PTK 56/2011 vp

56. TORSTAINA 20. LOKAKUUTA 2011 kello 16.03

Päiväjärjestys

Ilmoituksia

Suullinen kyselytunti1) Suullisia kysymyksiä ...................................................................... 2

Vastaamassa ovat seuraavat ministerit:Pääministeri Jyrki KatainenValtiovarainministeri Jutta UrpilainenSosiaali- ja terveysministeri Paula RisikkoOpetusministeri Jukka GustafssonKehitysministeri Heidi HautalaSisäasiainministeri Päivi RäsänenKulttuuri- ja urheiluministeri Paavo ArhinmäkiYmpäristöministeri Ville NiinistöOikeusministeri Anna-Maja HenrikssonAsunto- ja viestintäministeri Krista KiuruLiikenneministeri Merja KyllönenTyöministeri Lauri Ihalainen

Ajankohtaiskeskustelu2) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen ..................................... 14

Keskustelualoite KA 2/2011 vp (Raija Vahasalo /kok ym.)

Mietintöjen pöydällepano3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoi-

tuksesta annetun lain ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovitta-mista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisestaannetun lain muuttamisesta............................................................. 38Hallituksen esitys HE 43/2011 vpSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 5/2011 vp

Torstaina 20.10.20112 56/1

Puhetta johti puhemies Eero Heinäluoma(16.03—19.08).

Nimenhuuto

Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissaoleviksi seuraavat 43 edustajaa (e = eduskunta-työhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perheva-paa):

Mikko Alatalo /kesk (s)Heikki Autto /kok (e)Sanni Grahn-Laasonen /kok (e)Maria Guzenina-Richardson /sd (e)Lasse Hautala /kesk (p)Pertti Hemmilä /kok (e)James Hirvisaari /ps (e)Reijo Hongisto /ps (s)Jyri Häkämies /kok (e)Mikael Jungner /sdSaara Karhu /sd (e)Miapetra Kumpula-Natri /sdEsko Kurvinen /kok (e)Annika Lapintie /vasSanna Lauslahti /kokEero Lehti /kokPaula Lehtomäki /kesk (p)Antti Lindtman /sd (e)Silvia Modig /vasMerja Mäkisalo-Ropponen /sd (e)Lasse Männistö /kok (e)Markku Mäntymaa /kok (e)Elisabeth Nauclér /r (e)Aila Paloniemi /kesk (e)Aino-Kaisa Pekonen /vasJaana Pelkonen /kok (e)Kari Rajamäki /sdLeena Rauhala /kd (s)Pekka Ravi /kokAnnika Saarikko /kesk (e)Kimmo Sasi /kok (e)Mikko Savola /kesk (e)Timo Soini /psAlexander Stubb /kok (e)Eero Suutari /kok (e)Kari Tolvanen /kok (e)Erkki Tuomioja /sd (e)Stefan Wallin /rUlla-Maj Wideroos /rPia Viitanen /sdSofia Vikman /kok (e)

Henna Virkkunen /kokPertti Virtanen /ps (e)

PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:

1) Suullisia kysymyksiä

Puhemies Eero Heinäluoma: Päiväjärjestyk-sen 1) asiana on suullinen kyselytunti.

N:o 35 ERVV-sopimuksen päätöksenteko-menettely ja takausvastuiden enimmäis-määrä

1 Vesa-Matti Saarakkala /ps: Arvoisa herrapuhemies! Laki Euroopan rahoitusvakausvälineERVV:n muutoksesta hyväksyttiin eduskunnas-sa yksinkertaisella enemmistöllä. Monien asian-tuntijoiden mukaan ERVV-laista tulisi ilmetä ta-kausvastuiden enimmäismäärä, kuten aiemmanERVV-sopimuksen voimassa ollessa. Uudestalaista ei kuitenkaan käy ilmi, paljonko takausvas-tuiden päälle tulevat korkomenot voivat olla, jatämä oli tiedossa laista päätettäessä. Muun muas-sa sen takia perussuomalaiset esittivät perustus-lakivaliokunnassa, ettei ERVV-sopimuksestavoida päättää, mutta kun sellainen esitys oli kuu-lemma vastoin perustuslakia, niin esitimme, ettäsopimuksesta tulisi päättää eduskunnassa määrä-enemmistöllä supistetussa perustuslain säätämis-järjestyksessä. Kysyisinkin valtiovarainministe-riltä:

Miten oli mahdollista päättää ERVV-sopi-muksesta tavallisella lailla, kun tosiasiallisestiSuomen taloudelliset vastuut voivat korkojenmyötä esimerkiksi kaksinkertaistua 28 miljar-diin euroon? Jos riski realisoituisi, eikö tuollai-nen summa jo vaarantaisi lakisääteisten perus-palveluiden järjestämisen?

Puhemies Eero Heinäluoma: Tähän vastaus,ministeri Urpilainen, ja jos oikeusministeri halu-aa, niin on ehkä perusteltua antaa myös hänellepuheenvuoro.

2 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Ar-voisa puhemies! Tämä ERVV-puitesopimuksenhyväksyminen oli hyvin tärkeä sen takia, että se

PTK 56/2011 vp56/1/3 3

antaa Euroopan unionille mahdollisuuden raken-taa palomuuria tämän talouskriisin leviämisenestämiseksi. Olen tyytyväinen edustaja Saarak-kalan kysymyksestä sen takia, että huomasimmeviime viikolla valtiovarainministeriössä, että tätäERVV:tä koskevassa hallituksen esityksen pe-rustelutekstissä oli valitettavasti puutteellinen il-maisu. Välittömästi, kun huomasimme tämänministeriössä, pyysin, että eduskuntaa informoi-daan siitä, että tällainen puutteellinen ilmaisu ontuohon tekstiin jäänyt, ja tuo kirje on eduskun-taan lähetetty. Nyt olemme valmiita perustusla-kivaliokunnan kanssa yhdessä etsimään sellaistakeinoa, jolla tuo puutteellinen ilmaisu ja siihensisältyvä mahdollinen tulkinnanvaraisuus pystyt-täisiin korjaamaan.

Puhemies Eero Heinäluoma: Haluaako myösoikeusministeri vastata tähän?

3 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:Arvoisa puhemies! Varmasti tilanne on se, ettäon hyvä, että perustuslakivaliokunta itse käy läpitämän asian nyt perusteellisesti ja kuulee tässämyös asiantuntijoita, jotta tämä asia saadaan sel-vitettyä.

4 Vesa-Matti Saarakkala /ps: Arvoisa herrapuhemies! Kiitos ministerille tästä tiedosta, ettäperustuslakivaliokunta pääsee arvioimaan tilan-netta uudestaan.

Mutta sitten, kun on esitetty sellaistakin, ettäEuroopan vakausmekanismi tulisi korvaamaanjo ensi kesänä tämän Euroopan rahoitusvakaus-välineen ja sen takia ei tarvitsisi olla huolestunei-ta tästä mahdollisesta korkomenosta, eikö nyt olekuitenkin niin, että ainuttakaan Euroopan vaka-usmekanismisopimusluonnosta ei ole täälläeduskunnassa vielä käsitelty? Meillä ei ole mi-tään takeita, vai onko, että tämä Euroopan vaka-usmekanismi on tulossa voimaan? Ja parempimuuten olisikin, ettei tulisi voimaan, koska kylläse vie Eurooppaa kohti liittovaltiota.

5 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Ar-voisa puhemies! Tämä vakausmekanismi, johonedustaja Saarakkala viittaa, on tämä pysyvä krii-sinhallintamekanismi. Ja Suomi on tänään muunmuassa eduskunnan suuren valiokunnan toimes-ta ottanut sen kannan, että me olemme valmiitasiihen, että tuon pysyvän mekanismin käyttöön-ottoa aikaistetaan. Syy, miksi me olemme siihen

valmiita, johtuu oikeastaan kahdesta asiasta. Toi-nen on se, että tähän pysyvään mekanismiin si-sältyy velkajärjestelymahdollisuus, eli se tarkoit-taa sitä, että myöskin sijoittajat ottavat vastuutamahdollisen tulevankin kriisin hoitamisesta. Jatoinen asia, joka tähän pysyvään mekanismiin si-sältyy, on se, että sen kautta annettavat lainatovat ensisijaisia, mikä tarkoittaa sitä, että euro-maiden asema on paremmin turvattu. Tässä suh-teessa tämä on eduskunnan suuren valiokunnantänään vahvistama kanta, ja tätä kantaa nyt sittenomalta osaltani tulen huomisessa euroryhmässäviemään eteenpäin.

6 Kimmo Kivelä /ps: Arvoisa herra puhemies!Kysyn oikeusministerin kantaa: olisiko tämänsuuruusluokan asia pitänyt käsitellä eduskunnas-sa määräenemmistöllä supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, ja onko hallitus tietoi-nen, kuinka paljon lopulta Suomen takausvas-tuut ovat?

7 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:Arvoisa puhemies! Varmasti perustuslakivalio-kunta itse pystyy ottamaan kantaa siihen. Oi-keusministeri ei ole perustuslakivaliokunnan val-voja.

8 Pääministeri Jyrki Katainen: Herra puhe-mies! Kysyttiin, onko hallitus tietoinen, paljon-ko Suomen takausvastuu on. Takausvastuu ontällä hetkellä 1,8 miljardia euroa. Ja valtuus, jos-ta aiemmin on keskusteltu tässä salissa, niin se-hän on noin 14 miljardiin asti ERVV:n osalta,jonka käyttöikä siis päättyy — toivon mukaan —vuoden päästä kesällä. Tämän päälle tulevat ko-rot, joista emme tiedä, kun emme tiedä ylipään-sä, käytetäänkö enempi kuin 1,8 miljardia näitätakauksia ja mikä se korko on.

Julkisuudessa esitetyt erittäin suuret takaus-valtuusmäärät perustuvat sille oletukselle, ettäERVV myöntäisi 30 vuoden lainoja. KunERVV:n tarkoitus on myöntää 7,5 vuoden laino-ja, niin tästä ehkä tämä osittain väärä käsitys joh-tuu. (Edustaja Vesa-Matti Saarakkalan välihuu-to) Tästä on nyt ihan hyvä aika lailla kiihkotto-masti katsoa, mikä on totuus ja mikä ei ole. Suu-ria summia saadaan, jos laina-aikaa pidennetäänvaikka 100 vuoteen.

9 Johannes Koskinen /sd: Herra puhemies!Aluksi täytyy vastata kuitenkin edustaja Saarak-

Torstaina 20.10.20114 56/1/10

kalalle ja edustaja Kivelälle, jotka molemmatovat perustuslakivaliokunnan jäseniä, että älkääluovuttako sellaista valtaa, joka kuuluu perustus-lakivaliokunnalle, hallitukselle. (Naurua) Perus-tuslakivaliokunnan pitää määritellä, milloin vaa-ditaan perustuslain säätämisjärjestystä tai supis-tettua perustuslain säätämisjärjestystä.

Kysyisin pääministeriltä: minkälaisia keinojaajetaan tämän Kreikan tilanteen ratkaisemiseksisiten, että nämä velkajärjestelyihin liittyvät toi-met voitaisiin kapseloida, niin ettei liikkeelle läh-de talouskriisi, työllisyyskriisi ympäri Euroo-pan, ja että myöskin tämä vastuiden jatkuva kas-vu pystytään pysäyttämään?

10 Pääministeri Jyrki Katainen: Herra puhe-mies! Aiheellinen kysymys, koska tämänhän pi-tää olla se meidän toimintamme fokus.

Mitä hyvänsä tapahtuu Kreikassa tai jossakintoisessa jäsenmaassa, meidän pitää pystyä toimi-maan niin, että se kriisi ei leviä joko pankkeihin,niin että pankit kaatuvat ja aiheuttavat sitä kauttavahinkoa perheille, kotitalouksille, yrityksille jaylipäänsä sen maan taloudelle ja ympäröivälleeurooppalaiselle taloudelle. Toinen puoli on se,että kaatuva maa voi vetää lainahanat kiinnimuilta mailta, joista jälleen kerran syntyy tämäleviämisvaara.

Nyt me etsimme ratkaisua siihen, kuinkapankkeja pääomitetaan, eli teemme yhteiset peli-säännöt sille, että pankit pääomittavat itseään tar-vittaessa markkinoilta tai sitten oman kotivalti-onsa kautta. Viimeinen vaihtoehto, jos maa onhuonossa kunnossa eikä pysty nostamaan itse lai-noja pääomittaakseen pankkeja, on sitten jokuERVV:n käyttö, mutta se on kaikkein viimeisin.

Toinen on sitten se, että meillä täytyy olla ER-VV:ssä arsenaalia siihen, että voimme suojatatoiset maat siinä tapauksessa, että joku maa al-kaa kaatua hallitsemattomasti — että nämä muutsinänsä terveet valtiot eivät menisi siinä muka-na. Näitä kahta kokonaisuutta nyt viikonlopun ai-kana pohditaan, ja yritetään etsiä vastauksia.

11 Kimmo Tiilikainen /kesk: Arvoisa puhe-mies! Viime heinäkuussa te, pääministeri Katai-nen, ylititte suuren valiokunnan antaman neuvot-telumandaatin päämiesten kokouksessa ja väis-titte asian sanomalla, että eduskunta viime kädes-sä hyväksyy teidän tekemänne sopimukset. Nytkäsittelimme eduskunnassa niitä muutoksia, jot-ka te hyväksyitte, ja sitä takausvastuun nostoa.

Käsittely jouduttiin tekemään kiireellä, ja siitäkertoo se, että kolme arvostettua valiokuntaa täs-sä talossa jäi erilaiseen käsitykseen takausvas-tuun suuruudesta kuin mikä hallituksella ilmei-sesti oli.

Nyt ei ole kyse siitä, mitä lukee milläkin rivil-lä missäkin paperissa, vaan valiokuntien käsitte-lyn jälkeen vallitsi kolmessa valiokunnassa erikäsitys asiasta kuin mitä ilmeisesti asianlaita oli,tai vähintään suuri epätietoisuus. Jälleen on ko-kous edessä. Miten te, pääministeri Katainen,voitte varmistaa, että jatkossa eduskunnalla säi-lyy asiallinen päätösvalta meille kuuluviin asioi-hin, ettei jälleen kiireellä tehdä hätiköityjä ratkai-suja?

12 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa pu-hemies! Minä luulen, että tämä epätietoisuus joh-tuu kahdesta syystä tämä. Ensimmäinen syy onäärettömän inhimillinen. Valtiovarainministeri-ön rahoitusmarkkinaosasto toimii erittäin pienil-lä voimavaroilla, siellä on muutama aivan huip-puasiantuntija ollut aivan käsittämättömässäkuormituksessa muutaman vuoden ajan ilman lo-mia, ilman vapaita, ja joskus saattaa sattua täm-möisiä inhimillisiä virheitä, että lain perustelu-tekstiin tulee väärä sanamuoto. Onneksi se sittentässä pykälässä on oikaistu. Aivan samalla taval-la me 17. päivä toukokuuta toimitusministeris-tön kanssa kävimme tämän asian läpi, ja silloinasia oli hyvin selvä, mutta valitettavasti eduskun-nan kuulemisessa ilmeisesti on tullut sitten jon-kun verran väärää tietoa.

Toinen asia on se, että kun eduskunnassa pu-hutaan takausvaltuudesta, niin silloin aina puhu-taan nimellisarvosta. Sen takia me kaikki käy-tämme sitä noin 14 miljardin euron summaa. Seon nimellisarvo. Näin Suomi aina takaa, on ainataannut ja tulee takaamaankin todennäköisesti, jakorot kuuluvat siihen sitten päälle. Sen takia tääl-lä on voinut tulla erilaisia käsityksiä. Minä luu-len, että ne johtuvat tästä.

Ja miten eduskunnan vaikutusvalta turvataan?Ihan sillä avoimella keskustelulla, niin kuin täs-sä muutaman vuoden ajan on tehtykin suuren va-liokunnan ja muitten valiokuntien kautta.

13 Mauri Pekkarinen /kesk: Arvoisa puhe-mies! Hyvät asiat ensin, ja sitä on se, että hallituson valmis, näin ymmärrän, tämän asian tarkista-miseen. Mutta, pääministeri ja valtiovarainmi-nisteri, ei kysymys ole vain siitä, että virkamie-

PTK 56/2011 vp56/1/14 5

het ovat väsyneet. Ymmärrän heidän suurta työ-taakkaansa ja että heiltä on tullut lipsahdus. Minäluen täältä pöytäkirjasta sen, mitä valtiovarain-ministeri sanoi 20. päivä syyskuuta: "Takaustenyhteismäärä nousee 780 miljardiin euroon. Tämätarkoittaa Suomen osalta, että Suomen osuus ta-kauksista nousee 7,9 miljardista eurosta noin13,974 miljardiin euroon. Uusi ERVV-puitesopi-mus ei kasvata Suomen takausvastuita tästä mää-rästä." Ja tässä 7,9:ssä oli yksiselitteisesti muka-na sekä taattava pääoma että korko. Totta kai,kun te sanoitte, vertasitte nämä, otitte rinnakkai-siksi asioiksi, totta kai eduskunta ymmärsi, ettämyöskin tässä 14 miljardissa ovat mukana taatta-va pääoma ja korko. Tämä on teidän puhettanne,ja nyt minä kysyn vielä: (Puhemies: Aika!) Onkohallitus valmis siihen, että hallitus tuo itse uudenesityksen, tai valmis, että eduskunta käsitteleeuudestaan tämän lakiesityksenne?

14 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Niin kuin pääministeri tuos-sa äsken totesi, niin tämä 14 miljardia, johontäällä eduskunnassa varmasti useassa puheen-vuorossa hallituksen puolelta on viitattu, on ni-menomaan tämä nimellisarvo. Sen päälle tulevatsitten korot, ja kukaan ei voi tietää, kuinka pal-jon nuo korot tulevat olemaan. Mutta se on selväasia, että julkisuudessa väitetyt luvut eivät tulepitämään paikkansa, koska jo ylipäänsä tuoERVV:n voimassaoloaika tulee olemaan lyhy-empi kuin on luultu, koska me yritämme tätä py-syvää mekanismia aikaistaa, ja sen osalta tilanneon rahoituksen osalta toinen.

Mutta mitä tulee tähän tulkinnanvaraisuuteen,niin totta kai harmittaa se, että hallituksen esityk-sen perusteluteksteihin on jäänyt lause, yksi vir-ke, joka on osassa kansanedustajista herättänyttulkinnanvaraisuutta, koska mitä tulee siihen, mi-hin edustaja Pekkarinen täällä viittasi, niin eivätkaikki kansanedustajat ole lähteneet siitä, että 14miljardissa eurossa ovat mukana korot, vaan osakansanedustajista. Se johtuu juuri siitä, että tuoteksti on ollut puutteellinen, ja nyt haemme pe-rustuslakivaliokunnan kanssa sellaista tapaa, jol-la tuo puutteellinen lause ja muotoilu pystytäänkorjaamaan.

15 Mauri Pekkarinen /kesk: Arvoisa puhe-mies! Minä vielä puolustan virkamiehiä, tai näenasian niin, että tätä nyt ei voi oikein siirtää virka-miesten syyksi. Minä uskon, että me löydämme

tähän yhteisymmärryksen. Mutta kun valtiova-rainministeri on meille asiat esitellyt niin, ettähän on verrannut 7,9:ää miljardia, joka oli van-hassa ERVV:ssä meidän vastuumme ja se sisälsisekä sen lainapääoman että koron, niin totta kaime eduskunnassa ymmärsimme silloin, että 14miljardia sisältää täsmälleen samalla tavalla sekälainapääoman että koron. Minusta olisi hyvä, ettähallitus tunnustaisi, että virhe tuli ei vain virka-miehille vaan myöskin hallitukselle, ja tätä kaut-ta olisi nöyrästi valmis tekemään yhdessä edus-kunnan kanssa ne korjaukset, mitä tämä asia vält-tämättä vaatii.

16 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa pu-hemies! Silloin kun me olimme vielä Mauri Pek-karisen kanssa yhdessä hallituksessa — toimitus-ministeristössä itse asiassa, ei enää hallituksessa,vaan toimitusministeristössä — silloin me kä-vimme EU:n ministeripoliittisessa valiokunnas-sa tämän uuden ERVV-perusajatuksen aika lail-la läpi. Muistelen silloin toimitusministeristönvaltiovarainministerinä lähettäneeni vielä tiedot-teen, jossa luki, että "takaukset annetaan jatkossaERVV:n varainhankinnan pääoman nimellisar-volle, minkä lisäksi takaus kattaa korot", ja täälläpuhutaan nämä summat, eli tämä on sinänsä ol-lut meille kaikille tuttua asiaa. Tämän jälkeen 18.päivä elokuuta suurelle valiokunnalle toimitet-tiin kirjelmä, jossa todettiin tämä sama asia. Mut-ta sen jälkeen minä ymmärrän sen, että tässä lainperustelutekstissä on tämä yksi ongelmallinenvirke, ja olen ymmärtänyt näin, että jopa valio-kuntakuulemisessa joku asiantuntija on puhunuttoisin. Tämä on harmin paikka, tämä on vaativapaikka, mutta kyllä me olemme tietoisesti teh-neet nämä päätökset, koska eihän näitä päätöksiänyt voi ihan yllättäen jostakin keksiä.

Mutta ei tässä kannata nyt syyllisiä hakea yh-tään sen enempää kuin silloin, kun oli vanhaERVV. Minä muistan, että eräs hyvin tuntemanisilloinen oppositiokansanedustaja, joka ei istuvieressä, mutta tuolla puolella kuitenkin, syyttimeitä ministeri Pekkarisen kanssa siitä, että van-hasta ERVV:stä oli pudonnut yksi maa vahingos-sa pois, ja sekin oli ihan tämmöinen lipsahdus.Silloinkin kaikki totesimme, että ehkä tämä eikuitenkaan sitten tahallinen ollut.

17 Markus Mustajärvi /vr: Arvoisa puhemies!Jos ovat virkamiehet väsyneitä, niin niin ovatkyllä jo veronmaksajatkin.

Torstaina 20.10.20116 56/1/18

28.9. eduskunta äänesti tässä salissa tekemäs-täni lausumaesityksestä, joka kuuluu näin:"Eduskunta edellyttää, että hallitus teettää puolu-eettoman arvion Euroopan rahoitusvakausväli-neen, Euroopan vakausmekanismin ja Euroopankeskuspankin Suomelle aiheuttamista maakoh-taisista talousriskeistä ja taloudellisten sitoumus-ten kokonaisvaikutuksista." Hävisimme tuon ää-nestyksen äänin 102—66. Mutta kun näyttää sil-tä, että yhdelläkään ministerillä, sanon sen suo-raan näin, ei ole tämä kokonaiskuva hallussa,niin joko te nyt olette valmiit tällaisen puolueet-toman tutkimuksen tekemiseen ja tuomaan seneduskuntaan, kun esimerkiksi viime perjantainSuomen Pankin ja Finanssivalvonnan avoin kuu-leminen ei tuonut tähän asiaan käytännössä yh-tään uutta valoa?

18 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa pu-hemies! Jos Suomen Pankin kuuleminen tai Fi-nanssivalvonnan kuuleminen ei tuo yhtään lisäävaloa, niin minä en nyt oikein tiedä, mistä se puo-lueeton asiantuntija voisi sitten löytyä.

Tosiasia on se, että me olemme tekemisissäniin vakavan ja ennalta kokemattoman kriisinkanssa, että sen hallitsemisessa on todellakin te-kemistä. Se, että joku voisi ennakkoon arvioida,mikä on jonkin riski, niin hänen pitäisi samallaarvioida, mikä riski Suomelle koituu siitä, josnäitä järjestelmiä ei ole. Eli me pystymme vali-tettavasti tässä kriisissä vain jälkikäteen arvioi-maan, mikä meni oikein ja mikä meni väärin.Tämä on tämmöistä.

Jos tätä epävarmuutta ei siedä, niin sitten eikannata olla näissä hommissa mukana. Näitähommia pitää pystyä tekemään, koska päätöksentekemättömyyskin on iso päätös. Se on tuuliajol-le jättämistä. Se on Suomen kansan tuuliajollejättämistä. Nyt tässä jokainen tekee parhaan tah-tonsa ja kykynsä mukaan niin paljon oikeita pää-töksiä kuin ikinä pystyy.

19 Ben Zyskowicz /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Kansalaiset todellakin ihmettelevät, miksiviikosta toiseen puhumme Kreikasta ja Euroo-pan pelastuspaketeista. Pitää muistaa, että kunme puhumme Kreikasta, me puhumme itse asias-sa Suomesta. Syy, miksi Suomen hallituskinomalta osaltaan on mukana pyrkimyksissä pado-ta Euroopan velkakriisiä, on Suomen taloudenvarjeleminen. Pyrimme varjelemaan Suomen ta-louden kasvua, työllisyyttä, valtion ja kuntien ve-

rotuloja, sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan pe-ruspalveluita.

Nyt täällä lukuja on ilma sakeanaan ja syntyysellainen mielikuva, että Suomen takausvastuuon 14 miljardia ja siihen korot päälle eli tällaisiinvastuisiin veronmaksajien puolesta on Suomi si-toutunut. Mielestäni tämä mielikuva on täysinväärä.

On puhuttu valtuuksista. Se takausvastuu, jo-hon olemme sitoutuneet, on ymmärtääkseni pää-ministerin mainitsema noin vajaa 2 miljardia eu-roa — suuri summa sekin, mutta onko asia näin?

20 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz on täy-sin oikeassa. Se on juuri näin. 1,82 miljardia onse, mihin Suomi on tällä hetkellä sitoutunut. Jajatkossa jokainen päätös, jolla esimerkiksi uusiamaita otetaan lainaohjelman piiriin, tullaan tuo-maan eduskuntaan ja eduskunta pääsee päättä-mään näistä asioista. Haluan korostaa, että tältäosin Suomen eduskunta on kyllä hyvin vaikutus-valtainen eduskunta moneen muuhunkin jäsen-maahan verrattuna, koska täällä jokainen käsitte-ly tuodaan tänne erikseen ja sitä kautta myöskineduskunta pääsee asiaan erikseen kantaa otta-maan ja sitä kautta tämän porukan käsissä se to-dellinen vaikutusvalta on.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja viimeinen ky-symys tähän aiheeseen, edustaja Saarakkala.

21 Vesa-Matti Saarakkala /ps: Arvoisa herrapuhemies! Ei tässä minusta ole ollut kyse mis-tään epäselvyyksistä. Kyllä se tieto on ollut saa-tavilla, mitä nimellisvastuu tai mitä nimellispää-oma tarkoittaa, eli kyllä siihen korot tulevat pääl-le. Ja juuri tämän takia me esitimme, että tätä eivoi pelkällä yksinkertaisella enemmistöllä täällähyväksyä, jos sen tänne tuo. Eli se on kyllä kes-kustan edustajien oma ongelma, jos ette ole ol-leet kartalla tässä asiassa.

Onko nyt tarkoitus, että kun perustuslakivalio-kunta tätä arvioi uudestaan, niin tätä arvioidaanmyös sen päätöksentekojärjestyksen osalta uu-destaan? Vai onko kyse vain siitä, että nyt arvioi-daan, onko tapahtunut jokin kömmähdys, mitä eitosiasiassa ole tapahtunut?

22 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! En näe tarvetta käydä läpipäätöksentekomenettelyä, vaan nimenomaan ky-

PTK 56/2011 vp56/1/23 7

symys on siitä, että me haemme perustuslakiva-liokunnan kanssa sellaista tapaa, jolla tämä yksivirke, joka hallituksen esityksen perusteluihin onjäänyt, siihen liittyvä tulkinnallisuus, voidaankorjata. Tästä meidän vuoropuhelussamme onkysymys, ja toivottavasti huominen perustuslaki-valiokunnan kokous tuo tähän jo vastauksen.

Puhemies Eero Heinäluoma: Kysymys on lop-puun käsitelty.

N:o 36 VR:n lippujen hinnoittelu

23 Markku Rossi /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! Valtion rautatieyhtiö VR on uudistanut li-punmyyntijärjestelmänsä. Samalla VR on alka-nut periä kaukoliikenteen lippujen ostajilta, jot-ka ostavat junasta lipun, 5 euron ylimääräisenpalvelumaksun. Tuo maksu peritään riippumattasiitä, mikä on kaukoliikenteen junalla tehtävänmatkan pituus tai onko lähtöasemalla toimiva li-punmyyntiautomaatti tai palvelupistettä. Suo-messa on paljon rautatieasemia, joissa ei ole enäälipunmyyntiä tarjolla. Vuosien saatossa VR onperustellut asemien lakkautusta juuri sillä, ettämatkalipun voi ostaa myös junasta. Kysynkinomistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä, mi-nisteri Hautalalta:

Katsotteko VR:n yhtiönä toimineen oikein,kun se on ryhtynyt perimään ylimääräistä mak-sua kaikilta matkustajilta, jotka ostavat lipun ju-nasta, ja hyväksyttekö ylipäätänsäkin linjamuu-toksen, jonka yhtiö on tehnyt?

24 Kehitysministeri Heidi Hautala: Arvoisapuhemies! Kieltämättä tämä kuulostaa epäloogi-selta ja epäoikeudenmukaisuudelta. Nyt täytyysanoa, että on tarkoitus ollut, että keskustelenVR:n johdon kanssa siitä, mikä heidän yleiskäsi-tyksensä on siitä, mitä kaikkea tässä lippu-uudis-tuksessa on tapahtunut. Nyt näyttää, että nämäpahimmat automaattiongelmat ovat ohi, muttasiitä riittää vielä pitkäksi aikaa keskustelemista,miten tämä kaikki tapahtui, ja sitten tietysti tä-män lippu-uudistuksen sisällöstä. Voin vaan sa-noa, että otan tämän puheeksi, kun puhun halli-tuksen edustajien kanssa ja että olen kiitollinensiitä, että eduskunta niin aktiivisesti ottaa VR:nasioita esille, ja me voimme liikenneministeriKyllösen kanssa yhdessä pohtia sitä, miten me

saamme aikaan oikein valtavan suuren kansalli-sen keskustelun VR:stä, joka on suomalaisilletärkeä yhtiö, ja omalta osaltani tietysti se vastuusiitä liittyy siihen, että yhtiön pitää olla hyvinjohdettu ja hyvin hoidettu.

25 Markku Rossi /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! 5 euron lisämaksu tuntuu kansalaisista to-dellakin epäoikeudenmukaiselta. Vain alle puo-lella yli 65-vuotiaista on internetyhteydet tänäpäivänä, eivätkä he ole oppineet, ikäihmiset,käyttämään nykyteknologiaa. Kaiken huippunaon uutinen, jonka mukaan Karjaalla 73-vuotiasnainen poistettiin junasta sen vuoksi, kun hänel-lä oli vanha kännykkä eikä siinä ollut sellaistaälypuhelinjärjestelmää, datajärjestelmää, jollalippu olisi voitu lukea ja tarkistaa oikeaksi. 5 eu-ron lisähinta voi tuntua myös varsin kohtuutto-malta, esimerkiksi tänä päivänä välillä Suonenjo-ki—Kuopio eläkeläisen lippu on alle 5 euroa,mutta siihen lisämaksu 5 euroa tarkoittaa, että seyli kaksinkertaistaa tuon maksun.

Arvoisa liikenneministeri Kyllönen: Sallitte-ko valtion omistamalta yhtiöltä asiakkaiden epä-oikeudenmukaisen ja epätasa-arvoisen kohtelunja mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä?

26 Liikenneministeri Merja Kyllönen: Arvoi-sa herra puhemies! Allekirjoittaneella on ihan lä-hipäivinä tapaaminen VR:n johtajan Aron kans-sa, ja vaikka nämä asiat sekä muut omistajakysy-myksiin liittyvät asiat kuuluvatkin Heidi Hauta-lalle, nostamme esille myös nämä tavaraliiken-teeseen liittyneet epäkohdat, mitä on ollut viimeaikoina esillä, mutta myös tämän lipunmyyntiky-symyksen ihan tästä tasa-arvonäkökulmasta kat-soen, koska on tullut hyvin paljon palautettameille liikenne- ja viestintäministeriöön lapsiinkohdentuneesta palvelusta, mutta myös eritotenvanhuksiin kohdentuneesta palvelusta. Ja ei voiolla niin, että terveen järjen käyttö ei olisi mei-dän rautatieyhtiössämme sallittua, enkä myös-kään usko, että se on ollut yhtiön linjaus tai tavoi-te. Meillä kentällä toimii monella tavalla väsy-neitä ja monella tavalla ahdistuneita toimijoita, janäitä tilanteita eteen tulee. Mutta että oletettai-siin, että me tumput suorina täällä seisomme jaolemme tekemättä mitään, niin voin vakuuttaa,että ministeri Hautalan kanssa tähän asiaan yh-dessä pureudumme. Ja mikä tietysti kuuluu lii-kenneministerinä allekirjoittaneelle, on turvata javarmistaa (Puhemies: Minuutti!) se infra, millä

Torstaina 20.10.20118 56/1/27

raideliikenne tänä päivänä toimii, ja varmistaa,että VR:llä on myös parhaat mahdolliset edelly-tykset toteuttaa tätä liikennettä.

27 Maria Tolppanen /ps: Arvoisa puhemies!Millä tavalla on ajateltu korvata opiskelijoille semenetys, mikä heille tulee, mikäli he joutuvat os-tamaan junasta tuon lipun? Nythän opiskelijatovat siinä kurjassa asemassa, että kun he eivätsaa tehdä työtä ilman, että menettäisivät opinto-sosiaalisia etuuksiaan, ja jotta se ei haittaisi hei-tä, niin heidän pitäisi tehdä niin paljon työtä, ettähe olisivat täysiaikaisia työntekijöitä. Eli millätavalla taataan se, että opiskelijat siinäkin tilan-teessa, kun meillä vähennetään opiskelupaikkojakoko ajan, pystyvät opiskelemaan vielä tasaver-taisesti eri paikkakunnilla asuessaan?

Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri... Aikakaukana taitaa olla, mutta ehkä ministeri Arhin-mäki vastaa tähän.

28 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Ar-hinmäki: Arvoisa puhemies! Korjaan käsityk-sen siitä, että opiskelijat eivät voisi työskennelläja saada palkkaa opintojen aikana. Meillä on ole-massa tuloraja, joka on noin 800 euroa kuukau-dessa. Hallitushan sitoo myös opintorahan indek-siin, joten se tulee jatkossa seuraamaan indeksiä,että tehdään pieniä parannuksia myös näihinopintososiaalisiin etuisuuksiin. Miksi on niin,että opintotuessa on tulorajat? Se johtuu siitä,että opintotuen tarkoituksena on turvata täysipäi-väistä opiskelua, ei niin, että se on palkinto suo-ritetuista opintopisteistä, mutta kyllä sitä voi jasitä on aika reilusti korjattu. Isoimmat ongelmattulorajoissa ovat alle 20-vuotiailla itsenäisestiasuvilla toisen asteen opiskelijoilla, kun vanhem-pien tulot vaikuttavat, mikä olisi syytä jossainvaiheessa korjata.

Puhemies Eero Heinäluoma: Palataan VR:nasioihin, lisäkysymys edustaja Vehviläinen.

29 Anu Vehviläinen /kesk: Arvoisa puhemies!Täällä on myös hyvä todeta, mitkä asiat kuuluvatliikenneministerille ja mitkä omistajaohjausmi-nisterille. Liikenneministerillehän kuuluvat rai-deliikenne ylipäänsä liikennepolitiikan näkökul-masta, asiakkaiden palveluasiat, kuten tässä mi-nisteri Kyllönen toi esille, ja raideliikenteen ylei-set edellytykset, ja sitten erityisesti ministeri

Hautalalle kuuluvat nämä omistajaohjausasiat jasitä kautta yhtiön strategiat ja henkilöstöpolitiik-ka ja niin päin pois.

Haluan kysyä kyllä nyt, kun viime viikkoina,melkein joka viikko on ollut uutisia siitä, ettäVR:llä käy ovi tiheään ja johtajia vaihtuu: Mitäsiellä oikein tapahtuu, ja oletteko te ajan tasallaasiassa?

30 Kehitysministeri Heidi Hautala: Arvoisapuhemies! Silloin kun tämä lippujärjestelmäuu-distus kuumimmin keskustelutti, minulta kysyt-tiin, että, no, miksi emme jo erota toimitusjohta-ja Aroa, ja nyt sitten, kun toimitusjohtaja Aroyrittää modernisoida VR:ää, joka on hyvin hienoja perinteikäs mutta ehkä myös vähän jäykkä lai-tos, minulta kysytään, että, no, miksi siellä nytsitten erotetaan johtajia.

Halusin ehkä kiittää tästä mielenkiinnosta,mutta tärkeintä on nyt kuitenkin se, että annam-me toimivalle johdolle tilaisuuden modernisoidaVR:ää ja kehittää sitä palvelulaitoksena siihensuuntaan kuin täälläkin nyt toivotaan. Tietysti,olisihan se hienoa, jos minä voisin päättää näistälippujen hinnoista, mutta varmasti kaikki edusta-jat sen ymmärtävät, että omistajaohjaus ei voiolla niin yksityiskohtaista ja mennä operatiivi-seen toimintaan. Eli siinä täytyy todellakin vai-kuttamisen ja omistajaohjauksen kanavan olla se,että olemme tiiviissä yhteistyössä nimeämiem-me hallitusjäsenten ja hallituksen puheenjohta-jan kanssa ja tietysti myös toimivan johdon kans-sa, jotta nämä varmasti välittyvät.

Todellakin, tämä on hyvin tärkeä keskustelu,koska taas tuen liikenneministeri Kyllöstä (Puhe-mies: Ja nyt on minuutti täynnä!) täysillä siinä,että erilaiset, raideliikenteen vaativat uudet in-vestoinnit saataisiin toteutettua, koska se var-masti antaisi sitten myös yhtiölle mahdollisuuk-sia toteuttaa sitä tehtävää, mikä sillä on.

Puhemies Eero Heinäluoma: Kiinnitän myösministereiden huomiota aikarajoitukseen. Toimi-taan sovittujen pelisääntöjen mukaan: yksi mi-nuutti on kaikilla käytettävissä kyselytunnilla.

31 Maarit Feldt-Ranta /sd: Arvoisa puhemies!Kun ministerit Kyllönen ja Hautala nyt ovat käy-mässä keskusteluja VR:n johdon kanssa, on syy-tä kiinnittää huomiota myös muuhun kuin asia-kaspalveluun. Luin juuri junamiehen vaimonaVR:n henkilöstölehteä, ja VR:n henkilöstöjoh-

PTK 56/2011 vp56/1/32 9

don ja johdon mukaan asiat ovat kunnossa, lippu-uudistuksen ongelmat ovat historiaa, junat kulke-vat ajallaan jne. Mutta tämä ei vastaa lainkaan ju-namatkustajien käsitystä tilanteesta. Me seisom-me päivittäin laitureilla rankkasateessa odotta-massa junia, jotka tulevat myöhässä, istummetuntitolkulla viikottain junissa, jotka eivät kuljeajallaan. Raideliikenteen taso ja palvelu Suomes-sa on lyhyessä ajassa täysin romahtanut. Ky-syisinkin:

Mikä mahdollisuus valtiovallalla on puuttuatähän tilanteeseen? Vetoan ministereihin, että nytpuututte tähän tilanteeseen rankalla kädellä.

32 Liikenneministeri Merja Kyllönen: Arvoi-sa herra puhemies! Jos pelkällä rakkaudella Val-tionrautatiet, raideinfra, hoidettaisiin kuntoon,niin minähän olisin jo rakastanut ne kolmessakuukaudessa ihan niin kuin täydellisiksi, muttakun siihen tarvitaan rakkauden ja intohimon li-säksi myös rahaa. Olen tullut siihen tulokseenselvitettyäni tätä asiaa, että tämä maa tarvitseekymmenen vuoden pitkäjänteisen suunnitelman,jotta meidän toimiva raideverkostomme saadaansille tasolle kuin sen 2000-luvulla tarvitsee olla.Meillä on tarvetta uusia raideverkostoa, vahvis-taa raidepohjia, uudistaa kannatinlankoja, uudis-taa asetin- ja ohjauslaitejärjestelmää, ja sinne tar-vitaan satoja miljoonia euroja. Elikkä se prosessiei tule tapahtumaan yhdessä yössä, yhdessä kuu-kaudessa eikä yhdessä päivässä, mutta toimeenon tartuttu. Valitettavasti kolmessa kuukaudessaen ole ihan saanut vielä hommaa hanskaan.

33 Oras Tynkkynen /vihr: Arvoisa puhemies!Junat kilpailevat jatkuvasti muiden liikennemuo-tojen kanssa: bussien, yksityisauton käytön, jois-sakin tapauksissa jopa lentokoneiden kanssa.Tällaisessa kilpailutilanteessa on välttämätöntäottaa asiakkaiden eli matkustajien tarpeet huomi-oon.

Tässäkin salissa on moneen otteeseen puhuttuVR:ää vaivaavista kroonisista ongelmista. Joi-denkin asiakkaiden kaltoinkohtelu on saanut pal-jon huomiota, mutta se ongelmien lista on todel-la pitkä: siellä on viallisia ja puutteellisia kuulu-tuksia, siellä on todella myöhästelyä, niin kuinedustaja Feldt-Ranta kiinnitti huomiota, ongel-mia kalustossa ja monia monia ongelmia. VRGroup ei ole virasto, mutta tuntuu, että se kohte-lee asiakkaitaan edelleen usein hallintoalamais-ten tavoin. Kysynkin valtioneuvoston jäseniltä:

Miten VR:ään saadaan iskostettua asiakkaitaeli matkustajia kunnioittava ja palveleva asenne,koska se loistaa poissaolollaan nykyään?

34 Kehitysministeri Heidi Hautala: Arvoisapuhemies! Mielestäni kyse on juuri siitä, ettämeidän valtio-omistajana täytyy pitää huolta sii-tä, että hallitus ja toimiva johto ovat kompetent-tejä, kykeneviä, ja voin sanoa, että minulla ei olemitään syytä olla luottamatta siihen, että MikaelAro tekee tässä todella parhaansa. Tehtävä vaanei ole hirveän helppo. Sitten ovat todellakinnämä yleiset raideliikenteen edellytykset, jotkaovat liikenneministerin murhe, ja toivoisin, ettäeduskunta todella kiinnittäisi myös näihin edelly-tyksiin huomiota. Mutta omalta osaltani tietystijatkuvasti yritän huolehtia siitä, että viestit edus-kunnasta ja valtio-omistajalta sinne toimivaanjohtoon ja hallitukseen kulkevat.

35 Liikenneministeri Merja Kyllönen: Arvoi-sa herra puhemies! Tässä reilun kolmen kuukau-den aikana ministerinä toimiessani olen havain-nut sen, että koko suomalaisen järjestelmän,joukkoliikenteen, ytimessä ei ole ollut pitkään ai-kaan valitettavasti se asiakas. Siellä ovat olleetmonenlaiset elementit: siellä on ollut kilpailua,siellä on ollut rahoitusta, siellä on ollut taisteluayhteisestä elintilasta keskenään.

Se, minkä itse haluan tähän tuoda, ja uskon,että saan taustatukea koko hallitukselta, on se,että me kykenemme tuomaan suomalaisen jouk-koliikenteen kehittämiseen, sinne keskiöön, senasiakkaan, jota palvellaan ja jota varten kaikkitoimijat yhdessä haluavat tehdä työtä ja ponnis-tella. Tätä työtä tehdään tällä hetkellä myösVR:ssä, ja haluan osoittaa tukeni sille työlle,mutta kun sata vuotta on tehty toisella toiminta-mallilla, niin se ei muutamassa vuodessa valitet-tavasti korjaannu.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja viimeinen ky-symys tähän aiheeseen.

36 Markku Rossi /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! Osoitan tämän kysymyksen pääministeriKataiselle. Perusradanpidon määrärahat laske-vat, VR on joutunut niiden ongelmien kanssapainimaan.

Arvoisat ministerit, minä uskon, että VR te-kee kyllä parhaansa, mutta se on totta, että lentä-vä kalakukko ryömii aika hiljaa. Kun VR joutuu

Torstaina 20.10.201110 56/1/37

laatimaan yli tunnin pidennykset tavallisiin aika-tauluihin routavaurioiden takia, niin kyllähäntämä tietysti on perusinfrassa, joka juontuu jopitkältä ajalta. Se on totta, ja se on myönnettävä.

Mutta, arvoisa pääministeri, me olemme Poh-jois-Savossa panostaneet aluekehitysrahaa 17miljoonaa euroa tasoristeysten poistamiseen. Seon muuten aikamoinen vastaantulo valtiolle. Ky-synkin teiltä pääministerinä: Miten te katsotte tä-män hallituskauden aikana, voitteko itse laittaaitsenne peliin? Olette myös kotoisin paikasta, jol-la on kylmäasema tänä päivänä Siilinjärvellä rau-tatieaseman kohdalla. Voitteko olla takaamassasen, että ratapolitiikka liikennepolitiikkana onhallitukselle priorisointi numero yksi ja että Suo-men verkosto laitetaan kuntoon, niin että VR:kinselviää näistä ongelmista?

37 Pääministeri Jyrki Katainen: Arvoisa pu-hemies! Ensinnäkin katson erittäin hyvällä, ettäPohjois-Savon kunnat ja maakunta ovat satsan-neet niin paljon tasoristeyksien poistamiseen. Seon edellytys nopeille junayhteyksille.

Ensi vuoden budjetissa on 15 miljoonaa euroaperusradanpidon määrärahoja nostettu. Se on itseasiassa aika paljon ottaen huomioon, missä talou-dellisessa tilanteessa ollaan. En pysty lupaamaansitä, että tämän vaalikauden aikana kaikki ratojenongelmat poistuvat, mutta tässä onkin kysymyssiitä, että tehdään se, mikä voidaan tällä ratapuo-lella. Sitten yhtiötä modernisoidaan. Siellä onerittäin hienoa, ammattitaitoista väkeä töissä.

Meidän pitää vaan saada uudenlainen palvelu-kulttuuri, ja se pikkuhiljaa menee, niin kuin nyton nähty, joskus vähän vaikeuksien kautta muttajoskus vähän helpomminkin, eteenpäin, jottameillä olisivat nopeat, hyvin toimivat, aikatau-lussaan toimivat rautatieyhteydet, joissa on ystä-vällinen palvelu. Minusta tämä ei ole mitenkäänmahdoton vaan pikemminkin hyvinkin todennä-köinen lopputulema ihan lähitulevaisuudessa.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä kysymyson loppuun käsitelty. Siirrytään seuraavaan ky-symykseen.

N:o 37 Kansainvälisen terrorismin torjunta

38 Pertti Salolainen /kok: Herra puhemies! Vii-me aikoina on käynyt ilmi, että kansainvälinenterrorismi on soluttautunut myöskin Suomeen,

meidän yhteiskuntaamme. Suojelupoliisi onkiinnittänyt huomiota siihen, että kuitenkaankouluttautuminen kansainväliseen terrorismiin eiolisi Suomessa rangaistavaa. Kysyn ministeriRäsäseltä:

Minkälaisiin toimiin olette tämän havainnonjohdosta ryhtynyt, ja mitä tulee tapahtumaan lä-hiaikoina tämän asian korjaamiseksi?

39 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen: Arvoi-sa herra puhemies! Sisäministeriössä on hallitus-ohjelman mukaan päätetty käynnistää terroris-min torjunnan strategian päivitys, ja jo tällä het-kellä voimassa olevassa strategiassa todetaantämä tarve terrorismiin kouluttautumisen krimi-nalisoimiseksi. Vastuuministeriö tästä lainmuu-toksesta ei kuitenkaan ole sisäministeriö, vaantämä hanke on oikeusministeriössä vireillä. Mie-lestäni ja sisäministeriön näkökulmasta tältä osintodellakin on tarpeen tarkistaa lainsäädäntöä.

40 Pertti Salolainen /kok: Herra puhemies! Tä-hän vastaukseen liittyen kysyn siitä, että kun onkäynyt selvästi ilmi, että jos poliiseja sijoitetaankansainvälisiin pääkaupunkeihin, joista myönne-tään viisumeja Suomelle, niin tällä tavalla voi-daan aiheuttaa suuria säästöjä Suomelle, kunpystytään estämään etukäteen tämä terrorismi jatänne, sanotaan, epätoivottavien ainesten tulo.Kysynkin: Onko tämä asia nyt kunnossa? Onkoriittävät resurssit poliisivoimilla estää kansainvä-linen terrorismi ja sen landaus tänne Suomeen,siten että pääkaupungeissa voidaan ja ulkomaillavoidaan jo nämä terroristit ja heidän tulonsa tän-ne estää?

41 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen: Arvoi-sa puhemies! Tämä edustaja Salolaisen mainitse-ma yhteyshenkilötoiminta on todellakin ollutmerkittävää terrorismin torjunnassa ja suojelupo-liisin toiminnassa. Ja tämän vuoden osaltahan onollut käytössä 850 000 euron lisärahoitus tähäntoimintaan, jota ei valitettavasti tuohon tulevanvuoden budjettiin sisälly, joten se rahoitus täy-tyy löytyä sitten muusta poliisin toiminnasta.Toki ensi vuoden talousarvio on eduskunnan jasen valiokuntien käsissä, joten tältä osin edus-kunta voi harkita, olisiko tarpeen tällainen lisära-hoitus tulevalle vuodelle.

42 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Haluai-sin kokoomukselle ja Salolaiselle mainita siitä,

PTK 56/2011 vp56/1/43 11

että perussuomalaiset on reagoinut tähän huoles-tuttavaan asiaan ja me olemme tehneet lakialoit-teen siitä, että tähän terrorismin valmisteluunpuututtaisiin.

Mutta kun aihe koskettaa tätä rikoksen ennal-taehkäisyä, niin olisin kysynyt ministeriltä, ettäonko valmisteilla mitään lakeja siitä, että lapsiaei saisi houkutella siveettömyyteen tai muuhunlaittomuuteen, esimerkiksi nettimaailmassa, ettämissä siellä raja voidaan vetää siihen, että voi-daan ennaltaehkäistä myös siellä olevia rikoksia.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämäkin meneekyllä nyt kauaksi tästä terrorismiasiasta, muttaotetaan vastaus tähän ja sitten palataan terroris-miin. — Oikeusministeri Henriksson.

43 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson:Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä terrorismintorjunnasta: Meillähän on, niin kuin sisäministe-ri totesi, olemassa terrorismin torjunnan strate-gia vuodelta 2010. Sitä päivitetään parhaillaan.Silloin kun se tehtiin, päätettiin myös, että selvi-tetään ja valmistellaan mahdolliset terrorismiri-kosten rahoittamista ja terroristiseen toimintaankouluttautumista koskevat säännökset. Olen sii-nä käsityksessä, että tällä hetkellä juuri tätä selvi-tystä odotellaan. Tässä samassa työryhmässä,jossa on edustettuina sekä oikeusministeriön, si-säministeriön, suojelupoliisin edustajia, näitäasioita tullaan punnitsemaan. Siihen varmastiliittyy myös se lakialoite, joka perussuomalaisil-ta on tullut. Elikkä tähän kysymykseen saadaanvielä palata.

Sitten mitä tähän houkuttelemiseen tulee, niinse ei kyllä liity terrorismiin mitenkään, mutta seon myöskin hyvin tärkeä asia. Voin edustaja Nii-kolle sanoa, että viime hallituskaudella groo-ming-niminen rikosnimike on tullut meidän ri-koslakiimme ja sitä on sitä kautta kyllä parannet-tu.

44 Pekka Haavisto /vihr: Arvoisa puhemies!Olisin kysynyt ministeri Räsäseltä kokonaisar-viota turvallisuudesta. Kun katsomme viimekuukausienkin tapahtumia lähialueillamme,vaikka Norjassa tätä Breivikin tapahtumaa, niinensireaktiommehan silloin oli, että tässä varmas-ti ovat islamilaiset terroristit takana, mutta uhkaolikin sisäsyntyinen Norjassa.

Olisin kysynyt teidän arviotanne: Luemmeuutisia moottoripyöräjengeistä, näemme näitä

Norjan tapahtumia ja näitä hyvin huolestuttaviaislamilaisten taistelijoiden rekrytointeja myös-kin Pohjoismaista. Tietääkseni tanskalaisia esi-merkiksi on näissä aktiivisissa taistelijoiden ri-veissä. Miten arvioitte tätä kokonaisuhkaa?Kuinka paljon uhat tulevat täältä kotimaasta tailähialueiltamme, kuinka paljon kauempaa, suo-malaisiin ja Suomen kansalaisiin kohdistuvatuhat?

45 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen: Arvoi-sa herra puhemies! On totta, että terrorisminuhan painopiste Euroopassa on viime aikoina tul-lut ikään kuin lähemmäksi Suomea ja meillä onmyös nyt tutkinnassa ensimmäiset terrorismiinliittyvät rikokset. Sinänsä poliisin arvion mu-kaan Suomessa ei ole tarpeen muuttaa uhka-ar-viota terrorismin suhteen. Ja ne ryhmittymät, joi-ta Suomessa seurataan, ovat pieniä, eikä ole tie-dossa, että Suomeen tai suomalaisiin olisi koh-distunut suoranaista terrorismin uhkaa.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä kysymyson loppuun käsitelty.

N:o 38 Outokummun irtisanomiset

46 Johanna Ojala-Niemelä /sd: Arvoisa puhe-mies! Yhteistoimintaneuvotteluilmoitusten tahtion lisääntynyt kiihtyvällä vauhdilla. Viikon ku-luessa työntekijöitten irtisanomisista ja vähen-nystarpeista on ilmoittanut muun muassa Lem-minkäinen, Componenta, M-real ja Ahlström.Tänään huonot uutiset rantautuivat sitten Lap-piinkin. Teräsyhtiö Outokumpu ilmoitti maail-manlaajuisesti 1 300 työntekijän vähennystar-peesta, joista 300 työntekijää vähennetään koti-maasta, ja suurimmat vähennystarpeet kohdistu-vat nimenomaan Lappiin ja Tornion Outokum-mun terästehtaaseen. Outokumpu on merkittävätyönantaja Lapissa ja meillä korvaavia työpaik-koja on vähän. Kysynkin ministeri Ihalaiselta:

Onko hallitus tiedostanut tämän asian ja ryhty-nyt toimenpiteisiin, ja mistä saadaan uutta työtäja kasvua?

47 Työministeri Lauri Ihalainen: Arvoisa pu-hemies! Tämä kysymys on tietysti tärkeä ja vaka-va. Meillä on liian paljon nyt pienellä aikaa yt-neuvotteluja ja irtisanomisuhkia. Vaikka koko-

Torstaina 20.10.201112 56/1/48

naistyöttömyys ei olisikaan kasvanut, niin kui-tenkin nämä ovat huolestuttavia tietoja.

Mitä tulee nyt sitten Outokumpuun ja Tornionterästehtaaseen, niin 300 ihmisen osalta on tä-nään ilmoitettu yt-neuvotteluja ja 200 niistä koh-distuisi Lapin alueelle. Näytti luottamusmieskertovan, että uutinen ei ihan yllätyksenä tullut,että tähän oltiin jossain määrin varauduttu sen ta-kia, että kysyntä on ollut heikompaa kuin on aja-teltu ja tämä yleinen epävarmuus maailmantalo-udessa ja kaikki tämä vaikuttaa tietysti.

Mutta sitten voi sanoa, että pohjoisessa eikaikki ole ihan huonosti, että ehkä nyt Lappi laa-jemminkin ottaen on yksi niitä alueita, joilla Suo-messa kuitenkin vielä investoidaan ehkä enempikuin muualla, että läntisessä Lapissakin on pal-jon myös. Tornion terästehdas samalla laajentaaja investoi. Nyt samalla käydään yt-neuvottelu-ja, ja sinne tulee aika paljon muitakin investoin-teja, mikä antaa mahdollisuuksia myös uuteentyöhön — liittyy kaivannaistoimintaan, liittyybiopuoleen ja liittyy moniin ydinvoimarakenta-mismahdollisuuksiin jnp. Mutta se ei lohduta nii-tä ihmisiä, jotka nyt ovat tämän piirissä, ja silloinnämä yhteiskunnan toimet liittyvät siihen, ettämeillä on instrumentteja tämän muutosturvanhoitamiseen, (Puhemies: Ja nyt aika on täynnä!)koulutus- ja työvoimapoliittisiin toimiin, ja niitätietysti pitää täälläkin Lapissa käyttää ja varjellasitä ammattitaitoa, joka heillä on, jotta uutta työ-tä syntyy. Näihin toimiin me tietysti tartumme jasuhtaudumme tähän asiaan erittäin vakavasti.

48 Johanna Ojala-Niemelä /sd: Arvoisa puhe-mies! Tämä työttömyyden uhka on aina iso asiaitse kullekin, joka sen kohtaa, ja kysymys ei olevain tutun työyhteisön menettämisestä, vaan mo-nesti myös toimeentulo vaikeutuu, ja kysyisin-kin — tuossa ministerillä jäi vähän kesken —mi-ten tämän työttömäksi joutuneen muutosturvastaja muusta tuesta huolehditaan.

49 Työministeri Lauri Ihalainen: Valtio on va-rautunut tietysti tämän vuoden budjetissa ja ensivuoden budjetissakin siihen, että meillä näihinmuutosturvaan ja välittömiin koulutus- ja työvoi-mapoliittisiin toimiin on kohtuullisesti määrära-hoja ja samoin myös näitten äkillisten rakenne-muutospaikkakuntien hoitamiseen. Tänään val-tioneuvosto viimeksi teki uuden päätöksen Kes-ki-Karjalan ottamisesta tai nimeämisestä äkilli-sen rakennemuutoksen alueeksi sen takia, että

Kiteellä lastulevytehdas lakkautettiin ja sillä alu-eella on riski aika suureen työttömyyteen. Nämäinstrumentit ovat tällaisia, ja niitä me voimmekäyttää, ja valtiovalta voi näissä toimia, mutta seei varmaan pysty järjestämään sitten varsinaisiatyöpaikkoja, mutta voi olla mukana, kun sitä uut-ta työtä ja uutta yrittäjyyttä näille alueille myösyritetään hakea. Niissä tehtävissä valtiovaltakintietysti on omalta osaltaan mukana niin Lapissakuin muuallakin.

50 Simo Rundgren /kesk: Arvoisa puhemies!Outokummun merkitys Torniolle, Tornionlaak-solle, koko Lapille on erittäin merkittävä. On ol-lut tiedossa, että esimerkiksi tämä Itämeren niinsanottu rikkidirektiivi aiheuttaa tehtaalle useanmiljoonan vuosittaisen lisäkustannuksen. Teolli-suuden energiavero on asia, joka tuntuu sielläisona rasitteena. Ministeri viittasi tässä kuitenkinLapin muihin mahdollisuuksiin, muun muassakaivosteollisuuden osalta. Kysyn:

Onko hallituksella suunnitelma pyrkiä jalosta-maan nuo kaivosten, esimerkiksi rautakaivosten,tuotteet niin, että ne lähtevät maailmanmarkki-noille, eivät niin sanottuna raakarikasteena, vaanpelletteinä? Kysyn myöskin: Onko hallituksellasuunnitelmia torjua näitä uhkia, jotka muodosta-vat siis lisäkustannuksia, joista mainitsin rikkidi-rektiivin ja energiaverotuksen?

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja tästä aiheesta,haluaako pääministeri? — Valtiovarainministeri.

51 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:Arvoisa puhemies! Viime viikolla palkansaaja-keskusjärjestöjen ja työnantajakeskusjärjestöjenpuolella saavutettu raamisopimusratkaisu oli mo-nella tapaa hyvä, ja siinä yhteydessä valtiovaltatotesi, että mikäli tuo sopimus tulee sitten lopultasyntymään ja tulee olemaan riittävän kattava, niinsiinä yhteydessä hallitus on valmis tulemaanvastaan ensi vuoden alusta ottamalla käyttöön tä-män energiaveroleikkurin, ja tämän vastaantulontarkoituksena on juuri edesauttaa niiden tuotanto-yhtiöiden toimintaa, jotka käyttävät paljon energi-aa. Eli tämä on nyt osittain, myöskin tämä päätös,nimenomaan parttien eli työntekijöiden ja työnan-tajien käsissä. Joka tapauksessa hallituksen suun-nitelmissa ja hallitusohjelmassa on energiavero-leikkuri. Eli jollain aikataululla tulevaisuudessatulemme tuon energiaveroleikkurin toteuttamaan.

PTK 56/2011 vp56/1/52 13

Mutta tullaanko se toteuttamaan jo ensi vuodenalussa, riippuu osaltansa työmarkkinaratkaisusta.

52 Jari Myllykoski /vas: Arvoisa puhemies!Kysyisin, onko muita vaihtoehtoja kuin nyt käy-tössä olevat välineet, sillä on monesti nähty, ettäSuomessa irtisanominen on kuitenkin matala-kynnyksistä ja halpaa. Eurooppaan ja muihinPohjoismaihin nähden Suomessa työntekijän irti-sanominen on kuitenkin halpahintaista. Ky-syisinkin, onko mahdollista, että voitaisiin herät-tää koulutus- ja erorahasto, joka yhteisvastuulli-sesti kerättäisiin työnantajalta niin sanottuina hy-vinä aikoina, ja sitä rahaa voitaisiin sitten käyt-tää näitten muitten jo voimassa olevien toimienlisäksi, jolloin voitaisiin saada vielä enemmänkoulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen jamuutokseen tukea.

53 Työministeri Lauri Ihalainen: Arvoisa pu-hemies! Tämä ajatus on luova ja tärkeä. Hallitus-ohjelmassa on samoin kuin nyt syntyneessä raa-miratkaisussa maininta siitä, että valtakunnallis-ta koulutusrahastoa kehitettäisiin siten, että siinävoisi työsuhteen aikana kertyä koulutusoikeutta,jota voitaisiin käyttää työsuhteen aikana tai työ-suhteen päätyttyä oman osaamisensa ja ammatti-taitonsa päivittämiseen. Tämä sisältyy myös tä-hän raamisopimukseen, se on meidän hallitusoh-jelmassamme, ja se on tärkeä instrumentti kehit-tää tähän suuntaan. Se toisi uuden välineen.

Korostan sitä, että tämä muutosturvaidea, jokameillä nyt kuitenkin on voimassa, jota pitää kehit-tää, sen fiksuus liittyy siihen, että tartutaan heti,kun se irtisanomisilmoitus tulee, siihen, että saa-daan se uusi polku työhön ja koulutukseen eikäjäädä odottamaan sitä irtisanomisaikaa ja senpäättymistä. Tullaan tavallaan ennakolta näitäsuunnitelmia tekemään. Tällaisia malleja me tar-vitsemme, työstä työhön eikä työstä työttömyy-teen, näitä siltoja enempi. Tämä ajatus on juurisarjassamme sitä, mitä meidän pitää kehittää.

Puhemies Eero Heinäluoma: Kysymys on lop-puun käsitelty.

N:o 39 Fingridin liittymähinnoittelu ja tuu-livoimarakentamisen edistäminen

54 Lars Erik Gästgivars /r: Ärade talman! Minfråga går till minister Hautala. Som det i olika ut-

skott här i riksdagen konstaterats, går inte ut-byggnaden av vindkraft framåt enligt önskad tid-tabell. Ett av de största problemen är Fingrid Oyj,som med sitt monopol effektivt förhindrar småvindkraftsoperatörer att komma in på stamnätet.Detta gör man genom sin prissättning för anslut-ningar, när en anslutning kostar 600 000 euro pervindkraftspark.

Fingrid Oyj ägs till 53 procent av staten. Kom-mer regeringen att använda sig av ägarstyrning ibolaget för att få denna prissättning på en accep-tabel nivå så att vindkraftsoperatörer med 4—6vindkraftverk även kan börja producera förnybarenergi?

55 Kehitysministeri Heidi Hautala: Arvoisapuhemies! Olen ollut tietoinen tästä ongelmastaja käsitykseni on se, että kuitenkin näillä pientuu-livoiman tuottajilla on pääsy alueellisiin verkkoi-hin. Tämä ei tietysti välttämättä ole ratkaisu sii-hen, ja voimme varmasti omistajaohjauksenkautta tunnustella sitä tilannetta, millä tavallamaksimaalisesti voisimme saavuttaa valtionasettamia, eduskunnan ja hallituksen asettamiatuulivoiman edistämistavoitteita ja tulisiko tähäntehdä muutosta. On erittäin hyvä, että Tuulivoi-mayhdistys ja muut tuulivoiman edunvalvojatovat tämän asian tuoneet esiin. Lupaan tätä poh-tia.

56 Mauri Pekkarinen /kesk: Arvoisa puhe-mies! Fingrid on jo kaiketi jonkun verran tullutvastaan, mutta edelleenkin on liittyminen todellakallista. Mutta ihan niin kun ministeri vastasi,niin nämä lähiverkot ovat tärkeässä roolissa.Mutta samalla, arvoisa puhemies, toivoisin, ettähallitus ylipäänsä ryhtyisi entistä voimakkaam-piin toimiin eri viranomaisten piirissä nyt nous-seitten erilaisten tällaisten epäilyjen poistamisek-si. Niin liikennehallinto kuin ympäristöhallintoja monet muutkin hallinnonalat keksivät kaiken-näköisiä esteitä, joilla voidaan hidastaa tuulivoi-man rakentamista. En tiedä, kenelle tämä halli-tuksesta kuuluu, mutta varmasti valtion omista-juudesta vastaavalle, ehkä liikenneministerille.Eikö voitaisi näitä esteitä nyt nopeammin raivatapois ja saada uutta puhdasta energiaa tilalle?

57 Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru:Arvoisa puhemies! Tämä kuuluu asuntoministe-rille sillä tavalla, että kaavoituksella edistetääntuulivoiman lisärakentamista, ja tätä kautta nämäkysymykset, kaavoituksen puolella näihin ongel-

Torstaina 20.10.201114 56/1/58

miin liittyvät kysymykset, ovat suoraan meidäntoimialaamme. Olemme nyt tämän syksyn aika-na tekemässä tuulivoiman edistämiseksi ohjeitakaavoituksen puolelle, ja on jo tiedossa, ettämeillähän on satoja paikkoja Suomessa, joissatuulee. Ongelma on nyt kuitenkin se, että meemme ole päässeet näissä tavoitteissamme niinnopeasti eteenpäin kuin pitäisi. Nyt tarkoitukse-namme on tämän syksyn aikana käydä juuri tätäedustaja Pekkarisen esittämää keskustelua erihallintoalojen kanssa, jotta me voimme poistaaniitä esteitä, jotka liittyvät monilta osin niin lii-kenteen, puolustusministeriön kuin monien mui-denkin toimijoiden puolella niihin raja-aitoihin,joiden syystä ei ole sitten kaavoituksella pystyttynäitä paikkoja merkitsemään. Tätä kautta olem-me hyvin tietoisia näistä ongelmista, olemme nii-hin puuttuneet ja ensi vuoden aikana olemme vii-saampia. Yhteisestä tahtotilastahan tässä pitkältion kysymys, ja uskon, että sitä meiltä kyllä löy-tyy.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja viimeinen ky-symys tähän aiheeseen.

58 Marjo Matikainen-Kallström /kok: Arvoi-sa puhemies! Oli hieno kuulla, että ministeriössäon asetettu työryhmä tai ollaan asettamassa työ-ryhmää poistamaan näitä erilaisia raja-aitoja. Ne-hän liittyvät nimenomaan hallinnollisten rajojenylitse kulkeviin ongelmiin, ja tietysti kaavoitussiinä on se pääasiallisin syy.

Mutta vielä tähän aikatauluun. Tämä mielestä-ni kuuluu varmaan osittain työ- ja elinkeinomi-nisteriön hallinnonalaan, joka johtaa ja organisoitätä. Ministeri ei ole nyt paikalla, mutta miltä senäyttää teidän ministeriöidenne kannalta, pysty-täänkö saamaan tätä rajat yli olevaa toimintaa no-pealla aikataululla, jotta pysymme näissä mei-dän tavoitteissamme? Tähänhän talousvaliokun-takin omalta osaltaan puuttui.

59 Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru:Arvoisa puhemies! Olen tietoinen siitä, että ta-lousvaliokunta on tehnyt hyvää työtä, että olettetutkineet näitä rajaesteitä, minkä vuoksi ei olesyntynyt hankkeita Suomessa tuulivoiman edis-tämiseksi. Meillä on muutamia, mutta tuollaises-sa isossa volyymissä näin ei ole tapahtunut.

Tämän syksyn aikana me olemme käyneet asi-anosaisten ministerien kanssa keskustelua jo mi-nisteriryhmätasolla, ja meillä on toimenpiteet

linjattu, mitä me tulemme tekemään. Tätä työtäedistämme nyt tämän syksyn ajan, koska meidänon kerrottava kentälle, miten näissä ongelmissaselvitään. Siellä on myöskin suojaetäisyyksiä jamuutamia muita asioita, jotka pitää ratkaista.Tahtotila on se, että heti ensi vuoden alusta nämäohjeet ovat laitettavissa kentälle menemään,mutta ei niitä ohjeita kannata laittaa, elleivätnämä isot asiat ole pois päiväjärjestyksestä, jateemme totisesti työtä näiden asioiden korjaami-seksi. Mutta on myös hyvä todeta, että tämähänei ole mikään helppo projekti. Jos se olisi jo teh-ty, niin eihän meillä olisi tätä ongelmaa käsissä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Kysymys on lop-puun käsitelty.

Kyselytunti on päättynyt.

2) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämi-nen

AjankohtaiskeskusteluKeskustelualoite KA 2/2011 vp (Raija Vahasalo/kok ym.)

Puhemies Eero Heinäluoma: Puhemiesneu-voston päätöksen mukaisesti käydään ajankoh-taiskeskustelu koulutuksen ja tutkimuksen kehit-tämisestä.

Esittelypuheenvuoron asiasta käyttää keskus-telualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, sivis-tysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja RaijaVahasalo. Muut puheenvuorot varataan P-pai-nikkeella. Myönnän puheenvuorot harkitsemas-sani järjestyksessä, ja ne saavat kestää enintään 2minuuttia. Tämän lisäksi puhemies voi myöntää1 minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja.

Keskusteluun osallistuu myös valtioneuvos-ton puolesta paikalla oleva opetusministeri Juk-ka Gustafsson.

Keskustelu

1 Raija Vahasalo /kok (esittelypuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Koulutus- ja ammattiraken-teet ovat muuttuneet perinpohjaisesti viimeisen30 vuoden aikana. Muutos on ollut erityisen voi-makas juuri Suomessa. Avoimet markkinat ja li-sääntyvä kansainvälisyys tarkoittavat sitä, ettävahva osaaminen pysyy keskeisenä menestyk-sen ehtona. Milloinkaan aikaisemmin koulutuk-sen taso ei ole ollut niin tärkeää kuin se on tänä

PTK 56/2011 vp56/2/1 15

päivänä. Hallituksen tavoitteena onkin nostaasuomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksivuoteen 2020 mennessä.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuun-nitelma linjaa sen, miten hallitusohjelmaa toteu-tetaan koulutuksen osalta seuraavan neljän vuo-den aikana. Valtioneuvosto käsittelee ja päättääkesusta vuoden loppuun mennessä. Tämä kes-kustelu on ainoa foorumi, jolla eduskunta pääseekeskustelemaan asiasta. Tämä keskustelu onmeidän ainoa mahdollisuutemme pohtia suunni-telman sisältöä. On tärkeää, että eduskunta käysyvällisen ja visioivan keskustelun osaamisen jatutkimuksen kehittämistarpeista.

Arvoisa puhemies! Maailman muuttuessamyös työssä vaadittava osaaminen muuttuu en-tistä vaikeammin ennakoitavaksi. Siinä sivussamuuttuvat myös koulutustarpeet. Vanhoja am-matteja katoaa ja uusia syntyy. Tärkeimmät uu-den ajan kansalaistaidot ovatkin uteliaisuus, ak-tiivisuus, vuorovaikutustaidot sekä kyky ratkoaongelmia ja seuloa laajoja tietomassoja. Koulu-tuksen ja työelämän yhteyksien vahvistamisen-kin kannalta keskeistä on, että yrittäjyyskasva-tusta, työelämäyhteistyötä ja -tietoutta kehite-tään kaikilla koulutusasteilla. Kun työelämä jamaailma muuttuu nopeasti, on tärkeää, että myöskoulutusjärjestelmämme pystyy vastaamaanmuutoksiin. Meidän tulee olla ketteriä, joustaviaja pystyä mukautumaan. Ja tässä suhteessa olisinkaivannut suunnitelmalta enemmän visioita jaenemmän katsetta tulevaisuuteen.

Kukaan ei odota, että Nokian kännyköitämuotoillaan puukolla veistellen. Kukaan ei odo-ta, että Angry Birdsin pelimaailmoja suunnitel-laan liitutaululla. Onko koulu yhteiskunnan ai-noa paikka, jossa eletään vielä liidun ja liitutau-lun varassa? Siinä tilassa kuitenkin ovat monetkoulumme. Juuri ne yhteiskunnan laitokset, joi-den pitää kasvattaa lapsemme tulevaisuuteen,ovat pahiten jääneet jälkeen kehityksestä. Digi-taalisuus on läpäissyt koko yhteiskunnan. Jätäm-me veroilmoituksemme netissä, katsomme ajo-reittimme kännykästä, ostamme teatterilippum-me sähköisesti. Muutamien vuosien päästä pape-rille painettuja kirjoja on vaikea saada. Siitä huo-limatta kesussa ei puhuta koulujen ja koulutuk-sen digitalisoitumisesta.

Arvoisa puhemies! Suomella ei ole osoittaavaltavia resursseja koulutukseen ja innovointiin.Siksi resurssit pitää osata käyttää parhaalla mah-dollisella tavalla. On keskeistä, että kaikki pääl-

lekkäisyydet, jotka syövät resursseja moneltamuulta hyvältä asialta, minimoidaan. Kesussa onnostettu esiin koulutuksellinen tasa-arvo. Se ontärkeä tavoite. Se on edellytys väestön koulutus-tason nostamiselle. Kouluilla pitää olla mahdol-lisuudet tämän tavoitteen toteuttamiseen. Esi-merkiksi juuri digitalisaatiossa perheiden edelly-tykset ovat täysin erilaisia. Toisille lapsille digi-taalisen maailman tablettitietokoneet ja älykän-nykät ovat itsestäänselvyyksiä — kuulin juuri to-sitarinan lapsesta, jonka mielestä painettusanomalehti oli rikki oleva lukulaite. Toiset lap-set eivät ole edes nähneet lukulaitetta. Näitäkineroja koulun pitää pystyä tasaamaan.

Kaikki oppilaat eivät ole samanlaisia. Meidänpitää pystyä vastaamaan erilaisuuden tarpeisiin.Kesussa yksilöt ja yksilöllisten tarpeiden turvaa-minen ovat valitettavasti kuitenkin jääneet taka-alalle. Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa sitä,että jokainen oppilas saa mahdollisuuden koetel-la kykyjään ja kehittyä huippuunsa yksilöllisesti.Vain tällä tavoin Suomen kaikki resurssit osaa-misessa saadaan kanavoitua yhteiseksi hyväksi.

Arvoisa puhemies! Kun toimintaympäristömuuttuu, hyvän ja monipuolisen pohjakoulutuk-sen rooli korostuu entisestään. Koulutus luo poh-jan elinikäiselle oppimiselle. Kaikki osaaminenlähtee varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta.Tärkein lahja, jonka voimme lapsillemme antaa,on into oppia. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että —kuten hallitusohjelmaankin on kirjattu — var-haiskasvatuslain valmisteluun ja hallinnon siir-toon ryhdytään opetus- ja kulttuuriministeriössäerittäin pikaisesti. Valmista pitää syntyä niin, ettähallituksen esitys varhaiskasvatuslaiksi anne-taan eduskunnalle viimeistään keväällä 2013.

Perusopetuksen osalta on tärkeä jatkaa ope-tuksen laadun kehittämishanketta. Olemme jaka-neet suunnattuja valtionavustuksia muun muassaryhmäkokojen pienentämiseen. Siinä on saatuhyviä tuloksia ja toimintaa pitää jatkaa.

Toisen asteen koulutuksessa on keskeistä ko-rostaa lukiokoulutuksen ylioppilastutkinnon jaammatillisen tutkinnon kehittämistä erillisinäasioina. Tarvitaan sen selkeyttämistä ja kirkasta-mista, miten yleissivistävä lukiokoulutus ja vah-va ammatillinen osaaminen tukevat toisiaan eril-lisinä opintopolkuina, vaikka yhteistyötä teh-däänkin. Kun koulutuksen sisältöä ja rakennettakehitetään, sen tulee tapahtua koulutusmuotojenomista päämääristä käsin.

Torstaina 20.10.201116 56/2/2

Viime hallituskaudella asetettu laaja-alainenlukiotyöryhmä onnistui hyvin työssään, jonka tu-loksena syntyi lukuisia ehdotuksia. Ne olisikinsyytä ottaa kesussa paremmin huomioon. Kes-keisiä lähtökohtia lukiokoulutuksen kehittämi-selle tulee olla yleissivistävyyden ja laadun vah-vistaminen, lukiokoulutuksen nykyaikaistami-nen ja lukiokoulutuksen profiilin kirkastaminen.Kun lukiokoulutuksen rahoitusperusteita uudis-tetaan, lukioiden ja ammatillisten oppilaitoksienrahoitus on pidettävä erillään. Lukioilla on kiire.Lukioiden uudistamisen ja kehittämisen vuoroon nyt.

Arvoisa puhemies! Kesussa on keskeistä tuo-da selkeästi esille yliopistojen ja ammattikorkea-koulujen erot. Niiden kehittäminen jatkuu siisduaalimallin pohjalta. Yliopistoilla ja ammatti-korkeakouluilla on molemmilla selkeät omat teh-tävänsä, jotka perustuvat toisistaan poikkeaviintutkintoihin, tutkintonimikkeisiin ja tehtäviin.Suomalaisten osaamistaso on pidettävä korkeal-la. Maisteritutkinto tulee edelleen säilyttää ensi-sijaisena yliopistotutkintona.

Yliopistouudistuksella saatiin aikaiseksi ke-hittämiseen suunta. Linjaa on jatkettava. Uudetinnovaatiot eivät synny suljetussa yhteiskunnas-sa. Suomeen tarvitaan lisää koulutusalat ylittä-vää monialayhteistyötä. Suomeen tarvitaan lisääkansainvälistä opetusta ja tutkimusta. Yliopisto-jen on panostettava entistä selkeämmin omiinvahvuusalueisiinsa. Meille ei riitä kilpailu ja me-nestys maakunnallisessa ja kansallisessa sarjas-sa, meidän pitää saavuttaa osaamisen kansainvä-linen huipputaso myös korkeimman koulutuksenja tutkimuksen saralla ja houkutella sillä maahanuusia kansainvälisiä osaajia. Suomalainen koulu-tus on kysyttyä maailmalla. Suomalaisen koulu-tuksen ihmeestä puhutaan alan kansainvälisissäkonferensseissa ja julkaisuissa. Meillä on koulu-tuksen ja koulutusosaamisen viennin kehittämi-sessä vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.Tämä kansainvälinen maine ja osaaminen tuleejatkossa hyödyntää nykyistä tehokkaammin.

Arvoisa puhemies! Kaikkialla maailmassakoulutus nähdään menestykseen vievän polun ki-vetyksenä. Esimerkiksi Etelä-Koreassa — jonkaedustajat muuten aamulla kävivät luonani vierai-lulla — opettajia kutsutaan kansakunnan raken-tajiksi. Meillä on ollut onni edetä kehityksen kär-jessä. Onni ilman työtä ei kuitenkaan ole pysy-vää. Koulutuksen kehittämissuunnitelma on hy-vin tärkeä osa sitä työtä, jolla muutamme polut

väyliksi ja lupaukset todeksi. Siksi suunnitelmanluonnos ansaitsee hyvän keskustelun myös täälläeduskunnassa. Myös meidän pitää ansaita nimi-tys kansakunnan rakentajina ja tulevaisuuteenkatsovina kehittäjinä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Siirrytään kes-kusteluun. Ensimmäinen puheenvuoro, edustajaTuula Peltonen, 2 minuuttia.

2 Tuula Peltonen /sd: Arvoisa puhemies! Ke-hittämissuunnitelma katsoo kauas tulevaisuu-teen, ja mikä olisikaan tärkeämpää kuin turvatatasavertainen mahdollisuus oppimiseen. Silloinon kyllä ihan pakko puhua ryhmäkoosta, ja ke-sun tärkeimpiä linjauksia onkin opetusryhmäko-kojen pienentämiseen suunnatut toimet. Nytmyös budjetissa on luvassa 50,5 miljoonaa euroaryhmäkokojen pienentämiseen. Tämän lisäksikesu linjaa hyvin myös tarpeen selvittää ryhmä-koon vaikutus oppimiselle ja edelleen tarpeenryhmäkoon määrittämiseksi lailla. Tietoa ryhmä-koon merkityksestä oppimiselle kyllä varmastilöytyy tutkimuksista, ja esimerkiksi OAJ on an-siokkaasti puhunut tämän ryhmäkoon pienentä-misen puolesta. Nyt tässä kesussa nimenomaanon haluttu siihen ohjata toimia, koska me kaikkitiedämme sen, että pienessä ryhmässä oppimi-nen on helpompaa ja silloin nämä toimintaympä-ristön haasteet on helpommin huomioon otetta-vissa.

Nyt myös ensimmäistä kertaa halutaan ope-tuksessa ottaa huomioon nimenomaan nämä toi-mintaympäristön haasteet todella. Tämä on suurimuutos, suuri parannus perusopetukseen ja vaa-tii tietenkin valtionosuusjärjestelmän muutosta.Kun me nyt sitten näillä toimenpiteillä pystym-me ottamaan huomioon rahoituksessa nämämuuttuvat indikaattorit siellä toimintaympäris-tössä, esimerkiksi maahanmuuttajien määrä taiaikuisväestön koulutustaso tai työttömyysaste,niin silloin olemme jo paljon pidemmällä siinätyössä, että voimme turvata sitä opetuksen laatuaja koulutyön turvallisuutta.

3 Inkeri Kerola /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! Tämä hallitus on linjannut omassa ohjel-massaan, että suomalaiset on maailman osaavinkansa vuoteen 2020 mennessä. Tämä kehittämis-suunnitelma ulottuu vuoteen 2016, joten todellakova työ on sillä viimeisen neljän vuoden halli-

PTK 56/2011 vp56/2/4 17

tuksella saada ohjelman tavoitteet kurottua um-peen.

Kovimmalla kouralla mielestäni tässä kehittä-missuunnitelmassa käydään juuri koulutuksenkimppuun, niin kuin koko hallituksen ohjelmas-sakin. Ammattikorkeakouluverkoston harven-nus aloitetaan pohjoisesta alkaen. Muutamia pro-senttilukuja ihan esimerkinomaisesti tästä. Alas-ajojärjestys on siis kylmän keskittävä. 10 pro-senttia vähintään seuraavilla paikkakunnilla ontämä leikkauksen suuruus: Kemi—Tornio mii-nus 38,1, Keski-Pohjanmaa miinus 25,7, Saimaamiinus 17,6, Jyväskylä miinus 16,4, ja tätä rataakierretään Suomea yltympäriinsä. Sen sijaan ete-läinen Suomi jää lähes koskemattomaksi alueek-si: täällä menetetään aloituspaikkoja vain hitu-sen yli 2 prosenttia, Haaga-Helia miinus 2,3,Laurea miinus 2,1 jne.

Tämä sama linja mielestäni jatkuu lukiokoulu-tuspuolella. Valtionosuusjärjestelmähän on sel-lainen, jolla voidaan lukioverkkoa harventaa tosiradikaalisti. Ja ettei hallitus joutuisi näitä temp-puja tekemään, niin valtionosuuksillahan säädel-lään niin, että kuntapäättäjät joutuvat tekemäänkunnissansa lukioverkon harvennuksen, jokamielestäni lyö erittäin pahasti korville tätä maail-man suurta koulutustavoitetta suomalaisten osal-ta.

Puhemies Eero Heinäluoma: Paikalta käyte-tään nämä puheenvuorot, ja aikaraja on 2 mi-nuuttia. Vastauspuheenvuorot: 1 minuutti.

4 Mika Niikko /ps: Arvoisa puhemies! Halli-tusohjelmaan on kirjattu opintotuen indeksiin si-tominen 1.9.2014 alkaen, mikä on kiitettävä japitkävaikutteinen kohennus opiskelijoiden toi-meentuloon.

Indeksiin sitomisen toteuttaminen on turvatta-va, sillä opintotuen taso heikkenee jatkuvasti jaopiskelijoiden ostovoima on jo nykyiselläänheikko. Opiskelijoiden toimeentulosta huolehti-minen johtaa tarpeettoman työssäkäynnin vähe-nemiseen tai nopeampaan valmistumiseen ja pi-dempiin työuriin.

Arvoisa puhemies! Opiskelijat keräsivät en-nen vaaleja ehdokkaiden mielipiteet opintotuensitomisesta indeksiin opintoraha.fi -sivustolle.Valituista kansanedustajista 144 sitoisi opintora-han kansaneläkeindeksiin jo 1.1.2012. Vasem-mistoliitosta, vihreistä, Suomen sosialidemo-kraateista ja RKP:sta — sekä kristillisdemokraa-

teista yhtä kansanedustajaa lukuun ottamatta —kaikki vastauksen antaneet valituksi tulleet kan-sanedustajat lupasivat korottaa opintotuen indek-siin 1.1.2012 alkaen.

Olisi oikeudenmukaista, että myös opiskeli-joiden toimeentulo seuraa hintojen kehitystä.Opintorahan ostovoima on heikentynyt 13 pro-senttia vuodesta 1992, jolloin nykyinen opintotu-kijärjestelmä luotiin. Arvoisa ministeri Gustafs-son: Miksi opiskelijat ja erityisesti nuoret eivätvoi luottaa kansanedustajien sanaan? Miksi opin-totukea ei koroteta ennen kuin vasta aivan vaali-kauden lopussa 1.9.2014?

5 Erkki Virtanen /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskunta-ryhmä kokonaisuudessaan on kannattanut, kan-nattaa edelleenkin opintotuen sitomista indek-siin vuoden 2012 alusta lähtien.

6 Anni Sinnemäki /vihr (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Me elämme taloudellisestihyvin vaikeita aikoja, ja olen itse ainakin hyvintyytyväinen siihen, että tällä eduskuntakaudella,jolloin julkisessa taloudessa tehdään myös sääs-töjä, olemme pystyneet hallitusohjelmassa lu-paamaan opiskelijoille sen, mistä vaaleissa pal-jon keskusteltiin, eli että myös opintotuki sido-taan indeksiin.

7 Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Vastauksena edustaja Sinnemä-elle: Eivätkö opiskelijatkin elä erittäin vaikeitataloudellisia aikoja nyt, kun kansantalous heik-kenee ja ostovoima heikkenee? Ja eivätkö vihre-ät myös antaneet vaalilupauksen, että opintotukisidotaan indeksiin? Täältä löytyy muun muassavarmasti teidänkin nimenne, jos tätä listaa katso-taan.

8 Anni Sinnemäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä. Monet opiskelijat elä-vät taloudellisesti hyvinkin tiukassa tilanteessa.On onneksi hyvä, että vihreät ovat toimineetopiskelijoiden toimeentulon puolesta myös edel-lisellä hallituskaudella, jolloin opintorahaa koro-tettiin, opiskelijoiden tulorajoja korotettiin, joka,totta kai, helpottaa sitä, että opintorahan ja työnyhteensovittaminen on helpompaa kuin se oli sitäennen. Opiskelijoiden asumislisän osalta linjat-tiin, mikä oli mielestäni tosi iso ja käytännölli-nen parannus, että opiskelijoiden asumislisä ei

Torstaina 20.10.201118 56/2/9

ole riippuvainen puolison tuloista tai mahdolli-sen kämppiksen tuloista, ja myös opiskelijoidensairauspäivärahakäytäntöjä tehtiin oikeudenmu-kaisiksi. Eli nämä ovat niitä uudistuksia, joitavihreät ovat ajaneet jo tähän mennessä opiskeli-joiden tilanteen helpottamiseksi.

9 Eila Tiainen /vas: Arvoisa puhemies! Mieles-täni on oikein hyvä, että koulutuksen ja tutki-muksen kehittämissuunnitelmassa lisätään työ-elämän tuntemusta ja käytäntöjä. Hieman kuiten-kin kummeksun sitä, että yrittäjäkoulutus kuului-si peruskoulujen tai edes lukioidenkaan opetus-suunnitelmaan, kun siellä nykyisin ei ole mieles-täni riittäviä eväitä kansalaiskasvatuksen jayhteiskunnallisen osallisuudenkaan saralla. Näi-tä mielestäni tulisi demokratiakasvatuksen otsak-keen alla korostaa.

Työurien pidentämisen suhteen on haluttu ly-hentää tutkinnon suorittamiseen käytettyjä aiko-ja, mutta onko tässä otettu huomioon sitä, ettäopiskelijat eivät yleensä varsinaisesti siirry työ-elämään vaan ovat jo työelämässä opintojensaohessa, siksi että opintotuki on vähän riittämä-tön, tai itse asiassa aika paljonkin? Näistä töistäsuuri osa on palkattomia tai alipalkattuja harjoit-teluja, jotka eivät paranna opiskelijan toimeentu-loa, mutta ne vääristävät työmarkkinoita, koskavaativiakin asiantuntijatehtäviä teetetään alipal-katuilla opiskelijoilla.

Yleisesti luonnoksessa nähdään ongelmanase, että opintoaikojen pituus liittyy siihen, ettäopiskelijat tekevät töitä näitten opintojen ohessaturvatakseen toimeentulon, mistä tässä äsken olijuuri puhetta. Ohjelmaluonnoksessa esitetään ta-voitteeksi, että opintolaina ja opintoraha riittäisi-vät perustoimeentuloon. Tämä tavoite ei korjaaongelmaa, koska opiskelijat yleensä välttävät ot-tamasta lainaa ja joutuvat sen takia menemääntöihin. Suomessa ei tietenkään ketään voi pakot-taa ottamaan lainaa ja elämään velaksi, ja tämänpitäisi olla myös opintotuen ja opintourien kehit-tämisen periaatteena.

Se, että se opintotuki on sidottu indeksiin, onhyvä asia. Olisimme toivoneet kyllä, että se olisitapahtunut jo ensi vuoden alusta. Olen sitä miel-tä myös, että opintotuki tarvitsisi tasokorotuksen.

10 Mikaela Nylander /r: Värderade talman! Jagtycker att en viktig princip framgår med önsk-värd tydlighet ur det här viktiga dokumentet somvi får diskutera här i dag, och det är att skapa jäm-

lika förutsättningar för samtliga barn i Finlandvia en god utbildning. Den här rollen blir viktiga-re hela tiden.

Mutta sitten löytyy paljon muita hyviä asioitatässä hyvin tärkeässä dokumentissa. Puhutaantuntijaon uudistamisesta, ja viime kaudellahantehtiin jo aika mittava selvitystyö tässä. Minämietin, mitä tulee tapahtumaan tässä tuntijaonuudistamisessa nyt valinnaisuudelle, koska siinä-hän oli aika laaja valinnaisuus, mikä oli mielestä-ni aika hyvä asia, jos ajatellaan juuri tätä, ettäluodaan tasapuolisia edellytyksiä kaikille lapsil-le. Mitä tulee tapahtumaan tälle asialle tuntijako-uudistuksessa?

Sitten olen sitä mieltä, että on erittäin tärkeä-tä, että pidämme kiinni duaalimallista kaikillakoulutusasteilla. Varsinkin nyt, kun toinen asteelää murrosvaihetta, mielestäni on äärimmäisentärkeä tunnustaa ja tunnistaa, että näillä, lukio-koulutuksella ja ammatillisella koulutuksella, onerilaiset koulutuspoliittiset tehtävät ja tästä on pi-dettävä kiinni.

Varhaiskasvatus ja päivähoito ovat siirtymäs-sä OKM:lle, mikä on mielestäni aivan oikea as-kel. Moni kunta on jo tehnyt tätä, mutta pohdin,mitä tulee tapahtumaan lainsäädännölle. Tulee-ko lainsäädäntö myös tulevaisuudessa sallimaankunnille tämän mahdollisuuden valita, mille alu-eelle tai mille sektorille tämä vastuu kuuluu?

Sitten viimeisenä asiana haluaisin vielä nos-taa esiin lukiokoulutuksen uudistuksen, ja mie-lestäni olisi äärimmäisen tärkeätä, että tämä työkäynnistetään mahdollisimman pian. (Puhe-mies: Ja nyt on aika!) Tässä kun uudistetaan lu-kiokoulutusta ja katsotaan tätä verkostoa, niin il-man muuta tulisi lähteä siitä, että taataan tämäalueellinen saatavuus.

11 Satu Haapanen /vihr: Arvoisa puheenjohta-ja! On tärkeää, että muistamme, mitkä ovat mei-dän koulutuksemme perusarvot. Ne ovat tasa-ar-voisen koulutuksen tarjoaminen eri puolilla Suo-mea, ne ovat meidän työelämän tarpeemme, ettäsaamme osaajia nyt ja vastaisuudessakin, sekätietynlainen valinnanvapaus, että opiskelija saamyöskin määrätä itse, mitä hän elämällään tekee.

Tämä kesu, mistä nyt tänään keskustellaan, si-sältää paljon hyviä elementtejä. Se sisältää myös-kin joitakin ongelmallisia elementtejä, joista nos-taisin nyt esille ensin korkeakoulutuksen. Itsekaipaisin tähän vielä hieman konkreettisempia

PTK 56/2011 vp56/2/12 19

näkymiä ja ehdotuksia ja ajatuksia korkeakoulu-tukseen liittyen, esimerkiksi siitä, mitä tarkoittaaopiskelijavalinta, jos se silloin kohdistetaan uu-sille opiskelijoille.

Ongelmallisena pidän myös hieman tätä toi-sen asteen koulutusta, joka täällä kirjauksessa onhieman epäselvästi. Myös me vihreät olemmevahvasti duaalimallin kannalla ja näitten koulu-tusjärjestelmien kehittämisen kannalla.

Lukion opetussuunnitelmauudistus täytyy teh-dä opiskelijoita kuullen vastaten nykyajan haas-teisiin tietotekniikkaa kehittämällä, niin että nekirjoitukset voidaan todellakin sitten kirjoittaasähköisesti, toivottavasti ei seuraavilla vuosi-kymmenillä vaan jo tämän vuosikymmenen aika-na. Se edellyttää myös opettajien koulutusta jamateriaalia.

Tärkeää on maahanmuuttajien koulutus, ja tä-hän tämä kesu antaa hyviä eväitä. On tärkeää,että me saamme kaikki ihmiset osaksi rakenta-maan tätä yhteiskuntaa, ja siksi tämä valmistavavuoden koulutus lukioon on erittäin hyvä asia,samaten kielikoulutukseen panostaminen. Aktii-visen kansalaisuuden tukeminen on hyvin kes-keinen osa (Puhemies: Nyt on aika!) tätä. Sitä tu-emme ja kannustamme.

Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraava pu-heenvuoro, edustaja Palm, sen jälkeen ministeriGustafsson.

12 Sari Palm /kd: Arvoisa puhemies! Taloudel-lisesti vaativina aikoina, kun resursseja joudu-taan leikkaamaan, kuten esimerkiksi nytkin, sel-keästi arkeen vastauksia tuovat kirjaukset tyydyt-tävät. Kesua lukiessa kaipaa tarkkoja aikataulujauudistusten läpivienneille, tällaisia esimerkiksivarhaiskasvatuslain, perusopetuksen tuntijako-uudistuksen tai lukiouudistuksen osalta.

Hallitusohjelmassa on kirjaus, jossa todetaantieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen vah-vistamisesta. Tavoite on tärkeä ja näyttäytyy ke-sussa liian latteasti. Kesussa tulee näkyä kun-nianhimoiset tavoitteet perusopetuksen tieto- javiestintätekniikan opetuskäytön kehittämisestäja lukiotason ja ylioppilaskirjoitusten tietotekni-sen kehittymisen tulevaisuudesta. Suomi voi pa-lata tietotekniseen kärkeen nimenomaan tulevi-en polvien ja koulutuksen kautta. Tältä osin opet-tajien täydennyskoulutusta ja työvälineitä tuleepitää pinnalla muutenkin kuin hyvän tahdoneleenä.

Yrittäjyyskasvatusta tulisi nostaa esille koulu-tussuunnitelmaan vahvemmin. Perusopetuksentuntijakouudistuksen osalta tulee noudattaa halli-tusohjelmakirjausta, ja kesusta puuttuu arvokas-vatus. Lukiota ja ammatillista koulutusta tuleepääsääntöisesti kehittää erillisinä. Lukioiden alu-eellista saavutettavuutta voidaan vahvistaa yh-teistyöllä, ja on pidettävä mielessä se, että perus-opetuksen laatua on myös se, että perusopetuk-sella ja lukioilla on yhteisiä opettajia.

Toisen asteen opintojen menestymiseen vai-kuttaa myös opinto-ohjaus ja opiskeluhuolto.Näiden asioiden tulee näkyä vahvasti koulutuk-sen tulevaisuudessa.

Ja viimeksi vielä: kaipaan myös koulutus- januorisotakuusta kesun tyyppistä samanlaistasuunnitelmaa tulevaisuuteen.

Puhemies Eero Heinäluoma: Sitten ministeriGustafsson, 5 minuuttia.

13 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoi-sa puhemies! Ihan alkuun tästä prosessista jat-kon suhteen. Marraskuun 19. päivä sivistyspoliit-tisen ministerivaliokunnan on tarkoitus saadatämä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämis-suunnitelma valmiiksi, jotta se voidaan sittenjoulukuussa valtioneuvostossa käsitellä ja hy-väksyä. Ja koen nyt täällä käytetyt hyvät puheen-vuorot sen luontoisina, että niitä pyritään nyt jat-kokäsittelyssä ottamaan huomioon. Koen tämännäin eduskunnan lähetekeskusteluna, minkävuoksi en lähde yksittäisiä edustajien puheen-vuoroja yksityiskohtaisesti kommentoimaan.Tämä ei kuulu minun mielestäni nyt tähän tilan-teeseen. Mutta katson ehkä velvollisuudeksenikuitenkin sen kaltaisia periaatteellisia kannanot-toja, jotka koen ehkä nyt itselleni tässä tilantees-sa tärkeiksi, lyhyesti kommentoida, etten täällänyt turhaan istu. Mutta kaikki laitetaan ylös, mitätäällä sanotaan. Tämä nyt ei tietystikään tarkoitasitä, että kaikki esitykset olisivat sitten kesussasisällä, sen te ymmärrätte, vaan ne tietysti sittensiivilöidään ja arvioidaan.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja totesi tie-tynlaisena puutteena tässä kohtaa sen, että tämädigitaalisuus noin laajasti ymmärrettynä on ehkäohuesti tämänhetkisessä esityksessä. Sitä var-maan on syytä vahventaa, vaikka sieltä löytyykannanottoja sen suhteen, että pitäisi monipuo-listaa näitä oppimisympäristöjä ja ottaa enem-män tieto- ja viestintätekniikka huomioon.

Torstaina 20.10.201120 56/2/14

Sitten se, mikä minusta on tärkeä asia siitähuolimatta, että me joudumme tämän ankaranvaltiontalouden velkaantumiskehityksen takiatekemään myöskin säästöjä. Minä otan opetus-ministerinä ihan tosissani tämän, että me vahven-namme asemaamme kohti vuotta 2020, että meolemme osaavin kansa. Koko kansan koulutusta-soa pyrimme tietoisilla toimilla nostamaan, ja josluette ajatuksella kesun, niin tämä näkemys vah-vistuu. Siellä on kirjoitettu erittäin hyvin jo nytsisälle tämä tasa-arvoajattelu ja se, että opetuk-sen laatua kaikilla koulutuksen tasoilla nostetaaneri keinoin. En käy niitä nyt tässä luettelemaan.Ne tulevat osaksi tuloksellisuusrahoitusta luki-oon, ammatilliseen koulutukseen, ammattikor-keakouluihinkin.

Edustaja Kerola otti tämän ammattikorkea-koulu-uudistuksen ja aloituspaikkavähennyksenesille. Toteaisin nyt tässä yhteydessä vaan sen,että tämä ikäluokkakehitys on vaikuttanut sii-hen, että aloituspaikkoja voidaan vähentää ja ontarkoituksenmukaista vähentää, ja sitten on vah-vasti otettu huomioon tämä työvoimatarpeen ke-hitys. Ja sanon edelleen sen, että Pohjois-Suo-men, Lapin, Pohjois-Karjalan kohdalta esimer-kiksi korkea-asteen kohdalta nuorten mahdolli-suudet saada opiskelupaikka paranevat suhtees-sa aiempaan tilanteeseen. Näin se on. Tämä ontodistettavissa, sanotaan näin.

Sitten sellainen asia, mikä tuli muutamienedustajien puheenvuoroissa esille. Kun mielestä-ni ihan oikein perätään sitä, että lukiolla on yleis-sivistävä tehtävä, näin on. Ammatillisella koulu-tuksella on ammatillisen koulutuksen tehtävä,ammatillisen tutkinnon suorittaminen. Muttakyllä minä haluan muistuttaa nyt eduskunnallesiitä, että tämä yhteistyö oppilaitosten välillä —se on nuorten etu, se on työelämän etu. Se am-mattitaito ja osaaminen, mitä tulevaisuuden yh-teiskunnassa tarvitaan, vaatii laajempaa ammat-tiosaamista. Ja sen takia minun on syytä ihanopetusministerinäkin ottaa tosissaan olemassaolevan lukiolain ja ammatillisen koulutuksen lainsisältö. 5 §:ssä todetaan lukiolain kohdalla:"Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössäalueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatilli-sen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäji-en kanssa." Sama, aivan identtinen lainsäädäntö-kohta on laissa ammatillisesta koulutuksesta:"Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössäalueella toimivien ammatillisen koulutuksen, lu-kiokoulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien

kanssa." Että jos kesuun on nyt kirjoitettu halli-tusneuvottelujen, -ohjelman pohjalta, että nuor-ten kannalta on lukiolaisen mahdollisuus suorit-taa opintoja ammatillisen koulutuksen puolelta,se rikastuttaa hänen tulevaisuuttaan, opitun hy-väksi lukemista ja toisin päin. Minä toivon nyttämmöistä analyyttisempaa otetta kansanedusta-jilta, kun me keskustelemme suomalaisen nuo-ren tulevaisuudesta ja siitä, mitä tulevaisuudentyöelämä häneltä vaatii ja odottaa.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tässä taitaa ollatarvetta vastauspuheenvuorokierrokseen. Pyy-dän niitä, jotka haluavat minuutin mittaisen vas-tauspuheenvuoron, painamaan V-painiketta janousemaan seisomaan.

14 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Totta kai ymmärretään, ettätiukkoina taloudellisina aikoina on säästettävä.Monet säästötavoitteet vain ovat sellaisia, että sa-haamme omaa oksaamme. Kysyn: Onko opetus-ministeriössä vakavasti pohdittu ammattikorkea-koulujen säästöjen yhteydessä, onko mahdollistaasteittain luopua kokonaan ylemmistä ammatti-korkeakoulututkinnoista, niin sanotuista ammat-tikorkeakoulun maisteritutkinnoista? (Raija Va-hasalo: Ei ne ole maisteritutkintoja!) Hyvin pit-kälti työelämä ei niitä arvosta, ja ne eivät ole mil-lään tapaa rinnasteisia tiedekorkeakouluissa suo-ritettuihin tutkintoihin.

15 Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Herra puhemies! Aivan ensimmäisenä täy-tyy vastata edustaja Virtaselle tai esittää häm-mennys siitä, mahtaako sieltä vasemmistoliitonloppuryhmältä tulla jonkunasteinen varjobudjet-ti, kun ilmoititte, että 1.1.2012 vasemmistoliitonmukaan opintotuki sidotaan indeksiin. (ErkkiVirtanen: En minä ole niin ilmoittanut!) Odotte-lemme vaihtoehtoa. — Tarkistakaa eduskunnanpöytäkirjasta.

Mutta sitten, ministeri, te valitsette koulutuk-sen, teidän hallituksenne valitsee koulutuksenkeskeiseksi säästökohteeksi. Sen koulutuksen si-sällä te valitsette ammattikorkeakoulut keskei-seksi säästökohteeksi. Ensin hallitusohjelmassa51 miljoonaa, ja kun sitten vähän paperipinojaplärätään, niin, hups, se olikin 126 miljoonaa.No, sitten te vielä kohdistatte sen säästön niin,että se leikkaa eniten alueiden ja maakuntienSuomea. Te keskitätte, ja se on ideologinen va-

PTK 56/2011 vp56/2/16 21

linta. Te ette pääse sitä pakoon selittelemällä jatotuutta muuksi julistamalla. Se on fakta. Te kes-kitätte koulutusta pohjoisesta etelään.

16 Sari Sarkomaa /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Mielestäni on erittäin tärkeä-tä, että täällä käydään analyyttistä keskustelua ai-van kuten ministeri totesikin. Ja kyllä toivoisinerittäin tärkeänä asiana, kun puhutaan toisen as-teen koulutuksesta, meidän sivistyksemme kivi-jalasta lukioista ja aivan erinomaisista ammatilli-sista oppilaitoksista, että myöskin ministeri ottaasen kopin vastaan, mikä täältä hyvin vahvasti ontullut esille, että me haluamme, että lukiouudis-tus lähtee liikkeelle, me haluamme, että ammatil-lista koulutusta kehitetään, mutta ylläpidetäänduaalimalli. On aivan selvää, että nämä oppilai-tokset voivat tehdä yhteistyötä. Mutta kun kehit-tämissuunnitelmassa on painopisteeksi asetettukahden tutkinnon suorittaminen, josta ei edesvaltakunnallisesti vielä ole kerätty tietoa, mikäsen läpäisevyys on, mikä sen työelämän vastaa-vuus on, niin toivoisin, että kesuun kirjattaisiinensin, että ensin kerätään valtakunnallisesti nämätiedot ja sitten vasta katsotaan, minkälaisia pai-nopisteitä asetetaan. Mutta toivon vielä, että mi-nisteri kertoisi vähän, mitä taustatietoja on näi-den aloituspaikkamäärien taustalla. Ennakointion erittäin tärkeää. (Inkeri Kerolan välihuuto)Nyt näyttää siltä, että nämä luvut tulevat hiemanvähän mustasta laatikosta. Kehittämissuunnitel-maan ei vielä ole kirjattu niitä taustoja, millä ta-valla nämä (Puhemies: Aika!) alakohtaiset luvutovat tulleet. Olisi hyvä, että ministeri nyt kertoisieduskunnalle, että päästäisiin sitten oikeiden tie-tojen valossa keskustelemaan, koska tämä raken-teellinen kehittäminen on erittäin haastavaa. (Pu-hemies: Aika, 2 minuuttia!) Mutta annan kaikentukeni ministerille ammattikorkeakoulu-uudis-tuksessa, kun hän taiten sen tekee.

17 Erkki Virtanen /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Edustaja Puumala lukee nytihan vaan itse sieltä pöytäkirjasta, mitä minä sa-noin. Minä en sanonut, että opintotuen asettami-nen indeksiin tulee voimaan nyt vuodenvaihtees-sa. Minä sanoin, että vasemmistoliitto kannattiopintotuen sitomista indeksiin vuodenvaihtees-sa. (Tuomo Puumalan välihuuto) Kannatin sitäSäätytalolla ja tulen jatkamaan toimintaa senpuolesta, että se tulee mahdollisimman pian voi-

maan. (Tuomo Puumala: Odotamme sitä vaihto-ehtoa!)

18 Anneli Kiljunen /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Haluan antaa tukeni mi-nisteri Gustafssonille ja hämmästelen tätä toisenasteen koulutuksen pelkoa, että pelätään lukio-koulutuksen tai ammatillisen koulutuksen yhteis-työn muotoja tai niitä asioita ja visioita, mitä mi-nisteri äsken toi esille. On selvää, että lukiokou-lutuksella on selkeä rooli ja ammatillisella koulu-tuksella on selkeä rooli, mutta kun me puhummekoko duaalimallin kaaviosta, niin on äärettömäntärkeätä, että ammatilliseen koulutukseen vah-vistetaan yleissivistäviä opintoja. Silloin se mah-dollistaa myös sen duaalimallin periaatteen, ettämyös ammatillisen koulutuksen kautta voi ollaväylä korkeakouluyliopistoon ja väitellä vaikkatulevaisuudessa tohtoriksi. Mutta ei ole pahaksimyöskään se, että lukiolaiset voivat saada myöskokemuksia erilaisista työelämän ja ammatillis-ten alueitten toiminnoista ja sitä kautta me tuem-me tätä elämänvaihetta nuorten elämässä ja niitävaihtoehtoja. Tämä ei ole vaara duaalimallille.

19 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Arvoisa opetus-ministeri: Painotitte voimakkaasti sitä, että Suo-messa on perinteisesti pyritty koulutuksessa tasa-arvoon ja että se on vahvasti linjattu myös tähänkesuun ja että tullaan tekemään selvitys siitä, mi-ten koulutuksellista tasa-arvoa voidaan tulevai-suudessa vahvistaa. Se on erittäin hyvä asia.

Tänään oli juuri Helsingin Sanomissa iso ar-tikkeli siitä, kuinka Helsingissä valtaosa van-hemmista kannattaa sitä, että peruskouluihin tu-lisi kiintiöt maahanmuuttajaoppilaista, johon vir-kamies totesi, että se rikkoo perusoikeuksia jaettä jokaisella lapsella on oikeus valita oma lähi-koulunsa. Mutta nyt tosiasia esimerkiksi Helsin-gissä on kuitenkin se, että pienituloiset perheet jamaahanmuuttajavaltaiset perheet kasaantuvat sa-moille asuinalueille ja se rasittaa kouluja ja luooppimiseroja lasten ja koulujen välille. Eli semahdollisuuksien tasa-arvo, jota Suomessa onpyritty tarjoamaan, ei enää riitä, koska toisillalapsilla ja alueilla on lähtökohtaisesti paljon hei-kommat lähtökohdat kuin toisilla. Voitaisiinkoteidän nähdäksenne tehdä tämmöinen valtion-osuusuudistus, että otettaisiin paremmin huomi-oon esimerkiksi juuri maahanmuuttajavaltaisuusja nämä suurissa kaupungeissa, Helsingissä ja

Torstaina 20.10.201122 56/2/20

muualla, Tampereella ja Turussa, olevat ongel-mat, jotka luovat oppimiseroja ja alueellista epä-tasa-arvoa koulujen välille?

20 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman jamyös tämän kesun teksti on kyllä kaunista. Siel-lä korostetaan osaamisen merkitystä ja koulutuk-sen kehittämistä. Tuntuu siltä, että osaaminensenkun lisääntyy, vaikka oppilaitokset vähene-vät. Kuitenkin hallitus on valinnut sen linjan, ettäerittäin raskaat leikkaukset tulevalla kaudellakohdistetaan nimenomaan opetukseen. Nyt lii-paisimella ovat ammattikorkeakoulut, jotka ovatjo saaneet uhkauksen, kuinka paljon aloituspaik-koja menee.

Ministeri Gustafsson, tiedän, että teidän sydä-menne lähellä on työ ja teollisuus. EsimerkiksiEtelä-Karjala, metsäteollisuuden keskittymä:hupsista keikkaa, Imatralta lopetetaan prosessi-tekniikka, kemiantekniikka. Ei tämä oikein vai-kuta siltä, että otettaisiin elinkeinoelämän ja työl-lisyyden tarpeet huomioon. Ammatillisesta kou-lutuksesta, ministeri Gustafsson: suurin ongelmaei ole se, etteikö olisi aloituspaikkoja vaan se,että aivan liian moni nuori ei koskaan valmistualoitettuaan opinnot ammattiopiskelussa. Mitäaiotte tehdä, että ammattiin opiskelevat myösvalmistuisivat työmarkkinoille?

21 Sari Palm /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoi-sa puhemies! Kaksi huomiota. Ensinnäkin tähäntoisen asteen koulutuksen kehittämiseen: jottapystytään saavuttamaan se hallitusohjelman ta-voite osaavimmasta kansasta, kyllä minä näen,että sekä lukion että ammatillisen koulutuksentarvitsee kilpaa juosta rinnakkain eteenpäin, ettäpystytään antamaan laajapohjaista toisen asteenkoulutusta ja siksi se erillään kehittäminen ontärkeää.

Mutta sitten tähän edustaja Tiilikaisen nosta-maan ongelmaan: Nyt, kun lokakuun alussa esi-tettiin tämä 2 200 ammattikorkeakoulupaikansäästölista, niin kyllä minulle on syntynyt ja vah-vistunut se pelko tästä säästölistasta, että nyt seu-dullisesti käy niin, että niitä seudullisia ydinkär-kiä, jotka ovat sen osaamisen ja työelämälähtöi-syyden edellytys sillä seudulla, katkaistaan, jasitten sinne vielä kaiken lisäksi jää pienillä pää-töksillä semmoisia linnunpoikaskoulutuksia, kunjätetään vähän paikkoja. Se ei ole kyllä kenelle-kään eduksi.

22 Mikaela Nylander /r (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Duaalimallista vielä sen ver-ran, että minun mielestäni on aivan rationaalistaja järkevää tehdä yhteistyötä. Niin sanottu kak-soistutkintohan on jo mahdollista. (Raija Vaha-salo: Kaksi eri tutkintoa!) — Joo, kaksi eri tut-kintoa — mutta kaksoistutkinto on jo mahdollis-ta tällä hetkellä, ja minun mielestäni ei ole mi-tään syytä romuttaa tätä järjestelmää, mutta ke-sussa pitäisi olla niin selkeät kirjaukset, ettei tulesellaista mielikuvaa, että esimerkiksi rakenteitauudistamalla ollaan nyt pikkuhiljaa uudistamas-sa myös opetuksen sisältöä, jotta rakenteet eivätenää tukisi tätä duaalimallia. Tätä me peräänkuu-lutamme, selkeitä kirjauksia.

23 Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Ministerille haluan sanoa sen,että olen oppinut tuntemaan teidät hyvin rehelli-senä ja aikaansaavana henkilönä, ja uskonkin,että olette aikamoisessa välikädessä, kun olettesaanut sellaisen budjetin, jossa yritätte pitää Suo-men parhaana oppimisen maana. Tavoite olla pa-ras maa vuonna 2020 on vaikea, jos leikataan sa-manaikaisesti 300—400 miljoonaa euroa ope-tuksesta ja koulutuksesta. Tämän lisäksi on syy-tä muistaa, että myös kuntarahoituksen leikkauk-set ja taloussuhdannevaikutukset vaikuttavat sii-hen, että lisäleikkauksia on tulossa myös kuntienpäässä. Olisinkin kysynyt, millä tavalla te mei-naatte saavuttaa tämän parhaan maan asemanvuonna 2020 ja pitää myös huolen siitä, että meemme menetä näitä kärkisijoja Pisa-tutkimuksis-sa, kerran teidän budjettinne on niin heikko.

24 Antti Rantakangas /kesk (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Jos pitäisi paikkansase ministeriön linjaus, että nuorisoikäluokkiensuhteessa näitä aloituspaikkoja kohdennetaan,niin Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pitäisi saa-da 200—250 ammattikorkeakoulupaikkaa lisääja toisen asteen paikkoja 250—330. Jos ministe-riö pitää tästä kiinni, niin me voimme olla rauhal-lisin mielin.

Mutta nyt tämä sisällä oleva esitys merkitsisisitä, että Pohjois-Pohjanmaan maakunta olisiyksi suurimpia menettäjiä, vaikka faktat ovatnäin. Mieltä vietäisiin Keski-Pohjanmaan am-mattikorkeakoulun Ylivieskan-yksikkö, Oulunseudun ammattikorkeakoulun Oulaisten- tervey-denhuoltoammattikorkeakouluyksikköön tulisimerkittävä heikennys, ja Oulun seudun ammatti-

PTK 56/2011 vp56/2/25 23

korkeakoulun luonnonvarayksikkö vietäisiin ko-konaisuudessaan.

Toivon, että ministeri pitää kiinni tästä peri-aatteesta, että nuorisoikäluokkien osuus ja myöselinkeinojen tarpeet ovat tärkeällä sijalla. Silloinme voimme olla rauhallisin mielin. Muuten meil-lä syntyy käsitys, että puheet ja teot eivät ole yh-tä, ja se olisi tietysti ministeriön uskottavuudenkannalta onnetonta.

25 Satu Haapanen /vihr (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos tästä tilai-suudesta, että saamme näin keskustella. Itse olenhyvin vahva pohjoisen koulutuksen puolestapu-huja, mutta minä haluaisin nyt muistuttaaoppositiolle, että nyt keskustelemme tästä koulu-tuksen kehittämissuunnitelmasta. Otamme vaka-vasti toki tämän alueasian, ja siihen liittyen toi-voisin, että ministeri todellakin olisi valmis tar-kastelemaan näiden aloituspaikkojen jakautu-mista uudelleen. Mutta muistuttaisin, että nytkeskustelemme tästä. Haluaisin nyt, kun minullaon vähän aikaa vielä, nostaa esille opettajien jak-samisen ja toivoisin kehittämissuunnitelmaltasiihen vielä konkreettisia keinoja. Sitten toivoi-sin, että nostettaisiin esille myös se, mikä puut-tuu: pohjoismainen yhteistyö ja sen mahdollisuu-det koulutuksen kehittämisessä. Ja opettajienammattinimike, se pitäisi vakinaistaa ja suojata.

26 Pauliina Viitamies /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Yhtä lailla kuin edelli-nen puhuja haluaisin, että hiukan laajennettaisiintätä keskustelua koskemaan koko kesua. Ammat-tikorkeakoulusta puhuimme edellisen kerran vii-me viikolla, ja siitä varmaan puhutaan vielä ensiviikolla ja jatkossakin. Mutta tässä kesussa on si-säänkirjoitettu niin monta muutakin asiaa, ettäolisi hyvä, jos keskustapuoluekin pystyisi vähänlaajentamaan näkemyksiään.

Se, että ihmisiä pelotellaan joka mutkassa kai-killa mahdollisilla asioilla, mitkä eivät suinkaanliity edes tähän kesuun eivätkä liity edes siihenhallitusohjelmaan, mitä te jatkuvasti moititte liit-tyen opetukseen ja sivistykseen, eivätkä liityedes talousarvioonkaan, on mielestäni epä-älyl-listä tässä yhteydessä. Me voisimme kaikki nytkeskittyä puhumaan tästä kesusta tänä päivänä.

27 Ilkka Kantola /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Oli mukava kuulla, mitenedustaja Nylander totesi, että toki lukion ja am-

matillisten oppilaitosten välillä voi olla yhteis-työtä, ja itse olen samaa mieltä, että tätä yhteis-työtä voidaan lisätä.

On hyvin tärkeä kirjaus, jota ei ole täällä vielätodettu, ainakaan tässä kesussa, joka minun kä-sissäni on. Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutus-ta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisi-nä tutkintoina. Tämä on hyvin harkittu ja vastaahyvin tarkasti sitä, mihin hallitusneuvotteluissapäädyimme. Näin se on, nämä säilyvät erillisinätutkintoina. Mutta sitten opiskelijan, nuoren ih-misen kannalta on tärkeätä, että voi vähän täy-dentää omaa osaamistaan esimerkiksi kieltenosalta, vähän lukiosta voi ottaa jotakin sen am-matillisen tutkinnon lisäksi ja päinvastoin, jottameillä mahdollisimman vähän tapahtuisi niitäpettymyksiä, jotka johtavat opiskelun keskeyttä-miseen.

Tätä minun mielestäni pitää ventiloida ja kat-soa, että tätä liikkumatilaa tulee enemmän. Tästäehkä opetusministeri puhui, kun hän puhui ana-lyyttisestä suhtautumisesta tähän problematiik-kaan.

Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Vahasa-lo, vastauspuheenvuoro, 2 minuuttia.

28 Raija Vahasalo /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Tämä yhteistyö on todellakintoisella asteella mahdollista, ja se on toivottavaa-kin. Siitä ei olekaan kysymys, vaan nyt me vaanpelkäämme täällä sitä, kuinka pitkälle sen yhteis-työn ajatellaan menevän. Jos se menee tarpeeksipitkälle, niin se tarkoittaa sitä, että silloin eivätenää pysykään erillään lukiolinja ja ammatilli-nen linja. Toki voidaan tehdä kaksi eri tutkintoaja lukiokoulutus siihen päälle ja muuta, muttatäytyisi katsoa, mitä sieltä voidaan ottaa. Yleen-sä siinä hyötyy se ammatillisen oppilaitoksen ih-minen. Vain muutama prosentti tekee kaksi eritutkintoa tällä hetkellä. Se on muistaakseni neli-sen prosenttia, kun se on niin äärettömän raskashomma ja kestää sitten ainakin neljä vuotta.

Se on tärkeätä, että rahoitukset säilyvät myös-kin erillään. Minä haluan kuulla ministeriltä, ettälukiorahat ja ammatillisen oppilaitoksen rahat,jotka nytkin ovat erillään ja joilla on eri lainsää-dännöt, pysyvät jatkossakin erillään ja kuinkapitkälle tässä yhteistyössä halutaan mennä. Kyl-lähän esimerkiksi Ruotsissa on ollut hyviä esi-merkkejä, tai siis huonoja esimerkkejä, siitä, kunyhteistoiminta on mennyt riittävän pitkälle, että

Torstaina 20.10.201124 56/2/29

on tullut huonoa oppimistulosta, ja siellä ollaan-kin nyt tulossa toiseen suuntaan.

Tasa-arvon kannalta ajatellen tasa-arvo ei tar-koita sitä, että kaikki oppivat kaiken ja kaikillesamaa, vaan tasa-arvo lähtee siitä, että yksilölli-syydet huomioidaan ja tunnustetaan ja jokaistaopiskelijaa siihen omaan vahvuuteensa ja sen ke-hittämiseen halutaan kannustaa. Haluaisinkinkuulla vielä vähän tarkemmin, mitä tässä ajatel-laan, koska se pelko on suuri täällä eduskunnas-sa siitä, että duaalimalli romuttuu, koska siellä onmyöskin kirjauksia, jotka saattavat vähän vesit-tää tätä, mitä edustaja Kantola hyvin tässä juurisanoi.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri Gus-tafsson, 4 minuuttia.

29 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Puhe-mies! Älkää nyt levittäkö sitä pelkoa, koska sii-hen ei ole mitään tarvetta ja syytä, aivan niin kuinedustaja Kantola tuolta siteerasi kesua. Näin seon.

Hallitus haluaa kehittää lukiota itsenäisenäkoulutusmuotona, tehdä siitä mahdollisimmanhyvän yleissivistävän koulutuksen, (Raija Vaha-salo: Hyvä!) joka tarjoaa erinomaisen lähtökoh-dan pyrkiä yliopistoihin, ammattikorkeakoului-hin, minne kukin nuori sitten haluaa. Samoin hal-litus haluaa kehittää meidän ammatillista koulu-tustamme, sen tutkintoja mahdollisimman hyvintyöelämässä ja nuoren tulevaisuudessa tarvitta-vaksi. Mutta meillä on entistä enemmän työelä-mässä nyt ja tulevaisuudessa työtehtäviä. Viit-taan vaan esimerkiksi meidän erinomaisesti me-nestyvään teollisuuteemme, joka yleensä myytuotteitaan laajoina huoltokonsepteina. Esimer-kiksi Kone Oyj otetaan esimerkkinä. Satoja am-mattityöntekijöitä käy ulkomailla työtehtävissä.Heille olisi aivan erinomaista, jos he voisivat sentutkinnon ohessa esimerkiksi suorittaa kieliä:englantia, ranskaa, venäjää. Tästä mahdollisuu-den lisäämisestä on kysymys. Se palvelee nuo-ren etua, se palvelee työelämän etua, se palveleekansakunnan etua.

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Alanko-Kahiluoto mielestäni tärkeään asiaan puuttui,kun hän nosti esille tämän eriarvoisuuden, mikänyt isoissa kaupungeissa jo helposti näkyy, ettäosin asuntopolitiikan seurauksina maahanmuut-tajat asuvat tietyillä alueilla ja helposti tapahtuutämmöistä köyhyyden ja pienituloisuudenkin ka-

sautumista. Sen takia hallitusohjelmassa ja ke-sussa on selvästi todettu, että me haluamme vai-kuttaa siten, että kun valtionosuusuudistusta teh-dään, niin esimerkiksi peruskoulutuksen valtion-osuusjärjestelmää kehitetään niin, että se ottaahuomioon alueen työttömyyden, vanhempienkoulutustason, maahanmuuttajien aseman. Se onminusta fiksua ja tähtää tulevaisuuden peruskou-lun tasa-arvopolitiikan vahvistamiseen.

Sitten edustaja Tiilikainen halusi nostaatärkeän asian esille, että ei ole niinkään nyt tärke-ää keskustella aloituspaikoista. Tämä oli minus-ta tärkeä asia, koska minäkin toivoin tältäkeskustelulta sitä, ettei tämä nyt ole niin kuinkeskustan vaalitupailtakeskustelua ammattikor-keakoulujen aloituspaikoista. Sen sijaan tämäedustaja Tiilikaisen huoli siitä, että nuoret eivätvalmistu, on oikea ja tärkeä. Siinäkin kesussa onmerkittäviä asioita sisäänkirjoitettuna. Erityises-ti kiinnitetään huomiota tähän läpäisyyn, tutkin-non suorittamiseen tavoiteaikataulussa, ja sitätullaan tukemaan ja kannustamaan myöskin uu-dessa rahoitusjärjestelmässä. On myöskin kirjoi-tettu kesuun vahvasti opinto-ohjauksen vahvista-minen kaikilla koulutuksen tasoilla. Nämä kaik-ki tähtäävät siihen, että nuoret valmistuvat ajois-sa.

Sitten siellä on myöskin kesussa tärkeä asia,jonka haluan nostaa esille, koska se on minulletärkeä. Se on työvaltaisten oppimisympäristöjenkehittäminen.

Meillä on paljon erityisesti ammatillisessakoulutuksessa nuoria poikia, myöskin tänä päi-vänä entistä enemmän tyttöjä, jotka eivät välttä-mättä siellä luokkatilassa ole parhaimmillaan,mutta kun he pääsevät tämmöiseen työpajatyyp-piseen työn tekemiseen, jossa kuitenkin edetäänopetussuunnitelman mukaisesti, niin opiskelusujuu ja Suomi saa hyviä ammattityöntekijöitä.Tämä asia on kirjoitettu sinne koulutuksen ja tut-kimuksen kehittämissuunnitelman sisälle, ja seon myöskin merkittävästi vähentämässä keskeyt-tämisiä ja myöskin nopeuttamassa valmistumis-ta.

Sitten... Nyt minä en saa käsialasta selvää, pi-täisi mennä uudelleen kouluun. (Naurua) Edusta-ja Palm sanoi jotakin tärkeää, jota minun pitikommentoida, mutta sen ehkä sitten seuraavassakeskustelussa saan selville.

Puhemies Eero Heinäluoma: Tämä näytti vie-lä herättävän halua lyhyeen kommenttikierrok-

PTK 56/2011 vp56/2/30 25

seen. Sitten jossain vaiheessa varmaan pyrittäi-siin palaamaan tähän itse puheenvuorolistaan.

30 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Ministeri ei myös-kään saanut ihan selvää ehkä puutteellisesta il-maisustani, kun ehkä vähän tarkoitushakuisestisotkitte nyt ammattikorkeakoulut ja ammatilli-sen opetuksen. Ammattikorkeakouluista nuoretvalmistuvat, läpäisy on hyvä, ja te leikkaatte ra-justi alueilta ja maakunnista niitä aloituspaikko-ja. Sen sijaan ammatillisessa opetuksessa kehit-tämisen painopisteen pitäisi olla se, että sieltäkinnuoret valmistuisivat, ja tätä peräsin. Teiltä tulijopa muutama hyvä vastaus, kiitos niistä.

Edelleen palaan tähän, että on vähän vaikeakehittää sitä koulutusta — kun täällä arvostel-laan keskustan puheenvuoroja — jos ei ole niitäkouluja eikä ole opettajiakaan, niin miten niitäkehität sitten? On erittäin tärkeä, että samaan ai-kaan puhutaan opetuksen voimavaroista, määrä-rahoista kaikilla koulutusasteilla, opettajien työ-paikoista ja alueellisesta jakaantumisesta.

31 Pauliina Viitamies /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Keskusta näköjään nytjatkaa tällä linjalla: te pelottelette, liioittelette,vääristelette näitä asioita. Ei ole kysymys mis-tään lakkautuksista. Supistuksia tehdään. Teh-dään sen takia, että opetus olisi jatkossa entistälaadukkaampaa pienemmille ikäluokille. Tästäon kysymys. Pysykää nyt totuudessa.

32 Mirja Vehkaperä /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa herra puhemies! Kun tuntuu siltä,että näistä aloituspaikoista ei tässä salissa nyt saakeskustella, niin hyökkään tähän aiheeseen toi-selta kantilta: ammattikorkeakoulutuksen saavu-tettavuudesta. Kun ammattikorkeakouluverkos-to luotiin noin 15 vuotta sitten, perusajatus oli se,että näitä korkeakouluja laitetaan sellaisille paik-kakunnille, missä ei ole yliopistoa.

Pidättekö te nyt kiinni tulevissa suunnitelmis-sa siitä, että tätä ammattikorkeakoulutusta ni-menomaan tämän saavutettavuuden kautta tuo-tettaisiin ja saataisiin maakuntien alueilla, joissaei itsessänsä, kaupungissansa, ole yliopistoa, jol-loin ammattikorkeakoulut olisivat todellakin alu-eellisia?

Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Lippo-nen. Näyttääkin jo seisovan valmiina.

33 Päivi Lipponen /sd (vastauspuheenvuoro):Joo, tässä olen kuule odottanut aika kauan tätäpuheenvuoroa.

Puhemies Eero Heinäluoma: Jos se lohduttaa,niin edustaja Lipponen ei ole ainut, joka on odot-tanut.

Puhuja: Arvoisa puhemies! Minä haluan kylläosallistua tähän keskusteluun myös, että on erit-täin tärkeä, että me saadaan Uudellemaalle jaHelsinkiin näitä aloituspaikkoja lisää. Verrattu-na muuhun maahan meillä on niin suuret nämäprosentit koskien nuoria, jotka eivät pääse jatko-opintoihin. Sen takia on hyvin tärkeä, että mieti-tään, missä ne nuoret asuvat, ja ne koulutuspai-kat myös kohdennetaan niille alueille.

Toivoisin, että me tässä koulutuksen suunnit-telussa myös mietittäisiin sitä tulevaisuutta, mil-lä tavalla tämä maailma tulee muuttumaan ja vas-taako 15 vuoden kuluttua nämä koulun tänä päi-vän antamat eväät sitten niihin haasteisiin. Tämäolisi minun mielestä hyvin merkittävää: ottaa vä-hän uudenlainen näkökulma kokonaan tähänkoulun kehittämiseen.

Toisekseen haluaisin myös nostaa esille opet-tajakoulutuksen tärkeyden. Jos me katsommenaapurimaahan Ruotsiin, niin siellä on tapahtu-nut erittäin ikävä kehitys: hyvin harva nuori enäähaluaa opettajaksi. Ja senpä takia, jos me halu-amme hyvää koulua tarjota lapsille, meidän täy-tyy tarjota hyvää opettajakoulutusta, koska opet-tajat tekevät sen koulun hengen ja vievät nämämeidän poliittiset päätöksemme ja toiveemmesitten ihan konkretiaksi siellä luokkahuoneen ta-solla.

34 Harri Jaskari /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri pyysiuusia näkökulmia, analyyttisyyttä. Yksi näkökul-ma, mikä tässä ei vielä ole tullut esiin, on ollutkysymys, minkälaisia nuoria me kasvatamme.Yksi tärkeä tulevaisuuden yhteiskunnan näkö-kulma on yrittäjyyskasvatus ja sen läpivieminenkoko koulujärjestelmässä, ilman että se on erilli-nen ohjelma, vaan se on joka linjalla, koska se onSuomen tulevaisuuden kannalta tärkeä. Mikä mi-nisterin käsitys tällä hetkellä on siitä, mitä tässämuutamassa vuodessa voisimme tehdä, että tämäyrittäjyyskasvatus tulisi mukaan?

Toinen näkökulma myöskin, mikä täällä ei oletullut esiin, on huippukoulutus ja -tutkimus. Kun

Torstaina 20.10.201126 56/2/35

katsoo maailman huippuyliopistoja, esimerkiksiteknillisen yliopiston puolella vaikka sveitsiläis-tä huippuyliopistoa ETH:ta: sen budjettivaratovat noin kolme kertaa enempi kuin on suoma-laisten teknillisten yliopistojen, ja Ruotsissakinon jo kaksinkertainen määrä. Se on myöskin sel-lainen, joka pitemmällä aikavälillä muuttaa kokotilannetta yhteiskunnissa.

35 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Lapsen ja nuoren kas-vun ja kehityksen kannalta on tärkeää, että lap-sesta ja nuoresta välittää koko kylä. Ja vieläenemmän: On tärkeää, että koulujen ja kotien yh-teistyötä syvennetään. On tärkeää, että viran-omaiset tekevät poikkihallinnollisesti yhteistyö-tä lasten ja nuorten parhaaksi, niin että arvokas-vatus syvenee, jotta kasvetaan ihmisenä, kehity-tään ihmisenä. Me elämme eräänlaisessa Pisa-harhassa. Sinänsä ovat hienoja meidän Pisa-me-nestyksemme, mutta me elämme myös Pisa-har-hassa.

Kiistatta on totta, se on julkisuudesta luettu,että pahimmillaan ammattikorkeakoulujen supis-tukset johtavat jopa tuhannen opettajan työpai-kan menetykseen. Eikö olisi tärkeää, että opetta-jista tehtäisiin opinto-ohjaajia mahdollisimmanpaljon, jotta oppilaat saavat vierihoitoa ammatti-korkeakouluissa ja valmistuvat ajallaan?

36 Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Halli-tusohjelman mukaan kaikessa koulutuksessa, tie-teessä, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössäon toteutettava yhdenvertaisuusperiaatetta. Tä-män lisäksi korostetaan, että palveluiden on olta-va tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saa-tavilla. Ymmärrän tämän lausuman käsittävänmyös — ja etenkin — koulutuspalvelut. Koulu-tuspalveluihin kytkeytyvät vahvasti liikuntapal-velut erilaisten kenttien ja liikuntasalien muodos-sa. Koulujen rooli lasten ja nuorten kulttuurikas-vatuksen sekä nuorisotyön osalta on keskeinen.Myös tieteen olisi tultava entistä lähemmäksi ta-vallista ihmistä, ja eriasteen oppilaitoksilla on-kin merkittävä asema tiedekoulutuksessa. Tä-män lisäksi koulut edistävät ihmisten yhteisölli-syyttä paikallisella tasolla sekä samalla mahdol-listavat yleisten sosiaalisten taitojen omaksumi-sen, mikä on erittäin tärkeä nuorten tulevaisuu-den kannalta. Koko koulutusjärjestelmämmetärkeyttä aina peruskoulusta lähtien ammatti- ja

korkea-asteelle saakka tuskin kukaan voi vähä-tellä.

Sivistysvaliokunnan jäsenenä ja perussuoma-laisten kansanedustajana kannan erityistä huoltaetenkin harvaan asuttujen ja jopa kasvavien kun-tien koulujen lakkauttamisesta. Toisinaan koulu-jen lakkauttamisten perusteet ovat täyttä ilmaa, jatoivonkin jatkossa perusteellisempaa harkintaa,ennen kuin tehdään lukuisten ihmisten elämää jatulevaisuutta koskevia merkittäviä päätöksiä.Koulujen lakkauttaminen tuskin edistää hallituk-sen tavoitetta nostaa suomalaiset maailman osaa-vimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020 mennes-sä.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuun-nitelmassa vuosille 2011—2016 otetaan kantaakoulutukselliseen tasa-arvoon, koulutuksen pe-riytyvyyden vähentämiseen ja sukupuolten välis-ten koulutuserojen kaventamiseen. Odottaisinkehittämissuunnitelmalta enemmän huomiotakoulutustarjonnan jakautumiseen maantieteelli-sesti. On täysin ymmärrettävää, ettei jokainenkylä tarvitse omaa yliopistoa, mutta ammattikor-keakoulujen ja yliopistokeskusten lakkauttami-nen merkittävistä maakuntakeskuksista olisi hä-lyttävä asia.

Ja nyt kun vielä jäi varmaan puoli minuuttiaaikaa, niin nyt esitän kysymyksen.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ei kyllä jäänyt, seon 8 sekuntia yli jo!

Puhuja: Tuliko yli jo?

Puhemies Eero Heinäluoma: Kyllä, ikävä kyl-lä!

Puhuja: Otetaan sitten uusiksi.

37 Reijo Tossavainen /ps: Arvoisa puhemies!Maassamme annetaan monipuolisesti koulutus-ta, jopa liian kanssa, ainakin nykyisen hallituk-sen mielestä. Ehkä tällaiselle näkemykselle onjoissakin tapauksissa jopa perusteita, mutta jos-kus tilanne on myös toisinpäin.

Yrittäjyys ja hyvin toimivat yritykset ovat tä-män maan hyvinvoinnin perusta. Silti on häm-mästyttävää, kuinka vähän opetusjärjestelmäm-me ottaa huomioon yrittäjien ja pk-yritysten joh-tohenkilöiden koulutuksen. Oman yli 20 vuodenyrittäjäkokemukseni perusteella voin vakuuttaa,että yrittäjänä toimimiseen liittyy paljon sellaista

PTK 56/2011 vp56/2/38 27

tietotaitoa, jota joutuu nyt oppimaan käytännös-sä kantapään kautta. Sellainen oppiminen on niinyrittäjän, yrityksen kuin sen työntekijöiden jakoko yhteiskunnan kannalta vähemmän hyödyl-listä.

Siksi ehdotan, että tähän maahan perustettai-siin ammattikorkeakouluihin opintolinjoja, jotkapainottuisivat alan yleisopintojen lisäksi yrittä-jän erityistaitoihin. Tässä maassa voisi olla esi-merkiksi yrittäjä-tradenomeja kaupallisten yri-tysten tarpeisiin tai esimerkiksi yrittäjä-insinöö-rejä tekniikan puolella toimivien yritysten tarpei-siin. Tiedustelen ministerin kantaa tähän aloittee-seen.

38 Leena Harkimo /kok: Arvoisa puhemies!Nuorten ikäluokkien heikkenevä kunto ja lisään-tyneet terveysongelmat ovat merkki siitä, ettäelämäntavat ovat viime vuosina muuttuneet fyy-sisen toimintakyvyn kannalta epäsuotuisaansuuntaan. Näyttö tästä negatiivisesta kehitykses-tä on ikävä tosiasia. Sitä tukevat monet tutkimuk-set.

Erinomaista on, että nyt käsiteltävässä koulu-tuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassaon sovittu liikunnan vahvistamisesta perusope-tuksessa. Uskon, että tämä hallitus saa tämän lin-jauksen myös toteutettua käytännössä. Linjauson oikeansuuntainen. Se on kuitenkin riittämä-tön. Myös toisen asteen koulutuksessa liikunnanasemaan on mielestäni kiinnitettävä huomiota.Esimerkiksi lukiossa kurssimuotoisuuden aihe-uttamana haasteena on jatkuvan ja säännöllisenliikunnan turvaaminen.

Pelkästään liikuntatunneilla tapahtuvaa liik-kumista lisäämällä ei pystytä korjaamaan tätä ne-gatiivista kehitystä, joka alkaa näkyä valitetta-vasti jo usein viimeistään yläkouluikäisillä. Metarvitsemme koko koulun liikunnallistamista,joka kattaa paitsi liikuntatunnit myös koulumat-kat, välituntiliikunnan, liikuntaa yleisestitukevan kouluympäristön sekä erilaisen kerho-toiminnan. Tässä tärkeinä keinoina on Liikkuvakoulu -hanke ja siitä saatavat hyvät käytännöt janiiden valtavirtaistaminen sekä koulujen kerho-toiminnan vakinaistaminen. Tässä muutamia asi-oita, jotka mielestäni pitää toteuttaa.

Arvoisa puhemies! Vielä varmuuden vakuu-deksi: liikkumattomuuden vaikutusta ja merki-tystä paitsi yksilölle itselleen niin myös suoma-laiselle yhteiskunnalle, muun muassa taloudelleja työelämälle, mielestäni ei edelleenkään oteta

eri hallinnonaloilla riittävän vakavasti huomi-oon.

39 Tytti Tuppurainen /sd: Arvoisa puhemies!Tavoite nostaa suomalaiset maailman osaavim-maksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä on tokihyvin haastava, mutta onneksi meidän ei aivankylmää rauta tarvitse takoa, vaan taustalla on hy-vin pitkä traditio onnistunutta koulutuspolitiik-kaa, mistä nämä Pisa-tulokset muun muassa ovathyvä esimerkki.

Edellinen hallitus uudisti yliopistolaitoksen.Se on Euroopassa radikaalein autonomiassaan.Tämä hallitus uudistaa tutkijakoulutuksen: ta-voitteena on tuoda entistä laajempi osa motivoi-tuneita jatko-opiskelijoita tutkijakouluihin jär-jestelmällisen tutkijakoulutuksen piiriin. Tämäturvaa suomalaisen tutkimuksen huippulaatua.

Arvoisa puhemies! Se, mistä olen hiemanhuolissani tässä keskustelussa, on se, että pääseesyntymään mielikuva, että tämä hallitus ei olekiinnostunut ammattikorkeakoululaitoksen ke-hittämisestä. Se on väärä mielikuva. Näiden am-mattikorkeakoulujen aloituspaikkaleikkaustenvarjoon jää se, että tämä hallitus kehittää ammat-tikorkeakouluja — ei kurjista, vaan kehittää. Meuudistamme ammattikorkeakoulujen rahoituk-sen. Se siirtyy valtion rahoituksen piiriin vuoden2014 alussa. Me myös teemme ammattikorkea-kouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä, mikä antaaammattikorkeakoululle merkittävästi autonomi-aa itse tehostaa omaa toimintaansa. Jatkossa am-mattikorkeakoulujen omilla strategioilla tuleeolemaan nykyistä huomattavampi merkitys sii-nä, miten ne saavat rahoitusta opetus- ja kulttuu-riministeriöltä. Myös ammattikorkeakoulujentutkimus- ja kehitystoimintaan tullaan osoitta-maan jatkossa opetus- ja kulttuuriministeriöltäresursseja. Nämä ovat merkittäviä tekoja ammat-tikorkeakoululaitoksen kehittämiseksi.

Arvoisa puhemies! Perusopetuksen puolellahaluan kiinnittää huomiota siihen, että suuntausryhmäkokojen pienentämiseen on oikea. Se tur-vaa laatua niin pienille oppilaille kuin opettajil-le. Lisäksi olen hyvilläni siitä, että aamu- ja ilta-päivätoiminnan resursseja lisätään. Se tuo laatuaja turvallisuutta pienille lapsille ja näiden van-hemmille.

Haluan myös kiinnittää huomiota siihen, ettäkun perusopetuksen tuntijakouudistusta teh-dään, niin siinä kiinnitetään huomiota siihen, ettäopetussuunnitelmat kouluissa ovat tasarytmisiä.

Torstaina 20.10.201128 56/2/40

Nyt esimerkiksi kielten opiskeluissa kouluilla oneri rytmi siinä, miten esimerkiksi A2-kielen aloi-tus aloitetaan.

40 Anne-Mari Virolainen /kok: Arvoisa puhe-mies! Edustaja Vahasalo jo avauspuheenvuoros-saan peräänkuulutti sitä, että me haluamme ollakansakunnan rakentajia, ja luonnollisesti tämätapahtuu sillä, että me koulutamme työelämäntarpeisiin.

Viime hallitus teki erittäin hyvää työtä perus-opetuksen ja yliopisto-opetuksen laadun paranta-misen suhteen, ja nyt todellakin on lukion vuoro,niin kuin edustaja Nylander täällä jo omassa pu-heenvuorossaan aiemmin ilmoitti.

Monet ovat esittäneet huolensa ammattikor-keakoulujen rakenneuudistuksesta, ja haluaisin-kin tiedustella ministeriltä: miten ja millä aika-taululla te kuuntelette ammattikorkeakouluja janiiden huolia?

Tässä kesussa on erittäin hyvin nostettu esiintyöelämäyhteydet ja oppilaanohjaus. Me kaikkivarmasti tiedämme, miten harmillisia ovat sellai-set tapaukset, kun nuori on päätynyt tekemäänkoulutusvalintansa väärän mielikuvan tai katteet-toman lupauksen varassa. Meidän on todellakintärkeää antaa realistinen kuva työelämästä janiistä työelämässä tarvittavista tiedoista ja tai-doista. Esimerkiksi se, kun luin kesusta, että vainneljällä prosentilla lukioista on jonkinlaista työ-elämäyhteistyötä, tämä on mielestäni todella hä-lyttävää.

Ministeri, nostitte erittäin hyvin esiin sen, ettämeidän ammattimiehemme tarvitsevat kielitai-toa, kun he käyvät maailmalla myymässä suoma-laisten yritysten tuotteita tai palveluita, ja kansal-linen kielistrategian tekeminen on erittäin hyväasia.

Teidän syntymäkotikaupungissanne Turussaesimerkiksi ei ole vuosiin saatu kiinan opiskeli-joiden aloitusryhmää kahdeksannella luokalla,kun 15:tä opiskelijaa ei ole löytynyt. Toivon, ettäpistätte vauhtia sille, että saamme tietotekniik-kaa paremmin valjastetuksi myös kieliopinnois-sa.

Lisäksi haluaisin muistuttaa, että kun opinto-tuki sidottiin indeksiin, niin myös opintotukijär-jestelmä varmasti vaatisi uudistamista, jotta sai-simme opintoajat nopeammiksi, eikä pieni kan-nuste nopeampaan valmistumiseenkaan olisi pa-hitteeksi.

41 Sauli Ahvenjärvi /kd: Arvoisa puhemies!Suomi on saari. Yli 80 prosenttia tavaran vien-nistä ja tuonnista kulkee laivoilla. Merenkulkuon erityisala, jonka tarpeet olisi koulutusta kehi-tettäessä otettava uuteen tarkasteluun.

Aiempina vuosina toteutetut uudistukset ovatmurentaneet merenkulkualan koulutuksen järke-vän ja tehokkaan järjestämisen mahdollisuudet.20 vuotta sitten tässä maassa merenkulun koulu-tuksesta huolehti neljä Ammattikasvatushallituk-sen alaista merenkulkuoppilaitosta. Sitten 1990-luvun laman myötä koulutus heitettiin kuntienvastuulle ja 1990-luvun puolivälissä koulutusjaettiin ammattikorkeakouluihin ja toisen asteenkoulutukseen, ja lopputuloksena on sellainen jär-jestelmä, jossa ei enää voida puhua koulutuksenlaadun ja tehokkuuden kannalta järkevästä toi-minnasta. Asiasta on tehty tuore selvitys ja siinäesitetään tämän erityisalan koulutuksen uudel-leenjärjestämiseen hyviä malleja.

Kuriositeettina mainittakoon, että ammatti-korkeakoulujärjestelmässä lehtorilta vaaditaanylempi korkeakoulututkinto ja yliopettajalta pe-räti lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Tunnen ta-pauksia, joissa merenkulun ammattikorkeakou-lun lehtoreita on roikutettu määräaikaisissa työ-suhteissa jopa toistakymmentä vuotta vain siksi,että heiltä puuttuu sellainen tutkinto ja oppiarvo,jota Suomessa ei pysty suorittamaan. Nyt on kor-kea aika tämän Suomen ulkomaankaupan kan-nalta kriittisen alan koulutuksen uudelleenarvi-ointiin ja järkiperäistämiseen.

42 Anu Vehviläinen /kesk: Arvoisa puhemies!Ensinnäkin ruusuja hieman ministerille siitä, ettäminusta te olette kirjoittanut kyllä tähän kesuunaivan oikein tämän toisen asteen välisen yhteis-työn, ja nyt herää vaan epäilys. Kun täällä on mo-nessa puheenvuorossa epäilty, että tämä johtaisijohonkin suurempaan, niin minä en kyllä sitäymmärrä. Minä luen ainakin sitä niin, että kysy-myksessä on oppilashuoltoon, tiloihin, opettaja-resursseihin jnp. liittyvä yhteistyö. Minusta se onhyvä asia. Puolustan. Pitäkää ehdottomasti tämäsiellä kiinni.

Mutta sitten asia, joka minusta tästä kesustapuuttuu aivan täysin. Minä luulin, että se on tääl-lä otsikossa Turvallinen koulupäivä, mutta se tar-koittikin vain ilta- ja aamupäivätoimintaa. Mi-nusta täältä puuttuu terveellinen oppimisympä-ristö. Te tiedätte heti, mitä tarkoitan. Eli tarkoi-tan sitä, että kosteus- ja homeongelmat ovat vie-

PTK 56/2011 vp56/2/43 29

neet tuhansilta ja tuhansilta oppilailta ja koululai-silta, opiskelijoilta hyvät terveelliset tilat, ja minäpidän erittäin huonona sitä, että tässä kesussatämä asia sivuutetaan täysin. Herää tietysti kysy-mys, johtuuko se siitä, että teillä ei ole kuin 5 mil-joonaa euroa näihin perustamishankkeisiin tälleseuraavalle vuodelle ja sillä ei kovin paljon kyllätehdä sitten niitä kosteus- ja homekorjausremont-teja. Mutta tämä kysymys on minusta äärimmäi-sen vakava.

Täällä kannetaan oikealla tavalla huolta tästäsyrjäytymisestä, köyhyyden ehkäisemisestä janiistä hyvistä tavoitteista, mitä koulutuksella saa-daan aikaiseksi. Mutta se, että oppilailla ja kou-lulaisilla, opiskelijoilla on hyvä oppimisympäris-tö, on äärimmäisen tärkeää.

Sitten vielä tähän aloituspaikkakeskusteluun.Kyllä minun täytyy sanoa, ministeri Gustafsson,teille, että kyllä teidän vaan täytyy kestää kuun-nella sitä kritiikkiäkin. Eli jos 2 200 paikkaa lei-kataan pelkästään sieltä ammattikorkeakoulujenpuolelta, niin kyllähän se on iso asia, ja tämä onnimenomaan kehittämissuunnitelma, jossa pää-tetään määrällisistä ja laadullisista tavoitteista, jasen takia tämä on tärkeää, että näistä aloituspai-koistakin puhutaan.

43 Elsi Katainen /kesk: Arvoisa puhemies!Täällä ministeri aiemmin sanoi, että huolimattanäistä leikkauksista tai jopa niiden ansiosta nuo-ret tulevat saamaan nykyistä paremmin opiskelu-paikkoja. Nyt tietysti tähän kiellettyyn puheenai-heeseen, alueellisuuteenkin, viittaan. Kysynkinministeriltä: Onko tehty alueellisten vaikutustenarviointia näitten leikkausten myötä, tai kun sitäilmeisesti ei ole tehty, missä vaiheessa aiotaantehdä?

Muitakin kysymyksiä ministerille: Onko mi-nisteri ottanut huomioon sen, että mitä suurempialoituspaikkojen vähennys on nuorten puolelta,niin sitä enemmän tarvittaisiin opiskelupaikkojaaikuisille, ja onko sitä millään tavalla budjetoitu?

Sitten kielikysymys myöskin: Voisiko Itä-Suomessa ministerin mielestä jotenkin venäjänkielen opiskelua joustavoittaa, kun varsinkin pie-nemmissä kunnissa on vaikeaa saada niitä vaadi-tun kokoisia ryhmäkokoja täyteen. Se kuitenkinantaisi tulevaisuudennäkymiä myöskin itäsuo-malaisille nuorille nykyistä enemmän mitenkäänruotsin kieltä uhraamatta.

Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt on niin pal-jon kysymyksiä, että on kohtuullista antaa minis-

terille vastauspuheenvuoro. — Ministeri Gus-tafsson, 4 minuuttia.

44 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoi-sa puhemies! Edustaja Katainen kysyi lopussatärkeästä Itä-Suomi-ongelmasta suhteessa venä-jän kieleen. Olen saanut antaa siitä monta lausun-toa medialle, ja olen todennut sen, että haluam-me etsiä luovia ratkaisuja siihen, miten tämä asiavoitaisiin käytännössä toteuttaa.

Sitten myöskin vielä tärkeä kysymys tähän,onko tehty alueellista arviota esimerkiksi ammat-tikorkeakoulujen aloituspaikkojen alueellisistavaikutuksista. Kyllä on, ja olen niitä täällä aina-kin kahteen otteeseen eduskunnassa esitellytkin.Vielä nyt taustaksi se, että korkea-asteella, siisammattikorkeakouluja ja tiedekorkeakoulujakoskien, 19—21-vuotiaitten ikäluokka Lapissavähenee 15 prosentilla, Pohjois-Karjalassa 14prosenttia, kun se esimerkiksi Kanta-Hämeessäpysyy nykyisellään. Mitä tulee toisen asteen ikä-luokkakehitykseen 16—18-vuotiaitten kohdalla,niin Lapissa ikäluokkakehitys on miinus 21 pro-senttia, Kainuussa 22 prosenttia, Uudellamaalla1 prosentti. Ja jos tästä otan kolme neljä tunnus-lukua: Kun valtakunnallinen keskiarvo on tällähetkellä, että aloituspaikka on 66,9 prosentilla,niin se nousee vain 67,4:ään, mutta Lapissa nämäprosenttiluvut kasvavat 70,3:sta 73,6:een, eli lap-pilaisella nuorella se tilanne paranee. Sama suh-de paranee Pohjois-Karjalassa jopa 11,6 prosent-tia, Keski-Pohjanmaalla 3,5 prosenttia, Etelä-Sa-vossa 4,1 prosenttia. Eli koulutuksen saatavuusjokaisella nuorella paranee, ja tätä älyllistä jamoraalista rehellisyyttä minä toivon jatkokes-kusteluissa.

Minusta oli hieno ja tärkeä asia kuunnellaedustaja Elomaalta ja edustaja Harkimolta huo-lenne tästä liikunnasta ja liikkuvuuden vahvista-misen merkityksestä. Sen takia hallitusohjelmas-sa on yhtenä painotuksena, kun tuntijakouudis-tusta tehdään, liikunnan vahvistaminen. Muttaoma, vahva näkemykseni on se, että meidän kou-luissamme pitäisi jokaisen koulun toiminta-aja-tukseen, perusarvoon kirjata liikunnan vahvista-minen osaksi koulun toimintakulttuuria, siis ettäsiihen kiinnitettäisiin vahvasti enemmän huo-miota. Asia ei korjaannu yhdellä liikuntalisätun-nilla, vaan siellä koulun välitunneilla, koulun pi-halla, luokkien välisissä kilpailuissa, tilanteissaolisi paljon enemmän tehtävissä, jos se kouluissaotetaan tosissaan. Ja tätä puolta haluan nyt vah-

Torstaina 20.10.201130 56/2/45

vistaa myöskin uudessa opetussuunnitelmassa jaosin myöskin tuntijakouudistuksessa, mutta enpuutu siihen enempää. Se on sitten sen työryh-män asia tätä miettiä.

Sitten, edustaja Elomaa, moititte siitä, ettäkouluja lakkautetaan. Se oli vähän epätarkka il-maisu, kunnathan sitten käytännössä lakkautta-vat ne. Kahdeksan vuoden aikana maasta on vä-hennetty, poistettu noin 800 kylä- tai peruskou-lua, neljän vuoden aikana 11 lukiota. Meillä ontällä hetkellä Suomessa 395 lukiota, ja minä pi-dän tärkeänä niitten alueellista tehtävää ja saata-vuutta. Minusta on tärkeätä, että tämä verkkovoisi olla jatkossakin verrattain tiheä. Se olisinuorten ikäluokkien etu. Mutta varmaan osanalukiorahoituslain uudistusta — se liittyy myös-kin ikäluokkakehitykseen — lukioita tulee vä-hentymään.

Ja sitten edustaja Jaskari ja edustaja Tossavai-nen myöskin minusta oikealla tavalla ottivat esil-le tämän yrittäjyyskasvatuksen. Minä haluan ollasillä tavalla reilu ja rehti, että puhun tästä nythenkilökohtaisesti niin kuin aikaisemminkin,että minusta on tärkeää, että yrittäjyyskasvatustavahvistetaan lukiossa ja ammatillisessa koulu-tuksessa, mutta en ole hirveän innostunut vahvis-tamaan tai lisäämään sitä peruskoulussa. Sielläne opetuksen haasteet ja painopisteet ovat sitten-kin jossain muualla kuin yrittäjyyskasvatuksessa— nyt minä puhun enemmän opetusministerinähenkilökohtaisesti — mutta myönnän sen, ettäyläasteella on asioita, joiden yhteydessä nuorilleon jo tarkoituksenmukaista yrittäjyyskasvatuk-sesta puhua, keskustella jnp. Mutta enemmän sepainopiste tänne keskiasteelle, ammattikorkea-kouluihin jnp.

Ja sitten edustaja Vehkaperä myöskin kysyitästä ammattikorkeakoulujen saavutettavuudes-ta. Hallitusohjelmassa ei ole mitään esitystä, eimyöskään kesussa, että pyrittäisiin tietoisesti vä-hentämään ammattikorkeakoulujen määrää, mut-ta tiedossa on, että varmaan ammattikorkeakou-lut, jotkut ihan halukkaasti, ovat valmiita teke-mään yhteistyötä, jopa yhdistymään, mitä kehi-tystä jo nyt on tapahtunut. Minä pidän tätä ihanhyvänä. Kehitys varmaan menee tähän suuntaan,mutta mitään ajatuksia noin väkivaltaisesti pyr-kiä ammattikorkeakoulujen määrän vähentämi-seen ei ole.

Puhemies Eero Heinäluoma: Hyvä, nyt voitai-siin tehdä niin, että keskitytään hetkeksi aikaa tä-

hän aloituspaikkakysymykseen, niin että saa-daan se alta pois, ja sitten voidaan loppuaikakäyttää muihin teemoihin. Jos on tähän aloitus-paikka-asiaan vielä sen jälkeen, kun ministeri löirätingit pöytään, niin otetaan siihen muutama pu-heenvuoro. (Eduskunnasta: Debatti!) — Tätä sa-notaan debatiksi. Minuutin mittaisia puheenvuo-roja tähän aloituspaikka-asiaan otettaisiin. —Oliko edustaja Nylanderilla tähän aloituspaik-kaan? — Ei. — Oliko edustaja Kerolalla? —Kyllä. — Edustaja Kerola, olkaa hyvä.

45 Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Minä pyytäisin, että ministe-ri vielä kerran sanoisi täällä salissa ääneen myössen, että kun tätä aloituspaikkakeskustelua ja näi-tä suuntaviivoja on tarkasteltu suuralueittain,niin se ei anna sitä todellista kuvaa eri maakun-nan osista. Meillä on sellaisia alueita, joissa nuo-risoikäluokka on kasvava, ja tässä suunnitelmas-sa ei ole huomioitu tällaisia lukuja, vaan on läh-detty siitä lähtökohdasta, että tästä porukasta joosa päältä siirtyy jonnekin muualle.

Minä viittaan ministerin kannanottoon tässäasiassa. Esimerkiksi Kuopion hammaslääketie-teellisestä koulutuksesta käytiin poliittinen vään-tö, että se saadaan palautettua takaisin sinne, mis-tä se on joskus lähtenyt, koska hammaslääkärei-tä alkoi puuttua sieltä kyseiseltä alueelta. Kuntämä päätös tehtiin, saatiin tämä aukko paikat-tua. Minusta tässä on kysymys ihan samanlaises-ta asiasta eikä pelkästään yhdestä ammattikor-keakoulupaikkajaosta, vaan koko koulutusket-justa, alhaalta ylöspäin, sisältäen myöskin opet-tajakunnan, josta varmasti tämä keskustelu tänäiltana jatkuu.

46 Timo V. Korhonen /kesk (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! On aivan selvää, ettätyövoiman saatavuuden kiristyessä myös amma-tillisen koulutuksen aluevaikuttavuus tulee ko-rostumaan, eli kun tätä koulutusmitoitusta kai-ken kaikkiaan nyt sitten lasketaan, niin minustatässä on huomioitava myös alueella vapautuvat,syntyvät työpaikat ja myös se, mistä niihin kai-ken kaikkiaan löydetään tekijät. Ainakin itse nä-kisin sillä tavalla, että nämä koulutusmitoitukseteivät saa perustua yksinomaan laskennalliseenmalliin tulevien ikäluokkien koosta, vaan pitäähuomioida myös nämä tulevat työvoimatarpeet,ja minusta tämä on syytä muistaa myös ammatti-korkeakoulujen kehittämisessä.

PTK 56/2011 vp56/2/47 31

Oleellista tietysti tässä kokonaisuudessa onmyös se, että kun näitä mitoituksia tehdään jaaloituspaikkojen määrää määritellään, niin senpitää tapahtua hyvässä yhteistyössä ministeriön,alueitten ja koulutuksen järjestäjien kanssa.

47 Anu Vehviläinen /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Minusta on harmillista,että ministeri Gustafsson katsoo tätä kysymystäpuhtaasti ikäluokkaan perustuvana kysymykse-nä. Minä ajattelisin niin, että kyllä te tiedätte, ettätässä pitää tarkastella myös muutakin kuin puh-dasta ikäluokkaa: koulutuksen laatua, tulokselli-suutta, vetovoimaisuutta tai sitä, minkä verransiellä alueella on niille nuorille muuta järkeväätekemistä, työharjoitteluja, valmentavia paikko-ja ynnä muuta. Tämä on minusta se huoli, mikänyt on, että pitää katsoa laajemmalla sihdillä jakohtuullisemmin. Sehän oli myös ammattikor-keakoulurehtoreitten viesti toissa päivänä teille,että kohtuullisuutta ja tähän aikatauluun sem-moista, että he voivat sopeutua.

Mutta fakta ja totuus on kyllä se, että tämä rat-kaisu näyttää keskittävältä, koska ne opiskelija-paikat leikataan nimenomaan pohjoisesta ja itäi-sestä ja keskisestä Suomesta, ja sille te ette voiyhtään mitään, että se siltä näyttää. Ja vaikkaminkälaiset rätingit iskette sieltä pöytään, niintämä nyt on totuus, joka on tullut tässä esille.

48 Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Kuten on nyt selvitetty, aloi-tuspaikat vähenevät ja radikaalisti. Se tarkoittaamyös sitä, että myös opettajia joutuu ilmeisestityöttömiksi. Kuinka varmistetaan, että opiskeli-ja, joka juuri on lunastanut opiskelupaikkansa,saa hyvän ja laadukkaan opetuksen opiskelunsaloppuun asti?

Ja kiitos ministerille positiivisesta suhtautu-misesta liikuntaan, kiitos siitä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Pelto-nen, ja aiheena aloituspaikat.

49 Tuula Peltonen /sd (vastauspuheenvuoro):Kyllä, arvoisa puhemies, juuri niistä. Koulutuk-sen ennakoinnista puhuvat kaikki juhlapuheis-saan hyvin koreasti ja sanotaan, että on hyvin tär-keä asia, että siitä pidetään huolta. Mutta sittenkuitenkin, kun todellisesti suoritetaan arviointiaja ennakointia ja katsotaan tilannetta koulutuk-sen ja työllistymisen välillä, niin sitten se ei ole-

kaan niin helppo asia eikä olekaan hyvä, että sitätehdään. Eli kyllä tässä on kysymys — ihan niinkuin ministeri on täällä todennut — koulutuksensaatavuuden paranemisesta ja myös siitä, ettämeillä on opetuksen laatua ajatellen riittävänvahvat yksiköt, joissa voidaan sitten opetusta jär-jestää.

Jos me haluamme muutoksia parempaansuuntaan, niin silloin pitää myös kouluttaa opis-kelijoita niille aloille, joilla todellisesti työvoi-maa tarvitaan.

50 Eeva-Johanna Eloranta /sd (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassaon nostettu ansiokkaasti esille koulutukselliseentasa-arvoon liittyvät kysymykset. Meidän tulee-kin varmistaa, että koulutusta annetaan niilläaloilla ja myös niillä seuduilla, joilla sitä tarvi-taan. Tähän liittyen muun muassa ammatillisenkoulutuksen ja lukioiden järjestäjäverkkoa jakoulutuspaikkoja sopeutetaan alueellinen väes-tökehitys ja ikäluokkien pieneneminen huomi-oon ottaen, mistä täällä on moneen otteeseen kes-kusteltu ja mikä on hyvin perusteltua. Nykyääntoisen asteen aloituspaikkoja on lähes puolitois-takertainen määrä nuorisoikäluokan suuruuteennähden. Koulutuspaikkoja ei kuitenkaan ole tar-peeksi siellä, missä suurin osa nuorista asuu,elikkä etelän suurilla kaupunkiseuduilla. Siellämonet nuoret ovat vaarassa jäädä kokonaan il-man koulutuspaikkaa.

Kysyisinkin ministeriltä vielä kerran tarken-nusta: Mitkä ovat ne periaatteet, joiden mukaansopeutusta nyt tapahtuu? Onko siellä otettu riittä-vässä määrin huomioon tämä vallitseva toisenasteen koulutuspaikkojen sijoittumisen epäsuh-ta, joka on kohdistunut nimenomaan suurten kau-punkiseutujen nuoriin, muun muassa Turun seu-dulla, Tampereella, Oulussa ja etenkin Pääkau-punkiseudulla?

51 Pauliina Viitamies /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Tässä aloituspaikkakes-kustelussa kuitenkin tulisi muistaa kaikkien se,minkä takia tätä koulutusta annetaan millä tahan-sa asteella. Koulutusta annetaan sen takia, että ih-miset saisivat sen jälkeen valmistuttuaan töitä.Siinä on nyt tämä jutun juoni, että me emme voikouluttaa ihmisiä liikaa mielin määrin mille ta-hansa aloille, vaan tätä priorisointia on tehtävä.Se priorisointi olisi tullut tehdä jo viime kaudel-la, kenties edelliselläkin kaudella, mutta siihen

Torstaina 20.10.201132 56/2/52

oli myös mahdollisuus näillä kouluilla itsellään.Jotkut ammattikorkeakoulut ovat tehneet oma-aloitteisesti näitä koulutusohjelmakarsintoja, ku-ten omani, Mikkelin ammattikorkeakoulu, jokatoimii maakunnallisesti ja on fuusioitunut Ky-menlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Otta-kaa, kollegat, oppia siitä. Se on juuri niitä toi-menpiteitä, mitä koulut voivat itse tehdä.

52 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Kysymys on aina tällaisessatilanteessa resurssien kohdentamisesta. Kysyinaikaisemmin — mitä arvostamani ministeri eikommentoinut — mitä tehdä: Onko ministerilläja ministeriöllä rohkeutta asteittain ajaa alas am-mattikorkeakoulujen ylempi tutkinto, niin sanot-tu ammattikorkea-maisteritutkinto? Jos näin toi-mittaisiin, niin resursseja vapautuisi aloituspaik-koihin. Sanon vielä, että työelämä tuntee huonos-ti eikä arvosta näitä tutkintoja. Ne eivät olemyöskään verrattavissa tiedekorkeakoulujenmaisteritutkintoihin.

53 Sauli Ahvenjärvi /kd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Koulutusjärjestelmän kehit-tämisessä ja aloituspaikkojen karsinnassa on tie-tysti motiivina koulutuksen laadun ja työvoimankysynnän ja koulutuksen kohtaamisen sekä kou-lutuksen kustannustehokkuuden parantaminen,mutta on tajuttava myös, mikä merkitys koulu-tusyksiköillä on näiden koulutuspaikkakuntienelinvoimaisuuden ylläpitämisen kannalta. Näinon erityisesti pienten kaupunkien kohdalla. Olisisuuri virhe keskittää ammattikorkeakouluopetusesimerkiksi pelkästään maakuntakeskuksiin.

On mietittävä huolellisesti ammattikorkea-koulujen aloituspaikkojen leikkausten kohdistu-minen. Pienelle kaupungille voi olla erittäin va-kava isku, joka ajaa kaupungin hitaan mutta var-man hiipumisen tielle, jos ammattikorkeakoulu-tusta antava yksikkö lopetetaan. Kun parhaatnuoret menetetään muualle, heitä on paljon vai-keampi saada muuttamaan takaisin. Tämä ei olekoulutusuudistuksen ainoa eikä keskeisin kritee-ri, mutta sen unohtaminen tai kieltäminen olisivirhe.

54 Anne-Mari Virolainen /kok (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä on esitet-ty kritiikkiä rakenneuudistuksen osalta, jos se pe-rustuu ikäluokkakehitykseen. Edustaja Viita-mies äsken tuossa viittasi siihen, että sellaista

koulutusta pitää antaa, josta saadaan töitä. Olentästä täysin samaa mieltä.

Mutta tuon esiin huolen Varsinais-SuomestaTurun ammattikorkeakoulusta, jossa koulute-taan monialaisessa palvelujen tuottamisen ja joh-tamisen koulutusohjelmassa koko Varsinais-Suomessa ja myös määrätyillä alueilla Satakun-nassa näiden alojen asiantuntijoita ja esimiehiäsekä annetaan myös alan täydennyskoulutusta.Kun katsotaan kyseisten koulutusohjelmien tun-nuslukuja, hakeneita, valmistuneita ja työllisty-neitä, ne ovat valtakunnan tasolla aivan erin-omaisia. Esimerkiksi työllistyneiden osuus oli2009 tilaston mukaan 96,6 prosenttia eli Suomentoiseksi parhain. Olenko nyt ymmärtänyt joten-kin nämä kriteerit väärin, kun tällainen niin sa-nottu huippuyksikkö, josta ihmiset työllistyvät,on leikkausuhan alaisena?

55 Anni Sinnemäki /vihr (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä keskuste-lussa muistuttaa siitä, että myös Uudellamaalla jaPääkaupunkiseudulla kasvavat nuoret ovat yhtäarvokkaita ja tärkeitä kuin muuallakin Suomessaelävät nuoret. Ministeri on aika monta puheen-vuoroa käyttänyt siitä, kuinka paljon parempaanasemaan nimenomaan Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa nuoret nyt pääsevät. Toivoisin, ettäministeri kuitenkin ajattelisi myös sitä, että Pää-kaupunkiseudullakin asuvat nuoret ansaitsevatne opiskelupaikkansa.

Hallituksella on todella tärkeänä tavoitteenanuorisotakuu, se, että kaikki nuoret saisivat kol-men kuukauden kuluessa joko opiskelupaikan taityöpaikan tai harjoittelupaikan. Arvioiko minis-teri, että näillä ehdotuksilla nuorisotakuu saa-daan toteutettua? Ainakin itse uskon, ettänuorisotakuun toteuttamisessa on ihan olennai-nen asia se, että Pääkaupunkiseudulla suurempijoukko kuin nykyään pääsisi peruskoulun jäl-keen opiskelemaan. Pelkillä työllisyysmäärära-hoilla emme saa nuorisotakuuta toteutumaan.

56 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Tästä on helppojatkaa. Tosiaankin, tutkimusten mukaan tulevai-suudessa ainoastaan muutama prosentti työpai-koista on sellaisia, että niissä pärjää ilman mi-tään peruskoulun jälkeistä koulutusta. Sen vuok-si on hyvin tärkeää, että yksikään nuori ei syrjäy-dy sen vuoksi, ettei ole koulutuspaikkoja.

PTK 56/2011 vp56/2/57 33

Sain eilen juuri eräältä STM:n virkamieheltätaulukon siitä, miten epätasaisesti tällä hetkellänämä aloituspaikat jakautuvat maakunnittainSuomessa. Jos katsotaan tilastoja, niin todellakintäällä Helsingin seudulla alle 24-vuotiaista jää il-man aloituspaikkaa melkein kolminkertainenmäärä, jos verrataan Pohjanmaahan. Eli siis tällähetkellä koulutuksen tasa-arvo on todella suurtaSuomessa, ja tällä kesulla nimenomaan pyritäänsiihen, että lisätään aloituspaikkoja siellä, missäniistä on suurin pula. Ja kuten kuulitte tässä mo-neen kertaan opetusministeriltä, niin kun otetaanhuomioon nuorison väheneminen Pohjois-Suo-messa, niin siihen nähden koulutuspaikkoja jopapaikoitellen tulee lisää. Eli on aivan turhaa liet-soa sellaista vastakkaisasettelua, että täällä ikäänkuin epäreilusti lisättäisiin etelään opiskelupaik-koja, kun näillä toimenpiteillä korjataan sitä vää-ristynyttä tilannetta, joka on syntynyt vääränaluepolitiikan seurauksena Suomessa monenvuosikymmenen aikana.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja seuraavaksivielä tähän aloituspaikka-asiaan puheenvuoroministerille, ja sitten mennään puhujalistaan.

57 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoi-sa puhemies! Jos nyt saan vielä ihan lukuja tuo-da, niin jos puhumme nyt nimenomaan toiselleasteelle siirtyvästä ikäluokasta, niin tilanne onedelleenkin niin sanotun pääkaupunkiseutualu-een kohdalta huonompi kuin on keskimäärin ti-lanne Suomessa. Paras se tilanne on edelleenPohjois-Suomessa, jossa koulutuksen saatavuuson maan paras, eli paikkoja on 84 prosentille ikä-luokasta. Se on siis paras. Pääkaupunkiseudullavastaava ikäluokkasuhde on 79. Näistä nyt voi-daan tietysti käydä tieteellistä, analyyttistä kes-kustelua, mutta kyllä nämä ovat ihan virkamies-vastuulla tehtyjä tilastoja.

Sitten tärkeä asia. Silloin, kun esittelin opetus-ministeriön budjetin pääluokan, laajemmin kä-vin lävitse näitä periaatteita, joilla näitä ammatti-korkeakoulujen aloituspaikkoja ollaan vähentä-mässä. Totean nämä otsaketasolla nyt edelleen.Vähennykset kohdennetaan koulutustarve-enna-kointien ja alueellisten työvoimatarpeiden mu-kaisesti. Se on huomioitu. Sitten myöskin se, mi-ten koulutuksen laatua, tehokkuutta ja vaikutta-vuutta voidaan edistää rakenteellisella kehittämi-sellä, on sisällytetty niihin ohjauskirjeisiin, jotkaovat ammattikorkeakouluihin lähteneet.

Sitten kolmantena tässä on, että huomioidaanikäluokkakehitys ja korkeakoulutuksen koko-naistarjonta eri alueilla. Ja minä puollan tätä ko-konaistarjonnan arviointia, koska suurin osa am-mattikorkeakouluista on myöskin profiloitunut.Heillä on oma vahvuusalueensa, joille tuleenuorta ikäluokkaa paljon laajemmalta alueeltakuin ihan sieltä, missä se ammattikorkeakouluon. Sen takia minusta korkea-astetta on ihan pe-rusteltua arvioida kokonaisuudessaan. Senkinpohjalta sitten voidaan todeta näin, ettei pienim-mässäkään määrin Itä- tai Pohjois-Suomea sorsi-ta tässä asiassa.

Nyt vastaan edustaja Kivelän kysymykseen,ohitin sen jostain syystä, en tahallani. Kysymyk-senne koski tätä ylempää ammattikorkeakoulu-tutkintoa, jota olisitte poistamassa ymmärtääkse-ni kokonaan. Olen kohtuullisen hyvin perillä tä-män tutkinnon synnystä, mikä se tällä hetkelläon. Sillähän pyritään tämmöisen hyvin käytän-nönläheiseen kehittämistyöhön myöskin julkis-hallinnossa, teollisuudessa jne. Minulla on pää-osin myönteisiä tietoja, selvityksiä siitä. Äkkisel-tään en kyllä nyt muista ihan tieteellisiä tutki-muksia, ehkä niitäkin on tehty, mutta mielelläänvoidaan tätä keskustelua edustaja Kivelän kans-sa sitten jatkaa. Mutta en ole ole sitä tutkintoapoistamassa.

Edustaja Sinnemäki kaipasi näkemystä tästänuorisotakuusta. Meillä on ajateltu näin, kunolemme tehneet tämän kehysbudjetin, että tänneopetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaansaamme tästä yhteiskuntatakuusta noin 17 mil-joonaa euroa, jota me voimme kohdentaa amma-tillisen koulutuksen aloituspaikkoihin, oppisopi-muskoulutukseen ja vastaaviin. Tämä on myös-kin se, jolla me voimme tätä alueellista tasa-ar-voa paitsi Pääkaupunkiseudun niin myöskin Itä-ja Pohjois-Suomen kohdalta sitten huomioida.

Lopuksi, arvoisa puhemies, täällä on nyt pe-rätty tämän ammattikorkeakoulu-uudistuksen ai-kataulua, ja tämä on tärkeä sen takia, koska nämäaloituspaikat nyt tässä keskustelussa ovat niinvahvasti tapetilla. Nyt helmikuun aikana ministe-riöön tulee ammattikorkeakoulujen ja niiden yl-läpitäjien vastaukset näihin esityksiin, jotka onlaajempia, eivät yksin näitä aloituspaikkoja kos-kevia. Tässä yhteydessä myöskin, edustaja Viro-lainen, arvioidaan, mikä se palaute sieltä Turustasitten on. Entiselle kotikaupungilleni toivon tie-tysti kaikkea hyvää. Kun teette sen palautteenhyvin, niin varmaan ministeriössä voidaan sitten

Torstaina 20.10.201134 56/2/58

arvioida paitsi Turun ammattikorkeakoulun niinmuittenkin kohdalta, mitä mahdollisia korjaus-liikkeitä aloituspaikkojen suhteen tehdään. Olensen sanonut aikaisemminkin, että varmaan sesuuruusluokka on se, josta haluan ja joudun pitä-mään kiinni, kun se on hallitusohjelmaneuvotte-luissa sovittu, mutta ei se sillä tavalla kiveen ha-kattu ole, että kun on hyvät perusteet, niitä voi-daan sitten myöskin jonkin verran arvioida uu-delleen. Tähänhän tämä perustuu, yhteistyöhönja vuorovaikutukseen, että ei se kaikki viisausnyt ole ministeriössä tietystikään näitten aloitus-paikkojen suhteen.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja sitten men-nään puhujalistaan.

58 Erkki Virtanen /vas: Arvoisa herra puhe-mies! Tässä on nyt puhuttu niin paljon aloituspai-koista, että saisiko puhua sivistyksestä. Kun täs-sä on nimittäin asetettu kehittämissuunnitelmas-sa sinänsä hienoksi tavoitteeksi se, että — me yh-dessä ministerin kanssa kaikki varmaan pyrim-me siihen — Suomesta tulee osaavin kansakunta2020, mutta missähän ohjelmassa voitaisiin aset-taa tavoitteeksi, että Suomesta tulisi sivistyneinkansakunta 2020? Tämä tuli mieleeni, kun luintuota kesua ja löysin oikeastaan perusopetuksenyhteydessä sivistystä terminä, siinä sen varsinai-sessa merkityksessä, käytetyn kokonaista yhdenkerran.

Professori Olavi Niitamo, joka tunnetaan pait-si siitä, että hän on ainoa suomalainen, joka onotellut kolminkertaista nyrkkeilyn raskaansarjanmaailmanmestaria Téofilo Stevensonia vastaaneikä ole tullut tyrmätyksi, niin myöskin siitä, ettähän jo 1950-luvulla estimoi Cobb—Douglas-tuotantofunktiota ja totesi, että inhimillinen pää-oma tuottaa paljon enemmän tai moninkertaises-ti tai itse asiassa kaksinkertaisesti verrattuna työ-hön ja pääomaan. Tämä kannattaa pitää aina mie-lessä. Mutta kannattaa pitää tietysti myöskinmielessä se, että inhimillinen pääoma ei ole pel-kästään sitä, mikä parantaa tuottavuutta, paran-taa kilpailukykyä ja näitä, jotka tässä kehittämis-suunnitelmassakin on aika voimakkaasti nostet-tu esille, vaan inhimillistä pääomaa on myöskinsivistys, ymmärrys siitä maailmasta, jossa meelämme, ja siitä, miten siinä maailmassa pitäisielää. Siinä katsannossa minä oikeasti toivoisin,että — vaikka se voi olla tietysti operationaali-sesti hankalaa — tätä suunnitelmaa voitaisiin tar-

kastella nyt tässä loppuvaiheessa myöskin vähänniin kuin korkeammasta arvolähtökohdasta. Sesaattaisi olla ihan paikallaan myöskin tässä salis-sa.

Arvoisa puhemies! (Puhemies: 2 minuuttiatäynnä!) Hillitsin itseäni, mutta kun pitää sanoajotain konkreettistakin, niin sanon tästä...

Puhemies Eero Heinäluoma: Ei pidä enää sa-noa.

Puhuja: ...koulujen homeongelmasta vain sen,että kiivetkää nyt sinne katolle ja ottakaa ne leh-det pois sieltä kattokaivoista. Sillä säästetäänkymmeniä miljoonia.

59 Sari Sarkomaa /kok: Arvoisa puhemies!Keskustalle sanon sen, että viimeksi, kun olim-me hallituksessa yhdessä, hallitusohjelmaan kir-jasimme sen, että erityisesti ammatillisen koulu-tuksen aloituspaikkamääriä suunnataan kasvu-keskuksen työtarpeen mukaan, ja se aloitettiinviime hallituskaudella koulutuksen tasa-arvonvuoksi, ja on hyvin tärkeää, että tämä hallitus viesitä eteenpäin, minkä keskusta yhdessä kokoo-muksen kanssa aloitti.

On hienoa, että opetusministeri on kehittämis-suunnitelmaan vahvasti laittanut syrjäytymisenehkäisyn ja koulutuksen tasa-arvon. Koulutuk-sen tasa-arvon kannalta on erittäin tärkeätä, ettähanketta Perusopetus paremmaksi eli Pop-han-ketta jatketaan, se, että ryhmäkokoja pienenne-tään niin, että opettajalla on oikeasti aikaa jokai-selle oppilaalle ja kerhotoimintaa vakinaiste-taan. Tämä tavoite oli erityisesti kokoomukselletärkeä. On hyvä, että se tässä kehittämissuunni-telmassa on, mutta se ei vielä riitä: tasa-arvonedistämiseksi toivoisin ministeriltä, että sitäenemmän ja tarkemmin tähän kehittämissuunni-telmaan vielä kirjattaisiin.

Haluaisin nostaa esiin tuntijaon uudistamisenperuskoulun puolelta. On tärkeää, että perusope-tuksen vähimmäistuntimäärää lisätään ja sitä lii-kuntaa aidosti lisätään myöskin. On tärkeää, ettäon välituntiliikuntaa ja muuta, mutta liikuntatun-teja myöskin tarvitaan. Toivon, että ministeri senvielä lupaa. Myöskin vaatimusta monipuolisillekieliohjelmille on nostettu täällä esille myöskinvenäjän kielen osalta Itä-Suomessa. Toivon, ettänämä kirjattaisiin tähän kehittämissuunnitel-maan. Lukutaito on romahtanut Suomessa. Kunnoin puolet pojista ei lue mitään muuta kuin läk-

PTK 56/2011 vp56/2/60 35

syt, jos niitäkään, kun on tutkittu lukemista, niintoivon, että erityisesti tähän lukemiseen tulee toi-menpiteitä. Puhun myöskin kirjastoverkostonpuolesta: kirjastoissa ja lukemisessa on suoma-laisen sivistyksen kivijalka. Siihen tarvitaan lisä-toimia.

Arvoisa ministeri, olen hieman pahoillani sii-tä — kun te aika usein kansanedustajana olittemonesta asiasta pahoillanne, niin otan nyt vaikkasen roolin sitten, kun te olette ministerinä — ettäaika ohut on tässä se opettajuusosuus. Jos eimeillä ole opettajia, meillä ei ole Suomessamitään. Toivon, että niitä toimenpiteitä, ettäopettajan työ olisi houkuttelevaa, opettajan työtäolisi hyvä tehdä, lisättäisiin vielä tähänkehittämissuunnitelmaan. Täydennyskoulutus-velvoite työnantajille ja se valtakunnallinen opet-tajarekisteri: (Puhemies: Nyt olisi aika täynnä!)toivon, että ne voitaisiin tähän kirjata.

Ihan lopuksi, arvoisa puhemies, tästä lukio- jaammatillinen koulutus -asiasta. Lupaatteko te,että poistatte sen kirjauksen kesusta, jossa tode-taan, että perustetaan yhteinen rakenteellinen ke-hittämishanke, jossa kehitetään lukiota ja amma-tillista koulutusta yhtenäisenä? Te olette myös-kin kirjannut tänne, että rahoitusta yhtenäises-tään.

Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa edusta-ja, nyt olisi syytä loppuhuipennukselle.

Puhuja: Jos nämä asiat poistetaan kesusta, niinmeidän pelkomme lievenevät tästä lukio-, am-matillisesta nuorisokoulusta. — Pahoittelen ajanylitystä.

60 Simo Rundgren /kesk: Puhemies! Liitynedustaja Virtasen sivistysnäkemyksiin ja totean,että suomalainen sivistysyhteiskunta rakentuumuutamalle peruspilarille. Historiallisesti ottaenlaaja kansan sivistys, korkea kotien sivistystasoliittyen kansakoulun, kansanopiston, työväen si-vistysliikkeen, nuorisoseuraliikkeen, herätysliik-keiden sivistystyöhön, se on yhteiskunnan sivis-tyksen perusta ollut meillä, tietenkin sitten perus-koulu vuodesta 1972 lähtien Lapista lähtien ra-kennettu koko maahan, lukion yleissivistäväkoulutus, ammatillinen koulutus, laaja kokomaan kattava yliopistoverkosto aina Itä- ja Poh-jois-Suomea, Oulua, Lappia myöten ja sitten vii-meksi rakennettu ammattikorkeakouluverkosto.

Se punainen lanka, arvolanka, joka tässä on,on se, että suomalainen koulutus- ja sivistyspoli-tiikka karttaa elitistisiä piirteitä. Se rakentuu sii-hen, että se suosii ja pyrkii rakentamaan tasa-ar-voista yhteiskuntaa yksilöitten ja alueitten välil-lä. Se on määrätön määrä osaamista, mikä onnäitten oppilaitosten paikallisen sijoittumisenkautta koko siihen paikalliseen yhteisöön tullut.Koulutetun henkilökunnan merkitys on siinä ai-van korvaamattoman tärkeä.

Kun nyt sitten katsomme näitä suuntauksia,mitä tässä nykyisessä sivistyspolitiikassa on, niinkyllähän on vaikea ymmärtää, että esimerkiksilukioverkosto syvän maaseudun osalta — jos sejohtaa lukioverkoston karsimiseen, niin se onvaltava takaisku. Jos ammattikorkeakoulu mene-tetään paikkakunnalta, niin kuin näyttää Kemi—Tornio-alueella nyt tapahtuvan näitten leikkaus-ten myötä — siltä alueelta tuotetaan tällä hetkel-lä liki 10 prosenttia Suomen ulkomaankaupanviennistä — se on teollisuusyhteisö, mistä se jou-tuu lähtemään pois.

Kun yliopistotutkimuksesta leikataan, ei var-masti edesauteta myöskään opettajakoulutuksentasoa. Kun ajattelee tätä, niin eivät minusta pel-kästään taloudelliset vaikeat ajat (Puhemies: Ja 2minuuttia!) selitä tätä, vaan mitenkä on selitettä-vissä se, että tässä puututaan tämän meidän sivis-tysyhteiskuntamme ikään kuin tähän perusarvo-pohjaan, näin minä ainakin koen, tasa-arvon koh-dalta?

61 Ilkka Kantola /sd: Arvoisa puhemies! Onhelppo ymmärtää sitä ahdistusta ja kipua, jokasyntyy siitä, että näitä ammattikorkeakoulun jaammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja alu-eelta joudutaan vähentämään, vaikka ministerivakuuttaa, että kysyntään vastataan paremminkuin aikaisemmin. Mutta kova paikka tämä onmeille kaikille, jotka tuolta alueelta tulemme, japanemme tietysti toivomme siihen, mitä ministe-ri Gustafsson täällä aikaisemmin on eduskunnas-sa sanonut, että tätä prosessia viedään vuorovai-kutteisesti eteenpäin ja se informaatio, mikä alu-eelta tulee, se otetaan vakavasti.

Arvoisa puhemies! Palaisin vielä tähän syyt-teeseen, kun täällä syytetään hallitusta siitä, ettäse keskittää koulutuspolitiikan hyvin rajulla ta-valla. Hallitusohjelmaa laadittaessa keskustel-tiin aika paljon siitä historiasta, mikä suomalai-sen koulutuspolitiikan osalta on ollut, että pit-kään sotien jälkeisenä aikana koulutuspolitiik-

Torstaina 20.10.201136 56/2/62

kaa on kehitetty niin, että ei ole ajateltu vain kou-lutuksellisia tavoitteita, vaan myös aluekehityk-sen tarpeita. Korkeakouluverkko on pitkältisyntynyt juuri siitä syystä, että on nähty, että kor-keakouluilla, ensin yliopistoilla ja sitten ammat-tikorkeakouluilla, on tavattoman suuri merkitysaluekehityksen kannalta. Tästä syystä hallitusoh-jelmaan tuli kirjaus: jokaisessa maakunnassa onyksi tai useampi korkeakoulu. Tästä kohdastakeskusteltiin aika pitkään hallitusneuvotteluissa,mutta katsottiin, että aluekehityksen, sen paino-arvon, ymmärtämiseksi tai sen esiintuomiseksikoulutuksen yhteydessä pitää tällainen kirjaussinne laittaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisellaalueella ymmärretään, että siellä tulee olla kor-keatasoista opetusta, korkeakoulussa korkeata-soista opetusta ja tutkimusta, joka ylläpitää sit-ten sen alueen, paitsi vastaa työvoimatarpeisiin,ikäluokkien kokoon myös sitten synnyttää uuttatutkimusta, joka on elinkeinoelämälle ja kaikellekehitykselle olennaista sillä alueella.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja vielä puheen-vuorot edustajille Kiljunen, Torniainen ja sittentämän keskustelun alustajalle ja ministerille, jasitten ehdotan, että siirrytään muihin asioihin.

62 Anneli Kiljunen /sd: Arvoisa herra puhe-mies! Täällä ei ole vielä puhuttu lainkaan var-haiskasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen ja päivä-hoitopalveluiden lainsäädännön valmistelu, hal-linto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysmi-nisteriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuo-den 2013 alusta lähtien. Siirron perusteluina onmuun muassa varhaiskasvatuksen kehittäminenyhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Myöskansainvälisesti katsoen mennään kohti yhte-näistä kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Var-haiskasvatuksessa lapsi saa perustan elinikäi-seen oppimiseen ja tasapainoiseen kasvuun. Var-haiskasvatuksen roolia lapsen elämässä ei var-masti voi liikaa korostaa.

Alle kouluikäisen lapsen ja pienen koululai-sen elämässä kuitenkin myös hoivan osuus on ai-van keskeinen, eikä sitä saa missään olosuhteis-sa eikä valmistelutyössä unohtaa. Tiedän, ettämonessa kunnassa, kuten kotikaupungissaniLappeenrannassa, päivähoito ja varhaiskasvatuson siirretty opetuslautakunnan alaisuuteen ja ko-kemukset ovat olleet hyviä.

Nyt suurena huolena on kuitenkin edelleen,miten se, mitä moniammatillisuus ja se osaami-

nen, myös hoiva, tuovat tullessaan, saadaan säi-lytettyä päivähoidossa. On välttämätöntä, ettämeillä on moniammatillisia, on ammattilaisia,jotka osaavat katsoa pienen lapsen sekä hänenperheensä elämää monipuolisesti ja eri näkökul-mista.

Kysyn ministeriltä, onko ministerillä näke-myksiä siitä, miten turvata sosiaali- ja terveyden-huollon osaaminen ja siihen liittyvät tukipalve-lut tukemaan monialaista lapsen kehitystä ja kas-vua. Tuletteko edellyttämään henkilöstöraken-netta, jossa turvataan moniammatillinen osaami-nen päivähoidossa sekä varhaiskasvatuksessa?

63 Ari Torniainen /kesk: Arvoisa puhemies!Ammatillisen koulutuksen tulisi johtaa aina työ-elämään, ja olisi hyvä, että nuoret pääsisivät suo-raan sieltä opiskelusta työelämään. Nyt kun hal-litus on karsimassa näitä ammattikorkeakoulu-jen aloituspaikkoja, niin haluaisin kysyä vielätässä ministeriltä, onko näissä suunnitelmissaoltu yhteistyössä yrityselämään ja miten yritys-elämän ja työelämän tarpeet on huomioitu näilläaloilla.

Otan vain yhden esimerkin. Edustaja Tiilikai-nen jo täällä toi esille sen, että esimerkiksi Etelä-Karjalassa on, taitaa olla maailman toiseksi suu-rin metsäteollisuuden keskittymä ja siellä yri-tyselämä tulee jatkossa tarvitsemaan ammattitai-toista työväkeä ja siellä alueella nyt Saimaan am-mattikorkeakoulussa ollaan lopettamassa esi-merkiksi prosessitekniikan koulutus. Ja nyt yri-tyselämä, suuret metsäyhtiöt ovat reagoineet tä-hän ja toivovat, että sinne saataisiin työelämäänjatkossa myöskin ammattitaitoisia ihmisiä.

64 Raija Vahasalo /kok: Arvoisa puhemies!Haluan kiittää tästä vilkkaasta keskustelusta.Tämä on ollut erittäin tarpeellinen, ja meillä onollut nyt mahdollisuus vaikuttaa tähän kesuun,jossa linjataan seuraaviksi vuosiksi koko tämäkoulutus- ja tutkimusalue. Ja haluan kiittää ope-tusministeriä myöskin siitä, että hän oli täällä läs-nä, ja siitä, että hän lupasi, että huomioidaannämä viestit, jotka täältä salista ovat tulleet. Jauskon siihen, että kun me teemme yhdessä tätäyhteistyötä koulutuksen hyväksi, niin ei voi tullamuuta kuin priimaa vaan pukkaa.

Tämä koulutus on laaja alue kaiken kaikki-aan, mutta täällä on noussut esille muutama asiaja lähinnä sitten kulminoitunut tähän amk:hon jatoiselle asteelle. Huoli nousi siitä duaalimallista,

PTK 56/2011 vp56/2/65 37

mutta näiden hyvien kirjausten lisäksi, mitäedustaja Kantolakin täällä puhui, siellä on kui-tenkin sellaisiakin kirjauksia, jotka hämärryttä-vät sitä duaalimallia, ja sen takia me olemmehuolissamme muun muassa rahoituksen osalta,rakenteelliselta osalta, ylioppilastutkinnon osal-ta siitä, että siellä puhutaan yhteistyön lisäämi-sestä ja esteiden poistamisesta ilman, että kerro-taan, mitä ne sitten oikeasti ovat. Niin tämä epäi-lys vaan on noussut sieltä. Nyt tämä duaalimallinsäilyttäminen on tärkeätä varmasti myös ministe-rillekin ja koko yhteiskunnalle.

Yrityskasvatuksesta täytyy sen verran todeta,että tavallaan perusopetuksen puolella siinä pu-hutaan sisäisestä yrittäjyydestä ja sen niiden omi-naisuuksien kehittämisestä, mitä sitten tarvitaansekä palkansaajana että yrittäjänä, muun muassariskien sietohallintaa ja muutoksen sietokykyä jaoma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja vastuuntun-toa jne., että kysymys on niin kuin niistä.

Täytyy kiittää ministeriä siitäkin, että amma-tilliseen koulutukseen tulee näitä työvaltaisiaopiskelumenetelmiä. Niitä on todella kaivattu jaodotettu, ja on upeata, että ne tulevat. Jäämmenyt sitten odottamaan tätä kesun valmistumistatästä eteenpäin.

65 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoi-sa puhemies! Tämä oli ministerille niin tärkeäkeskustelu, että halusin tulla tämän lyhyen pää-töspuheenvuoron käyttämään tähän puhujapönt-töön, kun ymmärsin, että alkukeskustelussa pu-hemies antoi siihen luvan.

Minusta oli hyvä ja antoisa vielä tämä ikäänkuin viimeinenkin kierros, jonka upeasti aloittiedustaja Erkki Virtanen, mielestäni ihan oikeute-tusti vähän arvostelemalla, että täällä voisi nä-kyä enemmänkin ja monipuolisemmin tämä si-vistysajattelu, mutta kun edustaja sanoi itsekin,että sitä ei ole ihan helppo konkretisoida, niin mi-nusta oli hienoa, että edustaja Sarkomaa otti hetisiitä kopin, mitä se sivistys käytännössä voisiolla konkreettisesti. Edustaja Sarkomaa otti esil-le sen, että esimerkiksi pojat lukevat liian vähän.Minun mielestäni ikään kuin tämän lukemiseenliittyvän työkulttuurin ja sen perinteen ja traditi-on läsnäolo ja kehittäminen meidän peruskoulus-samme on tosi tärkeää, ja tiedän, että sitä pyri-tään tietysti tekemään kirjallisuuden, äidinkielenja tietysti kaikkienkin oppiaineitten yhteydessä,mutta minusta on tärkeää, että nimenomaan mei-

dän peruskoulumme on myöskin aidosti sivistys-koulu huomioimalla meidän kaikki kansallisettärkeät traditiomme, jotka ovat myöskin meidänperusopetuslakimme perusteluissa ja eduskun-nan mietinnöissä.

Kun sitten edustaja Kiljunen kysyi tämän var-haiskasvatuslain tiimoilta tämän sosiaali- ja ter-veysalan ammattityöntekijöitten moniammatilli-sen yhteistyön tärkeyttä, niin totta kai nyt, kuntämä hallinnollinen siirto on tehty — ja ministe-riö — ja sen jälkeen aloitetaan tämän varhaiskas-vatuslain tekeminen, niin ymmärrän, että tämäon, uskallanko sanoa, itsestäänselvyys, että senpitää olla voimakkaasti läsnä, jotta esimerkiksilasten näihin varhaisiin ongelmiin, häiriöihin jamuihin voidaan moniammatillisesti puuttua jopäivähoidossa. Niin varmaan pääosin tehdään jonytkin, mutta varmaan parantamisen varaa on.

Sitten edustaja Torniainen teki myöskin suo-ran kysymyksen ministerille, missä määrin näit-ten aloituspaikkojen yhteydessä on oltu yhtey-dessä elinkeinoelämään ja paikallisiin yrittäjiin.Totta kai tiedän, että tietysti, kun maakuntaliitto-jen lausuntoja on käyty tarkkaan läpi ja Suomi onkuitenkin sillä tavalla, miten minä sanoisin, tuttumaa, esimerkiksi ministeriön virkamiehille,meille yhteiskunnallisille toimijoille, poliitikoil-le, kyllä me aika hyvin nämä alueelliset vahvuu-det tiedämme. Sen takia esimerkiksi itse olen to-dennut sen, että kun esimerkiksi tämän Lapinkohdalla, ja se liittyy myöskin Kemi-Tornionammattikorkeakouluun, on nämä kaivosteolli-suuden orastavat, hyvät kasvunäkymät, matkailuja muu, niin totta kai ne pitää nyt tässä jälkiarvi-oinnissa sitten ottaa huomioon. Päätän tältä osinmyöskin sitten Lappeenrannan ja Etelä-Karjalankorkeakoulun kohdalta siihen, että nyt vaan pi-tää näissä ministeriön tulevissa palautteissa vah-vasti tuoda nämä elinkeino- ja työllisyysnäke-mykset vahvasti esille, koska ainakin itse annansille ison arvon, koska on nimenomaan ammatti-korkeakoulun perustehtävä palvella sitä paikal-lista yrityselämää, yhteiskunnallista ja sosiaalis-ta kehitystä.

Lopuksi kiitän sivistysvaliokunnan puheen-johtajaa siitä, että olette aikaansaanut tällaisenmielestäni tärkeän, merkittävän koulutus- ja si-vistyspoliittisen keskustelun, ja kiitän myöskinkaikkia puheenvuoron käyttäjiä. Jatketaan tätähyvää yhteistyötä. Kiitos myöskin puhemiehellehienosti johdetusta keskustelusta.

Torstaina 20.10.201138 56/3

Puhemies Eero Heinäluoma: Haluaako minis-teri vielä lisää puheenvuoroa? (Naurua)

Keskustelu on päättynyt.Todetaan, että 65 puheenvuoroa käytettiin

ajankohtaiskeskustelussa ja kaikki puheenvuo-roa pyytäneet saivat käyttää vähintään yhden pu-heenvuoron.

Asia on loppuun käsitelty.

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksityöttömyysetuuksien rahoituksesta anne-tun lain ja sosiaaliturvajärjestelmien yh-teensovittamista koskevan Euroopan unio-nin lainsäädännön soveltamisesta annetunlain muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepanoHallituksen esitys HE 43/2011 vpSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöStVM 5/2011 vp

Mietintö pantiin pöydälle 21.10.2011 pidettä-vään täysistuntoon.

Puhemies Eero Heinäluoma: Eduskunnan seu-raava täysistunto on huomenna perjantaina21.10.2011 kello 13.

Täysistunto lopetettiin kello 19.08.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Seppo Tiitinen