Embed Size (px)
Citation preview
SANAT TEOT YHTÄ
Kaikkien seinäjokelaisten puolesta
56Jouko
Peltonenrehtori, FM, Sedun
hallituksen jäsen
77Aki
Ylinenmaatalousyrittäjä,
insinööri, kaupunginhallituksen 1. vpj.
Huolenpitoa– huomennakin.
Lehden m
aksavat ehdo
kkaat.
Jouko Peltonenlupaa MALTTIA
JA KOKEMUSTA56
Terveys ja liikunta
Koulujen ja päiväkotien sekä ikäihmisten pal-veluissa ruuan laatu on tärkeää. Raaka-aineista ei saa enää tinkiä. Minusta kannattaa käyttää
puhdasta lähiruokaa.
Koulukeskusten lähiliikuntapaikkaohjelmasta on pidettävä kiinni. Minusta olisi korkea aika uudistaa Nurmon liikuntahallia, sen yhteyteen on odotettu
uimahallia1990-luvulta saakka. Halli sijaitsee asuinalueiden keskiössä. Muuten kiinteis-
töjen rakenne- ja käyttöongelmiin mm. ilmanlaatuun on käsitykseni mu-
kaan tartuttu hienosti.
Arkitoiveisiimme kuuluu turvallinen koulu- tai työmatka. Turvallisuus riippuu katujen hoidosta (sis. auraus, hiekoitus). Huolen-pito vaatii rahaa. Minusta katujen hoidos-ta ei saa säästää.
Rahaa tarvitaan myös yksityisteiden hoitoon. Esim. yksityisteiden varrella asu-ville ikäihmisille kulkureitit pitää olla kun-nossa, jotta tarvittava apu voi saapua.
Seinäjoella on liikenteellisesti ongelmal-lisia koulupihoja. Nurmon koulukeskuk-sen ja Seinäjoen lukion pihat ovat sump-puja, ainakin parkkipaikoista on pulaa. Tanelinrannan päiväkodin ja koulun ohit-se kulkee Mäki-Hakolantie, jonka ylittää moni pieni kävelijä ja polkupyöräilijä. Tiellä
on sekä vilkas työmatkaliikenne että lap-sia kouluun ja päiväkotiin kuljettavia van-hempia. Minusta em. kaltaisten alueiden toiveisiin on suhtauduttava myönteisesti.
Autokolarin ajaneena tiedän Seinäjoki-Lapua valtatien ja Isokosken risteyksen vaaralliseksi. Tässä kohdin valtion tielii-kennejärjestelyt pitää saada ajanmukai-selle tasolle. Työmatkaliikenne Atrialle ja hälytysajoneuvojen turvallisuus edellyttä-vät muutosta. Isokoskentielle on pitkään toivottu entisen valaistusohjelman elvyt-tämistä. Lisäksi valtion pitäisi kiirehtiä Seinäjoki-Jalasjärvi valtatien valaisemista etelään päin.
Turvallisuus liikenteessä
Väitän, että kokonaisverotus ei laske sa-massa suhteessa kuin SOTE:n myötä siirtyy tehtäviä maakunnille. Tähän ovat syynä mm. kiinteistöt, velkamäärä ja ta-kuuvelvoitteet.
Kaupungin talous toimii ”suu säkkiä myöten”-periaatteella, mutta tulevaisuu-dessa investointitahtia pitää rauhoittaa. Jos tehdään poikkeuksia talousarvio-suunnitelmiin, niin samalla on lykättävä vastaavasti muita hankkeita. Budjetti pi-tää olla realistinen.
Toimintatuloja lisättäessä on varotta-va sadevesimaksun kaltaisia piiloveroja. Kaupungin väestönkasvu johtaa käyttöta-louden ja investointien osalta menojen ja tulojen jatkuvaan kasvuun, mutta samalla niiden maltillisuus pitää pysyä tavoittee-na.
Kaupungin pysäköintimaksukäytäntö on arvioitava uudelleen ja on kysyttävä kauppojen ja maakunnasta saapuvien au-toilijoiden kokemuksia.
Maltillista taloutta
Seinäjoella on runsaasti haja-asutusalueita. Maa-talous ja asutus kykenevät elämään rintarinnan. Elin-keinopolitiikassa ei voi vä-heksyä maaseutua. Sieltä löytyy veronmaksu- ja in-vestointikykyä. Maaseutu myös työllistää aliurakoit-sijoita ja kuluttaa erikois-kauppojen tuotteita.
Vastustan kaupallisin perustein tehtyjä yksityis-maiden pakkolunastuksia. Reilu kaupanteko on oikea tie edetä kaupungin em. maanhankinnassa. Jos vapaaehtoista kauppaa ei synny neuvotellen, niin alue jääköön kaavoittamatta. Pakkolunastus on perus-telu viimeisenä keinoja, jos on kyse perusinfrasta.
Maaseutu
ja kylät
Tanelinrannan ex-asukkaana havaitsin, että lähiö-asuntoalueet ovat nopean väestönkasvun viihtyisiä keitaita. Jatkuvuuden turvaamiseksi aluevaikutta-misen väyliä pitää jatkuvasti kehittää.
Ydinkeskustan osalta on liikkeellä monia kanna-tettavia suunnitelmia. Me kaikki haluamme elävöit-tää keskikaupungin elämää. Minusta tavoitteet saa olla korkealla, koska Oulu loi Rotuaari-kävelykadus-ta kaupunkilaisten olohuoneen. Väestönkasvu an-taa kehitykselle hyvän pohjan.
On luonnollista, että kirkonkylät ovat lähipalvelu-pisteitä. Ikäihmiset, koululaiset ja perheet eivät voi ymmärtää, miksi heiltä on viety esim. lääkäripalve-lut. Hajautettu palvelumalli estää ruuhkia keskikau-pungilla.
Lähiöalueet, ydinkeskusta ja kirkonkylät
Kaikki hyötyisivät koulujen sijaiskiellon purkamispää-töksestä. Sijaisten palk-kaamista voi perustella esim. aineenopettajien oppiaineilla ja aikuisten läsnäololla. Laadukas kas-vatus ja opetus ovat kun-nan perustehtävä.
Isot ryhmät päiväko-deissa ja kouluissa eivät edistä oppimista ja lasten kehitystä, eivätkä ne hel-pota henkilöstön jaksa-mista. Kun tähän lisätään oman toimensa ohella opettaminen (OTO-työ) ja säästövapaakäytän-nöt, niin töissä henkilöstö kaitsee suurryhmiä, joissa oppimisen tavoitteita on vaikea saavuttaa.
Seinäjoella on erilaisia päiväkoteja ja kouluja. Tu-levaisuuden mammuttiko-koiset yksiköt eivät tuot-
taisi lisäsäästöjä, vaan ne saattavat luoda uusia on-gelmia ja lisäkuluja. Kau-pungissa on uudistettuja ja saneerattavia kouluja esim. Pruukinkoulu ja Ylis-taron koulukeskus. Niissä kehitetään digiopiskelua, mutta samalla pitää vaalia pedagogista vapautta.
Varhaiskasvatus, perus-koulu ja lukio-opetus ovat palveluketju. Ketjuun liittyy yhteistyö SEDUn ja SeAm-kin kanssa. On hienoa, että Seinäjoella vastataan nuorten koulutukselliseen ”nälkään”. Koulutuksen ja yritysten osaamistarpeen kohdistaminen palvelee myös elinkeinoelämän tar-peita.
Minusta Seinäjoen kol-mesta lukiosta ja Peräsei-näjoen toimipisteestä kan-nattaa pitää kiinni, kunhan
opiskelijoita riittää. Toi-miakseen jouhevasti ylä-koulut ja tarvitsevat myös lukioiden yhteisiä aineen-opettajia.
Pitkäaikainen työpaik-kani Nurmon lukio ansait-see kehittyä jatkossakin it-senäisenä opinahjona. Se on opiskelijamäärältään yli 300-paikkainen ja tuloksil-taan korkeatasoinen.
Tärkeää on turvata valtakunnallisissa kurs-seissa opetusryhmien riittävä määrä. Valinnai-nen kurssitarjonta ei saa aiheuttaa yo-kirjoituksia palvelevan opetuksen jää-mistä toissijaiseksi, koska yo-kirjoitusten merkitys jatko-opiskelulle ja työllis-tymiselle on entisestään kasvanut.
Koulutus kasvattaa
Työpaikat
Kaupungin tulee edistää elinkei-notoimintaa, joka ei synnytä vajaa-
työllistettyjä, joille työsopimus lupaa esim. 0-20 tuntia töitä viikossa. Nämä
työsuhteet sopivat harvalle ja aihe-uttavat työntekijöille epävarmuutta
ja vaikeuttavat kaupungin sosi-aalimenojen ennakointia.
Aki Ylinenlupaa
VarhaiskasvatusPerheessämme on vielä kak-si päiväkoti-ikäistä lasta. He ovat Keski-Nurmon päiväko-dissa. Kyseinen päiväkoti on rakennettu koulun yhteyteen. Lapsen kasvaessa hän siir-tyy ryhmässä aina lähemmäs koulua. tämä on kiva, loogi-nen systeemi, joka madaltaa kouluun menon kynnystä. Lisäksi koululaisille ja päivä-kotilaisille on silloin tällöin yh-teisohjelmaa. Tällainen vuoro-vaikutus tekee hyvää lapsille!
Jos perheen omien las-ten määrä on kasvanut, näin on tapahtunut myös koko kaupungissa. Hoitopaikko-jen määrän tarve on kasva-nut ja tähän tarpeeseen ovat vastanneet myös yksityiset palvelutarjoajat. Yksityisil-le korvataan palvelusetelillä kustannuksia. Tämä vähentää varhaiskasvatusinvestointeja ja monipuolistaa tarjontaa.
Päivähoidon palvelusetelin arvossa olisi korkea aika siir-tyä kaksihintajärjestelmään, kuten muissakin Suomen kun-nissa. Yksihintajärjestelmän näen tällä hetkellä kaupungille liian kalliina hoitopaikkojen li-sääntymisen myötä.
Peruskoulut Vanhemmat lapseni ovat ala- ja ylä-asteella. Koulun käyn-
ti sujuu muuten mukavasti, mutta luokkakoot ovat turhan isoja. Luokassa vallitsee usein hälinä ja se ei ainakaan pa-ranna oppimistuloksia. Kou-lukyyditykset ajelevat usein ”pitkän ringin”, joka johtaa turhauttavaan istuskeluun.
Nämäkään ongelmat eivät ole paikallisia, vaan säästö-ohjelmien seurausta. Luok-kakokojen kasvulle on saa-tava stoppi. Panostukset varhaiseen puuttumiseen ja oppimistuloksiin säästää tule-vaisuuden menoja, jos syrjäy-tymiseltä vältytään.
LukiotLukioverkko muodostuu nel-jästä lukiosta. Itse olen käynyt aikanaan Nurmon lukion ja sil-tä ajalta on lämpimät muistot. Kouluasioissa paikallisuus on valttia ja tämänkin vuok-si näen tärkeäksi, että meillä jatkossakin löytyy lukiot Nur-mon, Peräseinäjoen, Ylistaron ja Seinäjoen keskustoista. Lukioiden kehittymistä omilla vahvuusalueillaan on tuetta-va, eli erikoislukioiden roolia on vahvistettava.
Koulutoimi
77Verotus
Olemme päätyneet maakunnan kär-keen kiinteistöverossa. Omalta kohdalta
on vaikea löytää perusteita isojen kiinteistö-jen maksamalle verolle. Tuotanto ei ole Seinä-joella sen tuottavampaa kuin naapurikunnassa ainakaan omalla toimialallani. Kiinteistövero on pääomakuluja lisäävä rasite, enkä voi hyväksyä sen kasvamista nykytasosta, ennemmin päin-
vastoin.
Hulevesimaksut näen piiloverona, enkä näe perusteita Seinjoella sen käyttöön
ottamiseen asukkaiden ja yritys-ten kannalta.
Ikäihmisten määrä on kas-vamassa Seinäjoellakin. On tärkeä huolehtia, että ikääntyneiden kuntalais-ten tarpeet huomioidaan kulttuuri-, koulutus- ja lii-kuntapalveluiden kehittä-misessä. Vanhusneuvosto on merkittävässä roolissa, kun ikäihmisiin vaikuttavia asioita päätetään. Van-husneuvoston nykyinen asema on kiistaton, mutta tulee myös huolehtia, että vastaava toiminta jatkuu maakunta uudistuksen jäl-keen.
Ikäihmiset
Oma maatila on jo vuosia hyödyntänyt kotimaista turvetta ja haketta lämmityk-sessä. Ylisen tilalla korvataan noin 100 000 litraa öljyä kiinteällä polttoaineella vuodessa.
Lannan energiakäytön soisi lisääntyvän Seinäjoellakin. Biokaasun hyödyn-täminen liikennepolttoaineena on lapsen kengissä koko E-P:n alueella, vaikka jopa vaasalaiset liikkuvat biokaasubusseilla. Hyödyt lannan biokaasutuksessa ovat kiistattomat, metaanipäästöt vähenevät, lannan ravinteet muuttuvat liu-koisempaan muotoon ja hajuhaitat vähänevät.
Biotalous
Seinäjoella on laaja ja logistisesti tärkeä yksityistieverkko. Itsekin olen asunut lähes koko ikäni yksityistien varrella ja toimin useissa tienhoito-kunnissa. On tärkeää, että kaupun-gin hoidossa olevien yksityisteiden määrärahoista huolehditaan. Vastus-tan omavastuuosuuksien keräämistä tiekunnilta kaupungille.
Avustuksen piirissä olevat yksi-tyistiet tarvitsevat myös tukensa. Kaupungin maksama pieni avustus ei pelasta teitä, mutta usein motivoi ja aktivoi tien käyttäjiä huolehtimaan tiestään.
Yksityisteiden tukeminen on mie-lestäni perusteltua korkeasta kiinteis-töverostakin johtuen.
Yksityistiet
Meille tärkeässä roolissa r uoka ma akunna s s a
ovat maatilat. Ny-kypäivän maati-
loja johdetaan yritysmäisesti, vain näin on mahdo l l i s t a m e n e s t y ä . Elinkelpoiset tilat inves-toivat rajusti pysyäkseen kehityksessä
mukana, näin olen itsekin teh-
nyt. Kaupungin on edesautettava
kaavoitus-, lupa- ja vesiasioissa tilojen laa-
jentumismahdollisuuksia.
Tarvitsemme suurtuotantoalueet, mutta toisaalta nykyisten tilakes-kusten kasvua ei saa rajoittaa.
Intolla on asiantunteva agrobio-talous-tiimi, jonka toiminta auttaa tiloja kehittymään ja verkostoitu-maan. Into tarjoaa verkostoitumis-ta ja tietoa uusista innovaatioista, sekä pienryhmätoimintaa. Pienryh-mässä ratkotaan ongelmia asian-tuntijoiden avulla, jaetaan tietoa ja saadaan sparrausta. Tämä palvelu lisää tekemisen henkeä ja on omal-lakin kohdalla johtamassa inves-tointiin.
On tärkeä muistaa, että Ilman maatiloja Atrian ja Valion linjat haukkaavat tyhjää. Maatilayrityk-set ovat myös niitä, jotka eivät siirrä tuotantoaan halpamaihin.
Alkutuotanto
MaapolitiikkaItsekin maanomistajana ymmärtämys
pakkolunastuksille ja etuostoille on rajal-linen. Etenkin kaupat, jossa aktiiviviljelijä on hankkimassa maata tai metsää tilansa tuotannon vahvistamiseksi ovat sellaisia,
joihin kaupungin tulisi ennemmin kan-nustaa, kuin pohtia väliintuloa. Seinä-
joen maanhankinta tulee perustua vapaaehtoisiin kauppoihin.
MAALAIS-JÄRKEÄ
Seinäjoki on kehittynyt roimaa vauhtia Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksena. Väkiluvun kasvu ja tiettyjen ydinpalvelujen keskittyminen alueelle on vaatinut viime vuosina paljon joustavuutta, keskustelua ja kyyneliäkin muualla maakunnassa.
Omalta osalta välillä kriittiseenkin suh-tautumiseen ovat vaikuttaneet ratkaisut ammattikorkeakouluverkossa ja erikois-sairaanhoidossa. Paljon hyvääkin on ta-pahtunut. Esimerkiksi toisen asteen kou-lutuksen myötä Sedu on mahdollistanut pitkäjänteisen ja vakaan suunnittelupoh-jan ammatilliselle koulutukselle maakun-nassamme.
Jatkossa ajattelun tulisi olla juuri koko maakunnan tulevaisuuteen katsovaa. Seinäjoki pysyy niin kauan vahvana, kun ympäröivä maakunta uskoo ja luot-taa maakuntakeskuksen sekä tukee sen kehittymistä. Maakunta pysyy elinvoi-maisena sillä, että Seinäjoen vetovoima mahdollistaa ihmisten työssäkäymisen kauempaakin, mutta myös lähipalveluiden järjestäminen kaikkialla, reunoja myöden. Nuorten houkuttelemiseen takaisin koti-seudulle Seinäjoen elinvoima tarjoaa mitä parhaimpia lähtökohtia.
Tulevaisuudessa maakunnan tervey-denhuollosta päättäminen on maakun-tavaltuuston tehtävissä. On selvää, että kunnat kuitenkin valvovat etuaan suhtees-
Seinäjoen valtuusto tarvitsee poliittista nenää
sa maakuntaitsehallintoon. Tässä työssä toivon ymmärtämystä myös ympäröivää maakuntaa kohtaan.
Kun Seinäjoki kasvoi muutama vuosi sit-ten voimakkaan kuntaliitosrykelmän myö-tä, oli ilmassa myös kriittisiä puheenvuoro-ja kuntaliitoksen tarpeellisuudesta ja huolta maaseutualueiden kehittymisestä. Asiaa esille nostaneet henkilöt tekivät tärkeän työn siinä, että maaseudun kehittäminen nostettiin kaupunkipolitiikan keskiöön.
Opittuani tuntemaan Akin ja Joukon, olen huomannut heissä vahvaa tahtoa puolustaa kokonaisuuksia ja kantaa huolta myös heikommista. Puhuttaessa koulutuk-sen järjestämisestä, maaseutupalveluista tai elinkeinotoimen mahdollisuuksista, ovat he alansa rautaisia ammattilaisia.
Yhteistyön voiman ymmärtäminen on luottamushenkilöille ehdoton ominaisuus. Tätä hoksnok-kaa, eli poliittista nenää Seinäjoen k a u p u n g i nva l -tuusto nyt tarvit-see.
Mikko SavolaKansanedustaja, Ähtäri
Monille Seinäjoen
nuorille elintarviketuotanto tarjoaa mahdollisuuden
kouluttautua ja työllistyä omaan koti
maakuntaansa.
Valtuutettujen uusi asentoTammikuussa 2018 Suomessa järjes-tetään maamme ensimmäiset maa-kuntavaalit. Vuoden 2019 alusta lähti-en Etelä-Pohjanmaan maakunta ottaa harteilleen kunnille vielä nyt kuuluvien sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisen sekä joitakin muitakin tehtäviä.
Kesällä kautensa aloittavilla kunnan-valtuutetuilla on edessään uudenlainen tehtäväkenttä. On silti kapeakatseista unohtua pohtimaan, mitä tehtäviä kun-nille ”jää”. Kunta ei ole mikään jako-jäännös.
Sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen maakuntatasolle on mo-nelle kunnalle helpotus. Kyse on toki tärkeistä palveluista, mutta jo pitkään tuohon kokonaisuuteen vaikuttaminen on ollut yksittäiselle kunnalle tai val-tuutetulle miltei mahdotonta. Kunnan budjetista häviää yli puolet, mutta sa-malla myös sote-vastuu poistuu.
Nyt jokainen kunta saa pohtia tule-vaisuuttaan uusin silmin. Tuore näkö-kulma onkin tarpeen. Kuntienpäätettä-vänä kun kuitenkin on mittava määrä oman kotiseutunsa elinvoimaan ja ke-hittämiseen sekä asukkaittensa ter-veyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä asioita.
Vuoden 2019 alusta kunnan vastuul-la on edistää elinvoimaa, hyvinvointia ja terveyttä sekä paikallista identiteet-tiä ja demokratiaa. Kunta hoitaa edel-
leen opetus- ja kulttuuripalvelut, tek-niset palvelut ja monia muita kunnan yleiseen toimialaan sisältyviä toimia.
Olennaista on lähteä ponnekkaasti hakemaan vastauksia kuntien muut-tuviin perustehtäviin. Miten edistän kotikuntani elinvoimaisuutta? Mitä voin tehdä asukkaiden hyvinvoinnin eteen? Kuinka opetus järjestetään toimivaksi? Miten lisään kotiseutuni houkuttele-vuutta asuin- ja yrityspaikkana?
Yhteistyöhakuisuudelle annan yhä enemmän arvoa. Yritystoiminta ei tun-ne kuntarajoja, kateus kylläkin. Naapu-rikunnan menestyminen ei ole itseltä pois. Varsinkin paremmin menestyvien on viisasta muistaa se, että samaa ko-tiseutuvenettä me kaikki yhdessä sou-damme. Ei auta, vaikka kokka nousisi kuinka korkealle, jos peräpää hörppää vettä. Kohta kastuvat kaikki.
Käykäämme jokainen äänestämäs-sä oma kortemme kekoon, yhä yhtei-sen Etelä-Pohjanmaan puolesta!
Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto
SANAT TEOT YHTÄ56 Jouko Peltonen
rehtori, FM, Sedun hallituksen jäsen 77Aki Ylinenmaatalousyrittäjä, insinööri, kaupungin hallituksen 1. vpj.
Seinäjoki elää elintarviketuotannosta Seinäjoki on Suomen vahvimman elin-tarvikemaakunnan keskus. Ruoan tuo-tanto, jalostus ja muut ruokaketjuun liittyvät toimialat ovat alueen vahvuus ja niistä Seinäjoki on myös tunnet-tu. Ruokaketju työllistää Etelä-Poh-janmaalla työvoimasta suuremman osuuden kuin missään muussa maa-kunnassa. Seinäjokisten ja muiden eteläpohjalaisten on syytä olla ylpeä tästä omasta menestystekijästämme.
Ruoantuotannon ja sen sivutoimi-alojen keskittymää kutsutaan Etelä-Pohjanmaan elintarvikeklusteriksi. Se tarkoittaa ruoantuotannon ympärille muodostunutta eri sektoreiden ja toi-mialojen verkostoa, jonka osat tukevat toisiaan. Etelä-Pohjanmaan elintarvi-keklusterin perusta on vahva ja moni-puolinen alkutuotanto. Se tuottaa laa-dukkaita raaka-aineita Seinäjoella ja eri puolilla maakuntaa sijaitseville elin-tarvikealan yrityksille. Esimerkiksi Va-lion, Atrian ja Altian tehtaille on vaikea kuvitella parempaa sijoittumispaikkaa kuin Etelä-Pohjanmaan sydämessä.
Monipuolista yrittäjyyttä elintarviketuotannosta
Eteläpohjalaiseen tapaan yrittäjyyttä arvostetaan ja se näkyy elintarvike-sektorilla suurena pk-yritysten mää-ränä. On ilo nähdä, miten myös uudet
yrittäjät uskaltavat tuoda markkinoil-le uusia innovatiivisia tuotteita kuten kasvisperäisiä lihankorvikkeita ja pa-nimotuotteita. Maakuntamme elintar-vikekeskittymä tukee suoraan monen muun toimialan menestystä. Esimer-kiksi Härmänmaan maatalouskoneita valmistavan teollisuuden keskittymä kehittyy käsi kädessä maatalouden ja koko ruokaketjun kanssa. Elintarvike-tuotanto työllistää ja tuo maakuntaam-me menestystä siis myös välillisesti.
Seinäjoen ympäristöön kehittyneel-le elintarvikekeskittymälle on tärkeää saada tukea myös alueen koulutus-tarjonnan muodossa. Maakuntamme oppilaitokset tarjoavat sille tarvittavaa osaamista ja koulutettua työvoimaa Alajärven, Ilmajoen ja Kauhajoen maa-talousoppilaitoksissa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Ilman riittä-vää ja sopivaa koulutusta eivät maa-talous- ja elintarvikeyritykset pystyisi pitkällä tähtäimellä toimimaan. Oppi-laitokset ja yritykset tukevat toisiaan myös tutkimus- ja muissa yhteistyö-projekteissa.
Työllistymismahdollisuuksia
Monille Seinäjoen nuorille elintarvike-tuotanto tarjoaa mahdollisuuden kou-luttautua ja työllistyä omaan kotimaa-
Opittuani tuntemaan
Akin ja Joukon, olen huomannut heissä vahvaa
tahtoa puolustaa kokonaisuuksia ja
kantaa huolta myös heikommista.
kuntaansa. Elinvoimainen maakunta on hyvä paikka rakentaa koti, perhe ja elämä nuorille polville. Nuorilla on tie-tenkin vapaus valita ja tavoitella myös niitä mahdollisuuksia, joita maakun-nassamme ei ole tarjolla. Tässä mie-lessä maakuntamme on eräänlainen kasvattajaseura. Pohjalaista yritteli-äisyyttä ja periksiantamattomuutta arvostetaan muualla Suo-messa.
Lasse Hautala kansanedustaja, eduskunnan maa- ja metsä-talousvaliokunnan jäsen
Ei antibiooteille
SANAT TEOT YHTÄ56 Jouko Peltonen
rehtori, FM, Sedun hallituksen jäsen 77Aki Ylinenmaatalousyrittäjä, insinööri, kaupungin hallituksen 1. vpj.
Kuinka tuttu onkaan tämä keskustelu, in Eng-lish, kun joku niistä kymmenistä keski-euroop-palaisista broilerirehujen lisäainekauppiasta tu-lee käymään:
- Tämä tuote vähentää salmonellaa- Ei meillä ole salmonellaa- ?... Tämän tuotteen avulla voi vähentää kui-
tenkin antibioottien käyttöä broilereille- Ei me käytetä antibiootteja - ??... Mutta tämä lisäksi vähentää broilerien
rokotuksista aiheutuvaa stressiä- Ei me rokoteta - ??? Siis ette rokota, ette käytä antibiootteja
eikä ole salmonellaa? En tiennyt että sellaista broilerituotantoa on olemassakaan
- Meillä Suomessa on, on aina ollut.Illallisella ravintolassa keskustelemme salmo-
nellasta. Kerron, että meillä on nollatoleranssi. ”Siinä tapauksessa meillä ei varmaan riittäisi lihaa kulutukseen.” “Te teette normituotantona sitä, mihin me yritämme päästä hikihatussa ja mistä me yritämme saada huomisen kanaa - salmonellatonta ja antibiootitonta.”
Niinpä, meillä Suo-messa kaikki on tämän päivän kanaa – on aina ollut.
Anne RauhalaMMM, agronomiSiipikarjan- ja naudan-rehujen kehittämis-päälikkö, Atria/A-Rehu
Me luotamme Aki Yliseen
Olen toiminut keskustan kunnal-lisjärjestössä 1988-2006, lop-puajat pj:nä. Akin olen oppinut tuntemaan kuntaliitoksen ja eri vaalien yhteydessä. Olemme päässeet hyvään yhteistyöhön, ikäerosta huolimatta. Meillä on yhteisiä tavoitteita yrittäjyyden ja kotimaakunnan puolesta.
Valtuustolta odotan vastuullisia ratkaisuja SOTE uudistuksessa, vanhusten huollossa, paikallislii-kenteessä ja liitoskuntien tasa-puolisessa kohtelussa. Lisäksi kaipaan elinkeinopolitiikalta pai-kallisten yritysten edellytysten parantamista ja oikeudenmukais-ta tonttipolitiikkaa. Juuri valmis-tuneen ohikulkutien jatkaminen Lapualle ja siitä eteenpäin on tär-keä lenkki liikenteen paremmalle toiminnalle.
Tapio KolkkaYrittäjä
Kokemukseni perusteella haluan antaa ääneni ihmiselle, johon voin luottaa ja jonka tiedän tekevän kaikkensa meidän kuntalaisten hyvinvoinnin eteen.
Toivon valtuutetun ottavan huomioon myöskin kuntalaisten mielipiteet suurissa päätöksis-sä. Odotan myöskin päätöksissä käytettävän maalaisjärkeä.
Tiina YlinenLähihoitaja
Tunnen Akin ja hänen vanhem-pansa ammatin ja järjestöharras-tusten parista. Näen tärkeänä, että Nurmon alueelta pitää saada kärkipolitiikkaan maaseudun ja etenkin nurmoolaisten asiat tun-teva päättäjä.
Toivon valtuustolta vahvaa pa-nostusta vanhusten palveluihin. Etenkin paikalliset lähipalvelut terveyteen ja harrastusmahdolli-suuksiin liittyen olisivat tärkeitä.
Lauri Hippieläkeläinen
Kaveriin jonka on tuntenut yli 40 vuotta on helppo luottaa. (Hetki-nen, tässä täytyy olla laskuvirhe, mehän ollaan nuoria.) Akilla on ollut aina kolme ominaisuutta joista Seinäjoki varmasti hyötyy.
KekseliäisyysNuorena poikana Aki oli innokas virittämään kaikkia mahdollisia koneita. Polkupyörään kiinnitettiin mooottorisaha (ilman terää) ja toivottiin sen kiidättävän Helkaman huippunopeuksiin tai päältä ajetteva nurmenleikkuukone, jonka viritystä Aki ei muistanut ko-tona kertoa. Akin äiti olikin tempaista Stigan ensimmäisellä kertaa autotallin peräseinästä läpi.Kytkimen nosto kun tiesi tällä kertaa hivenen rivakampaa lähtöä.
Tätä samaa viritystä Seinäjoki tarvitsee!
Ratkaisun hoitokykyOlimme nuorina poikina rällästelleet mopoilla koko päivän ja näl-kähän siinä tulee. Nurmolaiseen tapaan aterian kuin aterian hoitaa Atrian käriste, mutta pihalla satoi vettä joka hankaloitti kärkkärin grillausta. Pieni tuumaustauko ja tulet Ylisen vanhaan riiheen!
Riihi oli täynnä vanhoja kuivia olkia, pölyä, puuta. Kaikkea mah-dollista joka tulitikun nähdessäänkin on valmista palamaan. Tuli kuitenkin pysyi jollain ihmeen kaupalla puolikkaassa tynnyrissä ja kärkkärit tuli grillattua.
Ratkaisuissa tulee joskus käyttää (harkittua) riskiä!
RohkeusAki on aina ollut rohkea päätöksentekijä. Ylisen pihaa komis-ti ennenvanhaan Akin veljen taivasta halkova antenni, Tomi kun harrastaa radioamatööritoimintaa. Tuo antenni sai usein rohkeat nuoret kokeilemaan rajojaan ja kiipeily oli tuttua. Samaten lasku-varjohyppy kuului nuoruuden päätöksiin. 1000 metrissä aukeneva lentokoneen ovi, jonka alla tyhjyys vaatii rohkeutta ja luottamusta omiin taitoihin.
Päätökset tarvitsevat myös sopivasti rohkeutta!
Näihin muutamiin ja tuhansiin muihin muistoihin nojaten voinkin rehellisesti sanoa, että älkäähyvät ihmiset vain äänestäkö…. ke-tään muuta! #ketaanmuuta
Sami Yli-Huumoystävä
Olen oppinut tuntemaan Akin MTK:n johtukunnassa ja maata-lousyrittäjänä. Aki on suoraselkäi-nen nurmolainen, joka paneutuu asioihin huolella. Yhteiset asiat hän hoitaa yhtä intohimoisesti kuin oman yrityksenä toimet.
Profiloituminen yrittäjäystäväl-liseksi kaupungiksi esim. kiin-teistöveron laskeminen, maa-talouden elinmahdollisuuksien turvaaminen ja maakunnan omat elintarvikkeet kouluissa sekä lii-kelaitoksissa.
Ari TeppoMaidontuottaja
SANAT TEOT YHTÄ56 Jouko Peltonenrehtori, FM, Sedun hallituksen jäsen
Aki on luonteeltaan helposti lähestyttävä ja hän tarttuu kuntalaisten asi-oihin vakavasti. Hän on myös perheenisänä ja yrittäjänä oppinut sisäis-tämään perheen arjen ja yrittäjyyden haasteet. Pitkä ura kunnallispoli-tiikassa takaa osaamisen tälläkin sektorilla. Lisäksi Aki avarakatseisena henkilönä tukee Seinäjoen talousalueen kehittämistä unohtamatta lii-toskuntien kehitystä ja ympäröivien kuntien kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.
Ensi sijassa edelleen vahvistetaan nuorten ja vanhusten hyvinvointiin liittyviä palveluita. Koulutuspaikkoihin ja vanhusten hoitoon panostus-ta. Tietysti tärkeä asia, että saadaan lisää työpaikkoja eli vetovoima-tekijöitä, kaavoitus, koulutettu työvoima, infra ym…hyvin on mennyt mutta lisää paukkuja.
Elina IlkkapalveluneuvojaAkin ja Joukon yhteiskuvat
sekä Akin miljöökuvat: Silja Vauhkonen.
Sam
i Yli-
Huu
mo,
Huu
mo
n ky
lä
Tiin
a Y
linen
, Ker
tunl
aaks
o
Tap
io K
olk
ka, K
epp
o
Laur
i Hip
pi,
Hyl
lyka
llio
Ari
Tep
po,
Tep
po
Elin
a Ilk
ka, N
urm
on
kesk
usta
Me luotamme Aki Yliseen
Olen oppinut tuntemaan Akin luo-tettavana yhteistyökumppanina sekä naapurina jonka kanssa on helppo tehdä yhteistyötä.
Olen ymmärtänyt että kodin aatteellinen perintö on kasvatta-nut Akista sen yhteiskunnallisen vaikuttajan mikä hän on tänä päi-vänä.
Aki on Seinäjokinen jonka juu-ret on syvällä Keski-Nurmolai-sessa maisemassa. Akilla on kokemusta usean vuoden ajal-ta palkkatyössä toimimisesta ja halunnut siirtyä oman tilan ke-hittäjäksi. Hän on saanut laajan näkemyksen yhteiskunnasta eri rooleissaan.
Myös nelilapsisen perheen isyys antaa tukevan lisän kykyyn tehdä päätöksiä lapsiperheiden parhaaksi. Tätä ymmärrystä tar-vitaan Seinäjoen kaltaisessa kas-vukunnassa. Minun on helppoa ja luontevaa olla kaverini Akin tuke-na kuntavaaleissa.
Lapsiperheissä on meidän tule-vaisuus. Toivon tulevalta valtuus-tolta erityistä panostusta lapsi-perheiden hyvinvointiin.
Itse lähestyn hiljalleen sitä vai-hetta elämässä, että kiinnostus herää miten vanhusväestön huo-lenpito on huomioitu. Toivoisin kiinnitettävän erityistä huomiota vanhusväestön tarpeisiin.
Seinäjoen maakuntasuhteet ovat tärkeät. Naapurikunnat on koettava yhteistyökumppaneina ei kilpailijoina.
Jussi JuurakkoKonduktööri evp
SANAT TEOT YHTÄ 77Aki Ylinenmaatalousyrittäjä, insinööri, kaupungin hallituksen 1. vpj.
Ei ole sattumaa, että Akilla on kiin-nostus yhteisten asioiden hoitami-seen. Akin vanhemmat herastuomari Anelma ja pitäjänneuvos Raimo ovat tehneet pitkän uran järjestö- ja kun-tapuolella.
Anelma äiti on ollut puolueaktiivi keskustan eri järjestöjen pj-tasolla asti, maa- ja kotitalousnaisten py pj:nä, sekä osuuskuntien edusta-jistoissa. Eläkeliiton johtokunta ja muut toimet täyttää aktiivisen eläke-läisen päiviä tälläkin hetkellä.
Isä Raimo on toiminut Nurmon valtuustossa ja puheenjohtajana mm. kunnanhallituksessa, Nurmon Jymyssä, maamiesseurassa ja kes-kustan kunnallisjärjestössä.
Vanhemmat ovat tehneet päivä-työnsä broilerin kasvattajina ja vuon-na 1971 rakennettu halli on edelleen tuotantokäytössä.
Vanhempien jalanjäljillä
Petr
i Yli-
Soin
i Kes
ki-N
urm
o , K
appe
lineu
vost
on p
j.
Juss
i Juu
rakk
o, K
irkko
neuv
ost
on
jäse
n
Tunnen Akin, koska olemme toimineet hänen kanssaan yli 10 vuotta MTK:n johtokunnassa. Aki on tottunut asioi-den hoitaja. Hänellä on hyvät edellytyk-set toimia päättäjänä, koska kokemuk-sensa ansiosta tuntee toimintatavat ja kaupungin päättäjäverkostot.
Odotan tulevan valtuuston ymmär-tävän paremmin maaseudun tarpeita. Palveluja kaivataan kylilläkin. Maapoli-tiikka tulisi olla maaseudun elinkeinoja tukevaa, koska ilman tuotantoamme ei Atria, Valio, ym. saa raaka-aineitaan.
Anne MattilaMaidontuottaja, maatalon emäntä, Nurmon Ylijoki
Akin olen tuntenut jo pitkään, olemme molemmat kouluja käyneitä kanankas-vattajia. Aki perehtyy asioihin. Ei hän tiedä kaikesta kaikkea, mutta hän ottaa selvää ennen päätöksen tekoa.
Seinäjoen kaupungilta toivon rohkei-ta päätöksiä. Esimerkiksi elinkeinopoli-tiikka on ollut jo pitkään esimerkillistä. Yksityiset yritykset tuovat hyvinvoinnin jokaiselle paikkakunnalle. Tätä hyvää työtä tulee jatkaa. Koulutuksessa tulee omia vahvuuksia hyödyntää. Nyt olisi korkea aika nostaa Nurmon matemaat-tis-luonnontieteellinen lukio maan ma-tematiikkalukioiden eliittiin. Luoda siitä koko Etelä-Pohjanmaan oma Ressu tai Sykki.
Petri Yli-SoiniMaatalousyrittäjä, eläinlääkäri
Me luotamme Jouko Peltoseen
Realiteetit huomioiva, mahdolli-suuksia löytävä ja neuvottelutai-toinen; näillä sanoin kuvaisin Jou-koa yhteisten asioiden hoitajana. Reilu kymmen vuoden ajalta muistan, että Jouko on paneutu-nut asioihin, ottanut selvää ja us-kaltanut tarttua kriittisestikin niin suuriin hankkeisiin kuin helposti marginaaliin jääviin päätöksiin, joilla kuitenkin on vaikutusta kun-talaisten elämään ja ympäristöön. Jouko on helposti lähestyttävä ja valoisa persoona!
Jouko ei provosoidu asioista räyhäämiseen vaan on asiallisesti kuulolla ja tuo mielipiteensä esiin. Hänellä on omakohtaista tunte-musta niin erityislasten elämästä kuin nuorten koulutuspolitiikasta. Sinnikkääksikin Joukoa voi ke-hua! Luottamusta on kertynyt monessa tehtävässä ja toimessa – yhteiskunnallisesti valveutunei-ta tarvitaan!
Kunnallisen päätöksenteon murrosvaiheessa on nähtävä kokonaisuus. Joukon historian opettajan taustasta on tässäkin hyötyä. Menneisyyden virheitä ei kannata toistaa, vaan niiden tun-temusta tulisi hyödyntää tulevai-suuden suunnittelussa.
On helppo sanoa, että Jouko on valtuutettuna luotettava, mo-nesta näkökulmasta asioista poh-tiva asiantuntija!
Anne-Mari HaapalaRehtori, luokanopettaja, ex-valtuutettuNurmo
Tutustuin Joukoon muutama vuo-si sitten. Minuun teki vaikutuksen Joukon vahva ”yhteiskunta-ak-tivismi”. Uskon hänen poliittisiin näkemyksiin. Vahvuutena haluan korostaa hänen kykyä ja halua keskustella ja ottaa huomioon hy-vinkin erilaiset näkemykset.
Hän tuntee Seinäjoen kanta-kaupunki alueen liike-elämän arkea. Ammattinsa puolesta hän pystyy ymmärtämään opiskelija-elämän iloja ja suruja. Olen varma että opiskelijoiden asiat ovat Jou-kolle tärkeitä. Nuorten ja nuor-tenaikuisten hän haluaa huomi-oida. Onkin tärkeää, että nuorten näkökulmina aina mukana, kun Seinäjoen kehittämiseen liittyviä päätöksiä valmistellaan. Lisäksi tiedän, että Jouko pystyy autta-maan kaupungin liikuntaolojen käytön järkeistämisessä. Rehto-rin ammatissa koulujen yhteydes-sä olevat tilat ja niiden käyttö on tullut tutuksi. Ainahan niissä on kehittämisen tarvetta.
Jukka Rautiainen Laatu- ja käyttöinsinööri, henkilökohtainen avustaja, SeAmk opiskelija vm. 2016Seinäjoki
Jouko valtuustotyön Nurmon kunnan aikana osoitti hänen tai-tonsa ja tahdon osallistua koti-seudun kehittämiseen ja sitä kos-kevaan päätöksentekoon. Pitkä ura opetustoimessa antaa hyvän tuntemuksen koulumaailman tar-peista ja sitä kautta halun kehit-tää kouluopetusta oppilasystä-vällisempään ja opetuksellisesti mielenkiintoisempaan suuntaan. Lähiympäristön asukkaat ja Jou-kon hyvin tuntevat haluavat hänet valtuustoon rakentamaan Sei-näjoen kaupunkia, joka samalla muistaa ottaa huomioon reuna-alueidensa palvelutarpeet.
Seinäjoen kaupunkia tulee ke-hittää erilaiset alueet huomioon ottaen. Hyviä maatalousalueita ei saisi kaavoittaa asuinalueik-si. Maailmanväestönkasvu ja sääolosuhteiden pitkänaikavä-lin muutoksiin on syytä varautua turvaamalla viljelyspinta-alat. Iso-koskentien ja Seinäjoki–Lapua valtatien risteysjärjestelyt tulee saattaa toimiviksi ja turvallisiksi.
Juhani Soinimaanviljelijä, ex-valtuutettuKeski-Nurmo
Luotan Joukoon koska työs-kennellessäni hänen kanssaan olen oppinut hänen olevan perusteellinen, laajakatseinen, rohkea ja päättäväinen pää-töksentekijä.
Odotan valtuuston tekevän päätöksiä, jotka ovat hyväksi myös ydinkeskustan ulkopuo-lisen Seinäjoen alueelle.
Mika RantaFM, matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan lehtori, Peräseinäjoen lukion ex-apulaisrehtori Kertunlaakso
Olen tuntenut Jouko pikkupo-jasta. Luotettavampaa kaveria saa hakea.
Jouko on uhrannut vapaa-ai-kaansa yli 20 vuotta yhteisten asioiden hoitoon erilaisissa yh-distyksissä ja järjestöissä. Po-liittisissa ja kunnallisissa luot-tamustehtävissä Jouko aloitti vuonna 2001. Toivon Joukon pitävän huolta palveluiden ta-sosta.
Päätöksien valmistelussa ja itse päätöksiä tehtäessä toivon Seinäjoen kaupungilta vahvaa kykyä erottaa olennainen epä-olennaisesta.
Matti-Pekka Luukkoelintarviketyöläinen, maanviljelijäKeski-Nurmo
Sote-uudistuksen myötä kau-pungin toiminnassa korostuvat koulutukseen ja kasvatukseen liittyvät arvot. Päättäjiksi tar-vitaankin henkilöitä, joilla on paitsi kokemusta, myöskin näkemystä näiden asioiden hoitamisesta. Joukon tuntien tiedän, että Jouko on tällainen henkilö.
Pelkästään euroihin tuijotta-malla tehdyt päätökset eivät pitkälle kanna, vaan on ym-märrettävä tehtyjen päätösten seuraukset esimerkiksi koulu-maailmassa. Jouko ymmärtää, siksi tuen Joukoa.
Antti Piuhola, DI, matematiikan ja fysiikan lehtori Kertunlaakso
SANAT TEOT YHTÄ56 Jouko Peltonenrehtori, FM, Sedun hallituksen jäsen
Me luotamme Jouko Peltoseen
Opin tuntemaan Joukon hänen työskennellessään Ylistaron ylä-asteen ja lukion rehtorina ja siten myös minun esimiehenäni. Ilokse-ni voin todeta että Jouko on yksi parhaimmista esimiehistä joihin olen törmännyt työurani aikana. Jouko kohtelee kaikkia tasa-puolisesti ja reilusti. Hän seisoo väkensä rinnalla kun tarve vaa-tii eikä hätkähdä vaikka joutuisi itse tiukkiinkin tilanteisiin oman väkensä ja tärkeäksi kokemien-sa asioiden puolesta. Vankan ammattitaitonsa ansiosta asiat hoituvat aina sujuvasti ja oikeilla tavoilla toteutettuina - ja mihin ei vastausta löydy, Jouko selvittää aina perin pohjaisesti mikä on oi-kea ja asianmukainen tapa toimia.Uskon ja luotan että sama suora-selkäisyys ja ammattitaito näkyisi myös Seinäjoen luottamusteh-tävissä ja sen vuoksi lämpimästi suosittelen Joukoa kuntavaali eh-dokkaaksi.
Johanna TulensaloYläasteen ja lukion koulusihteeriYlistaro
Miksi luotan Joukoon?Tunnen Joukon erittäin hyvin: olen ollut Joukon työkaveri lähes 20 vuotta ja ystävä sitäkin kauem-min. Mielestäni Joukossa on mo-nia ominaisuuksia, joita yhteisten asioidemme hoitajalta tarvitaan:• erinomainen pohjakoulutus
(historia ja yhteiskuntaoppi) • laaja ja monipuolinen työ-,
järjestö- ja luottamustehtävä-kokemus
• kyky hahmottaa kokonaisuuk-sia ja asioiden välisiä yhteyksiä (päätettävät asiat eivät lähes-kään aina musta-valko/joko-tai)
• kyky ajatella johdonmukaisesti, itsenäisesti ja kriittisesti
• kyky ilmaista ajatuksensa sel-keästi ja perustellen
• kyky ja halu tehdä yhteistyötä toisten kanssa (ei yhden mie-hen show)
• vastuuntuntoisuus ja halu sekä kyky perehtyä asioihin
• hyvällä tavalla perinteinen poh-jalainen mies
Mitä odotan Seinäjoen päättäjiltä tulevalla valtuustokaudella?• erityistä panostusta lasten ja
nuorten koulutuksen ja hyvin-voinnin edistämiseen; heissä on tulevaisuus.
• vastuullista taloudenpitoa: taloudellisten resurssien sel-keämpää priorisointia (mikä on kunnan perustehtävä ja mikä ei ole)
• läpinäkyvyyttä ja avoimuutta päätöksenteossa
• halua säilyttää palveluja hajautetusti koko kaupungin alueella, järkevällä tavalla
Reijo TuovinenTM, psykologian opettaja, apulaisrehtori, yrittäjä, työnohjaajaKertunlaakso
Miksi luotan Jouko Peltoseen päättäjänä? Olen tutustunut Joukoon Sedun hallituksessa viime vuosien aikana. Tänä aikana olen oppi-nut tuntemaan hänet uutterana koulutuksen puolustajana, jonka opetuskokemuksesta ja esimiestaustasta on valtavasti hyötyä halli-tuksessamme. Häneltä olen nuorena päätök-sentekijänä saanut runsaasti mentorointia ja tietoa historiasta päätösten tueksi.
Millaisia politiikkaa keskustanuoret ja ilmajokiset odottavat maakuntakeskuksen päättäjiltä? Seinäjoen ja lähiseudun kasvun on jatkutta-va, jotta maakunta pärjää kilpailussa muille alueille myös jatkossa. Kasvun kehän pitäisi laajentua nykyistä laajemmalle. Lähihistori-an hyvän pöhinän hintana on ollut maakun-nallisen yhtenäisyyden haurastuminen, mikä heikentää alueen vetovoimaa. Yhdessä pys-tyisimme vielä parempaan. Toivon, että tule-valla valtuustokaudella Seinäjoen suunnasta alkaa puhaltaa uusi, yhteistyön tuuli.
Jouko on koulutuksen moniottelija. Miten Jouko ehtii tehdä kaikki hommansa? Sillä hänellä täytyy olla vuorokaudessa enemmän tunteja...
Risto LahtiIlmajoen kunnanhallituksen 2. vpj ja kunnanvaltuutettuMaatalous- ja ympäristöministerin erityisavustajaIlmajoki
Jouko on jo ammattinsa puolesta kuntaalan ammattilainenTulevaisuudessa opetukseen ja sivistykseen liittyvät kysymykset ovat entistäkin tärkeäm-piä. Joukolla on myös vahvat yleispoliittiset näkemykset ja voimaa niiden edistämiseen.
Lapualaiset odottavat, että Seinäjoen ase-ma valtakunnallisena tekijänä voimistuu, ei kuitenkaan muun maakunnan kustannuksella. Hyvällä yhteistyöllä on mahdollista ajaa koko maakunnan etua.
Toivon menestystä Keskustan työlle Seinä-joella. Maakuntakeskuksessa menestyminen on tärkeää.
Esa Rintalakaupunginvaltuutettu ja -hallituksen jäsen, historian ja yhteiskuntaopin lehtoriLapua
Maakuntasuhteista
SANAT TEOT YHTÄ 77Aki Ylinenmaatalousyrittäjä, insinööri, kaupungin hallituksen 1. vpj.
SANAT TEOT YHTÄ56 Jouko Peltonen
rehtori, FM, Sedun hallituksen jäsen 77Aki Ylinenmaatalousyrittäjä, insinööri, kaupungin hallituksen 1. vpj.
TietoaJoukoPeltosesta
• Syntymävuosi- ja paikka 1966, Nurmo
• Syntymäkoti maatilalla, veli ja kaksi siskoa. Lypsykarjatila.
• Perhe: Vaimo Ulla, kolme poikaa (20, 19 ja 14 v.)
• Koulutus: FM, historian ja yhteiskuntaopin opettaja, Oulun yliopisto
• Työura: Historian ja yhteiskuntaopin sekä uskonnon lehtori, Nurmon lukio 1993-2011,
• rehtori, Ylistaron lukio ja yläaste 2011-2014, lukion rehtori, Jalasjärven lukio 2014-
• Keskeiset luottamustoimet: Nurmon kunnanvaltuusto ja hallitus 2001-2008, Valtuus-ton vara pj. 2007-2008, Asukaslautakunnan jäsen 2009-2012, Seinäjoen kaupungin varavaltuutettu 2013-2017, Sedun hallituksen jäsen 2013-2017, Koulutuskuntayhtymän valtuuston jäsen 2001-2004. EP:n korkeakouluyhdistyksen edustaja 2001-2008. Framin hallituksen jäsen 2013-14, Rengonharjusäätiön hallitus 2005-2008.
• Yhteystiedot: gsm 040 504 4141 • [email protected] facebook.com Jouko Peltonen Kuntavaaliehdokas 2017 • joukopeltonen.blogspot.fi
SANAT TEOT YHTÄ56 Jouko Peltonen
rehtori, FM, Sedun hallituksen jäsen 77Aki Ylinenmaatalousyrittäjä, insinööri, kaupungin hallituksen 1. vpj.
TietoaAkiYlisestä
• Syntymävuosi- ja paikka: 1975, Nurmo
• Syntymäkoti maatilalla, veli ja sisko. Broileritila.
• Perhe: Vaimo Elina, tytär 14-v ja kolme poikaa 4-8 v.
• Koulutus: Tietotekniikan Insinööri, Vaasan Teknillinen Oppilaitos 1999
• Työura: Saraware Oy, Ohjelmistosuunnittelija 1998-2004, Maatalousyrittäjä, Ylisen Broiler Oy 2004-
• Keskeiset luottamustoimet: Nurmon kunnanvaltuusto 2005-2008, Tiejaosto puheen-johtaja 2005-2008, Tarkastuslautakunta varapj. 2005-2008, Kaupunginvaltuusto varajäsen 2009-2012, Tarkastuslautakunta 2009-2012, Kaupunginvaltuusto 2013- , Kaupunginhallitus 2013-2014, Kaupunginhallitus 1.varapj. 2015-
• Yhteystiedot: gsm 0400 569 987 • [email protected] www.akiylinen.com • facebook.com/aylinen1
MINÄ LUOTAN JOUKOON JA AKIIN– äänestetään heidät
meidän yhteiselle asialle Seinäjoen kaupunginvaltuustoon.
Jarmo KorhonenSeinäjoen kaupunginvaltuutettu 2004–2012
Huolenpitoa – huomennakin
Maailma ympärillämme on levoton. Etenkin epävarmana aikana on tärke-ää, että laitamme Suomea yhdessä kuntoon. Näin pidämme huolta sinun ja läheistesi turvallisesta arjesta myös tulevaisuudessa.
Olemme saaneet monen vuoden alamäen jälkeen aikaan käänteen pa-rempaan. Suomen talous kasvaa. Yhä useampi työtön on saanut työpaikan. Myönteistä käännettä on nyt kaikin ta-voin voimistettava.
Suomi on ollut pitkään uudistamat-ta. Maamme velaksi elämisen lopetta-miseksi olemme joutuneet tekemään myös kipeitä ratkaisuja. Olemme kui-tenkin pitäneet huolen, että kunnilta ei leikata. Se olisi pois päiväkodeista, peruskoulusta, terveyskeskuksista ja vanhustenhoidosta.
Suomen kuntoon laittaminen jatkuu. Uudistamme hyvinvointiyhteiskuntaa, jotta pystymme pitämään tasa-arvoi-sesti huolta jokaisesta suomalaisesta ja koko maasta myös tulevaisuudessa. Siksi vaihtoehtomme kuntavaaleissa on huolenpitoa – huomennakin.
Esitimme jo ennen edellisiä kun-tavaaleja kotikunta-maakuntamallin ratkaisuna sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen turvaamiseen ih-misen postinumerosta tai lompakon paksuudesta riippumatta. Nyt olemme toteuttamassa sitä.
Kuntavaaleissa pyydämme tukeasi 100-vuotiaan yhteisen isänmaamme turvalliselle uudistamiselle.
Tulevaisuudessa maakunta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Arjessa uudistus tarkoittaa, että lääkäriin pää-see nopeammin, tarvitsemansa avun saa saumattomasti yhdeltä luukulta ja jokainen voi valita julkisen tai yksi-
tyisen hoidon väliltä. Samalla tietosi siirtyvät nykyistä sujuvammin hoito-paikasta toiseen.
Kotikunnan tärkein tehtävä tulevai-suudessa puolestaan on huolenpito turvallisesta arjesta – alkaen perheille aidon valinnanvapauden mahdollista-vasta päivähoidosta ja tasa-arvoisesta peruskoulusta. Kotikunta myös luo edellytyksiä yritystoiminnalle, työpai-koille ja osaltaan siten koko maan elin-voimalle.
Suomi on kunnossa vasta silloin, kun jokainen suomalainen on mukana rakentamassa tätä maata.
Eriarvoistumisen torjumiseksi voi-daan tehdä paljon myös kotikunnassa esimerkiksi lisäämällä liikunta- ja har-rastusmahdollisuuksia tai etsivää nuo-risotyötä. Etenkin syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret meidän on yh-dessä ponnistellen rakastettava takai-sin turvalliseen arkeen. Tarvitsemme yhteiskuntaamme lisää keskinäistä huolenpitoa ja välittämistä.
Suomen ongelmia ei ole enää varaa vatuloida. Suomea ei saada myös-kään peruuttamalla kuntoon. Meidän vaihtoehdossamme Suomen suunta on eteenpäin jokaisesta suomalaises-ta ja koko maasta huolta pitäen. Tu-levaisuuden hy v i nvo i n t i tehdään yh-dessä - sisul-la ja sydämel-lä.
Juha SipiläKeskustan puheenjohtaja
Jouko ja AkiPeltonen Ylinen
”Koko Seinäjoen parhaat
ja luotetuimmat miehet
56Jouko
Peltonenrehtori, FM, Sedun
hallituksen jäsen
Entisen opiskelijan ja opettajan
yhteistyö toimii edelleen!
77Aki
Ylinenmaatalousyrittäjä,
insinööri, kaupunginhallituksen 1. vpj.
