32 sivua inspiraatiota kotiin ja asumiseen TVT …...raa. Työt venyvät aamusta iltaa, mutta kes-kittymistä vaativat hommat Laakso pyrkii hoitamaan ennen puoltapäivää. – En

TVT KOTIMME

HAEMMEBLOGIIMMEKIRJOITTAJIA Katso ruokasivu

StålarminkadullaperuskorjataanAsunnot modernisoidaan talon alkuperäistä luonnetta kunnioittaen

TVT Asunnot Oy:n asukaslehti 2 | 2015

28

Rantareittiasukkaille

16

Pansion Satamatieltä pääsee nyt meren rantaan

32 sivua inspiraatiota kotiin ja asumiseen24

Sattumalta maailmanmestariksi

Kirjailija, yrittäjä Kukka Laakso

4


Kotimme on TVT Asunnot Oy:n kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä asukaslehti. Otamme sitoumuksetta vastaan asukkaiden kirjoituksia, kuvia ja juttuvinkkejä. Lehti ei säilytä eikä palauta tilaamatonta materiaalia. Päätoimittaja: Erja Ylitalo | Toimitus: Sari Lommerse, Anna Korpi-Kyyny ja Juuso Enala / Zeeland Family sekä Lauri Simola | Taitto: Ritva Rähmönen / Zeeland Family | Valokuvat: Nana Simelius, Mika Okko, Jaska Poikonen ja Lauri Simola | Painopaikka: Newprint Oy | TVT Asunnot Oy, Käsityöläiskatu 3, 20100 Turku, vaihde 02 330 000, faksi 02 262 4894. www.tvt.fi

Kukka Laakso on turkulainen yrittäjä ja kirjailija, joka voitti vuonna 2009

kahvakuulan amatöörien MM-kultaa. Hän ryhtyi kirjoittamaan blogia,

jossa vierailtiin vuonna 2013 huikeat yli 1 240 000 kertaa. Nyt hän on

suosittu luennoitsija, kouluttaja ja bloggaaja.

Uudessa Pansion Portissa asuvat tyytyväiset asukkaat.

3 Pääkirjoitus

4 Hyviä sattumia Kukka Laakso viihtyy ensimmäistä kertaa kotona

8 Uusi koti ja lasitettu parveke ilta-auringossa Koti Pansion Portissa

10 Kuuntele huonekalusi tarinaa

12 Sinä olet koti Sisustussuunnittelija Riikka Haapasalon sisustusvinkit

13 TVT Vinkit

14 Ravintolapäivä tuo ystävät yhteen Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malilan Sävelbaarissa

16 Rantareitti toi meren asukkaiden ulottuville Pansiossa ja Pernossa

18 Asuntotarkastajalta kuultua Tupakointi asunnossa voi aiheuttaa ison laskun

19 Mitä mielessä?

19 Kolumni Kodin täydeltä elektroniikkaa

20 Vuoden alussa biojäte kerätään erikseen

21 TVT Kids Halisten ympäristö tarjoaa hyvät puitteet lapsiperheille

22 Kolme tyyliä, kolme hintaa Opiskelijakodin kolme sisustusta

24 TVT Ruoka Kokeilevan kokin keittiössä

25 Yhdessä pihalla Asukkaiden kuvakisan satoa

26 TVT Info

28 TVT:n perusparannuskohde Vanhaa korjataan arvokkaasti

30 Resumè

Skannaa QR-koodi ja tutustu uusiin netti-sivuihimme!

18

8

SISÄLTÖ 4

Asuntotarkastajalta kuultuaTupakointi asunnossa jättää vahvan hajun

asuntoon. Miten haju saadaan poistettua ja

mitä operaatio tarkoittaa poismuuttavalle?

Opiskelijakoti kolmeen tyyliinLue kukkaroystävällisistä

sisustustyyleistä sivulta 22

TVT Asunnot Oy:n asukaslehti 2 | 2015 3

OMA KOTI kullan kallis

Vanhassa sanonnassa riimi-tellään oman kodin olevan kullan kallis. Näin varmasti onkin, jos halutaan kuvata oman kodin tärkeyttä. Mitä

tulee asumisen kustannuksiin, TVT Asun-not Oy:n tehtävänä on varmistaa kodin koh-tuuhintaisuus.

TVT on viime vuosina kyennyt pitä-mään vuokrantarkistukset maltillisina ja inflaatiotasoisina. Tässä onnistuminen on vaatinut palveluiden kilpailuttamista, omien toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä ja ky-kyä reagoida muuttuviin tilanteisiin. Myös matala korkotaso ja asuntojen hyvä käyt-töaste ovat helpottaneet tilannetta.

Tuoreimpien ennusteiden mukaan Suo-men talous supistuu tänä vuonna ja kasvu jää heikoksi myös ensi vuonna. Ankea talouske-hitys heijastuu muun muassa työllisyystilan-teeseen. Yksittäisistä valonpilkahduksista, kuten telakan uudesta noususta, huolimatta taloustilanne aiheuttaa asukkaille huolta ja epävarmuutta.

Taloustilanne on pakottanut valtion toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat sekä yh-tiöön että asukkaisiin. Julkisiin palveluihin valmistellut leikkaukset, tukien heikentä-minen ja veroruuvin kiristys koskevat mei-tä kaikkia. Myös palkkatason odotetaan kehittyvän lähivuosina vaatimattomasti. Yhtiölle kulupaineita aiheuttavat kiinteis-tö- ja energiaverotuksen kiristyminen ja jä-tehuoltomääräysten muuttuminen. Valtion määräaikaiset tuet vuokra-asuntojen uudis-rakentamiseen ja peruskorjauksiin ovat päät-tymässä.

Vaikka aikaan liittyy paljon epävar-muutta, on uskottava parempaan huomi-seen ja nähtävä hyvät asiat ympärillämme. Koti, läheiset, luonto ja harrastukset anta-vat meille iloa ja voimaa. Vaikka välillä on vaikeita aikoja, voimme luottaa siihen, että meistä pidetään huolta.

TVT:llä ymmärretään taloustilanteen vaikutus asukkaisiin. Pidämme asukkaista huolta ja teemme kaikkemme, jotta asumis-kustannusten osuus kotitalouden tuloista säilyisi kohtuullisella tasolla. Käännämme kivet ja tarvittaessa kannotkin, jotta tarkis-tukset vuokratasoon jäisivät mahdollisim-man pieniksi. Vaikka oma koti on kullan kallis, rahan on riitettävä muuhunkin.

Toni EklundHallituksen puheenjohtajaTVT Asunnot Oy

Käännämme kivet ja tarvittaessa kannotkin,

jotta tarkistukset vuokratasoon jäisivät

mahdollisimman pieniksi.

Pääkirjoitus

”


Teksti: Anna Korpi-Kyyny Kuvat: Nana Simelius

TVT Persoona

Kirjailija, yrittäjä Kukka Laakso viihtyy ensimmäistä kertaa elämässään kotona. Koti löytyi yllättäen Hirvensalosta – kaupunginosasta, jota hän ei ollut ikinä edes ajatellut vaihto-ehtona. Sattumalta Laaksosta on tullut myös yksi maamme suosituimmista hyvinvointibloggaajista.

HYVIÄSATTUMIA


Tämä on ensimmäinen koti,

jossa viihdyn jajota olen oikeasti

kiinnostunut laittamaan.

”


Kahvakuulasta se kaikki alkoi. Siihen Laakso tutustui vuonna 2006, kun silloi-nen miesystävä harrasti la-jia. Laakso innostui ja alkoi

treenata tosissaan – niin tosissaan, että voit-ti kolme vuotta myöhemmin kahvakuulan amatöörien MM-kultaa. Lisäksi Laakso koulutti ja valmensi uusia kahvakuulalu-pauksia ja -harrastajia. Laakso ryhtyi kir-joittamaan blogia, jossa vierailtiin vuonna 2013 huikeat yli 1 240 000 kertaa.

Nyt Laakson aika kuluu kirjaan Nouse ylös – toimistotyöläisen käsikirja liittyvissä luennoissa ja edustamisessa, Alku- ja Puretreeni-verkkovalmennusten vetämi-sessä sekä Kauneus & Terveys -sivustolle siirtyneen blogin kirjoittamisessa. Tällä hetkellä Facebook-sivulla on lähes 7 000 tykkääjää ja Instagramissa seuraajia 4 800.

Miten tässä näin kävi?– Vahingossa! Mutta en voisi tehdä tätä

kaikkea, jos minulla ei olisi tätä koulutusta ja työkokemusta. Olen opiskellut mainontaa ja työskennellyt copywriterina mainostoi-mistossa. Nyt voin hyödyntää ammattiani omissa jutuissani. Saan tehdä sitä, mistä tykkään ja kaikki työt tukevat toisiaan.

Koti HirvensalostaYlöjärveltä kotoisin oleva Laakso on asu-nut Turussa kohta 15 vuotta, ja tänä kesänä hän havahtui siihen, että osti juuri asunnon Hirvensalosta – kaikkien vuokralla asuttu-jen vuosien jälkeen.

– Ensinnäkään en ole koskaan pitänyt Hirvensaloa vaihtoehtona kodilleni. Asun-non löysi netistä äitini.

Aiemmin Laakso oli miettinyt muuttoa Helsinkiin tai Tampereelle, mutta Turku vei voiton. Äidin vinkkaama asunto oli me-renrannalla, mikä oli sisämaassa kasvaneel-le luksusta, ja niinpä Laakso ajoi rivitalon pihalle katsomaan paikkaa. Tuntui siltä, että täällä voisi asua.

– Laitoin välittäjälle viestin tuosta ran-nasta varmaan yhdentoista aikaan illalla ja hän vastasi saman tien.

Nyt muutama kuukausi muuton jälkeen paikka tuntuu jo täysin kodilta.

– Enhän minä lähtisi täältä mihinkään. Olen ihan kypsä, jos täytyy lähteä keskus-taan, Laakso nauraa.

Töitä ja treeniäOlohuonetta hallitsevat isot ikkunat, vaa-leat huonekalut ja yksi seinällinen kirjoja.

– Luen paljon, mutta saan harvoin mi-tään kirjaa loppuun asti, kun lukiessa saa niin paljon ideoita, ja sitten niitä pitää olla jo toteuttamassa, hän hymähtää.

Koti toimii myös Laakson työhuoneena

TVT Persoona

6

Laakson työhuone: olohuoneen pöytä, läppäri ja maisema merelle.

Voisin olla vahvempi kuin olen,

mutta miksi. En keksi mitään

syytä siihen.

”


– ja ensimmäistä kertaa hän tosiaan tekee töitä kotona.

– Aiemmassa asunnossani olin turhau-tunut ja halusin tehdä töitä muualla. Istuin esimerkiksi kahviloissa läppärin kanssa. Tämä on ensimmäinen koti, jossa viihdyn ja jota olen oikeasti kiinnostunut laittamaan. Voisin esimerkiksi asentaa lamput kattoon! Olen käyttänyt vain jalkalamppuja, kos-ka olen järkeillyt, että tykkään pelkästään luonnonvalosta ja kohdevaloista. Oikeasti en vain ole jaksanut asentaa lamppuja kat-toon. Ehkä nyt voisin yrittää, Laakso nau-raa.

Työt venyvät aamusta iltaa, mutta kes-kittymistä vaativat hommat Laakso pyrkii hoitamaan ennen puoltapäivää.

– En oikeastaan koskaan lopeta töitä. Arjen tavalliset jututkin liittyvät töihin. Esimerkiksi Alku-valmennukset keskit-tyvät ruokavalioon, joten kun syön jotain, otan siitä kuvan Instagramiin ja lisään tägin #alkuruokaa.

Laakson tyyli kaikissa esiintymisissä ja kirjoituksissa on sopivan räväkkä ja viihdyt-tävä. Treenaaminen kuuluu arkeen, mutta vain harrastuksena ja hyvän fiiliksen läh-teenä.

– Voisin olla vahvempi kuin olen, mutta miksi. En keksi mitään syytä siihen. Kun muutin tänne, tein sen itse ja kannoin kaik-ki muuttolaatikot yksin. Pystyn tekemään sen ja se riittää.

Superfoodeja puutarhastaUuden lisänsä asumiseen on tuonut pieni puutarha, jota edellinen omistaja on ra-kentanut pieteetillä 10 vuotta. Puutarhasta löytyy vaikka mitä: ruusuja, tuijia ja super-foodeja, kuten mulperipuu, goji-marjoja ja pähkinäpuita.

Ensimmäinen kesä on mennyt eri kas-vien ihmettelyssä ja lajien tunnistamisessa.

– Yritän olla tuhoamatta puutarhaa. Asuin aiemminkin rivitalossa, mutta siellä pihaltani löytyi lähinnä kahvakuulia ja jou-lukuusen jalka. Tämä on ihan uutta, ja olin tosi innoissani, kun muutin tänne. Tosin minulle kävi vähän niin kuin uuden urhei-luharrastuksen aloittajalle syksyllä: Ostin

kaikki välineet ja käytin parisataa euroa puutarhakauppoihin. Pari kolme viikkoa jaksoin kuokkia puutarhassa, mutta sitten se jäi. Tähän pätee sama neuvo kuin urheilun aloittamiseen, aloita maltillisesti, Laakso nauraa.

Puutarhanhoito on nyt onneksi jäänyt talvitauolle. Mutta mitä Laakso haluaisi tehdä tulevaisuudessa?

– Haluaisin kirjoittaa dekkarin. En pidä itseäni tietokirjailijana, vaikka olen kaksi sellaista julkaissut. Dekkarin kirjoittami-nen houkuttelee.

Kuka? Kukka Laakso

– Julkaissut kirjat Maanantaisoturit (2011) ja Nouse ylös – toimistotyöläi-sen käsikirja (2015)– Ollut perustamassa Suomen Kahva-kuula ry:tä (2007) ja Lift Me Up -seu-raa (2011) sekä turkulaista Voimakatu 6 -painonnostosalia

www.kukkalaakso.com blogit.kauneusjaterveys.fi/kukkalaakso

Ostin kaikki välineet ja käytin parisataa euroa

puutarhakauppoihin. Pari kolme viikkoa

jaksoin kuokkia puutarhassa,

mutta sitten se jäi.

”

7


Teksti: Tiina Vesalainen Kuvat: Kristian Heilimö

TVT Koti

Uusi koti jaLASITETTU parveke ilta-auringossa

Kodikkaan keittiön väritystä hallitsevat vaalea puu ja valkoinen.


Susanna Laivonen on uuden ker-rostalon, Pansion Portin, ensim-mäisiä asukkaita. Vuokranantaja-na TVT oli tuttu, sillä hän asui TVT:n asunnossa Vasaramäessä

puolenkymmentä vuotta sitten. Uusi koti on tupakeittiöllinen yksiö,

jossa neliöitä on 52,5, lähes sama määrä kuin edellisessä vanhassa kerrostalokodissa. Valinnassa asunnon sijainti ja lasitettu par-veke olivat tärkeitä.

– Kävin asuntonäytössä ja halusin ni-menomaan tämän asunnon. Tupakeittiöstä avautuu näkymä rautatien suunnalle, jossa näkyy puita. Parveke sijoittuu länteen, eikä siksi ole liian kuuma. Olen asunut aiemmin rivi-, kerros- ja omakotitalossa, mutta tämä on ensimmäinen asunto, jossa on lasitettu parveke, Laivonen iloitsee.

Muutossa apuna olivat Laivosen aikuis-tuvat pojat ja muutama tuttava. Kaikkea ei kuitenkaan entisestä kodista siirretty – uu-teen kotiin kannettiin uusiakin huonekaluja.

– Tuntui siltä, että halusin raskaista nah-kasohvista jo eroon. Sain myytyä ne helposti netin kautta. Kaikki tavarat ja verhot eivät tosin ole vielä paikoillaan.

Alkukokemukset asunnosta ovat myön-teisiä. Pohjaratkaisu toimii ja huoneisto oli muutettaessa todella siisti. Äänieristys on hyvä; vaikka rautatie on lähellä, perusjunien äänet eivät kuulu sisälle asti. Myös raikas

huoneilma ja hyvä ilmastointi ovat ilahdut-taneet.

– Olen allerginen koivun siitepölylle, mutta tänä vuonna allergista nuhaa ei ole il-maantunut.

Pansion Portti sijaitsee hyvällä paikalla, josta on helppo lähteä liikkeelle.

– Vapaa-aikana kävelen paljon ja täs-tä on lyhyt matka Manhattanille, Lidliin, ABC:lle, puistoihin, kirpputorille, Länsi-keskukseen ja torille. Harrastan lenkkeilyä myös ystävieni kanssa, ja kesällä voimme kävellä tai pyöräillä kätevästi vaikka Ruis-saloon.

Pansion Portissa on kaksi asukkaiden käytössä olevaa saunaosastoa, joista toinen sijaitsee ylimmässä kerroksessa. Laivosella on jo saunavuoro ja hän on ehtinyt ihailla hulppeita näkymiä saunan lauteilta.

Jonkin verran keskustelua ovat herättä-neet Pansion Portin tavallista korkeammat vuokrat. Asukkaan mielestä vuokrataso on ymmärrettävä, sijaitseehan talo keskustan alueella.

– Olen itse valmis maksamaan vähän enemmän, kun saan asua talossa, jossa kaikki on uutta. Olen valtavan tyytyväi-nen asuntooni ja suositellut Pansion Porttia myös tuttavilleni.

Asukkaan mielitietty – lasitettu parveke länteen ja ilta-aurinkoon päin. Maton hankkiminen on vielä suunnitteilla.

Susanna Laivonen tupakeittiössään.

Kodikkaan keittiön väritystä hallitsevat vaalea puu ja valkoinen.

Kakku uuden kodin kunniaksi on paikallaan.

Olen valtavan tyytyväinen asun-tooni ja suositellut

Pansion Porttia myös tuttavilleni.

”

Missä?Pansion Portti

Pansion Portti sijaitsee Turun keskus-tassa osoitteessa Tukholmankatu 1. Talossa on kahdeksan kerrosta ja yh-teensä 116 vuokra-asuntoa.


Kuuntele huonekalusi

TARINAAIhana retrolöytö tai mummon vanha nojatuoli saa verhoilijan käsissä uuden

elämän. Joskus uudemmillekin huonekaluille kannattaa antaa tekohengitystä – ainakin ekologisista syistä.

Terve sinä, joka tämän tuolin korjaat. Olet mis-tä hyvänsä, niin et ole mikään toppari sen enemmän kuin minä, joka tässä nyt piirrän täällä Kakolan verhoiluverstaassa. Tällai-sen Kakolan vangin vuonna 1933 kirjoit-taman viestin verhoilija Kristiina Rauma-nen luki entisöimänsä tuolin tukipahvista.

Vanhat – ja vähän uudemmatkin – huo-nekalut ovat Raumasen työ ja intohimo. Raumanen on Leaf Centerin vanhassa karkkituvassa sijaitsevassa sisustusverhoo-mossaan törmännyt monenlaisiin tarinoi-hin.

– Huonekaluista voi paljastua ihan kä-sittämättömiä tarinoita ja historiaa. Yksi erikoisimmista tapauksista on nuorelle pa-rille entisöity nojatuoli 1930–40-lukujen taitteesta. Sen selästä löytyi juuttisäkkiin mustalla printattu natsikotkan kuva. Kun sen näki, vähän kylmäsi, Raumanen kertoo.

Tiettävästi vanhin Raumasen työ oli Englannista Suomeen tuotu sohvakalusto 1500-luvulta.

Perinteisellä tyylilläParas lopputulos syntyy, kun huonekalut entisöidään niiden historiaa ja alkuperäistä luonnetta kunnioittaen.

– Verhoilijalla tulee olla hyvä tyylihisto-rian tietämys. Toki rajoja saa rikkoa, mutta sekin täytyy tehdä taidolla, Raumanen sa-noo.

Pienellä avulla vanhat huonekalut saa-vat jopa kymmeniä vuosia lisää elinaikaa.

– Vanhoissa huonekaluissa on yleensä paljon potentiaalia, sillä ne ovat rungoltaan lähes virheettömiä ja kestäviä.

Pelkkä päällystäminen ei aina riitä, vaan myös runko tarvitsee uutta materiaalia.

– Päällystystyö menee hukkaan, jos pehmustus ei ole tarpeeksi jämäkkä ja ryh-dissä. Usein jouset joudutaan uusimaan, vaikka huonekalu olisi ollut vähäisellä käy-töllä. Aika tekee tehtävänsä ja haperruttaa sidontalankoja ja vyöpohjia.

Hyvä verhoilija kunnostaa huonekalut perinteisillä menetelmillä ja materiaaleilla. Juuttikankaat, meriheinät ja jouhi, joita on käytetty täytemateriaaleina satojen vuosien ajan, ovat nykyisinkin täysin kuranttia ta-varaa.

Ekologisesti vanhasta uuttaVanhojen huonekalujen kunnostamisessa on myös vahva ekologinen näkökulma.

– Säilytän aina kaiken hyväkuntoisen ja käyttökelpoisen materiaalin, ja lisään tarpeen mukaan uutta. Näin myös jätteen määrä pysyy minimissä.

Uudempiakin huonekaluja kannattaa verhoilla, sanoo Raumanen.

– Jos runko on hyvä, huonekalu voi olla vielä pitkään käyttökelpoinen. Verhoilussa on sekin hyvä pointti, että ihan bulkkihuo-nekalustakin pystyy tekemään omaperäisen.

Entisöintityön hintaan vaikuttavat kan-gasvalinta sekä uusittavan materiaalin määrä.

– Entisöiminen ei ole halpaa, mutta par-haassa tapauksessa se on investointi 20–30 vuodeksi, Raumanen sanoo.

Raumanen ei tuijota huonekalujen merkkeihin tai rahalliseen arvoon, tärkeintä on ajatus siitä, että vanhalle annetaan uusi mahdollisuus.

– En voi sulattaa kertakäyttökulttuuria. Mielestäni jokainen hyvärunkoinen vanha mööpeli on säilyttämisen arvoinen. Se pal-kitsee, kun vanhaa herätetään henkiin.

Teksti: Sari Lommerse Kuvat: Mika Okko


Siinä se odottaa uutta omistajaa ja uutta elämää, Raumasen käsittelyssä oleva punainen sohva. Se olisi päätynyt kaatopaikalle, kun sen omistaja ei ollut valmis satsaamaan siihen, mutta Raumanen otti sen suojiinsa.

Sohva on vanha ja arvokas, tyyliltään uusre-nessanssia, Raumasen arvion mukaan 1800- ja 1900-lukujen taitteesta.

– Tämä on sen ajan vuodesohva. Käsinojat aukeavat istuinosan jatkoksi. Ne eivät kestä ko-vin kovaa painoa, mutta pikku tupluurien paik-kana se on ok.

Raumanen on ottanut sohvan mallikappa-leekseen, jonka kanssa tekee työnäytöksiä mes-

Yhden roska on toisen aarre

Runsaat ja taidokkaat koristeveistokset ovat tyypillisiä uusrenessanssin huonekaluille.

Huonekaluissa on usein merkintöjä niiden valmistus-ajasta ja -paikasta.

Jouset sidotaan perinteisellä menetelmällä.

Laatu on ydinasia kaikisssa materiaaleissa.

Yksityiskohdat vaativat hyvää silmää ja tarkkaa kättä.

Yksi tuoli elävällä kankaal-la voi olla sisustuksen helmi.

suilla ja markkinoilla. – Tämä on sen verran näyttävä rouva, että se

herättää huomiota. Teen jousien sidontatyötä ja moni hämmästyy, että tehdäänkö näin edelleen. Mutta jos pystyjoustimet vaihdetaan vaahto-muoviin, huonekalu menettää arvoaan ja fiilistä.

Kun runko on kunnostettu, sohva saa uuden kankaan ja puuosat kevyen öljyn pintaan.

– Moni sitä on jo himoinnut. Josko se saisi pian lopullisen ilmeen ja pääsisi uuteen kotiin. Siihen voisi ajatella eurooppalaista tyylikangas-ta, mutta sen tuleva ympäristö määrittelee, mil-laiseen lopputulokseen päädytään.


Teksti: Juuso Enala Kuva: Sanna Koivusaari

12

T apaan sisustussuunnittelijan Vähätorilla sijaitsevassa annis-kelukahvila Tiirikkalassa. Ta-paamispaikka ei ole sattuma. Tiirikkala on yksi Riikka Haa-

pasalon Turkuun loihtimista ravintolatilois-ta. Parisataa vuotta sitten rakennettu vanha liiteri sain uuden elämän reilut 30 vuotta sitten, kun rakennus remontoitiin Artekin myymäläksi. Kun huonekaluliike lopetti pari vuotta sitten, tilasta suunniteltiin tren-dikäs kahvila-ravintola.

Tila on poikkeuksellisen harmoninen. Totean Haapasalolle, että näyttää kuin kah-vila olisi toiminut tässä ikuisesti.

– Kiitos. Tämä on juuri sitä, mitä olen tavoitellut. Hyvä tila syntyy ilman syn-nyttämistä. Tässä vanhassa talossa seinien sukupolvia nähneet hirret ovat itsessään kuin taideteos. Annoimme niille tilaa elää ja hengittää. Huonekaluja kerättiin kirp-putoreilta ja huutokaupoista. Tyylejä on eri vuosikymmeniltä, mutta rauhallinen ympä-ristö sitoo ne yhteen. Kaikessa on ajallista kerroksellisuutta. Historia luo tarinoita ja tunnelmia. Tämä pätee myös kodeissa. Eri

aikakausien yhdistäminen luo kodinomai-suutta. Ja mikä parasta, vanhat huonekalut on usein rakennettu huolella ja parhaista raaka-aineista. Ne kestävät paremmin aikaa kuin heppoiset, itse koottavat lastulevyka-lusteet. Klassikkokalusteita on tarjolla pal-jon ja niiden hinnat ovat hyvinkin kilpai-lukykyisiä. Vanhan käyttö ja remontointi ovat ekoteko ja parhaasta päästä. Mielestäni elämän kolhut saavat näkyä, kunhan pinnat ovat siistejä.

Ihana valoKun totean, että ravintoloissa ja kahviloissa tunnelma syntyy myös valaisimista, suun-nittelija haluaa tarkentaa.

– On tärkeää huomata, että tilan va-laisu on eri asia kuin valaisimet. Valaistus on valoja, varjoja ja heijastumia. Kannattaa unohtaa luonteeton yleisvalo ja antaa mah-dollisuus yksityiskohtia korostaville koh-devaloille. Kun julistekokoon suurennetun lomavalokuvan tai omalla suosikkivärillä maalatun tehosteväriseinän valaisee kau-niisti, se luo oman tunnelmansa silloin, kun auringonvalo ei riitä.

Turkulainen sisustussuunnittelija Riikka Haapasalo on kerännyt mainetta suosittujen ravintoloiden tunnelman luojana. Kysyimme häneltä, mitä ideoita trendikkäistä ravintoloista voi lainata oman kodin sisustukseen.

SINÄ OLET KOTI

Sisustus tilan ehdoillaKun Haapasalo ottaa vastaan uuden sisus-tusprojektin, hän haluaa ensin löytää tilan oman persoonaan. Hän tutustuu tyhjään ti-laan eri vuorokauden aikoina ja eri valossa. Tyhjän tilan sisustamisen hän aloittaa olen-naisimmasta. Kun tärkein on löytänyt paik-kansa, hän lisää varovasti elementtejä. Tur-haa roinaa on kuitenkin hyvä välttää – pitää jättää tilaa olla ja hengittää. Samat säännöt pätevät niin ravintoloissa kuin kodeissakin.

Kodin sisustajalle hän antaa viisi hyvää vinkkiä, joilla asunnosta rakentuu koti.

1. Kuulosta ja katsele. Löydä tilan henki.2. Älä täytä tilaa. Vältä liian isoja

(ja pieniä) kalusteita.3. Älä hötkyile. Maailma ei ole valmis

päivässä. Ei kotikaan.4. Täytä rauhassa. On helpompi lisätä

kuin poistaa.5. Persoona mukaan. Hyvä koti on

asujansa näköinen.

Kun kysyn lopuksi suurinta sisustuk-seen liittyvää harhaluuloa, Haapasalo miltei tulistuu.

– Olen kuullut lukemattomia kerto-ja, että ”päädyttiin vaaleaan sohvaan, ettei kyllästytä”. Miksi on oletus, että ihminen kyllästyy väreihin? On vähintään yhtä to-dennäköistä, että kyllästyy värittömyyteen. Muistakaa, että tärkeintä on tunnelma. Sel-lainen tunnelma, jossa itse viihtyy.

P.S. Jos olet kiinnostunut näkemään Riikka Haapasalon sisustuksia, poikkea Tiirikkalan lisäksi vaikka Smörissä, E. Ekblomissa, Lu-dussa tai Pasta Fabbricassa.


TVT Vinkit

13

21.10. ja 23.10. SAGAS – Orchestral Fantasy MusicMaagisissa SAGAS-konserteissa esitetään elokuva- ja pelimusiikkia fantasiateemal-la – mm. elokuvista Harry Potter ja Taru sormusten herrasta, hittisarjasta Game of Thrones sekä säveltäjiltä Ennio Morricone ja John Williams. Pelimaailman seikkai-luista mukana ovat ainakin Skyrim ja Sha-dow of the Colossus.

Turun filharmoninen orkesteri eli tuttavallisemmin TFO on Suomen vanhin ja yksi maailman vanhimmista orkestereista. Nykyään TFO on 74 soittajallaan Suomen viidenneksi suurin. Oletko jo käynyt konsertissa?

ORKESTERI, JONKA ENSISÄVELET KUULTIIN JO 225 VUOTTA SITTEN

12.–13.11. Sing AlongTFO toteuttaa uudenlaisen konserttikoke-muksen, jossa yleisöllä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä laulamaan suuren sinfonia-orkesterin ja kuoron kanssa! Hulvattomissa Sing Along -konserteissa kuullaan suosi-tuimpia sinfonisia kuoro-osuuksia sekä al-kusoittoja rakastetuista oopperoista. Avaa äänesi ja tule mukaan.

Lisätietoja: www.tfo.fi

Opiskelijalippu 3 euroaTiesitkö, että konserttipäivänä opiskelija-lipun sinfoniakonserttiin saa kolmella eurolla, jos paikkoja on jäljellä? Etu on henkilökohtainen ja se myönnetään voimassaolevaa opiskelijakorttia vastaan. Ei varauksia.

Kulttuurikortilla kenraaliharjoituksiin ilmaiseksiVuoden viimeiset avoimet kenraaliharjoitukset pe 27.11. klo 11–14. Ovet avataan klo 10.30.

TaputinUuden konserttivieraan opasGuide för nya konsertbesökare

Apua, miten konsertissa pitää käyttäytyä?Jos sinfoniakonserttiin meneminen jännittää, älä huoli, sillä TFO on koonnut avuksesi uuden konsertti-vieraan oppaan nimeltä Taputin. Opas osoitteesta www.tfo.fi.

23.10. alkaen Ismo Kajander: Anartisti Wäino Aaltosen museoIsmo Kajander (s. 1939) on turkulainen tai-teilija, valokuvaaja, kirjoittaja ja opettaja, jonka ura ulottuu seitsemälle vuosikym-menelle. Laajan retrospektiivisen näyttelyn pääosassa ovat esineteokset, joita Kajander luo arkisista valmismateriaaleista. Innoi-tuksensa teokset saavat kirjallisuudesta, tie-teestä ja taidehistoriasta.

Lisätietoja: www.wam.fi

Big Kiss, 1993 (Iso suukko), maali, pressu, naru, puu, 350 x 725 cm. Turun taidemuseon Ystävien kokoelma, Turun taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

19.11. Irina Björklund Domino-teatterissaIrina Björklundin kiitosta saanut käännös-levy La vie est une fête (Elämä on juhla) saa jatkoa! Björklund matkasi New Orle-ansin sydämeen etsimään ranskan kielen sikäläisiä juuria. Siellä paikalliset muusikot taltioivat heille tuntemattomia kansallisaar-teitamme. Mukana on mm. J. Karjalaisen, Tuomari Nurmion, Erinin, Hectorin, Jenni Vartiaisen ja Jukka Pojan sävellyksiä.

Lisätietoja: teatteri.turku.fi

TAIDETTA

MUSIIKKIA


RAVINTOLA-PÄIVÄ

tuo naapurit yhteenK olmisen vuotta sitten Saara

Malila sai ystävänsä Millan kanssa idean – mitäs jos laitettaisiin oma Ravinto-lapäivän ravintola pystyyn.

Ideasta oli lyhyt matka toteutukseen, ja elokuussa 2012 Seljantien Sävelbaari avat-tiin ensimmäistä kertaa Hirvensalossa. Sopiva paikkakin löytyi kotipihasta – au-totalli muuntui yhden päivän ajaksi myynti-

pisteeksi ja asiakaspaikat järjestyivät puu-tarhasta.

– Ravintolapäivä on valtavan hauska tapahtuma itselle, mukaan lukien kaiken tapahtumaa ennen olevan touhotuksen ja ruokalistan suunnittelun viinilasillisen ää-ressä, kertoo Malila.

Nyt kolmannella kerralla ravintolan valmistelut sujuivat rutiinilla. Viikkoa en-nen tilattiin lihat kauppahallista, ja ruo-

Elokuussa Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malilan pihapiirissä avautui jälleen Seljantien Sävelbaari. Ravintolan

teemana oli välimerellisyys.

kakaupassa käytiin samalla viikolla. Vii-konloppuna kokattiin ja ravintola aukesi sunnuntaina puoliltapäivin.

– Osasimme tällä kertaa varata täsmäl-leen oikean määrän raaka-aineita. Ruo-kalistalla oli muun muassa ranskalaista burgundinpataa, syyrialaista tabouleh-sa-laattia ja italialaista vuohenjuusto-tomaat-tikeittoa. Lisäksi lapset leipoivat kakkuja jälkiruuaksi.

Teksti: Anna Korpi-Kyyny Kuvat: Jaska Poikonen

Naapurit tulevat mielellään, kun kerrankin on aikaa jutella sen sijaan,

että vain moikkaillaan lyhyesti kadulla.

”

Saara Malilan (vas.) arkiruokabravuuri on jauhelihapestopasta. Ravintolapäivän Sävelbaariin hän loihti ystävänsä Millan kanssa väli-merellisiä ruokia.

15TVT Asunnot Oy:n asukaslehti 2 | 2015

Turku on ravintolakaupunkiTyönsä puolesta Malila seuraa tiiviisti Turun ravintolakulttuurin kehitystä. Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen on tapahtunut paljon ja laadukkaita, sopivasti erilaisia ravintoloita tulee koko ajan lisää. Kaupungissa vieraile-vilta sataa lähes poikkeuksetta kiitok-sia jokirannan hienosta ravintolatar-jonnasta.

– Kaupunki on vahvasti mukana Food & Fun -tapahtumassa, jossa tur-kulaisiin ravintoloihin ja cocktailbaa-reihin tulee viikon ajaksi vierailevat kokit ja baarimestarit. Markkinoimme Turkua systemaattisesti ravintolakau-punkina, kertoo Malila.

Musiikkia ja herkkujaSävelbaarin konsepti on joka vuosi sama: tarjolla on maukasta ruokaa ja elävää mu-siikkia. Tälläkin kertaa aurinko paistoi täy-deltä terältä ja puutarha täyttyi pääasiassa tuttavilla naapurustosta.

– Olen huomannut, että ihmiset viihty-vät Sävelbaarissa pitkään – puutarhassa on mukava kuunnella musiikkia, syödä ja vaih-taa kuulumisia. Naapurit tulevat mielellään, kun kerrankin on aikaa jutella sen sijaan, että vain moikkaillaan lyhyesti kadulla, sa-noo Malila.

Ravintolapäivä järjestetään neljä kertaa vuodessa. Sävelbaari on auki vain elokuussa.– Ravintolapäivä tuo kaupunkiin hienoa yhdessä tekemistä. Se on samaa sarjaa kuin Illallinen Turun taivaan alla, joka järjestettiin elo-kuun lopussa, iloitsee Malila.

Ravintolapäivän asiakasmäärä on aina yllätys, mutta tällä kertaa ruokaa riitti vii-den tunnin aukiolon ajaksi ja molemmat järjestäjäperheet saivat vielä itselleen hyvän satsin ruokaa pakastimeen.

Ensi vuonna uudestaan!


Kotikulmilla

Rantareitti toi meren asukkaiden

ulottuville

A sukkaiden pitkäaikainen toive rantaan pääsystä toteutui lop-pukesästä Pansionrannan ran-tareitin valmistuttua. Ranta-

reitille pääsee Pansion satamatieltä, sa-tama-alueen porttien tietämiltä. Reitin alkupää kulkee pienvenesatamaa ja sata-ma-aluetta reunustavien aitojen välisessä kujanteessa saavuttaen lopulta merenrannan.

Vuodesta 1968 Pansiossa asunut Per-no-Pansion asukastoimikunnan puheenjoh-taja Tarja Helenius on tyytyväinen, kun meri on viimein asukkaiden saavutettavissa.

– Sitä on toivottu todella pitkään. Ranta-

reitin rakentaminen on hyvä alku, Helenius luonnehtii.

Voi olla, että Asumisen rahoitus- ja ke-hittämiskeskuksen tuella toteutettua ran-tareittiä kohennetaan vielä talven mittaan muun muassa karsimalla rannan kasvustoa merinäkymien parantamiseksi. Ympäris-tönhoidolle asettavat kuitenkin rajoituk-sensa alueen rikas linnusto ja Natura-alue Ruissalosta sataman suuntaan avautuvat näkymät. Kyseisen viherkaistan tehtävänä on toimia suojaviheralueena ja meluntorjun-tavyöhykkeenä satama-alueen ja Pohjoissal-men välillä.

Pansio ja Perno ovat vuosikymmenien ajan olleet erikoisia merenranta-asuinalueita: aava aukeaa kivenheiton päässä, mutta sataman, teollisuuden ja

puolustusvoimien hallinnoimat alueet ovat estäneet asukkaiden kulun veden äärelle.

Pansionrannan rantareitin päässä kimmel-tää meri. Voi olla, että rannan kasvustoa harvennetaan talven aikana merinäkymien parantamiseksi.

Oikotie RuissaloonRantareitti ei ole alueen ainoa asukkaita koskeva merellinen uudistus. Pansiolais-ten ja pernolaisten liikkumista Ruissalon suuntaan helpotetaan uudella valaistulla jalankulku- ja pyörätiellä, joka valmistuu kuluvan syksyn aikana. Uusi jalankulku- ja pyörätie oikaisee Raisionjoensillan kupeesta Ruissalonsillalle – rantaa pitkin.

Pitkän linjan pansiolainen Helenius ar-vioi uuden Ruissalon yhteyden rantareittiä merkittävämmäksi uudistukseksi.

– Oikotie Ruissaloon on hieno asia. Tä-mäkin on ollut asukkaiden toivelistalla.

Teksti: Lauri Simola Kuvat: Lauri Simola, Shutterstock


Mainettaan parempi– Olen miettinyt, mitä tekisin, jos voit-taisin lotossa. En usko, että osaisin muuttaa täältä minnekään. En edes kek-si, minne muuttaisin, yli neljä vuosikym-mentä Pansiossa asunut Tarja Helenius hymyilee.

Helenius sanoo Pansion ja Pernon alueiden rauhoittuneen vuosikymmenten saatossa.

– Ja ainakin minä koen, että yhtei-söllisyys on lisääntynyt.

Helenius muistuttaa alueilta löyty-vän edelleen varsin kattavan palveluver-koston, josta monissa lähiöissä voidaan nykyisin vain uneksia.

– Meillä ovat kaikkien ketjujen ruo-kakaupat ja kirjasto.

– Pansio ja Perno ovat mainettaan parempia asuinalueita – kuten suurin osa muistakin lähiöistä, tietää vuo-desta 1968 Pansiossa asunut Tarja Helenius.

Elokuun viimeisellä viikolla valmistuneen Pansion Kisapuiston mittavan peruskor-jauksen myötä kenttä palvelee turkulai-sia aiempaa monipuolisemmin.

Peruskorjauksen yhteydessä kent-tää pidennettiin ja kentälle asennettiin tekonurmi. Pidennyksen myötä kenttä soveltuu nykyisin myös amerikkalaisen jalkapallon pelaamiseen, ja laajentunut kenttäala mahdollistaa kahden nappula-liigaottelun samanaikaisen pelaamisen.

Vapaamuotoisessa käytössä kentälle mahtuu useampi liikuntaporukka sa-maan aikaan.

Kentän kunnostus oli mittava panos-tus Turun kaupungilta Pansion ja Pernon asukkaille. Kisapuiston peruskorjauksen kokonaiskustannus oli noin 700 000 euroa, josta Asuinalueiden rahoitus- ja kehittämiskeskuksen osuus oli 125 000 euroa.

Tekonurmikentän lisäksi Kisapuistos-sa on pienempi kivituhkakenttä pallo-pelien käyttöön sekä monitoimikenttä. Kisapuiston aluekeskuksesta löytyvät myös kuntorata, puistokuntosali, ranta-lentopallokenttä, kaksi tenniskenttää ja leikkipaikka.

Pansion Kisapuisto edustuskuntoon

Pansionrannan rantareitille pääsee Pansion satamatieltä, satama-alueen porttien tietämiltä. Perille löytää satamatien reunan tolpparivistöä seuraten.

Laitureita rantareitille tai Raisionjokeen? Turun kaupungin kaavoitusarkkitehti Nel-la Karhulahti sanoo Pansion rantojen jat-kohyödyntämisen asukaskäyttöön olevan haastavaa. Rantareitti ja Ruissaloon oikova jalankulku- ja pyörätie lienevät hetkeen ai-noat tämän suuntaiset uudistukset.

– Itse näkisin, että jonkinlaisten laituri-ratkaisujen rakentaminen voisi olla mahdol-lista Raisionjoen rantaan tai Pansion ranta-reitin yhteyteen, mutta tämä on tällaista alustavaa ideointia, Karhulahti miettii.

– Asukkaiden ja kaupungin pitkäaikai-sena toiveena on Koivuluodon saattaminen asukkaiden virkistyskäyttöön. Puolustus-voimat kuitenkin toimii alueella, ja ilmei-sesti keskittää sinne toimintojaan, joten ai-nakaan ihan lähitulevaisuudessa Koivuluoto ei avaudu asukkaille.

Karhulahti arvioi Pansion ja Pernon alueiden tulevaisuudennäkymiä varsin posi-tiivisiksi. Hän pohjaa arvionsa ennen kaik-kea piristyneeseen telakkatoimintaan.

– Telakan tulevaisuus on varmistunut ja näyttää hyvältä. Nyt kaupungilla on ti-laisuus kehittää Pansiota ja Pernoa telakan imussa.

Myös ympäristöä on vuosien mittaan ehostettu, ja Helenius arvioi asukkaiden äänen kantaneen kaupungin suuntaan, kun alueiden parannustöitä on mietitty.

– Esimerkiksi pimeät nurkat on valais-tu pitkälti asukkaiden antaman palautteen myötä. Yksi parannus oli pitkään epäviral-lisena polkuna Lumikonkadulta Sudenko-rennonkujalle kulkeneen kävelypolun ra-kentaminen ja valaiseminen.

– Pansio ja Perno ovat mainettaan pa-rempia alueita – kuten suurin osa muistakin lähiöistä.

1. Nuorisotalon yhteydessä toimiva kuntosali. Kuntosali on hinta- tasoltaan edullinen, ja siellä järjestetään muun muassa ikä- ihmisille suunnattuja ryhmä- liikuntatunteja.

2. Pansion Kisapuisto. Entistäkin hienompi paikka uuden keinonur- men myötä.

3. Kaupat. Ruokakauppoja on riittä- västi – kaikki kotimaiset kauppa- ryhmät ovat edustettuina.

Parhaat paikatTarja Helenius listasi Pansion ja Pernon parhaat paikat.


TVT Asuntotarkastajalta kuultua

Teksti: Anna Korpi-Kyyny Kuva: Shutterstock

18

Tupakointi asunnossa voi

aiheuttaa ison laskun

Asuntotarkastajilta kuultua -palstalla kerrotaan TVT:n asuntotarkastajien työstä. Tosielämän tarinat valaisevat, mikä on asunnon tavanomaista kulumista ja mikä ei.

Tupakointi asunnossa saa pinnat pinttymään ja jättää vahvan hajun asuntoon. Hajun poistamiseksi löytyy keinoja, mutta poismuuttavalle asukkaalle

se saattaa tarkoittaa lisälaskua.

– Voi olla, että asunto joudutaan ensin sulkumaalaamaan maalilla, joka peittää tupakanhajun alleen. Jätämme harkinnan yleensä maalausfirmalle, sillä he tietävät parhaiten, mitä maaleja työhön kannattaa käyttää. Joskus riittää pari kerrosta pohja-maaliakin pintamaalin alle.

Matot ja kalusteet vaihtoonJos tupakanhaju on oikein pinttynyt, voi-daan asunnossa joutua vaihtamaan muovi-matot ja jopa keittiön kalusteetkin.

– Vanhempien muovimattojen pohja voi olla juuttia tai huopaa, jotka imevät hajut itseensä. Tai sitten matoissa saattaa olla tu-pakan polttamia jälkiä.

Tällaisessa tilanteessa asukas joutuu re-montin maksumieheksi ja lasku saattaa olla useita tuhansia.

– Isommat remontit ovat harvinaisia. Yleensä korjaustöihin ja hajunpoistoon riit-tää, että pidätämme yhden tai kahden kuu-kauden vuokravakuuden, sanoo Kaukovalta.

Tupakointi kiellettyVuodesta 2011 lähtien TVT Asuntojen uu-dis- ja peruskorjauskohteissa on ollut koko-naan tupakointikielto. Niissä tupakoitsijoil-le on varattu piha-alueelta tupakointikatos.

Tupakoitsijoille asuntotarkastajalla on käytännön vinkki.

– Jos talokohteessa tupakointi on sallit-tua parvekkeella, kannattaa ovi laittaa aina kiinni tai mennä pihalle tupakalle. Tietysti kaikkein paras olisi, jos kaikki lopettaisivat tupakoinnin, Kaukovalta sanoo hymyillen.

Muuttotarkastuksissa tupakan-pinttämiä asuntoja tulee vas-taan silloin tällöin. Monesti ne ovat pieniä, parvekkeettomia

asuntoja, joissa on asuttu pitkään.– Jos huomaamme asunnossa tupakan-

hajua, sen huomaa kyllä seuraava asukaskin. Ensimmäisenä toimenpiteenä tilaamme asuntoon otsonoinnin, kertoo asuntotarkas-taja Riku Kaukovalta.

Se tarkoittaa, että huoneistoon toimite-taan ilmaa puhdistava otsonaattori viikon-lopun ajaksi tai jopa viikoksi. Tuona aikana asunnossa ei voi oleskella.

Jos otsointi ei poista hajua, seuraavaksi on luvassa nikotiinipesu vahvoilla liuotti-milla. Pesun jälkeen asunnon pinnat maa-lataan uudelleen.

Jos talokohteessa tupakointi on

sallittua parvekkeella,kannattaa ovi laittaa ainakiinni tai mennä pihalle

tupakalle.

”


Vuokrasopimuksessani lukee vesiennakko-maksu €/hlö/kk, mitä sillä tarkoitetaan? Huoneistokohtaisten vesimittareiden avulla säästetään sekä vettä että rahaa. Asukkaalta peritään vesiennakkoa kuukausit-tain vuokranmaksun yhteydessä. Vesiennakot tasataan kahdesti vuodessa keväällä ja syksyllä sekä aina vuokrasuhteen päättyes-sä. Mikäli asukkaan maksama vesiennakko ei kata käytettyä veden kulutusta ja kulutus on ollut suurempi kuin makset-tu vesiennakko, asukas saa tasauksen jälkeen lisälaskun. Jos asukkaan maksama ennakko on suurempi kuin vedenkulutus, asukas saa kirjeen, josta ilmenee hyvitettävä summa. Hyvitys huomioidaan aina seuraavassa vuokrassa ja sen asukas voi itse vähentää vuokrastaan. Vuokrasopimuksen päättyessä hyvitys palautetaan asukkaan tilille.

Minulle on tulossa astianpesukone, kuka hoitaa asennuksen?

Astianpesukoneen saa kytkeä vain alan ammattilainen. Ota siis yhteyttä omaan kiinteistöhuolto-yhtiöösi. Asukas asentaa koneen kaappiin keittiökalusteita rikko-matta. TVT Asunnot maksaa ko-neen kytkennän. Pois muuttaessa asukkaan tulee huolehtia astianpe-sukonekaapin jälleenkokoamisesta

sokkeleineen ja hyllylevyineen. Asukas myös huolehtii, että vesi- ja viemäriliitännät tulee tulpattua asianmukaisesti. Valvo aina koneen toimintaa, käytä sitä ohjeiden mukaisesti ja sulje vesihana aina huolellisesti täysin kiinni käytön jälkeen. Jatku-vasta vedenpaineesta johtuen vesiletku saattaa rikkoontua ja aiheuttaa vesivahingon. Vuotovahingot saattavat olla huomat-tavia, joten kotivakuutuksen ottaminen vahinkojen varalle on suositeltavaa.

Asunto tuntuu viileältä, mitä voi tehdä?Tarkista, ettei patteritermostaatti ole verhojen tai huoneka-lujen peittämä. On tärkeää, että lämmin ilma pääsee kiertä-mään huoneessa. Tarkista myös, että termostaatti on kierretty täysin auki. Kun kaikki edellä mainitut asiat ovat kunnossa,

mittaa sisälämpötila vuorokauden kuluttua uudestaan. Käytä sisälämpötilan mittaamiseen tarkastettua

lämpömittaria tai mahdollisesti useampaa mit-taria mittauksen varmentamiseksi. Lämpö-

tila mitataan huoneen keskeltä, vyötärön korkeudelta.

Mikäli sisälämpötila kaikesta huo-limatta jää tavoitetason

alapuolelle (lämmitys-kaudella 21 astetta) ota yhteyttä kiinteistö-huoltoon.

19

Mitä mielessä?

KODINTÄYDELTÄ ELEKTRONIIKKAA

K un itse muutin ensiasuntooni, tärkeintä oli löytää mahdol-lisimman vähän natiseva laveri, omilla jaloillaan seisova ruokapöytä ja tv-lupatarkastajan silmiltä mahdollisimman

helposti kaappiin piilotettava matkatelevisio. Kaikki muu oli ekstraa.

Nykyisin ensiasunnon sisustus tuntuu rakentuvan yksin-omaan parisängyn kokoisen television ympärille. Kaikki muu on turhaa. Sikälikin ajat ovat muuttuneet, että televisiosta ei ole enää tarkoituskaan katsoa televisio-ohjelmia. Televisioon ei yhdistetä antennijohtoa vaan pelikonsoli. Sillä sitten pelataan (öisin) kavereitten kanssa Fifaa tai Änäriä. Kaverit nyt eivät tie-tenkään ole samassa tilassa, vaan omissa kodeissaan. Keskustelu heidän kanssaan tapahtuu siististi kuulokkeiden, mikrofonien ja langattoman verkon välityksellä. Jos ei ole tarjolla kaveria, aina voi pelata konetta vastaan.

Joskus nuori heittäytyy villiksi ja irrottautuu virtuaalitodel-lisuudestaan. Jos hän silloin haluaa nähdä oikeaa jalkapalloa tai jääkiekkoa oikeiden ystävien kanssa, se suoritetaan yhteisöllises-ti kaikilla tunnetuilla urheilumaksukanavilla varustetussa ki-vijalkapubissa. Uskaliaimmille tämäkään ei riitä. Rohkeimmat käyvät katsomassa otteluita livenä. Tapahtumien käyttöliittymä on kuitenkin nykynuorelle kiusallisen vanhentunut. Urheilu-pyhätön katsomossa tilanteita ei näy eri kuvakulmista eikä hi-dastettuna. Nopeaan kuvakerrontaan tottuneelle sukupolvelle urheilutapahtumat itsessään olisivatkin vanhakantaisuudessaan menettäneet koko merkityksensä, jol-lei katsomossa istu-mista voisi jakaa sosiaalisessa medi-assa. Tärkeämpää kuin peli tai sen tulos on jakaa sel-fie siitä, että istuu katsomossa. Ilman kuvaa sitä ei olisi tapahtunut.

Olen keski-ikäinen mies, joka on seurannut kahden parikymppisen poikansa muuttoa omiin ensiasuntoihinsa. Lapsuudenkodista irtautuminen on ollut oppimisprosessi sekä lapsille että vanhem-mille. Sukupolvien välille on revennyt arvokuilu. Mutta ei hätää. Kuilun yli on päässyt käyttämällä siltana lasten 52-tuumaista taulutelevisiota.

KolumniKirjoittaja on Juuso Enala, turkulainen mainosmies.Kuvat: Shutterstock

© Frans Enala

TVT Asunnot Oy:n asukaslehti 2 | 201520Teksti: Anna Korpi-Kyyny Kuvat: Shutterstock

Vuoden alussa biojäte kerätään

erikseen

UUDISTUKSIA ROSKIEN LAJITTELUUN!

Jätehuoltomääräykset aiheut-tavat tulevina kuukausina muutoksia talokohteiden jäte-astioihin. Kaatopaikkajätteen keräys loppuu, mutta sen sijaan biojätteen keräys alkaa vuoden alussa.

Jätehuoltomääräykset velvoittavat kaikki vähintään 20 asunnon asuinkiinteistöt Tu-russa ja lähikaupungeissa lajittelemaan bio-jätteet 1.1.2016 alkaen. Se tarkoittaa, että vuodenvaihteen tienoilla jokaisen talokoh-teen roskakatokseen tulee biojäteastiat.

– Kotona biojätteelle täytyy varata oma astia ja kerätä jätteet maatuvaan pussiin tai kääreeseen, esimerkiksi biojäte- tai paperi-pussiin. Myös sanomalehdestä kääritty pus-si kelpaa hyvin tähän tarkoitukseen, vink-kaa kiinteistöpäällikkö Lasse Lähdemäki.

Kun biojätettä kerätään mahdollisimman huolellisesti, se vähentää poltettavan jätteen määrää. Biojäte käytetään biokaasun, mullan ja lannoitteiden valmistukseen.

Uusien määräysten myötä kaatopaikka-jätteen keräys loppuu kokonaan. Kokonai-suudessaan muutos tarkoittaa sitä, että ros-kat saadaan paremmin hyödynnettyä eikä kaatopaikoille mene niin paljon jätettä.

Asukkaita tiedotetaan muutoksesta tar-kemmin syksyn mittaan.

Toimita huonekalut ja kodin- koneet kierrätykseenJäteastioihin liian suuret jätteet ja tavarat eivät kuulu roskakatoksiin. Suurten jättei-den kuljettaminen erikseen jätelaitokselle maksaa, mikä lisää vuokralaisten kustan-nuksia. Jos huomaat roskakatoksessasi sinne kuulumattomia tavaroita, voit ilmoittaa siitä huoltoyhtiölle.

Biojätteeseen kelpaavat• Paperiin imeytetyt rasvat ja öljyt, kuten

kasviöljy, kinkunrasva ja elintarvikerasva• Hedelmien kuoret• Juurekset• Kahvin suodatinpussi ja kahvinporot• Kalanperkeet• Kananmunan kuoret• Ruuantähteet ja pilaantuneet

elintarvikkeet

Tarkempia tietoja jätteiden lajittelusta: www.lsjh.fi


Halisten ympäristö tarjoaa aktiiviset puitteet lapsiperheilleSateenkaarikoto Oy:n Halikolon

päiväkodin eteisessä pienet kä-det yrittävät osua takinhihoihin ja kenkiä vedetään jalkoihin.

TVT:n rivitalokiinteistössä toimivan päiväkodin lapset valmistautuvat aa-mupäiväulkoiluun.

Halikolon päiväkodinjohtaja Maria Vuorinen sanoo ulkoilun ja Halisten ympäristöön tutustumisen muodosta-van olennaisen osan yksikön arkirutii-neista.

– Teemme säännöllisesti metsäret-kiä, ja käymme muissa kohteissa, kuten lähellä sijaitsevassa Nummen kirjastos-sa ja Halisten koskella, Vuorinen luet-telee.

Viime päivähoitokaudella halikolo-laiset tekivät tutustumisreissuja toisten-sa kotipihoille.

– Se oli hyvin antoisaa. Lapset oppivat hahmottamaan aluetta moni-

Lasten suunnittelemassa puistossa on voimakkaita värejä ja muotojaVanhaan hiekkakuoppaan rakennettu Kvartsijuonenpuisto Vantaan asuntomessualueella on siitä erikoinen ja erinomainen, että sen suunnittelussa ovat olleet mukana Kanniston alakoulun oppi-laat. Lapset tekivät piirustuksia ja kirjoituksia siitä, millaisen puiston he haluaisivat.

– Tavoitteena oli saada lapset ja nuoret tulevaisuuden aktiivisiksi vaikuttajiksi sekä saada uusi alue tuntumaan omalta heti alusta alkaen. Omien ideoiden huomioimisen toivotaan myös ehkäise-vän ilkivaltaa alueella, Vantaan kaupungin puistosuunnittelupäällikkö Hanna Keskinen sanoo.

Lopputuloksena syntyi puisto, jossa on voimakkaita värejä ja muotoja sekä oppilaiden toivomat ryhmäkeinu ja kiipeilyrata sekä sienihattuisia pylväitä. Puistossa on myös muun muassa matala puronuoma, johon lapset voivat pumpata vettä, betoniset seikkailudyynit sekä juoksuhiekkamaa.

– Värikkyys näkyy puistossa esimerkiksi punaisissa betonidyyneissä sekä leikkialueen keltai-sessa tekonurmessa. Oppilaiden ideoista on toteutettu myös hiekkaan piilotettu noin metrin mit-tainen betoniluu, jonka lapset saavat kaivaa esiin hiekasta, Keskinen kertoo.

Teksti & kuvat: Lauri Simola

puolisesti, ja lasten vanhemmat tutustuivat samalla toisiinsa. Siitä syntyi pidempiaikaista-kin yhteydenpitoa vanhem-pien kesken, Vuorinen ker-too.

Hän arvioi Halisten ym-päristön tarjoavan lapsiper-heille monipuoliset mahdolli-suudet ulkoiluun ja harrastami-seen.

– Itse asiassa vaihtoehtoja on yllättä-vänkin runsaasti. Minusta tuntuu, että mo-net eivät välttämättä tiedä, mitä kaikkea Halisista ja sen lähiympäristöstä löytyy.

Vuorinen nostaa esimerkiksi Halis-ten kupeessa, nipin napin Räntämäen puolella, sijaitsevan Turun Urheilulii-ton Jumppalan, joka tarjoaa harrastus-mahdollisuuksia kaiken ikäisille.

”Tykkään leikkiä äidin kanssa jäätelökioskia koti-pihalla. Teen äidille jäätelöä, äiti maksaa, minä laitan rahat pankkiin ja annan äidille jäätelön. Amila, 3 v.

TVT

Kids21

”Käyn aika usein kahdes-sa leikkipuistossa. Sitten heitän isän kanssa frisbeetä ja pelaan sulkapalloa etupihan nurmikol-la. Vielä en oikein osu sulkapal-lossa. Sitä pitää harjoitella.

Ben, 5 v.

”Yhdessä leikkipuistossa on iso liukumäki, toisessa kiipeilyteline. Ja minä käyn usein isin kanssa pelaamassa jalkapalloa yhdellä kentällä.

Elo, 4 v.

Teksti: Sari Lommerse Kuva: Hanna Keskinen


Pinnatuolit, Kirppiskeskus/Huonekalutori

Hassinen 15 €

KattovalaisinAneta Flynn,Hobbyhall.fi

129 €

Teksti: Sisustusalan opiskelija Johanna Kuula/TAOS Kuvat: Johanna Kuula ja valmistajat

Kokosimme pienen opiskelija-asunnon sisustuksen kolmeen eri tyyliin ja hintaan. Sisustamisessa ei tarvita paksua lompakkoa, kunhan viitsii nähdä hieman vaivaa

ja tutkia eri mahdollisuuksia.

TYYLIÄHINTAA

K ierrätyskeskukset ja kirpparit suo-rastaan notkuvat kalusteita, valai-simia ja kodintekstiileitä, joista saa

helposti ja pikkurahalla koottua eri tyy-lisiä sisustuskokonaisuuksia. Esimerkiksi suosittuja pinnatuoleja löytyy kirppareilta,

kierrätyskeskuksista sekä tori.fi sivustolta. Pieneen asuntoon sopivia 50- luvun kevyt-linjaisia teak- puisia pöytiä ja tasoja löytyy paljon. Suhteellisen pienellä vaivalla ka-lusteita voi tuunata vaikka maalaamalla tai vaihtamalla vetimet.

Turun alueella kirppareita ja kierrä-tyskeskuksia on eri puolilla kaupunkia ja niihin pääsee kätevästi linja -autolla. Eko-toreilla saa opiskelijakortilla 20 prosentin alennuksen vähintään viiden euron kertaos-toksesta.

Ruokapöytä,koko 79 x 108 cm,

Kirppiskeskus / Huonekalutori

Hassinen80 €

Kattovalaisin,Kirppiskeskus/ Huonekalutori

Hassinen65 €

Sohva, pituus 200 cm, Kontti (SPR)

195 €

Verhot 2 kpl, Kontti (SPR)

7 €

3RETROTYYLI, JOSSA VAIKUTTEITA 50-LUVULTA

Nojatuoli,Ekotori Kanslerintie

48 €


SeinävalaisinEdgar, ellos.fi 59 €

Ruokapöydäntuoli Nebel,

koivu/valkoinen, JYSK

69,99 €

Pöytävalaisin Anno-valokirjain,

Kodin149,95 €

Verho Vallila Vappukukka,

Kodin159,95 €

SohvapöytäGeorge,

halk. 57 cm ellos.fi 69 €

TikashyllykköLight,ellos.fi49 €

PikkutuoliBargo, ellos.fi179 €

2 kpl yhteensä

S kandinaavinen tyyli on koottu isojen huonekaluliikkeiden valikoimista.Tyylille ominaista on vaalean puun

yhdistäminen valkoiseen, korkeahkot alas-päin kapenevat jalat ja pelkistetyt, ilmavan näköiset kalusteet.

Tekstiileihin sopivat valkoiset ja har-maan eri sävyt. Kokonaisuudesta saa raik-kaan lisäämällä siihen kirkkaan värin, esi-merkiksi turkoosin.

Näppärä ratkaisu on seinään kiinni-tettävä pöytä, jonka kannen voi laskea alas. Myös vuoteet, joissa on säilytystila

valmiina, auttavat järjestyksen pidos-sa ja helpottaa siivoamista. Vuoteen voi myös korvata hyvällä vuodesohval-la, jolloin asuinneliöitä ei tarvitse käyt-tää sekä sänkyyn että sohvaan. Kevyet, liikuteltavat kalusteet helpottavat sängyn avaamista.

SKANDINAAVINEN TYYLI

I ndustriel-henkinen sisustus on koottu nettikauppojen mallistoista. Valikoima on runsas – nettikaupoista saa paljon

hyviä ideoita, jotka auttavat yhtenäisen ko-konaisuuden aikaansaamisessa.

Sisustuksen värimaailma on mustaval-koinen, ja siihen sopivat graafiset muodot ja etniset kuosit. Valaisimet voivat olla isohko-ja, rouheita tai karkean teknisiä. Usein va-laisin toimii katseenvangitsijana, joten sen kokoon kannattaa kiinnittää huomiota. Iso

matto saa huoneen vaikuttamaan suurem-malta, ja sillä voi koota irralliset kalusteet ryhmäksi. Tekstiileillä, kuten verhoilla, ko-ristetyynyillä ja torkkupeitoilla saa helposti viihtyisän ja kodikkaan fiiliksen.

TRENDIKÄS, INDUSTRIEL-HENKINEN TYYLI

Vuodesohva App2,Hobbyhall.fi

359 €

SäilytyskalusteOPLEV,

90 x 38 cm, k. 70 cm,

Jysk 99 €

Sohva Egedal, pituus 170 cm, JYSK

369 €

Seinään kiinnitettävä pöytä Norbo, koivu,

IKEA 29,95 €

MattoPasadena,

140 x 200 cm, ellos.fi 249 €

24 TVT Asunnot Oy:n asukaslehti 2 | 2015

Teksti: Jaana Waari Kuvat: Jaana Waari, Shutterstock

TVT Ruoka

Kokeilevan kokin keittiössä

K iinnostuin ruoasta ja ruoanlaitosta kymmenisen vuotta sitten. Halu-sin oppia hyväksi ruoanlaittajaksi, koska silloin tietäisin mitä ruokani

sisältää ja voisin syödä joka päivä hyvänma-kuista ruokaa.

Olen aina ollut nirso syöjä, mutta ruo-anlaitosta innostuneena hurahdin myös entisiin vihollisiini, kuten kaaleihin ja pa-puihin. Aiemmin tekemäni kasvisruuat maistuivat vähän tylsiltä eivätkä täyttäneet tarpeeksi, mutta taitojeni kehittyessä olen kouliintunut melko hyväksi kasvisruuan valmistajaksi. Kutsun itseäni kokeilevaksi kokiksi, koska testaan mielelläni kaiken-laisia raaka-aineita. Mitä hauskemman nä-köinen pötkylä tai möntti vihannesosastolla tulee vastaan, sitä helpommin poimin sen ostoskoriini.

Olen sitä mieltä, että arkena ruuan pitää olla helppoa ja nopeaa. Omassa keittiössäni se tarkoittaa, että käytän päivällisen valmis-tamiseen ja syömiseen noin tunnin verran päivässä. Toimin siis kuin nainen 80-lu-vulla, jolloin ruuanlaittoon kului päivässä keskimäärin 58 minuuttia. Tosin jos lasken omaan ruuanlaittoni mukaan aamupalan ja iltapalan valmistamiseen käyttämäni ajan, sinkoudun varmaankin 70-luvulle. Vaikka arkiruokien miettimiseen ja ruoanlaittoon kuluukin välillä ärsyttävän paljon aikaa, ruoanlaitto on silti itselleni rentoutumis-

keino. Käsillä tekeminen on miellyttävää vaihtelua tietokoneen ja kännykän näprää-miseen.

Omat keinoni ruoanlaittoon käytetyn ajan minimointiin ovat arkiviikon ruoka-listan suunnittelu, kokkaaminen vähintään pariksi päiväksi kerrallaan ja tähteiden hyö-dyntäminen. Kauppareissujen vähentämi-nen säästää rahaa, kun ei luuhaa heräteos-tosten läheisyydessä monta kertaa viikossa ja ostaa vain kauppalappuun kirjoitetut tar-vikkeet.

Pyrin syömään sesongin mukaan, kos-ka haluan raaka-aineeni mahdollisimman hyvänmakuisina ja sopivan hintaisina. Ko-timainen tomaatti on mehevä ja edullinen kesällä, mutta kallis ja ankea talvella. To-maattisiivulla on vankka asema suomalai-sen voileivän päällä, mutta voisiko sen kor-vata talvikaudella esimerkiksi suolakurkulla tai punajuurella?

Tähteiden hyödyntäminen on luovaa ja palkitsevaa puuhaa, kun saa taiottua peru-namuusin jämästä rieskoja tai piilotettua lopun linssikeiton pihvitaikinaan. Viimek-si koin onnistumisen riemun edellispäivän linssipadan maistuessa jopa paremmalta, kun sen lämmitti pannulla ja rikkoi sekaan pari kananmunaa. Suomalainen heittää 20–30 kiloa ruokaa roskiin vuodessa. Se on aivan hillitön määrä! Oma reseptini hä-vikin pienentämiseen on melkeinpä sama kuin arkiruoanlaiton helpottamiseen ja ra-han säästämiseen: kauppalappu ja tähteiden hyödyntäminen. Käytän itse ja suosittelen myös muille!

Ruokabloggaaja Jaana Waari kokkaa nopeaa ja hävikitöntä arkiruokaa.

Kanelinmakuinen linssikeitto4 annosta

150 g ruskeita tai vihreitä linssejä2-3 sipulia silputtuna2 valkosipulinkynttä100 g tomaattimurskaa tai 150 g tuoretta raastettua tomaattia n. 1–1 ½ l vettä (kannattaa aloittaa litralla)n. 5 x 5 cm:n pala vihreää paprikaa silputtuna1–2 kanelitankoa1 ½ tl suolaa(1 tl viinietikkaa)

TarjoiluunLisää jokaiselle keittolautaselle pieni feta-kimpale(tuoretta yrttisilppua, esim. lipstikkaa tai lehtipersiljaa)

Keitä linssit kypsiksi, noin 20 minuuttia. Kaada keitinvesi pois. Kuullota kattilassa sipulit. Lisää tomaatti, kaneli, paprika ja valkosipuli. Kaada noin viiden minuutin kuluttua sekaan huuhdellut linssit, litra vettä ja suola. Kypsennä vielä kymmenisen minuuttia ja tarkista maku sekä keiton pak-suus. Talvisin keitosta voi tehdä tuhdimpaa kuin kesällä. Lisää keittolautaselle pieni fe-takimpale, josta voi syödessä lohkoa paloja keiton sekaan. Silppua annoksen päälle vie-lä tuoreita yrttejä, jos haluat fiinimpää.

Kuka? Jaana WaariKokeileva ruokabloggaajahttp://leuhkatevaat.blogspot.fi

Sinustako TVT Asuntojen

bloggaaja? Jos olet innostunut kokkaamisesta tai sisustamisesta ja

osaat kirjoittaa siitä kiinnostavasti, laita mailia

[email protected] otsikolla Bloggaaja.


Kuka? Jaana WaariKokeileva ruokabloggaajahttp://leuhkatevaat.blogspot.fi

Yhdessä pihalla -kuvakisan tuloksista kerromme lähiaikoina sivuillamme www.tvt.fi.

Kuvakisan voittaja

ratkennut!

Liitumaalauksia piha-asfalttiin, kakkukestejä, aitojen maalausta, grillijuhlia… TVT:n pihoilla on tänä kesänä puuhailtu ja vietetty hauskoja hetkiä.

Siitä kertovat Yhdessä pihalla -kisaan lähetetyt kuvat.

YHDESSÄ PIHALLA -kuvakisa kannusti asukkaita

toimimaan kimpassa

A sukkaiden kuvakisa käynnistyi nettisivuillamme toukokuussa ja jatkui elokuun loppuun asti. Kolean alkukesän kuvasato jäi melko vähäiseksi, mutta lämpimässä loppukesässä

pihat kutsuivat ja kuvia lähetettiin ahkerasti. Kuvakisa huipentui yleisöäänestykseen, jossa ratkaistiin voittajakuva.


Teksti: TVT/Anu Nummelin Kuvat: Shutterstock

TVT Info

LAUTASANTENNIT POISTUVAT

Nykyään tv-kanavia voi seurata internetin kautta. Laajakaistayhteys ja kaape-li-tv-palvelut sisältyvät vuokraan kaikissa TVT:n kokonaan omistamissa kiin-teistöissä. Palvelujen käyttöönotto edellyttää asukkaalta vain yhteydenottoa Soneraan.

Jos asukas ei poista talorakenteisiin kiinnitettyä lautasantennia vuoden 2015 loppuun mennessä, yhtiö poistaa antennin asukkaan laskuun. Neuvoja antennin poistoon voi tarvittaessa kysyä isännöitsijöiltä.

TVT on onnistunut viime vuodet pitämään vuokrantarkistukset maltillisina ja inflaa-tiotasolla. Kiinteistöjen hoitokustannusten nousu ja valtiontalouden linjaukset lisäävät ensi vuoden vuokrankorotuspaineita, mutta asuntojen hyvä käyttöaste ja matalalla pysy-nyt korkotaso tasapainottavat tilannetta.

TVT on päättänyt luopua lautas-antenneista. Päätös perustuu Turun rakennusvalvonnan suositukseen. Asuintalojen rakenteisiin kiinnitetyt lautasantennit pitää poistaa 31.12.2015 mennessä.

Tulevat vuokrat määritellään talousarviossa

Kun maamme taloudelliseen tilan-teeseen liittyy epävarmuutta ja palkat ja eläkkeet kehittyvät vaatimattomasti, TVT tavoittelee mahdollisimman pieniä tarkis-tuksia vuokratasoon. Kelan asumistukeen tekemien muutosten vuoksi talousarvion yhteydessä tarkastellaan myös TVT:n linjaa vesimaksuihin.

Asukastoimikuntien puheenjohtajille järjestettiin 19.10. tiedotustilaisuus talous-arviosta. Tämän jälkeen asukastoimikun-nilla on mahdollisuus antaa siitä lausunto. Yhtiön hallitus päättää talousarviosta lo-pullisesti marraskuussa. Tulevat vuokrat ilmoitetaan hallituksen päätöksen jälkeen ja ne astuvat voimaan 1.3.2016.


Syyskuun alussa yleisessä asumistuessa tuli käyttöön 300 euron suuruinen an-siotulovähennys. Ansiotulovähennys

tarkoittaa summaa, jota ei huomioida, kun lasketaan asumistukeen vaikuttavia tulo-ja. Vähennys voidaan tehdä palkkatulosta, elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulos-ta.

Kelasta voi hakea asumistuen tarkis-tamista, jos ansiotulovähennystä ei ole huomioitu viimeksi annetussa asumistuki-päätöksessä. Jos vähennys ei aiheuta huo-mattavaa muutosta tukeen, Kela huomioi vähennyksen seuraavassa väli- tai vuositar-kastuksessa.

Jos asumistukianomus on aikaisemmin hylätty esimerkiksi palkkatulojen vuoksi, nyt mahdollisuudet asumistukeen kannat-taa arvioida uudelleen. Apuna voi käyttää Kelan asumistukilaskuria: www.kela.fi/laskurit.

Asumis-tukeen ansiotulo-vähennys

Uusia tuulia yhteishallinnossaYhteishallintolaki takaa TVT:n asukkaille oikeuden osallis-tua päätöksentekoon omassa kotitalossa ja sitä kautta vai-kuttaa koko yhtiötä koskeviin asioihin. Yhtiön hallitus on hyväksynyt yhteistoimintaa ohjaavien sääntöjen päivityk-sen elokuussa. Uudistettuja sääntöjä noudatetaan jo syk-syn asukaskokouksissa.

Enemmän vaikutusmahdollisuuksiaSääntöuudistuksen tavoitteena on ollut selkeyttää eri luottamustehtävissä toimivi-en rooleja ja mahdollistaa nykyistä useam-

pien asukkaiden osallistuminen yhteishal-lintoon. Jatkossa yhdellä henkilöllä olevien luottamustehtävien määrä on rajoitettu. Samalla asukastoimikuntien varapuheen-johtajien asemaa on vahvistettu. Lisäksi asukkaille on tuotu mahdollisuus valvoa päätösten toteutumista yhteisen valvojan avulla.

Aloita asukaskokouksestaEnsimmäinen askel yhteishallintoon on osallistua oman kotitalon asukaskokouk-seen, joka järjestetään loka–joulukuussa. Kokouskutsu jaetaan kotiin ja kiinnitetään kohteen ilmoitustaululle. Kaikki 18 vuot-ta täyttäneet asukkaat ovat kokouksessa äänioikeutettuja ja voivat asettua ehdolle luottamustehtäviin.

Uudet yhteishallintosäännöt voi lukea kokonaisuudessaan TVT Asunnot Oy:n verkkosivuilta www.tvt.fi.

MIKÄ MUUTTUU?• Kaksivuotiset toimikaudet

• Selkeät vastuut eri luottamus- tehtävissä

• Vähemmän luottamustehtäviä per henkilö

• Tyhjäksi jäävien luottamus- tehtävien täyttäminen kauden aikana

• Yhteinen valvoja arvioimaan päätösten toteutumista

TVT Asunnot Oy:n asukaslehti 2 | 201528Teksti: Sari Lommerse Kuvat: TVT Asunnot Oy

Vanhaa korjataan

ARVOKKAASTIEri vuosikymmenten taloissa on

perusparannuksessa omat haasteensa. TVT Asuntojen Stålarminkadun kerrostalot ovat

hyvä esimerkki luonteikkaista rakennuksista, jotka ansaitsevat arvoisensa korjauksen.


Perusparannukset pyritään toteuttamaan paitsi kustannustehokkaasti ja rakennustek-nisesti kestävästi, myös rakennuksen alku-peräinen luonne säilyttäen. Eri aikakausina rakennetuissa taloissa on omat erityispiir-teensä.

– On tärkeää tunnistaa tyylin olen-naisimmat piirteet ja säilyttää ne perus-korjauksessa. Asuminen ja siihen liittyvät tarpeet muuttuvat ajan saatossa, joten van-hojen kohteiden kunnostuksessa on mielen-kiintoinen haaste, että niistä saadaan hyvä kokonaisuus, sanoo arkkitehti Jarkko Ket-tunen AJAK Arkkitehdeistä.

Tällä hetkellä peruskorjaustyön alla ovat muun muassa Stålarminkadulla Mar-tissa sijaitsevat 1940-luvun lopussa valmis-tuneet kerrostalot, jotka ovat hyvä esimerk-ki oman aikakautensa rakennuksista.

– Stålarminkadun talot ovat historial-lisia rakennuksia, joissa on mielenkiintoisia rakenteita. Rakennukset ovat muodoltaan hyvin selkeitä ja puhdaslinjaisia. Ikkuna-jaot ovat maltillisia ja räystäät pienet. Tyyli näkyy myös yksityiskohdissa: sisäänkäynti on tehty graniittikivistä ja parvekkeissa on taottuja rautaosia. Sellaisia ei nykypäivänä aina kustannussyistä pystytä tekemään.

Myös ulkotilat ja rakennusten keskinäi-nen sijoittelu ovat sodanajan jälkeisille ra-kennuksille tyypillisiä.

– Pihat ovat avoimet ja rakennukset on suunnattu jämptisti samaan suuntaan. Sii-

hen aikaan oli oleellista, että piha oli avoin ja näkyi ympäristöön, ei aidattu ja suljettu niin kuin nykyisin monesti on.

Vanha kohtaa uudenModernit ratkaisut sovitetaan mahdollisim-man hyvin talojen alkuperäiseen ilmeeseen. Talojen julkisivut ovat museoviraston suoje-lemat, mikä asettaa peruskorjaukselle omat vaatimuksensa.

– Esimerkiksi ikkunoita uusittaessa oleellista on, että ikkunakarmi sovitetaan niin, että se ei ole liian syvällä rungossa, etteivät varjot korostu. Toinen asia on, että talon elinkaaren kannalta pidemmät räys-täät olisivat järkevät, mutta ne eivät saa olla liian pitkät.

Peruskorjauksen suunnittelussa pyritään huomioimaan pohjaratkaisun soveltuvuus tämän päivän tarpeisiin. Asuntojen kokoa muutetaan tarvittaessa paremmin kysyn-tää vastaavaksi. Myös huoneiden kokoja ja esimerkiksi keittiöiden mitoitusta mietitään tarpeen mukaan. Stålarminkadulla kapeat, suljetut keittiöt muutetaan nyt avariksi, olo-huoneisiin yhdistetyiksi avokeittiöiksi.

– Aikaisemmin asunnot kopitettiin eli jokainen toiminto sai oman pienen tilansa. Nykyisin halutaan avaria ja valoisia tiloja. Valoa saadaan lisää myös muualle asuntoon väliseinien poistamisella, Kettunen sanoo.

Yksi tärkeä perusparannuksen tavoite

on saattaa talotekniikka nykypäivän vaati-muksia vastaavaksi. Työ vaatii paljon suun-nittelua, jotta se voidaan toteuttaa mah-dollisimman paljon vanhoja rakenteita säi-lyttäen ja kustannustehokkaasti.

– Vanhoissa taloissa ei aina ole piirus-tuksia tallessa. On aikamoista salapoliisi-työtä selvittää, millaisia hormeja ja teknisiä kuiluja taloissa on. Suunnittelijoita on käy-nyt ryömimässä niitä pitkin, että saadaan selville, mihin ne menevät.

Stålarminkadun talojen perusparannus-projekti on vielä kesken, haasteitakin on ol-lut, mutta Kettunen näkee jo hyvän ja on-nistuneen lopputuloksen.

– Meillä on tässä projektissa hyvä po-rukka ja älyttömän hyvä yhteishenki. Yh-dessä olemme aina löytäneet sen parhaan ratkaisun.

Stålarminkadun 1940-luvun lopulla valmistuneiden talojen peruskorjauk-sessa uusitaan muun muassa pinnat, keittiöt ja kylpy- huoneet täydellisesti.

Mikä? Perusparannuskohde esittelyssä

TVT peruskorjaa Stålarminkadun 1947–49 valmistuneita kerrostaloja. Stålarminkatu 27 on peruskorjattu kahdessa vaiheessa, ensimmäinen vai-he valmistui helmikuussa 2015 ja toi-nen vaihe valmistuu tulevan talven aikana. Tammikuussa 2016 alkaa Stå-larminkatu 33:n peruskorjaus.


Resumè

Nowadays, TV channels can be watched on the internet. Broadband and cable-TV services are included in the rent in all buildings wholly

owned by TVT. To use the services, resi-dents just need to contact Sonera.

T he old saying goes that ’there’s no place like home’. That is surely the case in terms of describing the im-

portance of our own home. With regard to living costs, it is TVT Asunnot Oy’s duty to ensure a reasonable price level in the home.

In recent years, TVT has been able to keep rent increases moderate and in line with inflation. Succeeding in this has required putting services out to tender, the constant development of operating practices and an ability to react to changing situations. Low interest rates and a high occupancy rate in apartments have eased the situation.

According to the latest forecasts, the Finnish economy will contract this year and there will only be weak growth next year. Poor economic development is reflected in the employment situation, among other things. Despite individual glimmers of hope such as a new dawn in shipbuilding, the economy is causing concern and uncertainty for residents.

It has forced the state into measures that are affecting both the company and the res-idents. Cuts in public services, a reduction in benefits and a tightening of the tax screw affect all of us. The level of salaries is also expected to increase only modestly in the

coming years. For the company, cost pres-sures are causing a tightening of property and energy taxation and a change in waste management regulations. The temporary state subsidies for the construction of new rental homes and the renovation of existing ones are coming to an end.

Although these times are very uncer-tain, we must believe in a better tomorrow and see good things around us. Our home, loved ones, nature and hobbies give us joy and strength. Although difficult times sometimes come along, we can trust in the knowledge that we will be taken care of.

At TVT, we understand the effect of the economic situation on our residents. We take care of them and do all we can to ensure that the share of household income taken up by living costs is kept at a reasonable level. No stone is being left unturned in our efforts to ensure that rental adjustments stay as low as possible on an annual level. Although there’s no place like home, there must be enough money for other things too.

Toni EklundChairman of the BoardTVT Asunnot Oy

SATELLITE DISHES TO BE REMOVEDTVT has decided to give up the use of satellite dishes. This de-cision is based on a recommen-dation by the Turku Building Su-pervision Office. Satellite dishes attached to the structures of residential buildings must be re-moved by 31 December 2015.

If a resident fails to remove a satellite dish attached to his/her building by the end of 2015, the company will remove it at the resident’s expense. If necessary, build-ing managers can be asked for advice about their removal.

There’s no place LIKE HOME


The Act on Joint Management of Rental Buildings guarantees TVT residents the right to participate in decision-mak-ing in their own building and thereby to influence matters concerning the whole compa-ny. In August, the company’s board approved an update to the rules guiding joint man-agement. The new rules will already be observed at autumn residents’ meetings.

More chances to have your sayThe aim of the rule reform has been to clar-ify the roles of different positions of trust, and to enable more residents to participate in joint management. In future, the number of positions of trust that a single person can hold will be limited. At the same time, the position of the vice-chairperson of residents’ committees will be strengthened. Residents will also be given the chance to monitor the implementation of decisions through a shared monitor.

At the beginning of September, a €300 earnings deduction became available for general housing bene-

fit. An earnings deduction means a sum of money that is not taken into account when calculating income affecting housing be-nefit. This deduction can be made from salary income or income from business or agriculture.

You can apply for an adjustment of housing benefit, if this earnings deduction was not taken into account in your most recent housing benefit decision. If the deduction does not result in a considerable change to the benefit, Kela will take the deduction into account in the next interim or annual review.

If your housing benefit application was previously rejected, for example because of your earned income, you should now re-assess your chances of being granted housing benefit. Kela’s housing benefit calculator (www.kela.fi/laskurit) can help you in this.

In recent years, TVT has succeeded in keeping rent adjustments moderate and in line with inflation. A rise in building man-agement costs and state economic policies are increasing pressures to raise next year’s rents, but the high occupancy rate for apart-ments and low levels of interest are balanc-ing the situation.

Future rents to be determined in the budget

Since Finland’s economy is uncertain and salaries and pensions are only rising moderately, TVT is endeavouring to keep rent adjustments as small as possible. Be-cause of changes in Kela’s housing benefit, in the budget we will also examine TVT’s policy on advance water rate payments.

On 19 October, an information event about the budget will be held for the chair-

persons of resident committees. After that, the committees will have the opportunity to give their opinions about it. The com-pany’s board will make a final decision on the budget in November. Future rents will be announced after the board’s decision has been made, and will enter into force on 1 March 2016.

New trends in joint management

Begin at the residents’ meetingThe first step towards joint management is to take part in the residents’ meeting of your own building, which will be held between October and December. An invitation to the meeting will be sent to your home and also attached to the notice board in your building. All residents of 18 and over are en-titled to vote at the meeting and are eligible as candidates for positions of trust.

The new joint management rules can be read in full on TVT Asunnot Oy’s website at www.tvt.fi.

Earnings deduction for hous-ing benefit

WHAT IS CHANGING?• Two-year terms of office

• Clear responsibilities in different positions of trust.

• Fewer positions of trust per person

• The filling of empty positions of trust during the term of office

• A shared monitor to oversee the implementation of decisions

TVT Asunnot OyKäsityöläiskatu 3, 20100 Turku Avoinna: ma 10–17, ti–pe 10–16Vuokraus, puh. (02) 262 4888www.tvt.fi

UUDISTETTUJAVUOKRA-KOTEJAPERNOSSA

Haku käynnissä!

Muuta kotiin, jossa kaikki on uutta. Peruskorjatut vuokrakodit

valmistuvat pian Pernoon ja asuntohaku on jo alkanut.

Tervetuloa sisustettujen asuntojen näyttöihin!

Lue lisää ja tee hakemus: www.tvt.fi

VUOKRAT

Tähkiönkatu 4

1h+kk 28,0 m2 450 €/kk

1h+kk 36,0 m2 495 €/kk

1h+k 35,5 m2 495 €/kk

2h+k 58,5 m2 645 €/kk

Heinikonkatu 8

1h+kk 31,5 m2 450 €/kk

1h+tpk 44,5 m2 545 €/kk

1h+k+alkovi 46,5 m2 568 €/kk

2h+kk 48,0 m2 585 €/kk

2h+k 53,0 m2 605 €/kk

3h+k 61,5 m2 655 €/kk

Kohteet ovat savuttomia. Lemmikit sallittu. Vakuusmaksu alk. 400 €. Sähkö ja vesi kulutuksen mukaan. Vuokraan sisältyy 10 Mbit/s laajakaistayhteys.

ESITTELYTTähkiönkadulla ja Heinikonkadulla

to 22.10. klo 17–18 su 25.10. klo 14–15

Documents

32 sivua inspiraatiota kotiin ja asumiseen TVT …...raa. Työt venyvät aamusta iltaa, mutta kes-kittymistä vaativat hommat Laakso pyrkii hoitamaan ennen puoltapäivää. – En