6aika -hankkeen Avoin data -projektin yrityspaneelin ensimmäinen kysely

tulosten analysointi ja tulevaisuuden suuntaviivoja

Turun yliopisto/Projektiässät-tiimi Vesa Arki, Laura Pouru, Kathy Inkinen-Galang, Amos Simbaya

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Sisältö

1 Johdanto 2 Koko aineiston analysointi 3 Yrityskoon mukainen analysointi 4 Kaupunkikohtainen analysointi 5 Avointen kysymysten analysointi 5.1 Odotukset yrityspaneelin toimintaan liittyen 5.2 Avoimen datan hyödyntäminen nyt ja jatkossa 5.3 Kommentteja yrityspaneelin toimintaan liittyen 6 Yrityspaneelin tulevaisuuden suuntaviivoja Liitteet Liite 1. Kuvaajat yrityskoon mukaan luokiteltuina Liite 2. Kuvaajat kunnittain luokiteltuina

1 Johdanto Julkinen sektori on viime vuosina julkaissut suuren määrän avointa dataa avoimeen käyttöön. Avoin data avaa useita mahdollisuuksia yrityksille tehostaa olemassa olevaa toimintaansa tai luoda täysin uutta liiketoimintaa. 6aika -hankkeen avoin data-projekti tarttuu avoimen datan hyödyntämisen mahdollisuuksiin tukemalla datan käyttöä liiketoiminnassa Suomen kuuden suurimman kaupungin alueella. Avoin data-projektissa on keväällä 2015 alettu koota kaikille yrityksille avointa yrityspaneelia, jonka tarkoituksena on vahvistaa yritysten tietoutta avoimen datan luomista mahdollisuuksista sekä lisätä yhteistyötä ja verkostoja julkisen sektorin ja yrityskentän välillä.

Tässä raportissa analysoidaan yrityspaneelin jäsenille lähetetyn ensimmäisen kyselyn sisältöä sekä kyselyä paneelin työvälineenä. Yrityspaneelin ensimmäiseen kyselyyn tuli 52 vastausta, ja kaiken kaikkiaan 50 eri yritystä/verkostoa vastasi kyselyyn. Näistä 46 oli yritysten edustajia ja 4 verkostojen edustajia. Kaksi 50:stä vastaajasta ei antanut edustamansa yrityksen/verkoston nimeä eli aineistoista pystyi tarkasti yksilöimään 48 vastaajaa. Helmi-maaliskuussa yrityspaneeliin ilmoittautuneiden 97 yrityksen/verkoston osallistumisprosentiksi ensimmäiseen kyselyyn voidaan laskea 52/97 eli 53,6%. Analysoidessa tuloksia otettiin huomioon kaikki 52 vastausta. Tässä raportissa analysoidaan ensin yleisellä tasolla koko kyselyaineistoa (luku 2) sekä sen jälkeen pienempiä osa-aineistoja yrityskoon (luku 3) sekä kaupunkikohtaisen luokittelun mukaisesti (luku 4). Yrityskoon mukaisessa luokittelussa luokittelukategorioina on käytetty mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää), pieniä yrityksiä (10-50 työntekijää) ja keskisuuria & suuria yrityksiä (yli 50 työntekijää). Tähän luokitteluun päädyttiin, jotta kuhunkin luokkaan saatiin yli viisi yritystä analyysin luotettavuuden parantamiseksi. Myös kaupunkikohtaisessa luokittelussa haasteeksi muodostui ryhmien pieni koko, minkä takia analyysin tuloksia voidaan pitää enintään suuntaa antavina. Yritys- ja kuntakohtaisista luokitteluista on jätetty ulkopuolelle kysymysten lopussa ollut avoin vastaus (muu, mikä?), koska niitä ei pystynyt aineistosta automaattisesti löytämään. Ongelmaksi kysymyksessä yritysten roolista/toimijuudesta avoimen datan näkökulmasta muodostui se, että useat yritykset olivat valinneet rooliksi useamman kuin yhden vaihtoehdon. Tämän takia luokittelun tekeminen ei ollut mielekästä. Voidaan kuitenkin päätellä, että vain harvat yritykset näkevät roolinsa avoimen datan käytössä yksipuolisena ja useammin mahdollisuuksia nähdään eri rooleissa. Yrityspaneelin ilmoittautumislomakkeessa ja ensimmäisessä kyselyssä annettiin yrityksille mahdollisuus kommentoida avoimen datan hyödyntämistä yrityksessään sekä kommentoida yrityspaneeliin liittyviä odotuksia ja sen toimintaa. Nämä avoimet vastaukset on

kysymyskohtaisesti analysoitu luvussa 5. Kyselyn tulosten sekä Turussa tehtyjen avoimen datan yrityskentän toimijoiden haastatteluiden perusteella on luvussa 6 muodostettu suuntaviivoja ja ehdotuksia liittyen yrityspaneelin tulevaisuuden toimintaan sekä kehittämiskohteisiin avoin data-projektin aikana.

2 Koko aineiston analysointi Kyselyaineistosta voi todeta (kuva 1), että yrityksiä kiinnostaa eniten liikenteeseen, tietotekniikkaan ja karttoihin&paikkatietoon liittyvä avoin data (yli 50 % vastaajista kiinnostuneita näistä kolmesta kategoriasta). Seuraavaksi eniten (yli 35 % vastaajista) kiinnostavat kaavoihin ja kiinteistöihin sekä rakentamiseen liittyvä data. Tämän jälkeen tulevat mm. päätöksentekoon, väestöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvä data (yli 32 % vastaajista).

Kuva 1. Kiinnostavimmat data-aineistot ja -rajapinnat

Vastanneista yrityksistä suurimmalla osalla (67,3 % vastaajista) on käytössä tai suunnitteilla palveluita, joissa hyödynnetään avointa dataa. Yritykset myös yksimielisesti (100 % vastaajista) uskovat, että avoimen datan hyödyntäminen pystyy tuottamaan lisäarvoa heidän toiminnalleen nyt ja tulevaisuudessa. Kysyttäessä mistä vastaajat uskovat lisäarvon syntyvän, suurin osa vastaajista (92,3 %) uskoi lisäarvoa syntyvän avoimen datan yhdistämisestä muiden aineistojen kanssa. Toiseksi eniten (69,2 %) lisäarvoa uskottiin syntyvän avoimen datan käytöstä sovelluksen pohjana. Jonkin verran lisäarvoa uskottiin syntyvän myös avoimen datan käytöstä T&K-työssä (25 %) ja omien työskentelyprosessien tehostamisessa (15,4 %).

Kysyttäessä miten vastaajat näkevät oman roolinsa avoimen datan ekosysteemissä (kuva 2), kaikki vastaajat näkivät itsellään vähintään kaksi eri roolia. Suurin osa näki yrityksensä roolin kehittäjänä (73,1 %), kerääjänä (59,6 %), rikastajana (50 %) tai mahdollistajana (42,3 %). Vastaajat kokivat harvimmin omaksi rooliksi dataa tuottavan toimittajan (23,1%).

Kuva 2. Oma rooli avoimen datan hyödyntäjänä

Selkeästi tärkeimpinä tietoina, joita kaupunkien tulisi avoimesta datasta ja rajapinnoista tarjota, nähtiin luettelo avoimista aineistoista (76,9 % vastaajista) sekä lista tulevista avauksista (65,4 %) (kuva 3). Seuraavaksi tärkeimpinä nähdään aineiston käyttöön liittyvät rajoitukset/lisenssit (46,2%), aineiston metadata (44,2 %) sekä tieto avausten etenemisestä (42,3 %). Avoimissa vastauksissa mainittiin valmiiden vaihtoehtojen lisäksi mm. avoimet rajapinnat palveluiden integroimiseksi kaupunkien käyttämiin tietojärjestelmiin, rakennus- ja huoneistorekisterin osoitetiedot ja koordinaatit sekä yhtenäiset rajapinnat kaupunkien välillä.

Kuva 3. Tärkeimmät tiedot, joita kaupunkien tulisi tarjota avoimesta datasta

6aika avoin data -hankkeen seuraavina toimenpiteinä toivottiin eniten mahdollisuuksia keskustella datan tuottajien kanssa (57,7 %) sekä workshoppeja ja muita vastaavia ideointitilaisuuksia (53,8 %) (kuva 4). Myös paikallisten avoimen datan edistäjien kanssa keskustelu (40,4 %), muiden avoimesta datasta kiinnostuneiden yritysten kanssa keskustelu (36,5 %), tietoiskupaketit (30,8 %) sekä seminaarit (28,8 %) nähtiin sopivina toimintatapoina. Vain

yksi vastaaja koki kyselyt hyväksi toimintatavaksi. Avoimissa vastauksissa toivottiin lisäksi esimerkkien esille tuomista avoimen datan käytöstä liiketoiminnassa.

Kuva 4. Sopivimmat jatkotoimintatavat yrityspaneelille

3 Yrityskoon mukainen analysointi

Kuva 5. Ensimmäiseen kyselyyn vastanneiden yritysten jakautuminen yrityksen koon mukaan. Aineisto luokiteltiin koon mukaan kolmeen luokkaan: Keskisuuri tai suuri yritys(50-), Pieni yritys (10-<50) ja Mikroyritys (<10). Viisi yritystä, jotka olivat vastanneet ensimmäiseen kyselyyn, eivät olleet jättäneet tietoa yrityksen koosta ilmoittautumiskyselyssä, joten yhteensä luokittelussa huomioitiin 47 vastaajaa. Kuvasta 5 näkee, että Mikroyritysten luokka on selvästi suurin (28 kappaletta) ja muut luokat jäävät pienemmiksi. Erityisesti pienten yritysten pienen lukumäärän takia, voidaan tulosten luotettavuutta pitää enimmillään suuntaa antavana. Yrityskoon mukaisessa analyysissä tarkasteltiin kyselyn kuutta ensimmäistä kysymystä. Kysymyksiin liittyvät avoimet vastaukset jäivät tarkastelun ulkopuolelle, koska niiden luokittelu automaattisesti oli mahdotonta. Kaikki kysymyksiä tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että yritykset saivat valita useampia vastausvaihtoehtoja, joten vastaukset eivät sulje toisiaan pois. Tässä osiossa nostetaan esille keskeisimpiä yrityskoon mukaisesta analyysistä esiin nousseita asioita. Loput taulukot on löydettävissä liitteenä (liite 1). Kaikki taulukot muodostettiin prosentuaalisista vastausmääristä, koska tällöin on mahdollista paremmin vertailla eri luokkia keskenään. Kysymykseen kolme (Arvioitteko avoimen datan hyödyntämisen tuottavan lisäarvoa yrityksenne/verkostonne toimintaan nyt tai tulevaisuudessa?) kaikki yritykset vastasivat myönteisesti. Tämä osoittaa, että avoimen datan mahdollisuuksiin uskotaan erikokoisissa yrityksissä, mutta toisaalta voidaan olettaa, että paneelin osallistujat ovat keskivertoa kiinnostuneempia avoimesta datasta.

Tarkasteltaessa eri kokoisten yritysten välisä eroja (kuva 6) voidaan huomata, että avoimen datan käyttö sovelluksen pohjana on suositumpaa pienemmissä (mikro ja pienet) yrityksissä. Tämä voi myös johtua siitä, että pienemmät yritykset voivat olla useammin IT-alan yrityksiä, joilla on intressejä valmistaa sovelluksia avoimesta datasta. Toisaalta taas suurissa ja keskisuurissa yrityksissä omien työskentelyprosessien tehostaminen on koettu huomattavasti tärkeämmäksi, kuin muissa ryhmissä. Erikokoisissa yrityksissä avoimen datan hyödyt eivät siis ole täysin samanlaisia vaan syntyvät eri osissa yrityksen toimintaa.

Kuva 6. Mistä avoimen datan tuottama lisäarvo yrityksellenne/verkostollenne syntyy

Kysymyksen neljä vastauksista on mielenkiintoista huomata, että mikroyrityksissä suuri osuus (32,8%) ovat merkinneet itsensä kehittäjiksi (kuva 7). Tämä tukee ajatusta siitä, että mikroyritykset voivat olla IT- tai vastaavan alan toimijoita. Tiedostamalla erikokoisten yritysten mahdolliset toimialat on mahdollista paremmin tarkentaa eri yritysten kanssa tehtyä yhteistyötä. Erikoisuutena voi huomata, että keskisuurissa ja suurissa yrityksissä on avoimen datan kerääjän rooli paljon yleisempi kuin kahdessa pienemmässä luokassa eli suuremmat yritykset useammin keräävät aineistoa analysointia varten ja tätä kautta tuottavat lisäarvoa. On vaikea arvioida mistä tämä johtuu, mutta jotain syitä voi löytyä esimerkiksi yritysten toimialoista ja tarjoamista palveluissa tai talousmallista.

Kuva 7. Yrityksen rooli avoimen datan ekosysteemissä

Tarkasteltaessa aineistoja, jotka kaupunkien tulisi yritysten näkökulmasta avata, nousee esille muutama mielenkiintoinen teema (kuva 8). Keskisuuret ja suuret yritykset toivovat huomattavasti pienempiä yrityksiä enemmän, että kunnat tarjoaisivat tietoa data hyödyntämismahdollisuuksista liiketoiminnassa. Toisaalta tieto avausten etenemisestä ja avoimen data palvelutaso määritelmät eivät suurien ja keskisuurien yritysten näkökulmasta ole erityisen tärkeitä. Selvimmin vastauksissa kaikissa ryhmissä korostuvat luettelot avoimista aineistoista ja listat tulevista avauksista. Tämä viittaa siihen, että saatavilla olevat ja tulevat aineistot eivät ole vielä tarpeeksi helposti saatavilla. Tämä on myös teema, johon 6aika kaupunkien on mahdollista tarttua.

Kuva 8.Tärkeimmät tiedot, jotka kaupunkien tulisi avata

Kuudennessa kysymyksessä tarkasteltiin erilaisia tapoja viestiä ja jakaa informaatiota avoimeen dataan liittyen. Kuvasta 9 on mielenkiintoista huomata, että mikroyritykset ovat huomattavasti kiinnostuneempia tietoiskupaketeista avoimen datan näkökulmasta kuin suuremmat yritykset. Yleisesti voidaan huomata, että mikroyrityksillä vastaukset jakautuvat tasaisemmin eri vastausvaihtoehtojen välillä, kuin keskisuurilla, suurilla tai pienillä yrityksillä. Pienten yritysten kohdalla taas erityisesti workshoppien tai muiden vastaavien tilaisuuksien sekä datan tuottajien kanssa keskustelu korostuivat vastauksissa. Keskisuurissa ja suurissa yrityksissä vielä muita ryhmiä selvästi suuremmaksi muodostuu muiden avoimesta datasta kiinnostuneiden yritysten kanssa keskustelu.

Kuva 9. Millaiset jatkotoimintatavat sopivat yrityksellenne parhaiten

Eri kysymysten tarkastelu yrityskoko luokittelun mukaan tarkasteltaessa tuo esille sen, että erikokoisilla yrityksillä on erilaisia tarpeita ja toiveita avoimeen dataan liittyen. Suosituimpina vastauksina toisaalta korostuvat samat kuin koko aineistoa tarkasteltaessa. Haastena on yritysten koko liittyen yritysten toimialoihin. On hyvin todennäköistä, että erilaisilla sektoreilla toimivat yritykset ovat kiinnostuneet myös erilaisista asioista. Tarkemman kuvan saamiseksi olisi tarpeellista tarkemmin selvittää millä toimialalla eri yritykset toimivat. Tämä on teema, jota voitaisiin tarkemmin selvittää tulevissa kyselyissä.

4 Kaupunkikohtainen analysointi Kyselyaineiston kaupunkikohtainen analyysi antaa kullekin 6aika-kaupungille yksityiskohtaista tietoa nimenomaan oman kaupungin yritysten kiinnostuksen kohteista ja tarpeista. Vaikka kaupunkikohtaiset vastausmäärät jäävät pieniksi, eikä niitä täten voine yleistää, antavat ne kuitenkin arvokasta osviittaa toiminnan suuntaamisesta 6aika-toimijoille. Tässä osiossa nostetaan esille keskeisimpiä kaupunkikohtaisesta analyysistä esiin nousseita asioita. Loput kaupunkikohtaiset kuvaajat on löydettävissä liitteenä (liite 2). Kaupunkikohtaista luokittelua tehtäessä käytettiin ensimmäiseen kyselyyn ilmoitettuja kuntia. Jos kaupunki kohtaan oli laitettu useampi kuin yksi kaupunki kopioitiin vastaus osiin niin, että jokainen kaupunki sai oman rivin. Tämä nosti kokonaisvastausten määrän 56:een vastaukseen (kuva 10). Muut kaupungit -luokkaan lisättiin kaikki kyselyyn ilmoitetut muut kaupungit kuin 6aika-kaupungit. Kaupunkikohtaisessa analyysissä tarkasteltiin kyselyn kuutta ensimmäistä kysymystä, joskin kysymyksiin liittyvät avoimet vastaukset jäivät tarkastelun ulkopuolelle, koska niiden luokittelu automaattisesti oli mahdotonta. Kaikki taulukot muodostettiin prosentuaalisista vastausmääristä, koska tällöin on mahdollista paremmin vertailla eri luokkia keskenään.

Kuva 10. Ensimmäiseen kyselyyn vastanneiden yritysten jakautuminen kaupungin mukaan.

Kysymykseen kaksi (Onko yrityksellänne/verkostollanne käytössä tai suunnitteilla palveluita tai tuotteita, joissa hyödynnetään avointa dataa tai avoimia rajapintoja?) muissa kaupungeissa

enemmistö vastaajista vastasi myöntävästi, paitsi Oulussa, missä yli puolella vastaajista ei ollut suunnitteilla tällaisia palveluita tai tuotteita. Tätä voi pitää hieman erikoisena, koska jos yrityksillä ei ole suunnitelmissa hyödyntää avointa dataa, niin mikä on motivoinut heitä lähtemään mukaan avoimen datan yrityspaneeliin. Tarkentavaan kysymykseen siitä, mistä avoimen datan tuottama lisäarvo yritykselle tai verkostolle syntyy, kaikissa kaupungeissa merkittävimpänä lisäarvona nähtiin avoimen datan yhdistäminen muiden aineistojen kanssa sekä avoimen datan käyttö sovelluksen pohjana. Tämä antaa 6aika-kaupungeille selkeää osviittaa siitä minkälaisesta avoimen datan hyödyntämisestä yritykset ovat kiinnostuneet. Lisäksi avoimen datan nähtiin tuovan lisäarvoa omien työskentelyprosessien tehostamisessa (erityisesti Turussa) sekä tutkimus- ja kehitystyössä (kuva 11).

Kuva 11. Mistä avoimen datan tuottama lisäarvo yrityksellenne/verkostollenne syntyy

Vastauksissa kysymykseen neljä yrityksen roolista avoimen datan ekosysteemissä on jonkin verran vaihtelua kaupunkien välillä (kuva 12). Helsingissä ja 6aika-kaupunkien ulkopuolisissa kaupungeissa yritykset näkevät merkittävimpänä roolinaan toimia kehittäjinä, kun taas Oulussa rikastajana toimiminen nähdään merkittävimpänä yksittäisenä roolina. Espoossa, Tampereella ja Turussa roolit kerääjänä ja kehittäjänä nähdään yhtä tärkeinä. Mahdollistajan rooli nähtiin vahvimpana Tampereella ja Oulussa, kun taas toimittajan rooli jäi pieneksi kaikissa kaupungeissa. Tässäkin kysymyksessä on hyvä muistaa, että yritykset saivat valita useampia rooleja, joten vastaukset eivät sulje toisiaan pois.

Kuva 12. Yrityksen rooli avoimen datan ekosysteemissä

Kysymykseen viisi (Mitkä ovat yrityksenne kannalta tärkeimmät tiedot, joita kaupungin tulisi avoimista rajapinnoista ja datoista tarjota?) kaupunkien välillä oli hienoista vaihtelua vaihtoehtojen priorisoinnissa (kuva 13). Tässäkin kysymyksessä yritykset pystyivät valitsemaan useamman vaihtoehdon, joten vastaukset eivät ole toisiaan poissulkevia. Espoossa ja Oulussa tärkeimpänä nähtiin tulevien data-avausten listaaminen, kun taas muissa kaupungeissa tärkeimpänä nähtiin nykyisen avoimen aineiston luetteloiminen. Käytännössähän nämä vaihtoehdot ovat lähellä toisiaan, sillä molemmissa on kyse avoimen datan helposta löydettävyydestä. Turussa ja Tampereella ollaan muita kaupunkeja kiinnostuneempia aineiston metadatasta, kun taas Helsingissä kiinnostaa muita kaupunkeja enemmän avoimen datan palvelutasomääritelmät. Tiedon tarve avoimen datan hyödyntämismahdollisuuksista liiketoiminnassa jäi kaikissa kaupungeissa yllättävän pieneksi, joskin Tampereella tarve on suurempi kuin muissa kaupungeissa.

Kuva 13. Tärkeimmät tiedot, jotka kaupunkien tulisi avata

Kysymykseen numero kuusi (6Aika-kaupungit ovat suunnitelleet vauhdittavansa avoimen tiedon hyödyntämistä viestimällä avoimen datan liiketoimintamahdollisuuksista mm. seuraavien toimenpiteiden avulla. Mitkä niistä olisivat teidän yrityksellenne sopivimmat tavat?) saaduissa vastauksissa on kaupunkien välillä myös hienoisia eroja. Espoossa yritykset toivovat ensisijaisesti keskustelua avoimen datan edistäjien kanssa sekä workshoppeja ja muita ideointitilaisuuksia. Helsingissä puolestaan yritykset toivovat ensisijaisesti keskustelua datan tuottajien ja avoimen datan edistäjien kanssa. Oulussa yrityksiä kiinnostavat eniten workshopit, mutt ideointitilaisuudet sekä seminaarit. Tampereella eniten kiinnostaa datan tuottajien kanssa keskustelu sekä seuraavaksi eniten workshopit. Turussa selkeästi eniten kiinnostaa datan tuottajien kanssa keskustelu, kun taas 6aika-kaupunkien ulkopuolisissa kaupungeissa eniten on kiinnostusta workshoppeihin ja datan tuottajien kanssa keskusteluun. Jatkokyselyiden suhteen haasteellisena voi nähdä sen, että ainoastaan Tampereella, ja sielläkin hyvin pienissä määrin, nähtiin kyselyt hyvänä jatkotoiminnan muotona yrityspaneelille.

Kuva 14. Millaiset jatkotoimintatavat sopivat yrityksellenne parhaiten

5 Avointen kysymysten analysointi Avoimia vastauksia paneelin ilmoittautumislomakkeessa ja ensimmäisen kyselyssä kerättiin seuraavista aiheista:

● Odotukset paneelin toimintaan liittyen? (ilmoittautumislomake) ● Hyödynnättekö avointa dataa yrityksessänne tällä hetkellä? Jos kyllä, niin millainen

palvelu tai tuote ja mitä dataa tai rajapintaa se hyödyntää tai on ajateltu hyödyntävän? (1. kysely)

● Onko jotain muuta kysyttävää tai kommentoitavaa yrityspaneelin toimintaan liittyen? (1. kysely)

Käymme nämä avoimet vastaukset läpi seuraavaksi yllä mainitussa järjestyksessä. Nostamme esille keskeisimpiä avointen vastausten analysoinnista esiin nousseita teemoja. 5.1 Odotukset yrityspaneelin toimintaan liittyen Kysymykseen paneelin toimintaan liittyvistä odotuksista vastasi yhteensä 50 yritystä (50/97 = 51,5%). Odotuksissa yrityspaneelin toimintaa kohtaan korostuu viisi keskeistä teemaa: kumppaneiden löytäminen, liiketoiminnan lisääminen omassa yrityksessä ja yleisellä tasolla, innovointiin ja ideointiin osallistuminen, oppiminen ja tietoisuuden lisääminen, kommentit datalähteistä, sekä lisäksi kommenteissa kerrottiin oman yrityksen toimista tai yleisesti fiilispohjaisesti kannustettiin paneelin toimintaa. Kumppaneiden löytämisen suhteen toivottiin mahdollisuuksia verkostoitua muiden alan toimijoiden kanssa sekä eri toimijoiden välistä avointa keskustelua. Tähän liittyen yritykset toivovat myös pääsyä mukaan ideointiin ja innovointiin miten avointa dataa voitaisiin hyödyntää yritystoiminnassa. Paneelin jäsenet toivovat myös löytävänsä yrityspaneelista apua liiketoimintamallien kehittämiseen sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Lisäksi kommenttien perusteella datalähteiden suhteen toivotaan keskustelua rajapinnoista, uusista tietolähteistä, datan jakelupisteistä sekä avoimen kaupunkimallin kehittämistä. Oppimisen ja tietoisuuden lisäämisen näkökulmasta yritykset haluavat oppia ymmärtämään avointa dataa, sen luomia mahdollisuuksia sekä tiettyjä alakohtaisia toiveita. 5.2 Avoimen datan hyödyntäminen nyt ja jatkossa Kysymykseen avoimen datan hyödyntämisestä yrityksessä vastasi yhteensä 29 yritystä (29/48 = 60,4%). Kysymyksessä käsiteltiin kahta erillistä teemaa, jotka olivat millainen palvelu tai tuote on kyseessä ja mitä dataa tai rajapintaa siihen on käytetty tai aiotaan käyttää. Kaikissa vastauksissa ei kuitenkaan käsitelty näitä kahta teema, jonka teki tarkastelusta haasteellisempaa. Luokittelimme vastaukset näiden kahden teeman perusteella.

Palvelun tai tuotteen näkökulmasta tarkasteltuna esille nousi yksityishenkilöille suunnatut palvelut, datan jalostamis- ja analysointipalvelut, oman ja asiakkaan liiketoiminnan ja palvelujen tehostaminen avoimen datan avulla, kartta-, lataus- ja rajapintapalvelut tai -sovellukset sekä avoimen datan hyödyntämisen tukeminen. Vain harvoissa tapauksissa avointa dataa käytettiin suoraan uuden sovelluksen pohjana ja useimmissa tapauksissa tavoitteena oli joko käyttää dataa suoraan liiketoiminnan tai asiakkaiden toiminnan tehostamiseen tai luoda sovellus, joka palvelee vastaavaa tarkoitusta. Kartoihin- ja paikkatietoihin liittyvät palvelut muodostivat oman luokkansa joskin luokan sisälle oli erilaisia palveluja ja sovelluksia (osallistumista ohjaavasta karttapalvelusta lataus- ja rajapinta palveluihin). Oman liiketoiminnan tehostamisessa avointa dataa hyödynnettiin muun muassa tapahtumatuotannossa ja valaistuksen suunnittelussa. Asiakkaiden kanssa toimiessa vastausten perusteella vastanneet yritykset olivat joko kokonaan vastuussa avoimen datan kanssa toimimisesta asiakkaan puolesta tai sitten yritykset avustivat tai toimivat yhteistyössä asiakkaiden kanssa avoimen datan hyödyntämisessä. Vastausten sisällä oli myös suuria vaihteluja siinä missä vaiheessa avoimen datan hyödyntäminen yrityksessä on. Joissain yrityksissä avoimen datan analysointi ja siitä palvelujen tuottaminen esiintyy keskeisenä osana liiketoimintaa, kun taas toisissa avoimen datan mahdollisuuksia on vasta alettu tarkastelemaan ja ensimmäisiä käytännön prosesseja aloittamaan. Erityisesti paikkatietoon ja -karttoihin sekä datan analysoimiseen ja jalostamiseen liittyvissä liiketoimintamalleissa vaikuttaa käyttö hyödyntäminen hyvin organisoidulta. Datan tai rajapinnan tarkastelu taas toi esille terveyteen ja hyvinvointiin, paikkatietoon ja karttoihin, liikenteeseen, säähän, yritysten toimintaa yleisesti liittyvät sekä rakentamiseen ja julkishallintoon liittyvät aineistot. Eri luokkien sisällä oli usein erilaisia tapoja hyödyntään samaan teemaan liittyvää dataa, mutta toisaalta taas esimerkiksi sää- ja liikenne aineistoissa olivat hyödyntämisen tavata samankaltaisia. Paikkatieto ja kartat luokka taas sisältää hyvin laajasti eri temaattisia aineistoja, joita yhdistää vaan niiden spatiaalinen ulottuvuus. Datan mittakaava taas vaihteli hyvin yksilön tasosta (erityisesti terveys ja hyvinvointipalveluissa) yhteiskuntaa kokonaisuudessa kattaviin aineistoihin (esimerkiksi liikennevirrat ja säätiedot). Vastaukset myös harvoin sisälsivät vain yhden aineiston ja yleisimmin palvelut tai suunnitelmat yhdistivät erilaisia aineistoista eri lähteistä. Kuudessa vastauksessa nousi esille myös rajapinnat. Näistä neljä sijoittui paikkatietoaineistoa pääsääntöisesti hyödyntävään luokkaan. 5.3 Kommentteja yrityspaneelin toimintaan liittyen Kysymyksiä ja kommentteja yrityspaneelin toimintaan liittyen kirjasi yhteensä 10 yritystä (10/48 = 20,8%). Avoimissa vastauksissa nousi keskeisinä teemoina esiin datan avaamiseen liittyvät

toiveet, yrityspaneelin toimintamuotoihin liittyvät toiveet sekä muutamia ehdotuksia liittyen avoimen datan hyödyntämismahdollisuuksiin. Datan avaamisen suhteen toivottiin yksityiskohtaisempaa tietoa avattavan datan laadusta, muodosta, päivitystiheydestä, sekä suurempaa priorisointia ja avoimen datan osaajia julkiselle sektorille. Nämä seikat nähtiin keskeisinä elementteinä, jotta yritykset uskaltavat alkaa rakentaa yritystoimintaa avoimen datan päälle. Lisäksi toivottiin teknologia- ja rajapintakeskustelun lisäksi keskustelua organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurista avoimen datan näkökulmasta sekä tasapuolisuutta datan avaamisessa (toimii sekä uudella että vanhalla teknologialla). Yrityspaneelin toiminnan suhteen toivottiin avointa dialogia, tasapainoa konkreettisten face-to-face-tilaisuuksien ja digitaalisten toimintamuotojen kesken. Tilaisuuksille toivottiin myös näkyvää markkinointia, jotta niihin saadaan monipuolisesti osallistujia yrityskentästä. Yhtenä kommenttina toivottiin myös tietoa yrityspaneelin kyselyiden tuloksista paneelin jäsenille. Lisäksi kiinnostuksen aiheina mainittiin oman yrityksen tuottaman datan ja avoimen datan yhdistämisen luomat liiketoimintamahdollisuudet sekä ehdotettiin 6aika-kaupunkeihin pystytettäviä kokeiluympäristöjä, joissa dataa avattaisiin ja yritykset voisivat pyrkiä kehittämään datan päälle viranomaisprosesseja tehostavia ja kokonaan uusia sovelluksia.

6 Yrityspaneelin tulevaisuuden suuntaviivoja Yksi Projektiässä -tiimillemme annettu tehtävä oli ensimmäisen kyselyn perusteella laatia suuntaviivoja yrityspaneelin jatkotoiminnalle seuraavien 2,5 vuoden ajaksi. Tässä luvussa esitellään ajatuksiamme jatkotoimista perustuen paneelin ensimmäiseen kyselyyn, ilmoittautumislomakkeessa listattuihin toiveisiin sekä Turussa tehtyihin avoimen datan asiantuntijoiden haastatteluihin. Yrityspaneelin toiminnassa kannattaa ennen kaikkea muistaa, että yrityksillä on selkeä halua olla mukana kehittämässä avoimen datan hyödyntämistä. He eivät halua olla vain passiivisia kyselyiden kohteita, vaan haluavat olla aktiivisesti mukana seminaareissa, workshopeissa ja muissa verkostoitumistilaisuuksissa, joissa voi tavata muita avoimen datan äärellä puuhastelevia toimijoita. Yritykset toivovat ensisijaisesti siis konkreettista face-to-face-toimintaa ja verkostoitumista muiden avoimesta datasta kiinnostuneiden yritysten, asian edistäjien sekä muiden mahdollisten tahojen kanssa. Yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeys nousi esiin myös Turussa tekemissämme avoimen datan toimijoiden haastatteluissa. He korostivat, että ihmisten välinen kanssakäynti on se, missä uusia ideoita syntyy muun keskustelun lomassa. Tämä kannattaa priorisoida yrityspaneelin jatkotoimintaa suunniteltaessa, ja pyrkiä järjestämään paneelin jäsenille tapaamismahdollisuuksia kaupunkikohtaisesti ja kansallisesti. Kyselyt jatkotoiminnan välineenä eivät saaneet suurta suosiota, joten on olemassa riski, etteivät paneelin jäsenet jaksa vastata kovin moneen kyselyyn ellei heidän mielenkiintoaan aihetta kohtaan pidetä yllä muulla toiminnalla, kuten yllä mainitulla face-to-face-toiminnalla. On siis tärkeä, että kyselystä saadut tulokset viestitään yrityspaneelin osallistujille ja samalla kerrotaan minkälaisiin muihin järjestelyihin (face-to-face tapaamiset ja seminaarit) kyselyiden tulosten perusteella on päädytty. Tämä todennäköisesti nostaa yritysten vastaamismotivaatiota myös tulevissa kyselyissä. Työstettäessä ensimmäistä kyselyä syntyi useita kysymyksiä, joita ei vielä hyödynnetty. Jatkotoiminnassa kannattaa myös huomioida, että yritykset kaipaavat ensisijaisesti selkeää listausta avoinna olevasta datasta ja tulevaisuudessa avautuvasta datasta, mikä viittaa siihen ettei kyseinen tieto ole vielä tarpeeksi selkeästi saatavilla. Keskeinen kysymys yritysten näkökulmasta onkin nimenomaan datan luotettavuus ja jatkuvuus ennen kuin sen päälle uskaltaa rakentaa omaa liiketoimintaa. Kuntien ja muiden avoimen datan tarjoajien täytyy pystyä tarjoamaan uskottavaa avoimen datan priorisointia ja osaamista, jotta yritykset pystyvät luottamaan tarjottuun avoimeen dataan. Tekemissämme asiantuntijahaastatteluissa kävi ilmi, että julkisen sektorin datan tarjoajat ja boostaajat lähestyvät yrityksiä helposti väärällä datalähtöisellä näkökulmalla suosituiksi tulleilla hackaton-tyyppisillä kilpailuilla, joissa osallistujille annetaan dataa, ja pyydetään laatimaan siitä

liiketoimintaideaa. Tällainen toimintamalli ei kuitenkaan toimi ainakaan IT-alan yrityksille, koska IT-yrityksillä ei ole aikaa miettiä miten aloittaa liiketoimintaa tyhjästä, vaan ensin tarvitaan kolmas osapuoli, jolla on tarve, johon avointa dataa tarvitaan. Tällöin IT-alan yritykset voivat astua mukaan peliin, ja kehittää tähän tarpeen ja avoimen datan väliin sovelluksia ja muita välineitä. Avoimen datan markkinoinnissa yrityksille tulisikin lähteä liikkeelle tarvelähtöisesti datalähtöisyyden sijaan. 6aika-kaupunkien  kannattaa  lähestyä  myös  näitä  “kolmansia  osapuolia”,  jotka voisivat hyötyä avoimesta datasta ja synnyttää tarvetta avoimelle datalle, esim. yrityspaneeliin osallistuneiden hyvinvointi- ja terveysalalla toimivien yritysten tarpeet avoimeen dataan liittyen voitaisiin täyttää IT-yritysten työpanoksella. Toisena avoimen datan hyödyntämiseen liittyvänä haasteena haastattelemamme asiantuntija totesi Suomen avoimen datan markkinoiden pienuuden, ja että pelkästään suomalaisen avoimen datan päälle ei ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa liiketoimintaa. Hänen mukaansa haastetta on myös siinä, että koska avoin data on perusluonteeltaan ilmaista, yleisö ja yritykset olettavat että myös datan käsittelytyö ja avoimeen dataan perustuvat palvelutkin ovat ilmaisia, eivätkä siis ole valmiita maksamaan niistä. Nämä ovat mielestämme oleellisia haasteita, jotka 6aika-hankkeen on hyvä tiedostaa. Tuloksien yleistäminen muihin kuin yrityspaneeliin osallistuneisiin yrityksiin täytyy tehdä varoen. Saadut tulokset voivat ohjata 6aika kaupunkien toimijoiden avoimen datan vauhdittamiseen käytettäviä menetelmiä niin, että ne vastaavat yritysten toiveita. Samalla on hyvä huomioida, että kaikki yritykset eivät välttämättä ole yhtä tietoisia avoimesta datasta kuin yrityspaneeliin osallistuneet yritykset. Yritykset näyttävät muodostavan samalla myös hyvin uniikkeja avoimen datan käyttäjäprofiileja, jolloin jopa yhden liiketoimintasektorin sisällä täytyy liiallista yleistämistä pyrkiä välttämään. Tällöin juuri face-to-face tyyliset yhteistyön ja avoimen datan käytön vauhdittamisen menetelmät voivat hyvin tarttua yritysten yksilöllisiin haasteisiin.

LIITE 1. Taulukot yrityksen koon mukaan luokiteltuina

Kaikki taulukot, paitsi ensimmäinen (yritykset koon mukaan) ovat prosentteja. Kaikista kuvaajista, puuttuu muu luokka. Tämä on sen takia, että näitä vastauksia ei pysty automaattisesti tunnistamaan aineistosta, koska niillä ei ole yksilöivää nimeä.

1. Mihin aihepiiriin liittyvät datat tai ohjelmointirajapinnat ovat yrityksenne/verkostonne liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta kaikkein kiinnostavimpia?

2. Onko yrityksellänne/verkostollanne käytössä tai suunnitteilla palveluita tai tuotteita, joissa hyödynnetään avointa dataa tai avoimia rajapintoja?

3. Arvioitteko avoimen datan hyödyntämisen tuottavan lisäarvoa yrityksenne/verkostonne toimintaan nyt tai tulevaisuudessa? Jos kyllä, niin mistä lisäarvo syntyy? Kaikkien vastaus oli kyllä.

4. Mitkä ovat yrityksenne/verkostonne rooli avoimen datan hyödyntäjänä?

5. Mitkä ovat yrityksenne/verkostonne kannalta tärkeimmät tiedot, joita kaupungin tulisi avoimista rajapinnoista ja datoista tarjota?

6. 6Aika-kaupungit ovat suunnitelleet vauhdittavansa avoimen tiedon hyödyntämistä viestimällä avoimen datan liiketoimintamahdollisuuksista mm. seuraavien toimenpiteiden avulla. Mitkä niistä olisivat yrityksellenne/verkostollenne sopivimmat tavat?

LIITE 2. Kuvaajat kunnittain luokiteltuina

Kaikki taulukot, paitsi ensimmäinen (yritykset koon mukaan) ovat prosentteja. Kaikista kuvaajista, puuttuu muu luokka (ei siis  “muut  kaupungit”  vaan  vastauskohta  “Muu,  mikä?”).  Tämä  on  sen  takia,  että  näitä  vastauksia  ei  pysty  automaattisesti  tunnistamaan  aineistosta, koska niillä ei ole yksilöivää nimeä.

1. Mihin aihepiiriin liittyvät datat tai ohjelmointirajapinnat ovat yrityksenne/verkostonne liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta kaikkein kiinnostavimpia?

2. Onko yrityksellänne/verkostollanne käytössä tai suunnitteilla palveluita tai tuotteita, joissa hyödynnetään avointa dataa tai avoimia rajapintoja?

3. Arvioitteko avoimen datan hyödyntämisen tuottavan lisäarvoa yrityksenne/verkostonne toimintaan nyt tai tulevaisuudessa? Jos kyllä, niin mistä lisäarvo syntyy? Kaikkien vastaus oli kyllä.

4. Mitkä ovat yrityksenne/verkostonne rooli avoimen datan hyödyntäjänä?

5. Mitkä ovat yrityksenne/verkostonne kannalta tärkeimmät tiedot, joita kaupungin tulisi avoimista rajapinnoista ja datoista tarjota?

6. 6Aika-kaupungit ovat suunnitelleet vauhdittavansa avoimen tiedon hyödyntämistä viestimällä avoimen datan liiketoimintamahdollisuuksista mm. seuraavien toimenpiteiden avulla. Mitkä niistä olisivat yrityksellenne/verkostollenne sopivimmat tavat?