Upload
others
View
2
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
A-BEAM S
Suunnitteluohje 2
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
A-BEAM S
Suunnitteluohje 3
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
SISÄLLYSLUETTELO 1 A-BEAM S ................................................................................................................................................................... 4 2 A-BEAM S RAKENNE ................................................................................................................................................ 4
2.1 Liittopalkkien valmistusohjelma ...................................................................................................................... 4 2.2 Liittopalkkien käyttökohteet ............................................................................................................................ 5
2.2.1 A-BEAM S rakennuksen runkojärjestelmässä ................................................................................... 5 2.2.2 Liittopalkin käyttö ontelolaattatasossa .............................................................................................. 5
2.3 Palkin rakennemitat ........................................................................................................................................ 7 2.3.1 Keskilinjan palkki .............................................................................................................................. 7 2.3.2 Reunalinjan palkki............................................................................................................................. 8
3 TUOTEHYVÄKSYNTÄ JA VALMISTUSTIEDOT....................................................................................................... 9 4 A-BEAM S LIITTOPALKIN MITOITUSPERUSTEET ............................................................................................... 9
4.1 Suunnittelu- ja valmistusnormit ....................................................................................................................... 9 4.2 A-BEAM S liittopalkin suunnitteluohje päärakennesuunnittelijalle .............................................................. 10
4.2.1 Palkin käyttökohteita ....................................................................................................................... 10 4.2.2 Palkin valinta rakennuksen tasopalkiksi ......................................................................................... 10
4.3 A-BEAM S liittopalkin rakenteellinen toiminta ............................................................................................. 11 4.3.1 Rakenteen toimiva poikkileikkaus ................................................................................................... 11 4.3.2 Mitoituskuormat ja kuormitusyhdistely ........................................................................................... 12 4.3.3 A-BEAM S liittopalkin rakenteellinen suunnittelu ........................................................................... 13
5 A-BEAM S LIITTOPALKIN SUUNNITTELU ........................................................................................................... 16 5.1 Tuoteosakauppa ............................................................................................................................................ 16 5.2 Liittopalkin mitoitusohjelma ABeam ............................................................................................................. 17 5.3 A-BEAM S liittopalkin ja ontelolaatan yhteistoiminta .................................................................................. 20
5.3.1 Ontelolaatan sijoitus ....................................................................................................................... 20 5.3.2 Palkin lisäteräkset ........................................................................................................................... 20 5.3.3 Rakenteen jälkivalut ........................................................................................................................ 21 5.3.4 Ontelolaatan pintavalut ................................................................................................................... 21
5.4 A-BEAM S liittopalkin liitokset ..................................................................................................................... 23 5.4.1 Palkin vakioliitokset ........................................................................................................................ 23 5.4.2 Piilokonsoliliitos betonipilariin ....................................................................................................... 23 5.4.3 Piilokonsoliliitos liittopilariin ......................................................................................................... 24 5.4.4 Palkin jatkosliitos kentässä ............................................................................................................. 24 5.4.5 Päätylevyliitos toisen palkin kylkeen ............................................................................................... 25 5.4.6 Pulttiliitos pilarin tai seinän päälle ................................................................................................. 25 5.4.7 Hitsausliitos kiinnityslevyyn pilarin tai seinän päälle ..................................................................... 26 5.4.8 Talotekniikan läpiviennit ja laitekiinnitykset ................................................................................... 26
5.5 Palkin ja liitosten palosuojaus ...................................................................................................................... 27 5.6 Rakenteen käyttöikämitoitus .......................................................................................................................... 27
6 TUOTEOSAKAUPPA TOIMITUKSEN DOKUMENTIT .......................................................................................... 28
Revisio A. 31.5.2018
Pieniä teksti- ja kuvakorjauksia. Englannin kielinen versio julkaistu.
Revisio 0. 26.6.2017
Anstar Oy:n uuden liittopalkkityypin nimi on A-BEAM S.
Palkista on laadittu oma suunnittelu- sekä asennusohje.
Palkin tuotehyväksyntä on CE-merkintä EN 1090-1 mukaan.
Palkin mitoitusohjelma on päivitetty.
Uusi ohjelmaversio ABeam versio 4.7 julkaistu 31.5.2018.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 4
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
1 A-BEAM S
Palkki toimii matalan välipohjan kantavana liittorakenteena. Kotelo valmistetaan teräslevystä ja
kotelon taivutuskestävyyttä säädetään levypaksuuksilla. Palkki toimitetaan ilman sisäpuolen valua ja
valut suoritetaan työmaalla. Käyttötilanteessa palkki toimii liittorakenteena ontelolaattojen ja
pintavalun kanssa. Palkin taivutuskestävyys riittää ontelolaattojen asennusaikaisille kuormille.
Palkkia käytetään sekä yksiaukkoisena että jatkuvana rakenteena ja se suunnitellaan ilman erillistä
palosuojausta paloluokkaan R180 asti. Vakioliitoksena teräsbetonipilariin on AEP piilokonsoli sekä
liittopilariin AEL piilokonsoli. Palkille on laadittu liitoskirjasto myös tavanomaisia liitoksia varten
erilaisiin runkorakenteisiin.
Palkin esittelymateriaalia löytyy kotisivuiltamme.
Kuva 1. A-BEAM S liittopalkki rakennuksen rungossa
2 A-BEAM S RAKENNE
2.1 Liittopalkkien valmistusohjelma
Anstar Oy:n liittopalkkien valmistusohjelmaa kuuluu kaksi poikkileikkaustyyppiä:
- A-BEAM W Palkin kotelo valetaan konepajalla täyteen betonia.
- A-BEAM S Palkin kotelo valetaan asennuksen jälkeen työmaalla
Tämä suunnitteluohje koskee työmaalla valettavaa A-BEAM S-tyypin palkkia, kuvassa 2 oikealla.
Kuva 2. Liittopalkkien rakenne. Palkkityypit W ja S
A-BEAM S
Suunnitteluohje 5
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
Palkkityypin S valmistusohjelma on sovitettu ontelolaatan korkeuden ja liittopilarin leveyden
mukaisille vakiomitoille: Vaativiin kohteisiin valmistetaan tästä poikkeavia mittoja.
Taulukko 1. A-BEAM S. Keski- ja reunalinjan vakiopalkit
2.2 Liittopalkkien käyttökohteet
2.2.1 A-BEAM S rakennuksen runkojärjestelmässä
A-BEAM S on matalaan välipohjaan suunniteltu liittopalkki, joka muodostaa ontelolaatan ja
jälkivalu-betonin kanssa liittorakenteen, jonka taivutuskestävyyttä säädetään kotelon
levypaksuuksilla. Kotelon sisällä olevat harjatangot toimivat palotilanteen mitoituksessa. Keskilinjan
palkin uumaleveydet on määritelty teräsliittopilareiden putken vakiomittojen mukaan ja reunalinjalle
on kapeampi sovellus toispuoliselle ontelolaatalle.
Palkki liitetään teräsbetoni- ja liittopilariin sekä betoniseinään joko AEP tai AEL piilokonsoleilla tai
tuen päälle tavanomaisilla liitosmenetelmillä. Palkkia voidaan käyttää moniaukkoisena tukien yli
menevänä gerber-kannattajana, jolloin jatkos sijaitsee kentässä.
2.2.2 Liittopalkin käyttö ontelolaattatasossa
Palkilla toteutetaan tasorakenne, jossa tason alapuolella ei ole talotekniikkaa haittaavia rakenteita.
Palkki toimii liittorakenteena, joka mahdollista pidemmät ja hoikemmat rakenteet.
1. Tasorakenteet
Palkkia käytetään ontelolaatan kantavana rakenteena. Laatta voi toimia joko ilman
pintarakennetta, 10-30 mm:n tasoitekerroksella tai raudoitetulla pintabetonilla.
Liittorakenteena toimivan pintabetonin minimipaksuus on 40 mm ja yläpohjassa se voidaan
toteuttaa eristetilaan sijoittuvalla betonikaistalla. Raudoitettu pintabetoni lisää merkittävästi
rakenteen taivutuskestävyyttä ja toimii samalla ylälaipan korroosio- ja palosuojana. Muissa
tapauksissa ylälaipan suojaus rasitusluokan mukaisesti pitää tehdä erikseen.
Kuva 3. Välitasorakenne, raudoitettu pintalaatta ja pintatasoite
A-BEAM S
Suunnitteluohje 6
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
2. Laattojen tasoero
Erikorkuiset ontelolaatat tasataan keskipalkilla, johon hitsataan koroke toisen alalaipan päälle.
Koroke ei muuta palkin rakenteellista toimintaa ja korokkeen sisätila valetaan betonia täyteen.
Molempia laippoja korottamalla voidaan nostaa palkin kestävyyttä ja pienentää taipumia.
Palkilla voidaan toteuttaa myös pienet tasoerot laatan yläpinnassa esimerkiksi erilaisten
pintamateriaalien tarpeen mukaan.
Kuva 4. Yläpohjarakenne, raudoitettu pintavalukaista ja erikorkuiset ontelolaatat
3. Tason reuna
Palkki sijoitetaan tason reunaan ja siihen voidaan valaa reunakaista ulkoseinän pintaan asti.
Laipan korokkeilla voidaan nostaa rakenteen kestävyyttä ja pienentää taipumia niissä tasoissa,
missä on tilaa siihen. Palkilla voidaan toteuttaa myös pienet tasoerot laatan yläpinnassa
esimerkiksi erilaisten pintamateriaalien tarpeen mukaan. Myös kosteiden tilojen vaatimat
paksummat pintarakenteet voidaan toteuttaa tällä periaatteella.
Kuva 5. Tason reunarakenne ja tasoero laatan yläpinnassa.
Ohessa on havainnekuva A-BEAM S palkista asennettuna AEL piilokonsolilla pyöreään
liittopilariin.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 7
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
2.3 Palkin rakennemitat
2.3.1 Keskilinjan palkki
Keskipalkkia käytetään linjalle, joissa on ontelolaatta palkin molemmilla puolilla. Uumaleveys
valitaan pilarin leveyden mukaan ja korkeus ontelolaatan korkeuden mukaan. Pitkillä jänneväleillä
tai suurilla kuormilla koteloa voidaan korottaa alalaippaan hitsattavalla L-profiililla. Konsoli sijaitsee
profiilin (ja pilarin) keskilinjalla. Ylälaipassa on nostoreiät sekä laipan ja uuman yläkulmassa on
ilmanpoistoreiät.
Kuva 6. Keskipalkin rakenne.
Taulukko 2. Keskipalkin mitat
Palkin H A B C D E θ F M
tyyppi mm mm mm mm mm mm mm mm mm
A200S-200 200 395 200 97,5 130 100 90 - 100
A200S-300 200 495 300 97,5 230 100 90 - 150
A200S-400 200 660 400 130 330 100 90 - 200
A265S-300 265 495 300 97,5 205 165 90 60 150
A265S-400 265 660 400 130 305 165 90 60 200
A265S-500 265 760 500 130 405 165 90 60 250
A320S-300 320 495 300 97,5 185 215 90 70 150
A320S-400 320 660 400 130 285 215 90 70 200
A320S-500 320 760 500 130 385 215 90 70 250
A370S-400 370 660 400 130 270 230 150 70 200
A370S-500 370 760 500 130 370 230 150 70 250
A400S-400 400 660 400 130 260 250 150 70 200
A400S-500 400 760 500 130 360 250 150 70 250
A500S-500
A500S-600
500
500
760
860
600
600
130
130
325
425
350
350
150
150
70
70
250
300
Merkinnät: H = Kotelon korkeus = ontelolaatan korkeus
A = Alalaipan leveys
B = Uuman leveys alhaalla
C = Laipan ulokeleveys
D = Uuman leveys ylhäällä
E = Valureiän etäisyys alalaipan yläpinnasta
θ = Valureiän aukon halkaisija
d = Valureikien c/c jako = 400 mm vakiojaolla
M = Palkin keskilinja = piilokonsoliliitoksen vakio sijoitusmitta
F = Vääntöreiän etäisyys alalaipan yläpinnasta
Vääntöteräksen reikä on 55*80 jako 1200 mm ontelolaatan saumoissa
A-BEAM S
Suunnitteluohje 8
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
2.3.2 Reunalinjan palkki
Reunapalkkia käytetään linjalla, joissa on ontelolaatta vain palkin toisella puolella. Mikäli palkin
toiselle puolelle tulee raudoitettu valukaista, voidaan tällöin käyttää keskipalkkia. Uumaleveys
valitaan pilarin leveyden mukaan ja korkeus ontelolaatan korkeuden mukaan. Pitkillä jänneväleillä
tai suurilla kuormilla koteloa voidaan korottaa alalaippaan hitsattavalla L-profiililla. Konsoli sijaitsee
profiilin (ja pilarin) keskilinjalla. Ylälaipassa on nostoreiät sekä laipan ja uuman yläkulmassa on
ilmanpoistoreiät.
Kuva 7. Reunapalkin rakenne.
Taulukko 3. Reunapalkin mitat
Tyyppi H A B C D E θ F M
mm mm mm mm mm mm mm mm mm
AR200S-200 200 300 180 100 145 100 90 - 100
AR200S-250 200 350 230 100 195 100 90 - 125
AR265S-250 265 350 230 100 183 165 90 60 125
AR265S-300 265 400 280 100 233 165 90 60 150
AR320S-300 320 400 280 100 224 215 90 70 150
AR320S-350 320 450 330 100 274 215 90 70 175
AR370S-350 370 480 330 130 265 230 150 70 175
AR370S-400 370 530 380 130 315 230 150 70 200
AR400S-350 400 480 330 130 259 250 150 70 175
AR400S-400 400 530 380 130 309 250 150 70 200
AR500S-400
AR500S-450
500
500
530
580
380
430
130
130
292
342
350
350
150
150
70
70
200
225
Merkinnät: H = Kotelon korkeus = ontelolaatan korkeus
A = Alalaipan leveys
B = Uuman leveys alhaalla
C = Laipan ulokeleveys
D = Uuman leveys ylhäällä
E = Valureiän etäisyys alalaipan yläpinnasta
θ = Valureiän aukon halkaisija
d = Valureikien c/c jako = 400 mm vakiojaolla
M = Palkin keskilinja = piilokonsoliliitoksen vakio sijoitusmitta
F = Vääntöreiän etäisyys alalaipan yläpinnasta
Vääntöteräksen reikä on 55*80 jako 1200 mm ontelolaatan saumoissa
A-BEAM S
Suunnitteluohje 9
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
3 TUOTEHYVÄKSYNTÄ JA VALMISTUSTIEDOT
ANSTAR Oy on tehnyt liittopalkkien teräsosien valmistuksesta laadunvalvontasopimuksen Inspecta
Oy:n kanssa. Valmistus SFS-EN 1090-2 mukaan toteutusluokissa EXC2 tai EXC3.
CE-merkintään SFS-EN 1090-1 mukaan. Sertifikaatit löytyvät yrityksen kotisivuilta.
Kotelon sisäpuolen betonivalun ja saumavalun laadunvalvonnassa noudatetaan päärakenne-
suunnittelijan työmaalle laatimaa paikallavalubetonin laadunvalvontaohjetta. Näiltä valuilta
vaaditaan kantavan betonirakenteen laadunvalvontamenettelyä.
1. Valmistus-
merkinnät
Palkissa on valmistusmerkinnät:
- CE-merkintä SFS-EN 1090-1 mukaan teräsosille.[1]
- ANSTAR Oy:n tunnus
- Palkin tunnus ja paino
2. Materiaalit
Valmistuksessa käytetään SFS-EN standardien mukaisia materiaaleja:
- Uuma- ja laippalevyt SFS-EN 10025 S355J2+N
- Raudoitus EN10080 B500B
- Kotelon sisäpuolen betonivalu minimi C30/37 luokka 2
3. Valmistus-
menetelmä
- Palkit valmistetaan SFS-EN 1090-2 mukaan toteutusluokassa EXC2 ja EXC3. [2]
- Hitsausluokka C SFS-EN ISO 5817. [11]
- Harjaterästen hitsaus SFS-EN 17760-1. [16]
4. Pinta-
käsittely
- Alalaippa ja 50 mm uumaa sekä päätylevy maalataan.
- Maalaus: SFS-EN ISO 12944-5 A60 konepajapohjamaalaus - FeSa2.5. [12]
- Kuumasinkitys vain erikoistilauksesta SFS-EN-ISO 1461 mukaan. [13]
- Käyttöikämitoitus tarkemmin kappale 5.6
4 A-BEAM S LIITTOPALKIN MITOITUSPERUSTEET
4.1 Suunnittelu- ja valmistusnormit
1. Suomen euronormit:
Palkit suunnitellaan seuraavien normien mukaan:
SFS-EN 1991-1+NA Rakenteiden kuormat. Osa 1-1. Yleiset kuormat. [5]
SFS-EN 1992-1+NA Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1-1. Yleiset säännöt ja rakennuksia
koskevat säännöt. [6]
SFS-EN 1993-1-1+NA Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 1-1. Yleiset säännöt ja rakennuksia
koskevat säännöt. [7]
Betoninormikortti No. 18EC (EN 1992-1-1) 31.7.2012. Palkkiin tuetun ontelolaataston
suunnittelu. [20]
2. Muut euronormialueen maat:
Palkit suunnitellaan seuraavien EN normien mukaan
Perus Eurokoodi EN-1992-1-1:2004/AC:2010
Ruotsi SS-EN 1992-1-1:2005/AC:2010+A1/2014
Saksa DIN-EN 1992-1 +NA/2013-04
3. Palkin valmistus
Valmistus standardin SFS-EN 1090-2 mukaan toteutusluokissa EXC2 tai EXC3. CE-merkitään
standardin EN 1090-1 mukaan ja CE-merkintään oikeuttava sertifikaatti on 0416-CRP-7247-03.
Valmistuksessa ja asennuksessa noudatettavat normit ovat:
SFS-EN 1090-1 Teräsrakenteiden toteutus. Osa 1. Vaatimukset rakenteellisten
kokoonpanojenvaatimustenmukaisuuden arviointiin. [1]
SFS-EN 1090-2 Teräsrakenteiden toteuttaminen. Osa 2. Teräsrakenteita koskevat tekniset
vaatimukset. Toteutusluokat EXC2 ja EXC3. [2]
SFS-EN 13670 Betonirakenteiden toteuttaminen. Toteutusluokka 2 tai 3. [17]
SFS-EN-ISO 5817 Hitsaus. Teräksen, nikkelin, titaanin ja seosten hitsaus. Hitsiluokat. [11]
SFS-EN 17760-1 Hitsaus. Betoniterästen hitsaus. Osa 1. Voimaliitokset. [16]
A-BEAM S
Suunnitteluohje 10
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
4.2 A-BEAM S liittopalkin suunnitteluohje päärakennesuunnittelijalle
4.2.1 Palkin käyttökohteita
Palkkia käytetään toimisto-, liike- ja julkisten sekä teollisuusrakennusten ja paikoitustalojen
rungoissa ontelolaattatason kantavana rakenteena. Liitokset pystyrakenteiden kylkeen tehdään AEL
ja AEP piilokonsoleilla. Tyypillisiä käyttökohteita ovat seuraavat runkojärjestelmät:
1. Betonielementti- ja sekarunkojärjestelmät
Pilarit ovat monikerroksisia teräsbetonipilareita ja tasot tehdään ontelolaatoista. Palkki
suunnitellaan yksiaukkoisena ja liitetään AEP konsolilla betonipilariin. Yläpohjassa voidaan
käyttää moniaukkoista pilarin ylittävää jatkuvaa rakennetta, jolloin jatkos sijaitsee kentässä.
Samoin välikerroksissa voidaan käyttää jatkuvaa tai ulokkeellista rakennetta silloin, kun pilari
päättyy tason alle. Pilarin läpi meneviä liitoksia ei suositella.
2. Liittorunkojärjestelmät
Pilarit ovat monikerroksisia teräsbetonitäytteisiä putkiliittopilareita ja tasot tehdään
ontelolaatoista. Palkki suunnitellaan yksiaukkoisena ja se liitetään AEL konsolilla liittopilariin.
Yläpohjassa voidaan käyttää moniaukkoista pilarin ylittävää jatkuvaa rakennetta, jolloin jatkos
sijaitsee kentässä. Samoin välikerroksissa voidaan käyttää jatkuvaa tai ulokkeellista rakennetta
silloin, kun pilari päättyy tason alle. Pilarin läpi meneviä liitoksia ei suositella.
Ontelolaatan päällä voi olla rakenteellisesti raudoitettu pintavalu tai pinnan voi tehdä tasoitteella tai
ilman pintarakennetta. Rakenteen taivutuskestävyyttä voidaan oleellisesti lisätä mitoittamalla
raudoitettu pintalaatta toimimaan liittovaikutuksessa osana palkin kantavaa rakennetta.
4.2.2 Palkin valinta rakennuksen tasopalkiksi
Palkki valitaan rakennuksen ontelolaattatason kantavaksi rakenteeksi tuoteosakauppakyselyä varten
seuraavasti:
1. Ontelolaatta
Mitoitetaan ontelolaatta tason kuormien ja laatan jännevälin mukaan huomioimalla, että
ontelolaatta tuetaan joustavan alalaipan päälle.
2. Palkin poikkileikkaus
Poikkileikkauksen mitat valitaan ontelolaatan korkeuden ja pilarin leveyden mukaan. Rakenteen
alustava mitoitus suoritetaan mitoitusohjelmalla ABeam, jonka voi ladata kotisivulta. Ohjelma
suorittaa poikkileikkauksen alustavan mitoituksen valitun ontelolaatan mukaan. Ohjelma
suorittaa myös ontelolaatan kannasten leikkauskestävyyden mitoituksen normikortin no. 18EC
mukaan.
3. Palkkiin sopiva piilokonsoli
Liitokset betonipilariin tehdään AEP piilokonsolilla sekä betonitäytteiseen putkiliittopilariin
AEL piilokonsolilla. Mitoitusohjelma suorittaa tarkoitukseen sopivan piilokonsolin valinnan.
AEP ja AEL piilokonsoleiden kanssa ei voi muodostaa kiinnitysmomenttia siirtävää liitosta.
Rakenteellisesti ei myöskään saa luoda tilannetta, jossa piilokonsoliliitos siirtää kiinnitys-
momenttia. Piilokonsoliliitokselle pitää sallia pystysuuntainen kulmanmuutos sauma- ja
pintavalujen jälkeen siten, että liitoksen kiertopisteenä on konsolin kielen yläpinta. Päätylevyn
ja pilarin välistä tilaa ei saa valaa umpeen.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 11
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
4.3 A-BEAM S liittopalkin rakenteellinen toiminta
4.3.1 Rakenteen toimiva poikkileikkaus
Kotelorakenteesta muodostuu kotelobetonin, saumavalun, pintalaatan ja ontelolaatan yläkannaksen
betonin kanssa liittorakenne, jonka toimivaan poikkileikkaukseen lasketaan mukaan seuraavat osat:
1. Pintalaatta ≥40 mm, jossa on riittävä poikittaisraudoitus.
Toimivaan poikkileikkaukseen kuuluvat kuvan viivoitetulla alueella olevat betonirakenteet, kun
pintalaatassa on riittävä raudoitus. Ontelotäyttöä ei lasketa mukaan toimivaan
poikkileikkaukseen. Sitä käytetään ontelolaatan kannasten leikkauskestävyyden laskennassa.
Pintalaatan raudoitus levittää tason taipumasta ja laatan pään kiertymästä aiheutuvat halkeamat
laajemmalle alueelle ja estää pintalaatan hallitsemattoman halkeilun
Kuva 8. Rakenteen toimiva poikkileikkaus, raudoitettu pintalaatta
2. Pintalaatta ≥40 mm, jossa ei ole poikittaisraudoitusta
Kun pintalaatassa ei ole poikittaisraudoitusta, kuuluu toimivaan poikkileikkaukseen ontelolaatan
päiden välinen alue pintalaatan betonista. Tällöin on huomioitava, että ontelolaatan
hyötykuorman taipuma aiheuttaa halkeamia pintalaattaan ontelolaatan pään ja uuman väliselle
alueelle. Tämä on huomioitava erityisesti lattian pintamateriaalin valinnassa.
Kuva 9. Rakenteen toimiva poikkileikkaus, raudoittamaton pintalaatta
3. Pintalaatta, joka tehdään 10-30 mm tasoitteella
Rakenteen toimivaan poikkileikkaukseen kuuluu ontelolaatan päiden levyinen alue
saumabetonista. Tällöin on huomioitava, että ontelolaatan hyötykuorman taipuma aiheuttaa
halkeamia laatan tasoitteeseen ontelolaatan pään ja uuman väliselle alueelle. Tämä on
huomioitava lattian pintamateriaalin valinnassa.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 12
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
Kuva 10. Rakenteen toimiva poikkileikkaus 10-30 mm tasoitekerroksella
4. Ontelolaattataso tehdään ilman pintarakennetta
Rakenteen toimivaan poikkileikkaukseen kuuluu ontelolaatan päiden levyinen alue
saumabetonista. Tällöin on huomioitava, että ontelolaatan hyötykuorman taipuma aiheuttaa
halkeamia laatan tasoitteeseen ontelolaatan pään ja uuman väliselle alueelle.
Kuva 11. Rakenteen toimiva poikkileikkaus ilman pintarakennetta
4.3.2 Mitoituskuormat ja kuormitusyhdistely
Rakenteen kestävyysarvot lasketaan huomioimalla kuormitushistorian kehittyminen asennuksesta
lopulliseen käyttötilanteeseen. Samalla huomioidaan rakenteiden eriaikainen liittyminen kantavaan
poikkileikkaukseen. Mitoituskuormat ja kuormitusyhdistely määritetään seuraavilla periaatteilla:
1. Seuraamusluokka ja toteutusluokat
Mitoituksessa seuraamusluokka ja luotettavuusluokka ovat samat kuin rakennuksen rungolla ja
sen mukaan määräytyvät valmistuksen toteutusluokat seuraavasti:
Taulukko 4. Seuraamus- ja luotettavuusluokat sekä valmistuksen toteutusluokat
Seuraamusluokka/
luotettavuusluokka
Teräsrakenteen
Toteutusluokka
SFS-EN 1090-2
Betonirakenteen
Toteutusluokka
SFS-EN 13670
Huom.
CC1/RC1 EXC2 Toteutusluokka 2
CC2/RC2 EXC2 Toteutusluokka 2 Vakiotoimitus
CC3/RC3 EXC3 Toteutusluokka 3
2. Asennusaikainen hyötykuorma
Mitoituskuorma asennustilanteessa on ontelolaatan oma paino saumavaluineen sekä
hyötykuorma 0,5 kN/m2. Muu asennusaikainen hyötykuorma on mahdollista ja tiedot siitä on
esitettävä tuoteosakauppa piirustuksissa. Asennustilanteen mitoitushetki on: Sauma- ja
kotelovalut on tehty, mutta ne eivät ole vielä kovettuneet.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 13
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
3. Asennustuenta
Palkki voidaan asentaa joko ilman asennustuentaa tai se tuetaan ontelolaattojen
asennusaikaisille kuormille. Asennustuentaa tuenta tehdään seuraavilla periaatteilla:
1. Ei asennustuentaa
Palkki ja sen liitokset ja kantavat pystyrakenteet kestävät asennusaikaiset kuormat ja
ontelolaatoista tulevan vääntömomentin ja konsolin välyksen aiheuttaman lisäkiertymän.
2. Asennustuet palkin päässä
Asennustuenta poistaa liitokselle menevän asennusaikaisen väännön sekä poistaa
konsoleiden välyksen aiheuttaman lisäkiertymän.
3. Asennustuet palkin jänteellä
Palkin asennusaikaista taipumaa ja kiertymää rajoitetaan kolmannespisteisiin
sijoitettavilla asennustuilla, jotka vähentävät päätyliitoksille menevää vääntöä.
Asennustuenta on esitetty tarkemmin asennusohjeen kappaleessa 3.3. Anstar antaa myös
projektikohtaiset ohjeet työmaalla tehtävästä palkkikohtaisesta asennustuennasta.
4. Käyttötilanteen mitoitus
Palkki toimii liittorakenteena käyttötilanteen kuormille. Suunnittelussa huomioidaan eri
rakenteiden (myös pintalaatan) ja kuormien eriaikainen liittyminen toimivaan
poikkileikkaukseen. Mitoitus suoritetaan tietokoneohjelmalla.
5. Palotilanteen mitoitus sekä ripustus- ja vääntöteräkset
Palkki voidaan suunnitella R180 paloluokkaan asti ilman alalaipan palosuojausta. Ontelolaatta
sidotaan palotilanteessa kotelon läpi menevillä lisäteräksillä. Tämä teräs sitoo myös ontelolaatan
tuennasta aiheutuvan käyttötilanteen väännön koteloon. Keskilinjalla vääntöteräkset menevät
suoraan kotelon läpi ja reunalinjalla teräs ankkuroidaan kotelon sisään.
6. Onnettomuustilanteen mitoitus
Onnettomuustilanteen mitoitustarkastelu voidaan tarvittaessa tehdä SFS-EN 1992-1-1 kohdan
2.4.2.4. mukaan käyttämällä normin taulukon 2.1N onnettomuustilanteen osavarmuuskertoimia
määrittämään rakenteen kestävyys poikkeuksellisissa tilanteissa. [6]
7. Dynaamiset kuormat ja maanjäristyskuormat
Dynaamista vaikutusta sisältävät kuormat huomioidaan SFS-EN 1990-1 kohdan 4.1.5 mukaan
vastaavilla korotetuilla kuormaosavarmuuskertoimilla. Maanjäristysmitoitus huomioidaan SFS-
EN 1991-1[5] mukaisesti kuormitusyhdistelyssä. Osavarmuustaso valitaan euronormin mukaan.
8. Väsyttävät kuormat
Palkkia ei ole suunniteltu väsyttäville kuormille. Väsymismitoitus tehdään erikseen
tapauskohtaisesti SFS-EN 1990-1 kohdan 4.1.4 periaatteiden mukaan. [4]
9. Palkin käyttö matalissa lämpötiloissa
Vakiomateriaalien iskusitkeys testataan -20 oC lämpötilassa. Alemmissa käyttölämpötiloissa
pitää materiaalivaatimusta nostaa viitesuunnitelmissa.
4.3.3 A-BEAM S liittopalkin rakenteellinen suunnittelu
Rakenteellisen suunnittelun yksityiskohdissa on huomioitava seuraavia periaatteita:
1. Rengasraudoitus
Ontelolaattataso jäykistetään toimivaksi levyrakenteeksi rengasraudoituksella. Rengasraudoitus
suunnitellaan standardin SFS-EN 1991-1-7 mukaan. Kohteen päärakennesuunnittelija
suunnittelee rengasraudoituksen.
Raudoitus sijoitetaan uuman ja laatan väliseen saumaan vääntöterästen yläpuolelle. Raudoitus
siirtää levyjäykistyksen kuormat pystyjäykisteille. AEP ja AEL piilokonsoliliitokset on
A-BEAM S
Suunnitteluohje 14
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
mitoitettu asennusaikaiselle vaakakuormalle. Tämä liitoksen pituussuuntainen kestävyys on
tarkoitettu asennustilanteen poikkeuksellista kuormaa varten, kun rengasraudoitus ei vielä toimi.
Käyttötilanteessa konsoleita ei saa laskea mukaan toimivaan vaakajäykistykseen.
Vääntöteräkset toimivat samanaikaisesti rengasraudoituksen osana ja sitovat ontelolaatat
kotelon läpi toisiinsa. Mitoitus suoritetaan SFS-EN 1991-1-7 mukaan. [5] Ohjelman laskemassa
vääntöraudoituksessa ei ole mukana normin vaatimaa katastrofimitoituksen vaatimaa osuutta.
2. Ontelolaatan yhteistoiminnan varmistaminen A-BEAM S liittopalkin kanssa
ABeam mitoitusohjelma suorittaa ontelolaatan kannasten leikkauskestävyyden mitoituksen
betoninormikortin 18EC mukaan. Yhteistoiminta voidaan tarkistaa myös Elementtisuunnittelu.fi
sivustoilta löytyvällä Flexibl ohjelmalla. Lopullinen ontelolaattojen kestävyystarkastelu kuuluu
aina laattatoimittajalle.
3. Ontelotäyttö
Profiilin kestävyys ei normaalisti edellytä onteloiden lisätäyttöä muuten kuin normikortin 18EC
edellyttämän minimiarvon pituudelta. Onteloiden lisätäyttö tarvitaan ontelolaatan kannasten
leikkauskestävyyden lisäämiseksi, joista ontelolaattojen suunnittelija antaa ohjeet.
Onteloiden lisätäytöllä voidaan ontelolaatan kannasten leikkauskestävyyttä nostaa vakiotäyttöön
verrattuna huomattavasti, millä saavutetaan merkittäviä säästöjä ontelolaatan rakenteessa.
Lisätäytön suunnittelu voidaan tehdä ABeam ohjelmalla.
4. Pintalaatan raudoitus
Pintalaatan raudoittaminen lisää oleellisesti rakenteen taivutuskestävyyttä. Pintalaatta
mitoitetaan toimimaan liittovaikutuksessa muun rakenteen kanssa, kun laatan paksuus on
vähintään 40 mm. Pintalaattaan sijoitetaan poikittaisraudoitus, joka samalla tasaa pintalaatan
halkeamia ja varmistaa liittovaikutuksen. Pintalaatan raudoitus parantaa merkittävästi
ontelolaatan kannasten leikkauskestävyyttä.
5. Pintalaatan halkeilu
Ontelolaatan taipuma aiheuttaa kiertymää ontelolaatan tuen kohdalla ja se muodostaa halkeamia
ontelolaatan pään ja kotelon väliseen saumavaluun. Halkeamien vaikutus on otettava huomioon
tason pintarakenteiden valinnassa. Halkeamia ei voida estää, mutta niitä voidaan rajoittaa
esimerkiksi raudoitetun pintalaatan käytöllä tai joustavilla lattian pintamateriaaleilla, jotka
sallivat ontelolaatan pään kohdalla tapahtuvan pintalaatan halkeilun.
6. Pintalaatan vertikaalieroaminen
Pintalaatta pyrkii irtoamaan ylälaipasta laatan hyötykuormien ja taipuman aiheuttaman
muodonmuutoksen vuoksi. Tämän ilmiön poistamiseksi ylälaippaan hitsataan
vertikaalieroamisteräkset, jotka sitovan pintavalun kiinni ylälaippaan. Tämä ilmiö on myös
tasoitteellisissa laatoissa, joissa sen vaikutus pitää ottaa myös huomioon.
7. Kosteuden poisto kotelon sisältä
Kotelo valetaan asennuksen jälkeen työmaalla betonia täyteen ja kosteus pääsee poistumaa
uumarei’istä sekä ilmanpoistorei’istä, jotka ovat uuman yläreunassa. Kotelon sisäosien
lopullinen kuivuminen on kuitenkin huomioitava pintarakenteiden valmistusaikataulutuksessa.
8. Rakenteen käyttöikä ja säilyvyysmitoitus
Käyttöikä- ja säilyvyysmitoitus tehdään BY 65 kappaleen 2 mukaan [24]. Pintakäsittely ja
suojausvaatimukset on esitetty tämän ohjeen kappaleessa 5.7. Säilyvyysmitoitus pitää tehdä
erikseen kotelon ylä- ja alapuolen rakenteille, mikäli ne joutuvat eri rasitusluokkaan.
9. Liitosten suunnittelun vastuujako ja tehtävärajaus
Rakennuksen kantaviin rakenteisiin liittyvien liitosten suunnittelussa noudatetaan seuraavaa
tehtävien ja vastuun jakoa ja tiedonsiirtomenettelyä.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 15
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
Taulukko 5. Liitosten suunnitteluvastuu ja tehtävärajat
Liitokset
runkoon
Päärakennesuunnittelijan tehtävät
ja vastuut
Anstar Oy:n tehtävät ja
vastuut
1. Konsoliliitos
betonipilariin
- Liitostyypin ja konsolin alustavan
tyypin ja koon valinta.
- Vastaa valitun konsolin pilariosan
sijoituksesta ja konsolin
lisäraudoituksesta betonipilarissa.
- Vastaa konsolin palosuojauksesta.
- Laskee konsolin lopulliset
voimat asennus- ja
käyttötilanteissa sekä
varmistaa valitun konsolin.
- Määrittää tarvittavat
asennustuennat.
- Toimittaa kuormatiedot
liitoksesta.
2. Konsoliliitos
liittopilariin
- Liitostyypin ja konsolin alustavan
koon valinta.
- Vastaa valitun konsolin pilariosan
sijoituksesta liittopilarissa ja
lisäraudoituksesta sekä konsolin
hitsauksesta pilarin pintaan.
- Laskee konsolin lopulliset
voimat asennus- ja
käyttötilanteissa sekä
varmistaa valitun konsolin
koon.
- Määrittää tarvittavat
asennustuennat
- Toimittaa kuormatiedot
liitoksesta.
3. Pulttiliitokset
pilarin tai
seinän päälle.
- Liitostyypin ja pulttien alustavien
mittojen valinta.
- Suorittaa liitoksen lopullisen
mitoituksen palkkisuunnittelusta
saatavilla voimilla.
- Vastaa pulttien mitoituksesta
betonirakenteessa.
- Laskee liitokselle tulevat
lopulliset voimat
- Toimittaa liitoksen
voimatiedot päärakenne-
suunnittelijalle.
- Suunnittelee tarvittavat
varaukset palkkiin.
4. Hitsiliitokset
kiinnityslevyyn
pilarin tai
seinän päälle.
- Liitostyypin ja kiinnityslevyn mitat.
- Suorittaa liitoksen lopullisen
mitoituksen palkkisuunnittelusta
saatavilla voimilla.
- Vastaa kiinnityslevyn ja päätylevyn
kiinnityshitsauksen mitoituksesta
betonirakenteessa.
- Laskee liitokselle tulevat
lopulliset voimat asennus- ja
käyttötilanteessa.
- Toimittaa voimatiedot
päärakenne-suunnittelijalle.
- Suunnittelee tarvittavat
liitosvaraukset palkkiin.
5. Jatkosliitos
kentässä
- Jatkosliitosten alustava sijoittelu
- Liitokset huomioidaan muun
tasorakenteen suunnittelussa.
- Suunnittelee ja toteuttaa
liitokset palkkeihin.
6. Muut
erityisliitokset
- Suunnittelun vastuujako sovittava aina
tapauskohtaisesti detaljisuunnittelu
vaiheessa
- Anstar toimittaa tarvittaessa
liitosta kuormittavat voimat.
- Anstar valmistaa palkkiin
tarvittavat liitososat.
10. Ontelolaatan yhteistoiminnan varmistaminen A-BEAM S liittopalkin kanssa
Palkin poikkileikkaus toimii liittovaikutuksessa saumavalun ja ontelolaatan pään betonin
kanssa. Liitovaikutuksessa toimivat rakenteet ovat esitetty kuvissa 8-11. Anstar suunnittelee
palkin liittovaikutuksen alustavilla ontelolaattatiedoilla. Laatan pään lopullinen
leikkauskestävyyden ja liittovaikutuksen suunnittelu kuuluu ontelolaatan toimittajalle.
Palkin yhteistoiminta ontelolaatan kanssa voidaan varmistaa Flexibel 8.37 ohjelmaversiolla,
jonne on ohjelmoitu A-BEAM S ja A-BEAM W tyypin uusimmat palkkiprofiilit. Tarvittaessa
Anstar voi tarkistaa kohteen toteutusvaiheessa ontelolaatan yhteistoiminnan laatta toimittajalta
saatavilla lopullisilla ontelolaatan materiaali- ja punos tiedoilla.
11. Ontelolaatan tasoaukkojen kannake
S-tyypin palkista on tehty uusi kannakerakenne tason aukossa olevan ontelolaatan pään
tukemista varten. Uusi kannake on liittopalkkisovellus, joka valetaan laatan
saumavalujenyhteydessä. Kannakkeen pituus voidaan valita vapaasti tasoaukon leveyden
mukaan ja kannakkeen jännevälit ovat alueella 1200-4800 mm. Kannakkeen kestävyys riittää
normaaleille ontelolaatan hyötykuormille ja jänneväleille ja kannakkeen palonkesto ilman
suojausta voidaan toteuttaa R180 luokkaan asti.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 16
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
5 A-BEAM S LIITTOPALKIN SUUNNITTELU
5.1 Tuoteosakauppa
Suunnittelun vaiheet:
Anstar Oy vastaa palkkien suunnittelusta ja valmistuksesta tuoteosakaupan periaatteella. Tekninen
neuvonta avustaa suunnittelun eri vaiheissa esiin tulevissa kysymyksissä.
Tuoteosakaupan suunnittelun vastuualueet ovat:
1. Tarjousvaiheen tuoteosakaupan suunnittelun tehtäväjako
Päärakennesuunnittelija Anstar Oy
- Runkovaihtoehtojen vertailu
- Tasorakenteiden alustava mitoitus
- Palkin alustava mitoitus
- Piilokonsolityypin alustava mitoitus
- Alustava detaljisuunnittelu
- Alustava liitossuunnittelu
- Käyttöikämitoitus
- Tuoteosakaupan kyselyaineisto
- Mitoitusohjelma ABeam
- Anstar Oy:n tekninen neuvonta
- Tekninen apu palkin mitoitukseen
- Piilokonsolit ja niiden käyttöohjeet
- Liitosten tyyppidetaljit
- TS komponentit
- Tarjouslaskenta ja tason yhteistoiminnan alustava
tarkistus
2. Toteutusvaiheen suunnittelun tehtäväjako
Päärakennesuunnittelija Anstar Oy
- Tasopiirustusten päivitys
- Laatan rengasraudoituksen suunnittelu
- Detaljipiirustusten päivitys
- Betonirakenteisiin liittyvien palkkien
liitosten suunnittelu
- Säilyvyys- ja käyttöikämitoitus
- Palkkien suunnittelu ja lujuuslaskenta
- Valmistuspiirustukset
- Tiedot ontelolaattasuunnittelijalle
- Rakenne- ja liitosdetaljien päivitystiedot
- Liitosten voimien toimitus
betonirakennesuunnitteluun
3. Rakentamisen valmistelu ja rakentaminen
Päärakennesuunnittelija Anstar Oy
- Suunnitelmien hyväksyttäminen
rakennusvalvonnassa
- Asennussuunnitelman täydennys
- Laadunvalvontasuunnitelma
- Palkkien valmistus ja toimitus
- Asennusohje, A-BEAM S [23]
- Lisäohjeet palkkien asennusta varten
- Palkkien asennustuentaohjeet
4. Lähtötiedot tuoteosakauppa suunnitteluun
Toteutussuunnittelua varten Anstar tarvitsee seuraavat tiedot päärakennesuunnittelijalta:
1. Tasopiirustukset
- Mitoitetut tasopiirustukset ja alustavat palkkitunnukset
- Suunnittelunormi ja luotettavuus- ja seuraamusluokka
- Toteutusluokka SFS-EN 1090-2 mukaan
- Betonirakenteiden rakenneluokka SFS-EN 1992-1-1 mukaan
- Tason kuormat, varaukset ja paloluokkatiedot ja tasoaukot
- Tasojen pintarakennetyypit ja seinän liityntätiedot tasoon,
rakenneleikkaukset
- Pilareiden sijainti, materiaalit ja lopulliset dimensiot
- Alustavat liitosdetaljitiedot ja liitostyypit
2. Palkin
lähtötiedot
- Säilyvyys ja käyttöikätiedot ja pintakäsittelyvaatimukset
- Mahdolliset erityisvalmistustoleranssit
- Leuanpoistot: leveys, pituus ja sijainti
- Muut rei'itykset: koko ja sijainti
- Laiteripustukset ja muut kiinnitystietovaraukset
- Muut erityisvaatimukset
A-BEAM S
Suunnitteluohje 17
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
5.2 Liittopalkin mitoitusohjelma ABeam
Kotisivulta voi ladata mitoitusohjelman ABeam alustavaa suunnittelua varten. Ohjelmalla
suoritetaan palkin mitoitus tuoteosakauppa kyselyä varten. Ohjelma toimii Windows 7, 8 ja 10
käyttöjärjestelmissä. Ohjelman käyttöliittymän rakenne on kuvassa 12.
1. Ohjelman käyttöliittymä
Ohjelma näyttää pääikkunassa palkin poikkileikkauksen annettujen lähtötietojen mukaan.
Poikkileikkaustiedot painonapeilla valitaan lähtötietoikkunat kuvan alapuolelle.
Laskentaan annetaan seuraavia lähtötietoja:
Valitaan laskennan yleistiedot, palkin sijainti keski- tai reunalinjalla ja
palkin asennustuentatapa. Lisäksi määritetään palkin kuormitusalue.
Valitaan käytettävä ontelolaatta ja sen materiaalit ja laattojen
asennustuentatapa palkin laipalle
Valitaan ontelolaatan pintarakenne ja sen materiaalit. Valitaan laskettavan
palkin painoluokka ja poikkileikkaus vakioprofiilikirjastosta.
Kuva 12. ABeam ohjelman käyttöliittymä
Tulokset painonapeilla tarkastellaan laskennan tuloksia. Vihreä ruksi painonapissa merkitsee
hyväksyttäviä käyttöasteita kaikissa suureissa ja punainen ruksi merkitsee käyttöasteylitystä
jossain laskenta-arvossa. Laskentatulokset esitetään seuraavissa tilanteissa:
Ikkunaan tulostuu asennustilanteen voimasuureet ja niiden käyttöasteet, kun
tason saumavalut on tehty, mutta valut eivät ole kovettuneet
Ikkunaan tulostuu murtorajatilan voimasuureet sekä käyttörajatilan taipumat
ja palotilanteen mitoitus sekä suureiden käyttöasteet. Lopputilanteen
kuormat.
Ohjelma laskee ontelolaatan pään kannasten leikkauskestävyyden
normikortin 18EC mukaan
Ikkunan alareunassa on tärkeimpien suureiden käyttöasteet
taivutusmomentille ja ontelolaatan kannaksen leikkauskestävyydelle. Mikäli
tämä on vihreää, kaikki kestävyysarvot ovat kunnossa. Taipuma pitää
tarkistaa erikseen.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 18
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
2. Laskentanormin valinta
Laskennan alussa luodaan projektikansio Tiedosto/projektikansio valikosta. Projektikansiota
luotaessa sinne valitaan ohjelman kansiossa käyttämä laskentanormi. Projekti-kansion valinta
ottaa käyttöön uudella laskentakerralla sinne kopioiden laskentanormin. Normin vaihto tehdään
luomalla toinen projektikansio. Laskentanormi näkyy kuvakkeena ikkunan vasemmassa
alakulmassa. Ohjelma muistaa käytetyn kansion ja normin.
Seuraavat normit ovat käytettävissä:
EN 1992-1-1:2004 Perus Eurokoodi
SFS-EN 1002-1-1:2005+NA Suomen Eurokoodi+NA
SS-EN 1992-1-1:2005/AC:2010+A1/2014 Ruotsin Eurokoodi+NA
DIN-EN 1992-1-1:2011-01+A1/2014 Saksan Eurokoodi+NA
3. Palkin yleistiedot
Palkin yleistiedot valinnalla annetaan yleistietoja laskentaa varten. Kuva 13.
1. Palkin sijainti Valitaan joko keski- tai reunalinjan palkki. Yläikkunan rakenne muuttuu
vastaavasti.
2. Palkin jänneväli Määritetään laskettava jänneväli. Yleensä palkin päätylevyjen etäisyys.
3. Palkkivälit/
reunaetäisyys
Määrittää etäisyyden viereisen linjan keskelle tai tason ulkoreunaan. Tämä
määrittää palkin kuormitusalueen.
4. Asennustuenta Määritetään asennustukien käyttö sekä tukien sijainti ja ontelolaattojen
asennusjärjestys. Asennustuentaan on valittavissa kolme vaihtoehtoa:
1. Ei asennustuentaa
2. Asennustuet ovat leuan alla palkin päässä. Konsolille menevä vääntö
sekä liitoksen kiertymä poistuvat.
3. Asennustuet ovat palkin jänteellä ja tuen etäisyys annetaan. Tämä
pienentää asennusaikaista taipumaa ja kiertymää.
4. Laatan tiedot
Ikkunassa annetaan tiedot tason ontelolaatoista palkin molemmilla puolilla erikseen.
Ontelolaatan materiaalivalintoja käytetään rakenteen liittovaikutuksen laskentaan sekä laatan
kannasten leikkauskestävyyden laskentaan normikortin 18EC mukaan.
Kuva 13. Ontelolaatan tiedot
5. Palkin poikkileikkaus
Ikkunassa annetaan pintalaatan tyyppi, materiaalit ja mahdollinen raudoitus sekä valitaan
käytettävä poikkileikkaus. Ikkunan rakenne vaihtuu pintalaatan tyypin valinnan mukaan.
Ikkunassa tarkistetaan valitun poikkileikkauksen sopiminen suunniteltavaan rakenteeseen.
1. Pintalaatan tyyppi Valittavana on neljä pintarakennevaihtoehtoa.
2. Pintalaatan
rakenne
Valitaan pintalaatan paksuus ja materiaalit ja huomioidaanko pintalaatta
laskennassa liittorakenteena.
3. Poikittaisteräkset Valitaan pintalaatan raudoitus.
4. Palkin korkeus S-tyypillä voidaan valita vain yksi korkeusvaihtoehto.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 19
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
5. Palkin tyyppi Valittavana on rakenteeltaan kolme painoluokkaa. Kevyt L, normaali N ja
raskas H poikkileikkaus, jolla säädetään profiilin taivutuskestävyyttä.
6. Valitse
poikkileikkaus
Tietokannasta valitaan poikkileikkaus korkeuden ja leveyden mukaan.
Ikkuna näyttää poikkileikkauksen rakenteen ontelolaattojen kanssa
7. Korokepalat Korokepaloilla säädetään palkin korkeutta erikorkuisilla ontelolaatoilla.
8. Saumabetoni Valitaan sauma- ja kotelobetonin lujuus
Kuva 14. Pintalaatan ja profiilin poikkileikkauksen tiedot
6. Kuormat
Kuvassa 15 on laatalle annettavat pysyvät ja muuttuvat hyötykuormat. Ohjelma laskee
yläikkunassa näkyvien kaikkien rakenteiden oman painon, joten niitä ei anneta. Kuorma voi olla
joko tasaista tai trapetsikuormaa osalle tai koko laatan alueelle.
Kuva 15. Laatan hyötykuormat
7. Palkin poikkileikkauksen mitoitus
Ohjelma suorittaa palkista seuraavan mitoituksen:
1. Asennustilanne Asennustilanteelle lasketaan murtotilan kestävyys ennen kotelo- ja
saumavalujen kovettumista sekä konsolin asennustilanteen kestävyys,
johon voi vaikuttaa asennustuennalla.
2. Käyttötilanne Käyttötilanteelle lasketaan murtotilan kestävyys sekä konsolin käyttöaste
lopullisille kuormille. Ohjelma valitsee pienimmän AEL piilokonsolin
annettujen kuormien ja palkin mittojen mukaan.
3. Palotilanne Palotilanteen kestävyys lasketaan kuormitustiedoissa annetuilla
palotilanteen kuormilla, kun alalaippa ei enää toimi rakenteessa.
4. Ontelolaatan pään
kannasten
leikkauskestävyys
Ohjelma laskee ontelolaatan pään kannaksen leikkauskestävyyden
liitovaikutuksessa palkin kanssa normikortin 18EC mukaan. Kestävyyttä
voidaan lisätä ontelotäytöllä ja betonilujuudella ja pintalaatan
raudoituksella. Tämä määrittää jo alustavasti ontelolaatan soveltuvuuden
kyseiseen tapaukseen.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 20
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
5.3 A-BEAM S liittopalkin ja ontelolaatan yhteistoiminta
5.3.1 Ontelolaatan sijoitus
Koteloprofiilin ja ontelolaatan välisen liitoksen suunnittelussa on huomioitava:
1. Ontelolaatan tuenta alalaipan päälle
Ontelolaatan pään teoreettinen välys uumasta on 20 mm S-tyypin palkilla. Laatan tukipinnaksi
muodostuvat seuraavat arvot: Katso myös kuva 16.
- Ontelolaatat OL200-OL370, tukipinta on 80 mm, minimiarvo on 65 mm.
- Ontelolaatat OL400-OL500, tukipinta on 110 mm, minimiarvo on 100 mm.
Tukipinnan leveydessä pitää huomioida ontelolaatan pituuden valmistustoleranssit tukipintaa
pienentävänä tekijänä. Kuvassa 16 on ontelolaatan vakio sijoitusmitat alalaipan päällä.
2. Onteloiden betonitäyttö ja kannasten leikkauskestävyys
Rakenteen lujuustekninen toiminta ei edellytä ontelolaatan onteloiden betonitäyttöä normikortin
perusarvoa pidemmältä. Onteloiden lisätäyttöä tarvitaan silloin, kun ontelolaatan
betonikannaksen leikkauskestävyys ei riitä betoninormikortin 18EC mukaisessa
yhteistoimintatarkastelussa.
Anstar suorittaa lopullisen suunnittelun yhteydessä laatan kannasten leikkauskestävyyden
tarkistuksen, jolloin varmistetaan kotelon ja ontelolaatan hyväksyttävä yhteistoiminta.
Lopullinen vastuu laatan mitoituksesta jää sen toimittajalle, joka suorittaa laskelmat
ontelolaatan lopullisilla rakennearvoilla.
Kuva 16. Ontelolaatan sijoitusmitat alalaipalla
3. Erikorkuiset ja eri tasolla olevat ontelolaatat
Mitoitusohjelmalla voidaan laskea myös erikorkuiset ontelolaatat, joiden yläpinnat eivät ole
samalla tasolla. Mitoitus tehdään kaikille pintalaatta vaihtoehdoille. Samoin profiilia voidaan
korottaa pitkillä jänneväleillä alalaipan korokkeilla.
5.3.2 Palkin lisäteräkset
Kotelonprofiilin ja ontelolaatan yhteistoimintaa varten poikkileikkaukseen sijoitetaan kuvan 17
mukaiset vääntöteräkset.
1. Vääntöteräkset
Palotilanteessa ontelolaatat ripustetaan laatan saumaan kotelon läpi sijoitettavilla
vääntöteräksillä. Nämä teräkset sitovat myös onteloaattojen epäkeskeisestä tuennasta syntyvän
vääntömomentin koteloon. Keskilinjalla teräkset menevät suoraan kotelon läpi ontelolaatan
jokaisessa saumassa. Reunalinjalla teräs taivutetaan koukuksi kotelon sisään. Anstar
suunnittelee nämä vääntöteräksen ja ne kuuluvat työmaan hankintaan.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 21
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
Kuva 17. Keski- ja reunalinjan vääntöraudoitus
2. Ontelolaattatason rengasteräkset.
Ontelolaatan ja kotelon väliseen saumavaluun sijoitetaan rengasteräkset, jotka mitoitetaan
yhdistämään ontelolaattataso rakennusta jäykistäväksi levyksi ja ne siirtävät vaakakuormat
pystyjäykistykselle.
Kuva 18. Reunalinjan vääntöraudoitus
Piilokonsoli ja muut vakioliitokset siirtävät rungon vaakavoimaa ennen saumavalujen
kovettumista vaakavoimakestävyytensä verran ja sitä voi käyttää rungon asennusaikaisen
stabiliteetin varmistamiseen. Käyttötilanteessa viedään kaikki vaakavoimat rengasteräksillä.
Rengasteräkset suunnittelee kohteen päärakennesuunnittelija.
5.3.3 Rakenteen jälkivalut
Kotelo toimii liittorakenteena ontelolaatan kanssa, kun kaikki jälkivalut ovat kovettuneet.
Koteloprofiilin ja ontelolaatan rakenteelliseen yhteistoimintaan liittorakenteena vaikuttavat seuraavat
betonivalut:
1. Kotelon
sisäpuolinen valu
Kotelo valetaan ontelolaatan saumavalujen yhteydessä täyteen betonia.
Kotelovalu toimii osana kantavaa rakennetta ja betonin laadunvalvonta pitää
tehdä rakenteellisen betonin vaatimusten mukaan.
2. Ontelolaatan ja
kotelon välinen
saumavalu
Ontelolaatan saumavalut tehdään, kun lisäteräkset on asennettu paikoilleen.
Jälkivalu suoritetaan valamalla yhtä aikaa kotelo sekä ontelolaatan pituussaumat
sekä kotelon ja laatan välinen sauma tason yläpintaan asti.
3. Ontelolaatan
pintavalu
Ontelolaattatason pintavalu tai tasoitevalu tehdään saumavalujen kovettumisen ja
kuivumisen jälkeen.
5.3.4 Ontelolaatan pintavalut
Ontelolaattatason pintavalu voidaan tehdä rakenteellisesti neljällä eri tavalla ja se vaikuttaa palkin
rakenteelliseen toimintaan. Pintavaluvaihtoehdot ovat:
1. Pintavalua ei ole
Tällaisia rakenteita ovat yläpohjalaatat ja paikoitustasojen kannet, joissa laatan päälle tulee vesi-
ja lämpöeristekerrokset. Ylälaipan korroosio- ja palosuojaus suojaus on tehtävä tällöin erikseen.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 22
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
Kuva 19. Rakenteen saumavalut yläpohjassa ilman pintalaattaa tai valukaistaa
2. Pintarakenteen muodostaa 10-30 mm tasoitevalu.
Tällaisia rakenteita ovat asuinrakennusten välipohjat ja muut rakenteet, joissa tarvitaan vain
ohut tasoite laatan päällä. Tasoitteen päälle sijoitetaan kevyet lattian pintarakenteet. Tasoitteesta
pitää muodostaa myös ylälaipan palo- ja korroosiosuojaus.
Kuva 20. Rakenteen saumavalut välipohjassa ja 10-30 mm pintatasoite
3. Pintarakenteena on vähintään 40 mm raudoitettu betoni
Tällaisia rakenteita ovat toimisto- ja julkisten rakennusten välipohjalaatat, joissa on pitkät
jännevälit ja taso tarvitsee pintavalun lattian pintarakenteita varten. Pintavaluun sijoitetaan
raudoitusverkko tasaamaan ontelolaatan taipumien aiheuttamat halkeamat.
Kuva 21. Rakenteen saumavalut välipohjassa ja rakenteellinen pintalaatta
4. Pintarakenteena on valukaista palkin päällä
Rakennusten yläpohjissa voidaan käyttää raudoitettua pintabetonikaista, jolla rakenteen
taivutuskestävyyttä voidaan nostaa oleellisesti. Valukaista sijoittuu rakenteen lämpöeristetilaan
ja muodostaa palkille samalla myös ylälaipan palo- ja korroosiosuojan.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 23
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
Kuva 22. Rakenteen saumavalut yläpohjassa ja raudoitettu pintavalukaista
5.4 A-BEAM S liittopalkin liitokset
5.4.1 Palkin vakioliitokset
Palkin liitokset betoni- ja liittopilarin kylkeen sekä betoniseinän ja pilarin päälle tehdään
piilokonsoli- ja peruspulttituotteilla. Vakioliitoksista on laadittu kirjasto, jolla voidaan toteuttaa
yleisimmät esiin tulevat liitokset. Seuraavassa ovat vakioliitokset kantaviin pystyrakenteisiin.
5.4.2 Piilokonsoliliitos betonipilariin
Palkin vakioliitos betonipilariin tai betoniseinään on AEP piilokonsoli. Konsoleiden kestävyysarvot
ja tarkemmat suunnitteluohjeet on esitetty AEP piilokonsolin käyttöohjeessa.[21]
1. A-BEAM S liitopalkin ja AEP piilokonsolin sijoitusmitoitus betonipilarissa
Palkin uumaleveys on keski- ja reunalinjoilla valittava siten, että konsoli sijoittuu pyöreän
pilarin keskilinjalle. Palkkiin piilokonsoli sijoitetaan aina keskilinjalle. Konsoli toimii
nivelliitoksena ja rakenteellisesti ei saa luoda tilannetta, että liitos siirtäisi taivutusmomenttia.
AEP konsolin pilariosan korkeus pilarissa määräytyy siten, että konsolin etulevyn alapinta on
alalaipan yläpinnan kanssa samassa tasossa. Kuvassa 23 on AEP konsolin liitos betonipilariin.
AEP piilokonsolin yhteensopivuus A-BEAM S vakiopalkkiin kokoluokittain A200 A265 A320 A370 A400 A500
AEP400
AEP600
AEP800
AEP1100
Kuva 23. AEP konsoliliitos betonipilariin
A-BEAM S
Suunnitteluohje 24
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
5.4.3 Piilokonsoliliitos liittopilariin
A-BEAM S liittopalkin vakioliitos putkiliittopilarin kylkeen on AEL piilokonsoli. Konsoleiden
kestävyysarvot ja tarkemmat suunnitteluohjeet on esitetty AEL piilokonsolin käyttöohjeessa. [22]
1. Palkin ja AEL piilokonsolin sijoitusmitoitus liittopilarissa
Konsoli sijoitetaan teräspilarin kylkeen siten, että liitos on keskeisesti pilarissa. AEL konsolin
pilariosan alapinnan korkeusasema on +45 mm ontelolaatan alapinnasta (=alalaipan
yläpinnasta). Mikäli käytetään korotettua profiilia, sijoitetaan konsolin pilariosa +45 mm
korkeudelle alalaipan yläpinnan tasosta. Lisätietoja AEL piilokonsolin käyttöohje.
Anstar Oy valmistaa ja toimittaa AEL konsolit liittopilarin valmistavalle konepajalle, jossa
konsoli hitsataan kiinni liittopilarin pintaan. AEL piilokonsoli on suunniteltu R60 paloluokkaan
ja konsolissa on kaksi vaarnatappia jotka sijoittuvat liittopilarin putken läpi sisäpuoliseen
betoniytimeen. Liittopilarit on raudoitettava vaadittuun paloluokkaan.
AEL piilokonsolin yhteensopivuus A-BEAM S vakiopalkkiin kokoluokittain A200 A265 A320 A370 A400 A500
AEL250
AEL400
AEL600
AEL900
AEL1200
AEL1500
Kuva 24. AEL Konsoliliitos liittopilariin
5.4.4 Palkin jatkosliitos kentässä
Palkki suunnitellaan jatkuvana pilarin yli menevänä rakenteena yläpohjassa, jolloin jatkosliitos
sijoittuu kenttään lähelle taivutusmomentin nollakohtaa. Jatkosliitos kentässä tehdään AEL konsolin
mukaisella liitostyypillä. Liitos muodostaa nivelen palkin päiden kohdalla ja liitoksen välys on 20
mm. Liitos tarvitsee normaalin palosuojauksen AEL konsolin käyttöohjeen mukaan. [22]
A-BEAM S
Suunnitteluohje 25
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
Kuva 25. Palkin jatkosliitos kentässä
5.4.5 Päätylevyliitos toisen palkin kylkeen
Kun ontelolaatan kantosuunta vaihtuu viereisessä kentässä, voidaan sekundääripalkki liittää primääri
palkin kylkeen päätylevyliitoksella. Palkki suunnitellaan yksiaukkoisena ja liitos siirtää
leikkausvoiman ja vääntömomentin, mutta ei taivutusmomenttia. Liitos on kiinnityksen jälkeen
valmis kuormitettavaksi. Anstar suunnittele ja toimittaa nämä liitososat. Kuvassa 26 on liitoksen
periaate.
Kuva 26. Päätylevyliitos primääri palkkiin
5.4.6 Pulttiliitos pilarin tai seinän päälle
Palkki liitetään pilarin tai seinän päälle kahdella AHP-harjateräspultilla. Liitoksen suunnittelussa on
huomioitava seuraavaa:
- Liitoksen korkeutta säädetään neopreenistä tai teräslevystä tehdyillä sovitepaloilla ja niiden
pitää sallia pystysuuntainen kiertymä pultin ja päätylevyn kohdalla.
- Liitoksen pystytukireaktio siirtyy päätylevystä sovitepalojen kautta pilarille.
- Liitoksen jälkivaluja ei saa tehdä siten, että pilarin etureuna alkaa siirtää palkin leikkausvoimaa.
Alalaipan alle ei saa mennä betonia. Sauma pitää tiivistää palosuojamassalla.
- Liitoksella voidaan siirtää palkin vääntömomenttia.
Pultille tulee voima.
Nd = Vd /2 ±Mvd /p, jossa
Vd = Palkin leikkausvoima
Mvd = Palkin vääntömomentti
p = pulttiväli
- AHP harjapultin mitoitusarvot ja raudoitusohjeet on pulttikäyttöohjeessa [25].
A-BEAM S
Suunnitteluohje 26
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
Kuva 27. Pulttiliitos pilarin tai seinän päälle kahdella pultilla
5.4.7 Hitsausliitos kiinnityslevyyn pilarin tai seinän päälle
Palkki liitetään pilarin tai seinän päälle hitsaamalla se päätylevystä pilarissa olevaan kiinnityslevyyn.
Liitoksen suunnittelussa on huomioitava seuraavaa:
- Liitoksen korkeutta säädetään tarvittaessa teräslevystä tehdyillä sovitepalalla, joka on ensiksi
hitsattava kiinnityslevyyn.
- Palkin pystytukireaktio siirtyy päätylevystä sovitepalojen kautta kiinnityslevylle ja pilarille.
- Liitoksen saumavaluja ei saa tehdä siten, että pilarin etureuna alkaa siirtää palkin
leikkausvoimaa. Alalaipan alle ei saa mennä betonia. Sauma pitää tiivistää palosuojamassalla.
- Liitos siirtää vääntömomenttia ja hitsi mitoitetaan seuraaville voimille.
Kiinnityslevyn hitsille tulevat voimat:
Nd = Vd /2 ±Mvd /p, jossa
Vd = Palkin leikkausvoima
Mvd = Palkin vääntömomentti
p = hitsin toimiva pituus tai jos on kaksi hitsiä niiden keskivälimitta.
Hitsi mitoitetaan EN 1993-1-8 mukaan.
- Liitosratkaisu valitaan kantavan pystyrakenteen dimension ja käytettävissä olevan tilan mukaan.
Kuva 28. Hitsiliitos kiinnityslevyyn pilarin tai seinän päälle
5.4.8 Talotekniikan läpiviennit ja laitekiinnitykset
Palkkiin voidaan tehdä lisäkiinnityksiä työmaalla talotekniikan vaatimille asennuksille. Raskaat
laiteripustukset toteutetaan kuitenkin palkkisuunnittelun kautta, jotta rakenteeseen saadaan turvalliset
kiinnityskohdat. Alalaippaan voidaan hitsata laiteripustuksia uumien väliselle alueelle. Myös
ylälaippaan on mahdollista tehdä laitetukien hitsauskiinnityksiä.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 27
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
Kotelon läpi voidaan viedä talotekniikan vaatimia pieniä putkia ja muita asennuksia. Tiedot tästä
pitää kuitenkin toimittaa jo detaljisuunnitteluun. Työmaalla toteutettava läpivienti ei ole mahdollista
muualta kuin kotelon valuaukosta. Valuaukkoa ei kuitenkaan voi kokonaan sulkea tai leikata
suuremmaksi ja lupa niiden käyttöön pitää saada. Kuvassa 29 on esitetty vihreällä palkin sallitut
kiinnitysalueet.
Reunapalkkiin voidaan tarvittaessa tehdä kiinnikkeet työnaikaisia kaiteita varten.
Kuva 29. Palkin sallitut läpivienti- ja kiinnitysalueet
5.5 Palkin ja liitosten palosuojaus
Palkki ja sen liitokset suunnitellaan rungon kanssa samaan paloluokkaan. Palkki mitoitetaan enintään
R180 paloluokkaan ilman alalaipan ulkopuolista palosuojausta. Palotilanteessa kantavana rakenteena
on kotelobetoni yhdessä hakojen ja alapinnan harjatankojen kanssa. Palotilanteessa ripustus- ja
vääntöteräkset siirtävät ontelolaatan kuormat koteloprofiilille, kun alalaipalla ei ole enää kantokykyä.
Palkin ja sen vakioliitosten palosuojausdetaljit on esitetty asennusohjeen kappaleessa 6. [23]
5.6 Rakenteen käyttöikämitoitus
Rakenteen käyttöikä- ja säilyvyysmitoitus betonirakenteiden osalta määritetään BY65 Betoninormit
2016 kappaleen 2 periaatteiden mukaan [24]. Teräsrakenteissa sovelletaan standardi SFS-EN
ISO12944 vaatimuksia [12]. Tarkastelu pitää tehdä erikseen rakenteen ylä- ja alapuolelle, varsinkin
jos ne joutuvat eri rasitusluokkaan.
1. Betonin ja harjaterästen säilyvyys
Kotelon sisäpuolen betoni ja harjateräkset ovat riittävästi suojattu kussakin rasitusluokissa.
Kotelon ulkopuolisen betonipeitteen nimellisarvo määritetään rasitusluokan mukaan kotelon
rakenne- tai harjateräsosiin.
2. Teräsosien säilyvyys
Betonin ulkopuolelle jäävien teräsosien pintakäsittelyssä noudatetaan standardin SFS-EN
12944-2 [12] ohjeita soveltamalla ne betoninormien BY 65 mukaisiin rasitusluokkiin.
Standardin SFS-EN 12944-2 mukainen ilmastorasitusluokka ja sen vaatimukset huomioidaan
vain näkyviin jäävän alalaipan ja ulkoseinää vastaan olevan uuman pintakäsittelyssä.
Vakiotoimitus on alalaipan pintojen ja 50 mm korkeudelta uuman konepajapohjamaalaus.
Viitesuunnitelmissa määritetään muut suojausvaatimukset.
Taulukkoon 6 on laskettu rakenteen lisäraudoituksen tai teräsosien betonipeitteen nimellisarvo Cnom
rasitusluokan mukaan BY65 taulukon 2.3 vähimmäisarvolla Cmin,cur. Teräsosien betonipeitteen
nimellisarvo on Cnom = Cmin,cur + Δcdev (=10 mm). Taulukossa 6 on myös esitetty suositeltavat minimi
pintakäsittelyt ja suojausmenetelmät eri rasitusluokissa.
A-BEAM S
Suunnitteluohje 28
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
Taulukko 6. Teräsosien betonipeitteen nimellisarvo Cnom ja palkin minimi pintakäsittelymenetelmät
Rasitus-
luokka
BY 65
Betoni-
normit
50
vuoden
käyttöikä
Cnom
mm
100
vuoden
käyttöikä
Cnom
mm
Palkille suositeltavat pintakäsittelyvaihtoehdot ja
suojausmenetelmät.
Alalaipan pintakäsittelyn
minimivaatimus.
Ylälaipan pintakäsittely tai muu
suojausmenetelmä
X0 20 20 Konepajapohjamaalaus.
Pintamaalaus vain tarvittaessa
näkyviin jääviin osiin. Määritetään
rakennesuunnitelmissa.
Ei pintakäsittelyä.
Minimi betonipeitevaatimus yläpinnan
teräsosiin tai sitten ylälaippaan
konepajapohjamaalaus.
XC1 20 30 Konepajapohjamaalaus.
Tarvittava pintamaalaus määritetään
rakennesuunnitelmissa.
Ei pintakäsittelyä.
Minimi betonipeitevaatimus yläpinnan
teräsosiin tai sitten
konepajapohjamaalaus koko palkkiin.
XC3 35 45 Konepajapohjamaalaus.
Tarvittava pintamaalaus määritetään
rakennesuunnitelmissa.
Konepajapohjamaalaus. Minimi
betonipeitevaatimus yläpinnan
teräsosiin. Rakenteellisella
pintabetonilla ja vesieristyksellä
estetään veden pääsy palkin sisäosiin
XD1 -
XD3 50 60 Palkit kuumasinkitään standardin
[13] mukaan. Vääntö- ja
ripustusraudoitus sekä
rengasteräkset kuumasinkitään.
Palkit kuumasinkitään. Rakenteellisella
pintabetonilla ja vesieristyksellä
estetään veden pääsy palkin sisäosiin
XS1 – XS3
XA1 –
XA3 XF1 – XF4
- - Palkkeja voi käyttää vain kohdekohtaisen erityisselvityksen perusteella. Palkin
pintakäsittely, suojausmenetelmät ja betonipeitteen nimellisarvo määritetään
kohteen vaatimusten mukaan.
6 TUOTEOSAKAUPPA TOIMITUKSEN DOKUMENTIT
Vakiotoimitus sisältää seuraavat palkkien valmistuksen dokumentit ja suunnittelutiedot
rakennesuunnitelmien päivitystä varten:
Taulukko 7. Palkkitoimitukseen kuuluvat dokumentit
Päärakennesuunnittelijalle toimitettavat
dokumentit ja muu suunnittelutieto
Dokumenttien sisältö ja käyttötarkoitus
1. Valmistuspiirustukset Rakennusvalvontaa varten
2. Palkkien lujuuslaskelmat Rakennusvalvontaa varten
3. Palkkitaulukko Tiedot tasopiirustusten päivitystä varten
4. Konsoliliitoksien voimat Lopulliset konsoli- ja voimatiedot liittyvien
betonirakenteiden suunnitteluun.
5. Muiden liitoksien voimat Lopulliset liitos- ja voimatiedot palkkiin liittyvien liitoksien
ja betonirakenteiden suunnitteluun.
6. Tuotehyväksyntätiedot. Nämä tiedot löytyvät kotisivulta
- CE-merkintätodistus
- Laadunvalvontatodistukset
A-BEAM S
Suunnitteluohje 29
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017
REFERENCES [1] SFS-EN 1090-1 Teräs ja alumiinirakenteiden toteutus. Osa 1: Vaatimukset rakenteellisten kokoonpanojen arviointiin.
[2] SFS-EN 1090-2, Teräs ja alumiinirakenteiden toteutus. Osa 2: Teräsrakenteita koskevat tekniset vaatimukset.
[3] SFS-EN ISO 3834. Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset. Osa 1: Laatuvaatimusten valintaperusteet ja Osat 2-5.
[4] SFS-EN 1990, Eurokoodi. Rakenteiden suunnitteluperusteet.
[5] SFS-EN 1991-1, Eurokoodi 1. Rakenteiden kuormat, Osat 1 – 7.
[6] SFS-EN 1992-1-1, Eurokoodi 2. Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1-1, Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt.
[7] SFS-EN 1992-1-2, Eurokoodi 2. Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1-2, Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus.
[8] SFS-EN 1993-1, Eurokoodi 3. Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 1-10, Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt.
[9] CEN/TS 1992-4-1 Design of fasteners in concrete- Part 4-1: General.
[10] CEN/TS 1992-4-2 Design of fasteners use in concrete- Part 4-2: Header Fasteners.
[11] SFS-EN ISO 5817, Hitsaus. Teräksen, nikkelin ja titaanin ja niiden seosten sulahisaus. Hitsiluokat.
[12] SFS-EN ISO 12944, Maalit ja lakat. Teräsrakenteiden korroosionesto suojamaaliyhdistelmillä. Osa 1: Yleistä ja osat 2–7.
[13] SFS-EN ISO 1461. Teräs ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille.
[14] SFS-EN 10025, Kuumavalssatut rakenneteräkset Osa 1: yleiset tekniset toimitusehdot.
[15] SFS-EN ISO 1684 Fasteners. Hot dip galvanized coating.
[16] SFS-EN 17760-1 Hitsaus. Betoniterästen hitsaus. Osa 1: Voimaliitokset.
[17] SFS-EN 13670 Betonirakenteiden toteuttaminen.
[18] SFS-EN 13225 Betonivalmisosat. Pilari- ja palkkielementit.
[19] SFS-EN 13369 Betonivalmisosien yleiset säännöt.
[20] Betoninormikortti No. 18EC (EN 1992-1-1) 31.7.2012 Palkkiin tuetun ontelolaataston suunnittelu ja mitoitusesimerkki.
[21] Anstar Oy. AEP konsolin käyttöohje.
[22] Anstar Oy. AEL konsolin käyttöohje.
[23] Anstar Oy. A-BEAM S Asennusohje.
[24] BY65 Betoninormit 2016.
[25] Anstar Oy. ATP harjateräsperuspultit
LIST OF TABLES Taulukko 1. A-BEAM S. Keski- ja reunalinjan vakiopalkit ................................................................................................................ 5 Taulukko 2. Keskipalkin mitat ............................................................................................................................................................ 7 Taulukko 3. Reunapalkin mitat........................................................................................................................................................... 8 Taulukko 4. Seuraamus- ja luotettavuusluokat sekä valmistuksen toteutusluokat ............................................................................ 12 Taulukko 5. Liitosten suunnitteluvastuu ja tehtävärajat ................................................................................................................... 15 Taulukko 6. Teräsosien betonipeitteen nimellisarvo Cnom ja palkin minimi pintakäsittelymenetelmät ............................................. 28 Taulukko 7. Palkkitoimitukseen kuuluvat dokumentit ...................................................................................................................... 28
PICTURES
Kuva 1. A-BEAM S liittopalkki rakennuksen rungossa ................................................................................................................ 4 Kuva 2. Liittopalkkien rakenne. Palkkityypit W ja S .................................................................................................................... 4 Kuva 3. Välitasorakenne, raudoitettu pintalaatta ja pintatasoite ................................................................................................ 5 Kuva 4. Yläpohjarakenne, raudoitettu pintavalukaista ja erikorkuiset ontelolaatat .................................................................... 6 Kuva 5. Tason reunarakenne ja tasoero laatan yläpinnassa. ...................................................................................................... 6 Kuva 6. Keskipalkin rakenne. ...................................................................................................................................................... 7 Kuva 7. Reunapalkin rakenne. ..................................................................................................................................................... 8 Kuva 8. Rakenteen toimiva poikkileikkaus, raudoitettu pintalaatta ........................................................................................... 11 Kuva 9. Rakenteen toimiva poikkileikkaus, raudoittamaton pintalaatta .................................................................................... 11 Kuva 10. Rakenteen toimiva poikkileikkaus 10-30 mm tasoitekerroksella ................................................................................... 12 Kuva 11. Rakenteen toimiva poikkileikkaus ilman pintarakennetta ............................................................................................. 12 Kuva 12. ABeam ohjelman käyttöliittymän rakenne .................................................................................................................... 17 Kuva 13. Ontelolaatan tiedot ....................................................................................................................................................... 18 Kuva 14. Pintalaatan ja profiilin poikkileikkauksen tiedot .......................................................................................................... 19 Kuva 15. Laatan hyötykuormat .................................................................................................................................................... 19 Kuva 16. Ontelolaatan sijoitusmitat alalaipalla .......................................................................................................................... 20 Kuva 17. Keski- ja reunalinjan vääntöraudoitus ......................................................................................................................... 21 Kuva 18. Reunalinjan vääntöraudoitus ....................................................................................................................................... 21 Kuva 19. Rakenteen saumavalut yläpohjassa ilman pintalaattaa tai valukaistaa ....................................................................... 22 Kuva 20. Rakenteen saumavalut välipohjassa ja 10-30 mm pintatasoite .................................................................................... 22 Kuva 21. Rakenteen saumavalut välipohjassa ja rakenteellinen pintalaatta ............................................................................... 22 Kuva 22. Rakenteen saumavalut yläpohjassa ja raudoitettu pintavalukaista .............................................................................. 23 Kuva 23. AEP konsoliliitos betonipilariin ................................................................................................................................... 23 Kuva 24. AEL Konsoliliitos liittopilariin ..................................................................................................................................... 24 Kuva 25. Palkin jatkosliitos kentässä .......................................................................................................................................... 25 Kuva 26. Päätylevyliitos primääri palkkiin ................................................................................................................................. 25 Kuva 27. Pulttiliitos pilarin tai seinän päälle kahdella pultilla ................................................................................................... 26 Kuva 28. Hitsiliitos kiinnityslevyyn pilarin tai seinän päälle....................................................................................................... 26 Kuva 29. Palkin sallitut läpivienti- ja kiinnitysalueet .................................................................................................................. 27
A-BEAM S
Suunnitteluohje 30
Suunnitteluohje A-BEAM S Revisio 6/2017