5 2014 - sfs.fi · Terveysteknologia kaipaa kansainvälisiä standardeja Tulevaisuuden ennakoinnista terveysteknologian ja terveyspal-veluiden standardisoinnissa puhui johtaja Tom

5 ♦ 2014

Kuljetuspalvelujen ilmastovaikutus s. 16

Näkökulmia tulevaisuuden standardeihin s. 4

Omaisuudenhallinnan standardisarja SFS-ISO 55000 s. 6

Kiskoajoneuvojen palontorjunta s. 10

2 SFS -tiedotus 5 2014

SFS-tiedotusSuomen Standardisoimisliitto SFS ry:n asiantuntijalehti46 vuosikerta 1/2014

JULKAISIJASuomen Standardisoimisliitto SFS ryPuh. 09 149 9331

TOIMITUSPekka Järvinen, päätoimittajaPuh. 09 149 3366 [email protected] Alanko, toimitussihteeriPuh. 09 1499 3374 [email protected] 34, 00100 Helsinki

TOIMITUSNEUVOSTOJukka Ihanus, Pekka Järvinen, Pekka Pellinen

KUSTANTAJAStellatum Oy, PL 20, 00381 Helsinkiwww.stellatum.fi

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSETOsoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi.Tilaajapalvelu/SFS-tiedotus, PL 115, 30101 Forssapuh. 03 4246 5301, [email protected]

ILMOITUSMARKKINOINTIStellatum Oy/Anne PaavilainenPuh. 0400 435 636, [email protected]

TILAUSHINNAT SUOMESSA 2014 (viisi numeroa/vuosi)Kestotilaus 62,70 euroa (laskutusväli 12 kuukautta),12 kuukauden määräaikaistilaus 70,40 euroa,irtonumero 14,50 euroa. Tilaushinnat sis. 10 % alv.

TILAUSEHDOTHinnat ovat voimassa vuonna 2014 Suomeen tehtyihin tilauksiin. Kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan tilaa-jalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai irtisanoo tilauksen. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. Kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua. Jos ti-laaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson alkamisen jälkeen, on hän velvollinen maksamaan irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt lehdet. Jos laskutus-jakso tai maksueriä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään maksetun jakson loppuun. Osoitetietoja käytetään ainoastaan Stellatum Oy:n omassa toiminnassa.

ASIAKASREKISTERIRekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä StellatumOy:n tiloissa. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Yhteydenotot tulee tehdä kirjalli-sina ja allekirjoitettuina em. osoitteeseen tai henkilö-kohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkina-tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun.

TAITTOAnnu Pörhönen / A&M Mediapartners

PAINOTYÖHämeen Kirjapaino Oy

ISSN 0356-1089

ISSN-L 0356-1089

Kannen kuva: Forum-tapahtuma Finlandia-talolla 4.11.2014 (kuva Tuomas Elenius)

Pääkirjoitus

SFS:n palvelut uudistuvat

Kulumassa oleva vuosi on ollut tärkeä monen SFS:n eri sidosryhmille tarjoaman palvelun uudistusten suunnittelulle ja valmistelulle.

Valtaosa standardien käyttäjistä hankkii tarvitsemansa standardit sähköisessä muodossa ja tärkeimpiä hankintakanavia ovat SFS:n ON-LINE-palvelu ja verkkokauppa. SFS oli aikanaan edelläkävijä verkko-kaupan käyttöönotossa ja nyt on menossa siirtyminen kolmannen su-kupolven verkkokauppaan ja online-palveluun, jotka tuovat mukanaan useita palveluiden käyttäjiä helpottavia toiminnallisuuksia ja lisäomi-naisuuksia. Tavoitteena on ottaa uudet järjestelmät käyttöön ensi vuo-den kesään mennessä.

SFS ja sähköalan kansallinen standardisointijärjestö SESKO ovat sopi-neet sähköalan standardien myynnin siirtymisestä SFS:n hoidettavak-si. Tämä mahdollistaa sen, että myös suomalaiset standardien käyttäjät voivat jatkossa saada tarvitsemansa standardit – olipa niiden alkuperä CEN, CENELEC, ISO tai IEC – keskitetysti yhden palveluntarjoajan kautta. Sähköalan eurooppalaisten standardien viimeistely SFS-standar-dijulkaisuiksi on jo menossa ja neuvottelut sähköalan kansainvälisten standardien saamisesta mukaan SFS:n palveluihin ovat pitkällä.

Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO ja eurooppalainen standar-disointijärjestö CEN ovat siirtyneet käyttämään julkaisujensa tuottami-sessa XML-teknologiaa. SFS on valmistautumassa XML:n hyödyntämi-seen, tavoitteena sekä julkaisutuotannon nopeuttaminen ja tehostami-nen että pidemmällä tähtäyksellä myös XML-tiedostomuodon ominai-suuksien hyväksikäyttö uudenlaisten tuotteiden kehittämisessä.

SFS:n ja sen toimialayhteisöjen käytössä on jo jonkin aikaa ollut uusi lausuntopyyntöpalvelu, joka helpottaa sekä lausunnonantajia että lau-suntojen keräämisestä ja jatkokäsittelystä vastaavien toimialayhteisöjen tehtäviä. Lausuntopyyntöpalvelun tavoitteena on saada entistä katta-vammin suomalaisten sidosryhmien näkemyksiä mukaan, kun standar-deja kehitetään ja niiden lopulliseen sisältöön vielä voidaan vaikuttaa.

Myös SFS – tiedotus – lehti uudistuu. Tämä numero on nykymuotoi-sen lehden viimeinen - jatkossa SFS palvelee kaikkia standardisoinnista kiinnostuneita www-sivujensa avulla, eri kohderyhmille suunnatuilla uutiskirjeillä sekä uudella sidosryhmälehdellä, jonka ensimmäinen nu-mero ilmestyy keväällä. Kiitos SFS – tiedotuksen lukijoille – tavoittee-namme on uudistuvan viestintäpalettimme avulla palvella myös teitä entistä paremmin.

Pekka Järvinen, SFS

SFS -tiedotus 5 2014 3

Tässä numerossa

2 SFS:n palvelut uudistuvat4 Tulevaisuuden standardit esillä standardisoinnin vuositapahtumassa

HALLINTAJÄRJESTELMÄT6 Omaisuudenhallinnan standardisarja SFS-ISO 550008 ISO-sertifikaattien määrä kasvanut edelleen9 Johtamisen standardit

PALONTORJUNTA10 Kiskoajoneuvojen palontorjuntaan yhdenmukaiset vaatimukset11 EU-mailla runsaat 200 000 km junaratoja12 Suomenkielinen versio palonrajoittimien standardista SFS-EN 1565013 Erityisasuntojen huoneistokohtaiselle sammutus- järjestelmälle innovaatiopalkinto

14 Kiina satsaa brändeihin

YMPÄRISTÖ15 Ville Niinistö pääpuhujana kierrätyspolttoaine- seminaarissa15 MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi16 Kuljetuspalvelujen ilmastovaikutuksen laskentaan uusi työkalu

17 Leluille uusia vaatimuksia18 Sähköisen laskun standardi valmisteilla

RAKENTAMINEN19 Rakennusten energiatehokkuusstandardit lausuntokierrokselle21 Betoniputkinormit korvattu kahdella kansallisella SFS-standardilla

22 Standardi maiden nimien tunnuksista uusittu22 RAL-värikartat yrityksen omalla nimellä ja logolla varustettuna23 Turvallisuusmerkkistandardi on uusittu24 Testauslaboratorioita todetaan päteviksi akkreditoinnilla25 Martelan testilaboratorio saanut akkreditoinnin26 Standardit ja tekijänoikeus27 Tullin huolintapalveluista laaditaan EN-standardi

SÄHKÖALAN UUTISET31 Koulutuspäivä ISO GPS-toleranssi koneenrakennuksessa 10.12.2014

32 SFS oli Alihankintamessuilla syyskuussa33 Vastuullisesti tuotetun jäljitettävän kaakaon standardisointi etenee34 Joko olet tutustunut SFS:n Lausuntopyyntö- palveluun36 Painelaitestandardista EN 13445 ja EN 13480 uusia julkaisuja37 Ratsastuskypärien EN-standardi ei täytä EU:n vaatimuksia37 Henkilöuutiset37 SFS:n tiedotus tehostuu 38 SFS-tiedotuksen sisältö 2014

Erityisasuntojen huoneisto-kohtaiselle sammutusjärjestelmälle

innovaatiopalkintos. 13





SFS oli Alihankintamessuillasyyskuussa

s. 32


s. 32


s. 32

Testauslaboratorioita todetaan päteviksi akkreditoinnilla

s. 24


s. 24


s. 24


Tilaisuuden esitysten aiheita olivat standardien merkitys teol-lisuudelle, Euroopan komission standardisointiohjelma, EU:n tutkimuksen kahdeksas puiteohjelma, palvelujen tuleva standar-disointi, biopohjaisten tuotteiden standardisointi, terveystekno-logian ja terveyspalvelujen tuleva standardisointi sekä energia-katselmoinnit.

Standardisoimisliiton puheenjohtaja, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä puhui standardien merkityksestä teollisuudelle. Standardit merkitsevät hänen mukaansa tehok-kuutta, tuottavuutta, laatua ja kilpailukykyä.

Komission standardisointiohjelman esitteli johtaja Luc Van den Berghe, CEN-CENELECin keskussihteeristöstä. Strategises-ti tärkeimpiä aloja, joille Euroopan komissio aikoo antaa uusia toimeksiantoja standardien laatimiseksi vuonna 2015 ovat bio-pohjaiset tuotteet, rakennustuotteet, ekologinen suunnittelu, jätteiden kierrätys, postipalvelut sekä ilmanlaatu ja teollisuuden päästöt.

Luc Van den Berghe esitteli myös EU:n kahdeksatta tutkimuk-sen puiteohjelmaa. Standardisointi on yhä useammin mukana tutkimushankkeissa. Vuonna 2011 EU:n tukemissa tutkimus-hankkeissa oli kuudessa mukana standardisoimisjärjestö. Vuon-na 2012 määrä oli kaksinkertaistunut ja viime vuonna kansalli-sia standardisoimisjärjestöjä oli mukana jo 25 hankkeessa. Kyse on ollut relevanttien standardien kartoittamisesta, puuttuvien standardien kartoittamisesta, uusien standardien laatimisesta tai standardisoinnin tiekarttojen kehittämisestä tai käytöstä.

Palveluista tarvitaan EN-standardejaPalvelujen standardisoinnista puhui asiantuntija Risto Pulkka-nen SFS:stä. Palveluista on yhä enemmän standardeja, mutta ne ovat yleensä kansallisia standardeja. Vuosina 2005 – 2009 EU-maissa vahvistettiin 453 kansallista palvelustandardia, mut-ta vain 24 palvelualan EN-standardia. EU:ssa kuitenkin 70 % bruttokansantuotteesta tulee palveluista. Jotta saataisiin aikaan palveluiden sisämarkkinat pitäisi palvelujen EN-standardeja olla paljon enemmän. EU:n uusi standardisointiasetus mahdollistaa toimeksiantojen antamisen myös palvelujen standardien laati-miseksi.

Ensimmäinen palvelujen standardisointipyyntö M/517 on an-nettu. Siinä pyydetään CENiä selvittämään, mitä horisontaalisia standardeja palveluista tarvitaan. Tarkoituksena on löytää yhtei-set tekijät yleiselle palvelujen standardisoinnille.

Alustavasti on kaavailtu, että yleisiä palvelujen standardeja laadittaisiin palvelujen ja palvelujen tarjoajien perustiedoista, elinkaarielementeistä, asiakkaille annettavista tiedoista, palvelui-den tarjoajien kuvauksesta, palvelun suunnittelusta, palveluiden hankinnasta julkisten hankintojen ulkopuolella, sopimuksista ja laskutuksesta. Lopullisesti lista esitetään tammikuussa 2015. Standardisointi alkaa tämän jälkeen. Standardien odotetaan ole-

Tulevaisuuden standardit olivat esillä standardisoinnin vuositapahtumassa

Jyrki Alanko, SFS

”Näkökulmia tulevaisuuden standardeihin” oli teemana tämänvuotisessa standardisoinnin vuosittaisessa tapahtumassa Forum 2014. Tilaisuus järjestettiin Finlandia-talolla Helsingissä 4.11.2014. Paikalla oli 225 henkeä.

van valmiina vuonna 2018. Erilaisia palvelujen standardeja syntyy koko ajan. Palvelujen

standardien laatijoita opastaa CEN Guide 15. Horisontaalisia standardeja tekevät jo CEN/PC 405 Expertise

Services ja CEN/PC 420 Service Excellence. Työ Service Excel-lence –standardin laatimiseksi aloitettiin vuoden 2012 alussa ja tekninen spesi�kaatio aiheesta valmistuu vuodne 2015 lopussa. lSO standardisoi palveluita turismista (ISO/TC 228) ja johdon konsultoinnista (ISO/PC 280).

Standardisoinnilla toimivaan biotalouteenOsastopäällikkö Sami Nikander Kemianteollisuus ry:stä piti esityksen otsikolla standardisoinnilla toimivaan biotalouteen. Biopohjaisten tuotteiden standardisoinnin sulatusuunina toimii CEN/TC 411.

CEN/TC 411 on perustettu vuonna 2011. Pääpaino työssä on biopohjaisilla tuotteilla. Työssä ei tarkastella ruoka- eikä ener-giakäyttöä. Standardeja kaivataan terminologiasta, näytteen-otosta, serti�ointityökaluista, biopohjaisuuden määrittämisestä, elinkaarianalyysin sovelluksista sekä kestävyyskriteereistä käyte-tylle biomassalle ja lopulliselle tuotteelle.

Terveysteknologia kaipaa kansainvälisiä standardejaTulevaisuuden ennakoinnista terveysteknologian ja terveyspal-veluiden standardisoinnissa puhui johtaja Tom Ståhlberg FiH-TAsta. Terveysteknologian ala on hankala. Vain 1 prosentti Suo-men terveysteknologian tuotteista jää Suomeen. Niitä myydään yksittäistuotteina kaikkialle maailmaan. Tästä syystä kaikkien maiden lainsäädäntö pitää olla hallussa myös pienelle suoma-laiselle yritykselle. Tämä monimutkaisuus korostuu myös sitä kautta, että käyttäjät ovat potilaita, jotka eivät voi antaa anteeksi virheitä. Siksi tuotteiden on oltava aina ja joka tilanteessa turval-lisia ja niiden on tehtävä se, mitä ne lupaavat.

- Pyrimme siihen, että standardi olisi aina kansainvälinen ja olisi otettu käyttöön mahdollisimman monissa maissa. Ja luojan lykky trendi on tällainen ja tähän suuntaan menevä, johtaja Tom Stålberg sanoi.

Energiakatselmointeihin perehdytti kuulijat ryhmäpäällikkö Heikki Väisänen Energiavirastosta.

Puheenjohtajana tilaisuudessa oli SFS:n hallituksen jäsen, Öljyalan Keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä. Tilaisuu-den avasi SFS:n toimitusjohtaja Pekka Järvinen

Luentojen jälkeen ja taukojen aikana oli tilaisuudessa mahdol-lista tutustua eri alojen standardisointiin asiantuntijoiden opas-tamana. Tapahtuma järjestettiin jo yhdeksännen kerran. Tapah-tuman omilla www-sivuilla osoitteessa www.standardiforum.� on siitä lisätietoja.


Luc Van den Berghe, CEN-CENELECin keskussihteeris-töstä vetää kaksihenkistä yksikköä, joka käsittelee inno-vaatioita.

Forum järjestettiin perinteiseen tapaan Finlandia-talon Helsinki-salissa.

Seminaariesitysten edellä, välissä ja jälkeen saattoi kontaktoitua.

Puheenjohtajana Forumissa toimi jämäkästi Öljyalan keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä.


Hallintajärjestelmät

ISOn tekninen komitea, ISO/TC 251 Asset Management on teh-nyt kolmiosaisen standardisarjan omaisuuden hallinnalle (Asset Management).

Standardisarjan perimmäinen tarkoitus on auttaa yrityksiä (kuten teollisuusyritykset) ja julkisyhteisöjen organisaatioita, (kuten vesilaitokset, sähkölaitokset jne.) hallinnoimaan omai-suuttaan systemaattisesti ja tehokkaasti.

Sarjan standardeja voidaan soveltaa kaikentyyppiseen omai-suuteen kaikentyyppisissä ja -kokoisissa organisaatioissa.

Tässä hallintajärjestelmästandardisarjassa esitetään perusteet, vaatimukset sekä ohjeet omaisuuden hallintajärjestelmälle; sen rakentamiselle, ylläpidolle ja kehittämiselle.

Standardisarjan osatEnsimmäinen osa SFS ISO 55000 Omaisuudenhallinta. Yleisku-vaus, periaatteet ja termit (Asset Management – Overview, Prin-ciples and Terminology) esittelee omaisuudenhallinnan keskeiset periaatteet ja käsitteet. Siinä esitetään yleiskuvaus omaisuuden-hallinnasta, sen periaatteista ja termeistä sekä omaisuudenhal-linnan käyttöönoton hyödyistä.

Toinen osa SFS ISO 55001 Omaisuudenhallinta. Hallintajär-jestelmät. Vaatimukset (Asset Management – Management Sys-tems – Requirements) on vaatimusstandardi, jossa määritetään hyvän omaisuudenhallinnan keskeiset vaatimukset - omaisuu-den hallintaa käsittelevän hallintajärjestelmän luomiselle, toteut-tamiselle, ylläpitämiselle ja parantamiselle.

Kolmannessa osassa SFS ISO 55002 Omaisuudenhallinta. Hallintajärjestelmät. Ohjeita standardin ISO 55001:2014 sovelta-misesta (Asset Management – Management Systems - Guidelines for the Application of ISO 55001) kerrotaan hyvän omaisuuden-hallintajärjestelmän vaatimuksista tarkemmin.

Siinä annetaan ohjeita omaisuudenhallintaa käsittelevän hallintajärjestelmän (omaisuudenhallintajärjestelmän) käytös-tä standardin ISO 55001 vaatimusten mukaisesti. Standardissa esitetään standardissa ISO 55001 määriteltyjen vaatimusten tul-kintaan tarvittavia selvennyksiä sekä omaisuudenhallintajärjes-telmän toteuttamista helpottavia esimerkkejä.

Asiantuntijoiden laatimaStandardisarjan on laatinut omaisenhallinnan kehittämis- ja johtamistehtävissä toimivat huippuasiantuntijat. Standardisarjaa tehtiin yli kolme vuotta, jonka ajan mukana oli noin sata asian-tuntijaa yli 20 maasta.

Suomessa standardisarjan rakentamiseen on osallistunut SFS:n seurantaryhmä SFS/SR212 Asset Management, jossa on mukana suomalaisia omaisuudenhallinnan asiantuntijoita. Seu-rantaryhmä on standardisarjan rakentamiseen osallistumalla varmistanut, että sarjan sisällössä on huomioitu suomalaiset omaisuudenhallinnan erityispiirteet ja käytännöt. Seurantaryh-mä on myös vastannut standardisarjan suomennoksen kielen-

tarkistuksesta siltä osin, että kieli on omaisuudenhallinnan am-mattilaisten käyttämää.

Standardisarja on vahvistettu nyt suomalaiseksi SFS-ISO 55000 – sarjaksi, mikä kertoo että standardisarjan rakentami-sessa on varmistettu Suomen erityispiirteiden huomiointi ja edelleen standardisarjan soveltuvuus suomalaisiin yrityksiin ja organisaatioihin.

Standardisarjan käytön hyödytStandardien ISO 55000 ISO 55001, ISO 55002 käyttöönotto aut-taa organisaatioita saavuttamaan tavoitteensa omaisuuden syste-maattisen ja tehokkaan hallinnan avulla. Omaisuudenhallinta-järjestelmän soveltaminen antaa varmuuden siitä, että tavoitteet voidaan saavuttaa yhdenmukaisella ja kestävällä tavalla pitkällä aikavälillä.Standardisarjan sanoma on, että hyvin johdettu omaisuuden-hallinta tasapainottaa omaisuuteen liittyvät taloutta, ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevia kustannukset, riskit, palvelun tason ja suorituskyvyn.Standardisarjassa mainitaan esimerkkejä systemaattisesti johde-tun omaisuudenhallinnan hyödyistä:a) parempi taloudellinen suorituskyky: sijoitusten tuottoa voi-daan parantaa ja kustannuksia vähentää samalla kun säilytetään omaisuuden arvo ja mahdollistetaan edelleen organisaation ta-voitteiden toteutuminen lyhyellä tai pitkällä aikavälilläb) tietoon perustuvat omaisuussijoituspäätökset: organisaa-tio voi parantaa päätöksentekoaan ja tasapainottaa vaikuttavasti kustannukset, riskit, mahdollisuudet ja suorituskyvyn

Omaisuudenhallinnan standardisarja SFS-ISO 55000

Risto Pulkkanen, SFS ([email protected])

Omaisuudenhallinnan (Asset Management) kansainvälinen ISO 55000 -standardisarja julkaistiin tammikuussa. Marraskuussa se julkaistiin suomenkielisenä (fi-en) SFS-ISO 55000 -standardisarjana.

SFS:n seurantaryhmän SFS/SR 212 Asset Management puheenjohtaja Kari Komonen esitteli ISO 55000 -stan-dardisarjaa SFS:n tilaisuudessa 6.11.2014.


c) hallinnassa olevat riskit: taloudellisten tappioiden vähentä-minen, terveyden ja turvallisuuden, organisaation liikearvon ja maineen parantaminen ja ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdis-tuvien vaikutusten pienentäminen voi vähentää vastuuvakuu-tusten, sakkojen, korvausten ja muiden vastaavien kuluerien suuruuttad) paremmat palvelut ja tuotokset: omaisuuden toiminnan tason varmistaminen voi johtaa parempiin palveluihin tai tuot-teisiin, jotka täyttävät tai ylittävät jatkuvasti asiakkaiden ja sidos-ryhmien odotuksete) osoitus yhteiskuntavastuullisuudesta: omaisuudenhallinta parantaa organisaation kykyä esimerkiksi vähentää päästöjä, säästää luonnonvaroja ja sopeutua ilmastonmuutokseen sekä osoittaa, että sen liiketoimintakäytännöt ovat yhteiskuntavas-tuullisia ja eettisiä ja että se noudattaa tuottajan ympäristövas-tuuta

f) vaatimustenmukaisuuden osoittaminen: lakien ja viran-omaisten vaatimusten noudattaminen läpinäkyvästi sekä omai-suudenhallintastandardien, -toimintaperiaatteiden ja -proses-sien noudattaminen voi mahdollistaa vaatimustenmukaisuuden osoittamiseng) parempi maine: omaisuudenhallinta parantaa asiakastyyty-väisyyttä ja lisää sidosryhmien tietoja ja luottamustah) kestävän kehityksen edistäminen organisaatiossa: lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten, kustannusten ja suorituskyvyn vaikuttava hallinta voi edistää toimintojen ja koko organisaation kestävää kehitystäi) parempi tehokkuus ja vaikuttavuus: prosessien, menettely-jen ja omaisuudenhallinnan arviointi ja kehittäminen voi tehdä organisaation toiminnasta tehokkaampaa ja vaikuttavampaa ja auttaa saavuttamaan organisaation tavoitteet.



Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on julkaissut uuden tilaston hallintajärjestelmäserti�kaattien määristä maailmal-la. Selvitys osoittaa serti�kaattien määrän kasvua kaikissa hal-lintajärjestelmissä. Tilastossa on mukana seitsemän standardia ja sen tuoreimmat luvut ovat vuoden 2013 lopulta. ISO 9001 -serti�kaatteja on maailmalla noin 1,1 miljoonaa ja ISO 14001 -serti�kaatteja noin 300 000. Huomattavaa kasvua on energian-hallinnan, elintarviketurvallisuuden ja tietoturvallisuuden serti-�oinneissa sekä lääkinnällisten laitteiden sektorilla.

Vuoden 2013 lopussa laadunhallinnan ISO 9001 -serti�kaat-teja oli myönnetty ISOn keräämien tietojen mukaan vähintään 1 129 446 kappaletta yhteensä 187 maassa. Serti�kaattien määrä oli lisääntynyt vuodessa maltilliset 3 prosenttia. Maailmanlaa-juisesti eniten serti�kaatteja on myönnetty Kiinassa, Italiassa ja Saksassa. Edelleen yli 40 % serti�kaateista on myönnetty Euroo-pan maissa, mutta Aasia on kirinyt Euroopan rinnalle. Suomessa ISO 9001 -serti�kaatteja oli voimassa 2 838 kappaletta (2 403 vuonna 2012).

Lääkinnällisten laitteiden valmistuksessa käytettävälle laatu-järjestelmälle on oma standardinsa ISO 13485. Serti�kaatteja tämän standardin mukaisesta toiminnasta oli voimassa 25 666 kappaletta. Vuotuinen kasvu oli 15 %. Eniten serti�kaatteja on myönnetty USA:ssa, Saksassa ja Italiassa. Suomessa ISO 13485 -serti�kaatteja oli 135 kappaletta (104 vuonna 2012).

Autoteollisuuden versio standardista ISO 9001 on ISO/TS 16949. Vuoden 2013 lopussa ISO/TS 16949 -serti�kaatteja oli voimassa 53 723 kappaletta. Kasvua edellisestä vuodesta oli 7 %. Suomessa serti�kaatteja oli 23 kappaletta (yhtä monta kuin vuonna 2012).


ISO-serti�kaattien määrä kasvanut edelleen

Sari Sahlberg, SFS ([email protected])

Ympäristöasioiden hallinnan ISO 14001 -serti�kaatteja oli vuoden 2013 lopussa voimassa 301 647 kappaletta yhteensä 171 maassa. Serti�kaattien määrä oli kasvanut vuodessa 6 %. Eniten serti�kaatteja on myönnetty Kiinassa, Italiassa ja Japanissa. Ser-ti�kaateista yli puolet on myönnetty Aasiassa, Euroopan osuus on noin 40 %. Suomessa ISO 14001 -serti�kaatteja oli voimassa 1 422 kappaletta (1 310 vuonna 2012).

Tietoturvallisuuden hallinnan ISO/IEC 27001 -serti�kaattien määrä kasvoi vuodessa 14 prosenttia, ja oli vuoden 2013 lopussa 22 293 kappaletta yhteensä 105 maassa. Johtavia maita ovat Japa-ni, Intia ja Iso-Britannia. Suomessa ISO/IEC 27001 -serti�kaat-teja oli voimassa 32 kappaletta (28 vuonna 2012).

Elintarviketurvallisuuden hallinnan ISO 22000 -serti�kaat-tien määrä oli vuoden 2013 lopussa 26 847 kappaletta yhteensä 142 maassa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 15 %. Kärjessä ovat Kiina, Kreikka ja Intia. Suomessa ISO 22000 -serti�kaatteja oli voimassa 117 kappaletta (105 vuonna 2012).

Vuonna 2011 julkaistu energianhallintajärjestelmien standar-di ISO 50001 on mukana tilastossa kolmatta kertaa. Serti�kaatte-ja oli vuoden 2013 lopussa 4 826 kappaletta. Eniten serti�kaatte-ja on myönnetty Saksassa, Iso-Britanniassa ja Italiassa. Suomessa ISO 50001 -serti�kaatteja oli 9 kappaletta (6 vuonna 2012). ISOn sertifikaattitilasto on luettavissa osoitteessa http://www.iso.org/iso/home/standards/certification. Tiedot on kerätty akkreditoiduilta sertifiointielimiltä maittain.

Standardi Sertifikaattien lukumäärä Sertifikaattien lukumäärä Muutos Muutos vuonna 2013 vuonna 2012 prosentteina ISO 9001ISO 14001ISO 50001ISO 27001ISO 22000ISO/TS 16949ISO 13485YHTEENSÄ

1 129 446301 647

4 82622 29326 84753 72325 666

1 564 448

1 096 987284 654

2 23619 62023 27850 07122 317

1 499 163

32 45916 9932 5902 6733 5693 6523 349

65 285

3 %6 %

116 %14 %15 %7 %

15 %4 %

Taulukko: Yhteenveto ISOn tilastosta


Johtamisen standarditHallintajärjestelmistä on lukuisia standardeja. Käytetyimmät ovat ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001. Näistä ja muista hallintajärjestelmästandardeista on tietoja oheisessa taulukossa. Standardeista on alkuperäisjulkaisun tunnus, uusimman version ilmestymisvuosi, aihe, ensimmäisen version ilmestymisvuosi ja SFS-ICS-ryhmät, joihin standardi kuuluu. Taulukossa on mainittu myös sertifikaattien määrä Suomessa vuoden 2013 lopussa ISOn tilastojen mukaan ja tieto, onko hallintajärjestelmästandardien uusi rakenne käytössä.

Standardi 1. versio SFS-ICS-ryhmä(t)

Standardit, joiden perusteella voi serti�oidasuluissa mainittu serti�kaattien määrä Suomessa 2013ISO 9001:2008 laadunhallinta (2 838) 1987 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistusISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmät (1 422) 1996 SFS-ICS 13.020.10 Ympäristöasioiden hallintaOHSAS 18001 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät 2000 SFS-ICS 99.010 Muut SFS-julkaisutISO/IEC 27001:2013 tietoturvallisuus (uusi rakenne) (32) 2000 SFS-ICS 35.020 Tietotekniikka, yleistä, 35.040 Merkistöt ja tietojen koodausISO 22000:2005 elintarviketurvallisuus (117) 2005 SFS-ICS 67.020 Elintarviketeollisuuden prosessitISO 28000:2007 toimitusketjun turvallisuuden hallinta 2007 SFS-ICS 47.020.99 Muut laivanrakennukseen ja meriteknisiin rakenteisiin liittyvät standarditISO 50001:2011 energia (9) 2011 SFS-ICS 27.010 Energian- ja lämmönsiirtotekniikka, yleistäISO 30301:2011 asiakirjat (uusi rakenne) 2011 SFS-ICS 01.140.20 InformatiikkaISO 13053 Six Sigma 2011 SFS-ICS 03.120.30 Tilastollisten menetelmien soveltaminenISO 22301:2012 liiketoiminnan jatkuvuus (uusi rakenne) 2012 SFS-ICS 03.100.01 Laatujohtaminen ja laadunvarmistusISO 20121:2012 tapahtumien järjestäminen (uusi rakenne) 2012 SFS-ICS 03.100.01 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, 13.020.01 Ympäristö ja ympäristönsuojelu, yleistäISO 39001:2012 liikenneturvallisuus (uusi rakenne) 2012 ICS 03.220.20 Road transportISO 55001 omaisuudenhallinta (uusi rakenne) 2014 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminen

Standardit, joiden perusteella ei voi serti�oidaISO 31000:2009 riskienhallinta 2009 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminenISO 26000:2010 yhteiskuntavastuu 2010 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminenISO 21500:2012 projektinhallinta 2012 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminenCEN/TS 16555-1:2013 innovaatiot 2013 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminenEN 12973:2000 arvonhallinta 2000 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminen

Standardin ISO 9001 soveltamiseen liittyvät standarditISO 13485:2003 terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet (135) 2001 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, 11.040 Lääkinnälliset laitteetEN 15224:2012 terveyspalvelut 2005 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus; 11.020 Lääketiede ja lääkintätilat, yleistä ISO/TS 16949:2009 autonvalmistus (23) 2002 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus, 43.020 Ajoneuvot. YleistäEN 9100:2009 lentokoneteollisuus 2003 SFS-ICS 03.120.10 Laatujohtaminen ja laadunvarmistus

AudiointiISO 19011:2011 auditointi 2002 SFS-ICS 03.100 Yrityksen organisaatio ja johtaminen, 03.120 Laatu, 13.020.10 Ympäristöasioiden hallinta

Tekeillä olevat standarditISO 18386 vaatimustenmukaisuuden hallintajärjestelmätISO 45001 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät

Standardien soveltamiseen liittyviä julkaisujaISO 22000 How to use ISO/IEC 27001 for Small Businesses - Practical advice ISO 9001 pk-yrityksille. Kuinka toimia (SFS-käsikirja 807) Hallintajärjestelmästandardien yhdistetty käyttö (SFS-käsikirja 823)NPR 9026 Ohjeita standardin ISO 26000 käyttämistä koskevan omaehtoisen vakuutuksen laatimisesta



Palontorjunta

Standardin EN 45545 tavoitteena on matkustajien ja henkilö-kunnan suojeleminen palon syttymistodennäköisyyttä pienentä-mällä sekä palon leviämistä ja laajuutta kontrolloimalla, ja mat-kustajien ja henkilökunnan turvalliseen paikkaan evakuoimisen mahdollistaminen.

Pasi Kaikkonen Transtechiltä kertoi tilaisuudessa, että Bri-tannialla, Ranskalla, Saksalla, Italialla, Puolalla ja Espanjalla on omat kansalliset standardinsa kiskoautojen paloturvallisuudesta. Ne on kumottava viimeistään 30. maaliskuuta 2016. Tämä tulee alentamaan kustannuksia.

Kaikkonen esitteli pääkohdittain standardin eri osat. Hän kertoi, että materiaaleja käsittelevä osa 2 on ollut työläin. Kaikki standardissa EN 45545 vaaditut testit on annettava suoritetta-vaksi standardin EN ISO/IEC 17025 mukaisesti akkreditoiduille laboratorioille.

Kaikkonen kertoi, että standardin osa 6 listaa paljon yleisiä vaatimuksia paloturvallisuudelle. Kaikissa matkustajavaunuissa tulee olla hälytysjärjestelmä, jolla matkustajat voivat informoida henkilökuntaa palovaarasta. Vaunuissa tulee olla hätävalaistus-järjestelmä, joka antaa riittävän valaistuksen evakuointitilan-teessa, kuulutusjärjestelmä, jolla henkilökunta voi antaa ohjeita matkustajille, palomuurien ovien tulee olla itsestään sulkeutuvaa tyyppiä. Hätämerkintöjen tulee lisäksi olla lähellä kaikkia hä-täaktivointilaitteita ja hätäuloskäyntejä. Merkintöjen tulee olla pysyviä ja luettavissa hätävalaistusolosuhteissa.

Vaatimukset pohjautuvat direktiiviinVille-Veikko Savolainen Tra�sta kertoi tilaisuudessa Yhteen-toimivuuden teknisistä eritelmistä, jotka tunnetaan lyhenteestä YTE. Euroopan rautatievirasto (ERA) johtaa valmistelutyötä, jossa ovat mukana jäsenvaltiot, rautatieyritykset, radanpitäjät se-kä muut etujärjestöt ja sidosryhmät. Työryhmä antaa ehdotuk-sensa Euroopan komissiolle, joka hyväksyttää varsinaisen luon-nostekstin jäsenvaltiolla. Nykyään YTE:t annetaan useimmiten EU:n asetuksina kiskoliikennettä koskevan direktiivin 2008/57/EY pohjalta.

YTE:issä pyritään viittaamaan asian kannalta relevantin EN-standardin tiettyyn kohtaan, ei välttämättä koko standar-diin, koska siitä standardin osasta tulee sellaisenaan lakiteks-tiä. Mikäli tietystä, YTE:n kannalta tarpeellisesta, aiheesta ei ole EN-standardia tai standardi on vanhentunut, ERA pyytää CEN:ia tai CENELEC:ia valmistelemaan uuden normin (RfS – request for standardization).

Lisäksi YTEstä julkaistaan soveltamisopas, jossa on selven-netty eräitä mahdollisesti ongelmallisia YTE:n kohtia ja on mai-nittu pakollisten standardien lisäksi vapaaehtoisesti sovellettavia standardeja (esim. aiempia kansallisia standardeja). Ne voivat olla EN-standardeja, kansainvälisiä, esim. YK:n, standardeja tai UIC:n määrelehtiä.

Vetureita ja henkilöliikenteen kalustoa käsittelevä YTE viittaa tällä hetkellä voimassa olevassa versiossa TS 45545-2, koska EN ei ollut silloin vielä olemassa. Tulevassa YTE:ssä materiaaleihin liittyvät vaatimukset tulevat standardista EN 45545-2. Tulevaan YTE:ään on tiettyjen jäsenvaltioiden pyynnöstä tehty kolmen vuoden siirtymäaika, jonka aikana voi vielä soveltaa tiettyjä kan-sallisia standardeja, jos kansallisesti niin päätetään.

Työ alkoi 1991Pertti Isoniemi YTL:stä kertoi, että kiskokaluston paloturvalli-suusvaatimuksia ryhdyttiin yhdenmukaistamaan eurooppalai-sessa standardisoimisjärjestössä CENissä marraskuussa 1991. Työ osoittautui vaikeaksi. Työn tulokset julkaistiin CENin tek-nisinä spesi�kaatioina 17 vuoden työn jälkeen tammikuussa 2009. Suomesta jäsenenä työssä on ollut Kari Pulli Ratahallin-tokeskuksesta. Standardit päätettiin muuttaa eurooppalaisiksi standardeiksi joulukuussa 2009. EN-standardit julkaistiin 6. maaliskuuta 2013. Standardit on vahvistettu SFS-standardeiksi 17. kesäkuuta 2013. Nyt Suomesta työssä jäsenenä mukana Kati Mäkikyrö Transtechiltä.

Standardin EN 45545 laatineen teknisen komitean CEN/TC 256 seurantaryhmässä YTL:ssä ovat mukana HKL/metroliiken-ne, CC Infra Oy, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Tra�, Tamware Oy, Transtech Oy, VR Yhtymä Oy/VR Teknolo-gia, VR Track Oy ja Citec Oy.

Kiskoajoneuvojen palontorjuntaa käsittelevän standardisarjan SFS-EN 45545 kolme tärkeintä osaa on suomennettu. Sarja sisäl-tää yhteensä seitsemän osaa. Standardit on laadittu EU:n komis-sion toimeksiannosta. Suomennetut osat käsittelevät palontor-junnan yleisiä vaatimuksia sekä materiaalien ja komponenttien sekä kaluston erityisiä palontorjuntavaatimuksia.

Kiskoajoneuvojen palontorjuntaan yhdenmukaiset vaatimukset

Jyrki Alanko, SFS

Standardisoimisliitto järjesti yhdessä Yleisen Teollisuusliiton kanssa 7.10.2014 tiedotustilaisuuden kiskoautojen palontorjuntaa käsittelevästä standardisarjasta SFS-EN 45545 SFS:n kokouskeskuksessa Helsingin Kampissa. Standardi korvaa eri Euroopan maiden kansalliset standardit aiheesta.

Pasi Kaikkonen esitteli standardia SFS-EN 45545 SFS:n ja YTL:n tilaisuudessa.


EU-maiden yhteenlaskettu rataverkko oli vuonna 2011 kaik-kiaan 213 574 kilometriä. Suomessa on liikennöitäviä ratoja 5 944 kilometriä. EU-maista rautateitä ei ole Kyproksella eikä Maltalla. Vetureita EU-mailla oli käytössään vuonna 2011 kaik-kiaan 59 269 kappaletta.

Rautatieliikenne on kolmanneksi tärkein liikennemuoto EU-maiden sisäisessä liikenteessä. Henkilöliikenteessä rautateit-ten osuus on 6,3 prosenttia, henkilöautojen osuus 73,4 prosenttia ja lentoliikenteen osuus 8,8 prosenttia. Tavaraliikenteessä rauta-teitten osuus on 11 prosenttia, tieliikenteen osuus 45,3 prosenttia ja meriliikenteen osuus 36,8 prosenttia.

Rautatieliikenne on turvallinen liikennemuoto. Vuonna 2011 rautateillä kuoli EU-maissa 38 henkeä. Lentoliikenne on vielä-kin turvallisempi muoto liikkua. Vuonna 2011 kuoli lentoliiken-teessä EU-maissa 6 henkeä. Tieliikenteessä kuoli vuonna 2011 EU-maissa 30 268 henkeä.

EU-maiden rautateillä on käytössä useita raideleveyksiä. Ylei-sin leveys 1 435 mm on käytössä 19 EU-maassa. Kreikassa ovat käytössä raideleveyden 1 435 ohella myös leveydet 600 mm ja 1 000 mm, Espanjassa myös leveydet 1 000 mm ja 1 668 mm ja Ranskassa myös leveys 1 000 mm. Portugalissa raideleveydet ovat 1 000 mm ja 1 668 mm. Baltian maissa on käytössä Venä-

EU-mailla runsaat 200 000 km junaratoja

jän raideleveys 1 520 mm. Suomessa raideleveys on 1 524. Tämä sama raideleveys oli alun perin myös Neuvostoliitossa, mutta on sittemmin pyöristetty nykykyiseen raideleveyteen. Irlannissa rai-deleveys on 1 600 mm. (JA)

Pixh

ill.c

om

Palontorjunta


Kimmo Konkarikoski, Metsta

Vuonna 2010 laaditun, palonrajoittimia koskevan standardin SFS-EN 15650 suomenkielinen käännös on valmistunut ja julkaistu. Kyseinen standardi on EU:n rakennustuoteasetuksen mukainen harmonisoitu tuotestandardi joka johtaa tuotteen CE- merkin-tään.

Suomennoksessa on kiinnitetty huomiota tuotetta koskevien termien yhdenmukaistamiseen, erityisesti CE-merkinnän osalta (kuva). Vaikka kentällä on tuotteelle yleisesi käytössä termi ’pa-lopelti’ virallisissa papereissa on hyvä käyttää virallista suomen-kielistä termiä ’palonrajoitin’. Asian voi ilmaista myös käyttämällä termiä - ’Palonrajoitin (palopelti)’.

Tällä hetkellä palonrajoittimia koskeva standardi EN 15650 (Ventilation for buildings- Fire resting dampers) on revisioinnis-sa samoin kuin EN 15871 (Ventilation for buildings-�re resisting

duct sections). Molemmat revisiot tulevat 2015 kansalliselle lau-suntokierrokselle. Suomessa näiden standardien kehitystä seuraa standardisointikomitea K156, jonka jäseninä ovat teollisuuden edustajat, LVI-talotekniikkateollisuus ry ja SuLVI, Metsta ry:n toimiessa sihteerinä.Suomen rakentamismääräyksiä uudistetaan maankäyttö- ja ra-kennuslain muutoksen myötä. Kaikki määräyskokoelman osat ovat uusittava vuoteen 2017 mennessä. Myös ilmanvaihtojärjestel-mien paloturvallisuutta käsittelevät ohjeet E7 ovat uudistettavana. Lisätietoja Rakennustuoteasetuksesta ja CE-merkinnästä:www.henhelpdesk.fiStandardien lausuntopyyntöpalvelu: lausunto.sfs.fi

Suomenkielinen versio palonrajoittimien standardista

SFS-EN 15650 valmistunut

palorajoitin (palopelti)lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmissä paloeristyk-sen rajakohdissa palo-osastoinnin ylläpitämiseksi ja tulipalon sattuessa poistumisteiden suojaamiseksi käytettävä laite

fire damperdevice for use in heating, ventilation and air conditioning (HVAC) systems at �re boundaries to maintain compartmenta-tion and protect means of escape in case of �re

Palontorjunta


Palosuojelurahaston (PSR) vuoden 2014 innovaatiopalkinnon sai Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Turvallisuusklusterin kehittä-mä erityisryhmien asuntoihin tarkoitettu uudenlainen huoneis-tokohtainen sammutusjärjestelmä parantaa erityisesti iäkkäiden ihmisten asumisturvallisuutta ja pienentää vahinkoja tulipalon sattuessa.

Innovaatiopalkinnon saaja julkistettiin 3.9.2014 pelastustoi-men ajankohtaisseminaarissa Jyväskylässä ja sen luovutti rahaston puolesta valmiusjohtaja Janne Koivukoski. Palkinnon suuruus on 15 000 euroa.

Huoneistokohtainen sammutusjärjestelmä rajaa ja sammuttaa tulipalon sekä antaa lisäaikaa asukkaan pelastamiseen. Samalla kun laitteisto auttaa vähentämään vakavia henkilövahinkoja, se rajoittaa myös merkittävästi omaisuusvahinkoja. Hälytys ohjataan automaattisesti joko ympärivuorokautisesti päivystettävään valvo-moon tai pelastuslaitokselle.

Pirkanmaan turvallisuusklusteri pyrkii jalkauttamaan valtakun-nallisia sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteita ja kehittämään ratkaisuja kotonaan asuvien ikäihmisten asumisturvallisuuteen ja palokuolemien ehkäisemiseen. Voittajahankkeen kehitystyössä keskeisiä henkilöitä ovat olleet Pirkanmaan pelastuslaitoksen pe-lastuspäällikkö Seppo Männikkö ja Caverionin liiketoimintayksi-kön johtaja Jukka Suoja.

- Automaattinen sammutuslaitteisto tuo asumisturvallisuutta toimintakyvyltään rajoittuneille henkilöille ja mahdollistaa koto-na asumisen pidempään. Laitteisto on viranomaisten hyväksymä vesikaluste, joka voidaan asentaa ilman rakennuslupaa minne

huoneistoon tahansa ja siirtää edelleen toiseen huoneistoon, ker-too Jukka Suoja.

- Kehitetyn sammutuslaitteiston ansiosta pystytään omassa ko-dissa asuville huonokuntoisille henkilöille takaamaan yhdenver-tainen paloturvallisuus muun väestön kanssa. Ilman sammutus-laitteistoa tulipalo on tälle väestöryhmälle liian usein kohtalokas. Sprinkleri pelastaa, Seppo Männikkö tiivistää.

Laitteisto reagoi korkeaan lämpötilaan ja käyttää aktivoitues-saan standardin mukaista vesimäärää. Laitteiston vesilähteenä toimii vesijohtoverkosta täytettävä 300 - 400 litran säiliö. Sprink-lerisuutin laukeaa, kun ympäristön lämpötila saavuttaa suuttimen laukeamislämpötilan, joka on tavallisesti 68 º C. Kehitetty laitteisto täyttää SFS 5980 asuntosprinkleristandardin luokan 2 vaatimuk-set.

Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yhteisöjä, pelastusalan henkilöstöä ja yksityi-siä henkilöitä kehittämään uusia tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantamaan pe-lastusalan näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa. Palkinto voi-daan myöntää yrityksen, yhteisön tai yksityisen henkilön kehit-tämälle innovaatiolle, joka on huomattavasti edistänyt mainittuja tavoitteita. Innovaatio voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai vastaava muu uusi keksintö.

Lisätietoja innovaatiopalkinnosta: www.psr.fi/innovaatiopalkinto

Erityisasuntojen huoneistokohtaiselle sammutusjärjestelmälle

innovaatiopalkinto

Palontorjunta


Tilaisuuteen osallistuneet henkilöt olivat pääasiassa samoja, jot-ka olivat osallistuneet jo vuonna 2010 valmistuneen brändien arvonmääritysstandardin ISO 10668 laatimiseen (SFS-ISO 10668 Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen). Päätettiin, että nyt tehtävän työn yhteydessä tar-kastetaan myös tarpeet tämän standardin tarkistamiseen.

Kiinassa standardisoinnilla osoittautui olevan merkittävä oh-jausvaikutus monilla taloudellisen toiminnan alueilla. Maassa on harjoitettu standardisointia eri toimialoilla. Kiinassa toimii mm. Euroopassa tapahtuvaa standardisointia seuraava tutkimuslaitos.

Kiinassa standardisointi on saanut suuren merkityksen kan-santalouden rakennemuutoksen yhtenä mahdollistajana. Tun-netulla tavalla Kiinaan on ohjautunut runsaasti tuotannollista toimintaa pääosin alhaisten tuotantokustannusten perusteella. Viime vuosien aikana talouden eri sektoreilla on alettu panostaa laatuun ja brändien rakentamiseen. Tavoitteena on, että halpa-tuotannon edellytysten heikentyessä vientiin voidaan tähdätä korkeamman laadun tuotteilla.

Kiinassa on jo toiminnassa laajaa standardisointia, joka ym-märretään lähinnä keskitettyinä tuotannonohjausjärjestelminä. Siksi laajat standardisointitoimet ovat kohdistuneet eri toimialoil-le, jakeluun ja etenkin laatuun. Myös alueellista standardisointia tapahtuu. Standardeilla pyritään lopputuotteiden ja -palveluiden ohjattuun kehittämiseen ja brändien rakentamiseen. On myös sel-keä pyrkimys luoda käytännön toimintaa ohjaavia toimintamalle-ja, eli esimerkiksi jos laatu koetaan ongelmaksi, mitä pitäisi tehdä?

Kiinalaisia kansainvälisesti tunnettuja brändejä on vielä vähän. Tunnetuimmasta päästä ovat Lenovo ja Huawei. Kiinan tavoittee-na on kehittää lisää kansainvälisesti kiinnostavia paikallisia brän-dejä.

Standardisoinnin sisällössä ja tavoitteissa Kiinan ja muiden maiden välillä olevat erot johtivat laajoihin keskusteluihin, jotka varmasti jatkuvat tulevissa kokouksissa. Kiinan delegaatiossa oli peräti 11 asiantuntijaa, mukana myös edustaja China Council for Brand Development’sta (CCBD), jolla oli vastuullaan myös osa järjestelyistä.

Brand evaluation – mitä se on?

Toimeksiannon yksityiskohtaisemman määrittelyn yhteydessä keskusteltiin Brand evaluation -käsitteestä ja erityisesti sen suh-teesta Brand valuation -käsitteeseen. Käsitteiden erot aiheuttivat jonkin verran epäselvyyttä mm. siksi että esim. ranskan kielessä molemmilla on sama käännös.

Lähtökohtaisesti päätettiin, että ”valuation” (arvonmääritys) on puhtaasti monetaarinen brändin arvon määrittely. Määriteltäes-sä muita brändiin liittyviä laadullisia ominaisuuksia, puhutaan ”brand evaluationista”. Kunnollista käännöstä suomen kielelle sil-lä ei vielä ole. Evaluoinnissa kyseeseen tulevat mm. asiakaskoke-muksen mittaaminen erilaisilla laatumittareilla.

Kokonaisuutena kun puhutaan brändin vahvuudesta, johon sisältyvät sekä valuationin ja evaluationin kautta hankitut mit-taustiedot. Työryhmä totesi, että määrittelyjä joudutaan täsmen-tämään työn edetessä.

Standardisointityölle asetettiin noin kolmen vuoden tavoiteai-kataulu. Kansallisista eroista ja laatutekijöiden määrittelyn vaikeu-desta johtuen on odotettavissa haastava työ, jonka toteuttamista varten perustettiin työryhmiä.

ISO: ISO/TC 289 Brand evaluation, 1. kokous syyskuus-sa 2014. Sihteeristö SAC (Kiina), puheenjohtaja profes-sori Bobby Calder Kellogsin yliopistosta.Osallistujia 8 maasta: Suomen lisäksi Kiinasta, Ruotsista, Englannista, Itävallasta, Saksasta, Ranskasta ja Kana-dasta. Toistaiseksi lisäksi Italia on ilmoittanut osallistu-vansa, muitakin tullee kun työ lähtee käyntiin.

SUOMI: Suomessa SFS perustaa kansallisen seurantary-hmän "brand evaluation" -standardisoinnille. Perustam-iskokous on marraskuussa 2014, varsinainen toiminta alkaa vuoden 2015 alussa. Seurantaryhmä on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Yhteyshenkilö: Susanna Vahtila, SFS.

Kiina satsaa brändeihinKiina aktiivinen ISOn uudessa standardisointikomiteassa

Erkki Pekkarinen, Brandworxx Oy

Brand evaluation -nimeä kantava standardisointityö käynnistyi syyskuun lopulla Pekingissä. Edustajia 8 maasta oli kokoontunut ISO/TC 289 ensimmäiseen kokoukseen. Suomen edustajana oli Erkki Pekkarinen Brandworxx Oy:stä. Tilaisuuden valmistelusta olivat vastanneet kiinalaiset, joilla on ISOn sihteeristövastuu kyseisessä komiteassa.


Ympäristö

Kiinteät kierrätyspolttoaineet ovat mahdollisuus, jota suomalais-ten kannattaa hyödyntää. Tuotteisiin liittyvää teknologiaa kannat-taa ottaa Suomessa käyttöön ja viedä kansainvälisille markkinoille. Näin sanoi Vihreän liiton puheeenjohtaja Ville Niinistö kierrätys-polttoaineita käsitelleen seminaarin pääpuheessa 2. lokakuuta Vantaalla.

Suomen aloitteesta kiinteistä kierrätyspolttoaineista on laadittu EN-standardisarja. Ville Niinistö on ollut esittelemässä standarde-ja brasilialaisille.

Ville Niinistö kertoi, että Brasilian ympäristöministeriö on hy-vin kiinnostunut jätepohjaisten kierrätyspolttoaineiden hyödyn-tämisestä. Brasilialla on pitkä historia erilaisten vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntämisessä. Maassa on käytetty esimerkiksi paljon sokeriruokopohjaisia etanolituotteita. Suomi ja Brasilia ovat maailman johtavia biopolttoaineiden hyödyntäjiä ja tuottajia.

- Uskon, että laajasti ymmärrettynä Suomen Cleantec-sektorilla ja tehokkaalla ympäristöystävällisellä jätteenkäsittelyllä on Suo-messa paljon mahdollisuuksia kehittää ratkaisuja. Vaihtoehtona on, että EU:n vaatimusten tiukentuessa sovelletaan teknologiaa, jota ei olla itse oltu kehittämässä. Tämä on ala, jossa pystytään ottamaan uutta teknologiaa käyttöön ja viemään sitä. Siihen mah-dollisuuteen kannattaa tarttua, Niinistö sanoi.

Tilaisuuden puheenjohtaja Mikko Talola L&T:ltä esitteli Niinis-tön onnitellen vastikään päättyneestä hyvästä ministerikaudesta kysyen olisiko puhe ollut erilainen ympäristöministerin pitämänä. Niinistö nauratti yleisöä puheensa aluksi vastaamalla: miehen pu-heet eivät muutu, mutta sananvapaus lisääntyy.

Kansainvälinen trendi on Niinistön mukaan se, että yhä enem-män jokainen tunnistaa sen, että jäte on arvotavaraa. Jäte on liian arvokas resurssi hukattavaksi.

Niinistö harmitteli sitä, että taloudellinen logiikka parhaille mahdollisille ympäristöratkaisuille jätteiden hyödyntämiselle ei välttämättä ole vielä kaikkialla olemassa. Yksi syy Niinistön mu-kaan on se, että ei ole saatu systemaattisesti tuotteen hintaan sen ympäristökuormitusta.

L&T:n järjestämässä seminaarissa jäteperäisten polttoaineiden roolia kiertotaloudessa valotti Jyri Nummela L&T:ltä. Kierrä-tyspolttoaineiden koostumuksesta ja laatuominaisuudesta ener-giahyödyntämisen näkökulmasta puhui Janne Hannula L&T:ltä. Kierrätyspolttoainestandardeista työkaluna hallittuun jätteen

Ville Niinistö pääpuhujana kierrätyspolttoaineseminaarissa

Jyrki Alanko, SFS

Ville Niinistön mielestä jätteiden jalostaminen energiak-si on ala, jossa pystytään ottamaan uutta teknologiaa käyttöön ja viemään sitä. Tähän mahdollisuuteen kan-nattaa tarttua.

energiahyödyntämiseen puhui Mikko Talola. Hän on myös stan-dardit laatineen CEN/TC 343:n puheenjohtaja. Talola kertoi, että SFS on julkaissut kiinteiden kierrätyspolttoaineiden standardit kaksiosaisena SFS-käsikirjana 34.

VTT:n johtava tutkija Matti Nieminen kertoi tilaisuudessa eri teknologioista jätteiden energiasisällön hyödyntämisessä, VTT:n johtava tutkija Martti Aho tulipesäriskeistä kierrätyspolttoaineita poltettaessa ja VTT:n erikoistutkija Jutta Laine-Ylijoki rinnak-kaispolton tuhkista. Seminaarin ohjelmassa oli lopuksi ekskursio L&T:n Keravan kierrätyslaitokselle.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntut-kimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015.

Luonnonvarakeskuksen perustaminen vahvistaa tutkimusta, jota tarvitaan tulevaisuuden biotalouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin rakentamisessa. Päätöksentekijöiden, elinkeinoelä-män ja muiden asiakkaiden tarpeet kasvavat ja ongelmat muut-tuvat entistä monimutkaisemmiksi. Luonnonvarakeskus (LUKE)

kehittää biotaloutta kokonaisvaltaisesti ja ratkaisee yhteiskunnan ongelmia entistä integroidummin.

Tiiviimpi laitosrakenne helpottaa tutkimusinfrastruktuurien ylläpitoa ja kehittämistä sekä tehostaa tietovarantojen, seurantojen ja tilastojen hyödyntämistä ja jalostamista.

Luonnonvarakeskuksesta tulee Suomen toiseksi suurin tutki-muslaitos. Vuonna 2012 kolmessa laitoksessa tehtiin yli 1700 hen-kilötyövuotta, ja yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 140 miljoonaa euroa. Luonnonvarakeskuksen verkosto kattaa koko Suomen, toi-mipaikkoja yhdistyvillä laitoksilla on yhteensä 38.

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi 1.1.2015


Kuljetuspalvelujen energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupääs-töjen laskenta- ja ilmoitusmenetelmistä on valmistunut maail-man ensimmäinen standardi. Tätä eurooppalaista standardia SFS-EN 16258 esiteltiin SFS:n yhdessä YTL:n kanssa järjestä-mässä tilaisuudessa 23. syyskuuta.

Standardin laadinnassa mukana ollut erikoistutkija Kari Mä-kelä VTT:ltä kertoi, että standardin toimivuutta on testattu käy-tännön esimerkein EU:n COFRET-projektissa. Siinä esimerk-kinä käytettiin mm. UPM:n paperirullien kuljetusta Espanjaan. Standardi osoittautui monin osin toimivaksi ja tärkeäksi. Esi-merkiksi Schenker Oy on ottanut standardin jo käyttöön.

Mäkelä kertoi, että energiankulutuksen ja päästömäärien las-kenta ja ilmoittaminen on kuulunut jo pitkään monen yrityksen käytäntöön. Tästä huolimatta kuljetusalalta on puuttunut kulje-tuksiin keskittyvä standardi laskenta- ja ilmoitusmenettelyistä. Ilman standardia laskelmien tulokset ovat hyvin kirjavia eivätkä ole vertailukelpoisia.

Standardi on tehty lähinnä teollisuudelle, joka yrittää hakea tuotteidensa päästöjä. Standardissa määritellään selkeästi, että kaikki kuljetuksista aiheutuva energiankäyttö ja päästöt tulee kohdistaa kuljetettaville tavaroille ja/tai matkustajille. Tämä on Mäkelän mielestä hirveän tärkeä asia.

Standardin mukaan on laskettava ja ilmoitettava kasvihuone-kaasupäästöt eikä vain hiilidioksidipäästöjä. Standardissa on sel-keä taulukko polttoaineiden muuttamiseksi kasvihuonekaasu-päästöiksi myös biosekoitepolttoaineelle. Tämä on Mäkelän mielestä merkittävä etu laskelmien vertailussa.

Standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi YTL:stä kertoi, että standardin SFS-EN 16258 on laatinut eurooppalaisen standar-disoimisjärjestön CENin tekninen komitea TC 320. Aloite stan-

dardin laatimiseksi tuli Ranskalta vuonna 2008. Standardi vah-vistettiin englanninkielisenä SFS-standardiksi 11. helmikuuta 2013 ja nyt Standardisoimisliitto on julkaissut sen suomeksi.

Kuljetuspalvelujen ilmastovaikutuksen laskentaan uusi työkalu

Jyrki Alanko, SFS

Suomesta mukana standardia SFS-EN 16258 laatimassa ollut Kari Mäkelä kertoi, että standardissa on koko ajan jouduttu tekemään kompromisseja tieteellisen tarkkuu-den ja käytännöllisyyden välillä.

Pixh

ill.c

om

Ympäristö


Lelujen mekaanisia ja fysikaalisia ominaisuuksia käsittelevä standardia on täydennetty. Standardi SFS-EN 71-1+A3 on vah-vistettu SFS-standardiksi huhtikuussa 2014. Se on kumonnut standardin edellisen version SFS-EN 71-1+A2:2013. Standardi SFS-EN 71-1+A3 sisältää vuonna 2011 julkaistun standardin ja siihen konsolidoidut muutokset A1:2014, A2:2013 ja A3:2014. Standardi julkaistaan suomeksi vuoden 2015 alkupuolella.

Myös lelujen syttyvyyttä käsittelevää standardia on SFS-EN 71-2+A1 on täydennetty. Huhtikuussa 2014 SFS-standardiksi vahvistettu standardi kumoaa sen edellisen vuoden 2011 ver-sion. Standardi julkaistaan suomeksi vuoden 2015 alkupuolella.

Lisäksi eräiden alkuaineiden siirtymistä käsittelevää stan-dardia SFS-EN 71-3+A1 on täydennetty, ja se vahvistetaan SFS-standardiksi marraskuussa 2014. Standardi on korvannut sen edellisen version SFS-EN 71-3 vuodelta 2013. Standardi jul-kaistaan suomeksi vuoden 2015 alkupuolella.

Standardissa SFS-EN 71-5 esitetään vaatimukset kemiallisille leluille (lelusarjoille) kokeilusarjoja lukuun ottamatta. Uudistet-tu standardi SFS-EN 71-5 on kumonnut standardin SFS-EN 71-5:1993 ja sen muutokset SFS-EN 71-5/A1:2006 ja SFS-EN 71-5/A2:2010. Uusi standardi julkaistaan suomeksi marraskuun 2014 lopulla.

Standardi SFS-EN 71-7, jossa on vaatimukset ja testausme-netelmät sormiväreille, on uudistettu. Standardi on vahvistettu SFS-standardiksi toukokuussa 2014, ja se on kumonnut standar-din edellisen version vuodelta 2002. Standardi käännetään suo-meksi vuonna 2015.

Kokonaan uusi on standardi SFS-EN 71-13. Siinä esitetään vaatimuksia hajulautapeleille, kosmetiikan harrastepakkauksille ja makupeleille. Se on vahvistettu SFS-standardiksi huhtikuussa 2014. Standardi käännetään suomeksi vuonna 2015.

Äänestyksessä ollut standardiehdotus FprEN 71-14 on hy-väksytty. Uusi standardi EN 71-14 julkaistaan joulukuussa 2014. Siinä esitetään vaatimuksia ja testausmenetelmät kotikäyttöön tarkoitetuille trampoliineille. Standardi käännetään suomeksi vuonna 2015.

Lisätietoa lelustandardeista saa SFS:n nettisivuilta ja verkko-kaupasta.

Muutoksia leludirektiiviin

Leludirektiivin 2009/48/EY kemiallisia vaatimuksia on muutettu TCEP:n, TCPP:n, TDCP:n, bisfenoli A:n ja nikkelin osalta.

Leludirektiivin liitteessä II olevaa lisäystä A on muutettu si-ten, että nikkelin käyttö sallitaan ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa sähkökäyttöisissä leluissa, joissa on sähkövirran johtamiseen tarkoitettuja lelujen osia.

Bisfenoli A:ta käytetään monomeerinä polykarbonaattimuo-vien valmistuksessa. Polykarbonaattimuoveja käytetään mm. lelujen valmistuksessa. Bisfenoli A on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi. Leludirektiivin liitteessä II olevaa lisäystä C on muutettu siten, että alle 36 kuukauden ikäisten lasten käyt-töön tarkoitetuissa leluissa ja muissa suuhun pantavaksi tarkoi-tetuissa leluissa hyväksytty raja-arvo bisfenoli A:lle on 0,1 mg/l (siirtymisen raja-arvo) standardeissa EN 71-10:2005 ja EN 71-11:2005 vahvistettujen menetelmien mukaisesti.

Lisäksi leludirektiivin liitteessä II olevaa lisäystä C on muutet-tu siten, että alle 36 kuukauden ikäisten lasten käyttöön tarkoite-tuissa leluissa ja muissa suuhun pantavaksi tarkoitetuissa leluissa hyväksytty raja-arvo TCEP:lle, TCPP:lle ja TDCP:lle on 5 mg/kg (pitoisuusraja).

Lisätietoa leludirektiivistä 2009/48/EY ja sen muutoksista saa Euroopan komission lelusivuilta.

Lelustandardien laadinta Lelujen turvallisuutta käsittelevät standardit laaditaan CENin teknisessä komiteassa CEN/TC 52 ”Safety of toys” ja kansainvä-lisen standardisoimisjärjestön ISOn teknisessä komiteassa ISO/TC 181 ”Safety of toys”. Suomessa lelujen ja lastenhoitotarvik-keiden standardisoinnista vastaa SFS:n Lelut ja lastenhoitotar-vikkeet -komitea (SFS/TK 110). Kansallisen komitean jäsenet saavat jo valmisteluvaiheessa tietoa tulevista standardeista sekä asiaan liittyvästä lainsäädännöstä ja direktiiveistä. Kansallisen seurantaryhmän kautta sen jäsenet voivat myös vaikuttaa stan-dardien sisältöön joko kommentoimalla kansalliselle lausunto-kierrokselle olevia standardiehdotuksia tai osallistumalla CENin teknisten komiteoiden työryhmien työhön standardiluonnosten valmisteluvaiheessa. TK 110:ssä jäseninä on mm. viranomaisia, tutkimuslaitoksia sekä valmistajia ja maahantuojia.

Komitean TK 110 jäsenyys on avoin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita seuraamaan standardisointia seurantaryhmän toimialalla ja vaikuttamaan standardien sisältöön. Pyrkimyksenä on, että seurantaryhmässä olisivat edustettuna kaikki olennaiset sidosryhmät, joille standardisoinnista on hyötyä tai joiden toimintaan standardisointi vaikuttaa.

Jos olet kiinnostunut saaman lisätietoa standardien laadinnasta, ota yhteyttä SFS:n Lelut ja lastenhoito-tarvikkeet -komitean (SFS/TK 110) sihteeriin Katri Valliin ([email protected] tai puh. 09 1499 3371).

Leluille uusia vaatimuksiaKatri Valli, SFS ([email protected])

Lelujen turvallisuutta käsittelevä moniosainen standardi uudistuu. Useita osia perusosasta EN 71-1 lähtien on täydennetty ja yksi uusi osa on valmistunut. Leludirektiivin vaatimuksia on myös muutettu.


Kuvat: Pixhill.com


Huhtikuussa 2014 annettiin EU:n komission ja parlamentin yhteinen direktiivi (2014/55/EU) sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa. Direktiivissä pyydetään myös, että eu-rooppalainen standardisoimisjärjestö CEN määrittelee laskun ydinelementtien semanttisen tietomallin. Direktiivi tulee voi-maan keväällä 2017. Sitä ennakoiden perustettiin toukokuussa 2014 CENiin komitea CEN/TC 434 Project committee – Elect-ronic invoicing, joka piti ensimmäisen kokouksensa syyskuus-sa. Komissiossa on valmisteltu CENille toimeksianto direktiivin toteuttamiseksi tarvittavien standardien laatimiseksi, ja se on parhaillaan viimeisessä komission hyväksynnässä.

CENin ryhmä on yhdessä komission kanssa sopinut työohjel-masta, jonka mukaan laadittaisiin semanttisen mallin ja tekniset kuvakset. Työohjelmaan sisältyy tulossa olevan mandaatin mu-kaan kaikkiaan kuusi julkaisua, joiden edellytetään olevan val-miina maaliskuussa 2017. EN-standardi kuvaa semanttisen mal-lin verkkolaskussa olevista tietokentistä. Direktiivin mukaisesti julkishallinto velvoitetaan ottamaan vastaan ja käsittelemään ne verkkolaskut, jotka vastaavat EN- standardia. Teknisissä spesi-�kaatioissa (TS) on mm. lista verkkolaskuformaateista, jotka ovat EN-standardin mukaisia. Tekniset raportit (TR) kuvaavat mm. mahdolliset kansalliset erikoistietovaatimuksia ja tiedon-vaihdon yhteentoimivuutta koskevia ohjeita.

Tällä hetkellä määritellään, mitä eri verkkolaskun aihealueista standardin tulisi kattaa ja mitä pitäisi ottaa pohjaksi. Sitä varten on muodostettu kolme pienryhmää: de�nition, standards, sekä EU projects input and evaluation of requirements list.

De�nition –ryhmä kartoittaa parhaillaan, mitä peruslaskun

tietoja (core invoice) tulisi vähimmillään olla määriteltynä. Työ-ryhmässä selvitetään aluksi mitä kirjanpidon, verkkolaskun tar-kistukseen, viranomaisraportointiin, arvonlisäveroraportointiin ja maksamiseen liittyviä vaatimuksia julkishallinnolla ja yrityk-sillä on. Vaatimusten avulla pyritään määrittelemään lopulliset laskun tietosisältötarpeet.

Pienryhmien tavoitteena on saada jouluun mennessä ehdotus koko ryhmälle. Aikataulu on kunnianhimoinen, joten ryhmät työskentelevät tässä vaiheessa hyvin tiiviisti viikottaisin puhelin-kokouksin.

Suomesta aktiivisesti on CENin ryhmässä mukana kehitys-päällikkö Pirjo Ilola Finanssialan Keskusliitosta. Hänen mu-kaansa aikataulu asettaa työlle omat haasteet. Myös eri maiden valmiudet verkkolaskuun vaikuttavat tietosisältövaatimuksiin. Suomessa olemme jo pitkällä verkkolaskutuksessa ja yritykset ja julkishallinto jo nyt hakevat säästöjä verkkolaskun automati-soinnilla. Automaattinen laskujen kierrätys ja hyväksyntä vaati-vat tiettyjä tietoja laskulla. Sopimusnumero on oltava oikeassa paikassa, jotta automaattinen sopimuskohdistus on mahdollista. Samoin tilausnumero on tultava tilauskohdistuksen automati-soinnissa. Suomen edellyttämät tietotarpeet on etukäteen mää-ritelty yhdessä julkishallinnon ja suurlaskuttajien kanssa. Nämä tiedot tulee myös saada eurooppalaiseen standardiin, jotta Suo-men verkkolaskukehitys ei hidastu.

Suomessa sen kansallinen koordinointivastuu on SFS:n seu-rantaryhmällä SFS/SR 209 Finanssiala. Pirjo Ilolan lisäksi Suo-mesta osallistuu CENin ryhmään tällä hetkellä myös Tieto Oy.

Sähköisen laskun standardi valmisteillaEija Mäkinen, SFS ([email protected])

Pixh

ill.c

om


Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) muuttuu ener-giatehokkaaksi rakentamiseksi yhteisten eurooppalaisten stan-dardien kautta. Direktiiviä varten luodaan kaikenkattava puites-tandardi ja sen alle n. 50 muuta standardia.

Standardeja laaditaan kuudessa eurooppalaisen standardisoi-misjärjestön CENin teknillisessä komiteassa. Neljä komiteois-ta on Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTAn vastuulla. Nämä ovat TC 371 Rakennusten energiatehokkuus (Energy Performance of Building project group), TC 156 Raken-nusten ilmatekniikka (Ventilation for buildings), TC 228 Raken-nusten lämmitysjärjestelmät (Heating systems and water based cooling systems in buildings) ja TC 247 Rakennusautomaatio (Building automation, Controls and Building management).

Rakennustuoteteollisuus RTT:n vastuulla on komitea TC 89 Ra-kennusten lämmöneristys (�ermal performance of buildings and building components). Sähköalan SESKOn vastuulla on ko-mitea TC 169 Valaistus (Light and lighting).

Valaistuksesta on tekeillä yksi standardi, lämmöneristyksestä 17 standardia, rakennusten ilmatekniikasta 14 standardia, ra-kennusten lämmöneristysjärjestelmistä 14 standardia ja raken-nusautomaatiosta 7 standardia. Standardiehdotukset on lueteltu SFS:n www-sivuilla osoitteessa www.sfs.�/EPBD

METSTAssa asioita hoitaa Kimmo Konkarikoski, RTT:ssä Ari Ilomäki ja SESKOssa Eero Sorri.

Rakentaminen

Rakennusten energiatehokkuus-standardit lausuntokierrokselle

Kimmo Konkarikoski, METSTA ([email protected])

Syksyn 2014 ja vuoden 2015 aikana lausunnolle tulee n. 50 kpl rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin liittyvää standardia. Osan lausuntokierros on jo alkanut.


Mistä löytyy ja miten kommentoit?

SFS:n Lausuntopyyntöpalvelu mahdollistaa lausuntovaiheessa oleviin standardiehdotuksiin tutustumisen ja niiden sisällön kommentoimisen suoraan palvelun kautta. Lausuntopyyntökier-roksella olevat standardiehdotukset on mahdollista hakea joko tunnuksen tai nimen avulla. Palvelun kautta voi lähettää vinkin kollegalle kiinnostavasta standardiehdotuksesta ja pyytää häntä kommentoimaan sitä.

Standardiehdotuksesta kiinnostuneen lukijan täytyy rekis-teröityä Lausuntopyyntöpalvelun käyttäjäksi. Rekisteröitynyt käyttäjä voi tallentaa omia kommentteja ja palata myöhemmin jatkamaan kommenttiensa kirjaamista.

Palvelu on www-osoitteessa http://lausunto.sfs.fi

Osallistuminen standardisointiinStandardeja voi lukea ja kommentoida SFS:n Lausuntopyyntö-portaalin kautta. Jos haluaa vaikuttaa enemmän voi olla yhtey-dessä standardisointikomiteaan.

Standardit toimivat entistä useammin tuotteiden markki-noillepääsyyn liittyvinä työkaluina ja referensseinä. Haluatko itse vaikuttaa valmistamasi tuotteen teknisiin standardeihin vai luovutatko standardien laadinnan vapaaehtoisesti kilpailijoillesi?

- He kyllä tekevät sen mielellään puolestasi.

Vain kansalliseen standardisointikomiteaan osallistumalla voit täysipainoisesti ja aktiivisesti seurata, ennakoida, vaikuttaa ja soveltaa standardeja, jotka ovat organisaatiosi ja/tai sen tuot-teiden kannalta välttämättömiä tai muuten tärkeitä.

Seuraa: nykyään lähes poikkeuksetta standardit laaditaan Suo-men ulkopuolella ja vain komiteoiden avulla saat syvällisempää ja tarkempaa tietoa menossa olevista standardisoimiskohteista ja kokonaisista laajoista standardisoimisohjelmista.

Sovella: saat tärkeää taustatietoa standardien soveltamista varten ja osaat paremmin tulkita ja soveltaa uusia standardeja; tiedät tiettyjen standardien ja lainsäädännön väliset tärkeät kytkennät.

Ennakoi: tiedät jo hyvissä ajoin etukäteen tulevat standardit ja niiden vaatimukset; voit sopeuttaa oman tuotteesi tai toimintasi uusien standardien mukaiseksi ennen kuin tavalliset standardien soveltajat edes tietävät standardin olemassaolosta; voit ennakoi-da tulevia globaaleja tai eurooppalaisia trendejä ja mahdollisesti kehittää omaa toimintaasi sen mukaisesti.

Vaikuta: voit ottaa kantaa valmisteilla oleviin ehdotuksiin kan-sallisen kannan muodostamiseksi tai osallistut itse aktivisesti standardien valmisteluun standardisointikomiteoiden työryh-missä.

Rakentaminen


SFS 7033 on kansallinen soveltamisstandardi eurooppalaisel-le harmonisoidulle tuotestandardille SFS-EN 1916 ”Betoniset butket ja osat, raudoitetut, raudoittamattomat ja teräskuiduilla vahvistetut”. SFS 7035 on kansallinen soveltamisstandardi eu-rooppalaiselle harmonisoidulle tuotestandardille SFS-EN 1917 ”Betoniset hulevesi- ja viemärikaivot, raudoitetut, raudoittamat-tomat ja teräskuiduilla vahvistetut”.

Euroopan unionissa 1.7.2013 voimaan astunut rakennustuote-asetus velvoittaa CE-merkitsemään ne tuotteet, joille on julkais-tu eurooppalainen harmonisoitu tuotestandardi. Standardien SFS-EN 1916 ja SFS-EN 1917 laadinnassa ei kuitenkaan CENin jäsenjärjestöjen keskuudessa saavutettu täydellistä yksimielisyyttä kansallisten vaatimusten osalta, joten ne eivät ole näin kaikilta osin ohjeistukseltaan ja määräyksiltään niin kattavia kuin Suo-messa käytössä ollut Betoniputkinormit 2001.

Betoniputkinormit 2001 voimassaolo päättyi 1.7.2013 ra-kennustuoteasetuksen astuttua voimaan, koska rakennus-tuoteasetus kieltää kansalliset hyväksynnät. SFS-EN 1916 ja SFS-EN 1917 rakenne sallii kuitenkin CENin jäsenvaltioiden täydentävät kansalliset vaatimukset ja niihin liittyvät koemenetelmät. Se edellyttää, että näistä ohjeista ja määräyksistä laaditaan kansallinen soveltamisstandardi, joka on kansallisesti lausuntokierroksen kautta hyväksytty.

Kansalliset soveltamisstandardit täydentävät eurooppalaisia harmonisoituja standardeja ja toimivat alan kansallisina ohjei-na. Niiden noudattaminen on vapaaehtoista. Tietyt menettelyt, kuten hankintaprosessi, voivat vaatia kansallisen soveltamisstan-dardin käyttöä.

Kansalliset soveltamisstandardit SFS 7033 ja SFS 7035 laadit-tiin, jotta Suomessa vakiintuneet hyvät käytännöt betoniputkien ja betonirenkaiden valmistuksessa jatkuisivat, eli betoniputkien ja -renkaiden materiaaliominaisuudet ja kokoluokat sekä mit-tojen toleranssit säilyisivät käytössä vakiintuneessa muodossa. Samalla myös betoniputkien sekä -renkaiden käyttökohteet voi-daan esittää yksiselitteisesti eikä putkille tarvitse erikseen esittää erillisiä laskelmia esimerkiksi peitesyvyyksien, betonirenkaiden kohdalla asennussyvyyksien, osalta.

Betoniputket ja -renkaat kuuluvat laadunvalvonnan osalta AVCP-luokkaan 4. Tämä tarkoittaa, että valmistaja voi tehdä laadunvalvonnan itse ilman ulkopuolista valvontaa. Betoniput-kia ja betonirenkaita koskevat kansalliset soveltamisstandardit on laadittu siten, että niitä voidaan soveltaa laadunvalvonnassa silloin, kun valvontaa suorittaa ns. kolmas osapuoli. Yhdessä tehtaan laatukäsikirjan kanssa kansalliset soveltamisstandardit antavat tarkastajalle mahdollisuuden tarkistaa tehtaan valmistus ja muu toiminta sillä tasolla, että syntyy luotettava kuva tehtaan toiminnasta.

EK-tuotteita markkinoivat betoniputki- ja kaivovalmistajat ovat jäsenjärjestönsä periaatteiden kautta sitoutuneet käyttä-mään kolmannen osapuolen valvontaa valmistuksessaan. Jotta saataisiin kolmannelle osapuolelle ohjeet laadunvalvonnan suo-rittamiseen, tarvitaan kansallisesti hyväksytyt ohjeet ja määräyk-set, jotka kohtelevat alan valmistajia tasapuolisesti. Tähän voi-daan käyttää kansallisia soveltamisstandardeja.

Standardeja myy SFS: http://sales.sfs.fi/sfs/ tai sähköpostitse [email protected].

Betoniputkinormit 2001 korvattu kahdella kansallisella SFS-standardilla

Tuire Tommila, Metsta ([email protected])

SFS:n rakennustuotteiden kansallisia soveltamisstandardeja käsittävässä standardisarjassa 7000 on julkaistu kaksi uutta kansallista standardia SFS 7033 Betoniputkilta eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot ja SFS 7035 Betonirenkailta (betoniset hulevesi- ja viemärikaivot) eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot.

Free

imag

es.c

om

Rakentaminen


Standardin ISO 3166 ensimmäinen versio julkaistiin jo 40 -vuot-ta sitten. Se jaettiin kolmeen erilliseen osaan vuonna 1997, joista osa 1 sisältää maakoodit ja maitten kielet, osa 2 sisältää maitten osa-alueet ja osa 3 sisältää aiemmin käytössä olleet koodit. Maa-koodistandardi on laajasti käytössä. Standardin ISO 3166-1 mu-kaisia maakoodeja käytetään autojen maatunnuksissa ja uusissa pankkitilien tunnuksissa. Myös elintarvikkeiden tunnistusmer-kinnässä käytetään standardin ISO 3166-1 mukaisia maakoo-deja.

Standardissa on mainittu myös kunkin maan virallinen kie-li. Standardilla on iso merkitys myös tiedon jakeluun. Useat www-sivut valitsevat mainosten kielen maakoodin avulla. Tämä oli yksi syy siihen, että aiemmassa versiossa ollut virhe Ahvenan-maan kielessä havaittiin: standardissa oli Ahvenanmaan kieleksi laitettu suomi ja ruotsi, vaikka Ahvenanmaan virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan maakuntahallitus pyysi tähän muutosta, joka toteutettiin yhteistyössä SFS:n kanssa.

Uudessa standardissa Ahvenanmaan kielikoodi on korjattu. Se on nyt Åland islands, AX (kaksikirjaintunnus), ALA (kolmi-kirjaintunnus), 248 (numerotunnus), sv (hallinnollisen kielen kaksikirjaintunnus) swe (hallinnollisen kielen kolmikirjaintun-nus).

Uuteen standardiin on lisätty myös muut edellisen version jälkeen kielikoodeihin tulleet hyväksytyt muutokset ja täyden-nykset. Uusista kielikoodeista ja muutoksista aikaisemmin tie-dottanut Newsletter on lakkautettu vuosi sitten. Uuteen maa-koodistandardiin tulleet muutokset löytyvät kuitenkin vielä linkistä http://www.iso.org/iso/home/standards/country_codes/updates_on_iso_3166.htm?show=tab2

Jatkossa maiden tunnukset, niiden osa-alueiden tunnuk-set sekä aikaisemmat tunnukset voi tarkistaa kansainväli-sen standardisoimisjärjestö ISO:n tietokannasta osoitteesta https://www.iso.org/obp/ui/ Online Browsing Platformista voi myös ostaa tunnuksiin liittyviä palveluita ja tuotteita.

Standardin SFS-EN ISO 3166-1:2014 voi hankkia SFS:n asiakaspalvelusta tai verkkokaupasta.

Standardi maiden nimien tunnuksista on uusittu

Kati Heiskanen, SFS ([email protected])

Maakoodistandardi SFS-EN ISO 3166-1:2014 ”Maiden ja niiden osa-alueiden nimien tunnukset. Osa 1: Maiden nimien tunnukset” (ISO 3166-1:2013) on uusittu. Sen englanninkielinen nimi on Codes for the representation of names of countries and their subdivisions. Part 1: Country codes. Tuore standardi korvaa aikaisemman version vuodelta 2007. Standardi käännetään suomeksi vuonna 2015.

Reetta Riikonen, SFS ([email protected])

RAL-värikarttoja käytetään paljon yritysten omien tuotteiden värien määrittelyssä. Esimerkiksi ikkunoita, ovia tai muita rakennustuotteita valmistavat yritykset hyö-dyntävät RAL-värejä esitellessään tuotteidensa värivaihtoehtoja.

Asiakkaalle tai jälleenmyyjälle on usein hyödyllistä antaa värikartta värivalinnan helpottamiseksi. Tällöin yrityksen omalla logolla ja nimellä varustettu kartta on arvossaan. Yrityksen tiedoilla varustetut väriviuhkat tehostavat markkinointia ja vahvistavat brändiä.

Nimikoiduissa RAL-värikartoissa yrityksen logo ja nimi ovat etukannessa ja ta-kakannessa on alkuperäinen oranssi RAL-takakansi. Nimikoidut värikartat ovat myös kappalehinnaltaan edullisempia kuin tavalliset. Minimitilaus on 100 kpl ja toimitusaika joitakin viikkoja.

RAL-värikarttoja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS. Lisätietoja RAL-värikartoista antaa SFS:n asiakaspalvelu, puh. 09 1499 3353, sähköposti [email protected] .

RAL-värikartat yrityksen omalla nimellä ja logolla varustettuina


Standardissa esitetään onnettomuuksien torjuntaa, palontor-juntaa, terveysvaaroja ja hätäpoistumista koskevat turvalli-suusmerkit. Sitä voidaan soveltaa kohteisiin, joissa ihmisten turvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota. Merkkejä voidaan käyttää turvallisuusmerkkeinä työpaikoilla ja julkisilla paikoilla, turvallisuusoppaissa ja –tiedotteissa, tuotemerkinnöissä ja pois-tumissuunnitelmissa. Sen sijaan raide-, tie-, joki-, meri- tai ilma-liikennettä ohjaava merkinantotarkoitus on rajattu käyttöalueen ulkopuolelle.

Merkit on jaettu kielto-, määräys-, palotorjunta-, pelastus- ja varoitusmerkkeihin. Uusia merkkejä on tullut uudistuksessa kaikkiin ryhmiin. Suurin uusi merkkiryhmä käsittelee meripe-lastusta.

Uusilla varoitusmerkeillä varoitetaan mm. piikkilangasta, pu-toavista esineistä, haurasta katosta ja äkillisestä kovasta äänestä. Kieltomerkeillä voidaan nyt kieltää kiipeäminen ja osoittaa lap-silta kielletyt vaaralliset alueet.

Määräysmerkeillä määrätään käyttämään rullaluistelusuojai-mia ja pitämään kaappi tai tila lukittuna. Niissä on myös useita erilaisia vesillelaskuprosessissa käytettäviä kuvatunnuksia.

Uusista pelastusmerkeistä löytyy paljon meripelastukseen liit-tyviä tunnuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi kokoontumisasema laivalla, pelastusvene ja -lautta, erilaiset pelastusliivit meripelas-tusliukumäki ja meripelastussukka.

Palotorjunnan alueelle uusia merkkejä on tullut 9 kappaletta, ja niistä löytyvät mm. vesisumulaitteisto, liikuteltava sammutin ja etälaukaisukeskus.

Kansainvälisen kaupan, liikenteen ja työvoiman liikkuvuuden jatkuva lisääntyminen on tehnyt kansainvälisesti standardisoi-duista turvallisuusmerkeistä entistäkin tärkeämpiä. Turvalli-suusmerkkien kokoamisen yhteen kansainväliseen standardiin toivotaankin vähentävän merkkikirjavuutta eri maissa.

Rekisteröityihin turvallisuusmerkkeihin voi tutustua kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn tieto-kannassa osoitteessa http://cdb.iso.org

Turvallisuusmerkkistandardi on uusittu Kati Heiskanen, SFS ([email protected])

Turvallisuusmerkkien uusittu standardi SFS EN ISO 7010:2014 ”Kuvatunnukset ja piirrosmerkit. Turvallisuusvärit ja turvallisuusmerkit. Rekisteröidyt turvallisuusmerkit” on käännetty suomeksi. Siihen sisältyy nyt lähes 200 merkkiä, joista uusia on 86 kappaletta.

Putoavista esineistä voidaan varoittaa tällä merkillä.

Piikkilangasta voidaan varoittaa tällä merkillä.

Tällä merkilllä varoitetaan kovasta äänestä.

Pidä lukittuna on tämän merkin viesti.


Akkreditointielimien vaatimukset ovat kansainvälisessä stan-dardissa ISO/IEC 17011. Testauslaboratorioille on vaatimuksia useassa standardissa. Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pä-tevyysvaatimukset on kirjattu standardiin EN ISO/IEC 17025. Lääketieteellisten laboratorioiden laatu- ja pätevyysvaatimukset määritellään standardissa EN ISO 15189. Standardia EN ISO 15189 voidaan käyttää vaihtoehtoisesti kliinisten laboratorioi-den vaatimusstandardina. SFS on vahvistanut nämä standardit kansallisiksi standardeiksi Suomessa.

EU:n asetus 765/2008 määrää, että kukin EU-maa nimittää ainoastaan yhden kansallisen akkreditointielimen. Suomessa tä-mä elin on Mittatekniikan keskuksen itsenäisenä osana toimiva FINAS-akkreditointipalvelu. Vuoden 2015 aikana FINASin toi-minta siirtyy Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesiin. FINA-Sin myöntämiä testauslaboratorioiden akkreditointeja on tällä hetkellä voimassa Suomessa noin 130 kappaletta.

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Se organisoi kansalliseen ja kansainvä-liseen standardisointiin osallistumista. SFS vahvistaa kansalliset SFS-standardit. SFS myy standardeja. SFS ei harjoita serti�ointia, mutta osallistuu alan standardeja laativan ISOn CASCOn (Com-mittee on Conformity assessment) työhön.

SFS:n seurantaryhmä SR 201 vastaa vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvästä eurooppalaisesta ja kansainvälisestä stan-dardisoinnista (ISO/CASCO). Seurantaryhmän tarkoituksena on seurata alaan liittyvää standardisointia sekä vaikuttaa siihen suomalaisten sidosryhmien tarpeiden mukaan. Standardit tun-netaan EN ISO/IEC 17000 -standardisarjana.


Katri Valli, SFS ([email protected])

Testaus on menettely, jossa määritellään tavallisesti materiaalin, tuotteen tai prosessin yhden tai useamman ominaisuuden vaatimustenmukaisuus. Testauslaboratoriot voivat halutessaan hankkia toiminnalleen akkreditoinnin, jossa todetaan laboratorion olevan pätevä tehtäväänsä.

Free

imag

es.c

om/s

ardi

nelly

Seurantaryhmän jäsenyys on avoin kaikille, jotka ovat kiin-nostuneita seuraamaan standardisointia seurantaryhmän toimi-alalla ja vaikuttamaan standardien sisältöön. Pyrkimyksenä on, että seurantaryhmässä olisivat edustettuna kaikki olennaiset si-dosryhmät, joille standardisoinnista on hyötyä tai joiden toimin-taan standardisointi vaikuttaa. Seurantaryhmän jäseniä voidaan nimittää asiantuntijoiksi edustamaan Suomea kansainvälisissä ja eurooppalaisissa standardisointikokouksissa.

CASCOssa on valmisteilla standardien uudistuksia, joissa määritellään vaatimukset akkreditointielimille (ISO/IEC 17011), testaus- ja kalibrointilaboratorioille (ISO/IEC 17025) ja johta-misjärjestelmiä auditoiville ja serti�oiville elimille (ISO/IEC 17021-1).

Valmisteilla on myös standardi, jossa esitetään pätevyysvaa-timukset vertailuaineen tuottajille (uusi standardi ISO 17034) sekä uusi tekninen spesi�kaatio, joissa määritellään pätevyysvaa-timukset liiketoiminnan jatkumisen hallintajärjestelmien serti-�ointeihin osallistuvalle henkilöstölle (ISO/IEC TS 17021-6). Lisäksi CASCOssa laaditaan teknistä raporttia, jossa annetaan ohjeita kolmannen osapuolen tuoteserti�ointijärjestelmille (uusi julkaisu ISO/IEC TR 17026).

Jos olet kiinnostunut saaman lisätietoa standardien laadinnasta tai seurantaryhmän toiminnasta, ota yhteyttä seurantaryhmän sihteeriin Katri Valliin ([email protected] tai puh. 09 1499 3371).


Martela Oyj:n tutkimus ja tuotekehityslaboratoriolle on myön-netty virallinen akkreditointi. Projektista on vastannut laborato-rioinsinööri Tero Karttunen.

Noin yli kaksi vuotta sitten Martela aloitti kehityshankkeen, jonka tavoitteena oli saada tehtaan omalle testilaboratoriolle vi-rallinen akkreditointi. Projekti sisälsi kaikki prosessit, jotka liit-tyvät huonekalujen testaukseen, kuten esimerkiksi laboratorion hallinto, testausvaiheet sekä laatu- ja laadunseuranta. Projektin päätyttyä keväällä 2014 Martela Oyj:n testilaboratoriolle myön-nettiin virallisen akkreditointistandardin mukainen luokitus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005.

Suurhanke saatiin päätökseen 4. huhtikuuta 2014, jolloin Fi-nas (Finnish Accreditation Service) myönsi Martela Oyj:n tut-kimuslaboratoriolle toimistokalusteita testaavana yrityksenä virallisen akkreditoinnin, Martelassa projektista on laboratori-oinsinööri Tero Karttunen.

Kehitystyö tutkimuslaboratoriossa jatkuu sillä toiminnan taso halutaan pitää samalla tasolla kuin nyt sekä prosessien laatua py-ritään parantamaan jatkuvasti. Finas auditoi laboratorion vuo-sittain. Myönnetty akkreditointi on voimassa kulloinkin neljä vuotta.

Tutkimuslaboratorion akkreditointi kuuluvat seuraavat stan-dardit: EN 527-1:2011, EN 527-2:2002, EN 527-3:2003, ISO 21016:2007:

(toimistopöydät) EN 14074:2004: (toimistopöydät ja -säilytyskalusteet) EN 14073-1:2004, EN 14073-2:2004, EN 14073-3:2004: (säilytys-kalusteet) EN 15372:2008: (yleispöydät) EN 1730:2013: (pöydät) EN 1335-1:2000, EN 1335-2:2009, EN 1335-3:2009, EN 1335-4:2009:(toimistopöydät) EN 16139:2013: (yleistuolit) EN 1728:2013, EN1022:2006: (tuolit) EN 1023-1:1996, EN 1023-2:2000, EN 1023-3:2000: (tilanjakajat) EN 1729-1:2007, EN 1729-2:2012: (oppilastuolit ja -pöydät)

Martela Oyj on ergonomisten ja innovatiivisten kalusteiden talo ja tilamuutoksia toteuttava palveluyhtiö. Martela on 68-vuotias perheyritys ja markkinajohtaja Suomessa. Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ OMX:n Pohjoismaisessa pörssissä. Vuonna 2013 Pohjoismaissa, Puolassa ja Venäjällä Martelan palvelukses-sa oli 770 henkilöä ja konsernin liikevaihto oli 132,3 milj. euroa. Martela toimii vastuullisesti liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. (Martela/JA)

Martelela Oyj:n testilaboratorio saanut akkreditoinnin


Mikä on tekijänoikeus?

Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai tai-teellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseensa. Suojattuja teoksia ovat esimerkiksi standardit. Tekijänoikeus suojaa teoksen ulko-muotoa ja ilmaisutapaa. Teoksen sisältämä tieto, idea ja raken-ne ovat vapaasti käytettävissä. Tekijällä on tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta yksinoikeus päättää teoksensa käyttämisestä.

Kenllä on standardien tekijänoikeus?Kaikissa standardeissa, muissa vastaavissa julkaisuissa ja SFS-kä-sikirjoissa kerrotaan tekijänoikeuden haltija.

Lähtökohtaisesti Suomessa valmisteltujen kansallisten SFS-standardien ja SFS-käsikirjojen tekijänoikeus on SFS:llä ja/tai jollakin toisella organisaatiolla yhdessä. Sähköalan kansallis-ten standardien tekijänoikeus on SESKOlla.

Eurooppalaisten standardien ja muiden julkaisujen tekijän-oikeus on CENillä tai CENELECillä. Kansainvälisten ISO-stan-dardien tekijänoikeus on ISO:lla ja IEC-standardien IEC:llä. Ne ovat antaneet SFS:lle ja vastaavasti SESKOlle oikeuden hyödyn-tää omia julkaisujaan. Kun eurooppalainen tai kansainvälinen standardi käännetään suomeksi, suomennoksen tekijänoikeus on yleensä SFS:llä, SESKOlla ja/tai kolmannella yhdessä.

Mitä julkaisuja tekijänoikeuslaki koskee?Tekijänoikeuslain suojaamia julkaisuja ovat muun muassa stan-dardit sekä tekniset raportit ja tekniset spesi�kaatiot, SFS-käsi-kirjat, oppaat sekä standardien korjaukset ja lisäykset. Tekijänoi-keuslaki koskee myös standardiehdotuksia.

Julkaisujen käyttöoikeusKn käyttäjä hankkii standardin tai muun julkaisun SFS:stä, hän saa tietyt käyttöoikeudet siihen. Käyttöoikeudet kerrotaan joko toimituksen yhteydessä tai esimerkiksi online-palvelusta tehdys-sä sopimuksessa.

Kaikki standardit ja muut julkaisut on tarkoitettu julkaisut hankkineen organisaation sisäiseen käyttöön. Niitä ei saa laittaa julkisille verkkosivuille eikä julkaisuja tai niiden kopioita saa luo-vuttaa organisaation ulkopuolelle esimerkiksi tarjouspyynnön, tarjouksen tai markkinointimateriaalin liitteenä. Jos käyttäjä ha-luaa jakaa hankkimastaan julkaisusta paperikopioita esimerkiksi sisäisessä kokouksessa, tämä on mahdollista lisämaksua vastaan. Tällöin tulee olla etukäteen yhteydessä SFS:ään.

Standardeita ja muista julkaisuista voi ottaa lainauksia hyvän tavan mukaisesti, kun lainauksella on asiallinen yhteys teokseen, jossa sitä käytetään. Julkaisuista voi tehdä myös omin sanoin tii-vistelmiä. Lähdeviittaukset tulee aina laittaa asianmukaisesti.

Lainauksia ja tiivistelmiä voi käyttää myytävissä tuotteissa ku-ten kirjoissa ja ohjelmistoissa. Tällöin tulee pyytää etukäteen jul-kaisulupa SFS:ltä ja lähdeviittaukset laittaa asianmukaisesti. SFS veloittaa julkaisuluvasta maksun.

Kopiosto ry on tehnyt sopimuksia valokopioinnista yhteisöjen ja yritysten kanssa. Kopioston sopimuksella saatu yleislupa kopi-ointiin ei koskaan oikeuta koko julkaisun kopiointiin.

Tekijänoikeuden suojaaminenStandardeissa ja muissa julkaisuissa on ns. vesileima, josta näkyy julkaisun hankkinut organisaatio ja vastuuhenkilö.

SFS suojaa jatkossa pdf-tiedostona olevat julkaisut ns. DRM-suojauksella (Digital Rights Management), mikä tarkoit-taa julkaisujen digitaalista käyttöoikeuksien suojaamista. Aluksi DRM-suojaus otetaan käyttöön julkaisuissa, jotka toimitetaan pdf-tiedostona sähköpostitse. Ensi vuonna suojaus otetaan käyttöön myös verkkokaupasta ladatuissa julkaisuissa.

DRM-suojattuja julkaisuja voi käyttää niin monta käyttäjää kuin käyttöoikeuksia on hankittu. Julkaisuihin voi tehdä omia muistiin panoja (ns. sticky-notes) ja niitä voi tulostaa. Niistä ei kuitenkaan voi kopioida sisältöä eikä ottaa ruutukaappauksia.

Kun käyttäjä ensimmäisen kerran avaa DRM-suojatun doku-mentin, hänen tulee asentaa koneelleen FileOpen, joka on Ado-ben liitännäinen (plug-in). SFS toimittaa FileOpenin julkaisujen mukana. Kun DRM-suojaus otetaan käyttöön, SFS:n asiakaspal-velu opastaa käyttäjiä ja SFS julkaisee tarkat ohjeet kotisivuillaan.

Parempi etukäteenTekijänoikeuksien kunnioittaminen on tärkeää standardisointi-järjestelmän toimivuudelle. Tekijänoikeutta voi loukata huomaa-mattaankin, jos oikeuksien piiriin kuuluvaa aineistoa valmiste-taan uudelleen, esitetään, lähetetään, käännetään tai muutetaan ilman lupaa. Epäselvissä tapauksissa kannattaa ottaa jo etukäteen yhteyttä SFS:ään. Myös Kopioston nettisivuilta www.kopiosto.� löytyy paljon tietoa tekijänoikeuksista.

Standardit ja tekijänoikeusPirjetta Laine, SFS ([email protected])

Standardit, SFS-käsikirjat ja muut vastaavat julkaisut ovat tekijänoikeuslain suojaamia teoksia.Kun käyttäjä hankkii tällaisen julkaisun, hän saa tietyt käyttöoikeudet siihen. Standardeja myydään standardien valmistelun rahoittamiseksi. Tästä syystä tekijänoikeuksien kunnioittaminen on keskeistä standardisointijärjestelmän toimivuudelle.


Eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin projektikomi-tea CEN/PC 432 Competency for Customs Representatives pe-rustettiin vuonna 2013. Se laatii standardin pätevyysvaatimuk-sista tulliedustajille, jotka tarjoavat palveluja muussa kuin siinä maassa, johon edustaja on sijoittautunut. Komitean CEN/PC 432 sihteeristöä hoitaa Ranskan standardisoimisjärjestö AFNOR.

Komitean ensimmäisessä Pariisissa huhtikuussa 2014 järjes-tetyssä kokouksessa sen nimeksi hyväksyttiin Competency for Customs Representatives sekä hyväksyttiin komitean soveltami-sala. Komitean työohjelmaan päätettiin rekisteröidä yksi työkoh-de EN-standardin laatimiseksi. Laadittavassa standardissa mää-ritellään pätevyysvaatimukset tulliedustajien palveluille. Euroo-pan unionin tullikoodi on yhteydessä laadittavaan standardiin ja EU:n säädökset otetaan huomioon laadittaessa standardia. Kokouksessa perustettiin ryhmä (editing committee) laatimaan ensimmäinen standardiluonnos. Ryhmän laatima standardi-luonnos toimitettiin kommentoitavaksi kansallisille seuranta-ryhmille ennen komitean toista kokousta.

Komitean toinen kokous pidettiin Brysselissä syyskuussa 2014. Kokouksessa aloitettiin ensimmäiseen standardiluonnok-seen tulleiden kommenttien käsittely. Kaikkia kommentteja ei ehditty käsitellä yksipäiväisessä kokouksessa. Kokouksessa pe-rustettiin ryhmä (editing committee), jonka tehtävänä on käsi-tellä ne kommentit, joita ei ehditty käsitellä kokouksessa, tehdä ensimmäiseen standardiluonnokseen tarvittavat muutokset ja luonnostella teksti standardiluonnoksen puuttuviin kohtiin. Toi-nen standardiluonnos tulee kansallisten seurantaryhmien kom-mentoitavaksi ennen komitean kolmatta kokousta.

Komitean kolmas kaksipäiväinen kokous järjestetään tammi-kuussa 2015 Brysselissä. Tarkoituksena on jatkaa standardiluon-noksen työstämistä ja käsitellä toiseen standardiluonnokseen kansallisilta seurantaryhmiltä saadut kommentit.

Kansallisen seurantaryhmän perustaminenSuomalaisten sidosryhmien kiinnostusta alan standardisointiin on selvitelty, ja on päätetty perustaa kansallinen seurantaryhmä komitean CEN/PC 432 työtä seuraamaan ja vaikuttamaan standardin sisältöön. Seurantaryhmän tarkoituksena on edistää ja ohjata standardisointia suomalaisen yhteiskunnan tarpeiden mukaan. Osallistumalla standardisointiin ja perustettavaan seu-rantaryhmään voi vaikuttaa eurooppalaisen standardin sisältöön sekä saada tietoa tulevista vaatimuksista.

Seurantaryhmän jäsenyys on avoin kaikille, jotka ovat kiin-nostuneita seuraamaan standardisointia seurantaryhmän toimi-alalla ja vaikuttamaan standardien sisältöön. Pyrkimyksenä on, että kansallisissa seurantaryhmissä olisivat edustettuina kaikki olennaiset sidosryhmät, joille standardisoinnista on hyötyä tai joiden toimintaan standardisointi vaikuttaa.

Jos olet kiinnostunut saaman lisätietoa standardien laadinnasta, ota yhteyttä Katri Valliin ([email protected] tai puh. 09 1499 3371).

Tullin huolintapalveluista laaditaan EN-standardi

Katri Valli, SFS ([email protected])

Eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä CENissä on aloitettu tullin huolintapalveluita käsittelevän standardin laadinta. Osallistuminen standardin laadintaan on avointa kaikille kiinnostuneille tahoille. Tavoitteena on julkaista standardi toukokuun 2016 alkuun mennessä.

Free

imag

es.c

om


Standardi koti- ja rakennus-automaation suunnitteluun

ja asennuksiinStandardi SFS-EN 50491-6-1 sisältää vaatimukset ja suositukset HBES-järjestelmän suunnitteluun ja asentamiseen. Tyypillisiä HBES/BACS -sovelluksia ovat erilaiset talotekniikan hallinta- ja ohjausjärjestelmät, kuten valaistuksen, lämmityksen, veden ku-lutuksen, paloilmoitusten, varjostimien ja erilaisten turvallisuus-sovellusten hallinta.

HBES/BACS-järjestelmäAsuinrakennusten ja vastaavien ympäristöjen talotekniikan to-teutuksessa käytetään erityyppisiä sähkö- ja elektroniikkalait-teita. Kun nämä laitteet yhdistetään verkon kautta, kutsutaan järjestelmää standardeissa kotien ja rakennusten elektroniikka-järjestelmäksi (HBES) tai rakennusautomaatio- ja ohjausjärjes-telmäksi (BACS), usein myös kotiautomaatio-, kodinohjaus- tai sähköautomaatiojärjestelmäksi.

Rakennuksen kaapelointivaatimuksia (ICT, BCT ja erityisesti CCCB) tarkastellaan asuinrakennuksen kannalta (kotiympäris-tö). HBES-sovellusten tarpeet huomioiden rakennuksen kaape-lointivaatimuksia tarkastellaan eri tasoilla (huone-, kerros- ja nousukaapelointi). HBES:n radioyhteyksiä tarkastellaan kaape-lointijärjestelmän laajennuksina tai kaapeliyhteyksien toteutus-vaihtoehtona. Standardissa esitetty kaapeloinnin rakenne nou-dattaa standardia SFS-EN 50174-2, mutta SFS-EN 50491-6-1 si-sältää kotiautomaation kaapelointiin liittyviä erityisvaatimuksia.

Asennetun HBES-laitteiston dokumentaatio Asennetun HBES-järjestelmän teknisen dokumentaation tu-lee sisältää vähintäänkin käyttöohjeet ja asentajan käsikirjan. Näiden dokumenttien vähimmäistietovaatimukset on esitetty standardissa SFS-EN 50491- 6-1. Ohjeet asentajan käsikirjaan sisältyvien dokumenttien (esim. sähköpiirustusten) laadintaan esitetään standardissa SFS-EN 61082-1. Käyttöohjeille vastaavat säännöt ja vaatimukset esitetään standardissa SFS-EN 82079-1. SFS-EN 50491-6-1:2014 on julkaistu kaksikielisenä (fi/en) painoksena. Siinä on 79 sivua ja sen hinta on 74,90 € (alv 0 %). Standardijulkaisuja myy Suomen Standar- disoimisliitto SFS ry, puh. 09 1499 3353, sähköposti sales(at)sfs.fi tai verkkokauppa sales.sfs.fi

Sähköalan uutisia

SFS-telekaapelistandardit saatettu ajan tasalle

Suomalaisista standardeista SFS 2752 ja SFS 3158 on ilmestynyt uudet, ajanmukaistetut painokset.

SFS 2752 Telekaapelit. Paloilmoituskaapeli, halogeeniton MMSA-LSZH tai armeerattu PE-vaippainen MMVDMA. Tämän standardin edellinen painos on peräti vuodelta 1990, joten mer-kittäviä muutoksia on runsaasti, mm:

♦ Koestus SFS 2750 mukaisesti muutettu standardisarjan EN 50289 mukaisiksi mittauksiksi♦ Tinatun johtimen lisäksi sallitaan myös tinaamaton kuparijohdin♦ MMSA-kaapelin eristys ja vaippamateriaali muutettu PVC:stä halogeenittomaan HFFR- muoviin♦ 40- ja 100-johtiminen rakenne poistettu♦ Lisätty armeerattu kaapeli MMVDMA 20x0,8+0,8♦ PVC- materiaalivaatimukset muutettu EN 50290-2-21 ja EN 50290-2-22 mukaisiksi♦ Lisätty polttokoevaatimus Standardin SFS 3158 Telekaapelit. PE-eristeiset ilmakaapelit MU 2 x 1,0 ja MU 2 x 1,4 oleellisimmat muutokset standardin edelli-seen painokseen vuodelta 1988 ovat:

♦ Koestus SFS 3159 mukaisesti muutettu standardisarjan EN 50289 mukaisiksi mittauksiksi♦ PE- materiaalivaatimukset muutettu EN 50290-2-23 mukaiseksi♦ Toisen johtimen pintaan lisätty vaatimus pitkittäisestä merkkiharjanteesta

Kummankin standardin hinta on 18,40 (ALV 0 %). Standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, puh. 09 1499 3353, sähköposti sales(at)sfs.fi tai verk-kokauppa sales.sfs.fi.

Free

imag

es.c

om


Jyväskyläläiset opiskelijat seurasivat keskittyneesti Tapa-ni Nurmen esitystä standardien merkityksestä sähkötur-vallisuuden varmistamisessa syyskuussa 2014.

Opiskelijoille luentoja standardoinnista ja

sähköturvallisuudesta

SESKOn vierailut oppilaitoksissa ovat tänä syksynä suuntautu-neet Vaasaan ja Jyväskylään. Opettajien toivomuksesta esitysten aiheena on tällä kertaa ollut etenkin standardien soveltaminen turvallisuuden varmistamisessa.

Vaasassa tiedekirjasto Tritonian järjestämään tilaisuuteen 24.9. kokoontui yhteensä 120 sähkö- ja energiatekniikan opis-kelijaa Vaasan yliopistolta ja Vaasan ammattikorkeakoulu VAMKin puolelta. Jyväskylässä 30.9.2014 kuulijoina oli noin 60 Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMKin sähkötekniikan ja au-tomaation opiskelijaa. Syyskauden viimeinen oppilaitostilaisuus pidettiin lokakuussa Aalto-yliopiston Sähköteknisessä korkea-koulussa Espoon Otaniemessä.

SESKOn tavoitteena on saada standardit ja standardointi osaksi sähköalan opintoja. Luentojen lisäksi tietoa standardeista jaetaan www.sfsedu.� -oppilaitosportaalin kautta. Opetukseen ja itseopiskeluun tarkoitettuja esitysaineistoja sähköteknisen standardoinnin eri aiheista on koottu SESKOn verkkosivustolle ja SlideShare-palveluun. Lisätietoja oppilaitosyhteistyöstä antaa Pia Rouste, puh. 050 532 3987.

Kameravalvonnan videonsiirtovaatimukset

Uusi kansainvälinen kameravalvontastandardisarja IEC 62676 korvaa vähitellen kaikki EN 50132 -sarjan standardit.

Kameravalvonta-asennukseen sisältyvän, kuvien siirrossa käytettävän alijärjestelmän tarkoitus on siirtää videosignaaleja luotettavasti eri kameravalvontalaitteiden välillä turva-, henki-löturvallisuus- ja valvontasovelluksissa.

Standardisarjan toinen alaosa, IEC 62676-1-2 määrittelee ylei-set videonsiirtoa koskevat suorituskyvyn vähimmäisvaatimuk-set IP-verkoissa käytettäville turvasovelluksille. Vaatimuksissa tarkastellaan siirtoverkon suorituskykyä sekä turvallisuuden ja standardinmukaisuuden osalta perus-IP-yhdistettävyyttä tun-nettuihin kansainvälisiin standardeihin perustuen.

Laitteet voidaan toteuttaa eri tavoin, esim. sulautettuina, PC-pohjaisina, käyttäjien työasemina ja niin edelleen. Digitaa-lisilla koodaus- ja koodauksenpurkuvideolaitteilla, kameraval-vontajärjestelmäasiakkaiden työasemilla, videomuistivälineillä, verkkovideotallentimilla ja digitaalisilla videotallentimilla on erilaisia toimintovalikoimia videon suoratoiston ja verkkoyhdis-tettävyyden osalta.

Sovelluksesta riippuen (kääntöpääkameraseuranta, tallen-taminen, videoliiketunnistus, etävalvonta jne.) pätevät videon-siirtolaitteiden suorituskyvylle määrätyt vaatimukset. Siksi tässä standardissa esitellään erilaisia suorituskykyluokkia.

Alalla toimivien kannattaa ajoissa tutustua uuteen standar-diin. Siirtymäaika standardiin IEC 62676 päättyy vuoden 2016 lopussa (dow 2016-12-02). Standardisarjaan on suunnitteilla täydennyksiä. Nämä suunnitellut uudet osat ovat tuotestandar-deja joissa määritellään tuotteiden ominaisuuksia ja niiden tes-tejä.

SFS-EN 62676-1-2:2014 on julkaistu kaksikielisenä (fi/en) painoksena. Siinä on 118 sivua ja sen hinta on 81,00 € (alv 0 %). Mainittua julkaisuja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, puh. 09 1499 3353, sähköposti sales(at)sfs.fi tai verkkokauppa sales.sfs.fi

Uusi ilmajohtojen perusstandardi suomeksi

Uusi, laaja ilmajohtojen rakennetta koskeva perusstandardi SFS-EN 50341-1 Vaihtosähköilmajohdot yli 1 kV jännitteillä. Osa 1: Yleiset vaatimukset. Yhteiset määrittelyt, on julkaistu nyt suomi-englanti versiona. Se sisältää perusvaatimukset kaikille suurjänniteilmajohdoille, kun aikaisempi saman numeroinen standardi koski yli 45 kV johtoja ja standardi SFS-EN 50423-1 koski 1 – 45 kV johtoja.

Uusi standardi ottaa entistä paremmin huomioon Eurokoodi-en vaatimukset ja muun viimeaikaisen kehityksen. Standardissa on esitetty kuormitusten määrittelyyn vain yksi menetelmä. Ai-kaisemmassa standardissa vaihtoehtona esitetystä empiirisestä menetelmästä on luovuttu.

Vaikka ilmajohtoja koskevia standardeja yhtenäistetään Euroopan tasolla, niihin vaikuttavat voimakkaasti paikalliset olosuhteet kuten ilmasto ja maantiede. Tämän takia jokainen maa valmistelee standardeihin oman lisäosan – NNA Natio-nal Normative Aspects – jolla annetaan kansalliset velvoittavat vaatimukset. Suomen osuus, jonka tunnus on SFS-EN 50341-2-7 Vaihtosähköilmajohdot yli 1 kV jännitteillä. Osa 2-7: Suomen kansalliset velvoittavat määrittelyt, on parhaillaan yleisellä lau-sunnolla 12. joulukuuta 2014 saakka. Ehdotus on nähtävissä ja kommentoitavissa myös SFS:n lausuntopyyntöpalvelussa http://lausunto.sfs.�/. Kun tämä kansallinen osuus on Suomessa käsi-telty ja vahvistettu CENELECissä, voidaan uudet standardit ot-taa käyttöön Suomessa.

Uusi standardi SFS-EN 50341-1 sisältää sekä suomen- että englanninkielisen tekstin. Se on 502- sivuinen ja sen hinta on 161,30 euroa (+ ALV 24 %).

Sähköalan uutisia


tä. Timo Lehtonen on omalla esimerkillään vaikuttanut mo-nien asiantuntijoiden liittymiseen mukaan standardointiin. Pedanttina ja huolellisena terminologina Timo Lehtonen on pitänyt rimaa korkealla standardien käännösten suhteen ja pyr-kinyt yhdenmukaistamaan niitä mm. lakitekstien kanssa. Timo Lehtonen tuli 1990-luvulla mukaan SESKOn komitean SK 62 Sairaalasähkötekniikka toimintaan ja on toiminut sen puheen-johtajana vuodesta 2011. Komitean SK 111 Sähkö- ja elekt-roniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat puheenjohtaja hän on ollut sen perustamisesta, vuodesta 2005 alkaen. Kansainvälisen IEC-työryhmän ”Environmental protection” (TC 62A/WG 20) jäsen hän on ollut jo vuodesta 2003 ja vaikuttanut CENELECin ympäristöasioiden (BTWG 85-3) seurantaryhmässä 2000-luvun alkupuolelta. Timo Lehtosen oma yritys huolehtii mm. tervey-denhuollon laitteiden vaatimustenmukaisuuden hallinnasta ja on näin aktiivisesti hyödyntämässä standardeja.

Hasse Nordman, EY-mitali nro 37Hasse Nordman palkitaan EY-mitalilla hänen todella pitkä-aikaisesta ja ansiokkaasta osallistumisestaan tehomuuntajien standardointiin SESKOn seurantaryhmässä SR 14 Tehomuun-tajat. Hasse Nordman osallistui ensimmäistä kertaa IEC:n ko-mitean TC 14 Power Transformers työryhmäkokoukseen jo vuonna 1975 Kööpenhaminassa. Hän on näin ollen ollut mu-kana tehomuuntajien standardoinnissa peräti viidellä vuosi-kymmenellä. Vuosikymmenien saatossa hän on ollut useiden

Jashar Keshvar vastaanotti palkinnon ja onnittelukukat 13.10.2014.

Kaksi uutta Erkki Yrjölä -mitalistia

Jafar Keshvarille IEC 1906 Award

International Electrotechnical Commission (IEC) on jakanut vuoden 2014 IEC 1906 Award -palkinnot. Tällä kertaa niistä yksi myönnettiin suomalaiselle asiantuntijalle.

Jafar Keshvari (Microso� Oy) sai IEC 1906 Awardin tunnus-tuksena ansioistaan IEC/TC 106/MT1 vetäjänä harmonisoitaes-sa IEC-standardeja, eurooppalaisia standardeja ja ITUn sääntöjä yhtenäisiksi IEC-julkaisuiksi, jotka liittyvät altistumiseen matka-puhelimen aiheuttamille sähkömagneettisille kentille.

MT 1:n lisäksi Jafar Keshvari toimii vetäjänä myös muissa IEC TC 106:n työryhmissä ja projektiryhmissä, jotka käsittelevät sähkömagneettisten kenttien määrittämiseen liittyviä julkaisuja ja SAR-mittauksia. Eurooppalaisen CENELECin vastaavissa työ-ryhmissä sekä useissa kansainvälisten järjestöjen IEEEn ja ITUn suurtaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumiseen liitty-vissä työryhmissä samaten kuin SESKOn komiteassa SK 106 hän on aktiivinen jäsen.

Vuonna 2014 IEC:n tekniset komiteat ja työryhmät valitsivat IEC:n yhteensä yli 10 000 asiantuntijan joukosta 151 henkilöä IEC 1906 Awardin saajiksi.

IEC 1906 Award -palkinnolla halutaan antaa tunnus-tusta kansainvälisten sähköteknisten komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien asiantuntijoille käytän-nön standardoinnissa. Lisäksi halutaan kiinnittää huomiota asiantuntijoiden arvokkaaseen työpanokseen kansainvälisesti arvostetussa standardointityössä. Palkinnon merkitystä korostaa se, että oman komitean asiantuntijat ovat nimenneet ja valinneet palkittavan.

SESKO on palkinnut Erkki Yrjölä -mitalilla kaksi sähkötekni-sessä standardointityössä ansioitunutta henkilöä. He ovat Timo Lehtonen ja Hasse Nordman (kuvassa oikealla).

Timo Lehtonen, EY-mitali nro 36Timo Lehtonen palkitaan EY-mitalilla ansioistaan ympäris-tö- ja sairaalasähkötekniikan standardoinnin asiantuntija-na. Hän osallistuu aktiivisesti standardien valmisteluun ja edistää kiitettävästi erityisesti terveydenhuoltoalan toimi-joiden tietoisuutta standardeista ja niiden hyödyntämises-

Sähköalan uutisia


kansainvälisten työryhmien jäsen, sihteeri ja puheenjohtaja. Kansainvälisen arvostuksen osoituksena ja tunnustuksena Hasse Nordman sai muuntajien termisen suorituskyvyn johtavana asian-tuntijana vuonna 2013 IEC:n myöntämän 1906 Award-palkinnon. Hasse Nordman jäi täysin palvelleena eläkkeelle pitkäaikaisen työnantajansa ABB:n palveluksesta vuonna 2013.

Erkki Yrjölä -mitaleita on myönnetty tähän mennessä 35 kpl tunnustuspalkintoina henkilöille, jotka ovat erityises-ti ansioituneet sähköteknisessä standardointitoiminnas-sa. Ensimmäiset palkinnot on myönnetty vuonna 2000 ja palkinto on nimetty SESKOn hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan ja ensimmäisen kunniapuheenjohtajan, Erkki Yrjölän mukaan.

ISO-toleranssijärjestelmä on viime vuosina aikana muut-tunut merkittävästi. Tolerointia koskevia uusia standarde-ja on julkaistu ja lähes kaikki olennaisimmat standardit on uusittu. Muutoksilla on vaikutusta koko toleranssijär-jestelmän soveltamiseen.

Toleranssit ovat koneensuunnittelun olennaista perus-asiaa, jota olisi syytä palautella mieleen. Koneenpii-rustuksia laativien ja niitä lukevien on syytä tuntea tolerointia koskevat säännöt kalliiden virheiden ja vää-rinkäsitysten välttämiseksi sekä laadukkaan tuotannon varmistamiseksi.

KOULUTUSPÄIVÄ Koulutuspäivässä tehdään katsaus geometrisen tuote-määrittelyn eli ns. ISO GPS-järjestelmän standardeihin kattaen perussäännöt, pituusmittojen toleranssit ja geometriset toleranssit. Koulutuksessa käydään läpi perusteita ja suomalaisen teollisuuden näkökulmasta olennaisia uutuuksia.

Koulutuspäivän sisältö on pääosin sama kuin kahdessa edellisessä METSTAn järjestämässä GPS-koulutuksessa. Uusimme tilaisuuden kysynnän vuoksi.

KENELLE Koulutuspäivä on tarkoitettu kaikille, jotka työssään laa-

tivat tai tulkitsevat teknisiä piirustuksia ja toleransseja: suunnittelu ja tuotekehitys, hankinta, myynti, valmistus, laadunvalvonta ja alihankkijat.

AIKA JA PAIKKA 10.12.2014 Neuvottelukeskus, 2 krs., Eteläranta 10, Helsinki

HINTA 240 € + alv. 24 % / hlö. Hinta sisältää koulutusmateri-aalin ja ohjelmaan merkityt tarjoilut. Osallistumismaksu laskutetaan tilaisuuden jälkeen.

ILMOITTAUTUMINEN 1.12.2014 mennessä www.metsta.fi

AIHEESEEN LIITTYVÄT STANDARDIT Koulutuspäivään osallistuvilla on mahdollisuus hankkia aiheeseen liittyviä standardeja kurssialennuksella Suo-men Standardisoimisliitto SFS ry:stä. Alennuskoodi jae-taan kurssilaisille kurssin aikana.

LISÄTIETOJA METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Jukka-Pekka Rapinoja

Tervetuloa mukaan!

Koulutuspäivä ISO GPS-toleranssit koneenrakennuksessa 10.12.2014

Eurokoodiseminaari 2014

Eurokoodiseminaari 2014 järjestetään klo 10-17 tiistaina 9.12.2014 Hanasaaressa Espoossa.

Tilaisuuden ohjelmaan kuuluu mm. ympäristöministeriön säädösvalmistelun tilannekatsaus koskien kantavia rakenteita ja pohjarakenteita sekä kansallisia tuotehyväksyntöjä, Liikenne-viraston tilannekatsaus, ajankohtaisten julkaisujen esittely sekä esitys eurokoodien kansallisten liitteiden tulevista muutoksista.

Linkit lisätietoon tapahtumasta ovat SFS:n tapahtumakalen-terissa www.sfs.�

ISO 14001 uudistuu - mikä muuttuu?

SFS järjesti infotilaisuuden uudistuvasta ISO 14001 -standardis-ta 27.11.2014. Tilaisuudessa esiteltiin ympäristöjärjestelmästan-dardin uudistuksen taustaa ja tavoitteita sekä tulevia muutoksia.

Uudistuksen taustasta ja tavoitteista kertoi tilaisuudessa SFS:n asiantuntija Sari Sahlberg. Standardiehdotuksen ISO/DIS 14001 esitteli Anna-Liisa Koskinen, Pöyry Finland Oy:ltä. Kommentti-puheenvuorot esittivät tilaisuudessa Osmo Flink, DNV Certi�-cation Oy/Ab:ltä ja Harri Kaartinen, SGS Fimko Oy:ltä.

Tilaisuutta oli mahdollista seurata myös netissä. Tilaisuuden tallenne on edelleen katsottavissa netissä. Linkki tallenteeseen on SFS:n tapahtumakalenterissa www.sfs.� tilaisuuden tiedois-sa. Standardiehdotus ISO/DIS 14001 on saatavissa SFS:n asia-kaspalvelusta, puh 09 1499 3353. Lisätiedot Sari Sahlberg (sari.sahlberg@sfs.�)


Tapahtumaan tutustui yhteensä 16 893 teollisuuden päättäjää ja asiantuntijaa. Kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta parilla sadalla messuvieraalla. Messuilla oli tuhat näytteilleasettajaa 21 maasta. Messujen teemana oli tänä vuonna koneenrakennus.

Messut avanneen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhasen mielestä parhaiten Euroopan talouden myllerryksessä ovat pärjänneet yhteiskunnat, jotka ovat kyenneet huolehtimaan myös teollisesta perustastaan. Tämä on äärimmäisen tärkeää myös Suomelle, Vanhanen korosti.

Teemapuheen avajaisissa pitäneen Ponsse Oyj:n toimitusjoh-taja Juho Nummelan mukaan Suomi tarvitse tehdasteollisuutta, jotta pystymme pitämään tuotekehityksen maassamme ja kehit-tämään koneiden ja laitteiden ympärille muodostuvaa palvelu-liiketoimintaa.

Nummela muistutti, että koneenrakennus ja metsäteollisuus ovat Suomessa perinteikkäitä teollisuudenaloja, joilla rakenne-taan menestystä myös tulevaisuudessa. Ponsselle kotimaisella osaamisella on suuri merkitys. Noin 90 % yrityksen toimittaja-verkostosta sijaitsee Suomessa.

Valmistuksen ulkoistamisen kustannushyödyt ovat Numme-lan mielestä kyseenalaisia, sillä kustannusedut halvan työvoiman maissa häviävät muiden kustannusten nousuun. Samalla kun ulkoistamme, häviää osaamisemme. Menestyä voi Nummelan mielestä myös kotimaisia alihankkijoita käyttämällä.

Kemppi Oy ja Purso Oy palkittiinSuomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsi Alihan-kintamessuilla Vuoden 2014 Päähankkijana Kemppi Oy:n Lah-desta ja Vuoden 2014 Alihankkijana Purso Oy:n Siurosta.

Kemppi Oy:n valinnassa arvostettiin alihankinnan ja varsin-kin kotimaisen alihankinnan pitkäjänteistä ja strategista kehit-tämistä sekä kotimaahan suuntautuneita investointeja. Kemppi on maailman johtavia kaarihitsauslaitevalmistajia ja tuottavan hitsauksen ratkaisuntarjoajia. Yrityksen liikevaihto v. 2013 oli 111 miljoonaa euroa, josta noin 90 % tuli kansainvälisiltä mark-

SFS oli Alihankintamessuilla syyskuussaStandardisoimisliitto oli Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksen kanssa yhteisosastolla Tampereella Alihankintamessuilla 16.-19. syyskuuta. Osastolla saattoi päivittää tietonsa teräsrakenteiden CE-merkintää käsittelevästä standardista SFS-EN 1090. Messuvieraita kiinnostivat teräsrakenteiden CE-merkinnän lisäksi mm. standardiehdotus ISO/DIS 9001, eurokoodit ja RAL-värikartat.

Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummelan mielestä Suomi tarvitsee tehdasteollisuutta.

Messut avasi Perheyrityten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen.

kinoilta. Omia toimipisteitä on 16 maassa ja säännöllistä vientiä noin 70 eri maahan. Henkilöstöä on 626.

Vuoden Alihankkija Purso Oy on kovasta kilpailusta huoli-matta menestynyt. Yritystä on johdettu määrätietoisesti eteen-päin ja se investoi jatkuvasti kehittyäkseen yhä kilpailukykyi-semmäksi. Purso valmistaa suulakepuristetut alumiinipro�ilit ja niiden jatkojalosteet sekä monipuoliset alumiiniset rakennusjär-jestelmät vuosikymmenten kokemuksella. Purso Oy:n vuoden 2012 liikevaihto oli noin 67 miljoonaa euroa. Yrityksellä on toi-mipaikat Siurossa ja Ikaalisissa, henkilökuntaa sillä on yhteensä 230. Alumiiniteollisuuden toimituksista 35 % meni vientiin. (JA)


CENiin perustettiin vuonna 2011 projektikomitea CEN/TC 415 Sustainable and traceable cocoa, joka päätti käynnistää kolme alustavaa työkohdetta. Kun aihe on maailmanlaajuinen, sitä on valmisteltu kansainvälisesti, ja myös nykyisten alalla toimivien organisaatioiden kanssa (UTZ, Rainforest, Fairtrade). ISO on perustanut kuluvana vuonna oman kaakaoryhmän, jonka tarkoi-tuksena on parantaa etenkin ainoastaan päiväntasaajan alueella viljeltävän kaakaon tuottajamaiden osallistumismahdollisuuksia tulevien CENin ja ISOn yhteisten standardien laadintaan.

CENin projektikomitea on muutettu kesällä tekniseksi komi-teaksi, ja lokakuun kokouksessaan se muutti aiemmat ad hoc –ryhmänsä työryhmiksi (WG). Kokouksessa päätettiin myös ak-tivoida työkohteet seuraavin otsikoin:

(EN ISO) 19381-1 Sustainable and traceable cocoa - Sustaina-bility management system - Sustainably produced cocoa – Requi-rements

(EN ISO) 19381-2 Sustainable and traceable cocoa - Perfor-mance levels for planet (natural environment) and people (social environment) and pro�t (farmers income) issues at entry, medium and high level – Requirements

(EN ISO) 19381-3 Sustainable and traceable cocoa – Traceabi-lity — Requirements

Hallintajärjestelmää koskevat seikat päädyttiin jakamaan

omaksi standardikseen ISOn management system –periaatteiden mukaisesti. Jäljitettävyys pidetään omana standardinaan, vaikka oli myös ehdotuksia, että vastuullista tuotantoa ja jäljitettävyyttä koskevat vaatimukset tulisi olla samassa standardissa.

Vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevaa työkohdetta ei vielä käynnistetty. Työkohteiden aktivoimisen myötä standardien valmistuminen on aikataulutettu, niin että ehdotusten on määrä tulla kansalliselle lausuntokierrokselle syksyllä 2015. Standardit pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä.

Vaikka työ tehdäänkin eurooppavetoisesti, alusta alkaen on ol-lut tärkeätä, että sekä tuottaja- että kuluttaja/käyttäjämaiden tulee olla siinä mukana. CENin työhön kaakaota viljelevistä maista on osallistunut edustajia mm. Kamerunista, Ecuadorista, Norsunluu-rannikolta, Ghanasta, Nigeriasta ja Meksikosta.

Tavoitteena on laatia järjestelmä, joka on selkeä, mitattava ja toteuttamiskelpoinen sekä myös kustannustehokas. Vaatimusten pitää olla ymmärrettäviä ja läpinäkyviä, ja niiden tulee edesauttaa ja kannustaa järjestelmän edelleen kehittämiseen ja vastuullisen tuotannon jatkuvuuteen.

Aiheesta Suomessa vastaa SFS:n ryhmä SR 214 Vastuullinen ja jäljitettävä kaakao. Ryhmän puheenjohtaja edustaa Elintarvikete-ollisuusliittoa, ja jäsentahoja ovat Tuko, Fazer, Orkla, Ruokakesko ja SOK. Kuluttajatahoja ei ole saatu toistaiseksi mukaan.

Vastuullisesti tuotetun jäljitettävän kaakaon standardisointi etenee

Eija Mäkinen, SFS


Joko olet tutustunut SFS:n lausuntopyyntöpalveluun?

Virve Ukkonen, SFS ([email protected])

VAIKUTA STANDARDEIHIN KOMMENTOIMALLA LAUSUNTOKIERROKSELLA OLEVIA STANDARDI-EHDOTUKSIA

Lausuntopyyntöpalvelun kautta standardiehdotuksia kom-mentoimalla on helppo tapa päästä vaikuttamaan standardien laadintaan. Standardisointi kaipaa erityisesti pienten- ja keski-suurten yritysten näkemyksiä valmisteilla oleviin standardieh-dotuksiin.

SFS:N LAUSUNTOPYYNTÖPALVELU AVATTIIN KESÄKUUSSA 2014 OSOITTEESSA HTTP://LAUSUNTO.SFS.FISFS otti Lausuntopyyntöpalvelun käyttöön kesäkuussa 2014 ja tähän mennessä palveluun on ladattu yli 600 standardiehdotus-ta ja käyttäjiä palvelulla on 260. Lausuntopyyntöpalvelun käyttö vaatii rekisteröitymisen, sillä nimettömänä standardiehdotuksia ei voi kommentoida. Ensimmäisten palvelun kautta saatujen

kommenttien synnyttämät reaktiot SFS:n toimialayhteisöissä ovat olleet positiivisesti yllättyneitä. Näinkö helppoa tämä on?

PIENET JA KESKISUURET YRITYKSET HALUTAAN VAHVEMMIN MUKAAN EUROOPPALAISEEN STANDARDISOINTIINEurooppalaisen standardisointiasetuksen mukaan standar-disointijärjestön tulee tarjota mahdollisuus kommentoida lau-suntokierroksella olevia standardiehdotuksia internetsivujen kautta. Lausuntovaiheella on tärkeä rooli standardin valmistelu-työssä juuri sen vuoksi, että kenellä tahansa on silloin kommen-tointimahdollisuus. SFS:n Lausuntopyyntöpalvelulla on haluttu tehdä osallistuminen mahdollisimman helpoksi.

SFS on mukana CENin ja CENELECin koordinoimassa pro-jektissa viiden muun eurooppalaisen standardisointijärjestön kanssa. Projektissa mukana olevien Tšekin, Espanjan, Norjan, Kroatian, Latvian ja Suomen yhteistyöstä syntyi online-palvelut jokaisen maan omalla äidinkielellä. Projekti saa rahoitusta EU:l-ta ja EFTA:lta.


Yhteistyön tuloksena enemmistö eurooppalaisista standar-disointijärjestöistä tarjoaa internetin kautta mahdollisuutta kommentoida lausuntokierroksella olevia standardiehdotuksia.

Kaikki jäsenmaat eivät ole päätyneet samanlaisiin ratkaisuihin sovelluksen suhteen, mutta periaatteet ovat yhteisiä. Kaikilla on ollut sama tavoite, edistää pienten ja keskisuurten yritysten osal-listumista eurooppalaiseen standardisointiin. Heidän vankem-malla osallistumisella varmistettaisiin, että standardeissa otetaan huomioon myös pk-yritysten tarpeet.

Vain osallistumalla voi vaikuttaa.

LÄPINÄKYVYYS JA AVOIMUUS OVAT OLLEET TÄRKEÄNÄ LÄHTÖKOHTANA LAUSUNTO- PYYNTÖPALVELUN SYNNYSSÄJokaisen standardiehdotuksen takana on SFS:n toimialayhteisön asiantuntija, joka vastaa kyseisestä ehdotuksesta. Vastuuhenki-lön toimesta standardiehdotus laitetaan lausuntopyyntökierrok-selle asiantunteville tahoille mahdollisimman kattavasti. Näitä tahoja ovat mm. valmistajat, maahantuojat, käyttäjät, kuluttajat, kauppa, viranomaiset, testauslaitokset, työmarkkinajärjestöt ja lausunnonantajiksi ilmoittautuneet. Tämän käytännössä sähkö-postitse tapahtuvan lausuntopyyntökierroksen lisäksi halutaan saada muitakin tahoja kommentoimaan valmisteilla olevia stan-dardeja. Erityisesti tavoitellaan pienten- ja keskisuurten yritysten näkemyksiä.

Silloin kun Lausuntopyyntöpalvelua ei vielä ollut, standardi-ehdotusten tekstit piti pyytää SFS:stä, ellei lausuntopyyntökier-roksen jakelu ollut tavoittanut sähköpostitse. SFS:n nettisivuil-la ylläpidettiin pdf-listaa avoimista lausuntopyynnöistä. Näistä tavoista on voitu luopua ja tilalle on saatu internetissä toimiva SFS:n Lausuntopyyntöpalvelu.

Kesällä 2014 käyttöönotettu SFS:n Lausuntopyyntöpalvelu mahdollistaa uusien näkökantojen löytämisen, koska palve-lu tuo standardiehdotukset vaivattomasti kaikkien saataville ja kommentoitaviksi.

KOMMENTOI EHDOTUSTA JA KERRO MITEN SEN VOISI TEHDÄ VIELÄ PAREMMINLausuntopyyntöpalveluun rekisteröidyttyään käyttäjä pääsee lukemaan ja kommentoimaan lausuntokierroksella olevia stan-dardiehdotuksia.

Standardiehdotukset ovat selattavissa toimialayhteisöittäin, koska jokainen SFS:n toimialayhteisö vastaa oman toimialansa standardisoinnista. Ehdotuksia voi myös hakea tunnuksen tai otsikon perusteella. Lukijoita eniten kiinnostaneet standardieh-dotukset näkyvät etusivun alareunassa.

Käyttäjiltä on tullut palautetta tekstien luettavuudesta ja har-mitusta on aiheuttanut se, ettei standardiehdotusta voi lukea ko-konaisuutena. Toiset taas ovat olleet sitä mieltä, että asiapitoinen teksti on keveämpi lukea pilkottuna. Jotta valmisteilla oleva stan-dardiehdotus ei leviäisi keskeneräisenä maailmalle, ovat tekstit luettavissa pienemmissä osissa. Käytännössä otsikoittain jaotel-lut lukuruudut ovat kommentoidessa tarpeen, sillä kommentti on joka tapauksessa osoitettava oikeaan kappaleeseen.

Annettuihin kommentteihin on tarjottava myös muutosehdo-tus. Palvelun käyttäjät ovat pitäneet luonnoksen tallennusmah-dollisuutta hyvänä asiana. Myöhemmin voi omilla tunnuksilla palata Lausuntopyyntöpalveluun jatkamaan kommenttien kir-joittamista, lukemaan muita standardiehdotuksia ja tarkastele-maan kommentointihistoriaansa.

Lähetetyt kommentit muutosehdotuksineen välitetään toimi-alayhteisön vastuuhenkilölle. Palvelu lähettää kommentoijalle sähköpostiin ilmoituksen, kun kommentit otetaan jatkokäsit-telyyn. Lausuntopyyntökierroksen päätyttyä standardiehdotus

poistuu palvelusta. Toimialayhteisö, kansallinen komitea tai seurantaryhmä valmistelee lopullisen kantansa standardieh-dotukseen ja huomioi myös Lausuntopyyntöpalvelusta saadut kommentit ja muutosehdotukset. Standardiehdotusten sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaavat toimialayhteisöjen vastuuhenki-löt. Toimialayhteisö toimittaa Suomen lausunnon tai äänestys-vastauksen CENille ja ISOlle.

Parhaiten voit vaikuttaa standardien sisältöön osallistumalla kansallisten komiteoiden ja seurantaryhmien toimintaan.

VISIO LAUSUNTOPYYNTÖPALVELUN TULEVAISUUDESTAEnsi vuonna tulee Lausuntopyyntöpalvelun käyttäjälle mahdol-lisuus ottaa kantaa siihen, hyväksyykö kyseisen standardiehdo-tuksen vai ei. Kielteinen vastaus tulisi myös perustella. Samoin lukijoita on ajateltu lisäämällä toimialayhteisön vastuuhenkilön yhteystieto standardiehdotuksen tietoihin. Nämä lisäykset saa-daan ensi vuoden puolella.

Ensimmäisiä kommenttejakin on palvelun kautta saatu, mutta ensisijaisin tavoite on tutustuttaa yleisö Lausuntopyyntöpalve-luun, jossa standardiehdotuksia pääsee lukemaan. Pyrkimykse-nä on tulevaisuudessa vastaanottaa kaikki standardiehdotuksiin liittyvä kommentointi Lausuntopyyntöpalvelun kautta.

Vielä ehtii vaikuttaa tulevaisuuden standardeihin! Se on vain rekisteröitymistä vaille http://lausunto.sfs.�.

Lisätietoja Lausuntopyyntöpalvelusta antaa Suomen Standardisoimisliitosta Virve Ukkonen (lausuntoätsfs.fi).


Lämmittämättömiä painelaitteita käsittelevästä standardista SFS-EN 13445 on julkaistu vuoden 2014 painos, joka korvaa vuoden 2009 painoksen ja niiden issuet. Samalla kumoutuvat myös suomenkieliset käännökset. Uuteen painokseen sisälty-vät kaikki vuosina 2009-2014 tehdyt muutokset ja korjaukset. Jokaisen osan liitteessä Y on eritelty merkittävät tekniset muu-tokset. Päivitettyjä käännöksiä tehdään parhaillaan, ja ne julkais-taan vuoden 2015 alussa. Kaikkia osia ei käännetä, ks. taulukko. Vuonna 2015 julkaistaan issue 2.

Teollisuusputkistoja käsittelevästä standardista SFS-EN 13480 on julkaistu issue 3. Tekniset muutokset ovat hyvin vähäisiä. Vuonna 2015 ei julkaista issueta, vaan lista muutetuista sivuista julkaistaan muutoksien (Amendment) yhteydessä. Vuonna 2016 julkaistaan seuraava issue, ja samalla tehdään päätös jatketaan-ko issue-järjestelmää. Seuraava painos julkaistaan vuonna 2017, jonka jälkeen on mahdollista, että uusia issueita ei enää julkaista.

Standardin SFS-EN 13480 käännökset perustuvat issue 2:een vuodelta 2013. Vähäisten teknisten muutosten vuoksi standardin osien käännöksiä ei päivitetä issue 3:n tasolle. Käännetyt julkai-sut löytyvät tunnuksella SFS-EN 13480-x + A1, esim. SFS-EN 13480-2 + A1.

Painelaitestandardeista EN 13445 ja EN 13480 uusia julkaisuja

Ville Saloranta, Metsta ([email protected])

Issue-järjestelmä:Lämmittämättömien painelaitteiden ja teollisuusputkisto-jen standardisarjoista on päätetty vuonna 1998 julkai-sta vuosittain ns. issue, johon on koottu vuoden aikana tehdyt muutokset ja korjaukset. Issue ei korvaa päivät-tyä julkaisua (esim. issue 3 vuodelta 2014 ei korvaa standardia EN 13480:2012), vaan siinä esitetyt muu-tokset tarjoavat vaihtoehdon alkuperäisessä julkaisussa esitetyille säännöille.Jos viitataan päivättyihin standardeihin, esim. EN 13480:2012, on käytettävä alkuperäistä, kyseisen vuo-den julkaisua. Tällöin issueilla korjattua versiota ei saa käyttää. Viitatessa päiväämättömiin standardeihin is-sueilla korjattuja versioita voi käyttää.SFS:n verkkokaupassa issue-numero on kerrottu koht-een soveltamisalassa. Myös julkaisupäivämäärästä voi päätellä minkä vuoden issue on kyseessä, jos julkai-supäivämäärä on kerrottu. SFS ja METSTA tiedottavat, kun uusi painos, issue tai käännös julkaistaan.

Standardien SFS-EN 13445 ja EN SFS-13480 käännöstilanne lokakuussa 2014

en tarkoittaa pelkästään englanninkielistä julkaisua. fi tarkoittaa, että englanninkielisen julkaisun lisäksi stan-dardista on myös pelkästään suomenkielinen käännös. en/fi tarkoittaa, että suomenkielinen käännös ja eng-lanninkielinen osuus ovat samassa julkaisussa. Standardit ovat saatavilla SFS:n verkkokaupasta osoitteessa sales.sfs.fi.

julkaisu

SFS-EN 13445-1 (2014)

SFS-EN 13445-2 (2014)

SFS-EN 13445-3 (2014)

SFS-EN 13445-4 (2014)

SFS-EN 13445-5 (2014)

SFS-EN 13445-6 (2014)

CR 13445-7 (2006)

SFS-EN 13445-8 (2014)

CEN/TR 13445-9 (2011)

käännöstilanne

en

�/en, taitettavana

�, taitettavana

�/en, käännettävänä

�/en, taitettavana

en

�/en

en

en

julkaisu

SFS-EN 13480-1(issue 3)

SFS-EN 13480-2 (issue 3)





CEN/TR 13480-7 (2002)


käännöstilanne

en

�/en

en

�/en

�/en

en

en

en


Ratsastuskypärien EN-standardi ei täytä

EU:n vaatimuksiaStandardi EN 1384:2012 ”Ratsastuskypärät” ei täytä EU:n henki-lönsuojaindirektiivin vaatimuksia. Euroopan komissio on päät-tänyt 13.10.2014, että tämän standardin viitetiedot on poistet-tava Euroopan unionin virallisesta lehdestä. Päätös on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä 15.10.2014 (L 297).

Standardisoimisliitto on kansainvälisen standardisoimisjärjes-tön ISOn teknisen valiokunnan (TMB) jäsen vuoden 2015 alus-ta alkavan seuraavan kolmivuotiskauden. Liittoa valiokunnassa edustaa johtaja Susanna Vahtila. Valiokunnassa on 15 jäsentä.

Henkilöuutiset

Muoviteollisuusliiton SFS:n yhdyshenkilönä aloitti syyskuus-sa Minna Annala. Aiemmin yhdyshenkilönä toiminut Rasmus Pinomaan on siirrytynyt pois liiton palveluksesta.

SFS-tiedotus-lehti ei tavoita standardien tarvitsijoita enää enti-seen malliin. Kun 10 vuotta sitten reilusti yli 50 % SFS:n asiak-kaista ilmoitti SFS-tiedotuksen tietolähteekseen SFS:n tuotteista, vastaa näin enää 18 %. Tietoa saadaan internetistä. Maksullisena lehtenä SFS-tiedotusta ei kuitenkaan ole voitu laittaa nettiin va-paasti luettavaksi.

Tiedotuksen tehostamiseksi SFS-tiedotus korvataan vuoden 2015 alusta uudella maksuttomalla sidosryhmälehdellä. SFS-tie-

dotuksen luetteloliitteen tiedot julkaistaan jatkossa vain interne-tissä. Uusi lista laitetaan osoitteeseen www.sfs.�/luettelot viidesti vuodessa. Uuden listan ilmestymisestä voi tilata uutiskirjeen osoitteessa www.sfs.�/uutiskirjeet

Uusi lehti tulee olemaan internetissä vapaasti luettavissa ja saatavissa myös painettuna julkaisuna. SFS-tiedotuksen tilaajat liitetään automaattisesti uuden lehden tilaajarekisteriin.

SFS:n tiedotus tehostuu

SFS:n www-sivut täyttävät ensi vuonna 20 vuotta. Omat si-vut internetissä SFS avasi 1.9.1995. Luettelo voimassa olevis-ta SFS-standardeista lisättiin sivuille jo marraskuussa 1996. ISO-standardien tiedot lisättiin luetteloon marraskuussa 2003.

Oman verkkokaupan internetiin SFS avasi 21. syyskuuta 2001. Kesäkuussa 2009 verkkokaupan tietoihin lisättiin sieltä aiemmin puuttuneet tiedot SFS-standardeista, joista ei ole SFS:n julkaisua. Näin rinnakkainen www-sivujen luettelo voitiin poistaa käytös-tä.

Internetissä SFS julkaisee useita sähköisiä uutiskirjeitä. Ne käsittelevät IT-standardisointia, johtamisen standardeja, terve-ydenhuolloin ja laboratorioalan standardeja sekä yleisiä SFS:n uutisia.

SFS:n www-sivuilla on tietoja myös aihealueittain. Alueita on kaikkiaan 18. Kultakin alueelta on omalla välilehdellä yleistie-toja, tietoja uusista tuotteista ja tietoja standardien laadinnasta.

SFS:llä on useita toimialayhteisöjen kanssa yhdessä laadittuja erillissivustoja internetissä. Eurokoodeista on tietoja osoitteessa www.eurocodes.�, harmonisoiduista (yhdenmukaistetuista) ra-kennustuotteiden standardeista on tietoja osoitteessa www.hen-helpdesk.�, oppilaitoksille on tietoja osoitteessa www.sfsedu.�. SFS:n vuositapahtumalle Forum omistetut sivut ovat osoitteessa www.standardiforum.� . Lausunnolla oleviin standardeihin voi tutustua osoitteessa http://lausunto.sfs.�

Netti on SFS:lle tuttu juttu

Pixhil

l


Rakennusala Asuntosprinkleristandardi uusittu 2/2014, 23 Betoniputkinormit korvattu kahdella kansallisella SFS-standardilla 5/2014, 21 Erityisasuntojen huoneistokohtaiselle sammutusjärjestel-mälle innovaatiopalkinto 5/2014, 13EU listasi rakennustuoteasetuksen standardit 4/2014, 13Eurokoodit rakentamismääräysten tilalle 4/2014, 11Finnsementti palvelee kotimaista betoniteollisuutta 2/2014, 14Forssan Levylle kantavien teräsrakenteiden serti�kaatti 2/2014, 6Huoltoasemastandardi julkaistu päivitettynä 2/2014, 21Kantavien rakenteiden suunnittelu ja toteutus 4/2014, 11Lapsiturvallisten ikkunoiden standardi täyttää EU:n vaati-mukset 4/2014, 31Miktech tukee hitsaavan tuotannon kehittämistä Etelä-Sa-von yrityksissä 2/2014, 8Paloilmoittimien CE-merkintä oli esillä SFS:n tilaisuudessa 1/2014, 6Pienjätevedenpuhdistamoiden ja jatkokäsittelylaitteiden päivitetyt standardit käyttöön 4/2014, 13Putkiremonttien uusien menetelmien standardeja suo-meksi 4/2014, 15Rakennusten energiatehokkuusstandardit lausuntokier-rokselle 5/2014, 19Rakennustuotteiden CE-merkintä 1/2014, 21RAL-värikartat yrityksen omalla nimellä ja logolla varus-tettuna 5/2014, 22Suomenkielinen versio palonrajoittimien standardista SFS-EN 15650 5/2014, 12Teräskokoonpanojen CE-merkinnällä on kiire! 2/2014, 4Uudet normit avaavat silmiä 2/2014, 7Uudet painokset palaviin nesteisiin liittyvistä standardeista 2/2014, 22Uudistuksia rakennustuotteiden CE-merkinnässä ja kan-sallisessa varmennustodistuksessa 4/2014, 14

SähköalaHakukelpoinen sähkömerkkikaavioiden piirrostietokanta 1/2014, 18Hyvinvointia sähköllä – Visio 2030 3/2014, 26Hälytyskeskusstandardi uudistettu 4/2014, 23Kotien yleiskaapeloinnista optisilla kuitukaapeleilla 4/2014, 22Olioperustainen ohjelmointi automaatioon 4/2014, 21Opinnäytetyö sähkösuunnittelun standardeista 2/2014, 26Sanasto sähkötekniikan fysiikasta 4/2014, 22SESKO-lehti luettavissa verkossa 2/2014, 26Suomenkielinen termistöstandardi sähkö- ja elektroniik-katuotteiden ympäristöasioista 4/2014, 22Sähköalan suomenkieliset termit IEC:n termipalveluun 3/2014, 26Sähköalan uutiset 5/2014, 28Sähköteknisen standardisoinnin Work Shop 2014 onnistui yli odotusten 3/2014, 24Sähköturvallisuusstandardi SFS 6002 uudistetaan 3/2014, 26Tietotekniikan kaapeloinnin suunnittelu ja asentaminen ulkotiloihin – osapuolten vastuut 4/2014, 22Uusi kameravalvontastandardi 4/2014, 23Uusi standardi kulunvalvontajärjestelmille 2/2014, 26

Viihde-elektroniikan ja tietotekniikan yhtenäiset turvalli-suusvaatimukset 2/2014, 26

Koneet, hitsaus, vaa´at, kaasulaitteet, teräs, painelaitteet, putkistot, kunnossapito, sotatekniikkaEU:n lista koneturvan standardeista parantunut 1/2014, 23Koulutuspäivä ISO GPS-toleranssi koneenrakennuksessa 10.12.2014, 5/2014, 31Painelaitestandardista EN 13445 ja EN 13480 uusia julkai-suja 5/2014, 36Turvallisen tekniikan seminaari Tampereella 2/2014, 31

Lelut, leikkikenttävälineet, ulkoilu- ja urheiluvälineet, aterimet, sängyt, pakkaukset, veneet, kalusteet, elin-tarvikkeet, jalometallit, kuljetus, tekstiilit, palvelutVastuullinen ja jäljitettävä kaakao 5/2014, 33EU-mailla runsaat 200 000 km junaratoja 5/2014, 11Kaihtimien naruissa piilee vaara lapsille 3/2014, 8Kiskoajoneuvojen palontorjunnan uudet standardit 4/2014, 27Kiskoajoneuvojen palontorjuntaan yhdenmukaiset vaati-mukset 5/2014, 9Kuljetuspalvelujen ilmastovaikutuksen laskentaan uusi työkalu 5/2014, 16Leluille uusia vaatimuksia 5/2014, 17Linja-autoihin turvallisuutta SFS-standardilla 1/2014, 4Opas traktorin ohjausjärjestelmästandardin käyttäjille 4/2014, 31Pakkausjätteen keräysjärjestelyt muuttuvat pakkausten tuottajavastuun laajetessa 4/2014, 21Ratsastuskypärien EN-standardi ei täytä EU:n vaatimuksia 5/2014, 37Suojavaatteille kansainväliset vaatimukset 2/2014, 24Tullin huolintapalveluista laaditaan EN-standardi 5/2014, 27Uusi vertailumenetelmä yhdistää ruoan ympäristövaiku-tukset ja ravitsemuksen 4/2014, 28VAK-pakkausten valmistaminen Tukesin myöntämillä tyyppihyväksynnöillä päättyy 4/2014, 21Yhtenäinen kieli elintarviketuotantoon 2/2014, 18Älykäs liikenne vaatii omat standardinsa 3/2014, 19

Sanastot, tunnukset, merkit, koodit, toimiston asiakirjat, toimistotyön ergonomia, dokumentointiAsiakirjantuhoojien turvaluokitus muuttunut 3/2014, 8Maakoodit helposti netistä 2/2014, 24Standardi maiden nimien tunnuksista uusittu 5/2014, 22Turvamerkkistandardi on uusittu 5/2014, 23

Henkilönsuojaimet, työturvallisuus, työturvallisuus-johtaminen, terveydenhuollon laitteet, pelastusala, toimitusketjun turvallisuuden hallintaCasablancassa linjattiin TTT-järjestelmästandardin sisäl-töä 3/2014, 17Standardeja esiteltiin Terveysteknologia 2014 –tapahtu-massa 1/2014, 18Työterveys- ja työturvallisuusjohtamiseen kansainvälinen standardi 1/2014, 14

SFS:n ja toimialayhteisöjen toimintaEN-standardit nopeammin saataville 1/2014, 23EU-standardien laadinta nopeutuu 4/2014, 30

SFS-tiedotuksen sisältö vuonna 2014

Seuraavilla sivuilla on mainittu SFS-tiedotuksessa kuluneena vuonna 2014 julkaistut jutut. Otsikon jälkeen on lehden numero, jossa juttu on. Viimeisenä on sivu, jolta juttu löytyy.


Joko olet tutustunut SFS:n Lausuntopyyntöpalveluun 5/2014, 34Kenneth Hänninen SESKOn puheenjohtajaksi 1/2014, 16Kimmo Saarinen SESKOn kunniapuheenjohtajaksi 1/2014, 16Nimitykset 2/2014, 29Oikaisuja 2/2014, 31Paljon kumottuja standardeja 2/2014, 31Paljon kumottuja standardeja 4/2014, 30PSK 40 v. 1/2014, 20SFS 90 v. - Mistä kaikki alkoi? 3/2014, 4SFS Henkilöuutiset 5/2014, 37SFS kumonnut vanhentuneita ilmanlaadun SFS-standarde-ja 3/2014, 20SFS oli Alihankintamessuilla syyskuussa 5/2014, 32SFS:n 90-vuotisjuhlia vietettiin Liuskasaaressa 4/2014, 16SFS:n palvelut uudistuvat 5/2014, 2SFS:n tiedotus tehostuu 5/2014, 37SFS:n vuosi 2013 3/2014, 8SFSedu.� uudistunut 2/2014, 20SFS-käsikirjojen uusia tuulia 3/2014, 7SFS-tiedotuksen lukijatutkimuksessa hyviä tuloksia 4/2014, 10SFS-tiedotuksen sisältö 2014 5/2014 38SFS-tiedotus myös sähköisessä muodossa 4/2014, 9Standardien kommentointi nyt entistä helpompaa 3/2014, 10Standardisointilautakunnan uusi kausi käynnistyi 1/2014, 22Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 1/2014, 21Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 5/2014, 37Tiedottajat pohtivat strategioita Brysselissä 1/2014, 21Timo Leppä SFS:n puheenjohtajaksi 1/2014, 16Tulevaisuuden standardit esillä standardisoinnin vuosita-pahtumassa 5/2014, 4Tulossa uusi SFS-verkkokauppa ja ONLINE-palvelu ke-väällä 2015, 4/2014,17Uudet fontit 2/2014, 29Uusi vuosi – uusi ilme 1/2014, 2Vanhentuneita SFS-standardeja kumotaan 4/2014, 14

Yleiset jutut kaupan teknisistä esteistä, EU:n ja Suomen säädöksistä, tuoteturvallisuus, julkiset hankin-nat, CE-merkintä, markkinavalvonta, mittayksikötEnergiaan liittyvät direktiivit - seminaari 15.5.2014, 2/2014, 30EU:n parlamentti hyväksyi hankintadirektiivit 1/2014, 23EU:n standardisointipolitiikasta ja toimeksiannoista tietoja netissä 4/2014, 30Kansallisia määräyksiä riittää EUssa 4/2014, 20Kysy vielä jotain 3/2014, 23Opas uuden lähestymistavan direktiiveistä uusittu 2/2014, 25Standardit Tukesin tuotevalvonnan tärkeä tuki 2/2014, 12Uuden lähestymistavan direktiivejä aiotaan korvata ase-tuksilla 4/2014, 26Valtion tietoja viestintätekniikkakeskus aloitti toimintan-sa 1.3.2014, 2/2014, 31Visio teollisuustuotteiden sisämarkkinoista 2/2014, 17

Yleiset jutut standardisoinnista ja serti�oinnista, innovaatiot, nanoteknologia, yhteiskuntavastuu, riskienhallintaAsenne yleisin syy tapaturmiin 3/2014, 16CEN uusinut www-sivunsa 2/2014, 24CENin ja CENELECin suunnitelmat vuodelle 2014, 1/2014, 23Kiina satsaa brändeihin 5/2014, 14Martelan testilaboratorio saanut akkreditoinnin 5/2014, 25MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot yhdistyvät Luonnon-varakeskukseksi 5/2014, 15

Niinistö vahvisti standardisoimislain kumoamisen 4/2014, 24Nyt standardisoidaan myös palveluita 3/2014, 10Standardeista suurta hyötyä yhteiskunnalle 3/2014, 2Standardi riskien arviointimenetelmistä valmistunut 1/2014, 17Standardiaktivointia 1/2014, 15Standardien laadintaan kannattaa osallistua 4/2014, 2Standardisoimislaki kumotaan 2/2014, 28Standardisointi mukaan tutkimusohjelmiin 4/2014, 19Standardisointi vaikuttaa – ja siihen voi vaikuttaa 2/2014, 2Standardit ja talous aiheena voitokkaassa kirjoituksessa 1/2014, 20Standardit ja tekijänoikeus 5/2014, 26Suomalainen insinöörityöpalkinto valaistusteknologian kehitystyölle 4/2014, 29Testauslaboratorioita todetaan päteviksi akkreditoinnilla 5/2014, 24Vinkkejä standardisointiin vaikuttamiseen 2/2014, 10

Tietotekniikka, tietoturva, teletekniikka, sähköinen kaupankäyntiApua esteettömien IT-laitteiden ja –palveluiden hankintoi-hin 3/2014, 7Eväät hyvään palvelunhallintajärjestelmään 1/2014, 19Standardit kyberturvallisuuden tukena 3/2014, 15Sähköisen laskun standardi valmisteilla 5/2014, 18

Ympäristömerkit, energiamerkintä, ympäristö-standardit, ympäristöserti�ointi, EMAS, metsien serti�ointi, polttoaineet, melu, ilmastonmuutosIltapäiväseminaarissa pureuduttiin ympäristöanalytiikan standardeihin 3/2014, 12ISO 14000 –sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi 3/2014, 14Kansainväliset standardit kiinteille biopolttoaineille 4/2014, 6Keräyspaperin standardi uusittu 2/2014, 29Kierrätyspolttoainestandardit käsikirjaan 3/2014, 6Pellettien laadun kehittäjä palkittiin 2/2014, 30SIPE – eurooppalainen ympäristöstandardien tietopalvelu 4/2014, 8Uudet energiamuodot tarvitsevat omat standardit 3/2014, 25Uudet yhtenäiset standardit ympäristöanalytiikkaan? 2/2014, 31Uusi materiaalivirtojen kustannusanalyysin (MFCA) stan-dardi valmisteilla 4/2014, 4Vesijalanjälki – ISO-perheeseen uusi ympäristöindikaattori 4/2014, 5Ville Niinistö pääpuhujana kierrätyspolttoaineseminaaris-sa 5/2014, 15Ympäristöjohtamisen standardisarja uudistuu ja laajenee 4/2014, 4

Laatujärjestelmät, laatujärjestelmien serti�ointi, laatu-palkinnot, omaisuudenhallintaAsiakastyytyväisyyden varmistamiseen apua ISO-standar-deista 1/2014, 12ISO 9001 -uudistus etenee 1/2014, 8ISO-serti�kaattien määrä kasvanut edelleen 5/2014, 8Johdon konsultointipalvelustandardi tutuksi 1/2014, 11Johtamisen standardit 1/2014, 10Johtamisen standardit 2/2014, 9Johtamisen standardit 3/2014, 23Johtamisen standardit 5/2014, 9Leanin 5S happotestinä työturvallisuuden kehittämisessä 4/2014, 25Omaisuudenhallinnan standardisarja SFS-ISO 55000 5/2014, 6Standardi ISO 9001 katsastuslakiin 1/2014, 14


Documents

5 2014 - sfs.fi · Terveysteknologia kaipaa kansainvälisiä standardeja Tulevaisuuden ennakoinnista terveysteknologian ja terveyspal-veluiden standardisoinnissa puhui johtaja Tom