79 I. Kaupunginvaltuusto. - Helsingin kaupunki

79 I. Kaupunginvaltuusto.

momentt i Tontt ien myynt i nimisenä, sekä moment t i Hautapa ikkamaksut , ent. sekalaisten tulojen osaston moment t i Hautapa ikkamaksu ja .

Pääomatulojen jälkimmäinen ja koko tulosäännön kahdeskymmenes-toinen eli viimeinen osasto, Lainavarat , sisälsi lainain ja korkojen osaston lukuun Lainat ennen kuuluneet tulot yhteen ainoaan lukuun Osoitukset lainavaroista merki t tyinä. Siinä valtuusto osoitti alla maini tut määrärahat :

V:n 1922 ja 1924 lainain sekä v:n 1932 ensimmäisen, v:n 1933 toisen, v:n 1933 kolmannen ja v:n 1934 toisen lainan käy t t ä mä t t ä jääneistä varoista: Aktiebolaget Gräsviksgatan 5 osakeyhtiön osakkeiden

ostoon " Smk 1,767,000: — Talin kar tanon ostoon » 2,000,000: — Valtion ja kaupungin välistä t i lusvaihtoa var ten » 5,796,943: — Ostetun Lapinlahdenkadun talon ja tont in n:o 10 osa-

maksua var ten » 1,000,000: — Länsisataman rakennustöiden jatkamiseen » 2,425,000: —

Yhteensä Smk 12,988,943: —

V:n 1934 ensimmäisestä lainasta: Vanda-puistokylä osakeyhtiön ja Malmin kalkkihiekka-

tiilitehdas osakeyhtiön osakkeiden ostoon Smk 10,410,000: — Tomtbackan, Nackbölen ja Längforsin tilain ostoon . . » 9,000,000: — Filppus nimisen tilan erään osan ostoon » 500,000: —

Yhteensä Smk 19,910,000: — Kaikkiaan Smk 32,898,943: —

Tulosääntöön merkitt i in kertomusvuoden säästönä 57,000,000 markkaa, mistä käytettäisiin 37,000,000 markkaa talousarvion tasaukseen sekä vara t -tiin 15,000,000 markkaa siirtoa var ten käyt törahastoon ja 5,000,000 mark-kaa siirtoa var ten verotasausrahastoon.

C. Muut asiat.

Pohjoismaiden yhdyspankin uudisrakennus. Pohjoismaiden yhdyspankki osakeyhtiön i lmoitet tua muut taneensa II kaupunginosan kortteliin n:o 32 suunnit telemansa uudisrakennuksen aikaisempia piirustuksia siten, e t tä pihan puoleinen ylin kerros jätet täisi in kokonaan rakennussuunnitelmasta pois, j a t iedustel tua, millä ehdoin kaupunki suostuisi rakennuksen rakenta-miseen tällä tavoin, kaupunginval tuusto vahvis t i 2 ) pankin kaupungille edellä maini tusta uudisrakennuksesta suori tet tavan korvauksen 20,000 mar-kan yksikköhinnan mukaan huoneelta 460,000 markaksi, mikä olisi suori-t e t t ava viimeistään v:n 1935 huht ikuun 1 p:nä.

Tyy tymä t tömänä t ähän päätökseen pankkiyhtiö rakennusjär jes tyksen 50 §:n 2 kohdan nojalla alisti asian sisäasiainministeriön ratkaistavaksi , huomaut taen valituskirjelmässään, e t tä koska se jo ennestään oli saanut naut t ia suurempaa kuin voimassa olevan rakennusjär jes tyksen sallimaa rakennuskorkeut ta , yl i t täen yhtiön talon Fabianinkadun puoleinen etelä-osa rakennusjär jes tyksen salliman korkeuden siten, e t tä rakennusjär jes-

Ks. v:n 1931 kert. s. 108. —2) Kvsto 11 p. huhtik. 17 §.


tyksen yl i t tävä kuut iomäärä käsit t i kahdeksan 35 m2:n suuruista huonet ta , mikä kaupungin viimeksi vahvis taman yksikköhinnan mukaan vastasi 160,000 markkaa , se anoi, e t tä ministeriö vahvistaisi sen makset tavan korvausmäärän t ä m ä n verran pienemmäksi. Ministeriön t ämän jälkeen t ieduste l tua maistraat in välityksellä val tuuston kan taa asiassa t ämä pää t t i annet tavassa lausunnossaan ki innit tää ministeriön huomion etupäässä seu-raavaan:

Edellä maini t tu eteläinen rakennus oli rakennet tu v. 1874 silloin voi-massa olevien määräysten mukaisesti 20 m:n korkeuteen ja oli rakennus-jä r jes tys vasta jälkeenpäin r a jo i t t anu t sen korkeuden 17.5 m:iin, m u t t a kyseinen rakennus tulisi ny t puret tavaksi ja uudelleenrakennettavaksi, jol-loin nykyisen rakennusjär jes tyksen määräyksiä rakennuskorkeudesta oli nouda te t t ava . Pankki olikin j ä t t ä n y t rahatoimikamaril le joulukuun 22 p:nä 1930 päivätyn si toumuksen vaadi tun lisäalan korvauksen, 1,102,000 markan, maksamisesta kaupunginkassaan siinä tapauksessa e t tä uudis-rakennussuunni telma to teute t t i in ja heti sen tu l tua loppuunsuoritetuksi. Toukokuun 27 p:nä 1931 val tuusto hyväksyi t ämän sitoumuksen, jonka sisällöstä pankki ja kaupunki olivat olleet täysin yh tä mieltä, m u t t a sittem-min pankki teki edellä maini tun uuden anomuksen, jonka tuloksena oli korvausmäärän alentaminen. Alistaessaan asian sisäasiainministeriön ra t -kaistavaksi pankki ilmeisesti oli katsonut uuden rakentamisehdon tu l tua hyväksytyksi vapautuneensa aikaisemmasta si toumuksestaan, koska tällöin esi tetyt piirustukset jossain määrin erosivat edellisistä. Valtuuston mie-lestä oli kuitenkin o te t tava huomioon, e t tä oli kysymys samojen tont t ien rakentamises ta samaan korkeuteen ja samaan tarkoitukseen, kuin mistä aikaisemmassa sopimuksessa oli ollut kysymys, rakennussuunnitelmankin pysyessä pääpiir tei t tä in ennallaan. Näm ollen t un tu i selvältä, e t tä pankin aikaisempi sitoumus edelleen oli voimassa ja ettei maksunalennusta jo anne-tun lisäksi voitu myöntää ilman val tuuston suostumusta, sillä rakennus-jär jes tyksen 50 §:n nojalla ministeriöllä oli oikeus määrä tä maksun suuruu-desta ainoastaan milloin kaupunki ja tont inomis ta ja eivät päässeet asiassa yksimielisyyteen. Edellä olevan perusteella val tuusto pää t t i 1 ) i lmoittaa ministeriölle, ettei kaupunki suostuisi a lentamaan 460,000 markaksi mää-r ä t t y ä korvaussummaa, vii taten siihen, e t tä kyseinen pankki oli s i toutunut suor i t tamaan vieläpä t ä t ä määrää suuremmankin korvauksen siinä tapauk-sessa, e t tä kyseinen uudisrakennus rakennett i in suurimpaan sallit tuun kat to-listakorkeuteen.

Rakennusajan pidentäminen. Kaupunginval tuus to pää t t i pidentää Pelas-tusa rmei jan kiinteistöosakeyhtiön omistaman X I kaupunginosan kort te-lissa n:o 326 sijaitsevan Alppikadun tont in n:o 25 rakennusaikaa kesäkuun 1 p:ään 1936 2) asti sekä Stiftelsen Tekniska läroverket i Helsingfors nimisen säätiön omistaman X I I I kaupunginosan korttelissa n:o 436 Apollonkadun varrella sijaitsevan tont in n:o 10 rakennusaikaa joulukuun 1 p:ään 1937 saakka 3).

Kuusisaaren liittäminen Munkkiniemeen. Kaupunginhall i tuksen annet-t u a ehdotuksensa Kuusisaaren l i i t tämistä Munkkiniemen taajaväkiseen yhdyskuntaan koskevan maini tun yhdyskunnan valtioneuvostolle osoitta-man anomuksen johdosta Helsingin kaupungin puolesta annet tavaksi lau-

Kvsto 21 p. marrask. 5 §. — 2) S:n 28 p. helmik. 32 §; vrt. mvös v:n 1929 kert. s. 18. — 3) Kvsto 28 p. helmik. 31 §; vrt. myös v:n 1929 kert. s. 125.


sunnoksi, kaupunginval tuusto pa lau t t i x ) asian hallitukseen edelleen val-misteltavaksi.

Kaupunginvaltuuston kuulutusten julkaiseminen. Kaupunginval tuus to pää t t i 2 ) , e t tä sen kuulutukset julkaistaan myöskin Ajan suunta nimisessä päivälehdessä.

Lisäyksien tekeminen virkasääntöön. Kaupunginval tuus to pää t t i 3 ) täy-dentää viranhalt i jain kesälomaoikeutta koskevaa virkasäännön 26 §:ää uudella kaupungin palveluksesta eroavien viranhalt i jain kesälomia koske-valla kohdalla.

Samoin val tuusto p ä ä t t i 4 ) lisätä sairasloman myöntämis tä koskevan uuden säännöksen virkasäännön 29 §:n 1 kohtaan.

Lisäys määräyksiin Helsingin kaupungin työntekijäin sairas- ja hau-tausavusta. Kaupunginval tuusto hyväksy i 5 ) l isättäväksi viimeistä edelli-senä kohtana Helsingin kaupungin työnteki jä in sairas- ja hautausapua kos-kevien määräysten 1 §:ään sairasloman myöntämis tä koskevan uuden sään-nöksen 6).

Kaupungin irtaimen omaisuuden inventtaajain johtosääntöön päätet-t i i n 7 ) tehdä erinäisiä pieniä invent taa ja in palkkioiden korottamisesta ja heidän lukumääränsä lisäämisestä johtuvia y. m. muutoksia.

Toisen kaupunginlääkärin johtosäännön vahvistaminen. Uudenmaan lää-nin maaher ra vahvis t i 8 ) helmikuun 7 p:nä tekemällään päätöksellä kaupun-ginval tuuston hyväksymän 9) toisen kaupunginlääkärin johtosäännön 1 0 ) .

Terveydenhoito järjestyksen muuttamista koskeva anomus. Helsingin säi-lyke osakeyhtiö, Osakeyhtiö G. J . Sundberg, Hangon säilyketehdas ja Por-kala konservaktiebolag nimisten toiminimien anomus t avaraa astioitaessa käyte tyn säilytysaineen merkitsemis- ja sen kokoonpanon ilmoittamisvel-vollisuutta koskevan terveydenhoitojär jestyksen 24 §:n muut tamises ta ainoas-t aan ulkomaisia tuo t te i ta koskevaksi ei an tanut n ) kaupunginvaltuustolle toimenpiteen aihet ta .

Tuberkuloosisairaalan ja tuberkuloosihuoltotoimiston välinen suhde. Ter-veydenhoi tolautakunta ott i v. 1931 käsiteltäväksi kysymyksen tuberku-loosityön jär jes tämisestä aset tamalla asiaa valmistelemaan komitean, jonka muiden asiain ohella koskettelema kysymys tuberkuloosisairaalan ylilääkä-rin ja tuberkuloosilääkärin sekä tuberkuloosisairaalan ja tuberkuloosihuolto-toimiston välisestä suhteesta s i t temmin muodostui koko kyseessä olevan asian keskeisimmäksi probleemaksi, joka oli saatava ratkaisuun, ennenkuin asiaa voitiin kehi t tää edelleen. Sen jälkeen kun asia sitten oli ollut käsitte-lyn alaisena sairaalahallituksessa, joka myöskin sitä var ten asetti komitean, j a t ä m ä n jälkeen vielä terveydenhoitolautakunnassa, ja sen jär jes te lystä oli esi tet ty toisilleen täysin vastakkaisia mielipiteitä 12), kaupunginval tuusto pää t t i 1 3 ) evätä sairaalahallituksen esityksen tuberkuloosihuoltotyön siirtä-misestä terveydenhoi tolautakunnal ta sairaalahallitukselle sekä lisätä Hel-singin kaupungin sairaalain sääntöihin tuberkuloosisairaalan ylilääkärin ja tuberkuloosilääkärin yhteistoimintaa koskevan uuden kohdan 14).

Kvsto 19 p. jouluk. 5 §. —2) S:n 24 p. tammik. 27 §. — 3) S:n23 p. toukok. 16 §; ks. myös Kunnall. asetuskok. s. 30. — 4) Kvsto 7 p. helmik. 6 §; ks. myös Kunnall. ase-tuskok. s. 4. — 5) Kvsto 7 p. helmik. 7 §. — 6) Ks. Kunnall. asetuskok. s. 4. — 7) Kvsto, 19 p. syysk. 11 §; ks. myös Kunnall. asetuskok. s. 35 — 8) Kvsto 28 p. helmik. 3 §. — 9) Ks. v:n 1933 kert. s. 87. —10) Ks. Kunnall. asetuskok. s. 1. — n ) Kvsto 28 p. hel-mik. 36 §. — 12) Kvston pain. asiakirj. n:o 1. — 13) Kvsto 7 p. helmik. 5 §. — 14) Ks. Kunnall. asetuskok. s. 4. Kunnall. hert. 1934. 6


Köyhäinhoidon hallintojärjestelmän uudistaminen. Köyhäinhoitolauta-kunnan laadi t tua ja kaupunginhall i tuksen sosialisten lautakunta in ja lai-tosten ohje- ja johtosääntöjä t a rkas tamaan aset taman komitean kor j a t tua ehdotukset *) asetukseksi köyhäinhoidon hallinnon perusteista ja uudeksi köyhäinhoidon ohjesäännöksi, joissa pääpiir tei t täin oli noudate t tu köyhäin-hoidon hallinnon uudistamisesta hyväksy t tyä yleistä suunnitelmaa 2), kau-punginval tuusto pää t t i 3 ) :

anoa valtioneuvostolta edellä maini tun asetuksen hyväksymistä komi-tean ehdotuksen sisältöisenä;

hyväksyä komitean ohjesääntöehdotuksen; an taa kaupunginhallitukselle tehtäväksi asetuksen hyväksymisen jäl-

keen anoa Uudenmaan läänin maaherra l ta vahvis tus ta ohjesäännölle; sekä määrä tä , e t tä toisen ponnen mukainen hyväksyminen raukeaisi, jos

valtioneuvosto hylkäsi anomuksen asetuksen antamisesta, m u t t a e t tä uusi ohjesääntö tulisi voimaan t ammikuun 1 p:nä 1935 edellytyksin, e t tä maa-herra oli sen sitä ennen vahvis tanut .

Valtioneuvoston annet tua elokuun 31 p:nä edellä maini tun asetuksen maaherra vahvist i 4) ohjesäännön lokakuun 18 p:nä 5).

Muutosten aikaansaaminen kansakoulutointa koskevaan lainsäädäntöön. Kaupunginval tuus to p ä ä t t i 6 ) pyy tää valt ioneuvostoa ryh tymään toimen-piteisiin kansakoulun jär jes tysmuodosta kesäkuun 4 p:nä 1931 annetun asetuksen muuttamiseksi lastensuojelulautakunnan sen ja lau takunnan ohjesäännön säännösten välisen ristiri i taisuuden poistamista koskevan ehdotuksensa 7) yhteydessä tekemien esitysten suhteen, e t tä enemmän kuin kuusi kunnanval tuus ton valitsemaa jäsentä käsi t tävä lastensuojelulauta-kun ta voisi sellaisenaan toimia alaistensa kansakoulujen joh tokuntana sekä e t tä lastensuojelulautakunnan alaisen kansakoulun joh ta jaa ei tarvitsisi valita uudelleen joka kolmas vuosi eikä ta loudenhoi ta jaa eikä johtokunnan sihteeriä sillä tavoin kuin tavallisissa kansakouluissa.

Kaupunginkirjaston ohjesäännön muuttaminen. Kaupunginki r jas ton ohje-säännön määräämän, ki r jas ton l aa j ennu t tua ja sen liikkeen l i säännyt tyä vanhentuneen sen ki r javaras ton invent taus tavan nykyaikaistamiseksi kau-punginval tuusto pää t t i 8 ) muu t t aa kir jas ton ohjesäännön 9 ) 11 §:ää sekä kokonaan poistaa 9 §:n 3 kohdan.

Kiinteistölautakunnan päätösvalta. X I I I kaupunginosan korttelien n:ot 413 ja 448 sekä XIV kaupunginosan korttelin n:o 522 asemakaavan ja tont t i -jaon muut t amis t a koskevan päätöksensä 1 0) yhteydessä kaupunginval tuusto oikeutt i1 1) ki inteistölautakunnan palotoimikunnan antaman suostumuksen nojalla tarpeen mukaan tavanmukais in ehdoin laat imaan sopimukset yhteis-ten palomuurien rakentamisesta näille tonteille.

Myöhemmin val tuusto pää t t i 1 2 ) oikeuttaa lau takunnan lopullisesti päät-t ämään yhteisen palomuurin rakentamis ta eri tonteille tarkoi t tavis ta ano-muksista, mikäli ne koskivat kunkin vuoden tontt imyynti luet telossa olevia ton t t e j a ja mikäli palotoimikunta katsoi voivansa puoltaa anomuksia.

Eräiden tiealueiden lunastusmaksut. Helsingin maalaiskunnan anot tua , vii taten tielain 93 §:ään siinä muodossa, minkä se oli saanut toukokuun 27

Kvston pain. asiakirj. n:o 9. — z ) Ks. v:n 1933 kert. s. 84. — 3) Kvsto 20 p. kesäk. 10 §. — 4) S:n 21 p. marrask. 7 §. —5) Ks. Kunnall. asetuskok. s. 41 ja 44. — 6) Kvsto 11 p. huhtik. 14 §.— 7) Ks. v:n 1933 kert. s. 85.—8) Kvsto 14 p. maalisk. 14 §. — 9) Ks. Kunnall. asetuskok. s. 5. — 10) Ks. tämän kert. s. 6. — n ) Kvsto 28 p. hel-mik. 13 §. —12) S:n 23 p. toukok. 9 §; vrt. myös tämän kert. s. 22.


p:nä 1933, valt ioneuvostolta vapau tus ta erinäisten sen alueella olevien maan-teiden oikaisu- ja leventämistöihin t a rv i t t u j en maa-alueiden lunastusmaksu-jen suorit tamisesta joko kokonaan ta i osittain, kaupunginval tuusto pää t t i kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön siltä asiasta pyytämässä lau-sunnossa i lmoittaa, ettei kaupunki katsonut velvollisuudekseen osallistua kyseisiin lunastuskustannuksi in.

Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan hallinto-ohjesääntö. Uudenmaan läänin maaherran pyyde t tyä kaupungil ta lausuntoa Laut tasaaren t aa j a -väkisen yhdyskunnan anomuksen johdosta, joka koski sen hallinto-ohje-sääntöehdotuksen vahvistamista , kaupunginval tuusto pää t t i 2 ) annet tavassa lausunnossaan huomaut taa katsovansa olevan syytä laatia ohjesääntö koko-naan uudelleen, koska se joka tapauksessa eräiden siinä esiintyvien virheelli-syyksien vuoksi oli o te t tava uudelleen käsiteltäväksi.

Hietalahden telakkain taksa ja säännöt. Kaupunginval tuusto p ä ä t t i 3 ) sa tamalautakunnan esit tämin muutoksin ja lisäyksin puoltaa kauppa- ja teollisuusministeriölle annet tavassa lausunnossaan Hietalahden sulkutelakka ja konepaja osakeyhtiön ehdotusta Hietalahden sulkutelakan ja uivan tela-kan telakoimistaksaksi ja telakkasäännöiksi valtioneuvoston vahvis tuksen saamiseksi niille.

Lihan jälkitarkastus. Kaupunginval tuusto pää t t i 4) anoa valtioneuvos-tol ta määräystä l ihantarkastuslain 6 §:n 4 kohdan edellyt tämän lihan jälki-tarkas tuksen toimeenpanemisesta Helsingissä, ot taen huomioon, e t tä liha-kaupan kehitys maassamme suurin piirtein on riippuvainen sen kehityksestä Helsingissä, ja e t tä se oli täällä tarpeen jo senkin vuoksi, e t tä tänne maan suur impana kulutuskeskuksena tuoti in lihaa pidempien matkojen päästä kuin maan muihin asutuskeskuksiin, mistä aiheutui m. m. suurempi lihan pi laantumisvaara.

Satamissa aluksista tapahtuvan kaupan ajan määrääminen. Ottaen huo-mioon, e t tä ulkomaiset maalaistuotteiden myy jä t saivat Eteläsatamassa veneistään har jo i t taa kauppaa klo 18:aan saakka kotimaisten myyjien ollessa poliisijärjestyksen nojalla pakoi te tut lopet tamaan kauppansa jo klo 16, kaupunginval tuusto p ä ä t t i 5 ) lisätä sa tamajär jes tykseen uuden pykälän, jonka mukaan aluksista t apah tuvan kaupan har jo i t taminen oli sa tama-alueella sallit tua arkipäivisin klo 8—16, kuitenkin niin, e t tä kauppa lauan-taisin ja juhlapäivien aat toina oli lopetet tava jo klo 15.

Sisäasiainministeriö ei kui tenkaan katsonut 6) voivansa vahvis taa kyseistä päätöstä , koska se oli ristiriidassa poliisijärjestyksen säännösten kanssa, joiden nojalla kaupunginhall i tus määräsi a jan, jolloin kauppaa saatiin har-jo i t taa satamissa.

Hietalahden torin torikaupan laajentaminen. Kaupunginval tuusto pää t t i 7 ) , e t tä Hietalahden torilla kalojen, puuastioiden ja luutien lisäksi kesäkuun 1 p:stä lukien saisi myydä myöskin hedelmiä, vihanneksia, mar jo ja , kukkia ja oksia.

Makkarain myyntiajan pidentäminen. Kaupunginval tuus to p ä ä t t i 8 ) oikeuttaa ki inteistölautakunnan myöntämään harkintansa mukaan makkara-

Kvsto 21 p. marrask. 6 §. — 2) S:n 24 p. tammik. 8 §. — 3) S:n 20 p. kesäk. 12 §; vrt. myös v:n 1933 kert. s. 54. — 4) Kvsto 28 p. helmik. 19 §. —5) S:n 28 p. hei-mik. 14 §. — ö) S:n 2 p. toukok.2 §; ks. myös tämän kert. s. 102. — 7) Kvsto 2 p. toukok. 10 § ja Kunnall. asetuskok. s. 6; vrt. myös v:n 1920 kert. s. 167. — 8) Kvsto 11 p. huhtik. 21 §.


kauppiaille kaupungin kaduilla myyn t i a j an pidennystä vappu- ja uuden-vuodenyönä, kuitenkin enintään klo 5:een aamulla.

Täydellisen alkoholinmyynnin järjestäminen Käpylään. Maistraatin pyy-det tyä kaupunginval tuustol ta lausuntoa eräiden Käpylässä asuvien henki-löiden anomuksen johdosta, e t t ä Alkoholiliikkeen Käpylän myymälään sikäläisen salakaupan ehkäisemiseksi jär jestet täisi in kaikkien väkijuomien myynti , val tuusto p ä ä t t i i l m o i t t a a , ettei sillä ollut mitään huomaut ta -mista anomuksen hyväksymistä vastaan.

Ylipaikkojen ottaminen käytäntöön Suomen punaisen ristin sairaalassa. Suomen punaisen ristin sairaalan kaupungin vakinaisille paikoille 2) lähe-t e t t y j e n potilaiden luvun siinä määrin l isäännyttyä, e t tä oli käyny t vai-keaksi o t taa sairaalaan äkillisiä sairastapauksia päivystysaikaan, kaupungin-valtuusto suostui 3) siihen, et tä kyseisessä sairaalassa tarpeen vaatiessa otet-tiin käytäntöön 6 sopimuksenmukaisista 15 ylipaikasta.

Kaupungin nuohoustoimen kunnallistamista t a rko i t t ava v t t n Hut tusen y. m. aloite lähetett i in 4) kaupunginhalli tuksen valmisteltavaksi.

Aktiebolaget Bollplan nimisen yhtiön purkamista koskeva v t t n Ahokkaan y. m. aloite lähetett i in 5) kaupunginhall i tuksen valmisteltavaksi.

Huoltotoimiston perustaminen kaupungin viranhaltijoita ja työntekijöitä varten. Helsingin kaupungin virkamiesten yhdistyksen esitet tyä verohuolto-toimiston perustamista kaupungin viranhal t i joi ta ja työnteki jöi tä var ten kaupunginval tuusto teki pää töksen 6 ) tällaisen huoltotoimiston7) perusta-misesta, joka kunnallis- sekä tulo- ja omaisuusverojen lisäksi huolehtisi myöskin kirkollisveroista ja vakuutusmaksuis ta , samalla pää t täen e t tä kau-pungin laitosten ei tulisi avustaa henkilökuntiensa keskeisiä huoltotoimistoja.

Sukupuolineuvonta-aseman perustaminen. Ta rkas t a j a M. Sillanpään ja filosofianmaisteri K . Snellmanin anot tua kaupunginvaltuustolle osoittamas-saan kirjelmässä sukupuolineuvonta-aseman perustamista Helsinkiin, kau-punginval tuusto pää t t i 8) hyväksyä terveydenhoi tolautakunnan pyynnöstä antamassaan lausunnossa esi t tämän suunnitelman tällaisen aseman perusta-misesta v:n 1935 alusta merkiten sen perustamis- ja käyt tökus tannuksia var ten kyseisen vuoden talousarvioon 25,000 markkaa . Terveydenhoito-lautakunnalle annetti in toimeksi jä r jes tää neuvonta-aseman toiminta pää-asiallisesti l au takunnan ennen lausuntonsa antamista kysymystä käsittele-mään aset taman komitean mietinnön mukaisesti . Komitea oli ehdotukses-saan lausunut , e t tä t ämän , terveydenhoi tolautakunnan valvonnan alaiseksi j ä te t t ävän , täysi-ikäisille naisille ja miehille ta rkoi te tun kaupungin sukupuoli-neuvonta-aseman joh ta jan , jonkun naistautien erikoislääkärin, apuna toi-misi sairaanhoi tajatar , jolla mikäli mahdollista olisi terveyssisaren pätevyys. Toimisto olisi s i joi te t tava jonkun ennestään toimivan huoltotoimiston yhtey-teen, ja vas taanot to ja olisi aluksi kahdest i viikossa, yhta ikaa kummallekin sukupuolelle, ollen ne maksu t tomat köyhäinhoitoviranomaisten vara t to-miksi todistamille henkilöille ker tamaksun ollessa muilta asiakkailta 10 markkaa .

Kunnallisen hammasklinikan perustamista koskeva v t tn Sillanpään y. m. aloite lähetet t i in 9) kaupunginhalli tukseen edelleen valmisteltavaksi.

Kvsto 24 p. tammik. 32 §. — 2) Ks. v:n 1931 Kunnall. asetuskok. s. 125. — 3) Kvsto 7 p. helmik. 14 §. — 4) S:n 21 p. marrask. 38 §. — 5) S:n 7 p. helmik. 21 §.—6) S:n 24 p. tammik. 12 §; ks. myös Kunnall. asetuskok. s. 3 ja Kunnalliskalenterin s. 18. — 7) Yrt. tämän kert. s. 66. —8) Kvsto 11 p. lokak. 8 §. —9) S:n 11 p. huhtik. 27 §.


Köyhäinhoitolautakunnan lastenpäiväkodin lakkauttaminen. Köyhäin-hoi tolautakunnan lastenpäiväkodin käytön vähenny t tyä syystä, e t tä koti ei enää vas tannut a janmukaisen lastenhuollon vaatimuksia, l au takun ta oli t ehny t kaupunginvaltuustolle esityksen sen lakkaut tamises ta . Tällöin val-tuusto, hyväksyen lau takunnan toimenpiteet kodin viranhalt i jain sekä sen huoneistoa koskevan vuokrasopimuksen irt isanomisesta kodin lakkaut tami-seksi, pää t t i 1 ) heinäkuun 1 pistä lukien l akkau t taa kodin joh ta j a t t a r en , las tenhoi ta ja t ta ren ja ke i t t ä jä t t ä ren virat , ollen köyhäinhoi tolautakunta kuitenkin oikeutet tu käy t t ämään asianomaisia pa lkkamäärärahoja virkain nykyisten halt i jain palkkain suorittamiseen virkasäännön mukaiselta irti-sanomisaj alta.

Lastenhoidon neuvonta-aseman perustaminen. Koska jo muu taman vuoden a jan Toukolassa yksityisten kustannuksella kaupungin vuosit tain avustaessa ylläpidettyä lastenhoidon neuvonta-asemaa, joka oli osoit tautu-nut erit täin tarpeelliseksi, ei enää ja tkuvas t i voitaisi yksityisillä varoilla pi tää toiminnassa, kaupunginval tuusto pää t t i 2 ) v:n 1935 alusta lukien ot taa sen kaupungin ha l tuun merkiten sen ylläpitoa var ten saman vuoden talous-arvioon 30,100 markan suuruisen määrärahan .

Kansanpuisto]aoston asettamista koskevan ki inteistölautakunnan esityk-sen kaupunginval tuusto epäsi 3).

Kaupungin keskuskeittolan uudelleenjärjestäminen. Kaupunginhal l i tus antoi kaupunginvaltuustolle esityksen4) , joka ta rkoi t t i kaupungin keskus-keittolan uudelleenjärjestämistä saat tamalla se vakinaiselle kannalle ja sen toiminnan piiri enemmän a jan oloja vastaavaksi , siten, e t tä siihen tulisi kuulumaan, paitsi lihan ja mahdollisesti muidenkin elintarpeiden hankintaa kaupungin laitoksiin, kansakoulujen oppilaille ja köyhäinhoidon hoidokeille annet tavan ruoan valmistus ja jakelu sekä lastentarhain oppilaille ja köyhäin-hoidon hoidokeille annet tavain ruokatavara in jakelu samoin kuin kahvila-liikkeen har jo i t taminen kaupungin kansanpuistoissa y. m. erityisen toimeksi-annon nojalla. Asia palaute t t i in 5 ) kuitenkin hallitukseen uuden ehdotuksen laatimista var ten sillä pohjalla, e t tä yleisölle har jo i te t tua ruoantar joi lua edelleen jatket taisi in, sekä täs tä aiheutuvien kustannusten i lmoit tamista varten.

Uusien virkain perustaminen Kivelän sairaalaan. Kivelän sairaalaan päätet t i in 6) siellä toimitet tavien laajennusten yhteydessä perustaa v:n 1935 alusta lukien kaksi 5 palkkaluokkaan lue t tavaa osastonhoi ta ja t tarenvirkaa, seitsemäntoista a l ihoi ta ja t tarenvirkaa ja konttoriapulaisenvirka, jo tka kuu-luisivat 3 palkkaluokkaan, ja 4 palkkaluokan mukainen apulaisruokalan-hoitaj an virka sekä kolme si ivoojattarentointa, kylvet tä jä t tärentoimi , kaksi palvel i ja t tarentointa ja pesuapulaisentoimi.

Uusien virkain perustaminen Nikkilän sairaalaan. Nikkilän sairaalan hoitopaikkain lisääntyessä hoi ta ja t tar ien uuden asuntorakennuksen 7) val-mistuessa toimeenpantavan järjestelyn kaut ta , sairaalaan pää te t t i in 8 ) v:n 1935 alusta lukien perustaa erinäisiä uusia virkoja, nimit täin 13 palkkaluok-kaan luet tava viidennen alilääkärin virka, osastonhoitajat tarenvirka, kolme hoi ta jan virkaa, voimistelunopet ta jat tarenvirka ja perhehoidon hoi ta ja t ta ren virka, jo tka kaikki kuuluisivat 5 palkkaluokkaan, 3 palkkaluokan mukaiset

Kvsto 20 p. kesäk. 11 §. — 2) S:n 21 p. marrask. 29 §. — 3) S:n 29 p. elok. 14 §.— 4) Kvston pain. asiakirj. n:o 10. — 5) Kvsto 19 p. syysk. 6 §. — 6) S:n 13 p. kesäk. 11 §. — 7 ) Ks. v:n 1933 kert. s. 17. — 8 ) Kvsto 13 p. kesäk.10 §.


neljä a l ihoi ta ja t tarenvirkaa ja naisten puutarha- ja käsitöiden ohjaa jan virka sekä neljä palkkasääntöön merki tsemättömäin pysyväisten tointen ryhmään kuuluvaa si ivoojat tarentointa. Samasta a jankohdas ta lukien pää-te t t i in l akkau t t aa sairaalan yksi perhehoidon hoi ta jan virka.

Erinäisten köyhäinhoitoviraston virkain uudelleenjärjestely. V:n 1935 alusta lukien voimaan tulevan köyhäinhoidon uuden ohjesäännön aiheutta-man köyhäinhoi tolautakunnan kanslian uudelleenjärjestelyn yhteydessä kaupunginval tuusto pää t t i 2 ) , e t tä joulukuun 31 p:stä lukien oli lakkautet-t ava neljä 5 palkkaluokkaan kuuluvaa maini tun viraston apulaiskanslian-hoi ta janvi rkaa ja 7 palkkaluokkaan kuuluva kodissakävijäin valvojan virka sekä e t tä samaan virastoon v:n 1935 t ammikuun 1 p:stä lukien oli perustet-t ava neljä uu t t a 5 palkkaluokan mukais ta kodissakävijänvirkaa ja 7 palkka-luokan mukainen kansl ianhoitajan virka. Köyhäinhoi to lautakunta oikeutet-tiin harkintansa mukaan virkoja haet taviksi ju l i s tamat ta si ir tämään lakkau-t e t t u j en virkain halt i joi ta uusiin virkoihin.

Kaupunginval tuusto epäsi 3) köyhäinhoi tolautakunnan anomuksen lauta-kunnan kanslian ylimääräisen apulais johtajan viran vakinaistamisesta ja lukemisesta 13 palkkaluokkaan.

Kunnalliskodin erään osaston laajentaminen. Kunnalliskodin mieshoi-dokkien keskuudessa vallitsevan t i lanahtauden vähentämiseksi pääte t t i in vara ta C rakennuksen alakerrassa sijaitsevat viisi virkailijain asuinhuonetta toukokuun 1 p:stä lukien mieshoidokeille, mikä edellytti uuden siivoojatta-ren palkkaamista . Tämän johdosta kaupunginval tuusto myönsi 4 ) pääluok-kaan Köyhäinhoito sisältyvistä käyt tövarois taan 5,600 markan lisäyksen kunnalliskodin tilapäisen työvoiman määrärahaan.

Reijolan lastenkodin erinäisten virkain vakinaistamista koskevan lasten-suojelulautakiinnan ehdotuksen kaupunginval tuusto hylkäsi 5) .

Vahtimestarin- ja lämmittäjäntoimen perustaminen Kallion uuteen kansa-kouluun. Kaupunginval tuus to pää t t i 6) perustaa elokuun 1 p:stä lukien Kallion uu t t a kansakoulua var ten 5 palkkaluokkaan kuuluvan vaht imesta-rintoimen ja palkkasääntöön merki tsemät tömäin pysyväisten virkain ryh-mään kuuluvan lämmit tä jänto imen, myöntäen t ä t ä var ten 18,700 markkaa määrärahas ta Uusien virkojen palkat ja palkankorotukset , kaupunginval-tuus ton käyte t täväksi .

Kolmannen kotitalousneuvojan viran perustaminen. Kot i ta louslautakun-nan alaisten opetuskeittiöiden talousopetuksen järjestämiseksi vakinaiselle kannalle kaupunginval tuusto p ä ä t t i 7 ) perustaa v:n 1935 alusta kolmannen koti talousneuvojan viran, joka luettaisiin 7 palkkaluokkaan.

Erinäisten lastentarhain kokopäiväosastojen vakinaistaminen. Kaupun-ginvaltuusto p ä ä t t i 8 ) vakinaistaa Vallilan ja Barnabon lastentarhain koke-muksen tarpeen vaatimiksi osoit tamat, syksystä 1930 tilapäisinä toimineet kokopäiväosastot perustamalla niille kummallekin v:n 1935 alusta 6 palkka-luokan mukaisen ope t ta ja t ta renvi ran sekä palkkasääntöön merki tsemättö-mäin pysyväisten tointen ryhmään kuuluvan aputytöntoimen.

Kaupunginorkesterin jäsenmäärän lisääminen. Kaupunginva l tuus to p ä ä t t i 9 ) v:n 1935 alusta lukien perustaa kaupunginorkesteriin kaksi uu t t a soi t ta janvirkaa, joiden kummankin kuukausipalkka oli oleva 2,300 markkaa .

Ks. tämän kert. s. 82. —2) Kvsto 11 p. lokak. 20 §. —3) S:n 11 p. lokak.19 §. — 4) S:n 11 p. huhtik. 13 §. — 5) S:n 11 p. lokak. 23 §. — 6) S:n 28 p. helmik. 20 §. — 7) S:n 11 p. lokak. 30 §. — 8) S:n 31 p. lokak. 21 §. — 9) S:n 11 p. lokak. 27 § ja 31 p. lokak. 18 §.


Kaupunginorkesterin jäsenten palkkain järjestely. Kaupunginval tuus to pää t t i 1 ) , e t tä kaupunginorkesterin viisi siihen asti vain 9 kuukaudeksi vuo-dessa t ä y t e t t y ä soi t ta jan virkaa v:n 1935 alusta oli muu te t t ava koko vuo-deksi palkat taviksi soittajanviroiksi.

Rakennustoimiston virkain järjestely. Rakennustoimiston virkain palk-kauksessa vallitsevien epäjohdonmukaisuuksien oikaisemista ta rkoi t tavan yleisten töiden lau takunnan esityksen johdosta kaupunginval tuusto päät t i 2), e t t ä rakennustoimiston neljä 4 palkkaluokkaan kuuluvaa toimistoapulaisen-virkaa ja kuusi 1,500 markan pohjapalkkais ta palkkasääntöön merkitsemä-töntä pysyväistä virkaa oli v:n 1935 alusta si irrettävä 3 palkkaluokkaan sekä oikeutti yleisten töiden lau takunnan nimi t tämään kahteen ensiksi mainituista viroista, ju l i s tamat ta niitä avoimiksi, rouva A. Blomqvistin ja neiti T. Holmbergin, jo tka viransijaisina olivat lähes neljän vuoden a jan hoitaneet 4 palkkaluokan mukaisia toimiston kanslian ja tiliviraston toimisto-apulaisenvirkoja.

Kiinteistötoimiston työvoiman lisääminen. Kokemuksen osoitettua, et tä kiinteistötoimiston tont t i - ja asemakaavaosastojen oli mahdotonta nykyi-sillä työvoimillaan tyydy t t äväs t i hoitaa tehtäviään, kaupunginval tuusto pää t t i 3 ) , e t tä tonttiosastolle lokakuun 1 p:stä perustettaisin 14 palkka- ja I I I kielitaitoluokkaan kuuluva avustavan osas tonjohta jan virka ja 12 palkka-ja I I I kielitaitoluokan mukainen notaarin virka sekä asemakaavaosastolle samoin lokakuun 1 pistä 13 palkka- ja I I I kielitaitoluokan mukainen insi-nöörinvirka. Samalla val tuusto hyväksyi uusien virkain perustamisen joh-dosta kiinteistötoimiston johtosääntöön t eh tävä t lisäykset ja muu tokse t 4 ) . Suunnitelman to teut tamises ta johtuvia palkkausmenoja var ten myönnet-tiin kertomusvuodeksi sekalaisten menojen pääluokan lukuun Lisäykset palkkamenoihin sisältyvästä Uusien virkojen palkat sekä palkankorotukset , kaupunginval tuuston käyte t täväks i nimisestä määrärahas ta 39,750 markkaa .

Erinäisten toimien uudelleenjärjestely. Kokemuksen osoitettua, e t tä sama henkilö ha i t a t t a voi hoitaa Kasarmitor in kauppahallin sekä kaitsi jan e t t ä hallirengin toimia kaupunginval tuusto p ä ä t t i 5 ) tointen entisen hoi ta jansa kuoltua j oudu t tua avoimiksi korot taa kaitsi jantoimen 3 palkkaluokasta 4:nteen ja samalla l akkau t taa hallirengintoimen, kummatk in kesäkuun 1 pistä 1934 lukien, sekä osoittaa korotetun palkan maksamiseen ker tomus-vuonna 1,400 markkaa määrärahas ta Uusien virkain palkat sekä palkan-korotukset, kaupunginval tuuston käyte t täväksi .

Eläintenhoitajanviran perustaminen Korkeasaaren eläintarhaan. Kaupun-ginvaltuusto hyväksy i 6 ) ki inteistölautakunnan ehdotuksen palkkasääntöön merkitsemättömiin pysyväisiin virkoihin kuuluvan uuden eläintenhoitajan-viran perustamisesta Korkeasaaren eläintarhaan vin 1935 alusta lukien 18,600 markan vuosipalkoin.

Raastuvanoikeuden virkamiehet. Vanhemmiksi oikeusneuvosmiehiksi va l i t -tiin raastuvanoikeuden nuoremmat oikeusneuvosmiehet G. Nybergh 7) j a K. Pohjolan-Pirhonen 8) sekä nuoremmaksi oikeusneuvosmieheksi as ianaja ja J . Helo 9).

Rahatoimenjohtajaksi valittiin 10) raastuvanoikeuden nuorem pi oikeus-neuvosmies J . Helo.

Kvsto 11 p. lokak. 26 § ja 31 p. lokak. 17 §. —2) S:n 31 p. lokak. 13 §. —3) S:n 29 p. elok. 13 §. — 4) Ks. Kunnall. asetuskok. s. 34. — 5) Kvsto 11 p. huhtik. 10 §. — 6) S:n 19 p. syysk. 12 §. — 7) S:n 14 p. maalisk. 3 §. — 8) S:n 5 p. jouluk. 7 §. — 9) S:n 20 p. kesäk. 1 §. — 10) S:n 31 p. lokak. 6 §.


Satamalaitoksen johtajan virkaan valit t i in x) filosofianmaisteri K. W. Hoppu 2).

Toisen kaupunginlääkärin viran täyttäminen. Terveydenhoi tolautakun-nan toimesta haet tavaksi jul is tetun toisen kaupunginlääkärin v i r a n 3 ) vaa-lissa 6 haki jas ta saivat ääniä lääketieteenlisensiaatit O. Elo, G. E. Svan-l jung ja M. Kaila. Kaupunginval tuusto p ä ä t t i 4 ) esittää valtioneuvostolle, e t tä haki ja Elo nimitettäisiin virkaan.

Tuberkuloosilääkäriksi valittiin 5) lääketieteenlisensiaatti V. Virta . Myönnetyt virkavapaudet. Kansanedusta j iks i vaalikaudeksi 1933—36

valituille ki inteis töjohtaja E. von Frenckellille ja köyhäinhoidon toimitus-johtajal le B. Sarlinille myönnett i in j a tke t tua v i rkavapaut ta eduskunnan koollaoloajaksi lokakuun 22 p:stä vaalikauden loppuun samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin edellisillä kerroilla6).

Hermannin alueen aluelääkärille H. Roosille myönnet t i in 7 ) j a tke t tua sairaslomaa helmikuun 1 p:n ja elokuun 30 p:n väliseksi ajaksi viransijaise-naan edelleen lääketieteenlisensiaatti W. Grönholm 8).

Lastenvalvoja R. Kallialle, joka oli määrä t ty hoi tamaan kolmannen kaupunginviskaalin virkaa, myönnett i in 9) j a tke t tua v i rkavapaut ta maalis-kuun 9 p:n ja kesäkuun 30 p:n väliseksi a jaksi 1 0 ) . V.t. lastenvalvojaksi täksi ajaksi määrät t i in edelleen vara tuomari H. Löfgren, pää t täen pyytää tälle määräykselle raastuvanoikeuden hyväksyminen.

Eroamisvelvollisen viranhaltijan oikeus pysyä virassaan. Asuntotarkas-t a j a K. Wasas t jerna , joka lokakuun 6 p:nä t äy t t i 67 vuot ta , oikeutet t i in1 1) pysymään virassaan v:n 1935 loppuun.

Sotaväen ravinto- sekä rehu- ja kuivikeannokset. Uudenmaan läänin maaherran pyyde t tyä kaupunginval tuuston lausuntoa sotalaitoksen tarpei-siin rauhan aikana annet tavia luontoissuorituksia koskevan lain määräämien ravinto- sekä rehu- ja kuivikeannoksien hinnoituksesta val tuusto majoi tus-lau takunnan ehdotuksesta ja sen laatimien laskelmain mukaisesti pää t t i 12) ehdot taa , e t tä miehen päivittäisen perusravintoannoksen hinnaksi v. 1935 määrättäisi in 6 markkaa eli, kun lisätään käteisvarat , 30 penniä, yhteensä 6: 30 markkaa , mistä aamuteen korvaukseksi 1: 58 markkaa, lounaan 2: 52 markkaa ja päivällisen 2: 20 maikkaa , sekä hevosen päivittäisen perusrehu-ja kuivikeannoksen hinnaksi 9: 20 markkaa, jo ta paitsi, sen varal ta että mui ta kuin perusrehuannoksia käytettäisiin, oli laskettu annosten hinnat erikseen ratsu- ja kuormahevosia var ten.

Kansalaisoikeudet. 80 tapauksessa kaupunginval tuusto puolsi ja 6 t apauk-sessa ehdott i evättäviksi anomuksia 13), jo tka koskivat Suomen kansalais-oikeuksien myöntämistä; 1 tällaisesta anomuksesta val tuusto ei katsonut asiakseen antaa lausuntoa. Ensinmaini tuis ta tapauksis ta 28 koski ent. Venäjän, 20 Ruotsin, 10 Saksan, 7 Viron, 6 Puolan, 3 Norjan, 2 Pohjois-Amerikan yhdysvaltain, 1 Danzigin vapaavalt ion, 1 Kanadan, 1 Latvian ja 1 Neuvosto-Venäjän kansalaisia.

Kvsto 21 p. marrask. 3 §. — 2) Ks. myös. tämän kert. s. 211. — 3) Ks. v:n 1929 kert. s. 139. — 4) Kvsto 11 p. lokak. 22 §. — 5) S:n 23 p. toukok. 29 §. — 6) S:n 11 p. lokak. 10 ja 11 §; ks. myös v:n 1933 kert. s. 89 ja 159 sekä tämän kert. s. 147. 150, 208 ja 213. — 7) Kvsto 28 p. helmik. 35 § ja 13 p. kesäk. 20 §. — 8) Ks. v:n 1933 kert. s. 90. — 9) Kvsto 28 p. helmik. 37 §. — 10) Ks. tämän kert. s. 213. — K v s t o 29 p. elok. 20 §. — 12) S:n 31 p. lokak. 5 §. — 13) S:n 24 p. tammik. 4 §, 7 p. helmik. 1 §, 28 p. helmik. 4 §, 14 p. maalisk. 2 §, 11 p. huhtik. 4 §, 2 p. toukok. 4 §, 23 p. toukok. 2 §, 13 p. kesäk. 6 §, 29 p. elok. 6 §, 19 p. syysk. 3 §, 11 p. lokak. 5 §, 31 p. lokak. 4 §, 21 p. marrask. 9 §, 5 p. jouluk. 6 § ja 19 p. jouluk. 6 §.


Väkijuomain anniskeluoikeudet. Maistraatin pyyde t tyä kertomusvuo-den varrella kaupunginval tuuston lausuntoa 13 väki juomain anniskelu-oikeuksia koskevasta anomuksesta val tuusto pää t t i 1 ) 1 tapauksessa puol-t aa l isät tyjen ja 8 tapauksessa uusien oikeuksien myöntämis tä m u t t a 4 tapauksessa ehdot taa main i t tu jen oikeuksien myöntämistä koskevat ano-mukse t evättäviksi .

Samoin pyynnöstä maistraatil le annet tavassa lausunnossa 320 väki-juomain anniskeluoikeuksien myöntämis tä v:n 1935 alusta kesäkuun 1 p:ään 1937 kestäväksi anniskelukaudeksi koskevasta anomuksesta 2) val tuusto pää t t i 3 ) yksityiskohtaisten perustelujen jälkeen 186 tapauksessa puoltaa jo myönnet ty jen oikeuksien pysyt tämis tä ennallaan sekä 5 tapauksessa l isät ty-jen oikeuksien, 16 tapauksessa vähennet ty jen oikeuksien ja 18 tapauksessa uusien oikeuksien myöntämistä , m u t t a 95 tapauksessa ehdot taa maini t tu jen oikeuksien myöntämis tä koskevat anomukset evättäviksi .

Elinkeino-oikeudet. 7 tapauksessa kaupunginval tuusto antoi 4) puolta-van ja 6 tapauksessa epäävän lausunnon ulkomaalaisten anomuksista, jo tka koskivat oikeutta elinkeinon harjoi t tamiseen kaupungissa.

Poliisimestaria sekä kaupunginhall i tusta kuul tuaan valtuusto pää t t i 5 ) myöntyä 43 talousspriin myynti lupahakemukseen, jolloin 17 luvista myön-nett i in olemaan voimassa kesäkuun 1 p:ään 1935 ja 26 kesäkuun 1 p:ään 1936.

Valtuusto pää t t i 6 ) i lmoittaa, ettei sillä ollut mitään muis tu t tamis ta 2 huutokauppali ikkeen har jo i t tamis ta koskevaan anomukseen myöntymis tä vastaan.

Työnvälityksen harjoittamisinpa. Maistraatille annettavissa lausunnoissa kaupunginval tuusto pää t t i 7 ) i lmoittaa, ettei sillä ollut mitään muis tu t ta -mista sitä vastaan, e t tä Suomen konemestarili i t to ja Suomen farmaseut t i -liitto saivat oikeuden paikallisen työnväli tyksen harjoi t tamiseen jäseniänsä varten, jälkimmäinen kantaen asiakkailtaan kulujensa peittämiseksi 50 markan palkkion kultakin välitykseltä. Samaten val tuusto p ä ä t t i 8 ) puol-t a a Suomen ravintoloitsi jayhdistys ja Finlands svenska kvinnoförbund nimisten yhdistysten oikeut tamista edelleen kolmen vuoden aikana ja tka-maan työnväli tystoimintaansa edellytyksin, e t tä viimeksi maini t tu yhdistys har jo i t t i sitä samassa muodossa kuin aikaisemmin.

Sitä vastoin valtuusto ei katsonut 8) voivansa puol taa Isänmaallisen kansanliikkeen Helsingin paikallisyhdistyksen anomusta saada Helsingissä maksu t t a väl i t tää työ tä omille jäsenilleen, ottaen huomioon, e t tä paikka-kunnalla jo toimi julkinen kunnan ylläpitämä työnvälitystoimisto.

Tilintarkastajain vaali. Sedmigradskyn pientenlastenkoulujen ja Marian turvakodin v:n 1934 tilien tarkas ta j iks i valittiin 9) pankinkamreeri S. Ehr-stedt ja k i r ja l ta ja K. Hellgren sekä heidän varamiehikseen metalli työn-teki jä G. Andersson ja pankinvirkail i ja B. Armfelt .

Vuositilintarkastajain vaali. Kaupungin v:n 1934 hallinnon ja tilien tarkas ta j iks i val i t t i in 1 0) to imi t t a j a E. Lähde, pankinkamreeri T. H. Wilp-

Kvsto 24 p. 'tammik. 33 §, 7 p. helmik. 19 §, 28 p. helmik. 41 §, 14 p. maalisk. 22 §, 11 p. huhtik. 26 § ja 11 p. lokak. 37 §. — 2) Kyston pain. asiakirj. n:o 13. — 3) Kvsto 5 p. jouluk. 8 §. — 4) S:n 24 p. tammik. 5 §, 28 p. helmik. 5 §, 11 p. huhtik. 5 §, 29 p. elok. 7 § ja 21 p. marrask. 8 §. —5) S:n 24 p. tammik. 34 §, 28 p. helmik.42 §, 14 p. maalisk. 23 §, 2 p. toukok. 21 §, 23 p. toukok. 34 §, 13 p. kesåk. 24 §, 20 p. ke-såk. 17 §, 29 p. elok. 30 §, 19 p. syysk. 24 §, 11 p. lokak. 38 § ja 5 p. jouluk. 27 §. — 6) S:n 24 p. tammik. 3 § ja 21 p. marrask. 10 §. — 7) S:n 23 p. toukok. 3 §. — 8) S:n 29 p. elok. 8 §. —9) S:n 20 p. kesåk. 13 §. —10) S:n 10 p. tammik. 2 §.


pula, ta loudenhoi ta ja J . Klami, to imi t t a j a A. Aalto, to imis tonjohta ja R. Tuhti , pankinkamreeri V. Hougberg, to imis tonjohta ja A. Edberg, pankin-joh t a j a W. Evers, konttoripäällikkö F . Smedberg, ta loudenhoi ta ja A. Las-sila, dosentt i V. Annala ja osastonhoitaja A. Ruokosalmi sekä t i l intarkasta-jain varamiehiksi konttorist i M. Sinisalo, to imi t ta ja E. Sarkia, konttoristi V. Aronen, to imi t t a ja K. Kukkonen, asiamies R. Paasio, pankin virkailija A. Monnberg, opet ta ja , val t iot ieteidenkandidaatt i H. Schybergson, pankin-prokuristi B. Halleen, vara tuomari S. Selin, pankin joh ta ja Hj . Hult in, leh-tori E. Malmberg ja professori K. Kauppi .

Kaupunginvaltuuston valmisteluvaliokunnan asettamista koskeva v t tn Salovaaran y. m. aloite, joka jo aikaisemmin oli ollut kaupunginhalli tuksen valmistel tavana palautet t i in 2) toistamiseen takaisin hallitukseen kehoi-tuksin, e t tä se laatisi aloitteentekijäin esityksen mukaisesti ehdotuksen val tuuston voimassa olevan työjär jes tyksen muut tamises ta siten, e t tä asetettaisiin yleinen valmisteluvaliokunta an tamaan lausuntoja kaikista niistä valtuustolle esiteltävistä asioista, joi ta erikoisvaliokunta ei ollut käsitellyt.

Kaupunginhall i tuksen t ämän jälkeen laadi t tua ehdotuksen uudeksi val tuuston työjär jes tyksen 26 a §:ksi val tuusto pää t t i 3 ) aset taa kuusijäse-nisen valiokunnan asiaa edelleen valmistelemaan. Kyseiseen val iokuntaan valittiin puheenjohta jaks i v t Salovaara sekä jäseniksi v t t Furuhje lm, Harv ia , Räisänen, Sergelius ja Tulenheimo.

Asemakaava- ja rakennusasiain käsittely maistraatissa. Huh t ikuun 24 p:nä 1931 maistraat in kokoonpanosta asemakaava- ja rakennusasioita käsi-teltäessä annetun lain mukaisesti kaupunginval tuusto ase t t i 4 ) maaherran to imi te t tavan maistraat t i in maini tunlaatuisten kysymysten käsit telyä var-ten val i t tavan lisäjäsenen vaalin ehdokkaiksi asemakaava-arkki teht i B. Brunilan, avustavan asemakaava-arkkitehdin B. Aminoffin ja kaupungin-arkki teht i G. Taucherin.

Valtion ja Helsingin kaupungin yhteisen sairaalakomitean pää te t tyä työnsä ja anne t tua valtioneuvostolle ja kaupunginvaltuustolle mietintönsä se j ä t t i 5 ) tilityksen valtioneuvoston ja val tuuston sille myöntämien varain käytöstä .

Kellokosken piirimielisairaalan varsinaisen ja varajäsenen vaali. V:n 1936 lopussa pää t tyväks i toimikaudeksi vali t t i in6) Kellokosken piirimielisairaalaan osallistuneiden kunta in liiton l i i t tovaltuustoon varsinaiseksi jäseneksi sosiali-ja opetusasiain joh ta j a J . Keto sekä varajäseneksi v t Rydman .

Valiokunnan asettaminen. An tamaan lausuntoa pysyväisen käyt tö-rahas ton ja verotasausrahaston perus tamis ta koskevasta kaupunginhalli-tuksen ehdotuksesta kaupunginval tuusto pää t t i 7) aset taa valiokunnan 8), jonka puheenjohta jaks i valit t i in v t Ramsay ja jäseniksi v t t Pent t i , Sipi, Tollet, Tuht i ja Vilppula.

Teurastamon loppukatselmusta to imi t tamaan valittiin 9) sosiali- ja opetus-asiain joh ta j a J . W. Keto, v t t Bergman, Sallila ja Udd sekä arkkiteht i V. Vähäkallio.

Kvsto 7 p. helmik. 20 §. — 2) S:n 19 p. syysk. 4 §. —3) S:n 5 p. jouluk. 2 §. — 4) S:n 11 p. lokak. 6 §. — 5) S:n 23 p. toukok. 28 §. — 6) S:n 28 p. helmik. 30 §. — 7) S:n 21 p. marrask. 12 §. —8) Ks. tämän kert. s. 40. — 9) Kvsto 23 p. toukok. 24 §'. ks. myös tämän kert. s. 23.


Hallitusten ja lautakuntain täydentäminen. Kaupunginval tuus ton vaali-l au takunnan jäseneksi val i t t i in 1) pa ikkakunnal ta poismuuttaneen pankin-virkaili ja K.-E. Östensonin sijalle v t Monnberg.

Verotusvalmiste lukuntaan valit t i in 2) v t Railo raha to imenjohta jaks i val i tun as iana ja ja J . Helon sijaan.

Puh taanap i to lau takunnan uudeksi jäseneksi vali t t i in3) apteekkari P. F . Elmgrenin pa ikkakunnal ta poismuuton takia v t Hellsten.

Kunnallisten lautakuntain puheen]ohtajain vaalitapa. Satama-, puhtaana-pito- ja kaupungin yleisten töiden lau takunnan puheenjohta ja in vaali tavan muu t t amis t a koskeva v t tn Janatuisen y.m. aloite, joka jo aikaisemmin oli ollut kaupunginhall i tuksen valmistel tavana 4), palautet t i in 5) takaisin hallitukseen myöskin kiinteistö-, teuras tamo- ja kot i ta louslautakunnat käsi t tävän uuden ehdotuksen laat imista var ten asiassa. Hall i tus muodosteli t ämän jälkeen kol-men viimeksi maini tun lau takunnan johtosäännöt jo muut tamiensa mukai-siksi, m u t t a käsitel tyään asiaa kaupunginval tuusto hylkäsi 6) aloitteen.

Kaupunginhallituksen jäseniksi v:ksi 1934 val i t t i in 7) v t t Est lander, Jana tu inen , Norrmen, Rydman , Räisänen, Salovaara, C. Sundström, Suolahti j a Udd.

Hallitusten ja lautakuntain jäsenten y.m. vaali. Kaupungin hall i tusten ja lau takunta in puheenjohtaj iksi , varapuheenjohtaj iksi , jäseniksi ja varajäse-niksi y.m. valittiin 8) seuraavaksi toimikaudeksi alla maini tut henkilöt:

kaupunginval tuuston vaal i lautakuntaan: jäseniksi pank in joh ta ja K. Kivi-alho, to imi t t a j a A. E. Leino ja pankin virkailija A. E. Monnberg sekä vara-jäseniksi insinööri E. Lucander, filosofianmaisteri K. Tamminen ja toimiston-joh t a j a R. Tuhti ;

sa tamalautakuntaan: puheenjohta jaks i kauppaneuvos I. Lindfors ja jäseniksi vaht imestar i U. Ilmanen, merenkulkuneuvos A. V. Lindberg, vuori-neuvos K. A. Paloheimo, joh ta ja , filosofiantohtori H. Ramsay, varastonhoi-t a j a K. V. Saxell ja merikapteeni A. Wihuri;

työnväli tystoimiston johtokuntaan: puheenjohta jaksi as ianaja ja E. Tu-lenheimo ja varapuheenjohta jaks i t yön joh ta j a K. Hil tunen sekä jäseniksi j oh t a j a W. Korhonen ja insinööri M. Muoniovaara työnan ta ja in edusta j ina j a järjestösihteeri L. Mikkonen ja eristäjä K. R. Saarnijärvi työnteki jä in edus-ta j ina , ja varajäseniksi kamreeri O. Tiderman työnanta ja in ja toimitsi ja T. Bryggari työnteki jä in edusta jana;

kaupungin ir taimen omaisuuden inventtaajiksi: kamreeri V. Apaja-lahti , maalarimestari H. A. Bergström, ylikonemestari R. Forsbom, konttori-päällikkö K. E. Grönlund, rouva E. Hämäläinen, k i r j a l t a ja A. Karvosenoja, seppä K. K. E. Linnamaa, to imi t t a j a J . Raitio, insinööri B. Svedlin, kansa-koulunopet ta ja J . A. Tarpila, k i r jeenkanta ja B.Wäisänen ja lau ta ta rhantyön-teki jä J . H. Väätäinen;

kaupungin kiinteän omaisuuden katselmusmiehiksi: tullipäällysmies A. Forsström, apula isammat t ien tarkas ta ja S. Kurkinen, maalari K. Ollila, lehtori, insinööri J . 1. Packalen ja rakennusmestari G. Welroos;

kaupunginkassan tarkastusmiehiksi: kamreeri V. Hougberg ja konttorist i E . Jokinen sekä varalle kamreeri S. Ehrs ted t ja au tonkul je t t a ja V. Jussila;

taksoi tus lautakuntaan: jäseniksi to imi tus joh ta ja E. von Bonsdorff, sihteeri B. von Fieandt , maalarimestar i A. Haanoja , konttoripäällikkö L. Ha-

Kvsto 29 p. elok. 2 §. — 2) S:n 21 p. marrask. 1 §. — 3) S:n 29 p. elok. 1 §. — 4) S:n 30 p. toukok. 2 §. — 5 ) S:n 19 p. syysk. 5 §. — 6) S:n 5 p. jouluk. 3 §. — 7) S:n 10 p. tammik. 2 §. — 8) S:n 19 p. jouluk. 2 ja 3 §.


gert, faktor i A. Josefsson, metal l i työntekijä H. P. Kalervo, kir jelaj i t te l i ja K. Lampenius, toimits i ja L. Lehto, kuto ja O. Leinonen, vara tuomar i A. Lin-turi , j oh ta j a J . Louhivaara, l i ikennetarkastaja H. Mustonen, sähkötyönteki jä T. Mutikainen, kauppaneuvos A. F . Nyman, t o imi t t a j a E. A. Pulli, l au ta tar -hantyönteki jä V. A. Puska, konttoripäällikkö G. Pä tynen, asiamies V. Ruo-honen, sihteeri U. Rusk, puhelinmonttööri E. Skog ja hovioikeudenauskul-t an t t i W. Wirtanen;

tu tk i j a lau takuntaan : jäseniksi au tonkul je t t a ja K. Altti , protokollasih-teeri G. W. Boijer, j oh ta j a K. M. Lassila, j oh ta j a R. Lauren, hydrografi T. Olin, kirjaltaja E. Pihl, eristäjäK.R. Saarnijärvi ja pankinjohtaja V.V. Sipi;

julkisivupiirustusten tarkastus toimikuntaan: jäseniksi professori O. Tar-janne ja työnväl i tysneuvoja T. Uski;

holhouslautakuntaan: jäseneksi as ianaja ja N. Lahtinen; oikeusaputoimiston johtokuntaan: jäseniksi hovioikeuden auskul tan t t i

A .E .He i skanen , apulais tul l i tarkastaja O. W. Johansson, oikeusneuvosmies G. Leopold sekä as iana ja ja t S. T. Mannermaa ja E. Tulenheimo;

urhei lulautakuntaan: jäseniksi liikemies O. Fellman, to imi t t a j a V. Koi-vula, lääketieteenlisensiaatit L. Tanner ja U. Töt te rman sekä pankinkamreeri T. H. Wilppula;

ammatt ioppi las lautakuntaan: puheenjoh ta jaks i apulaisjohtaja, insinööri E. Söderman, jäseniksi talousneuvos A. Haanoja , i lmaja r run t a r k a s t a j a J . V . Laine, kultaseppä O. Lindroos ja työn joh ta j a F . E . Merikoski sekä vara-jäseniksi rouva L . A h m a l a , insinööri F . Kreander, k i r japa inonjohta ja J . K. Paasio ja vaa t tur i R. Virta;

palotoimikuntaan: jäseniksi metal l i työntekijä H j . Blomqvist, insinööri E. Lucander, joh ta ja , filosofiantohtori B. Nybergh, toimistopäällikkö L .Peso-nen ja työnteki jä H. Puukko;

t euras tamolau takuntaan : puheenjohta jaks i kauppaneuvos S. A. Hohen-thal ja jäseniksi kaupungineläinlääkäri W. Ehrs t röm, to imi t t a ja A. E . Leino, osastopäällikkö F . Moisala ja pankinvirkail i ja A. E. Monnberg;

kaupungin sairaalain hallitukseen: jäseniksi rakennusmestar i P . Asti-kainen, professori S. A. Brofeldt, ensimmäinen kaupunginlääkäri F . Hisinger, lääketieteenlisensiaatti T. V. Jääskeläinen, dosentti F . Langenskiöld, joh ta ja , filosofiantohtori B. Nybergh, to imi t t a j a A. Poh janmaa ja lääketieteen- ja ki-rurgiantohtor i E. Suolahti, minkä ohessa valittiin puheenjohta jaks i dosentti Langenskiöld ja varapuheenjohta jaks i lääketieteen-ja ki rurgiantoht . Suolahti;

ammatt iopetuslai tosten johtokuntaan: puheenjohta jaks i rehtori M. Ser-gelius ja jäseniksi rouva E. Ivalo, konemestari G. A. Lemström, k i r ja l ta ja I. Mattila, posliiniteknikko A. G. Nyman, ompeli jatar M. Paaso ja teollisuus-neuvos P. Pero;

kot i talouslautakuntaan: puheenjohta jaks i t a rkas t a j a M. Sillanpää ja jäseniksi rouvat H. Brander ja H. Gebhard, arkki teht i S. Lagerborg-Stenius ja rouva M. Mutikainen;

suomenkielisen työväenopiston johtokuntaan: jäseniksi kauppamatkus-t a j a P. V. Kivi, lastensuojelun to imi tus johta ja R. Liukkonen, kivi työntekijä O. Nuutinen, liittosihteeri P. Railo, sihteeri K. N. Rauhala ja pastori J .Wal-tasaari sekä varajäseniksi rouva A. Lehtokoski ja lehtori B. Malmio;

ruotsinkielisen työväenopiston johtokuntaan: jäseniksi tulli var t i ja B. Engman, käher tä jä M. Fager, to imi t ta ja K.-A. Fagerholm, opet ta ja , filo-sofiantohtori J . af Forselles, arkkitehti S. Lagerborg-Stenius ja lehtori A. Mick-witz sekä varajäseniksi järjestösihteeri G. Andersson ja insinööri H. Leander;


lastentarhain johtokuntaan: jäseniksi rouva T. Hanemann, lääketieteen-lisensiaatti N. Jännes, rouva M. Oksanen, konttorist i I. Rainio, lastentarhan-joh t a j a t a r S. Siirala, kätilö H. Wal ta ja kirkkoherra E. Wirén, minkä ohessa puheenjohta jaks i valittiin kirkkoherra Wirén ja varapuheenjohta jaks i lääke-tieteenlisensiaatti Jännes;

Sedmigradskyn pientenlastenkouluj en j a Marian turvakodin j ohtokuntaan: jäseniksi koulunjohta ja F. Freudenthal ja rouva E. Stolt;

kaupungin kir jaston johtokuntaan: jäseniksi konttorist i V. Aronen, y l ik i r jas tonhoi ta ja A. H. Bergholm, rouva E. Peräläinen, professori H. E. Pipping ja dosentti H. Renqvist;

kaupunginmuseon johtokuntaan: jäseniksi professori A, Hämäläinen, in tendent t i T. St jernschantz ja professori Y. Voionmaa;

musi ikki lautakuntaan: jäseniksi filosofianmaisteri E. von Frenckell, k i r j a l t a ja S. K. Leino, joh ta ja , filosofiantohtori H. Ramsay, lääketieteen-pä kirurgiantohtor i E. Suolahti j a as ianaja ja T. Sventorzetski;

kaupungin teknillisten laitosten hallitukseen: jäseniksi järjestösihteeri L. Mikkonen, seppä Y. Salo, insinöörit E. von Schantz ja E. Schröder sekä professori B. Wuolle, minkä ohessa puheenjohta jaks i valittiin professori Wuolle ja varapuheenjohta jaks i järjestösihteeri Mikkonen;

yleisten töiden lautakuntaan: puheenjohta jaksi joh ta ja , filosofianmaisteri G. K. Bergman ja jäseniksi oikeusneuvosmies K. Furuh je lm, pankin joh ta ja T. Grotenfelt, t o imi t t a j a J . E. Hu t tunen , sähkötyönteki jä O. Oksanen, pro-fessori O. Tar j anne ja lehtori T. R. Vähäkallio;

puhtaanapi to lau takuntaan: puheenjohta jaks i to imi t t a ja A. Aalto ja jäseniksi j oh t a j a J . Hellsten, seppä K. Kaukonen, pankinvirkail i ja A. E . Monnberg, y l i johta ja Y. Sadeniemi, pank in joh ta ja Y. V. Sipi ja vala ja A. Valta; sekä

ki inteistölautakuntaan: puheenjohta jaks i to imis tonjohta ja Y. Harvia ja jäseniksi ve tur inkul je t ta ja F. B. Gröndahl, j oh ta j a J . Hellsten, toimiston-joh ta j a K. Huhta la , järjestösihteeri E. Sallila, j oh ta j a T. Salmio, insinööri E . von Schantz, lasinhioja O. Turunen ja arkki teht i V. Vähäkallio.

Vapautuksen myöntäminen taksoituslautakunnan jäsenyydestä. Taksoi-tus lau takunnan jäsenen, kamreeri R. Estlanderin ehdote t tua lau takunnan v:n 1933 ensimmäisessä kokouksessa t ämän menetelmän käytäntöönot tamis ta ja ehdotuksen tu l tua hyväksytyksi oli sen jäsenille v:n 1933 toiseen kokouk-seen annet tu kirjallinen kokouskutsu sekä esityslista ja tarpeelliset asiakirjat , vuoden kolmannen ja viimeisen suhteen ei t ämä ollut tarpeellista, koska siinä käsi tel tävät asiat olivat jäsenille ennestään t u t t u j a , m u t t a laiminlyöty se v:n 1934 ensimmäisissä kokouksissa, joihin eräille jäsenille jälleen annetti in kutsu vain puhelimitse to imi t t ama t t a heille esityslistoja, johtuen vahtimes-tar in huolimattomuudesta . Tämän johdosta kamreeri Est lander pitäen menet-telyä kunnallisten lau takunta in toimintaa koskevain määräysten syr jäy t tä -misenä pyysi eroa lau takunnan jäsenyydestä, mihin suostutti inkin1), sekä valittiin hänen tilalleen konttoripäällikkö L. Hager t .

Kaupunginkirjaston kirjavaraston inventtaus. Kaupunginkir jas ton johto-kunnan ehdotet tua , e t tä äskettäin muute tun kir jaston ohjesäännön2) mukai-nen kir javaraston invent taus aloitettaisiin jo kertomusvuoden kesällä valit-tiin 3) invent taustarkasta j iks i viisivuotiskaudeksi 1934—38 filosofianmaisterit

Kvsto 14 p. maalisk. 19 §. — 2) Ks. tämän kert. s. 45 ja 82. — 3) Kvst.o 2 p. toukok. 15 §.


S.-K. Kilpi ja C.-R. Gardberg sekä heidän varamiehikseen filosofianmaisteri E. Olsoni ja libristi F . Sundqvist .

Asutuslautakunnan asettaminen. Maaliskuun 16 p:nä vahvis tetun lain mukaan oli kaupunkeihinkin asete t tava asutus lautakunta , m u t t a oli asutus-hallituksella kuitenkin oikeus siirtää sen tehtävien hoito kaupunginhalli tuk-selle ta i toistaiseksi vapau t t aa kaupunki niiden hoitamisesta. Asutushalli-tuksen sen jälkeen kiertokirjeessä kehoi te t tua kaupunginval tuustoja o t t amaan kysymyksen harki t tavakseen sekä edellä maini tun lain toimeenpanosta maa-liskuun 23 p:nä annetun asetuksen 3 §:n mukaisesti to imi t tamaan hallitukselle ehdotuksen siitä, kuinka suuri päiväraha ja matkakulu jen korvaus olisi määrä t t ävä kolmeksi vuodeksi eteenpäin asutus lautakunnan puheenjohtajal le , jäsenille sekä asutusneuvojalle, jos tällainen oli o te t tava asutus lautakunnan avuksi, Helsingin kaupunginval tuusto pää t t i 1 ) asutushallitukselle anne t ta -vassa esityksessään anoa, e t tä Helsingin kaupunki toistaiseksi vapaute t ta i -siin asutus lautakunnan toimien hoitamisesta, ot taen huomioon, ettei kau-punkiin yhdistetyllä alueella ollut sellaista maata , jonka lunastaminen pakko-lunastusteitse ta i muuten valtion varoilla voisi tulla kysymykseen. Lisäksi val tuusto pää t t i esityksessään huomaut taa , ettei se näin ollen p i tänyt t a r -peellisena tehdä ehdotusta edellä maini tusta päivärahan ja matkakulu jen kor-vauksen suori t tamisesta.

Raittiuslautakunnan asettamista Helsinkiin koskevat yleisen rai t t ius-väen neuvottelukokouksen ja Helsingin sosialidemokraattisen raitt iusalue-jär jes tön esitykset kaupunginval tuusto hylkäsi 2).

Jäsenten valitseminen Helsingin tulo- ja omaisuusverolautakuntaan. Uuden-maan läänin maaherran määrä t tyä Helsingin kaupungin tulo- ja omaisuus-verolautakunnan jäsenmäärän seuraavaksi toimikaudeksi kahdeksaksi kau-punginvaltuusto vali tsi3) omasta puolestaan mainitun lau takunnan varsi-naisiksi jäseniksi sihteeri B. von Fieandtin, k i r ja l ta ja A. Karvosenojan, varas-tomies N. Lehdon ja j oh ta j a J . Louhivaaran sekä sen varajäseniksi asiamies V. Ahteen, konttoripäällikkö G. Pätysen, asessori E . Stigzeliuksen ja asiamies M. Tammilehdon.

Jäsenten valitseminen yksityisten laitosten hallituksiin. Taideteollisuus-keskuskoulun johtokunnan jäseniksi val i t t i in 4 ) seuraavaksi toimikaudeksi arkki teht i V. Jung ja to imi t t a j a Y. Räisänen sekä varajäseniksi rouva E. Ryömä ja y l i johta ja Y. Sadeniemi.

Ammatt ienedistämislai toksen säätiön joh tokuntaan vali t t i in4) samoin seuraavaksi toimikaudeksi jäseniksi teollisuusneuvos I. Killinen ja maalari J . Nikula sekä varajäseneksi asiamies T. Hänninen.

Stadion-säätiön edustajistoon va l i t t i in 5 ) raha to imenjoh ta ja V. Hupli-vainajan tilalle raastuvanoikeuden nuorempi oikeusneuvosmies J . Helo.

Oppikoulun vanhempainneuvoston täydentäminen. Kaupunginval tuus to pää t t i 6 ) valita v:n 1934 mar raskuun 1 p:n ja v:n 1936 elokuun 31 p:n väli-seksitoimikaudeksi vali tun Svenska lyceum i Helsingfors nimisen koulun vanhempainneuvoston eronneen jäsenen tilalle uuden.

!) Kvsto 2 p. toukok. 3 §. — 2) S:n 11 p. lokak. 31 §. —3) S:n 19 p. jouluk. 4 §. — 4) S:n 19 p. jouluk. 2 §. — 5) S:n 19 p. syysk. 19 §. — 6 ) S:n 21 p. marrask. 35 §.

Documents

79 I. Kaupunginvaltuusto. - Helsingin kaupunki