38. ONT 1.2 - Myy servermyy.haaga-helia.fi/~tk-hanke/ONT.pdf · oman työn arviointi ja omien työkäytäntöjen kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen tutkintovaatimuksiin kuuluu opinnäytetyö,

Hilkka Taimio & Mia-Maria Salmi

OPINNÄYTETYÖLLÄ ONNEEN

38. ONT 1.2.indd 138. ONT 1.2.indd 1 16.12.2005 12:36:0816.12.2005 12:36:08

© Hilkka Taimio, Mia-Maria Salmi ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakouluHelian julkaisusarja A 22, 2005

Taitto: Mika Huovinen

ISSN 1456-680XISBN 952-5391-62-0

Edita Helsinki 2005

38. ONT 1.2.indd 238. ONT 1.2.indd 2 16.12.2005 12:36:0816.12.2005 12:36:08

SISÄLLYS 3

Sisällys

ENSIMMÄINEN OSA

HELIAN JOHDON ASSISTENTTIKOULUTUSOHJELMISTA VALMISTUNEIDEN NÄKEMYKSIÄ OPINNÄYTETYÖPROSESSISTA

1 Opinnäytetyön vaikuttavuus ASTO-yksikössä – tutkimusasetelman esittely • 8

2 Tradenomikoulutus • 142.1 Tradenomeja valmistavat ammattikorkeakoulut ............................................................. 142.2 Tradenomi – työelämän asiantuntija ............................................................................... 152.3 Johdon assistentti -koulutuksen saaneiden sijoittuminen työelämään ........................... 17

3 ASTO-yksikön opinnäytetyöprosessi • 193.1. Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa ............................................................................ 193.2 Opinnäytetyön perustuminen pedagogiseen ajatteluun ................................................... 22

3.2.1 Johdon assistenttikoulutusohjelmien pedagoginen strategia 2005–2010 ................223.2.2 Johdon assistenttien ydinosaamisen määrittely .....................................................25

3.3 Opinnäytetyöprosessin vaiheet johdon assistenttikoulutusohjelmissa ........................... 28

4 Tutkimuksen aineisto ja menetelmät • 324.1 Tutkimusmenetelmä ......................................................................................................... 32

4.1.1 Tutkimusaineiston kerääminen ................................................................................324.1.2 Vastausten analysointi .............................................................................................36

4.2 Reliabiliteetti ja validiteetti ............................................................................................. 38

5 Kyselytutkimuksen tulokset • 415.1 Vastanneiden taustatiedot ................................................................................................415.2 Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä työssä .............................. 505.3 Opinnäytetyön ohjaus ...................................................................................................... 60

6 Johtopäätökset • 676.1 Yhteenveto – assistentin kokovartalokuva ...................................................................... 676.2 Suositukset ...................................................................................................................... 706.3 Jatkotutkimusaiheet ......................................................................................................... 71

Lähteet ..................................................................................................................................... 72

Osan 1 liite 1 ..............................................................................................................................74Osan 1 liite 2 ............................................................................................................................. 75Osan 1 liite 3 ................................................................................................................................. 79Osan 1 liite 4 ............................................................................................................................. 81

38. ONT 1.2.indd 338. ONT 1.2.indd 3 16.12.2005 12:36:0816.12.2005 12:36:08

4 SISÄLLYS

TOINEN OSA

OPINNÄYTETYÖPROSESSIN JA PALAUTEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN HELIAN JOHDON ASSISTENTTIKOULUTUSOHJELMISSA

1 Johdanto • 861.1 Johdon assistenttikoulutusohjelmien opinnäytetyön kehittämishanke............................. 871.2 Hankkeen tavoitteet ......................................................................................................... 87

2 Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa • 892.1 Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö ................................................................................. 892.2 Opinnäytetyöprosessin vaiheet johdon assistenttikoulutusohjelmissa ............................ 902.3 Opinnäytetyön haasteet ................................................................................................... 92

3 Opinnäytetyön ohjaaminen ja arviointi • 943.1 Opinnäyteyön ohjausprosessi ........................................................................................... 94

3.1.1 Aloitusvaihe ..............................................................................................................953.1.2 Työvaihe ....................................................................................................................963.1.3 Arviointi ja palaute ................................................................................................... 97

3.2 Ryhmäopetuksesta ryhmäohjaukseen.............................................................................. 983.3 Ohjaajan rooli ................................................................................................................... 99

4 Opinnäytetyöprosessin laadun arviointi • 1014.1 Laatujärjestelmät koulutusorganisaatioissa ...................................................................1014.2 Laadun arvioinnin ongelmia ........................................................................................... 1024.3 Opiskelijan rooli – asiakas vai yhteistyökumppani? ....................................................... 1034.4 Koulutusprosessin kuvausongelma ................................................................................ 1044.5 Palautelaadut - palautepyramidi ................................................................................... 1044.6 Palautteen hyödyntäminen ............................................................................................ 106

5 Tutkimuksen toteutus • 107

6 Tutkimustulokset • 1096.1 Opiskelijahaastattelut .................................................................................................... 109

Osa 1 ............................................................................................................................ 109Osa 2 ............................................................................................................................ 113

6.2 Ohjaajien haastattelut ....................................................................................................115

7 Tulosten tulkintaa ja ehdotuksia palautejärjestelmäksi • 1197.1 Palautteen sisältö .......................................................................................................... 1227.2 Palautteen kerääminen .................................................................................................. 1227.3 Palautteen analysointi ja hyödyntäminen ...................................................................... 123

Vaihtoehto 1 ......................................................................................................................123Vaihtoehto 2 ...................................................................................................................... 124

38. ONT 1.2.indd 438. ONT 1.2.indd 4 16.12.2005 12:36:0916.12.2005 12:36:09

SISÄLLYS 5

7.4 Yhteenveto: kaksi ehdotusta palautejärjestelmäksi ...................................................... 1247.4.1 Palautejärjestelmämalli 1 ....................................................................................... 1247.4.2 Palautejärjestelmämalli 2.......................................................................................125

7.5 Ehdotus palautelomakkeeksi ......................................................................................... 128

Lähteet .................................................................................................................................... 130Osan 2 liite 1: Opiskelijoiden haastattelukysymykset ................................................................ 132Osan 2 liite 2: Opinnäytetyön ohjaajien ryhmähaastattelukysymykset ......................................133

38. ONT 1.2.indd 538. ONT 1.2.indd 5 16.12.2005 12:36:0916.12.2005 12:36:09

6 SISÄLLYS

KuviotKuvio 1. AMK – tutkinnon suorittaneiden ikä nuorten ja aikuiskoulutuksessa vuonna 2004

(Tilastokeskus 2004) ............................................................................................................. 16Kuvio 2. Helian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikön opinnäytetyöprosessin kaaviokuva .30Kuvio 3. Mitta-asteikot. Laatueroasteikko (a), järjestysasteikko (b), välimatka-asteikko (c)

ja suhdeasteikko (d) ..............................................................................................................35Kuvio 4. Tutkinnon suorittamiseen kulunut aika (v, kk) ......................................................................43Kuvio 5. Opinnäytetyöprosessiin kulunut aika (v, kk) ..........................................................................43Kuvio 6. Opinnäytetyöprosessiin käytetty työmäärä tunteina (%) ......................................................44Kuvio 7. Nykyisten työtehtävien vastaavuus koulutusohjelmassa hankittujen

valmiuksien kanssa (%, n; 157) ............................................................................................48Kuvio 8. Opinnäytetyön aikana hankittujen taitojen merkitys työllistymisen suhteen (%, n; 157) ....49Kuvio 9. Opinnäytetyön aikana hankittujen taitojen merkitys nykyisessä/viimeisimmässä

työssä (%, n; 157) .................................................................................................................50Kuvio 10. Tiedon hankinta ja – hallinta (%) .........................................................................................52Kuvio 11. Tilastolliset tutkimusmenetelmät (%) ...................................................................................52Kuvio 12. Laadulliset tutkimusmenetelmät (%) ....................................................................................53Kuvio 13. Tieteellinen kirjoittaminen (%) ..............................................................................................53Kuvio 14. Asiakirjastandardit (%) .........................................................................................................53Kuvio 15. Opinnäytetyöprosessin kehittämät tiedot, taidot ja valmiudet..............................................55Kuvio 16. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä/viimeisimmässä työssä .........59Kuvio 17. Ohjaajalla oli erinomainen assistenttityön tuntemus (%) ..................................................... 61Kuvio 18. Ohjaajalla oli erinomainen opinnäytetyön aihepiirin tuntemus (%) .......................................62Kuvio 19. Ohjaajalla oli erinomainen tutkimusmenetelmien tuntemus (%) ..........................................62Kuvio 20. Ohjaaja oli pedagogisesti erittäin taitava (%) ......................................................................63Kuvio 21. Sain tarpeisiini nähden riittävästi ohjausta (%) ...................................................................63Kuvio 22. Kokonaisarvio opinnäytetyön ohjauksesta (%) ......................................................................64Kuvio 23. Teoriaosuus ............................................................................................................................88Kuvio 24. Opinnäytetyöprosessin päävaiheet assistenttikoulutusohjelmissa ....................................... 91Kuvio 25. Palautepyramidi (Karjalainen 2005, 16) ..............................................................................104Kuvio 26. Palautejärjestelmämalli 1 ....................................................................................................126Kuvio 27. Palautejärjestelmämalli 2 .................................................................................................... 127

TaulukotTaulukko 1. Tradenomisihteereiden työnantajat ja työnantajien toimialat

(Tradenomi HSO sihteerit ry 2005) .................................................................................... 18Taulukko 1b. Tutkittavien asioiden liittyminen pedagogiseen strategiaan ja ydinosaamisiin ...............39Taulukko 2. Vastaajien syntymävuosi (%)............................................................................................ 41Taulukko 3. Vastaajien pääaine (n; %) ................................................................................................42Taulukko 4. Opinnäytetyöprosessiin kulunut aika (v, kk, %) ................................................................44Taulukko 5. Muut tutkinnot (n; %) .......................................................................................................45Taulukko 6. Palkallinen työnteko opintojen aikana (n; %) ...................................................................45Taulukko 7. Heliassa tehty opinnäyte ensimmäinen opinnäyte (n; %) .................................................46Taulukko 8. Nykyinen/viimeisin asema työpaikalla (n; %) ...................................................................46Taulukko 9. Vastaajien elämäntilanne (n; %) ...................................................................................... 47Taulukko 10. Työnantaja (n; %).............................................................................................................. 47Taulukko 11. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien opintojaksojen aikana

opitun käyttö nykyisessä/viimeisimmässä työssä ............................................................52Taulukko 12. Opinnäytetyöprosessin kehittämät, tiedot taidot ja valmiudet .........................................54Taulukko 13. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä/

viimeisimmässä työssä (%) ..............................................................................................58Taulukko 14. Opinnäytetyön ohjauksesta annettujen mielipiteiden keskiluvut

(Ota kantaa seuraaviin väitteisiin opinnäytetyön ohjauksesta) ....................................... 61Taulukko 15. Kokonaisarviot opinnäytetöiden ohjauksesta (%; n) ........................................................64

38. ONT 1.2.indd 638. ONT 1.2.indd 6 16.12.2005 12:36:0916.12.2005 12:36:09

SISÄLLYS 7

OSA 1

Hilkka Taimio

HELIAN JOHDON ASSISTENTTIKOULUTUSOHJELMISTA VALMISTUNEIDEN NÄKEMYKSIÄ OPINNÄYTETYÖPROSESSISTA

38. ONT 1.2.indd 738. ONT 1.2.indd 7 16.12.2005 12:36:0916.12.2005 12:36:09

8 OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ – TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY

1Opinnäytetyön vaikuttavuus

ASTO-yksikössä – tutkimusasetelman esittely

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen ke-hittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakoulu-opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä (Ammattikorkeakoululaki 2003). Ammattikorkeakoulun tehtävänä on myös koulutustason kohottaminen, uusiin ammattitaitovaatimuksiin vas-taaminen, ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisääminen, ammatillisen koulutuksen kansainvälisen rinnastettavuuden parantaminen, koulutus-järjestelmän toimintakyvyn parantaminen ja ammatillisen koulutuksen alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. (Ammattikorkeakouluasetus 2003.)

Korkeakoulujen arviointineuvosto on aloittanut ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit vuonna 2005. Auditoinnilla tarkoitetaan korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmään kohdistuvaa riippumatonta ulkoista arviointia. Tavoitteena on arvioida, miten korkeakoulut ylläpitävät ja kehittävät koulutuksen ja muun toi-minnan laatua. Auditointien yhteydessä korkeakoulut saavat palautetta laadunvarmistuksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Auditoinnit korostavat korkeakoulun vastuuta toiminnastaan. Laadunvarmistuksella ei pyritä toimintatapojen yhdenmukaisuuteen, vaan kukin korkeakoulu voi laatia oman järjestelmänsä tarpeistaan riippuen. Korkeakoulujen ar-viointineuvosto toteuttaa korkeakoulujen auditoinnit vuosien 2005–2007 aikana. Tavoitteena on, että kaikki korkeakoulut ovat auditoitut vuoteen 2010 mennessä. (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2005)

Laadunvarmistusjärjestelmän arvioinnin taustalla on eurooppalainen Bolognan prosessi, johon liittyy tarve osoittaa suomalaisen korkeakoulu-

¢

38. ONT 1.2.indd Sec2:838. ONT 1.2.indd Sec2:8 16.12.2005 12:36:0916.12.2005 12:36:09

OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ – TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY 9

tuksen ja tutkintojen laatu kansallisesti ja kansainvälisesti. Korkeakoulu-jen laadunvarmistukselta edellytetään, että se kattaa korkeakoulujen eri toiminta-alueet, edistää toiminnan kehittämistä sekä lisää korkeakoulun toiminnan avoimuutta suhteessa yhteiskuntaan ja kansainväliseen korkea-koulukenttään. Korkeakoulut ovat luoneet erilaisia laadunvarmistuksen ratkaisuja, joihin kuuluvat mm. dokumentoitu laatupolitiikka, opiskelija- ja työelämäpalautteen keruu, säännölliset koulutuksen ja muun toiminnan arvioinnit sekä tiedon analysointi ja hyödyntäminen toiminnan johta-misessa.

Korkeakouluilta edellytetään tuloksellisuutta. Tuloksellisuusrahoituk-sella pyritään edistämään ammattikorkeakoululle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja kannustamaan laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden kehittämistä (Opetusministeriö 1998).

Yleiset tuloksellisuuskriteerit ovat tehokkuus ja taloudellisuus, vaikutta-vuus, kansainvälisyys, sukupuolten tasa-arvo ja ammattikorkeakoulukohtai-nen arvio korkeakoulun toiminta- ja uusiutumiskyvystä (Opetusministeriö 1998). Tehokkuutta ja taloudellisuutta mitataan ammattikorkeakoulujen täyttö- ja keskeyttämisasteella sekä tutkintojen suoritusajoilla. Vaikuttavuut-ta mitataan työllistymisellä ja koulutukseen hakeutuneiden lukumäärällä, kansainvälisyyttä mitataan ulkomaanopiskelulla, ulkomailla harjoittelulla ja työskentelyllä, ulkomaalaisten opiskelijoiden ja opettajien määrällä sekä vieraskielisen opetuksen määrällä.

Helian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikössä käynnistyi keväällä 2005 opinnäyte työprosessin kehittämishanke. Stenström & Laine & Valkonen (2004, 111) ovat sitä mieltä, että valmistuneiden sijoittumista työelämään ja koulutustaan vastaaviin tehtäviin voidaan pitää yhtenä keskeisimmistä kriteereistä arvioitaessa sitä, miten ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet tavoitteissaan ja miten tarpeellisiksi ja toimintakykyisiksi ammattikorkeakulututkintoja suorittaneet työelämässä osoittautuvat. Koulutuksen vaikuttavuus voidaan viime kädessä todeta vasta hyvin pitkällä aikavälillä valmistuneiden kykynä soveltaa saamiaan tietoja ja taitoja tehtävissään.

Opiskelija hankkii ammattikorkeakoulutuksen aikana sekä työelämässä vaadittavat teoreetti set tiedot että asiantuntijalta edellytettävän käytännön ammattitaidon. Opetus ammat tikorkeakoulussa on tiedepohjaista, mutta käytännöllisesti suuntautunutta. Ammattikor keakouluopiskelu muodostuu monipuolisista opetus- ja opiskelumenetelmistä, joissa kontaktiopiskelun määrä on opiskelijan aiempiin koulutusmuotoihin verrattuna pie nempi ja opiskelijan vastuu omista opinnoista korostuu.

Hakalan (2004) mielestä yleisiä työelämässä tarvittavia vaatimuksia ovat:



tiedonetsintä jonkin täsmällisen ongelman ratkaisemiseksitietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminenoman työn tavoitteellinen suunnittelu ja aikataulun laadinnan taitoongelmaratkaisu, päättely- ja perustelutaitoprosessinomainen työskentelykirjallisen ja suullisen viestinnän taitolähdekritiikkiitsekritiikkioman työn arviointi ja omien työkäytäntöjen kehittäminen.

Ammattikorkeakoulujen tutkintovaatimuksiin kuuluu opinnäytetyö, jonka tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännön asiantuntijatehtävissä. Ammattikorkeakoulussa lähdetään siitä, että ammatillinen kasvu ja asiantuntijuuden kehittyminen tapahtuvat ammatillisissa oppimistilanteissa.

Ammattikorkeakouluissa kiinnitetään myös erityistä huomiota ope-tuksen kehittämiseen ja opinnäytetöihin. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003 – 2008 yhtenä tavoitteena on opetuksen kehittäminen. Tavoite koskee myös opinnäy-tetöiden kehittämistä (Opetusministeriö 2004, 45–48).

Tutkimusongelmana on siis se, että ammattikorkeakoulusektorilla ei ole laaja yleistä näkemystä siitä, mikä on opinnäytetöi den vaikuttavuus työelämässä vaadittavan osaamisen kannalta. Ammattikorkeakouluissa opinnäytetyön merkitys ja tavoite eivät ole kirkkaat (Mannisenmäki & Valtari, 2005, 75).

Tutkimuksen tarkoituksena puolestaan on kehittää Helsingin lii-ketalouden ammattikorkeakoulun joh don assistentti – ja viestintäkou-lutusyksikön opinnäytetyöprosesseja siten, että valmistu villa on työssä vaadittava osaaminen ja asiantuntijavalmiudet. Opinnäytetyöprosessin tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännön asiantuntijatehtävissä.

Frilander-Paavilaisen (2005,161 - 176) mukaan opinnäytetyö ammatti-korkeakoulussa kehittää sekä yksilöllistä että yhteisöllistä asiantuntijuutta. Yksilöllinen asiantuntijuus on itseohjautuvuutta, ongelmanratkaisukykyä, metataitoja ja hyvää itseilmaisua. Yhteisöllinen asiantuntijuus on työelämää uudistavaa sekä yleisiä työelämä- ja yhteistyötaitoja.

Murtosen (2004, 77) mukaan asiantuntijaksi kutsutaan yleensä ihmistä, joka on erityisen taitava tai osaava jollakin tietyllä alalla. Asiantuntijaksi kehitytään. Yleisesti ajatellaan, että kehittyminen tapahtuu tasaisesti vaihe

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢



vaiheelta eteenpäin ja on luonteeltaan melko pysyvää. Asiantuntijuutta on vaikea menettää. Se nähdään yksilön ominaisuutena ja yhdistetään tavallisesti henkilön tietoihin ja taitoihin.

Engeström ja Middleton (1998) ovat tutkineet asiantuntijuutta. Heidän mukaansa asiantuntijuus on jatkuvasti käynnissä oleva yhteistoiminnallinen ja rakentava kudos tehtäviä ratkaisuja, läpimurtoja ja innovaatioita. Heidän mukaansa asiantuntijuus on yhteisöllistä.

Vesterinen (2002, 29) määrittelee ammattikorkeakoulun tuottaman asiantuntijuuden seuraavasti. Asiantuntijuus jakautuu koulussa ja har-joittelussa opittaviin osioihin. Asiantuntijuus muodostuu tietopohjasta ja käytännön osaamisesta sekä omaan osaamiseen, oppimistapaan ja tavoitteisiin liittyvästä tietämyksestä.

Tietopohjaan kuuluvaan asiantuntijuuteen kuuluu oman ammattialan teoreettisen tiedon muodostaminen ja sen soveltaminen käyttöteoriaksi. Asiantuntijuuteen sisältyy kyky käsitteellistää ja mallintaa toimintaa, tiedon laaja-alaisuus, oman alan toimintaympäristön kokonaisvaltainen ymmärtäminen, työelämän toimintamallien tunteminen ja yrittäjämäinen työote.

Käytännölliseen osaamiseen liittyvä asiantuntijuus pitää sisällään käy-tännön ammatillisen osaamisen, taidon soveltaa teoriaa käytäntöön, kyvyn johtaa ja kehittää työtä sekä kyvyn hankkia ja johtaa tiedollista pääomaa. Asiantuntijuuteen kuuluu joustavuus, tilanneherkkyys ja sosiokulttuurien osaaminen. Kun henkilö on tietoinen osaamisestaan ja oppimistavastaan sekä tavoitteista oletetaan, että työntekijä pystyy ohjaamaan ja toteuttamaan itsensä ja työyhteisön kehittämistä.

Ammattikorkeakouluopintojen tavoit teena on kouluttaa oma-aloitteisia, luovia ja yhteistyökykyisiä sekä kansainvälisesti orientoituneita asiantunti-joita, jotka toimivat jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskun nassa alansa suunnittelu-, kehittämis-, neuvonta-, koulutus- ja esimiestehtä vissä sekä yrittäjinä. Ammattikorkeakoulututkinto johtaa suoraan työelämään ja antaa kelpoi suuden tehtäviin, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto. (Salo, Söderqvist & Toikko 2004, 2).

Opinnäyte ja työharjoittelu valmentavat eniten kohtaamaan työ-elämän vaatimuksia. Asiantuntijayhteisössä työtehtävät ovat: vaativia suunnittelutehtäviä, tiimitöitä ja töitä, joista vastataan yksin. Työhön kuuluu ideointia, suunnitelmia rahoitushakemuksineen, tarjous laskelmia kustannusarvioineen, suunnitelmia ja prototyyppejä, pienimuotoisia taustasel vityksiä, raportteja ja kehittämistehtäviä. Hankkeissa työsken-telyä leimaa järjestelmälli syys, loogisuus, perusteltavuus, uskottavuus ja rationaalisuus ja työ on tehtävä ennalta sovi tussa aikataulussa ja mieluusti vähän nopeamminkin. Valmistuneelta opiskelijalta odotetaan organisoin-



tikykyä, yhteistyötaitoja, tai toa työskennellä erilaisissa kokoonpanoissa ja verkostoissa. Kysytään kielitaitoa, kekseliäi syyttä, joustavuutta ja kykyä heittäytyä toimenkuvasta toiseen. (Hakala 2004, 9)

Johdon assistenttikoulutusohjelmissa työelämävaatimukset on ilmaistu tavoitteena, että assistenttiopiskelijasta kasvaa oman alansa asiantuntija. Tämän asiantuntijuuden ydin on johtajuuden ja työyhteisön tukeminen. Asiantuntijuus nousee työelämän tarpeista. Tarvittavia taitoja on kyky hallita ammattialan monimutkaisia kokonaisuuksia soveltamalla teoreet-tista tutkimustietoa työelämässä. Assistentin tulee pystyä ratkaisemaan luovasti johtajuuden ja työyhteisön toimivuuden tukemiseen liittyviä uusia ongelmatilanteita. Heidän tulee kehittää itseohjautuvasti ja aloitteellisesti työelämän käytänteitä. Asiantuntijuus antaa joustavan ja avoimen pohjan urakehitykselle. (Helia 2005b)

Assistenttien työ edellyttää verkosto-osaamista, organisointiosaamista ja työprosessien hallintaa. Hänen ydinosaamisalueitansa ovat monikult-tuurinen viestintäosaaminen, tietoasiantuntijuus, liiketoimintaan liittyvä osaaminen ja näihin integroitunut tietotekniikkaosaaminen. Teoreettisten ja käytännön valmiuksien lisäksi hänellä pitää olla hyvät sosiaaliset valmiudet, kuten yhteistyökyky, aloitteellisuus, itsenäisyys, palvelualttius, tilannetaju, avoimuus, ennakkoluulottomuus ja muutoshalu. (Helia 2005b)

Työelämän edustajien mukaan opinnäytetöiden tavoitteina ovat sekä työelämän hyötymi nen esimerkiksi uuden tiedon avulla sekä opiskelijan tutkimustyön teon ja työelämätaito jen ja tietojen oppiminen (Below & Lakovaara 2005, 44). Työelämän edusta jien näkemykset ammattikor-keakoulujen opinnäytetöiden tavoitteista ovat yhteneväi set tämän päivän keskustelun kanssa. Osa työelämän edustajista kaipaa opinnäyte töiltä enemmän uutta tietoa.

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyö ei ole reilun kym menen vuoden aikana tehnyt itseään niin tunnetuksi, että työelämän edustajat osaisi vat hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Opinnäytetyön tunnetta-vuuden pa rantamiseksi työelämän edustajat kehottavat markkinoimaan sekä opinnäytetöitä että myös opinnäytetyön tekijöitä. (Below & Lakovaara 2005, 45)

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia valmiuksia opinnäyte-työn tekeminen antaa valmistuneille assistenteille työelämää varten. Toisena tavoitteena on arvioida opinnäytetyön ohjauksen laatua ja kolmantena ta-voitteena on opinnäytetyöprosessin palautejärjestelmän kehittäminen.



Tutkimuskysymykset voidaan esittää kysymysmuodossa seuraavasti:Millaisia valmiuksia opinnäytetyöprosessi on tuottanut valmis-tuneille?Voiko näitä valmiuksia käyttää työssä hyväksi?

Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen kysely. Opinnäytetyöprosessin vaikuttavuuden selvittäminen aloitettiin analysoimalla He lian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikön pedagogisen strategian sisältö sekä johdon assistenttien ydinosaamisen määrittely. Kyselylomake perustui näihin dokumentteihin. Joh don assistentti- ja viestintäkoulutusyksikön pedagoginen strategia on laadittu vuosille 2005 – 2010. Vaikka pedagogi nen strategia on laadittu vuosille 2005 – 2010 ja johdon assistenttien ydin-osaamisen määrittely on päivitetty, niiden sisältämiä keskeisiä tavoitteita on toteu tettu jo aiemmin johdon assistenttikoulutusohjelmissa.

Tutkimusjoukoksi valittiin kaksi Heli an johdon assistenttikoulutus-ohjelmista valmistunutta vuosikurssia, vuosina 2001 ja 2003 valmistuneet. Vuonna 2001 valmis tuneet valittiin sen tähden, että heillä oletettiin olevan jo useamman vuoden koke mus työelämästä. Vuonna 2003 valmistuneilla oletettiin olevan jo muutaman vuoden työelä mäkokemus. Vuosina 2001 ja 2003 valmistuneet eivät ole suoranaisesti opiskelleet strate gian mukai-sesti. Toisin sanoen tutkimuksen metodologinen asetelma ei ole ko vin tavalli nen: tutkittiin, ovatko nyt kirjallisen muodon saaneet strategiat toteutuneet jo aiemmin.

¢

¢


14 TRADENOMIKOULUTUS

2Tradenomikoulutus

Vuonna 1967 Helsinkiin perustettiin Helsingin Sihteeriopisto, joka koulutti liike-elämän kasvavaan tarpeeseen ammattitaitoisia sihteereitä. Ensimmäiset HSO-sihteerit valmistuivat vuonna 1968. Helsingin sihtee-riopisto oli aluksi yksityinen oppilaitos, jota ylläpiti kannatusyhdistys.

Vuonna 1980 Helsingin Sihteeriopisto tuli osaksi yhteishakujärjes-telmää ja vuonna 1992 Sihteeriopistosta tuli osa Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulua Heliaa. Helsingin Sihteeriopiston lakkauttamisen jälkeen jäi historiaan myös HSO-sihteeri -nimike, sillä Heliasta valmistuu tradenomeja, mutta mikäli sihteerin ja assistentin tehtäviin valmistavista koulutusohjelmista valmistuva henkilö on Tradenomi HSO Sihteerit ry:n jäsen, voi hän käyttää nimikettä tradenomi (HSO).

Tradenomeita (HSO) koulutetaan Helsingin liiketalouden ammattikorkea koulussa. Koulutusohjelma on kehitetty Helsingin sih-teeriopiston HSO-sihteeri koulutuksen opetusohjelman pohjalta. Helia on muodostunut kolmen oppilaitok sen; Suomen Liikemiesten kauppaoppilai-toksen, Atk-instituutin ja Helsingin Sihteeriopiston yh teenliittymänä.

2.1 Tradenomeja valmistavat ammattikorkeakoulut Tradenomeja valmistuu seuraavista ammattikorkeakouluista (suluissa

tradenomikoulutuk sen vuoden 2005 aloituspaikat nuorten ja aikuisten koulutus yh teensä):

Arcada - Nylands svenska yrkehögskola (100)Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu (151)EVTEK-ammattikorkeakoulu (300)HAAGA ammattikorkeakoulu (574)Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu (1057) Hämeen ammattikorkeakoulu (236)Jyväskylän ammattikorkeakoulu (327)Kajaanin ammattikorkeakoulu (165)

¢

¢

–

–

–

–

–

–

–

–


TRADENOMIKOULUTUS 15

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (225) Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (186)Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (254)Lahden ammattikorkeakoulu (245)Laurea ammattikorkeakoulu (903)Mikkelin ammattikorkeakoulu (230)Oulun seudun ammattikorkeakoulu (570) Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (200)Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (235)Rovaniemen ammattikorkeakoulu (131)Satakunnan ammattikorkeakoulu (426)Savonia-ammattikorkeakoulu (320)Seinäjoen ammattikorkeakoulu (319)Tampereen ammattikorkeakoulu (285)Turun ammattikorkeakoulu (528)Vaasan ammattikorkeakoulu (260)Yrkeshögskolan Sydväst (60)

2.2 Tradenomi – työelämän asiantuntijaTradenomikoulutus on suunniteltu alusta lähtien 2000-luvun toimin-

taympäristöön. Tra denomin tutkinto on työelämälähtöinen liiketalouden asiantuntijatehtäviin valmistava tut kinto. Tradenomilla on valmiudet toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja kehit tää jatkuvasti omaa työtään.

Tradenomi (Bachelor of Business Administration, BBA) on liiketalouden ammattikorkeakoulu tutkinto, jonka laajuus on 210 opintopistettä.

Tradenomilla on;laaja-alainen ammatillinen osaaminen: käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä nii den teoreettiset perusteet hallinnon ja kaupan alan asiantuntijatehtävissä toimimista var tenhyvät viestintätaidot hyvä kielitaito edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan koulut-tautumiseen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet.

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

¢

¢

¢

¢

¢

¢



Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto antaa mahdollisuuden työllistyä monipuolisesti kau pan, teollisuuden, palveluyritysten tai julkishallinnon esimies- ja asiantuntijatehtäviin sekä kotimaassa että ulkomailla.

Tradenomi voi toimia vaativissa markkinoinnin, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, logistii kan, tietojenkäsittelyn tai kansainvälisen kaupan asiantuntijatehtävissä. Koulutus luo lisäksi hyvät edellytykset oman yritystoiminnan harjoittamiselle. Tradenomin tutkinto antaa pä-tevyyden hakea virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulutut kinto tai alempi korkeakoulututkinto.

Tradenomeja on koulutettu 90-luvun alkuvuosista lähtien kasvavalla volyymilla. Ensimmäi set tradenomit valmistuivat vuonna 1995. Vuosit-tain aloittavia opiskelijoita on lähes 33 000 ja vuonna 2004 tradenomeja valmistui työmarkkinoille 20 670. Keskimääräinen opiskeluaika vuonna 2005 oli 3,9 vuotta (Tilastokeskus 2004).

Vuonna 2004 nuorten koulutuksessa oli 16 472 henkeä ja aikuiskou-lutuksessa 4290. Valmistuneiden yleisimmät valmistumisiät nuorten kou-lutuksessa olivat 24 ja 25 vuotta ja aikuisten koulutuksessa 40 vuotta.

Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmareformia ennen koulutusoh-jelmien kirjo oli laaja. Tra denomikoulutuksen alkuvaiheessa valmistui tradenomeja, jotka olivat yleensä suuntautu neet talouteen ja hallintoon, sihteerityöhön ja kieliin, tietojenkäsittelyyn, liiketalou teen ja markkinointiin,

Kuvio 1. Amk – tutkinnon suorittaneiden ikä nuorten ja aikuiskoulutuksessa vuonna 2004 (Tilastokeskus 2004)

Aikuisten koulutus 4290

Nuorten koulutus16472

Tutkintojenlukumäärä

Tutkinnon suoritusikä

–18 19 20 22 23 24 25 26 27 28 29 30–34 35–39 40–210

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500


TRADENOMIKOULUTUS 17

kirjasto- ja informaatiopalveluihin tai matkailuun. Tradenomitut kintoon johtavia opintoja voi suorittaa nyt kahdeksassa eri koulutusohjel massa.

Muuttuvassa työelämässä ammattispesifi nen tieto vanhenee nopeasti ja työntekijöiltä odote taan yhä suurempaa joustavuutta. Tradenomi kykenee vastaamaan työelämän vaati miin muutoksen hallinnan avainkvalifi kaa-tioihin. Tradenomikoulutus tuottaa itsenäi siä osaajia, jotka kykenevät myös hankkimaan nopeasti ja tehokkaasti erityisosaamista.

Tradenomikoulutuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimisme-netelmiä. Tiimityö ja ongel maratkaisukeskeinen itsenäinen opiskelu on tyypillistä tradenomikoulutukselle. Ammatti korkeakoulutuksessa opetushenkilökunnalta vaadittava pedagoginen pätevyys on korkeampi kuin tiedekorkeakouluissa. Opettajilta edellytetään myös laaja työkoke-musta alalta. Koulutusta tukee työelämän osallistuminen koulutuksen suunnitteluun sekä am mattikorkeakoulun harjoittama alueen työelämään kohdistuva soveltava tutkimus- ja kehi tystyö.

Tradenomikoulutukseen sisältyy työharjoittelua ja opinnäytetyö. Yliopistoissa ja kauppakor keakouluissa opiskelevien kauppatieteelliseen perustutkintoon ei kuulu lain kaan työharjoittelua. Harjoittelua onkin kiitetty ammattikorkeakoulutuksen erityisvahvuu tena. Tradenomin am-matillinen osaaminen on saanut erityisesti kiitosta työnantajilta.

Yksilön sosiaa liset taidot ja yleisosaaminen ovat henkilökohtaisia ominaisuuksia, joiden kehittämi seen ammattikorkeakoulut panostavat huomioimalla opetusjärjestelyissä opiskeli jan taustakoulutuksen ja työkoke-muksen. Yksilöllistä erikoistumista tukevat myös alat ylittävien opintojen ja suuntautumisvaihtoehtojen tarjonta. Ammattikorkeakoulupedagogii-kassa on keskeistä tarjota opiskelijalle yksilölliset oppimista vat huomioivia oppimisympäristöjä omatoimista ja ongelmanratkaisukeskeistä opis kelua varten. (Tradenomiliitto 2005)

2.3 Johdon assistentti-koulutuksen saaneiden sijoittuminen työelämään

Vuoden 2005 tradenomisihteereiden palkkatutkimuksen mukaan (Tradenomi HSO Sihteerit ry, 2005) tradenomisihteereiden tehtävänimik-keet olivat johdon sihteeri/assistentti (26 %), sihteeri/assistentti (20 %), osastosihteeri/-assistentti (11 %), päällikkö (8 %), toimistosihteeri/-assistentti (8 %), markkinointisihteeri/-assistentti (5 %), sihteeriopiskelija/opiskelija (5 %), projektisihteeri/-assistentti (4 %) sekä jokin muu tehtävänimike (12 %).

¢



Valtaosa tradenomisihteereistä toimi yksityisen sektorin palveluk-sessa (78 %), valtio oli 13 % työnantaja ja kuntasektorilla työskenteli 3 % palkkatutkimukseen vastanneista. Taulukon 1 mukaan työnantajien yleisimmät toimialat olivat palveluala, teollisuus, tietoliikenne, tukku- ja vähittäiskauppa sekä järjestöt.

Työnantajasektori % vastaajista 2005

Yksityinen 78,45

Valtio 13,31

Kunta 3,39

Työnantajan toimiala

Palveluala: vakuutus/rahoitus/koulutus/konsultointi/markkinointi 28

Teollisuus 22

Tietoliikenneala: telekommunikaatio/IT 11

Tukku-/vähittäiskauppa 10

Järjestöt 7

Vastaajien lukumäärä 766

Taulukko 1. Tradenomisihteereiden työnantajat ja työnantajien toimialat (Tradenomi HSO sihteerit ry 2005)

Vuonna 1999 tehdyn kyselyn mukaan (Juvonen 2001) sihteereiden ja assistenttien työnantajina olivat suuruusjärjestyksessä: yritykset (83 %), julkinen hallinto (7 %) ja järjestöt (5 %).


ASTO-YKSIKÖN OPINNÄYTETYÖPROSESSI 19

3ASTO-yksikön

opinnäytetyöprosessi

3.1. Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia

soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (Ammattikorkea koulu asetus 352/2003).

Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytteiden kohdalla kyse ei ole tieteen tekemi sestä, vaan ammatillisuuden ja asiantuntijuuden osoitta-misesta omalla toimialalla (Salo, Sö derqvist & Toikko 2004). Kirjoittajat määrittelevät opinnäytetyön luonteen seuraavasti:

opinnäytetyöstä on aina laadittava kirjallinen raportti opinnäytetyö tehdään tavallisesti yksin, joskin usein se on mah-dollista toteuttaa myös pari-, ryhmä- tai tiimityönäopinnäytetyö voidaan tehdä itsenäisenä projektina tai osana laa-jempaa, jopa kansain välistä, tutkimus- tai kehittämishanketta opinnäytetyöt ovat tutkimuksellisia perustuen juuri kyseistä tut-kimusta varten hankit tuun aineistoon ja sen analyysiinopinnäytetyöt voivat olla toiminnallisia kehittämishankkeita, joiden lähtökohdat voivat vaihdella huomattavasti opinnäytetyö voi olla kirjallisuuteen perustuva tutkimus tai selvitys (tiedonhankinta- tai suunnitteluprojekti), kehittämishanke (mark-kinointikampanja, uusi työskentelytapa, lii ketoimintasuunnitelma), tuotekehityshanke (video, opas, uusi tuote tai prototyyppi, tieto-koneohjelma, multimediasovellus), produktiotyöskentely (tilaisuus, yleisötapah tuma, messut) tai näiden yhdistelmä tai jotain muuta. (Salo, Söderqvist & Toikko 2004, 2)

Hakalan (2004, 8) mielestä opinnäytteestä on hyötyä opiskelijan opinnoille, kehittymiselle ja ammattitaidolle. Opinnäyte on onnistunut, mikäli se

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢


20 ASTO-YKSIKÖN OPINNÄYTETYÖPROSESSI

rakentaa tukevan sillan opintojen ja työelämän käytäntö jen välillä yksilön kohdalla, se voi olla käyntikortti tulevien työnantajien suuntaan. Opinnäyte on tehokas ammatillisen kasvun väline.

Opinnäytetyön tekeminen vaatii erilaisia taitoja:tehtävän tutkimus- tai kehittämisaiheen valitsemisen taitoarajaamisen taitoaoikeaa lukutekniikkaaerilaisia tutkimus- ja tiedonhankintamenetelmiäpitkän juonellisen tarinan kirjoittamisen taitoakielitaitoaluovuutta. opinnäyte on tutkimusluonteisen työn harjoitelma, se on har-joitteluakyse on pienimuotoisesta tutkielmasta tai kehittämishankkeestatarjoaa tilaisuuden kehittää taitoa erottaa olennaisen asian suuresta määrästä epäolen naisia asioitakehittyy kyky ajatella, mitkä ovat todella niitä työelämän kysy-myksiä, joiden äärellä kan nattaa viettää aikaaopettaa suhtautumaan aikaan oikein: aika on niukka hyödyke, jota jokaisella on periaat teessa yhtä paljon opinnäyte harjaannuttaa aikatauluissa pysymiseenopinnäytetyöprosessi on korostuneen persoonallinen oppimis-prosessitarjoaa mahdollisuuden hankkia asiantuntemusta tutkimus- ja kehittämistyön kiehto vassa maailmassaitseluottamus paraneeammatillinen osaaminen lisääntyy (Hakala, 2004)

Ammattikorkeakoulujen opinnäytteet voivat olla tutkimustyyppisiä, kehittä-mistöitä tai lopputuotteita. Esimerkkejä tutkimustyyppisistä opinnäytteistä ovat kysely- ja haastattelututkimukset, toimintatutkimukset, kehittävä työntutkimus, palvelututkimukset ja markkinointitutkimukset.

Esimerkkejä kehittämistöistä ovat;tilaisuustapahtumanäyttelymessutmessujen suunnittelu ja organisointimarkkinointikampanjatietokoneohjelma

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

1.2.3.4.5.6.7.



multimediasovellusvideotuotekehityssuunnitelmaliiketoimintasuunnitelmakehittämissuunnitelma (esim. laatujärjestelmä)kokonaan uusi tuotekokonaan uusi suunnitelmakokonaan uusi prototyyppi uudesta tuotteestauuden työtavan kehittelytaidetekohyvinvointitekoportfoliooppimateriaali/kirjallinen tai sähköinenoppikirja/kirjallinen tai sähköinenopas/kirjallinen tai sähköinenartikkelimuotoinen opinnäytetyö saatavana verkossa

Esimerkkejä lopputuotteista ovat;videokäsikirjaopasoppimateriaaliartikkelinäyttelykonserttimessutkongressiyleisötilaisuustietokoneohjelma webbisivukokonaisuusmuotoilun tuotesarja (Salo, Toikko & Söderqvist, 2005)

Opinnäytteen tulee olla rajaukseltaan mieluummin suppea ja syvällinen kuin laaja ja pinnalli nen. Hyvä opinnäyte on aihevalinnaltaan ja tai toteu-tustavaltaan omaperäinen, ennak koluuloton, idearikas ja innovatiivinen sekä näkökulmaltaan perinteistä insinööri työtä laajempi. Hyvä opinnäyte on käytännönläheinen ja yhteydessä työelämään (jopa työllistävä), osit-taa asiantuntijuutta ja tekijänsä itsenäistä ajattelua ja on (ammatillisen) toiminnan kehittämi selle tuloksekas. (Hakala 2004)

8.9.10.11.12.13.14.15.16.17.18.19.20.21.22.23.

1.2.3.4.5.6.7.8.9.10.11.12.13.



Opinnäytteen tulee olla suunnitelmallisesti tavoitteisiin etenevä, ana-lyyttinen ja looginen, ja sen tulee olla hyödynnettävissä ja hyödyllinen. Opinnäytteen pitää osoittaa tiedonhankinta taitoja ja lähdekritiikkiä. Opinnäytteen tulee olla pohtiva ja kantaa ottava sekä raportoinniltaan onnistunut (Hakala 2004, 32–37).

Opinnäytetöissä tutkimusmenetelmien käytön tulee olla oikeaoppista. Tutkimusaiheet tule vat käytännöstä ja mieluiten työelämästä. Opiskelijan tarkoituksena ei ole kasvattaa kan sainvälistä tietovarantoa sinänsä, vaan kehittää alansa ja erityisesti oman alueensa työ elämää. (Salo, Toikko & Söderqvist, 2005)

3.2 Opinnäytetyön perustuminen pedagogiseen ajatteluun3.2.1 Johdon assistenttikoulutusohjelmien pedagoginen strategia 2005–2010

Helian johdon assistenttikoulutusohjelmia kehitettäessä on jouduttu ottamaan kantaa Kaupin (2003, 7) esittämiin kysymyksiin työelämäkyt-kennästä, osaamisesta, tiedon luomisesta, oppimisesta ja opettamisesta.

Käsitys työelämäkytkennästä: Onko Helian johdon assistenttikou-lutusohjelmien ensisijainen tehtävä työelämän nykyhetken tarpeisiin vastaaminen vai tulevaisuuden työelämän kehittämiseen osallistuminen? Näkyykö työelämäkytkentä erillisinä opintojaksoina vai onko se kiinteästi integroitu opetussuunnitelmaan ja opiskelun kokonaisuutteen?

Käsitys osaamisesta: Millaista on Helian johdon assistenttikoulutus-ohjelmien tavoittelema osaaminen? Kuinka paljon siinä painottuvat yleiset ammatilliset valmiudet ja kuinka paljon ammatillinen erityisosaaminen? Kuinka paljon painotetaan teknis-rationaalista osaamista ja kuinka paljon korostuvat sivistykselliset, eettiset ja esteettiset arvot?

Käsitys tiedon luomisesta: Mistä tulee johdon assistenttikoulutusohjel-missa opiskeltava tieto? Opiskellaanko yliopistossa tuotettua tieteellistä tietoa vai tuotetaanko tietoa yhteistyössä työelämän kanssa? Onko tietokäsitys tiedelähtöinen vai käytäntölähtöinen?

Käsitys oppimisesta ja opettamisesta: Nähdäänkö oppiminen ensi sijassa tiedon omaksumisena, opiskelijan aktiivisena toimintana vai käytännön ongelmatilanteiden yhteistoiminnallisena ratkaisemisena? Korostuuko opetuksessa tiedon välittäminen, opiskelijan kokemuksellinen prosessointi vai kehittämistyö yhdessä työelämän kanssa?

Näihin kysymyksiin vastataan Helian johdon assistenttikoulutusoh-jelmissa päivittäin. Vastaukset näkyvät myös pedagogisessa strategiassa ja ydinosaamisen määrittelyssä. Näkemykset toteutuvat opetussuunnitelmassa, oppisisällöissä, opetusmenetelmissä, opiskelun ohjauksessa ja opetuksen

¢



arvioinnissa. Oma erityinen painotuksensa näkyy opinnäytetyöprosessissa ja sen tavoitteiden toteutumisessa.

Johdon assistenttikoulutuksen pedagoginen strategia rakentuu Helian vuosien 2005–2010 strategialle. Pedagoginen strategia tukee assistent-tiopiskelijoiden kasvua oman alansa asiantuntijoiksi. Johdon assistent-tikoulutusohjelmien pedagogisen strategian avulla varmistetaan Helian as sistenttikoulutuksen

oppimisen ja opetuksen korkea laatutyöelämälähtöisyyskoulutusohjelmien jatkuva uudistuminenaluekehitysvaikutuksen lisääntyminen työelämää tutkimalla ja kehittä mälläkansainvälisyysopiskelijoiden valmistuminenopiskelijoiden työllistymismahdollisuudet.

Assistenttien asiantuntijuuden ydin on johtajuuden ja työyhteisön tuke-minen. Assistent tien asiantuntijuus nousee työelämän tarpeista. Keskeistä on assistent tien kyky hallita ammat tialansa monimutkaisia kokonaisuuksia soveltamalla teoreet tista tutkimustietoa työelä mässä. Assistentit pystyvät ratkaisemaan luovasti johtajuu den ja työyhteisön toimivuu den tukemi-seen liittyviä uusia ongelmatilanteita. He kehittä vät itseohjautuvasti ja aloitteellisesti työelämän käytänteitä. Assistenttien asiantunti juus antaa joustavan ja avoi men pohjan urakehitykselle. Assistenttien työ edellyttää verkosto-osaamista, organisointiosaamista ja työprosessien hallin taa.

Ydinosaamisalueita ovat monikulttuurinen viestintäosaaminen, tieto-asiantuntijuus ja liiketoimintaan liittyvä osaaminen. Tietotekniikkaosaa-minen sisältyy integroituna edellä mainittuihin ydinosaamisalu eisiin.

Assistenttien työ edellyttää teoreettisten ja käytännön valmiuksien lisäksi hyviä sosiaali sia valmiuksia, kuten yhteistyökykyä, aloitteellisuutta, itsenäisyyttä, palvelualttiutta, tilanneta jua, avoimuutta, ennakkoluulot-tomuutta ja muutoshalua. Koulutusohjelmissa käsiteltävän tiedon ydin on kansainvälinen liiketoimintaosaaminen.

Tutkimustiedon asema koulutusohjelmissa on keskeinen: opiskelijat kasvavat asiantunti joiksi opiskelemalla teoreettista tietoa ja harjoittele-malla teoreettisen tiedon soveltamista työ elämässä. Opiskelijat ja opettajat luovat yhteistyössä uutta tietoa tutkimalla ja kehittämällä työelä män käytänteitä.

Koulutusohjelmissa on teoreettisen tiedon rinnalla tärkeää kokemus-peräinen ”hiljainen” tieto, jota opiskelijat hankkivat suoraan työelämästä. Kokemusperäistä tietoa välittävät myös assistentin tehtävissä itse toimineet

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢



ja/tai assistenttien työhön muulla tavoin perehty neet opettajat, jotka ottavat assistenttinäkökulman huomioon opetuksessaan.

Assistenttikoulutusohjelmissa käsitellään myös monikulttuurisessa kanssakäymisessä tarvitta vaa eettistä, moraalista ja uskonnollista nor-mitietoa. Koulutusohjelmissa opitaan myös kansainvälisen liike-elämän ja julkishallinnon edellyttämät hyvät tavat.

Assistenttikoulutusohjelmissa opiskelijat oppivat oppimaan. Opetus-suunnitelma on sellai nen, että opiskelijat pystyvät paneutumaan asioihin, heillä on aikaa ymmärtää sisäl löt ja saavuttaa kokonaisnäkemys.

Opiskelijat nähdään vastuullisina yhteistyökumppaneina. Opiskelijoiden vastuuta omasta op pimisestaan kasvatetaan määrätietoisesti. Tavoittee-na on, että opiskelijat kasvavat oppimis prosessinsa aikana suorittajista itseohjautuviksi kehittäjiksi.

Työelämää tutkiva ja kehittävä oppiminen sisällytetään koko opintojen ajaksi opetussuunnitelmaan seuraa valla tavalla. Kehittämisyhteistyötä alueen yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa lisätään. Opinnäy tetyöt ja työelämäprojektit tehdään toimeksiantoina.

Työharjoitteluprosessi on keskeinen osa opiskelijan ammatillisen kasvun prosessissa. Harjoit telun tavoitteiden määrittämiseksi ja tavoitteiden to-teutumisen arvioimiseksi teh dään aktiivista kolmikantayhteistyötä opis-kelijan, harjoittelupaikan ja työharjoittelun ohjaa jan välillä. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa yrityksen perustaminen He lian yrityshautomossa.

Ensimmäisestä lukukaudesta alkaen mahdollisimman monilla opin-tojaksoilla ylläpide tään työelämäyhteyksiä mm. kytkemällä valmistuneet alumnit opintojaksojen opetukseen alustusten ja arviointien kautta sekä järjestämällä yritysvierailuja, assistenttipaneeleja ja vierai lijaluentoja.

Assistenttikoulutusohjelmissa opetus on opiskelijakeskeistä, motivoivaa ja aktivoivaa. Opetta jat ottavat huomioon erilaiset oppimistyylit. Opettajat rohkaisevat opiskelijoita uskalta maan. Opettajan rooli opiskeluprosessia tukevana ja valmentavana ohjaajana perus tuu opettajan omaan asiantun-tijuuteen, assistenttityön tuntemukseen ja pedagogi seen taitavuuteen.

Opiskelijoille tarjotaan työelämälähtöisiä, monipuolisia ja joustavia mahdollisuuksia oppimi seen. Verkko-opetusta kehitetään assistenttikou-lutuksen kaikilla osaamisalueilla.

Assistenttikoulutusohjelmien opettajilta edellytetään asiantuntijuuden jatkuvaa päivitystä, jota tukee henkilöstön aktiivinen täydennys- ja jatko-koulutustoiminta. Opettajat syventä vät osaamistaan myös osallistumalla T & K -hankkeisiin. Opettajilla on säännöllinen mahdolli suus tutustua työelämään. Assistenttikoulutusohjelmien opettajien työssä kes keistä on asiantuntijuuden jatkuva kehittäminen ja jakaminen. (Helia 2005c)



3.2.2 Johdon assistenttien ydinosaamisen määrittely

Johdon assistentit pystyvät toteuttamaan ja kehittämään yhteisöviestintää. Johdon assisten tit osaavat tuottaa korkeatasoisia liike- ja hallintoviestinnän asiakirjoja ja pysty vät viestimään suullisesti liike-elämän ja julkishallinnon ammattitilanteissa sekä suo meksi että vähintään kolmella muulla kielellä. Johdon assistenttien osaaminen viestin nän alueella perustuu vankkaan kulttuuri- ja tapatietouden ymmärrykseen, joka antaa heille kyvyn tunnistaa kulttuurieroja ja valmiuden työskennellä monikulttuurisissa työyhtei söissä ja hoitaa kulttuurien väliseen viestintään liittyviä tehtäviä.

Monikulttuurinen viestintäosaaminen sisältää kolme aihealuetta, kult-tuuritietouden, yhteisöviestinnän ja kielten opiskelun. Johdon assistenteilla on perustiedot suomalaisesta, eurooppalaisista ja muista kulttuureista. He tuntevat kulttuurien vaikutuksen ihmisten ajatteluun ja viestintäta-poihin ja heillä on myös käytännön valmiudet toimia monikulttuurisissa työyhteisöissä ja verkos toissa.

Johdon assistenttien yhteisöviestintäosaaminen tarkoittaa, että he ovat perehtyneet yhteisöviestinnän tutkimustietoon ja malleihin, tuntevat viestintäjärjestelmän rakenteet, ovat medialukutaitoisia ja lähdekriittisiä, pystyvät kehittämään yhteisöviestintää ja pystyvät toimimaan tehokkaasti yhteistyössä viestinnän eri sidosryh mien kanssa. Johdon assistentit pysty-vät suunnittelemaan verkkoviestintää ja osallistumaan sen toteutuk seen, osaavat suunnitella ja järjestää yritystilaisuuksia, kokouksia ja kongres seja, pystyvät suunnittelemaan, toteuttamaan ja teettämään julkaisuja ja muita painotuotteita sekä hallitsevat yhteisöviestinnän toteuttamiseen liittyvien keskeisten työvä lineohjelmistojen käytön.

Johdon assistentit pystyvät viestimään suullisesti ja kirjallisesti suomeksi ja ainakin kol mella muulla kielellä oikeakielisesti ja tuntien kielen rekisterit (johdon assis tenttityön ja kielten koulutusohjelma ja Degree Programme for Multilin gual Management Assistants, Finnish Students). He hallitsevat suullisen (esim. puhelinkieli ja yritysesittelyt) ja kirjallisen (esim. kokousasiakirjat, PR-kirjeet ja muut liikeviestinnän kirjeet) viestin-nän liike-elämän ja julkishallinnon ammatillisissa tilanteissa. Assistentit pystyvät soveltamaan kulttuuri- ja tapatietouden osaamista kussakin vies tintätilanteessa, hallitsevat asiakirjastandardit, kirjallisen viestinnän toteuttamiseen liittyvien työvälineohjelmis tojen käytön ja osaavat esiintyä ja kiinnittää huomionsa non-verbaaliseen viestintään.

Johdon assistentit pystyvät tietoa hankkimalla, muokkaamalla ja ja-lostamalla tukemaan orga nisaationsa johtajien, asiantuntijoiden ja muiden työyhteisön jäsenten työtä. He pysty vät käyttämään tietotekniikkaa monipuolisesti etsiessään, muokatessaan ja jalostaes saan tietoa. Johdon



assistentit osaavat luoda sekä organisaation että omien doku menttiensa hallintajärjestelmän ja pystyvät ylläpitämään ja kehittämään niitä.

Tietoasiantuntijuus sisältää kolme aihealuetta: 1) tiedonhankinnan, 2) tiedon muokkaamisen, tuottamisen ja jalostamisen sekä 3) tiedonhal-linnan ja arkistoinnin.

Johdon assistentit osaavat hankkia organisaation sisäistä ja ulkois-ta tietoa tarkoituksenmukai simmista lähteistä käyttäen systemaattisia tiedonhankinta menetelmiä ja ovat tiedonhankinnassa lähdekriittisiä.

Johdon assistentit pystyvät tunnistamaan tietotulvasta oleellisen tiedon ja osaavat esittää tiedot havainnollisesti, käyttökelpoisesti ja tilanteeseen so pivasti. He osaavat käyttää tiedon muokkaamisen, jalostamisen ja esittämisen kan nalta tarkoituksenmukaisimpia työvälineohjelmistoja.

Johdon assistentit osaavat luoda sekä organisaation että omien doku-menttiensa hallintajär jestelmän ja pystyvät kehittämään niitä. Lisäksi he tuntevat arkistointia koskevan lainsäädännön.

Johdon assistenttien liiketoimintaosaaminen muodostuu seuraavis-ta osa-alueista: las kenta ja rahoitus, markkinointi, oikeus, organisaatiot ja johtaminen. Ydinosaaminen kohdis tuu rakenteisiin, strategioihin ja prosesseihin. Valmistuttuaan assistentit ovat näillä alueilla paitsi fuusio-osaajia, myös syventäneet tietämystään jollakin em. osa-alu eista mm. laatimalla siitä opinnäytetyön. Fuusio-osaajilla on laaja-alainen ymmärrys liiketoi minnan eri osa-alueista ja globaalista verkostotaloudesta. Johdon assistentit kykene vät ymmärtämään organisaatioiden toimintaa teoriassa ja kehittämään sitä käytän nössä, toimimaan liikkeenjohdon työparina ja yhteistyössä keskeisten sidosryh mien kanssa.

Liiketoiminnan ja julkishallinnon osaamisalueella johdon assistentit kasvattavat myös näke mystä omasta roolistaan liiketoiminnan ja julkishal-linnon verkostoissa. Tavoitteena on, että johdon assistenteille muodostuu realistinen ja kriittinen käsitys omasta roolis taan johtamisen tukemisessa. Heidän työnsä perustuu verkosto-osaamiseen, organisoin tiosaamiseen ja prosessiosaamiseen. Heidän työskentelytapaansa leimaa sisäi nen yrittäjyys.

Johdon assistenttien verkosto-osaaminen tarkoittaa, että he osaavat luoda omia sisäisiä ja ulkoisia verkostoja ja toimia ihmisten kanssa ja omaavat verkosto-osaajille tyypillisiä piirteitä kuten palvelualttius, tilanne-taju, avoimuus, luotettavuus, aloitteellisuus ja itsenäisyys.

Johdon assistenttien organisaatio-osaaminen tarkoittaa sitä, että he pystyvät määrittelemään tehtävät, joita tavoitteisiin pääseminen edellyt tää ja pystyvät seuraamaan ja tarvittaessa korjaamaan suunnitelmaa, pystyvät organisoimaan omaa ja esimiestensä ajankäyttöä tilanne- ja tyyli tajuisesti ja pystyvät huolehtimaan esimiestensä matkajärjestelyistä.



Johdon assistenttien työprosessien hallinta tarkoittaa, että he pystyvät hahmottamaan omia ja työyhteisön työprosesseja ja kykenevät kehittä-mään niitä. Johdon assistenttien johtamista tukeva osaaminen perustuu monipuoli seen ja syvään ymmärrykseen organisaatioista ja johtamisesta. Tämä tarkoittaa, että he

tuntevat strategisen työskentelyn käsitteistön ja prosessit sekä tuntevat or ganisaatio- ja yritysmuodotymmärtävät, miten verkostotalous toimii, tuntevat yrityksen kansainvälisty miseen liittyvää problematiikkaa ja pystyvät osal-listumaan kes kusteluun yrityksen arvoista, kulttuurista, yhteis-kuntavastuusta, etii kasta ja moraalistaymmärtävät osaamisen johtamisen merkityksen ja keinot oppivassa ja ke hittyvässä organisaatiossaymmärtävät johtamista eri näkökulmista ja ymmärtävät työntekijän käyttäy tymistä organisaatiossa sekä yksilönä että ryhmissäkykenevät kokoamaan relevanttia tietoa organisaatiosta ja sen ympäris töstä päätöksenteon tueksi ja laatiessaan esim. kokous-materiaalia ymmärtä mään sen sisällönomaavat valmiudet kehittyä esimiestehtäviin.

Laajempi organisoinnin ja johtamisen osaaminen saavutetaan suoritta malla johtamisen ja organisaatioiden syventävät opinnot ja tekemällä opinnäyte-työ em. aihepiireistä tai esim. henkilöstöjohtamisen alueelta.

Johdon assistenttien laskenta- ja rahoitusosaaminen sisältää rahoitus-markkinoiden, kirjanpidon ja kustannuslaskennan periaatteiden tuntemisen sekä kyvyn lukea tilinpäätöksiä ja hallita laskutus- ja tiliöintikäytännöt, pe ruskirjanpito ja palkanlaskenta. Laajempi laskentatoimen osaaminen saavutetaan suorittamalla laskentatoi men syventävät opinnot ja tekemällä opinnäytetyö laskentatoimesta.

Johdon assistenttien markkinointi- ja myyntiosaaminen tarkoittaa sitä, että he tuntevat markkinoinnin kilpailukeinot ja osaavat soveltaa tietoaan käytän töön; tuntevat palvelujen markkinoinnin erityspiirteet sekä markkinointisuunnitte luprosessin ja heillä on kyky toimia kaikkien markkinointi suunnitteluun liittyvien verkostokontaktien kanssa; pystyvät tarkastelemaan markkinointia strategisesta näkökulmasta ja tun nistavat kansainvälisen markkinoinnin erityispiirteet ja kykenevät kaupallistamaan oman osaamisensa ja myymään sen. Laajempi osaaminen markkinoinnissa saavutetaan suorittamalla markkinoin nin syventävät opinnot ja tekemällä opinnäytetyö markkinoin nissa, esim. markkinointiviestinnässä tai myyn-tityöhön liittyen.

¢

¢

¢

¢

¢

¢



Johdon assistenttien oikeusosaaminen sisältää perusteet yksityisoikeu-desta, julkishallinnosta, yritys- ja työoikeu desta sekä EU- ja kansainväli-sestä kauppaoikeudesta sekä hallintoviranomaisten tuntemisen ja kyvyn asioida näiden kanssa. Laajempi oikeudellinen osaaminen saavutetaan suorittamalla oikeuden syventä vät opinnot ja tekemällä oikeuden alalta opinnäytetyö. (Helia 2005 d)

3.3 Opinnäytetyöprosessin vaiheet johdon assistenttikoulutusohjelmissa

Opinnäytetyön tavoitteena on, että kaikki opinnäytetyöt tehtäisiin yritysten tai mui den organi saatioiden toimeksiantoina. Opiskelija hankkii opinnäytetyön aiheen pääsääntöi sesti itsenäisesti. Johdon assistenttikou-lutusohjelmissa opinnäyte työ on mitoi tettu työmääräl tään vaatimaan 15 opintopisteen työpanos.

Opinnäyte työn tekemi nen etenee pääpiirteissään seuraavasti. Opiske-lija ilmoittau tuu 4. lukukau della opin näytetyöryhmään, johon kuuluvasta aihealueesta hän haluaa suorittaa syventä vät opin not. Tällä hetkellä johdon assistenttikoulutusohjelmissa pää aine voi olla johta minen ja hallinto, laskenta-toimi, markkinointi, oikeus, tietotekniikan hyödyn täminen tai viestintä.

Opinnäytetyössään opiskelija perehtyy syventäviin opintoihinsa liittyvään, ohjaajan hyväksy mään aiheeseen ja laatii siitä tutkimuksen. Opinnäytetyö voi olla osittain muunkinlai nen kuin kirjallinen ja se voidaan tehdä ryhmässä, mikäli niin erikseen sovi taan ohjaajan kanssa. Johdon assistenttikoulutusohjelmissa opinnäytetyö kirjoite taan pääsääntöisesti suomeksi tai englanniksi. Ohjaajan kanssa erikseen sovitta essa opiskelijalla on mahdollisuus laatia opinnäytetyö myös muilla kielellä. Opiske lijan tulee tällöin osallistua kahden opintoviikon laajuiseen opinnäytetyön kirjoittamisen klinikkaan.

Opiskelija saa opinnäytetyön käynnistämistä varten alkuohjeet neljän-nellä lukukaudella en nen työharjoittelun alkamista. Harjoittelukaudella opiskelija perehtyy aihealueeseensa liitty vään kirjallisuuteen ja laatii tämän perusteella aihealuetta ja kohdeilmiötä tarkastele van aiheanalyysin. Opis-kelija saa harjoittelukaudella tieteellistä kirjoittamista ja tutkimusmeto dien valintaa - laadulliset tutkimusmenetelmät - käsittelevää opetusta. Myös harjoittelukaudella suoritettavat opintojaksot ja opinnäytetyön ohjaajan säännölli set tapaamiset on tarkoitettu tukemaan opinnäytetyöprosessia.

Palattuaan harjoittelusta opiskelija esittää kuudennella lukukaudella tutkimussuunnitel mansa. Kun opinnäytetyö valmistuu, se käsitellään

¢



keskusteluryhmissä seitsemännen (vanha OPS)/ kuudennen (syksyllä 2001 käyttöön otettu OPS) lukukauden aikana.

Tutkimuk sesta laaditaan tiivistelmä suomen kielellä ja jollakin vieraalla kielellä (ruotsi, eng lanti, saksa, ranska ym.). Opinnäytetyön valmistuttua opiskelija kirjoittaa koulutusohjel man kielellä kypsyysnäytteen työhön liittyvästä aiheesta.

Opiskelija saa ohjaavan opetta jan antamaa ohjausta koko opinnäyte-työprosessin ajan. Keskeisiä ohjauksen välineitä ovat prosessin eri vaiheissa laadittavat työpaperit, niiden tarkastelu sekä aiheen käsit tely keskustelu-ryhmissä tai kahdenkeskisissä tapaamisissa.

Syventävät opinnot ja niihin liitty vät vapaasti valittavat opinnot muo-dostavat opinnäytetyön perustan. Opinnäytetyön oh jaaja antaa tarkemmat ohjeet eri valmisteluvaiheissa tehtävistä työpapereista. Edellä kuva tusta ilmenee, että vaikka opinnäytetyön tekeminen on ajallisesti jaksotettu, suuri vas tuu prosessin etenemisestä on kuitenkin opiskelijalla itsellään.

Opinnäytetyön tavoitteet on ilmaistu seuraavasti: Opiskelija osoittaa valmiutensa käsi tellä assistentin/sihteerin ammattiin liittyviä kysymyksiä ja soveltaa koulutuksensa eri osa-alueiden tietoa sekä käyttää ammattialansa työ- ja esitystapoja. Opiskelija oppii hankki maan uutta tietoa ja pystyy toteuttamaan ammatillisen tutkimuksen. Opiskelija osaa viestiä selkeällä ja johdonmukaisella tavalla kirjallisesti, kuvallisesti ja suullisesti sekä edistää assistentti-/sihteerityön asiantuntijuuttaan soveltamalla koulutusalansa teo-riaa käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Opiskelija osoittaa analyyttistä ja tutkimuksel lista otetta oman työnsä ja assistentin/sihteerin ammatin kehittämisessä. (Helia 2005b)

Opetus- ja opiskelumuotoina ovat siis ohjaavan opettajan antama henkilökohtainen oh jaus, luennot, harjoitustehtävät, työpaperit, työsken-tely keskusteluryhmissä, muiden työpapereiden ja esitysten analysointi ja itsenäinen työskentely.

Opinnäytetyö joko hyväksytään tai hylätään. Käytän nössä opinnäy-tetyötä ei hylätä, vaan ohjaava opettaja ohjaa työntekijää siten, että työ voidaan hyväksyä. Hyväksytty opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 1-5. Kypsyys näyte, jonka tarkoituksena on harjoittaa opiskelijaa kirjoittamaan työnsä aihepiiristä, arvioi daan sekä asiasisällön että oikeakielisyyden suhteen asteikolla hyväksytty/hylätty.

Opinnäytetyöprosessi on kokonaisuus, jonka yhtenä – jos kin keskeisenä – elementtinä on opinnäytetyön tekeminen. Toisin sanoen puhuttaessa opin näytetyöprosessista ja opinnäytteestä, kyse ei ole synonyymeistä, vaan sisäkkäi sistä elementeistä.



Viitteellinen ajankohta

Mentori Opiskelija ONT-koordinaattori

3-4. työkausi Järjestää syventävien opintojen esittelytilaisuuden

• Tekee HOPS 2:n• Osallistuu syventävien opintojen info-tilaisuuteen• Valitsee syventävät opinnot

4. työkausi Ilmoittautuu Winhaan

5. työkausi (työharj.)

Valitsee ONT-aiheen syventävien opintojen alueelta Tallentaa 5. lukukauden ohjaustiedot Otsoon

Osallistuu ONT-ohjaukseen

Tekee ONT-sopimuksen toimeksiantajan kanssa

Toimittaa kopiot ONT-ohjaajalle

Tekee aiheanalyysin

Osallistuu laadullisten menetelmien ja tieteellisen kirjoittamisen opetukseen, asiakirjaluennolle

6. työkausi Tekee ONT-projekti / tutkimussuunnitelman Tallentaa 6. työkauden ohjaustiedot OTSO:on

Opponoi tutkimussuunnitelman

Toteuttaa ONT-tutkimuksen

Luovuttaa ONT:n ja suomenkielisen tiivistelmän ohjaajalle

Esittelee oman ONT:n

Opponoi toisen opiskelijan ONT:n

Kirjoittaa vieraskielisen tiivistelmän

Luovuttaa ONT:n

Ilmoittautuu kypsyyskokeeseen

Suorittaa kypsyysnäytteen

Vastaanottaa tiedon

Toimittaa ONT-kirjastokappaleet ohjaajalle

Tarkistaa arvosanan

Kuvio 2. Helian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikön opinnäytetyöprosessin kaaviokuva



ONT-ohjaaja/opettaja

Kielten opettaja/Asiakirjaopettaja

Koulutusohjelma-vastaava

Opintosihteeri

Antaa ONT-alkuohjeet Tekee ONT-tilaukset ja tallentaa ohjaajat Winhaan

Hyväksyy ONT-aiheen ja aiheanalyysin

Järjestää ONT-ohjausta

Hyväksyy ja allekirjoittaa ONT-toimek-siannon

Arkistoi toimeksiannon

Toimittaa ONT-toimeksiannon kopion opintotoimistoon

Nimeää opponointiparit

Hyväksyy aiheanalyysin opponoinnin

Antaa ONT-ohjausta

Hyväksyy ONT-projekti-/tutkimussuun-nitelman

Hyväksyy opponoinnin

Hyväksyy suomenkielisen tiivistelmän

Järjestää ONT:n julkisen esittelyn

Hyväksyy ONT:n

Hyväksyy opponoinnin

Kieltenopettaja hyväksyy vieraskielisen tiivistelmän

Kirjoittaa arvioinnin ONT:stä Asiakirja-opettaja hyväk-syy ulkoasun

Laatii kypsyysnäytteen tehtävät

Arvioi kypsyysnäytteen Kieltenopettaja arvioi kypsyys-näytteen suo-menkielen

Lähettää arvioinnin opiskelijalle sähkö-postitse tiedoksi

Vie kirjastokappaleen, levykkeet ja arvi-ointilausunnon opintotoimistoon

Tallentaa ONT:n nimen Winhaan

Tarkistaa, että kaikki osasuoritukset tehty

Arkistoi ONT-lausunnot

Tallentaa ONT-arvosanan Winhaan


32 TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT

4Tutkimuksen aineisto ja

menetelmät

4.1 TutkimusmenetelmäTutkimuksen tavoitteena oli selvittää objektiivisesti ja numeraalisesti

valmistuneiden opiskelijoiden kokemuksia opinnäytetyöprosessista.Määrällisellä tutkimusmenetelmällä tehdyssä tutkimuksessa Vilkan

(2005, 55) mukaan on ihanteena metodien ykseys. Tutkimusmenetelmän va linta liittyi kysymykseen tiedonintressistä. Tiedonintressi on Vilkan (2005, 49–53) mu kaan vastaus kysymykseen, millaista tietoa tutkimuksella tavoitellaan. Määrällisen tutki musmenetelmän tiedonintressinä on saavuttaa numeraalista tietoa ja se soveltuu tutki mukseeni, jossa numeraalisesti halut-tiin yleisesti kuivailla opinnäytetyön vaikutta vuutta työelämän kannalta. Lisäksi haluttiin saada selville missä määrin opinnäytetyöproses sin aikana hankitut valmiudet erosivat vuosina 2001 ja 2003 val mistuneiden opiske-lijoiden välillä. Tavoitteena oli selittää ihmisen toimintaa numeraali sesti, kausaalisesti ja teknisesti. Määrällinen tutkimusmenetelmä on mahdolli nen silloin, kun tutkimusaineisto on muutettavissa mitattavaan ja testattavaan muotoon. Kyse lyn avulla hankittu tutkimusaineisto mahdollisti mittaamisen ja testaamisen määrälli sen tutkimusmenetelmän mukaisesti.

4.1.1 Tutkimusaineiston kerääminen

Kyselylomake on tavallisin määrällisessä tutkimusmenetelmässä käytetty aineiston keräämi sen tapa. Sitä myös käytettiin tämän tutkimuksen ai-neiston keräämiseksi. Metodikir jasta riippuen käytetään myös nimitystä postikysely, informoitu kysely tai joukko kysely riippuen toteutustavasta. Joskus kyselystä käytetään myös nimitystä sur vey-tutkimus, joka viittaa siihen, että kysely on standardoitu eli vakioitu. Vakioiminen tarkoit taa sitä, että kaikilta kyselyyn vastaavilta kysytään sama asiasisältö täsmälleen sa malla tavalla. Tätä tutkimusta voidaan hyvällä syyllä nimittää myös

¢


TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT 33

survey-tutkimuk seksi, koska jokaiselle vastaajalle lähettiin samansisältöinen kyselylomake.

Kyselylomake-tutkimusta käytettäessä vastaaja itse lukee kirjallisesti esitetyn kysymyk sen ja vastaa siihen samalla tapaa kirjallisesti ilman vuo-rovaikutusta muiden tutkittavien tai tutkijan kanssa. Vilkan (2005, 74) mukaan tämän tapainen aineiston keräämisen tapa soveltuu hyvin suurelle ja hajallaan olevalle joukolle ihmisiä. Tässä tutkimuksessa oletettiin, että Helian johdon assistenttikoulutusohjelmista valmistuneilla opiskelijoilla ei ollut enää yhteistä nimittäjää, vaan että he olivat sijoittuneet ammatillisesti ja maantieteellisesti hajalleen. Kyselylomakkeen käyt töä puolsi myös se, että tutkimuksessa kysyttiin myös henkilökohtaisia mielipiteitä. Kysely-lomakkeen etu oli tällöin se, että vastaaja jäi aina tuntemattomaksi.

Kyselylomakkeen käyttöön tutkimusaineiston hankinnassa liittyy kuitenkin joitakin ongel mia. Riskinä on, että vastausprosentti jää al-haiseksi, jolloin otoksen perusteella tutkimustulok sia ei voida yleistää koskemaan koko perusjoukkoa. Kyse on tutkimusaineis ton kadosta. Vas-tauslomakkeet voidaan palauttaa viiveellä, mikä aiheut taa tutkimuksen aikatauluun muutoksia ja lisää kustannuksia uusintakyselyjen takia. Osaa tutkittavista ei tavoiteta syystä tai toisesta, jolloin syntyy ns. alipeittoa. Alipeiton suuruu den ja syiden analysoiminen ovat vaikeita.

Tutkimuksen kehikkoperusjoukko koostui Helian johdon assistent-tikoulutusohjelmista vuosina 2001 ja 2003 valmistuneista opis kelijoista, joiden tiedot ovat Helian valmistuneiden rekisterissä. Kehikkoperusjoukko viit taa käytettävissä olevaan otantakehikkoon, esim. väestörekisteri, pu-helinluettelo, jäsen luettelo, jota käytetään otantatutkimuksen kohteiden valinnassa. Kehikkoperus joukko on usein eri asia kuin tavoiteperusjoukko eli se kohdejoukko, johon tutkimustulok set halutaan viime kädessä yleistää (Tilastokeskus 2005).

Tutkimuksen tavoi teperusjoukkona oli kaikki vuosina 2001 ja 2003 valmistuneet opiskelijat. Tutkimuksen kehikkoperusjou kossa voi olla kuolleita, laitoksiin siirtyneitä tai ulkomaille muuttaneita. Oletet tavasti kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa ovat epätodennäköisempiä kuin viimeksi mai nittu eli ulkomaille pysyvästi muuttaneet. Tästä ryhmästä käytetään nimitystä ylipeitto.

Tutkimuksessa tilastoyksikkönä eli havaintoyksikkönä oli tutkittava kohde eli tässä tapauk sessa Helian johdon assistenttikoulutusohjelmista valmistunut opiske lija. Otos muodostui vuosina 2001 ja 2003 valmistuneista opiskelijoista. Perusjouk kona oli kaikki Helian johdon assistenttikoulu-tusohjelmista valmistu neet opiskelijat.

Kaikkia Heliasta valmistuneita opiskelijoita ei voida lukea perusjouk-koon kuuluviksi, koska opinnäytteen kriteerit ja tavoitellut ammatilliset



kvalifi kaa tiot eroavat eri koulutusaloilla toisistaan. Muista ammattikorkea-kouluista valmistu neita opiskelijoita ei voida myöskään sisällyttää perus-joukkoon, koska Helian yk sikkö on ainoa Suomessa johdon assistentteja kouluttava yksikkö.

Tutkimuksen otantana käytettiin ryväsotantaa, joka on toimiva otantamenetelmä silloin, kun tutkimuskohteena ovat luonnolliset ryhmät, kuten vuosittain valmistuneet. Ryppäät voi daan valita satunnaisesti tai systemaattisesti. Tässä tutkimuksessa ryppäitä ei valittu satun naisesti, vaan harkintaan perustuen. Valituille ryppäille tehtiin kokonaistutkimus. Ryväsotannalla säästettiin taloudelli sia ja aikaan liittyviä tutkimusresursseja. Ryväsotanta mahdollisti myös ryh mien välisen vertailun.

Kyselylomake laadittiin siten, että muutamaan kysymystä lukuun ottamatta vastausvaihtoeh dot oli annettu. Kyselylomaketta oli strukturoitu lomak e. Sen etuna on vastausten yksiselitteinen tulkinta ja strukturoi-tu lomake sääs tää aikaa ja vaivaa vastausten koodauksessa. Kuitenkin strukturoidulla lomakkeella on omat rajoitteensa; tutkijan on tunnetta-va tutkimuskohteensa, jotta vastausvaihtoehdot ku vastaisivat vastaajien todellista tilannetta. Lisäksi pätee periaate ”sitä saa mitä tilaa”, toi sin sanoen tietoa saadaan vain niistä asioista, joista esitetään kysymyksiä. Jos tutkit tava ilmiö sisältää muita piirteitä tai ulottuvuuksia, ei niitä saada selville strukturoidulla kyselylomakkeella. Lisäksi on oltava varovainen ilmiön kuvaamisessa tulosten perus teella, koska kyse on vain lomakkeen antamasta todellisuuden kuvauksesta.

Kyselylomake jakautui kahteen osioon, jossa ensin kysyttiin valmistu-neiden taustatietoja ja sen jälkeen opinnäytetyöprosessiin ja opinnäytetyön ohjaukseen liittyviä kysymyksiä sekä opinnäytetyöprosessiin liittyvien tai-tojen käyttöä nykyisessä/viimeisimmässä työssä. Lo makkeessa oli kaikkiaan 21 kysymystä ja se oli neljäsivuinen. Lomake laadittiin tarkoituksel lisesti mahdollisimman lyhyeksi ja tiiviiksi, jotta vastaajat eivät uupuisi vastauk sia miettiessään. Kyselylomake sisälsi laatu- eli nominaaliasteikollisia muut-tujia, esi merkkinä sukupuoli. Nominaaliasteikolla mitataan asioita, jotka voidaan erotella tois taan nimensä mukaan laadullisesti, ei määrällisesti (Metsämuuronen, 2003). Lisäksi kyselylomake sisälsi järjestysasteikol-lisia ja suhdeasteikollisia kysymyksiä. Asteikkojen eroja havainnollistaa kuvio 3. Kyselylomakkeen suunnitteluun paneutuivat myös tutkimuksen ohjausryhmän jäsenet.

Kyselylomakkeen testauksen teki kolme Helian johdon assistenttikou-lutusohjelmista valmistunutta henkilöä. Henkilöitä pyydettiin arvioimaan kriittisesti kyse lylomaketta. Arvioinnin kohteena oli kysymysten ja ohjeiden selkeys ja yksiselitteisyys, an nettujen vastausvaihtoehtojen toimivuus, kyse-lylomakkeen mitta ja vastaamiseen käyte tyn ajan kohtuullisuus. Testaajat



arvioivat myös, puuttuiko kyselylomakkeesta jokin olen nainen kysymys tutkimusongelman kannalta ja oliko kyselylomakkeessa mukana tutkitta-van asian kannalta tarpeettomia kysymyksiä. Lisäksi testaajia pyydettiin perustele maan antamansa kommentit.

a)

A C E G

B D F H

b)

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

c)

-4 -3 -2 -1 0 1 2 3 4

d)

Kuvio 3. Mitta-asteikot. Laatueroasteikko (a), järjestysasteikko (b), välimatka-asteikko (c) ja suhdeasteikko (d)

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Hei, Ohessa liitetiedostona ONT-kyselylomake ja sen saate. Pyydän, että

1. Luet saatekirjeen.2. Täytät kyselylomakkeen.3. Seuraat, kuinka kauan lomakkeen täyttäminen vie aikaa.4. Arvioit kriittisesti kyselylomaketta;

- kysymysten selkeys- ohjeiden selkeys- kysymysten yksiselitteisyys- ohjeiden yksiselitteisyys- annettujen vastausvaihtoehtojen toimivuus- kyselylomakkeen pituus- puuttuuko lomakkeesta jokin olennainen kysymys- onko lomakkeessa jokin tarpeeton kysymys?

5. Perusteletko vielä kirjallisesti kantasi, mikäli mahdollista. Oletko ystävällinen ja lähetät kommenttisi sähköpostitse minulle osoitteeseen:[email protected] 20.9.2005 klo 12.00 mennessä.Kiittäen Hilkka Taimio



Osoitteet ostettiin väestötietotoimituksena. Valmistuneiden opis-kelijoiden nimet, henkilötunnukset ja valmistumisvuodet saatiin He lian tutkintorekisteristä. Nämä tiedot lähetettiin väestörekisterikeskukseen, jossa päivitet tiin henkilöiden osoitetiedot. Virheellisiä henkilötunnuksia lähete-tyssä aineistossa ei ollut. Passivoituja tai muulla tavalla korjattavissa olevia henkilötunnuksia lähetetyssä aineis tossa ei myöskään ollut. Kerrannaisia henkilötunnuksia lähetetyssä aineistossa ei esiintynyt. Osoite palvelukiellon tehneistä henkilöistä ei luovutettu osoitetietoja. Suoramarkkinointikiel lon tehneistä henkilöistä voitiin luovuttaa osoitetietoja. Muita henkilöitä, joiden osoite oli tuntematon tai luovutus kiellossa, oli yhteensä 28 kappaletta.

Lähetetiedos tossa oli kaikkiaan 373 henkilötunnusta. Kotimaisia osoit-teita oli 326 kappaletta ja ulkomaisia asuinvaltioita 19. Ulkomailla asuvien asuinmaa kuitenkin paikallistettiin. Yksi valmistunut oli Espanjassa, 4 henkilöä Saksan liittotasavallassa, 6 henkilöä Isossa Britan niassa, kaksi henkilöä Belgiassa, kaksi valmistunutta Ranskassa, Ruotsissa 2 henki löä, Yhdysvalloissa 1 henkilö ja Alankomaissa 1 henkilö. Suomessa asuvista 326 val mistuneesta miehiä oli 4 ja loput 322 olivat naisia. Tiedostossa oli vielä yksi henkilö, joka ei ollut valmistunut Heliasta vuosina 2001 tai 2003, joten hänet poistettiin. Kai ken kaikkiaan otoksen kooksi tuli 325 henkilöä, joille kaikille kyselylo make lähetettiin.

Kyselylomake lähetettiin 21.–22.9.2005 ja vastaukset pyydettiin palauttamaan 30.9.2005 men nessä. Uusintakysely postitettiin 7.10.2005 ja vastaukset pyydettiin palaut tamaan 14.10.2005 mennessä. 25.10.2005 mennessä vastauksia saapui yhteensä 158 kappaletta ja 4.11.2005 men nessä vastanneita oli 159. Kyselyn vastausprosentti oli 49 %. Yksi vastaaja oli pitkällä ulkomaan matkalla ja kyselylomake palautettiin tyhjänä, yksi vastaaja kieltäytyi vastaamasta kyselyyn lomakkeen palautuksen yhteydessä, koska hänen mielestään valmistumisesta oli kulunut liian pitkä aika. Ky-selyn vastauksia koodattiin kaikkiaan 157 kappa letta. Saatujen vastausten määrää voidaan pitää riittävänä tulosten analysoinnin kan nalta.

4.1.2 Vastausten analysointi

Tutkimusaineisto analysoitiin nelivaiheisesti. Ensin kaikki vastaukset käsiteltiin yhtenä ryhmänä ja tulokset analysoitiin kysymys kysymyksel-tä. Toisessa vaiheessa vastaajat jaettiin kahteen ryhmään syntymävuo-den perusteella ennen vuotta 1970 syntyneisiin ja vuoden 1970 jälkeen syntyneisiin. Näiden kahden ryhmän vastaukset analysoitiin ja tuloksia verrattiin toisiinsa. Ryhmien vastaukset eivät eronneet toistaan. Tämän jälkeen vastaajat jaettiin valmistumisvuoden mukaan vuonna 2001 ja



2003 valmistuneisiin. Ryhmien vastaukset analysoitiin ja vastausten jakaumia verrattiin toisiinsa. Valmistumisvuosien perusteella ryhmien vastaukset eivät eronneet toisistaan. Neljännessä vaiheessa vastaajat jaettiin jälleen kahteen ryhmään; vanhan opistoasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin eli ns. tutkinnon täydentäjiin sekä ensimmäistä kertaa tutkintoa opiskeleviin. Näiden ryhmien vastaukset kysymysten suhteen eivät eronneet toisistaan. Ryhmien välisiä eroja testattiin khin-neliötestillä. Kyselytutkimuksen tulokset on raportoitu siten, että vastaajia on käsitelty yhtenä ryhmänä.

Kyselyyn vastanneet vastasivat huolellisesti, tarkasti ja vastauksiaan punniten. Muu tama vastaaja kommentoi, että lomake ei heidän mielestään sopinut aiheen käsittelyyn. Pe rusteluina mainittiin se, että valmistumisesta on kulunut jo niin kauan, että on vaikea muis taa asioita tarkasti. Toinen perustelu oli se, että kysymykset eivät sopineet jo pit kään työelämässä olleille ja tutkintoaan täydentämään tulleille henkilöille.

Vastaukset koodattiin ja aineiston analyysit tehtiin SPSS-tilasto-ohjel-man avulla. Havaintoaineistosta muodostettiin matriisi. Havaintomatriisi tarkistettiin, jotta aineiston syötössä ei olisi tapahtunut virheitä. Puuttuvia havaintoja oli hyvin vähän ja ne korvattiin keskiarvoilla. Keskiarvon käyttö on turvallisin tapa korvata puuttuva havainto (Metsämuuronen 2003, 424).

Havaintoaineiston analyysissa käytettiin muuttujien jakaumia, kuvai-levia tilastollisia menetelmiä, sijaintilukuja ja hajontalukuja. Havaintoai-neistosta muodostettiin summamuuttujia ja aineisto ryhmiteltiin kahteen osaan. Lisäksi tehtiin keskiarvoja koskevaa päättelyä ja tutkittiin muuttu-jien yhteisvaihtelua. Vastaajat jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella, oliko vastaaja suorittanut vanhan opistoasteen ammatillisen tutkinnon. Tämän tutkinnon suorittaneita oli 30 % (47 henkilöä) ja muita 70 % (110 henkilöä) vastanneista

Assistentin kokovaratalokuva hahmoteltiin vastausten moodin perus-teella. Tutkimusaineisto voidaan kuvata numeerisesti, ja moodi kuuluu luokkaan sijaintiluvut. Moodi eli tyyppiarvo on yksinkertaisesti jakaumassa useimmin esiintyvä havaintoarvo. Moodi voidaan tulkita myös todennä-köisyyksien avulla eli, jos jakaumasta poimitaan satunnaisesti yksi arvo, niin moodin valitseminen on kaikkein todennäköisintä.

Kuvioihin koottiin vastanneiden käsitykset siitä, kuinka paljon he ovat tarvinneet opinnäytetyöprosessiin liittyviä taitoja nykyisessä tai viimeisim-mässä työssään. Lisäksi havainnollisuuden lisäämiseksi taulukoihin lisättiin kaksi summasaraketta, joissa ensimmäiseen yhdistettiin vastausvaihtoehdot ”erittäin paljon” ja ”paljon” ja toiseen vaihtoehdot ”vähän” ja ”ei ollenkaan”. Tulosten tulkinnan kriteerinä oli, että yhdistettyjen sarakkeiden summan



tuli olla yli 50 %, jotta voitiin sanoa, mitä taitoja tarvittiin työssä ja millä taidoilla ei ollut käyttöä nykyisessä/viimeisimmässä työssä. Kyse oli siis vastausten ääripäistä. Tämän jälkeen katsottiin, mitkä taidot jäävät jäljelle ja niitä verrattiin summasarakkeisiin (”erittäin paljon” + ”paljon”+ ”jonkin verran” / ”vähän” + ”ei ollenkaan”).

Kysymyksen 15 (Kuinka paljon olet tarvinnut seuraavien opinnäyte-työprosessiin liittyvien opintojaksojen aikana oppimaasi nykyisessä/vii-meisimmässä työssäsi?) vastauksista muodostettiin summamuuttuja, josta laskettiin keskiarvo. Summamuuttujassa kaikkien vastanneiden vastausten numeroarvot (1 – 5) laskettiin yhteen, jaettiin vastanneiden lukumäärällä (157) ja lopuksi kysymyksen alakohtien (a – e) lukumäärällä. Keskiarvo tulkitaan siten, että mitä alhaisempi keskiarvo on, sitä enemmän vastaajat ovat käyttäneet työssään opinnäytetyöprosessin opintojaksojen aikana oppimaansa, koska vastausvaihtoehto erittäin paljon sai kyselylomakkeessa arvon 1 ja vaihtoehto ei ollenkaan arvon 5.

Kyselylomakkeen kysymyksessä 19 pyydettiin ottamaan kantaa väit-teisiin opinnäytetyöproses sista. Vastausvaihtoehtoina 23 eri väittämän kohdalla olivat vastausvaihto ehdot ”täysin samaa mieltä”, ”hieman samaa mieltä”, ”ei samaa eikä eri mieltä”, ”hie man eri mieltä” ja” täysin eri mieltä”. Vastaukset analysoitiin perus tuen keskiarvoon, moodiin sekä prosenttijakaumiin.

Kysymyksen 19 väittämät opinnäytetyöprosessin kehittämistä tiedoista, taidoista ja valmiuksista perustuvat johdon assistenttikoulutusohjelmien pedago giseen strategiaan sekä ydinosaamisen määrittelyyn taulukon 1b mukaan.

4.2 Reliabiliteetti ja validiteettiMittauksen ja mittarin luotettavuus ja tarkoituksenmukaisuus ovat

kvantitatiivisen tutkimuksen kannalta erittäin tärkeitä asioita. Tutki-musten tulosten kannalta on ehdottoman tärkeää, että mitataan todella sitä, mitä on haluttu mitata ja etteivät tulokset perustu yksin sattumaan. Yhteiskuntatieteellisessä ja käyttäytymistieteelliseen tutkimuksessa usein tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä ei voi mitata yksiselitteisesti ja suoraan. Erilaiset käsitteet, kuten asenteet, mielipiteet, kokemukset ja näkemykset ovat luonteeltaan teoreettisia käsitteitä ja niiden mittaaminen edellyttää käsitteiden muuttamista empiirisiksi. Käsitteet on muutettava mittavaan muotoon, eli operationalisoitava.

¢



Aloitteellisuus Pedagoginen strategia Henkilökohtaiset valmiudet

Arkistointitaidot Ammatin edellyttämä ydin-osaaminen

Avoimuus Pedagoginen strategia Henkilökohtaiset valmiudet

Ennakkoluulottomuus Pedagoginen strategia Henkilökohtaiset valmiudet

Itsenäisyys Pedagoginen strategia Henkilökohtaiset valmiudet

Itseohjautuvuus Pedagoginen strategia Oppimisprosessin tavoite

Kansainvälisessä liiketoimin-nassa tarvittava yritystoimin-nan tuntemus

Pedagoginen strategia Ammatin edellyttämä ydin-osaaminen

Kokoustaidot Ammatin edellyttämä ydin-osaaminen

Muutoshalu Pedagoginen strategia Henkilökohtaiset valmiudet

Oman oppimisen säätely Pedagoginen strategia Oppimisprosessin tavoite

Ongelmanratkaisutaidot Pedagoginen strategia Asiantuntijuus

Organisointikyky Ammatin edellyttämä ydin-osaaminen

Paineen sietokyky Ammatin edellyttämä ydin-osaaminen

Palvelualttius Pedagoginen strategia Henkilökohtaiset valmiudet

Pohtiva ja analysoiva ajattelu Pedagoginen strategia Oppimisprosessin tavoite

Pitkäjänteisyys Ammatin edellyttämä ydin-osaaminen

Prosessiosaaminen Ammatin edellyttämä ydin-osaaminen

Tietotekniikkataidot Ammatin edellyttämä ydin-osaaminen

Tilannetaju Pedagoginen strategia Henkilökohtaiset valmiudet

Työelämässä tarvittavakulttuuri- ja tapatietous

Pedagoginen strategia Kulttuurinen ja eettinen tieto

Verkosto-osaaminen Pedagoginen strategia Ammatin edellyttämä ydin-osaaminen

Yhteistyökyky Pedagoginen strategia Henkilökohtaiset valmiudet

Työprosessien hallinta Pedagoginen strategia Ammatin edellyttämä ydin-osaaminen

Taulukko 1b. Tutkittavien asioiden liittyminen pedagogiseen strategiaan ja ydinosaamisiin



Reliaabeliusasetelmassa tutkitaan käytetyn mittarin stabiilisuutta. Reliabiliteettikerroin ilmaisee, kuinka suuri osa tiettyyn mittariin kuu-luvien muuttujien arvojen vaihtelusta perustuu todelliseen vaihteluun eikä ns. virhevarianssiin. Todellinen vaihtelu tarkoittaa mittarin mittaamaan asiaan liittyvää vaihtelua.

Reliabilisuustestit tehtiin kyselylomakkeen kysymyksille 15, 16, 17,19 ja yhdistetyille kysymyksille 16 ja 19, jotka olivat summamuuttujia. Reli-abilisuutta mitattiin Cronbachin alfa-kertoimella. Alfa-kerroin tutkitaan siten, että mitä lähempänä kertoimen arvo on ykköstä, sitä yhdenmu-kaisempia mittariin kuuluvat muuttujat tai kysymykset keskenään ovat. Kerroin voi saada arvoja nollasta ykköseen. Kertoimen arvon lähestyessä nollaa, muuttujista ei muodostu homogeenista kokonaisuutta. (Tähtinen & Isoaho 2001)

Testisuureen arvo kysymyksen 15 kohdalla oli 0,728, kysymyksen 16 kohdalla 0,943, kysymyksen 17 kohdalla 0,821, kysymyksen 19 kohdal-la 0,938 ja yhdistetyn muuttujan kohdalla 0,946. Voidaan todeta, että mittarit täyttävät reliabiliteetin vaatimukset. Käytetyt mittarit tuottivat mittaustuloksia, jotka perustuivat todelliseen tutkittavaan ilmiöön; ei sattumaan eikä satunnaisvirheisiin.

Validiteetilla tarkoitetaan luotettavuutta siinä mielessä, ollaanko tutki-massa sitä, mitä on tarkoitus tutkia. Tavallisesti validiteetti jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen validiteettiin. Ulkoinen validiteetti tarkoittaa sitä, että onko tutkimus yleistettävissä, ja jos on, niin mihin ryhmiin. Tällöin tärkeitä kysymyksiä ovat juuri tutkimusasetelma, jossa on pyritty eliminoimaan niin monta luotettavuuden uhkaa kuin mahdollista, sekä otanta, jossa edelleen karsitaan validiteetin uhkia pois. Sisäinen validiteetti tarkoittaa tutkimuksen omaa luotettavuutta. Seuraavat kysymykset ovat osa tutki-muksen sisäistä validiteettia: Ovatko käsitteet oikeita? Onko teoria oikein valittu? Onko mittari oikein muodostettu? Mitataanko mittarilla sitä, mitä on tarkoitus? Mitkä tekijät mittaustilanteessa vaikuttavat luotettavuutta alentavasti? Hyvällä asetelmalla, oikealla käsitteen muodostuksella ja teorian johtamisella sekä otannalla voidaan, jos ei aivan varmistaa, niin ainakin parantaa tutkimuksen validiteettia; voidaan karsia pahimmat epäluotettavuuden lähteet pois.


KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET 41

5Kyselytutkimuksen tulokset

5.1 Vastanneiden taustatiedotKyselyyn vastanneet olivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta naisia.

Naisten prosent tiosuus oli 99,4 (156 henkeä) ja miesten 0,6 prosenttia. Tulos ei ole poikkeuksellinen, koska valtaosa joh don assistenttikoulutus-ohjelmissa opiskelleista ja parhaillaan opiskelevista on nai sia (Helia 2003). Ala on perinteisesti ollut ns. naisammatti ja työelämän sukupuolirakenteet muuttuvat yleensä hitaasti.

Vastaajat luokiteltiin syntymävuoden perusteella 1950-luvulla, 1960-luvulla, 1970-luvulla ja vuonna 1980 syntyneisiin. Valtaosa eli 63 % oli syntynyt 1970-luvulla. 1960- lu vuilla syntyneitä oli 18 % ja 1950-luvulla 12 % vastaajista.

Syntymävuosi %

1947–1959 12

1960–1969 18

1970–1979 63

1980– 7

Vastaajien lukumäärä 157

Taulukko 2. Vastaajien syntymävuosi (%)

Koko Heliassa oli 20.9.2005 kirjoilla yhtensä 6027 opiskelijaa. Am-matillisessa opettajakorkea koulussa oli 540 opiskelijaa ja liiketalouden ammattikorkeakoulussa 5487 opis kelijaa. Nuorten tutkintokoulutuksessa olevien keski-ikä oli 24 vuotta ja aikuiskoulutuk sessa olevien keski-ikä oli 35 vuotta. Nuorimmat opiskelijat ovat 18 vuo den ikäisiä ja vanhimmat 60. Sekä nuorten että aikuisten koulutuksessa naisten osuus oli 66 %. (Helia 2005a)

¢


42 KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET

Kysely lähetettiin vuosina 2001 ja 2003 valmistuneille tradenomeil-le. Heistä 54 prosent tia oli valmistunut vuonna 2001 ja vuonna 2003 valmistuneiden osuus oli 46 prosent tia. Nämä kaksi ryhmää olivat siis kooltaan lähes samankokoiset.

Useimmin valittu pääaine oli viestintä, johtaminen ja hallinto sijalla 2, tietotekniikan hyödyntämi nen sijalla 3, markkinointi 4 sijalla, interna-tional business sijalla 5, oikeus sijalla 6 ja laskentatoimi oli vähiten valittu pääaine. Ainoastaan kaksi henkilöä oli valin nut sen pääaineekseen.

Pääaine Henki-löiden lukumäärän

% Ennen vuotta 1970 syntyneetn

% Vuoden 1970 jälkeen syntyneetn

%

Viestintä 43 27,6 10 21,3 32 29,1

Johtaminen ja hallinto

31 19,9 16 34,0 15 13,6

Tietotekniikan hyödyntäminen

29 18,6 3 6,4 26 23,7

Markkinointi 25 16,0 10 21,3 15 13,6

International Business

14 8,9 2 4,3 13 11,8

Oikeus 13 8,3 4 8,5 9 8,2

Laskentatoimi 2 1,3 2 4,3 0 0

Yhteensä 157 100 47 100 110 100

Taulukko 3. Vastaajien pääaine (n; %)

Tutkinnon suorittamiseen kulunut aika vaihteli paljon. Vähimmillään tutkinto oli suoritettu puo lessa vuodessa ja pisimmillään siihen oli ku-lunut 8 vuotta ja 6 kuukautta.1 Tutkinnon suorit tamisen keskiarvoaika oli kolme vuotta ja yhdeksän kuukautta, keskihajonnan ol lessa 1 vuosi ja 1 kuukausi. Kaiken kaikkiaan tutkinnon suorittamisajat noudattelivat normaali jakaumaa, kuten kuviosta 4 nähdään.

Vastaajilta tiedusteltiin kuinka kauan koko opinnäytetyöprosessi vei aikaa. Valtaosa eli 57 prosenttia oli käyttänyt aikaa kuukaudesta yhteen vuoteen. 35 prosenttia oli käyttä nyt aikaa yli vuodesta kahteen vuoteen ja vain 8 prosenttia vastaajista ilmoitti, että opinnäytetyöprosessi oli kestänyt yli kaksi vuotta ja kolme kuukautta. Tuloksia tulki tessa on muistettava,

1 Tutkinto on mahdollista suorittaa nopeasti, koska aikaisempia korkeakoulututkintoihin liittyviä opintoja voidaan sisällyttää tradenomin tutkintoon. Lisäksi vanhan opistoas-teen ammatillisen tutkinnon suorittaminen otetaan huomioon tradenomin tutkintoa suoritettaessa.



että kyse on koko opinnäytetyöprosessista eikä vain opinnäytetyöraportin kirjoittamisesta. Keskimäärin opinnäyte työprosessi oli kestänyt vuosi ja kolme kuukautta keskihajonnan ollessa 1 vuosi.

Kuviosta 5 nähdään, että opinnäytetyöprosessi on merkittävä osa ajallisesti opintoihin varatusta kokonais ajasta, vaikka kuvion oikeanpuoliset yksittäiset havainnot jätettäisiinkin huomioimatta.

Kuvio 4. Tutkinnon suorittamiseen kulunut aika (v, kk)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00

Mean = 3,9019Std. Dev. = 1,10775N= 157

0

10

20

30

40

50

60

Mean = 1,2855Std. Dev. = 1,02964N= 157

0,00 2,00 4,00 6,00 8,00

Prosenttia

Kuvio 5. Opinnäytetyöprosessiin kulunut aika (v, kk)



Vastaajista 46 prosenttia oli käyttänyt opinnäytetyöhön normiajan, eli 320/400 tuntia. 34 prosenttia vas tanneista alitti tuon ajan ja 20 prosenttia käytti enemmän aikaa.

”Odotukset opinnäytetyön laajuudesta ja vaatimuksista olivat suu-remmat, kuin mitä itse työ vaati. Mielestäni varsin pienellä työmäärällä sain hyvän lopputuloksen”, kommentoi eräs vastaaja. (H148)

Kuvio 6. Opinnäytetyöprosessiin käytetty työmäärä tunteina (%)

Yli puolet kyselyyn vastanneista (55 %) ei ollut suorittanut muita tukintoja, mutta 45 % oli suorittanut jonkin muun tutkinnon. Vanhan opistoas teen ammatillinen tutkinto oli jopa 47 henkilöllä eli 30 prosentilla vastaajista. Osa näistä henkilöistä oli HSO-sihteerin tutkinnon täydentäjiä. Viisi henki löä oli hankkinut muun ammattikorkeakoulututkinnon, yksi henkilö yliopistollisen alem man asteen tutkinnon ja 5 henkilöä oli suorittanut yliopistollisen ylemmänasteen tutkin non. Koska kysymys oli muotoa: ”Oletko suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon li säksi muita tutkin-toja?” vastauksista ei voi suoraan päätellä onko tutkinnot suoritettu en nen tai jälkeen Heliasta valmistumisen. Todennäköisintä kuitenkin on, että opistoasteen tutkin toja lukuun ottamatta muut tutkinnot olisi suoritettu tradenomin tutkinnon jälkeen.

4634

20

320/400 tuntia

Yli 320/400 tuntia

Alle 320/400 tuntia

Vuotta ja kuukautta Prosenttia

0,1–1,0 57,5

1,1–2,0 35,3

Yli 2,3 8,3

Taulukko 4. Opinnäytetyöprosessiin kulunut aika (v, kk, %)



Tutkinnon nimi Frekvenssi Prosenttia

Ammatillinen tutkinto (vanha opistoaste) 47 29,9

Muu ammattikorkeakoulututkinto 5 3,2

Yliopisto, alemman asteen tutkinto 1 0,6

Yliopisto, ylemmän asteen tutkinto 5 3,2

Ei muita tutkintoja 87 55,4

Muu tutkinto 12 7,6

Yhteensä 157 100

Taulukko 5. Muut tutkinnot (n; %)

Monet opiskelijat tekivät palkkatyötä opintojen ohessa. Tämä vaikuttaa valmistumisaikoi hin ja vie voimia opiskelusta. Kokopäivätyö ja täysiaikainen opiskelu iltaisin on yhdistelmä, joka vaatii erittäin kovaa motivaatiota, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta. Tutkintoaan täydentämään tulleiden opiskelijoiden opinto-ohjelma oli suunniteltu siten, että tutkinto voitiin suorittaa työn ohessa. Vastanneista 25 prosenttia teki työtä, joka liittyi opintoihin. Muuta kuin opintoihin liitty vää työtä teki jopa 52 prosent-tia vastanneista. Ainoastaan 22 prosentilla vastaajista oli mahdollisuus kokopäiväiseen opiskeluun ilman työntekoa.

”Prosessi hyvä toisin aika rankka työn ohella tehtäväksi. Olen ns. täyden-nysopiskelija HSO:sta tradenomiksi ja töissä vuodesta 1988 alkaen, opiskelu ei ollut missään vai heessa päätyö”, kertoo vastaaja. (H157)

Frekvenssi Prosenttia

Opintoihin liittyvää 40 24,8

Muuta työtä 82 52,2

Ei työssä 35 22,3

Yhteensä 157 100

Taulukko 6. Palkallinen työnteko opintojen aikana (n; %)

Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka monta tuntia keskimäärin viikossa he olivat tehneet palkallista työtä opintojen aikana. 25 % vastaajista työs-kenteli 11 -20 tuntia viikossa, 22 % oli kokopäivätyössä eli yli 36 tuntia viikossa, 12 % vastanneista työskenteli 2 – 10 tuntia viikossa ja 8 % 21 – 35 tuntia. Vastaukset kerto vat siitä, että opintotuki ei riitä täysipäiväiseen opiskeluun ja että työssäkäyvät eivät pysty rahoittamaan opintojaan ns. aikuiskoulutustuella.



Pääsääntöisesti Heliassa tehty opinnäytetyö oli vastaajien elämän ensimmäinen opin näyte (80 %). Tämä selittää sen, miksi opinnäytetyön tekeminen voidaan kokea vaikeana ja ahdistavana, kuten eräs vastaaja kirjoittaa: ”Mielestäni minua ei ohjattu opinnäytetyöni tekemisessä kuin nimellisesti. Olin työni kanssa yksin, enkä usko saamieni kommenttien pe-rusteella ohjaajani edes lukeneen työ täni. (H78)

20 prosentilla vastaajista oli jo kokemusta opinnäytetyön laatimises-ta. He olivat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi jonkin muun tutkinnon, esimerkiksi ammatillisen tutkinnon vanhan opistoasteen aikana.


Kyllä 126 80,3

Ei 31 19,7

Yhteensä 157 100

Taulukko 7. Heliassa tehty opinnäyte ensimmäinen opinnäyte (n; %)

Vastaajia pyydettiin luonnehtimaan nykyistä tai viimeisintä asemaansa työpaikallaan. 61 prosenttia vastaajista luokitteli asemansa luokkiin johdon assistentti/sihteeri ja muu as sistentti/sihteeri. Toisin sanoen valmistuneet ovat hyvin sijoittuneet työelämään koulutus taan vastaavaan asemaan. Lisäksi 14 prosenttia ilmoitti asemakseen johtajan tai päällikön. Tämä kertoo siitä, että koulutus antaa myös valmiuksia toimia johtavassa ase-massa työpaikalla. Muihin asiantuntijoihin itsensä sijoitti 15 prosenttia vastaajista ja koh taan muu vastasi 11 prosenttia.

Asema Frekvenssi Prosenttia

Johtaja 6 3,8

Päällikkö 16 10,2

Johdon assistentti/sihteeri 40 25,5

Muu assistentti/sihteeri 55 35,0

Muu asiantuntija 23 14,6

Muu asema 17 10,8

Yhteensä 157 100

Taulukko 8. Nykyinen/viimeisin asema työpaikalla (n; %)

Valtaosa eli 71 prosenttia vastaajista oli kyselyhetkellä kokopäivätyössä. Puolipäivä työtä teki vain 3 prosenttia vastaajista. Vanhempain-/hoitova-paalla oli 13 prosenttia ja työttömänä oli seitsemän henkilöä. Osa-aikatyö,



kotitalouden hoitaminen ja yrittäjänä toimiminen oli harvinaista. Vastaajat olivat työllistyneet hyvin. Valmistuneiden työllistyminen on yksi opetus-ministeriön käyttämä koulutuksen vaikuttavuuden mittari.


Kokopäivätyössä (yli 35 tuntia viikossa) 111 70,7

Puolipäivätyössä (15-34 tuntia viikossa) 5 3,2

Osa-aikatyössä (alle 15 tuntia viikossa) 3 1,9

Avustava perheenjäsen perheyrityksessä 1 0,6

Yrittäjä 2 1,3

Työtön 7 4,5

Kotitalouden hoitaminen 1 0,6

Vanhempain-/hoitovapaalla 20 12,7

Muu 7 4,5

Yhteensä 157 100,0

Taulukko 9. Vastaajien elämäntilanne (n; %)

Vastaajien työnantajana oli useimmiten yksityinen yritys (54,8 %). Kun-nalla tai valtiolla työskenteli 17 prosenttia vastaajista, julkisomisteisissa yrityksissä 8 prosent tia ja työelämän ulkopuolella oli vastaushetkellä 11 prosenttia kyselyyn vastan neista. Lisäksi säätiön tai järjestön palveluksessa oli 8 prosenttia vastanneista. Ainos taan kaksi henkilöä työskenteli omassa yrityksessään.


Valtio 24 15,3

Kunta tai kuntainliitto 2 1,3

Julkisomisteinen yritys 12 7,6

Julkisoikeudellinen yhteisö 1 0,6

Järjestö/säätiö 13 8,3

Yksityinen yritys 86 54,8

Oma yritys 2 1,3

Työelämän ulkopuolella 17 10,8

Yhteensä 157 100,0

Taulukko 10. Työnantaja (n; %)

Valmistuneilta kysyttiin vastaavatko heidän nykyiset/viimeisimmät työtehtävänsä koulutusohjelmassa han kittuja valmiuksia. Valtaosa eli 68



prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että heidän nykyiset/viimeisimmät työtehtä vänsä vastaavat hankittuja valmiuksia erittäin hyvin ja jokseenkin hyvin. Voidaan todeta, että vastaajat ovat sisäistä neet sen, mitä valmiuksia koulutuksen tulisi tuottaa ja pystyvät peilaamaan nykyi siä työtehtäviään suhteessa hankittuihin valmiuksiin.

23 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että val miudet ja työtehtävät eivät vastaa toisiaan ja ainoastaan kuusi henkilöä koki täydel listä vastaa-mattomuutta. 8 henkilöä ei osannut sanoa kantaansa. Voidaan todeta, että valmistuneet ovat oman kokemuksensa mu kaan hyvin sijoittuneet koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. Mikäli koulutuksen ai kana han-kittujen valmiuksien ja työtehtävien välistä vastaavuutta pidetään yhtenä koulutuk sen vaikuttavuuden mittarina, vuosina 2001 ja 2003 valmistu-neiden kohdalla koulutus on näiltä osin ollut vaikuttavaa.

Vaikka koulutuksen aikana hankitut valmiudet vastasivat työtehtäviä, opinnäytetyön yhtey dessä hankituilla taidoilla ei ollut samaa vaikutusta työllistymisen suhteen. 19 prosent tia koki, että valmiuksilla oli jonkin verran merkitystä, 32 prosenttia melko vä hän merkitystä ja 37 prosenttia erittäin vähän merkitystä. 12 % vastaajista koki opinnäytetyön aikana hankittujen taitojen merkinneen työllistymisessä. Sitä, miten henki löt työllistyivät ja miten he sijoittuivat nykyiseen työhönsä, ei kysytty kyselyssä.

Kommentteja opinnäytetyöstä; ”Opinnäytetyön tekeminen parantaa itsenäisyyttä ja kokonaisuuksien hallintaa, syy-seuraus suhteiden ymmärtä-

0

10

20

30

40

50

60

14,0

54,1

22,9

3,8 5,1

Erittäinhyvin

Jokseenkinhyvin

Huonosti Ei lainkaan En osaasanoa

Kuvio 7. Nykyisten työtehtävien vastaavuus koulutusohjelmassa hankittujen valmiuksien kanssa (%, n; 157)



mistä. Itseluottamus kasvoi prosessin myötä, sen jälkeen us kalsi hakeutua työmarkkinoille.”(H226)

”Minusta monelle opinnäytetyöprosessissa on tärkeintä oppia itsenäistä työskentelyä ja kypsyyttä. Oma-aloitteisuus on työelämässä arvostettua. Itselläni opinnäytetyö toimi sekä työllistymisen hyväksi että hyvänä alkuperehdytyksenä työhön. Tuntuu, että teori aan tutustumisesta hyötyy vieläkin.” (H316)

”Yllättävän vähän opinnäytetyöllä tai sen aiheella on ollut merkitystä työnhaussa, samoin kuin itse koulutuksessa saaduilla todistuksilla.” (H1)

”Mielestäni opinnäytetyö on kuitenkin aika irrallinen asia koulutuksessa eikä juuri vaikuta val miuteen työelämässä. Ainakin itselläni opinnäytetyö ja työharjoittelu kuitenkin johtivat vaki tuisen työpaikkaan kyseisessä yrityksessä, tosin epäilen hyvän työpanoksen paina neen opinnäytetyötä huomattavasti enemmän.” (H25)

”Hienoa, että opinnäytetyöprosessia halutaan parantaa. Itselleni opin-näytetyö opetti paljon ja siitä oli apua myös työllistymisessä. Onneksi ”tutki-mukseni” tehtiin laadullisin mene telmin, koska kvantitatiivisia menetelmiä (tietokoneohjelmia tms.) emme käsitelleet lain kaan.” (H16)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

6,4 5,7

19,1

31,8

36,9

Erittäinpaljon

merkitystä

Melkopaljon

merkitystä

Jonkinverran

merkitystä

Melkovähän

merkitystä

Erittäinvähän

merkitystä

Kuvio 8. Opinnäytetyön aikana hankittujen taitojen merkitys työllistymisen suhteen (%, n; 157)



5.2 Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä työssä

Vastaajilta tiedusteltiin opinnäytetyön aikana hankittujen taitojen merkitystä myös nykyi sessä/viimeisimmässä työssä. Kuten kuviosta 9 nähdään, näillä taidoilla ei ole juuri merkitystä työtehtävien hoidossa. Kuitenkin jonkin verran merkitystä koki 28,7 pro senttia vastaajista. Vaikuttaa siltä, että opinnäytetyön rooli ei ole niin keskeisessä ase massa työllistymisen ja työtehtävien suhteen kuin voitaisiin etukäteen olettaa. Opinnäytetyöprosessin osuus on 10 % tutkinnon kokonaistyömäärästä, joten merkityksen suuruutta tulkittaessa on syytä muistaa tutkinnon rakenne.

Vastaajat kirjoittivat opinnäytetyöstä:”Opinnäytetyön pitäisi, jos mahdollista, olla sidoksissa yritykseen vahvasti.

Vain sillä tavoin saa käsityksen mitä projekteissa työelämässä mukana olo tarkoittaa.” (H146)

”Omalla kohdallani opinnäytetyöstä ei ollut hyötyä nykyisessä työssä-ni, mutta sain sentään sen myötä hieman otetta pitkäjänteiseen työhön.” (H111)

”Kytköstä työelämään tulisi entisestään vahvistaa. Tuntuu, ettei teoreettisella työllä ole tekemistä käytännön työelämän kanssa. ” (H251)

”Helian opetus on osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja päteväksi työ-elämässä.” (H236)

¢

Kuvio 9. Opinnäytetyön aikana hankittujen taitojen merkitys nykyisessä/viimeisimmässä työssä (%, n; 157)

25,50

29,3028,70

13,40

3,20

0

5

10

15

20

25

30

Erittäinpaljon

merkitystä

Melkopaljon

merkitystä

Jonkinverran

merkitystä

Melkovähän

merkitystä

Erittäinvähän

merkitystä



Opiskelijat suorittavat opinnäytetyöprosessin aikana pakollisia opinto-jaksoja, joiden tarkoituk sena on edesauttaa opinnäytteen tekemistä. Tällaisia opintojaksoja ovat tiedonhankinta ja -hallinta, tilastolliset tutkimusme-netelmät, laadulliset tutkimusmenetel mät, tieteellinen kirjoittaminen ja asiakirjastandardit. Vastaajilta kysyttiin näi den opintojakson merkitystä nykyisessä/viimeisessä työssä.

Vastaukset ovat siinä mää rin paljastavia, että ne hyvin luonnehtivat vastaajien työtehtävien sisältöä. Tiedonhan kinta ja -hallinta koettiin tärkeäksi, 58 prosenttia käytti näitä taitoja työssään erit täin paljon ja melko paljon, jonkin verran 27 prosenttia. Ainoastaan 13 henkilöä käyt ti vähän ja 10 henkilöä ei tarvitse ollenkaan tiedonhankintaa ja -hallintaa työssään.

Tilastollisia tutkimusmenetelmiä, laadullisilla tutkimusmenetelmiä ja tieteellistä kirjoitta mista eivät vastaajat tarvinneet työssään siinä määrin kuin tiedonhankintaa ja -hallintaa.

Tilastollisilla tutkimusmenetelmillä oli 17 prosentin kohdalla jonkin verran merkitystä, vä hän tai ei ollenkaan 78 prosentilla. 5 prosenttia vastaajista tarvitsi työssään niitä tai toja, jotka saatiin tilastollisten tutki-musmenetelmien kursseilla (taulukko 10, kuviot 8 – 12).

80 prosenttia ei ole tarvin nut laadulliset tutkimusmenetelmät kurssilla oppimiaan taitoja työssään, jonkin ver ran 14 % ja paljon ja erittäin paljon ja 6 prosenttia. Tieteellinen kirjoittamisen kohdalla ti lanne ei poikkea edellisestä (vastaavat prosenttiluvut olivat 15, 78 ja 8). Jos näi den opin-tojaksojen aikana hankittuja taitoja arvioidaan vain vastaajien nykyisten työtehtävien suh teen, opintojaksoilla ei juuri ollut merkitystä. Taulukon 11 sisältämä tieto on esitetty myös kuvioissa 8 – 12 havainnollisuuden lisäämiseksi.

Vastauksista muodostettiin summamuuttuja, jonka keskiarvo oli 3,5. Keskiarvo tulkitaan siten, että mitä alhaisempi keskiarvo on, sitä enemmän vastaajat ovat käyttäneet työssään opinnäytetyöprosessin opintojaksojen aikana oppimaansa. Keskiarvo 3,5 sijoittuu vastausvaihtoehtojen ”jonkin verran” ja ”vähän” keskelle.

”Mielestäni opinnäytetyön pitäisi olla kursseilla opittujen asioiden sovelta-mista käytän nössä, ei niinkään uusien valmiuksien hankkimista. Toki prosessin aikana oppi tieteelli sestä tutkimuksesta ja tulosten tulkinnasta paljonkin.” (H217)

”Opinnäytetyön tekeminen kouluttaa tutkimuksen tekemiseen. Sellainen harvemmin kuu luu sihteerin/assistentin toimenkuvaan. Käytännöllisempi ’ loppuprojekti’olisi parempi.” (H296)



Erittäin paljon

%

Paljon%

Jonkin verran

%

Vähän%

Ei olleen-kaan

%

Tiedonhankinta ja -hallinta 24,2 33,8 27,4 8,3 6,4

Asiakirjastandardit 21,7 25,5 31,2 15,9 5,7

Tilastolliset tutkimusmenetelmät 2,5 2,5 16,6 31,2 47,1

Laadulliset tutkimusmenetelmät 2,5 3,2 14,0 28,0 52,2

Tieteellinen kirjoittaminen 2,5 5,1 14,6 35,0 42,7

Vastanneiden lukumäärä 157

Taulukko 11. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien opintojaksojen aikana opitun käyttö nykyisessä/viimeisimmässä työssä

Erittäin paljon

Paljon

Jonkin verran

Vähän

En ollenkaan

24

3428

8

6

Kuvio 10. Tiedon hankinta ja – hallinta (%)

Erittäin paljon

Paljon

Jonkin verran

Vähän

En ollenkaan

16

31

47

3 3

Kuvio 11. Tilastolliset tutkimusmenetelmät (%)



Erittäin paljon

Paljon

Jonkin verran

Vähän

En ollenkaan

14

28

52

3 3

Kuvio 12. Laadulliset tutkimusmenetelmät (%)

Erittäin paljon

Paljon

Jonkin verran

Vähän

En ollenkaan

5

15

35

42

3

Kuvio 13. Tieteellinen kirjoittaminen (%)

Erittäin paljon

Paljon

Jonkin verran

Vähän

En ollenkaan

22

2531

16

6

Kuvio 14. Asiakirjastandardit (%)



Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin väittämiin opinnäyte-työprosessista.

Opinnäytetyöprosessi kehitti Samaa mieltä % Eri mieltä %

Organisointikykyä 90 6

Pitkäjänteisyyttä 87 6

Itseohjautuvuutta 85 6

Itsenäisyyttä 82 9

Paineen sietokykyä 80 8

Ongelmanratkaisutaitoja 78 8

Pohtivaa ja analysoivaa ajattelua 78 10

Aloitteellisuutta 76 13

Oman oppimisen säätelyä 75 6

Tietotekniikkataitoja 71 18

Työprosessien hallintaa 68 12

Yhteistyökykyä 59 19

Tilannetajua 50 20

Prosessiosaamista 49 18

Ennakkoluulottomuutta 43 21

Avoimuutta 40 25

Muutoshalua 39 27

Verkosto-osaamista 35 34

Arkistointitaitoja 33 48

Kansainvälisessä liiketoiminnassa tarvittavaa yritys-toiminnan tuntemusta

28 55

Kokoustaitoja 22 57

Palvelualttiutta 22 37

Työelämässä tarvittavaa kulttuuri- ja tapatietoutta 20 54

Taulukko 12. Opinnäytetyöprosessin kehittämät, tiedot taidot ja valmiudet

Taulukon 12 tietojen mukaan voidaan sanoa, että opinnäytetyöprosessi kehitti organisointikykyä (90 %), pitkäjänteisyyttä (87 %), itseohjautuvuutta (85 %), itsenäisyyttä (82 %), paineen sietokykyä (80 %) ongelmanratkai-sutaitoja (78 %), pohtivaa ja analysoivaa ajattelua (78 %), aloitteellisuutta (76 %), oman oppimisen säätelyä (75 %), tietotekniikkataitoja (71 %), työ-prosessien hallintaa (68 %), yhteistyökykyä (59 %), tilannetajua (50 %)



Täysin erimieltä

Hieman eri mieltä

Ei samaa ei eri mieltä

Hieman samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

Kokoustaitoja

Arkistointitaitoja

Palvelualttiutta

Työelämässä tarvittavaakulttuuri- ja tapatietoutta

Kansainvälisessä liiketoiminnassatarvittavaa yritystoiminnan tuntemusta

Tilannetajua

Muutoshalua

Prosessiosaamista

Avoimuutta

Verkosto-osaamista

Ennakkoluulottomuutta

Työprosessien hallintaa

Yhteistyökykyä

Oman oppimisen säätelyä

Ongelmanratkaisutaitoja

Tietotekniikkataitoja

Pohtivaa ja analysoivaa ajattelua

Aloitteellisuutta

Paineen sietokykyä

Itsenäisyyttä

Organisointikykyä

Pitkäjänteisyyttä

Itseohjautuvuutta

0 20 40 60 80 100 %

Kuvio 15. Opinnäytetyöprosessin kehittämät tiedot, taidot ja valmiudet



Lisäksi opinnäytetyöprosessi kehitti prosessiosaamista (49 %) en-nakkoluulottomuutta (43 %), avoimuutta (40 %), muutoshalua (39 %) ja verkosto-osaamista (35 %), kuten kuviosta 15 on nähtävissä.

Aloitteellisuus, itsenäisyys, palvelualttius ja yhteistyökyky ovat pedagogisessa strategiassa määriteltyjä assistentin henkilökohtaisia valmiuksia. Oman oppimisen säätely ja pohtiva ja analysoiva ajattelu ovat pedagogisessa strategiassa esitettyjä oppimisprosessin tavoitteita. Ongelmanratkaisutai-dot kuuluvat pedagogisessa strategiassa määriteltyyn asiantuntijuuteen. Organisointikyky, paineen sietokyky, pitkäjänteisyys ja tietotekniikka-taidot ovat ammatin edellyttämiä ydinosaamisen alueita. Työprosessien hallinta on määritelty pedagogisessa strategiassa ja kuuluu myös ammatin edellyttämään ydinosaamiseen.

Opinnäytetyöprosessi ei kehittänyt kokoustaitoja (57 %), kansainvä-lisessä liiketoiminnassa tarvittavaa yritystoiminnan tuntemusta (55 %), työelämässä tarvittavaa kulttuuri- ja tapatietoutta (54 %) eikä arkistoin-titaitoja (48 %). Kokoustaidot kuuluvat ammatin edellyttämään ydin-osaamiseen. Kansainvälisessä liiketoiminnassa tarvittava yritystoiminnan tuntemus on esitetty pedagogisessa strategiassa ja ammatin edellyttämässä ydinosaamisessa. Työelämässä tarvittava kulttuuri- ja tapatietous on esi-tetty pedagogisessa strategiassa kohdassa kulttuurinen ja eettinen tieto ja arkistointitaidot kuuluvat ammatin edellyttämään ydinosaamiseen.

Vastanneet kertoivat kyselylomakkeen avokysymyksissä opinnäytetyö-prosessista mm. seuraavaa:

”Olisi hyvä, että ohjattaisiin oppilaita pohtimaan asioita enemmän yllä olevien asioiden kan nalta. Itse olisin tarvinnut opinnäytetyöprosessissa enemmän ohjausta ja apua. Luu len, että niin olisin saanut enemmän irti. En usko saaneeni ylläkuvattuja tai toja opinnäytetyö prosessin aikana niinkään, vaan yleisesti koko koulutuksen aikana.” (H213)

”Opinnäytetyöprosessi on yksi kiintoisimpia ja tärkeimpiä opiskeluta-poja. Kun opinnäyte työn vaiheet on nyt käynyt tarkasti läpi, pystyy opittua hyödyntämään. ” (H223)

”Mielenkiintoinen tutkimusaihe. Oli hauskaa palauttaa mieliin opin-näytetyön tekeminen.” (H179)

”Tajusin vasta tätä kyselyä täyttäessäni, mitä kaikkea opinnäytetyöprosessi itse asiassa opetti. Silti olen sitä mieltä, että opinnäytetyö on monille lähinnä pakko, jotta voi valmis tua, ei suuri oppimisprosessi.” (H159)

”Olisi mielenkiintoista tietää, kuka on määritellyt opinnäytetyöprosessin. Näin ”prosessiaikakautena” tuntuu, että prosessi on tärkein, ei sen paik-



kansapitävyys… Kun valmistuin/tein työtä, ei ollut puhettakaan kaikista mainituista asioista.” (H101)

”Opinnäytetöitä/graduja/diplomitöitä seuranneena yleisin mielikuva on, ettei niitä juuri kaan arvosteta. Opinnäytetyön merkitys on työyhteisössä usein lähes häviävän pieni.” (H108)

”Opinnäytetyö oli pakkopullaa eikä sen funktiota silloin ymmärtänyt. Näin jälkeenpäin ajateltuna se opetti suunnitelmallisuutta ja kärsivällisyyttä.” (H76)

”Koin oman erikoistumiseni viestin tään liian ”kapeana” eli pohjaa to-dellisen tutkielman tekoon ei ollut riittävästi. Toivotta vasti opinnäytetyötä tullaan kehittämään avoimin mielin!” (H76)

”Olen täydennyskouluttautunut tradenomi AMK, joten ”osaamiseni” on jo työelämäkokemuk seni perusteella laajempi kuin nuorena valmistuneella (HSO-sihteeri 1984) en enää muista näitä asioita. Opinnäytetyöprosessi oli erittäin hyvä ja hyödyllinen joka tapauksessa.” (H112)

Vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon he olivat tarvinneet opinnäytetyöpro-sessiin liittyviä taitoja nykyisessä/viimeisimmässä työssään.

Johdon assistenttikoulutusohjelmista valmistunut tradenomi tarvitsi paljon nykyisessä/viimeisimmässä työssään opinnäytetyöprosessin aikana hankkimiaan taitoja kuten priorisointia, ajanhallintaa, olennaisen erotta-mista tietotulvasta, itsensä johtamista ja tavoitteiden asettamista. Näiden taitojen kohdalla vastausvaihtoehtojen ”erittäin paljon” ja ”paljon” summa on yli 50 %, kuten taulukosta numero 13 ilmenee.



Taidot Paljon Vähän

Priorisointi 87 3

Ajanhallinta 78 7

Olennaisen erottaminen tietotulvasta 72 13

Itsensä johtaminen 63 16

Tavoitteiden asettaminen 56 16

Suulliset esittämistaidot 44 24

Havainnointi 44 27

Itsearviointi 43 23

Prosessien kehittäminen 37 36

Projektisuunnittelu 36 36

Kehittämisprojektien ideointi 36 32

Raporttien laatiminen 34 34

Projektin johtaminen 27 56

Kriittinen ja rakentava muiden työn arviointi 22 57

Haastattelutaidot 20 59

Tiivistelmän laadinta 20 56

Tilastoaineiston esittäminen graafisesti 13 59

Kyselyn toteuttaminen 12 62

Laadullisten analyysien tulkinta 11 71

Tilastollisten analyysien tulkinta 10 70

Laadullisten analyysien laatiminen 8 80

Tilastollisten analyysien tekeminen 8 78

Kirjallisuuskatsauksen laadinta 3 88

Taulukko 13. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä/viimeisimmässä työssä (%)

Johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksiköstä valmistunut tradenomi tarvitsi nykyisessä/viimeisimmässä työssään havainnointia, suullisia esit-tämistaitoja, itsearviointia prosessien kehittämistä ja kehittämisprojektien ideointia.

Johdon assistenttikoulutusohjelmista valmistunut tradenomi ei tarvin-nut nykyisessä/viimeisimmässä työssään kirjallisuuskatsauksen laadintaa, laadullisten analyysien laatimista ja tulkintaa, tilastollisten analyysien tekemistä eikä tulkintaa, kyselyn toteuttamista, haastattelutaitoja, ti-lastoaineiston esittämistä graafi sesti, tiivistelmien laadintaa, projektien johtamista eikä kriittistä ja rakentavaa muiden työn arviointia, kuten kuviosta 16 on nähtävissä.



Täysin erimieltä

Hieman eri mieltä

Ei samaa ei eri mieltä

Hieman samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

0 20 40 60 80 100 %

Kirjallisuuskatsauksenlaadinta

Laadullisten analyysienlaatiminen

Kyselyn toteuttaminen

Laadullisten analyysientulkinta

Tilastollisten analyysientulkinta

Tilastollisten analyysientekeminen

Tilastoaineiston esittämine graafisesti

Tiivistelmän laadinta

Haastattelutaidot

Kriittinen ja rakentavamuiden työn arviointi

Itsearviointi

Raporttien laatiminen

Kehittämisprojektien ideointi

Projektin johtaminen

Prosessien kehittäminen

Havainnointi

Projektisuunnittelu

Suulliset esittamistaidot

Tavoitteiden asettaminen

Itsensä johtaminen

Olennaisen erottaminentietotulvasta

Ajanhallinta

Priorisointi

Kuvio 16. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä/viimeisimmässä työssä



5.3 Opinnäytetyön ohjausKaikki vastaajat kertoivat mielipiteensä opinnäytetyön ohjaukseen

liittyvistä kysymyksistä. Heiltä kysyttiin mielipidettä ohjaajan assistenttityön tuntemuksesta, opinnäytetyön aihepiirin tuntemuksesta, tutkimusmene-telmien tuntemuksesta, pedagogisesta taitavuudesta ja siitä, olivatko he saaneet tarpeisiinsa nähden riittävästi ohjausta.

Vastaajista 31 % hyväksyi väitteen ”opinnäytetyön ohjaajalla oli erinomainen assistenttityön tuntemus”. 39 % vastaajista oli eri mieltä ja 31 % ei ollut samaa eikä eri mieltä.

Väitteen ”ohjaajalla oli erinomainen opinnäytetyön aihepiirin tuntemus” hyväksyi 66 % vastaajista. Eri mieltä oli 20 % ja 13 % ei osannut määritellä kantaansa. Valmistuneet kokivat, että ohjaajat tun-sivat erinomaisesti tutkimusmenetelmät (70 %). Ainoastaan 9 % oli eri mieltä ja 22 % ei ollut kumpaakaan mieltä.

Valtaosa (55 %) piti ohjaaja pedagogisesti taitavana, 15 % ei ottanut kantaa puolesta eikä vastaan ja 30 % ei hyväksynyt väitettä ”ohjaaja oli pedagogisesti erittäin taitava”.

Ohjauksen riittävyyteen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. 58 % koki ”saaneensa tarpeisiinsa nähden riittävästi ohjausta”. 32 % olisi kuitenkin tarvinnut enemmän ohjausta opinnäytetyön tekemisessä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että Helian johdon assistenttityön ja viestintäyksikön opinnäytetyön ohjaajat tunsivat opinnäytetyön aihepiirit, hallitsivat tutkimusmenetelmät ja olivat pedagogisesti taitavia ja ohjausta oli riittävästi. Assistenttityön tuntemisessa oli kuitenkin lisäämisen varaa.

Vastanneet kertoivat kyselylomakkeen avokysymyksessä opinnäytteestä ja ohjauksesta mm. seuraavaa:

”Ensimmäistä opinnäytetyötä tehdessä kaipaa tukea ja palautetta ohjaajalta, en kuiten kaan tarkoita kädestä kiinni pitämistä. Kokemusta Heliassa on kahdesta surkeasta ohjaajasta ja 1 loistavasta pedagogista, jonka ohjauksessa opinnäyte valmistui hyvällä arvosanalla kol messa kuukaudessa.” (H212)

”Kiitos opinnäytetyöprosessin onnistumisesta kuuluu pitkälti toimeksian-tajayritykselle. Sieltä sain nk. akateemista ohjeistusta. Ohjaajalle kaikki oli yleensä ”OK”. Pitäisi vaatia opiske lijoilta järjestelmällisempää ja korkeata-soisempaa tutkimusta.” (H277)

”Ohjaajani oli erittäin pätevä, mutta assistenttityön sekä koulutusohjelman antamien valmiuk sien tuntemus oli heikko.” (H176)

”Enemmän konkreettisia malleja kvantitatiivisten (ja kvalitatiivisten) tutkimusten teosta. Opinnäytetyön tutkimusosuuden suunnittelu oli työn vaikein osa.” (H173)

¢



”Opinnäyte työn teko oli ”pakollinen paha”, josta ei ole ollut juuri mitään hyötyä! Toivoisin uu sille opiskelijoille jämäkämpää ohjausta ja apua aiheen valinnassa.” (H236)

Taulukon 14 tulokset tulkitaan siten, että mitä alhaisempia keskiarvo ja moodi ovat, sen paremman arvion vastaajat antoivat opinnäytetyön ohjauksesta. Vastausvaihtoehdot oli annettu väittämien muodossa siten, että vaihtoehto ”täysin samaa mieltä” sai arvon 1 ja vaihtoehto ”täysin eri mieltä” sai arvon 5.

n 157 Ohjaajalla oli erinomainen assistenttityön tuntemus

Ohjaajalla oli erinomainen opinnäytetyön aihepiirin tuntemus

Ohjaajalla oli erinomainen tutkimusme-netelmien tuntemus

Ohjaaja oli pedagogisesti erittäin tai-tava

Sain tarpeisiini nähden riittävästi ohjausta

Keskiarvo 3,09 2,18 2,01 2,62 2,57

Mediaani 3,00 2,00 2,00 2,00 2,00

Moodi 3 1 1 2 1

Taulukko 14. Opinnäytetyön ohjauksesta annettujen mielipiteiden keskiluvut (Ota kantaa seuraaviin väitteisiin opinnäytetyön ohjauksesta)

12,10

26,75

30,57

19,11

11,46

0

5

10

15

20

25

30

35

Täysinsamaamieltä

Hiemansamaamieltä

Ei samaaei erimieltä

Hiemaneri

mieltä

Täysineri

mieltä

Kuvio 17. Ohjaajalla oli erinomainen assistenttityön tuntemus (%)



5,10

15,3013,40

25,50

40,80

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Täysinsamaamieltä

Hiemansamaamieltä


Hiemaneri

mieltä

Täysineri

mieltä

Kuvio 18. Ohjaajalla oli erinomainen opinnäytetyön aihepiirin tuntemus (%)

1,90

7,00

21,70

28,70

40,80

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Täysinsamaamieltä

Hiemansamaamieltä


Hiemaneri

mieltä

Täysineri

mieltä

Kuvio 19. Ohjaajalla oli erinomainen tutkimusmenetelmien tuntemus (%)



9,60

20,40

15,30

32,50

22,30

0

5

10

15

20

25

30

35

Täysinsamaamieltä

Hiemansamaamieltä


Hiemaneri

mieltä

Täysineri

mieltä

Kuvio 20. Ohjaaja oli pedagogisesti erittäin taitava (%)

Kuvio 21. Sain tarpeisiini nähden riittävästi ohjausta (%)

14,00

17,80

10,20

27,40

30,60

0

5

10

15

20

25

30

35

Täysinsamaamieltä

Hiemansamaamieltä


Hiemaneri

mieltä

Täysineri

mieltä



Vastaajia pyydettiin antamaan kokonaisarvio opinnäytetyön ohjauk-sesta. Vastaukset pyydettiin kouluarvosanana asteikkona 1–5. Arvosanan viisi antoi 17 %, arvosanan neljä antoi 30 %, arvosanan 3 antoi 32 %, arvosanan kaksi antoi 16,6 % ja arvosanan 1 antoi 4,5 % vastanneista. Kokonaisarvosanan moodi oli 3 ja keskiarvo 3,4. Vastaajien kokonaisarvio opinnäytetyön ohjauksesta oli hyvä. Johdon assistentti- ja viestintäkou-lutusyksikkö on asettanut tavoitteekseen, että arvosanojen keskiarvo opinnäytetyön ohjauksista olisi 3,8.

Arvosana Frekvenssi Prosenttia

5 27 17,2

4 47 29,9

3 50 31,8

2 26 16,6

1 7 4,5

Yhteensä 157 100

Taulukko 15. Kokonaisarviot opinnäytetöiden ohjauksesta (%; n)

4,50

16,60

31,8029,90

17,20

0

5

10

15

20

25

30

35

Arvosana5

Arvosana4

Arvosana3

Arvosana2

Arvosana1

Kuvio 22. Kokonaisarvio opinnäytetyön ohjauksesta (%)



Vastanneet kertoivat kyselylomakkeen avokysymyksissä opinnäytteestä ja ohjauksesta seuraavassa annettuja vastauksia:

”Oma opinnäytetyön ohjaaja ei neuvonut tarpeeksi työn aloitusvaiheessa, piti todella itse sel vittää kaikki. Toisaalta hyvä, ettei kaikkea anneta valmiina, mutta olin todella ”pihalla”, että miten työssä pääsee alkuun.” (H57)

”Opinnäytetyön tekemisessä on työpaikan ohjaajalla suurempi merkitys kuin koulun ohjaa jalla. Koulun ohjaajien tulisi ymmärtää, että työ tulee tehdä työnantajan ehdoilla.” (H55)

”Kielteinen suhtautumiseni koko opinnäytetyöprosessiin, mikä näkyy vastauksista, joh tuu siitä, että koko opinnäytetyö oli minulle varsinainen ’mörkö’. Valmistumiseni meinasi jäädä pelkäksi haaveeksi, koska opinnäytetyö ei vain meinannut valmistua. Kun uskalsin las kea rimaa ja oivalsin, että ko. opinnäytetyön numerolla ei ole mitään väliä, työ valmis tui hetkessä. ” (H97)

”Omalla kohdallani koko opinnäytetyöprosessi oli varsin hyödytön. En ole toistaiseksi keksinyt syytä, miksi tutkimiseen piti käyttää niinkin paljon aikaa ja energiaa. Keitä tieteelli nen tutkiminen kiinnostaa, voivat sitä jatkaa yliopistossa tai jatko-opinnoissa. En nen kaikkea ohjaajien tulisi olla moti-voituneita, asiallisia, asiansa osaavia. Heidän tulisi kuun nella ohjattavia ja kannustaa heitä. Mikäli ohjaajan kanssa ei kerta kaikki aan ’synkkaa’, tulisi olla mahdollisuus vaihtaa ohjaajaa.” (H192)

”Opinnäytetöiden arviointi tuntuu olevan aika henkilösidonnainen juttu. Olisi hyvä, että kukin työ kävisi läpi jonkinlaisen ”raadin”, vähän ylioppi-lastutkintolautakunnan mukaisesti. Nyt tuntuu, että töiden taso suhteessa arvosanoihin vaihtelee arvostelijan mukaan.” (H128)

Vastaajilta kysyttiin mitä muita työelämässä tarvittavia valmiuksia nykyisten lisäksi pitäisi opinnäytetyöprosessin aikana hankkia.

Omien ajatusten myymistä, tutkimuksen etiikkaa, pettymysten ja vastoinkäymisten sietämistä.Suomen kielen oikeinkirjoitusta ja kielioppia tulisi painottaa.Yleissivistystä, enemmän teoriatietoa metodeista jne. Syvempää opetusta tutkimuksen tekemisessä. Kytköstä työelämään tulisi entisestään vahvistaa. Tuntuu, ettei teoreettisella työllä ole tekemistä käytännön työ-elämän kanssa. Kriittistä suhtautumista, ongelmanratkaisukykyä, kritiikin esit-tämistaitojen kohennusta. Sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja ts. kuinka kohtaan han-kalan työtoverin tai esimiehen. Toisten työntekijöiden huomioon ottamista.

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢



Tiedonhaun merkitystä voisi korostaa. Tiedonhallintoa. Ohjausta voisi vielä hiukan kehittää. Ohjaaja voisi jutella opiskelijan kanssa tämän toiveista ja esim. minkälaisiin tehtäviin haluaisi tulevaisuudessa sijoittua - opinnäy-tetyön aihekin kannattaa valita sen mukaan. Projektin johtamista voitaisiin käsitellä myös. Arkistoinnin merkitystä tulisi korostaa. Sitä tarvitaan kaikenlaisissa tehtävissä. Projektityöskentelyä ja projektin johtamista; opinnäytetyö on projekti. Helian tulisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä työelämän kanssa; mitä työntekijän odotetaan osaavan. Tietoteknisiä taitoja ei nykypäivänä voi olla liikaa. Projektisuunnittelu- ja projektin johto ovat erittäin tärkeitä, jos hakeutuu asiantuntijaksi tai konsultiksi. Tietoa yhteiskunnasta, toimintaympäristöstä, alan tuoreimmista kuulumisista (trendit, tutkimustulokset). Nauhojen purkutaitoa. Helian opinnäytetyöt pitäisi olla yrityksien toimeksiantoja eli oikeita hankkeita. Neuvottelutaitoja.

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢



6Johtopäätökset

6.1 Yhteenveto – assistentin kokovartalokuvaAssistentin kokovartalokuva on tehty vastausten moodien perusteella.

Assistentti on vuonna 1977 syntynyt nainen. Hän on 28-vuotias ja valmis-tunut Helian joh don assistenttikoulutusohjelmista vuonna 2001. Hänen pääaineensa on vies tintä ja hän suorittanut tutkinnon kolmessa vuodessa ja kuudessa kuukaudessa. Opinnäy tetyöprosessi on vienyt aikaa yhden vuoden. Opinnäytetyötä hän on tehnyt 400 tun tia. Hän on suorittanut tradenomin tutkinnon ja hänellä ei ole muita tutkintoja. Opiskeluaika-naan hän on tehnyt muuta, kuin opintoihin liittyvää työtä. Heliassa tehty opinnäy tetyö on hänen ensimmäinen opinnäytteensä.

Hän kertoo olevansa asemaltaan työpaikallaan muu assistentti/sihteeri. Assistentti työskente lee yksityisessä yrityksessä kokopäivätyössä. Hänen tärkeimmät työtehtä vänsä tässä yksityisessä yrityksessä ovat esimiehen avustaminen, johtoryhmätyösken tely, henkilöstöhallinnolliset tehtävät, asiakaspalvelu, matkajärjestelyt, raportointi, kokousjär jestelyt, myyntityö, laskutus, lisäksi hän pitää yhteyksiä yrityksen sidosryhmiin sekä päivittää yrityksen intranetin ja hoitaa yrityksen sisäistä viestintää.

Assistentti kokee, että hänen nykyiset työtehtävänsä vastaavat jokseen-kin hyvin hänen sihtee rityön ja kielten koulutusohjelmassa hankkimiaan valmiuksia. Assistentti on oppinut opinnäytetyöprosessissaan tiedonhan-kintaa ja hallintaa, joita tai toja hän tarvitsee paljon työssään. Ra porttien laadinnassa hän käyttää jonkin verran oppimiaan asiakirjastandardeja.

Assistentti käyttää työssään taitoja, joita hän on oppinut opinnäytetyö-prosessissaan. Hän tarvitsee nykyisessä työssään; ajanhallintaa, olennaisen erottamista tietotulvasta ja priorisointia erittäin paljon. Lisäksi hän tarvitsee paljon itsensä johtamista ja tavoitteiden asettamista.

¢



Havainnointia, itsearviointia, kehittämisprojektien ideointia, projek-tisuunnittelua, proses sien kehittämistä, raporttien laatimista ja suullisia esittämistaitoja hän tarvitsee työssään jonkin verran.

Assistentin mielestä hänen opinnäytetyönsä ohjaajalla oli jonkinlainen assistenttityön tunte mus. Ohjaaja tunsi erinomaisesti aihepiirin, josta assistentti teki opinnäytteensä. Ohjaa jalla oli erinomainen tutkimus-menetelmien tuntemus. Ohjaaja oli pedagogisesti tai tava ja assistentti sai tarpeisiinsa nähden riittävästi ohjausta. Opinnäytetyön ohjauksesta as sistentti antoi arvosanan 3.

Assistentti kokee, että opinnäytetyöprosessin aikana hankituilla taidoilla on ollut erittäin vähän merkitystä työllistymi sen suhteen ja melko vähän merkitystä hänen nykyisessä työssään.

Tilastollisia ja laadullisia tutkimusmenetelmiä hän ei käytä olleenkaan työssään eikä raportoi tieteellisen kirjoittamisen periaatteita käyttäen.

Kriittistä ja rakentavaa muiden työn arviointia hän tarvitsee vähän. Tiivistelmien laadintaa, haastattelutaitoja, kirjallisuuskatsauksien laadintaa, kyselyn toteuttamista, laadullisten ana lyysien laatimista, laadullisten ana-lyysien tulkintaa, projektin johtamista, tilastollisten ana lyysien tekemistä, tilastoaineiston esittämistä graafi sesti ja tilastollisten analyysien tulkin taa hän ei ole tarvinnut ollenkaan nykyisessä tai viimeisimmässä työssään.

Seuraavassa yhteenveto tuloksista:Tutkinto oli suoritettu keskimäärin kolmessa vuodessa ja yhdeksässä kuukaudessa, mikä vastaa hyvin tutkinnon suorittamisen normiaikaa 3,5 vuotta. Opinnäytetyöprosessi oli pääsään-töisesti saatu päätökseen yhdessä vuodessa. Tutkinnon ja opinnäytetyön suoritusaikojen mukaan koulutus johdon assistenttikoulutusohjelmissa on ollut tehokasta.

Opinnäytetyöhön oli käytetty sille varattu 320/400 tuntia tai jopa alle sen. Ainoastaan 20 % vastaajista oli ylittänyt normiajan. Tulos on siitä mielenkiintoinen, että opiskelijat kokevat opinnäytetyölle varatun ajan riittämättömäksi, mutta kuitenkin tekevät työn sille varatussa ajassa. Tuloksiin voi myös vaikuttaa se, että vastausvaihtoehdot oli annettu ja käytettyä tuntimäärää on vaikea tarkasti muistaa jälkikäteen.

Vastaajilla ei ollut pääsääntöisesti muita ammatillisia tutkintoja, mutta tutkintoaan tulleilla täydentäjillä oli vanhan opistoasteen tutkinto ja 17 henkilöllä jokin muu tutkinto.

Opiskelijat tekivät palkkatyötä ja opiskelivat samanaikaisesti. Ainoas-taan 22 % vastanneista opiskeli kokopäiväisesti. Työtä tehneistä henkilöistä 25 % työtehtävät liittyivät opintoihin, 52 % teki muita töitä. Työssäolo antaa tuntumaa työelämään, mutta samalla se kuormittaa.

Opinnäytetyö Heliassa oli 80 % vastanneilla ensimmäinen opinnäy-tetyö. Tämä on syytä ottaa huomioon opinnäytetyötä ohjattaessa. Toisin



sanoen opiskelija opettelee tekemään opinnäytetyötä ja tarvitsee siihen neuvoja, opastusta ja kannustusta kaikissa vaiheissa. Kuitenkin vanha sanonta ”työ tekijäänsä neuvoo” pitää paikkansa tässäkin asiassa.

Vastaajien asema nykyisessä tai viimeisimmässä työpaikassaan oli 61 % kohdalla johdon assistentti/sihteeri tai muu assistentti/sihteeri. Muina asiantuntijoina toimia 15 % vastaajista, 11 % muussa asemassa ja päällik-kötehtävissä 14 % vastaajista. Tradenomi sihteereiden palkkatutkimukseen suhteutettuna, valmistuneiden sijoittumisessa eri asemiin ei ole eroa lukuun ottamatta johtavassa asemassa olevia, joita tämän tutkimuksen mukaan oli hieman enemmän. Valmistuneet ovat sijoittuneet koulutustaan vastaa-viin tehtäviin, joten johdon assistenttikoulutusohjelmassa on onnistuttu ammattikorkeakoululle asetetuissa tavoitteissa. Lisäksi vastaajat olivat työllistyneet hyvin, joten voidaan todeta, että koulutuksen vaikuttavuus-kriteeri täyttyy.

Vastaajien työnantaja oli useimmiten yksityinen yritys. Mutta julki-nen sektori, julkisomisteiset yritykset, järjestöt ja säätiöt palkkaavat myös johdon assistentteja. 68 % vastaajista koki, että nykyiset/viimeisimmät työtehtävät vastaavat koulutusohjelmassa hankittuja valmiuksia. Tässä suhteessa johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikkö on onnistunut ammattikorkeakoululle asetetuissa tehtävissä hyvin. Kuitenkin 27 % kohdalla vastanneista hankitut valmiudet ja työtehtävät eivät vastanneet toisiaan. On vaikea sanoa, onko tässä kyse koulutuksesta, työuran vaiheesta vai siitä, että työnantajat eivät tarjoa ammattitaitoisille ihmisille heidän taitojaan vastaavia työtehtäviä.

Vastaajat eivät kokeneet opinnäytetyön aikana hankituilla taidoilla olleen merkitystä heidän työllistymisensä suhteen. Samoin opinnäytetyö-prosessin aikana hankituilla taidoilla ei ollut merkitystä nykyisessä/viimei-simmässä työssä. Opinnäytetyöprosessiin sisältyy pakollisia opintojaksoja; tiedonhankinta ja – hallinta, tilastolliset tutkimusmenetelmät, laadulliset tutkimusmenetelmät, tieteellinen kirjoittaminen ja asiakirjastandardit. 58 % käytti työssään tiedonhankintaa ja – hallintaa ja asiakirjastandar-deja 47 %. Tilastollisia ja laadullisia tutkimusmenetelmiä eikä tieteellistä kirjoittamista vastaajat eivät käyttäneet työssään. Tämä johtuu joko siitä, että näitä taitoja ei tarvita tai niiden hallinta on riittämätöntä niiden käyttämiseksi työtehtävien hoidossa.

Opinnäytetyöprosessi antoi seuraavia valmiuksia valmistuneille. Opinnäytetyö kehitti aloitteellisuutta, itsenäisyyttä, itseohjautuvuutta, oman oppimisen säätelyä, ongelmanratkaisutaitoja, organisointikykyä, paineen sietokykyä, pohtivaa ja analysoivaa ajattelua, pitkäjänteisyyttä, tietotekniikkataitoja, työprosessien hallintaa, yhteistyökykyä.



Lisäksi opinnäytetyöprosessi kehitti avoimuutta, ennakkoluulotto-muutta, muutoshalua, palvelualttiutta, prosessiosaamista, tilannetajua ja verkosto-osaamista. Kaikki edellä esitetyt taidot perustuvat johdon assistenttikoulutusohjelmien pedagogiseen strategiaan ja ydinosaamisen määrittelyyn. Voidaan todeta, että koulutuksen tavoitteiksi asetetut pää-määrät ovat toteutuneet erittäin hyvin.

Ainoastaan pedagogisen strategian tavoitteet eli kansainvälisessä liike-toiminnassa tarvittava yritystoiminnan tuntemus, työelämässä tarvittava kulttuuri- ja tapatietous sekä ammatin edellyttämään ydinosaamiseen liittyvät arkistointitaidot ja kokoustaidot eivät kehittyneet.

Valmistuneet käyttivät opinnäytetyöprosessiin liittyviä taitoja ny-kyisessä/viimeisimmässä työssään. Erityisesti he käyttivät priorisointia, ajanhallintaa, olennaisen erottamista tietotulvasta, itsensä johtamista ja tavoitteiden asettamista. Lisäksi he käyttivät havainnointia, suullisia esit-tämistaitoja, itsearviointia, prosessien kehittämistä ja kehittämisprojektien ideointia.

Valmistuneet tradenomit eivät sen sijaan käyttäneet työssään kirjalli-suuskatsausten laadintaa, laadullisten analyysien laatimista ja tulkintaa, tilastollisten analyysien tekemistä eikä tulkintaa, kyselyn toteuttamista, haastattelutaitoja, tilastoaineiston esittämistä graafi sesti, tiivistelmien laadintaa, projektien johtamista eikä kriittistä ja rakentavaa muiden työn arviointia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että johdon assistenttikoulutusohjelmien tavoitteet ovat hyvin toteutuneet, valmistuneet ovat hankkineet tarvittavat valmiudet, joita voidaan käyttää työssä. Kuitenkin siten, että hankittuja valmiuksia on enemmän, kuin nykyiset työtehtävät edellyttävät.

Valmistuneet olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen, ohjaajan pätevyyteen ja tarvitsemaansa ohjaukseen. Ohjaajat tunsivat opin-näytetyön aihepiirit, hallitsivat tutkimusmenetelmät, olivat pedagogisesti taitavia ja ohjausta oli riittävästi. Assistenttityön tuntemiseen vastaajat eivät olleet täysin tyytyväisiä.

6.2 SuosituksetKoska opinnäytetöiden tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiske-lijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä, esitän että erilaisten opinnäytetöiden määrää lisättäisiin. Opinnäytteet voisivat olla tutkimustyyppisiä, kehittämistöitä tai lopputuotteita. Tällöin

1.



opiskelija voisi paremmin valita osaamiseensa ja taitoihinsa ja taipumuksiinsa liittyvän opinnäytetyön lajin. Koska ammattikorkeakoulun yhtenä tehtävä on ammatillisen koulutuksen alueellisen vaikuttavuuden parantaminen, esitän että opinnäytetyöt liitettäisiin entistä tiiviimmin ammattikor-keakoulun T & K toimintaan.Koska ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetus-ta, esitän että vuoropuhelua alueen yritysten kanssa lisättäisiin entisestään.Koska ammattikorkeakoulujen tehtävänä on uusiin ammattitai-tovaatimuksiin vastaaminen, esitän että alueen elinkeinoelämän edustajat yhä aktiivisemmin kertoisivat näkemyksiään tulevien työtehtävien luonteesta. Koska kyselyyn vastanneet johdon assistenttikoulutusohjelmis-ta valmistuneet opiskelijat osoittautuivat aktiivisiksi vastaajiksi esitän, että heidän näkemyksiään hyödynnettäisiin jatkossakin koulutusohjelmia kehitettäessä.

6.3 Jatkotutkimusaiheet”Seuraavan tutkimuksen voisi tehdä yleisesti koulutuksen vastaavuudesta

työelämän tar peita ajatellen – kohderyhmänä 3-5 vuotta työelämässä olleet. Vastaukset olisivat var masti kiintoisia…” (H245) esittää eräs kyselyyn vas-tanneista. Samalla olisi mielenkiintoista selvittää työnantajien näkemyk-siä ja odotuksia valmistuneiden osaamisen ja ammattitaitovaatimusten suhteen, sekä miten työnantajat näkevät koulutuksen tehtävät ja roolin ammattitaitoisen työvoiman tarjoajana.

2.

3.

4.

5.

¢


72 LÄHTEET

Lähteet

Ammattikorkeakouluasetus (2003). Annettu 15.5.2003. No 352/2003.Ammattikorkeakoululaki (2003). Annettu 9.5.2003. http://www.fi nlex.fi /fi /laki/

alkup/2003/20030351.Below, Susanna & Lakovaara, Hanna-Leena (2005). Työelämän edustajien näke-

myksiä ammattikorkea koulujen opinnäytetöistä. Pro Forma Didactica, Kevät 2005. Oulun seudun ammattikorkea koulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Opinnäyte.

Engeström, Y. & Middleton D. (1998). Cognition and Communication at Work. Cambridge: Cambridge University Press.

Frilander-Paavilainen, Eeva-Liisa (2005). Opinnäytetyö asiantuntijuuden kehit-täjänä ammattikorkeakoulussa. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 199. Helsinki: Yliopistopaino.

Heikkinen, Vesa & Söderqvist, Minna (2005). Konstruktiivinen tutkimusote ma-joitus- ja ravitsemisalan ilmiöiden analysointivälineenä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2005.

Hakala, Juha T. (2004). Opinnäytetyöopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.

Juvonen, Rainer (2001). Sihteerien ja assistenttien ammattitaitovaatimukset. Kou-lutuksen ja työelämän kohtaaminen. Helian julkaisusarja A:3, 2001. Helsinki: Edita.

Kauppi, Antti & Huttula, Tapio (toim.) (2003). Laatua ammattikorkeakouluihin. Korkeakoulujen arviointineu voston julkaisuja 7:2003. Helsinki: Edita.

Korkeakoulujen arviointineuvosto (2005). Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjest-elmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005 – 2007.

Mannisenmäki, Eija & Valtari, Maarit (2005). Valmistumisen vallihaudalla. Opintojen kesto 2000-luvun hyvinvointivaltiossa. Helsinki: Edita.

Metsämuuronen, Jari (2003). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Murtonen, Mari (2004). Motivaatio ja työtä koskevat käsitykset asiantuntijaksi kehittymisessä. Teoksessa Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä. Tynjälä, P. & Välimaa, J. & Murtonen, Mari (toim.) Juva: PS-kustannus.

Opetusministeriö (2004). Koulutus ja tutkimus 2003–2008. Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2004:6. Helsinki: Yliopistopaino Oy.

Opetusministeriö (2003). Ammattikorkeakoulujen tietotuotanto ja tuloksellisuus-rahoitus. Opetusministe riön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:8. Helsinki: Yliopistopaino.

Opetusministeriö (1998). Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen kehit-tämisen suuntaviivat.

Opetusministeriön työryhmien muistioita:1998. Helsinki: Opetusministeriö. Salo, Kari & Toikko, Timo & Söderqvist, Minna (2005). Open Acess:avoimeen

saatavuuteen perustuva julkaisujärjestelmä. Teoksessa Hankkeesta julkaisuksi. Kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän kehityshankkeissa. KEVER 2005.

Salo, Kari & Toikko, Timo & Söderqvist, Minna (2005). Hyvä ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. (KEVERin verkkolehti 3/2005, refereeartikkeli)


LÄHTEET 73

Salo, Kari & Söderqvist, Minna & Toikko, Timo (2004). Ammattikorkeakoulujen artikkelimuotoinen opinnäytetyö. KEVERin verkkolehti 4/2004, refereeart-ikkeli)

Stenström, Marja-Leena & Laine, Kati & Valkonen, Sakari (2004). Ammattiko-rkeakouluista valmistuneiden sijoittuminen työelämään. Teoksessa: Tynjälä, Päivi & Välimaa, Jussi & Murtonen, Mari (2004). Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä. Pedagogisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Jyväskylä: PS-kustannus.

Söderqvist, Minna & Salo, Kari (2005). Ammattikorkeakoulumainen opin-näytetyöraportin uusi malli. KEVERin verkkolehti 3/2005, refereeartikkeli.

Söderqvist, Minna & Salo, Kari (2005). Yliopettajakokemuksia tieteellisestä ja muusta kirjoittamisesta. Teoksessa Hankkeesta julkaisuksi. Kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän kehityshankkeissa. KEVER 2005.

Tynjälä, Päivi & Välimaa, Jussi & Murtonen, Mari (2004). Korkeakoulutus, op-piminen ja työelämä. Pedagogisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Jyväskylä: PS-kustannus.

Tähtinen, Juha & Isoaho, Hannu. (2001). Tilastollisen analyysin lähtökohtia. Ensiaskeleet kvantiaineis ton käsittelyyn, analyysiin ja tulkintaan SPSS-ohjel-maympäristössä. Turku: Painosalama Oy.

Vesterinen, M-L. (2002). Ammatillinen harjoittelu osana asiantuntijuuden kehit-tymistä ammattikorkeakoulussa. Väitöskirja. Jyväskylä. Studies in Education, Psychology and Social Research 196.

Vilkka, Hanna (2005). Tutkija kehitä. Helsinki: Tammi.

Sähköiset lähteet

Tilastokeskus (2004). http://www.csc.fi /amkota/taulukot/v2004/25.pdfTilastokeskus (2005). http://www.stat.fi /tk/tp/verkkokoulu/ktk/tt/kasitteet/kehik-

kop/viewlist.htmlHelia (2003). http://www.ek.fi /arkisto/ekarchive/20030814–092131-2180.pdfHelia (2005a) http://www.helia.fi /fi /helia/tilastot/Helia (2005b) http://www.helia.fi /fi /johdonassistenttikoulutus/opinnaytetyo/Helia (2005c). http://www.helia.fi /fi /johdonassistenttikoulutus/johdonassistent-

tityonjakieltenkoulutusohjelma/pedagoginenstrategia/21.3.2005Helia (2005d) http://www.helia.fi /fi /johdonassistenttikoulutus/johdonassistent-

tityonjakieltenkoulutusohjelma/assistenttienydinosaaminen/21.3.2005Helia (2005e) http://www.helia.fi /attachment/dd02439a59139651d3aff410313314c7/

173894e539aed6d3faded86278402528/ontprosessikaavio040524.pdfHelia (2005f) http://www.tokem.fi /kever/kever.nsf/0/

1ecfcf285402a2cdc2256f5c005f94f5?OpenDocument


74 LIITTEET

SAATEJohdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikköMäkitorpanpolku 4 00620 HELSINKI 21.9.2005

Arvoisa Helian johdon assistenttikoulutusohjelmien tradenomi

Heliassa laatutyöskentely on avainasemassa. Tavoitteena on yhä parempi työ elämän tarpeiden huomioon ottami nen koulutuksen sisällöissä. Johdon as sistentti- ja viestintäkoulu tusyksikössä halutaan kehittää opinnäytetyö-

pro sessia. Tähän työskente lyyn liittyy johdon assistenttikou lutusohjelmien opin näytetyöprosessin tutkiminen. Tarkoituk sena on saada selville, kuinka hy vin opinnäytetyö tuottaa assistentin työssä tarvitta via asi antuntijaval miuk sia. Näkemyksemme mukaan Sinulla, arvoisa johdon as sistenttikou-lutusoh jelmista valmistunut tradenomi, on mitä parhain asian tuntemus tällä alu eella, joten käännymme puo leesi.

Tutkimus toteutetaan Helian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksi kössä. Tutkimuk-sen tekijänä on VTM Hilkka Tai mio. Vastauksesi käsitel lään luottamuksellisesti. Tutkimuk sen tuloksista ei voi tunnistaa yksittäistä vas taajaa. Yhteystiedot on saatu Heliasta ja päivi tetty Väestörekisterikes kuk sessa.

Rengasta jokaisen kysymyksen kohdalla omaa näkemystäsi parhaiten vastaa van vaihtoehdon numero. Muutamassa kysymyksessä vastaus kir joite taan sille varattuun tilaan. Monissa kysymyksissä on useampia osioita, vas taa jokaiseen niistä. Valitse kussakin kysymyksessä tai kysymyksen osassa aino astaan yksi vaihtoehto. Jos erehdyksessä tai muusta syystä merkit set vää rän vaihtoehdon, mitätöi se yliviivaten. Lomakkeen täyttämi seen kuluu ai kaa 15–20 minuuttia. Voisitko ennen lomakkeen postitusta tarkis taa, että olet vastannut kaikkiin kysymyksiin?

Pyydän Sinua ystävällisesti täyttämään kyselylomakkeen ja postitta maan täyte tyn lomakkeen oheisessa palautuskuoressa perjantaihin 30.9.2005 men nessä. Palautuskuoren postimaksu on maksettu.

Mahdollisiin tiedusteluihin vastaavat: Hilkka Taimio, tutkimuksen tekijä puh. (09) 1489 0710, gsm 040 738 1006·[email protected]

Minna Söderqvist, yksikön yliopettaja puh. (09) 1489 [email protected]

Parhaimmat kiitokseni osallistumisestasi johdon assistenttikoulutuksen ke hittämiseen!HELSINGIN LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULUJohdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikkö

Kaarina ItkonenJohtaja

Osan 1 liite 1


LIITTEET 75

Osan 1 liite 2

1

KYSELY

OPINNÄYTETYÖPROSESSIN VAIKUTTAVUUS

TAUSTAKYSYMYKSET Rengasta mielestäsi sopivinta vaihtoehtoa vastaava numero tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan.

1 Sukupuoli? Rengasta oikea vaihtoehto. Nainen 1 Mies 2 2 Syntymävuosi? 19 __________

3 Heliasta valmistumisvuosi? _________________________________________________________________ 4 Mikä oli pääaineesi? Rengasta oikea vaihtoehto.

Johtaminen ja hallinto/Business Administration 1 Laskentatoimi 2 Markkinointi/Marketing 3 Oikeus 4 Tietotekniikan hyödyntäminen/IT in the Office 5 Viestintä/Communication 6 International Business 7

5 a. Tutkinnon suorittamiseen kulunut aika?

Vuotta _____________________ Kuukautta _____________________________

b. Koko opinnäytetyöprosessiin kulunut aika?

Vuotta _____________________ Kuukautta _____________________________

c. Opinnäytetyöhön käyttämäsi työmäärä oli (oletustyömäärä oli koulutusohjelmassa ”sihko 120” 320; ”sihko 140” 400t; koulutusohjelmassa ”sibba 140” 400t; ”mubba 140” 400t).

Rengasta sopivin vaihtoehto.

Alle 320/400 tuntia 1 320/400 tuntia 2 Yli 320/400 tuntia 3

6 Oletko suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi muita tutkintoja? Rengasta oikea vaihtoehto.

Ammatillinen tutkinto (vanha opistoaste) 1 Muu ammattikorkeakoulututkinto 2 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 3 Yliopisto, alemman asteen tutkinto 4 Yliopisto, ylemmän asteen tutkinto 5 Ei muita tutkintoja 6 Muu, mikä? _____________________________________

7 Palkallinen työnteko opintojen aikana keskimäärin (ei sisällä työharjoittelua). Rengasta sopivin vaihtoehto.

Opintoihin liittyvää 1 Muuta työtä 2 Ei työssä 3 Kuinka monta tuntia työtä viikossa keskimäärin? _____________________________________

8 Oliko opinnäytetyösi Heliassa ensimmäinen tekemäsi opinnäytetyö? Rengasta oikea vaihtoehto.

Kyllä Ei 1 2


76 LIITTEET

2

9 Mikä parhaiten luonnehtii nykyistä/viimeisintä asemaasi työpaikallasi? Rengasta sopivin vaihtoehto.

Johtaja 1 Päällikkö 2 Johdon assistentti/sihteeri 3 Muu assistentti/sihteeri 4 Muu asiantuntija 5 Muu, mikä? _____________________________________ 10 Mikä seuraavista vaihtoehdoista sopii Sinun tämän hetkiseen elämäntilanteeseesi?


Kokopäivätyössä (yli 35 tuntia viikossa) 1 Puolipäivätyössä (15–34 tuntia viikossa) 2 Osa-aikatyössä (alle 15 tuntia viikossa) 3 Avustava perheenjäsen perheyrityksessä 4 Yrittäjä 5 Työtön 6

Kotitalouden hoitaminen 8 Varusmies- tai siviilipalveluksessa 9 Vanhempain-/hoitovapaalla 10 Muu, mikä? _____________________________________ 11 Mikä seuraavista on työnantajasi?


Valtio 1 Kunta tai kuntainliitto 2 Julkisomisteinen yritys 3 Julkisoikeudellinen yhteisö 4 Järjestö/säätiö 5 Yksityinen yritys 6 Oma yritys 7 Työelämän ulkopuolella 8

12 Mitkä ovat nykyisessä/viimeisimmässä työssäsi tärkeimmät työtehtävät?

Kirjoita 5 tärkeintä tärkeysjärjestyksessä.

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

13 Vastaavatko nykyiset työtehtäväsi sihteerityön ja kielten koulutusohjelmassa hankkimiasi valmiuksia? Rengasta sopivin vaihtoehto.

Erittäin hyvin 1 Jokseenkin hyvin 2 Huonosti 3 Ei lainkaan 4 En osaa sanoa 5

14 Valitse vaihtoehdoista 1 - 5 sopivin.

a. Kuinka merkityksellisinä pidät opinnäytetyön aikana hankkimiasi taitoja työllistymisesi suhteen?

Erittäin paljon merkitystä 1 Melko paljon merkitystä 2 Jonkin verran merkitystä 3 Melko vähän merkitystä 4 Erittäin vähän merkitystä 5

b. Kuinka merkityksellisinä pidät opinnäytetyön aikana hankkimiasi taitoja nykyisessä/viimeisimmässä työssäsi?

Erittäin paljon merkitystä 1 Melko paljon merkitystä 2 Jonkin verran merkitystä 3 Melko vähän merkitystä 4 Erittäin vähän merkitystä 5


LIITTEET 77

3

OPINNÄYTETYÖPROSESSI

15 Kuinka paljon olet tarvinnut seuraavien opinnäytetyöprosessiin liittyvien opintojaksojen aikana oppimaasi nykyisessä/viimeisimmässä työssäsi?

Rengasta sopivin vaihtoehto. Erittäin Paljon Jonkin Vähän En paljon verran ollenkaan

a. Tiedonhankinta ja -hallinta 1 2 3 4 5 b. Tilastolliset tutkimusmenetelmät 1 2 3 4 5 c. Laadulliset tutkimusmenetelmät 1 2 3 4 5 d. Tieteellinen kirjoittaminen 1 2 3 4 5 e. Asiakirjastandardit 1 2 3 4 5

16 Kuinka paljon olet tarvinnut seuraavia opinnäytetyöprosessiin liittyviä taitoja nykyisessä/viimeisimmässä

työssäsi? Rengasta sopivin vaihtoehto. Erittäin Paljon Jonkin Vähän En

paljon verran ollenkaan 1 Ajanhallinta 1 2 3 4 5

2 Haastattelutaidot 1 2 3 4 5 3 Havainnointi 1 2 3 4 5 4 Itsearviointi 1 2 3 4 5 5 Itsensä johtaminen 1 2 3 4 5

6 Kehittämisprojektien ideointi 1 2 3 4 5 7 Kirjallisuuskatsauksen laadinta 1 2 3 4 5 8 Kriittinen ja rakentava muiden työn arviointi 1 2 3 4 5 9 Kyselyn toteuttaminen 1 2 3 4 5 10 Laadullisten analyysien laatiminen 1 2 3 4 5

11 Laadullisten analyysien tulkinta 1 2 3 4 5 12 Olennaisen erottaminen tietotulvasta 1 2 3 4 5 13 Priorisointi 1 2 3 4 5 14 Projektisuunnittelu 1 2 3 4 5 15 Projektin johtaminen 1 2 3 4 5

16 Prosessien kehittäminen 1 2 3 4 5 17 Raporttien laatiminen 1 2 3 4 5 18 Suulliset esittämistaidot 1 2 3 4 5 19 Tavoitteiden asettaminen 1 2 3 4 5 20 Tiivistelmän laadinta 1 2 3 4 5

21 Tilastollisten analyysien tekeminen 1 2 3 4 5 22 Tilastoaineiston esittäminen graafisesti 1 2 3 4 5 23 Tilastollisten analyysien tulkinta 1 2 3 4 5

17 Ota kantaa seuraaviin väitteisiin opinnäytetyön ohjauksesta. Jokaiseen väittämään liittyy viisi vastausmahdollisuutta, joista valitset vain yhden.

Täysin Hieman Ei samaa Hieman Täysin samaa samaa ei eri eri eri mieltä mieltä mieltä mieltä mieltä

1 Ohjaajalla oli erinomainen assistenttityön tuntemus 1 2 3 4 5 2 Ohjaajalla oli erinomainen opinnäytetyön aihepiirin tuntemus 1 2 3 4 5 3 Ohjaajalla oli erinomainen tutkimusmenetelmien tuntemus 1 2 3 4 5 4 Ohjaaja oli pedagogisesti erittäin taitava 1 2 3 4 5 5 Sain tarpeisiini nähden riittävästi ohjausta 1 2 3 4 5

18 Kokonaisarvio opinnäytetyön ohjauksesta. Kouluarviointi 1 – 5. Rengasta sopivin vaihtoehto.

Heikko Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä 1 2 3 4 5


78 LIITTEET

4

19 Ota kantaa seuraaviin väittämiin opinnäytetyöprosessista. Rengasta sopivin vaihtoehto. Opinnäytetyöprosessi kehitti:

Täysin Hieman Ei samaa Hieman Täysin samaa mieltä samaa mieltä ei eri mieltä eri mieltä eri mieltä 1 aloitteellisuutta 1 2 3 4 5

2 arkistointitaitoja 1 2 3 4 5 3 avoimuutta 1 2 3 4 5 4 ennakkoluulottomuutta 1 2 3 4 5 5 itsenäisyyttä 1 2 3 4 5

6 itseohjautuvuutta 1 2 3 4 5

7 kansainvälisessä liiketoiminnassa tarvittavaa yritystoiminnan tuntemusta 1 2 3 4 5

8 kokoustaitoja 1 2 3 4 5 9 muutoshalua 1 2 3 4 5

10 oman oppimisen säätelyä 1 2 3 4 5

11 ongelmanratkaisutaitoja 1 2 3 4 5 12 organisointikykyä 1 2 3 4 5 13 paineen sietokykyä 1 2 3 4 5 14 palvelualttiutta 1 2 3 4 5 15 pohtivaa ja analysoivaa ajattelua 1 2 3 4 5

16 pitkäjänteisyyttä 1 2 3 4 5 17 prosessiosaamista 1 2 3 4 5 18 tietotekniikkataitoja 1 2 3 4 5 19 tilannetajua 1 2 3 4 5 20 työelämässä tarvittavaa kulttuuri- ja tapatietoutta 1 2 3 4 5

21 työprosessien hallintaa 1 2 3 4 5 22 verkosto-osaamista 1 2 3 4 5

23 yhteistyökykyä 1 2 3 4 5 20 Mitä muita työelämässä tarvittavia valmiuksia nykyisten lisäksi pitäisi opinnäytetyöprosessin aikana hankkia?

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________ 21 Terveisiä tutkijalle

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________

Kiitos

HELSINGIN LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULU

Johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikkö


LIITTEET 79

Aasiakasrekisterin ylläpito aikataulujen koordinointiajankäytön hallintaalihankintalaskujen käsittelyanalyysit toimialaltaarkistointiarvostusten määritysasiakaskoulutusasiakasmarkkinointi asiakaspalveluasiakasrekisterin ylläpitoasiakassopimusten seurantaasiakassuhteen hoitoasiakastilaisuudetasiakasyhteydetasiakirjahallintoasiantuntijana konsultointiassistentin tehtävätATK-ongelmat, tallennusbudjetointi ja budjettiseuranta, dokumenttien hallintaohjelman käyttö

Eedustustilaisuuksien järjestelyerikoistaitojen hallintaesimiehen avustaminenesimiehen kalenterin hallintaesimiehen matkajärjestelytesimiestehtävätesimiesten tukiesitteen tuottaminenesitteiden käännöstyötesityslistojen ja pöytäkirjojen laadinta

Hhakemistojen päivityshallinnolliset menettelyt hallinnolliset tehtäväthallintojohtajan henkilösihteerihallituksen sihteerin tehtäväthankinnat (toimistotarvikkeet, liike-

lahjat)hankintaohjaustehtäväthenkilöesitykset, työnjakohenkilökunnan motivointihenkilösihteerin tehtäväthenkilöstöasiathenkilöstöhallinnon avustavat tehtäväthenkilöstöhallinnon ohjeistus ja

neuvontahenkilöstöhallinnon tehtäväthenkilöstöasiantuntijahenkilöstöjohtajan avustaminenhenkilöstölle järjestettävät tilaisuudethenkilöstömuutoksista tiedottaminenhenkilöstön muistaminenhenkilöstön muutosten koordinointi

henkilöstön osaamisen kehittäminen/suunnittelu

henkilöstöraportointihenkilöstötilaisuudethinnoittelu, hintojen päivitys

Iilmoitusten keräämineninternet ja intranet-sivujen päivitys

ja tekoIT-kustannusseurantaIT-projektin projektipäällikköIT-sopimushallintajohdon aikataulun hallintajohdon assistenttijohdon muu avustaminenjohtajan henkilökohtaisen sihteerin

tehtävät

Jjohtoryhmän sihteerintehtävätjulkaisujärjestelmä osaaminen ja

koulutusjulkaisun toimittaminenjulkiset hankinnatjärjestelmän käyttäjien koulutus ja

Kkäyttöohjeiden laatiminen/ylläpito, kansainvälinen kirjeenvaihtokansalaiskirjeiden hallinnointikaupparekisteri-ilmoitukset kehittämistehtävätkirjaamisohjelman tuki ja opetuskirjallisten kysymysten käsittelykirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyvät

tehtävätkirjeenvaihtokokous- ja matkajärjestelytkonsultointi ja asiantuntijana toimi-

minenkonsultointienvalvontakonttorin juoksevat asiat kopiointikoulutuskoulutustarpeen kartoittaminenkoulutusten ja kurssien hallinnointikuluttajapakkausten tuotehuoltokurssisuunnittelukustannusseurantakuukausiraportoinnissa avustaminenkyselyihin vastaaminenkäännökset ja käännättäminen

Llaadun kehittäminenlahjat ja henkilökunnan lahjat, lainhuudoista vastaaminen

laskutus ja laskujen tarkistuslausuntoasiatlehtiyksikön sihteerin työtliiketoiminnan kehittäminenlisämyyntilogistiikan hoitologistinen seurantalukeminenluottolimiittien seurantaluova ajattelulähetyspapereiden laatiminen

Mmainonnan suunnittelu, maksuepäselvyyksien selvittäminen, maksuliikennemanuaalinen postin käsittely.markkinatilastojen analysointimarkkinointi ja myyntimarkkinointi- ja viestintätehtävätmarkkinointiaktiviteettien implemen-

tointimarkkinointimateriaalimarkkinointisuunnitelmien laadinta, markkinointisuunnitelmien toteutta-

minenmateriaalihallintomatka- ja kokousjärjestelytmatkalaskut sekä kululaskujen tarkis-

taminenmediatietokannatmerkkipäivät, messu- tapahtuma- ja kokousjärjestelytmuiden johtajien avustaminen, muut juoksevat asiatmyynti ja markkinointimyyntimateriaalin tuottaminen ja

ylläpitomyyntipäälliköiden avustaminen

kaupoissamyyntitavaroiden tilaaminenmyyntitietojen hallinnointi SAP R/3

– järjestelmässä

Nneuvontaneuvotteluhuonevaraukset ja tarjoilu-

tilaukset

Oohjausohjeistusoikolukuoppilashallintoorganisointiosaston postin hoitaminenosastonjohtajan sihteerinä toimiminenosoite- ja muut rekisterit

Osan 1 liite 3

Johdon assistenttikoulutusohjelmista valmistuneiden tärkeimmät työtehtävät olivat:


80 LIITTEET

ostopalvelut, ostoreskontra, ostotoiminta

Ppalkkahallintopatenttihakemusten tekeminenpatenttipiirustusten piirtäminenperehdytyksen järjestäminen ja

kehittäminenpostituspotilaskuljetuksetprojektiassistentin ja – koordinaattorin

tehtävät, projektien ja työryhmien toimintaan

osallistuminenprojektihallinto, projektinjohtoprosessien tukeminen, kehityspuhelintyöskentelypuhelinvaihde ja asiakaskirjeenvaihtopuhtaaksikirjoittaminenpäivittäiset rutiinitpääjohtajan sihteerin sijaistaminenpäätösten käsittely

Rraportointiraportointi yrityksen johdolle, rekistereiden ylläpitorekrytoinnitresursointi

Ssanelujen purkusekalaiset assistentin tehtävätseurantasidosryhmäsuhteet, PRsihteerin normaalit työtehtävätsijoitusneuvontasisäinen ja ulkoinen viestintäsisäinen raportointisisäinen tiedottaminensisäiset kehitysprojektitsomistaminensopimus- ja asiakastietojen tallennussopimusneuvottelut, sopimusten ja tarjousten tekostilisointi, strateginen suunnittelusuhdetoimintasuunnitelmien tekosuunnittelu ja toteutussähköisen markkinoinnin kehittäminensähköpostin lukeminen ja vastaaminensähköpostitse myös vieraalla kielellä

kommunikointi

Ttaloudellisten raporttien tekotalouden suunnittelu, talous- ja hallintojohtajan sihteerin

tehtävät,

talousarvion laatiminentalousarvion toteutumisen seurantataloushallinnon avustaminentaloushallinnon tehtävättarjousprosessit tarvikehankinnattarvikemyynti ja järjestelmään syöttötaustatiedon hankinta ja hallinta ja

seurantatavarantoimittajaneuvotteluttavaravalikoiman suunnittelu ja tilaus tekninen neuvontatekstinkäsittelytiedon hankinta ja hallinta ja muokkaustiedonantojen päivittäminentiedonvälitystiedostojen ylläpitotiedottaminentieteellinen kirjoittaminentietojen ylläpitotiimin esimiestehtävättiimitapahtumien järjestäminentilaisuuksien ja kokousten järjestäminentilastointi, selvittelytyötilausten syöttäminen toimintajärjes-

telmääntilausten vastaanotto ja eteenpäin

välittäminentilinpäätöstoimiminen linkkinä eri tahojen välillätoiminnan suunnittelutoimiston hallintotehtävät, toimiston hoitotoimistopäällikkötoimittajapalvelutoimitusjohtajan sihteerin/assistentin

tehtävät: toimitusvarmuudesta huolehtiminentuntikortittuote-esittelyttuotekehitystuotetietojen hallinta, SAP, työhyvinvointiasiat, työterveysasiattyölainsäädäntötyönjako ja arviointi, työnjohdolliset tehtävät, työprosessien kehittäminentyösopimusten teko, työsuhdekysymyksettyövuorosuunnittelu

Uulkoinen ja sisäinen viestintä, uusasiakashallintauusasiakashankintauusien työntekijöiden sisäänottouutispalstan toimittaminen

Vvalikoiman hallintavalokuvausvaltionhallinnon keskuskirjanpitovaltiontuen hakemusten tarkistaminen

varaus/tilausliikennevarojen hoitaminen vastuu sähköisistä markkinointikam-

panjoistavientidokumenttien laatiminenvientipäällikön tehtävätviestinnän kehitysviestintävikapäivitys

Yyhteistyösopimuksetyhteydenpito asiakkaisiin, yhteydenpito eri sidosryhmien välilläyhteydet mainostoimistoihin, yhtiöiden perustaminenyhtiölainojen kilpailuttaminen, yhtiön hallinnosta huolehtiminenyksikön ostojen organisointiyksikön tehtävien koordinointi yleinen hallintovastuuyleiset sihteerintehtävätyleiset toimistotehtävätyleishallinto (henkilöstö, talous)


LIITTEET 81

Osan 1 liite 4 KUVIOT

80

43

23

8 3

33

44

49

14

17

43

45

21

22

26

50

54

15

21

17

Erittäin paljon

Paljon

Jonkin verran

Vähän

En ollenkaan

Kuinka paljon olet tarvinnut seuraavia opinnäytetyöprosessiin liittyviä taitoja nykyi-sessä/viimeisimmässä työssäsi?

Kuvio 1 ajanhallinta (n) Kuvio 2. Haastattelutaidot (n)

Kuvio 3. Havainnointi (n) Kuvio 4. Itsearviointi (n)

54

33

7

1845

Kuvio 5. Itsensä johtaminen (n)


82 LIITTEET

Erittäin paljon

Paljon

Jonkin verran

Vähän

En ollenkaan

33

50

20

31

23

29

30

6

81

11

Kuvio 8. Kriittinen ja rakentava muiden työn arviointi (n)

41

33

6

64

13

4296

13

15

Kuvio 6. Kehittämisprojektien ideointi (n) Kuvio 7. Kirjallisuuskatsauksen laadinta (n)

Kuvio 9. Kyselyn toteuttaminen (n)

Kuvio 10. Laadullisten analyysien laatiminen (n)

Kuvio 11. Laadullisten analyysien tulkinta (n)

33

48

16

42 18

19

36

3

89

10


LIITTEET 83

Erittäin paljon

Paljon

Jonkin verran

Vähän

En ollenkaan

Kuvio 12. Olennaisen erottaminen tieto-tulvasta (n)

33

42

23

34

25

Kuvio 16. Prosessien kehittäminen (n)

16

43

32

93

20

26

58

30

23

Kuvio 13. Priorisointi (n)

Kuvio 14. Projektisuunnittelu (n) Kuvio 15. Projektin johtaminen (n)

59

54

18

24

2

24

44

26

31

32

36

50

17

36

18

Kuvio 17. Raporttien laatiminen (n)


84 LIITTEET

Erittäin paljon

Paljon

Jonkin verran

Vähän

En ollenkaan

Kuvio 22. Tilastoaineiston esittäminen graafi sesti (n)

Kuvio 20. Tiivistelmien laadinta (n)

3849

10

39 21

45

78

57

22

31

40

6

70

10

34

51

14

23

35

48

44

8

1740

44

43

7

49

14

Kuvio 23. Tilastollisten analyysien tulkinta (n)

Kuvio 18. Suulliset esittämistaidot (n) Kuvio 19. Tavoitteiden asettaminen (n)

Kuvio 21. Tilastollisten analyysien teke-minen (n)


LIITTEET 85

OSA 2Mia-Maria Salmi

OPINNÄYTETYÖPROSESSIN JA PALAUTEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN HELIAN JOHDON ASSISTENTTIKOULUTUSOHJELMISSA


86 JOHDANTO

1Johdanto

Ammattikorkeakouluissa tehdään tällä hetkellä paljon työtä kou-lutuksen laadun parantamiseksi. Oppilaitoksissa kehitetään uusia ope-tusmenetelmiä, koulutetaan opettajia, tutkitaan työelämän tarpeita ja kerätään opiskelijapalautetta, jotta voitaisiin luoda opiskelijoille parhaat edellytykset valmistua ammatillisiksi asiantuntijoiksi. Toimenpiteet ovat pääasiassa kohdistuneet yksittäisten ja integroitujen opintojaksojen sekä perusopetuksen kehittämiseen. Opinnäytetyö on useimmiten laajin opiskelijan tekemä yksittäinen työ ammattikorkeakouluopintojen aikana, mutta opinnäytetyöprosessin ja ohjauksen kehittäminen ovat ammatti-korkeakoulujen laatutyössä jääneet taka-alalle.

Opinnäytetyöt ovat tärkeässä asemassa, koska ne ovat nähtävissä sekä opiskelijan, opettajan että koko ammattikorkeakoululaitoksen osaamisen käyntikorttina. (Söderqvist 2005) Opinnäytetyöskentely on työharjoit-telun ohella tärkeimpiä niistä opinnoista, jotka kasvattavat opiskelijan kohtaamaan työelämän vaatimuksia. (Hakala 2004, 9)

Käytännössä opinnäytetöiden arvioinnin tekee tällä hetkellä työtä ohjaava opettaja sekä mahdollisesti toimeksiantaja. Opinnäytetyön tekijä on mahdollisesti arvioinut suoritustaan ja refl ektoinut oppimistaan omassa työssään, mutta varsinaista järjestelmällistä opiskelijapalautetta ei opin-näytetyöprosessista tällä hetkellä Heliassa, Helsingin liiketalouden am-mattikorkeakoulussa, kerätä. Jotta ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ja prosessia voitaisiin kehittää, olisi ensiarvoisen tärkeää saada ohjattavat mukaan opinnäytetyön arviointiin. Ilman opiskelijapalautetta prosessin kehittäminen ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Korkeakoulujen arviointineuvosto, joka arvioi opetusministeriön toimeksiannosta ammat-tikorkeakoulujen koulutuksen laatua, on myös kiinnittänyt huomiota opinnäytetyön palautejärjestelmän puuttumiseen.

Opiskelijoiden antaman vapaamuotoisen palautteen sekä kevään 2005 aikana Helian johdon assistenttikoulutusohjelmissa tehtyjen opiskelija-haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että opinnäytetyöprosessissa on selkeitä kehittämiskohteita. Opiskelijat kokevat prosessin ohjeistuksen sekavaksi ja prosessin kulkuun liittyvässä tiedottamisessa on ollut puutteita.

¢


JOHDANTO 87

Ohjausprosessit vaihtelevat myös pääaineopintojen ja ohjaajan mukaan. Ongelmaksi on koettu lisäksi ohjaajien ajanpuute ja menetelmäopintojen sisältö sekä prosessin ajoittuminen samaan aikaan työharjoittelun kanssa. Jotta opinnäytetyöprosessin todelliset ja kriittiset kehittämiskohteet voidaan tunnistaa, tarvitaan järjestelmällisesti kerättyä palautetta opiskelijoilta.

1.1 Johdon assistenttikoulutusohjelmien opinnäytetyön kehittämishanke

Ammatillisen opettajakorkeakoulun kehittämishankkeeni on osa Helian opinnäytetyöprosessin kehittämishanketta, joka käynnistyi keväällä 2005 Helian Oulunkylän yksikön johdon assistenttikoulutusohjelmissa.

Kehittämishankkeen osa-alueet ovat seuraavat:Opinnäytetyön vaikuttavuuden tutkiminen eli millaisia valmiuksia opinnäytetyön tekeminen on antanut valmistuneille assistenteille työelämää varten.Opinnäytetyön ohjauksen laadun arviointi.Opinnäyteyöprosessin palautejärjestelmän kehittäminen.

Oma osuuteni kehittämishankkeessa on viimeksi mainittu palautejärjes-telmän kehittäminen.

1.2 Hankkeen tavoitteetJotta opinnäytetyöprosessin palautejärjestelmä voidaan kehittää, on sel-vitettävä

opinnäytetyöprosessin ja ohjauksen keskeiset tekijät opiskelijan kannalta.millainen palautejärjestelmä tukee opinnäytetyöprosessin laadun kehittämistä ohjaajan näkökulmasta?toimivan palautejärjestelmän ominaisuudet - millaista palautetta tarvitaan, jotta opinnäytetyöprosessia ja koulutuksen laatua voidaan parhaalla mahdollisella tavalla kehittää?

Palautejärjestelmämalli on tarkoitus suunnitella tässä pilottivaiheessa Helian johdon assistenttikoulutusohjelmia varten.

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢


88 JOHDANTO

Tässä selvitystyössä keskitytään ensisijaisesti opinnäytetyöprosessin palautejärjestelmän luomiseen. Opinnäytetyön ohjauksen ja prosessin kehittämistä kuitenkin sivutaan sekä työn teoria- että tutkimusosassa.

Työn teoreettinen osuus koostuu seuraavista aihealueista:

Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa

Opinnäytetyön ohjaaminen ja arviointi

Opinnäytetyön laadun arviointi

Palautepyramidi

Kuvio 23. Teoriaosuus


OPINNÄYTETYÖ AMMATTIKORKEAKOULUSSA 89

2Opinnäytetyö

ammattikorkeakoulussa

2.1 Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöOpinnäytetyö on näyte eli osoitus siitä, mitä opiskelija on opintojen

aikana oppinut. Kyse on myös työstä eli sanan varsinaisessa merkityksessä, opiskelijan tekemästä työstä. (Hakala 2004, 7) Ammattikorkeakouluasetus (352/2003) toteaa opinnäytetyön tavoitteista seuraavasti: ”Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.” Asetuksen sanamuoto jättää ammattikorkeakoulusektorilla toimijoiden tehtäväksi määritellä sen, minkälaisia ammattikorkeakoulun opinnäyte-työt ovat ja miten opiskelija voi osoittaa valmiutensa soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön tehtävässä. (Söderqvist 2005, 1)

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena on kasvattaa opiskelija kohtaamaan työelämän vaatimuksia, joita ovat mm.

tiedonetsintä jonkin täsmällisen ongelman ratkaisemiseksi,tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen, oman työn tavoit-teellinen suunnittelu ja aikataulun laadinnan taito,ongelmanratkaisu, päättely- ja perustelutaito,prosessinomainen työskentely,kirjallisen ja suullisen viestinnän taito,lähdekritiikki, itsekritiikki sekäoman työn arviointi ja omien työkäytäntöjen kehittäminen. (Hakala 2004, 9)

Käytännössä suurin osa opinnäytetöistä on kirjallisia raportteja. Opin-näytetyö tehdään tavallisesti yksin, mutta mahdollisesti myös pari- tai ryhmätyönä. Usein työt ovat tutkimuksellisia perustuen perinteiseen

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢


90 OPINNÄYTETYÖ AMMATTIKORKEAKOULUSSA

ongelmanasetteluun ja juuri kyseistä tutkimusta varten hankittuun aineis-toon ja sen analyysiin. Opinnäytetyöt voivat olla myös ns. toiminnallisia kehittämishankkeita, kirjallisuuteen perustuvia tutkimuksia, tuotekehi-tyshankkeita tai produktiotyöskentelyä. (Söderqvist 2005)

Tällä hetkellä käydään oppilaitoksissa vilkasta keskustelua siitä, millaisia opinnäytetyöt ammattikorkeakouluissa ovat ja millaisia niiden tulisi olla. Aihetta käsitellään tarkemmin kappaleessa opinnäytetyön haasteet.

2.2 Opinnäytetyöprosessin vaiheet johdon assistenttikoulutusohjelmissa

Useimmat ammattikorkeakoulut ovat lähteneet opinnäytetyön ar-vioinnissaan siitä, että opinnäytteet osoittavat aina ominaisuutensa sekä produktina (valmiina tuotteena) että prosessina (työnä). Hyvä lopputuote edellyttää hyvää prosessia (Hakala 2004, 16-17) kuvio 24 havainnollistaa opinnäytetyöprosessin päävaiheet johdon assistenttikoulutusohjelmissa.

Opinnäytetyöprosessi alkaa neljännellä lukukaudella, jolloin opiskelija saa alkuohjeet opinnäytetyön tekemistä varten. Prosessi jatkuu viidennellä lukukaudella työharjoittelussa. Opiskelijan tulisi tällöin löytää/ideoida työnsä aihe ja saada mahdollisesti toimeksianto työharjoittelupaikasta. Tämä vaihe on monelle opiskelijalle erittäin haastava. Koko opinnäytetyöprosessi vaikuttaa tässä vaiheessa epämääräiseltä ”möykyltä” ja ”edessä oleva työmäärä tuntuu ylitsepääsemättömältä”. (opiskelijahaastattelu 2005) Toisinaan aihe annetaan suoraan työharjoittelupaikasta, mutta useissa tapauksissa oppilas joutuu itse aktiivisesti ehdottamaan omiin pääaineopintoihin sopivaa aihetta. Aihe voi tulla myös muuta kautta. Se voi olla itse kehitetty, liittyä harras-tukseen tai tulla oppilaitoksen kautta. Monissa ammattikorkeakouluissa jo yli 90% kaikista opinnäytetöistä tehdään tilaustöinä eli toimeksiannosta. (Hakala 2004, 38) Vuoden 2004 tilastotiedon mukaan Helian johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmissa 81% opinnäytetöistä tehtiin toimeksiantoina. (Vuori 2005)

Työharjoittelun aikana järjestetään prosessiin kuuluvat ”tukiopinnot” eli tutkimusmenetelmä-, tieteellisen kirjoittamisen-, tiedonhankinnan – ja hallinnan- sekä opinnäytetyö asiakirjana -opintojaksot. Niiden lähiopetus tapahtuu tiistai iltapäivisin, jolloin opiskelijoilla on sovittu olevan vapaata työharjoittelusta. Opinnäytetyöohjaus tapahtuu myös tiistaisin.

Seuraavan lukukauden (6 lukukausi) alussa opiskelijoiden tulisi kirjoittaa ja esittää opinnäytetyön tutkimussuunnitelma, jonka jälkeen varsinainen

¢



työn tekeminen voi alkaa. Työn tulisi olla valmis kuudennen lukukauden loppuun mennessä, jolloin työ esitetään. Sekä tutkimussuunnitelma että lopullinen työ käsitellään yhdessä esityksien yhteydessä.

Prosessin lopussa kirjoitetaan kypsyyskoe ja sen jälkeen työn arvioi sekä ohjaaja että yleensä myös toimeksiantaja. Opiskelijapalautetta ei keskitetysti kerätä. Osa ohjaajista on kerännyt palautetta omilla kaa-vakkeillaan tai verkon kautta (Winhaopaali = Helian verkossa toimiva palautejärjestelmä).

Koska opinnäytetyön tekeminen on ennen kaikkea prosessi, niin opin-näytetyön arvioinnin tulisi keskittyä mielestäni koko prosessin arviointiin –ei ainoastaan lopputuloksen/tuotoksen eli valmiin työn arviointiin. Hakala

4 lukukausi

5 lukukausi

6 lukukausi

Alkuohjeet

Aiheen valinta ja rajaaminenAiheen hyväksyttäminen ohjaajalla

Opinnäytetyön ohjaukseenosallistuminen

Sopimus toimeksiantajan kanssa(kopio sopimuksesta ohjaajalle)

Aiheanalyysii(kirjallinen raportointi n. 3–5 s.)

Neuvonpito ohjaajan (ryhmäja yksilöohjausta) jatoimeksiantajan kanssa

Menetelmäopinnot(prosessia tukevat opintojaksot)

Tutkimussuunnitelman laadinta jaesittäminen + yhteinen tarkastelu

Opinnäytetyön tekeminen

Opinnäytetyän kirjallinen raportti jasen esittäminen + yhteinen tarkastelu

Kypsyyskoe

Arviointi(ohjaaja ja toimeksiantaja)

– Laadullliset menetelmät– Tilastotieteen perusteet– Tieteellinen kirjoittaminen– Tiedonhankinta ja - hallinta– Opinnäytetyö asiakirjana

Osallistuminen viiteenseminaariesitykseen jaesityksien analysointi

Osallistuminen viiteenseminaariesitykseen jaesityksien analysointi

Kuvio 24. Opinnäytetyöprosessin päävaiheet assistenttikoulutusohjelmissa


92 OPINNÄYTETYÖ AMMATTIKORKEAKOULUSSA

kuvaa opinnäytetyöprosessia lähinnä ongelmanratkaisuprosessiksi. Työn varrella oppilas kohtaa pieniä ja suuria kysymyksiä. Hän korostaa myös, että opinnäytetyöprosessi on myös henkilökohtainen oppimisprosessi. Opinnäytetyön mahdollisia virheitä ei voi vierittää minkään organisaation tai kenenkään yksittäisen henkilön niskoille. Toki ohjaajalla on vastuuta siitä, että työ lähtee käyntiin, mutta mitä pidemmälle prosessi etenee sitä itsenäisempää opiskelijan päätöksenteko on ja opiskelijan oma vastuu kasvaa. (Hakala 2004, 20-21)

2.3 Opinnäytetyön haasteetMerkittävänä haasteena AMK- sektorilla on tällä hetkellä opinnäy-

tetyön mitoitus. Useissa ammattikorkeakouluissa (kuten myös Helian assistenttikoulutusohjelmissa) työn laajuus on vain 15 opintopistettä eli 400 tuntia (sisältäen menetelmäopinnot). Ohjaajien näkemyksen mukaan vaikuttaisi siltä, että opiskelijoilla usein menee seminaarit, esitykset ja työn kirjoittaminen mukaan lukien enemmän kuin mainitut 400 tuntia opinnäytetyön tekemiseen. Johdon assistenttikoulutusohjelmissa tehdyn kyselytutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan tue tätä ohjaajien näkemystä. Tutkimuksen mukaan 46% valmistuneista assistenteista oli käyttänyt normiajan eli 320/400 tuntia opinnäytetyön tekemiseen. 34 prosenttia vastanneista alitti tuon ajan ja vain 20% käytti enemmän aikaa. (Taimio 2005). Tämän tutkimustuloksen valossa Helian assistenttikoulutusohjelmi-en opinnäytetyön mitoitus opiskelijan kannalta olisi varsin onnistunut.

Hirsjärvi, Remeksen ja Sajavaaran (2001, 226) mukaan keskimääräisen tiedekorkeakoulun pro gradu – työn laajuus on noin 60-85 sivua monogra-fi oiden osalta. Ammattikorkeakoulujen työt eivät juuri sivumääräisesti eroa pro gradu töistä. (Söderqvist 2005) Vaikka assistenttikoulutusohjelmien opinnäytetyön mitoitus on kohdallaan, niin mielestäni olisi syytä kuitenkin pohtia, ohjataanko opiskelijoita tekemään liian laajoja opinnäytetöitä. Opinnäytetöiden ja pro gradu töiden yhteneväisyys selittyy osittain sillä, että ohjaavat opettajat eivät itse ole käyneet ammattikorkeakoulua, vaan yliopiston, josta heidän näkemyksensä opinnäytetyöstä ovat peräisin. (Söderqvist 2005).

Mitoitus vaikuttaa myös AMK opinnäytetöiden luonteeseen. Ammat-tikorkeakouluopiskelijalla ei ole aikaa opinnäytetyötä tehdessään perehtyä aikaisempiin tutkimuksiin yhtä syvällisesti kuin yliopisto-opiskelijakollegan-sa, koska hänellä on käytössään vain puolet tiedekorkeakoulujen opiskelijan aikaresurssista. Näin ollen tutkimusasetelmat tulevat usein perustelluksi käytännön eikä niinkään aikaisempien tutkimustulosten kautta. Vaikka

¢



ammattikorkeakoulu korostaa ammatillisuutta ja käytännön läheisyyttä, ei se kuitenkaan tarkoita teorian ja tutkimuksellisuuden hylkäämistä tai työelämän vanhojen reseptien uudelleen keksimistä ja kapea-alaisuutta tai kritiikitöntä ja lyhytjänteistä markkinavoimien palvelua. (Söderqvist 2005)

Yhtenä haasteena on myös opinnäytetyön muoto. Tällä hetkellä käydään oppilaitoksissa vilkasta keskustelua siitä, millaisia opinnäyte-työt ovat ammattikorkeakouluissa ja millaisia niiden jatkossa tulisi olla. Keskustelua käydään mm. siitä, tulisiko töiden olla ns. tutkimuksellisia töitä sisältäen perinteisen ongelmanasettelun ja tieteellisen työn rungon vai ns. toiminnallisia opinnäytetöitä, jolloin tavoitteena on tuottaa jokin produkti kuten esim. esine, opas, suunnitelma, ohjekirja, tapahtuma tai portfolio. Toiminnallinen opinnäytetyö tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. (Vilkka ym. 2003, 9) Kummallekin opinnäytetyön muodolle löytyy varmasti paikkansa ammattikorkeakouluissa. Mielestäni olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota tutkimuksellisen opinnäyte-työn mitoitusongelmaan ja siihen, miten ammattikorkeakoulut voisivat profi loitua korkeakoulusektorilla kehittämällä oman näköisiä, selkeästi tiedekorkeakoulujen töistä erilaistettuja, opinnäytetöitä. Tärkeää on myös se, että opinnäytetyön tekemisen kautta saadaan sellaisia valmiuksia ja taitoja, joita tämän päivän työelämä vaatii.

Haasteena on myös se, että ammattikorkeakoulujen (ja myös tiedekor-keakoulujen) opinnäytetöiltä puuttuu yleisö. Opinnäytetyön lukee tekijän lisäksi yleensä vain muutama henkilö – ohjaaja, tilaaja ja opponentti. Tämä on sääli, sillä suuri työpanos jää näin käyttämättä. (Söderqvist 2005).


94 OPINNÄYTETYÖN OHJAAMINEN JA ARVIOINTI

3Opinnäytetyön

ohjaaminen ja arviointi

Ammattikorkeakouluissa panostetaan yhä enemmän opintojen ohjaukseen, jotta opiskelijat valmistuisivat ajallaan eivätkä keskeyttäisi opintojaan. Perinteisestä esittävästä opetuksesta on siirrytty erityyppisiin ohjausprosesseihin. (Isokorpi 2003, 112). Erityisen tärkeässä asemassa on opinnäytetöiden ohjaaminen. Usein valmistuminen viivästyy juuri siksi, ettei opinnäytetyötä saada valmiiksi.

3.1 Opinnäyteyön ohjausprosessiOpinnäytetyön ohjausprosessi on ohjaajalle kiinnostava ja haastava

tehtävä. Se antaa mahdollisuuden seurata tavallista pitempään opiskeli-jan työskentelyä ja kehittymistä. Ohjaus kohdistuu tyypillisesti kyseisen tieteenalan sisällöistä, teorioista ja metodeista nouseviin kysymyksiin ja ongelmiin, jotka tutkimustyön ohjauksessa ovatkin keskiössä. (Num-menmaa & Lautamatti 2004, 19)

Ohjausprosessi assistenttikoulutusohjelmissa kestää keskimäärin noin vuoden ja kolme kuukautta, joissakin tapauksissa pitempäänkin (8% vastaajista ilmoitti opinnäytetyön tekemisen kestäneen yli kaksi vuotta ja kolme kuukautta) eli ohjaajan ja ohjattavan toimiva ohjaussuhde ja vuorovaikutus on tärkeää prosessin onnistumiselle. (Taimio 2005) Helian opiskelijahaastatteluissa esitettiin jopa ajatus ohjaajan vaihtamisesta, mikäli ohjausprosessi ei suju ongelmitta.

Peavyn (1997, 12-20) sosiodynaamisen ohjauksen lähtöolettamuksia mukaillen Nummenmaa ja Lautamatti (2004, 61-62) näkevät opinnäy-tetyöprosessin ohjauksen toteutuvan seuraavalla tavalla.

Ohjaus on ennen kaikkea oppimisprosessi, jossa sekä ohjaaja että opiskelijat oppivat. Opiskelijat oppivat asioita, ideoita tai taitoja parhaiten silloin, kun he itse osallistuvat oppimisprosessiin aktii-visesti ja kun oppiminen on heille mielekästä ja merkityksellistä.

¢

¢

¢


OPINNÄYTETYÖN OHJAAMINEN JA ARVIOINTI 95

Opiskelijoita autetaan selvittämään itselleen mm. seuraavia ky-symyksiä:

Mitä tavoittelen?Miten ajattelen ja ratkaisen ongelmia?Millaisia vahvuuksia tai voimavaroja minulla on?Miten toimin saavuttaakseni tavoitteet?

Sosiodynaamisen ohjauksen keskeisiä työmenetelmiä ovat keskus-telu, kysymykset, tarinat, metaforat ja symbolit erilaiset kieleen ja kommunikaatioon liittyvät työvälineet. Ohjauksessa käytetään myös erilaisia kulttuurisia työkaluja, joiden avulla tavoitetaan ihmisen ei kielellisiä prosesseja. (esim. visualisointi ja erilaiset kartat)Ohjaus on prosessi, joka tähtää opiskelijan voimavarojen vahvis-tamiseen. Ohjaajan ja opiskelijan keskustelussa voidaan esittää mm seuraavia kysymyksiä.

Millaisia oivalluksia tai tietoja tarvitsen päästäkseni lähemmäksi tavoitteita?Mitä taitoja tai osaamista tarvitsen, jotta pääsen siihen tavoit-teeseen mikä on minulle tärkeä tai merkityksellinen?Millaisia esteitä tielläni on? Voinko voittaa ne? Miten?Otanko vastuun tekemisistäni ja ratkaisuistani?

Ohjatun osallistumisen prosessia voidaan hyödyntää sekä yksilö- että ryhmäohjauksessa.

3.1.1 Aloitusvaihe

Tekemieni haastattelujen perusteella opinnäytetyön aloitusvaihe koetaan prosessin haastavimmaksi vaiheeksi. Opinnäytetyön aiheen valinta ja sen rajaaminen ovat usein hyvin vaikeita. Toimeksiantajaa ei löydy, työharjoittelupaikassa ei ole aikaa ja intoa miettiä työn aihetta tai motivaatio on kadoksissa. Ohjaajan rooli on erittäin tärkeä työn aloi-tusvaiheessa. Opinnäytetyön ohjausprosessin tulisikin tukea opiskelijaa aiheen ajankohtaisuuden, käytännönläheisyyden ja työelämälähtöisyyden näkökulmista. Aiheen tulisi antaa opiskelijalle aineksia tulevaisuuteen ja käytännön työelämään.

Nummenmaa ja Lautamatti (2004, 63) esittävät teoksessaan mie-lenkiintoisen ehdotuksen siitä, miten ohjaustyö uuden ryhmän kanssa kannattaisi aloittaa. He ehdottavat, että ensimmäisten tapaamisten aikana sovitaan siitä, miten työskennellään. He ehdottavat ohjaussopimuksen tekemistä heti prosessin alkuvaiheessa. Sopimukseen kirjataan ohjaajan

–

–

–

–

¢

¢

–

–

–

–

¢



ja opiskelijan vastuut, arvioitu opiskelijan käyttämä aika työn tekemiseen, ohjaajan ohjaukseen varaama aika sekä sopimuksia yhteydenotto- ja ta-paamiskäytännöistä.

Minusta ehdotus siitä, että noudatettavista työtavoista tehdään sopimus, on erittäin käyttökelpoinen. Näin pelisäännöt tehdään selväksi heti ohjaus-prosessin alkuvaiheessa. Uutena ohjaajana en ole tällaisia asioita käsitellyt prosessin alussa ja seurauksena onkin ollut ohjausta kellon ympäri koulussa ja kotona. Odotusarvona on myös ollut, että ohjaaja pystyy välittömästi vastaamaan kaikkiin esitettyihin kysymyksiin ja että ohjaaja on kaikkien alojen ja tutkimusmenetelmien asiantuntija. Ohjaustapaamisiin tullaan myös valmistelematta kysymyksiä etukäteen. Jotta ohjausprosessi saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin, tarvitaan selkeät säännöt siitä, miten sekä ohjaajan että ohjattavan tulisi toimia.

3.1.2 Työvaihe

Kun opinnäytetyöprosessi on saatu käynnistettyä, tulisi tukea työsken-telyn kurinalaisuutta ja järjestelmällisyyttä. Säännölliset ohjausajat ovat tärkeitä. Sekä ohjaajan että oppilaan on sitouduttava prosessiin. (Vilkka & Airaksinen 2004, 51)

Prosessin aikana tarvitaan erilaisia suunnitelmia. Ohjaajan tehtävä-nä on auttaa tutkimussuunnitelman tekemisessä sekä ohjata opiskelijaa suunnittelemaan ajankäyttöä erilaisten aikataulujen avulla. Ohjaaja auttaa myös tiedonhankinnassa ja metodityöskentelyssä. Helian assistenttikou-lutusohjelmissa prosessiin kuuluvat myös erilliset tukiopintojaksot (kts. opinnäytetyöprosessin päävaiheet sivulla 4) menetelmien ja tiedonhan-kinnan opiskelua varten. Heliassa on viimeisen kahden vuoden aikana järjestelmällisesti koulutettu opinnäytetyönohjaajia. Ohjaajille on tarjottu sekä laadullista että tilastollista menetelmäkoulutusta (”AMK-tutkimuksen laadulliset menetelmät – kurssi” sekä yhteistyössä tilastokeskuksen, Arcadan ja Stadian kanssa ”Virsta-tilastot osaksi AMK-opetusta”. Ohjausprosessin työvaiheessa ohjaajan tärkeänä tehtävänä on auttaa opiskelijaa tutkimus-ongelmaan sopivan tutkimusmenetelmän valinnassa ja sen käytössä. Työ-vaiheen ohjaus sisältää luonnollisesti myös kyseisen aihealueen sisältöön ja teorian valintaan liittyvää ohjeistusta.

Mielenkiinto omaan työhön ja sen ylläpitäminen on perusedellytys sille, että tutkimustyö jossakin vaiheessa valmistuu. Onnistuneen ohja-uksen avulla voidaan opiskelijoita motivoida kahdella tavalla. Ensinnäkin ohjauksen avulla voidaan auttaa opiskelijaa tunnistamaan oman motivaa-tiotilansa ja siihen vaikuttavat tekijät. Toiseksi ohjaus eri muodossaan voi



lisätä motivaatiota ylläpitäviä elementtejä. Tällainen voi olla esimerkiksi toimivalla ryhmällä ja ryhmän jäsenten toisilleen eri tavoin tarjoamalla tuella. Myös sellaiset metodit ja aktiviteetit, jotka auttavat opiskelijaa tunnistamaan työskentelyn esteitä tai omia esteitä tai omia vahvuuksia ja mahdollisuuksia, voivat olla hyödyksi, jos motivaatio heikkenee. Omaan työskentelytyyliin liittyvät seikat kuten työn oikea rytmitys ja tietojen käsittelytapa saattavat olla myös tärkeitä motivaation ylläpitämiseksi ja niitä voidaan tutkia ryhmässä. (Nummenmaa & Lautamatti 2004, 80) Ohjaajan yksi tärkeimpiä tehtäviä työprosessivaiheessa on motivoida opiskelijaa viemään työtä eteenpäin.

3.1.3 Arviointi ja palaute

Opinnäytetyön arviointi ja palautteen antaminen on yksi haastavimmista opinnäytetyöprosessin vaiheista. Arvioinnin merkitys on keskeinen, sillä arviointi johtaa oppimiseen. Arvioinnin keskeinen tarkoitus on siis edistää opiskelijan oppimista. (Nummenmaa & Lautamatti 2004, 90)

Opiskelijat kokevat usein saavansa liian vähän palautetta. Tosiasia on, että oppiminen riippuu opiskelijan saamasta palautteesta. Opiskelija hyötyy eniten nopeasta ja kehittävästä palautteesta. Opiskelijat hyötyvät myös palautteesta ja arvioinnista, jos he ovat aktiivisesti sitoutuneet oman ja toisten työn arviointiprosessiin. Toisaalta on totta, että tilanteessa, jossa ohjaajalla on runsaasti erilaisia ryhmiä ja ohjattavia, on entistä vaikeampaa antaa välitöntä palautetta. (Nummenmaa & Lautamatti 2004, 91)

Ohjaajan antaman palautteen voi vuorovaikutuksen näkökulmasta jakaa seuraaviin osiin:

peilaava palauteohjaava palautearvioiva palaute

(Nummenmaa & Lautamatti 2004, 92-93)

Peilauksella tarkoitetaan tässä sitä palautetta, jolla ohjaaja osoittaa kuul-leensa opiskelijan puheen (esim. suullinen esitys), nähneensä visuaalisen tuotoksen tai lukeneensa hänen kirjoittamansa tekstin. Peilatessaan ohjaaja poimii tällöin keskeisimmät havainnot tarkasteltavasta asiasta ja kertoo ne havaintoinaan. Tässä vaiheessa ei tapahdu arviointia. Peilaus on hyvä tapa aloittaa palautteen antaminen. Peilaaminen ei välttämättä ole helppoa. On vaikea keskittyä havaitsemaan toisen merkityksiä ilman, että oma mieli sekaantuu asiaan. (Nummenmaa & Lautamatti 2004, 92-93)

¢

¢

¢



Ohjaavassa palautteessa ohjaaja käyttää peilauksen jälkeen hyväkseen omaan asiantuntemustaan ja kokemustaan, joista käsin hän voi arvioida, kommentoida, suositella muutoksia tai esittää kysymyksiä. On tärkeä sel-vittää opiskelijan oma näkemys työstään, jotta ohjaajalla on käsitys, kuinka realistinen näkemys on. (Nummenmaa & Lautamatti 2004, 94-95)

Arvioivassa palautteessa ohjaavan palautteen yhteydessä tulleet vahvuu-det ja heikkoudet ovat arvioinnin pohjana. Arvioivassa palautteessa tärkeä yleinen periaate on se, että jos opiskelijalle annetaan sekä myönteistä että kielteistä palautetta, myönteiset annetaan ensin. Ensin annettu positiivinen palaute kohottaa itsearvostusta, minkä jälkeen on helpompi vastaanottaa kriittisempää palautetta. Monet opiskelijat toivovat palautetta kirjallisesti. On todettu kuitenkin, että opettajien antamat kirjalliset palautteet saat-tavat olla ristiriitaisia ja pinnallisia, ja tämän vuoksi niillä on vain vähän ohjaavaa vaikutusta. (Nummenmaa & Lautamatti 2004, 95) Kirjallisen palautteen antaminen vie myös paljon aikaa ja se voidaan myös joissakin tapauksissa tulkita väärin.

Kun opiskelijalle annetaan palautetta hänen työstään, tarvitaan riittävästi aikaa ja häiriötön tilanne. Mikäli ohjaaja puuhastelee muita asioita (esim. vastaa puhelimeen) antaessaan palautetta, se voi viestiä, ettei asia ole kovin tärkeä ohjaajalle tai sitä, että ohjaaja on ylikuormitettu. Heliassa tehdyissä haastatteluissa kävi ilmi, että rakentavan ja kehittävän palautteen anto on yksi tärkeimpiä ohjauksen tekijöitä. Opiskelijat kokivat, että ohjaustilanteet ja palautteen anto eivät aina tapahdu häiriöttömässä ilmapiirissä, vaan palautteen antoa saattavat kuunnella toiset opettajat tai jopa toiset opiskelijat.

Kun ohjaus annetaan ryhmässä, on helppo kytkeä siihen vertaisarvi-oinnin käyttö. Opiskelijoista voi alkuun tuntua vaikealta arvioida toistensa töitä, mutta tämän oppiminen arvokas asia. On tärkeää, että opitaan antamaan arvioimaan ja antamaan palautetta rakentavasti, toisten töitä kunnioittaen, mutta avoimesti puhuen. Käyttämällä rikasta ja monipuolista arviointimenettelyä tuetaan opiskelijan omia oppimisprosesseja ja hänelle tärkeitä kehityssuuntia ja samanaikaisesti annetaan informaatiota sekä instituution että vertaisten näkökulmasta. (Nummenmaa & Lautamatti 2004)

3.2 Ryhmäopetuksesta ryhmäohjaukseenPerinteinen opinnäytetyön seminaaritoiminta on tyypillisesti oh-

jaajakeskeistä. Ryhmäohjauksen tulisi olla enemmän opiskelijakeskeistä. Ryhmäohjauksen edellytyksenä on, että ryhmää käytetään tietoisesti ja

¢



asiantuntevasti työskentelyn voimavarana. Usein ongelmana on, että oh-jattavat ovat eri aikoina aloittaneita eivätkä varsinaisesti muodosta omaa ryhmää. Olisi kuitenkin tärkeää, että ryhmän jäsenet sitoutetaan aktii-viseen oppimisprosessiin eli ohjattuun oppimiseen. Yhteinen refl ektointi on tärkeää. Ohjaajan tehtävä ryhmässä on helpottaa kokemuksellista ja yhteistoiminnallista oppimisprosessia tarjoamalla erilaisia työskentelyä jäsentäviä aktiviteetteja ja harjoituksia. (Nummenmaa & Lautamatti 2004, 29)

Ryhmäohjauksessa yleensä on tärkeä luoda hyväksyvä ja oppimista tukeva ilmapiiri. Tiukkojen resurssien aikana voisi ryhmäohjauksen kehittäminen tarjota vastauksen siihen, miten opinnäytetyön ohjaajalle maksettavat ohjaustunnit saataisiin riittämään opiskelijan valmistumiseen asti. (Söderqvist 2005)

3.3 Ohjaajan rooliPerinteisestä opetuksesta ohjaukseen siirryttäessä myös opettajan

ja opiskelijan roolit muuttuvat. Esittävä opettaja muuttuu ohjaajaksi ja passiivinen opiskelija muuttuu aktiiviseksi oman oppimisprosessinsa hal-tuunottajaksi. Roolinmuutos opettajasta ohjaajaksi on todettu vaikeaksi asiaksi. Siihen kaivataan lisäkoulutusta. Tärkeintä ohjauksessa on ohjaajan oman työn tekemisen tavan ja sen perusteiden tutkiminen. Ohjaajan tulee olla tietoinen omasta toiminnastaan kussakin tilanteessa. Myös opiskelija tarkkailee ohjausprosessissa omia kokemuksiaan, ajatuksiaan ja emotionaalisia reaktioitaan. (Isokorpi 2003, 115)

Ohjauksen tarkoituksena on auttaa opiskelijoita oman oppimisproses-sinsa henkilökohtaistamisessa, syvällisen omakohtaisen kokemuksellisuu-den ja merkityksellisyyden löytämisessä. Ohjaajan tehtävä on rohkaista, tukea, kyseenalaistaa ja ihmetellä opiskelijan opiskeluun liittyviä valintoja. Ohjaajan tulee myös toimia ammatillisen ja inhimillisen kasvun ja ke-hittymisen mallina.

Opiskelija vastaa itse oppimisestaan, mutta ohjaaja on prosessissa koko ajan mukana ikään kuin kanssamatkustajana. (Isokorpi 2003, 115)

AMK -opinnäytetyössä on useita osapuolia; opiskelija, ammattikor-keakoulu, työyhteisö ja ohjaaja. Ohjaajan rooli usein unohtuu aihetta koskevassa keskustelussa. Opinnäytetyöohjaajaksi päästään ja joudutaan. Kuka tahansa ammattikorkeakoulussa opettava voi päätyä opinnäytetyön ohjaajaksi. Ohjaajien lähtökohtatilanteet ovat hyvin erilaisia. Taustalla voivat olla vain omat yliopisto- tai korkeakouluopinnot ja vankka työ-kokemus, toisella sen sijaan tohtorin tutkinto ja vuosien kokemus yli-

¢



opisto-opetuksesta. Ohjaajaksi useimmiten opitaan kokemuksen kautta. Oppilaitoksen tehtävänä olisi luoda ohjaukselle toimivat puitteet, joustava ja sujuva opinnäytetyöprosessi, riittävät ohjausresurssit ja mahdollisuus harjaantua ohjaajaksi valmentautumisen ja koulutuksen kautta. Mah-dollisimman avoin organisaatio opinnäytetyötä koskevissa asioissa on osoittautunut eduksi ohjaajana toimimiselle. Mitä julkisempaa toiminta opinnäytetöiden ohjauksessa ja arvioinnissa on, sitä todennäköisemmin kaikki prosessiin osallistuvat toimivat sovitulla tavalla. Demokraattisessa opinnäytetyöprosessissa myös opiskelijoilla tulee olla palautemahdollisuus. Opiskelijoiden tulisi myös saada tietää, millä tavalla palaute käsitellään ja miten palaute on vaikuttanut opinnäytetyöprosessin kehittämiseen. (Vilkka-Airaksinen, 2004, 116)


OPINNÄYTETYÖPROSESSIN LAADUN ARVIOINTI 101

4Opinnäytetyöprosessin

laadun arviointi

4.1 Laatujärjestelmät koulutusorganisaatioissaLaatujärjestelmät ovat rantautuneet liike-elämästä myös julkiselle

sektorille ja koulutusorganisaatioihin, erityisesti ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Laatujärjestelmiä on sovellettu koulutusorganisaatioiden toiminnan kehittämiseen varsin ristiriitaisin kokemuksin jo 1980-luvulta lähtien. Koulutusorganisaatioiden eri toimijaryhmien näkemykset järjestel-mien toimivuudesta ovat olleet eriäviä. Usein johdon ja kentän näkemykset ovat varsin poikkeavia. Yhtenä syynä laatujärjestelmien sovelluksen ongel-miin voidaan pitää koulutusorganisaatioiden yksilöä ja opettajan autono-miaa korostavaa organisaatiokulttuuria. Organisaatiokulttuuri määrittää, millainen käyttäytyminen on sopivaa ja millaiset vuorovaikutussuhteet sopivia. Kulttuuri hallitsee mm. tapaa, jolla organisaatio käsittelee tietoa. Laatujärjestelmän tulee toimiakseen oikealla tavalla päästä sopusointuun organisaation perususkomusten ja toiminnan ohjaimiksi objektivoituneiden piilevien arvojen kanssa. (Karjalainen 2005, 2-3)

Erityisen tärkeää laatujärjestelmän toimeenpanossa on ihmisten suos-tutteleminen muutokseen ja uudenlaiseen ajatteluun. Henkilökunnan suostumuksen tulee olla aitoa ja ymmärrykseen perustuvaa. (Karjalainen 2005, 3)

Tässä projektissa olen sitouttanut opinnäytetyöprosessin palautejärjes-telmän kehittämiseen myös opinnäytetyön ohjaajat. He ovat olleet mukana luomassa järjestelmää koulutusorganisaation johdon lisäksi. Näkemykseni mukaan johdon ja henkilökunnan näkemykset palautejärjestelmän merki-tyksestä vaihtelevat jonkin verran. Johto haluaa järjestelmän ennen kaikkea opetuksen laadun kontrollointia varten (koulutusyhteisön näkökulma), kun taas ohjaajat haluavat konkreettista palautetta ohjaustyönsä kehittämistä varten (yksilön näkökulma). Parhaimmillaan nämä kummatkin tavoitteet

¢


102 OPINNÄYTETYÖPROSESSIN LAADUN ARVIOINTI

voidaan mielestäni saavuttaa. Laatujärjestelmän tärkeimpänä tavoitteena tulee kuitenkin olla opinnäytetyöprosessin kehittäminen. Laadukkaan ohjauksen ja tarkoituksenmukaisen ja toimivan opinnäytetyöprosessin kautta opiskelijat oppivat asiat paremmin ja syvällisemmin.

4.2 Laadun arvioinnin ongelmiaOrganisaatioiden laadun arvioinnin yhtenä perusongelmana voidaan

pitää arvioinnin vaikuttamia tahattomia sivuvaikutuksia. Vaikutukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Negatiiviset vaikutukset voidaan jakaa kolmeen

eri ryhmäänsekundaaritehtävää synnyttävätsuojautumista synnyttävätsosiaalisia kustannuksia synnyttävät (Karjalainen 2005, 3)

Sekundaaritehtävän synnyllä tarkoitetaan sitä, että organisaation perus-tehtävä osin korvautuu arvioinnin vaatimusten täyttämisellä. Laadukkaan perustoiminnan sijaan ryhdytäänkin tavoittelemaan hyvää arviointipiste-määrää. Lisäksi byrokratia saattaa organisaatiossa lisääntyä. (Karjalainen 2005, 4) Tämä on todellinen ongelma. Palautejärjestelmät saattavat ohjata opettajia työskentelemään tavalla, joka maksimoi parhaan palautteen. Vaatii rohkeutta ja vahvaa itsetuntoa unohtaa arviointikriteerit. Hyvä palaute kuitenkin huomataan organisaatiossa. Palautteeseen viitataan esi-merkiksi kehityskeskusteluissa. Pahimmillaan tämä voi mielestäni johtaa siihen, että opettaja keskittyy vahvasti opetuksen ulkoisiin tekijöihin ja pyrkii miellyttämään opiskelijoita. Tällöin palautteenkeruu on toiminut tarkoitustaan vastaan – heikentänyt mahdollisesti opetuksen laatua ja opiskelijoiden oppimistuloksia.

Organisaatio voi myös pyrkiä eri tavoin tekemään arvioinnista näen-näistä, jolloin se ei häiritsisi perustehtävän suorittamista. Suojautumiseen kuuluu myös ulkoisen arvioijan harhauttamiseksi tehdyt toimenpiteet, jopa arviointitietojen valikoiva esittäminen tai jopa vääristely. (Karjalainen 2005, 4)

Sosiaalisilla kustannuksilla viitataan ihmisten henkisiin resursseihin, joita arviointi aina eniten koettelee. Sosiaaliset kustannukset ovat suuria, mikäli yksilöt menettävät motivaatiotaan, ylikuormittuvat tai kapinoivat. (Karjalainen 2005, 4) Uskon, että tämä on todella merkittävä ongelma. Osa opettajista reagoi arviointiin hyvin voimakkaasti. Arviointi saattaa pahimmillaan masentaa opettajan ja vaikuttaa epämotivoivasti.

¢

¢

¢

¢



On todella tärkeää huolehtia siitä, että arviointijärjestelmät eivät lamau-tua organisaation sisäisiä kontrollin mekanismeja. Tällaisessa tapauksessa yksilöt = opettajat saattavat siirtää vastuun laadun kontrollista jollekin anonyymille järjestelmälle. (Karjalainen 2005, 5)

Koulutusorganisaatioiden, erityisesti korkeakoulujen pysyväison-gelmana on, että laatujärjestelmät toimivat paperitasolla organisaation ylärakenteessa, mutta käytännön toiminnassa ne koetaan vieraina ja sopimattomina, jopa vahingollisina. (Karjalainen 2005, 5) Tämän koen myös haasteelliseksi omassa kehittämishankkeessani; miten palautejärjes-telmä saadaan palvelemaan oppilaitoksen johtoa, opinnäytetyönohjaajia ja opettajia sekä opiskelijoita?

4.3 Opiskelijan rooli – asiakas vai yhteistyökumppani?Useimmissa laatujärjestelmissä opiskelija nähdään koulutuksen asi-

akkaana ja laadun indikaattorina pidetään eri tavoin kerättyä (mitattua) palautetta opiskelijan tyytyväisyydestä. Tämä johtuu siitä, että koulutukseen sovelletut standardoidut laatujärjestelmät eivät perustu niinkään kasva-tustieteelliseen asiantuntemukseen tai koulutusorganisaatioita tukevaan tutkimustietoon, vaan yleiseen teknis-tieteelliseen insinööriajatteluun tai liiketoimintaan. Tässä ajattelun lähtökohdassa unohtuu, että opiskelija ei seuraa/vastaanota opetusta vaan toimii opetustilanteessa vastuullisena oppijana. Opettaja ei voi oppia opiskelijan puolesta. (Karjalainen 2005, 8-9) Voidaan enemminkin puhua opettajan ja opiskelijan yhteistyösuhteesta kuin asiakkuussuhteesta.

Helian järjestämässä OOLA- laatupäivässä opiskelijat olivat sitä mieltä, että heidät koetaan Heliassa enemmän asiakkaina kuin yhteistyökump-paneina. OOLA- laatupäivän opiskelijapuheenvuorosta kävi ilmi, että opiskelijoilla ei ole motivaatiota antaa palautetta, koska he eivät usko palautteen oikeasti vaikuttavan koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen. Opiskelijat tulisi sen sijaan puheenvuoron mukaan ”pakottaa” tai ”määrätä” antamaan palautetta. Mielestäni opiskelijoita ei voi kuitenkaan pakottaa palautteen antamiseen vaan opettajien ja ohjaajien pitäisi perustella ja viestittää selkeästi se, miksi palautetta kerätään, jotta opiskelijat ymmärtävät palautejärjestelmän hyödyn.

Olisikin ensiarvoisen tärkeää sitouttaa opiskelijat osaksi palautejär-jestelmäprosessia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ihannetilanteessa opiskelijat olisivat osana kaikissa palautejärjestelmäprosessin vaiheissa.

¢



4.4 Koulutusprosessin kuvausongelmaOpiskelijat ovat yksilöitä, jolloin oppimista tulisi tarjota yksilöllises-

ti. Tämä asettaa myös haasteita laatujärjestelmien kehittämiselle. Myös opettajat ovat yksilöitä, jolloin tehokkaan opettamisen prosessit vaihtelevat opettajakohtaisesti. Tämä johtaa siihen, että oppimisen tai opettamisen kuvaaminen prosessinomaisesti ja sen ko. prosessin kontrollointi on lähes mahdotonta. Innovatiivisen prosessin kuvaamista ei voida tehdä pysyvästi. Tämä tarkoittaisi sitä, että palautejärjestelmiäkin pitäisi tavallaan arvioida jatkuvasti ja pysyvästi. Mikäli palautteenkeruutapa ei toimi niin opettajat eivät noudata sitä, jos se ei ole järkevää. Opettajat sen sijaan kehittelevät omat epäviralliset toimintatapansa. (Karjalainen 2005,10-11)

4.5 Palautelaadut - palautepyramidiKoulutuksen ensisijainen tehtävä ei ole asiakkaan tyytyväisyys vaan

opiskelijoiden oppiminen. Useimmat oppilaitosten palautejärjestelmät kui-tenkin mittaavat koulutuksen laatua ennen kaikkea asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Tällöin laatua tyypillisesti mitataan kysymällä opiskelijoiden tyytyväisyyttä opetukseen. Koulutusorganisaation toiminnan kehittäminen edellyttää kuitenkin ennen kaikkea tietoa opiskelijan toiminnasta ja opis-kelijan oppimistyön tuloksista. Palautetiedon keruussa pääpaino tulisi aina

¢

¢

Taso 4Opettajien persoonat– opettajat ihmisinä

Taso 3Opettajien työminä– vaativuus, empaattisuus– opetustyyli

Taso 2Opetusjärjestelyt– opettajien ja opiskelijoiden yhteistyö– kokemus opetusjärjestelyiden toimivuudesta oppimisen kannalta

Taso 1Opiskelijoiden oppiminen– oppimisen edistyminen– opiskelijan toiminnan intensiteetti– opiskelijan kokemus oppimisesta

Kuvio 25. Palautepyramidi (Karjalainen 2005, 16)



olla oppimisen ja opiskelijan toiminnan sekä opettajien ja opiskelijoiden yhteistyön toimivuuden seuraamisessa. (Karjalainen 2005, 16)

Karjalainen on sitä mieltä, että palautetta tulisi saada erityisesti tasoilta 1 ja 2 tasojen 3 ja 4 ollessa täysin epäoleellisia. Optimaalisessa tilanteessa palautteen kerääminen tulisi organisoida siten, että opiskelijan oppimistekoja ja oppimisen etenemistä voidaan seurata oppikurssien aikana.

Karjalaisen malli viestittää erityisesti sitä, että arvio tulisi kohdistaa oppimiseen ei opetukseen eikä opettajaan. Oleellista on se, että palaute on sellaista, joka edesauttaa organisaatiota muuttamaan käytänteitä, jotta oppiminen edistyy. Mielestäni pohdinnan arvoinen asia on kuitenkin se, miten opettajan opetustyyli ja persoona vaikuttavat opiskelijan oppimiseen. Voidaanko palautejärjestelmässä täysin unohtaa se, millainen opettaja ja/tai ohjaaja on?

Usein opettajan innostus ja kiinnostus asiaan herättää myös opiskelijan mielenkiinnon ja motivaation, josta seuraa se, että opiskelija oppii parem-min. Opinnäytetyön ohjaajan persoona ei myöskään voi olla mielestäni vaikuttamatta siihen, miten yhteistyö ohjattavan kanssa sujuu. Suurin osa ohjauksestahan tapahtuu kahden kesken kasvokkain. Ohjaajan kyky ymmärtää erilaisia ihmisiä, into motivoida ja kyky antaa rakentavaa pa-lautetta ovat keskeisessä roolissa, jotta prosessi etenee.

Huuskon mielestä numeerinen palaute ei yleensä kerro, mihin suuntaan toimintaa pitäisi suunnata. Palautejärjestelmän tulisi tuottaa laadullista (sanallista) rehellistä ja ajan tasalla olevaa tietoa opetuksesta kehittämisen pohjaksi. Hyvä palaute sisältää kehittämisideoita. (Huusko 1999) Mikäli palaute kerätään numeerisessa muodossa (valmiit vastausvaihtoehdot), kysymysten vastausvaihtoehdot tulisi muotoilla siten, että vastausten pohjalta voi tehdä tarkkoja tulkintoja ongelmien syistä ja vastaajan motiiveista. Palautteen hyödyllisyyttä kannattaa arvioida myös sisällön näkökulmasta: mihin asioihin palautteen keruu kannattaa kohdistaa. (Manuaali laitoksille, 12)

Palautteen keruun työkaluksi riittää, että oppilaitokset laativat lyhyen avoimin kysymyksin rakennetun lomakkeen, jossa on ainakin seuraavat teemat:

Mikä opetuksessa auttoi oppimista?Mikä haittasi tai ehkäisi oppimista?Opiskelijan oma ajankäyttö ja aktiivisuus kurssin aikana?Muuta palautetta?

Lomakekyselyn apuna voi käyttää opiskelijahaastatteluja tai palautekes-kusteluja opetuksen aikana.

1.2.3.4.



Palauteprosessin rakenteen tulisi olla riittävän kevyt, jotta siitä voi tulla arkinen ja jokapäiväinen toimintamuoto. (Manuaali laitoksille, 13)

4.6 Palautteen hyödyntäminenEi riitä, että koulutusorganisaatiot keräävät palautetta. Toimenpiteet

palautteen keräämisen jälkeen ovat tärkeitä. On tärkeää, että kerättyä palautetta hyödynnetään aidosti ja näkyvästi. (Manuaali laitoksille, 13)

Palautejärjestelmän suunnittelussa olisi erittäin tärkeää luoda myös menetelmät palautteen käsittelyä ja hyödyntämistä varten. Usein organi-saatiot keräävät paljon tietoa, mutta eri asia on, johtaako se toimenpiteisiin. Erittäin tärkeää on myös se, että opiskelijat tietävät, mitä palautteelle tehdään ja millaisiin toimenpiteisiin kerätyn palautteen pohjalta koulu-tusorganisaatiossa ryhdytään. Jos opiskelijayhteisössä syntyy käsitys, että palautetta ei hyödynnetä, sitä ei pian myöskään enää anneta. Opiskelijoiden kokemien opiskelun ja oppimisen vaikeuksien ratkaiseminen johtaa välittö-mästi opetuksen laadun kohoamiseen ja opiskeluilmapiirin paranemiseen opiskelijoiden motivaation lisääntyessä. (Manuaali laitoksille, 13)

Palautteiden antaminen ja saaminen ilman, että siitä seuraa toimen-piteitä, on turhaa työtä kaikille - niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Palautejärjestelmä ei ole toimiva, jos palautteiden vaikutus ei näy käytän-nössä. Jos palautteet jäävät esim. yksittäisen opettajan omaan tietoon, ei voida edes puhua laitoksen tai osaston palautejärjestelmästä. Opettajien keräämä palaute ei ole vain opettajan oma asia, vaan tieto niistä pitää mennä myös muulle henkilökunnalle ja kehittyvän opetuksen kautta myös opiskelijoille. (Huusko 2000)

¢


TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 107

5Tutkimuksen toteutus

Kehittämishankeen tutkimuksellinen osuus koostuu kahdesta eri osaselvityksestä. Ensimmäinen osa keskittyi selvittämään, mitkä ovat opiskelijoiden mielestä opinnäytetyöohjauksen ja prosessin keskeisiä tekijöitä. Tutkimusmenetelmän valinta riippuu sekä valitusta tutkimus-aiheesta että tutkimuskysymyksistä. (Hirsjärvi ym.2001, 33) Tässä selvi-tystyössä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua opiskelijoiden mielipiteiden ja asenteiden kartoittamista varten. Haastattelu sopii hyvin tilanteeseen, jolloin kysymyksessä on vähän kartoitettu ja tuntematon alue. (Hirsjärvi & Hurme, 2001, 35) Haastattelujen avulla on mahdollisuus saada tietoa sellaisista asioista, joita ei mahdollisesti osata kysyä kysely-tutkimuksessa. Koska opiskelijoiden käsityksiä opinnäytetyöprosessista ei ole aiemmin juurikaan tutkittu, oli perusteltua aloittaa tämä selvitystyö haastattelemalla opiskelijoita.

Empiirinen aineisto kerättiin keväällä 2005. Haastatteluihin valittiin tarkoituksenmukaisesti ryhmä Helian johdon assistenttikoulutusohjel-mien opiskelijoita, jotka olivat juuri saaneet opinnäytetyönsä valmiiksi. Toukokuun 2005 aikana haastattelin kahdeksaa opiskelijaa, jotka edus-tivat johdon assistenttikoulutusohjelmien eri pääaineryhmiä: hallinto ja johtaminen, markkinointi, oikeus, tietojenkäsittely ja viestintä. Laskenta-toimen opiskelijoita ei haastateltu, koska aineesta tehdään vain muutama opinnäytetyö vuodessa. Haastateltavilla oli eri ohjaajia. Yksi opiskelijoista edusti englanninkielistä Degree Programme for Multilingual Management Assistants -ohjelmaa ja yksi oli koulutusohjelman täydentäjäopiskelija. Näillä valinnoilla varmistettiin, että haastateltavat edustavat mahdollisimman laajasti koulutusohjelmien ohjattavia. (Haastattelukysymykset, liite 1) Haastatteluaineisto analysoitiin kesäkuussa 2005.

Kehittämishankkeen toinen osakokonaisuus oli ohjaajien haastatte-lututkimus.

Ohjaajahaastatteluissa selvitettiin, millaista tietoa ja opiskelija-palautetta tarvitaan ohjaajien näkökulmasta, jotta opinnäyte-työprosessia voidaan kehittää. Opinnäytetyön ohjaajien haastattelut toteutettiin yhtä lukuun ottamatta ryhmähaastatteluna. Opinnäytetyön

¢


108 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

ohjaajien ryhmähaastattelu tehtiin opinnäytetyönohjaajien kokouksessa 30.9.2005. Lisäksi haastattelin ASTO-yksikön yliopettajaa KTT Minna Söderqvistiä 14.11.2005.

Palautejärjestelmän kehittämisen apuna käytettiin myös survey -kyse-lytutkimuksen tuloksia. Kyselytutkimus tehtiin Helian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikössä opinnäytetyöprosessin vaikuttavuuden selville saamiseksi. (kts. johdanto Helian opinnäytetyöprosessin kehittä-mishanke). Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselytutkimuksen teki Hilkka Taimio Helian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksiköstä. Tutkimusjoukkona oli vuosina 2001 ja 2003 assistenttikoulutusohjelmista valmistuneet opiskelijat. Kyselytutkimuksen tulosten avulla saatiin laajempi ja yleistettävä empiirinen materiaali, jonka pohjalta opinnäytetyöprosessin ja ohjauksen keskeisiä tekijöitä opiskelijan kannalta voitiin todentaa.


TUTKIMUSTULOKSET 109

6Tutkimustulokset

6.1 OpiskelijahaastattelutHaastattelu oli kaksiosainen. Ensimmäinen osa keskittyi opinnäyte-

työn ohjauksen keskeisten tekijöiden selvittämiseen. Haastattelun toisen osan tavoitteena oli selvittää, miten opiskelijat kokevat tämänhetkisen opinnäytetyöprosessin ja sen keskeiset tekijät.

Osa 1

Mitä on ohjaus?Haastattelun ensimmäinen osa keskittyi selvittämään opiskelijoiden käsityksiä ohjauksesta sekä ohjauksen ja opetuksen eroista. Ohjaus kä-sitettiin opiskelijan ja ohjaajan väliseksi tilanteeksi, jossa on enemmän vuorovaikutusta kuin opetuksessa. ”Opetettava vastaanottaa ja kun ohjaus on sen sijaan kaksisuuntaista.” Ohjauksessa ohjattava tekee enemmän työtä kuin opetuksessa ja ohjaamisen koettiin lähtevän liikkeelle ohjattavasta. Ohjauksen ei myöskään koettu olevan sidottu aikaan tai paikkaan, ja sitä voi saada tarpeen mukaan. Ohjaus ymmärrettiin ennen kaikkea ”avun ja tuen antamisena”. ”Ohjauksessa saadaan vinkkejä, asiat on jo opittu aiemmin.” ”Ohjaus antaa tilaa omalle ajattelulle. Ohjauksessa ruokitaan mielikuvitusta.” ”Ohjaus on erilaista kuin oppiminen. Ohjauksessa ei välttämättä anneta ihan suoria vastauksia, vaan se on itseohjautuvaa opiskelijan puolelta.”

Odotukset opinnäytetyönohjauksestaHaastateltavien vastaukset kuvastivat opinnäytetyöprosessin alkuvaiheen haasteellisuutta. Muutama totesi, ettei odotuksia juuri ollut, koska prosessi tuntui alussa niin epämääräiseltä ”möykyltä.” Toisaalta odotuksena oli, että prosessin alussa saa paljon apua. Yleisimmin odotukset liittyivät avunsaantiin, kun sitä tarvitsee ja asiat ovat vaikeita. ”Kun on ongelmia,

¢


110 TUTKIMUSTULOKSET

voi kysyä, onko menossa oikeaan suuntaan.” Ohjaajan odotettiin kertovan, mitä näkökulmia kannattaa käsitellä. Odotuksena oli myös, että ohjaaja on asiantunteva ja ohjaajalla on aikaa ohjausta varten. Osa haastateltavista odotti, että opinnäytetyöohjaus olisi ollut enemmän opiskelijan ja ohjaajan yhteistyötä. Odotuksena oli, että ohjaaja pitää yhteyttä, on aloitteellinen ja huolehtii työn etenemisestä. Prosessi osoittautui itsenäisemmäksi, mitä opiskelijat olivat odottaneet.

Millaista opinnäytetyönohjausta on saanut?Kaikki haastateltavat kokivat, että henkilökohtainen ohjaus on ryhmä-ohjausta tärkeämpää. Henkilökohtaisista ohjausmuodoista mainittiin seuraavat: ohjaus kasvokkain, sähköpostitse ja puhelimitse. Yksi haasta-teltavista mainitsi, että oli saanut henkilökohtaista ohjausta työpapereiden (aiheanalyysi, tutkimussuunnitelma) kautta. Haastateltavien vastaukset vaihtelivat tässä kysymyksessä merkittävästi. Toiset olivat kokeneet saaneensa ohjausta liian vähän ”vain kolmesti, koska aika on rajallista ohjaajille”. Toiset haastateltavat taas kokivat saaneensa ohjausta riittävästi ”riittävästi - yksin olisi ollut vaikeaa.” ”Tapaamisajat sai hyvin.”. Vastaanottotunnit ja mahdollinen ajanvaraussysteemi koettiin hyvänä. Kaksi ohjattavista oli saanut henkilökohtaista ohjausta pääasiassa vain sähköpostin välityksellä. Yksi kuvaili saaneensa ”negatiivista ohjausta”, mutta toisaalta ”hyviä vinkkejä teorian rakentamiseen”.

Suurin osa haastateltavista oli saanut opinnäytetyöprosessin alussa ryhmäohjausta. Ryhmäohjaus koettiin hyvänä, koska näin pystyi seu-raamaan, mitä ja miten muut tekivät työtä ja ovat edistyneet prosessissa. Ryhmäohjaus koettiin tärkeänä erityisesti työn alkuvaiheessa. Haastatteluista kävi ilmi, että ohjaajien ryhmäohjauskäytäntö vaihtelee merkittävästi. Osa ohjaajista järjestää ryhmäohjausta koko prosessin ajan, jopa viikoittain. Toiset ohjaajat järjestävät tapaamisia esimerkiksi kerran kuukaudessa, toiset sen sijaan vain prosessin alkuvaiheessa sekä tutkimussuunnitelmien ja lopputöiden esityksien kautta. Mielenkiintoista oli, että haastateltavat eivät mieltäneet tutkimussuunnitelman ja lopputyön esityksiä ryhmäoh-jaustilanteiksi. Toisaalta taas yksi opiskelijoista mainitsi ryhmäohjauksen liittyvän pääaineopintoihin. Kyseessä olevien aineopintojen yhteydessä esiteltiin mm. valmiita töitä.

Vain kolmella haastateltavalla oli kokemusta verkko-ohjauksesta. Yksi mainitsi verkko-ohjausta olleen tarjolla, muttei osannut hyödyntää sitä. Toinen haastateltavista koki verkon hyväksi avuksi tiedonhankinnassa (esim. ohjeet, esitysaikataulut). Lisäksi mainittiin hyödyllisinä kirjalliset mallit, ohjeistukset verkossa sekä materiaalin jako verkon kautta (tutki-mussuunnitelmat ja lopputyöt).



Parasta/huonointa ohjauksessaHaastateltavia pyydettiin mainitsemaan, mikä on ollut parasta sekä huo-nointa heidän opinnäytetyöohjauksessaan.

Positiivisia mainintoja tuli seuraavista tekijöistä:ohjaajan asiantuntijuusohjausta sai rajattomastiohjaajalla vankka kokemus tutkimusprosessistasai vastauksen asioihinohjaaja oli saavutettavissaohjaaja oli helppo lähestyähenkilökohtainen konsultointikonkreettiset ehdotuksetalun ryhmätapaamisetohjausta sai silloin, kun halusiohjaajan vinkit ja auttaminen

Negatiivisia mainintoja tuli seuraavista tekijöistäohjausta oli liian vähänohjaus negatiivista, ei rakentavaaohjausprosessi samaan aikaan työharjoittelun kanssaohjaajan ajanpuute ja kiireohjaajan hidas reagointiei sijaista, kun ohjaaja sairastunutohjaaja ei aina osannut selittää asiaaliika luottamus ohjaajan neuvoihinei yksityiskohtaisia neuvojaei konkreettista palautetta

Ohjauksen tärkeimmät tekijät opiskelijan kannaltaHaastateltaville annettiin lista ohjauksen eri tekijöistä. Listaan valitut tekijät perustuvat ohjauksen teoriaan sekä kokemukseeni ja näkemyk-seeni ohjaukseen liittyvistä tärkeistä tekijöistä. Haastateltavia pyydettiin valitsemaan listalta vähintään viisi tärkeintä ohjaukseen liittyvää tekijää. Listaan on merkitty tekijän kohdalle, kuinka monta mainintaa se sai haastatteluissa. Tekijät on listattu tärkeysjärjestyksessä.

Ohjaajan saavutettavuus (8)Alkuohjeet ja avustaminen hyvän aiheen valinnassa (7)Rakentavan ja kehittävän palautteen antaminen (6)Asiantuntijuus-ohjaaja osaa oman aihealueensa ja alan (5)Avustaminen aikatauluttamisessa, aikataulut ja päivämäärät (4)

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢



Tiedottaminen (prosessin eri vaiheista ja esityksistä) (3)Motivointi prosessin aikana (2)Ohjaaja helposti lähestyttävä (2)Arviointi prosessin aikana ja jälkeen (1)Ohjaajan halu ja into ohjata (1)Ohjaajan luotettavuus (esim. ohjausaikojen pysyvyys)Säännölliset ryhmäohjaamistapaamisetOikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ohjauksessaMenetelmäohjausKirjoittamisen ohjaaminenTiedonhankinnan ohjaaminen

Selkeästi tärkeimmiksi ohjauksen tekijöiksi nousivat: ohjaajan saavutet-tavuus (8 mainintaa), alkuohjeet ja avustaminen hyvän aiheen valinnassa (7 mainintaa) sekä rakentavan ja kehittävän palautteen antaminen (6 mainintaa). Ohjaajan asiantuntijuus koettiin myös tärkeänä samoin kuin avustaminen aikatauluttamisessa sekä tiedottaminen prosessin eri vaiheis-ta. Mainintoja saivat myös motivointi prosessin aikana, ohjaaja helposti lähestyttävä, ohjaajan kyky arvioida prosessia sen aikana ja jälkeen sekä ohjaajan halu ja into ohjata. Lisäksi mainittiin rohkaiseminen tekijänä, jota ei oltu mainittu listalla.

Millaista on hyvä/täydellinen ohjausHaastateltavia pyydettiin kuvaamaan ja luonnehtimaan hyvää/täydellistä opinnäytetyöohjausta. Useat haastateltavat aloittivat kuvauksen viittaamalla ohjauksen henkilökohtaisuuteen. Opiskelijat kokivat tärkeänä, että ohjaus-tilanteessa voidaan olla rauhassa kahden kesken ohjaajan kanssa. Muiden opettajien läsnäolo tai oppilaiden pitkä jono oven takana häiritsivät henki-lökohtaista ohjaustilannetta. Täydellinen ohjaus on siis henkilökohtaista ja ohjausaikaa on riittävästi. Lisäksi ohjaustilanteen tulee olla rauhallinen. Jossain määrin oli yllättävää, että tilanteen rauhallisuus mainittiin monessa haastattelussa. Jotkut olivat kokeneet usein ohjaustilanteita, missä ”kolme opettajaa istuu vieressä ja oppilaita on jonossa.”

Hyvässä ohjauksessa korostuu myös ohjaajan aito kiinnostus ohjatta-van aihetta kohtaan, ohjaajan ja ohjattavan ymmärrys toisiaan kohtaan, tiedottaminen erityisesti työn alkuvaiheessa sekä rakentavan palautteen antaminen. Täydellistä ohjaustilannetta kuvattiin mm. seuraavasti: ”Ollaan kahden kesken ohjaajan kanssa, henkilökohtaista, jutellaan etukäteen sovituista asioista.” ”Ohjaaja on koko prosessin mukana. Saa tarvittaessa ohjausta. Ohjaaja potkii eteenpäin. Ohjaaja oikeasti pätevä ja valmiudet ohjata.”

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢



Osa 2

OpinnäytetyöprosessiHaastattelun toinen osa keskittyi selvittämään nykyistä opinnäytetyö-prosessia ja sen osa-alueita. Haastatteluissa kartoitettiin opiskelijoiden näkemyksiä opinnäytetyöprosessin ohjeistuksesta, aikataulusta, sijoittumi-sesta opintoihin, tukikursseista sekä tehtävistä kirjallisista dokumenteista prosessin aikana.

Haastateltavien mielipiteet opinnäytetyöprosessista jakaantuivat selvästi. Osa koki prosessin opettavaisena, mielenkiintoisena ja kivana. ”Mielen-kiintoista ja tärkeää tehdä itsenäistä työtä.” Opettavaista - ei niin kauhea kuin luulin. Ihan mukavakin.” Kivaa, vaikka aloitin nollasta.” Toisaalta enemmistö koki prosessin taakkana, uuvuttavana ja raskaana. Prosessi koettiin työläänä verrattuna saatavaan 10 opintoviikkoon (15 opintopis-tettä) ”Hirveä työ!” ”Epätoivoa ja toivoa” Taakka. Kuuluu prosessiin. Alku tosi raskas” ”Työläs”.

Ohjeistus ennen prosessiaOhjeistus neljännellä lukukaudella ennen työharjoittelua koettiin riittä-väksi. Sitä ei juurikaan muistettu, mutta toisaalta sitä ei koettu tarvittavan enempääkään ennen varsinaisen työn alkua. Asia tuntuu siinä vaiheessa kaukaiselta. Yksi haastateltavista mainitsi alkuohjeiden olleen sekavia.

Aikataulu ja sijoittuminen opintoihinProsessiin varattua aikaa (kaksi lukukautta) pidettiin sopivana. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että kaksi lukukautta riittää työn te-kemiseen. Yksikään haastateltavista ei kokenut tarvitsevansa lisäaikaa. Muussa tapauksessa työn tekeminen vain pitkittyisi. Yhden haastateltavan mielestä aika voisi olla jopa lyhyempi. Noin puolet haastateltavista oli sitä mieltä, että prosessi ei saisi ajoittua päällekkäin työharjoittelun kanssa. Tiistai-iltapäivän kurssit koettiin raskaina. Toisaalta todettiin, että aiheen hankinnan kannalta olisi tärkeää, että prosessi käynnistyy jo viidennellä lukukaudella. Opinnäytetyöprosessin sijoittumista opintoihin pidettiin yleisesti hyvänä.

Opinnäytetyötä tukevat opintojaksotMielipiteet tukikursseista vaihtelivat haasteltavien kesken. Monet haasta-teltavista eivät kokeneet menetelmäopintojaksoja eivätkä tieteellisen kir-joittamisen opintojaksoa hyödyllisiksi. Toisaalta osan mielestä ne palvelivat tehtäväänsä. Palaute oli kokonaisuudessaan enemmän negatiivista kuin positiivista.

Menetelmäopintojaksoja kuvattiin mm. seuraavasti:



”Ei hyötyä. Välttämätön paha.””Luettiin ykkösen töitä - ei järkeä, miksei luettu hyviä töitä””Laadullisista ei mitään hyötyä””Ehkä niitä ei tarvita.””Ei mitään hyötyä, en saanut mitään irti.””Sai niistä kai jotain irti”” Tuntuivat kaukaisilta, kun työ oli työvaiheessa.””Ok””Hyvä, että oli”

Yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta tieteellisen kirjoittamisen opintojaksoa ei myöskään koettu hyödylliseksi. Kommentit olivat seuraavanlaisia.

”Pettymys”.” Naurettavia asioita käytiin läpi.””Ei mitään hyötyä.””Mikä se oli?””Ei hyötyä. Luettiin vaan paperista.””Lyhyt kurssi - Ei hyötyä.””Oleellisia asioita, muttei soveltanut asioita omassa työssään.””Ihan hyvä ja kirjallinen materiaali hyödyllistä.”

Sen sijaan tiedonhankinnan ja -hallinnan opintojakso koettiin pääsään-töisesti hyvänä. Yksi piti verkkokurssimuotoa hyvänä, yksi sen sijaan kaipasi myös lähiopetusta. Opintojakson avulla opittiin mm. käyttämään asiasanoja.

Yhtään negatiivista kommenttia ei opintojaksosta tullut.

Kirjalliset tuotoksetHaastattelujen perusteella voidaan todeta, että nykysysteemi työvaiheis-tuksesta toimii varsin hyvin. Kaikki kirjalliset tuotokset (aiheanalyysi, tutkimussuunnitelma, lopputyö) koettiin tärkeinä. Aiheanalyysin ja tut-kimussuunnitelman koettiin vievän prosessia hyvin eteenpäin. Niiden koettiin helpottavan työn tekemistä. Kaikki haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, että kaikkia kirjallisia vaiheita tarvitaan. Haastatteluista kävi myös ilmi, ettei lisävaiheita tarvita.

KypsyyskoeHaastatteluissa kysyttiin myös opiskelijoiden ajatuksia kypsyyskokeesta. Kysymys selkeästi hämmensi haastateltavia. Kypsyyskokeen tarkoitus on ilmeisesti jäänyt osalle opiskelijoista epäselväksi. Toteamukset olivat seuraavanlaisia:



”On se varmaan ihan hyvä olla.””Ok.””Miksi tehdään?”

Miten opinnäytetyöprosessia ja sen ohjausta voidaan kehittääLopuksi haastateltavia pyydettiin kertomaan ajatuksiaan siitä, miten opin-näytetyöprosessia ja sen ohjausta tulisi kehittää. Haastateltavat kokivat, että ohjaajilla pitäisi olla tarpeeksi aikaa ohjata tai ohjaajia voisi olla jopa kaksi. Ohjaajien ajanpuute mainittiin keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi neljässä haastattelussa. Muiksi kehittämiskohteiksi mainittiin menetelmä-opintojaksot ja niiden ajoittuminen työharjoittelun kanssa päällekkäin, ohjauksen yhdenmukaistaminen, alkuohjeiden antaminen sekä verkossa olevat yleis- ja ulkoasuohjeet, jotka koettiin sekaviksi. Mielenkiintoista oli kommentti opponoinnista ja sen kehittämisestä. Yksi haastateltava koki opponoinnin huonona asiana, ”koska siinä sai vain negatiivista palautetta ja se pysäytti koko prosessin.”

6.2 Ohjaajien haastattelutMitkä ovat opinnäytetyöprosessin ja ohjauksen keskeiset ongelmat?

Ohjauksen ja koko prosessin keskeisimmäksi ongelmaksi nousi ohjaajien mielestä työn aikatauluttaminen. Erityisesti toimeksiantona tehtävät opinnäytetyöt tulisi ohjaajien mielestä saada valmiiksi määräai-kaan mennessä, jotta aikataulusitoumukset työelämään päin hoidetaan sovitussa ajassa. Keskeneräinen opinnäytetyö on myös usein syynä siihen, ettei opiskelija valmistu määräajassa. Aikatauluongelmista seuraa myös resurssiongelmia ohjaajille. Mikäli opiskelijat eivät saa työtään valmiiksi sovitun ohjausajan (kahdessa lukukaudessa) puitteissa, he siirtyvät seu-raavan lukukauden ohjattaviksi. Ohjattavia saattaa näin kertyä tietyille lukukausille tai ajanjaksoille liikaa ohjaajan resursseihin nähden. Tämä luonnollisesti vaikuttaa ohjauksen laatuun.

Haasteellisena koettiin myös se, miten ohjataan opinnäytetyön aiheen etsimis- ja rajausvaiheessa. Toteuttamiskelpoisen tehtävän löytäminen on opiskelijoille usein vaikeaa. Samoin se, miten tehdään loogisesti etenevää tutkimusta ja kirjoitetaan luettava raportti. Kuten opiskelijat, myös oh-jaajat kokivat ensiarvoisen tärkeänä alkuohjeiden antamisen. Siihen tulisi varata aikaa entistä enemmän. Tutkimusstrategia – käsitteen avaaminen opiskelijoille koettiin myös tärkeänä.

Yksi ohjaajista kiteytti hyvin alkuohjauksen haasteellisuuden: ”Miten hahmottaa opiskelijalle jotakin sellaista, mitä opiskelija ei ole koskaan ai-

¢



kaisemmin tehnyt?” Jatkokeskustelussa nousi sama ongelma esille: ”Miten selvittää opiskelijalle se, mistä prosessissa on oikein kysymys? Miten opiskelijat saadaan ymmärtämään prosessi?”

Yksi ohjaajista oli sitä mieltä, että ohjauksessa ja prosessissa ei ole ongelmia, vaan siinä, että opiskelijat eivät vain yksinkertaisesti tee opinnäyte-työtä. Yhdeksi ongelmaksi nousi opiskelijoiden työssäkäynti. Keskustelua käytiin opetussuunnitelman rakenteesta, jossa rohkaistaan työssäkäyntiin viimeisellä lukukaudella (tarjolla paljon vapaavalintaisia opintojaksoja). Työssäkäynnin takia opinnäytetyön tekeminen venyy tai se jää kokonaan tekemättä.

Ongelmaksi nousi myös se, että opiskelijat hallitsevat puutteellisesti tutkimusmenetelmät. ”Miten antaa riittävästi eväitä opiskelijoille, muttei vaatia liikaa, koska kyseessä on kuitenkin AMK -tason opinnäytetyö?”

Opinnäytetyöprosessin opiskelijapalauteKeskustelua käytiin ensinnäkin siitä, miksi palautetta tulisi kerätä ja mihin sitä tarvitaan.

Palautteen keräämisellä koettiin olevan useita tavoitteita ja tehtäviä. Ensinnäkin se, että opinnäytetyöprosessista tarvitaan systemaattista /jat-kuvaa palautetta, jotta opinnäytetyöprosessin ja ohjauksen laatua voidaan keskitetysti seurata ja kehittää. Opinnäytetyöprosessin toimivuus on varmis-tettava, jotta vältytään uudelleenvalinnoilta ja opiskelun keskeytymiseltä. Palautteen keräämisen ja prosessin kehittämisen avulla voidaan tukea opiskelijoiden valmistumista. Tällä hetkellä johto kuulee ja saa tietoa vain hajanaisesti ohjaajien työstä. Palautetta tarvitaan yksinkertaisesti siksi, että voidaan todentaa, että asiat ovat kunnossa. Todettiin myös, että hyvää palautetta voitaisiin hyödyntää Helian markkinoinnissa (tehdä hyvä työ näkyväksi), ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelemiseksi Heliaan ja mahdollisesti rahoituskysymyksissä. Tärkeäksi koettiin myös se, että palautteen kautta voitaisiin seurata sitä, ettei vaatimustaso ja ohjausme-netelmät vaihtelisi suuresti ohjaajakohtaisesti (=ohjauksen tasainen laatu). Prosessin ongelmakohtien löytäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Erittäin tärkeänä koettiin se, että ohjaajat saisivat palautetta omasta työstään ja pystyisivät näin kehittämään ohjausta. (Ohjaajan työn tukemi-nen) Palautejärjestelmä ei saisi olla liian keskusjohtoinen. Sen tulisi ennen kaikkea tukea ohjaajien työtä. Yksi ohjaajista sanoi pyytävänsä palautetta koko ajan matkan varrella. Se todettiin hyväksi ideaksi, mutta moni sanoi haluavansa selkeää palautetta myös prosessin jälkeen. Enemmistö ohjaajista kokisi palautteen, ennen kaikkea kvalitatiivisen palautteen, keräämisen hyödyllisenä.



Selkeäksi ongelmaksi koettiin se, ettei palautetta opinnäytetyöprosessista tällä hetkellä saada/kerätä. Ainoa palautekanava on ollut valmistumispa-laute, jonka yhteydessä on saatu palautetta opinnäytetyöprosessista lähinnä silloin, kun jokin on mennyt pieleen. Tämä palaute on jäänyt yleensä vain yksikön johdon käyttöön.

Missä prosessin vaiheessa palautetta tulisi kerätä?Palautteen keräämisajankohdaksi ehdotettiin kypsyyskoetta. Ehdotus sai ensin kannatusta, mutta keskeiseksi ongelmaksi nousi se, että opinnäytetyötä ei ole siinä vaiheessa vielä arvioitu. Kypsyyskoe on osa työtä ja saattaa joissain tapauksissa vaikuttaa työn arvosanaan. Työn arviointikin on osa prosessia ja se tulisi sisällyttää loppuarviointiin. Mikäli palaute kerättäisiin ennen arviointia, opiskelija voisi pyrkiä vaikuttamaan arvosanaansa vastaamalla arviointilomakkeeseen tietyllä tavalla. Näin arvioinnin kautta saatu tieto ei olisi luotettavaa. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että palautetta tulisi kerätä vasta työn arvioinnin jälkeen eli prosessin päättymisen jälkeen.

Mistä tekijöistä ja miten palautetta tulisi kerätä?Keskustelussa ehdotettiin nyt käytössä olevan opintojaksopalautelomakkeen käyttöä palautteen keräämiseksi. Mutta jatkokeskustelussa se todettiin sopimattomaksi opinnäytetyöprosessin palautteen keräämiseen. Lomak-keen kysymykset eivät ole oikein aseteltu ja sitä ei muutenkaan pidetty parhaana mahdollisena.

Seuraavista tekijöistä ehdotettiin kerättävän palautetta:Sovelletuista pedagogisista ratkaisuistaOhjaajastaOpiskelijasta itsestä oppijana – mitä kokee oppineensaProsessin sujuvuudestaMenetelmistä/menetelmäopinnoistaTutkimusasetelmastaTuloksistaRaportoinnistaMikä auttoi/haittasi prosessissa/ohjauksessa

”Tekijöiden tulisi keskittyä koko prosessin arviointiin - ei ainoastaan loppu-tuloksen arviointiin.”

Pitkä keskustelu käytiin myös siitä, tulisiko palautetta kerätä kvan-titatiivisesti vai kvalitatiivisesti. Yhteinen näkemys oli se, että kvalita-tiivinen palaute olisi hyödyllisempää sekä prosessin että ohjaajan työn kehittämisen näkökulmasta. ”Prosessi kehittyy parhaiten kvalitatiivisen palautteen kautta.”

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢



Ongelmaksi muodostuu kuitenkin kvalitatiivisen aineiston työläs analysointi keskitettyyn käyttöön. Kvantitatiivinen lomake todettiin ehkä sopivammaksi systemaattisen palautteen keräämistä varten. Yksi ohjaaja vastusti ehdottomasti kvantitatiivista lomaketta. Muutama muukin ohjaaja oli skeptinen standardilomakkeen toimivuudesta. ”Inhoan sitä standardilomaketta” Keskustelussa ehdotettiin kvalitatiivisia kysymyksiä kuten. ”Mikä auttoi ohjauksessa?” Yhteisesti todettiin erittäin tärkeänä se, että palaute ei jää käyttämättä/hyödyntämättä.

Yhdeksi palautteen keräämismahdollisuudeksi ehdotettiin internet -lomaketta. Yksi ohjaajista oli kokeillut Helian opintojaksopalautelomaketta netissä (winhaopaali) palautteen keräämiseen, mutta sellaisenaan se ei ollut toiminut. Nettipalautteen ongelmaksi koettiin myös se, että vain osa menisi antamaan oma-aloitteisesti palautetta. Luultavimmin vain ne opiskelijat, jotka olisivat erittäin tyytymättömiä tai tyytyväisiä prosessiin. Suuren enemmistön palaute jäisi näin saamatta

Yhtenä vaihtoehtona esitettiin sähköpostipalautejärjestelmää. Opinnäy-tetyön arvioinnin jälkeen ohjaaja lähettäisi ohjattavalle sähköpostitse arvi-ointilomakkeen, jonka opiskelija palauttaisi ohjaajalle. Arviointilomakkeesta tulisi käydä ilmi se, että palaute ohjautuu sekä oppilaitoksen johdon että ohjaajan käyttöön. Ohjaaja työstäisi esim. kahdesti vuodessa yksikön johdolle yhteenvetoraportin/koosteen saaduista palautteista. Raportit käsiteltäisiin myös ohjaajien kokouksissa (=palautteen hyödyntäminen). Järjestelmän toimivuus edellyttäisi ohjaajien vahvaa sitoutumista järjestelmään. Lisäksi olisi luotettava siihen, että opiskelijat uskaltavat antaa rehellistä palautetta suoraan ohjaajalle omalla nimellään. Yhtenä vaihtoehtona esitettiin, että palautteen antaminen liitettäisiin osaksi opinnäytetyön virallista proses-sikuvausta. Arvioitu opinnäytetyö vietäisiin opintotoimistoon, vasta kun opiskelija olisi palauttanut arviointilomakkeen.

Lyhyt keskustelu käytiin myös siitä, pitäisikö palautetta kerätä ano-nyyminä vai nimellä? Ohjaajien yksimielinen ja selkeä kanta oli, että opiskelijapalaute pitäisi antaa omalla nimellä. Opiskelijoita voisi rohkaista antamaan rankkaakin palautetta, mutta sen takana pitää pystyä seisomaan, toisin sanoen palaute tulee perustella.


TULOSTEN TULKINTAA JA EHDOTUKSIA PALAUTEJÄRJESTELMÄKSI 119

7Tulosten tulkintaa

ja ehdotuksia palautejärjestelmäksi

Kehittämishankkeeni tavoitteena oli selvittää:opinnäytetyöprosessin ja ohjauksen keskeiset tekijät opiskelijan kannalta.millainen palautejärjestelmä tukee opinnäytetyöprosessin laadun kehittämistä ohjaajan näkökulmasta?toimivan palautejärjestelmän ominaisuudet - millaista palautetta tarvitaan, jotta opinnäytetyöprosessia ja koulutuksen laatua voidaan parhaalla mahdollisella tavalla kehittää?

Opinnäytetyön palautejärjestelmän kehittämistä varten haastattelin kah-deksaa johdon assistenttikoulutusohjelmien opiskelijaa. Opiskelijahaastat-telujen perusteella seuraavat tekijät nousivat opinnäytetyön ohjauksessa keskeisimmiksi:

Ohjaajan saavutettavuusAlkuohjeistus (ohjaaja avustaa hyvän aiheen valinnassa)Rakentava ja kehittävä palaute prosessin aikanaOhjaajan asiantuntijuusOhjaajan kyky avustaa opinnäytetyön aikatauluttamisessaTiedonsaanti (ohjaaja tiedottaa prosessin eri vaiheista ja esityk-sistä)

Ohjaajien ajanpuute mainittiin opinnäytetyöprosessin keskeisimmäksi ongelmaksi. Opinnäytetyön ohjausta olisikin jatkossa kehitettävä siten, että siihen varatut resurssit käytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Ryhmä- ja verkko-ohjauksen lisääminen voisivat olla ratkaisuja ohjauksen tehostamiseen. Toisaalta opiskelijat kokivat henkilökohtaisen ohjauksen ryhmäohjausta tärkeämpänä, joten sitäkään ei voida unohtaa.

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢


120 TULOSTEN TULKINTAA JA EHDOTUKSIA PALAUTEJÄRJESTELMÄKSI

Opinnäytetyön tekemiseen varattua aikaa (kaksi lukukautta) pidettiin riittävänä ja sijoittumista opintoihin varsin hyvänä. Osa haastateltavista ei pitänyt hyvänä sitä, että prosessiin liittyvät opintojaksot ajoittuvat päällek-käin työharjoittelun kanssa. Prosessiin liittyviä työvaiheita ja – papereita (aiheanalyysi, tutkimussuunnitelma jne.) pidettiin hyvinä. Työpapereiden yhteistä analyysiä toivottiin kehitettävän.

Haastateltavat opiskelijat olivat lähes yksimielisiä siitä, että tutki-musmenetelmä- sekä tieteellisen kirjoittamisen opintojaksot eivät tue ja edesauta opinnäytetyön tekemistä. Tiedonhankinnan ja -hallinnan kurssi sen sijaan koettiin pääsääntöisesti mielekkäänä. Mielenkiintoista on se, että Taimion tekemän survey -kyselyn tutkimustuloksissa selvisi, että tutkimusmenetelmien ja tieteellisen kirjoittamisen opinnoissa opittua ja hankittua tietoa ei juurikaan tarvita niissä työtehtävissä, joihin assistentit valmistuvat. ”Kyselyn mukaan tiedonhan kinta- ja hallinta koettiin tärkeäksi, 58 prosenttia käyttää näitä taitoja työssään erit täin paljon ja melko paljon ja jonkin verran 27,4 prosenttia. Tilastollisia tutkimusmenetelmiä, laadullisia tutkimusmenetelmiä ja tieteellistä kirjoitta mista eivät vastaajat tarvinneet työssään siinä määrin kuin tiedonhankintaa – ja hallintaa. Jos näi den kurssien aikana hankittuja taitoja arvioidaan vain vastaajien nykyisten työtehtävien suh teen, kursseilla ei juuri ole merkitystä.” (Taimio 2005)

Opinnäytetyöprosessia tukevien opintojaksojen sisällöistä olisi siis ensiarvoisen tärkeää saada palautetietoa. On tärkeää selvittää, miten nämä opintojaksot saataisiin jatkossa paremmin vastaamaan opiskelijoiden ja myös työelämän osaamistarpeita.

Opinnäytetyönohjaajien haastatteluissa tuli vahvasti esille opin-näytetyöprosessin aikatauluttamiseen liittyvät ongelmat sekä prosessin alkuvaiheen haasteellisuus. Toisaalta esiin nostettiin myös opiskelijan oma vastuu prosessin eteenpäin viemisestä. Opiskelijapalautteen keräämi-nen koettiin tärkeäksi asiaksi, jotta opinnäytetyöprosessia ja ohjaustyötä voidaan kehittää.

Ohjaajahaastatteluissa ehdotettiin, että palautejärjestelmän avulla kerättäisiin palautetta mm:

Sovelletuista pedagogisista ratkaisuistaOhjaajastaOpiskelijasta itsestä oppijana – mitä kokee oppineensaProsessin sujuvuudestaMenetelmäopinnoistaTutkimusasetelmastaTuloksistaRaportoinnistaMikä auttoi/haittasi prosessissa/ohjauksessa

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢



Ohjaajat toivoivat, ettei palautejärjestelmästä muodostuisi liian keskusjoh-toista. Sen toivottiin tukevan ennen kaikkea ohjaajien työtä. Enemmistö ohjaajista kokee kvalitatiivisen eli sanallisen palautteen hyödyllisempänä kuin numeraalisen palautetiedon. Myös aikaisemmat tutkimukset tukevat tätä näkemystä. Toimiva palautejärjestelmä tuottaa laadullista (sanallista) rehellistä ja ajan tasalla olevaa tietoa opetuksesta kehittämisen pohjaksi. Hyvä palaute sisältää kehittämisideoita. (Huusko 1999). Ohjaajien mielestä opiskelijoiden tulisi antaa palaute omalla nimellään. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että opiskelijapalaute tulisi kerätä vasta työn arvioinnin jälkeen.

Toimiva palautejärjestelmä edellyttää sitä, että se palvelee sekä oppi-laitoksen johtoa, opinnäytetyönohjaajia/opettajia sekä opiskelijoita.

Palautejärjestelmän tulee Karjalaisen mukaan keskittyä ennen kaikkea selvittämään sitä, miten opiskelija on oppinut sekä sitä, miten opetusjärjes-telyt ovat onnistuneet. On siis tärkeää sisällyttää myös opiskelijan oman oppimisen arviointi palautejärjestelmään. Näin toivoivat myös ohjaajat. Opettajien ja ohjaajien työminä ja persoona ovat vähemmän tärkeitä teki-jöitä. (Karjalainen 2005). Mielestäni olisi kuitenkin syytä jollakin tavalla saada palautetta myös ohjaajasta ja ohjauksen onnistumisesta.

Kehittämishankkeeseen liittyvien kaikkien osatutkimusten pohjalta voidaan todeta, että assistenttikoulutusohjelmien opinnäytetyöprosessin kehittämisen ja opetuksen laadun parantamisen avuksi tarvitaan toimiva opinnäytetyöprosessin palautejärjestelmä. Opinnäytetyöprosessin sijoit-tuminen opintoihin on hyvä ja sen tekemiseen varattu aika on riittävä, mutta esimerkiksi opinnäytetyön muodossa, opinnäytetyön ohjauksessa, opiskelijoiden sitouttamisessa prosessiin sekä opinnäytetyöhön liittyvien pakollisten opintojaksojen sisällössä on edelleen kehittämistä. Erityisesti Taimion tekemän survey -kyselyn tutkimustulosten valossa olisi syytä pohtia myös sitä, onko nykyinen opinnäytetyön malli paras mahdollinen assistenttikoulutusohjelmissa vai pitäisikö opinnäytetyön muodon olla jatkossa sellainen, että sen kautta opitut tiedot ja taidot vastaisivat parem-min työelämän tarpeita. Jotta opinnäytetyöprosessin todelliset ja kriittiset kehittämiskohteet voidaan jatkossa tunnistaa, tarvitaan järjestelmällisesti kerättyä palautetta opiskelijoilta.



7.1 Palautteen sisältöOpinnäytetyöprosessin palautejärjestelmän kautta tulee mielestäni saada palautetta seuraavista tekijöistä:

opiskelijan omasta oppimisesta, ajankäytöstä ja aktiivisuudesta.opinnäytetyön ohjauksestaprosessiin liittyvistä opintojaksoista (tutkimusmenetelmät, tieteel-linen kirjoittaminen, tiedonhankinta ja – hallinta ja opinnäytetyö asiakirjana)opinnäytetyöprosessista

Palauteprosessin rakenteen tulisi olla riittävän kevyt, jotta siitä voi tulla arkinen ja jokapäiväinen toimintamuoto. (Manuaali laitoksille, 13)

Vaikka opinnäytetyön ohjaukseen ja prosessiin liittyvissä haastatteluissa nousi esille monia tärkeitä tekijöitä ja kehittämiskohteita, niin kaikkia tekijöitä ei voida yksilöidä palautejärjestelmään. Palautteen keruun kannalta on tärkeää, ettei palautteen antamiseen kulu liikaa aikaa.

Kuten työn teoriaosassa tuli esille, palautejärjestelmän tulisi tuottaa laadullista (sanallista) rehellistä ja ajan tasalla olevaa tietoa opetuksesta kehittämisen pohjaksi. (Huusko 1999). Opinnäytetyönohjaajien yhteinen näkemys oli se, että kvalitatiivinen palaute olisi hyödyllisempää kuin numeerinen palaute sekä prosessin että ohjaajan työn kehittämisen näkö-kulmasta. Ehdotan, että palautekysymykset olisivat pääasiallisesti avoimia. (kts. Ehdotus palautelomakkeeksi, luku 7.5)

7.2 Palautteen kerääminenPalaute tulisi kerätä vasta opinnäytetyön arvioinnin ja arvosanan

antamisen jälkeen, jotta palaute kattaisi koko opinnäytetyöprosessin ja olisi luotettavaa (mahdollinen palautteen antamisen vaikutus arviointiin). Ongelmallista on se, että luontevaa paikkaa ja ajankohtaa palautteen keräämiseen ei ole. Kypsyyskokeen yhteydessä palautteen kerääminen tapahtuisi prosessin liian aikaisessa vaiheessa. Myöhemmin, opinnäyte-työn arvioinnin jälkeen, ohjaaja taas ei yleensä näe enää ohjattavaansa. Realistisiksi vaihtoehdoiksi jäävätkin joko sähköpostin tai verkon kautta kerätty palaute.

Parhaana vaihtoehtona (kts. Palautejärjestelmämalli 1, luku 7.4.1) pidän sitä, että palaute kerättäisiin verkon kautta. Internet -palautteen antamisen vahvuutena olisi se, että palaute ohjattaisiin tavallaan ”nimettömälle” taholle, jolloin palaute olisi todennäköisesti suorempaa ja rehellisempää.

¢

¢

¢

¢

¢



Tärkeää on, että opiskelijat kokevat palautetiedon menevän organisaatiossa eteenpäin ja tietoa hyödynnettävän prosessin kehittämisessä. Aikaisemmat kokemukset internet -palautteen keräämisestä eivät toisaalta ole kovin rohkaisevia. Opiskelijat helposti jättävät antamatta palautetta. Kuten OOLA laatupäivän opiskelijapuheenvuorosta kävi ilmi, ”opiskelijoilla ei ole motivaatiota antaa palautetta. Opiskelijat tulisi sen sijaan ”pakottaa” tai ”määrätä” antamaan palautetta.” Opinnäytetyönohjaajilla olisi siis tässä palautteen keruutavassa merkittävä rooli opiskelijoiden aktivoinnissa ja motivoinnissa. Tässä vaihtoehdossa opiskelija voisi antaa palautteen joko anonyyminä tai omalla nimellään.

Ohjaajahaastatteluissa ehdotettiin, että ohjaaja keräisi palautteen säh-köpostin avulla. (kts. palautejärjestelmämalli 2, luku 7.4.2) Tässä ehdo-tuksessa on mielestäni joitakin heikkouksia. Ensinnäkin se, että opiskelija ei välttämättä anna rehellistä ja suoraa palautetta omalle ohjaajalleen. Toiseksi ohjaajat saattavat suodattaa tietoa analysointivaiheessa ja näin todelliset kehittämiskohteet jäisivät piiloon. Haasteena on myös se, että ohjaajat saadaan sitoutumaan palautteen keräämiseen (=lisätyö). Toisaalta tässä vaihtoehdossa ohjaajat voisivat kontrolloida palautteen keräämistä sekä saisivat palautetiedon käyttöönsä välittömästi.

Mikäli palaute kerättäisiin sähköpostin kautta, niin ohjaaja lähet-täisi opiskelijalle vain ohjausta koskevan palautelomakkeen (kts. luku 7.5 palautelomakemallin sivu 1) Tässä tapauksessa palaute annettaisiin luonnollisesti omalla nimellä, mikäli lomake lähetetään omalle ohjaajal-le. Tässä palautejärjestelmämallissa opintojaksojen palaute kerättäisiin kyseisten opintojaksojen jälkeen. Ehdotettu palautelomake (kts. luku 7.5 palautelomakemallin sivu 2) tulee tässä tapauksessa muotoilla kyseiseen tarkoitukseen sopivaksi.

Ehdotan, että palautteen antaminen lisättäisiin opinnäytetyöprosessin viralliseksi vaiheeksi opiskelijalle. Kun toimeksiantaja ja opinnäytetyön-ohjaaja ovat arvioineet työn, opiskelijaa pyydetään antamaan palaute opinnäytetyöprosessista.

7.3 Palautteen analysointi ja hyödyntäminenVaihtoehto 1

Ehdotan, että internet -palautteen analysoinnista vastaisi nimetty henkilö (=koordinaattori). Hän keräisi palautteen puolivuosittain yhteen ja tekisi palautteen pohjalta koosteen. Ohjaajat ja opettajat näkisivät omaan ohjaukseensa/opetukseensa liittyvän palautteensa suoraan verkon kautta

¢



(vrt. winhaopaali). Koosteen pohjalta opiskelijapalaute käsiteltäisiin lu-kukausittain opinnäytetyönohjaajien palauteseminaarissa (puolipäivää). Seminaarin annin pohjalta tehtäisiin kehittämisehdotukset, jotka jul-kaistaisiin myös opiskelijoille esimerkiksi opiskelijalehti Salamanterissa tai Helian verkkosivuilla. Palauteseminaariin kutsuttaisiin myös kaksi opiskelijaedustajaa.

Palautejärjestelmä ei ole toimiva, jos palautteiden vaikutus ei näy käytännössä. Jos palautteet jäävät esim. yksittäisen opettajan omaan tietoon, ei voida edes puhua laitoksen tai osaston palautejärjestelmästä. (Huusko 2000) Palautepäivän ja opiskelijoiden sitouttamisella järjestelmään voidaan mielestäni edesauttaa sitä, että kerättyä palautetta hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla opinnäytetyöprosessin kehittämisessä.

Vaihtoehto 2

Palautejärjestelmämallissa 2 ohjaajat keräisivät itse opiskelijapalautteen sähköpostitse. He myös analysoisivat saadun palautteen kuten ohjaaja-haastatteluissa ehdotettiin. Toisena mahdollisena vaihtoehtona olisi se, että ohjaajat vain lähettäisivät palautelomakkeet opiskelijoille. Tässä vaihtoehdossa opiskelija palauttaisi lomakkeen koordinaattorille, joka tekisi koosteen kuten edellä. Muuten toimintaperiaatteet olisivat samat kuin palautejärjestelmävaihtoehdossa 1.

7.4 Yhteenveto: kaksi ehdotusta palautejärjestelmäksi7.4.1 Palautejärjestelmämalli 1

Palautejärjestelmämallin 1 vaiheet:Opiskelija täyttää palautelomakkeen verkossa opinnäytetyön arvioinnin jälkeen.Ohjaajakohtainen palaute näkyy verkossa.Opintojaksojen opettajat näkevät omia opintojaksoja koskevan palautteen verkosta.Koordinaattori analysoi palautteen ja tekee puolivuosittain koosteen saadusta opiskelijapalautteesta.Opinnäytetyön ohjaajat ja opintojaksojen opettajat analysoivat omaa ohjaustaan opetustaan koskevan palautteen ennen palau-teseminaaria.Saatu palaute käsitellään lukukausittain järjestettävässä palaute-seminaarissa.

¢

¢

¢

¢

¢

¢



Koordinaattori kirjoittaa raportin opinnäytetyöprosessin kehit-tämistoimenpiteistä.Raportti julkaistaan ohjaajille, opettajille ja opiskelijoille.

7.4.2 Palautejärjestelmämalli 2

Palautejärjestelmämallin 2 vaiheet:Ohjaaja lähettää ohjausta koskevan palautekyselyn opiskelijalle sähköpostitse.Opiskelija palauttaa lomakkeen ohjaajalle.Ohjaaja analysoi saadun palautteen puolivuosittain ja tekee koos-teraportin.

taiOhjaaja lähettää ohjausta koskevan palautekyselyn opiskelijalle sähköpostitse.Opiskelija palauttaa lomakkeen koordinaattorille.Koordinaattori analysoi saadun palautteen puolivuosittain ja tekee koosteraportin.Opinnäytetyön ohjaajat analysoivat omaa ohjaustaan koskevan palautteen ennen palauteseminaaria.Tukiopintojaksojen opettajat keräävät ja analysoivat palautteen kurssikohtaisesti.Saatu palaute käsitellään lukukausittain järjestettävässä palaute-seminaarissa.Koordinaattori kirjoittaa raportin opinnäytetyöprosessin kehit-tämistoimenpiteistä.Raportti julkaistaan ohjaajille, opettajille ja opiskelijoille.

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢

¢



Opiskelijapalaute

Palautelomake Helian verkkosivuilla

Koordinaattori analysoi

Koordinaattori tekee koosteenpalautteesta puolivuosittain

Ohjaaja- ja opettajakohtainenpalaute näkyy verkossa

Ohjaajat ja opettajatanalysoivat oman

palautteensa ennen seminaaria

Palaute-seminaari

puolivuosittainpuolipäivää

ohjaajat ja opettajatkoordinaattori

koulutusohjelma-päälliköt

opiskelijaedustus

Julkinen raportointiSalamanterissa ja Helian

verkkosivuilla

Kuvio 26. Palautejärjestelmämalli 1



tai

Ohjaaja lähettää palaute-lomakkeen opiskelijalle sähköpostitse

arvosanalausunnon antamisenjälkeen.

Palautusopinnäytetyönohjaajalle

Ohjaaja analysoi palautteenYhteenvetoraportti

puolivuosittain

Palautus koordinaattorilleKoordinaattori tekee

koosteen palautteestapuolivuosittain

Palaute-seminaari

puolivuosittainpuolipäivää

ohjaajat ja opettajatkoordinaattori

koulutusohjelma-päälliköt

opiskelijaedustus

Julkinen raportointiSalamanterissa ja Helian

verkkosivuilla

Opintojaksojen opettajatkeräävät opiskelijapalautteen

omien opintojaksojenpäättyessä. Yhteenvetoraportti

puolivuosittain.

Ohjaajat analysoivatpalautteen

Kuvio 27. Palautejärjestelmämalli 2



Vastaajan nimi: (vapaaehtoinen) ____________________________________

Opinnäytetyön ohjaaja: ____________________________________________

Opinnäytetyön ohjaus:Mikä ohjauksessa mielestäsi auttoi ja edisti opinnäytetyön tekemistä?

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

Miten kehittäisit opinnäytetyön ohjausta?

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

Paljonko ohjaus auttoi sinua opinnäytetyön tekemisessä:

1 2 3 4

ei ollenkaan vähän paljon erittäin paljon

Oma oppiminen:Miten itse onnistuit opinnäytetyön tekemisessä (esim. oma aktiivisuus, ajankäytön hallinta, ohjauksen hyödyntäminen)?

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

7.5 Ehdotus palautelomakkeeksiPalautettasi käytetään opinnäytetyöprosessin kehittämiseen. Vastaukset

käsitellään luottamuksellisesti.Opiskelijapalaute käsitellään puolivuosittain palauteseminaarissa ja

opinnäytetyöprosessin kehittämistoimenpiteet julkaistaan Salamanterissa ja Helian verkkosivuilla.

¢



Opinnäytetyön tekemistä tukevat opintojaksot

Kuinka hyvin seuraavat opintojaksot tukivat opinnäytetyösi tekemistä?

Ei ollenkaan Vähän Hyvin Erittäin hyvin

1 2 4 5

Laadulliset menetelmät

Tilastotieteen perusteet

Tieteellinen kirjoittaminen

Tiedonhankinta ja – hallinta

Opinnäytetyö asiakirjana

Mitä sellaista opit em. kursseilla, joka auttoi sinua opinnäytetyön tekemisessä?

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

Miten em. opintojaksoja voisi mielestäsi kehittää?

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

Opinnäytetyöprosessi

Kommentteja ja kehittämisehdotuksia opinnäytetyöprosessin kehittäjille:

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

Suurkiitokset palautteesta!


130 LÄHTEET

Anttila, P. 2000. Tutkimisen taito ja tiedon hankinta, 3. p., Jyväskylä: Gummerus. ISBN 952-5978-00-1.

Aaltola, J & Valli, R. 2001a. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1: metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle, Jyväskylä: Gummerus. ISBN 952-451-030-8.

Aaltola, J. & Valli, R. 2001b. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2: näkökulmia aloit-televalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin Jyväskylä: Gummerus. ISBN 952-451-031-6.

Hakala, J. 2004. Opinnäytetyöopas ammattikorkeakouluille, 2. p., Helsinki: Gau-deamus. ISBN51-662-903-2.

Huttula, T. 2002. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002-2003, Ammattikorkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 12:2002, Helsinki: Edita. ISBN 951-37-3775-6.

Isokorpi, T. 2003. Artikkeli teoksessa Ammattikorkeakoulupedagogiikka, Helsinki: Edita Prima Oy. ISBN 951-37-3935.

Karjalainen, A. 2005. Koulutuksen laatujärjestelmän perusteet. Artikkelijulkaisu 29.8.2005. Oulun yliopisto. Opetuksen kehittämisyksikkö.

Kauppi, A. & Huttula, T. 2003. Laatua ammattikorkeakouluihin, Ammattiko-rkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2003, Helsinki: Edita. ISBN 951-37-3950-3.

Nummenmaa, A. & Lautamatti, L.2004. Ohjaajana opinnäytetöiden työprosesseissa, Tampere. Cityoffset Oy. ISBN 951-44-6176-2.

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2001. Tutkimushaastattelu - Teemahaastattelun teoria ja käytäntö, Helsinki: Yliopistopaino. ISBN 951-570-458-8.

Huusko, M. 1999. Palautetta palautejärjestelmistä. Selvitys opiskelijapalautteiden keräämisestä Oulun yliopistossa, 1999.

Huusko, M. 2000.K eskusteluarkisto saatavissa: http://www.cc.jyu.fi /~lestinen/keskustelut/peda-opetuksen-arviointi/0001.html.

Kotila, H.2003.Ammattikorkeakoulupedagogiikka, Helsinki: Edita Prima Oy. ISBN 951-37-3935.

Opetus- ja opiskelijapalvelut, Oulun Yliopisto 2005. Manuaali laitoksille. Opetuksen jatkuva laadunvarmistusjärjestelmä Oulun yliopistossa.

Salo, K. & Söderqvist, M. & Toikko, T. 2005. Hyvä ammattikorkeakoulun opin-näytetyö, Artikkeli. KeVer verkkolehti 3/2005. Saatavissa: http://www.piramk.fi /kever/kever.nsf

Söderqvist, M. & Salo, K. 2005. AMK-Opinnäytetyön ohjaaminen – Akateemisen vai professionaalisen intention mukaan. Artikkeli.

Taimio, H. 2005.Tutkimusraportti, osa 1. Opinnäytetyöllä onneen: Helian johdon assistenttikoulutusohjelmista valmistuneiden näkemyksiä opinnäytetyöproses-sista.

Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2004. Toiminnallisen opinnäytetyön ohjaajan käsikirja Tampere: Tammi. ISBN 951-26-5123-8.

Vilkka, H. & Airaksinen, T 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö, Jyväskylä: Gum-merus. ISBN 951-26-5034-7.

Vuori, J. 2005.Toimeksiannot. Vastaanottaja Mia-Maria Salmi. 8.12.2005. Sähkö-postiviesti.

Lähteet


LÄHTEET 131

Suulliset lähteet

Kallio, S. 2005.Helia, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opiskelija. Haastatteli Mia-Maria Salmi 18.5.2005.

Kiuru, S. 2005.Helia, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opiskelija. Haastatteli Mia-Maria Salmi 23.5.2005.

Koskinen, M. 2005.Helia, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opiskelija (englanninkielinen ohjelma Degree Programme for Multilingual Management Asisstants). Haastatteli Mia-Maria Salmi 18.5.2005.

Laakso, S. 2005.Helia, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opiskelija. Haastatteli Mia-Maria Salmi 23.5.2005.

Lahtinen, L. 2005.Helia, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opiskelija. Haastatteli Mia-Maria Salmi 18.5.2005.

Noponen, T. 2005.Helia, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opiskelija. Haastatteli Mia-Maria Salmi 16.5.2005.

Sarvi, M. 2005.Helia, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opiskelija (Täydentäjä). Haastatteli Mia-Maria Salmi 18.5.2005.

Terävä, M. 2005.Helia, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opiskelija. Haastatteli Mia-Maria Salmi 18.5.2005.

Ohjaajien ryhmähaastattelu: Helia, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjel-man opinnäytetyönohjaajat. Haastatteli Mia-Maria Salmi 30.9.2005. Gumse Taru-Lotta, Ikonen Jorma, Jumppanen Ilkka, Malkavaara Heta-Liisa ,Tuomainen Tuula ,Tukiainen Tuuli ,Tuorinsuo-Byman Soile ,Vuori Johanna

Söderqvist Minna ,2005. Helia, johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman yliopettaja. Haastatteli Mia-Maria Salmi 14.11.2005.

Opiskelija opetuksen laadun arvioinnissa/OOLA – projektin ideointipäivä, 22.11.2005, Helia.


132 LÄHTEET

Opiskelijoiden haastattelukysymykset:

Mitä on ohjaus?/Odotukset/Millaista ohjausta saanut:1. Kuvaile, mitä ymmärrät ohjauksella? Ero opetukseen?2. Millaisia odotuksia sinulla oli opinnäytetyöohjauksesta?3. Millaista ryhmäohjausta sait?4. Millaista henkilökohtaista ohjausta sinä sait? Ryhmä- vai henkilökohtaista ohjausta?5. Parasta/huonointa ohjauksessasi?6. Onko sinulla kokemusta verkko-ohjauksesta (blackboard)? Jos on, millaisia kokemuksia? Ohjauksen tärkeimmät tekijät oppilaan kannalta7. Valitse seuraavista mielestäsi vähintään viisi tärkeintä tekijää opinnäytetyöohjauksessa:

Alkuohjeet ja avustaminen hyvän aiheen valinnassa Motivointi prosessin aikanaAvustaminen aikatauluttamisessa, aikataulut ja päivämäärätAsiantuntijuus-ohjaaja osaa oman aihealueensa ja alanTiedottaminen (prosessin eri vaiheista ja esityksistä)Ohjaajan saavutettavuusOhjaajan luotettavuus (esim. ohjausaikojen pysyvyys)Rakentavan ja kehittävän palautteen antaminenSäännölliset ryhmäohjaamistapaamisetOikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ohjauksessaArviointi prosessin aikana ja jälkeenOhjaajan halu ja into ohjataOhjaaja helposti lähestyttäväMenetelmäohjausKirjoittamisen ohjaaminenTiedonhankinnan ohjaaminenMuita mahd. tekijöitä

8. Millaista on mielestäsi hyvä/täydellinen ohjaus?

Opinnäytetyöprosessi9. Millaisena koit opinnäytetyöprosessin?10. Millaista ohjeistusta sait ennen prosessin alkua (4 lukukausi?)11. Onko työn tekemiseen varattu aika sopiva? (kaksi lukukautta)12. Sijoittuuko työ opintoihin sopivassa vaiheessa? (5 ja 6 lukukausi)

TukikurssitMitä mieltä olit13. menetelmäopinnoista?14. tieteellisen kirjoittaminen kurssista?15. kurssien aikataulusta ja sijoittumisesta prosessin aikana - 5 lukukausi?16. Mitä mieltä olisit siitä, jos menetelmäopinnot olisivat jo 4 lukukaudella ennen työharjoittelua

Kirjalliset dokumentit prosessin aikana:17. Mitä kirjallisia tuotoksia teit prosessin aikana? - aiheanalyysi-tutkimussuunnitelma-lopputyö?18. Tarvitaanko kaikkia?19. Kypsyyskoe - Mitä mieltä olit kypsyyskokeesta?20. Miten opinnäytetyöprosessia ja sen ohjausta voisi mielestäsi kehittää?

•••••••••••••••••

Osan 2 liite 1


LIITTEET 133

Opinnäytetyön ohjaajien ryhmähaastattelukysymykset

1. Mitkä ovat opinnäytetyöprosessin ja ohjauksen keskeiset ongelmat ohjaajien näkökulmasta?2. Miksi opiskelijapalautetta tulisi kerätä ja mihin sitä tarvitaan?3. Missä prosessin vaiheessa palautetta tulisi kerätä?4. Mistä tekijöistä/millaista palautetta tulisi kerätä

Osan 2 liite 2


Documents

38. ONT 1.2 - Myy servermyy.haaga-helia.fi/~tk-hanke/ONT.pdf · oman työn arviointi ja omien työkäytäntöjen kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen tutkintovaatimuksiin kuuluu opinnäytetyö,