ylöspäin” hakemistopolulla

$ rmdir testi Poistaa testi-nimisen kansion

$ ls -al Listaa kaikki tiedostot tietoineen, myös piilotiedostot

$ rm tiedo* Poistaa kaikki tiedo-alkuiset tiedostot.

$ firefox & Avaa Firefox-selaimen tausta-ajoon (=shell exit ei tapa sitä)

$ rm ?iedosto Poistaa tiedoston/tiedostot, joiden ensimmäinen merkki voi

olla mikä tahansa ja loppuosa iedosto.

$ mkdir koe Luo koe nimisen kansion

$ ls -l Listaa kansiot ja tiedostot tietoineen (koe: drwxrwxr-x)

$ chmod o-rwx koe chmod-asetus (omistaja (u), ryhmä (g), muut (o),kaikki (a),

aseta (+)/poista(-) luku (r),kirjoitus (w),suoritusoikeus (x)):

tämä poistaa muilta (o) rwx-oikeudet koekansioon,

ls –l näyttää nyt: drwxrwx--- ( =muut ei pääse koekansioon)

$ mkdir koe2 Luo koe2 nimisen kansion


$ ls -l Listaa kansiot ja tiedostotiedot (koe2: drwxrwxr-x=775)

$ chmod 0750 koe2 chmod-asetus (vaihtoehtoinen asetusmuoto oktaaliluvuilla:

aseta r=4, w=2, x=1 kolmelle tasolle omistaja/ryhmä/muut):

tämä poistaa muilta rwx-oikeudet ja ryhmältä w-oikeudet:

ls –l näyttää nyt: drwxr-x--- ( =muut ei pääse koekansioon)

$ cat tekstitiedosto.txt | grep kissa

Tulostaa komentoriville tiedostosta tekstitiedosto.txt ne rivit, joissa esiintyy sana kissa. Putkitus (putkimerkki = |) mahdollistaa useamman komennon yhdistämisen.

5.5. Ohjelmien asennus komentorivin avulla

Tietyn ohjelman asennus komentorivin avulla $ sudo apt-get update

Päivittää pakettienhallinnan tietokannan. $ sudo apt-get install abiword

Asentaa Abiword-nimisen tekstinkäsittelyohjelman.

Päivitysten hallinnan ajo komentorivin avulla (sama kuin luku 4.5): sudo apt-get update

sudo apt-get upgrade

Joskus päivitysten hallinta voi rikkoutua esim verkko-ongelmien takia, tällöin pitää ajaa: sudo apt-get install -f ja mahdollisesti myös

sudo dpkg –configure –a (dpkg VIIVAVIIVAconfigure VIIIVAa ja sitten vasta sudo apt-get update

sudo apt-get upgrade

Java asennuksen tarkistus komentorivillä Onko koneeseen asennettu javaa, tarkistetaan näin päätteellä: java –version

Jos ei ole, tulee luettelo, mistä paketeista java löytyy (huom: Oraclen java ei löydy näistä) Oletus-Java (OpenJDK) asennus (sovellusvalikoimasta, kaikki sivustot ei toimi tällä javalla) Asenna OpenJDK Java 7 ajonaikainen ympäristö Asenna IcedTea-Java-liitännäinen Oracle-Java asennus komentorivillä (huom: Sampopankki/Danskebank vaatii tämän javan):


Oraclen java löytyy ppa:sta, kopio ja liitä nämä komennot yksitellen ja paina ENTER, syötä sa-lasana jos sudo kysyy ja ENTER: sudo add-apt-repository ppa:webupd8team/java

(paina ENTER kun kysytään) sudo apt-get update

sudo apt-get install oracle-java7-installer (hyväksy kysyttäessä lisenssi: OK ja TAB->Kyllä, anna mennä loppuun asti, tämä siis asentaa oracle-java7:n koneeseen) Jos koneeseen on jo asennettu joku muu java, seuraava komento aktivoi Oraclen javan: sudo update-alternatives –config java (huom: komennossa VIIVAVIIVAcon-fig) -valitse juuri asennettu java oletukseksi antamalla sitä vastaava numero, esim: * 0 /usr/lib/jvm/java-7-oracle/jre/bin/java 1062 auto mode

5.6. Sanojen täydennys

Täydennys nopeuttaa ja helpottaa komentorivillä työskentelyä huomattavasti. Täydennettävä sana voi olla komento, hakemisto tai tiedostonimi. Täydennys toimii niin, että kirjoitetaan osa sanasta jonka jälkeen painetaan täydennysnäppäintä. Täydennysnäppäin on Linuxissa sarkain.

Esimerkiksi kun käyttäjä kirjoittaa firef ja painaa täydennysnäppäintä niin sana täydentyy firefox-muotoon.

5.7. Komentohistoria

Komentorivi muistaa, mitä komentoja olet kirjoittanut aikaisemmin. Näitä komentoja pääsee se-lailemaan painamalla nuoli ylöspäin sekä nuoli alaspäin -näppäimiä.

Ubuntussa history-komento näyttää 500 viimeisintä käyttäjän kirjoittamaa komentoa.


6. Harjoituksia

Tietojen käsittely

Luo kotikansioosi kansio nimellä linuxkurssi.

Luo linuxkurssi-kansion sisälle alikansio nimellä testi.

Luo alikansion sisälle uusi asiakirja nimellä testi.txt

Kopioi testi.txt -tiedosto linuxkurssi-kansion sisälle ja muuta sen nimeksi testi2.txt

Luo uusi alikansio linuxkurssi-kansion sisään nimellä testi2.

Siirrä testi2.txt juuri luomasi alikansion sisään.

Lopuksi poista äsken luomasi kansiot.

Ohjelmien asennus

Asenna itse valitsemasi ohjelma pakettienhallinnan avulla.

Extraharjoitus 1

Tee 6.1 kohdan tehtävät komentorivin avulla.

Extraharjoitus 2

Asenna näytönsäästäjä komentorivin avulla.

Tarkat ohjeet löytyvät netistä, esim.

http://www.howtogeek.com/114027/how-to-add-screensavers-to-ubuntu-12.04/


7. Hyödyllisiä linkkejä

http://www.ubuntu-fi.org – Ubuntun suomenkielinen kotisivu

http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux (Yleistä tietoa Linuxista)

http://www.linuxalt.com (Linux vastineet Windows-ohjelmille)

http://linux.fi/wiki/komentorivikomennot (Komentorivikomentoja)

http://www.winehq.org (tietoa Winesta ja ohjelman latauslinkki)

http://www.winehq.org/about/



Liitteet Tässä esitetyt mokkulaohjeet pätevät Ubuntu 12.04:n lisäksi Lubuntu 12.04:ään (huom: siinä verkkokuvake on alhaalla ja osa sen riveistä on hiiren vasemman ja osa oikean napin takana)

LIITE1 Prepaid-mokkulaliittymien vertailua (helmikuu 2013)

Saunalahti prepaid (mitattu nopeus/Hki: down 4,13Mbps, up 1,68 Mbps, ping 109ms)

prepaid mobiililaajakaista aloituspaketti (nettitikku Huawei E353 HSPA++usb-kaapeli+sim+veloitukseton tiedonsiirto 1kk ajan +6€ puheaikaa 1kk ajan): 39€ -liittymä voimassa 1kk käyttöönotosta ja sitten 12kk lisäsaldon latauksesta -hinta veloituksettoman jakson jälkeen 0,861€/MB ja max 1,90€/vrk (rajaton vrk) -TAI hinta jos tilaa kiinteähintaista tiedonsiirtoa (ei datamäärärajaa): max 384kbit/s 6,60€/kk tai 29,80€/6kk max 1Mbit/s 14,80€/kk max 4Mbit/s 24,80€/kk tai 6,90€/vko max 21 Mbit/s 34,80€/kk -jäljellä olevaa saldoa voi kysellä maksuttomalla SMS-viestillä

DNA prepaid (mitattu nopeus/Hki: down 8,87 Mbps, up 2,22 Mbps, ping 102 ms)

aloituspaketti (nettitikku Huawei E353 HSPA++usb-kaapeli+antenni+sim+10GB da-taa/max 6kk käyttöaikaa): 39,90€ -liittymä voimassa 6kk käyttöönotosta ja sitten 6kk lisäsaldon latauksesta (mikäli 6kk jälkeen liittymää ei käytetä seuraavaan 2kk:een, se suljetaan) -hinta (vain datamääräraja) 10GB/max 6 kk käyttöaikaa 19,90€ 30GB/max 6kk käyttöaikaa 29,90€ -jäljellä olevaa saldoa voi kysellä maksuttomalla SMS-viestillä

Sonera prepaid (EI MITATTU)

aloituspaketti (nettitikku Huawei+sim+veloitukseton tiedonsiirto 1kk ajan): 39,99€ -liittymä voimassa 12kk aktivoinnista tai viimeisestä latauksesta -hinta veloituksettoman jakson jälkeen 19,90€/kk (3GB datarajan jälkeen nopeus putoaa -> 120kbps)

Aloituspaketit, mitkä sisältää mokkulan, ovat samanhintaisia, mutta käytön hinnoittelussa on eroa, eli riip-puu käytöstä, sopiiko aika- vai dataperusteinen hinnoittelu paremmin. Huomaa Soneran dataraja, DNA tarjoaa siihen verrattuna selvästi isompaa datarajaa. Tietysti tarvitaan myös riittävä kenttä (verkko), että mokkula toimii 3G-moodissa, tämä voi myös ratkaista valinnan. Huom. mokkuloita löytyy erilaisia, yleisimpinä usb_modeswitchiä tarvitsevat mokkulat, mitkä windows-puolella toimivat ensin autorun-levyasemana, mistä windows-asennus lataa modemiajurit ja sen jälkeen switchaa mokkulan moodin modemiksi. Linux sisältää jo itsessään modemiajurit, joten sen kanssa tarvitaan vain mokkulan switchaus modemiksi. Linux tarvitsee tähän konfiguraation: mikä productid switchataan ja miksi ja millä messagella. Samasta mokkulasta, kuten Huawei E353 voi myös olla useita versioita, mistä osalle voi löytyä valmis konfiguraatio, osalle ei vielä. E353:sta löytyy myös ns. Hilink-versio, ne eivät tarvitse usb_modeswitchiä, ne on itsessään valmiita verkko-laitteita, mitkä näkyy reitittimenä, ja ne toimii yleensä suoraan kaikissa käyttöjärjestelmissä.



LIITE2 Saunalahti Prepaid: Huawei E353 HSPA+ mokkulan käyttöönotto Ubuntu 12.04:ssä 1. Kytke usb-porttiin mokkula, missä on SIM-kortti sisällä -mokkula vilkuttaa vihreää kahdesti 3s välein=virta kytkettynä, sitten kerran sinistä 3s välein=rekisteröityy 3G/HSPA+ verkkoon (jos vihreä vilkkuu: 2G-verkkoon, 3G saattaa vaatia lisäantennia) 2. valitse oikealta ylhäältä verkkokuvake ja siitä ’muokkaa yhteyksiä’

3. valitse mobiililaajakaista ja lisää


4. Hetken päästä pitäisi näkyä: luo yhteys tähän mobiililaitteeseen: Huawei Mobile, valitse jatka -jos Huawei Mobile ei näy (= laite ei tunnistu), tarkista näyttääkö päätekomento ”lsusb” sen: jos mokkula on kunnossa, sen pitäisi näkyä, jos ei näy, kokeile vielä jotain toista usb-porttia (usb_modeswitch tukee Saunalahti Huawei E353:a ja tekee switchin 12d1:14fe->12d1:1506)

5. valitse maa: Suomi ja jatka


6. valitse palveluntarjoaja Saunalahti ja jatka

7. valitse liittymä: Prepaid (no contract) ja jatka


8. hyväksy asetukset painamalla Toteuta

9. rasti: yhdistä automaattisesti, poista rasti: salli roaming, anna pin: 1234 ja paina tallenna (muuten anna olla oletukset, mm: saatavana kaikille käyttäjille rastittuna)


10. paina sulje

11. valitse uudestaan verkkokuvake ja siitä: ota mobiililaajakaista käyttöön -tulee: gsm-verkko, olet nyt rekisteröitynyt kotiverkkoon , verkkokuvake muuttuu palkeiksi, ja tikussa sininen palaa tasaisesti (jos sinisen sijasta palaa vihreä, yhteys on vain 2G-verkkoon ja 3G saattaa vaatia lisäantennia) -jos valo ei muutu tasaiseksi siniseksi, klikkaa vielä yhteysriviä Saunalahti Prepaid (no contract) -yhteys voidaan katkaista valitsemalla ’Katkaise yhteys’ ja pistää uudelleen päälle klikkaamalla yhteysriviä Saunalahti Prepaid (no contract) -yhteyden IP-tiedot näkyy kohdassa Tietoja yhteydestä

Asennuksen jälkeen mokkulayhteys toimii valitsemalla ’ota mobiililaajakaista käyttöön’ mokkula kiinni ko-neessa (toimitaan kuten kohdassa 11).



LIITE3 DNA Prepaid: Huawei E353 HSPA+mokkulan käyttöönotto Ubuntu 12.04:ssä 1. Kytke usb-porttiin mokkula, missä on SIM-kortti sisällä -mokkula vilkuttaa vihreää kahdesti 3s välein=virta kytkettynä, sitten kerran sinistä 3s välein=rekisteröityy 3G/HSPA+ verkkoon (jos vihreä vilkkuu: 2G-verkkoon, 3G saattaa vaatia lisäantennia) 2. valitse oikealta ylhäältä verkkokuvake ja siitä ’muokkaa yhteyksiä’

3. valitse mobiililaajakaista ja lisää


4. Hetken päästä pitäisi näkyä: luo yhteys tähän mobiililaitteeseen: Huawei Mobile, valitse jatka -jos Huawei Mobile ei näy (= laite ei tunnistu), tarkista näyttääkö päätekomento ”lsusb” sen: jos mokkula on kunnossa, sen pitäisi näkyä, jos ei näy, kokeile vielä jotain toista usb-porttia (usb_modeswitch tukee DNA prepaid Huawei E353:a ja tekee switchin 12d1:151a->12d1:14ac)

5. valitse maa: Suomi ja jatka


6. valitse palveluntarjoaja DNA ja jatka

7. valitse liittymä: dna internet ja jatka


8. hyväksy asetukset painamalla Toteuta

9. rasti: yhdistä automaattisesti, poista rasti: salli roaming, muuta APN: prepaid.dna.fi, anna pin: 1234 ja paina tallenna (muuten oletukset, mm: saatavana kaikille käyttäjille rastittuna)


10. paina sulje

11. valitse uudestaan verkkokuvake ja siitä: ota mobiililaajakaista käyttöön -tulee: gsm-verkko, olet nyt rekisteröitynyt kotiverkkoon , verkkokuvake muuttuu palkeiksi, ja tikussa sininen palaa tasaisesti (jos sinisen sijasta palaa vihreä, yhteys on vain 2G-verkkoon ja 3G saattaa vaatia lisäantennia) -jos valo ei muutu tasaiseksi siniseksi, klikkaa vielä yhteysriviä Dna dna internet 1 -yhteys voidaan katkaista valitsemalla ’Katkaise yhteys’ ja pistää uudelleen päälle klikkaamalla yhteysriviä Dna dna internet 1 -yhteyden IP-tiedot näkyy kohdassa Tietoja yhteydestä

Asennuksen jälkeen mokkulayhteys toimii valitsemalla ’ota mobiililaajakaista käyttöön’ mokkula kiinni ko-neessa (toimitaan kuten kohdassa 11).


LIITE4 Gmail-sähköpostitilin luominen ja käyttö Ubuntussa selaimella tai sähköpostiohjelmalla Gmail-tilin luominen ja käyttö selaimella (esimerkkisähköposti):

1. Mene selaimella google.fi ja klikkaa gmail (tai suoraan gmail.com), klikkaa oikeassa yläkulmassa

uusi käyttäjä: luo tili

2. Anna tiedot: etunimi sukunimi Matti Virtanen

käyttäjätunnus [email protected] salasana xxxxxxxx syntymäaika 10.10.1980 sukupuoli mies 1matkapuhelin voi jättää tyhjäksi 1toinen sähköposti voi jättää tyhjäksi captcha kopio captcha-teksti tähän sijainti (Suomi) Suomi

1valitse jompi kumpi, tätä kautta voit palauttaa salasanan, jos unohtuu, näitä tietoja ei kuitenkaan ole pakko antaa, eli kentät voi jättää tyhjäksi, silloin tilille ei vain pääse jos salasana unohtuu

3. Hyväksy käyttöehdot ja valitse seuraava vaihe

4. Valitse jatka gmailiin (continue to gmail): tili on valmis käytettäväksi

5. Normaalikäyttö selaimella =ns. webmail (vinkki: lisää gmail-osoite selaimen kirjanmerkkeihin):

anna osoite: gmail.com, anna käyttäjätunnus ja salasana (nämä on määritelty yllä kohdassa 2)

postilaatikko aukeaa ja näyttää saapuneet viestit

6. Voit lukea viestin klikkaamalla viestiä, takaisin pääset klikkaamalla kuvaketta ’Takaisin postilaatik-

koon’, liite näkyy omana tiedostonaan (esim word-ikoni), liitteen voi tallettaa valitsemalla ’Lataa’

ja siitä ’Tallenna tiedosto’

7. Kun haluat lähettää viestin, valitse ’Kirjoita’, voit liittää liitetiedoston klikkaamalla ’Liitä tiedosto’,

sitten selaa ja hae tiedosto ja klikkaa ’Avaa’. Kun viesti on valmis, paina lopuksi ’Lähetä’

8. Kun haluat vastata viestiin, klikkaa viestin alla olevaa linkkiä: ’Vastaa’, kirjoita vastausteksti ja klik-

kaa ’Lähetä’ (samasta kohdasta voit myös valita ’Lähetä edelleen’)

9. Jos haluat poistaa viestin roskakoriin tai roskapostiin, valitse viesti postilaatikossa klikkaamalla sen

vasemmalla puolella olevaa ruutua ja sitten kuvaketta ’Siirrä kansioon’ ja sieltä ’Roskakori’ tai

’Roskaposti’.

Kansiot ’Roskakori’ ja ’Roskaposti’ saa näkyviin, kun klikkaa vasemmalla menuriviä ’Suurenna’. Klikkaamalla ’Tyhjennä roskakori’ viestit poistuu lopullisesti, mutta joka tapauksessa yli 30 vrk ros-kakorissa olevat viestit poistetaan automaattisesti (eli roskakoria ei käyttäjän välttämättä tarvitse tyhjentää manuaalisesti).

10. Muista kirjautua ulos gmailista, kun olet valmis, oikean yläkulman käyttäjä-ikonista ’Kirjaudu ulos’.

Tämä on TÄRKEÄÄ jos käytät selainpostia muulla kuin omalla koneella, ettei muut pääse siihen! 11. Jos haluat käyttää gmailia sähköpostiohjelmalla Ubuntussa, katso Thunderbird-ohje alla

Huom: imap-protokollaa käyttävää sähköpostipalvelua (kuten gmail) voi käyttää sekä selaimella

että sähköpostiohjelmalla, sillä postien luku ohjelmalla ei poista posteja sähköpostipalvelimelta


Gmail-tilin käyttö Thunderbirdillä (esimerkkisähköposti):

1. Klikkaa Ubuntussa Unityn yläpalkin mail-kuvaketta ja valitse sen alta ’Sähköposti’

2. Avautuu ’Haluatko uuden sähköpostiosoitteen’ (tarjotaan gandi.net ja hover.com)

Valitse ’Ohita tämä kohta ja käytä olemassa olevaa osoitetta’ (=yo. gmail-osoite) 3. Menee ’Sähköpostitilin asennus’ ja tulee popup mihin täytetään tilitiedot:

Nimi Matti Virtanen Sähköpostiosoite [email protected] Salasana xxxxxxxx Rasti ’Tallenna salasana’ Klikkaa ’Jatka’

4. Thunderbird etsii saapuvan (IMAP/POP) ja lähtevän postin palvelimet automaattisesti,

kun sähköpostipalvelu on tunnettu kuten gmail (muuten ne pitää syöttää manuaalisesti).

Anna olla muut oletuksina: Tallenna salasana ja tyyppi: IMAP Alempana näkyy nyt saapuva ja lähtevä palvelin ja tilin tunnus Klikkaa ’Valmis’

5. Kohdasta Muokkaa Asetuksia voidaan tarvittaessa asettaa Saapuva (IMAP/POP3) ja Lähtevä palve-

linosoite/portti/SSL|TLS/todennus (tai muuttaa niitä, jos ne ei tule automaattisesti)

6. Thunderbird sähköposti aukeaa, ja siinä näkyy nyt luotu tili ja Saapuneet-kansio.

Klikkaamalla saraketta ’Päiväys’ saat vaihdettua viestien suunnan (uusimmat ylös).

7. Klikkaa ’Nouda viestit’ (jos tyyppi on IMAP, viestit säilyvät palvelimella ja ne voidaan joko lukea

selaimella webmailina tai hakea Thunderbirdiin ’Nouda viestit’-napista, mutta jos tyyppi on POP3,

viestit eivät säily palvelimella, kun Thunderbird hakee ne)

8. Voit lukea viestin tuplaklikkaamalla viestiä (aukeaa välilehdelle), mahdollinen liite näkyy alapalkis-

sa ja aukeaa klikkaamalla sitä ja sille tulee vaihtoehdot: avaa ohjelmalla tai tallenna.

Takaisin postilaatikkoon pääset sulkemalla välilehden.

9. Kun haluat lähettää viestin Thunderbirdilla, valitse ’Kirjoita’, täytä vastaanottaja ja aihe, kirjoita

teksti (avaa ikkuna koko ruutuun). Jos haluat lähettää liitetiedoston, valitse ’Liitä’, hae tiedosto se-

laamalla ja klikkaa ’Avaa’ (oikealle aukeaa ruutu, missä näkyy ’1 Liite’ ja tiedoston nimi).

Kun olet valmis, klikkaa ’Lähetä’.

Huom: Thunderbird voi pyytää sähköpostitilin salasanaasi kun lähetät viestiä (ensimmäisen ker-

ran).

10. Kun haluat vastata viestiin, valitse ’Vastaa’, kirjoita vastaus ja valitse ’Lähetä’ (voit myös valita ’Vä-

litä’ eli Lähetä edelleen)

11. Jos haluat poistaa viestin roskakoriin tai roskapostiin, valitse viesti postilaatikossa klikkaamalla sen

vasemmalla puolella olevaa tähteä ja sitten kuvaketta ’Poista’ tai ’Roskapostia’.

(Huom: Oletusasetuksilla viesti siirtyy palvelimen roskakoriin. Thunderbirdissä voidaan valita gmail-tilin alta Roskakori ja hiiren oikealla Tyhjennä, mikä tyhjentää roskakorin palvelimella, mutta koska gmailissä roskakorin tyhjennys käy automaattisesti (30pv vanhat viestit poistetaan roskako-rista automaattisesti), sen kanssa roskakorin tyhjennystä ei välttämättä tarvitse tehdä manuaali-sesti ollenkaan. Sama pätee roskapostiin).

12. Jatkossa kun käynnistää Thunderbirdin yläpalkin mail-kuvakkeesta, se aukeaa ja hakee sähköpostit

palvelimelta automaattisesti. Thunderbirdin käynnistimen voi myös hakea Unity-valikosta ja vetää

käynnistinpalkkiin.

mailto:[email protected]

Documents

3. Tiedostojen hallinta 12 - MKK-demomkk-demo.net/wordpress/ubuntu-12.04.pdf · 2013-04-25 · Linux Ubuntu 12.04 Sivu | 3 Toimivuus myös tietokoneella, jossa on vähän muistia