344 tukevien palveluiden nykytila ja tulevaisuus Tunturi ... · Myönteisiä kokemuksia onkin saatu esimerkiksi Enontekiön ja Kolarin Oma valinta- kumppanuushankkeessa, jossa muualta

1 RAPORTTI ASKEL ASKELEELTA -PROJEKTI 10.6.2010

TYÖ-JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVIEN

ja TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVIEN PALVELUIDEN

NYKYTILA 2010

ja TULEVAISUUS

TUNTURI-LAPISSA

ASKEL ASKELEELTA -PROJEKTI

yhteistyössä palveluiden järjestäjien, tuottajien, tekijöiden ja asiakkaiden kanssa.

10.6.2010


ASKEL ASKELEELTA- PROJEKTI TUNTURI-LAPISSA

Enontekiöllä, Kittilässä, Kolarissa ja Muoniossa tehdään yhteistä työtä, jotta jokainen Tunturi-Lapin ihminen voi kokea olevansa tarpeellinen ja olla haluttu työntekijä yrityksille ja muille työnantajille. Kunnat, TE-toimisto, yritykset ja yhdistykset tekevät yhdessä palveluiden uudistamistyötä, jotta ihmiset löytävät oikeat keinot oikeaan aikaan oman toimintakyvyn parantamiseen ja työhön pääsemiseen.

*Olemme kaikki tarpeellisia! *Olemme haluttuja ja hyviä työntekijöitä yrityksille!

Tunturi-Lapissa noin 400 ihmistä tarvitsee lyhytaikaisesti tai pidempään yksilö- ja työvalmennuksen ja kuntoutuksen palveluita. Tavoitteena on, että selviämme kaikki omassa arjessa, pääsemme työkuntoon ja saamme työpaikan. Jatkossa

� 1,6 miljoonaa euroa kuntarahaa käytetään nykyistä vaikuttavammin =samalla rahalla enemmän

toimintakykyä ja työllistymistä uudistamalla palveluiden sisältöä ja toimintatapoja

� säästetään kokonaistaloudellisesti, kun kaikille on tarjolla järkevää tekemistä tai työtä

� yhdessä yritysten ja yhdistysten kanssa rakennetaan uusia keinoja ja työpaikkoja, joiden tehtävät on

räätälöity työnantajan tarpeisiin ja työntekijän osaamiseen ja voimavaroihin sopiviksi

� palvelut ovat vahvasti paikallisia

� hyödynnetään paremmin ulkopuolista lisärahoitusta ja vahvistetaan työllisyys –ja toimintakyky

asioiden parissa työtä tekevien asiantuntijuutta

� vuonna 2025 on noin 2000 yli 75-vuotiasta tunturi-lappilaista, joista moni tarvitsee erilaisia

toimintakykyä ja kotona asumista tukevia palveluita.

Aikataulu: 16.8.2010 projektin ohjausryhmä (pj. Markku Mäkitalo) käsittelee konkreettisen tulevaisuuden

palvelut–ja toimintamalliesityksen

vko 33 palveluiden uudistus –ja toimintamalliesitys Tunturi-Lapin kehitys ry:n hallituksen

kokouksessa

2.9.2010 Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion asiaa koskevien lautakuntien sekä kunnanhallitusten

iltaseminaari Muoniossa: tulevaisuuden palvelut –ja toimintamalliesityksen esittely

15.9.2010 mennessä lautakuntien lausunnot

15.10.2010 mennessä kunnanhallitusten päätökset

Yhteistyöterveisin, Anna Kantola, projektipäällikkö, 0400 330 618 Projektin blogi: http://tunturilappiaskel.blogspot.com

*Kiitos kaikille Askel askeleelta- projektin selvityksen tekemiseen keskusteluissa, tapaamisissa ja kyselyyn osallistuneille, tästä on

hyvä jatkaa yhteistyön hedelmien kypsyttämistä ja keruuta. Lämmin kiitos sosionomiopiskelija Susanna Puolakalle, joka

työpanoksellaan työharjoittelussaan edisti selvityksen ja kehittämisehdotusten syntymistä. Erityinen kiitos kiinteistönhoitajille ja

talonmiehille. Kahvipöytäkeskusteluissa on noussut esille monta hyvää ideaa ja huomioitavaa käytännöllistä näkökulmaa!


Sisältö

1. Tunturi – Lapissa noin 400 ihmistä on tilanteissa, joissa työllistyminen on vaikeaa ja työ- ja toimintakyky tarvitsee vahvistamista ................................................................................................... 4

1.2 KUNNISSA HERÄTTY TYÖLLISTÄMISKYSYMYKSEN KUSTANNUSVAIKUTUKSIIN 6

3. ASIAKKAAT eli kohderyhmä ................................................................................................... 11

3.1 ASIAKKAAT TUEN JA PALVELUTARPEEN MUKAAN RYHMITELTYNÄ ............... 12

3.2ASIAKKAISIIN LIITTYVÄT HAASTEET ............................................................................ 13

3.3 ASIAKKAISIIN LIITTYVÄT MAHDOLLISUUDET ........................................................... 14

3.4 TULEVAISUUDESSA ERITYISYKYSYMYKSIÄ ............................................................... 15

4. PALVELUIDEN NYKYTILA - Toimenpiteestä toimenpiteeseen? ......................................... 17

4.1 PALVELUIDEN NYKYTILA JA VAIKUTTAVUUS TUNTURI-LAPISSA ......................... 18

4.2 KESKEISIÄ HAVAINTOJA PALVELUIDEN NYKYTILASTA ........................................... 25

4.3 TYÖLLISTÄMISTYÖT TUNTURI-LAPISSA ...................................................................... 27

4.4 TYÖPAJOJEN NYKYTILANNE ENONTEKIÖLLÄ KITTILÄSSÄ, KOLARISSA JA MUONIOSSA ................................................................................................................................ 30

4.5 TOIMINTAKESKUKSET, kehitysvammaisten työ –ja päivätoiminta ................................... 35

4.6 Matalan kynnyksen työpaikka – Pönkä .................................................................................. 37

4.7 IKÄIHMISTEN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAT PALVELUT TULEVAISUUDESSA ...... 39

4.8 Mielenterveyskuntoutujien palvelut ......................................................................................... 40

5.”ASIOIDEN HOITAMATTA JÄTTÄMINEN SE VASTA MAKSAAKIN” ................................. 41

6. TYÖNJAKO, VASTUU JA YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KESKEN........................... 48

6.1 Toimintaympäristön haasteista ja yhteistyön mahdollisuuksista ............................................. 49

6.2 Taloudelliset haasteet ja mahdollisuudet .................................................................................. 50

6.3 Sosiaaliset haasteet ja mahdollisuudet ..................................................................................... 51

7. TULEVAISUUS ......................................................................................................................... 52

7.1 PIENEHKÖÄ KOHDERYHMÄÄ VARTEN KUNTIEN VOISI OLLA JÄRKEVÄÄ TEHDÄ PALVELUIDEN HANKINNAN JA TUOTTAMISEN OSALTA YHTEISTYÖTÄ? ................... 55

7.2 MITEN TUNTURI-LAPIN OMA TOIMINTAMALLI LUODAAN? MITEN TAVOITTEISIIN PÄÄSTÄÄN? ................................................................................................... 58


1. Tunturi – Lapissa noin 400 ihmistä on tilanteissa, joissa työllistyminen on vaikeaa ja työ- ja toimintakyky tarvitsee vahvistamista

Tunturi-Lapissa, Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kunnissa on yhteensä arvioilta 300 henkilöä, joiden voidaan katsoa olevan työmarkkinoille kuntoutuvia tai vaikeasti työllistyviä. Vaikea työmarkkina-asema tarkoittaa sitä, että henkilön mahdollisuudet saada palkkatyötä ovat

heikentyneet esimerkiksi pitkittyneen työttömyyden, osatyökykyisyyden, elämänhallinnan

ongelmien tai osaamisen ja työelämän tarpeiden kohtaamattomuuden vuoksi. Työllistymisen

mahdollistamiseksi tarvitaan asiakkaan, työvoimahallinnon, kuntien (erityisesti sosiaali-, sivistys- ja

terveystoimien) ja elinkeinoelämän eli työnantajien yhteistyötä. Lisäksi Tunturi-Lapissa on ainakin

noin 100 ihmistä, jotka ovat työnhakijoina, mutta joiden palveluntarve on ensisijaisesti mielekkään

arjen tukemisessa. Nämä luvut perustuvat Tunturi-Lapin TE-toimiston toukokussa tekemään

arvioon sekä selvityksen muihin tietoihin.

Yksilöiden näkökulmasta elämän kokonaisuuden haasteet, jotka

vaikeuttavat myös työn saamista voivat muodostua erilaisista

tekijöistä kuten: päihdeongelma, fyysiset ja psyykkiset sairaudet,

elämänhallinnan vaikeudet, perheiden sosiaaliset ongelmat,

yksinäisyys, kehitysvammaisuus, koulunkäynnin keskeytyminen,

koulutuksen ja kokemuksen vastaamattomuus tarjolla olevien

töiden vaatimuksiin, ikä, vähäinen työkokemus, kieli- ja

kulttuuritaidot. Pienillä paikkakunnilla kuten Tunturi - Lapin

kunnissa, yhtenä erityispiirteenä on ihmisten toistensa tuntemus.

Kolikolla on kaksi puolta, toisaalta on havaittavissa myönteistä

toisista välittämistä ja elämäntilanteiden kokonaisvaltaista

hahmottamista. Toisaalta voi tulla lokeroiduksi

ennakkoasenteiden vangiksi niin työnantajien kuin palveluiden

tarjoajien osalta. Myönteisiä kokemuksia onkin saatu esimerkiksi

Enontekiön ja Kolarin Oma valinta- kumppanuushankkeessa,

jossa muualta tullut työntekijä näkee sellaisia mahdollisuuksia,

joita pitkään tuntenut työntekijä ei huomaa enää ajatella.

Ennakkoluulottoman palveluiden kehittämistyön, ammattilaisten

ja uuteen elämänsuuntaan motivoituneiden ihmisten

yhteistyössä on Suomessa saavutettu myönteisiä tuloksia

työllistymisen, elämänhallinnan ja myös kuntien talouden

näkökulmasta. Näistä muualla toteutetuista esimerkeistä

lisätietoja liitteenä.

Kiinnostavia esimerkkejä ovat mm. Kumppaniksi ry, Kinnulan

kunnan malli, Vantaan seudun malli, Sodankylän Seita-säätiö,

Helsingin Posivire, Vantaan Lubor Oy ja Kainuun Nuotta.

Kinnulan kunta1 on kahdentuhannen

asukkaan kunta 160 km Jyväskylästä

pohjoiseen. Kinnulassa on saatu hyviä

tuloksia aikaan työttömyyden

poistamisessa. Keinoina työssä ovat

olleet työllistämisprojekti sekä kunnan

omistama sosiaalinen yritys Kinnulan

Mahis Oy.

Toimialoina yrityksessä ovat työvoiman

vuokraus, oma ravintola sekä

teollisuustuotanto.

Teollisuustuotantoon kuuluu

hirsimökkien valmistus ja myynti,

alihankintatyöt teollisuudelle sekä

sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätys.

Työttömyys on Kinnulan kunnassa

merkittävästi vähentynyt. Lisäksi kunta

on saavuttanut säästöjä mm. valtiolle

palautuvien työmarkkinamaksujen

vähetessä.

Kunnan erikoissairaanhoidon menot

ovat myös kääntyneet laskuun.


Tunturi-Lapin kuntien Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja

Muonion osalta heikossa työmarkkina-asemassa olevien

työllistymistä ja työ - ja toimintakykyä tukevat palvelut

vaihtelevat kunnittain.

Palveluille ei ole asetettu eri toimijoiden yhteisiä tavoitteita

eikä palveluita suunnitella ja arvioida kokonaisuutena

pitkäjänteisesti ja yhteistoiminnallisesti. Eri toimijoiden

tarjoamat palvelut eivät muodosta asiakkaalle selkeää

vaiheittaista kokonaisuutta avoimille työmarkkinoille.

Tiettyjä työllistymistä kriittisesti tukevia palveluita, kuten

yksilöohjaus – ja valmennus myös puuttuu kokonaan.

Keskeisten työ –ja toimintakykyä ja työllistymistä tukevien

palveluiden ja toimenpiteiden osalta henkilöstö vaihtuu

keskeisissä tehtävissä (työsuunnittelijat, työpajaohjaajat) ja

osaaminen esimerkiksi asiakkaiden ohjaukseen ei pääse

kehittymään.

Terveydenhuollon rooli sekä elinkeinoelämäyhteydet ovat seikkoja joiden suhteen olisi järkevä

katsoa aiempaa enemmän käytännöllisen yhteistyön mahdollisuuksia.

Työllistymisen haasteet Tunturi-Lapissa ovat pääasiassa rakenteelliseen työttömyyteen eli

työnhakijan koulutukseen, kokemukseen, osaamiseen, työ –ja toimintakykyn, motivaatioon ja työn

ja työnantajien vaatimusten kohtaamattomuuteen liittyviä.

Tunturi-Lapissa työllistymistä ja

työ- ja toimintakykyä tukevien

palveluiden saatavuus, laatu ja

resurssien käyttö on hajanaista

ja vaihtelevaa.

Kokonaisnäkemykseen ja

yhteiseen tavoiteasetteluun

perustuva suunnittelu,

johtaminen, toteutus ja

vaikuttavuuden systemaattinen

arviointi puuttuvat.


1. 2 KUNNISSA HERÄTTY TYÖLLISTÄMISKYSYMYKSEN KUSTANNUSVAIKUTUKSIIN

Vuodesta 2006 lähtien KELA on laskuttanut puolet työmarkkinatuesta kunnalta niiden osalta, jotka

ovat olleet yli 500 päivää työttöminä ja ovat aktiivitoimenpiteiden ulkopuolella.

Työmarkkinatukilaskut ohjasivat kuntia tiivistämään yhteistyötä erityisesti sosiaalitoimen ja

työvoimatoimistojen kesken.

Tunturi-Lapissa kuntien KELA:lle maksaman työmarkkinatukimaksun määrä on puoliintunut

muutamassa vuodessa, mutta on edelleen vuositasolla noin reilut 200 000 euroa.

Asiakastyötä tekevien näkemyksen mukaan nollatasolle ei tulla koskaan pääsemään, mutta vielä

olisi silti tehtävissä. Yhteensä henkilötasolla tämä tarkoittaa noin 70 ihmistä keskimäärin

kuukaudessa.

TYÖMARKKINATUKIMAKSUN KEHITYS VV. 2006 – 2009

Tunturi-Lapin kunnat yli 500 päivää työmarkkinatuella olleet / kunnan osuus 50 % *saajia keskimäärin kuussa.

Enontekiö Kittilä Kolari Muonio Tunturi-Lappi

Vuosi 2006 111 253 194 563 53 334 44 613 403 763

*saajia 50 62 18 16 146

Vuosi 2007 102 816 120 168 118 658 30 673 372 315

*saajia 33 38 40 10 121

Vuosi 2008 84 208 87 072 80 157 26 019 277 456

*saajia 26 28 24 8 86

Vuosi 2009 77 693 75 586 41 388 27 731 222 398

*saajia**) 26 22 12 10 70

Tt-kompensaa-

tio (yleinen vo) 95 738 76 130 -16 074 21 632 177 426


Vuonna 2009 KELA:n tilastojen mukaan työmarkkinatukea on maksettu Tunturi-Lapin kunnissa yhteensä 468:lle eri henkilölle.

Enontekiöllä 125:lle eri henkilölle, joista 80 miehiä ja 45 naisia.

Kittilässä 156:lle eri henkilölle, joista 100 miehiä ja 56 naisia.

Kolarissa 125:lle eri henkilölle, joista miehiä 78 ja naisia 47.

Muoniossa 62:lle eri henkilölle, joista miehiä 40 ja naisia 22.

Ikäryhmittäin painottuvat nuoret 17- 24 -vuotiaat ja 45 – 64-vuotiaat. Työpaikan saaminen ja siinä kiinni pysyminen on taloudellisesti järkevää myös kunnalle! Työllistymisen kustannusvaikutuksia kuntatalouteen voidaan laskea ja arvioida ainakin välittömien

säästöjen osalta. Välittömien säästöjen lisäksi voidaan tehdä arvioita myös välillisten

kustannussäästöjen syntymisestä.

*HEI PÄÄTTÄJÄ, TÄSSÄ ON SAUMA SÄÄSTÄÄ 250 000 € - 650 000 € vuodessa JA EDISTÄÄ KUNNAN KILPAILUKYKÄ JA ELINVOIMAA! Seuraavalla sivulla on esitelty laskuri, jonka avulla voidaan arvioida pelkästään kuntien maksaman

työmarkkinatukimaksun piirissä olevien työllistämisen kustannussäästöjä.

Jos Tunturi-Lapin kunnat työllistävät kaikki pitkäaikaistyöttömät kuntaan ovat laskennalliset välittömät säästöt noin 250 000 € vuodessa. Jos Tunturi-Lapin kaikki pitkäaikaistyöttömät työllistyvät yrityksiin ovat laskennalliset välittömät säästöt noin 650 000 € vuodessa. Säästöt perustuvat toimeentulotukimenojen pienenemiseen, työmarkkinatukimaksun

vähenemiseen ja verotulojen kasvuun.

Lisäksi voidaan miettiä millaisia kokonaistaloudellisia vaikutuksia on sillä, että ihminen käy työssä,

voi mahdollisesti myös fyysisesti ja henkisesti paremmin ja pysyy terveempänä.

*Laskuri on työ –ja elinkeinoministeriön sivuilta.

RAPORTTI ASKEL ASKELEELTA -PROJEKTI 10.6.2010

Henkilöt, jotka kunta työllistää, ja joista KELA laskuttaa kuntaa

Laskentaperusteet ( Kvtes )

A 1 henk.

Työllistetty kuntaan 70Palkka 85% työajalla 1105 Sivukulut 35% 377 yhteensä 1482

Palkkatuki 1040 Verotulot 120 Kustannus (kk)

322

Kustannus (vuosi) 3864

B

Ei työllistetä/ei toimenpiteitä

Työmarkkinatuen kuntaosuus 276 Toimeentulotuki 350 Kustannus(kk)

626

Kustannus (vuosi) 7512

Esimerkki A kustannussäästöt vuositasolla

kun työllistetään ovat: 3648

Henkilöt, jotka kunta työllistää,

Henkilöt, jotka kunta työllistää,

ja joista KELA laskuttaa ja joista KELA laskuttaa kuntaa

Esimerkki 1 Esimerkki 2

A Työllistetään kuntaan A Sijoitetaan yrityksiin/yksityiselle sektorille

70 Työllistetty kuntaan 70 Edelleensijoitus

Palkka 85% työajalla 77350 kk Palkka 85% työajalla

Sivukulut 35% 26390 kk Sivukulut 35%

yhteensä 103740 kk yhteensä

Palkkatuki 72800 kk PalkkatukiVerotulot 8400 kk VerotulotKustannus (kk) 22540 kk Laskutus edell. sijoituksesta

Kustannus (vuosi) 270480 Vuosi Tuotot

Tuotot

B B

Ei työllistetä/ei toimenpiteitä Ei työllistetä/ei toimenpiteitä

Työmarkkinatuen kuntaosuus 19320 kk Työmarkkinatuen kuntaosuusToimeentulotuki 24500 kk ToimeentulotukiKustannus(kk)

43820 kk Kustannus

Kustannus (vuosi) 525840 Vuosi Kustannus (vuosi)


Esimerkki A kustannussäästöt vuosi

kun työllistetään ovat: 255360 kun työllistetään ovat:

8

Esimerkki 2

Sijoitetaan yrityksiin/yksityiselle sektorille

Edelleensijoitus Palkka 85% työajalla 75390 kk Sivukulut 35% 26390 kk

yhteensä 101780 kk

Palkkatuki 68600 kk Verotulot 10500 kk Laskutus edell. sijoituksesta 33180 kk

Tuotot

10500 kk

Tuotot 126000 Vuosi

Ei työllistetä/ei menpiteitä

Työmarkkinatuen kuntaosuus 19320 kk Toimeentulotuki 24500 kk Kustannus(kk)

43820 kk

Kustannus (vuosi) 525840 Vuosi


kun työllistetään ovat: 651840


2. Selvityksen tavoitteet ja toteutus

Askel askeleelta projektin selvityksessä kuvataan Tunturi-Lapin työllistymistä –ja työ- ja

toimintakykyä tukevien palveluiden nykytila, kartoitetaan tulevaisuuden asiakastarpeita sekä

tehdään konkreettisia ehdotuksia palveluiden kehittämismahdollisuuksista ja

toimintamallivaihtoehdoista.

2.1 Tavoitteet ja lähestymistapa

Projektin tavoitteena on, että jokainen tunturi-lappilainen kokee olevansa tarpeellinen ja saa

työpaikan, joka sopii omaan osaamiseen ja voimavaroihin.

Olen tarpeellinen! Olen haluttua työvoimaa yrityksissä!

Keinona on työllistymisen ja työ- ja toimintakykyä tukevien palveluiden kehittäminen yhteistyössä

seudun yritysten ja julkisten toimijoiden sekä asiakkaiden kanssa. Projektin tuotoksena on

konkreettisia toimintamalliesityksiä kunnille työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä tuottavien

palvelujen kehittämiseksi ja tuottamiseksi.

Projektin tuloksena on uudistuneita asiakaslähtöisiä palveluprosesseja, jotka aidosti edistävät heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä sekä kuntien tahtotilasta riippuen myös yhteinen palveluiden tuottamismalli.

Uudistamistyötä tehdään avoimuuden periaatteella ja arjen työn asiantuntijoita kuullen.

2.2Toteutus

Selvitystyötä varten Askel askeleelta projekti on jalkautunut nykyisten palveluiden pariin kaikissa

kunnissa ja käynyt keskusteluita asiakastyötä tekevien asiantuntijoiden kuten kuntien

sosiaalityöntekijöiden, työpajaohjaajien, kehitysvammaohjaajien, vanhustyön ohjaajien,

mielenterveystyöntekijöiden, työsuunnittelijoiden, hallintojohtajien, talousjohtajien,

kunnanjohtajien, päätöksentekijöiden, työvoimahallinnon edustajien, työvoimaneuvojien, Kelan

edustajan, ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Projekti on käynyt myös esittäytymässä kuntien

sosiaali/perusturva – ja sivistyslautakunnissa Muoniossa, Kittilässä, Kolarissa ja

sosiaalilautakunnassa Enontekiöllä (kesäkuussa).

Selvitystyötä varten projekti on toteuttanut sähköisen kyselyn, jossa on kartoitettu asiakasmääriä,

palveluiden nykytilaa ja asiantuntijoiden näkemyksiä tulevaisuuden asiakastarpeista, haasteista ja

mahdollisuuksista heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisessä ja työ- ja

toimintakyvyn tukemisessa.


Elinkeinoelämän yhteyksiä on luotu ja huomioitu mm. elinkeinoasiamiesten (SYP 21.4.2010) ja

muutamien yrittäjien tapaamisissa. Projektin asiantuntijaryhmässä on edustettuna yrityselämä

yritysneuvojien toimesta.

2.3 Selvitykseen liittyvä päätöksentekoprosessi

Askel askeleelta –projekti esittelee konkreettiset palvelu –ja toimintamalliuudistus esitykset

ohjausryhmälle 16.8.2010 ja Tunturi-Lapin kehitys ry:n hallitukselle viikolla 33.

2.9.2010 järjestetään Muoniossa esitystä käsittelevä iltaseminaari Enontekiön, Kolarin, Kittilän ja

Muonion kunnanhallituksille ja asiaa koskeville lautakunnille.

15.9.2010 mennessä odotetaan lautakuntien lausuntoja.

15.10.2010 mennessä odotetaan kunnanhallitusten päätöksiä.


3. ASIAKKAAT eli kohderyhmä MISSÄ VAIHEESSA TUNTURI-LAPIN VAIKEASSA TYÖMARKKINA-ASEMASSA OLEVAT OVAT? Vuonna 2008 Sanna Kuuselan tekemän selvityksen mukaan työllistymistä ja työ-ja toimintakykyä

tukevia palveluita tarvitsevia arvioitiin olevan n. 340. Tämä on noin kolmannes kaikista Tunturi -

Lapin työttömistä. Asiakasmäärä vaihtelee riippuen tarkasteluajankohdasta ja myös siitä kenen

toimijan ja palveluntuottajan näkökulmasta katsotaan. Noin kolmesta sadasta asiakkaasta

puhuttaessa ollaan keskimääräisessä luvussa.

Työvoimahallinnossa on käynnistymässä asiakkaiden ryhmittely palvelutarveperusteisesti. Tunturi-

Lapin heikossa työmarkkina-asemassa olevien osalta on tarkoitus selvittää palvelutarpeet

yksilötasolla syksyyn 2010 mennessä.

� TE-hallinnon palvelutarve-kartoitusta täydentämään esitetään laajennettua palvelutarpeiden laadullinen ja määrällinen ja työllistymisen mahdollisuuksien selvittämistä työvoimahallinnon ja kuntien sosiaali- ja terveystoimen kesken syksyllä 2010

� Palvelutarpeiden selkiydyttyä esitetään palveluiden järjestämisen ja tuottamisen yhteistä suunnittelua Tunturi-Lapin eri toimijoiden kesken 2010

o tämä tuotteistus ja määrittelytyö voi olla pohjana seudullisen

palvelutuottajan/palveluiden järjestäjän palveluvalikoimalle.

o palvelukokonaisuuksien yhteisellä suunnittelulla voidaan selkiyttää ja vahvistaa

työnjakoa ja yhteisten resurssien tehokasta hyödyntämistä

Tulevaisuuden osalta toimijat arvioivat ristiriitaisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien

asiakkaiden määrän kehittymistä. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että asiakasmäärät tulevat

pysymään suurin piirtein samoina. Jotkut vastaajista taas olivat sitä mieltä, että asiakasmäärät

tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Asiakkaiden elämäntilanteiden laadullisina muutoksina

ennakoidaan yksimielisesti moniongelmaisuuden, erilaisten päihderiippuvuksien (huumeet,

lääkkeet, alkoholi) kasvua, enenevässä määrin naisistuvaa asiakaskuntaa. Yksi huolestuttava

signaali on lastensuojeluilmoitusten määrän suuri kasvu. Vuonna 2008 lastensuojeluilmoituksia

tehtiin esimerkiksi Kittilässä 48, kun taas vuonna 2009 määrä oli 108. Hurja kasvu johtuu ehkä osin

viranomaisten ilmoittamiskynnyksen laskemisesta ja ilmoittamisvelvollisuuden tiukentumisesta.

Joka tapauksessa määrän kasvu on hälyttävä.

Kunnittain ja palvelutarpeittain tilanne on vuonna 2008 ollut seuraava: Asukasluvut (luvut pyöristetty):

- Kolari 3800 - Enontekiö 2000 - Muonio 2400 - Kittilä 5900 - yhteensä 14100


3.1 ASIAKKAAT TUEN JA PALVELUTARPEEN MUKAAN RYHMITELTYNÄ Vuonna 2008 tehdyn selvityksen perusteella. Heikossa työmarkkina-asemassa olevia Tunturi-Lapin seutukunnassa:

- Muonio 35 hlöä - Enontekiö 66 hlöä - Kolari 99 hlöä - Kittilä 145 hlöä - Yhteensä 345 hlöä

-Tarvitsee tukea työvalmiuksien kehittämiseen. Palveluntarve työvalmennuksen puolella:

o Muonio 3 o Enontekiö 9 o Kolari 14 o Kittilä 9 o Yhteensä 35

- Tarvitsee työllistävän työn, ei erityistä tarvetta yksilö- tai työvalmennukseen

o Muonio 19 o Kolari 54 o Enontekiö 38 o Kittilä 22 o Yhteensä 133

- Tarvitsee erityistä tukea työssä selviytymisessä ja arjen hallinnassa. Palveluntarve

sekä yksilö- että työvalmennuksen puolella o Muonio 7 o Kolari 30 o Enontekiö 19 o Kittilä 64 o Yhteensä 120

- Hyvät tekniset taidot, tarvitsee tukea arkielämässä selviytymiseen. Palveluntarve

yksilövalmennuksen puolella. o Muonio 6 o Kolari 1 o Enontekiö 0 o Kittilä 50 o Yhteensä 57

Sähköiseen kyselyyn annettujen vastausten perusteella on vaikea tehdä tarkkaa laskelmaa heikossa

työmarkkina-asemassa olevien tarkasta määrästä, sillä eri toimijoittain ja kunnittain laskutavat

vaihtelevat riippuen tehtävän tuomasta näkökulmasta.


Verrattuna kaupunkikeskuksiin Tunturi-Lapin neljän kunnan alueella asiakkaat asuvat hajallaan.

Kyselyn perusteella karkeasti arvioituna noin puolet asiakkaista asuu kuntakeskuksissa ja puolet

sivukylillä.

��Tunturi-Lapin osalta täytyy istua eri toimijoiden kanssa saman pöydän ääreen, täsmentää asiakastarpeet ja määritellä yhteistyössä palveluprosessit �Miltä osin ja miten palvelut menevät asiakkaan luo? Miltä osin ja missä tilanteessa asiakas

haetaan palveluiden luo?

3.2 ASIAKKAISIIN LIITTYVÄT HAASTEET Kyselyyn vastanneet listasivat erilaisia tekijöitä, joita kokevat haasteina heikoimmassa työmarkkina-

asemassa olevien osalta:

• Päihdeongelmat työllistymisen esteenä

• Motivaation puuttuminen

• Syrjäkylillä vähän työpaikkoja

• Suuri kynnys, jotta uskaltaisi lähteä töihin, kun on pitkään ollut työttömänä

• Sopivien työtehtävien löytäminen

• Työnjohto, kun tarvitaan tukea työssä olemiseen

• Saamenkielisiä työpaikkoja joissa ei tarvita ammatillista koulutusta on vähän

• Koulutusta ja työtä vailla olevat yli 50 –vuotiaat miehet, joilla on usein myös terveydellisiä

ongelmia

• Työelämän sääntöjen opettaminen

• Nuorten sitoutuminen työpaikkoihin ja harjoittelupaikkoihin

• Kotiin jättäytyvät nuoret

• Nuoret joilla ei ole opiskelu –ja työpaikkoja

• Diagnosoimattomat neuropsykiatriset ongelmat

• Heikko koulutettavuus ja vajaa työkyky

• Nykyisen työkyvyn ylläpitäminen työpaikan järjestelyillä ja työkykyä tukevalla toiminnalla siten, että työkykyisyys säilyisi (myös nuoret)

• Nykyisillä henkilöstöresursseilla toiminta on ontuvaa – asiakkaille tarvitaan rinnalla kulkijoita

• Suurin osa ei selviä ja kykene etenemään yksin


3.3 ASIAKKAISIIN LIITTYVÄT MAHDOLLISUUDET

Kolikon toisella puolella ovat mahdollisuudet:

• Työpaikka, jossa työn tuottavuus ei ole tärkein kriteeri

• Positiivinen lähestyminen syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tai työkyvyltään kuntoutusta

vaativia ihmisiä kohtaan avoin hyvälle polulle lähtemisessä

• Opinnollistaminen

• Runtotöiden järjestäminen

• Hyvät sosiaaliset verkostot

• Pajajaksolla uuden koulutusmahdollisuuden etsiminen

• Työkykyä tukevat työpaikan järjestelyt ja riittävä oireiden lievittämiseen tähtäävät palvelut

• Pieni osa pikku tuuppauksella pääsee eteenpäin

• Eläköityminen muuttaa työllistymistilannetta helpommaksi (miten käy toimintakyvyn?)

• Nuorten jatkotoimenpiteet työpajajakson jälkeen ovat olleet hyvät

• Rinnallakulkijan tukemana mahdollista auttaa osaa löytämään työpaikka

• Koulutuksen kautta löytyy uusia mahdollisuuksia

• Alueella uusien työpaikkojen määrä kasvaa, joten työllistymismahdollisuudet paranevat

• Osalla on toimintakykyä, jota voisi hyödyntää kun olisi resursseja ohjaukseen

• Yrityksillä on halua ja mahdollisuutta kokeiluihin, kun saavat tarvittavan tuen ja avun

• Työllistyminen avoimille työmarkkinoille tuetun työn jälkeen on haaste, mutta monilta osin realistinen ja tärkeä tavoite

• Palveluiden joustavuus ja yhteensopiminen

• Portaittaiset järjestelyt työhön palaamista helpottamaan ja työtehtävien soveltaminen voinnin mukaan

• Toimintakykyä ylläpitävien toimintojen vakiinnuttaminen kunnan palvelujen piiriin siten, että vaikka ei ole enää kykenevä ansiotyöhön olisi mielekästä ja hyvinvointia tukevaa toimintaa riittävästi tarjolla

• Mielenterveyspalveluja käyttävät asiakkaat ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita käyttämään toimintaa tukevia palveluita, mikäli niitä on tarjolla

• Työssäkäyvät pitävät työtä tärkeänä ja ovat motivoituneita pitämään työkykyään yllä.


3.4 TULEVAISUUDESSA ERITYISYKYSYMYKSIÄ Toimijoilta kysyttiin myös näkemyksiä tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Vastanneet ottivat esille mm. seuraavia asioita:

• Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn ylläpito ja alkoholinkäytön hallinta

• Nuoret perheet

• Nuorten työttömyys

• Nettiriippuvaiset

• Huume- ja lääkeriippuvaiset

• Moniongelmaisten määrä lisääntyy, ongelmien kasautuminen

• Syrjäytyneissä yhä enemmän naisia

• Työmarkkinoiden joustavuus

• Tarve työvalmennukseen ja avustajatoimintaan lisääntyy

• Suurin osa pysyy ennallaan sillä syrjäytyneistä suurin osa +40 vuotiaita (Enontekiö)

• Nuorten osalta ehdotetaan jyrkkää politiikkaa – ” ei etuuksia ilman vastiketta”

• Saamenkielisten osalta palveluiden tarve kasvaa porukan ikääntyessä, mutta nuoret

muuttavat pois joten koulutetun työvoiman saaminen saamenkielisiin tehtäviin haasteena

• 10 vuoden kuluttua yli 50 vuotiaat miehet ovat eläkkeellä

• Avotyö ja normaalin työelämän kokeilu lisääntyy

�Miten tuottaa sellainen palveluvalikko, että kenenkään itsensä epävarmaksi tai kyvyiltään

heikoksi tuntevan nuoren tai vanhemmankaan työkykyä kehittävää toimintaa tarvitsevan tai oman

osaamisen vahvistamista tarvitsevan ei tarvitsisi muuttaa pois paikkakunnalta?

�Myönteisillä käänteillä on monipuoliset positiiviset vaikutukset paikkakunnalle ja perheille.

�Pienyritykset mahdollisuutena

HUOLI: Ihmisistä ei enää välitetä samalla tavalla kuin aiemmin ? !

AVAIMIA: Kuntouttaminen, Työkyvyn ylläpitäminen, Työelämävalmennus, Työelämäyhteydet !


”Mikäli tilanne pysyy muuttumattomana, eikä kunnassa (päättäjät) satsata (pidetä tärkeänä)

mielekkääseen päivätoimintaan tai riittäviin työkykyä ylläpitäviin tai kehitettäviin palveluihin,

mielenterveyskuntoutujien laitoshoito ja avohoitokäynnit kasvavat…”

”Mikäli saadaan luotua ja vakiinnutettua portaittainen työkykyä ja toimintakykyä ylläpitävä ja

kuntouttava palveluprosessi, työkyky säilyisi paremmin ja kuntoutujat löytäisivät paikkansa

yhteiskunnassa sairaudesta tai työkyvyn/toimintakyvyn alenemasta huolimatta…”


4. PALVELUIDEN NYKYTILA - Toimenpiteestä toimenpiteeseen? Anne-Mari Ollikainen1 arvioi selvitysraportissaan kriittisesti nykyisen palvelujärjestelmän

toimivuutta avoimille työmarkkinoille pääsyn tukemisessa. Ollikaisen selvityksen mukaan työnhakija-asiakkaat siirtyvät usein palvelusta ja toimenpiteestä toiseen työmarkkinoiden sijaan. Kun olisi aika siirtyä avoimille työmarkkinoille, palveluketju näyttää katkeavan ja asiakas

putoaa välitilaan odottamaan uudelleen pitkäaikaistyöttömyyden syntyä. Joissakin tapauksissa

putoaminen on tapahtunut jo aikaisemmassa vaiheessa. Myös eri palveluiden välillä voidaan

havaita odotusvaiheita ja katkoksia.

Samansuuntaisia johtopäätöksiä on tehty myös muissa selvityksissä ja tutkimuksissa. Työ- ja

elinkeinoministeriön teettämässä tuoreessa selvityksessä Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset 2todetaan seuraavasti: ”Lisääntyneellä aktivoinnin uhalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää

vaikutusta avoimille työmarkkinoille työllistymiseen tai muuhun poistumaan passiivisen

työmarkkinatuen piiristä. Sen sijaan työvoimapoliittisille toimenpiteille siirtymisen todennäköisyys

kasvoi selvästi aktivointikaudella”.

1 Ollikainen A-M, Marginaalin marginaalissa? Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt työllistymispalveluiden

reunoilla. Vates-säätiö, 2008. 2 Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, 7 /2009

A

V

O

I

M

E

T

T

Y

Ö

M

A

R

K

K

I

N

A

T

PASSIVOIVA TYÖTTÖMYYS

500 pv

Kuntouttava työtoiminta

Työkokeilu

Työharjoittelu

Palkkatuettu työ


4.1 PALVELUIDEN NYKYTILA JA VAIKUTTAVUUS TUNTURI-LAPISSA Kyselyyn vastanneista Tunturi-Lapin toimijoista suurin osa on sitä mieltä, että asiakkaat ”pyörivät” toimenpiteestä toiseen. Täysin eri mieltä väittämästä ei ole kukaan vastanneista.

Jokseenkin eri mieltä vastanneista on noin kolmannes. Oman organisaation palveluiden tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta vastaajilla on myönteisempi käsitys.

� Miten tunturi - lappilainen palveluiden kokonaisuus ja polku työhön saadaan sujuvaksi

myös niiden osalta joiden työllistyminen on nykyään vaikeaa?

Seuraavilla sivuilla esiteltäviin palveluta koskeviin taulukoihin on koottu tapaamisissa ja sähköisessä

kyselyssä saatuja tietoja.

4 13 1 7

0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 %

Suurin osa heikoimmassa

työmarkkina-asemassa olevista asiakkaista "pyörii"

toimenpiteestä toiseen -palveluilla ei ole uiseinkaan

työllistymiseen ja työ-ja

toimintakykyyn pysyvää

vaikuttavuutta

Täysin samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Nojaa

Jokseenkin eri mieltä

Täysin eri mieltä


Palvelun nykytila 2010

Enontekiö Kittilä Kolari Muonio

Työllistämistyöpaikkojen nettomenot (vuoden 2009 tilinpäätös) kunnan eri toimialoilla

71 968 €

6 hlöä,

keskimäärin

kuussa

387 355 €

35 hlöä

keskimäärin

kuussa

200 548 €

13,5 hlöä

keskimäärin

77 000€

7 hlöä

keskimäärin

kuussa

Työsuunnittelija (kenen vastuulla)

ei ole

(kunnanjohtaja

+palvelusihteeri)

palkkatuella

vaihtuva

työsuunnittelija

ei ole

(hallintojohtaja)

ei ole

(palkkasihteeri/

talousjohtaja)

Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja kunnassa ja yhdistyksissä

18

12

4

4

Työterveystarkastukset tarjotaan pitkäaikaistyöttömille *

kyllä

ei (kyllä pajojen porukoille,

ohjaajat ja

työntekijät)

kyllä

ei 2007 kyllä

(vain

pajanohjaajille ja

Pönkän

työntekijöille)

Kehitysvammaisten työtoiminta & Kehitysvammaisten päivätoiminta (ml. lakisääteinen vaikea vammaisten päivätoiminta)

120 000€

11 henkilöä

Myös kuulonäkö-

vammaisia ja

mielenterveys-kuntoutujia.

Näistä 2

avotyössä

vanhainkodilla

*Hyrylä-

toimintakeskuks

essa käy myös

mtt-kuntoutujia

15 henkilöä

138 käyntikertaa

kuukaudessa

3 suojatyössä

n.100 000€ (työntekijöiden

palkkausmenot)

ei työtoimintaa

15 henkilöä

n. 240 000 €

1 henkilö

avotyössä

1avoimilla työmarkkinoilla

(eläke lepää)

6 henkilöä

päivätoiminnassa

(yllä olevissa

euroissa)

4 henkilöä

64 346 €

1henkilö

avotyössä

Päivätoimintaa mielenterveyspalveluiden asiakkaille

2 kertaa viikossa kokoontuva 2 h,

palvelu ostetaan

ASPA:lta

Väärti ry:n lopetettua

toimintansa ei

toiminnallisia

palveluita tarjolla

Joka toinen viikko kokoontuva

virikeryhmä

pitkäaikaissairaille

Kolarin koheltajat

ry ?

Kaarnikkaan ohjataan myös

mtt-kuntoutujia

Yksilövalmennus/palveluohjaus

n. 60 000 €

päättyy 2010

- n. 60 000 €

päättyy 2010


(projektirahoitus

)

(projektirahoitus)

Työpaja kunnallisena - kuntouttava

työtoiminta

- työharjoittelu

- työelämävalmennu

s - palkkatuettu työ

(ohjaajat)

ei paja-toimintaa

Yhdistykset

järjestää

pajatyyppistä

toimintaa !

Luova tupa

(palkkatuella 2

ihmistä) +

järjestöjen omat

ei vakinaista

ohjaus

henkilökuntaa

31 eri henkilöä

10valmennuspaikkaa

2 ohjaajaa

palkkatuella

1 koordinaattori

lääninrahalla + kunnan omilla

rahoilla

ei vakinaista

ohjaushenkilökun

taa

nuoriso- ja

liikuntasihteeri

osa työajasta

- pajatoimintaan

palkkatuella voi

olla 6

-viime vuonna 38 eri henkilöä,

15valmennuspaikkaa 2kunnan

kokonaan

maksamaa

ohjaaja

1 ohjaaja

palkkatuella

ei vakinaista

ohjaushenkilöstö

ä

38 henkilöä 9valmennuspaikkaa 3ohjaajaa

palkkatuella

autopajalla 2 työntekijää

palkkatuella +

ohjaaja

palkkatuella


Sosiaalinen

työllistäjä/

työnantaja

*muu kuin kunta työllistää vaikeasti työllistyviä

Muonio Kittilä Kolari Enontekiö

Muonion Pönkä ry – sosiaalinen yritys, hallituksessa edustettuna Enontekiön, Muonion ja Kittilän kunta

7 osa-aikaista

2 osa-aikaista

Kolarin työttömien yhdistys

Kierrätystoimintaa

Sieppijärvellä

työllistää

2 työntekijää

palkkatuella (+ kuntalisää n. 260

€ ja n. 500 € /kk

kierrätysmyyntiä

Sieppijärvi-

huonekalukierrätys

Kolarissa

EU-ruoka-apua

jaetaan

Sieppijärvellä

Ruokailu ja bingo torstaisin vetää

väkeä.

Kotitalkkaritoiminta

– talvisin on ollut.

Nyt on Hiljan kautta

tullut tekijä.

Soppatykin

vuokraamista.

Jäsenmäärä n.50

henkilöä.

SPR Luova Tupa 1 työntekijä

Lähetysseura Luova Tupa

1 työntekijä

Kyläyhdistykset ? kunnan

työllistämistuella

talkkaritoimintaa

kylissä

Sieppijärven ja

Lappean

kyläyhdistykset

Vaattojärvi

?


Venejärvi

Kurtakko Nuottavaara –

vanhusten

virkistystapahtumat,

Pasmajärvi

Vanhusten

omakotiyhdistys:

pappilantien

kerhohuoneella

ruokailussa…

Samisoster ry työllistää

palkkatuella ja kuntalisällä yhden

henkilön Luova

Tuvalla

Sami Duodji kuntouttavaa

työtoiminta

Elintarvikekauppa kauppa

osa-aikatyötä

kehitysvammaiselle

kauppa

osa-aikatyötä

kehitysvammaiselle

kauppa työllistänyt

kehitysvammaisen –

vuoden kokemus

Matkailuyritys *välillisesti

Harriniva ostaa

palveluita Muonion

Pönkältä ja

hallituksen

jäsenenä Pönkä ry:ssä

Myös muita

muoniolaisia

yrityksiä asiakkaina


PALVELU HAVAINTOJA & TULEVAISUUS!

Enontekiö Kittilä Kolari Muonio

Työllistämistyöpaikkojen nettopalkkamenot kunnan eri toimialoilla

Kokonaisnäkemys

työllistämiskysymykseen kunnan

näkökulmasta

kaipaa

selkeyttämistä.

Yksilövalmennuks

en ja

työhönvalmennuk

sen kytkeminen

työnsuunnittelijan tehtävään.

Työsuunnittelijan

tehtävän vakinaistaminen ja

ohjausosaamisen

vahvistaminen

Yksilövalmennuksen

ja

työhönvalmennukse

n kytkeminen

työnsuunnittelijan

tehtävään.

10 tehtävää

vakinaistettu viime vuonna.

Työsuunnittelut

yö

hallintojohtajan

tehtävänä

muiden ohessa.

Yksilövalmennu

ksen ja

työhönvalmennuksen

kytkeminen

työllistämistyöh

ön.

Työllistettävät

työllistyvät pääasiassa

Pönkälle ja

työpajalle.

Paperibyrokratia

edelleen

kunnassa

palkkasihteerin

tehtävänä.

Kokonaiskoordinaatiota

kehitettävä.

Yksilövalmennuks

en ja

työhönvalmennu

ksen kytkeminen

työnsuunnittelija

n tehtävään.

Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja kunnassa ja yhdistyksissä

Lisää

kuntouttavan

työtoiminnan

paikkoja tarvitaan.

Tarvitaan

monipuolisemmin

asiakkaille

soveltuvia kuntouttavan

työtoiminnan

paikkoja ja

tavoitteellisempaa

työtoiminnan

prosessin ohjausta

ja seurantaa

Tarvitaan

monipuolisemm

in asiakkaille


työtoiminnan

paikkoja ja

tavoitteellisemp

aa työtoiminnan

prosessin

ohjausta ja

seurantaa

Tarvitaan

monipuolisemmi

n asiakkaille


työtoiminnan

paikkoja ja

tavoitteellisempa

a työtoiminnan

prosessin

ohjausta ja

seurantaa

Sosiaalinen työllistäjä/työnantaja (Muonion Pönkä ry –

sosiaalinen yritys)

Tarvitaan matalan

kynnyksen työpaikka ja

työllistäjä –

Pönkän tyyppisen

toiminnan

kehittäminen, ml.

hinnoittelu ja

työnjohtaminen ja

ohjaus

Tarvitaan matalan

kynnyksen työpaikka ja

työllistäjä

Tarvitaan

matalan kynnyksen

työpaikka ja

työllistäjä

Pönkän myynnin

kasvattaminen ja liiketoiminnan

kehittäminen

kannattavaksi,

siten, että

työllistäminen

toimisi

mahdollisimman

vähän pelkän

tukirahoituksen

turvin.

Työterveystarkastukset tarjotaan pitkäaikaistyöttömille *

Koettu hyväksi,

jotkut tämän kautta

Aiemman hankkeen

toimesta tarjottu mahdollisuus.

Yksilöohjauksen

kautta on tarjoutunut

Vuonna 2007

tarjottiin mahdollisuutta.


ensimmäistä

kertaa elämässään terveystarkastuks

essa

Aktivointisuunnitel

man tekemisen tilanteissa voidaan

suositella ajan

varamista.

mahdollisuuksia

.

Kehitysvammaisten työ- ja päivä toiminta

Määrä tullenee

pysymään

samansuuntaisena

.

Määrä tullenee

pysymään

samansuuntaisena.

Kokemuksia

kehitysvammais

ten

työllistymisestä

avoimille

työmarkkinoille-

Työnantajat ja työyhteisöt tarvitsevat tukiresurssin työllistämiseen.

Tulevaisuudessa

kehitysvammaiset

halutaan

vahvemmin ns.

tavallisiin

työpaikkoihin

avotyöhön ja

opiskelemaan.

Päivätoimintaa mielenterveyspalveluiden asiakkaille

Kaksi kertaa

viikossa

kokoontuva

ASPA:n ryhmä.

Asiakkaat kaipaavat

ja tarvitsevat

aiemmin tarjolla

olleita toiminnallisia

toimintakykyä

tukevia palveluita

Toimintakeskus

Kaarnikassa

mahdollisuuksia

päivätoimintaan.

Ryhmätoimintaa

on ollut aiemmin.

Päihdepalvelut A- ryhmätoimi

nta

Naisten

turvarinki joka

tiistai.

On ollut kuntien

yhteinen

päihdetyöntekij

ä.

Yksilövalmennus/palveluohjaus projektirahoituksella

Saatu myönteisiä tuloksia aikaan –

eniten

vaikuttavuutta

nuorten kohdalla?

Miten palvelu

järjestetään

järjestäminen

projektirahoitukse

n päättyessä?

Tarve yksilövalmennuksell

e ja

palveluohjaukselle

tunnistettu

asiantuntijoiden

keskuudessa

Saatu myönteisiä

tuloksia aikaan.

Tarve yksilövalmennuks

elle ja

palveluohjauksell

e tunnistettu

asiantuntijoiden

keskuudessa.

Miten palvelu

järjestetään

projektirahoituks

en päättyessä?

Työpaja kunnallisena - kuntouttava

työtoiminta

- työharjoittelu

- työelämävalmen

nus - palkkatuettu työ

(osa ohjaajista)

Tarvetta

toiminnalliselle työskentelypaikall

e olisi. SAAK

rakentanut kovan

käsityön pajan.

Henkilöstön

vakinaistaminen ja toiminnan

rahoituksen

vakinaistaminen

keskeisiä

tuloksellisuuden ja

kehittämisen

kannalta

Ohjaushenkilöst

ön vakinaistaminen

ja toiminnan

rahoituksen

vakinaistaminen

keskeisiä

tuloksellisuuden

ja kehittämisen

kannalta.

Ohjaushenkilöstö

n vakinaistaminen

ja toiminnan

rahoituksen

vakinaistaminen

keskeisiä

tuloksellisuuden

ja kehittämisen

kannalta.


4.2 KESKEISIÄ HAVAINTOJA PALVELUIDEN NYKYTILASTA

- Valmennuksen ja kuntoutuksen palveluprosessien yhteinen määrittely ja kehittämistyö

kuntien yhteistyönä on hyödyllistä oppimisen ja osaamisen vahvistamisen sekä

asiakastulosten näkökulmasta.

- Työpajatoimijoiden näkökulmasta seudullisen yhteistyön mahdollisuudet nähdään melko

selkeästi. Toiminta ja rahoitus on vuosi kerrallaan – tosin näin on ollut jo pitkään.

Työpajatoiminnan muodot ja esim. kunnille tuotettujen palveluiden laajuus vaihtelee

kunnittain. Kolarissa tämän hetkisen arvion perusteella vilkkainta kunnan sisäistä

palvelutuotantoa.

o Nuorten työpajatoimintaan saadaan vuosittain myönnettyä valtionapua

o Opetusministeriön suosituksen mukaan työpajatoiminta olisi pitänyt vakiinnuttaa jo

vuoden 2008 loppuun mennessä. Mikäli toiminta on vakiintumatonta, on uhkana,

että valtionavut jäävät jatkossa saamatta?

- Kehitysvammaisten toimintakeskusten (työ – ja päivätoiminnan) osalta toiminta on

vakinaista. Toimijat kuulostavat avoimilta uusien vaihtoehtojen pohtimiselle. Toiminta on

melko tiukkaan lailla säädeltyä.

o Työtoiminta on tuottavaa työtä, jossa tekijälle maksetaan työosuusrahaa

o Päivätoiminta on lähempänä kerhotoimintaa, jossa ei ole tuottavaa työtä

o Työtoimintaa on muissa paitsi Kittilän kunnassa (asiakaskunnan tilanne toki

vaikuttaa tähän myös)

- Mielenterveyskuntoutujien palvelut ovat seudulla hajanaiset.

o Kittilässä tällä hetkellä melko heikot – Väärti yhdistyksen toiminta hiipunut, mitään

toiminnallista palvelua ei ole tarjolla.

o Enontekiöllä ostetaan ASPA-säätiöltä mielenterveyskuntoutujille ”kerhotoimintaa,

kaksi kertaa viikossa kokoontuu.

o Kolarissa kokoontuu joka toinen viikko pitkäaikaissairaille suunnattu virikeryhmä,

Kolarin koheltajat ry toimijana lisäksi olemassa

o Muoniossa mielenterveyskuntoutujilla mahdollisuus osallistua toimintakeskuksen

toimintaan.


- Kuntien yleinen työllistämistoimi

o Kunta ei halua olla viimeinen työnantaja eläkevastuiden takia lyhyissä työsuhteissa?

o Kuntien näkökulmasta tukityöllistämisessä moni tarvitsisi vielä muutakin kuin pelkän

työn (yksilövalmennus, kuntouttava työtoiminta, koulutuksen ja työn yhdistäminen)

- Pitkäaikaistyöttömät aktiivitoimien ulkopuolella

o Seudullinen toimija voisi toimia matalan kynnyksen työllistäjänä

o Muonion Pönkä – sosiaalinen yritys työllistää tällä hetkellä 9 henkilöä osa-aikaisesti

lähinnä siivous- ja ympäristönhoidollisiin tehtäviin, Enontekiöllä yksi henkilö on

iltapäiväkerho-ohjaajana ja toinen kirjastossa ja Luppo-kodilla. Enontekiön ja

Muonion kunta maksavat kuntalisää Pönkälle työllistämisestä. Työllistettyjen

palkkaukseen on saatu palkkatukea ja tekijät ovat ohjautuneet työkkäristä

- Kunnissa on tehtävä työtä luottamuksen rakentamiseksi – että tässä ollaan rakentamassa

kaikille win-win toimintamallia, eikä vedetä minkään kunnan piikkiin.

- TE-toimiston tahtotila ja visio seudullisesta palveluntuottajasta on selkeä, TE-toimistolla

voisi olla tarvetta esimerkiksi seuraaville palveluille: työmarkkinoille kuntoutuvien palvelut,

eläkeselvittelyt, työvoimakoulutukset.

- Mitä olisivat ne tunturi-lappilaisten tarvitsemat palvelut joita voitaisiin myydä KELAlle, ja

kenties myös muualta tulevat KELAn rahoittamien palveluiden tarvitsijat: erilaiset

työhyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyvät kuntoutukset?

o kuntoutusrahalla oleva, kuntoutumassa takaisin työelämään

o työkokeilu… kenen kanssa sopimus tehdä?

- Lähtökohtana pitkien etäisyyksien kuntien osalta on, palvelun saatavuus mahdollisimman

läheltä. Kehittämistyön tarkoituksena ei ole keskittää palveluita yhteen fyysiseen

pisteeseen, vaan lähtökohtana on palvelujen paikallisuus.


4.3 TYÖLLISTÄMISTYÖT TUNTURI-LAPISSA

Tunturi-Lapissa työllistämistyön palkkamenoihin yhteensä 2 189 565 € vuodessa. Tunturi-Lapin TE -toimiston kautta työllistämismäärärahoja eli palkkatukea on maksettu vuonna

2009 yhteensä 1 452 714 € Tunturi-Lapin alueella. Valtiolle työllistämiseen on myönnetty 430 008

€, kunnille 398 240 ja yksityisille mukaan lukien yhdistykset 624 466 €. Kuntien ”omavastuuosuus”

eli netto menot ovat noin 736 851 €.

Yrityksissä palkkatuesta on käytetty reilut 200 000 euroa. Tutkimusten mukaan yrityksissä

käytettynä palkkatuki on kuitenkin vaikuttavinta työllistymisen kannalta.

Palkkatukityöllistämisessä TE -toimiston palkkatuki kattaa palkkakuluista noin puolet. Loput jäävät

työllistäjän maksettavaksi.

� Palkkatukityöllistämisrahojen käytön painopistettä siirrettävä yrityksissä käytettävään

palkkatukeen.

� Palkkatuen ”oikea-aikainen käyttö ” varmennettava. Tarvittaessa muun palvelun

tarjoaminen, kuten sisällöllisesti tavoitteellinen kuntouttava työtoiminta tai

yksilövalmennus tai palveluohjaus tai työvalmennus?

� Onko yrityksille markkinoitu riittävästi palkkatukityöllistämisen mahdollisuutta? Mitkä ovat

palkkatukityöllistämisen esteet yrityksissä?

VALTIO KUNTA YKSITYINEN (ml yhdistykset)

430 008 € 398 240 €

TE-toimisto rahoittaa

736 851 €

kuntien ”omavastuuosuus”

Yhteensä 1 135 091

624 466 €

( josta yritykset 222 705)

15 henkilöä 61 henkilöä 91 henkilöä

Enontekiö, Kolari ja Muonio ovat budjetoineet myös kuntalisän, jota maksetaan niille yrityksille ja

yhteisöille, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömän henkilön. Budjetoitu kuntalisä ei ole

täysimääräisesti käytössä. Kittilän kunnalla ei ole käytössä kuntalisää työllistämiskannustimena.

Perusteena kuntalisän maksamiselle on nähty se, että työllistäminen säästää kuntataloudessa

välittöminä kuluina työmarkkinatuen maksuosuuden verran.


Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion KUNTIEN TYÖLLISTÄMISTYÖT

Julkisen sektorin toimesta järjestetyt tilapäistyöpaikat tarjoavat lyhyellä aikavälillä toimivan

turvaverkon. Arviointitutkimusten mukaan yleisten töiden avulla työllistettyjen tulevaa

työmarkkina-asemaa tai työllistymistä ei pystytä kuitenkaan tukityöllä juuri parantamaan.

Kehittämisehdotuksena on esitetty tukityöllistämisen ja koulutuksen yhdistämistä. Julkisen

sektorin tukityöllistettyjen työllistymismahdollisuuksien katsotaan olevan kuitenkin selvästi

paremmat kuin valmentavassa työvoimakoulutuksessa olevien työttömien. Tunturi - Lapin kuntien

kokemuksen mukaan osa kuntien työllistämistyössä olleista on saanut palkkatukijaksojen jälkeen

sijaisuuksia tekemiinsä tehtäviin.

Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien työllistämistöiden nettopalkkamenot ovat vuonna

2009 olleet nettona yhteensä 736 851 €. Keskimäärin kuukaudessa kunnat ovat työllistäneet

yhteensä n. 61 henkilöä. Palkoista loppuosa on maksettu TE-toimiston työllistämismäärärahalla eli

palkkatuella.

Enontekiö Kittilä Kolari Muonio Tunturi-Lappi yhteensä

Kunnan palkkatukityöllistämisen

nettomenot € 71968 387 335 200 548 77 000 736 851 €

Työllistetty keskimäärin henkilöä per

kk 6* 35 *13,5 9

*Kolarin kunta toteutti vuonna 2009 uudistuksen, jossa vakinaistettiin kymmenen aiemmin

palkkatukityönä toteutettua työtehtävää.

Tukityöllistäminen kuntaan lähtee periaatteessa ensisijaisesti työnhakijan tarpeista ja osaamisesta.

Työkkäri esittää kunnan työllistämistöiden suunnittelusta vastaavalle mahdolliselle

työsuunnittelijalle henkilön osaamisen ja valmiuden. Tämän jälkeen työsuunnittelija etsii henkilölle

sopivan tehtävän kuntaorganisaatiosta.

Palkkatukityön tulisi lähtökohtaisesti olla viimeinen askel avoimille työmarkkinoille siirtymisessä.

Usein kunnissa palkkatuettu työ on määräaikainen työpätkä melko vakiintuneessa tehtävässä,

jonka tekijä vaihtuu kun maksimipalkkatukityöaika on käytetty. Palkkatuetun työn sijaan joissakin

tapauksissa voisi olla perustellumpaa tarjota esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa, palkkatukityön

ja koulutuksen yhdistelmää, yksilövalmennusta elämänhallinnan tueksi ja asioiden selvittämiseksi,

työvalmennusta henkilön osaamispotentiaalia vastaavassa yritystoiminnassa tai valmentavaa

kuntoutusta.

Tunturi - Lapin kunnissa ei ole vakituisia työsuunnittelijoita. Työsuunnittelutyötä hoitaa Kolarissa

kunnan hallintojohtaja oman työnsä ohella, Muoniossa palkkasihteeri ja talousjohtaja, Enontekiöllä

kunnanjohtaja ja palvelusihteeri sekä Kittilässä työllistämismäärärahoilla työllistetty

työsuunnittelija (joka vaihtuu vähintään kahden vuoden välein). Työsuunnittelutyön budjetti on

seututasolla kohtalaisen suuri vuositasolla (868 598 €). Työsuunnittelijan tehtävää ja työntekijöiden

käytännön ohjausta hoitavalla henkilöllä olisi hyötyä yksilövalmennus ja työvalmennus-osaamisesta


ja koulutuksesta, kun ajatellaan työelämäkokemusten merkittävyyttä työllistymisessä.

Kehittämisehdotuksia ja kysymyksiä

� työsuunnittelutehtävästä vastaavan osaamisen kehittäminen (yksilövalmennus ja

työhönvalmennus) ?

� työllistämistöiden suunnittelu ja tavoitteellinen ja osaava sisällöllinen ohjaus ja tuki on

strategisesti merkittävää heikossa työmarkkina-asemassa olevien jatkotyöllistymisen

kannalta

� painopiste yritysten työllistämistyöhön?

� oppisopimuskouluttautumismahdollisuuksien hyödyntäminen laaja-alaisemmin3

� työsuunnittelijan tehtävä Kittilässä olisi järkevä vakinaistaa ja tehtävän kuvaa kehittää

yksilövalmennus-työvalmennustyöksi. Enontekiöllä, Muoniossa ja Kolarissa

työsuunnittelusta vastaavan henkilön tueksi olisi järkevä tarjota yksilövalmentajan ja

työhönvalmentajan palvelua työhön, kuntouttavaan työtoimintaan ja harjoitteluun

tuleville.

� satojen tuhansien eurojen vuositason budjettia voisi olla järkevää hyödyntää nykyistä

suunnitelmallisemmin esimerkiksi yhdistämällä palkkatukityöjaksoihin koulutusta ja

kehittäen palkkatukityö –ja kuntouttavan työtoiminnan sekä työharjoittelujen ja

valmennusten sisältöjä nykyistä paremmin eteenpäin vieviksi ja tavoitteellisiksi

kuntoutumisen näkökulmasta.

� osa kunnan työllistämisen nettomenoista kannattaisi suunnata muihin palvelumuotoihin, jotka tukevat tehokkaammin henkilöiden työ –ja toimintakyvyn

vahvistumista ja työllistymismahdollisuuksia: esimerkiksi yksilövalmennuksen ja palveluohjauksen palveluun.

Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden (kuten työvoimakoulutus, työllistämistyöt jne)

vaikutusten arviointitulosten mukaan4: Tehokkuus yleensä paranee, jos ne toteutetaan yhteistyössä työnantajien kanssa ja siten osana todellista työelämää

• Työvoimapalveluiden osalta kustannus-hyöty-suhteeltaan suotuisaksi on arvioitu erityisesti

työnvälitys. Yksityisen ja julkisen työnvälityksen suhteellinen tehokkuus on avoin kysymys.

• Työvoimakoulutuksista parhaimpia tuloksia on yleensä saavutettu koulutuksen

tapahtuessa työpaikoilla eli tiiviissä yhteistyössä työnantajien kanssa.

3 Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, 7 /2009, s.104 7

/Oppisopimuskoulutus vaikuttaa työttömien osalta erittäin myönteisesti. 4 Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, 7 /2009, s.46


4.4 TYÖPAJOJEN NYKYTILANNE ENONTEKIÖLLÄ KITTILÄSSÄ, KOLARISSA JA MUONIOSSA

Yhteenveto on tehty Ely-keskuksen tekemän työpajatoiminnan arviointikyselyn pohjalta. Tunturi-Lapin kunnista Kittilän, Kolarin ja Muonion kunnalla on kunnallista työpajatoimintaa.

Enontekiön kunnalla ei ole työpajatoimintaa tällä hetkellä.

• Kolari: nuorisotoimi, sivistystoimi, sivistyslautakunta,

• Kittilä: nuorisotoimi, sivistystoimi, vapaan sivistystyön lautakunta

• Muonio: nuorisotoimi, sivistystoimen alainen, sivistyslautakunta

• Enontekiö: EI PAJATOIMINTAA, mutta kunta ja seurakunta järjestävät Luova tuvalla muiden

järjestöjen kanssa yhteistyössä erilasta toimintaa, mm.ompelupalvelu, kirpputori-,

päiväkerhotoimintaa, musiikkiliikuntaa. Luovatuvalla on myös yhteinen olohuone, jonne

jokaisella on mahdollisuus tulla seurustelemaan ja kahvistelemaan.

Muoniossa ja Kolarissa toimintaa on ollut vuodesta 1993 ja Kittilässä on aloitettu toiminta vuonna

1995, mutta missään kunnassa pajatoiminnalla ei ole vakinaista rahoitusta tai

ohjaushenkilökuntaa.

Kolarin kunnassa nuoriso- ja liikuntasihteeri vastaa työpajatoiminnasta. Kaksi pajaohjaajista on

toiminut jo useampia vuosia määräaikaisissa pätkissä. Toiminnassa on havaittavissa jatkuvuuden

tuomia kehittymishyötyjä.

Muonion kunnassa vastuullinen virkahenkilö on kirjastotoimen johtaja, mutta käytännöllisesti

syvempi yhteys työpajatoiminnan koordinointiin on määräaikaisissa palkkatukijaksoissa

työskentelevien työpajakehittäjien varassa. Ohjaajien vaihtuessa esimerkiksi ohjaajaosaamiseen

kohdennettu koulutus ja osaaminen karkaa aina ulos. Uutena kehittämiskohteena on autopajan

kehittäminen Lappian yhteyteen.

Kittilässä työpajatoiminnan koordinaattorin tehtävää ei ole vakinaistettu, vaan rahoitus etsitään aina uudestaan koordinaattorille. Nuoriso – ja kulttuurisihteerin työ on ollut painottuneena

kulttuuripuolelle. Kehittämisyrityksiä on ollut, mutta pitkäjänteistä vaikuttavuutta on ollut

haasteellista saavuttaa vaihtuvien ohjaajien ja koordinaattorien vuoksi. Askel askeleelta –projektia

edeltänyt valmisteleva vaihe oli yksi näistä.

• Kittilässä on kaksi valmennusyksikköä; ATK- ja puutyöpaja.

• Kolarissa on puu- ja metallipaja sekä kädentaidot-paja, lisäksi lasten kirpputori,

kunnan liikunta-alueiden hoitovastuu ja metalli-sähkölaitteiden keräyspiste.

• Muoniossa on ATK-paja, puutyöpaja ja lisäksi myös käsityöpaja.

Muoniossa, Kittilässä ja Kolarissa toimeenpanon arviointi tapahtuu työpajan ohjausryhmässä sekä

henkilöstön toimesta itsearviointina.

Henkilöstömäärä Kittilässä oli vuonna 2009 3. Pajakoordinaattori sekä kaksi tukityöllistettyä


pajaohjaajaa.

Muoniossa henkilötyövuosia oli 3,4. Tukityöllistettyjä 2,9 ja vakituisia 0,5 (kirjastotoimenjohtaja?).

Kolarissa oli vuonna 2009 henkilöstömäärä 3, joista yksi tukityöllistetty.

Pajajaksoja vuonna 2009 oli pajoilla yhteensä n. 100. Pajajakson pituus vaihtelee viikosta vuoteen. Valmentautujat ovat 16-57 – vuotiaita, jotka tarvitsevat työtä ja tukea työllistymiseen ja työ –ja toimintakykyyn.

Kittilässä pajoille ei ole voitu ottaa kaikkia halukkaita. Syitä tähän olivat tilanpuute erityisesti ATK-

pajalla sekä lähettäjästä johtuva syy. Kunnan kokoon nähden valmentautumispaikkoja on vähän ja

pajatoimintaan kohdistuva rahoitus verrattuna muihin kuntiin pientä. Kaikilla pajoilla haasteeksi

koetaan niukat taloudelliset resurssit.

Pajoille ohjaudutaan TE-toimiston, Kelan ja oppilaitosteon kautta. Kittilässä valmentautujat tulivat

enimmäkseen te-toimiston kautta (23). Peruskoulun, toisen asteen oppilaitoksen sekä sosiaali- ja

terveystoimen kautta tuli yhteensä 4 valmentautujaa. Muoniossa eniten valmentautujia tuli Kelan

kautta (10) te- toimiston kautta tuli 8 valmentautujaa ja muita lähettäviä tahoja olivat 2.asteen

oppilaitos, peruskoulu, muu oppilaitos ja muut tahot. Kolarissa suurin osa valmennettavista tuli te-

toimiston kautta (19). Loput tulivat peruskoulun (7), sosiaali- ja terveystoimen (6) sekä

mielenterveyspalveluiden kautta (2). Yhteensä valmennettavia Muoniossa oli 38, Kittilässä 27 sekä

Kolarissa 36.

Valmentautuvien koulutustaustat vuonna 2009

Perus- koulussa

Perus- koulu

Yliop- pilas

2. asteen ammatillinen tutkinto

Ammatti- korkea- koulututkinto

Ulkomail- la suoritettu tutkinto

Yhteensä

Kittilä 5 2 3 17 - - 27

Muonio 1 9 3 16 1 8 38

Kolari 4 17 5 10 - - 36

Kittilässä valmentautujista nuoria (alle 29 v.) on ollut 16 kpl. Muoniossa Nuorten osuus on 28 ja Kolarissa 24.

Vuonna 2009 työpajalla olleiden valmentautujien sijoittuminen työpajajakson aikana tai sen jälkeen

koulutus työelämä muualle (armeija, äitiysvapaa ym)

edelleen pajalla

työtön Keskeyttä- nyt pajajakson

ei tietoa

Kittilä 1 5 6 11 - 3

Muonio 14 10 1 3 7 - 3

Kolari 8 2 1 9 7 6 -


Vuonna 2008 työpajalla olleiden valmentautujien tilanne vuosi työpajajakson jälkeen

koulutus työelämä työtön edelleen pajalla

muualla ei tietoa

Kittilä 4 6 21 1 - 2

Kolari 5 7 9 6 6 1

Vuonna 2007 työpajalla olleiden valmentautujien tilanne kaksi vuotta pajajakson jälkeen

koulutus työelämä työtön edelleen pajalla

muualla ei tietoa

Kittilä 4 7 12 3 1 3

Kolari 5 11 8 1 5 2

Muoniossa ei seurata työpajalla olleiden valmennettavien sijoittumista.

Kittilässä työpajojen toimintamuotoina ovat työ- ja toimintakyvyn/ kuntoutustarpeen arviointi,

kuntouttava työhönvalmennus, valmentava työvalmennus sekä työsuhteeseen työllistäminen.

Muoniossa näiden lisäksi toimintamuotona on maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät lyhyet

kielenopiskelu ja harjoittelujaksot. Kittilässä työpajoilla on käynyt myös TET-jaksolla koululaisia ja

harjoittelijoita ammattioppilaitokselta sekä yhdyskuntapalvelua suorittavia. Kolarin pajalla

toimintamenetelminä olivat starttivalmennus, kuntouttava työvalmennus, valmentava

työvalmennus, työhönvalmennus sekä oppisopimuskoulutus.

Pajoille rekrytoitavilla ohjaajilla on useimmiten hyvä tai erittäin vankka ammatillinen osaaminen

käytännön työhön, jota he valmennettaville opastavat. Käytännön teknisen tai tekstiilityön

opettaminen on pajatyöskentelyssä kuitenkin vain yksi osa-alue. Valmennettavien eteenpäin pääsemisen kannalta keskeisessä roolissa ovat ohjaajien ammattitaito yksilövalmentamiseen, työvalmentamiseen, ammatin ja työelämän suuntautumisissa ohjaamisessa, haastavien asiakkaiden kohtaamisessa.

Pajat ilmoittavat kyselyssä tarjoavansa kuntouttavaa työvalmennusta, valmentavaa

työvalmennusta, starttivalmennusta ja työ –ja toimintakyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointia,

mutta voidaan kysyä perustellusti, että miten työpajaohjaajien ammattitaito ja osaaminen näihin tehtäviin liittyen tosiasiallisesti voi rakentua ja olla aidosti ammattitaitoista, jos ohjaajat vaihtuvat vähintään kahden vuoden välein? Työpajaohjaajilla ei välttämättä ole myöskään ohjaukseen mitään aiempaa kokemusta tai koulutusta. Kuitenkin pajaohjaajat ovat keskeisessä ja jopa kriittisessä roolissa ammatillista tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten valmentamisessa kohti työelämää ja avoimia työmarkkinoita. Myös pajoihin kohdistuvat kehittämishankkeet ja niiden tulokset esimerkiksi opinnollistamiseen liittyvän osaamisen ja työpaikkaohjauksen osalta haihtuvat pajalta pois työpajaohjaajien


lähtiessä. Kehittäminen muistuttaa henkilöstön jatkuvasta vaihtumisesta johtuen tällä hetkellä valitettavasti veden kantamista kaivoon, hyvistä tarkoitusperistä huolimatta. Jotta kehittämishankkeista ja pajaohjaajien osaamisen kehittämisestä olisi hyötyä, täytyisi pajaohjaajien työtehtävät olla vakinaistettuja, ja pajaohjaajien osaamista tulisi kehittää koulutuksella.

Yhteisinä toimintamenetelminä Kittilän ja Muonion pajoilla olivat työpaikkatutustumiset ja

yritysvierailut, koulutuspaikkatutustumiset, terveys- ja liikuntakasvatus, erilliset kurssit ja

koulutukset, tietotekniikan opetus sekä ehkäisevä päihdetyö. Kittilässä menetelmiä olivat myös

mestari-kisälli-toiminta, työterveyshuolto ja pajalaisten vapaa-ajan toiminta. Molemmilla pajoilla

valmentautujat saivat myös osallistua oman pajajakson suunnitteluun ja arviointiin. Muoniossa oli

käytössä osallistujien valmennuspäiväkirja/portfolio. Kittilässä valmentautujille tehtiin

henkilökohtainen suunnitelma työpajajaksolle sekä henkilökohtainen tulevaisuuden suunnitelma.

Kaikissa kunnissa pajalla on ollut TET-harjoittelijoita peruskoulusta. Ammatillisten oppilaitosten

kanssa on tehty kaikissa kunnissa monenlaista yhteistyötä; työpajanuorten tutustuminen

oppilaitoksiin, työssäoppimisjaksot, opinnollistaminen / osaamisen hyväksi lukeminen sekä

oppilaitoksista eronneiden rekrytointi työpajoille. Kesken jääneen tutkinnon suorittaminen ja

oppisopimuskoulutus on ollut mahdollista Kolarin työpajalla. Kolarissa on ollut menetelminä myös

yksilövalmennus projektirahoituksella.

Muonion ja Kittilän työpajoilla ei ole omaa ehkäisevää päihdeohjelmaa, vaan niillä seurataan

paikallista ehkäisevää päihdeohjelmaa. Kolarissa työpajalla on oma ehkäisevä päihdeohjelma.

Kunnissa ei ole käytössä valmentautujien työ- ja toimintakyvyn edistymistä ja palveluiden tuloksellisuutta seuraavaa arviointijärjestelmää. Kittilässä ja Kolarissa on kokeiltu Arvi-

järjestelmää puolen vuoden ajan vuonna 2009.


Jokaisessa kunnassa on tehty itsearviointia pajatoiminnasta:

• Muoniossa arvioitiin, että työpajatoiminnan laatu oli toiminnan, valmennuksen ja

tuloksellisuuden tasolla hyvää.

• Kittilässä toiminnan kokonaisuudelle ja valmennuksen tasolla annettiin arvosanaksi tyydyttävä.

• Kolarissa tuloksellisuus koettiin tyydyttäväksi, valmennuksen taso ja toiminta

kokonaisuutena hyväksi.

- toivottiin sitä, että pajavalmentajien toimet vakinaistettaisiin ja tarjottaisiin tehtävän osaamisvaatiumuksiin soveltuvaa koulutusta, kuten … työvalmentaja koulutus jne.

- osa toivoo myös sitä, että koulutettaisiin yksilövalmentajiksi

- ja että kunnissa olisi käytettävissä erillisiä yksilövalmentajia.

Työpajatoiminnan rahoitus

Hallinnoi- jan oma rahoitus

Lääninhalli- tuksen projektia- vustus

TE-keskus projekti- avustus

Muu julkinen projekti- avustus

Muut tulot

Työpajatuotan- non myynti

Yhteen- sä

Kittilä 30971 € 20000 € - - - 6773 € 57744 €

Muonio

84187 € 33670 € - - - 12569 € 130426

€

Kolari 100090 € 36655 € 68298 € 1440 € 13460 € 21418 € 241361

€

Valmentautujiin kohdistunut rahoitus

Työllistämis-/ palkkatuet

Työnantajan (esim. kunta) osuus

Muu valmentautujiin kohdistunut rahoitus

Yhteensä

Kittilä 50611 € 80727 € 216 € 131554 €

Muonio 51011 € - - 51011 €

Kolari 60298 € 99086 € - 159384 €

Työpajatoimijat kokoontuivat Muoniossa 19.4.2010 keskustelemaan tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista ja toiminnan kehittämisestä. Työpajaohjaajien ja koordinaattoreiden näkemyksiä eri vaihtoehtojen mahdollisuuksista ja niihin liittyvistä huolista koosteena raportin lopussa. *Tunturi-Lapin alueella, Levillä järjestetään vuoden 2011 valtakunnalliset työpajapäivät. *


4.5 TOIMINTAKESKUKSET, kehitysvammaisten työ –ja päivätoiminta Kaarnikka - Muonio Muonion toimintakeskus toimii fyysisesti samoissa tiloissa kuin työpajat. Yhteinen työskentelytila

on koettu myönteisenä alun sopeutumiskitkan jälkeen. Etuna on suhteellisen pieni

kokonaisryhmäkoko ja melko hyvät tilat.

Toimintakeskuksessa käy myös mielenterveyskuntoutujia ja joitakin ikäihmisiä esimerkiksi

kädentöiden parissa.

Toimintakeskuksen ohjaaja vastaa myös avotyössä olevien ohjauksesta.

Toimintakeskuksen ohjaaja on ainoa vakituinen työntekijä Kaarnikassa, jossa myös työpajat toimii.

Vaikka virallisesti ohjaajan työ on kehitysvammaisten ohjaamista – käytännössä hänen varassaan

on paljon myös pajatoiminnan käytännön osaamisen ja tiedon jatkuvuudesta työntekijöiden

vaihtuessa.

Hyrylä - Enontekiö Enontekiön toimintakeskus sijaitsee aivan kylän keskellä. Pienet tilat ovat tehokkaasti käytössä

saunan kamaria myöten. Kehitysvammaisten lisäksi keskuksessa käy työtoiminnassa myös

näkövammaisia ja mielenterveyskuntoutujia.

Enontekiön toimintakeskuksesta käydään avotyössä mm. vanhainkodilla.

Kolarin toimintakeskus Kolarin toimintakeskus sijaitsee fyysisesti samoissa tiloissa kuin työpajat. Yhteistyö rajoittuu

kuitenkin lähinnä koneiden ja laitteiden yhteiskäyttöön. Toiminnallisesti toimintakeskuksen työ –ja

päivätoiminta on erillään työpajan toiminnasta.

Kolarin toimintakeskuksella on kokemusta kehitysvammaisen työllistymisestä avoimille

työmarkkinoille eläkkeen purkamista myöten – tällä hetkellä näyttää siltä, että työllistyminen

kuitenkin on jäämässä parin vuoden kokemukseksi. Tämä oppimiskokemus olisi tärkeä hyödyntää,

jotta mahdollisissa tulevissa yrityksissä voitaisiin ylittää niitä esteitä, jotka lopulta muodostuivat

ongelmalliseksi.

Metsola - Kittilä Kittilässä kehitysvammaisten toimintakeskuksessa on päivätoimintaa, mutta ei työtoimintaa.

Muutama kehitysvammainen käy suoja/avotyössä joko itse järjestetyssä tai toimintakeskuksen

yhdessä järjestämässä.

Toiminta-aika on n. 9 kk ja lomat koulujen lomien mukaan, koska kävijät kulkevat koulukyydeissä.


Käyntikertoja on kuukaudessa keskimäärin 138 kpl. Kävijöitä 15, jotka kulkevat 1-5 kertaa viikossa.

Toiveenahan olisi saada uudemmat tilat, jossa olisi pienryhmähuoneita sekä useampi wc.

HAAVE: olisi suuri talo, jota yhdistäisi yhteinen ruokailutila. Oma siipensä voisi olla esim.

kehitysvammaisilla, dementikoilla, mielenterveyskuntoutujilla jne. Jokainen saisi toimia

omassa tilassaan ja nähdä toisia esim. ruokaillessa.

*Lakisääteinen vaikeavammaisten päivätoiminta

5

Vaikeavammaisuus on peruste seuraavien palvelujen saamisessa:

Kuljetuspalvelut

Palveluasuminen

Asunnon muutostyöt

Asuntoon kuuluvat kiinteät laitteet

Tulkkipalvelut

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Näitä palveluja sanotaan myös subjektiivisiksi palveluiksi. Kunnalla on erityinen velvollisuus järjestää nämä palvelut, jos kunnassa asuva vaikeavammainen henkilö tarvitsee niitä.

Palvelun tarve arvioidaan jokaisen palvelun kohdalla erikseen. Asiakkaalla voi esimerkiksi olla vaikean

puhevamman vuoksi tarve saada tulkkipalveluja, mutta hän ei tarvitse kuljetuspalveluja eikä asunnonmuutostöitä.

5 http://www.lieksa.fi/Resource.phx/sivut/sivut-vammaispalvelut/vtietvamma/lainsaadanto.htx


4.6 Matalan kynnyksen työpaikka – Pönkä

Tunturi-Lapin alueella toimii sosiaalinen yritys Muonion Pönkä ry, joka toimii yhdistysmuotoisena. Sosiaalisen yrityksen status antaa asiakkaille voimakkaamman ja

pysyvämmän toimijan signaalin kuin pelkkänä yhdistyksenä toimiminen. Toisaalta

yhdistysmuotoinen toiminta on julkista ja avointa kaikille. Esimerkiksi Pönkän jäseneksi voi liittyä

kuka tahansa yksityinen henkilö, yritys tai julkinen yhteisö kuten kunta. Yhdistyksen syyskokous

valitsee hallituksen. Tällä hetkellä hallituksessa on edustettuna Muonion ( Esko J. Ojala) ,

Enontekiön (Annikki Kallioniemi) ja Kittilän (Anna Kantola) kunnat sekä yhteistyökumppanit

(Harriniva - yritysedustaja).

Pönkän tarkoituksena on työllistää ja samalla edistää kestävän kehityksen kolmea

osa-aluetta: ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Pönkä työllistää tällä hetkellä osa-

aikaisesti yhdeksän henkilöä, joista 7 Muoniossa ja 2 Enontekiöllä sekä kokoaikaisesti kaksi

henkilöä ELY-keskuksen rahoittaman Tukitoimia Muoniossa –hankkeen kautta.

Matalankynnyksen työpaikan tarkoituksena on edistää työntekijöidensä työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tärkeää on myös tarjota pitkäaikaista työtä henkilöille, joilla ei ole edellytyksiä avoimille työmarkkinoille. Säännöllinen työssäkäynti, työtehtävissä kehittyminen ja työkavereiden

sosiaalinen verkosto parantavat elämän laatua ja itsetuntoa sekä ennaltaehkäisevät monenlaisia

ongelmia.

Pönkästä on avoimille työmarkkinoille on ponnahtanut tähän mennessä 4 henkilöä. Eläkkeelle

on siirtynyt 1 hlö. Vuonna 2009 oli töissä/ harjoittelussa yht. 19 hlö lyhimmillään 1 kk ja

pisimmillään 12 kk. Yhteensä vuoden 2008 alusta töissä/harjoittelussa on ollut 25 henkilöä.

Pitkäaikaisin työsuhde on ollut noin 3,5 vuotta (vajaakuntoinen hlö).

Pönkän asiakkaina on yrityksiä ja yksityishenkilöitä sekä Muonion ja Enontekiön kunnat. Pönkän

tarkoituksena ei ole kilpailla paikallisten yritysten kanssa, vaan tehdä yhteistyötä ja toteuttaa

palveluita, jotka tukevat olemassa olevaa paikallista yritystoimintaa ja kuntien lakisääteisiä

palveluita.

Pönkän palveluihin kuuluu ympäristöliiketoimintaa, esimerkiksi jätehuoltoa ja kierrätystä,

sesonkiluontoisia kotipalvelutöitä, kuten pihanhoitoa, sekä erinäisiä tilattuja palveluita, kuten

vanhusten viriketoiminta, lasten iltapäiväkerho, siivous ja pusikoiden raivaus. Pönkän toimintaan

kuuluu myös Lähimmäispalvelukeskus, jossa on kirpputori ja kahvila sekä maailmankauppa-

tuotteiden myyntipiste.

Askel askeleelta - projektin aikana on tavoitteena tehdä pilottikokeilut Pönkän kanssa tehtävästä yhteistyöstä Kittilän ja Kolarin kunnissa. Kittilän osalta vireillä on vanhuspalveluihin liittyvän

työntekijän työpanoksen ostaminen Pönkältä kokeiluluontoisesti sekä alustava selvitys kunnan

kahvila- ja kokouspalveluiden hoitamisesta ostopalveluna Pönkältä. Kolarin osalta asia ei ole vielä

vireillä.

Pönkän vuosibudjetti on vajaa 200 000 €. Tästä palkkatukien, kuntalisien, ELY-keskuksen rahoituksen ja muiden tukien osuus on noin 140 000 €. Loput noin 45 000 € tuloista on


työntekijöiden työpanoksen ja tuotteiden myymisen tuottoa. Pönkän tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Jos investointien ja toiminnan kehittämisen jälkeen voittoa jää, se käytetään työntekijöiden hyväksi. Hallitukselle ei jaeta palkkioita tai osinkoja.

Ongelmallisinta tämän hetkisessä rahoituspohjassa se, että toiminnanjohtajan palkka saadaan 100

% avustuksena. Tukitoimia Muoniossa – hanke päättyy vuoden 2010 lopussa. Toiminnanjohtajan

palkan kerryttäminen palveluiden tuloista vaatisi huomattavasti enemmän tuottoja ja työtunteja

työntekijöiltä tai työntekijöitä. Toisaalta toiminnanjohtajan työkentän laajuuden vuoksi, olisi

tärkeää saada palkattua myös ohjaajia työskentelemään tiiviimmin työntekijöiden kanssa.


4.7 IKÄIHMISTEN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAT PALVELUT TULEVAISUUDESSA

Väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti tulevina vuosia. Kun heitä

on ollut Tunturi - Lapissa 1142 henkilöä vuonna 2008, niin arvioiden mukaan heitä on vuonna 2025

jo yli 2000. Tämän ryhmän palveluiden järjestäminen tuo suuria haasteita kunnille ja niiden

taloudelle.

� Tarvitaan uudenlaisia palveluntuottajia/palvelutuotantoa ikäihmisten toimintakykyä

tukeviin palveluihin?

� Miten seudullinen, kuntien yhteinen palveluntuottaja / palveluyhteistyö voisi ratkaista

tähän liittyviä kysymyksiä?

� Esimerkiksi Markku Mäkitalon esittämä idea vanhusten kotona asumista tukeva VPK –

toiminnan kehitetty muoto järjestelmällisestä ja teknisesti ja taloudellisesti tuetusta

naapurihälytysavusta.

Väestö6

Tunturi-Lapin väestöennuste ikäkausittain

2010 2015 2020 2025

-14 2 025 2121 2257 2307

15-64 9 432 8913 8509 8276

65-74 1 531 1863 2204 2163

75- 1 214 1435 1576 2001

Yht. 14 202 14 332 14 546 14 747

6 Tilastokeskus 2009


4.8 Mielenterveyskuntoutujien palvelut Mielenterveyskuntoutujien osalta tärkeysjärjestyksessä tarvittavat palvelut asiakastyötä tekevien näkökulmasta:

1.kuntouttava päivätoiminta (suunnitelma) 2.toimintaa ylläpitävä päivätoiminta (vapaamuotoinen) 3.asumispalvelut 4.tuettu työllisyys 5. kuntouttava ohjattu työllisyys (valmentajan ohjauksessa) 6. tyky-toiminta /työpaikkojen valmennus Haasteet:(ennaltaehkäisy) Nykyisen työkyvyn ylläpitäminen työpaikan järjestelyillä ja työkykyä

tukevalla toiminnalla siten, että työkykyisyys säilyisi. Huomio myös nuoriin. (oireilevat

työssäkävijät) Työkykyä tukevat työpaikan järjestelyt ja riittävä oireiden lievittämiseen tähtäävät

palvelut. Palveluiden joustavuus ja yhteensopiminen. (kuntoutujat) Portaittaiset järjestelyt työhön

palaamista helpottamaan ja työtehtävien soveltaminen voinnin mukaan. Toimintakykyä ylläpitäien

toimintojen vakiintuminen kunnan palvelujen piiriin siten, että vaikka ei ole enää kykenevä

ansiotyöhön, mielekästä ja hyvinvointia tukevaa toimintaa olisi riittävästi tarjolla.

Miten saadaan taloudellisesti vakiinnutettua jatkuva, laadukas ja portaatainen työkykyä ja

toimintakykyä ylläpitävä toiminta. Toiminta on "käsityötä", mistä tekijät toimintaan ja miltä

momentilta toiminta rahoitetaan. Säästötoimien mukana on vaarana pudottaa heikoimmassa

asemassa olevien edun ajaminen taka-alalle, koska se ei selkeästi tuota tulosta rahallisesti (lyhyellä

aikavaälillä, pitkällä kuitenkin).

Mahdollisuudet: Mielenterveyspalveluja käyttävät asiakkaat ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita

käyttämään toimintaa tukevia palveluita, mikäli niitä on tarjolla. Joillakin on aikaisempaa

kokemusta päivätoiminnasta ja tukityöllistymisestä ja he myös kaipaavat lisää vastaavanlaista

toimintaa. Työssäkäyvät pitävät työtä tärkeänä ja ovat motivoituneita pitämään työkykyään yllä

Yhdistetään eri toimialoilta taloudellisia resursseja työkykyä ja toimintakykyä ylläpitävään

toimintaan, vakiinnutetaan budejettiin määräräha ko.toimintaa varten KOLARI:

”Kysyit mielenterveyskuntoutujista, meillä on siis yksi virikeryhmä kerran kahdessa

viikossa toimiva, ryhmä on tarkoitettu pitkäaikaissairaille, eläkkeellä oleville.

Kolarin koheltajat kuuluu mielenterveyden keskusliittoon ja on käsitykseni mukaan

sellainen yhdistys täälä, joka virittelee mielenterveysongelmista kärsiville

toimintaa. ”


5.”ASIOIDEN HOITAMATTA JÄTTÄMINEN SE VASTA MAKSAAKIN”

Kuntia ja erityisesti päättäjiä kiinnostaa aina kehittämisideoita esiteltäessä, että mitä tämä maksaa. Tunturi - Lapin kunnista, erityisesti Enontekiön ja

Muonion kunnissa eletään tiukkaa ja niukan euron aikaa. Miten eurot käytettäisiin mahdollisimman viisaasti?

Askel askeleelta -projektissa on laskettu kustannuksia ja vaihtoehtoiskustannuksia. Palveluiden tarjoaminen maksaa kunnalle, mutta tietyissä

tapauksissa oikeansisältöisten ja oikea-aikaisten palveluiden tarjoamatta jättäminen voi tulla vielä kalliimmaksi. Oma Valinta- Kumppannus –

hankkeessa on laskettu kolme vaihtoehtoiskustannusesimerkkiä, kun ihmisen elämässä on oikein hankalaa.

Vaihtoehtoiskustannusesimerkkejä

Esimerkeissä kustannuksia7 on hahmoteltu ilmeisin kustannuksin, mutta esimerkiksi alkoholin käytöstä aiheutuvia kustannuksia voi olla vielä paljon

enemmän. Mm. sairauspoissaolot, ambulanssikyydit, lääkärin vastaanottokäynnit, lääkitykset, lasten huoltajuuteen liittyvät asiat, läheisten sairaudet

ja muut haitat, toimeentulotuki sekä muut terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat laskelmista puuttuvia kustannuksia. Laskennalliset esimerkit

ovat kuvitteellisia tyyppiesimerkkejä.

7 Kustannusten laskemisessa käytettyjä arvioita:

• Vuodeosasto 193e/vrk

• Käynnit Mtt:ssa 65,99e/krt (Kolarin kunta 24.1.2010.)

• Tehohoito (päävamma) 3210e/vrk

• Päihdekuntoutus 240e/vrk

• Kuntoutus 240e/vrk (Lapin sairaanhoitopiirin palveluhinnasto 2010.)

• Haimatulehduksen hoito 30.000e

• Maksatulehdus hoito 2.600e

• Lasten huostaanotto 255.000e

• Asuminen palvelukodissa (€ MATTI. Neuvoa-antavat.)

• Lisäksi kuljetukset sairaaloihin ja takaisin


Tapaus 1

Merja on 40-vuotias siivousalan työntekijä. Hän on aloittanut päihteidenkäytön nuorimman lapsen ollessa puolivuotias (26v.). Merjan

päihteidenkäyttö ajautui hyvin nopeasti hallitsemattomaksi. Ensimmäisessä katkaisuhoidossa hän oli 29-vuotiaana. Katkaisuhoidon lisäksi

osastovuorokausia on kertynyt päihteiden seurauksena tapahtuneiden tapaturmien johdosta.

Merjalla on ensimmäisestä liitostaan kolme lasta. Yksinhuoltajaksi hän jäi odottaessaan nuorimmaista lastaan. Vanhemmat lapset olivat tuolloin 2- ja

3-vuotiaat. Merjan kaikki kolme lasta on huostaan otettuna, ja sijoitettuna perhehoitoon. Lapset ovat olleet sijoitettuna yhteensä 8 vuotta.

Usean katkaisuhoitojakson lisäksi Merja on hakenut apua päihteettömyyteen, kuitenkaan siinä onnistumatta. Päihdekuntoutusjaksoja hänellä on

takanaan yksi kappale. Merja käy viikoittain mielenterveystoimistossa, saaden tukea omaan masennukseensa.

Merja on saanut tehdä lyhyitä määräaikaisia töitä, aina kevätsesonkien aikaan. Viimeisen viiden vuoden aikana hän ei kuitenkaan ole enää kyennyt

avoimille työmarkkinoille.

Kustannukset: Määrä Hinta

Katkaisuhoidot 6x5 vrk 5.790 e

Osastojaksot yht. 20vrk 3.860 e

Mielenterveystoimiston

vastaanottokäynnit

1 krt/vkox10v. 32.950 e

Kuntoutusjakso 15 vrk 3.600 e

Lasten huostaanotto 3 kpl n.750.000 e

Menetetyt työvuodet 5 vuotta n.190.000 e

Toimeentulotuki yht. 80 kk n. 33.600 e

Yht. 1 091.800 e


TAPAUS 2 Mikael on 60-vuotias eläkeläinen. Hän on tehnyt työuransa erilaisia metsä- ja konetöiden parissa. Runsas alkoholin käyttö on kuulunut Mikaelin

elämään jo nuoruusvuosista lähtien. Mikael on ollut muutamia pidempiä jaksoja täysin raittiina, mutta lopulta kuitenkin repsahtanut. Alkoholin käyttö

on ajoittain hyvinkin runsasta, haitaten hänen työnsä ja arkensa hoitamista. Alkoholin käyttö on johtanut myös kahteen haimatulehdukseen. Mikaelin

kaksi avioliittoa ovat päättyneet eroon. Mikaelin lapset (yht. 4) ovat aikuisia. Lapsista kahdella on todettu masennus, jonka arvioidaan myös olevan

seurausta isän raskaasta juomisesta. Mikael on käynyt katkaisuhoidossa yhteensä kahdeksan kertaa. Kuntoutusjaksoilla hän on ollut kaksi kertaa.

Kuusi vuotta sitten Mikael ajautui alkoholin käytön seurauksena riitaan ystävänsä kanssa. Rajun riidan myötä Mikael on vammautunut, saaden

pysyvän invaliditeetin. Vammautumisestaan lähtien Mikael on asunut palvelukoti Tannassa.

Kustannukset:

Katkaisuhoidot 8x5 vrk 7.720 e

Osastojaksot yht. 3 kuukautta 17.370 e

Tehohoito 2 viikkoa 44.940 e

Haimatulehdus 2 kpl 60.000 e

Päihdekuntoutusjaksot 30 vrk 7.200 e

Kuntoutus Fysioterapia +hoitojakso

Ilkassa

n.~ 40.000 e

Lasten mielenterveys Kaksi lapsista käynyt

säännöllisesti Mtt:ssa 5 vuotta

n. 32.950 e

Asuminen Tannassa 6 vuotta n. 240.000 e

Yht. 450.180 e


TAPAUS 3 Kimmo on 26-vuotias nuori mies, joka käyttää alkoholia runsaasti. Alkoholin käytön hän on aloittanut jo 12-vuotiaana. Alkoholiin on liittynyt usein

myös väkivaltaa ja pieniä rikoksia. Kimmo ei ole peruskoulun suorittamisen jälkeen saanut opiskeltua itselleen ammattitutkintoa. Hän on aloittanut

autoasentajan ja kokin ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen. Molemmat niistä jäivät kuitenkin kesken jo ensimmäisenä lukuvuotena.

Kimmolla ei ole koskaan ollut vakituista työpaikkaa. Hän on ollut työharjoittelussa, työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa, ja loput ajasta

työttömänä. Alkoholin käytön seurauksena Kimmo on saanut useita häätöjä. Hän on myös joutunut vaikeuksiin poliisin kanssa (rattijuopumus,

tappeluita, pieniä rikoksia). Muutamat hänen entisistä naisystävistään ovat hankkineet lähestymiskiellon. Kimmo on kuitenkin onnistunut

välttelemään vankeusrangaistuksen.

Alkoholin käyttöä on yritetty saada hallintaan katkaisuhoidoilla, joita Kimmolla on takanaan neljä kappaletta. Raitistumisjaksot katkaisuhoidon jälkeen

ovat kuitenkin jääneet lyhyiksi, eikä Kimmo ole niiden aikana saanut elämäänsä hallintaan. Vakavin seuraus on vuosi sitten sairastettu maksatulehdus.

Kimmo itse ei myönnä alkoholin olevan hänelle ongelma. Kimmo on rahoittanut alkoholin käyttöään pikavipeillä, jonka seurauksena hänelle on

kertynyt ulosottovelkaa yhteensä 38.000 euroa.

Kustannukset:

Katkaisuhoidot 4x5 vrk (a 193€) 3.860 e

Maksatulehdus 1 n. 2.600 e

Menetetyt työvuodet 12 vuotta n. 456.000 e

Sakot n. 3.000 e

Asunnon korjaukset yms. n. 4.500 e

Velkaantuminen n. 38.000 e

Yht. 507.960 e


YKSILÖOHJAUKSEN/VALMENNUKSEN PALVELUN TUOTTAMISKUSTANNUKSET

Yksilöohjauksen/valmennuksen palvelu henkilöä kohden maksaa arviolta n. 1600 euroa. Arvio perustuu Oma valinta-kumppanuus hankkeen

toteutumaan, jossa projektin budjetilla noin 250 000 eurolla on tuettu ja ohjattu 158 heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevaa henkilöä Kolarin ja

Enontekiön kunnassa reilun kahden vuoden aikana.

Yksilövalmennuksen ja palveluohjauksen palvelu yhdistettynä muihin tarjolla oleviin palveluihin ja palvelun aikana motivoituneisiin ihmisiin on osoittautunut tulokselliseksi. Noin puolen palvelua saaneiden henkilöiden elämässä on tapahtunut myönteinen käänne, joko työllistymisen,

koulutuksen tai eläkkeen saamisen kautta.

Palvelun saatavuus on päättymässä vuoden 2010 lopussa, kun projektirahoitus loppuu.

Mikäli kaikille 320 heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville tarjotaan yksilöohjauksen/valmennuksen palvelu on nettokustannusarvio neljän

kunnan osalta yhteensä noin 1600 x 320 = 512 000 €.

YKSILÖOHJAUKSEN NETTOKUSTANNUKSET arviolta € KK €

Kustannukset sisältävät kaikki kustannukset, kuten 256 516,00 € 29 8 845,38 €

3 yksilöohjaajan palkat , matkat, koulutukset, koneet laitteet

matkat,

tietoliikenne, koneet ja laitteet kust.

KUSTANNUKSET JAOTELTUNA OHJATTAVIA € /OHJATTAVA OHJATT./KK

Yksilöohjattavia on ollut yhteensä 158 henkilöä 158 1 623,52 € 55,98 €


Yksilöohjaus, Omavalinta Kumppanuus-projekti. Ajalta 1.8.2007 – 31.12.2009

TTyyöö-- jjaa ttooiimmiinnttaa-- kkyyvvyynn aarrvviiooiinnttii - asenteet - arvot - motivaatio - ammatillinen osaaminen - koulutus - terveys - toimintakyky - nykytilanteen kartoitus - tavoitteiden asettaminen - Kolari/Enontekiö

TTyyööhhaarrjjooiitttteelluu ttaaii ttyyöökkookkeeiilluu

- työharjoittelu kunnan eri työpisteissä tai avoimilla työmarkkinoilla - yksilöohjaus asiakkaan tukena - lähtökohtana asiakkaan tarpeet - Kolari 11/Enontekiö

KKuunnttoouuttttaavvaa ttyyööttooiimmiinnttaa - kunnan omissa työpisteissä, yhdistyksissä tms. - ohjausta ja tukea yksilöllisesti - yksilöohjaus asiakkaan tukena

- Kolari2 / Enontekiö 10

AAvvooiimmeett ttyyöömmaarrkkkkiinnaatt - Kolari 21 /Enontekiö9

YYrriittttääjjyyyyss - Kolari 1/Enontekiö1

KKoouulluuttuuss - Kolari 12 /Enontekiö2

SSaaiirraasslloommaa//ttuuttkkiimmuuss - Kolari 10 /Enontekiö4

EEllääkkee - Kolari 12 /Enontekiö5

MMuuuuttttaannuutt ppaaiikkkkaakkuunnnnaallttaa - Kolari 9 /Enontekiö1

TTyyööttöönn//eeii ttyyöönnhhaakkiijjaa - Kolari 28 /Enontekiö 20


YYkkssiillöövvaallmmeennnnuuss - Asiakkaan tukeminen kokonaisvaltaisesti - Asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointi - Asiakkaan tilanteen seuranta ja arviointi - Valmennussuunnitelman laatiminen asiakkaalle - Keskustelu asiakkaan kanssa, tukien hänen voimavarojaan - Asioiden selvittelyä - Asiakkaan taitojen ja tietojen lisääminen arjen tueksi - Moniammatillista työtä, yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa


6. TYÖNJAKO, VASTUU JA YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KESKEN

Tunturi-Lapin toimijoiden kyselyyn vastanneiden näkemykset hajautuvat, kun kysytään yhteistyön

riittävyydestä ja työnjaosta ja vastuusta eri toimijoiden välillä. Merkille pantavaa on täysin eri

mieltä olevat ja jokseenkin eri mieltä olevat.

Ristiriitaiset näkemykset antavat aiheen jatkokysymyksille:

� Onko eri toimijoilla yhteinen käsitys työnjaosta ja vastuusta?

� Miten varmistaa palveluprosessien sujuvuus asiakkaan näkökulmasta?

� Miltä osin yhteistyötä tulisi lisätä nykytilanteeseen tyytymättömien mielestä?

Selkeä työnjako, yhteistyö ja vastuut eri toimijoiden välillä ovat lähtökohta asiakkaan näkökulmasta

sujuville palveluprosesseille ja työllistymisen mahdollistumiselle.

3

1

10

9

5

5

5

5

2

6

Työnjako ja vastuualueet ovat selvät eri toimijoiden välillä

Työvoimahallinto, kunnat ja elinkeinoelämä tekevät riittävästi

yhteistyötä parantaakseen

heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä

ja työ -ja toimintakykyäTäysin samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Nojaa

Jokseenkin eri mieltä

Täysin eri mieltä


6.1 Toimintaympäristön haasteista ja yhteistyön mahdollisuuksista

Millaisia poliittisia ja rakenteellisia haasteita mielestäsi liittyy heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen ja työllistymistä tukeviin palveluihin nyt ja tulevaisuudessa?

Poliittisiksi ja rakenteellisiksi haasteiksi koettiin se mm. se miten asioiden hoitamisen merkitys

ymmärrettäisiin mahdollisimman hyvin kunnallispolitiikassa. Koetaan myös, ettei valtiovalta

tunnista ongelmaa riittävästi. Osaksi näiden seurauksena nähdään, että taloudelliset resurssit ovat

pienet. Yhtenä puutteena koettiin se, että kunta ei voi työllistää eläkevastuiden vuoksi vaikeasti

työllistyviä henkilöitä. Kriittisenä huomiona esitettiin myös se, että työnteko ei aina ole asiakkaalle

kannattavaa, koska muut etuudet pienenevät, kun saa palkkatuloja.

1. Kunnallispolitiikassa asian merkitystä ei ymmärretä (2)

2. Taloudelliset resurssit (2)

3. Yhteistyön kehittäminen

4. Kunta ei voi eläkevastuiden vuoksi työllistää vaikeasti työllistyviä henkilöitä

5. Kuntouttava tt johtaa harvoin työllistymiseen

6. Palveluiden puute sivukylillä

7. Valtiovalta ei tunnista ongelmaa

8. Palveluiden kehittäminen

9. Koulutus pienien ryhmien tarpeita ajatellen

10. Työ ei ole aina taloudellisesti kannattavaa

11. Jatkuvuuden puute

12. Työllistämisjaksojen lyhyys


6.2 Taloudelliset haasteet ja mahdollisuudet

Taloudellisiksi haasteiksi koettiin se, että toimeentulotukiluukulla tulee olemaan entistä enemmän

asiakkaita. Taloudelliset resurssit ovat vähäiset, ja valtiovalta on siirtänyt vastuuta ja kustannuksia

kunnalle. Mikäli pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyy, myös kuntien osuus työmarkkinatuesta

kasvaa. Mahdollisuuksina nähtiin ennaltaehkäisevä työ ja sen vaikutukset pitkällä tähtäimellä.

Järjestöjen rooli työllistäjänä koettiin myös mahdollisuutena, mutta sen suhteen olisi myös paljon

kehitettävää.

Esitetään, mm., että ”kunnan kannattaisi satsata heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien

sosiaaliseen asemaan, mm. niin pieneen asiaan kuin päivittäiseen ateriakorvaukseen.

Ateriakorvaus lisää omalta osaltaan palvelujen kysyntää ja käyttöä. Kuntatalouden

tervehdyttämisessä on kiristetty työmarkkinavalmiuksen parantamiseen ohjattujen

nettokuluosuuksia. Niin ei kuntataloudenkaan näkökulmasta kannattaisi menetellä, koska kaikkien

sijoitettujen hyödyt kokonaisuutena ovat pieniin nettokuluihin verrattuna positiiviset. Kuntien olisi

hyvä osallistua ja tukea tehokkaasti pienyrityksiin sijoitettavien nettokustannuksia…. Ne tulevat

yritystoiminnan tuottoina ja asukasluvun pysyvyytenä monin verroin takaisin.”

Haasteet:

• Toimeentulotukiluukulla tungosta (3)

• Taloudelliset resurssit (3)

• Kunnan osuus työmarkkinatuesta kasvaa, mikäli pitkäaikaistyöttömyys kasvaa

• Valtiovalta siirtänyt vastuuta ja kustannuksia kunnalle

Mahdollisuudet.

• Ennaltaehkäisevä työ

• Järjestöjen asema työllistäjänä.


6.3 Sosiaaliset haasteet ja mahdollisuudet

Suurimmaksi sosiaaliseksi haasteeksi koettiin syrjäytyminen, niin nuorten kuin muunkin väestön.

alueella on nuoria, jotka ovat kokonaan kadoksissa eivätkä olen minkään palvelun piirissä. Pitkät

välimatkat koettiin haasteena, koska ne vaikeuttavat esimerkiksi erilaisten ryhmätoimintojen

järjestämistä. Työttömyyden todettiin aiheuttavan myös muita sosiaalisia ongelmia.

Mahdollisuutena koettiin työ, ja sen kuntouttava vaikutus ihmisen sosiaaliseen hyvinvointiin.

Haasteet

1. Syrjäytyminen (2)

2. Nuorten tilanne (2)

3. Päihde- ja mielenterveystyön korostaminen

4. Liian pitkät välimatkat

5. Työttömyys lisää myös muita ongelmia

6. Leimautuminen pienillä paikkakunnilla

7. Matalatason työpaikkojen luominen

8. Elämänhallintataitojen parantaminen

9. Hakijoiden kotoa liikkeelle saaminen

Mahdollisuudet

1. Pienikin työjakso lisää hyvinvointia


7. TULEVAISUUS

Keinot avoimille työmarkkinoille pääsemiseen Miten päästä kiinni palkkatyöhön, jos elämänhallinta on hukassa tai koulu on jäänyt kesken, ja

työkyky tai motivaatio on vuosien saatossa hiipumaan päin?

Työvoimahallinnon, kuntien, työnantajien, työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuottajan ja

asiakkaan hyvässä yhteistyössä tuotettujen palveluiden avulla portaittainen eteneminen

työelämään on mahdollista myös vaikealta näyttävästä tilanteesta. Marniemi (2005) kuvaa työ – ja

yksilövalmennuksen vaiheita seuraavasti.

Tunturi – Lapin yleinen työllisyystilanne on kohtuullinen muuhun maahan verrattuna. Työttömiä on

yhteensä reilut 800 henkilöä, joista noin kolmannes on heikossa työmarkkina-asemassa. Tulevaisuuden näkymät ovat yleisen työllisyystilanteen kannalta melko valoisat, mikäli

kaivostoiminta laajenee odotusten mukaisesti ja matkailu jatkuu elinvoimaisena. Asiantuntijat

ennakoivat Tunturi-Lappiin rekrytointihaasteita, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle 2010-luvun

jälkeen. Se, että työvoiman tarjonta niukkenee, ei itsessään auta vaikeassa työmarkkina-asemassa

TYÖ- JA YKSILÖVALMENNUKSEEN SUHDE VALMENNUKSEN ERI TASOILLA

STARTTIVALMENNUS; 1 osa työvalmennusta

3 osaa yksilövalmennusta- enemmän toiminnallisia menetelmiä kuin työtä

- tilanneselvittelyä, sitouttamista - minätyöskentelyä

KUNTOUTTAVA TYÖVALMENNUS; 1 osa työvalmennusta

1 osa yksilövalmennusta- ei tuotannollisia odotuksia, arjen hallinnan

tukemista ja ryhmävalmennusta

VALMENTAVA TYÖVALMENNUS; 3 osaa työvalmennusta

1 osa yksilövalmennusta- tuotannollisia kykyjä ja poluttamista

TYÖLLISTÄMINEN TYÖSUHTEESEEN;tuotannolliset odotukset

YKSILÖ

VALM

ENNUKSE

N TARVE

TYÖVA

LMEN

NUKSEN

TARVE

PALKKATUKI!TYÖN-

JOHTOA

VALM

ENNUS-JA KUNTO

UTUSP

ALVEU

T!


olevien työllistymistä. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat tarvitsevat tukea ja palveluita näihin työllistymisen mahdollisuuksiin tarttumisessa ja onnistumisessa. Asiakkaan kokonaistilanteen hahmottava palvelutarpeiden määrittely ja vaihtoehtojen hyödyntäminen ovat lähtökohta onnistuneelle työelämään siirtymisen polulle lähdölle. Esimerkiksi tuettu työllistäminen sopii heti vain osalle asiakkaista, usein asiakas tarvitsee paljon

muita palveluita ennen kuin hän on kykenevä työhön. Suunto-projektissa on kehitelty malli

välityömarkkina-asiakkaiden ryhmittelystä tavoitteen ja tehtävän mukaan8. Malli on kehitetty

Rovaniemen Työvoiman palvelukeskukselle. Tässä mallissa asiakkaat on jaettu neljään ryhmään.

Taulukossa kuvataan eri ryhmien tavoitteet ja tehtävät.

Ryhmä Tavoite Tehtävä

1 Motivaatiokynnyksen ylittäminen Työ- ja koulutusmarkkinoilla

vaadittavan toimintakyvyn

edellytysten selvittely ja muutoksen

varmentaminen

2 Motivaatio- ja toimintakykykynnyksen

ylittäminen

Toimintakyvyn rakentaminen

3 Motivaatio- ja pätevyyskyvyn ylittäminen Työ- ja koulutusmarkkinoilla

vaadittavan työmarkkinakelpoisuuden

selvittely ja saavuttaminen

4 Motivaatio- ja työllisyyskynnyksen

ylittäminen

Työ- ja koulutusmarkkinoilla

vaadittavien ammatillisten työelämä-

ja työtaitojen saavuttaminen

Jokaiselle ryhmälle on määritelty sopivat palvelut, sekä taho, joka johtaa prosessia.

Ensimmäisen ryhmän asiakkaiden palveluprosessista vastaa pääosin kunnan sosiaalialan

työntekijä. Aktivointisuunnitelma asiakkaalle tehdään yhdessä TE-hallinnon työntekijän kanssa.

Aktivointisuunnitelman lisäksi palvelutarjontaan kuuluu mm. palvelutarvekartoitus, kunnan

sosiaali- ja terveyspalvelut ja ammatillisen kuntoutuksen palvelut sekä Kelan

kuntoutustarveselvitys. Tämän ryhmän asiakkailla on heikko työkyky sekä heikko toimintakyky.

Toisen ryhmän asiakkaat ovat sellaisia, joilla on hyvä työkyky, mutta heikko toimintakyky. Näille

asiakkaille tarjottavat palvelut ovat esim. kuntoutuspalveluja, kuntouttavaa työtoimintaa, työ- ja

koulutuskokeiluja sekä työharjoittelua ja työelämävalmennusta. Tätä prosessia johtaa kunnan

sosiaalialan työntekijä ja tukiprosesseja ohjaa TE- hallinnon työntekijä.

Kolmannella ryhmällä prosessia johtaa TE-hallinnon työntekijä ja tukiprosesseja ohjaa kunnan

sosiaalialan työntekijä. Tämän ryhmän asiakkailla on heikko työkyky, mutta hyvä toimintakyky.

Työmenetelmiä ja palveluita tässä vaiheessa ovat mm. ammatinvalinnanohjaus, erilaiset

8 Välityömarkkina-asiakkaiden segmentointi asiakasohjauksen tueksi. Suunto-projektin raportti, 2009.


koulutuspalvelut sekä palkkatuki oppisopimukseen.

Neljäs ryhmä pitää sisällään asiakkaat, joiden työ- ja toimintakyky ovat molemmat hyviä. Kuten

kolmannessakin segmentissä, prosessia johtaa TE-hallinnon virkailija ja tukiprosesseja ohjaa

kunnan sosiaalialan työntekijä. Palveluita tällä segmentillä ovat mm. työnhakuvalmennus,

työhönvalmennus, palkkatuki oppisopimukseen ja palkkatuettu työ.


7.1 PIENEHKÖÄ KOHDERYHMÄÄ VARTEN KUNTIEN VOISI OLLA JÄRKEVÄÄ TEHDÄ PALVELUIDEN HANKINNAN JA TUOTTAMISEN OSALTA YHTEISTYÖTÄ?

Mitä mahdollisuuksia ja riskejä näet seudullisessa yhteistyössä ja palveluiden tuottamisessa? Seudullisessa yhteistyössä nähdään paljon mahdollisuuksia ja hyötyjä. Osa vastaajista on sitä

mieltä, että seudullinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta kehitystä voisi tapahtua. Suurena

mahdollisuutena nähdään mahdollisuus toiminnan pitkäjänteisyyteen ja pysyvyyteen. Yksi

merkittävä hyöty seudullisessa yhteistyössä olisi vastaajien näkemykseen mukaan se, että

voitaisiin jakaa järkevästi resursseja, tietoja, ja taitoja. Vertaistuen merkitys nähtiin myös

suurena, sekä työntekijöitten että asiakkaiden näkökulmasta. Palvelupuutteita ja viiveitä

voidaan koordinaatiolla ja hyvien käytäntöjen esille tuomisella korjata.

Eniten huolta seudullisessa yhteistyössä aiheutti pelko siitä, että palveluita ei enää olisi

saatavilla pienissä kunnissa ja sivukylissä. Tässä yhteydessä mainittiin myös pitkät välimatkat ja

Tunturi - Lapin alueen laajuus. Huolta kannettiin myös siitä, että yhdistykset syrjäytetään

työllistäjinä. Osa vastaajista epäili kuntien aitoa yhteistyöhalua.

Onnistunut ylikunnallinen yhteistyö vaatii runsaasti työtä ja pitkää toteutusaikaa. Keskeistä

muutoksen onnistumisessa on kuntien ja eri toimijoiden välisen luottamuksen rakentuminen.

Tarvitaan myös selkeä yhteinen tavoite ja riittävästi yhteneväisiä intressejä ja resursseja. (mm.

Stenvall et al. 2007 & 2008) Luottamusta edistää muutosprosessin avoin toteuttaminen.

• Työllistymistä tukevien palveluiden seudullisen yhteistoimintamallin kehittämisen

lähtökohtana on muutosprosessin avoimuus ja jalkautuminen arkisen työn pariin.

• Uuden muodostaminen tarkoittaa jossakin määrin myös vanhasta luopumista. Hyvät

hioutuneet timantit kannattaa ottaa uuteen toimintamalliin mukaan, mutta osasta

kertynyttä toimintakulttuuria ja palvelumalleja luovutaan.

• Yhteistyö palveluiden tuottamisessa jää puheiden tasolle, mikäli keskeiset toimijat eivät ole

aidosti mukana tekemässä puheen ja ajatuksen lisäksi arjen toiminnallisia muutoksia.

• Onnistunut muutos perustuu hyville syille ja yhteisille tavoitteille.


Kyselyyn vastanneiden mukaan kuntien välisessä seudullisessa yhteistyössä nähdään seuraavia mahdollisuuksia ja huolia:

Mahdollisuuksia Huolia

• Pitkäjänteisyys (3) • Erityiskysymysten asiantuntijuutta saatavilla (3) • Välttämätöntä (2) • Toiminta voi olla tehokkaampaa (2) • Kehittyminen (2) • Laajempi näkemys asioihin (2) • Isommat ja tehokkaammat volyymit (2) • Hallintokuluja voidaan pienentää

• Verkostoituminen yli kuntarajojen

• Vertaistuki asiakkaille

• Työntekijävaihto hankalissa tilanteissa

• Työharjoittelupaikkoja enemmän tarjolla

• Koulutus

• Vertaistuki työntekijälle

• Palveluiden tuottaminen lähellä niitä tarvitsevia

• Painoalueet voivat muuttua suurempien yksiköiden eduksi (4) • Laaja alue, pitkät välimatkat (3) • Palvelu kaavamaistuu

• Liiallinen kunnallinen byrokratia

• Paikallisen näkökulman unohtaminen

• Yhdistykset syrjäytetään työllistäjinä

• Kuntien sitoutumattomuus

• Yhteistä tahtoa ei löydy

• Kuntien välinen kateus

• Saamenkielisten palveluiden tuottamiseen ei kiinnostusta

• Yksilö unohtuu järjestelmän rattaisiin

• Liian paljon toimijoita samojen asioiden ympärillä – vastuun

kiertäminen

• Kuntien yhteistyön toteutus kaikkia hyödyttävästi


MUUTOSVALMIUS

Oman organisaation muutosvalmius arvioidaan tyypillisesti hieman myönteisemmin kuin muiden organisaatioiden. Tunturi-Lapin toimijoille tehdyn

kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että muutosvalmius asenteiden tasolla on suurimmaksi osaksi hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen vastaajaa 28 :sta

on sitä mieltä, että oman organisaation muutosvalmius on hyvä tai erittäin hyvä. Suurin osa vastaajista arvioi, että oman organisaation muutosvalmius

on tyydyttävä. Viisi vastaajaa arvioi oman organisaation muutosvalmiuden melko heikoksi tai heikoksi. Muiden organisaatioiden muutosvalmius

arvioidaan hieman heikommaksi kuin oman organisaation muutosvalmius.

Muutos etenee tavallisesti vaiheittain. Ensimmäisenä vaiheena muutoksissa on usein shokkivaihe. Tämän jälkeen muutosprosessiin kuuluu nousu- ja

laskuvaiheita joiden aikana käsitykset muutoksen tarkoituksenmukaisuudesta vaihtelevat. Sisäistämisen vaiheessa eri toimijat näkevät muutoksiin

sisältyvät mahdollisuudet. (Stenvall & Virtanen 2007) Muutoskykyisyys vaihtelee organisaatioittain ja henkilöittäin. Muutoskyky tarkoittaa

muutosprosessin eri vaiheiden mahdollisimman nopeaa läpikäymistä. Haasteena muutosprosesseissa on usein prosessoinnin eri aikaisuus. Voi olla,

että avainhenkilöt ovat jo muutoksen sisäistämisen vaiheessa, kun muut hankkeeseen osallistujat ovat vielä shokkivaiheessa. (Stenvall et al. 2009)

4

6

13

4 1

OMAN organisaation muutosvalmius

Erittäin hyvä

Hyvä

Tyydyttävä

Melko heikko

Heikko

1 4

14

71

MUIDEN organisaatioiden muutosvalmius

Erittäin hyvä

Hyvä

Tyydyttävä

Melko heikko

Heikko


7.2 MITEN TUNTURI-LAPIN OMA TOIMINTAMALLI LUODAAN? MITEN TAVOITTEISIIN PÄÄSTÄÄN?

1. Yhteisen tavoitteen jakaminen ja vahvistaminen:

Tunturi-Lapin kehitys ry:n hallituksen kokouksessa 4.5.2010 tahtotilaa ilmaistiin näin: ”Ne jotka on mahdollista jollain keinoin työllistää, niin työllistetään. Ja niitä joita ei voida työllistää, tuetaan mielekkään arjen elämistä.

Tehdään tämä kustannustehokkaimmalla tavalla.”

Asiantuntijatyöryhmä työsti 27.5.2010 ehdotuksen yhteisestä visiosta: ”Kaikki tunturi-lappilaiset olemme tarpeellisia. Olemme haluttuja ja hyviä työntekijöitä yrityksille.”

2. Mitkä ovat tämän hetkisen asiakaskunnan mahdollisuudet ja palvelutarpeet? � Arvioidaan työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa yhteistyössä asiakkaiden työllistymisen mahdollisuudet ja palvelutarpeet

työllistymisen ja työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi. Hankintaan tarpeen mukaan palvelutarveselvityksiä (ryhmäpalvelut) työvoimahallinnon

kautta.

3. Mitkä ovat Tunturi-Lapin toimintakykyä ja työllistymistä tukevat valmennus –ja kuntoutuspalvelut tulevaisuudessa? Mitkä ovat noiden

palveluiden sisällöt ja tavoitteet? Miten nykyisistä palveluprosesseista kehitetään verkostoyhteistyössä tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia? �Määritellään yhdessä tunturi-lappilaiset palveluprosessit ja palveluiden sisällöt, tavoitteet, tekijät ja vastuut sekä arviointi ja seuranta.

�Sovelletaan omalla paikkakunnalla nämä käytäntöön.

4. Tuotetaan palvelut verkostomaisesti paikallisesti palvellen: toimivan kuntien yhteisen palveluntuottajan, verkostoa hyödyntävän yhteisen hallinnollisen mallin tai verkostoyhteistyön avulla.

� Sovitaan palveluprosessien tehtävistä ja vastuista. Perustetaan tarvittaessa uusien palveluiden tuottamiseen tarvittava palveluidentuottaja.

Erilaisia hallinnollisia toteutusvaihtoehtoja työllistymistä tukevien palveluiden järjestämiseksi on lukuisia. Näiden vaihtoehtojen sisällä on

mahdollisuus erilaisiin variaatioihin ja konkreettisiin toteutustapoihin. Toimintamallin sijaan keskeistä on tarvittavat ja tarjottavat palvelut joiden avulla ihmisiä tuetaan kohti työelämää ja hyvää toimintakykyä. Toimintamalli on keino palveluiden järjestämiseksi ja

tuottamiseksi ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.


LIITE 1

Esimerkkejä muualta

KUMPPANIKSI RY

Kumppaniksi ry on Kajaanin kaupungin, Sotkamon, Vaalan, Ristijärven ja Paltamon kuntien

ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Visio

Kumppaniksi ry on seutukunnallisesti merkittävä ja ammattitaitoinen organisaatio työhön ja

koulutukseen tähtäävässä valmennuksessa / kuntoutuksessa. Tätä työtä se toteuttaa yhteistyössä alueen viranomaisten ja muiden kuntoutustoimijoiden kanssa.

Arvot

Kumppaniksi ry:llä noudatetaan toiminnassa seuraavia arvoja:

1. Avoimuutta ja yhteistyötä

2. Vastuullisuutta työstä, asiakkaista ja työtovereista

3. Yksilön kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä

Toimintaperiaatteet

Kumppaniksi ry:llä noudatetaan seuraavia toimintaperiaatteita koko toiminnassa:

1. Laadukkuutta kaikissa toiminnan osa-alueissa, valmennuksessa, toteutettavissa asiakastöissä ja hallinnossa.

2. Organisaation toiminnan läpinäkyvyyttä kaikilla osa-alueilla

3. Yksilön tarpeet ja mahdollisuudet huomioivaa koulutuksen ja valmennuksen

yhteensovittamista siten, että asiakkaalle muodostuu selkeä reitti tavoitteena olevaan päämäärään.

4. Moniammatillinen työskentelytapa siten, että työ- ja yksilövalmentaja työskentelevät

yhteistyössä ja tarvittaessa käytetään kunkin asiakkaan tilanteeseen sopivaa yhteistyöverkostoa.

Kaiken toiminnan tulee edistää asiakkaiden kuntoutumista ja sijoittumista normaaliin koulu- tai

työelämään. Kumppaniksi ry on toimintaperiaatteeltaan läpikulkupaikka jossa

työskentelyaikana asiakkaan tavoitteet tarkentuvat. Tavoitteena on että kun kuntoutus- tai

valmennusjakso Kumppaniksi ry:llä päättyy, on asiakkaalla seuraava, hänen sen hetkisten voimavarojensa mukainen sijoittumispaikka selvillä.


Lubor Oy on sosiaalinen yritys. Lubor Oy toimii samoissa tiloissa Vantaan kaupungin työpajojen

kanssa. Lubor Oy on yrittäjävetoinen (Paavo Ässämäki ja Markku Kettunen) ja sen 700.000 €:n

liikevaihdosta 22 % on julkista rahaa.

Lubor Oy lainaa/vuokraa työntekijöitä asiakasyrityksiin ja tekee myös omana tuotantona esim.

pakkaus – ja lajittelutyötä. Lubor Oy panostaa työntekijärekrytoinneissaan erityisesti

vajaakuntoisiin.

Lubor Oy työllistää 21 ihmistä, jotka ovat vaikeasti työllistyviä. Vuonna 2009 7 työllistyi Luborista

avoimille työmarkkinoille. Työntekijät hinnoitellaan markkina-hinnan mukaan. Asiakasyritys voi

saada esimerkiksi ensimmäiset kaksi viikkoa tai kuukautta työntekijän edullisemmalla hinnalla.

Sodankylän Seita-säätiö1 on Sodankylän kunnan perustama työllisyydenhoitoyksikkö, joka on

merkitty säätiörekisteriin vuonna 2003.

Seitasäätiöllä on kahdeksan eri valmennusyksikköä, jotka tuottavat työn kautta valmennus-,

koulutus- ja kuntoutuspalveluita eri asiakasryhmille.

Valmennusyksiköissä työskentelevät valmentajat ovat oman alansa ammattilaisia, jotka ovat

käyneet myös työvalmentajakoulutuksen.

Yksikön liikevaihto vuonna 2009 oli n. miljoona euroa. Palveluiden suurimmat ostajat ovat

Sodankylän kunta, työvoimahallinto ja KELA.

Tuotannollisen työn ja palveluiden osalta asiakkaina on paljon yksityisiä henkilöitä ja myös

yrityksiä.


Muita kiinnostavia toimintamalleja:

• Kyyjärven osuuskunta www.kyyjarvi.fi

• Kinnulan kunnan malli www.kinnula.fi

• Tornion työvoimalasäätiö www.tyovoimala.fi

• Posivire Oy www.posivire.fi

• Kainuun Nuotta ry9 on yhdistys, jonka ovat perustaneet Kainuun alueella toimivien

maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistykset sekä niiden tukiyhdistykset.

Tavoitteena tällä yhdistyksellä on kehittää asuinalueita ja siellä asuvien ihmisten

halukkuutta ja mahdollisuutta luoda Kainuusta eläväisten ihmisten maakunta.

Kainuun Nuotta ry käynnisti vuonna 2009 yhdistyksen liiketoiminnan kehittämisen.

Tuloksena syntyi vuonna 2009 Grownow Oy sekä sosiaalinen yritys Osuuskunta Rajan

Nuotta. Kehitysyhtiö Grownow Oy:n liiketoiminta-alueina ovat kansalliset ja kansainväliset

koulutus- ja konsulttipalvelut sekä sähköinen kustannustoiminta, tilavuokraus ja

ravintolapalvelut.

Sosiaalisen osuuskunta Nuotan liikeideana on toimia Kainuun maakunnallisena

kyläpalveluosuuskuntana. Tämä osuuskunta tuottaa kyläpalveluja niille kylille ja

asuinalueille Kainuussa, jotka eivät pysty tai halua itse niitä tuottaa. Toimialueita ovat mm.

työvoiman vuokraus, sosiaali- ja terveyspalvelut, ympäristön hoito ja vajaakuntoisten ja

pitkäaikaistyöttömien työllistäminen sekä kuntouttava toiminta.

• Romotke www.romotke.fi

9 www.kainuunnuotta.net


LIITE 2

Sanastoa

Erityistyöllistämisen yksiköt ja sosiaaliset yritykset Työllistymisen monipalvelukeskus Työllistymisen monipalvelukeskus on organisaatio joka tuottaa työllistämispalveluita vammaisille,

pitkäaikaissairaille ja muuten vajaakuntoisille/ heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Palveluita

tuotetaan usein maantieteellisesti yhtä kuntaa laajemmalla alueella ja huomattavalla volyymillä.

Palveluita, joita monipalvelukeskus tuottaa, ovat mm. työsuhteinen työllistäminen, eri

kohderyhmille suunnattu työtoiminta ja ennen kaikkea muu valmentava ja kuntouttava toiminta.

Työllistymisen monipalvelukeskuksen erillisiä toimintayksiköitä voivat olla mm. tuotannollinen

työkeskus, sosiaalinen yritys tai työpaja. Usein käytetyt nimikkeen ”sosiaalipalvelusäätiö” ja

”työhönvalmennussäätiö” tarkoittavat samaa kuin työllistymisen monipalvelukeskus.

Sosiaalinen yritys Sosiaalinen yritys on sosiaalisista yrityksistä annetun lain (1351/2003) mukainen yritys. Sosiaalisen

työllistämisen toimialan piiriin kuuluvat sosiaalisista yrityksistä ne, joiden toiminnan tavoitteisiin

nimenomaan kuuluu heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen ja tästä

on erillinen merkintä Työministeriön ylläpitämässä sosiaalisten yritysten rekisterissä.

Työpaja Työpajan määritelmä lainsäädännössä on seuraavanlainen: Työpajalla tarkoitetaan sosiaalista

yhteisöä, jossa työskentelyn ja siihen liittyvien ohjaus- ja valmennuspalvelujen avulla pyritään

parantamaan ensisijaisesti pitkään työttömänä olleiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten

valmiuksia hakeutua koulutukseen, työhön tai yrittäjäksi (Valtioneuvoston asetus julkisesta

työvoimapalvelusta 1344/2002, 23§). Käytännössä työpaja -käsitettä käytetään laajemmassa

merkityksessä, joten sitä kuvataan seuraavasti: Työpaja on erityistyöllistämisen yksikkö, joka

tarjoaa eri-ikäisille asiakkaille (valmentautujille) mahdollisuuden saada tukea työ- ja

yksilövalmennuksen keinoin. Työpaja voi olla työllistymisen monipalvelukeskuksen erillinen

toimintayksikkö tai kokonaan erillinen yksikkö. Työpajojen kohderyhmä painottuu muuten heikossa

työmarkkina-asemassa oleviin henkilöihin.

Tuotannollinen työkeskus Tuotannollinen työkeskus on vammaisia tai pitkäaikaissairaita ja muuten vajaakuntoisia / muuten

heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistävä yksikkö. Sen tarjoamista

työllistämispalveluista huomattava osa on työsuhteista työllistämistä. Muita palveluita voivat olla

eri kohderyhmille suunnattu työtoiminta sekä muu valmentava ja kuntouttava toiminta. Valtaosa

asiakkaista on vammaisia tai pitkäaikaissairaita tai muuten vajaakuntoisia ja heidän osuutensa

yksikön toiminnan piirissä olevasta kokonaishenkilöstöstä (työntekijät, kohderyhmään kuuluvana

työllistetyt työntekijät, työtoimintaan tai muihin valmentaviin ja kuntouttaviin palveluihin

osallistuvat) on suuri.


Työtoimintayksikkö (kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien…) Tärkein - yksikkötyypin määrittävä - toimintamuoto on vammaisten tai pitkäaikaissairaiden tai

muuten vajaakuntoisten huoltosuhteessa tapahtuva työtoiminta, johon osallistujille maksetaan

työosuusrahaa. Työtoimintayksiköt voidaan jakaa kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien

ja sosiaalihuollon työtoimintayksiköihin – pääasiallisen kohderyhmän mukaisesti. Samaa tarkoittaa

”(kehitysvammaisten yms.) työtoimintakeskus, toimintakeskus tai työkeskus”.

Tuetun työllistymisen yksikkö / palvelu Tuetun työllistymisen yksikössä sovelletaan tuetun työllistymisen menetelmää ja

työhönvalmennusta. Tavoitteena on asiakkaan työllistyminen työsuhteeseen tavalliseen

työyhteisöön. Tässä hänellä on tukena erityinen tukihenkilö – tuetun työllistymisen

työhönvalmentaja. Tuki on yksilöllisesti räätälöityä ja se voi olla tarvittaessa pysyvää.

Tuetun työllistymisen yksikkö / palvelu voi olla osa erityistyöllistämisen yksikön palveluvalikoimaa

tai kokonaan itsenäinen toimiyksikkö.

Mielenterveyskuntoutujien klubitalo Mielenterveyskuntoutujien ja henkilökunnan yhdessä muodostama kuntouttava yhteisö, jonka

tavoitteena on tarjota kuntoutujille mahdollisuus palata takaisin yhteiskuntaan ja työelämään

mielenterveysongelmien jälkeen. Klubitalossa kuntoutujat ovat jäseniä osallistuen tasavertaisesti

toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Klubitalotoiminnan yhtenä tavoitteena on auttaa

jäseniä siirtymään normaaliin työelämään ns. siirtymätyöpaikkaohjelmien kautta.

Kehitysvammaisten päivätoimintayksikkö Tärkein - yksikkötyypin määrittävä – toimintamuoto on vaikeammin (kehitys-) vammaisten

päivätoiminta, johon osallistuville ei makseta työosuusrahaa. Samaa tarkoittaa ”kehitysvammaisten

päivätoimintakeskus”. Päivätoimintayksikkö / päivätoimintakeskus –käsitteiden käyttö ilman

”kehitysvammaisten” – sanaa voi aiheuttaa sekaannusta, sillä mainituilla käsitteillä on muitakin

merkityksiä.

Palveluita ja toimenpiteitä10 Työsuhteinen työllistäminen Työsuhteinen työllistäminen tarkoittaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden

sosiaalihuoltolain (710/1982, 27d§) mukaista työsuhteista työllistämistä sekä työllistämis- ja

yhdistelmätukien avulla tapahtuvaa työllistämistä. Käsitteen alle kuuluvia palveluja kuuluu

työpajatoiminnan piiriin.

Työsuhteinen työllistäminen edelleen sijoitettuna (tavalliseen työyhteisöön)

10 Ylipaavalniemi P., Sariola L., Marniemi J., Pekkala T. Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet. Vates-säätiö

2005.


Tässä mallissa vammainen tai pitkäaikaissairas tai muuten vajaakuntoinen henkilö työskentelee

tavallisessa työyhteisössä. Työsopimus tehdään työntekijän ja ja erityistyöllistämisen yksikön

kanssa. Aikaisempia nimikkeitä olivat ”avosuojatyö” ja ”avotyö”.

Työtoiminta ja avotyötoiminta

Työtoiminta on huoltosuhteessa tapahtuvaa työorientoitunutta toimintaa, joka on tarkoitettu mm.

kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja päihdeongelmaisille. Heille maksetaan

työosuusrahaa. Työtoiminta-käsite sisältää myös avotyötoiminnan. Avotyötoiminnassa on se

erityispiirre, että työntekijä työskentelee tavallisessa työyhteisössä, ei erityistyöllistämisen

yksikössä.

Työosuusraha Työosuusraha tarkoittaa samaa kuin ahkeruusraha, kannusteraha tai terapiaraha. Se on veroton ja

sosiaalimaksuista vapaa korvaus, jonka suuruus voi olla enintään 9 € päivässä (Tuloverolaki

1535/1992, 92§, ,23 mom.) Työosuusrahaa maksetaan työtoimintaan osallistuville vammaisille,

pitkäaikaissairaille tai muuten vajaakuntoisille.

Valmentava ja kuntouttava toiminta Valmentavan ja kuntouttavan toiminnan palveluita ovat mm. työhallinnon työharjoittelu ja

työelämävalmennus, työkokeilu, työkunnon selvitys, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

ja kuntouttava työtoiminta. Palveluita toteutetaan myös työpajatoiminnan osalta. Valmentavaa ja

kuntouttavaa toimintaa tuottavat erityistyöllistämisen yksiköt, työllistymistä tukevat projektit sekä

sosiaaliset yritykset.

Työpajatoiminta Työpajatoiminta on työ- ja yksilövalmennusta tarjoava erityistyöllistämisen muoto. Se tarjoaa eri-

ikäisille asiakkaille mahdollisuuden saada työkokemusta ja tukea arjenhallintaan. Tuki on

yksilöllistä. Työpajatoiminta jakautuu eri tasoihin; starttivalmennus, kuntouttava työvalmennus,

valmentava työtoiminta ja työsuhteeseen työllistäminen. Toteutus tapahtuu lähinnä työpajoissa ja

työllistymisen monipalvelukeskuksissa. Työpajatoiminnan kohderyhmänä ovat muuten heikossa

työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. (Muut kuin ryhmiin vammaiset ja pitkäaikaissairaat tai

muuten vajaakuntoiset kuuluvat henkilöt, joilla on vaikeuksia työllistyä ilman tukea tai työhallinnon

peruspalveluiden kautta.)

Työvalmennus Työvalmennus on yksilön työkyvyn edistämistä, joka tapahtuu työn avulla. Toiminta suunnitellaan

asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien pohjalta. Työvalmennusta toteutetaan

erityistyöllistämisen yksiköissä ja vähäisemmissä määrin sosiaalisissa yrityksissä. Toiminnasta

vastaava henkilö voi toimia työvalmentajan nimikkeellä.

Työhönvalmennus


Työhönvalmennus on toimintaa, jota toteutetaan lähinnä erityistyöllistämisen yksiköissä ja

työllistymistä tukevissa projekteissa. Työhönvalmennuksessa tuetaan ja edesautetaan heikossa

työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistymään tavallisiin työyhteisöihin. Kun toiminta

täyttää erityiskriteerit, sitä voidaan kutsua tuetun työllistymisen työhönvalmennukseksi.

Tuetun työllistymisen työhönvalmennus Tässä prosessissa työhönvalmentaja tukee, ohjaa ja valmentaa asiakasta työsuhteeseen tavalliseen

työsuhteeseen. Tukeminen ja ohjaaminen on voimavaralähtöistä. Työhönvalmentaja etsii

asiakkaalle itse tai asiakkaan kanssa yhdessä työpaikan avoimilta työmarkkinoilta. Työtehtävien

vaativuus suhteessa asiakkaan kykyihin ja taitoihin otetaan huomioon. Tuetun työllistymisen

työhönvalmennusta voi tapahtua sekä erityistyöllistämisen yksikössä että sen jälkeen tavallisessa

työyhteisössä. Valmennusprosessi jakaantuu kolmeen osaan; suunnitteluvaihe, valmisteluvaihe ja

tuetun työllistymisen vaihe. Näihin kaikkiin vaiheisiin sisältyy tuetun työllistämisen

työhönvalmentajan palvelut.

Työhönvalmennus muussa palveluyksikössä (työhallinnon ostopalvelu)

TE-toimisto voi hankkia ammatillisena kuntoutuksena työhönvalmennusta muussa palveluyksikössä

enintään 60 valmennuspäivän ajaksi. Asiakkaana voi olla vajaakuntoinen tai vaikeasti työllistettävä

työnhakija. Työhönvalmennusta TE-toimistot ostavat erityistyöllistämisen yksiköiltä ja muilta

palveluntuottajilta, jotka omaavat riittävän osaamisen.

Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Tällä tarkoitetaan avomuotoista ja pitkäaikaista yksilöllistä työn harjoittelua, jossa otetaan

huomioon kuntoutujan edellytykset yksilöllisesti. Kohderyhmänä ovat mielenterveyskuntoutujat.

Toimintaan yhdistetään työn ohella myös muuta elämänhallintaa lisääviä elementtejä.

Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta ammatillisena kuntoutuksena voi ostaa yksityisiltä

erityistyöllistämisen yksiköiltä mm. Kela.

Yksilövalmennus Yksilövalmennusta toteutetaan lähinnä työpajoissa ja työllistymisen monipalvelukeskuksissa.

Yksilövalmennus on työvalmennusta tukevaa toimintaa, ja siinä edistetään valmentautujan arjen

hallintaa ja toimintakykyä kokonaisvaltaisesti.

Ryhmävalmennus Ryhmävalmennuksella tarkoitetaan vertaisryhmissä toiminnallisin menetelmin tapahtuvaa arki-,

työelämä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä. Ryhmävalmennusta toteutetaan mm.

erityistyöllistämisen yksiköissä.

Starttivalmennus Starttivalmennus on työpajatoiminnan prosessin ensimmäinen vaihe. Siinä tuetaan heikossa

työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä kiinnittymään tavoitteelliseen toimintaan.


Starttivalmennuksessa korostuvat yksilövalmennuksen menetelmät.

Palveluohjaus Yksilöllisessä palveluohjauksessa palveluohjaaja ohjaa asiakasta käyttämään tarvitsemiaan

palveluita. Palveluohjaaja huolehtii palveluiden oikeasta kohdentumisesta, järkevästä

ketjuuntumisesta ja niiden jäsentymisestä tavoitteellisiksi kokonaisuuksiksi. Palveluohjauksen

tavoitteena on osallisuuden edistäminen ja asiakkaan integroituminen yhteiskuntaan.

Päivätoiminta Päivätoiminta on tarkoitettu vaikeammin vammaisille (lähinnä kehitysvammaisille) henkilöille. Se

on viriketoimintaa ja päivittäisten taitojen harjaannuttamista, joka perustuu henkilöiden

yksilöllisiin hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Päivätoiminta tapahtuu yleensä työ- tai

päivätoimintayksiköissä, ja siihen osallistuville ei makseta työosuusrahaa


Documents

344 tukevien palveluiden nykytila ja tulevaisuus Tunturi ... · Myönteisiä kokemuksia onkin saatu esimerkiksi Enontekiön ja Kolarin Oma valinta- kumppanuushankkeessa, jossa muualta