PerusSuomalainen 4/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 1

11. vuosikerta - Poliittinen lehti - Irtonumero 3 e - Perussuomalaiset - Sannfi nländarna rp:n äänenkannattaja

4/2006

- Ulkomailta tuleva vuokratyövoima aiheuttaa ongelmia 5

- Vuoden Nuohooja valittu 7

- Parkanossa onnistunut yleisötilaisuus 8

- Anssi Joutsenlahti jatkaa maraton-juoksua 10

- Naiset kokoontuivat Helsingissä 11

- Seurakuntavaalit lähestyvät 13

Sisällöstä:

www.perussuomalaiset.fi

PerusSuomalainen

Parkanon Yhteiskoululla oli runsaasti Perussuomalaisuudesta kiinnostunutta väkeä.

Kansan kahtiajako syveneeValtaapitävien arvovalinnat ovat merkinneet

eriarvoistumisen lisääntymistäAiheesta lisää lehtemme sivulla 4

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 4/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 2

Päätoimittaja, Harri Lindellp e r u s s u o m a l a i n e n . t o i m i t u s @ s a u n a l a h t i . f i

Meillä Suomessa on mo-nenlaisia tukijärjestelmiä, jotka huolehtivat ihmisten toimeentulosta, ja se on mielestäni ihan hyvä asia.

Turha byrokratia tukijär-jestelmän ylläpitämiseksi on käsittämätöntä. Ihmis-tä pompotetaan luukulta toiselle, ja vaaditaan erilai-sia selvityksiä ja todistuksia määräaikaan mennessä täy-tettynä.

Tuo kaikki pyörittää val-taisaa virkamieskoneistoa, joka syö varallisuuksia to-dellisilta avun tarvitsijoilta. Mielestäni nuo lukematto-mat virkamiehet ja viran-haltijat ovat keskitasoa ko-vempipalkkaista väestöryh-mää. Ihmisarvo on nujer-rettu suohon tuon järjes-telmän rattaissa. Siinä pieni

avuton ihminen on poltto-ainetta koneistoon, joka jy-rää ihmisarvon byrokratian alttarille.

Puhetta on, mutta todellista tahtoa ei ole

Opiskelijoiden ja pieneläk-keensaajien asema on suo-malaisessa yhteiskunnassa taloudellisesti todella vai-kea. Muutaman euron eläk-keenkorotus kuukaudessa on mielestäni lähinnä pil-kantekoa, kun samanaikai-sesti valtiojohdon huippu-tasolla on huikeita palkan-korotuksia. Henkilöt, jotka puhuvat julkisuudessa eri-arvoisuudesta ja palkkaero-jen kaventamisesta saman-aikaisesti kuitenkin toimi-vat aivan päinvastoin. To-

dellinen halu taitaa puut-tua noilta päättäjiltä tehdä niitä todellisia tekoja, jois-ta he kauniisti kyllä puhu-vat, varsinkin vaalien lähes-tyessä.

Kansalaispalkkaus on todellinen ratkaisu

Herättelen tällä kirjoituk-sellani päättäjiä keskuste-

lemaan niin sanotusta kan-salaispalkkauksesta, joka voisi olla 700 euron suu-ruusluokkaa kuukaudessa verottomana käteen. Tuol-la järjestelmällä purettai-siin turhaa byrokratiaa ja saavutettaisiin huomattavia säästöjä virkamieskoneis-toa supistamalla. Ihmisten ei tarvitsisi juosta luukulta luukulle täyttämässä pape-reita kuukausittain.

Mielestäni ihmisarvo oli-si huomattavasti korkeam-malla alistetun köyhälistön keskuudessa kuin nykyisen järjestelmän vallitessa.

Suuruusluokaltaan sa-ma rahamäärä tulee nyt-kin ihmisten käyttöön by-rokraattisella hakumenet-telyllä, vain turhia kuluja säästettäisiin.

Ehdottamassani järjestel-mässä ihmiset voisivat ottaa myös tilapäistöitä vastaa, ja sen pitää nostaa heidän an-siotasoaan. Verotuksellises-ti on järjestettävä niin, että verotus olisi keveää, kun henkilö ottaa työtä vastaan, ja työn määrän mukaan ve-rotus nousisi sitten portait-tain ylöspäin.

Julkisen kirjoittelun motiivista

Julkisella kirjoittelulla saa-daan aikaan ainakin poliit-tisia paineita kabinetteihin, joissa päätöksiä esim. kansa-laispalkkauksista tehdään ja he joutuvat myös ottamaan kantaa julkisesti, kun sitä heiltä aletaan tivaamaan.

PerusSuomalainen-lehtiPerussuomalaiset rp:n äänenkannattaja v. 1996 lähtienISSN 1239-2324

Ilmestyy: Joka kuun 15. päivä. 12 numeroa vuodessa.Painos: 5.000 - 184.000 kplJulkaisija: Perussuomalaiset-Sannfi nländarna rpPankkitili: Nordea 218518 - 157282Toimitus: PL 164, 38701 Kankaanpää Puh: 040-913 4659 Fax: 02-578 3543perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi Päätoimittaja: Harri Lindell Puh. 040-913 4659e-mail: perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi Vast. poliittinenpäätoimittaja: Hannu PurhoToimittajat: Jussi NiinistöValokuvaaja: Pauli Artturi Luttinen ja Futureimagebank sekä toimittajien ja puolueväen omia kuvia Layout ja taitto: Graafi nen HintaveistämöWebmaster: Lauri Heikkilä, Jussi Niinistö ja Iiris PeltomaaVakituiset avustajat: Timo Hirvonen, Reijo Ojennus, Ahti Moilanen, Marjo Pihlman, Vesa-Matti Saarakkala, Jorma Uski.Tilaukset/jäsenrekisteri: Marjo Pihlman 09-454 0411E-mail: marjo.pihlman@perussuomalaiset.fi Jäsenmaksu: 25 €/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30 €, 1/2 vuotta 20 € irtonumero 3 €Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 2,00 € / pmmRivi-ilmoitus: 5,00 € / riviAineiston muokkaus: 50 € / tunti

Painopaikka: SPOY, KokemäkiPainopinta-ala: 260 x 380 mmPalstojen määrä: 5 kplPalstaleveys: 47 mm

Aineisto: toimitukseen viim. kuun vaihteessa kirjeitse tai sähköisessä muodossa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsikoida tekstejä.

Poliittinen vastaava päätoimittajah a n n u . p u r h o @ e d u s k u n t a . f i

Työn muistojuhla?

Lähestyvää vappua on pe-rinteisesti vietetty työn ja työläisten juhlana. Jatkuvat massairtisanomiset kaut-ta Suomen ovat heittäneet synkän varjonsa niin yksit-täisten työntekijöiden, hei-dän perheidensä kuin koko työilmapiirin ja motivaati-onkin ylle. Tästäkin vapus-ta on yhä useammalle suo-malaiselle valitettavasti tulossa käytännössä työn muistojuhla. Edes työpaik-ka menestyvässä yritykses-sä ei luo varmuutta tulevai-suudesta. Minä aamuna ta-hansa voi työntekijä lukea lehdestä, että hänen elä-mänsä perustana ollut työ-paikka onkin myyty ulko-maille. Raha ei tunteile ja yleensä johtajien optiosalk-ku sitä mukaa paksunee, mitä enemmän suomalai-sia työntekijöitä potkitaan kortistoon. Työntekijöiden kärsimyksen kyyneleet poi-kivat yleensä lisämammo-naa seteliselkärankaisten taskuun.

Siitä hetkestä asti, kun Suomen valtaapitävät al-koivat tanssia kilpaa Brys-selin kultaisen EU:vasikan ympärillä, on suomalaista työläistä ja työn arvostus-ta poljettu alaspäin. Työn-tekijät niin tehtaissa, pie-nemmissä yrityksissä kuin

maaseudullakin ovat aina olleet yhteiskuntamme ah-keria ja tunnollisia tulevai-suuden rakentajia sekä hy-vinvoinnin lisääjiä. Nyt kui-tenkin jatkuvat irtisanomis-ten aallot ovat järisyttämäs-sä jopa yhteiskuntamme perusrakenteita.Valtaapitävien tulisikin muistaa, että kansan tie-toinen kahtiajako ja eriar-voistaminen saattavat joh-taa lopulta yhteiskuntarau-han järkkymiseen. Yhteis-kunta joka globalisaation savuverhon suojissa luopuu siitä käytäntömallista, että mahdollisuus työntekoon ja sosiaaliseen turvallisuuteen on taattava jokaiselle kan-salaiselle, on matkalla koh-ti henkistä ja taloudellista umpikujaa.

Työn arvostukselle kunnianpalautus

Työn arvostus jo sinällään tarvitsisi kunnian palautuk-sen. Se on nykyisissä olo-suhteissa kuitenkin hanka-laa, esimerkiksi pätkätöi-den jatkuvasti lisääntyessä. Epävarmuus tulevaisuudes-ta ja työpaikan säilymises-tä heijastuvat helposti myös asenteisiin ja koventavat niitä omalta osaltaan. Ai-emmin arvostettiin kaiken-laista työtä. Nykyisin lähin-nä vain siistiä sisätyötä, jo-

ta voi tehdä puku päällä ja muhkea osakesalkku vie-ressä. Ruumiillisen työn arvostuksen heikkenemi-nen näkyy jo työvoimapu-lana muun muassa raken-nusalalla, putkitöissä ja jo-pa vanhustenhuollossa. Sa-maan aikaan ihmisiä koulu-tetaan joukoittain suoraan työttömyyskortistoihin, eli aloille, joilla ei ole välttä-mättä töitä tarjolla. ”Kortis-tonputsauskurssit” edusta-vat nekin valitettavan suu-relta osin tyhjäkäyntiä, jo-ka ei johda toivottuun tu-lokseen. Työn tekemiseen liittyvissä asenteissa ja mo-tivoinnissa on vielä paljon tehtävää.

Hallituksen sekava työllisyyslinja

Hallitukselta jää tunnetus-ti vuosittain valtavat mää-rät työllistämiseen tarkoi-tettuja määrärahoja käyt-tämättä. Kertooko se ideoi-den puutteesta vai tehotto-muudesta? Hallitus puhuu myös ”varautumisesta tu-levaan työvoiman niukkuu-teen” ja vetoaa ulkomaisen työvoiman saannin kiireel-lisyyteen. Samaan aikaan meillä on edelleen satoja-tuhansia suomalaisia työt-tömänä. - Tosin osa on saa-tu lokeroitua erilaisilla sil-mänkääntötempuilla pois

tilastoista. Ontuva ja ha-paroiva työllisyyspolitiikka on tuonut mukanaan myös monia ”kylmiä kylkiäisiä”. Esimerkiksi lapsiperheiden köyhyysaste on kaksinker-taistunut viimeisten kym-menen vuoden aikana ja jo yli 100 000 suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella. Lisäksi yksinhuoltajaper-heissä tulotaso on pudon-nut jopa viime lamaa edel-tävälle tasolle. Erityisen huolestuttavaa on nuorten työttömien ahdingon pahe-neminen, sillä jo 1990- lu-vun lopulla toimeentulotu-en saajista lähes puolet oli alle 30-vuotiaita.

Ei ole vaikeaa arvata, et-tä viimeistään vuoden ku-luttua virkaan astuvan uu-denkin hallituksen ohjel-masta löytyy ”tärkeimmäl-tä paikalata” työttömyyden poistaminen. Silloin sanat vihdoinkin muuttuvat myös teoiksi, mikäli Perussuoma-laiset saavat tulevissa edus-kuntavaaleissa merkittävää lisävoimaa ja nousevat hal-lituspuolueiden joukkoon.

PerusSuomalainen 4/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 3

Olen hyvin perehtynyt ehdotettuun EU-perustuslakiin. EU- perustuslaki siirtää 113. kohdassa valtaa kansallisvaltiol-ta EU:lle, eikä siinä ole yhtään kohtaa, jossa käy päinvastoin. Minun mielestä-ni suomalaisten asioista päättävät suo-malaiset. Tämä toteutuu jatkossa entis-tä huonommin jos EU-perustuslaki to-teutuu. Olen Eduskunnan lakivaliokun-nassa jättänyt eriävän mielipiteen asiasta ja tämänkertaisen palstatilani uhraan ko-konaisuudessaan tähän tärkeään asiaan. Seuraavassa on lakivaliokunnan lausun-toon jättämäni eriävä mielipide kokonai-suudessaan:

EU:n kannatus on Suomessa pohjamu-dissa. Selitykset ovat moninaisia, mutta totuutta kierretään kuin kissa kuumaa puuroa. Vastaukseksi luottamuskriisiin johtavat poliitikot tarjoavat kahdessa maassa hylätyn EU:n perustuslain rati-fiointia.

Sopimus EU:n perustuslaista jyrää oman perustuslakimme ja samalla val-tiosääntömme, jonka mukaan ylin val-ta, valtiovalta, Suomessa kuuluu kansal-le, lainsäädäntövalta kansan valitsemal-le eduskunnalle ja

tuomiovalta riippumattomille oikeusis-tuimille. Tämä perustuslakimme ydinsi-sältö mitätöityy, jos EU:n perustuslaki, joka on oman perustuslakimme yläpuo-lella, tulee voimaan maassamme.

Tähän asti EU-lainsäädännön ensi-sijaisuus jäsenmaiden lainsäädäntöön nähden on perustunut EY-tuomioistui-

men tulkintaan Maastrichtin sopimuksesta. Nyt Euroopan Unionin lainsäädäntö mää-rätään jäsenmaiden perustuslakien ja mui-den lakien yläpuolella olevaksi EU:n pe-rustuslain I-6 artiklassa. Saman perustusla-ki sisältää säädökset jäsenmaiden oikeusis-tuimien yläpuolella olevasta Unionin tuo-mioistuimesta, johon kuuluvat Euroopan tuomioistuin, yleisen oikeusasteen tuomi-oistuin ja erityistuomioistuimia.

Vain valtioilla on perustuslaki. Perus-tuslaki tekee EU:sta valtion. Koska valtiot ovat myös oikeushenkilöitä, EU:n perustus-lain I-7 artiklassa säädetään varmemmak-si vakuudeksi, että unioni on oikeushenki-lö. Tämä tarkoittaa sitä, että EU voi solmia kansainvälisiä sopimuksia, jotka suoraan si-tovat jäsenmaita. EU-valtion syntyminen tehdään tiettäväksi heti perustuslain

EU-perustuslaki vievaltaa suomalaisilta

Puheenjohtaja pakiseet i m o . s o i n i @ e d u s k u n t a . f i ensimmäisessä artiklassa. Siinä todetaan,

että tällä perustuslailla ”perustetaan Eu-roopan Unioni”. Perustuslailla syntyy EU-valtio nykyisen vailla oikeushenkilöllisyyt-tä olevan EU:n tilalle.

Tällä perustuslailla lopetetaan jäsenmai-den suvereniteetti ja valtiollinen itsenäi-syys, siltä osin kuin niitä vielä on jäljellä. Sopimus EU:n perustuslaista, joka voimaan tullessaan muuttuu EU:n perustuslaiksi, on johdonmukaista jatkoa Maastrichtin, Ams-terdamin ja

Nizzan sopimukselle tiellä kohti lopullis-ta päämäärää, Euroopan liittovaltiota, jos-sa kaikkia siihen kuuluvia maita ja kanso-ja hallitaan yhdestä keskuksesta yhteisellä lainsäädännöllä.

EU:n perustuslaki sisältää valtion sym-bolit, valtioelimet ja niiden toimivaltajaon sekä kansalaisten perusoikeudet. Perustus-laissa Unionin rahaksi ilmoitetaan euro, vaikka suuri osa EU-maista käyttää omaa

valuuttaa. Tämä kaikki kertoo euroeliitin halusta tehdä EU:sta liittovaltio.

Laajaa unionia ei ole mahdollista halli-ta nykyisen EU:n päätöksentekojärjestel-mällä. Tämän vuoksi perustuslaissa laajen-netaan määräenemmistöllä tapahtuva pää-töksenteko koskemaan jokseenkin kaikkia muita asiaryhmiä paitsi ulko- ja tuvallisuus-politiikkaa. Tämä minimoi väistämättä Suo-men ja muiden pienten jäsenmaiden mah-dollisuuden vaikuttaa Unionissa tehtäviin päätöksiin. Ainoa, missä Suomen panos

kasvaa, on jäsenmaksuosuus.

Puheet, että EU:n perustuslaki ei olen-naisesti muuta nykyistä tilannetta, ovat kansalaisten tarkoituksellista harhauttamis-ta ja harhaanjohtamista. EU-valtion synty-minen, EU:n oikeushenkilöllisyys, perustus-lakiin sisältyvä säädös Unionin lainsäädän-nön ensisijaisuudesta, unionin toimivallan ujuttaminen entistä enemmän myös rikos-lain puolelle ja määräenemmistöllä tehtävi-

en päätösten huomattava kasvu ovat erit-täin merkittäviä muutoksia, joiden vähät-tely on röyhkeää kansalaisten aliarvioi-mista ja poliittisen tarkoituksenmukai-suuden asettamista lain edelle.

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansal-le, joka luovuttaa sen neljäksi vuodeksi kerrallaan eduskunnalle. Tällä ei ole oi-keutta luovuttaa sitä edelleen, niin kuin nyt tehdään. En hyväksy Suomen kansal-le ja vielä syntymättömille suomalaisille sukupolville kuuluvan valtiovallan siirtä-mistä Euroopan Unionille.

Maamme liittäminen EU:hun lak-kautti mm. oman, itsenäisen maatalous- ja aluepolitiikan. Ensin pantiin matalak-si maanviljelijät, minkä jälkeen vuoros-sa ovat toimintojaan ulkomaille siirtä-vien suuryritysten työttömiksi joutuvat työntekijät. EU:n säätämä pääomien va-paa liikkuvuus on johtanut mm. siihen, että jo huomattavasti yli puolet suoma-laisen metsäteollisuuden työpaikoista on maamme rajojen ulkopuolella.

Euroopan Unionin perustuslaki on rat-kaiseva askel liittovaltio - EU:n suuntaan. Suomen ei pidä hyväksyä oman itsenäi-syytensä ja suvereniteettinsa kaventamis-ta. Suomen ei pidä hyväksyä, eikä ratifi-oida ehdotettua EU-perustuslakia.

Runohetki

KeväämmeNoro kaipauksen pulppuavasta lähteestä

On aloittanut matkan sielummejäisellä pinnalla.

Sen uoma, auringon syleilyn voimasta,On riistäytynyt kylmyyden käsistä

Elämän puoleen.

Solisevasti nauravat jäähyväisetjättää mittaamattoman talven

lumi väistyessään.Ja olemme onnelliset,

sillä onhan niin tuttu luotettavameidän aistiemme valtaaja.

Ajatuksemme kilpailevat keveydelläänauringonsäteillä uivan

samettisiipisen perhosen kanssa.Aavistuksistamme kultaisia avaimia

luovat kotiinsa palanneet linnutsydäntensä sävelillä.

Lohdutuksen siniseen viittaanOn hohtava taivas verhonnut

huoltemme öiset houreet.Ja vaikka se menee pois,

mitä näemme nyt,se sielumme tallettaa, uudelleen jakaa

valoiksi varjoihin.

Hannu Purho1.

Her

efor

d.2.

19

,96

kilo

a.3.

17

5 eu

roa.

4.

520

kert

aa.

5.

1950

-luvu

lla,

v.

1956

.6.

62

pro

sent

tia.

7.

Noi

n ko

lmas

osa.

8.

Mar

ia

R

oman

tsch

uk.

9.

Den

nis W

eave

r.10

. 17

50-lu

vulta

,

vuod

elta

175

7.

Kansalaiset odottivat keskusteluaKäydyt presidentin vaalit ovat takanapäin. Ne päättyivät meidän ehdokkaamme Ti-mo Soinin loistavaan menestykseen, ja sa-malla nostivat myös puolueemme kanna-tuksen huimaan nousuun. Tästä osoitukse-na on se, että puolueeseemme on liittynyt vaalien jälkeen satoja uusia jäseniä, ja jo-pa hiljaiseloa viettäneitä puolueosastoja on ”herännyt ”henkiin”

Käydyissä presidentinvaalikeskusteluis-sa ja television vaalitenteissä useista kansa-laistemme kannalta tärkeistä asioista vaiet-tiin, tai niitä ei tarkoituksella otettu esille. Eihän hallituspuolueiden ehdokkailla ollut kanttia miljoonien katsojien edessä myön-tää, että monet asiat oli jätetty hoitamatta. Niiden esille tuominen olisi antanut perus-suomalaisten ehdokkaalle mahdollisuuden tuoda julki juuri ne unohdetut kansanryh-mät ja heikommassa asemassa olevat jotka kipeimmin tarvitsevat tukea jokapäiväises-tä elämisestä selviytymiseen. Käsittelemät-tä jäi työttömät, eläkeläiset, lapsiperheet tai jopa köyhyysrajan alapuolella olevat, joil-la on huoli jokapäiväisestä leivästä. Min-ne unohtuivat ehdokkailta pitkät leipäjo-not, joita ei pitäisi olla suurimpien puolu-eiden ehdokkaiden kehumassa hyvinvoin-ti yhteiskunnassamme? Olisi ollut mielen-kiintoista tietää myös, mitkä olisivat olleet eri ehdokkaiden lääkkeet työttömän arjes-sa selviämiseen esim: kaksilapsisessa yksin-huoltajaperheessä jossa kuukausitulot ovat hiukan päälle viisisataa euroa sekä lapsili-sät. Tästä summasta pitäisi maksaa vuokra,

ruuat, sähkö, vesi, vaatteet, terv. hoito ym. jokapäiväiseen elämiseen menevät kulut. Saman kysymyksen voi esittää myös eläke-läisten kohdalla. Ongelmat ovat myös heil-lä samat, useasti käteen jäävä raha määrä on vain vielä pienempi.

Eduskunnassa päättäjien olisikin tarpeel-lista lakeja laatiessaan miettiä eläkeläisten toimeentulon kohentamista ja omassa ko-dissa mahdollisimman pitkään asumisen edistämistä, onhan se kunnille taloudelli-sesti halvempi vaihtoehto kuin laitoshoito. Pienikin kädenojennus Fortumin miljoo-naoptioiden sekä pörssiyhtiöiden voittojen vastapainoksi olisi pienituloisille eläkeläi-sille tervetullut asia. Autoveron poistami-nen esimerkiksi olisi yksi tapa taloudelli-sesti huomioida vanhenevan väestömme omatoimista elämistä. Onhan kohtuuton-ta, että ne eläkeläiset, jotka käyttävät autoa lyhyillä matkoilla muutaman kerran viikos-sa muun muassa kauppa-asioiden hoitoon, terveyskeskuksessa käyntiin ja harvoin su-kuloimiseen, joutuvat maksamaan liiken-nevakuutuksen päälle vuotuisen autoveron (jonka luvattiin olevan väliaikainen.)

Olisi vain tästä kurittamisesta puuttunut se, että olisi saatettu voimaan laki kypärä-pakosta pyöräilijöille, jota sdp:n ministeri Huovinen ajoi. Eihän se olisi kaiketi hyö-dyttänyt muita kuin kauppoja ja vakuutus-yhtiöitä.

Eläkeläiset, joilla on liikkumisvaikeuksia, ja jotka hoitavat esim. kauppa-asiat pyöräl-lä, olisivat joutuneet näin ollen turhan li-

säkustannuksen eteen. Minne unohtuivat kunniakansalaisemme; sotaveteraanit ja-invalidit jotka taistelivat maallemme itse-näisyyden? Itsenäisyys tosin osittain mene-tettiin EU:hun liittymisen myötä. Olisi ollut arvokasta mainita myös heidät, koska ri-vit harvenevat ja seuraavia presidenttivaa-likeskusteluja on seuraamassa yhäti piene-nevä joukko.

Näiden ja monien muiden asioiden esil-letuomiseen voivat kansalaiset suoraan vai-kuttaa seuraavissa eduskuntavaaleissa ää-nestämällä perussuomalaisia ehdokkaita. Mahdollisimman monen perussuomalaisen kansanedustajan saaminen Arkadianmäel-le takaa sen, että juuri sinä tulet kuulluk-si. Ja ne asiat, jotka ovat jääneet hoitamat-ta, ja joista muut puolueet vaikenevat pelä-tessään kannatuksen laskua, puolueemme edustajat tuovat rohkeasti julki.

Pentti OinonenPerussuomalaisten Pohjois-Savonpiirin pj ,valtuutettu, Rautavaara

PS-visan vastaukset

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 4/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 4

tapauksissa tukien menetyksiä, tu-lotason laskua ja jopa takaisinpe-rintää. Mitä enemmän syrjäytet-ty ihminen yrittää ponnistella ta-kaisin ihmisarvoiseen, edes pe-rustoimeentulon tarjoavaan elä-mään, sitä syvemmälle ongelmien suohon hän nykyrjärjestelmässä useimmiten vajoaa.

Yhteiskunta kääntänyt selkänsä

Onpa ihminen joutunut köy-hyysloukkuun mistä syystä tahan-sa, hänen edessään on byrokratian ohdakkeinen polku. Se merkitsee jatkuvaa luukkuristeilyä ja suora-naista hälytysvalmiudessa olemis-ta. Valtaapitävillä on paljon keino-ja ikävien asioiden pimittämiseen, vähättelemiseen ja työntämiseen pois mahdollisten arvostelevien katseiden alta. Esimerkkinä mai-nittakoon muutos, jonka mukaan kunnat ovat vuosi sitten lopetta-neet tilastoinnin siitä, kuinka no-peasti avuntarvitsija pääsee kun-nan sosiaalityöntekijän puheille. Monet muistavat Espoon viime kesän tilanteen, jossa jonotusajat venyivät jopa kahden kuukauden mittaisisksi. Jonotusaikana hen-kilö ja mahdollisesti hänen per-heensä joutuvat elämään täydel-lisessä epätietoisuudessa ja vail-la tuloja.

Sosiaalityöntekijän puheille pääsykään ei tietysti merkitse au-tomaattisesti taloustilanteen pa-ranemista. Siksi monien tie kul-keutuu leipäjonoihin ja muihin avustusjärjestöjen tuenjakopaik-koihin. Kolmas sektori on valitet-tavasti yhä useamman yhteiskun-nan hylkäämän köyhän viimei-nen toivo.

Valtio ja kunnat luistavat velvoitteistaan.

Hyvällä syyllä voidaan todeta, että valtaapitävien arvovalinnat ovat merkinneet eriarvoistumisen

Puoluesihteeri Purhon uutiskommentit Eduskunnassa sanottua

lisääntymistä. Talouden nousukausi-na ja vaurauden vuosina liikenevät rahat ja verohelpotukset on pääosin jaettu raharikkaille. Samaan aikaan vähäosaisin väestö on köyhtynyt ja kurjistunut entisestään. Voidaankin kysyä, noudattavatko Suomen val-tio ja kunnat enää edes perustuslais-sa niille määrättyjä velvotteita? Oi-keus työhön ja perustoimeentuloon tuntuvat olevan laajalti enää vain kuolleita kirjaimia. Köyhistä huo-lehtiminen jää lisääntyvässä mää-rin kolmannen sektorin kontolle.

Leipäjonojen unohdettu kansa

Leipäjonoista ja suomalaisesta köy-hyydestä puhuminen eivät yleisim-minkään ole muodikas aihepiiri. Sen todisti taas Ylen Radio Suo-men kiitettävästi tehtyjen köyhyys-raporttien näkymättömyys ja kuu-lumattomuus muissa tiedotusväli-neissä. Niin valtaapitävien kuin me-diankin taholta tunnutaan laajasti ajateltavan: ”Pois silmistä, pois sy-dämestä.” On kuitenkin syytä muis-taa, että suomalainen köyhyys ei ole luonnonmullistuksen seurausta. Se on pääosin vallassa pitkälti olleiden puolueiden ”raha ratkaisee” ideolo-giaan perustuvan kylmäsydämisyy-den tuote. Tilanteen korjaantumi-nen ja heikompiosaisten aseman parantuminen vaativat pikaista, rau-hanomaista, vaalien kautta tapahtu-vaa poliittista vallankumousta. Pe-russuomalainen puolue tarjoaakin ratkaisevalla tavalla tulevissa edus-kuntavaaleissa auttavan kätensä ja pelastavan muutosvoimansa kaikki-en syrjäytettyjen, valtapuolueiden unohtamien kansalaisten käyttöön. Perussuomalaisen vaikutuskanavan voiman kasvun kautta, leipäjonojen-kin väki varmistaa itselleen mahdol-lisuuden perustoimeentuloon ja pa-luun ihmisarvoiseen elämään.

”Meillä on hallintomenettely-laki, joka velvoittaa virkamie-hiä opastamaan asiakasta siten, ettei oikeudenmenetyksiä tu-le. Mutta käsitykseni mukaan näissä EU-tukihakemuksissa virkamiehet ovat puun ja kuo-ren välissä, voivatko he neuvoa asiakasta korjaamaan lomak-keissa olevia virheitä, jottei ta-lonpojalle tulisi turhia talou-dellisia menetyksiä.Arvoisa puhemies! Kysyn mi-nisteriltä: Onko tilanne todella näin ongelmallinen, ja eikö tä-män asian hyväksi voida teh-dä mitään nimenomaan viran-omaisorganisaatioissa?”Raimo Vistbacka 6.4.2006

”EU:ssahan tilanne on se, että teknokraatit ja komissio liittou-tuvat EU parlamentin kanssa, kun taas hallitusten välinen yhteis-työ, jossa olisivat hallitukset, jot-ka nauttivat oman kansan luotta-musta, jäävät vähemmistöön. Tä-mä on jatkuva taistelu komissi-on teknokraattien ja byrokraatti-en välillä. Euroopan parlamentti usein liittoutuu teknokraattien ja byrokraattien kanssa kansallis-valtioita vastaan, kansallisia hal-lituksia vastaan. Tämä uusi EU:n perustuslaki kasvattaisi EU-parlamentin valtaa, se kasvattaa teknokraattivaltaa. Se on haital-lista.”Timo Soini 4.4.2006

Eduskuntavaalit2007

Kiinnostaako kansanedustajuus?

www.vaalit.fi

Perustuslakimme mukaan valtiovalta Suomessa

kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville ko-

koontunut eduskunta. Eduskuntaan kuuluu 200

kansanedustajaa, jotka valitaan joka neljäs

vuosi toimitettavilla vaaleilla.

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään 18. maaliskuuta 2007. Timo Soinin hienon presidentinvaalimenestyksen jälkeen Perussuoma-laiset ovat vahvassa nousussa ja lähdemme luonnollisesti hakemaan vaalivoittoa eduskuntavaaleissakin.

Haluatko tukea työtämme Suomen kansan parhaaksi? Haluatko olla mukana tekemässä historiaa? Tarvitsemme eduskuntavaaleihin paitsi hyviä ehdokkaita myös tarmokkaita vaalityöntekijöitä. Jokai-selle löytyy tehtävää!

Ota yhteys Perussuomalaisten puoluesihteeriin Hannu Purhoon pu-helimitse 050-5738157 tai sähköpostitse hannu.purho@eduskunta.fi ja kerro tilanteestasi tai esitä kysymyksiä.

Jatkossa voit tutustua sivujen www.perussuomalaiset.fi kautta Pe-russuomalaisten ehdokkaisiin.

Lisätietoja eduskuntavaaleista löydät sivuilta www.vaalit.fi.

Kansan kahtiajako syvenee

Yleisradion Radio Suomi rapor-toi huhtikuun 12 päivänä laajasti suomalaisen köyhyyden syventy-misestä ja pahentumisesta. Avus-tusjärjestöjen edustajat kuten alan tutkijatkin totesivat kuin yh-destä suusta, että leipäjonot suo-messa ovat kasvaneet viime la-man synkimpien vuosien tasol-le, jopa ohikin. Viimeisen vuoden aikana kehitys on ollut erityisen huolestuttavaa, sillä ruoka- ja vaa-teavun tarvitsijoita on ollut noin puolet enemmän, kuin vuotta ai-kaisemmin.

Köyhyyden luonne kuten ko-konaiskuva avuntarvitsijoistakin on ratkaisevasti muuttunut sit-ten viime laman. Ennen leipäjo-noissa oli enimmäkseen alkoho-listeja ja muita ”laitapuolen kul-kijoita”, nyt jonojen väki koostuu pääosin lapsiperheistä ja eläkeläi-sistä. Ruoka- ja vaateavun lisäksi monet pyytävät rahaa välttämät-tömiin lääkkeisiin, kertovat avus-tusjärjestöjen edustajat.

Valtaapitävien arvovalinnat kasvattavat leipäjonoja

Syyt leipäjonojen kasvamiseen ovat moninaiset. Työpaikkojen saneeraukset, massairtisanomi-set sekä niin sanottujen viimeis-ten tukimuotojen kuten työmark-kina-, toimeentulo- ja asumistuen jälkeenjääneisyys ovat eräitä on-gelmaa pahentaneita tekijöitä. Sa-maan aikaan, kun ansiotulot ja an-siosidonnainen sosiaaliturva ovat kehittyneet parempaan suuntaan, ovat köyhien viimeisinä tukiverk-koina toimivat tukimuodot jää-neet jopa viime lamaa edeltävien vuosien tasolle. Näin on käynyt esimerkiksi yksinhuoltajaperhei-den kohdalla. Vaikka työttömät ja muut heikommassa asemassa olevat ponnistelevat päästäkseen pois köyhyydestä, vallalla oleva järjestelmä ei anna heille siihen mahdollisuutta. Esimerkiksi kiel-täytyminen lyhyestä pätkätyöstä merkitsee karenssia. Kyseisen ly-hytjaksoisen työn vastaanottami-nen merkitsee puolestaan useissa

PerusSuomalainen 4/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 5

Kansanedustaja Raimo Vistbackan kirjallinen kysymys 22.3.2006:

Suomalaisten kuljetusalan yrittäjienkilpailuasema Venäjän liikenteessä?

Kansanedustaja Raimo Vistbackan 14.3.2006lähetekeskustelussa pitämä ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puhemies! Selon-teossa on Perussuomalais-ten mielestä sangen ansiok-kaasti käsitelty siirtymäai-kalain antamiseen vaikutta-neita kysymyksiä, mukaan lukien EU:n itälaajentumi-sen ja pääpiirteissään liitty-missopimukseen otetut so-pimukset työvoiman liik-kumisen rajoittamisesta ja vaikutuksia siltä osin, kun ne on tilastollisesti pystyt-ty selvittämään. Olisim-me kuitenkin toivoneet se-lonteossa tarkempaa selvi-tystä niistä todellisista on-gelmista, joita on syntynyt niin sanottujen lähetetty-jen työntekijöiden osal-ta, kuin näitä työntekijöi-tä verrataan uusista mais-ta suoraan työllistettyihin henkilöihin. Olisimme toi-voneet myös selvitystä sii-tä, mitkä tahot todellisuu-dessa ovat näitä ulkomail-la toimivia vuokrausfirmoja pyörittäneet. Julkisuudessa-han on esitetty monenlaisia väitteitä siitä, että näiden yritysten takana olisi myös suuri joukko suomalai-sia, jotka ovat perustaneet yrityksensä Viroon vain tätä, työehtojen heikentä-miseen tähtäävää toimin-

taa varten maksimoidak-seen voittonsa. Selonteossa olisi mielestämme ollut ai-heellista tarkemmin tuoda konkreettisesti esille joita-kin esimerkkejä ulkomail-ta lähetetyn vuokratyövoi-man vähimmäistyöehtojen noudattamisen laiminlyön-neistä ja pimeiden palkko-jen maksamisesta tai palk-kojen kokonaan maksamat-ta jättämisistä. Selonteossa olisi mielestämme myös ol-lut aiheellista arvioida tar-kemmin onko ulkomailta lähetettyjen niin sanottu-jen vuokratyöntekijöiden osalta pystytty kiertämään veroja niin Suomessa kuin lähettävässäkin maassa.

Ulkomailta tuleva vuokratyövoima aiheuttaa ongelmia

Arvoisa puhemies! Ul-komailta tulevan lähete-tyn eli niin sanotun vuok-ratyövoiman määrän mer-kittävä kasvu on selkeästi tuonut ongelmia Suomen työmarkkinoille. Siirtymä-aikalain rajoitukset ovat, yleisen ulkoistamistrendin lisäksi, kasvattaneet näi-den heikommin työehdoin työskentelevien määrää, kun vuokraamalla on voitu kiertää lain rajoitukset ja viranomaisvalvonta. Näi-den työntekijöiden, joista suuri osa on vuokrattu Vi-

rossa toimivista työvoiman vuokrausfirmoista, minimi-työehtojen toteutumisen te-hokas valvonta on ollut vi-ranomaisille vaikea haaste.

Ongelmiin puututtu liian myöhään, suomalaiset ensin!

Arvoisa puhemies! Kuiten-kin monia, varsinkin raken-nustyöalaa koskevia, har-maan talouden ja työehto-jen noudattamisen tarkko-ja valvontakeinoja olisi pitä-nyt ottaa käyttöön jo ennen siirtymäaikalakia tai heti sen voimaantultua. Nyt liian mo-ni rehellinen yrittäjä on jo joutunut vaikeuksiin tai jo-pa lopettamaan toimintan-sa harmaan talouden huija-reiden johdosta, jotka aihe-uttavat valtiolle yli kahden miljardin euron menetykset vuosittain maksamattomina veroina ja muina maksuina, ja jotka riistävät työntekijöi-tä pitäen osaa lähes orjamai-sissa oloissa.

Arvoisa puhemies! Vaik-ka nyt tullaan mahdollises-ti, selonteossa ehdotetulla tavalla, poistamaan uusis-ta EU-maista tulevan työ-voiman rajoitukset, niin tu-lee muistaa, että tärkeintä on suomalaisen, varsinkin työttömänä olevan, työnte-kijän etujen turvaaminen. Ennen kuin aletaan aktii-visesti haalia työväkeä ul-

komailta, tulisi valtioval-lan huolehtia suomalaisten työttömien työllistymisestä sekä suomalaisten mahdol-lisuuksista myös jatkossa pi-tää työpaikkansa. Erityises-ti haluamme korostaa uu-delleen koulutuksen merki-tystä, jonka avulla pystytään työllistämään suomalaisia työttömiä. Tämän tulee olla selkeästi tärkeämpi tavoite kuin ulkomaisen työvoiman houkuttelu.

Arvoisa puhemies! Val-tioneuvostossa on nyt mo-nipuolisesti arvioitu ulko-maisen työvoiman vaiku-tuksia eri elinkeinoaloille. Kun seuraavaksi valiokun-nissa kuullaan asiantunti-joita perussuomalaiset toi-vovat, että kuulemiset oli-sivat mahdollisimman laa-ja-alaisia ja esille nostetut ongelmat, joita sekä siirty-mäaikalaki, että ulkomai-nen työvoima yleensä ovat tuoneet monille eri aloil-le, tulisivat riittävästi selvi-tetyiksi. Mielestämme on-gelmat tulisi myös analy-soida suomalaisten, rehel-listen yritysten ja työnte-kijöiden näkökulmasta, ja että valiokunta tekisi mie-tintöönsä todellisia paran-nusehdotuksia tulevaa lain-säädäntöä varten.

Arvoisa puhemies! Jääm-me mielenkiinnolla odotta-maan valiokunnan mietin-töä.

Eduskunnan puhemiehelleSuomen ja Venäjän väli-sen rekkaliikenteen volyy-mi kasvoi vuonna 2005 yli 15 %, ja ennusteet lupaa-vat kasvun jatkuvan. Tä-mänsuuruinen kasvu vas-taa vuositasolla lähes tuhat-ta työpaikkaa käytettäessä suomalaista kalustoa ja ka-pasiteettia. Suomalaisten osuus kuljetuksista on kui-tenkin laskenut jatkuvasti, ja vastaavasti venäläiset ja kolmansien maiden autot ovat lisänneet osuuttaan Suomen ja Venäjän väli-sessä liikenteessä. Suoma-laisten osuus tavarankulje-tuksista on enää noin 6 %, eli kuljetusbisnes on siirty-nyt lähes kokonaan venä-läisten hallintaan.

Kansanedustaja, Raimo Vistbackar a i m o . v i s t b a c k a @ e d u s k u n t a . f i

Suomalaiset kuljetusalan yritykset ovat epäreilussa kilpailuasemassa venäläisiin nähden, ja kallistunut polt-toaine on entisestään hei-kentänyt kilpailutilannet-ta. Tilastokeskuksen tieto-jen mukaan esim. kuorma-autoliikenteen kustannuk-set nousivat vuoden 2005 helmikuusta vuoden 2006 helmikuuhun 6,8 %. Kus-tannusten nousuun vaikutti voimakkaasti nimenomaan polttoaineen kallistuminen, kun polttoaineiden hinnat nousivat peräti 16,5 %. Kus-tannuskysymykset eivät ole ainoa syy tähän, vaan suo-malaisten kuljetusyritysten eriarvoinen kohtelu ja syr-jintä aikaansaavat tämän

Kansanedustaja Raimo Vistbackan kirjallinen kysymys 28.3.2006: Terveyskeskusten toiminnasta

lääkärintodistusten myöntämisessä

Eduskunnan puhemiehelleMonissa kunnissa on ter-veyskeskusten osalta tällä hetkellä niin huono tilan-ne, etteivät ne resurssipu-lasta johtuen pysty hoita-maan niitä tehtäviä, joita laki kuntien hoidettavaksi määrää. Yhtenä esimerk-kinä tästä kehityksestä on se, että lakisääteisiä todis-tuksia ajokortteja varten ei ole aina suostuttu terveys-keskuksissa kirjoittamaan. Asiaan liittyen on tehty jo ainakin yksi kantelu lää-ninhallitukselle, joka vel-voittikin ko. terveyskes-kuksen tarkistamaan toi-mintatapojaan tältä osin. Kuitenkin edelleen monin paikoin Suomessa terveys-keskukset, toimiessaan ki-ristyneen kuntatalouden rajoissa, jonotuttavat ih-misiä, jotka tarvitsevat erilaisia lääkärintodistuk-sia esim. ajokorttia varten. Syrjäseuduilla ihmiset voi-vat joutua hakemaan to-distuksensa usean kymme-nen kilometrin päästä, yk-sityislääkäriasemalta, kos-ka palvelua ei kotipaikka-kunnilta saa kuin riittävän ”kiireellisissä” ja ”vaka-vissa” asioissa. Hallituk-sen tulisikin huolehtia, et-tä hoitotakuista ja muista

terveyskeskusten tehtäviä ja kiirettä lisänneistä muu-toksista huolimatta kunnat hoitaisivat kaikki lakisää-teiset velvoitteensa ter-veyspuolella, mukaan lu-kien myös erilaisten lää-kärintodistusten kirjoitta-misen.

Edellä olevan perusteel-la ja eduskunnan työjär-jestyksen 27 §:ään viita-ten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-tattavaksi seuraavan kysy-myksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaak-seen, että kuntien terveys-keskukset hoitavat kaik-ki lakisääteiset tehtävänsä mukaan lukien erilaisten lääkärintodistusten kir-joittamisen esim. ajokort-tia varten, jottei varsinkin pienissä kunnissa ja syr-jäseuduilla pääsisi synty-mään tilannetta, jossa kan-salaisten täytyy hakea tar-vitsemansa todistukset jo-pa usean kymmenen kilo-metrin päästä yksityisiltä lääkäriasemilta?

Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2006Raimo Vistbacka /ps

tilanteen. Venäläiset voivat tuoda enemmän polttoai-netta tullitta Suomeen kuin suomalaiset, ja näin hei-dän ei tarvitse yleensä os-taa polttoainetta Suomesta. On väitetty, että venäläiset harjoittavat myös kabotaa-siliikennettä. Venäjällä on ilmennyt myös laitonta ra-hastusta miliisien toimes-ta, ja esim. matkalla Mos-kovaan on jouduttu mak-samaan yhteensä jopa 500 euron ylimääräisiä mak-suja. Lisäksi kansainvälis-ten TIR-sopimusten piiriin kuuluvien kuljetusten tar-peeton avaaminen venäläis-ten viranomaisten toimesta on osoittanut, että sopimuk-sista ei välitetä. Suomalais-ten yritysten on vaikea py-syä kilpailussa mukana, jos kaikki eivät pelaa samoilla säännöillä.

EU:n periaatteisiin kuu-luu sekä poliittisen että ta-loudellisen tasapainon lisää-minen ja turvaaminen. EU:n tulisikin tukea jäsenmai-

taan kuljetusalalla, sillä on-gelmat lienevät samansuun-taiset kaikilla EU:n ja Venä-jän rajanylityspaikoilla. Suo-mi voisi hyvin nostaa asian esille EU-puheenjohtajuus-kauden aikana ja näin tukea kuljetusalaa ja koko kansan-talouteen vaikuttavaa asiaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyk-sen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomai-sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen suomalais-ten kuljetusyrittäjien kilpai-luetua Venäjälle suuntautu-vassa liikenteessä ja aikoo-ko hallitus ottaa epätasaisen kilpailutilanteen esille Suo-men EU-puheenjohtajuus-kauden aikana, koska ti-lanne koskee tai tulee kos-kemaan useita EU-maiden kuljetusalan yrityksiä?

Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2006 Raimo Vistbacka /ps

Perussuomalaiset puhuvat vappuna Kajaanissa.

Raatihuoneen torilla puhuvat

vappuna 1.5.2006 klo 9.00 – 11.00

Kansanedustaja,

Perussuomalaisten

puheenjohtaja Timo Soini

sekä ent. -kansanedustaja

Pentti Kettunen.

Tervetuloa!

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 4/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 6

Olen pitkään halunnut ko-keilla puoluetoimintaa ja tutustuttuani Perussuoma-laisiin päätin liittyä siihen aikani Keskustaa seurail-tuani.

Perussuomalaisia ei oi-kein ole otettu todesta, mutta valtapuolueet alka-vat viimein huomata, että kentällä on nykyiseen me-noon tyytymätöntä kansaa.

Tästä kertoo paitsi Soinin yli 100 000 ääntä niin myös HS 4.2.2006, jossa oli Kes-kustan Lankian selittelyä. Lankia toteaa että ” Perus-suomalaiset eivät voi pääs-tä valtaan, mutta ne voivat viedä vallan meiltä”.

Mielestäni jo tämä osoit-taa sen, että tämäkin puo-

Perussuomalaisista on kasvanut ”oikea” puolue

lue on elinkelpoinen ja var-sinkin hyvä vaihtoehto ha-juttomalle ja mauttomalle nykypolitiikalle.

Lankia kuitenkin vielä vä-hättelee meitä, mutta jos seu-raavissa eduskuntavaaleissa tapahtuu sama kuin vuoden 1970 vaaleissa, niin kuinkas sitten suut pannaan?

Perussuomalaiset ovat pieni puolue, mutta sillä on edellytyksiä kasvaa SMP:n tavoin tulevaisuuden puo-lueeksi kaikille niille, jotka haluavat ottaa kantaa ny-kyistä poliittista harmaut-ta vastaan.

Raul LehtoEteläkymenlaakson Perussuomalaiset

Kansanedustaja Timo Soinin valtiontalouden kehyksistävuosille 2007–2011 pitämä ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puhemiesHallitus ei yllätä - ei edes

kielteisesti. Kehysselonteko on kamreeripolitiikkaa kol-koimmillaan, kylmää elä-mäntapasosialidemokra-tiaa vailla poliittista kun-nianhimoa. Teksti on tote-avaa; ongelmat ja haasteet luetellaan, Suomen pyris-tely EU-pakkopaidassa jat-kuu entiseen malliin. Suur-rikkailta on hallitus jo pois-tanut varallisuusveron ja pienituloisille sitten pauk-kuu kehys vastaan. Vero-politiikassa ei luvata suun-nanmuutosta vähäosaisten suuntaan. Köyhän kansan kuivattaminen jatkuu enti-seen malliin.

Veropolitiikassa hallitus verhotusti tunnustaa EU-pakkopaidan kuristusot-teen, erinäköisten yhden-mukaistamistoimien joh-dosta odotettavissa on mm. aleneva vaikutus Suomen yhteisöverojen kertymään. Kolhoosivaluutta euron vahvuus rajoittaa viennin kasvua samoin kuin raaka-öljyn hinnan nousun myö-tä nousseet yritysten tuo-tantokustannukset.

Mieleen muistuvat van-hojen puolueiden voivotte-lupuheet Ruotsin kohtalos-ta sen jälkeen kun ruotsin

kansa päätti aivopesusta huolimatta säilyttää oman kruununsa. Silloin eliitti arveli ruotsalaisyritysten ryntäystä Suomeen.

Ryntäys tulikin, mut-ta toisenlainen ja ruotsa-laiset ovat sen jälkeen os-taneet lukuisia suomalais-yrityksiä ja lisää menee. EMU- jäsenyys tekee nyt suomalaisduunarille sitä mitä EU-jäsenyys teki ta-lonpojalle. SAK:n apulais-johtaja Matti Viialainen on muilta kiireiltään sentään joutanut toimittamaan jul-kisuuteen vanhan maa- ja metsätalousmaan kiin-teistöveron käyttöönotto-tavoitteen. Vasemmiston maatalousasiantuntemus on tunnetusti parhaimmil-laan syömäpuolella.

Arvoisa puhemiesVäestön ikääntymiseen ja sen tuomiin haasteisiin on uhrattu paljon tilaa ja huomiota. Tämä kysymys onkin todellinen ja poltta-va. Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa ta-voitetta syntyvyyden nos-tamiseksi ei ole missään. Suomen ongelmat rat-keavat muka muualta tuo-dulla työvoimalla. Ensiar-voisen tärkeää olisi saada syntyvyys nousuun ja to-

della roimasti satsata tule-vaisuuden veronmaksajiin ja työntekijöihin.

Perussuomalaiset ovat esittäneet lapsivähennyk-sen palauttamista verotuk-seen ja muidenkin perhe-tukien korottamista. Niihin satsaaminen on todellis-ta tulevaisuuden tekemis-tä. Olen myös varma, että tämän päivän eläkeläiset hyväksyvät lastenlapsiinsa panostaminen. Eläkeläiset ovat myös voimavara - ei pelkkä kuluerä.

Kehyksistä paistaa läpi myös puolustuspolitiikan painospisteen muuttumi-nen Suomen rajojen sisä-puolelta niiden ulkopuo-lelle. Kunniakas YK-man-daatti on historiaa ja raho-ja menee entistä enemmän siviilikriisinhallintaan, joka voi päivänä minä hyvänsä muuttua entistä enemmän sotilaalliseksi kriisinhallin-naksi.

Kansallista puolustusta leikataan ja ”Kongojen lei-ripäiviä” lisätään. Gepardi-hattuvetoiselle kehitysavul-le hallitus sen sijaan on suo-pea. Siellä vielä YK:n suo-situs kelpaa. Kehitysmää-rärahojen perillemenosta ja valvonnasta ei puhuta yhtään mitään.

Arvoisa puhemiesEU- Moolokin kita am-mottaa entistä suurempa-na. Suomen kansan kus-tantamat EU-elatusmak-sut moninkertaistuvat ke-hyskaudella. Kehyksistä ei löydy kaurapuuron vertaa totuutta siitä mitä maata-lous-, alue- ja rakennetuille tapahtuu. Perustelumuisti-on sivulla 28 tyydytään vain toteamaan, että rahoituksen taso laskee vuosien 2000 -2006 ohjelmasta. Paikoitel-len on pelättävissä alue- ja rakennetukiin jopa 40 pro-sentin leikkauksia. Maa-seudun mätkiminen jatkuu kiihtyvällä vauhdilla; Perus-suomalaisille EU on jo saa-nut uuden sisällön; EU = Eroon Unionista.

Liikenne- ja viestiyhtey-det ovat kansallisen selviy-tymisen kannalta erityisen tärkeitä. Suomessa on pal-jon näiden alojen ammatti-taitoa ja osaamista. Määrä-rahoja ja kannustimia tar-vitaan lisää. Liikenneinves-toinnit ovat kehyskaudella kuoppien paikkausta, vaik-ka nimenomaan tie- ja rau-tatieyhteydet ovat Suomen logistiikan selkäranka. Tie-hallinnon omat arviot ovat melko tylyä luettavaa; ” pe-rustienpidon rahoitus säilyy

Kansanedustaja, Timo Soinit i m o . s o i n i @ e d u s k u n t a . f i

niukkana ja on reaaliarvol-taan viime vuosia alhaisem-pi”. Jos hallitus vielä kehyk-sistä poiketen lähtee tuke-maan täysin tarpeetonta ja suhteettoman kallista länsi-metroa voidaan mm. Koil-lis-Lapille elintärkeä Ke-mijärven radan sähköistä-minen unohtaa.

Poliisitoimen määrära-hoihin kohdistuu kehyskau-della suuria paineita. Virko-ja on edelleen täyttämättä, eikä tilanne näytä parantu-van. Sisäministeri Kari Ra-jamäen tiukka mutta asialli-nen maahanmuutto- ja tur-vapaikkalinja on syytä säi-lyttää myös tulevina vuo-sina.

Arvoisa puhemiesKaikesta näkee, että halli-tus ei ensi maaliskuuta pi-tempään tulevaisuuteen juurikaan katsele. Vaalit tulevat vastaan. Kehysse-lonteko on rutiiniluontei-nen haasteluettelo, joka ei poliittisella kunnianhimol-la koreile. Talouden perus-ta on kuitenkin tällä hetkel-lä kunnossa, mutta haastei-ta riittää. Suomi on antanut survoa itsensä EU-pakko-paitaan. EU- Suomella ei ole mahdollisuutta vaikut-taa valuutta- ja korkopoli-tiikkaan, ne puuttuvat kei-

novalikoimasta myös jat-kossa.

Pörssikurssien nousu on ahneussaalistuksesta huo-limatta taittumassa. Yritys-ten pörssikurssissa on jo ai-ka paljon odotuksia reaali-arvon lisänä ja tämä louk-ku napsahtaa sormille en-nen pitkää.

Kunta- ja palveluraken-neuudistus on ratkaisemat-ta. Sen onnistuminen on elintärkeää tulevaisuuden peruspalveluiden kehittä-miselle ja säilymisille kun-nissa. Kuntien tilannetta helpottaisi ns. pakkolainan nopeutettu takaisinmaksu, mutta siitä ei ainakaan täs-sä selonteossa ole mitään mainintaa. Kuntien kurjuus jatkuu ja lisääntyy. Palvelu-rakenteen uudistaminen on niin tärkeä hanke, että sen suhteen Perussuomalaiset toivovat hallitukselle on-nea ja menestystä.

Paikka: Hotelli Linnea,Riihimäki Tänään kevätkokoukses-saan päättivät Hämeen pe-russuomalaiset käynnistää neuvottelut muiden piiri-en kanssa koskien vaaliliit-toneuvotteluja. Perussuo-malaisten historiassa voi-daan todeta kiinnostuksen olevan ennennäkemätöntä. Kokouksen sisäisessä ehdo-

kasasettelussa täyttyi puo-let paikoista ja loput paikat jätettiin yllätysnimiä varten. Tavoite on saattaa neuvot-telut loppuun kesään men-nessä, ja kun vaaliliitto-kumppanit ovat tiedossa, julkaistaan ehdokasasette-lu kokonaisuudessaan.

Perussuomalaisten eh-dokkaat ovat tavallisia suo-malaisia ihmisiä, jotka ovat

Perussuomalaisten Hämeen piirinkevätkokous 08.04.2006

Perussuomalaisten kokous, hotelli Linnea 8.4. vasemmalta oikealle Harri Kauranen (Hämeenlinna), Harri Kerijoki (Heinola); Mikki Nieminen (Espoo)

Keskellä perussuomalaisten varapuheenjohtaja Auli Kangasmäki,Lemi ja Pekka Rautkoski, Heinola

kokeneet erilaisia elämän-tilanteita ja ymmärtävät ih-misten arkea. Omaishoita-jien asemaa tulee korjata lailla. Omaishoitoon tulisi olla vastaava subjektiivinen oikeus kuin tällä hetkellä on päivähoitoon. Maanvil-jelijöiden ansiotaso tulee säilyttää. EU-byrokratia ja komissio ovat kuin susilau-ma, joka on suhteettoman suuri verrattaessa sen vaa-timuksia Suomen asukas-lukuun nähden. Yllätys on myös se, että maassamme on niin voimakas byrokra-tian kannatus. Perussuoma-laiset ovat taas sitä mieltä, että hallintoa tulisi keven-tää ja tehokkuutta lisätä.

EU:n korotetut jäsen-maksut tulevat lopuksi ku-luttajan maksettavaksi. Tä-mä näkyy jo nyt palvelujen heikentymisenä, ja julkisen sektorin yrityksenä siirtää sille kuuluvia tehtäviä yksi-tyiselle sektorille. Kulutta-ja on myös se, joka lopuksi maksaa lomautukset ja irti-sanomiset.

Ystävällisin terveisinMerja A. Muronenperussuomalaisten piirisihteeriMäntytie 1111310 RIIHIMÄKIPuh. 019-724 444,041-4920 231sähköposti:merja.a.muronen @luukku.com

Kuvat ottiJuhani Vuorela

PerusSuomalainen 4/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 7

Hyvää, sanoo kirjavapar-tainen mies päivää, Karttu-lasta. Lienee aluksi paikal-laan esitellä itsensä. Olen tervolaissyntyinen, perus-savolaisista aatelissuvuista polveutuva vanhuuseläke-läinen. Karhunen on suku-nimeni ja etummaiseksi ni-meksi on annettu Viljo. Vil-lenä minut kuitenkin pa-remmin tunnetaan, Poliisi-Villenä yleisimmin.

Paikallislehtipakinoinnin aloitin jo kauan sitten. Tuli kai käsiteltyä ajan hermolla olevia asioita. Palautteesta päätellen jutuistani tykät-tiin. Nykyinen Sisä-Savon Sanomat -lehti on sano-nut palstatilaa olevan. Kun nyt sattui tilaisuus, aloitan-kin tästä lehdestä. En käy-tä jo varattua nimimerkkiä-ni ”Villen palsta”, vaan pi-dän itselleni nimikilpailun, josta palkinnoksi mahdol-lisesti saan vingerporillisen tai kaksi Malaga Larios eh-toollisviiniä, jonka nautin syvällä hartaudella ennen nukkumaanmenoa.

Kekkosta lainaan vähän. Sattumia ei voi katua, ne vain sattuvat. Tulin valituk-si 1985-88 ja 1989-92 Kes-kustalaisena kunnanval-tuustoon. Olin aika lailla in-nostunut. Ryhmäkuria vie-rastin ja siitähän ei tykätty. Jäin sitten vapaaehtoises-ti pois ilmoituksin, että yri-tän palata eläkkeelle jään-nin aikaan takaisin.

Paikallislehden päätoi-mittaja Marita Tiihonen tiedusteli 1996 kevättalvel-la, aionko asettua kunnal-lisvaaliehdokkaaksi. Kun vastasin myöntävästi, sain tietenkin ”kirjoituskiellon”. Näinä neljänä valtuustos-ta poissaolovuotenani paki-noin aika paljon, joskus lie-vää ironiaa viljellen. Itselle-ni syntyi ”kutina”, ettei tai-deta isossa puolueessa tykä-tä ehdokkaaksi tulostani.

Olen ylöskirjannut ja tal-lentanut paljon asioita ko-ko kunnallispolitiikassa oloajaltani. On hyvin help-po asioista kertoa, kirjoit-taa. Vuoden 1996 syksyllä

viikossa piti synnyttää si-toutumattomien ryhmä.

Kun ryhmämme sai syk-syn 2000 vaaleissa 6 paik-kaa, se oli shokki. Tämän jälkeen alkoi järjestelmäl-linen sakinhivutus. Kauden loppuvaiheilla 2004, eli vaa-lien alla meni jo aivan öve-riksi. Näki selvästi, että si-toutumattomat lakaistaan yhdistynein puoluevoimin pois Karttulan kunnallis-päätännästä. Tämä ei täysin onnistunut, saimme neljä paikkaa. Näin jatketaan. It-se jätin viime keväänä kaik-ki luottamustehtävät. Pelu-rit katsovat onnistuneensa. Eppäelen!

Savon Sanomat uutisoi poisjääntini mainiten mi-nun olleen myös SMP:läi-nen. En ole, mutta olen vah-vasti sinne päin suuntautu-nut. Liityn Perussuomalai-siin, jos ottavat.

Vilhelmi

Nimikilpailuntulos on tässä

Amerikkalaiset rötösher-rat kirjanpitovääristelyi-neen laukaisivat ketjun, joka käy kalliiksi koko maailmalle. Sammumaton omanvoitonpyynti, ahne-us ja keinottelu maksate-taan eri maiden kansalai-silla. Rötösherrat käyvät kalliiksi.

Optiot oli tarkoitus luo-da ihmisten kannustami-seksi ja tuloksellisen työn palkitsemiseksi. Tästä aja-tuksesta on loitonnuttu kauas. Hyvä työ pitää pal-kita, mutta optiojärjestel-mä ei tuota hyvää hedel-mää, päinvastoin se näyt-tää ajavan ihmisiä vilpin ja valheen tielle. Lasku lan-keaa koko yhteiskunnalle.

Suuret rahat ja nopeat voitot luovat ”rakenteel-lista rötösherruutta”. Sen

Rötösherrat käyvätkalliiksi

vuoksi lainsäätäjien on kansainvälisellä tasolla päästävä pääoman liik-keiden ja kirjanpitokäy-täntöjen herraksi, jot-ta koko maailmantalou-den romahtaminen voi-daan estää. Tobinin-vero-jen kaltaiset ehdotukset eivät taida ollakaan pelk-kää kateellisten köyhien huuhaata, vaan yksi kei-no muiden joukossa saa-da sulkua keinottelulle ja suuren rahan saalistamisel-le. Suomen on kansainväli-sillä foorumeilla toimitta-va hämärärahaa ja vilppiä vastaan, sillä se on taval-lisen kansalaisen ja koko yhteiskuntamme etu.

Timo Soinin puhe 27.3.2006Kankaanpäässä

Nuohousalan keskusliit-to ry on valinnut kevätko-kouksessaan Ylihärmässä 11.3. vuoden 2005 nuohoo-jaksi Perussuomalaisten Kotkan puuhamiehiin kuu-luvan nuohoojamestari Ar-to Hirvosen. Valintaperus-teluissa mainitaan muun muassa että Hirvonen on kirjallisella aloitteellaan saanut lakiin asetusmuu-toksen, joka parantaa mer-kittävästi kiinteistöjen pa-loturvallisuutta öljykeskus-lämmitystaloissa. Uusi ase-tus saattaa öljylämmittei-set talot samaan asemaan puulämmitteisten pienta-lojen kanssa, koska suori-tettava tarkastuskierto on yhdenmukaistettu. Hirvo-selle annetussa kunniakir-jassa mainitaan myös, että asetuksen myötä asukkai-den turvallisuus paranee, paloviranomaisten huoli pienenee sekä nuohoojien työn arvostus kohoaa.

Vuodesta 1966 nuohous-alalla toiminut nyt 58-vuo-tias nuohoojamestari Ar-to Hirvonen asuu Kotkas-sa. Hänen nykyinen toimi-alueensa on Päijät-Hämeen

nuohouspiirissä Heinolas-sa.

Pitkä prosessiVuoden nuohoojaksi valittu Arto Hirvonen esitteli ai-koinaan öljylämmityskat-tiloiden tarkastuskäytän-nön parannusideansa Pe-russuomalaisten eduskun-taryhmälle. Kansanedustaja Raimo Vistbacka otti asian esille, kun 31.8.2004 päät-tynyttä nuohousmääräys-tä käsiteltiin eduskunnas-sa. Vistbacka teki nuoho-usasetuksen sisältöön liit-tyvän kirjallisen kysymyk-sen nro 941/2004 ja jätti sen 2. päivänä joulukuuta 2004 sisäministeri Kari Rajamä-en vastattavaksi.

Tämän pitkällisen proses-sin tuloksena sisäministeriö muutti pelastuslain sisällään pitämää nuohousasetusta muun muassa niin, että savu-hormin nuohouksen lisäksi kattilan kautta tapahtuva lii-tinhormin tarkastus suorite-taan vuosittain.

Uusi käytäntö ehkäisee räjähdysvaaran, säästää öljykuluja, sekä pienen-tää merkittävästi päästöjä.

Nuohousmääräyksestä kir-jallisen kysymyksen tehnyt kansanedustaja Raimo Vist-backa puolestaan korostaa, että asian myönteiseen ete-nemiseen vaikuttivat olen-naisesti Perussuomalaisen puolueen ja sen eduskun-taryhmän asialliset suhteet ministeriön virkamiehiin ja sisäministeri Kari Rajamä-keen.

Kotkalainen Arto HirvonenVuoden 2005 nuohoojaksi

Kotkan Perussuomalaisten aktiiveihin kuuluvan Arto Hirvosen paloturvallisuutta lisänneet ideat toivat hänelle Vuoden 2005 nuohooja -tittelin

Eläkepolitiikasta tulee seuraavien eduskunta-vaalien merkittävä vaali-teema.

Syksyyn ajoittuva kan-saneläkkeen minimaali-nen muutaman euron ko-rotus heijastuu vaaliken-tille. On täysin selvää, et-tä EU-puheenjohtajuuden hulppeat kulut, varalli-suusveron poisto, presi-dentin verovapaan palkki-on 24 000 euron korotta-minen ja kohtuullistamat-ta jääneet valtiovetoisten firmojen optiot löytävät vastinparin pieneläkeläis-ten kohtelusta.

Suomen eläkeläisiä ras-saavat vielä entuudestaan kipeät leikkaukset mm. kansaneläkkeen pohja-osan ja taitetun indeksin osalta. Eläkeläiset ovat suurin yksittäinen ryhmä, jonka tyytymättömyyttä ei yksikään puolue ole pys-tynyt kanavoimaan sitten

SMP:n vuoden 1983 vaali-voiton, jota edelsi eläkkei-den verokohtelun muutta-minen. Tuolloin eläkeläiset äänestivät laajasti SMP:n ehdokkaita protestoidak-seen eläkeläisiin kohdistu-nutta veropäätöstä.

Tilanne on nyt saman-kaltainen. Eläkeläiset ko-kevat laajasti tulleensa eriarvoisesti kohdelluik-si ja siinä on protestin sie-men. Perussuomalaisten on syytä huomioida eläkeläis-ten oikeutettu tyytymättö-myys ja annettava eläke-läisille muutoskanava sekä mahdollistettava eläkeläis-ehdokkaiden mukanaolo omilla listoillaan. Eläke-politiikkaan tulee muutos vain äänestämällä.

Timo Soinin puhe 2.4.2006 Joensuussa, Pohjois-Karjalan piirin kevätkokouksessa

Eläkepolitiikasta merkittävä vaaliteema

Suomen puolustuksen ja maanpuolustustahdon se-kä -hengen ydin on kaut-ta vuosikymmenten ollut yleinen asevelvollisuus, joka on terveellä tavalla yhdistänyt eri yhteiskun-taluokkia ja pitänyt jatku-vasti yllä yhteistä tavoitet-ta - isänmaan puolustamis-ta kaikissa tilanteissa.

Suomalainen asevelvol-lisuuskäytäntö siitä, että jokainen kenraalikin on joskus ollut alokas, on pe-rustaltaan terve ja kansaa yhdistävä. Asevelvollisuu-den suorittaminen on yli kaikkien yhteiskunta- ja puoluerajojen ollut suu-ri yhteinen yhdistävä te-kijä. Asevelvollisuuden suorittaminen on monel-le nuorelle miehelle (ny-kyisin myös monelle nai-selle) ollut kunnia-asia ja antanut korvaamatonta itsetuntoa ja kohottanut omanarvontuntoa. Näitä moraalisen ryhdin tekijöi-tä ei ole syytä väheksyä.

Suomen poliittinen, tiedotuksellinen ja soti-laallinen eliitti näyttää aloittaneen mielipide-muokkauksen kohti NA-TO-jäsenyyttä. Nyt onkin

kysyttävä, että voiko ase-velvollisuusarmeijaa ja NATO-jäsenyyttä yhdis-tää? Merkitseekö mahdol-linen NATO-jäsenyys ylei-sen asevelvollisuuden lak-kauttamista?

Maanpuolustushenki on Suomessa korkealla, sa-maten puolustusvoimien arvostus. On syytä olet-taa, että näin on siksi, että kansa kokee laajasti ole-vansa vastuussa Suomen puolustamisesta.

NATO-keskustelua ei voi mahtikäskyllä lak-kauttaa tai suitsia. Kes-kustelun on oltava vapaa-ta, mutta samalla on syy-tä pohtia mm. sitä kuinka paljon puolustusmäärära-hat kasvavat NATO-jäse-nyyden myötä. Puolueet-tomuus ja liittoutumatto-muus ovat palvelleet Suo-mea hyvin - niin hyvin, että tämän linjan muutta-miselle täytyy olla todella painavat perustelut.

Timo Soinin puhe 9.4.2006 PerusS:n Keski-Pohjanmaan piirin kevätkokouksessa Ullavalla

Voiko asevelvollisuus-armeijaa ja Natoa

yhdistää?

Karttula 4.4.2006

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 4/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 8

Paikalla oli runsaasti väkeä ja tilaisuu-den järjestäjinä toimivat Reijo Ojennus ja kumppanit. Alustuspuheessaan Perussuo-malaisten puheenjohtaja Timo Soini suomi Eu:ta kovin sanoin.

Hänen mielestään Eu:n puuttuminen Suomen kirkoissa olevien urkujen lyijy-määrään on naurettavaa direktiivien vii-dakkoa. Samaan nippuun hän laittoi kurk-kujen käyryysdirektiivin ja moduulirekko-jen kavennusmääräykset.

Valtio-oppineet sanovat, että Eu:n pe-rustuslaki ei muuta Suomessa mitään, mut-ta perustuslain englanninkielen käännöstä heiluttaen Soini kertoi 113 pykälää olevan kirjoitettuna perustuslakiin, jotka muutta-van Suomen lainsäädäntöä.

Perustuslakihan menee Suomen lain ylä-puolelle, hieno sana ratifiointi tarkoittaa si-tä, että me sen hyväksymme.

Keskustelua Suomen eduskunnan ra-tifioinnista hän piti mielettömänä, koska Ranska ja Hollantihan ovat Eu:n perus-tuslain jo hylänneet. Se merkitsee sitä, et-tä sitä ei voida hyväksyä sellaisenaan, jol-loin Suomen eduskunnan käsittelyasia on hänen mielestään turha.

Unionista tulee jossakin vaiheessa oike-ustoiminen valtio. Se merkitsee sitä, että unioni voi neuvotella ulkopuolisten maiden kuten Kiinan, Amerikan tai jonkun muun maan kanssa sopimuksia, jotka astuvat voi-maan koko Eu:n alueella halusimmepa si-tä tai emme.

Timo Soini tentissä yleisötilaisuudessa Parkanon Yhteiskoululla 27.3.2006

Mies pilvenpiirtäjän juurella

Maataloudessa puhutaan Suomen saaneen torjuntavoiton. -Mikä ihmeen torjuntavoit-to? Soini ihmetteli. Onko se voitto, jos Eu-tarkastaja voi tulla tilalle 24 tunnin varoi-tusajalla tarkastamaan tilan tilit ja tulot.

-Minun kotiini kun Eu tarkastajat eivät tule ilman että minä annan siihen lupaa, to-tesi Soini huumorimiehenä pieni pilke sil-mäkulmassaan.

Kysyttäessä mitä pieni kolmen kansan-edustajan puolue voi tehdä, hän kertoi mu-kavan esimerkin;

-On suuren pilvenpiirtäjä juurella mies, joka poraa kadun kivetystä. Hänen touhu-jaan ei pilvenpiirtäjässä päivällä huoma-ta, mutta hiljaisina hetkillä porauksen ää-ni kuuluu varmasti myös pilvenpiirtäjän korkeimpiin kerroksiin asti, haluttiinpa si-tä tai ei.

Sama merkitys on pienellä puolueella kun nostetaan julkiseen keskusteluun esil-le epäkohtia, joita isot puolueet eivät halua nostaa. Luodaan julkista painetta, ja saa-daan myös ääni kuuluviin haluttiinpa sitä pilvenpiirtäjien huipuilla tai ei.

Timo Soini asetti seuraavissa eduskun-tavaaleissa puolueen tavoitteeksi 10 kan-sanedustajan paikkaa eduskuntaan omal-le puolueelleen

Optiorahastukselle Soini sanoi jyrkän ein, epäilipä vielä olevan tulossa pörssiro-mahduksen.

Syyksi hän mainitsi keinotekoisten optio-voittojen tavoittelun, joka pitää osakkeiden arvoja liian korkealla niiden todelliseen ar-voon nähden.

Lämpövoimalaitos puhutti yleisöä

Parkanossa kun oltiin, nousi yleisökeskus-telun kärkiaiheeksi lämpövoimalaitos, joka viimeaikoina on muuntunut puheissa on-gelmajätelaitokseksi. Sen käyttämä polt-toaine oli jopa laskettu tarkkaan, ja tulok-seksi tuli, että jos käytetään ongelmajättei-tä niin Arseniini-nimistä myrkkyä pääsee ilmaan 310 kg päivässä.

Laitoksen sijoituspaikka oli myös herkkä aihe, nykyistä paikkaa pidettiin huonona.

Parkanon kunnanvaltuutettu Reijo Ojen-nus täsmensi asioita toteamalla, puuhak-keen ja turpeen olleen polttoaineena kun lämpövoimalaitoksen paikasta on keskus-teltu.

-Paikkahan voi vielä vaikka muuttua kaikkien koukeroiden seurauksena. Asia on täysin keskeneräinen, totesi Reijo Ojen-nus.

Timo Soini muistutti, että Parkanon kun-nanvaltuusto tekee kyseisestä asiasta pää-tökset, eikä valtiovalta, jota hän edustaa.

-Meillä aluepäätösvalta on kunnilla it-sellään.

Harri Lindell

Timo Soini suomi EU:ta puheessaan.

Kolmen kauden SMP:n kansanedustaja Lea Mäkipää ja perussuomalaisten puheenjohtaja, yhden kauden kansanedustaja Timo Soini. Lea Mäkipää onnitteli Soinia kukkien kera hyvin onnistuneesta presidentinvaalityöstä.

Yleisön mielipide oli; ”ei tuossa aikataulussa, eikä tuohon paikkaan”. Kovaa kritiikkiä saaneen laitoksen nimeksi muotoutui ”myrkkylaitos”.

PerusSuomalainen 4/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 9

nuoret Kristinusko ja ihminenpolvillaan kapitalismin ja islamilaisuuden edessä

Vesa-Matti Saarakkala1. varapuheenjohtajayht.tiet.yo

PerusSuomalaiset

Läntiset arvot pohjautuvat tavalla taikka toisella paljolti kristinuskoon. Sen tietävät kaikki, vaikka eivät itse kirkon oppeihin sinänsä uskoisikaan. Elämme aikaa, jossa on käynnissä hyvin tuhoisia kehityskulkuja. Isänmaaton kapitalismi ja liberaali indivi-dualismi ovat heikentämässä ja hajottamas-sa kristilliseen arvopohjaan perustuvaa yh-teiskuntaamme siinä määrin, että arvomaa-ilmalleen suhteellisen uskollisena pysynyt ja kompromisseihin taipumaton koko yh-teiskunnallisen elämän läpäisevä islamilai-suus on saamassa tilaisuutensa.

Kansallisvaltioiden ja sitä myötä kanso-jen heikentyminen lähti ideologisesti käyn-tiin jo kommunistisen internationaaliaat-teen seurauksena. Kun kommunismin re-aalimuoto kärsi tappion ja heikkeni mer-kittävästi, tilalle tuli isänmaaton globaali-kapitalismi, jonka seurauksena yksilöiden,

yhteiskunnan ja jopa kristillisen uskon elä-mää sanelevat nyt raha ja trendit. Vanhat vasemmistolaisetkin ovat lyöneet kättä ka-pitalismin vääristyneen muodon kanssa, sil-lä vääristynyt kapitalismi on tarjonnut kui-tenkin turvapaikan arvoliberaalille eli ar-vottomalle hörhövasemmistolaisuudelle kaikkien palvellessa yhteistä epäjumalaa Kapitalismusta.

Elämme ahneuden ja röyhkeyden riemu-voiton aikaa. Rikkaat nostavat verkoillaan suuria saaliita, ja nauttivat nykytilanteesta. Kansa taas on päässyt jo Suomessakin mais-tamaan globaalin ei-kansallisen talouskapita-lismin katkeria hedelmiä. Keskeistä kaikessa tässä on kansallisvaltioiden alasajo. Jos kan-sallisvaltiot ajetaan alas, jäljelle jää vain va-linta kapitalismin ja kommunismin välillä, sil-lä rajattomassa yhteiskunnassa keskeistä on raha, johonka kapitalismin valta ja toisaalta

kommunismin synty perustuvat. Elämä ja ih-minen ollaan heittämässä syrjään.

Meidän täytyy kaikin tavoin estää rahan nouseminen keskeisimmäksi asiaksi yhteis-kunnassa, sillä silloin on edessä vain hirvit-tävä valinta rajoittamattoman ja näennäis-demokraattisen kapitalismin ja autoritaa-risen kommunismin välillä. Edessä on siis vain huonoja vaihtoehtoja, jos jatketaan ti-euran suunnassa.

Materialismi ja henkinen arvottomuus, joka on keskeistä sekä kapitalismissa että kommunismissa, luovat myös otollisen maa-perän kompromisseihin taipumattomalle ja koko yhteiskunnan läpäisemälle uskolle, jos se vain kykenee selviämään hengissä nyky-kehityksessä. Kun aika on koittanut, tällai-nen uskonto voi pyyhkäistä yli koko arvo-tyhjiössä elävän läntisen yhteiskunnan.

Kaikenlainen sekoittaminen, hämmennys ja sekamelska, jo-ka pilkkoo meidän yhteiskun-taamme, on pahasta. Kaivamme itse itsellemme haudan, johonka meidät ja esi-isiemme arvot voi-daan kärrätä, kun aika on koit-tanut. Siksi meidän on puolustet-tava kansallisvaltioita ja siinä sa-malla omaa isänmaatamme.

Rajaton yhteiskunta on henki-sesti arvoton ja ihmiselle kylmä. Globaaliuskoon hurahtaneet hör-höt eivät tätä isoa kehitystä tajua. Sen sijaan omasta olostaan naut-tivat pörssikapitalistit naureske-levat partoihinsa, kun hyödylli-set idiootit tekevät myyräntyötä heidän puolestaan. Hekään ei-vät kuitenkaan halua hekumalli-sessa olotilassaan ymmärtää, et-tä lopulta voiton korjaa nykyke-hityksessä islam ja heidän uskon-nollisyhteiskunnallinen oppinsa. Ja miksi he sellaisia miettisivät-kään, sillä kerranhan täällä vain eletään.

ww

w.p

s-n

uo

ret.

net

Perussuomalaisten Nuorten toiminta on ot-tanut askeleen eteenpäin viimeisen puolen vuoden aikana, todettiin Perussuomalaisten Nuorten vuosikokouksessa 31.3 Helsingissä.

Internet-sivut valmistuivat sopivasti Timo Soinin presidentinvaalikampanjan alla, ja sen jälkeen niitä on kehitetty edelleen. Jat-kossa sivujen sisältöä pyritään yhä paranta-maan. Internet on PerusSuomalainen –leh-den ja jalkatyön lisäksi merkittävä kanava, jonka avulla toimintaa saadaan aktivoitua ja uusia jäseniä kerättyä. Kaikilla Nuorten jäsenillä on myös mahdollisuus tarjota hy-viä kirjoituksia sivuille ja osallistua keskus-teluihin.

PerusS Nuoret toivovat, että kaikki puo-lueen alle 36-vuotiaat jäsenet liittyisivät myös nuorisojärjestöön täyttämällä inter-netistä löytyvän kaavakkeen ja lähettämäl-lä sen nuorisojärjestölle tai ilmoittamalla nuorisojärjestön hallitukselle sähköpostil-la halukkuudestaan liittyä. Puolueen jäse-niltä ei peritä erillistä jäsenmaksua, päätet-

tiin. Myös muut kuin puolueen jäsenet ovat tervetulleita nuorisojärjestöön. Vuosikoko-us hyväksyi järjestölle uudet säännöt, jotka lähetettiin yhdistysrekisteriin. Nuorten ko-kouksen julkilausuma:

EU:n perustuslakiraatoa ei pidä tuoda eduskuntaan

Valtaosa suomalaisista vastustaa EU:n pe-rustuslakia, mutta hallitus aikoo silti hyväk-syttää sen Suomen kansaa edustavassa Suo-men eduskunnassa. Näin siitäkin huolimat-ta, että laki ei tule sellaisenaan voimaan.

Jos eduskunta hyväksyy Perussuomalais-ten Nuorten mielestä jo sinänsä kelvottoman perustuslain, vahvistaa Suomen eduskunta toimillaan EU:n luonnetta järjestönä, jossa omaa etuaan voi ajaa vain mielistelemällä. Sellainen ei ole tervettä, eikä lopulta kenen-kään etu. Samalla Suomi heikentäisi neuvot-teluasemiaan, jos ja kun uudesta ehdotukses-ta perustuslaiksi alettaisiin neuvotella.

EU:n kannattajien tulkinta on, että suo-malaiset vastustavat unionia vain typerien direktiivien takia. Vähemmälle huomiolle on jätetty olennainen kysymys, miksi type-riä direktiivejä on olemassa. Perussuoma-laisten Nuorten mielestä vastaus on se, että asioistamme päättävät väärät ihmiset vää-rässä paikassa. Mielestämme suomalaiset olisivat oikeita ihmisiä päättämään suoma-laisia koskettavista asioista.

Jos eduskunta hyväksyy EU:n perustus-lain, hyväksyy se lopullisesti EU:n ensisijai-suuden kansallisvaltioon nähden. Samalla se hyväksyy direktiivitehtailun voimistumi-sen entisestään. EU:n perustuslakia ei tar-vitse osata ulkoa, voidakseen ymmärtää sen keskeisen sisällön. Se on: EU:n päätösvalta kasvaa nykyisestä, ja mahdollisuus jäljelle jäävänkin kansallisen päätösvallan luovut-tamiseen olennaisesti helpottuu.

Vesa-Matti Saarakkala Perussuomalaisten 1. vpj.

PerusS Nuoret vuosikokouksessa

Olen järkyttynyt Suomen poliittisten puolueiden ja eliitin halusta ratifioi-da Ranskassa ja Hollannissa kansan-äänestyksessä hylätty EU:n perustus-laki, joka ei sellaisenaan voi tulla voi-maan.Nöyristelykulttuuri on mennyt liian pitkälle. Kun EU:ssa on yhteisesti sovittu niin sanotusta miettimistauos-ta, on Suomi käsi lipassa kiirehtimässä EU-perustuslain ratifiointia.

En aio tänä keväänä olla antamassa aikaani ns. EU-keskustelulle erilaisissa tilaisuuksissa lukuun ottamatta oman puolueeni tilaisuuksia ja eduskuntatyö-tä. En uhraa aikaani ns. kansalaiskes-kusteluun, koska eliitti ryntää ratifioi-maan sopimuksen säkki päässä. En ole antamassa yleisölle ja EU:lle sitä kä-sitystä, että Suomessa käytäisiin jotaki sellaista keskustelua, jolla on merkitys-tä asian lopputuloksen suhteen.

En siis tule omalta osaltani osallistu-maan Eurooppa-tiedotuksen tai min-kään muunkaan järjestön keskustelu-tilaisuuksiin EU:n perustuslaista tänä keväänä.

Timo Soinin julkilausuma 8.4.2006 Seinäjoella,PerusS:n Etelä-Pohjanmaan piirin kevätkokouksessa

Soini laittoiEU-perustuslain kevätboikottiin

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 4/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 10

kymmenen kysymystä asiasta ja vähän sen vierestä

SSS-henkilöhaastattelusarja

Valoisasta asunnosta kerrostalon ylimmästä kerroksesta näkyy kirkontorni ja järvi.

Samalla tontilla on aikoinaan ollut Anssi Joutsenlahden syntymäkotitalo, puutalo joka

purettiin myöhemmin kerrostalon tieltä. Eläkkeellä olevan, pitkään uskossa olleen

miehen, Anssi Joutsenlahden silmistä näkyy rauha ja ilo, tasapainoisuus. Matkaa Jumalan

miehenä on kertynyt jo kunnioitettavan monta vuosikymmentä.

Paitsi uskonasioissa, myös urheilupuolella Anssi Jout-senlahti on pitkän matkan juoksija. Mies juoksee yhä maratonia, ja on harjoi-tellut sitä Suomen lisäksi muun muassa Etelä-Afri-kan lämmössä. Joutsenlah-tien asunnossa on rauhalli-nen ja lämmin tunnelma.

Anssi Joutsenlahti on teh-nyt pitkän ja monipuolisen uran. Hän on muun muas-sa toiminut kirkkoherrana Jämijärvellä ja Jurvalla, ol-lut uskonnonopettajana ja myös mukana politiikassa sekä erilaisissa järjestöissä ja seuroissa luottamusteh-tävissä. –Olin SMP:n kau-punginvaltuutettuna yli 20 vuotta ja kansanedustajana 8 vuotta, kertoo Anssi Jout-senlahti. Hän on toiminut myös Herättäjäyhdistyksen palveluksessa ja käy vielä-kin saarnaamassa seurois-sa silloin tällöin. –Herän-näisyys on minulle hengel-linen koti, sanoo Anssi.

”On järjetöntä kiistellä naispappeudesta”

Anssi Joutsenlahdella on hyviä mielipiteitä myös tä-mänhetkisistä kiistakysy-myksistä. Naispappeudes-ta riitelyä hän ei ymmär-

rä. –On järjetöntä kiistel-lä tällaisista asioista, Jeesus toi täyden tasa-arvon. Ju-malan edessä ei ole mies-tä eikä naista. Vetoaminen raamatunkohtaan, jossa sa-notaan ”nainen vaietkoon seurakunnassa” on väärin. Silloinhan naiset eivät saisi koskaan avata suutaan ko-kouksissa, eikä esimerkiksi evankelistan tai diakonis-san työ olisi mahdollista. Molempia tarvitaan, miehiä ja naisia, Anssi kiteyttää. –Jeesuksen oppi oli rakkau-den oppi, hän lisää.

Raamattua tulkitaan toi-sinaan irrottamalla yksit-täinen jae asiayhteydestä, naisten vaikeneminen seu-rakunnissa oli sen ajan mu-kainen käytäntö, johon seu-rakunta sopeutui, ei Jumalan tahdon mukainen asia. Tämä tulisi ottaa huomioon.

Anssi Joutsenlahti on huolissaan maailman tilan-teesta, ja myös tilanteesta Suomessa. Hän kritisoi ka-tolilaisuutta ehkäisyn kiel-tämisestä maailmassa, jossa väestön liikakasvu on on-gelma. Huumeet ja maat, kuten Afganistan, jotka saavat huumeviljelmistään merkittäviä tuloja huoles-tuttavat myös. –Jos olisi ha-lua, tällaisille asioille voi-

taisiin tehdä jotakin, sanoo Anssi Joutsenlahti. Hän lis-taa samaan ongelmalistaan yhä vellovat rotuongelmat ja nälänhädän. – Esimer-kiksi Etelä-Afrikassa mus-tat ja valkoiset ovat yhä eri-arvoisia. Siinä missä valkoi-set ajelevat dollarihymyillä, mustat kävelevät töihin, sa-noo Anssi Joutsenlahti. Hän toivoo myös ihmisten huo-mioivan vanhainkodeissa ja vuodeosastoilla olevia van-huksia, monet vanhukset ovat valitettavan yksinäisiä. Synkistäkin huomioista huo-limatta hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että myönteisiä-kin asioita tapahtuu. –Ju-malan myllyt jauhavat koko ajan, vaikka joskus tuntuu-kin, että ne jauhavat hitaas-ti, hän toteaa. Pysähdymme hetkeksi keskustelemaan Ju-malan ja ihmisten erilaisesta aikakäsityksestä.

”Ei pappi ole sen kummallisempi kuin muutkaan”

Jumalaan uskovana miehenä tärkeimmäksi Jumalalta saa-makseen asiaksi Anssi nostaa

luottamuksen siihen, että tä-män elämän jälkeen on ole-massa jotakin; uusi ja parem-pi elämä ikuisuudessa. Us-ko on antanut myös levolli-suutta ja turvallisuutta aikoi-na, kun kaikki ei ole mennyt hyvin. Pappina ja kirkkoher-rana hän kokee olevansa sa-malla viivalla kenen tahan-sa kanssa, ei missään nimes-sä millään jalustalla.

–Ei pappi ole sen kum-mallisempi kuin muutkaan. Papin virkaa ei koskaan voi hoitaa liian hyvin. Se on ran-naton työmaa, hän luonneh-tii. Vaikeinta papin työssä on ihmissuhteet, vaikka seu-rakuntalaisten kanssa Ans-si Joutsenlahti on aina tullut hyvin toimeen. Työhön liit-tyy kuitenkin paljon kaikkea hallinnollisesta puolesta läh-tien, ja monia eri kontakteja. Hyvä saarna on Anssi Jout-senlahden mukaan sellainen, jonka toivoisi vielä jatkuvan. –Ei liian pitkä, eikä tuomit-seva. Hyvästä saarnasta vä-littyy ilosanoma.

Teksti ja kuvat:Anne Kukkonen

Anssi Joutsenlahdelle usko on antanut levollisuutta ja turvallisuutta. -Jumalan myllyt jauhavat koko ajan, vaikka joskus tuntuukin, että ne jauhavat hitaasti, hän miettii. Palkintokaappiin on vuosien varrella kertynyt mittava määrä palkintoja urheilu-uralta.

Anssi Joutsenlahti- Jämijärven kirkkoherra v.-98-02 - Jurvan kirkkoherra v.-02-05- kansanedustaja v.-79-87- Herättäjä-yhdistyksen Länsi-Suomen ja Hämeen aluesihteeri v. -88-98- liikenneministerin poliittinen sihteeri v.-89-90- Kankaanpään k. uskonnon- opettaja v.-74-75- Honkajoen koulun uskonnon- opettaja v.-75-76.- SMP:n Pientalonpoika Oy:n toimitusjohtaja ja SMP:n kenttäsihteeri v.-88- useiden lautakuntien, neuvostojen ja työvaliokuntien luottamustoimissa- eri yhdistysten luottamustoimissa- Kankaanpään Urheilijoiden yleisurheilujaoston sihteeri v.-76-89 ja pj v.-90-97- SVUL:n Satakunnan yleisurheilujaoston sihteeri v.-76- Eduskunnan urheilu- ja kuvataidekerhon johtokunnan jäsen v.79-87- Israelin Ystävät ry:n Kankaanpään osaston pj. v. -92, 1996-2000

Anssi Joutsenlahti on pitkän matkan juoksija-uskossa ja urheilussa

PerusSuomalainen 4/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 11

Teemme täällä lehden toimituk-sessa henkilöhaastattelusarjaa puolueen aktiivista toimijoista.

Tarvitsemme tulevia lehden nu-meroita varten lisää haastatteluja puolueen henkilöistä kautta Suo-men.

Kuvat ja tekstit voit lähettää mielellään sähköisessä muodossa osoitteeseen perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi

Jos käytössäsi ei ole sähköpos-tia, lähetä kuvasi ja tekstisi meille postitse osoitteeseen: PerusSuomalainen-lehti, PL 164, 38701 Kankaanpää.

Tarvitsemme myös tiedon olet-ko piirin johtohenkilöitä, pai-kallisosastossa tai puoluevaltuus-tossa?

Vastausten merkkien määrä maksimissaan 2500 merkkiä.

Kysymykset:1. Mistä olet kotoisin?

2. Missä asut tällä hetkellä ?

3. Ketkä kuuluvat perheeseesi?

4. Onko teillä lemmikki- eläimiä?

5. Poliittinen historiasi?

6. Mistä lähtien olet ollut Perussuomalaisissa?

7. Miksi juuri tämä puolue?

8. Miten kehittäisit puoluetta?

9. Lempiruokasi?

10. Miten vietit viime kesäloman?

Henkilöhaastattelusarja jatkuu tänäkin vuonna! Tule mukaan ja kerro itsestäsi, niin muutkin tutustuvat sinuun lehden sivuilla!

RentoutumistaEnnen kuin erkanimme, rentoutustera-peutti, erikoissairaanhoitaja Eija Pora-nen kertoi rentoutusterapiasta, positii-visten ajatusten ja mielleyhtymien voi-masta arkielämässä, työssä ja eteenpäin pyrkiessä. Saimme myös kokeilla, miten rentoutusohjelma vaikuttaa käytännössä. Pitkän ja asiatäyteisen kokouksen jälkeen kokemus oli miellyttävän virkistävä. Ren-toutusterapiaa käytetään mm. urheiluval-mennuksessa, sairaaloissa, tupakointipa-kon ja esiintymispelon poistamisessa.

Mainittava on Heleenan ja Marrun tuomat herkut, juuri savustettu lohi ja lohipiiraat, jotka kruunasivat tarjoilum-me. Anneli Annalalla oli mukavia uuti-sia Etelä-Pohjanmaalta ja Helena Hiltu-sella terveisiä Etelä-Savosta. Tuula Kuu-sinen, Heleena Pekkala ja Aira Koso-nen kiiruhtivat samana iltana laiturista irtoavaan ”Naisten Laivaan”, jossa mm. naisyrittäjyyttä esiteltiin. Tervehdys Hilkka Saloselle naisjärjestöltä kukin ja sanoin!

Perussuomalaisen Naiset kokoontuivat Helsingissä

Marjo Pihlman

toiminnanjohtaja

Perussuomalaiset

Naiset ry.

naiset

PS-Naisten järjestäytymiskokous pidet-tiin 18.3.06 puoluetoimistossa Helsingis-sä. Naisten hallitus jatkaa entisessä ko-koonpanossa. Puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen kiitti vaaliaktiivisuudesta ja kan-nusti omiaan seuraaviin. Puolueen vpj. Au-li Kangasmäen myötä toivotamme lämpi-mästi tervetulleiksi mukaan puolueemme naisjärjestöön nuoret naiset ympäri maata! Samalla totean, että meidän puolueellam-me on onni jo pitää mukanamme aktiivisia, yhteistyökykyisiä ja työhön tarttuvia nai-sia, mutta lisää tarvitaan aina! Toivotamme tervetulleiksi kaikki naiset, niin kaupunki- kuin maaseututaustaiset, kotona työtä te-kevät kuin kodin ulkopuolella työskentele-vät, lapselliset ja lapsettomat! Yhteistä on unelma ja kenties idea; parempi maa ja ko-tiseutu asua, eheämmät perheet ja onnelli-semmat lapset, keski-ikäiset ja vanhukset! Ikää tärkeämpi seikka on mielestäni se, et-tä on virtaa ja kyky toimia. Jokaisessa yh-teisössä erilaisuus on rikkaus ja lisää mo-ninkertaisella kertoimella mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin

Suomen naisille äänioikeus 100 vuotta sittenSuomen naiset saivat äänioikeuden 100 vuotta sitten. Sen kunniaksi on tapahtumia eri paikkakunnilla. Tuula Kuusinen Helsin-gistä ja Heleena Pekkala Pirkanmaalta ra-portoivat suunnitelmien edistymisestä pai-kallisissa Nytkis-järjestöissään. Juhlajärjes-telyiden päävastuun kantavat NYTKIS ry. (Naisjärjestöt Yhteistyössä) ja NJKL (Nais-järjestöjen keskusliitto). Olemme muka-na jäsenjärjestönä. Nytkis ry:n toiminnas-ta kertoi Marjo Pihlman, joka edustaa PS-Naisia ko. järjestön hallituksessa. Varajäsen on Aira Kosonen. Esimerkiksi pätkätöihin, samapalkkaisuuteen, väkivaltaan, lakiehdo-tukseen seksin oston kriminalisoimiseksi, tai naisten ja lasten salakuljetukseen köy-hemmistä maista, ja prostituutioon pakot-tamiseen kohdemaissa, on puututtu erilai-sin keinoin (mm. kannanotot ja päättäjien tapaamiset).

Kunniajäsenemme Annikki Jalava, kat-somastaan tosiasioihin perustuvasta elo-kuvasta vaikutettuna vetosi, ettemme

unohtaisi, vaan kertoisimme lotista ja nai-sista sodan aikana. Emme unohda. Puolu-eemme kantaa huolta sotien veteraanien ja kotirintamanaisten asemasta niin kau-an kuin he ovat keskuudessamme. Rin-tamanaisten Liitto oli Uudenmaan pii-rin vieraana viimesyksyisessä teemaillas-sa. Runsas yleisö ja kansanedustajamme saivat uutta tietoa suomalaisen naisen us-komattomista suorituksista sodan aikana ja myöhemmin kun maata jälleenraken-nettiin. Jopa pelkät numerotiedot henki-löistä ja rahasummista, joita naiset kerä-sivät ja lahjoittivat edelleen, olivat vai-kuttavia. Palautteen mukaan, saatu tie-to oli uutta, mielenkiintoista ja tärkeää. Perussuomalaiset Naiset ja Uudenmaan piiri osallistuivat liiton järjestämään ke-räykseen, jonka avulla tuetaan mm. nais-ten kotona asumista. Vastaanotin Rinta-manaisten liitolta kiitoskirjeen PS-Nais-ten, Uudenmaan piirin ja puolueemme puolesta. Nämäkin asiat ovat osa juhla-vuoden sisältämää naisten historiaa 100 vuoden ajalta.

Nämä henkilöt ovat jo tulleet tutuiksi. Sinullakin on mahdollisuus esittäytyä!

Erkki Aho Inka SwahnTimo Soini

Olli Sademies Erja KouvoMikko Nurmo Marjo Pihlman

Hannu PurhoOssi Sandvik Harri LindellLauri HeikkiläHelena Ojennus Marja-Leena Leppänen

Ahti MoilanenAuli Kangasmäki

Vesa-Matti Saarakkala

Toni KokkoTiina SivonenJussi NiinistöReijo OjennusJorma KaleviUski

Juhani Pilpola

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 4/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 12

Luumäen terveyskeskukselle lääninhallituksen moitteet

Etelä-Suomen lääninhallitus on antanut moitteet Luumäen ter-veyskeskukselle, koska sen mie-lestä terveyskeskuksessa ei ole toimittu asianmukaisesti, kun vi-ranomaisten vaatimat lakisäätei-set todistukset ajokorttia varten on jätetty kirjoittamatta.

Kantelun lääninhallitukselle asiassa teki Luumäen Perussuo-malaisten aktiiveihin kuuluva va-ravaltuutettu, linja-autonkuljet-taja Vesa Simola Taavetista. Hän joutui hakemaan todistuksen noin 40 kilometrin päästä Lappeenran-nasta, koska paikallinen terveys-keskus kieltäytyi todistuksen an-

tamisesta. Ylimääräisiä lisäkus-tannuksia Simolalle tuli niin mat-kakuluista kuin kymmeniä euro-ja maksaneista yksityislääkärin palkkioistakin. Asian hoitoa han-kaloitti, että Luumäellä ei ole ol-lut pariin vuoteen ykstyislääkärin vastaanottoa. Lääninhallitukselle antamassaan vastineessa terveys-keskus vetosi muun muassa lää-käripulaan, uuden tietojenkä-sittelyjärjestelmän sisäänajoon, pitkäaikaissairastavuuteen, kor-keaan sairastuvuusindeksiin se-kä väestöpohjan korkeaan ikära-kenteeseen. Priorisointipäätök-siin vedoten korostettiin myös,

että ajokorttitodistusten tekemi-sestä on jouduttu luopumaan, el-lei siihen ole ollut erityisesti pai-navaa terveydellistä perustetta. Lääninhallituksen mielestä ter-veyskeskuksen menettelytapa ei ole ollut oikea. Hallintokante-luun antamassaan päätöksessä se korosti erityisesti, että eduskun-nan oikeusasiamies on selkeästi viestittänyt, että ajokorttitodis-tukset tulee kirjoittaa julkisessa terveydenhuollossa. Lisäksi lää-ninhallitus kehotti Luumäen ter-veyskeskusta muuttamaan käy-täntöään ja antamaan siitä ilmoi-tuksen lääninhallitukselle hel-

Luumäkeläinen linja-auton-kuljettaja Vesa Simola osoitti toiminnallaan, että yksityishenkilökin voi saada koko kuntaa palvelevia parannuksia aikaan.

mikuun loppuun mennessä. Ve-sa Simolan mukaan hänen esille nostamastaan asiasta on tullut kuntalaisilta paljon myönteis-tä palautetta. -Selkään taputta-jia riittää. Ihmiset ovat kiitelleet. Jotkut ovat tosin ihmetelleet, et-tä vieläkin todistuksen saamista saattaa joutua jonottamaan pa-rikin kuukautta. Perussuomalai-sella sitkeydellä ja rohkeudella havaitsemaansa epäkohtaa vas-taan taistellut Vesa Simola osoit-ti, että yksittäinen kuntalainen-kin voi saada koko kuntaa ja sen asukkaita koskevia parannuksia aikaan.

Arvoisa puheenjohtaja!

Pidin ennen joulua tässä sa-malla paikalla puheen, jon-ka itse kuvittelin esitykseksi. Vaikka esitys sai valtuustos-sa kannatustakin, hävisi koko juttu päivänvalosta kuin tuh-ka tuuleen.

Tällä kertaa teen esityksen varmuuden vuoksi myös kir-jallisena poimien edellisen esityksen asiasisällöstä tähän vain pääkohdat.

Kuten me kaikki täällä oli-jat tiedämme, on Kaustisel-la edelleen kaksi kylää ilman ajanmukaista toimivaa laaja-kaistayhteyttä.

Kunnanhallitus on toista-miseen piiloutunut mielestäni huonon päätöksen taakse. Sen mukaan kahta laajakaistayhte-yttä per kylä ei tueta!!?

Määrärahaesitys!

Kaustisen kunnanvaltuusto 30.03.2006Me allekirjoittaneet esitäm-me että adsl- yhteyden to-teuttamisen kulut katetaan palo- ja pelastustoimen puo-lelta saaduista n. 54.000 euron summasta.

PerussuomalaistenvaltuustoryhmäKaustisella 30.03.2006

Esitys:

Kaustisen kunnanvaltuusto 30.03.2006

Me allekirjoittaneet esitämme että Kaustisen kunta ryhtyy pikaisiin toimiin adsl-tasoi-sen yhteyden rakentamisek-si Nikula – Puumala alueelle. Esitämme, että päätöslausel-ma “kahta laajakaistayhteyttä kylälle ei tueta”, mitätöidään syynä kestävän kehityksen ja alueellisen tasavertaisuuden

Kaustisen Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloitteita

Päätös on mielestäni teh-ty vailla ajanmukaista asian-tuntemusta. Ensinnäkin on hommattu yhteys, joka ei to-dellakaan ole käyttökelpoi-nen kustannussyistä vielä tä-nä päivänä suurimmalle osal-le perheistä. Lisäksi tekemäl-lä päätös “kahta yhteyttä per kylä ei tueta!”, ei tueta kes-tävää kehitystä. Tulevaisuu-dessa olemme aivan varmas-ti tilanteessa, jossa nämä adsl-yhteydet kylillä, jotka ne nyt saivat, käyvät liian hitaiksi ja uusia yhteyksiä on kyettävä ra-kentamaan. Tämä viallinen ohje on mielestäni kumottava yksin tein. Noilla kylillä on tällä het-kelläkin asukkaita, jotka toivoi-sivat pääsevänsä kohtuukustan-nuksin sinne minne muutkin.

toteutuminen. Lisäksi em. pää-töslauselma osoittaa asiantunte-matonta tapaa toteuttaa kansal-lista laajakaistastrategiaa. Mie-lestämme valokaapeliyhteyden kustannukset eivät ole kohtuul-liset ajatellen tämän päivän hin-tatasoa kaupallisilla adsl- mark-kinoilla.

PerussuomalaistenvaltuustoryhmäKaustisella 30.03.2006

Valtuustoaloite Utajärven kun-nan taloudellisen tilan paranta-miseksi

Utajärven kunnan talous on ol-lut pahasti alijäämäinen jo kah-tena vuotena peräkkäin. Kaik-ki kulut on saatu katettua vain runsaalla lainan otolla, vuoden 2004 lopussa lainaa oli 3260 eu-roa asukasta kohden, sekä valtion harkinnan varaisella avustuksella. Kuluvan vuoden 2005 aikana lai-naa joudutaan ottamaan lisää kos-ka alijäämä ei tule pienenemään ja taloussuunnitelman (liite1) mu-kaan vuoden 2005 lopussa lainaa olisi jo 3534 euroa asukasta koh-den. Jo edellisinä vuosina on nä-ennäisesti pyritty hakemaan sääs-töjä joissa ei kuitenkaan ole on-nistuttu, mutta jos halutaan et-tä Utajärven kunta on olemassa myös tulevaisuudessa niin vii-meistään nyt on aika ottaa käyt-töön järeämpiä keinoja syöksy-kierteen katkaisemiseksi.

Ne keinot jotka tässä valtuusto-aloitteessa esitämme ovat kunnan hallinnon ja johtoryhmän uudel-leen järjestely sekä kalleimpien projektien, kuten Humanopolis ja Rokua Life, lakkauttaminen.

Kunnan hallinnon ja johtoryh-män uudelleen järjestely

Jo edellisinä vuosina on säästöjä haettu tiivistämällä erityisesti hoi-tohenkilökunnan oloja, mm. sijais-ten ottamista on rajoitettu, työteh-täviä organisoitu uudelleen jne. Totuus on kuitenkin se että ter-veyden- vanhusten ja kehitysvam-mahuollossa lanka on jo venytet-ty aikalailla loppuun. Vähemmäl-lä henkilökunnalla kunnan perus-palveluita ei pystytä turvaamaan. Tämän lisäksi nyt on menossa pe-ruspalveluyhteistyökokeilu Vaa-lan kunnan kanssa. Siitäkään ei kuitenkaan ole näkyvissä säästö-jä, hoidettavat eivät vähene vaik-ka kuinka monta kuntaa toimisi yhdessä, ja se työ yksinkertaises-ti vaatii tekijänsä. Päinvastoin, nyt näyttäisi siltä että yhteistyö on jo-pa poikinut puolikkaan viran lisää hallintopuolelle.

Hallinnon puolella on joitakin virkoja jo jaettu Vaalan ja Mu-hoksen kanssa, jolloin on saa-tu kuluja jaettua, ja tätä työtä on jatkettava.

Valitettavasti nämäkään toi-met eivät ole riittäviä. Palkka-menoja on edelleen karsittava. Ja kun kuntalaisille näkyvät perus-

Utajärven Perussuomalaisten valtuustoaloite 14.02.2005

palvelut halutaan pitää nykyisel-lä tasolla niin säästöjä ei voi läh-teä hakemaan hoitohenkilökun-nasta, vaan on lähdettävä katso-maan säästöjä kunnan ylimmistä viroista ja kunnan hallinnon uu-delleen organisoinnista.

Kunnanjohtajan ja kehitysjohtajan virkojen yhdistäminen

Nykyisellään jo lisääntynyt, ja tu-levaisuudessa entisestään lisään-tyvä yhteistyö naapurikuntien kanssa vähentää kunnanjohta-jan merkitystä ja tehtäviä kun-nassa. Tärkeimmäksi tehtäväk-si jää kunnan edustaminen ja ke-hittäminen. Kunnan kehittämi-nen, mm. yritysten, työpaikkojen ja palveluiden hankkiminen, on kuulunut tähän asti kehitysjoh-tajan tehtäviin. Kehitysjohtaja on lisäksi vastannut mm. projektien vetämisestä ja hallinnoinnista. Tu-levaisuudessa olemme kuitenkin siinä tilanteessa että projektien tulee vähentyä, jolloin nämä teh-tävät huomattavasti vähenevät tai jäävät kokonaan pois. Tästä syys-tä mielestämme nämä kaksi vir-kaa voidaan yhdistää yhdeksi uu-

deksi kunnanjohtajan viraksi joka laitettaisiin yleiseen hakuun (KL 25§, KL 45§).

Tämän lisäksi valtuuston tu-lee velvoittaa kunnan johtoryh-mä tutkimaan lisäsäästöjä kun-nan hallintokuluista hallinnon virkoja yhdistämällä ja lakkaut-tamalla. Tavoitteeksi tulee aset-taa vähintään neljän ylemmän vi-ran lakkauttaminen. Virkoja voi-daan vähentää esim. yhdistämäl-lä ala-asteen rehtorin virka ylä-asteen ja lukion rehtorin virkaan, sekä projektien vähentyessä lak-kauttamalla projektipäällikön vir-ka. Tämän lisäksi täytyy myös kat-soa teknisen- ja peruspalvelutoi-men virat ja yhdistämismahdol-lisuudet. Loppukädessä valtuus-to päättää viran lakkauttamisesta jos ei kunnan johtosäännössä ole muuta määrätty (KL 45§).

Vuositasolla pelkästään edellä mainituilla toimilla voidaan saa-vuttaa yli 175000 euron säästöt (liite2).

Kalleimpien projektien lakkauttaminen

Utajärven kunta on laittanut ra-haa viimeisen reilun neljän vuo-

den aikana jo pelkästään Huma-nopolis Rokua ja Rokua LIFE -projekteihin yhteensä yli 287000 euroa (lähde www.utajarvi.fi). Tällä rahalla kunta olisi vuosita-solla maksanut 3.5 hoitajan pal-kat. Saatikka sitten se, että koko-naisuudessa em. projekteihin on mennyt, kaikki avustukset mu-kaan lukien, rahaa yli 2.86 mil-joonaa euroa, joka vuositasol-la tarkoittaa yli 35:a hoitajatason työpaikkaa. Montako työpaikkaa projektit ovat Utajärven kuntaan luoneet? Eivät montakaan.

Vuositasolla em. projektien lak-kauttamisesta koituisi Utajärven kunnalle reilun 71000 euron sääs-tö (liite2).

Tämän lisäksi kunnassa on me-nossa myös muita projekteja, joi-den tarpeellisuus ja kunnalle tuot-tama hyöty täytyy ottaa erityis-tarkkailuun. Hyväksi esimerkiksi kelpaa ulkoilureitti Muhos-Uta-järvi -hanke (liite3), josta Utajär-ven kunnan osuus tulee olemaan lähes 36000 euroa.

Utajärven kuntaan hankittiin kyseenalaisin tavoin ISO9001-laatusertifikaati. Kysymmekin, että onko tämä kuntalaissa kun-nalle säädetty tehtävä vai olisiko

PerusSuomalainen 4/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 13

Perussuomalaisesti ajattelevat mukaan syksyn 2006 seurakuntavaaleihin

Suomen evankelis-luterilaisen kir-kon seurakunnissa toimitetaan seu-rakuntavaalit marraskuussa 2006. Vaaleissa valitaan noin 12 000 luot-tamushenkilöä nelivuotiskaudeksi 2007 - 2010.

Tavoitteena on saada jokaiseen seurakuntaan eri-ikäisiä, erilaisis-sa elämäntilanteissa eläviä ja eri aloja edustavia luottamushenki-löitä, jotka antavat kokemuksen-sa ja näkemyksensä seurakunnan käyttöön. Erityisesti toivotaan, et-tä nuorten aikuisten luottamus-henkilöiden määrä kasvaa. Pe-russuomalaisten kannalta on tär-keää, että puolueemme aatemaa-ilman omaksuneet henkilöt osal-listuvat kautta maan aktiivisesti seurakuntavaaleihin ehdokkaina sekä äänestäjinä. Perussuomalai-sen lähtökohdan: Jokainen ihmi-nen ja jokainen elämä on arvokas, toivotaan näkyvän jatkossa entis-tä enemmän seurakuntien toimin-nassa ja päätöksenteossa.

Seurakuntien tulevaisuuden ra-kentajiksi tarvitaan lisää Perus-suomalaisesti ajattelevia, kristilli-siä perusarvoja kunnioittavia sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta peräänkuuluttavia henkilöitä.

Milloin vaalit ovat?

Ennakkoäänestys on jokaisen seurakunnan kirkkoherranviras-tossa maanantaista perjantaihin

30.10. - 3.11. 2006 klo 9-18 sekä muissa mahdollisissa ennakkoää-nestyspaikoissa erikseen ilmoitet-tuna aikana. Muista mahdollisista äänestyspaikoista seurakunta il-moittaa erikseen. Kaikissa seura-kunnissa sunnuntai 12.11. on vaa-lipäivä. Vaalit alkavat sunnuntaina 12.11. päiväjumalanpalveluksen jälkeen kirkossa. Osassa kunnista vaalit jatkuvat vielä maanantaina 13.11. Vaalit päättyvät viimeistään maanantaina 13.11. klo 18. Mikä-li äänioikeutetun on vaikea pääs-tä äänestyspaikalle, hän voi pyy-tää seurakunnasta mahdollisuut-ta äänestää ennakkoäänestysaika-na kotonaan.

Seurakuntavaaleissa saa ää-nestää evankelis-luterilaisen kir-kon jäsen, joka on 15.8. mennessä merkitty vaaliseurakunnan läsnä olevaksi jäseneksi ja joka täyttää 18 vuotta viimeistään 12.11.2006.

Kenestä ehdokas?

Luottamushenkilöiksi toivotaan eri taustoista tulevia ja eri ikäisiä ihmisiä, jotta he edustaisivat mah-dollisimman laajasti kaikkia seu-rakuntalaisia. Luottamustoimi on julkinen tehtävä, joka edellyttää näkyvyyttä ja avoimuutta.

Valituksi tulemiseen tarvitaan ehdokkailta yleensä aktiivista vaalityötä. Vaalityössä voi käyt-tää vaalien tunnuksia. Nuorten,

Ei ole ihmettelemistä, mitä konk-reettista hyvä EU on tuonut Suo-men kansalaisille? Pitkän vään-nön jälkeen saa hakea käytetyn auton Saksasta ja viinan hinta on laskenut. Siinä kaikki, jos näi-tä nyt yleensä voi pitää positiivi-sina asioina. Väitetään, että euro on vakaa mutta kun seuraa euron ulkopuolelle jääneiden valtioiden valuuttaa, ne ovat vähintään yh-tä vakaita. Kansallinen päätök-senteko on huomattavasti kaven-tunut, täällä näpräillään jollakin hedelmöityshoidoilla, seksin os-toilla, polkupyöräkypäräpakoilla ja vastaavilla lainsäädöillä. Suu-ret hankkeet eivät toteudu ilman EU-rahaa. Lehtitietojen mukaan EU-vastaisuus on suurin köyhi-en vähänkoulutettujen ja maa-seudun kansalaisten keskuudes-sa. Ilmeisesti vastustus voidaan myös tulkita niin, että vastustaji-en joukossa on myös hyvin kou-lutettuja työttömiä (lue köyhät) ja hyvin toimeentulevia maaseu-dun asukkaita. Voikaan tehtaan

EU vastaisuus kasvaa.

lopettamispäätös ei ainakaan li-sää EU:n suosiota. Tappiota tuot-tavat tehtaat on lopetettu ympä-ri EU:ta. Tuotantolaitoksia, joista monet olivat saaneet vuosikausia valtion tukea ovat nyt lopettaneet toimintansa ja yhtiöt tuottavat nyt voittoa päästökaupan myötä.

Puuhastelu EU:n perustuslain ratifioinnin puolesta tuntuu mi-nusta samanlaiselta näpräämisel-tä eikä se tuo mitään konkreettis-ta. Perustuslaki ei tule voimaan, jos yksikin jäsenmaa vastustaa, kahdessa se on jo hylätty. EU:ta myöten Suomessa on eriarvoi-suus kasvanut ja kansalaisten hy-vinvointi heikentynyt, työttömyys ei ole mihinkään hävinnyt. Voi ol-la että eriarvoisuus EU:n kansa-laisten kesken on kaventunut eli ollaan lähempänä entisten itäblo-kin tasoa. Jos tulevaisuus on Tur-kin tasoa, ei hyvältä näytä tavalli-selle kansalaiselle.

Van Wonterghem FreddyKotka

alle 30-vuotiaiden osallistumista ehdokkaina vaaleihin toivotaan erityisesti, koska he ovat tällä het-kellä selkeästi aliedustettuja seu-rakunnissa. Ehdokkaan tulee täyt-tää 18 vuotta viimeistään 12.11. ja olla vaaliseurakunnan konfirmoitu jäsen viimeistään 15.8. Ehdokkaan tulee antaa kirjallinen suostumus ehdokkaaksi asettumisestaan.

Ehdokas ei saa olla vaaliseu-rakunnan viranhaltija tai työso-pimuksessa oleva päätoiminen työntekijä. Myöskään holhouk-senalainen henkilö ei voi olla eh-dokkaana.

Miten ryhtyä ehdokkaaksi?

Seurakuntavaaleissa ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset, jot-ka kokoavat ehdokkaita omille listoilleen. Seurakunnassa jo toi-mivien ryhmittymien lisäksi on mahdollista myös koota uusi ryh-mä, joka perustaa oman valitsi-jayhdistyksen ja jättää oman eh-dokaslistan. Uuden ryhmän pe-rustaminen on erityisen tarpeel-lista niissä seurakunnissa, joissa ei ennestään ole ollut Perussuo-malaisesti ajattelevien seurakun-talaisten muodostamaa valitsija-miesyhdistystä ja ehdokaslistaa.

Valitsijayhdistyksen perustaminen

Valitsijayhdistyksen voi perus-taa vähintään 10 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Oman seu-rakunnan kirkkoherranvirastosta saa tarvittavat ohjeet ja asiakirjat. Periaatteessa valitsijayhdistyksen perustaminen käy näin: Yhdistyk-sen perustamisasiakirjat voi tu-

lostaa nettisivulta evl.fi.vaali-in-fo tai noutaa kirkkoherranviras-tosta. Edellä mainituista paikoista löytyvät myös muun muassa eh-dokasasettelun-, kotiäänestyksen sekä ennakkoäänestyksen lomak-keet. Kirkkoherranvirastossa on syytä varmistaa, onko omassa seu-rakunnassa joitain erityisiä käy-täntöjä ehdokasasettelussa, esim. ehdokkaiden kuvauksissa. Yhdis-tyksen listalla voi olla ehdokkaita tietty määrä suhteessa seurakun-nan luottamushenkilöpaikkoihin. Joku perustamisasiakirjan allekir-joittajista nimetään yhdistyksen asiamieheksi ja joku toinen hänen varamiehekseen. He eivät saa ol-la valitsijayhdistyksen ehdokkaita eivätkä seurakunnan vaalilauta-kunnan jäseniä. Muut valitsijayh-distyksen perustajat ja allekirjoit-tajat saavat itse olla ehdokkaita.

Nimi valitsijayhdistykselle

Valitsijayhdistys määrittelee tee-man ja tavoitteet sekä antaa listal-le nimen. Valitsijayhdistyksen ni-men tarkoitus on kertoa äänestä-jille, mikä yhteisö on ryhmän taus-talla tai mitkä ovat sen tavoitteet. Sama ehdokas voi olla vain yhden valitsijayhdistyksen ehdokaslistal-la. Perustamisasiakirja, asiamiehen vakuutus ja jokaisen ehdokkaan allekirjoittama kirjallinen suostu-mus toimitetaan kirkkoherranvi-rastoon viimeistään maanantaina 15.9.2006 klo 16. Tulevien seura-kuntavaalien teemana on: Käytä sydäntä - se tekee hyvää.

*Tässä kirjoituksessa mainitut faktat perustuvat evl.fi.vaali-info -tiedotuksen kokoamaan vaalioh-jeistukseen.

Suomen puunjalostusteollisuus on joutunut ennennäkemättö-miin vaikeuksiin Suomen siirryt-tyä yhteisvaluuttaan, euroon. Itse-näistä valuuttapolitiikkaa ei voi-da nyt Suomessa harjoittaa, vaan valuuttaa säätelee Euroopan Kes-kuspankki EKP.

Viimekeväiset puunjalostuste-ollisuuden lakot ja työsulut oli-vat alkusoittoa sille kehitykselle, mikä on vielä edessäpäin. Raa-kapuun markkinahinnat ovat al-haalla ja lomautuksista uutisoi-daan viikoittain.

Eurovaluutta on johtanut sii-hen, että kokonaisia puunjalos-tustehtaita on suljettu, paperiko-neita ajettu alas ja sahoja suljet-tu. Viimeinen uutispommi saatiin, kun UPM ilmoitti irtisanovansa yli 3000 henkeä Suomesta ja sul-kevansa Voikkaan paperitehtaan. Jos kehitys jatkuu vuosia tätä ra-taa, on koko maamme puunjalos-tusteollisuus vaarassa loppua!

Kun vielä olimme itsenäisiä ja meillä oli oma valuutta, Suomen Markka, voitiin suhdanteiden mu-kaa säädellä valuutan ulkoista ar-voa. Devalvoimalla Markkaa väl-tyttiin nyt uhkaavalta tilanteelta.

Euro viemässä Suomen konkurssiin!

Devalvaatiossa tavaroiden tuonti-hinnat nousevat, mutta vienti saa ai-van uutta potkua. Devalvaation tie-tenkin joku maksaa, eli koko kansa, mutta se on kuitenkin halvempi yh-teiskunnalle kuin esimerkiksi puun-jalostusteollisuuden totaalinen krii-si. Nyt jo ollaan siinä tilanteessa, et-tä metsäteollisuus ei investoi Suo-meen, vaan jonnekin sopivampaan paikkaan. Tämä johtaa vähitellen siihen, että koko ala näivettyy in-vestointien puutteen takia.

Metsää on joka kunnassa. Jos puun hinta pysyy alhaalla ja met-säteollisuuden ostohalut vähäisi-nä, tulee nykyinen valuuttapoli-tiikka kalliiksi maallemme, kos-ka metsänomistajien tulot piene-nee. Samalla pienenee maassam-me liikkuvan rahan määrä.

Metsäteollisuuden alalla länti-nen naapurimme Ruotsi on eräs kova kilpailija. Ruotsalaisilla on oma valuutta, Ruotsin Kruunu, jonka arvoa he voivat tarpeen tul-len muuttaa ja siten parantaa te-ollisuutensa kilpailukykyä.

Otin metsäteollisuuden tähän esimerkiksi, mutta samat vaike-udet vaivaavat muutakin teolli-suuttamme; muun muassa kän-

nyköiden osien valmistus on siir-tymässä ulkomaille, Exel Mänty-harjusta on siirtämässä koko tuo-tantoa ulos jne...

Maamme tulevaisuuden kan-nalta ovat itsenäisyyden palaut-taminen ja eurosta irtaantuminen välttämättömiä toimenpiteitä, jot-ta maamme kilpailukyky voidaan palauttaa. Vain me suomalaiset tie-dämme, mikä on maallemme edul-lista. Siksi haluamme itse päättää omista asioistamme ja me pystym-me itsenäiseen päätöksentekoon.

Ari LievonenKaavi

tämä jopa niitä tehtäviä, joita ei saa kunnalle antaa hoidettavak-si muuten kuin säätämällä niistä lailla (KL 2§)? Mitä tämä järjes-telmä maksaa kunnalle palkkioi-na ja menetettynä työaikana? On-ko järjestelmän vuoksi voitu sääs-tää henkilöstökuluista?

Näiden tosiasioiden valossa me allekirjoittaneet valtuutetut vaadimme, että Utajärven kun-nassa aloitetaan välittömästi toi-met kunnan talouden tervehdyt-tämiseksi mm. edellä mainituin keinoin. Lisäksi vaadimme, et-tä kunnan näin huonoon talou-delliseen tilanteeseen johtaneet ylimmät johtohenkilöt saatetaan teoistaan vastuuseen. Tämän li-säksi vaadimme että valtuutetuil-le täytyy tuoda tietoon kunnan tarkat talousluvut tilinpäätöksiä myöten

(KL 43§).

Utajärvellä 14. päivänä helmikuuta 2005

Tero OilinkiAhti MoilanenTeemu MesiniemiSeppo Sumen

jatkoa edelliseltä sivulta

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 4/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 14

Pohjois-Savo kokoontui Kuopiossa

Pohjois-Savon piirin kevätkokous järjestettiin Kuopion pääkirjastol-la 1.4. Paikalla oli hyvin väkeä, ja erityisesti nuoria on alkanut kiin-nostaa perussuomalaisten toimin-ta Savossa. Paikalla oli myös ah-kerasti piirikokouksia kiertävä puolueen puheenjohtaja, kansan-edustaja Timo Soini sekä vpj. Ve-sa-Matti Saarakkala.

Oinonen puhui asiaa ja asetti kovan tavoitteen

Kokouksen avasi piirin puheen-johtaja Pentti Oinonen (Rauta-vaara), joka sai piiriltä valtuudet yhdessä piiritoimikunnan ja puo-luejohdon kanssa solmia tai olla solmimatta vaaliliittoja eduskun-tavaaleihin 2007. Oinonen käsit-teli puheessaan Suomen nöyris-televää EU-politiikkaa, jon-ka takuumiehinä erityisesti suu-ret puolueet toimivat. Erityisesti EU-sotaoperaatiot ja mahdolli-set kuolonuhrit ulkomailla askar-ruttivat Oinosta: ”Kysyä sopiikin, mitä silloin virassa oleva puolus-tusministerimme tai kenttärovas-ti sanoo kaatuneen sotilaamme haudalla? Sanooko niin kuin so-tiemme aikana kaatuneille, että kaatui isänmaatamme puolusta-essaan, vai sanooko että kaatui liittouman johtamassa terroris-tivastaisessa sodassa tai kenties antoi henkensä nopeantoimin-nanjoukoissa eri uskontosuun-tia tunnustavien heimojen vä-lissä?”

Oinonen käsitteli myös julki-sen terveydenhuollon tietoista alasajoa, jota hän piti lyhytnä-köisenä. Hänen mukaan ennal-taehkäisevää nuorisotyötä ja pa-nostuksia vanhusten kotihoitoon olisi lisättävä inhimillisyyden ja myös taloudellisuuden näkökul-masta. Lääkäripulaan ja kuntien keikkalääkärikuppaukseen olisi

puututtava säätämällä valmistuvil-le lääkäreille velvoite työskennellä terveyskeskuksissa vähintään muu-taman vuoden ennen kuin voisi ha-kea yksityiselle puolelle tai keskus-sairaaloihin.

Oinosen mukaan näkymät yhteis-kunnassa ovat kansalaistemme kan-nalta epäsuotuisat, jos korjausta epä-kohtiin ei saada aikaan. Tätä korja-usta Pohjois-Savon PerusS-piiri läh-tee toteuttamaan nostamalla kovalla työllä oman PerusS-kansanedustajan Arkadianmäelle Savosta. Pohjana toi-mii Soinin saama hyvä kannatus pii-rin alueelta presidentinvaaleissa.

Soini sivalsi EU:ta

Timo Soini piti kokouksessa tilan-nekatsauksen puolueen osalta sivu-ten myös Pohjois-Savon vaalikuvi-oita. EU:kin sai kyytiä: ”EU:n voi-maantulemattoman perustuslain hy-väksyminen on kansanvallan haudan-kaivamista”, sivalsi Soini. Vanhojen puolueiden ”mopoa” eli moraalista politiikkaa Soini kuvasi seuraavas-ti: ”Hylätyn perustuslain roikottami-nen eduskunnassa on yhtä moraalis-ta kuin kuolleen elefantin tuottami-nen eläintarhaan. Kyllä se sirkuksesta käy, mutta osoittaa äärettömän huo-noa makua ja harkintaa.” Soini eh-dotti eduskunnan suuressa valiokun-nassa, että EU-perustuslaki hylättäi-siin ja häntä oli kannattanut kaksi vanhojen puolueiden edustajaa. Soi-nin kannattamisen seurauksena sa-maiset edustajat olivat saaneet välit-tömästi nuhtelut. Mitä lie tapahtunut samaisille edustajille kokouksen jäl-keen, sitä ei Soini tiennyt.

EU:n perustuslakifarssin lisäksi Soini käsitteli myös keskustapuolu-een ja vasemmistoliiton hajanaista tilaa. Hänen mukaansa kaksi puolu-etta on nyt todellisessa käymistilassa, ja tavallisen kansan katseet käänty-mässä kohti perussuomalaisia. Perus-suomalaiset ovat tällä hetkellä nos-

Piirien kevätkokouksia

Kymen piirisunnuntaina 23.4.2006 klo 12.00 Kouvola, Hotelli Vaakuna, Pai-menpolku 2, Marjoniemi kabinet-ti. Puolueen edustajina puheen-johtaja Timo Soini ja puoluesih-teeri Hannu Purho

Uudenmaan piiriSääntömääräinen kevätkokous tiistaina 25.4.2006, klo 18.00 puoluetoimistossa, H:gissä, Mannerheimintie 40 B 56,(V kerros).Tuleviin eduskuntavaaleihin liit-tyvät asiat kansanedustajaTimo Soinin esitteleminä.

teessa, ja tuo noste kantaa Soi-nin mukaan perussuomalaiset vaalivoittoon, jos teemme lu-jasti töitä emmekä itse möh-li mahdollisuuksiamme. Kes-keistä on myös usko omaan asiaan.

Yleiskeskustelu oli vilkasta

Ennen yleiskeskustelun käyn-nistymistä puolueen vpj. Vesa-Matti Saarakkala kävi pöntös-sä kertomassa Nuorten vuosi-kokouksesta sekä toiminnas-

ta ja käsitteli EU-intoilijoiden ontuvaa argumentointia mo-nelta kantilta. Varapuheen-johtaja ei säästellyt sanojaan, vaan antoi tulla täyslaidallisen

kansankielellä käsitellen myös keskustapuolueen liberaalia pe-ruslinjaa niin talousasioissa kuin arvopuolella. Saarakkala muis-tutti, että keskustan toimintata-vat ovat kuitenkin entisenlaiset, ja hän veikkasikin näyttävää im-periumin vastaiskua silmänkään-tötemppuineen tapahtuvaksi en-nen eduskuntavaaleja. Merkkinä kepun hätätilasta Saarakkala pi-ti keskustalehdissä poikkeuksel-lisen usein vilahtelevaa käsitettä alkiolaisuus. Todellisuudessa kes-kusta on kuitenkin hylännyt alki-olaisuuden ja perussuomalaiset on Suomen alkiolaisin puolue.

Yleiskeskustelua käytiin eri-tyisesti vaaliliitoista. Ari Lievo-nen peräsi vaaliliittoa, josta pe-russuomalaisella ehdokkaalla on todelliset mahdollisuudet men-nä läpi. Kaija Räsänen ei halun-nut mielellään vaaliliittoa sellai-sen puolueen kanssa, jonka EU- ja Nato –linjat ovat liian kaukana perussuomalaisten linjasta. Oino-nen huomautti, että ääniä on nyt paljon liikenteessä, ja jos saadaan hyvä vaaliliitto, perussuomalai-nen lähtee Savosta eduskuntaan. Ilman vaaliliittoa tehtävä on vai-keampi.

Kokousväen enemmistön mu-kaan vaaliliittoa voitaisiin harki-

Kokouksen puhetta johti kansanedustaja Timo Soini. Sihteerinä Marita Rautiainen ja kokouksen avaajana Pentti Oinonen.

Varapuheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala saapui Savoon avopuolisonsa Teija Pesun kanssa.

Kahvitarjoilu. Tervetuloa!Varsinais-Suomen piiri rytorstaina 27.4.2006 klo 18.30kahvila-ravintola Liedon här-kätien kahviossa (Liedon kun-nantalo Kirkkotie 13). Kokouk-sessa käsitellään Varsinais-Suo-men Perussuomalaisten tulevien eduskuntavaalien ehdokasaset-telua ja mahdollisia vaaliliitto-ja. Lisäksi käydään läpi muita vaalivalmisteluihin liittyviä ja ajankohtaisia asioita. Myös jul-kilausumaehdotukset ovat toi-vottavia.Tervetuloa! Pj.

ta lähinnä kokoomuksen, kristil-listen ja keskustan kanssa vaali-matemaattisin perustein. Toivo Pirhonen sen sijaan lähtisi vaalei-hin mieluiten omalla listalla. Hän korosti jäsenten talkootyötä ja rahallistakin panostusta. Kokous myönsi neuvottelu- ja päätösval-tuudet piiri- ja puoluejohdolle.

Muuta yleiskeskustelua käytiin pienten paikallisosastojen yhdis-tämisestä, EU:n maitokiintiöistä ja metsäverotuksesta. Erityisesti toivottiin entistä enemmän kriitti-sen tiedon levittämistä EU:sta se-kä puuttumista työttömiä koske-viin oikeusturvaloukkauksiin.

Karttulasta kuuluu kummia

Kokousyleisön joukossa oli myös uusia kasvoja, ja erityisesti Kart-tulan kunta oli hyvin edustettu-na. Piiri- ja puolueväki sai tiedot Karttulan poliittisesta ajojahdis-ta pitkän linjan valtuutetulta Vil-jo Karhuselta (sit.). Kokousvä-ki ja Perussuomalainen puolue Timo Soinin johdolla toivottivat karttulalaiset tervetulleiksi mu-kaan kasvavaan joukkoomme ja lupasi tukea heitä parhaansa mu-kaan, mikäli Karttulassa halutaan tukea oikeudenmukaisuuden to-teuttamiseksi.

PerusSuomalainen 4/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 15

Perussuomalainen 8 / 1996historia

Perussuomalaistenpuoluehallitus:

Sulku suurituloistensaalistukselle

Perussuomalaiset rp:n puoluehallitus on kokoukses-taan 7.11. 1996 antanut seuraavan kannanoton

Panemme jyrkän vastalauseen sille, että suurituloi-set ovat ryhtyneet käyttämään hyväkseen pääomatu-lojen alhaista veroprosenttia omien tulojensa suuri-suuntaiseksi kasvattamiseksi. Samanaikaisesti köyhät on ajettu entistä ahtaammalle.

Satakunnan piirikokous Kankaan-pään kaupungintalon valtuustosa-lilla 27.03.2006 klo 18.00 alkanees-sa kokouksessa avasi eduskunta-vaaliehdokkaittensa valinnat. Pii-rin eduskuntavaaliehdokkaaksi va-littiin Pasi Mäenranta Raumalta.

Satakunnanpiiri asetti eduskuntavaaliehdokkaan

Puolueen puheenjohtaja kertoi tulevaisuuden näkymiä kokousväelle, hänen mukaansa uusia jäseniä tulee runsaasti puolueeseen hyvän presidentin vaalituloksen siivittämänä.Vaaliliittoneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä ympäri suomea, nyt puolue kelpaa vaaliliittokumppaniksi monissa piireissä ja se on tietenkin myönteinen asia.Pohjoiskarjalassa on jo tehty vaaliliitto Kristillisten ja Kokoomuksen kanssa.

Seppo Tuliniemi kysyi mihin menevät pankkien voittorahat jota ne tekevät aina kiihtyvällä vauhdilla? Tuliniemi ehdotti pankkien sosialisointia.

Ahti Moilanenja Jouko Heino.

Kokouksessa runsaasti väkeä.

Perussuomalaisten Oulun ja Kai-nuun piirin sääntömääräinen ke-vätkokous, Muhos 18.03.2006

EU:n rahoituskehyspäätöksen seurauksena suomalaiset maanvil-jelijät ovat menettämässä yli 100 miljoonaa euroa ympäristötukea. Miksi viljelijät ovat ainut amma-tinharjoittajaryhmä Suomessa, jo-ka joutuu maksamaan EU:n laa-jentumisesta?

Eräällä iisalmelaisella tilalla päätös merkitsee 60 euron tulojen menetystä peltohehtaarilta. Halu-aako Vanhasen hallitus sosialisti-en vetämänä lopettaa maatalou-den Suomesta? Joutuvatko vilje-lijät seuraavaksi viideksi vuodek-si (2007-2011) kiristämään tup-pivyönsä katkeamispisteeseen saakka? Ei välttämättä! Tarkoi-tuksena on edelleen kasvattaa tilakokoa tulotasoa nostamatta. Työmäärä lisääntyy, mutta tilipus-si pienenee. Viime vuonna viljeli-jöiden tulotaso laski n. 14%. Eräs viljelijä oli pohtinut, miksi maata-loustuottajat eivät saisi saada mi-tään myymästään puusta. Vastaus löytyy Ranskan, Saksan ja Eng-lannin siirtomaaisännyyden taus-tasta. Nämä maat ovat joutuneet lähtemään ”häntä koipien välis-sä” siirtomaistaan, joten nyt he harjoittavat riistopolitiikkaa EU:n reuna-alueilla!

Maaseudun alasajo

Yhdistäkää julkilausumamme kansanedustajamme Timo Soinin puhereferaatin yhteyteen, KII-TOS!

Perussuomalaisten Oulun ja Kainuun piirin kevätkokouksessa oli käsiteltävänä myös eduskunta-vaalit 2007. Kokouksessa otettiin esille mahdolliset vaaliliitot (KD, PS ja VSL) tai asetetaanko oma lista. Kokous delegoi eduskunta-vaalisuunnitelmat piiritoimikun-nalle, joka valmistelee mahdolli-set vaaliliitot tai oman listan aset-tamisen ehdokkaineen. Tulemme pitämään ylimääräisen piirikoko-uksen touko-/kesäkuussa, jossa asetamme tulevat eduskuntavaa-liehdokkaat (18?).

Ystävällisin terveisin;

Ahti MoilanenPS:n 3. varapuheenjohtajaUtajärvi040-4134941

Kaustinen - SuomenPerussuomalaisin kunta

Keski-Pohjanmaan Kaustinen on kunnallisvaalitu-loksen mukaan Suomen Perussuomalaisin kunta, sil-lä puolueen osuus äänistä oli peräti 24,5 %. Läheises-sä Vetelissä yllettiin 23,9 prosenttiin.

Kokouksessa oli läsnä reilut pa-rikymmentä aktiivista toimijaa ja pari uuttakin puolueemme jäsen-tä oli saapunut paikalle. Keskus-teltiin monista ajankohtaisista asi-oista ja päätettiin siirtää eduskun-tavaalien ehdokasasettelu tulevi-en piiritoimikunnan kokousten pohdittavaksi. Kokouksessamme oli paikalla puolueen puheenjoh-taja Timo Soini, joka luovutti Pe-russuomalaisten viirin kiitoksek-si Aarre Lahtoselle pitkästä ja an-siokkaasta toiminnasta (10,5 vuot-ta) piirisihteerinämme. Viiri tuli

Aarrelle iloisena yllätyksenä. Aarre totesi vastauspuheenvuo-rossaan, yllätyksestä hieman hä-millään, mm. että oikeastaan hä-nestä tuntuu, että hän on viirin an-sainnutkin. Piirin jäseninä voim-

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ry:n

kevätkokouksestame yhtyä Aarren mielipiteeseen, koska viimeiset kymmenen vuot-ta talkoolaisena Perussuomalai-sissa Varsinais-Suomessa on var-masti vaatinut sitkeyttä. Nyt Pe-russuomalaisten kannatus on läh-tenyt nousuun, joka on seurausta mm. puolueen linjan saamasta jul-kisuudesta presidentinvaalien yh-teydesssä.

Silmin nähden tyytyväinen Ti-mo Soini totesi puheessaan, että nyt on hyvä pitää piirikokouksia. Kelkka liikkuu ja nyt on kyytiin tulijoita. Lokakuun jälkeen puo-lueeseen on tullut jo 300 uutta jä-sentä. Tältä pohjalta Timo totesi, että on realistista uskoa seuraa-vissa vaaleissa

Perussuomalaisten saavan noin 10 kansanedustajanpaikkaa. Us-

kottavuuskynnys on ylitetty, jo-kaisen pitää ruveta tekemään töitä ja näkymään. Puolueohjel-massamme ja tavoitteissamme on monia asioita, joissa olemme oikeassa ja eroamme eduksemme kilpailijoista.

EU tukee Perussuomalaisten vaalityötä, tekemällä päivittäin päätöksiä, joita Suomen kansa pi-tää arveluttavina ja itsenäistä pää-tösvaltaamme kaventavina. Maa-seudulla ollaan hyvin tyytymättö-miä viime vuosien negatiiviseen tulokehitykseen. Nyt kun maa-seutu on jo liki tyhjäksi kynitty, niin tulee demariduunarien vuoro kantaa kortensa kekoon, että van-hat puolueet saavat rahat kokoon uhrattavaksi EU:n ylläpitoon.Tä-mä vuoro on nähtävissä niin pa-peri- kuin elektroniikkateollisuu-den työpaikkojen vähentämisinä ja peräti koko tuotantolaitosten siirtämisenä halpatuotantomai-hin. Tähän ovat sosialistit jo Mau-no Koiviston kaudelta jatkuneella

määrätietoisella työllään luoneet hyvät edellytykset. Valuutat liik-kuvat vapaasti, Suomen kansan määrätietoisella työllä ja koulu-tuksen tuloksena kokoon kerää-mät pääomat valuvat globaalis-ti keinottelijoiden pohjattomiin taskuihin, kun johtoporukka rea-lisoi optioitaan. Seurauksena on tuhansia työttömiä ja turhautu-neita ihmisiä. Eu:ssa on monessa maassa enemmän työttömiä kuin Suomessa on asukkaita, joten ei paljon auta, jos eurohuumassa työpaikkamme uhrataan korva-uksetta EU:n hyväksi.

EU:n perustulakikurimukses-sa on 113 kohtaa, jossa luovum-me itsenäisestä päätösvallata saa-matta mitään vastinetta. Saimme-han toki pari pyöriäistarkkailijan virkaa, joiden toiminnan varmaan kuitenkin joudumme itse rahoit-tamaan. Kansa vastustaa EU:ta ja sen päätösvaltaamme kaven-tavaa perustuslakia. Kansan täy-tyy näyttää vanhojen puolueiden

harhateille joutuneille päättäjille kaapin paikka seuraavissa edus-kuntavaaleissa.

Maltillinen nousu ja uskotta-vuus ovat tärkeitä Perussuomalai-selle puolueelle. Oma linja ja oma mielipide ovat tärkeitä perussuo-malaisille. Tästä johtuen luotta-mus, velvoitteet ja vastuu paina-vat päättäjiämme, ehdokkaitam-me ja kaikkia toimijoitamme.

Timo Soini totesi puheensa lo-pussa, että kun politiikassa joku lähtee nousuun, niin se nousee ja nousee. Nyt kun meihin uskotaan ja luotetaan, niin me saamme ää-niä. Tämän luottamuksen säilyttä-miseksi meidän kaikkien on teh-tävä lujasti töitä.

KevätterveisinVarsinais-SuomestaLauri Heikkilä,elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tohtori

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 4/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 16

Pääkaupunkiseudulla pidetään ensiarvoisen tärkeänä valtakun-nallisen kunta- ja palveluraken-nemuutoksen läpivientiä nopeal-la aikataululla koko maassa.

Keskeiset rakennemuutokset on keskitettävä elinvoimaisten kunti-en luomiseen ja kuntien yhteistoi-minnan edellytysten parantami-seen palvelujen järjestämisessä.

Pidettäessä luonnollisena lähtö-kohtana perustuslain turvaamaan kuntalaisten itsehallintoa sitä ke-hitettäessä ja tehostettaessa pal-velutuotantoa, voidaan kohdata moninaiset kuntien haasteet seu-dullisina ratkaisuina niitä edel-leen parantaen. Yhteistyötä estä-vät ja haittaavat lainsäädännölli-set esteet on ensinnä poistettava.

Ylikunnallisissa organisaatiois-sa kustannustehokas hallinto ja palvelut toteutuvat parhaiten ke-hittämällä kuntien yhteistä omis-tajaohjausta siten, että palvelui-den järjestämis- ja rahoitusvas-tuu säilyy edelleen kunnilla.

Rahoitusjärjestelmän kyettävä varautumaan verotulojen muutoksiin

Tämä edellyttää vuorostaan ra-hoitusjärjestelmien kehittämis-tä siten, että kuntien rahoitus-pohja riittää kattamaan palvelu-velvoitteista aiheutuvat todelli-set kustannukset. Rahoitusjärjes-telmän on kyettävä varautumaan verotulojen muutoksiin vuosita-solla. Kuntien välisen tasausjär-jestelmä on luotava nykyistä pal-jon kannustavammaksi, ja sen

on tinkimättä edistettävä tervet-tä taloudenpitoa. Hyvänä asiana on todettava kunta- ja palvelu-rakennehankkeessa pääkaupun-kiseudun erityisaseman tunnus-taminen ja Helsingin kaupungin erityisluonne.

Pääkaupunkiseudun mallis-sa uudistushankkeen keskeisinä lähtökohtina korostetaan seudun kansainvälisen kilpailukyvyn vah-vistamista, maankäytön, asumisen ja liikenneolojen kehittämistä.

Palvelujen turvaaminen vaikuttaa asukkaiden arkeen

Seudun haasteisiin ja ongelmiin voidaan neuvottelukunnan näke-mysten mukaisesti vastata nykyis-tä yhteistyömallia edelleen kehit-tämällä ja vahvistamalla. Kaikis-sa kunnissa palvelujen tuotannon parantaminen ja niiden saata-vuuden turvaaminen vaikuttavat asukkaiden arkeen ja yleiseen hyvinvointiin.

Pääkaupunkiseudun kuntien vä-linen yhteistyö on lisännyt eri kau-punkien viranhaltijoiden yhteis-työtä ja, mikä varsin yllättävää, vahvistanut myös poliittiseen jär-jestelmään sitoutumista. Virkamie-het ja päättäjät ovat lähestyneet toisiaan ja kansalaisaktiviteetti on lisääntynyt, asia, mistä esitettiin ai-van päinvastaisia skenaarioita.

Neuvottelukunnan on ollut help-po korostaa, että rakenteellisten ratkaisujen on synnyttävä omaeh-toisesti pääkaupunkiseudun kau-punkien yhteistyönä seudun asuk-kaiden mielipidettä kuullen.

Pääkaupunkiseudun malli pe-rustuu kaupunkien verkostomai-seen yhteistyöhön ja sen syventä-miseen. Sen suunnittelu- ja selvi-tysvaiheesta siirrytään yhteisten päämäärien toteuttamiseen.

Kansanvaltaisen ohjauksen varmistamiseksi tarvitaan uuden-tyyppisiä yhteistyörakenteita. Tä-mä edellyttää vuorostaan valtion ja pääkaupunkiseudun kaupun-kien kumppanuuden tiivistämis-tä. Valtion on otettava vahvempi rooli ja vastuu metropolipolitiik-kaan ja annettava konkreettista tukea seudun strategisesti merkit-tävissä hankkeissa. Näistä mainit-takoon länsimetro ja raideliiken-teen ulottaminen Helsinki-Vantaa lentoasemalle.

Pääkaupunkiseudun malliin kuuluu olennaisena osana myös laajempi seudullinen yhteistyö Helsingin seudun kehyskuntien ja vielä laajemmin myös Uuden-maan muiden kuntaryhmittymi-en kanssa.

Pääkaupunkiseudun yhteistyön syventäminen

Lähtökohdiltaan malli edellyttää keskinäisen yhteistyösopimuk-sen konkretisointia. Sillä ediste-tään strategisten päämäärien to-teuttamista ja keskeisten hank-keiden toimeenpanoa.

Seutuyhteistyöhön sitoutumalla kaupungit:

1. Toteuttavat yhteisesti sovitun strategian pohjalta sopimuksessa

määritellyt hankkeet ja muut toi-menpiteet.

2. Tehostavat pääkaupunkiseu-dun neuvottelukunnan menette-lytapoja ja laajentavat poliittisten ryhmien edustavuutta neuvottelu-kunnan kokoonpanossa.

3. Lisäävät seudullista yhteistyötä vahvistamalla ylikunnallisten or-ganisaatioiden omistajaohjausta

Merkittävää on, että yhteistyöso-pimus käsitellään valtuustoissa vuoden 2006 aikana.

Kuntien yhteistoiminnan puitteet ja omistajaohjaus-järjestelmän vahvistaminen

Lainsäädäntö on ensinnä uudis-tettava siten, että se tukee kus-tannustehokasta ja demokraattis-ta kuntayhteistyötä. Sen jälkeen pääkaupunkiseudun yhteistyötä kyetään kehittämään ja syventä-mään suunnitellulla tavalla.

Palvelutuotannossa toimivien yhteisten voittoa tuottamattomi-en osakeyhtiöiden ja muiden yh-teisöjen omistajaohjaus on toteu-tettava siten, että se toimii mah-dollisimman lähellä nykyistä pää-töksentekojärjestelmää ( kaupun-ginvaltuustot ja hallitukset) ja tukeutuu näiden alaisten viran-haltijaorganisaatioiden valmiste-luun.

Uusi omistajaohjausjärjestel-mä varmistaisi poliittisen ohjauk-sen ja kaupunkien yhden yhteisen omistajaäänen kuulumisen turva-

ten samalla seudullisen päätök-senteon tarpeet ja tehokkuuden.

Keskeinen luottamushenkilö-elin muodostuisi kaupunginhalli-tusten yhteisestä omistajaohjaus-jaostosta. Jaoston toimivalta kä-sittäisi kaikkien ylikunnallisten organisaatioiden ohjauksen.

Vireillä olevan kuntalain uudis-tuksen yhteydessä on kunnallisia, ei voittoa tuottavia osakeyhtiöitä varten luotava oma muista osake-yhtiöistä poikkeava sääntely nii-den erityisluoneen vuoksi. Omis-tajaohjausjärjestelmään toteutu-miseen liittyen on kuntalaissa tar-kistettava ja korjattava mm. toi-mivalta- ja jääviyssäännökset.

Pääkaupunkiseudun neuvot-telukunta on tehnyt syyskuussa 2005 esityksen n-hankintalain-säädännön muuttamiseksi. Esi-tys koski kuntien välisen yhteis-toiminnan esteiden poistamista. Neuvottelukunta korostaa esitet-tyjen muutosten olevan edelleen tarpeellisia. Kuntien yhteistoimin-taa ja palveluiden hankintaa toi-selta kunnalta voidaan parhaiten tukea kuntalakia muuttamalla.

Ilman lainmuutosta pääkaupun-kiseudun kuntien välinen yhteistyö eri toimialoilla on vaikeaa.

Kirjoitus kunta- ja palveluraken-neuudistuksesta- sarja jatkuu seu-raavissa Perussuomalainen-leh-dissä. Seuraava aihe: Kehittämis-haasteet ja lähiajan toimenpiteet. Kirjoitusta saa vapaasti lainata, kopioida ja levittää.

PääkaupunkiseudunOlli SademiesHelsingin piiri ry

PerusSuomalaisetlinjaukset kunta- ja palvelurakennemuutoksessa!

Torstaina 9.2. käytiin eduskunnan kysely-tunnilla omalaatuinen keskustelu päästö-kaupan kierouttamasta energian hinnasta. Ensinnäkin, nimenomaan päästökauppaa voimakkaasti ajaneitten vihreitten edustaja Oras Tynkkynen peräsi hallituksen toimia päästökaupan haittavaikutusten korjaami-seksi: ”jos ja kun nämä heikkoudet tiedet-tiin jo etukäteen, niin minkä takia hallitus ei puuttunut niihin hyvissä ajoin silloin, kun ne tiedettiin?”

Jos ja kun ne heikkoudet tiedettiin jo etu-käteen, niin miksi koko päästökauppa piti ajaa väen väkisin voimaan? Ainakin kaik-ki muut tiesivät ja varoittivatkin vihreitä. Hyvin oli vihreitäkin informoitu siitä, että muihin maihin verrattuna omat päästönsä jo kelvollisesti hoitanut Suomi joutuu jär-

jestelmässä maksamaan hulvattomasti saas-tuttaneidenkin maiden päästöjä. Silloin asi-aa hallituksesta käsin ajaneet vihreät eivät siitä piitanneet. Nyt he vaativat toisten päi-tä vadille siitä, että ne eivät ole korjanneet vihreitten omia typeryyksiä.Voi näitä aikoja, voi näitä tapoja!

Fortum voittaja päästökaupassa

Toisaalta, kysymykseen vastannut KTM Mauri Pekkarinen joutui asettelemaan sa-nojaan järjestelmän oikaisemisesta perin varovasti. Onhan valtio itsekin hyötymäs-sä sen aiheuttamasta hintakieroutumasta runsaat 500 miljoonaa euroa - yllättäen ja pyytämättä - öykkärimäiset voitot korjan-neen Fortumin osinkoina.

Erityisesti valtioenemmistöinen markkina-johtaja Fortum on ollut voittaja tuossa pääs-tökaupassa. Sen oma vesi- ja ydinvoima ei tuota CO-2 -päästöjä, joten sillä on ollut myy-dä päästöoikeuksia niitä tarvitseville lämpö-voimaloille. Toiseen kertaan se on rahasta-nut nuo päästöoikeutensa sähkön hinnassa nk. Windfall-voittona, kun sähkön hintataso on noussut tuon päästökaupan vuoksi.

Yli joka kolmas Fortumin liikevaihdon euro oli voittoa. Se ei aivan päässyt siihen entisen kappaneuvoksen ”rosenttiin”: kun markalla osti ja kahella myi, tuli rosentti voittoa. Siitä huolimatta sen voitto nousi n. miljardiin euroon. Siitä jokainen suomalai-nen - vauvasta vaariin - maksoi sähkön hin-nassa keskimäärin 200 euroa, nelihenkinen perhe siis 800 euroa. Vuodessa.

Päästökauppase kannattaa!

Jorma UskiPiirisihteeri

Keski-Suomen PerusSuomalaiset

PerusSuomalainen 4/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 17

Leivän ja Sanan jakajaravinto

Tälle vakiopalstalle toivotaan lukijoilta hengellisiä kirjoituksia (kirjeen päälle

merkintä Leivän ja Sanan jakaja)

Opetuslapsetkalassa

(Teksti Johanneksen evankeliumista, 21:1-14)Joukko opetuslapsia oli kalastanut koko yön saamatta yhtään kalaa. Tuttua jokaiselle kalastusta harrastavalle. Väsytti, ja oli varmaan näl-käkin. Mutta sitten Jeesus, ylös kuolleista noussut Herra, puuttui asi-aan. Hän toi siunauksensa opetuslasten kalastustyöhön, kun he tun-nustivat, ettei heillä ole mitään syötävää.

Jeesus kehotti heittämään verkot veneen oikealle puolelle, ja lu-pasi opetuslasten saavan kalaa. Opetuslapset tunnustivat väsymyk-senä, nälkänsä ja taitonsa puuttumisen. Ja niin näkyviin tuli hyvin Jeesuksen tuoma siunaus.

Näin on myös jokaisen hengellisen väsymyksen, nälkänsä, puuttei-densa ja taitamattomuutensa huomanneen ja tunnustavan kohdal-la. Jeesus tuo lahjansa ja siunauksensa tyhjään astiaan. Rukouksessa saamme Taivaalliselta Isältämme pyytää hengellisiä ja ajallisia lah-joja. Täydelliset, ja omasta mielestään vahvat ja kylläiset saavat jää-dä omien voimiensa varaan.

Jeesuksella oli valmiiksi varattuna opetuslapsille hänen oma ruo-kansa; kalaa ja leipää. On sanottu, että ne ovat köyhän miehen ate-ria, mutta täydellisesti ravitseva Jumalan antama leipä, joka lahjoite-taan taivaasta. Evankeliumin sana ja sakramentit, pyhä kaste ja py-hä ehtoollinen ovat hengellinen ravintomme, että jaksamme kulkea taivaan tietä ja kilvoitella uskon kilvoituksemme. Alkuun merkitys-sä evankeliumin kohdassa sanotaan: ”Jeesus tuli, otti leivän ja an-toi heille, samoin hän antoi kalaa.” Jeesuksen, Taivaallisen Isän Ju-malan ja Pyhän Hengen antamin voimin me jaksamme päämäärään taivaan iankaikkiseen elämään.

Eino Mikael KoivulaPeräseinäjoki

EU sudetriehuvat itärajan kunnissa

Hannu PurhoPuoluesihteeri

PerusSuomalaiset

Suomen susikanta on kaksinker-taistunut viimeksi kuluneen seit-semän vuoden aikana. Tämä ei kuitenkaan ole riittänyt EU:lle, Suomen Maa- ja metsätalousmi-nisteriölle, saati susille jopa eri-tyistä suojeluohjelmaa vaatineel-le kulttuuriministeri Tanja Kar-pelalle. Siksipä sudet ovatkin rie-huneet viime kuukausina valtoi-menaan lähinnä Suomen itärajan kunnissa. Niiden kitaan on joutu-nut jo kymmeniä koiria kuluneen vuoden mittaan. Lähinnä venäjäl-tä tulevat susilaumat ja yksittäi-set sudet ovat tappaneet esimer-kiksi pelkästään Luumäellä kol-me koiraa helmikuisen viikon ai-kana. Susista valokuvia ottaneet

metsästäjät ovat ihmetelleet nii-den outoa väritystä. Osa susita on lähes mustia, osa jopa kirjavia. Syystä ihmetelläänkin, suojellaan-ko nyt aitoja susia vai villiintynei-tä, sekarotuisia koirasusia?

Pahinta pelätään

Haminassa, Ylämaalla ja Luumä-ellä koiria raadellut yksittäinen susi on tällä hetkellä matkalla il-meisesti Valkealan kautta koh-ti suojelijaansa Espooseen? Koi-rien tappamisen makuun päässyt susi on vieraillut muun muassa koiratarhoilla ja lasten liukumä-essä Valkealassa. Koko ajan roh-keammaksi käynyt susi jolkutte-

lee jo päiväsaikaankin jopa talo-jen pihoilla. Paikalliset riistamie-het ovat ehtineet antaa tutulle sudelle nimen Seppo. Riistamie-het pitävät käsittämättömänä, et-tei Maa- ja metsätalousministeriö ole myöntänyt lupaa suden kaata-miseksi. Se voi olla vaaraksi ihmi-sille ja omaisuudelle, sanotaan. Li-säksi maaseudulla on totuttu, ett-eivät pienet lapsetkaan ole jatku-vasti valvovan silmän alla. Siksi pelätäänkin jo pahinta, ja suden liikkeitä on ryhdytty seuraamaan herkeämättä. Myös hevostilojen ja yksittäisten ratsukoiden kinte-reillä kiertelevän pedon pelätään saavan vielä suuria ja yllättäviä vahinkoja aikaan.

Vasta lööpit herättävät?

EU-komissio on tunnetusti ärhen-nellyt Suomelle jatkavansa oike-ustoimia maatamme vastaan susi-en metsästykseen liittyvissä jutuis-sa. Siksi yleisesti arvellaankin, et-tä mallioppilasasenne ja alamainen kumartelutarve estävät ministeri-ötämme myöntämästä sudenkaa-tolupaa, edes selkeän uhan edessä ja vaikka kyseessä on päivisin piha-piirissä liikkuva häirikkösusi. Ehkä jälleen kerran tilanne on valitetta-vasti sellainen, että vasta ihmisuh-rista kertovat lööpit herättävät to-dellisuudesta vieraantuneet vallan-pitäjämme?

Sudet syöneet Suomessa kymmeniä koiria

STT:n tiedotteen mukaan su-det tappoivat pelkästään vii-me vuonna Suomessa kymme-niä koiria. Koiratapoista suurin osa tapahtui Pohjois-Karjalassa ja vähemmän Kainuussa ja Ky-messä. Keskeisessä Suomessakin susien tappamaksi on joutunut niin metsästys- kuin pihakoiria. Petotutkimuksen mukaan sudet ovat tappaneet viime vuosina keskimäärin 55 koiraa vuodessa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalas-sa jäi suden suuhun viime vuon-na kaksi kertaa enemmän koiria kuin edellisvuonna, eli kaikkiaan 34. Niistä menetettiin metsästys-tilanteessa 22 ja kotipihallaan su-sien saaliiksi jäi 12 koiraa. Koko maan susikannaksi arvellaan täl-lä hetkellä 180 - 200 yksilöä.

Hannu Purho

Kevään ensimmäisten merkkien ilmestyessä teille ja kaduille los-kana ja auringon sulattamina päl-vipaikkoina, tuli meille, samoin kuin kaikille Aarren sukulaisille ja ystäville yllättävä suruviesti.

Aarre oli nukkunut pois. Maa-liskuun vaihtuessa Huhtikuuhun, inhimillisesti ajatellen nuori elä-mä, päättyi. Aarre Poikkeus oli kuollessaan 54 vuotias.

Aina kuolema pääsee yllättä-mään.

Vajaata viikkoa aikaisemmin olimme yhdessä Timo Soinin pu-hetilaisuudessa. Perussuomalais-ten tilaisuudet olivat Aarrelle lop-puun asti tärkeitä puolueväen ta-paamishetkiä. Uskollisesti hän

Aarre Poikkeus on poissaoli levittämässä puolueen sanomaa mm. lehtiä jakamalla. Useissa tu-hansissa olivat ne lehtimäärät mi-tä hän ”luukutti” mm. kunnallis-vaalien ja viimeksi presidentin vaa-lien aikaan.

Aarren lapset olivat hyvin tärkeä osa hänen elämäänsä. Hyvin usein hän muisti mainita muualle muut-taneiden lastensa käynneistä ja hei-dän kuulumisistaan.

Seurakuntien miestenpäivien ta-paamiset toivat hengellistä sisältöä Aarren viime vuosien ehkä hieman yksinäiseen elämään.

Elämä ei ollut Aarre Poikkeusta kohdellut kaikilta osin tasapuolises-ti. Monet vuosien varrella sattuneet vastoinkäymiset olivat jättäneet jälkensä, värvättynä vartiomiehenä päivätyönsä tehneeseen Kersanttiin. Aina kuitenkin hyväntahtoinen my-häily oli tavattaessa ensimmäisenä vastassa. Urheilu oli politiikan ohel-la Aarren harrastuksena useita vuo-sia. Niihin vuosiin mahtuivat monet yhteiset hölkkäreissut. Jonkun ker-ran Aarre oli mm.Parkanon kau-pungin joukkueessa voittamassa Karhu- viestin kuntasarjaa.

Poliittisessa toiminnassa Aarre oli mukana pitkään. SMP:n ”suu-ren vaalivoiton”aikaan hän oli yh-tenä tärkeänä lenkkinä viemässä

eduskuntaan Kihniön ensim-mäistä kansanedustajaa, Lea Mäkipäätä. Parkanon kaupun-ginvaltuustossa Aarre Poikke-us oli vuosina -85 - 91 , jolloin hän joutui luopumaan valtuusto-paikasta sairastuttuaan. Lisäksi hän toimi mm. palolautakunnan ja nuorisolautakunnan puheen-johtajana, sekä kaupunginhalli-tuksen varajäsenenä ja useissa muissa luottamustoimissa.

Puolueen Satakunnan piirin piirisihteerinä hän työskente-li useita vuosia, jolloin alueen kunnat ja puolueväki tulivat innokkaalle puoluetyöntekijäl-le hyvin tutuiksi.

Aarre Poikkeus odotti innol-la vuoden päästä tulevia edus-kuntavaaleja. Hän oli valmis te-kemään oman osuutensa puolu-een eteenpäiviemiseksi. Hänellä oli vahva usko puolueen menes-tykseen myöskin omassa vaali-piirissään. Tuota mahdollisuutta ei hänelle annettu nähdä.

Perussuomalainen puolue sekä piirijärjestö ja sen toimi-henkilöt välittävät näin syvän osanottonsa Aarre Poikkeuk-sen omaisille.

Reijo Ojennus

Perussuomalaisten puoluevaltuuston

sääntömääräinen kokous pidetään

lauantaina 22.4.2006 klo 12.00

Eduskunnan auditoriossa

Kirjallisessa kokouskutsussa esityslista- ja muut asiat tarkemmin

Timo Soini Hannu Purho

puheenjohtaja puoluesihteeri

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 4/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 18

PerusS:n puoluehallitus: Timo Soini, puheenjohtaja Iivisniementie 2 D 100, 02260 Espoo Puh. 050-511 3027, 09-4321* E-mail: timo.soini@eduskunta.fi

Vesa-Matti Saarakkala, 1. varapuheenjohtaja Kalervonkatu 8 A 4, 40100 Jyväskylä Puh. 06-450 2970, 050-402 4339 E-mail: vesa-matti.saarakkala@netikka.fi

Auli Kangasmäki, 2. varapuheenjohtaja Kuitontie 193, 54820 Kotimäki Puh. 05-454 7685, 040-556 9159 E-mail: auli.kangasmaki@kolumbus.fi

Ahti Moilanen, 3. varapuheenjohtaja Ikäläntie 3, 91600 Utajärvi Puh. 040-413 4941 E-mail: ahti.moilanen@elisanet.fi

Hannu Purho, puoluesihteeri Savitaipaleentie 265, 54500 Taavetti Puh. 050-573 8157 Fax: 09-454 0466 E-mail: hannu.purho@eduskunta.fi Raimo Vistbacka, eduskuntaryhmän edustaja Pekkolantie 36, 62900 Alajärvi Puh: 050-511 3186, 09-4321* E-mail: raimo.vistbacka@eduskunta.fi

Lauri Heikkilä Sepäntie 14, 21490 Marttila Puh. 02-484 5773, 050-514 6764 E-mail: lauri.heikkila@marttila.fi

Osmo Kokko Vakkosalmenkatu 8, 80200 Joensuu Puh. 0400-375 472, 013-137 529 E-mail: osmo.kokko@kolumbus.fi

Marja-Leena Leppänen Mäntyläntie 22, 53650 Lappeenranta E-mail:. lpr.laatusiivous@co.inet.fi Puh. 05-416 9500, 040-775 1757

Harri Lindell, Yrittäjänkatu 5, 32700 Huittinen Puh: 040-913 4659 Fax: 02-578 3543 E-mail: perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi

Helena Ojennus Majakkakatu 8, 39700 Parkano Puh. 03-448 5218, 0400-236 154 Fax: 03-448 0350 Uusi e-mail: paakari@jippii.fi

Marjo Pihlman Niittymaanaukea 4 B 23, 02200 Espoo Puh. 041-548 6740 Email: marjo.pihlman@perussuomalaiset.fi

Piirien puheenjohtajat:

Etelä-PohjanmaaPj Tapio Pihlaja, KAUHAJOKIPuh: 040-8200 465Etelä-SavoPj Erkki Rakkolainen, SAVONLINNAPuh. 050-559 4855HelsinkiPj Arto Välikangas, HELSINKIPuh: 050-376 9046, E-mail: arto.valikangas@kolumbus.fi HämePj Harri Kerijoki, HEINOLAPuh: 050-547 7101Keski-PohjanmaaPj Alpo Ylitalo, KOKKOLAPuh: (06) 822 4900, 0500-369 998Keski-Suomi Pj Marke Tuominen, VIHIJÄRVIPuh: 040-092 5187, E-mail: marke.tuominen@pp1.inet.fi Kymi Pj Hannu Purho, TAAVETTIPuh. 050-573 8157, E-mail: hannu.purho@eduskunta.fi LappiJuha Antinkaapo, KOIVUPuh: (016) 438 112 tai 0400-605 382Oulu ja KainuuPj Ahti Moilanen, UTAJÄRVIPuh: 040-413 4941, E-mail: ahti.moilanen@elisanet.fi PirkanmaaPj Reijo Ojennus, PARKANOpuh: (03) 448 0350, 0400-984 238,E-mail: paakari@jippii.fi Pohjois-KarjalaPj Osmo Kokko, JOENSUUPuh. (013) 137 529, 0400-375 472,E-mail: osmo.kokko@kolumbus.fi Pohjois-Savo Pj Pentti Oinonen, RAUTAVAARAPuh: 040-846 0444, E-mail: oinonen.pentti@luukku.comSatakuntaPj Seppo Toriseva, RAUMA Puh. 050-517 2810UusimaaPj Marjo Pihlman, ESPOOPuh: 041-548 6740,E-mail: marjo.pihlman@perussuomalaiset.fi Varsinais-Suomi Pj Lauri Heikkilä, MARTTILAPuh: (02) 484 5773, 050-514 6764,E-mail: lauri.heikkila@marttila.fi

Perussuomalaiset rp:n tilinumerot:

Nordea .............. 218518-148703Sampo ............. 800013-70212996

Perussuomalaiset - Sannfi nländarna rpPerustettu: 1995Puoluetoimisto:Mannerheimintie 40 B 56, 00100 HelsinkiPuh. 09-454 0411, Fax: 09-454 0466peruss@perussuomalaiset.fi

Perussuomalaisen puolueen johtoa:Perussuomalaisten Eduskuntaryhmä: 00102 Eduskunta Puh. 09-4321*, Fax 09-432 3274 Raimo Vistbacka (pj.) Timo Soini (vpj.) Tony Halme 050-511 3111, 09-4321*

Pääsihteeri: Jussi Niinistö Puh 09 - 432 3276 E-mail: perussuomalaiset@eduskunta.fi

Eduskuntasihteeri: Toni Kokko 09-432 4186 toni.kokko@eduskunta.fi

Taloudenhoitaja Tiina Sivonen Puh. 09-454 0411 Fax 09-454 0466 E-mail: tiina.sivonen@eduskunta.fi

Perussuomalaiset Naiset: Puheenjohtaja: Marja-Leena Leppänen Mäntyläntie 22, 53650 Lappeenranta E-mail:. lpr.laatusiivous@co.inet.fi Puh. 05-416 9500, 040-775 1757 Toiminnanjohtaja: Marjo Pihlman ESPOO Puh: 041-548 6740 Taloudenhoitaja: Auli Kangasmäki Kuitontie 193, 54820 Kotimäki Puh. 05-454 7685, 040-556 9159 E-mail: auli.kangasmaki@kolumbus.fi

Perussuomalaiset Nuoret: Puheenjohtaja: Vesa-Matti Saarakkala (Yhteystiedot puoluehall. jäsenten kohdalla)

Varapuheenjohtaja: Harri Väänänen Rönkönniementie 17, 73200 Varpaisjärvi Puh. 040-575 7896

Sihteeri: Mikko Nurmo Lepolankuja 13, 37600 Valkeakoski Puh. 040-841 5980 E-mail: mikko.nurmo@luukku.com

Kansanedustajien avustajat

Soinin avustajat (Uudenmaan vaalipiiri) Hannu Purho 050-573 8157 E-mail: hannu.purho@eduskunta.fi Jukka Jusula 0400-606 220 jukka.jusula@myrskylyhty.inet.fi

Vistbackan avustaja (Vaasan vaalipiiri) Toni Kokko 09-432 4186, 050 591 6221 toni.kokko@eduskunta.fi

Halmeen avustaja (Helsingin vaalipiiri) Jonni Sinkkonen 050-598 0947 jonni.sinkkonen@eduskunta.fi

PuheenjohtajaTimo Soini

1. varapuheenjohtajaVesa-Matti Saarakkala

2. varapuheenjohtajaAuli Kangasmäki

3. varapuheenjohtajaAhti Moilanen

PuoluesihteeriHannu Purho

Monikulttuurisuuden luomia ongelmiaTermillä ”monikulttuurisuus” tar-koitetaan sitä, että oman perityn kulttuurimme lisäksi tulisi omak-sua liuta tavoiltaan ja moraalil-taan hyvin erilaisia kulttuureita. En tiedä, olenko poikkeus, mut-ta mielestäni tämä ajatus tuntuu mahdottomalta, kun monesti oma kulttuuri ja tavat ovat täysin risti-riidassa toisen kulttuurin kanssa. Kulttuuri kun ei ole verrattavissa vaatteeseen, jota voidaan vaihtaa uusimman muodin mukaan.

Tähänastinen kulttuureiden yh-teensulauttaminen on tuonut mu-kanaan enemmän erilaisia ongel-mia kuin hyveitä, kuten muun muassa maahanmuuttajien kor-keat työttömyysluvut, mellakat, ghettoutumisen sekä suuremmat rikollisuusluvut valtaväestöön verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2003 Suomen vankiloissa oli yh-teensä 291 ulkomaalaista. Kaiken kaikkiaan vankeja oli suomalaiset mukaan lukien yhteensä 3578. Eli

todella suuri osa vangeista on siis ulkomaalaisia, kun vielä ajatel-laan, että vuonna 2004 Suomessa asui ainoastaan noin 108 000 ul-komaalaista. Muun muassa näis-tä syistä johtuen rasismi ja suvait-semattomuus kasvavat puolin ja toisin. Lisääntynyt suvaitsemat-tomuus tunnetusti vaikeuttaa en-tisestään maahanmuuttajien yh-teiskuntaan sopeutumista. Tästä seuraa loputon kierre, joka han-kaloittaa alkuperäisväestön sekä maahanmuuttajan elämää.

Monikulttuurisuus ei vähennä rasismia

Monet ihmiset sokeasti väittävät monikulttuurisuuden vähentävän rasismia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tämän ovat havain-neet myös monet politiikan tutki-jat. Esimerkkinä tästä löytyy mo-nia Euroopan maita, joissa erilais-ten kulttuurien vuorovaikutus on

ollut Suomea huomattavasti pit-käkestoisempaa. Ei voi olla sat-tumaa, että näissä maissa myös kriittisesti maahanmuuttoon suh-tautuvien puolueiden kannatus on huomattavaa. Hyvä esimerk-ki monikulttuurisesta yhteiskun-nasta on USA, jossa rasismi ja su-vaitsemattomuus näkyvät osana jokaista arkipäivää. Lukuisat yri-tykset monikulttuurisen yhteis-kunnan luomisesta ovat osoittau-tuneet suorastaan mahdottomiksi

tehtäviksi. Toistaiseksi ei ole ole-massa minkäänlaista ratkaisua ra-sismin kitkemiseen monikulttuu-risesta yhteiskunnasta. Mitä rasis-mi sitten loppupelissä on? Sitä on vaikea määritellä, mutta jos ny-kyaikana tavallinen suomalainen erehtyy puolustamaan suomalais-ta kulttuuria ja puhumaan moni-kulttuurisuuden haitoista, hänet leimataan heti rasistiksi.

Suomessa hallitseva uskonto on kristinusko

Suomessa hallitseva uskonto on kristinusko, ja olemme tottuneet elämään ns. kristillisten arvojen mukaan, vaikka emme kirkkoon kuuluisikaan. Voimme sanoa ole-vamme ”tapakristittyjä”. Entä, kun Suomen uskonnollinen ta-sapaino järkkyy esimerkiksi tän-ne muuttaneiden muslimien myö-tä? Ei voi unohtaa, että uskonnon varjolla voi tehdä mitä erikoisem-

pia tekoja, kuten esimerkiksi ki-vittää, silpoa, ympärileikata, alis-taa tai tappaa ihmisiä.

Mielestäni monikulttuurisuus vaarantaa kantaväestön kulttuu-rin. Suvaitsevaisuusintoilijoiden tulisi muistaa se tosiasia, että me suomalaiset olemme häviävän pieni kulttuuriryhmä globalisoitu-vassa maailmassa. Monikulttuuri-suus ainoastaan nopeuttaa oman kulttuurimme tuhoa. Itse haluai-sin säilyttää kulttuurimme tällai-senaan myös tuleville jälkipolvil-lemme. En kuitenkaan kirjoitta-nut tätä artikkelia puolustaakseni ainoastaan suomalaista kulttuu-ria, vaan puolustaakseni jokaista maailman kulttuuria. Uskon, että jokaisessa maailman kulttuurissa on joitakin säilyttämisen ja vaali-misen arvoisia elementtejä.

Olli Immonennuori perussuomalainen

PerusSuomalainen 4/2006 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 19

Vapaa sana

”Ihmiset luulevat

tietävänsä, vaan eivät

tiedä luulevansa”

Tiesitkö sinä, että Suomen lain-säädännöstä yli 70% tulee Eu-roopan unionilta! Mutta tiesit-kö, että vallanpitäjiemme selus-tan turvaamiseksi kuuluu perus-tuslakimme 1.pykälä edelleenkin kauniisti; ”Suomi on täysivaltai-nen tasavalta”.

Tiesitkö, että lainsäädäntömme on nykyisin rahavallan-, ei kan-sanvallan edun mukaista? Sillä valta Suomessa kuuluu nyt puo-lueille. Ei meillä enää ole kansan-valtaa, vaan puolueiden johtama harvainvalta, sillä suuret puolueet ovat eduskunnassa perustuslain vastaisesti kaapanneet itselleen vallan, kun ne omiin sääntöihin-sä perustuvalla ryhmäkurilla pa-kottavat kansan valitsemat edus-tajat toimimaan puolueen johdon tahdon mukaan. Kaiken huippu on se, että puolueet katsovat voi-vansa rangaista niitä kansanedus-tajia, jotka eivät alistu puolueku-riin, vaan noudattavat perustusla-kiamme ja äänestäjilleen antami-aan lupauksia.

Tämä on valtiopetos, eli ”val-tion oikeudellista rakennetta, sen sisäistä turvallisuutta loukkaa-va rikos.” Sillä perustuslakimme 2. pykälässä aivan selvästi sano-taan mm. ”valtiovalta Suomes-sa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut edus-kunta.” Valta ei siis lain mukaan kuulu puolueille! ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.” Ei siis puolueiden omiin sääntöihin! ”Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” Varsinkin eduskunnassa.

Tiesitkö, että Suomen kan-san suuri enemmistö vastustaa Natoa! Mutta silti päättäjämme ovat jo kauan siirtäneet Suomea haluamaansa omaan suuntaan –Natoon!

Tämän tiesivät myös kaik-ki presidenttiehdokkaat, mutta heistä kukaan mielestäni vaka-vasti otettava ei omaa asemaansa peläten uskaltanut sanoa suoraan

Nato-kantaansa, vaikka hyvin tie-sivät, että Suomen armeijan aseis-tusta on jatkuvasti kehitetty Na-ton mukaisesti!

Tiesitkö, että valtansa säilyt-tämiseksi sanovat puolueet, et-tä vaaleissahan voivat kansalai-set vaihtaa edustajansa, jos ei-vät ole häneen tyytyväisiä. Mutta kansa tietää, että puolueiden linja ei muutu ennen kuin puolueiden ryhmäkuri saadaan kriminalisoi-tua ja puolueiden johtajat varoit-tavana esimerkkinä tuomittua!

Leo SiekkinenKansalaisseura KriittisetEspoo

Vive la EuropaOn Eurooppa, se yhtymässävaltiot valtioihin, oligargit oligarg-geihin kas näin syntyy monikul-turelli eurokansa, tuo sliipattu ja silitetty eliitti. Tuntea ilkeä se ei omiaan, tunnustaa ei juuriaan. ”Solidaarisuus, yhteistyö” säilyy sopu kauan niin kunhan pienet vain alistuvat nöyrästi, ja maksa-vat isoisten viulut pulisematta.

Ei päivää enää itsenäisyy-den, vappua ei tunneta, ei joulua myönnä sellukoneet. Kummis-samme töllötimme vain me leh-mää pyhää Brysselin. Romukop-paan presidentti ja myöntömies, tuo pääministeri ja hallituskin joutavat. Kas nyt Bryssel kaiken käskee, määrää kuin ennen puna-Moskova. Kansat sekaisin, vapaa liikkuvuus -jo syntyy soppa mel-koinen, hunnit, Kalmarin unioni, Assyria se historiasta opittu on.

Joten siitä vaan, hyppikää suo-malaiset hiiret hyppikää ja nahis-telkaa. Käykää poliittista debat-tia siitä, mitä Suomi tahtoo, mi-tä Suomi vaatii. Uhitelkaa, pur-kaa toisianne suomalaiset hiiret. Brysselin EU-kissa se kuitenkin herra talossa on. Istuu se pöydäl-lä, Brysselin kissa, lihapatojen ää-rellä. Istuu silmät viirullaan nau-rusta. Sillähän ne langat käsis-sään on, ei muuta voi kuin vaania ja -odottaa.

ImatraToivo Suikki

Ruokajonot pois

Sinänsä tarpeellinen ruokajakelu Myllypurossa on paisunut sellai-siin mittasuhteisiin, joka ei kuulu hyvinvointivaltioon. Näin on jat-kunut yli kymmenen vuotta, ja ti-lanne pahenee. Jos tällä hetkellä lähes 9000 saa ruoka-apua kuu-kausittain, paljonko heitä on seu-raavien eduskuntavaalien alla?

7% asumiskustannusten oma-vastuuosuuden poistaminen vä-hentäisi hakijoiden määrää jolla-kin sadalla, mutta sekään ei rat-kaise kaikkea. Valtapuolueilla ei olisi varaa ylimielisyyteen, varsin-

kaan kun monet ehdokkaat en-nen vaaleja kalastavat näittenkin ihmisten äänet tekemättä sen jäl-keen asialle yhtään mitään. Ruo-kajakelun laajentaminen on kak-sinaismoraalinen ja lopulta epä-eettinen.

1980-luvulla ruoka- tai leipä-jonoja ei Suomessa ollut. Käteen jäi palkasta suhteessa enemmän, ja eläkeläiset tulivat paremmin toimeen. Muuttoaalto ja katuri-kollisuus olivat hallinnassa. Työ-suhteet enemmän vakinaisia, ei-kä halpa pätkätyö ollut muodis-sa. Pätkätyöruletin pyörittäminen johtaa aikanaan köyhyyspommiin ihmisten jäädessä eläkkeelle!

Eräs antiikin filosofeista on to-dennut, ettei kukaan saisi ansai-ta neljää kertaa enempää toiseen verrattuna kapinan välttämiseksi. Nyt vuonna 2006 tuloerot ja va-rallisuus ovat enemmän kuin sata-kertaiset ja valtaeliitti siunaa kai-ken mairealla hymistelyllä.

Kauniina tammikuun aamuna ennen presidentinvaalien ratkai-sevaa toista kierrosta hyräilin hil-jaa keskiaikaista virttä 440: ”Nyt viekas vilppi täällä on noussut kunniaan, on valhe vallan päällä ja vääryys voimassaan”. Ja huo-masin pienen valon ja toivon pil-kahduksen lankeavan matalaan majaani. Päivä pitenee.

Esa HermonenHelsinki

Kansan tahtoa(ko)

kunnioittaen.Vihreitten Erkki Pulliainen ki-teytti parlamentarismin oleelli-simman tarkoituksen kriisinhal-lintalain eduskuntakäsittelyssä 21.3. ”Mutta, arvoisa puhemies, ruodussa täytyy olla, jotta vihre-ät säilyttäisivät hallituskelpoisuu-den. Sehän nyt on kaikkein tär-kein asia maailmassa olla hallitus-kelpoinen ikuisesti, ja sillä tavalla tulen uskollisena soturina paina-maan nappia niin kuin puolue-johtaja ja eduskuntaryhmän joh-to haluaa”

Viitteitä tuosta menettelyta-vasta on ollut enemmän kuin tar-peeksi, aina puoluejohdon tah-toa uhmaavien - kerettiläisten(?) - erottamisuhkauksiin saakka. Si-käli rehtiä suoraselkäisyyttä Pul-liaiselta, että hän eduskunnan pu-hujapöntöstä käsin vahvisti ylei-sesti tunnetun mutta häpeillen vaietun periaatteen.

Vastauspuheenvuorossaan sa-massa istunnossa Timo Soini muistutti Pulliaista, että hallituk-seen on toinenkin tie: ”Minä us-kon, että jos perussuomalaiset saavat 20 kansanedustajaa, niinHeinäluoma tulee kysymään, mil-lä Soinin hampaat saadaan hänen povitaskuunsa, eli kuinka otetaan kuolemansyleilyyn.”

Eittämättä molemmat parla-mentaarikot ovat oikeassa. Ky-se on kuitenkin enemmän kuin

vivahde-erosta, eli hamutaanko valtaa kansalaisten tuella vaalien kautta vai kansalaisten tahdon ohi nöyristelemällä kulloisillekin val-lanpitäjille.

Vihreät ovat näköjään valinneet jälkimmäisen tien. Olen kuiten-kin taipuvainen uskomaan, että he eivät tulevissa vaaleissa aina-kaan kovin suureen ääneen esitte-le periaatettaan kansalaisille.

Asiaa kannattaa tarkastella toi-seltakin puolelta: Hallitus käyttää valtaa vain eduskunnan suostu-muksella. Siksi voisi odottaa hal-litukselta nöyryyttä eduskunnan edessä. Valtarakenteet ovat sel-västikin kääntyneet ylösalaisin, jos eduskunta näkeekin tarpeelli-seksi olla nöyrä hallitukselle.

Jorma UskiPerussuomalaisetK-S piirisihteeri

129,82 x 0,6 = 15,44?

Kela

Sainpa oikein korvauksen Kelasta lääkärikuluihin. Lasku oli 129,82 € ja korvaus oli 15,44 €. Kelan las-kuopin mukaan tämä tekee 60%. Niinpä niin.

Joskus voisi olla suotavaa, että isänmaamme päättäjät voisivat hieman perusteellisemmin vilkais-ta noita Kelan laskennallisia tak-soja. Ovat hieman meinaan jälki-junassa todellisuudesta.

Nyt kun rakkaan president-timme palkka, varallisuusvero ja kaikki muut ylemmän tuloluokan vaivat on hoidettu olisiko jo taval-lisen pulliaisen vuoro olla helpo-tuksien kohteenaPetri Falzon Vantaa

1. Mikä on Suomen yleisin lihakarjarotu?2. Mikä on curling-kiven maksimipaino?3. Kuinka suuri on keskimääräinen elatusapu lasta kohti kuukaudessa?4. Kuinka monta kertaa vuorokaudessa Turun tuomiokirkon kello soi?5. Millä vuosikymmenellä Suomi oli ensi kertaa mukana YK:n rauhanturvaoperaatiossa?6. Kuinka suuri osa Paavalin seurakunnan alueen väestöstä Helsingissä kuuluu kirkkoon (koko maan pienin osuus)?7. Kuinka suuri osa maailman ruokakalasta tuotetaan kasvattamoissa?8. Kuka on tasavallan presidentin lehdistöpäällikkö?9. Kuka äskettäin edesmennyt näyttelijä esitti sheriffi McCloudia samannimisessä tv-sarjassa?10. Miltä vuosikymmeneltä on Helsingin kantakaupungin vanhin talo?

Testaa tietojasi PS-visan kysymyksillä! Joka kuukausi uudet 10 kysymystä. Oikeat vastaukset sivulla 3.

PS-visa

Ohjeet yleisönosastoon kirjoittaville

Kirjoita omalla nimelläPerusSuomalainen lehden Vapaa sana -osastolla julkaistaan lukijoi-den kirjoituksia. Niiden enimmäispituus on 2 000 merkkiä välilyön-teineen. Kirjoitukset voi lähettää kirjeellä osoitteeseen: PerusSuo-malainen, Mannerheimintie 40 B 56, 00100 Helsinki tai sähköpostil-la osoitteeseen perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi.

Toimitus päättää, mitkä kirjoitukset julkaistaan. Toimituksella on oikeus käsitellä ja muokata tekstejä. Tekstien mahdollisesta palaut-tamisesta pitää sopia tapauskohtaisesti erikseen toimituksen kans-sa. Kuvia emme Vapaa Sana -osastolla julkaise.

Suosimme omalla nimellä kirjoittavia. Nimimerkillä voi kirjoittaa, mutta sen suojissa ei saa arvostella tunnistettavaa henkilöä tai yh-teisöä. Poikkeuksena tähän sääntöön on se, jos oman nimen käyttö aiheuttaisi kirjoittajalle erityistä haittaa.

Myös julkista instituutiota voi poikkeuksellisesti arvostella nimi-merkillä, mutta silloinkin oman nimen käyttäminen lisää kirjoituk-sen uskottavuutta.

Kaikkien PerusSuomalainen -lehteen tulevien kirjoitusten muka-na on oltava kirjoittajan yhteystiedot, vaikka juttu pyydettäisiinkin julkaisemaan nimimerkillä. Ilman yhteystietoja tulleita kirjoituksia ei julkaista.

Merkkipäivä -kirjoitusten osalta pätevät kaikki edellä mainitut säännöt ja niiden lisäksi on käytävä ilmi, että lupa jutun tekoon se-kä julkaisemiseen on saatu ao. henkilöltä.

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 4/2006 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 20

POSTI-MAKSU

MAKSETTU

MatematiikkaaPakina

Edustava naaras palasi innois-saan edustustehtävistään. Leuh-koin elein naaras kanniskeli pah-vilaatikkoa ikään kuin varmis-taakseen, että jokainen näki sen.

-Toin yhteisiä tuliaisia teille kaikille, se ilmoitti.

Naaras osasi myös esitellä laa-tikon edustavasti. ”Nyt omistam-me jotain arvokasta. Meilläkin on eräs nykyajan vaatimista sta-tussymboleista. Tämä antaa meis-tä hyvin läheisrakkaan käsityksen ja saamme ylimääräistä huomio-ta.”

-Mitä nämä ovat? kysyi veli strutsi.

-Lemmikkieläimiä! Tuliaislaa-tikostaan ylpeillyt naaras oli ai-van innoissaan.

-Lemmikkieläimiä, mumisi hölmistynyt strutsien kuoro. Mi-tä niillä tehdään?

-Ei kai parista elukasta haittaa-kaan ole, jos eivät vaadi sen kum-mempaa hoitoa, arveli arviointi-kykyinen vanhempi uros.

Porukka hajaantui myrtyneenä. Ne olivat odottaneet jotain raflaa-vaa, ylellistä ja herkullista.

Strutsit olivat pitkään nyreis-sään tuliaisista, jotka eivät ol-leet heidän loistokkaan makunsa ja tyylitajunsa mukaisia. Edusta-va naaras jankutti lähimmäisten huomioon ottamisesta, vastuun kantamisesta ja yhteisöllisyydes-tä. Ilmapiiri kiristyi aina, kun jo-ku huomasi ruokakuppinsa kaa-tuneen tai olevan peräti tyhjä. Strutsit syyttivät toisiaan ja nuja-koivat keskenään. Aterioilla räh-jättiin. Suupaloista tapeltiin.

Karjakko oli mielessään punta-roinut strutsien tavallista suurem-paa ruokahalua. Närää ja valitus-ta annoksista sai kuulla jatkuvasti. Farmin väki kieltäytyi lisäämästä toistamiseen strutsien ruokintaa,

Esko

n ku

vaku

lma

koska farmin kannattavuus oli vaakalaudalla. Ruvettiin vihjaile-maan, että strutseilla käy vieraita. Epäiltiin jopa niiden varastelevan rehujaan ja käyvän mustan pörs-sin kauppaa.

Karjakko tempaisi ronskiin ta-paansa rehusäkin kulmista kiinni. Säkki tuntui oudon kevyeltä, niin köykäiseltä, että karjakko oli len-tää pyllylleen. Säkistä ampaisi päi-vänvaloon häirittyjä otuksia panii-kinomaisesti säntäillen. Karjakko ei ollut eläissään nähnyt näin val-tavia rottia! Hämmennyksestä to-keneminen kesti tovin. Rotat oli-vat vyöryneet läskit lyllyen tie-hensä. Karjakolle jäi käteen täy-sin tyhjä rehusäkki, jonka kyljes-sä ammotti riekaleiden kehystämä reikä.

Edustava naaras näki karjakon lähestyvän kiukkuisena rehusäk-kiä reuhtoen. Se aavisti olevansa jostain selityksen velkaa.

-Niin, meillä täällä farmilla on kaikki aivan ihanaa, kun...

-Arvasinhan minä, mistä seli-tys löytyy, keskeytti karjakko. -Eipä tarvitse käyttää mielikuvi-tusta päätelläkseen kenen idea tämä oli. Tässäkään asiassa eivät riittäneet mitkään normaalin ra-joissa pysyvät mittasuhteet! Suu-ruudenhulluus on huipussaan!

-Mutta pari sievää karvaista eläintä on ihan normaalia, selitte-li tuliaisia tuonut naaras.

-Pari eläintä! kivahti karjak-ko.-Oliko sekin imagokysymys, et-tä hankitaan muuntogeenisiä rot-tia? Tolkuttomasti sikiävää jätti-läisrotua! Suhteellisuudentajun-ne on kankaalla. Rottien määrän arvioimiseen tarvitaan jo potens-silaskua.

-Puhuiko joku potenssista? kä-hisi vanha huonokuuloinen uros, minulla se ei ainakaan laske.

Marjatta Kuusisto

Pikaisesti polttoaineverotukseen tehtäviä tuntuvia alennuksia, kan-santaloutemme ei kestä liian kor-keita hintoja.

Maine ja mammona on häviä-vää, Halmeen ympärillä juoksivat kaikki ja pyysivät sinne ja tänne.

Piti antaa nimikirjoituksia ja lau-suntoja ja olla yhdessä kuvassa, nyt kannattajat ovat kadonneet ja to-delliset ystävät vain jääneet.

EU:n perustuslakia käsiteltiin suuressa valiokunnassa. Tietääk-seni vain Kankaanniemi jätti eriä-vän mielipiteen. Toimituksen huo-mautus: Perussuomalaisten kan-sanedustaja Timo Soini on suuren valiokunnan varajäsen, eikä voi-nut osallistua äänestykseen.

Kotiäitien eläketurvajärjestelmä on täysin rempallaan. Jos tulee ero jostakin syystä, niin tienattua

eläkettä ei ole vaikka on tehnyt paljon kotitöitä.

Sähkön hintakilpailu ei toimi, ko-titaloudet eivät saa hintahyötyä riittävästi.

Energiayhtiöt ja osakesaalista-jat vievät voitot ulkomaille.

Venäjältä ei pidä rakentaa sähkö-kaapelia Suomeen, vaan meidän on hajautettava sähköntuotan-tomme pieniin yksiköihin.

Kerro mielipiteesi matkapuhelimella!Tuuli- ja vesivoimaloita lisää,

niin ei ole vaarana sähköverkon kaatuminen kun joku toimittaja lopettaa sähkön syöttämisen.

Eu: rangaistustullit Aasian mai-den ja Kiinan tuonnille ovat naurettavia, ja estävät kansa-laisten hyötymisen taloudelli-sesti kilpailusta.

Toivottavasti Kiina ja kump. reagoivat ja laittavat Eu:n pol-villeen.

Sana on vapaa ”Lyhyet” -palstalla. Lähetä teksti-viestin mittainen puheen-vuorosi meille toimitukseen ja muistathan allekirjoittaa viestisi. Palstalle tarkoitetut viestit numeroon 040-913 4659

(Hinta on normaali teksti-viestin hinta.)

lyhyet

Kännykkäviestit

Liity PerusS-listalleKun haluat ajankohtaisia uutisia politiikasta, kannanottoja tai tietojatulevista tapahtumista,liity PerusS-sähköpostilistalle.

Lähetä sähköposti-osoitteesi osoitteeseenperussuomalaiset@eduskunta.fi

Listalle kuuluminen on maksutontaeikä edellytä Perussuomalaisenpuolueen jäsenyyttä.

2006

• • •

• • •

• • •• • •

• • •