99. KESKIVIIKKONA 13. LOKAKUUTA 2010 · Petteri Orpo /kok (s) Heli Paasio /sd (p) Markku Pakkanen /kesk (e) Sanna Perkiö /kok (e) ... miten turvaamme suomalaisen sivistyksen kivijalan,

PTK 99/2010 vp

99. KESKIVIIKKONA 13. LOKAKUUTA 2010 kello 14.06

Päiväjärjestys

Ilmoituksia

Ajankohtaiskeskustelu

1) Perusopetuksen tavoitteet .............................................................. 4

Keskustelualoite KA 4/2010 vp

Ensimmäinen käsittely

2) Hallituksen esitys laiksi eräiden asuntojen vuokraustoimintaa har-joittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetun lain muut-tamisesta ........................................................................................ 25

Hallituksen esitys HE 113/2010 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2010 vp

3) Hallituksen esitys laiksi arvonlisäverolain 32 ja 33 §:n muuttami-sesta ................................................................................................ 26


4) Hallituksen esitys laiksi arvonlisäverolain 85 a §:n väliaikaisestamuuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 26


5) Hallituksen esitys laiksi arpajaisverolain muuttamisesta .............. 26


6) Hallituksen esitys laiksi työaikalain 2 ja 7 §:n muuttamisesta ....... 27

Hallituksen esitys HE 100/2010 vpTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 7/2010 vp

Keskiviikkona 13.10.20102 99

Toinen käsittely

7) Hallituksen esitys valtion liikelaitoksia koskevaksi lainsäädännök-si ..................................................................................................... 30


8) Hallituksen esitys laiksi ulkomaanedustuksen virkamiesten puoli-soille maksettavasta erityiskorvauksesta annetun lain muuttamises-ta ..................................................................................................... 30

Hallituksen esitys HE 119/2010 vpHallintovaliokunnan mietintö HaVM 15/2010 vp

9) Hallituksen esitys rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelus-ta annetun lain muuttamisesta......................................................... 31

Hallituksen esitys HE 92/2010 vpLakivaliokunnan mietintö LaVM 16/2010 vp

10) Hallituksen esitys laeiksi alkolukon hyväksymisestä liikenteeseenja alkolukon käytöstä kouluja päivähoitokuljetuksissa ................ 31

Hallituksen esitys HE 74/2010 vpLiikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 9/2010 vp

11) Hallituksen esitys laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetunlain 4 §:n muuttamisesta ................................................................. 31


12) Hallituksen esitys laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetunlain muuttamisesta .......................................................................... 31

Hallituksen esitys HE 115/2010 vpMaa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 14/2010 vp

13) Hallituksen esitys laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksestaannetun lain muuttamisesta............................................................. 32

Hallituksen esitys HE 129/2010 vpSivistysvaliokunnan mietintö SiVM 6/2010 vp

14) Hallituksen esitys laiksi sotilasvammalain 6 e §:n muuttamisesta . 32

Hallituksen esitys HE 133/2010 vpSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 20/2010 vpLakialoite LA 72/2009 vp

PTK 99/2010 vp99 3

15) Hallituksen esitys laeiksi kunnallisen eläkelain, valtion eläkelain jaKansaneläkelaitoksesta annetun lain 13 ja 14 §:n muuttamisesta .... 32

Hallituksen esitys HE 118/2010 vpSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 21/2010 vp

16) Hallituksen esitys laiksi lääkelain muuttamisesta .......................... 32

Hallituksen esitys HE 94/2010 vpSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 22/2010 vpLakialoite LA 61/2008 vp

17) Hallituksen esitys teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä kos-kevaan Haagin sopimukseen liittyvän Geneven asiakirjan hyväksy-misestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräystenvoimaansaattamisesta sekä laiksi mallioikeuslain muuttamisesta .... 33

Hallituksen esitys HE 225/2008 vpTalousvaliokunnan mietintö TaVM 18/2010 vp

Lähetekeskustelu

18) Laki opintotukilain 48 §:n muuttamisesta ..................................... 33

Lakialoite LA 72/2010 vp (Tuula Peltonen /sd ym.)

Mietintöjen pöydällepano

19) Hallituksen esitys Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikka-kumppanuuden sihteeristöstä tehdyn sopimuksen hyväksymisestäja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräystenvoimaansaattamisesta .................................................................... 34


20) Hallituksen esitys laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinsti-tuuttisäätiölle .................................................................................. 34


21) Hallituksen esitys laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastie-tojen sähköisestä käsittelystä annetun lain, sähköisestä lääkemäärä-yksestä annetun lain sekä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekis-terikeskuksen varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta ... 35


Keskiviikkona 13.10.20104 99/1

Puhetta johtivat puhemies Sauli Niinistö(14.06—15.58) ja toinen varapuhemies Tarja Fi-latov (15.58—16.35).

Nimenhuuto

Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissaoleviksi seuraavat 33 edustajaa (e = eduskunta-työhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perheva-paa):

Risto Autio /kesk (e)Thomas Blomqvist /r (s)Tuija Brax /vihrLeena Harkimo /kokHannakaisa Heikkinen /kesk (p)Hanna-Leena Hemming /kokAnna-Maja Henriksson /r (e)Anne Holmlund /kok (e)Susanna Huovinen /sdHarri Jaskari /kokKalle Jokinen /kok (e)Reijo Kallio /sd (e)Ulla Karvo /kokSampsa Kataja /kokTimo Kaunisto /kesk (s)Inkeri Kerola /kesk (e)Mari Kiviniemi /kesk (e)Timo V. Korhonen /kesk (s)Suvi Lindén /kokTuija Nurmi /kok (s)Mikaela Nylander /r (p)Johanna Ojala-Niemelä /sdPetteri Orpo /kok (s)Heli Paasio /sd (p)Markku Pakkanen /kesk (e)Sanna Perkiö /kok (e)Päivi Räsänen /kd (e)Pertti Salovaara /kesk (s)Satu Taiveaho /sd (e)Ilkka Viljanen /kokAnne-Mari Virolainen /kok (s)Erkki Virtanen /vas (e)Paavo Väyrynen /kesk

Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat3 edustajaa:

Sampsa Kataja /kok (14.24)

Timo Kaunisto /kesk (14.36)Suvi Lindén /kok (16.16)

PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:

1) Perusopetuksen tavoitteet

AjankohtaiskeskusteluKeskustelualoite KA 4/2010 vp

Puhemies: Puhemiesneuvoston päätöksen mu-kaisesti käydään ajankohtaiskeskustelu perus-opetuksen tavoitteista. Esittelypuheenvuoronasiasta käyttää keskustelualoitteen ensimmäinenallekirjoittaja, sivistysvaliokunnan puheenjohta-ja ed. Raija Vahasalo. Hänen jälkeensä käyte-tään ryhmäpuheenvuorot, jotka saavat kestääenintään 3 minuuttia.

Näiden puheenvuorojen jälkeen käytävässäkeskustelussa puheenvuorot varataan P-painik-keella. Myönnän puheenvuorot harkitsemassanijärjestyksessä, ja ne saavat kestää enintään 2 mi-nuuttia. Keskusteluun osallistuu myös paikallaoleva opetusministeri Henna Virkkunen.

Keskustelu

1 Raija Vahasalo /kok (esittelypuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Nopeasti muuttuva yhteis-kunta luo haasteita päättäjille erityisesti silloin,kun on pystyttävä katsomaan pitkälle tulevaisuu-teen. Muun muassa kansainvälistyminen, moni-kulttuuristuminen, teknologian nopea kehittymi-nen ja tiedon luonteen muutos luovat uusia haas-teita kaikkialla yhteiskunnassa.

Myös koulutusjärjestelmämme on elettäväajassa. Noin vuosi sitten tässä salissa mahdollis-timme suomalaisille yliopistoille työkalut kehit-tyä maailman parhaiksi. Tänään keskustelemmesiitä, miten turvaamme suomalaisen sivistyksenkivijalan, perusopetuksen, tulevaisuuden.

Suomalainen peruskoulu on meille ylpeydenaihe, mutta itsetyytyväisyyteen ei tästä huolimat-ta ole varaa. Koulutusjärjestelmämme on jatkos-sakin maailman paras vain, mikäli kehitämmesitä jatkuvasti. Kun maailma muuttuu, meidän ontiedettävä jo nyt, mitkä ovat tulevaisuudessa neolennaiset tiedot ja taidot, joita lapset ja nuoret

PTK 99/2010 vp99/1/1 5

yhteiskunnassa ja työelämässä tarvitsevat. Tätäkysymystä pohti myös opetusministeriön asetta-ma laaja-alainen tuntijakotyöryhmä. Uusi tunti-jako astuisi voimaan vuonna 2014. Uuden tunti-jaon mukaisen peruskoulun käyvät oppilaat ovatnyt 3-vuotiaita. Toisen asteen opintoihin he siir-tyisivät vuonna 2023.

Työryhmä esittää perusopetuksen tavoitteiksisisällytettäviä uuden ajan kansalaisen taitoja eliajattelun taitoja, työskentelyn ja vuorovaikutuk-sen taitoja, käden ja ilmaisun taitoja, osallistumi-sen ja vaikuttamisen taitoja sekä itsetuntemuk-sen ja vastuullisuuden taitoja. Tämän lisäksi uu-det oppiainekokonaisuudet mahdollistavat oppi-aineiden ylimenevien ilmiöiden opettamisen jasyvällisemmän ymmärtämisen. Nykyinen tunti-jako ei pirstaleisuutensa takia riittävästi tue erioppiaineiden ja opettajien välistä yhteistyötä.

Tuntijakotyöryhmän esittämästä arvopohjas-ta, tavoitteista ja perusopetuksen uudistustar-peesta vallitsi niin työryhmässä kuin eri yhteis-kunnallisten tahojen keskuudessa hyvin laaja-alainen yksimielisyys. Nyt on yhdessä vielä arvi-oitava ne keinot, joilla näihin tavoitteisiin pää-semme. Onnistuakseen uudistus edellyttää kai-kilta osapuolilta valmiutta keskustella kehittä-mistyön suunnasta ja suomalaisen perusopetuk-sen tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Työryhmä on työssään tar-kastellut perusopetuksen uudistamista kokonai-suutena, jossa tavoitteiden, keskeisten sisältöjenja opetuksen toteuttamista ohjaavien periaattei-den tulee olla tasapainossa ja tukea toisiaan. Uu-distuksen tavoitteet on määritelty neljänä suure-na kokonaisuutena, jotka kaikki tähtäävät oppi-jan monipuolisen ja kokonaisvaltaisen kasvunsekä hyvän osaamisen turvaamiseen. Keskeisiätavoitteita ovat sivistystehtävän syventäminen japerusopetuksen eheys, osaamisen korkean tasonturvaaminen, oppilaiden yksilöllisen ohjauksenja tuen vahvistaminen sekä perusopetuksen to-teuttamisperiaatteiden selkeyttäminen.

Yksi esityksen tärkeistä elementeistä on oppi-laiden välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuudenvahvistaminen. Tällä hetkellä on olemassa epä-suhta eri opetuksen järjestäjien tarjoamissa tunti-määrissä. Vähimmäistuntimääriä tarjoavia ope-tuksen järjestäjiä on noin kolmasosa kaikistaopetuksen järjestäjistä. Oppilaan saaman opetuk-sen tuntimäärä perusopetuksen aikana jää näidenosalta jopa 500 tuntia pienemmäksi kuin muissakouluissa. Tilannetta ei tällä hetkellä siis voida

pitää hyvänä koulutuksellisen tasa-arvon ja yh-denvertaisuuden kannalta.

Riittävät opetustunnit eivät kuitenkaan yksinole parhaiden oppimistulosten tae. On turvattavamyös oppilaan kehityksen yksilöllinen ohjaus jatuki. Oman osaamisen kehittäminen ja oppimi-sessa onnistuminen edellyttävät, että jokainenoppilas voi oppia lähtien liikkeelle omista lähtö-kohdistaan ja saa tarvitsemansa ohjauksen ja tu-en. Kun oppilas löytää omat vahvuutensa, on nii-den kehittämiseen tarjottava aito mahdollisuusvalinnaisuuksien kautta. Valinnaiset opinnot ei-vät ole tuomassa takaisin aikanaan poistettuja ta-sokursseja. Ne eivät vaikuta kielteisesti oppilaanjatko-opintokelpoisuuteen vaan päinvastoin vah-vistavat sitä.

Opetuksen eheyttämisen kannalta oppiaineeton mielekästä ryhmitellä toisiinsa läheisemminliittyviksi oppiainekokonaisuuksiksi, joilla onomat tavoitteensa. Se auttaa oppilasta ymmärtä-mään tietoja taitokokonaisuuksia. Oppilas voisivalita syventäviä tai soveltavia opintoja taieheyttäviä opintoja kaikissa oppiainekokonai-suuksissa opetuksen järjestäjän päättämän tar-jonnan pohjalta.

Uudet oppiaineet etiikka ja draama vastaavatomalta osaltaan yhteiskunnan perusopetukselleasettamiin muutostarpeisiin. Myös taitoja taide-aineiden vahvistamiselle on yhteiskunnassa sel-keä tarve. Ne tukevat oppilaan tasapainoista kas-vua. Yhteiskunnan ja kansainvälistymisen kan-nalta keskeiseksi kokonaisuudeksi muodostuumyös oman äidinkielen ja vieraiden kielten osaa-minen. Työryhmä esittää erityistä kieliohjelmaa,jonka avulla kielten opetuksen monipuolisuuttavoitaisiin suomalaisissa kouluissa vahvistaa.Oman painopisteensä ansaitsee myös luonnon-tieteellinen, teknologinen ja matemaattinen osaa-minen. Yhä useammat ammatit edellyttävät näi-den taitojen hallintaa.

Arvoisa puhemies! Olennaista on löytää sel-laisia toimintatapoja ja opetuksen sisältöjä, jot-ka vahvistavat sekä kouluyhteisöä että jokaisenoppijan omaa identiteettiä ja samalla edistävätkykyä toimia hyvässä ja kunnioittavassa vuoro-vaikutuksessa toisten kanssa. Jokaisen oppijanon tärkeätä löytää omat vahvuutensa, joiden va-raan elinikäinen oppiminen voi rakentua. Nyky-tilanne antaa tavoitteiden saavuttamiseen hyvätlähtökohdat, mutta onnistuminen edellyttää kou-lutuksen merkityksen korostamista ja riittävääresursointia myös jatkossa. Keskeistä tavoittei-

Keskiviikkona 13.10.20106 99/1/2

den saavuttamiseksi on myös opettajien osaami-sen vahvistaminen opettajien peruskoulutusta jatäydennyskoulutusmahdollisuuksia kehittämäl-lä. Suomalaisen perusopetuksen laatu perustuukorkeatasoiseen pedagogiseen osaamiseen sekävahvaan aineenhallintaan ja näiden kahden yh-distämiseen.

Perusopetusta ei voida uudistaa vain oppiai-neisiin käytettävää aikaa ja opetuksen sisältöäuudistamalla. Kyse on tavoitteiden, ajankäytön,sisältöjen järjestämisen ja toimintatapojen muo-dostamasta kokonaisuudesta. Käsissämme olevaesitys tähtää valtakunnallisen koulutuksen yh-denvertaisuuden vahvistamiseen ja tasa-arvonedellytyksenä olevan yksilöllisyyden tunnusta-miseen.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, osaami-nen on Suomen tärkein voimavara, ja sen korkea-tasoisuudesta on pidettävä erityistä huolta. Mei-dän on varmistettava, että suomalainen koulutus-järjestelmä tarjoaa riittävät tiedot ja taidot var-haiskasvatuksesta yliopistoon.

2 Tuomo Puumala /kesk (ryhmäpuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Sanotaan, että suoma-lainen koulutusjärjestelmä on yksi maailman par-haista. Miksi? Suomalaisen koulun ja koko jär-jestelmän ensimmäinen valtti on sen yhdenver-taisuus. Kaikille oppilaille annetaan taustasta taiasuinalueesta riippumatta modernin yhteiskun-nan vaatimat perustaidot. Jokainen opetetaan lu-kemaan, kirjoittamaan, laskemaan ja toimimaanyhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. Kaikki halu-taan pitää mukana eikä ketään päästetä tippu-maan.

Toinen valtti on maailman huippua edustavaopettajisto, joka tekee tärkeää kasvatustyötä yh-dessä vanhempien kanssa. Yhteiskunnan murrosja pahoinvoinnin kasvu ovat johtaneet siihen, ettätässä kasvatustyössä on kyllä draamaa ihan tar-peeksi.

Keskustan mielestä perusopetuksen haasteetliittyvät näihin kahteen asiaan. Ensinnäkin halu-amme yhdenvertaisen peruskoulun, jossa aluei-den, koulujen ja oppilaiden välinen tasa-arvo to-teutuu edelleen. Toiseksi keskustan mielestähuomiota vaativat oppilaiden kouluviihtyvyys jaopettajien työssäjaksaminen. Koulujen työrauhaon säilytettävä, syrjäytymistä on ehkäistävä, onhuolehdittava jokaisen pääsystä jatkokoulutuk-seen. Keskustan mielestä on tärkeää erottaa ope-tusmenetelmät ja oppiaineet toisistaan. On kiin-

nitettävä huomiota oppiympäristön toimivuu-teen.

Sen sijaan koulujärjestelmän välittömin uudis-tuksen tarve ei ole tuntijaon uudelleensorvaami-nen. Hallitusohjelmassa sovittiin taitoja taideai-neitten aseman vahvistamisesta ja monipuolisenkieliohjelman edistämisestä. Keskustan mielestätyöryhmän esitys ei vastaa hallitusohjelmassamääriteltyjä tavoitteita.

Ensinnäkään tuntijakoryhmä ei luotettavastiarvioinut esittämänsä uudistuksen taloudellisiaeikä eriarvoistumiseen liittyviä vaikutuksia.Kuntaliiton arvion mukaan toteutuessaan tuntija-kouudistus maksaisi 150 miljoonaa euroa, siiskymmenen kertaa enemmän kuin työryhmä arvi-oi. Kunnissa ei ole tällaisia resursseja. Uudistusvaatisi niin laajamittaista opettajien täydennys-koulutusta, että se olisi käytännössä mahdotonta.Myös uusiin oppiaineisiin olisi vaikea löytää pä-teviä opettajia.

Vielä suurempi ongelma on eriarvoistumisenlisääntyminen. Liian aikainen valinnaisuus lisääkoululaisten eriarvoistumista jo alaluokilta lähti-en. Oppilaita jaetaan huippuihin ja heikkoihin.Se ei vain käy keskustalle. Valinnaisuuden lisää-minen ei tosiasiassa kasvattaisi valinnaisuutta,sillä käytännössä kaikilla kouluilla ei edes ole re-sursseja tarjota opetusta tuossa määrin.

Herra puhemies! Perusopetus luo perustannuoren tulevaisuudelle, tulevalle elinikäiselleoppimiselle ja elämälle. Keskusta ei voi viedätuntijakouudistusta eteenpäin esitetyssä muodos-sa. Siinä on epätasa-arvon valuvika, joka vaatiiperuskorjauksen.

3 Timo Heinonen /kok (ryhmäpuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskunta-ryhmä näkee perusopetuksen kehittämisen tar-peelliseksi ympäröivän yhteiskunnan muuttues-sa. Suomalaisten lasten on jatkossakin saatavamaailman parasta opetusta. Tämän lisäksi heilleon tarjottava riittävät tiedot, taidot ja valmiudet,joita he tulevat elämässä pärjätäkseen tarvitse-maan. Perusopetus on suomalaisen osaamisenkulmakivi, peruskallio. Sen vaaliminen palveleekoko koulutusjärjestelmäämme.

Elinikäiseen oppimiseen kannustaa perusope-tuksessa saatu oppimisen into ja ilo. Perusope-tuksen tulevaisuutta pohtiessamme meidän ontarkasteltava paitsi opetuksen sisältöä ja tavoit-teita myös kouluviihtyvyyttä, oppimisympäris-

PTK 99/2010 vp99/1/4 7

tön kannustavuutta ja turvallisuutta sekä suoma-laisen opettajankoulutuksen kehittämistarpeita.

Perusopetuksen kehittämiseen on tällä halli-tuskaudella ohjattu yli 200 miljoonaa euroa,muun muassa opetusryhmäkokojen pienentämi-seen, erityisopetukseen panostamiseen, koulujenkerhotoiminnan lisäämiseen ja opettajien täyden-nyskoulutukseen. Ne ovat tuoneet hyviä tulok-sia. Myös jatkossa perusopetuksen riittävät re-surssit on turvattava ja opettajien osaamistaso onpidettävä yhtä korkealla kuin nyt. Opettajat teke-vät Suomessa erinomaista työtä, ja he ansaitse-vat siitä suuren kiitoksen.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskunta-ryhmä näkee, että perusopetuksen uutta tuntija-koa pohtineen työryhmän esitys vastaa tavoitteil-taan yhteiskunnan koulutusjärjestelmälle asetta-mia muutostarpeita. Kouluviihtyvyyden lisäämi-seen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseenesitys tuo runsaasti työkaluja. Kokoomus pitääerityisen tärkeänä sitä, että esityksellä turvataanminimituntimäärän nosto myös niissä kunnissa,joissa nyt tarjotaan oppilaille perusopetuksen ai-kana, 9 vuoden aikana, yhteensä lähes yhden lu-kukauden verran vähemmän opetusta. Nykyinentilanne ei ole kestävä suomalaisten lasten yhden-vertaisuuden kannalta.

Liikunnan lisääminen, valinnaiset oppitunnitja taitoja taideaineiden painottaminen tuovatkoulupäivään oppimisen iloa. On tärkeää, että jo-kaisella oppijalla on mahdollisuus saada onnistu-misen kokemuksia. Kokoomus pitää tärkeänä,että taitoja taideaineiden asema turvataan. Luo-vuus ja innovatiivisuus ovat juuri niitä keskeisiätaitoja, joita suomalaisessa yhteiskunnassa tuleevaalia. Suomalaisessa peruskoulussa jokaisenoppilaan pitää saada oppia omien taitojensa jakykyjensä mukaan. Lapselle on annettava eväätkehittyä täyteen mittaansa. Opetussuunnitelmaton rakennettava niin, että lahjakkaita lapsia kan-nustetaan kehittämään osaamistaan, ja samointukea oppimiseen on löydyttävä niille, jotka sitätarvitsevat.

Arvoisa puhemies! Uuden tuntijaon mukaisenperusopetuksen käyneet oppilaat astuvat työelä-mään noin 20 vuoden päästä. Koulutusjärjestel-män jatkuva kehittäminen ei saa jäädä unholaan,vaikka tänä päivänä saavutammekin hyviä Pisa-tuloksia. Kokoomuksen lähtökohtana on, että pe-rusopetuksen uudesta tuntijaosta ja tavoitteistavoidaan päättää vielä tällä vaalikaudella. Yksi-tyiskohdat kaipaavat meidänkin mielestämme

viilausta, korjausta ja pohdintaa. Kokoomuksenkeskeinen tavoite on, että suomalaisissa kouluis-sa on jatkossa entistä parempi oppia ja opettaa.Tämä tavoite näkyy kokoomuslaisessa koulutus-politiikassa kautta linjan.

4 Tuula Peltonen /sd (ryhmäpuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Suomalaisen osaamisen pe-ruskivijalka on kaikille yhtenäinen ja tasavertai-nen perusopetus. Peruskouluamme tulee edel-leen kehittää lasten hyvinvointia lisäävästi. SDPkatsoo, että laadukkaan perusopetuksen aikaan-saamiseksi tarvitsemme riittävän pienet opetus-ryhmät. Mielestämme opetusryhmien koko tulisisäätää lailla. Ryhmäkokojen pitäminen pienenäantaa mahdollisuuden oppilaan omien oppimis-edellytyksien mukaiselle opetukselle ja työ-rauhan koko ryhmän oppimiselle.

Perusopetuksen tuntijakouudistuksen tavoit-teeksi kirjattiin taitoja taideaineiden lisäämi-nen. Kuitenkin työryhmän esittämä raju valinnai-suuden lisääminen kääntyy tätä tavoitetta vas-taan. Muun muassa kuvataiteen ja käsityön osal-ta tunnit vähenevät. Valinnaisuutta ei tule myös-kään kasvattaa yhteisten aineiden kustannuksel-la. Kielivalinnan aikaistaminen ei niin ikään tuohaluttua tulosta, jos samalla vähennetään omanäidinkielen opetusta heti ensimmäisellä luokalla.Myös kuntien mahdollisuudet järjestää valinnai-sia aineita ovat hyvin rajalliset. Käytännössä esi-tyksellä saatetaan kunnat ja oppilaat eriarvoi-seen asemaan.

Arvoisa puhemies! SDP:n mielestä tuntijako-työryhmän ehdotukset jopa murentaisivat kan-sainvälisesti korkealaatuiseksi ja yhdenvertai-seksi arvioidun suomalaisen perusopetuksen jasen toimintaedellytykset. Osaamisen tasojen, tie-dollisten ja taidollisten kriteerien uudelleenmää-rittäminen ja valinnaisuuden kautta opetuksensuuri eriyttäminen merkitsevät myös uuden taso-kurssijärjestelmän rakentamista, rankinglistojentuomista perusopetukseen ja oppilaiden, koulu-jen ja maan eri alueiden välistä eriarvoistumista.Kummallista tässä esityksessä on myös se, ettälahjakkaat oppijat haluttaisiin eriyttää omiin ryh-miinsä, kun samaan aikaan erityistä tukea tarvit-sevia halutaan sijoittaa yleisopetuksen ryhmiin.

Uudistamisen ajankohta on syytä kyseenalais-taa. Nykyinen perusopetuksen tuntijako ja ope-tussuunnitelman perusteet ovat olleet kouluissakäytössä neljä vuotta. Miksi muuttaa maailmanparasta koulujärjestelmää näin hätäisesti? Kum-

Keskiviikkona 13.10.20108 99/1/5

mallista on myös, että tuntijakotyöryhmän esi-tystä kannattavat enää vain tiukin oikeisto eli ko-koomus ja Rkp. Uudistukselle ei ole perusteita.SDP:n mielestä tulisi noudattaa aiempaa valmis-telusykliä ja perusopetuksen tavoitteet ja tuntija-ko tulisi ensisijaisesti uudistaa vasta vuonna2012.

Kaikkien lasten tasa-arvoista oikeutta oppiasosiaalisista, taloudellisista ja alueellisista lähtö-kohdista riippumatta ei saa romuttaa. Pisa-tes-tien tulokset kertovat, että suomalainen perus-opetus on saavuttanut erinomaisia tuloksia mate-maattisten ja äidinkielen taitojen osalta. Pisa-me-nestyksen on mahdollistanut koulutuksellinentasa-arvo, joka on kaiken koulutuspolitiikan kes-kiössä. Myös oppijan erilaisuuden huomioivaerityisopetus on menestyksen tae. Pisa-tulostenloisteessa on syytä kuitenkin muistaa kehittämi-sen tarpeet. Tiedollisten taitojen lisäksi kouluis-samme pitää oppia myös vuorovaikutusta ja ih-misenä kasvamista. Myös esimerkiksi yhteiskun-nallisten oppiaineiden määrässä olemme jäljessäuseimpia Euroopan maita.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen koulun tuleetarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä opin-tien alku, tarvittavat valmiudet jatko-opintoihinsekä jokapäiväisiä oppimisen ja onnistumisenelämyksiä. Koulua tulee kehittää yhteisöllisyy-den suuntaan, jossa läsnä ovat yhdessä tekemi-nen, toisten huomioon ottaminen ja kannustami-nen. Laadukkaan perusopetuksen toteuttamisek-si tarvitaan todellisia resursseja. Tuntikehyksenleikkaaminen, tukiopetuksen puute ja opetusryh-mien yhdistäminen kertovat kuntien hätähuudos-ta. Kalliin ja turhauttavan hankerahoituksen si-jaan satsausten tulisi näkyä valtionosuuksissa.

5 Paavo Arhinmäki /vas (ryhmäpuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton edeltäjäSKDL, sosialidemokraatit ja keskusta rakensivatSuomeen peruskoulujärjestelmän, joka on alu-eellisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoinen. Kun Suo-messa käytiin taistelua peruskoulusta, kokoo-mus vastusti sitä, että tuomme tasa-arvoisen kou-lujärjestelmän Suomeen. Kansainvälisesti perus-koulujärjestelmä on Pisa-tutkimuksissa saanuterinomaisia tuloksia nimenomaan yhtenäisyy-den ja yhtäläisyyden vuoksi.

Nyt, kun kokoomuksella on koulutuspoliitti-nen värisuora, haluaa kokoomus palata ajassataaksepäin, heikentää koulutuksellista tasa-ar-voa. Kansanrintaman, joka aikoinaan peruskou-

lun loi, pitää myös yhdessä taistella, ja näyttääsiltä, että täällä on yksimielisyys siitä, että tämäntasa-arvoisen peruskoulun puolesta pitää toimia.

Arvoisa puhemies! Tässä tuntikehysraportis-sa on useita erittäin ongelmallisia kohtia: taito- jataideaineiden asema, yrittäjyyden painottaminenyhteiskunnallisen osallistumisen ja demokratia-kasvatuksen sijaan sekä lisääntyvä valinnaisuus,jonka seurauksia ei juurikaan mietitä. Niin sanot-tuihin piileviin tasokursseihin ei raportissa olekiinnitetty lainkaan huomiota.

Taito- ja taideaineet eivät lisäänny pilkkomal-la niitä yhä pienempiin osiin, jos kokonaistunti-määrää ei lisätä. Ehdotettu tuntijako heikentääkuvataiteen, käsityön ja musiikin opetuksenedellytyksiä entisestään. Taito- ja taideaineidentuntimäärä supistuu ja muuttuu kokonaan valin-naiseksi nimenomaan yläkoulussa, jossa opetuk-sesta vastaavat taidekasvatukseen ja kädentaitoi-hin erikoistuneet aineenopettajat. On tärkeää,että kuvataidetta, musiikkia ja käsityötä on kai-kille yhteisenä jokaisella luokka-asteella. Valin-naisten opintojen tulee rakentua yhteisen opetuk-sen perustalle.

Arvoisa puhemies! Suomalainen peruskouluon saanut hyviä tuloksia kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa. Keskeinen syy tähän on kaikilleyhteinen ja yhtäläinen peruskoulu. Pisa-tutki-muksessa hyväksi todettua mallia pitää kehittää,ei romuttaa.

Yksi keskeisistä asioista tuntijakotyöryhmänraportissa on yläkoulujen lisääntyvä valinnai-suus. Oppilaat hakevat opiskelemaan haluami-aan aineita. Koulut kuitenkin tekevät lopullisenpäätöksen resurssien mukaan. Tämä luo alueel-lista epätasa-arvoa.

Perusopetuksen tehtävä on luoda kaikille yh-teiset pohjatiedot jatkoa varten. Valinnaisuudenja eritasoisten opetusryhmien lisääminen tuottaaeriarvoisuutta. Niiden sijaan tulisi keskittyäluokkakokojen pienentämiseen ja tukiopetusjär-jestelmän kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Tuntijakoesitys on torso.Siitä nousee esiin kolme keskeistä kysymystä:Miten tämä tuntijakoesitys toteuttaa sen hallitus-ohjelmaan kirjatun tavoitteen, että taitoja taide-aineiden asemaa vahvistetaan? Miten halutaantällä esityksellä edistää demokratiakasvatusta jayhteiskunnallista osallistumista perusopetuksentuntijaossa? Miten estetään valinnaisuuden jataso-opetusryhmien lisäämisen mukanaan tuo-ma oppilaiden lisääntyvä eriarvoisuus? Tässä

PTK 99/2010 vp99/1/6 9

muodossa nämä kaikki kysymykset jäävät auki.Tässä muodossa tätä esitystä ei voi hyväksyä.

6 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (ryhmäpuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Suomalaisen perus-koulun menestyksen resepti on ollut sen kyvyssätasata hyvinvointieroja ja ehkäistä yhteiskunta-luokkien eriytymistä. Peruskoululla on ollut tär-keä tehtävä siitä yksinkertaisesta syystä, ettäkoulu tavoittaa koko ikäluokan. Viime vuosinaon kuitenkin ilmestynyt useita tutkimuksia, jotkaovat todistaneet koulunsa keskeyttäneiden nuor-ten määrän olevan kasvussa. Nuoret jakautuvatyhä selkeämmin pärjääjiin ja niihin, joille erilai-set psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset ongelmatkasautuvat. On yhä enemmän niitä, jotka putoa-vat kesken peruskoulun tai eivät jatka opintojaanperuskoulun jälkeen. Koulupudokkaiden määränkasvu kertoo, etteivät koulun turvaverkot olekunnossa. Ne on laitettava kuntoon ensimmäise-nä.

Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita on pa-rannettava. Kouluterveystutkimukset viime vuo-silta osoittavat, että oppilaat kokevat vaikeaksilääkärin, psykologin tai kuraattorin vastaanotol-le pääsemisen. Ryhmäkokoja on saatava pienem-miksi. On huolehdittava myös peruskoulun jäl-keisistä jatkopoluista. Opiskelupaikkoja on olta-va riittävästi. On järkyttävää, ettei toisen asteenopiskelupaikkoja riitä edelleenkään kaikille ha-lukkaille. Erilaisille oppijoille on oltava erilaisiaoppimisympäristöjä. Työpajojen ja oppilaitostenyhteistyötä on kehitettävä.

Lähikouluperiaatteesta on syytä pitää kiinni.Suomessa erot koulujen oppimistuloksissa ovatedelleen suhteellisen pieniä. Eri taustoista tule-vat lapset ovat käyneet samaa lähikoulua ja saa-neet saman opin. Näin lapset ovat saaneet par-haat mahdolliset sosiaaliset valmiudet erilaistenyhteisöjen ja ihmisten kohtaamiselle. Lähikoulu-jen houkuttelevuutta on tuettava, jotta näin olisimyös jatkossa.

Vihreät pitävät arvokkaana, että koulujen ker-hotoiminta on tällä hallituskaudella uudelleen el-vytetty. On tärkeää, että jokaisella lapsella onmahdollisuus harrastaa jotakin yhdessä ikäisten-sä kanssa. Tutkimusten mukaan yksikin harras-tus ennalta ehkäisee syrjäytymistä tehokkaasti.

Suomen peruskoulun pärjääminen Pisa-tilas-toissa ei saa estää meitä kysymästä, mitä voim-me tehdä vielä paremmin. Koululaisillamme onmaailman parhaat tiedolliset valmiudet, mutta

kouluviihtyvyys on ollut laskussa. Asiantuntijoi-den mukaan peruskoulumme ei riittävästi tue las-ten sosiaalista ja emotionaalista kasvua. Suoma-laiset lapset tietävät paljon, mutta heidän kiin-nostuksensa yhteiskunnallisiin asioihin on Eu-roopan alhaisin. Suomessa ero keskimääräisenäänestysaktiivisuuden ja nuorten äänestysaktiivi-suuden välillä on Euroopan suurin. Tätä epäsuh-taa ei korjata yksinomaan demokratiakasvatustalisäämällä, vaikka myös se on tarpeellista. Kou-lussa pitää olla aikaa ja tilaa ajattelemiselle, ky-symyksille ja kyseenalaistamiselle. Liian suures-sa opetusryhmässä tämä ei ole mahdollista. Ihan-netapauksessa peruskoulu tukee jokaisen lapsenmahdollisuutta kasvaa omassa yksilöllisessä tah-dissaan, rohkaisee lasta toteuttamaan omia taipu-muksiaan ja aktiivista kansalaisuuttaan.

Taito- ja taideaineiden määrän vähentäminenedellisen tuntijakouudistuksen yhteydessä olivirhe. Koulussa pitää olla tilaa ja aikaa myös luo-vuudelle. Oppimisen iloa on saatava myös käsil-lä tekijöille ja tekemällä oppiville. Hallitusohjel-massa luvataankin vahvistaa taitoja taideainei-den asemaa. Tuntijaon uudistamista pohtinuttyöryhmä päätyi kuitenkin vihreiden tulkinnanmukaan esitykseen, joka ei vastaa tätä kirjausta.Jotta taitoja taideaineiden asema todella vahvis-tuisi, niihin käytettävissä olevia vuosiviikkotun-teja on lisättävä.

Vihreiden pettymykseksi tuntijakotyöryhmäl-lä ei myöskään ollut valmiutta esittää nykymuo-toisen uskonnonopetuksen muuttamista. Moni-kulttuurisessa maailmassa ei ole kestävää jakaalapset eri opetusryhmiin sen perusteella, mihinseurakuntaan heidän vanhempansa kuuluvat.Vihreiden mielestä nykyinen uskonnonopetus tu-lisi korvata kaikille yhteisellä uskontokuntiin si-toutumattomalla katsomustiedolla.

Tuntijakotyöryhmän esityksessä kielivalikoi-man monipuolistuminen ja mahdollisuus var-haistaa kielten opiskelua ovat hyviä asioita. Onkuitenkin arvioitava tarkkaan, miten uusi kieli-ohjelma vaikuttaisi eri alueilla asuvien oppilai-den yhdenvertaisuuteen. Kielten opetusohjelmatulee kalliiksi, eikä haja-asutusalueilla välttämät-tä ole resursseja tai riittäviä oppilasmääriä kau-punkiseutujen kanssa saman tasoisen opetuksentarjoamiseen. Työryhmän esitys ei myöskään si-sällä arviota sen kustannusvaikutuksista. Arvioi-matta ovat myös vaikutukset eri oppilaiden jaalueiden yhdenvertaisuuteen sekä tasavertaisiinjatko-opiskelumahdollisuuksiin. Vihreä edus-

Keskiviikkona 13.10.201010 99/1/7

kuntaryhmä edellyttää, että nämä vaikutukset ar-vioidaan huolella ennen jatkovalmistelua.

Vihreiden mielestä myös ympäristökasvatuk-sen asemaa perusopetuksessa olisi vahvistettava.Tieto ja ymmärrys kestävän kehityksen edelly-tyksistä, luonnon toiminnasta sekä käsitys itsestäosana luonnon kokonaisuutta ovat edellytyksiäympäristön kannalta kestävälle elämäntavalle.

7 Håkan Nordman /r (ryhmäpuheenvuoro):Arvoisa puhemies, värderade talman! Målet förden grundläggande utbildningen bör vara en rikoch mångsidig allmänbildning som grund för li-vet och fortsatt utbildning. Det är viktigt att ut-veckla alla elevers begåvningspotentialer, intel-lektuella, artistiska, emotionella och fysiska.

Särskilt central är undervisningen i moders-målet och andra språk, börjande med det andranationalspråket, finska respektive svenska. Na-turvetenskapliga studier är viktiga med tanke påmånga framtida studie- och yrkesval. Samhälls-studier skapar grunden för elevernas och natio-nens identitet. Kulturämnen och fysisk fostranfrämjar likaså identitetsutvecklingen och läggergrunden för både mental och fysisk hälsa. Det ärockså viktigt att utveckla ett källkritiskt, själv-ständigt tänkande, förmågan att hantera informa-tion, sociala färdigheter och förmåga att uttryckasig.

Perustuslain mukaan Suomella on kaksi kan-salliskieltä: suomi ja ruotsi. Maamme kaikillaoppilailla on oikeus oppia molemmat kielet, siisäidinkielen lisäksi toinen kansalliskieli. Ruotsa-lainen eduskuntaryhmä ei näe perusteita luopuatoisen kansalliskielen, suomen ja vastaavastiruotsin, pakollista opetusta koskevasta periaat-teesta. Yleissivistyksen luonteeseen kuuluu ni-mittäin keskeisten aineiden pakollinen opiskelu.Liian suuri vapaaehtoisuus ja valinnaisuus ei toi-mi, koska oppilaat eivät aina ole kypsiä ymmär-tämään omia tulevaisuuden tarpeitaan. Eduskun-taryhmämme katsoo, että päätös toisen kotimai-sen kielen valinnaisuudesta ylioppilastutkinnos-sa oli kohtalokas erehdys, joka tulee korjata.

Svenska riksdagsgruppen välkomnar timför-delningsarbetsgruppens förslag om att man ska-pa helheter. Tvärvetenskaplighet bör uppmunt-ras redan i grundskolan, bland annat genom pro-jektarbeten som betyder att man sammanför fle-ra läroämnen ur flera helheter.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää draamaaja etiikkaa tervetulleina, sanoisin, elementteinä.Lisää tunteja pitää osoittaa myös liikuntaan ja lii-kuntakasvatukseen, oppilaiden kunnon ja sa-moin terveyden parantamiseen ja motivaation li-säämiseen siten, että he jaksavat elämässä ja työ-elämässä. Nämä ovat aineita, joiden voidaan sal-lia lisäävän koulun kokonaistuntimäärää, koskane ovat omiaan lisäämään jaksamista ja oppimis-kykyä koulussa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää tervetul-leena ehdotusta niin sanotun B-kielen opetuksenaientamisesta suomenkielisissä kouluissa ja olisivalmis suosittamaan aientamista viidennelle luo-kalle. Tämä vastaa ruotsinkielisten koulujen kie-liohjelmaa. Ryhmä haluaa myös lisätä B-kielenkokonaisviikkotuntimäärää.

Kunskaper i landets båda nationalspråk är denbästa grunden för att man ska kunna lära sig fleraandra språk. Vi ska veta att språkkunskaper är ettmycket värdefullt verktyg då näringslivet skahävda sig på internationella marknader, och detigen är en grundförutsättning för välfärden i vårtland. Gruppen betonar att den allmänna valfrihe-ten mellan olika språk bör vara tillräckligt storför att det inte ska finnas behov av särskilda regi-onala experiment.

Svenska riksdagsgruppen vill också stärka un-dervisningen i Finlands historia då det gäller ti-den före 1808 och 1809, så att eleverna får enklar bild av att den här nationen existerade redanföre dessa år, och av Finlands historia som en delav Nordens historia.

Värderade talman, arvoisa puhemies! Svens-ka riksdagsgruppen anser att timfördelningsar-betsgruppens förslag bildar en god grund förkommande beslut om timfördelningen i regering-en. Vi hoppas på att man ska kunna åstadkommaett sådant beslut, och vi ska veta att utbildningalltid är en lönsam investering och den måste fåkosta.

8 Leena Rauhala /kd (ryhmäpuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Tuntijakotyöryhmän esityk-sessä on sekä puutteita että hyviä ehdotuksia.Kannatamme pakollisten tuntimäärien maltillis-ta lisäämistä tasa-arvon toteutumiseksi. Pidäm-me tärkeänä taitoja taideaineiden ja erityisestiliikunnan lisäämistä perusopetuksessa. Kieli-opintojen aikaistamista osin kannatamme muttasamalla korostamme, että tulee ottaa huomioon

PTK 99/2010 vp99/1/9 11

oppilaan oman äidinkielen tärkeys. Hyvä äidin-kielen taito on edellytys muulle oppimiselle, jasen opetus ei saa kärsiä tuntijaon muuttuessa.

Perusopetuksessa tulee varmistaa, että erilais-ten oppijoiden ja muun muassa näkö- ja kuulo-vammaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen eivaarannu. Uskonnonopetuksessa tuntimäärää eitulisi vähentää. Etiikan opetusta ei tule siirtääomaksi oppiaineeksi, vaan se tulee edelleen pi-tää osana omaa uskonnonopetusta ja elämänkat-somustietoa.

Olemme huolissamme pakollisten aineiden,kuten biologian, maantiedon, fysiikan, kemian,pienemmistä tuntimääristä uudessa tuntikehyk-sessä. Luonnontieteellisten oppiaineiden merki-tys kasvaa yhteiskunnassa, ja mielestämme oppi-laita tulisi kannustaa opiskelemaan aineita, jotkaauttavat yhteiskunnassa selviämiseen.

Runsas valinnaisuus voi tuoda mukanaanmyös ongelmia. Näemme, että lasten tasa-arvo jayhtäläiset opintomahdollisuudet toteutuvat par-haiten lisäämällä yhteisiä opintoja. Tässä työryh-män esityksessä näemme, että valinnaisuudenmäärä on liian suuri erityisesti alakoulussa. Tuli-si vahvistaa sellaisia oppiaineita, joita mieles-tämme ovat esimerkiksi kotitalous ja terveystie-to, joilla on merkitystä nuorten terveydelle ja hy-vinvoinnille ja yhteistyö- ja vuorovaikutustai-doille sekä kädentaidoille. Pidämme tärkeänä kä-dentaitoaineiden lisäämistä.

Muutosten yhteydessä tulee varmistaa, ettäkaikki oppilaat saavat tarvitsemansa opinto-ohja-uksen. Jos valinnaisuus lisääntyy, kasvaa opinto-ohjauksen tarve. Uusien oppiaineiden lisäys tuosuunnitteluun haasteita. Tarvitaan siis lisäresurs-seja. Näemme erittäin tärkeänä sen, että perus-opetuksen uudistuksen tuomat lisäkustannuksethuomioidaan kunnille rahoituksessa. Erittäin tär-keää on varmistaa laadukas perusopetus kaik-kialla maassa. Pienissä kunnissa, lähikouluissa,ongelmat ovat suuremmat kuin suurten keskus-ten isoissa kouluissa, ja näin näemme, että kysy-mys on yhdenvertaisuuden toteutumisesta, ja seon nyt vaarassa, jos tuntijaon myötä hajaantuu erikoulujen mahdollisuus opettaa samalla tavalla.

9 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (ryhmäpu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Tulevaisuudenperuskoulussa on otettava huomioon se, että lap-set tulevat kouluun sosiaalisilta, kulttuurisilta jataloudellisilta resursseiltaan erilaisista perheistä.Oppimisympäristön on oltava tasa-arvoinen ja

kaikenlaiset lapset huomioon ottava. Syrjäyty-mistä on pyrittävä estämään kaikin keinoin.

Perusopetuksenaikaista vähimmäistuntimää-rää ehdotetaan kasvatettavaksi, mikä tietää lisä-kustannuksia, joiden suuruudesta on esitettyhämmästyttävän erilaisia näkemyksiä. Siksi uu-distuksen rahoitus on varmistettava etukäteen,jotta jo velkaista kuntataloutta ei rasiteta uusillamenoilla.

Arvoisa puhemies! Globaalissa maailmassa jayhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassam-me ruotsin kieltä tarvitaan takavuosia vähem-män. On käsittämätöntä, kuinka tuntijakotyöryh-mä on päätynyt esittämään ruotsin kielen säilyt-tämistä pakollisena ja vieläpä vaatii sen opiske-lun aloittamisen varhentamista. Ruotsin pakolli-suudesta luopumista kannattaa myös Elinkeino-elämän keskusliitto.

Toisen luokan alkaessa kaikki oppilaat eivätvielä kunnolla osaa lukea ja kirjoittaa edes omaaäidinkieltään. Vieraan kielen opiskelun aloitta-minen tällaisella lähtötasolla voi johtaa suuriinoppimisvaikeuksiin. Huomioon on otettavamyös maahanmuuttajataustaiset lapset ja heidänerityiset tarpeensa niin suomen kuin muidenkinkielten opiskelussa.

Kaikki lapset ja nuoret eivät enää opi kotonatavallisia arjen taitoja, joten kotitalouden merki-tystä perusopetuksessa olisi syytä painottaa. Pe-russuomalaisten eduskuntaryhmä kannattaamyös muiden taitoja taideaineiden lisäämistä.Liikunnan opetuksen lisääminen on kansanterve-yden kannalta viisasta.

Draama on oiva opetusmenetelmä, ja ilmaisu-taidon osuutta voidaan lisätä eri oppiaineisiin,mutta omana oppiaineenaan sen tarpeellisuuttaon syytä harkita uudestaan. Samoin on tehtäväetiikan kohdalla.

Arvoisa puhemies! Ennen tuntijaon muutta-mista pitää selvittää, millaisia vaikutuksia uudis-tuksella on pienten koulujen asemaan. On pidet-tävä huolta siitä, että uudistus ei entisestään edis-tä lähi- ja kyläkoulujen ymmärtämätöntä lopetta-miskierrettä, joka Suomessa on viime vuosina ol-lut vallalla. Lähi- ja kyläkouluilla on suuri mer-kitys oppimiselle, lasten ja vanhempien turvalli-suudentunteelle ja yhteisöllisyyden luomiselle.Perusopetuksen on jatkossakin oltava lähipalve-lu.

10 Opetusministeri Henna Virkkunen: Arvoi-sa puhemies! Kiitän keskustelualoitteen tekijää

Keskiviikkona 13.10.201012 99/1/10

ja kaikkia jo tähän mennessä puheenvuoron käyt-täneitä eduskuntaryhmiä näistä kannanotoista.Tämän ajankohtaiskeskustelun teema käsitteleelastemme ja Suomen tulevaisuuden kannalta hy-vin tärkeää teemaa, perusopetuksen tavoitteita.

Näin päivä Uno Cygnaeuksen, suomalaisenkansakoulun isän, syntymän 200-vuotisjuhlanjälkeen voimme olla hyvin ylpeitä suomalaisestakoulusta ja koulutusjärjestelmästä. Meillä on yh-teiskunta, joka arvostaa hyvin paljon koulutustaja sivistystä. Suomalaisen peruskoulun erityinenvahvuus on nimenomaan tasainen laatu, jos näinvoi koulutuksesta sanoa. Kansainvälisestä vertai-lusta voidaan havaita, että erot oppimistuloksis-sa Suomessa ovat koulujen ja oppilaiden välilläOecd-maiden pienimmät. Tästä suurin ansiokuuluu taitaville, motivoituneille opettajillem-me.

Kansainvälisissä Pisa-vertailuissa olemmemenestyneet erityisesti sen ansiosta, että meilläheikoimmatkin oppilaat saavuttavat erittäin hy-viä oppimistuloksia. Se kertoo paitsi tasa-arvoi-sesta järjestelmästä, ennen kaikkea hyvin järjes-tetystä erityisestä tuesta ja siitä, että meillä tänäpäivänä kyetään tunnistamaan ja tarjoamaan mo-nipuolisesti apua erilaisiin oppimisen vaikeuk-siin. Suomessa voi luottaa siihen, että omassa lä-hikoulussa saa hyvää, laadukasta opetusta. Tästähaluamme jatkossakin pitää kiinni.

Arvoisa puhemies! Kansainvälisesti vertail-len perusopetuksemme on siis toimivaa ja laadu-kasta. Silti parastakin soitinta on aina viritettäväuudelleen, ja näin on myös perusopetuksen ta-voitteita syytä aika ajoin päivittää maailman jaosaamistavoitteiden muuttuessa. Itse pidän tär-keänä, että suomalaista perusopetusta viedäänsuuntaan, joka nykyistä vahvemmin tukee oppi-laiden hyvinvointia ja rohkaisee jokaista käyttä-mään omia kykyjään, antaa kaikille riittävät pe-rustiedot ja -taidot, mutta ennen kaikkea sellai-sen oppimisen ilon ja motivaation, joka kantaajatko-opintoihin ja läpi elämän.

Hallitusohjelmassa on linjattu, että erityisestitaito- ja taideaineitten osuutta perusopetuksessahalutaan vahvistaa, samoin edistää koulujen mo-nipuolisia kieliohjelmia ja tukea erilaisia lahjak-kuuksia, luovuutta ja innovatiivisuutta. Tätätaustaa vasten asetin puolitoista vuotta sitten laa-jan työryhmän, jonka tehtävä oli pohtia ja tehdäehdotus perusopetuksen tavoitteiksi ja tuntijaok-si siten, että päätökset voitaisiin tehdä keväällä2011. Myös täällä on useita tuon työryhmän työ-

hön osallistuneita. Lämmin kiitos teille kaikilletuosta uurastuksesta!

Perusopetuksen tavoitteet ja tuntijako yhdes-sä opetussuunnitelman perusteiden kanssa onyksi tärkeimmistä ohjausvälineistä, joilla voi-daan varmistaa se, että suomalaisessa, sinänsähyvässä ja tehokkaassa kunnalliseen järjestämis-vastuuseen ja päätösvaltaan perustuvassa järjes-telmässä saavutetaan tietyt kansalliset tavoitteet,tasa-arvoiset mahdollisuudet ja riittävän yhtenäi-nen laatu. On tärkeää muistaa, että kansallisellatasolla meillä säädetään vain minimitavoitteet elise, mitä vähintään on tarjottava ja järjestettävä.Toisaalta mielestäni myös opetuksen järjestäjilleon hyvä jättää paikallista liikkumavaraa, jottapaikalliset olosuhteet, oppilaiden tarpeet ja taipu-mukset voidaan myös ottaa huomioon.

Arvoisa puhemies! Perusopetuksen tavoitteitaja tuntijakoa pohtinut työryhmä sai kesän korval-la valmiiksi oman ehdotuksensa, joka on nyt käy-nyt laajan lausuntokierroksen ja on opetus- jakulttuuriministeriössä jatkovalmistelussa. Työ-ryhmä tiivisti tulevat perusopetuksen tavoitteetviiteen kokonaisuuteen uuden ajan kansalaistai-doiksi: ajattelun taitoihin, työskentelyn ja vuoro-vaikutuksen taitoihin, käden ja ilmaisun taitoi-hin, osallistumisen ja vaikuttamisen taitoihinsekä itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taitoi-hin. Tuo tavoitteenasetanta sai lausuntokierrok-sella hyvin myönteisen palautteen, sen sijaan kei-noista, millä vähimmäistuntimäärällä mitäkinoppiainetta näihin tavoitteisiin päästään, lausun-nonantajien käsitykset erosivat.

Omassa tuntijakoesityksessään työryhmä olijakanut nykyiset oppiaineet laajemmiksi aineko-konaisuuksiksi ja esitti myös kahta uutta oppiai-netta, draamaa ja etiikkaa. Toimeksiannon mu-kaisesti työryhmän esitykseen sisältyy taito- jataideaineiden vahvistaminen valinnaisuutta li-säämällä, samoin työryhmä esitti muutoinkinmelko tuntuvaa valinnaisuuden lisäämistä jamuun muassa kielten opetuksen aikaistamista jamonipuolistamista, liikuntatuntien lisäämistäsekä vähimmäistuntimäärän nostamista. Täällä-kin nyt keskustelussa vahvasti painotetun koulu-tuksellisen tasa-arvon näkökulmasta erityisestivähimmäistuntimäärän nostaminen sekä velvoi-te tarjota mahdollisuutta kielten opiskeluun onsyytä nostaa esiin. On todettava, että meillä onvarsin suuriakin eroja siinä, minkä verran kunnatopetusta resursoivat opetustuntien osalta.

PTK 99/2010 vp99/1/11 13

Arvoisa puhemies! Tämä ajankohtaiskeskus-telu toimii osaltaan eduskunnan evästyksenä hal-litukselle sen valmistellessa uusia kansallisia ta-voitteita ja tuntijakoa perusopetukseen. Osa työ-ryhmän esittämistä muutoksista, kuten uudet op-piaineet tai kielten tarjontavelvoitteen lisäämi-nen, on sen laatuisia, että ne edellyttäisivät perus-opetuslain tarkistamista, sillä muun muassaoppiaineet on mainittu laissa. Tuntijakopäätös ontarkoitus antaa valtioneuvoston asetuksena ke-väällä 2011, jolloin sen pohjalta käynnistyisiopetussuunnitelman perusteiden uudistaminen,ja kouluissa nämä muutokset alkaisivat näkyävähitellen vuodesta 2014 alkaen.

Puhemies: Sitten käydään keskusteluun.

11 Tuomo Puumala /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! Tästä, mitä ministeri vastasi keskustelussakäytyyn, voi olla hyvin pitkälti, ainakin ensim-mäisistä minuuteista, samaa mieltä. Juuri näinon, meidän pitää pyrkiä kaikessa toiminnassam-me tasa-arvoa lisäämään ja sitä vahvistamaan.

Epäselväksi kuitenkin jäi se, millä tavoin tuovalinnaisuuden reipas, etten peräti sanoisi raju, li-sääminen ja sen aloittaminen jo alakouluvaihees-sa voisi tuota teidän itsennekin nyt peräänkuulut-tamaa tasa-arvoa lisätä. Itse olen nähnyt aika mo-nessa kohtaa ja monta tutkimustakin siitä, että josvalinnaisuus lisääntyy rajusti ja se aloitetaan jovarhaisessa vaiheessa, niin sanotut paremmistataustoista tulevat opiskelijat usein valitsevat niitäaineita, jotka takaavat sitten paremman jatko-opintokelpoisuuden, ja sitten taas päinvastoin ne,joilla se kotitausta ei aina ole valitettavasti kun-nossa, eivät osaa niitä aineita valita. Tässä näkyymyös poikien ja tyttöjen välinen keskeinen ero,puhumattakaan sitten tästä alueellisesta erosta elisiitä, että jos siellä kunnan sisälläkin eriarvoistu-mista tapahtuu, niin sen lisäksi sitä saattaa tapah-tua myös Suomessa eri alueitten välillä. Tähänette oikein ottanut kantaa.

Toivoisin, että vastaisitte tähän, koska tämä onmyös ollut meidän esittämämme kritiikin keskei-sin lähtökohta, aivan kuten täällä viitattiin — kii-tos vain siitä. Keskusta on todella ollut keskeisil-tä osin rakentamassa yhtenäistä, tasa-arvoista, oi-keudenmukaista, lähtökohdista riippumatontakoulutusjärjestelmää. Ja se tulee pitämään siitämuuten kiinni. Siinä ei ole tinkimisen varaa.

Puhemies: Siirrynkin nyt myöntämään vastaus-puheenvuoroja, siis minuutin mittaisia.

12 Sanna Lauslahti /kok (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Kysymys valinnaisuu-desta on mielenkiintoinen. Samaan aikaan, kunme peräänkuulutamme, että meillä on erilaisiaoppijoita, elämme tilanteessa, jossa valinnaisuusja syventävät kurssit juuri mahdollistavat sen eri-laisten oppijoiden oppimisen. Otetaan esimerk-kinä matematiikka. Moni pieni tyttö ja poika joalakoulussa olisi valmis opiskelemaan nykyistäpidemmälle matematiikkaa, mutta meillä ei olemahdollisuuksia. Yksi tapa on tuoda matematiik-ka jo varhaisessa vaiheessa lapsen elämään. Täl-tä osin valinnaisuus tuo oppimisen intoa myösniille lahjakkaille lapsille, jotka tänä päivänä ei-vät pääse lahjakkuuksia käyttämään peruskou-lussa.

13 Tuula Peltonen /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin tähän työryh-män työhön. Tämä tuntijakotyöryhmän työhänoli erittäin ontuvaa kaiken kaikkiaan, elikkä jäl-keenpäin jätetty eriävä mielipide ei paljon esitys-tä auta enää siinä vaiheessa. Esityksessä olisivoinut olla kovastikin parantamista, itsekin tuos-sa työryhmässä istuin.

Täällä ministeri totesi, että on tärkeätä, että tu-levaisuudessakin lähikouluissa pidetään kiinnihyvästä opetuksesta. Mutta miten tämä periaat-teessa on mahdollista, haluaisin kuulla siitä. Kunnyt jokainen kunta voi koulutuksen järjestäjänäsovittaa hyvin eri tavalla näitä valinnaisuuksia jaoppiaineryhmien sisällä vähentää yhteisten ope-tettavien aineiden opintoja sillä, että tätä valin-naisuutta lisätään, niin miten tämä hyvä lähikou-luopetus on varmasti varmistettu sitten tulevai-suudessa? Sitten on myös tämä tavoite, että eri-tyistä tukea tarvitsevia nyt ollaan sijoittamassayleisopetuksen ryhmiin, kun lainsäädäntöä uu-distetaan. Miksi sitten lahjakkaita oppilaita halu-taan nostaa omiin ryhmiinsä, elikkä mikä on täm-möisen tulevaisuuden tarkoitus?

14 Tuomo Hänninen /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Tuntijakotyöryhmä kir-jasi raportin loppuun listan onnistumisen edelly-tyksistä. Tuohon listaan kirjattiin yhteinen näke-mys kehittämistyön suunnasta ja perusopetuksenpäämäärästä: perusopetuksen taloudellisista jamuista toimintaedellytyksistä huolehtiminen,koulutusjärjestelmän kaikkien toimijoiden —kansallisen ja paikallisen hallinnon, koulujenjohdon ja opettajien — sitoutuminen uudistuk-

Keskiviikkona 13.10.201014 99/1/15

sen toteuttamiseen, hyvä yhteistyö huoltajien jamuiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Arvoisa ministeri, tässä oli lukuisa joukkoeriäviä mielipiteitä ja sitten nämä kriittiset lau-sunnot tästä raportista. Eikö tämä aiheuta sen,että tätä työryhmän työtä ja uudistuksen laajuut-ta, sisältöä ja aikataulua tulee arvioida uudel-leen?

15 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro):Herra puhemies! Tämä ministerin asettama työ-ryhmähän esitti valinnaisuuden lisäämistä ja ta-sokurssien paluuta. Sillä tavalla kyllä saadaaneriarvoisuutta tähän lisää, (Ed. Heinonen: Ei pidäpaikkaansa!) ja käytännössähän toivottavasti ettehärkäpäisesti pidä kiinni tästä esityksestä. Kutensanoitte, aiotte vuonna 2011 tämän esityksen an-taa. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan ole lopulli-nen kanta, kun hallituspuolueitten sisältäkin ontullut tähän kritiikkiä.

Suuri ongelma on se, että luokkakoot ovatedelleen isoja. Sillä tavalla saadaan aikaan myösse, että opettajilla ei ole aikaa ottaa huomioon erilapsien erilaisia mahdollisuuksia selviytyä opin-noista, ja paljon tehokkaampaa kuin tämä valin-naisuuden lisääminen ja sitä kautta tasoerojenkasvattaminen olisi se, että annetaan sitovat mää-räykset riittävän pienestä luokkakoosta. Sillä ta-valla saadaan sitten opettaja paremmin ottamaanhuomioon eri lapset. Se on paljon tehokkaampaakuin tämä valinnaisuuden lisääminen.

16 Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että kes-kustapuolue edes joissakin asioissa tulee sosiali-demokraattien koulutus- ja yhteiskuntapoliittisil-le linjoille. Itse koen sillä tavalla, että tämä tunti-jakoesitys kaipaa kyllä tällaista laajempaa selvi-tystä sen eriarvoisuusriskeistä. Se liittyy erityi-sesti jatko-opintokelpoisuuteen, tasa-arvoon alu-eellisesti ja yksilöllisesti. Pidän tätä valinnai-suusomenaa itse asiassa niin isona, että se ei oi-kein lasten suihin hyvin mahdu.

Sitten, puhemies, kun on mahdollisuus kysyä:Kun luin tätä laajaa tuntijakoesitystä, niin sieltäosui yksi asia silmään: "Kansainvälisesti vertail-len historian ja yhteiskuntaopin tuntimääriä voipitää - - vähäisinä." Siis Suomessa. 9—11-vuoti-aille opetetaan EU-maissa yhteiskuntatietoa kes-kimäärin 8 prosenttia opetukseen käytetystä ajas-ta, kun Suomessa sitä opetetaan vain 2 prosent-tia. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Tästä ky-

symys: eikö pitäisi lisätä kansalaistietoa ja yh-teiskuntaopin opetusta?

17 Raija Vahasalo /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Kyllä keskustan ryhmäpu-heenvuorossa oli suurta draamaa pelkästään, jaon käsittämätöntä, (Ed. Gustafsson: Mutta tulieettinen puheenvuoro!) ettei keskusta halua sat-sata ollenkaan tulevaisuuteen, sillä tulevaisuuttame tässä luomme. Ei tietenkään se ole ensi vuo-den budjetissa eikä kehyksessä, koska tässä ei olekysymys ensi vuodesta, vaan tässä on kysymysaikaisintaan vuodesta 2014.

Mitä tulee nykyiseen tasa-arvoon ja yhdenver-taisuuteen, niin tämä ongelma on nyt se, että onjopa 500 tunnin ero. Nyt kun kunnille on annettuesimerkiksi kieliohjelmassa vapaat kädet, mitätapahtuu? Kunnat tarjoavat vaan englantia jaruotsia, kun pitäisi monipuolistaa. Sen takia pi-tää pikkasen kiristää tätä normiohjausta, jotta tu-lisi tähän maahan se yhdenvertaisuus, mitä tässäkaikki peräänkuuluttavat.

En myöskään ymmärrä sitä, että täällä nyt kat-sotaan, että se valinnaisuus liittyy ikään kuinkuntiin ja valinnaisuuteen, kun tässä pitäisi pu-hua oppilaitten valinnaisuudesta, ja sitä pitää ollasen verran, että ne yksilölliset taipumukset pitääottaa huomioon ja nämä erikoisluokat tulevai-suudessakin sitten säilyvät.

Mitä tulee näihin taitoja taideaineisiin, niinkyllä niitä tulee vahvistaa. Me olemme kaikki sii-tä ihan yksimielisiä. (Ed. Gustafsson: Siitä ol-laankin!)

18 Håkan Nordman /r (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! On melko yleinen ja harhaan-johtava käsitys, että ruotsinkielen opetuksen tun-nit ovat poissa muilta kieliltä. Tämä on harhaan-johtavaa. Kyllä ihan tieteellisesti voidaan väittääja todistaa, että luodaan vaan hyvää pohjaa oppialisää kieliä ja tulla monikieliseksi.

Men naturligtvis borde vi medverka till att detska bli lättare, enklare och populärare att lära sigspråk. Det gäller såväl finska som svenska somandra språk, och det finns metodik att användasig av.

Mehän tiedämme, että nuoret lapset oppivatparhaiten uusia kieliä oman äidinkielen lisäksi.Siksi kielikylpyopetus on ihan paras tapa. Siihen

PTK 99/2010 vp99/1/19 15

on panostettava lisää. On varmistettava, että täs-sä maassa on opettajia riittävästi.

Ihan lopuksi: Maahanmuuttajat Närpiössä,jotka onnistuvat niin hyvin kotiutumaan, teke-mään työtä, menestyvät jne., ovat sitä mieltä, ettämeidän maamme ja Pohjanmaan nuoret, suo-menkieliset, ruotsinkieliset, asennoituvat väärinkielten oppimiseen. Nämä maahanmuuttajat (Pu-hemies: Nyt minuutti on kulunut!) ihan ilmiö-mäisellä tavalla oppivat suomea ja ruotsia. Ja ...

Puhemies: Nyt minuutti on kulunut!Ylipäätään, arvoisat edustajat, pyydän, että

kiinnitätte huomiota edessänne olevaan kelloon.On jokseenkin turhauttavaa täällä lueskella näitäminuutteja. Kyllä se puheenvuoro on mahdutet-tava nyt siihen, mistä on sovittu.

19 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Terveyserot al-kavat kasvaa merkittävästi peruskoulun viimei-siltä luokilta lähtien. Köyhimmällä ja vähitenkoulutetulla kansanosalla elinaikaodote on jois-sakin ikäryhmissä jopa kymmenen vuotta lyhy-empi kuin korkeimmin koulutetulla ja parhaitenansaitsevalla väestöllä, ja nyt en tarkoita ruotsin-kielistä vähemmistöä.

Suomalaisten kansanterveyden tutkijoidenmukaan terveyseroja saataisiin pienennettyäkiinnittämällä enemmän huomiota peruskoulu-laisten elintapoihin. Jotta nuoret omaksuisivatterveelliset elämäntavat, tarvitaan peruskouluunenemmän opetusta terveyteen ja hyvinvointiinvaikuttavista tekijöistä. Taide- ja taitoaineidenmerkitystä tulisi korostaa ja esimerkiksi käden-taitojen, kotitalouden, terveystiedon ja liikunnanosuutta tulisi vahvistaa opetuksessa. Mitä mieltäarvoisa opetusministeri on näiden aineiden tär-keydestä?

20 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallitusohjel-massa lukee, että taitoja taideaineiden asemaatullaan vahvistamaan. Mutta nyt kun on lukenutnäitä eri taitoja taideaineiden yhdistysten lau-suntoja tästä tuntijakoesityksestä, niin niissä kä-sittääkseni kaikissa ollaan sitä mieltä, että näin eivälttämättä tapahdu. Esimerkiksi juuri äsken tulisähköpostiin Musiikinopettajat ry:n viesti, jossalukee, että "toteutuessaan tämä tuntijakoesitysheikentäisi taitoja taideaineiden asemaa ja hei-kentäisi oppilaan todellista valinnaisuutta, vah-

vistaisi lasten eriarvoisuutta ja vaarantaisi mu-siikkikasvatuksen ylipäätään".

Te sanoitte, että suomalaisesta peruskoulustaon syytä olla ylpeä, mutta hienoakin soitinta pi-tää aika ajoin viritellä. Mutta eikö tässä nyt käyniin, että tässä menee hyvä, arvokas soitin ikäänkuin epävireeseen, jos lähdetään tämän tuntija-koesityksen pohjalta nyt tätä peruskoulua säätä-mään?

21 Mirja Vehkaperä /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Tuntijakotyöryhmäntyön jälkeen lausuntokierroksen palaute oli mu-sertavan kriittistä. Itsekin olen saanut paljon säh-köposteja ja puhelinsoittoja, että jotakin tarttisinyt tehdä, jotta tälle uudistukselle saataisiin hyväpohja ja se voitaisiin viedä vielä tällä hallituskau-della eteenpäin. Etenkin taloudelliset vaikutuk-set vaativat vielä suurta näkökulmaa, paljonkotämän uudistuksen hintalappu kokonaisuudes-saan on. Huolestuttavaa on, että suurten kaupun-kien menoleikkauksia ollaan tekemässä tulevanvuoden budjetteihin opetusministerin omassaasuinkaupungissakin Jyväskylässä tuntikehyksi-en muodossa. Siksi kysynkin: miten tässä mur-roksessa tällaista uudistusta voidaan viedä kun-taan, jossa ei ole valtion varoja välttämättä tulos-sa tarpeeksi?

22 Pekka Ravi /kok (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Suomalaisen koulujärjes-telmän ja perusopetuksen kehittäminen ja senlaadun varmistaminen on jatkuva prosessi. Olenhieman huolissani siitä, että keskustelu kulmi-noituu tässä nyt yksinomaan tuntijakoesityk-seen. Se on toki tärkeä työkalu, (Ed. Vahasalo:Se on aika merkittävä!) mutta se on kuitenkinvain yksi niistä työkaluista, joilla perusopetustajatkossa kehitetään. Täällä on paljon kannettuhuolta koulutuksen ja perusopetuksen tasa-ar-vosta, yhdenvertaisuudesta. Siitä pitääkin kantaahuolta.

Mutta kiinnittäisin huomiota siihen, että ehkäkaikkein parasta antia tuntijakotyöryhmän esi-tyksessä on nimenomaan minimituntimäärienkohottaminen. Meillä Suomessa vallitsee tällähetkellä erittäin suuri alueellinen epätasa-arvo jaepäoikeudenmukaisuus siinä tuntimäärässä, mitälapset perusopetuksen aikana saavat. Tällä uudis-tuksella pyritään siihen, että tasa-arvoa nimen-omaan saadaan parannetuksi.

Keskiviikkona 13.10.201016 99/1/23

23 Ilkka Kantola /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Tässä perusopetuksen uusientavoitteiden kirjaamisessa on mielestäni liian vä-hän kiinnitetty huomiota siihen, että vaikka pe-ruskoulu monessa suhteessa tasaa oppilaiden vä-lisiä eroja ja tuottaa tasa-arvoa, niin yhä vielä onse tilanne, että kaikkia oppilaiden lähtökohtieneroja ei peruskoulussa pystytä tasaamaan, vaankoulussa niiden tulokset, jotka tulevat heikom-masta sosiaalisesta kotitaustasta varallisuuden,terveyden ja muiden suhteen, jäävät selvästi hei-kommiksi keskimäärin kuin niiden, joiden taustaon parempi. Kysyisin ministeriltä: onko harkittusen tyyppistä järjestelmää, jossa tuettaisiin vah-vemmin niitä kouluja, niitä alueita, niitä opetus-ryhmiä, joissa oppilasaines tulee haasteellisem-masta taustasta, jotta näitä lähtökohtien erojavoitaisiin nykyistä enemmän tasata? Koulu ei ky-kene vielä tällä hetkellä poistamaan niitä, ja se ontämän tasa-arvoidean kannalta keskeinen tavoite.

24 Pentti Tiusanen /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kiinnittäähuomiota sisältöön. Aihekokonaisuuksia on,mutta ne on kuitenkin, esimerkiksi vastuu ympä-ristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuu-desta, ulotettu vain osaan opetuksen osioista, ni-mittäin luonnontietoon, ympäristöön ja teknolo-giaan. Kuitenkin vastuun nimenomaan ympäris-töstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuu-desta tulisi olla laajemmin kaikissa oppimiseenliittyvissä osissa ja koulun kaikissa vaiheissa. Ontärkeätä, että koululaiset myös mahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa sisäistävät nämä kysymyk-set. Siksi tämä laaja oppimiskehikko.

25 Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Minäkin ihmettelen tätä, ettähallitusohjelmassa luvattiin vahvistaa taito- jataideaineiden osuutta erittäin kireästi kilpaillus-sa peruskoulussa, jossa kouluviihtyvyys on huo-no tällä hetkellä, se on tosiasia. En mitenkään voihyväksyä sitä, että tämän esityksen pohjalta kä-visikin nyt niin, että todellakin taitoja taideai-neet vähenevät. Yhtä tärkeää kuin alaluokilla tai-toja taideaineet ovat kokonaiseksi kasvamisenkannalta myös yläluokilla.

Valinnaisuus ja vaihtoehdot alkavat mielestä-ni korostua vasta perusasteen päättövaiheessaoppilaiden erilaistumisen kasvaessa. Juuri sinnetarvittaisiin joustoa ja uusia innovaatioita. Ala-luokat mielestäni ovat yhdessä kasvamista var-

ten. Peruskoulun alaluokkien tehtävänä on ni-menomaan luoda turvallinen kasvuympäristö jayhtenäinen perusta myöhemmille opinnoille.Tässä on nyt niin paljon ristiriitaisuuksia ilmen-nyt, että minun mielestäni pitäisi ottaa aikalisäkoko ops-järjestelmälle ja tarkastella sitä ja näitälainsäädännön raameja ihan rauhassa.

26 Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Olen mielelläni eri linjoillaSDP:n koulutuspoliittisten linjojen kanssa. (Ed.Lapintie: Niin minäkin!) Kun SDP:llä oli edelli-sen kerran opetusministerin salkku vuonna 2003,taitoja taideaineiden määrä ja valinnaisuudenmäärä suomalaisessa peruskoulussa romutettiin,ja sitä halutaan nyt nimenomaan lisätä ja korjata.Me haluamme kouluihin lisää taitoja taideainei-ta. Me haluamme lisää koululiikuntaa. Me halu-amme oppimisen iloa ja kouluviihtyvyyttä.

Mutta, arvoisa puhemies, on vaikea ymmärtääsitä, että keskusta vastustaa valinnaisuutta ja sy-ventäviä kursseja. Miksi suomalaisessa koulussaei lahjakas oppilas saisi oppia joka päivä? Ko-koomuslaisessa peruskoulussa jokainen oppilassaa oppia joka päivä jotain uutta. Se on todellistatasa-arvoa suomalaisessa peruskoulussa, että seheikko mutta myös se lahjakas oppilas saavat ta-soistaan koulutusta ja oppivat joka päivä jotainuutta.

27 Miapetra Kumpula-Natri /sd (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Kovin kylmääon kokoomuslainen koulutuspolitiikka. Se yrit-tää puheissansa sanoilla kosketella suomalaistentasa-arvoihannetta, mutta nyt, kun meillä on aikapaljon teidän kynästänne tullut selvitys edessäm-me, nähdään, että se sisältö on kaukana siitä tasa-arvon ajatuksesta, jonka onneksi tässä salissaniin moni jakaa.

Oikeastaan nyt täytyisi kuulla sivistyspoliitti-sen ministerityöryhmän ministeri Vehviläisenkannanotto tähän työn jatkamiseen, koska minäymmärsin Virkkusen viimeisen lauseen niin, ettähän jatkaa härkäpäisesti näillä linjoilla, vaikkatiedotteet kertovat, että keskustakin on tästä jo ir-tisanoutumassa nimenomaan tasa-arvon muren-tamisen vuoksi. Myös vihreät hallituspuolueenaovat jo jättäneet eriävän mielipiteen tähän selvi-tykseen, ja nyt tiedämme, että EK vastustaa,Kuntaliitolla on ongelmia.

Jatkatteko tosiaan tällä linjalla, vai otetaankoaikalisä tässä, mikä ehdottomasti olisi tarpeen?

PTK 99/2010 vp99/1/28 17

Meillä on maailman paras järjestelmä, ei lähdetämurtamaan sitä kokoomuslaisten linjoilla.

28 Liikenneministeri Anu Vehviläinen (vas-tauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun ky-symys tuli tällä tavalla aivan suoraan, totean sen,että keskustan kanta, joka viime perjantaina tuo-tiin julkisuuteen, tarkoittaa sitä, että keskusta eiole tätä työryhmän esitystä sellaisenaan kokonai-suudessaan hyväksymässä eikä nielaisemassa.Mutta sen mukaisesti, mitä on kirjattu hallitusoh-jelmaan, totta kai neuvotteluja voidaan jatkaa.

29 Opetusministeri Henna Virkkunen (vas-tauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällätuli useampiakin kysymyksiä liittyen nimen-omaan tähän työryhmätyöhön ja työryhmän esit-tämiin yksityiskohtiin, mutta se on työryhmänesitys, josta on nyt lausuntokierros käyty ja pari-sataa lausuntoa tullut. Näiden pohjalta jatkuutuon esityksen valmistelu hallituksen piirissä.

Erityisesti tarkastelua mielestäni kaipaa ni-menomaan taitoja taideaineiden kokonaisuusnimenomaan tästä näkökulmasta, että hallitusoh-jelmassa kyllä linjattiin näin, että niiden osuuttavahvistetaan valinnaisuutta lisäämällä. Eli tässämielessä työryhmä on kyllä nimenomaan tämäntoimeksiannon mukaisesti toiminut ja toteutta-nut tämän valinnaisuutta lisäämällä. Mutta huol-ta on nyt aiheuttanut nimenomaan lausuntojenpohjalta se, että vaikka näiden aineiden koko-naismäärä lisääntyy, niin kun valinnaisuutta onenemmän, ehkä jokin yksittäinen aine ei sittentulisikaan valituksi niin paljon. Tätä kokonai-suutta nyt käydään kaiken kaikkiaan läpi.

Samoin tässäkin tuli kritiikkiä tähän valinnai-suuden määrään sinänsä. On huomattava, ettätässä työryhmän esityksessä valinnaisuus ei oleniin suurta siinä mielessä, että se on näiden aine-kokonaisuuksien sisällä olevaa painotusmahdol-lisuutta, mutta tällä hetkellähän valinnaisuutta onvain 13 vuosiviikkotuntia, eli se väheni aika rut-kasti edellisessä uudistuksessa. Mielestäni sitäon kyllä tarpeen kasvattaa, mutta nyt tätä raamiahaetaan tässä jatkovalmistelussa. Samoin kieli-ohjelma on selvästi sellainen, mihin tarvitsem-me ...

Puhemies: Ministerillä on myös se sama kellosiellä!

Tässä on nyt valmisteltu 2 minuutin puheen-vuoroja. Mieluummin nyt menettelisin niin, että

kun meillä on runsas määrä puheenvuoroja, joitariittää koko tunniksi minuutinkin mittaisina, niinjos se sopii, tiivistäisitte niitä etukäteen valmis-teltuja puheenvuoroja niin, että useammat saavatpuhua, jos edelleen jatketaan tällä minuuttilinjal-la, niin kuin mielelläni tekisin.

30 Christina Gestrin /r (vastauspuheenvuoro):Värderade talman! Suomen hyvän perusopetuk-sen tason lähtökohta on yhdenvertaisuus ja päte-vien ja motivoituneiden opettajien saatavuus.Mutta laaja valinnaisuus ei ole tärkeää perusope-tuksen alakouluvaiheessa. Lapset ehtivät kyllämyöhemmin erikoistua eri aiheisiin. Äidinkieli,molemmat kotimaiset kielet, matematiikka jaluonnontieteelliset aineet kuuluvat luonnollisestipakollisiin aineisiin. Totuushan on myös, ettämitä aikaisemmin lapsi saa aloittaa vieraan kie-len oppimisen, sitä helpommin se tapahtuu. Luo-vat aineet ja liikunta ovat myös välttämättömiälapsen terveelle kehitykselle.

I Finlands grundutbildning får eleverna tuseninlärningstimmar mindre än i motsvarande grad ide övriga nordiska länderna. Så det är helt klartatt det borde vara möjligt att utöka antalet läro-timmar så att man också kunde utöka antalet äm-nen där det finns ett behov. Det här kräver natur-ligtvis också mera resurser, och det tycker jagman också ska ha beredskap till.

31 Pauliina Viitamies /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Ensimmäistä kertaa täs-sä salissa joudun minä kehumaan hallitusohjel-maa. (Keskustan ryhmästä: Kiitos!) Hallitusoh-jelmaan on kirjattu taitoja taideaineiden vahvis-taminen, mutta toisin kuin ed. Heinonen täällähetki sitten väitti ja ministeri Virkkunen aikai-semmin kuvasi, tuntijakotyöryhmän esityksessäse ei tule toteutumaan tällä tavalla. Kysynkinteiltä, ministeri Virkkunen, oletteko te itse sitämieltä, että tämä teidän esityksenne vastaa sitähallitusohjelman kirjausta.

Toisaalta kehun sitä, että on hyvä, että kielioh-jelmaan tulee lisäyksiä. On hyvä, että 10 hengenryhmillä voidaan aloittaa uusi kieli. Mutta kysyn,mistä tulevat rahat pienille kunnille siihen, ettänäitä pieniä ryhmiä voidaan sitten myös perustaa.

32 Seppo Särkiniemi /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Olisihan se hauskaa, josvalinnaisuus määriteltäisiinkin niin, että van-

Keskiviikkona 13.10.201018 99/1/33

hemmat voisivat aina päättää, onko se keskusta-lainen vai kokoomuslainen vai sosialidemokraat-tien koulu, minne lapsensa laittavat. (Naurua —Ed. Arhinmäki: Näin on Tanskassa, mutta se onhuono järjestelmä!)

Mutta vakavasti, kyllä suomalainen peruskou-lu on melkoinen yhteiskuntapoliittinen ja koulu-tuspoliittinen innovaatio. Ministeri sanoi kylläaivan oikein, että sen tavoitteita on jatkuvastisyytä päivittää. Nyt se näkyy muun muassa sii-nä, että on tullut kaksi uutta ainetta, draama jaetiikka. Olisiko mahdollista pikkuisen kertoa,mitkä syyt koulutuspolitiikassamme tai yhteis-kunnassamme antoivat aiheen nimenomaan täl-laisiin valintoihin, miksi ei esimerkiksi dialek-tiikka? Tai mikä on syynä siihen, että vaikkapalapsen oman uskonnon opetus ei täytä sitä vaati-musta, joka nyt on asetettu tälle uudelle etiikal-le? Voisiko näitä vähän syventää?

33 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan pu-heenjohtaja ed. Vahasalo totesi, että tässä luo-daan tulevaisuutta. Nimenomaan sitä tehdään,mutta kysymys on siitä, minkälainen se tulevai-suus on, onko se luokkajaon tulevaisuus, jossaluodaan eliittiperuskoulua, (Ed. Vahasalo: Ei!)vai onko se tasavertaisen, yhtäläisen ja yhtenäi-sen peruskoulun tulevaisuus. Me kannatamme si-tä, ja onneksi vaikuttaa siltä, että salissa suurinosa kannattaa sitä. Jos ajatellaan sitä, miten aikai-semmin koulutus periytyi, niin peruskoululla tätäon pystytty vähentämään, ei poistamaan, muttatänäkin päivänä peruskoulun ansiosta duunarin-kin lapsella on entistä parempi mahdollisuus, taimistä päin tahansa Suomea tulevalla, päästä pit-källe opinnoissaan. Tästä pitää pitää kiinni.

Ed. Heinonen, maksimikokojen määrääminenluokille olisi paras tapa siihen, että jokainen op-pilas henkilökohtaisesti huomioidaan opetukses-sa. Te olette luomassa tasokursseja, eliittiluok-kia, me haluamme tasa-arvoisia pieniä ryhmiä.

34 Eero Lehti /kok (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Joskus jää miettimään, mi-hin suomalainen koulujärjestelmä tuottaa menes-tyjiä. Monet työnantajat ovat sitä mieltä, että ny-kyinen järjestelmä ei ehkä ole sittenkään parasmahdollinen viitaten 35 000 akateemiseen työt-tömään tällä hetkellä. Yhä useampi ammatti onitsenäisyyttä vaativa tehtävä, ei enää hierarkki-sen teollisen elämän työ. Sen johdosta ehkä inno-

vatiivisuuteen ja itsensä hallitsemiseen, tavoit-teellisuuteen ja itsenäisyyteen pyrkivä koulujär-jestelmä pitäisi asettaa tavoitteeksi. Nykyinentutkintojärjestelmä antaa tottelevaisuudesta, huo-lellisuudesta ja oppimisesta todistusnumeron,joka on ehkä omiaan johtamaan niin opettajiakuin oppilaitakin harhaan. Pitäisi ehkä antaaenemmän luovuudesta, itsensä hallitsemisesta jasosiaalisuudesta, mutta myös valmiuksia näihinasioihin.

35 Katri Komi /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Kielivalikoiman moni-puolistamisesta toteaisin, että jo nykyiset mah-dollisuudet käyttöön ottaen esimerkiksi A2-kie-len osalta tilanne paranisi. Kun A2-kielen ope-tuksen päättäminen jätettiin kunnille, ei mones-sakaan koulussa ole mahdollista aloittaa viitos-luokalla toista kieltä. Englannin ylivalta on kas-vanut, sen tärkeyttä yhtään vähättelemättä.Monessa isommassakaan kaupungissa ei olemahdollisuutta valita tuota A2-kieltä. Tämä vai-kuttaa jo esimerkiksi yritysten rekrytointeihin,kun korkeakoulutetut vanhemmat miettivät myöslastensa tulevaisuuden näkökulmaa työpaikkaavaihtaessaan.

Arvoisa puhemies! On kuitenkin mahdollista,jos halutaan, järjestää pienemmässäkin kunnassakyläkouluineen kaikkineen mahdollisuus valitaesimerkiksi saksa tai venäjä. Tiettyä panostustase vaatii niin vanhempiin kuin lapsiinkin, heidänrohkaisuaan, kielisuihkuja alakouluihin, opettaji-en ja rehtorien oikeaa asennetta, kuljetuksia kylä-kouluilta taajamaan yhteisille oppitunneille,luottamushenkilöiden tukea jne., mutta erittäinmahdollista se on. Esimerkiksi Joroisista voikäydä oppia ottamassa.

36 Johanna Karimäki /vihr (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Maailma muuttuu,elämme tietoyhteiskuntaa mutta myös tarinoidenaikakautta, jossa korostuvat yksilöiden tarpeet.Mutta yhä enemmän kaivataan yhdessä tekemis-tä. Peruskoulun on tultava samalle aaltopituudel-le informaatioyhteiskunnan kanssa tiimityön jatarinoiden aikakaudelle. Tiedon ulkoluvun si-jaan korostuu tiedon etsintä, jäsentely ja analy-sointi sekä tavoitteellinen ryhmätyö. Koulustavalmistuvat nuoret tarvitsevat myös arkielämäntaitoja, kuten kotiruuan valmistus ja käsityöt.Monet lapset tarvitsevat liikuntaa enemmän. Ma-temaattiset aineet ja luonnontieteet kaipaavat

PTK 99/2010 vp99/1/37 19

vahvistusta, sillä nykyinen peruskoulu ei riittä-västi tue nopeasti oppivia lapsia. Kaikkien lastenomia vahvuuksia on tuettava.

Lopuksi vielä, arvoisa puhemies: Ympäristö-tietoisuus, ilmastonmuutoksen torjunta ja luon-non monimuotoisuus pitäisi sisällyttää kaikkiinoppiaineisiin, monimuotoisen metsäluonnon säi-lyminen, rantaluonnon uhanalainen tila. Näihinkaikkiin ... [Puhemies antoi puheenvuoron seu-raavalle puhujalle.]

37 Mikko Alatalo /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ehdotettu tuntijakouudistussaattaa vaarantaa musiikkiluokkatoiminnan jat-kumisen erityisesti pienissä syrjäseutujen kou-luissa. Tilalle saadaan draamaa, joka voisi ollaopetusmetodi kielten tunneilla. 14—15-vuotiaa-na elämä on muutenkin täynnä draamaa, oman it-sensä etsimistä. Tässä iässä kaikille yhteiset tai-de- ja taitoaineet nimenomaan luovat onnistumi-sen iloa ja niitä rakennusaineita, millä päästäänpuberteetista eteenpäin, ja juuri sitä itsensä hallit-semista, mistä ed. Lehti täällä puhui.

Jotenkin tuntuu siltä, että tämä liiallinen valin-naisuus voi olla myös ansa, koska se aiheuttaapoikien ja tyttöjen välillä eroja sekä myös alueel-lisesti ja sosiaalisesti. Kun lukee tätä sanaheli-nää, mitä täällä tarjotaan, niin sieltä ei enää koh-ta puutu kuin estetiikka, kosmetiikka ja erotiik-ka. (Naurua) Elikkä kuitenkin me tarvitsemmeitse asiassa tasa-arvoista suomalaista peruskou-lua, joka turvaa kaikille oppimisen mahdollisuu-den ja erityisesti myös tukiopetusta niille lapsil-le, niin että he eivät tipahda. Jokainen lapsi ontäyden opetuksen arvoinen.

38 Merikukka Forsius /kok (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Uudessa tuntijako-esityksessä ehdotetaan ensimmäisen vieraan kie-len opiskelun varhentamista niin, että se aloitet-taisiin jo toisella luokalla. On hyvä, että kieltenasemaan kiinnitetään erityistä huomiota, ja tutki-musten mukaan kielten opiskelu tulisikin aloit-taa nykyistä aikaisemmin. Olen kuitenkin huo-lestunut niistä lapsista, joilla vielä ensimmäisenvieraan kielen alkaessa on vaikeuksia oman äi-dinkielen hallinnan, lukemisen ja kirjoittamisenkanssa, jos kielen opiskelu on hyvin vakavaa jakoulumaista. Miten tämä on suunniteltu toteutet-tavaksi, jotta ei tehtäisi niitä samoja virheitä kuinsilloin aikoinaan, kun esiopetus Suomessa aloi-

tettiin, ja niin, että se huomioisi myös ne heikom-mat oppilaat?

39 Leena Rauhala /kd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Tuntijakotyöryhmän esityson saanut lausuntokierroksella hyvinkin kriittis-tä, ristiriitaista vastaanottoa, ja toivoisin, ettäsieltä nostettaisiin nyt erityisesti tämä valinnai-suuden liika määrä, koska jos meillä tähän saak-ka on ollut, voidaan puhua, yhdenvertainen ja ta-savertainen ja kaikille oppilaille hyvän oppimi-sen mahdollistava koulu, niin nyt näyttää siltä,että se heikentyy.

Toivoisin, että nämä lausunnot otetaan vaka-vasti, samoin kuin se, että siellä on niitä oppiai-neita, jotka ovat juuri oppilaan hyvinvoinnille,terveydelle olleet hyvinkin merkittäviä ja joita onheikennetty. Tämmöisiä ovat esimerkiksi kotita-lous ja terveystieto, joilla on nähty hyvinkinsuurta vaikutusta siihen, että oppilaan elämän-hallintaan liittyviä valmiuksia luodaan ja tule-vaan ammattiin liittyviä valmiuksia. Pitäisi entis-tä enemmän pitäisi saada sellaisia oppiaineita,joissa kädentaitoja vahvistetaan, ja nyt näyttääsiltä, että ne eivät tässä tuntijakokehyksessä nou-se esille.

40 Elsi Katainen /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! On todella aiheellista, ettäkäymme tämän ajankohtaiskeskustelun perus-opetuksen tavoitteista. Hallitusohjelmassa ei olenimittäin sovittu näin suurista perusopetusta kos-kevista muutoksista, joita nyt ministeri Virk-kunen on kuitenkin näin laajasti tässä tuntijako-uudistuksessa esittämässä. Siitä syntyviä, arvionmukaan noin 150 miljoonan euron kustannuksiaei ole myöskään sisällytetty budjettikehykseen.Kuitenkin tämän keskustelun keskipisteenä tuleeolla ennen kaikkea lapsi ja lasten yhdenvertaisetoikeudet laadukkaaseen perusopetukseen.

Taito- ja taideaineet ovat nousseet tämän kes-kustelun keskiöön. Itse kuitenkin haluaisin nos-taa edelleenkin kansalaistietoa, -taitoa, yhteis-kuntaoppia, niitten liian vähäistä määrää, mikänäkyy sitten ihan nykyisten aikuistenkin elämäs-sä ja elämänkatsomuksessa, eikä liikunnan mer-kitystä varmaan enää tarvitse kenenkään koros-taa.

On totta, että peruskoulutus tarvitsee päivittä-mistä. Herääkin kysymys, arvoisa ministeri, mis-tä tulee tarve näin massiiviselle uudistukselle.

Keskiviikkona 13.10.201020 99/1/41

41 Merja Kuusisto /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Hallitus on hallitusohjelmas-saan sitoutunut vahvistamaan taitoja taideainei-ta, mutta todellisuudessa peruskoulun tuntijako-uudistus heikentäisi toteutuessaan huomattavastikuvataiteen opetusta peruskoulussa. Uudistusleikkaisi yläkoulun kaikille yhteisiä kuvataiteenainetunteja kahdesta viikkotunnista yhteen, ed.Heinonen, ei suinkaan lisäisi.

Opettajien on käytännössä mahdotonta antaaopetussuunnitelman mukaista opetusta näin ly-hyessä ajassa. Tuntien leikkaus johtaisi myös sii-hen, että alle 500 oppilaan kouluilla ei olisi voi-mavaroja palkata vakituisia kuvataideopettajia.Tämä hankaloittaisi opetuksen pitkäjänteistäsuunnittelua ja asettaisi koulut sekä oppilaat eri-arvoiseen asemaan. Eriarvoisuutta syntyisi myösalueellisesti, sillä kuvataiteen muuttuessa yhäenemmän vapaaehtoiseksi pienemmillä paikka-kunnilla ei voitaisi tarjota opetusta lainkaan, josryhmäkoot jäävät liian pieniksi.

Lisäksi haluaisin myös tukea sitä, että erityis-opetusta lisätään.

42 Opetusministeri Henna Virkkunen (vas-tauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen joaiemminkin täällä todennut, että työryhmän esi-tys on jätetty ja siitä on annettu nyt lausuntokier-ros ja tämän pohjalta sitä muokataan. Eli tämäntyöryhmän esitys ei ole oma esitykseni enkä oleollut itse työryhmässä mukana. Täällä on useitahenkilöitä, jotka ovat olleet siinä mukana ja voi-vat teidän eduskuntaryhmissänne varmaan avatanäitä keskusteluita, joiden pohjalta työryhmä tä-hän esitykseen päätyi.

Mutta haluaisin kiinnittää huomiota tähänkielten opetukseen ja siihen liittyviin esityksiin,joita työryhmä teki. Mielestäni ne ovat erittäintarpeellisia, koska meillä on kyllä suurena prob-leemana se, että meillä on erittäin paljon vähen-tynyt kielten opiskelu suomalaisessa yhteiskun-nassa. Tässä ed. Komi viittasi muun muassa tuo-hon vapaaehtoiseen A2-kieleen, ja senkin osaltaopiskelijoiden määrä on todella paljon pudon-nut. Parhaimmillaan sen valitsi noin 40 prosent-tia oppilaista, mutta nyt määrä on enää reilut 20prosenttia, eli todella paljon kielten opiskelu onvähentynyt. Vaikka on yritetty erilaisilla ohjel-milla nyt saada kuntia innostumaan siihen, ettätarjottaisiin enemmän vaihtoehtoja, näin ei oletapahtunut. Työryhmähän esitti, että jatkossakuntia velvoitettaisiin tarjoamaan kolmea vaihto-

ehtoa pitkäksi kieleksi ja velvoitettaisiin myöstarjoamaan vapaaehtoisia kieliä.

43 Lasse Hautala /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Olen sitä mieltä, ettätaito- ja taideaineiden tuntimäärää ei tule vähen-tää tai siirtää valinnaiseksi. Kädentaidot antavatmahdollisuuden soveltaa oppimiaan taitoja käy-tännössä muun muassa matematiikan osalta.Huomionarvoista on myös se, että teknologianopetus kuuluu olennaisena osana käsityön ope-tukseen ja se vaatii yhä enenevässä määrin pi-kemminkin lisää tuntiresursseja. Sama tilanne onmyös biologian ja maantieteiden osalta. Valin-naisuutta ei tule lisätä luonnontiedeaineiden si-sällä. Ne ovat aineita, joilla on muun muassamerkittävä asema kestävän kehityksen ja kan-sainvälisyyskasvatuksen eteenpäinviemisessä.

Esityksessä on mainittu kaksi uutta oppiainet-ta: draama ja etiikka. Mielestäni ne ovat turhia.Jos niitä halutaan, niin järjestettäköön niitä sittenniille kunnille, jotka haluavat tehdä niistä kerho-tunteja ja kerhotuntien kautta sitten pyörittäänämä opetusaineet.

44 Arja Karhuvaara /kok (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Koulu elää todellakinajassa, kuten ed. Vahasalo sanoi, ja tällä hetkelläihmisenä elämisen ja arkielämisen taidot ovatkyllä taitoja, jotka aikaisemmin opittiin jäljitte-lyn ja kodin kautta. Kansakoululaitoksen ja kir-kon tehtävä kansalaisten sivistämisessä oli ensi-arvoisen tärkeä myöskin elinmahdollisuuksienyhdenvertaistamisessa. Mikään ei siis ole muut-tunut. Tällä hetkellä tarvitaan ihan samanlaisiaarkielämän taitoja kuin silloin koululaitoksen al-kuvaiheissa, ja toivoisinkin, että niiden kerho-mahdollisuutta tässäkin tuntikehyskeskustelussakorostettaisiin. Sillä, ihan näiden arkielämän tai-tojen opetuksella, nimittäin myöskin lisätäänpaitsi lasten tasa-arvoisuutta, elämän mahdolli-suuksia myöskin tätä tietopohjaa, josta he yksi-löinä voivat tehdä valintoja.

45 Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Tämä valinnaisuus uhkaa jäädämonessa tapauksessa näennäisvalinnaisuudeksi,muun muassa taitoja taideaineiden osalta. Eri-tyisesti kannan huolta käsityöstä ja myöskinnäistä muista taitoja taideaineista. Täytyy ollatosi iso koulu, että aineenopettajille kertyy niinpaljon viikkotunteja, että opettajia voidaan käy-

PTK 99/2010 vp99/1/46 21

tännössä pitää koulussa, että he ovat motivoitu-neita, että he voivat antaa tarpeeksi opetusta. Esi-merkiksi käsityön osalta, joka pitää jakaa vielätekniseen työhön ja kotitaloustyöhön, on työryh-män esityksessä yksi vuosiviikkotunti vain. Se-hän tarkoittaa sitä, että tämä romuttuu. Tämä esi-tys romuttaisi käsityöt peruskoulusta, puhun seit-semännen luokan tasosta tässä kohdassa. Elikkänämä käytännön rajoitteet aineenopettajien riittä-vien tuntimäärien aikaansaamiseksi romuttavattämän valinnaisuuden ja heikentävät näiden aine-kokonaisuuksien opetusta.

46 Juha Mieto /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! On valitettavaa, jos tämä tun-tijakouuristus kokonaisuudessaan romuttuu sensuhteen, jotta mielestäni pitääs päivittää ajan ta-salle, liikuntaa pitääs saara kouluihin lisää. Ni-mittään liikunta ei oo miltään aineelta pois. Op-pilaat rauhoottuus, ne sais ähkyänsä vähän puh-kua liikunnassa. Siel olis paljon rauhallisempityöskennellä niin opettajien ku oppilaittenki, jauskoosin, jotta se myös oppilaille tois itsehillin-tää, elämänhallintaa, eli sitä raamaakin.

Mutta toinen aihe. Ed. Uotila otti esiin nämäniin sanotut kärentaidot eli käsityöt, niin tytöilleomanlaaset ku pojille, ja päinvastoin ne voi tois-tensa, nyt ku tasa-arvoa eletään. Se ois kiva op-pia poikienkin kutomahan kunnolla villasukatjalkoohin.

47 Anne Kalmari /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Minusta alakoululaiset eivätole vielä kypsiä tietämään parastaan. Ei voi eikäsaa olla niin, että joiltakin oppilailta voi olla tiepoikki tulevaisuuteen jo ala-asteen valinnaisuuk-sien perusteella. Sen sijaan se valinnaisuus, jotakoko Itä-Suomi ja yrityselämä kaipaisi, eli B-kie-len valinnaisuus ei ole mahdollista.

On myös toinen asia, mistä olen huolissani.Ennen kulttuuriperintö on ollut läpileikkaavanaeri oppiaineissa. Nyt kulttuuria ei mainita lain-kaan valtakunnallisissa tavoitteissa. Minua häm-mentää tällainen juurettomuus. Mielestäni lapsil-le ja nuorille tulee taata valmiudet kulttuuriperin-nön tukemiseen ja kulttuuri-identiteetin rakenta-miseen, sen jatkamiseen ja säilyttämiseen. Oppi-lailla tulee olla mahdollisuus tuntea itsensä osak-si ympäröivää kulttuuriperintöä.

48 Lyly Rajala /kok (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Tässä ja tulevassa taloustilan-

teessa kunnat repeävät, jos uudet aineet ja ryh-mät toteutuvat. Palkkasumma kasvaa, kädentai-dot katoavat, lisää puolalaisia ammattimiehiä —sitäkö me haluamme tänne?

Sitten on yksi asia. Meille tuli peruskouluase-tus ja -laki vuonna 1968. Se pantiin voimaan La-pista alkaen pikkuhiljaa 1970. En tiedä, milläRkp sai silloisen ministeri Virolaisen puhuttuaympäri, että tuli pakkoruotsi. Sieltä se alkoi. Nytteillä olisi mahdollisuus tehdä historiaa, ministe-ri Virkkunen, poistamalla se pakkoruotsi. Niille,jotka väittävät, että se on perustuslaissa: siellä eisanota sanaakaan pakkoruotsista, ei ainoatakaansanaa, eli se on valheellista väittämää. Tämä va-linnaisuus olisi erinomaisen hyvä asia, että ruot-sin sijaan voisi ottaa jonkun maailmankielen,mitä ihan oikeasti tarvitsee. Minä puhun näin,vaikka olen Ruotsissa syntynyt ja pienenä aino-astaan sitä kieltä osannut.

49 Esko Ahonen /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Koulutusjärjestelmäm-me on todettu kansainvälisissä vertailuissa jamittauksissa laadukkaaksi ja toimivaksi, niinkuin täällä on useaan otteeseen todettu jo.

Koulutuksellinen tasa-arvoisuus on vahvapuoli tässä järjestelmässä. Kun rinnakkaiskoulu-järjestelmästä siirryttiin 1970-luvulla yhtenäi-seen peruskouluun, muutosta perusteltiin ennenkaikkea tasa-arvolla. Eri puolilla maata taajamis-sa, kaupungeissa, keskustoissa ja haja-asutusalu-eilla asuvilla on yhtenevät mahdollisuudet osal-listua koulutukseen. Samat mahdollisuudet kos-kevat sekä tyttöjä että poikia. Lisäksi erilaisistasosiaalisista ja taloudellisista oloista tulevilla onperiaatteessa samanlaiset koulutusmahdollisuu-det. Sen takia mielestäni myös tämä valinnai-suus on aika vaarallinen asia, jos puhutaan tasa-arvosta eri puolilla maata. On pieniä kouluja,siellä ei pystytä tarjoamaan niin paljon vaihtoeh-toja. Tässä edellä on ollut todella hyviä puheen-vuoroja tämän suhteen.

50 Kirsi Ojansuu /vihr (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Olen hyvin tyytyväinen siitäyhteisestä huolesta taitoja taideaineiden ase-masta. Salin täydeltä on tätä huolta tuotu esiin,hyvä niin.

Kiinnittäisin huomiota määrän lisäksi myöstaito- ja taideaineiden laatuun. Todellakin liikun-ta kyllä lisääntyy, mutta vaarassa ovat kuvaama-taidon, käsityön ja kotitalouden yhteiset tunnit, ja

Keskiviikkona 13.10.201022 99/1/51

se tarkoittaa sitä, että pätevien opettajien saami-nen ja heidän virkojensa säilyttäminen on vaaras-sa.

Ministeri Virkkunen sanoi, että korkealaatui-sesta peruskoulusta kiitos kuuluu erityisesti taita-ville ja motivoituneille opettajille. Olettaisin sil-loin, että teillekin olisi erittäin suuri arvo se, ettäaineenopettajat säilyisivät näissä aineissa ja heil-le taattaisiin riittävät tuntimäärät. Tämä esitys eisitä takaa. Eli siinä mielessä näiden taitoja tai-deaineiden laatu on vaarassa. Lisäksi olen huo-lestunut äidinkielen tuntimäärästä. Kaksi tuntiavähennystä on paljon.

Ja vielä: valtiovarainministeriö varoittaa tä-män esityksen taloudellisista vaikutuksista.

51 Opetusministeri Henna Virkkunen (vas-tauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnä-kin tuosta valinnaisuudesta: Sitähän tällä hetkel-lä on todella 13 vuosiviikkotuntia, mikä on todel-la vähän, koko peruskoulun ajalle. Aiemmin sitäoli käytössä 20. Tässä esityksessä tuo nykyinenmäärä vähän reilusti tuplaantuisi, ja varmasti täs-tä väliltä löytyy se sopiva valinnaisuuden määrä.Itse pidän aivan hyvänä sitä, että kouluilla onmahdollisuus liikkumavaraan, on mahdollisuustehdä uudenlaisia ainekokonaisuuksia oppilai-den ja koulun omien tarpeiden mukaan, samoinkuin erityisesti yläluokilla myös oppilailla itsel-lään on mahdollisuus tehdä näitä valintoja.

On tärkeää, että pystymme varmistamaan sen,että meillä on pätevät opettajat myös jatkossa.Ed. Ojansuun mainitseman äidinkielen osaltatyöryhmähän lähti nimenomaan siitä, että äidin-kielestä oli vähennetty nämä draamatuntien mää-rät, koska draama oli irrotettu omaksi oppiai-neekseen. Eli sen johdosta minimituntimäärässäoli tuo vähennys. Mutta nyt lausuntojen pohjaltatätä kokonaisuutta arvioidaan ja jatkojalostetaan.

52 Marja Tiura /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunnassaparasta aikaa työstämme hanketta, mitä on tule-vaisuuden osaaminen ja yleissivistys vuonna2030, ja professori Antti Hautamäen kanssa mie-timme tätä nimenomaan kulttuurin ja luovuudennäkökulmasta. Eli mietimme sitä, mitkä ovat netaidot ja osaamisen taso, mitä 2030-luvun kansa-lainen tarvitsee.

Tässä yhteydessä olemme tutkineet myöskinmuita Pohjoismaita ja hakeneet sieltä positiivisiavaikutteita. Nyt kun katsotaan esimerkiksi kohti

Tanskaa, mihin perustuu se, että tanskalaiset ovattutkimusten mukaan onnellisimpia tällä hetkelläja siellä syntyy uusia yrityksiä ja innovaatioita ai-van uutta vauhtia verrattuna siihen, mitä Suo-messa tällä hetkellä on? Tähän taustalla vaikut-taa se, että siellä nimenomaan taitoja taideai-neet ja luovuus ovat koulussa aivan uudella tasol-la. Siksi tämä taitoja taideaineiden lisääminenon meillä myöskin koulumaailmassa tärkeätä. Jadraama myöskin, minun mielestäni elämä ondraamaa. Paitsi että meillä on positiivisia onnis-tumisia, mitä pitää edesauttaa, myöskin epäon-nistumiset pitää hyväksyä.

53 Pietari Jääskeläinen /ps (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Suomalainen peruskou-lu on kansainvälinen menestystarina. Suomeenvirtaa koulutuksen ammattilaisia eri maista kysy-mään, mihin hyvät oppimistulokset perustuvat.

Esitetty uudistus myllertää perusopetuksenperusteellisesti. Peruskouluun tulisi uusia oppi-aineita, ja oppiaineet ryhmiteltäisiin oppiaine-kokonaisuuksiksi. Valinnaisuuden säätelytapamuuttuisi. Valinnaisuuden seuraukset olisivathyvin arvaamattomat sekä koulutuksellisen tasa-arvon että opetuksen tason ja eri oppiaineidenopettajien hyvän yhteistyön kannalta. Kustan-nusvaikutukset kunnille olisivat merkittävät.

Esitys oli erimielinen, lausunnot vetivät mo-neen suuntaan, ja lehdistön kritiikki on ollut kii-vasta. Päätöksiä ei kerta kaikkiaan kannata tehdäesityksen pohjalta. Tehty esitys tulee siirtää seu-raavalle hallituskaudelle ja ottaa uudestaan val-misteluun, jotta vältetään vaara hyvän perusope-tusjärjestelmän vaurioittamisesta.

54 Merja Kyllönen /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Nykyisessä kilpailuyh-teiskunnassa nuorten ja lasten kasvavan pahoin-voinnin pitäisi olla meidän kaikkien huolenai-heena. Yksi asia, joka tuntuu unohtuvan tämänpäivän koulumaailmassa: kaikista ei tule ulos-päinsuuntautuvia kosmopoliitteja. On paljon eri-laisia oppijoita ja erilaista oppimista. Mutta kuin-ka oppisimme ihmisinä elämisen taitoa ja kuinkavoisimme antaa sitä oppia jokaiselle? Onko mei-dän koulutuksemme kivijalka kunnossa, jos eka-luokkalaisilta säästökunnissa jo 4 viikkoa jääopetusta saamatta? Kuinka paljon se tarkoittaakoko perusopetuksen aikana? Millä rahalla tasa-painotetaan tämä eriarvoistumisen kehitys?

PTK 99/2010 vp99/1/55 23

55 Hannu Hoskonen /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa herra puhemies! Koko suomalainensivistysjärjestelmä perustuu hyvään ja laaduk-kaaseen peruskouluun. On jatkossakin aivanvälttämätöntä, että jokaiselle suomalaiselle lap-selle taataan laadukas perusopetus kaikkiallaSuomessa asuinpaikasta, varallisuudesta, sosiaa-lisesta asemasta riippumatta. Se on koko tämänjärjestelmän peruskivijalka.

Toinen tärkeä asia, herra puhemies, on mieles-täni se, että uskonnonopetukseen ei pidä kajotaeikä pidä sen tilalle asettaa mitään etiikkaa taidraamaa. Nimittäin koko Suomen opetusjärjestel-mä ja koko länsimainen sivistysjärjestelmä perus-tuu kristinuskoon, enkä näe siinä mitään järkeä,että tämä pitkäaikainen hyvä asia heitettäisiin me-nemään ja sen tilalle tehtäisiin jotakin keinote-koista. Kyllä meidän on kristilliset juuremme tun-nustettava, ja sen pitää näkyä myös opetuksessa.Se on ollut koko suomalaisen yhteiskunnan perus-tava järjestelmä, eikä sitä pidä mennä tuhoamaan.

56 Paula Sihto /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Tiukan taloudenpidonaikana on pohdittava tarkoin, mikä osa-alue kou-lutuskentässä kaipaa kipeimmin uudistusta. Suo-malainen koulutusjärjestelmä on pärjännyt kan-sainvälisissä tutkimuksissa hyvin, sen osoittavatmonet Pisa-tutkimuksetkin. Suomesta haetaanmallia hyvään, oikeudenmukaiseen ja tasa-arvoi-seen koulutukseen. Miksi meidän pitäisi nyt teh-dä nopeita ja hätiköityjä muutoksia perusopetuk-sen tuntijakouudistukseen? Tärkeintä on pitkä-jänteinen perusopetuksen kehittäminen. Ei olesyytä hypätä mihinkään tuntemattomaan.

Hallitusohjelmassa on kirjaus, että taitoja tai-deaineiden asemaa vahvistetaan lisäämällä valin-naisuutta. Musiikki, kuvataide, kotitalous ja käsi-työt antavat tilaa luovuudelle ja oppilaan vah-vuuksien kehittämiselle sekä itsetunnon vahvis-tamiselle.

Peruskoulun tulee olla yhdenvertainen, jottaalueiden, koulujen ja oppilaiden välinen tasa-arvo toteutuu. Monet opettajat ja koulutuksestakiinnostuneet tahot ovat seuranneet huolestunei-na tuntijakouudistusta (Puhemies: Minuutti onkulunut!) valmistelleen työryhmän esitystä.Opettajien mielestä kouluissa on itsessään tar-peeksi draamaa. Tarvitaanko sitä, arvoisa minis-teri, vielä erillisenä oppiaineena?

Puhemies: Olen tässä vielä merkinnyt vastaus-puheenvuoroina edustajat Pulliainen, Mauri Salo

ja sitten edustajat Hänninen, Vahasalo, Puumala,Heinonen, Peltonen ja Kantola. Näiden puheen-vuorojen jälkeen jokainen halukas on päässyt vä-hintään kertaalleen puhumaan. Sitten kuulemmeministerin vastauksen ja tämä keskustelu päättyy.

57 Erkki Pulliainen /vihr (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Pikkuisen arkipäivänrealismia tähän hienoon koulutuspoliittiseen kes-kusteluun.

Tänä vuonna koulunsa aloittaneella on 10vuoden kuluttua maapallolla 700 miljoonaa uut-ta kilpailijaa. 20 vuoden kuluttua, jolloinka hänon vaikkapa, sanotaan nyt, filosofian tohtori, hä-nellä on 1,5 miljardia uutta resurssikilpailijaa.Mitä meidän tieteellinen pyrkimyksemme tavoit-telee? Se tavoittelee sitä, että ne oikeat vastauk-set, jotka me nyt miellämme tässäkin salissa oi-keiksi vastauksiksi, ovat vääriä vastauksia. Mikäsitten on koulutuksen tehtävä? Sen tehtävä onopettaa nuoret ja vähän varttuneemmat ihmisettekemään tällä maapallolla oikeita kysymyksiä,jotta he pärjäisivät täällä.

58 Mauri Salo /kesk (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Ympäristö muuttuu, jameidän on edelleen opetettava nuoria tietojen jataitojen kartuttamiseen ja kannustettava heitäelinikäiseen oppimiseen. Elämänhallinta on yksiperusasia, joka nuoren on opittava, jotta hän yh-teiskunnassa pärjää. Yhteiskuntaoppia on syytätuoda lisää, koska tänä päivänä nuorien ihmistenosallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluunon aivan liian vähäistä.

Toinen merkittävä asia, mikä täällä on nous-sut esiin, on kädentaitojen oppiaineiden ylläpitä-minen ja myöskin nykyaikaisin keinoin lisäämi-nen niin, että nuorista tulee työelämän käyttöönhyviä ihmisiä.

Sisäinen yrittäjyys on meille kaikille tärkeäasia. Suomalaisen nuorison elämänhallinta ontänä päivänä hukassa ja yrittäjyyteen on syytäkasvattaa.

59 Tuomo Hänninen /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Perusopetuksen tuntija-kouudistukseen liittyvä työ oli moniulotteinen, jatuo raportti on kattava kuvaus ajankohtaisista ke-hittämiseen liittyvistä asioista. Se vaan oli har-mi, että se työ kulminoitui kiireen vuoksi sinneihan viimeisiin kokouksiin ja monet asiat jäivättavallaan kesken niin, että niistä ei ehditty päät-

Keskiviikkona 13.10.201024 99/1/60

tää ja tuli paljon eriäviä mielipiteitä, ja nyt ollaantässä tilanteessa.

Ihan omasta näkökulmastani kyllä painopis-teenä uudistuksessa tulee olla heikoimmin moti-voituneiden opiskelijoiden näkökulma, arjen tai-dot, kouluviihtyvyys ja opetushenkilöstön jaksa-minen. Taito- ja taideaineiden lisääminen on ihanhallitusohjelman mukainen asia, myöskin kieli-ohjelman vahvistamisesta pitää huolehtia. Sa-malla myöskin liikunta on tullut tärkeäksi. Sii-hen pitää, samoin kuin kotitalouteen, saada lisäätunteja.

Tämän maineikkaan peruskoulumme vahvuu-desta, koulutuksen tasa-arvosta, on huolehditta-va kaikin tavoin uudistuksessa, ja laadukasta, ta-saveroista koulutusta on saatava kaikilla paikka-kunnilla.

60 Raija Vahasalo /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Joka kerran, kun tuntijakoauudistetaan, nousee ihan sama meteli, ja viimek-si tehtiin uusi oppiaine, terveystieto, niin ettätämä ei ole mitään uutta. Tiedettiin, että tästäkintulee meteliä. Se on ihan selvä asia. Kun tulevai-suutta tehdään, niin ei saa nyt hirttäytyä tämänpäivän lamakeskusteluun, koska tämä on oikeas-ti todella tulevaisuuden ajatusta ja tulee voi-maankin vasta todella myöhemmin ja arvopohjapysyy edelleen samana niin kuin nytkin, kasvuihmisyyteen, yhteiskunnan jäsenyyteen. Kestäväkehitys on otettu sinne asetustasolle kattaen kokoperusopetuksen. Tässä on paljon hyviä asioita, jatasa-arvo-sanalla näyttää olevan vähän erilaisiamerkityksiä eri ihmisillä, mutta tietenkin jokai-selle pitää taata se vankka perustaito, samanlai-nen perustaito, mutta sitten pitää se yksilöllisyysmyöskin huomioida. Uskon, että ministeri tekeehyviä päätöksiä näitten keskustelujen pohjaltasitten jatkossa.

61 Ilkka Kantola /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Oli mukava kuulla, että ar-voisa ministeri sanoi, ettei ole tiukasti teipannutitseään kiinni tähän työryhmän mietintöön vaanettä tässä on mahdollisuus harkita, mitä siitä vie-dään eteenpäin ja mihin päin tätä kehitetään.

Sellainen on jäänyt mieleen uutistarjonnasta,että ministeri on jossakin lausunut, että kannatat-te lasten erikoistumista jo alaluokilla. Jos tämäon totta, niin tämä herättää huolen siitä, kuinkapitkälle viedään tällainen, että lapsen ikään kuinammatillinen, koulutuksellinen ura määräytyy

siellä hyvin varhaisessa vaiheessa. Tällaista ke-hitystä minusta pitää torjua, ja juuri tällaineneriytyminen varhaisessa vaiheessa pystyttiin tor-jumaan silloin, kun peruskoulu rakennettiin. Eipidä kääntää nyt tietenkään pyörää taaksepäin,vaan viedä yhdessä hyvä perusopetus sinne oppi-velvollisuuden loppuun saakka ja siitä lähteä sit-ten erikoistumaan.

62 Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Herra puhemies! Vielä vastauksena ed. Va-hasalolle ja ed. Heinoselle: Kyllä keskusta tottakai tunnistaa ja tunnustaa ympärillä yhteiskun-nassa tapahtuneita muutoksia. Haluan niihin kan-nustaa ja mennä siltä pohjalta eteenpäin. Mutta eimeillä kyllä valmiutta tämmöiseen alakoulustauraputkeen -ajatteluun kuitenkaan tämän valin-naisuuden lisäämisessä ole. Sen takia me näem-me tämän peruskoulun tehtävän hyvin selkeänäja hyvin kirkkaana, ihan niin kuin tässä keskuste-lussa olemme esille tuoneet. Samoin taloudelli-set vaikutukset: Meidän ajatuksemme mukaanraha ei puussa kasva, ei suomalaisessa kuntaken-tässäkään. Nekin asiat on selvitettävä erittäinhuolella ja perusteellisesti.

Tästä keskustelusta jää kuitenkin, puhemies,oikein hyvä mieli päällimmäiseksi, koska kaikenkuulemani perusteella ministeri on herkällä kor-valla kuunnellut myös keskustan esille tuomanviestin ja on valmis siltä pohjalta keskustelujajatkamaan, ja sama valmius meilläkin tietenkinon. Kun valuvika poistetaan, niin siitä saadaantoivottavasti ja uskoaksemme aika hyvä esitys.

63 Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vaikka ed. Arhinmäki on jopoissa, niin täytyy todeta, että ei lahjakkuus oleperhetaustasta kiinni. Duunarinkin poika voi ollalahjakas, ja miksi hän ei saisi oppia suomalaises-sa peruskoulussa omien taitojensa mukaan? Mik-si hän ei saisi opiskella matematiikkaa lisää, joshän haluaa? Miksi hän ei saisi lisäkursseja kuva-taiteessa tai lisäkursseja englannissa? Tai rehto-rin tai vuorineuvoksen tytär voi olla sellainen,että hän tarvitsee erityisopetusta, ja kokoomus-laisessa peruskoulussa hän saa sitä. (Ed. Pulliai-nen: Missä se kokoomuslainen koulu on, että saatutustua?) Lisää taitoja taideaineita, lisää liikun-taa, lisää valinnaisuutta — tätä suomalainen pe-ruskoulu tarvitsee.

Arvoisa puhemies! Tuo työryhmäraportti onhyvä pohja tälle työlle. Se antaa jatkovalmistelul-

PTK 99/2010 vp99/1/64 25

le nyt hyvän perustan, ja olen varma, että kokoo-mus ja keskusta saavat tästä hyvällä yhteistyölläsellaisen kokonaisuuden, että suomalainen pe-ruskoulu on huippu vielä 2020-luvullakin. Myöskokoomus haluaa tuon työryhmäraportin.

64 Tuula Peltonen /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ed. Heinoselle täytyy nytkyllä todeta, että kyllä selvisi ihan se, että tässärakennetaan kokoomuslaista peruskoulua, jokaon täysin eriarvoistava koulu, jossa jaotellaanduunarin lapset ja eliittilapset jne. Tämä tuli hy-vin selväksi. Kiitos tästä valaisevasta hetkestä!

Mutta ed. Vahasalolle haluaisin sanoa myös,että te olette itse työryhmässä esittämässä terve-ystiedon poistamista tai vähentämistä, mikä onaika ihmeellinen käsitys, koska terveystieto onkoettu hyvinkin tarpeelliseksi oppiaineeksi.

Valinnaisuudesta vielä haluaisin puhua. Tääl-lä ministeri totesi, että valinnaisuusmäärä lisään-tyy. Mutta se on sidottu oppiainekokonaisuuk-siin, ja silloin se on lokeroitua valinnaisuutta,eikä silloin oikeasti pääse kehittämään niitä omiavahvuuksiaan, mitä tässä olettaisi, että on tarkoi-tettu. Elikkä valinnaisuutta mukamas lisätään,mutta ei sitten kuitenkaan. Samalla vähennetäänyhteisiä opintoja, eli kaikille hyvä koulu katoaa,jatko-opintokelpoisuus kaventuu. Tämäkö on pe-rusopetuksen uudistamista?

65 Opetusministeri Henna Virkkunen (vas-tauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässäkinhyvin tulee esille tämä valinnaisuuteen liittyväkaksijakoisuus. Toisaalta osa haluaa, että valin-naisuutta pitäisi olla paljon enemmän, ja osa taashaluaa, että valinnaisuutta ei pitäisi olla. Muttauskon, että löydämme tästä hyvän, toimivan mal-lin myös tulevaisuutta silmällä pitäen, niin ettäkouluille jää liikkumavaraa ja myös oppilailla onmahdollisuus valita omia painotuksiaan. Kovinsuuresta tuntimäärästähän ei toki viikoittain olekyse, lähinnä muutamasta oppitunnista.

Työryhmällä varmasti oli aika korkea kynnyssiihen, että lähdettiin esittämään uusia oppiainei-ta, mutta perusteellisen harkinnan jälkeen työ-ryhmä päätyi esittämään etiikkaa ja draamaa.Etiikkaa lähinnä siitä syystä, että meillä on yhäenenevässä määrin erilaisia uskontokuntia ja ko-ettiin tarvetta käsitellä yhteiskunnan arvopohjaamyös yhteisesti eri uskontoihin kuuluvien kans-sa. Toisaalta draaman osalta voi todeta, että meil-

lä suomalaisilla on selvästi tarvetta siihen, ettämeidän on opittava ilmaisemaan itseämme, tun-teitamme nykyistä paremmin ja toimimaan vuo-rovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Tä-hän taustaan nähden ymmärrän, että draamanesittäminen erilliseksi oppiaineekseen oli hyvinperusteltua. Kansainvälisestihän näin useissamaissa onkin.

Tämä keskustelu, jota olemme nyt käyneet,toimii erinomaisena evästyksenä jatkotyölle, jotanyt käydään tuntijakotyöryhmän esityksen ja lau-suntokierroksen annin pohjalta. Tavoitteena onse, että mahdolliset lakimuutokset saadaan tä-män syksyn aikana eduskuntaan ja asetus voi-daan keväällä valtioneuvostossa hyväksyä.

Puhemies: Keskustelu on päättynyt

Asian käsittely päättyi.

2) Hallituksen esitys laiksi eräiden asunto-jen vuokraustoimintaa harjoittavien osa-keyhtiöiden veronhuojennuksesta annetunlain muuttamisesta

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 113/2010 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM34/2010 vp

Puhemies: Käsittelyn pohjana on valtiovarain-valiokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdo-tuksen sisällöstä.

Yleiskeskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Yksityiskohtaisessa käsittelyssä eduskunta hy-väksyi lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukai-sena.

Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Puhetta ryhtyi johtamaan toinen varapuhemiesTarja Filatov.


3) Hallituksen esitys laiksi arvonlisävero-lain 32 ja 33 §:n muuttamisesta


Toinen varapuhemies: Käsittelyn pohjana onvaltiovarainvaliokunnan mietintö. Nyt päätetäänlakiehdotuksen sisällöstä.


Päätökset



4) Hallituksen esitys laiksi arvonlisävero-lain 85 a §:n väliaikaisesta muuttamisestaannetun lain voimaantulosäännöksen muut-tamisesta




Päätökset



5) Hallituksen esitys laiksi arpajaisverolainmuuttamisesta



Yleiskeskustelu

1 Mikko Kuoppa /vas: Arvoisa puhemies! Hal-lituksen esitys arpajaisverolain maksuunpanonmuutoksesta on käsittelyssä, ja lyhyesti todettu-na tässähän on kysymys siitä, että valtio haluaakerätä vähän enemmän rahaa arpajaispelien tuo-tosta itselleen eli noin 16 miljoonaa euroa. Tämäon siis puhtaasti fiskaalinen esitys.

Mielenkiintoista tässä on se, että muitten raha-pelien vero nostetaan 9,5 prosentista 10 prosent-tiin mutta Fintoto jätetään 9,5 prosenttiin. Sitä onperusteltu muun muassa sillä, että Fintoton pe-laaminen on laskenut ja tuotto on pienentynyt jasen takia tätä veroa ei kerätä enempää. Kun kat-selee tuota tilastoa, on mielenkiintoista, että Fin-toton tuotto oli 7,1 miljoonaa euroa vuonna 2007,8,6 miljoonaa euroa vuonna 2008 ja 8,3 miljoo-naa euroa vuonna 2009. Kyllä tässä on aikaisem-minkin vaihteluja ollut ja se on sekä noussut ettälaskenut. Siinä mielessä perustelu, että Fintotojätettäisiin tästä ulkopuolelle, ei minun mielestä-ni ole tasavertaista ja yhdenmukaista verokohte-lua. Siinä mielessä esitän tulevassa yksityiskoh-taisessa käsittelyssä muutosta lain 4 §:ään, jokamerkitsisi sitä, että näiltä kaikilta rahapeliyhtiöil-tä perittäisiin tämä 10 prosenttia tuotosta.

Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, etteiunohdeta sitä, että EU:n kilpailulainsäädäntökyttää näitä rahapelien monopolioikeuksia Suo-messa niin kuin muissakin EU-maissa ja mei-dän täytyy olla hyvin tarkkana siitä, että ei syn-nytetä sellaista lainsäädäntöä, joka vaarantaanäitten monopolirahapelien aseman Suomessa,ja sitä kautta näistä tulisi esimerkiksi yksityistäbisnestä. Siinä mielessä on syytä katsoa sekä ve-rolainsäädäntöä että sitä, mihinkä näitä kansankarttuisalla kädellä kerättyjä varoja käytetään,että käytetään niihin tarkoituksiin, jotka myös-kin EU:n kilpailulainsäädäntö on hyväksynyt,ettei tätä oikeutta menetetä, koska jos se mene-tetään, se vaarantaa kyllä suomalaisen niin sa-notun kolmannen sektorin rahoituksen pitkältikokonaan.

Arvoisa puhemies! Yksityiskohtaisessa käsit-telyssä tulen esittämään, että 4 § muuttuisi niin,että kaikista näistä rahapeleistä peritään tämä 10prosentin tuotto.

PTK 99/2010 vp99/5/2 27

2 Mauri Salo /kesk: Arvoisa rouva puhemies!Tämä hallituksen esitys arpajaisverolain muutta-miseksi on hyvin perusteltu. Hevostalous on isoelinkeinoala, joka työllistää noin 10 000 suoma-laista. On toden totta selvää, että tämä lama onkohdellut myöskin raviurheilun pelejä negatiivi-sesti, pelivaihdot ovat pienentyneet. Tämä on hy-vää harkintaa hallitukselta, että arpajaisvero jäte-tään tähän 9,5:een, koska se olisi ollut liian suurisuonenisku raviurheilun tulovirtaan. Kaikenkaikkiaan tämäkin on kohtuuttoman korkea, josajatellaan elinkeinoverotusta.

Yleiskeskustelu päättyi.

Toinen varapuhemies: Asian käsittely keskey-tetään.

6) Hallituksen esitys laiksi työaikalain 2 ja7 §:n muuttamisesta

Ensimmäinen käsittelyHallituksen esitys HE 100/2010 vpTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöTyVM 7/2010 vp

Toinen varapuhemies: Käsittelyn pohjana ontyöelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö. Nytpäätetään lakiehdotuksen sisällöstä.

Yleiskeskustelu

1 Arto Satonen /kok (esittelypuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan todeta,että tämä mietintö on yksimielinen, mikä työelä-mä- ja tasa-arvovaliokunnassa ei aina ole ihan ta-vallista, mutta tämä asia on sellainen, joka onkoettu kaikilla tahoilla kannatettavaksi. Kysehäntässä on siitä, että perhepäivähoitajat pääsevättyöaikalain soveltamisalan piiriin ja perhepäivä-hoidossa voidaan jatkossa käyttää jaksotyöai-kaa. Samalla perhepäivähoitajien työn saattami-nen työaikalain piiriin myöskin täyttää kansalli-sen lainsäädäntömme velvoitteet EU:n työaika-direktiiviä kohtaan.

Tällä hetkellä perhepäivähoitajien säännölli-nen viikkotyöaika on 43 tuntia 15 minuuttia, jatämän muutoksen jälkeen se putoaa 40 tuntiinviikossa. Perhepäivähoitajan työ on luonteeltaansellaista, että jatkossakin helposti yksittäisen päi-vän työajan pituus on enemmän kuin 8 tuntia,mikä on varsin luonnollista, koska jos lapset tuo-

daan perhepäivähoitoon ja lasten vanhemmat te-kevät 8-tuntista työpäivää ja heidän pitää vielämennä työpaikalle ja tulla sieltä takaisin, niin sii-tä kertyy enemmän kuin 8 tuntia. On tietysti tär-keätä, että lapset voisivat olla siellä yhden perhe-päivähoitajan hoidettavina eikä heidän tarvitsisivaihtaa hoitopaikkaa kesken päivän. Sen takia onvarsin luontevaa, että esimerkiksi 9 tuntia voisiolla tämä päivittäinen työaika, mutta koska siitäkertyy viiden päivän aikana enemmän kuin tämä40 tuntia, niin sitten on mahdollista tämän tasoit-tamisjakson kautta, vapaapäivien kautta, tasoit-taa sitä, että tämä viikoittainen työaika vuosita-solla, joka tässä on maksimitasoitusjakso, saa-daan keskimäärin pudotettua sinne 40 tuntiin.

Tämä on siinä mielessä hyvin kannatettavaesitys, koska tiedetään, että perhepäivähoito vaa-tii työntekijöiltä varsin paljon ja siitäkin huoli-matta, että tämä muutos tehdään, voi olla vaike-uksia perhepäivähoitajien saatavuudessa.

Niin hyvä tarkoitus kuin tällä lakiesitykselläonkin ja kuinka kannatettava se onkin, on kuiten-kin rehellisyyden nimissä tuotava esille se, ettäkun valiokunta tästä varsin perusteellisen asian-tuntijakuulemisen kävi ja kuuli sekä pienten kun-tien edustajia, sellaisten kuntien, joissa lastenpäivähoito perustuu perhepäivähoitojärjestel-mään, että myöskin isompien kuntien edustajia,sellaisten kuntien, joissa perhepäivähoito on yh-tenä mahdollisuutena, niin kävi ilmi, että tähänliittyy kyllä se uhka, että perhepäivähoito joissa-kin kunnissa saattaa vähentyä merkittävästi, kos-ka tästä aiheutuu lisäkustannuksia. Tämä voi ai-heuttaa hoitajapulaa, ja ennen kaikkea haaste liit-tyy siihen, miten tämä hoitomuoto koetaan jat-kossa palvelun käyttäjien näkökulmasta. Tietystipalvelujen käyttäjät ovat tottuneet nykyjärjestel-mään, että perhepäivähoitajat ovat tehneet pitkäätyöpäivää ja vanhemmat ovat voineet aina jättäälapsen samalle perhepäivähoitajalle. Jaksottu-mistyön kautta tietysti joudutaan käyttämäänenemmän tilapäistä apua kuin aikaisemmin.

Tämä saattaa johtaa myös siihen, että perhe-päivähoidossa painottuu entistä enemmän yritys-toiminta, koska yritystoiminnassa tietenkäännämä työaikavelvoitteet eivät ole olemassa. Tä-mäkin asia on tässä valiokunnan mietinnössähuomioitu. Tärkeintä tietysti olisi se, että yrittä-minen perustuu aitoon haluun eikä siihen, ettäjärjestelmä muutetaan sellaiseksi, että perhepäi-vähoitoa voidaan vain yritystoiminnan kautta jat-kossa hoitaa.

Keskiviikkona 13.10.201028 99/6/2

On siis huomioitava myöskin ne käytännönhankaluudet, jotka tästä tulevat, mutta ne ovatkuitenkin pienempi asia kuin se, että tätä muutos-ta ei toteutettaisi, koska on tietysti aika epänor-maalia, että perhepäivähoitajalla on ollut selvästipidempi työaika kuin kunta-alalla keskimäärin.

2 Markus Mustajärvi /vas: Arvoisa puhe-mies! Täytyy käyttää tilaisuutta hyväksi, kun voikerrankin ainakin osittain kehua hallituksen esi-tystä. Valiokunta oli tästä asiasta hyvin yksimie-linen, kun tätä käytiin lävitse. Tavoitehan on ai-van oikea: halutaan perhepäivähoitajat saada yh-denvertaiseen asemaan muiden työntekijöittenkanssa. Tällä hetkellähän heillä on ollut paljonpidempi työaika, samaten heikommat työnteonehdot. Yksin se, koska työaika alkaa, koska seloppuu, on ollut hyvin liukuvaa. Siitä johtuentyöpäivän pituus on voinut vaihdella hyvinkinpaljon, ja aina se ei suinkaan ole ollut korvatta-vaa aikaa.

Mutta jos halutaan, että esimerkiksi haja-asu-tusalueilla ihan aidosti on vaihtoehtoja lastenhoi-dossa, niin silloin pitää kyllä huolehtia siitä, ettämyöskin perhepäivähoito tulee kyseeseen tule-vaisuudessa. Se vauhti, jolla perhepäivähoitajiaon vähentynyt, on ollut kyllä hyvin huolestutta-va. Jos määrä tipahtaa kolmasosaan 20 vuodenaikana, niin muutos on ollut kyllä raju. Kyllä seliittyy siihen, mikä on palkkataso, mitä makse-taan korvauksina siitä, että lapset tulevat jonkunkotiin hoidettaviksi, ja millaiset ovat sitten sijais-järjestelyt.

Se, mikä valiokunnan puheenjohtaja Satoseltajäi huomioimatta, on se, että pitää varoa myös si-tä, että tätä tilannetta ei käytetä siihen, että perhe-päivähoitajat ajetaan pakkoyrittäjiksi sen takia,että sillä tavoin pystyttäisiin kiertämään näitätyöaikasäädöksiä.

Mutta tämä on hyvä ensimmäinen askel. Täy-tyy toivoa, että tässä lähdetään nyt menemäänsiihen suuntaan, että myös muut työnteon ehdottulevaisuudessa paranevat oleellisesti.

3 Seppo Särkiniemi /kesk: Arvoisa rouva pu-hemies! Muutamia hajanaisia ajatuksia.

Maailma on kyllä oleellisesti parempi paikka,kun tämä laki astuu voimaan ja asiat korjataanniin kuin tässä sanotaan. Tämä järjestelmä tar-koittaa sitä, että perhepäivähoitajien selkänahas-ta ei samalla tavalla enää oteta sitä, mikä tähänasti, mikä oikeastaan liittyisi järjestelmän syn-

nyttämien ongelmien korjaamiseen. Koko tämäkysymys on siitä mielenkiintoinen, että tällaisel-la hoitomallilla, niin kuin mietinnössäkin sano-taan, on tarjottu erinomainen vaihtoehto erityi-sesti pienten lasten ja sisarusten hoidon järjestä-miseen ja se soveltuu erinomaisen hyvin haja-asutusalueille.

Sitten se muutos, minkä ed. Mustajärvi tuossamainitsi: Perhepäivähoitajien määrässä on kui-tenkin tapahtunut melkoinen vähentyminen, ja senäkyy. Liekö taustalla arvostusten muutosta jaehkä myöskin lapsiperheiden asuinoloissa tapah-tuneita muutoksia. Voi olla, että perheissä, joissaon yksi tai kaksi lasta, koti on useimmiten aina-kin kaupungeissa hyvin pieni. Tämä käytännös-sä tarkoittaa sitä, että kustannukset tulevat nouse-maan 7—10 prosenttia, niin kuin täällä on mai-nittu, mutta se kyllä kannattaa tässä maksaa.

Mutta, arvoisa rouva puhemies, tässä on erässeikka, johon kiinnittäisin huomiota. Täällä ainamuiden asioiden yhteydessä puhutaan kunta- japalvelurakenneuudistuksesta ja nimenomaan pal-velurakenneuudistuksesta. Tällä asialla on minunmielestäni yhteys tähän kysymykseen. Kädessänion erään eteläsuomalaisen kaupungin tiedot päi-vähoidon kustannuksista. Nämä eivät nyt ole ihansellaisia tietoja, että sormet Raamatulla voisi sa-noa, että asiat ovat 100-prosenttisesti näin, muttatähän suuntaan. Näiden laskelmien mukaan per-hepäivähoitopaikka maksaa vuodessa lapsestakeskimäärin 11 700 euroa ja sama hoitopaikkakokopäivähoitona päiväkodissa 19 000 euroa.Siinä on noin 7 200 euron ero.

Jos ajattelemme, paljonko tässä olisi varaa li-sätä perhepäivähoitajien palkkaa, jotta tämänmahdollisuuden valitseminen olisi houkuttele-vaa sekä työntekijöitten kannalta että perheidenkannalta — nimittäin tämä kustannus mittaakäyttötaloutta; tässä ei ole vielä mukana ollen-kaan se, mikä täytyy ottaa kokonaiskustannuk-siin, kun mukaan lasketaan investoinnit — mi-nua ihmetyttää, että tällaista ikään kuin paran-nusohjelmaa ei voisi tehdä tai suositella. Tiedän,että nämä palkkakysymykset sovitaan ihan jossa-kin muualla kuin täällä, mutta tällaisena rakenne-kysymyksenä voisi ihan ajatella, että tästä voisipienen suosituksen tehdä. Jos tähän suuntaan la-kia kehitettäisiin ja ministeriö toimisi, toisin sa-noen niin, että nykyjärjestelmässä perhepäivä-hoidon houkuttelevuutta kehitettäisiin, se tulisisuhteellisesti ottaen erinomaisen halvalla.

PTK 99/2010 vp99/6/4 29

Kokonaisuutena on sanottava, että vasta sittentämä järjestelmä toimii minun mielestäni oikeu-denmukaisesti, kun on olemassa lastenhoitoonhoivaseteli. Se annetaan vanhemmille oikeutena,ja he saavat itse päättää, käyttävätkö sen päivä-kotiin, perhepäivähoitoon, omaan hoitoon koto-na, naapurilta ostettuun vai kuinka tehdään. Vas-ta sitten tämä asia on sellaisessa järjestyksessä,että voidaan puhua oikeudenmukaisesta mallis-ta. Mutta tämäkin uudistus on hyvä.

4 Pauliina Viitamies /sd: Arvoisa puhemies!Oli miellyttävää kuunnella valiokunnan puheen-johtajan esittelyä tästä lakiesityksestä, ja pikku-hiljaa ollaan menossa hyvään suuntaan. Me tie-dämme kaikki, että perhepäivähoitajat ovat aliar-vostettu, naisvaltainen porukka, ja aliarvostusnäkyy myös palkkauksessa, kuten edellinen pu-huja viittasi. Se ei tietenkään nyt tällä asialla kor-jaannu vaan on muitten foorumeiden asia. Muttatämä on hyvä, eteenpäin menevä askel sille, ettäsaisimme tämän meille kaikille niin tärkeän am-mattiryhmän säilymään vielä kuvioissa mukana.

5 Paula Sihto /kesk: Arvoisa rouva puhemies!Hallituksen esitys on tärkeä ja erittäin tarpeelli-nen. Työaikalakia ehdotetaan muutettavaksi si-ten, että perhepäivähoitajien työ tulee työaika-lain soveltamisalan piiriin ja perhepäivähoidossavoidaan käyttää jaksotyöaikaa ja näin omassa ko-dissa työskentelevät perhepäivähoitajat pääsevätyhdenvertaisempaan asemaan muiden työnteki-jöiden kanssa. Tämä muutos edistää hoitajientyössäjaksamista ja siten välillisesti varmastimyös lasten hoitoa ja hoidon laatua. Perhepäivä-hoito on merkittävä vaihtoehto erityisesti pien-ten lasten ja sisarusten hoidon järjestämisessä. Sesoveltuu myös hyvin haja-asutusalueille. Laki-esitys osaltaan edesauttaa sitä, että perheidensuosima perhepäivähoito säilyisi tulevaisuudes-sakin merkittävänä lasten päivähoitomuotona.

Perhepäivähoidon toteuttamistavat ovat moni-puolistuneet viime vuosien aikana. Lapsia hoide-taan paitsi hoitajan kotona myös vuorotellen erihoitajien kotona, hoidon piiriin kuuluvien per-heiden kotona, parityöskentelynä toisen perhe-päivähoitajan kotona ja kunnan järjestämissä ti-loissa ryhmäperhepäiväkodissa. Sovellettavattyöaikanormit vaihtelevat perhepäivähoidossanykyisin sen mukaan, missä lapsia kulloinkinhoidetaan.

Arvoisa puhemies! Joissakin kunnissa pide-tään mahdollisena, että perhepäivähoito vähen-tyy merkittävästi tai loppuu kokonaan ehdote-tuista muutoksista johtuvien lisäkustannusten,hoitajapulan tai hoitomuodon suosion romahta-misen takia. Lainsäädäntö antaa kunnille kuiten-kin mahdollisuuden kehittää paikalliseen tilan-teeseen sopivia ratkaisuja, joilla kohtuullisinkustannuksin turvataan hoitomuodon jatkumi-nen ja kehittyminen. Tärkeää on, että nykyisilleperhepäivähoitajille tulee järjestää tarvittavaa(Puhemies: 2 minuuttia!) täydennyskoulutustaniin, että he voivat sijoittua töihin muiden päivä-hoitomuotojen palvelukseen.

6 Unto Valpas /vas: Arvoisa puhemies! Tämäperhepäivähoitajien palkkaus on kyllä jäänytvuosien saatossa niin paljon kehityksestä jäl-keen, että tämä on varmaan se keskeinen syy,miksi perhepäivähoitajia on erittäin vaikea saa-da. Toinen on tietenkin tämä työaikakysymys,joka ei ole minustakaan ihan kohdallaan. Eli näi-hin kahteen asiaan jos kiinnitettäisiin huomiota,niin voitaisiin varmasti saada enemmän perhe-päivähoitajia.

En kyllä usko tuohon, mitä ed. Särkiniemi toiesille, että tämä seteli olisi joku ratkaisu. Minus-ta se on vain askel tähän yksityistämisen suun-taan ja ei mitään takeita ole siellä yksityissekto-rilla, että siellä työajat tai palkkaukset olisivatsen kummemmin kunnossa. Olen sitä mieltä, ettäjos perhepäivähoitoa halutaan kehittää, tarvitaantätä kunnallista perhepäivähoitoa enemmän jasiellä kunnolliset työajat, työolosuhteet ja palk-kaus.

7 Seppo Särkiniemi /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Haluan ihan lyhyestikommentoida. Minä en voi käsittää, miksi tällai-nen retorinen keino jatkuvasti toistuu ja toistuu,jos kunta toimii palvelun järjestäjänä. Siis demo-kraattisesti päätetään, millainen palvelu kansalai-sille annetaan, ja se maksetaan veroista. Jos senpalvelun tuottaa joku muu kuin kunnan oma pal-velutuotanto-organisaatio, se ei ole yksityistä-mistä. Siinä ei kansalaisilta viedä mitään oikeut-ta pois. Heille ei tule yhtään latia lisää maksetta-vaa. Se on järjestämistapa. Mutta kun se näin teh-dään, se avaa uuden kanavan ja voi toimia todel-la merkittävänä innovatiivisena keinona, kun sekäyttää markkinoita. Siis se ei supista eikä ka-

Keskiviikkona 13.10.201030 99/6/8

venna hyvinvointiyhteiskuntaa piiruakaan, mut-ta se ottaa yhden keinon lisää.

8 Eero Akaan-Penttilä /kok (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti puo-lustaa ed. Särkiniemeä tässä asiassa. Nimittäintämä keskustelu voidaan käsitellä Suomessamyös paljon laajempana asiana. Voidaan sanoaniin, että kun meillä on saman alan asiantunte-musta oikeassa kourassa ja vasemmassa kouras-sa, niin vain ne sormet sormien lomaan yhteenlaittamalla saadaan paras lopputulos, ja sitä ed.Särkiniemi tässä tarkoittaa. Se, joka palvelua tar-vitsee, saa itse kilpailuttaa ja valita. Sillä ei olemitään tekemistä politiikan kanssa, vaan rahojenoikealla käytöllä on tärkein merkitys sen lisäksi,että sillä lailla on valinnan vapauskin olemassa.

9 Erkki Pulliainen /vihr: Arvoisa puhemies!Ensinnäkin itse hallituksen esitys ja mietintöovat ihan ok, ja sillä saattaa olla kyllä ne vaiku-tukset, jotka valiokunnan puheenjohtaja Satonentotesi. Nämä ovat vähän sellaisia asioita, että niil-lä on puolensa ja puolensa, mutta nyt on valintatehty näin, ja tämä on niin kuin periaatteellisessamielessä erittäin iso asia, hyppäys.

Mutta, arvoisa puhemies, minä kiinnittäisinhuomiota mielenkiintoiseen yksityiskohtaan täs-sä hallituksen esityksen esittelyssä. Nimittäintäällä todetaan, että laki on tarkoitettu tulemaanvoimaan syksyllä 2010. Eli tässä onkin tiukkapaikka, siellä on nimittäin lumi tulossa maahannyt, ja se voi jäädä talvelle.

10 Unto Valpas /vas: Arvoisa puhemies! Ed.Särkiniemelle vain toteaisin, että tässä varmaanajatellaan vähän eri näkövinkkelistä tämän sete-lin suhteen, ja luulen, että tämä seteliasia ei rat-kaise ollenkaan tätä työolo-, työaika- ja palk-kauskysymystä, joka tässä on keskeinen. Jos näi-tä seteleitä sitten aletaan jakaa yhteen sun toi-seen tarkoitukseen, niin ymmärrätte varmaan,mihin se johtaa. Se johtaa melko villiin tilantee-seen, ja on käsittämätöntä ajatella niin, että kunse on yksityisellä, se tulee jotenkin edullisem-maksi, koska miksi se tulee sitten edullisemmak-si: onko se tehokkaampi siellä se työntekijä, vaitekeekö se pienemmällä palkalla tai heikommis-sa työolosuhteissa tai erilaisen työaikalain piiris-sä? Siinä on juuri semmoinen kysymys, josta meemme varmaan ihan helpolla yhteisymmärrystä

löydä, mutta se ehkä ei ole tarpeen tässä kysy-myksessä.

Yleiskeskustelu päättyi.

Päätökset



7) Hallituksen esitys valtion liikelaitoksiakoskevaksi lainsäädännöksi

Toinen käsittelyHallituksen esitys HE 63/2010 vpValtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM33/2010 vp

Toinen varapuhemies: Nyt voidaan hyväksyätai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätet-tiin ensimmäisessä käsittelyssä.

Keskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssäsisällöltään päätetyt lakiehdotukset.

Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi.


8) Hallituksen esitys laiksi ulkomaanedus-tuksen virkamiesten puolisoille maksetta-vasta erityiskorvauksesta annetun lainmuuttamisesta

Toinen käsittelyHallituksen esitys HE 119/2010 vpHallintovaliokunnan mietintö HaVM 15/2010 vp

Toinen varapuhemies: Nyt voidaan hyväksyätai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiinensimmäisessä käsittelyssä.


PTK 99/2010 vp99/9 31

Päätökset

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssäsisällöltään päätetyn lakiehdotuksen.

Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi.


9) Hallituksen esitys rikosasioiden ja eräi-den riita-asioiden sovittelusta annetun lainmuuttamisesta

Toinen käsittelyHallituksen esitys HE 92/2010 vpLakivaliokunnan mietintö LaVM 16/2010 vp



Päätökset




10) Hallituksen esitys laeiksi alkolukon hy-väksymisestä liikenteeseen ja alkolukonkäytöstä kouluja päivähoitokuljetuksissa

Toinen käsittelyHallituksen esitys HE 74/2010 vpLiikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöLiVM 9/2010 vp



Päätökset

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssäsisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen sisäl-

tyvät lakiehdotukset ja mietinnössä ehdotetunuuden lakiehdotuksen.



11) Hallituksen esitys laiksi lentoliikenteenvalvontamaksusta annetun lain 4 §:n muut-tamisesta

Toinen käsittelyHallituksen esitys HE 131/2010 vpLiikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöLiVM 10/2010 vp



Päätökset




12) Hallituksen esitys laiksi kasvintervey-den suojelemisesta annetun lain muuttami-sesta

Toinen käsittelyHallituksen esitys HE 115/2010 vpMaa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöMmVM 14/2010 vp



Päätökset





13) Hallituksen esitys laiksi opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituksesta annetun lainmuuttamisesta

Toinen käsittelyHallituksen esitys HE 129/2010 vpSivistysvaliokunnan mietintö SiVM 6/2010 vp



Päätökset




14) Hallituksen esitys laiksi sotilasvamma-lain 6 e §:n muuttamisesta

Toinen käsittelyHallituksen esitys HE 133/2010 vpSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM20/2010 vpLakialoite LA 72/2009 vp



Päätökset

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssäsisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen si-sältyvän lakiehdotuksen.

Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä te-kemässään päätöksessä lakialoitteeseen sisälty-vän lakiehdotuksen hylkäämisestä.



15) Hallituksen esitys laeiksi kunnalliseneläkelain, valtion eläkelain ja Kansaneläke-laitoksesta annetun lain 13 ja 14 §:n muut-tamisesta

Toinen käsittelyHallituksen esitys HE 118/2010 vpSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM21/2010 vp



Päätökset




16) Hallituksen esitys laiksi lääkelain muut-tamisesta

Toinen käsittelyHallituksen esitys HE 94/2010 vpSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM22/2010 vpLakialoite LA 61/2008 vp



Päätökset

Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssäsisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen si-sältyvän lakiehdotuksen.

Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä te-kemässään päätöksessä lakialoitteeseen sisälty-vän lakiehdotuksen hylkäämisestä.

PTK 99/2010 vp99/17 33



17) Hallituksen esitys teollismallien kan-sainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haa-gin sopimukseen liittyvän Geneven asiakir-jan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädän-nön alaan kuuluvien määräysten voimaan-saattamisesta sekä laiksi mallioikeuslainmuuttamisesta

Osittain ainoa, osittain toinen käsittelyHallituksen esitys HE 225/2008 vpTalousvaliokunnan mietintö TaVM 18/2010 vp

Toinen varapuhemies: Ensin päätetään talous-valiokunnan mietinnön pohjalta ainoassa käsitte-lyssä asiakirjasta ja siihen liittyvistä täytäntöön-panomääräyksistä sekä selitysten antamisesta jatoisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.


Päätökset

Eduskunta hyväksyi asiakirjan ja siihen liittyvättäytäntöönpanomääräykset sekä selitysten anta-misen.




18) Laki opintotukilain 48 §:n muuttami-sesta

LähetekeskusteluLakialoite LA 72/2010 vp (Tuula Peltonen /sdym.)

Toinen varapuhemies: Puhemiesneuvosto eh-dottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.

Keskustelu

1 Tuula Peltonen /sd (esittelypuheenvuoro):Arvoisa rouva puhemies! Valtiosihteeri MarcusRantalan vetämä ja opetusministeriön asettama

työryhmä ehdotti opintotukeen tiukennuksia.Työryhmä esitti opintotuen muuttamista kaksi-portaiseksi siten, että tuen saamiseen vaadittavi-en opintosuoritusten määrää nostettaisiin ja li-säksi asumislisäkuukausi määriteltäisiin tuki-kuukaudeksi. Työryhmä suositteli myös opinto-tuen sitomista indeksiin siten, että opintotukinousisi automaattisesti elinkustannusten nous-tessa. Lisäksi esitettiin huoltajakorotuksen pa-lauttamista opiskeleville vanhemmille.

Työryhmän tehtävänä oli nimenomaan kehit-tää opintotukea siten, että se kannustaisi päätoi-miseen opiskeluun ja pidentäisi suomalaistentyöuria. Erityisen tärkeänä pidettiin opintotuensitomista indeksiin. Budjettiriihessä työryhmänesittämät tiukennukset toteutettiin. Sen sijaantämä opintotuen indeksiin sitominen ei toteutu-nut. Toisin sanoen sitä keppiä tuli mutta porkka-nat jäivät vähäisiksi, jos niitä on ollenkaan. Ko-rotuksella olisi ollut positiivisia vaikutuksia val-mistumiseen ja työuran alkuun. Mitä paremminmahdollistamme opiskelijoiden toimeentulon,sitä paremmin he voivat keskittyä opintoihinsa.Tämän pitäisi olla ohjenuorana, kun pohdimmemyös työurien pidentämisen takia opiskelujennopeaa loppuun saattamista.

Arvoisa rouva puhemies! Budjettiriihessä pää-tettiin muiden etuuksien, esimerkiksi lapsilisienja kotihoidon tuen, sitomisesta indeksiin. Kult-tuuriministeri Stefan Wallin totesi ennen budjet-tiriihtä, että olisi johdonmukaista antaa myösopintorahalle ennustettavuutta ja turvattua osto-voimaa. Silti päätöstä tuen sitomisesta indeksiinei saatu aikaan ja opiskelijat jäävät nyt aivan eril-lisinä ulkopuolelle sosiaalisissa eduissa, mikä onperin kummallista. Lisäksi opintotukiuudistuk-sen valmistelun yhteydessä opiskelijoiden annet-tiin ymmärtää, että luvassa on sekä parannuksiaettä tiukennuksia. Kuitenkin siis vain nämä tiu-kennukset nyt toteutuvat.

Kaiken tämän edellä kertomani perusteella eh-dotamme, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuk-semme opintotuen sitomisesta indeksiin.

2 Pauliina Viitamies /sd: Arvoisa rouva puhe-mies! Tilanne on juuri sen kaltainen kuin ed. Pel-tonen tässä kertoi. Ihmetyttää ja harmittaa oike-astaan se, että kun vielä elokuussa hallituspuolu-eitten yksittäiset edustajat pitivät mahdollisena jahallituksen piiristä yhteisestikin väläytettiin sitämahdollisuutta, että tämä opiskelijoiden tuen in-deksiin sitominen olisi nyt ajankohtaista, niin sit-

Keskiviikkona 13.10.201034 99/18/3

ten se jäi. Ja harmittaa myös siitä näkökulmasta,että nyt on sitten jälkikäteen ryhdytty vähättele-mään asian merkitystä taloudellisessa mielessäopiskelijoille. Ei se tietenkään suuren suuri vai-kuttavuudeltaan olisikaan, mutta arvostuksen jatunnustuksen antamisen osoituksena se olisiopiskelijoille semmoinen signaali, että he eivätole sen huonommassa asemassa kuin muutkaantukiviidakossa seikkailevat kansalaiset. Toivonmukaan tämä meidän ryhmämme tekemä aloitenyt tässä talossa herättää ainakin sitä keskuste-lua, jota tämä asia tulee vaatimaan.

3 Erkki Pulliainen /vihr: Arvoisa puhemies!Arvoisat sosialidemokraattiset ladykansanedus-tajat, jotka ovat täällä käyttäneet puheenvuorojaja ovat aivan oikeassa! Se on sillä tavalla, ettäkyllä näin juuri historia on kirjoitettu. Kyllä meyritimme ajaa tätä indeksisidonnaisuutta, muttanäin juuri siinä kävi, ja muutoinkin analyysi olitäysin oikea, totuudenmukainen.

Tähän on vaan hyvä todeta yksi asia tai oike-astaan kaksi asiaa. Ensimmäinen asia on se, ettävarmasti — ihan riippumatta, ketkä hallituksenmuodostavat — opiskelijajärjestöt pitävät huo-len siitä, että tämä asia on esillä.

Toinen asia liittyy yleiseen inflaatiokehityk-seen juuri tässä vaiheessa. Tässähän on mahdol-lista jopa deflaatiokehitys, joka tarkoittaisi sitä,että tämä indeksisidonnaisuus johtaisi siihen, ettätuki pienenee. Tosin kulutkin ovat pienemmät. Javielä, minkälainen varmuus, tulevaisuusvar-muus, on juuri näillä asioilla, jotka äsken sa-noin? Se tulevaisuusvarmuus on sitä luokkaa,että nyt sitten keskuspankkikorot ovat nollan jayhden välillä ja sen päälle tulevat sitten nämä li-sät, mutta joka tapauksessa inflaatiokehitystä eitänä aikana ole. Elikkä nyt tämä sitten pitää to-teuttaa, kun inflaatiotilanne on sellainen kuin seon elikkä sitä ei ole.

4 Paula Sihto /kesk: Arvoisa rouva puhemies!Ed. Tuula Peltonen on ihan oikeassa, kun on teh-nyt tämän lakialoitteen. On erittäin valitettavaa,että opintotuki jäi indeksisidonnaisuuden ulko-puolelle. Minusta se on jo oikeudenmukaisuu-den kannalta aivan väärin.

Tänä päivänä puhutaan paljon työurien piden-tämisestä, ja tämä indeksiin sitominen varmaanomalta osaltaan auttaisi siinä, että opiskelijat

pystyisivät kokopäiväisesti opiskelemaan ja val-mistumaan aikaisemmin ammattiin. Nykyisin-hän on trendinä se, että mahdollisimman nopeas-ti pitäisi päästä työelämään, ja tietysti se on kai-kella lailla hyvä ajatus, että sitä siirtymäaikaa eijää siihen, koska kyllä me tiedämme, että tänäpäivänä puhutaan siitä, että kolme kuukautta voijo aiheuttaa sen, että nuori syrjäytyy. Eli seuraa-van kerran kun näistä asioista puhutaan, kyllähenkilökohtaisesti toivoisin, että opintotuki si-dottaisiin myös indeksiin.

Keskustelu päättyi.

Päätökset

Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksyttiin ja asialähetettiin sivistysvaliokuntaan.

19) Hallituksen esitys Pohjoisen ulottuvuu-den liikenne- ja logistiikkakumppanuudensihteeristöstä tehdyn sopimuksen hyväksy-misestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännönalaan kuuluvien määräysten voimaansaat-tamisesta

Mietintöjen pöydällepanoHallituksen esitys HE 168/2010 vpLiikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöLiVM 11/2010 vp

Mietintö pantiin pöydälle puhemiesneuvostonehdotuksen mukaisesti 14.10.2010 pidettävääntäysistuntoon.

20) Hallituksen esitys laiksi valtionavustaUrho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle

Mietintöjen pöydällepanoHallituksen esitys HE 136/2010 vpSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM23/2010 vp


PTK 99/2010 vp99/21 35

21) Hallituksen esitys laeiksi sosiaali- ja ter-veydenhuollon asiakastietojen sähköisestäkäsittelystä annetun lain, sähköisestä lääke-määräyksestä annetun lain sekä väestötieto-järjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksenvarmennepalveluista annetun lain muutta-misesta

Mietintöjen pöydällepanoHallituksen esitys HE 155/2010 vpSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM24/2010 vp


Toinen varapuhemies: Eduskunnan seuraavatäysistunto on huomenna torstaina 14.10.2010kello 16.

Täysistunto lopetettiin kello 16.35.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Seppo Tiitinen

Documents

99. KESKIVIIKKONA 13. LOKAKUUTA 2010 · Petteri Orpo /kok (s) Heli Paasio /sd (p) Markku Pakkanen /kesk (e) Sanna Perkiö /kok (e) ... miten turvaamme suomalaisen sivistyksen kivijalan,