• KATSO MYÖS VERKOSTA …€¦ · ja puolueen jäsenistön aktiivisuuteen. Puoluetuki riittää aivan mainiosti vaalikampanjan tekemiseen ja toteut-tamiseen. Näin voidaan sanoa,

PERUS-SUOMALAINEN

www.suomenuutiset.fi • KATSO MYÖS VERKOSTA KIINNOSTAVIMMAT AIHEET!

5/2

01

9

2 0 . v u o s i k e r t a • P o l i i t t i n e n l e h t i • I r t o n u m e r o 3 , - • P e r u s s u o m a l a i s e t r p : n ä ä n e n k a n n a t t a j a

Perussuomalaisille historian paras eurovaalitulos

Otetaan Eurooppa takaisin

Hakkarainen ja Huhtasaari

europarlamenttiin:

Puheenjohtaja ja puolue-

sihteeri tyytyväisinä:

2 P e r u s s u o m a l a i n e n 5 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

MATIAS TURKKILAPÄÄTOIMITTAJA

■ PÄÄKIRJOITUS

EU-VAALIT. PS teki hyvän tuloksen, ja kasvatti ääniosuuttaan edellisestä. Mut-ta miten tulosta tulkitaan Suomen me-diassa? Odotustenmukaisesti, tietenkin. Paljon juttua Vihreästä Aallosta, paljon juttuja Euroopan hajottajien ja ääriliik-keiden tappiosta kaikkialla Euroopassa. ON tietenkin totta, että vihreät pärjä-sivät monessa paikassa hyvin, mutta se on vain osatotuus. Suuren maailman neutraalit lehdet toteavat melko yks-kantaan: vihreät voittivat, mutta myös populistit voittivat. TRUTH, the whole truth and nothing but the truth, sanotaan aina lakisar-joissa. Totuus, koko totuus eikä mitään muuta kuin totuus. Siinä olisi erinomai-nen ohjenuora osatotuusmedialle. VAALIEN alla puhuttiin paljon Venä-jä-yhteyksistä, vihapuheesta, Euroopan hajottajista, vaalivaikuttamisesta ja sen sellaisesta. JONKIN verran puhuttiin myös ta-sa-arvosta, vaikka kenelläkään ei tunnu olevan enää tarkkaa käsitystä siitä, mitä termillä tarkoitetaan. Onko eurovaaleis-sa eniten ääniä saaneen Eero Heinä-luoman syrjääntyöntely komissaariasi-assa tasa-arvoista? Entä onko vihreiden eduskuntaryhmän valtava naisenem-mistö tasa-arvoinen? Vaikeaa sanoa, koska tasa-arvo-sana näyttää olevan uu-delleenkoodattu. Sanalla on useita, kes-kenään ristiriitaisia merkityksiä. Tasa-arvo tarkoittaa suvaitsevaisissa piireissä nykyään samaa kuin naisenemmistö, naisdominanssi tai miessyrjintä.

SUOMALAISTEN sanavarastoon juur-rutetaan tällä hetkellä vihapuhe-sa-naa. Ei ole enää tuohtuneita kansalai-sia, on pelkkää vihapuhetta. Ikävä kyllä vihapuheen piiriin on saatella kaiken-lainen kritiikki, joka kohdistuu poliitti-seen järjestelmään. Ärsyttääkö ylikireä liikenteenvalvonta? Varo sanojasi, älä vihapuhu. Ottaako vallansiirto EU:lle päähän? Älä syyllisty vihapuheeseen. TÄSSÄ tekstissä on paljon kursiivilla kirjoitettuja sanoja. Kursiivisanat ovat esimerkkejä siitä, miten ajattelua uu-delleenkehystetään tarkkaan harki-tuilla sanavalinoilla. KEHYS tarkoittaa ajatusta, tapaa tul-kita maailmaa. Se, joka haluaa muut-taa maailmaa, kehystää ihmisten mielet uudelleen. Näitä uusia kehyksiä nikka-roidaan median, ajatuspajojen, lobba-reiden ja spin-doctorien pajoissa. Mitä korkeampi poliitikko, sen useampia uu-delleenkehystyksiä hänen puheensa sy-värakenteissa vilisee. Voinemme esi-merkiksi luottaa siihen, ettei Jyrki Katainen puheesta lipsahda julkisesti puhuessaan ainoatakaan lausetta, jonka tarkoituksena ei olisi muuttaa ihmisten ajattelua. Ei ihmisten parhaaksi, vaan

Kataisen omien viiteryhmien parhaaksi. UUDELLEENKEHYSTÄMINEN on tyypillisesti ammattilaisten suunnittele-maa ja jalkauttamaa. Uuteen ajatteluun tarvitaan uusi kieli. Näin toteaa Berke-leyn yliopistossa professorina toiminut kognitiotieteilijä George Lakoff kirjas-saan Don’t think of an Elephant (suom: Älä ajattele elefanttia). ÄSKETTÄIN feministinen ajatuspaja laski liikkeelle ajatuksen siitä, että, että all-male-panel on huono asia. Idea levi-si nopeasti, ja muutos tapahtui kuin tai-kaiskusta. Ajatusta miespaneelin käyt-tökelvottomuudesta ei kyseenalaisteta. Ehkä pitäisi, sillä muutoksella on ikävä sivuvaikutus: setämiehet (lue: kokeneet analyyttiset vanhemmat miehet) viska-taan pihalle julkisesta keskustelusta, ti-lalle nostetaan kokemusasiantuntijoita (lue: läpipolitisoituneita violettitukkai-sia tyttöjä). MIKSI all-male-panel - ja setämies-kä-sitteet ovat olemassa? Koska Suomes-sa on meneillään vallansiirto - valta siir-tyy kovissa tieteissä ansioitumattomille naisille. Välineenä käytetään innovatii-visia uussanoja sekä viestin kuljettajaa, mediaa. Kuten Lakoff huomauttaa, uu-desta kehyksestä ei ole hyötyä, ellei ole olemassa mekanismia sen välittämisek-si. Suomen johtavasta kehystenvälittä-jän asemasta kilpailevat HS ja Yle. LADATUN uussanan käyttämiseen haksahtava ihminen tekee tahtomat-taan tilaa uudelle kehykselle. Jokainen kerta, kun käytät tosissasi sanoja ”viha-puhe”, ”metoo” tai ”arvopohja”, osallis-tut poliittiseen projektiin. ON myös negatiivisia kehyksiä, joi-ta media mielellään vahvistaa. Liberaa-li media käyttää populisteja koskevissa tarinoissaan jatkuvasti samaa kehystys-tä: jutun alussa vihjataan tai sanotaan suoraan, että nyt äänessä ovat pahat, vihamieliset, Venäjämieliset, uusnat-sihenkiset tahot. Tällä tavoin media yrittää antaa katsojalle ”rokotuk-sen” sitä vastaan, mitä populisti ker-too. Seuraavaksi media toistaa popu-listin viestin, ja lopuksi antaa jonkun sopivan asiantuntijansa sanoa, että po-pulisti oli väärässä.

TÄMÄ kuvio toistuu kerta toisensa jäl-keen. Politisoitunut media ei mielellään päästä ”populistia” ääneen ilman alku-kehystystä ja loppulyttäämistä. Poikke-uksena ovat tilanteet, joissa populisti itse kämmää ja tekee asioita, jotka ovat omiaan vahvistamaan haluttua kehystä. MEDIAN tehtävänä ei ole enää pitkään aikaan ollut tiedonvälitys vaan oikean-lainen kehystys - maailman muuttami-nen hienovaraisilla kielen keinoilla ja sääntelemällä sitä, mistä puhutaan, ja ennen kaikkea sitä, mistä ei puhuta.

Setämies vs violettitukka

PERUSSUOMALAISTEN ke-räämä 13,8 prosentin kannatus on puolueen historian paras vaalitu-los eurovaaleissa. Nousua edellisiin eurovaaleihin oli yksi prosentti eli noin 30 000 ääntä enemmän kuin viime kerralla.

Kannatus nousi tasaisesti vaalipäi-vän ääntenlaskennan edetessä, ja tu-loksen valmistuttua perussuomalai-set onnistui säilyttämään molemmat paikat Euroopan parlamentissa.

Perussuomalaisten euroedustajik-si nousivat kansanedustajat Lau-ra Huhtasaari ja Teuvo Hakka-rainen. Huhtasaari nousi yhdeksi

maan ääniharavista keräten 92 585 ääntä, eli kolmanneksi eniten koko maassa.

Kannatus jakautunut ympäri maata

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo arvioi, että vaalimenestys kertoo vahvasti perussuomalaisten vakiintumisesta suurten puolueiden joukkoon.

- Kun ehdokkaiden saamia ääni-määriä verrataan aikaisempiin vaa-leihin, niin kokonaisvaltaisesti äänimäärät nousivat ja perussuoma-

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sanoo, että perussuomalaisten vaalimenestys oli samal-la opetus valtamedialle. - Ei kannattaisi pitää kansalaisia ja äänestäjiä tyhminä eikä suhtautua ylimielisesti perussuomalaisiin.

“Myrskyvaroitus muille puolueille”PS nosti kannatustaan eurovaaleissa - - puoluesihteeri Slunga-Poutsalo:

3

“Myrskyvaroitus muille puolueille”PS nosti kannatustaan eurovaaleissa - - puoluesihteeri Slunga-Poutsalo:

laisten listan kaikki ehdokkaat keräsi-vät paljon ääniä. Vaikka kolmas paik-ka jäi nyt saavuttamatta, niin onhan tämä käsittämättömän hyvä tulos.

Puoluesihteeri arvioi, että etenkin perussuomalaisten ehdokasasettelu EU-vaaleihin oli onnistunut.

- Meillä oli hyvä lista, ja Lauran jäl-keen ehdokkaiden järjestys olisi voi-nut olla melkein mikä tahansa. Toisin kuin muilla puolueilla meillä ei ollut asettaa ehdolle niin sanottua ”dino-saurusosastoa”.

Slunga-Poutsalo sanoo, että vaali-tuloksen tarkempi analysointi kertoo myös kannatuksen tasaisesta jakautu-misesta ympäri maata, mikä lupaa hy-vää myös tulevaisuudessa.

- Seuraavat vaalit ovat kuntavaalit, ja onhan tämä käsittämättömän hyvä tulos sitä ajatellen. Jos katsotaan kun-nittain vaalitulosta, niin me olemme useissa kunnissa joko toiseksi tai kol-manneksi suurin puolue, eli tulos on

myrskyvaroitus vanhoille puolueille.

Pelkällä rahalla ei vaaleja voiteta

Eduskuntavaalien ja eurovaalien vä-lillä oli vain puolitoista kuukautta ai-kaa. Slunga-Poutsalo kertoo, että mo-lempia vaaleja lähdettiin tekemään jo vuosi sitten melko samanaikaisesti.

Puoluesihteeri paljastaa, että hyvä vaalitulos voidaan saada aikaisek-si hieman pienemmälläkin rahalla, kun asioita tehdään kustannustehok-kaasti.

- Lähdimme siitä, että me panos-tamme samanaikaisesti mainontaan ja puolueen jäsenistön aktiivisuuteen. Puoluetuki riittää aivan mainiosti vaalikampanjan tekemiseen ja toteut-tamiseen. Näin voidaan sanoa, sillä jo vuoden 2011 tulos osoitti, että vaaleja ei voiteta pelkällä rahalla. Myös tänä vuonna käydyt eduskuntavaalit osoit-

tivat sen saman asian. - Muut puolueet keräsivät vaalira-

hoitusta, eivätkä ne menneet vaalei-hin pelkällä puoluetuella kuten me. Kaikille puolueen jäsenille voisin vin-kata, että muiden puolueiden raha-virtoja kannattaa tarkastella, Slunga-Poutsalo sanoo.

Median ei kannattaisi pitää äänestäjiä tyhminä

Jälleen kerran valtamedia, erityises-ti Helsingin Sanomat ja Yle, pyrkivät vaikuttamaan ihmisten äänestämi-seen omilla tempuillaan. Tämä näkyi muun muassa keväällä perussuoma-laisten ehdokkaiden sivuuttamisena artikkeleissa, joissa ennakoitiin eni-ten ääniä kerääviä ehdokkaita.

Perussuomalaiset on kansallismie-linen puolue, joka haluaa palauttaa päätösvaltaa EU:sta kansallisvaltioille. Sopivasti juuri ennen eurovaaleja Yle

julkaisikin oman propaganda-artikke-linsa, jossa hunajaisin sanankääntein esitellään EU:n suomalaisille tarjo-amia etuja. Mainitsematta jutussa jää, että hyviä asioita voidaan saada aikai-seksi myös ilman ylikansallista pää-töksentekoa.

- Media kävi omaa kampanjaansa perussuomalaisia vastaan myös epä-määräisine Venäjä-väitteineen, kirjoi-tuksilla tuplaehdokkaista sekä dissaa-malla muuten, mutta tulokseen sillä ei näyttäisi olleen vaikutusta. Vaalitu-los onkin samalla opetus medialle: ei kannattaisi pitää äänestäjiä tyhminä, eikä suhtautua ylimielisesti perussuo-malaisiin, Slunga-Poutsalo sanoo.

Jatkuu seuraavalla aukeamalla

Perussuomalaiset teki

kevään aikana huiman

kannatusnousun.


Median vaali-hämmennys jatkui loppuun saakka

Ylen vaalihämmentäminen jatkui vielä eurovaalien tu-losillan tv-lähetyksessä, jos-sa Yle nosti vaalien ”neljäksi suureksi puolueeksi” kokoo-muksen, sdp:n, keskustan ja vihreät. Ylen tv-toimittaja Matti Rönkä jopa esitti Jus-si Halla-aholle kysymyksen, jossa väitettiin perussuoma-laisten jääneen ”pienten puo-lelle”.

Halla-aho hämmästyi kysy-myksestä ja huomautti, ettei Rönkän vertaus toimi tilan-teessa, jossa perussuomalaiset teki puolueen historian par-haan eurovaalituloksen ja jos-sa perussuomalaiset sai Eu-roopan parlamenttiin yhtä paljon paikkoja kuin sdp, kes-kusta ja vihreät.

Slunga-Poutsalo ihmetteli it-sekin Ylen toimintaa.

- Se oli vähättelyä ja ilkeilyä. Mutta se samalla osoitti, kuin-ka hukassa media on ollut koko ajan. Minulle tuli myös mieleen, että eikö Yle ollen-kaan tiedä, mistä eurovaaleis-

Laura Huhtasaaresta koko maan äänikuningatar

Jatkoa edelliseltä aukeamalta

sa on kysymys.- Mediassa kokoomus nos-

tettiin vaalivoittajaksi. To-siasiassa kokoomus menetti kannatustaan kaksi prosent-tia, ja perussuomalaisten kan-natus nousi. Kannatusmää-rällisesti vihreät oli näissä vaaleissa onnistunein puolue, mutta keskusta ja vasemmis-to hävisivät, Slunga-Poutsa-lo sanoo.

Hän muistuttaa, että perus-suomalaiset myös teki kevään aikana huiman kannatusnou-sun.

- Vielä joulukuussa perus-suomalaisten kannatus oli seitsemän prosenttia. Itse pi-din tuolloin mahdollisena, että saatamme menettää toi-sen paikan europarlamentis-sa.

Puoluesihteerillä takanaan monet menestykselliset vaalit

Slunga-Poutsalon kolmas kausi puoluesihteerinä päät-tyy kesän puoluekokoukseen, jolloin hän tulee toimineek-si puoluesihteerin tehtäväs-sä kuusi vuotta. On siis sopiva hetki kysyä, mitä on saatu ai-kaiseksi ja mitä puoluesihtee-ripestistä on jäänyt hänelle it-

selleen käteen.- Aika monet vaalit olen ve-

tänyt. Ensin eurovaalit vuon-na 2014. Ei kai voida sanoa, että missään vaaleissa oli-si mennyt huonosti. Molem-missa eurovaaleissa puolueen tulosta on onnistuttu nosta-maan. Samoin molemmis-sa eduskuntavaleissa saimme yli 37 kansanedustajaa - myös jälkimmäisellä kerralla, joka oli Jyväskylän puoluekokouk-sen tuhon jälkeen kova ope-raatio.

- Puoluesihteerikausi on opettanut hyvinkin paljon vaalien tekemisestä ja siitä, miten asioita voidaan tehdä kustannustehokkaasti ja vai-kuttavasti, ilman että käyte-tään miljoonia. Onnistumi-nen ei ole välttämättä rahasta kiinni vaan onnistuneesta ai-kataulutuksesta ja siitä, miten käytettävistä resursseista saa-daan tehot irti, Slunga-Pout-salo miettii.

Puoluesihteeripestin jälkeen Slunga-Poutsalon ura jatkuu eduskunnassa.

- Olen lähtenyt mukaan po-litiikkaan asioiden vuoksi, ja puoluesihteerin työ on hyvin paljon kaikkea muuta; se on yhdistysasioiden hoitamista, kampanjointia, asioiden jär-

jestelyä ja sen sellaista. Varsi-nainen politiikan tekeminen on jäänyt vähemmälle, joten nyt on hyvä aika keskittyä sii-hen.

Huhtasaari: Muutos tulee hitaasti, mutta määrätietoisesti

Koko maan äänikuningat-tereksi noussut ja perussuo-malaisten kaikkien aikojen parhaan henkilökohtaisen tu-loksen tehnyt Huhtasaari kiit-ti vaalivoitosta perussuoma-laisten kenttää, joka uskaltaa itseään säästämättä seisoa yh-teisen aatteen takana.

- Vaatii vähän enemmän olla perussuomalainen kuin ta-vallinen nuori. Ihan oikeasti, Huhtasaari nauratti yleisöä.

- Uskon siihen, että ihmi-sen supervoima on se, että us-kaltaa olla oma itsensä. Emme tarvitse niiden hyväksyntää, jotka eivät meitä hyväksy. Vi-hollisten määrä kertoo sii-tä, että olet seissyt jonkin asi-an takana.

Huhtasaari totesi kiitospu-heessaan, että ihminen testa-

taan, kun hän menestyy.- Uusi normaali on se, että

vaalilupaukset pidetään. Muutos on tulossa. Se tulee hitaasti, mutta määrätietoi-sesti. Me palautamme demo-kratian ja sananvapauden ta-kaisin.

- Perussuomalaiset tekee asennemuutoksen Euroopas-sa samanmielisten puolueiden kanssa. EU on jäsenvaltioitaan varten, eikä jäsenvaltiot EU:ta varten, kuten se tällä hetkellä on, Huhtasaari totesi.

Halla-aho: Kansallismieliset yhteen rakentamaan parempaa Eurooppaa

Puheenjohtaja Halla-aho ko-rosti omassa puheessaan kan-sallismielisten puolueiden yhteistyön tärkeyttä euro-parlamentissa ja painotti pe-russuomalaisten keskittyvän edistämään omille äänestäjil-leen tärkeitä asioita.

- Meille eurooppalaisia arvo-ja ovat Antiikin sivistykseen ja kristinuskoon pohjautu-va kulttuuri, demokratia, sa-

Perussuomalaiset

muuttaa Eurooppaa

muiden kansallismielisten

puolueiden kanssa.

Onnellinen Laura Huhtasaari kiitti perussuomalaisia ja omia äänestäjiään rohkeudesta seisoa puolueen aatteen takana.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho korostaa kansallismielisten puolueiden yhteistyön tärkeyttä europarlamentissa.

5

Vaalien voittaminen ja häviäminenENNEN vaaleja puolueet ja ehdokkaat kampanjoivat menes-tyäkseen mahdollisimman hyvin. Vaalien jälkeen alkaa keskus-telu siitä, miten vaalitulosta pitäisi tulkita. Kaksipuoluejärjes-telmässä tilanne on yksinkertainen: enemmän ääniä saanut on vaalien voittaja, ja se toinen on häviäjä. Sirpaleisessa monipuo-luejärjestelmässä voittajien ja häviäjien määrittely on moni-mutkaisempi kysymys.

SUOMALAINEN periaate on, että vaalien jälkeen on vain voittajia ja torjuntavoittajia. Torjuntavoittaminen tarkoittaa sitä, että hävittiin vähemmän kuin pelättiin. Tarvitaan kepu-laistyyppinen, veret seisauttava romahdus ennen kuin puolue myöntää hävinneensä vaalit.

PERUSSUOMALAISTEN kohdalla tuntuu vaaleista toiseen vallitsevan aivan omanlainen logiikka: vaikka puolueemme kannatus tai paikkamäärä kasvaisi suhteessa edellisiin vaalei-hin, meidän väitetään hävinneen. Vaalitulostamme verrataan ennakko-odotuksiin. Tarkemmin sanottuna muiden puoluei-den ja median ennakkopelkoihin. ”Häviämme”, jos emme voita yhtä paljon kuin muut painajaisissaan ennakoivat.

JUURI käydyt eurovaalit ovat tästä ilmiöstä uusin esimerkki. Vain vihreät kasvattivat paikkamääräänsä. Vain keskusta me-netti paikan. Vain kolme puoluetta kasvatti kannatusosuuttaan edellisistä vaaleista: sdp, vihreät ja perussuomalaiset. Teimme 13,8 % kannatuksella historiamme parhaan eurovaalituloksen ja pidimme kaksi meppipaikkaamme. Kolmas paikka ei ollut täysin mahdoton tavoite, mutta se olisi edellyttänyt, että kaikki eduskuntavaaleissa meitä äänestäneet olisivat käyneet uurnil-la. Ikävä kyllä EU-kriittisillä puolueilla on aina vaikeuksia saa-da kannattajia liikkeelle eurovaaleissa.

LEHDISSÄ on vaalien jälkeen riekuttu sillä, miten ”populis-tien” uhka on torjuttu ja kansallismielinen jytky jäi tulematta meillä ja muualla. Tosiasia kuitenkin on, että me ja samanmieli-set puolueet kasvatimme kannatustamme melkein kaikissa EU-maissa. Uudessa europarlamentissa on enemmän liittovaltio- ja maahanmuuttokriittisiä edustajia kuin koskaan. Kääntäen tämä tarkoittaa, että vaikka liittovaltio- ja maahanmuuttomyönteisil-lä edustajilla on yhä enemmistö, heidän enemmistönsä on pie-nempi kuin koskaan. Vihreät ja macronilaiset liberaalit toki menestyivät hekin, mutta heidän kannatuksensa on pois kes-kustavasemmistolta ja -oikeistolta, ei meiltä.

POLITIIKKA on pitkäjänteistä puuhaa ja maratonlaji. Vuosi-kymmenten aikana rakentunut voimatasapaino ei murru het-kessä. Kansallismielisten puolueiden tavoitteena pitää olla vakiinnuttaa oma asema poliittisella kartalla ja tällä asemal-la kammeta valtavirta-ajattelua pikkuhiljaa oikeaan suuntaan. Eurooppalaiset yhteiskunnat eivät tarvitse vallankumousta vaan korjausliikkeen. Keskikentän puolueet muuttuvat, kun ne oivaltavat, että me viemme niiltä kannatusta emmekä mene pois odottamalla.

UUSI europarlamentti aloittaa työskentelynsä heinäkuun alus-sa. Rakennamme parhaillaan parlamenttiryhmää muiden puo-lueiden kanssa. Osana suurta ryhmää olemme kokoamme suu-rempi vaikuttaja myös eurooppalaisessa päätöksenteossa. Kuten kaikissa ryhmissä, myös meidän ja yhteistyökumppa-niemme välillä on näkemyseroja monista kysymyksistä. Tämä täytyy hyväksyä, koska jos edellyttää ystäviltään täydellisyyttä, saa olla aika yksin. Eroavaisuuksien sijaan on syytä keskittyä yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin. Niitä ovat jäsenmaiden oma-leimaisuuden ja kansojen itsemääräämisoikeuden puolustami-nen suhteessa Euroopan unioniin ja Euroopan hyvinvoinnin ja eurooppalaisen elämäntavan puolustaminen suhteessa ympä-röivään maailmaan.

JUSSI HALLA-AHOPERUSSUOMALAISTEN PUHEENJOHTAJA

■ KOLUMNI

Jussi Halla-aho, Riikka Slunga-Poutsalo ja Laura Huhtasaari olivat tyytyväisiä perussuomalaisten vaalitulokseen.

nanvapaus, uskonnon ja val-tion erottaminen toisistaan, sukupuolten tasa-arvo, ih-misten yhdenvertaisuus lain edessä jne.

- Kun muut puhuvat eu-rooppalaisista arvoista, he tarkoittavat yleensä kansal-lisvaltioiden hävittämistä,

vallan keskittämistä, sanan-vapauden rapauttamista, ra-joittamatonta maahanmuut-toa kehitysmaista ja ennen kaikkea takapajuisten usko-musjärjestelmien pesiyty-mistä Eurooppaan. Meidän on vaikea nähdä tällaisia ar-voja kovin eurooppalaisi-

na, pikemminkin ne uhkaa-vat kaikkea sitä, mikä tekee Euroopasta parhaan paikan maailmassa, Halla-aho to-tesi.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT KALLE PARKKINEN JA PS ARKISTO

EUROPARLAMENTTIIN noussut kansanedustaja ja perussuomalaisten 1. vara-puheenjohtaja Laura Huh-tasaari arvioi, että EU:ssa nähdään vallan vahtivuoron vaihtuminen, joka alkaa Eu-roopan parlamentista.

- Eduskuntavaaleissa perus-suomalaiset ottivat Suomen takaisin. Nyt otamme Euroo-pan takaisin yhdessä muiden kansallismielisten puoluei-den kanssa, Huhtasaari sanoo päättäväisesti.

Hän viittaa siihen, että Eu-roopan parlamenttiin on to-dennäköisesti muodostumas-sa laaja kansallismielisten puolueiden ryhmä, johon pe-russuomalaiset on hakeutu-massa mukaan.

Kansallismielisillä puolueilla yhteiset tavoitteet

Tällä hetkellä perussuoma-laiset kuuluvat parlamen-

tissa ECR-ryhmään. Uuden ryhmän perustamisesta on kuitenkin käyty etukäteen tunnusteluja Italian sisämi-nisterin Matteo Salvinin johdolla. Myös Huhtasaa-ri tapasi Salvinin ennen euro-vaaleja.

Eurooppalaisten kansallis-mielisten puolueiden välillä on joitakin eroja. Huhtasaari korostaa, että kaikkia yhdis-tävät kuitenkin samat keskei-set tavoitteet.

- Yhteisiä pyrkimyksiä ovat ainakin haittamaahanmuuton vastustaminen, EU:n budjet-tivallan kaventaminen, yh-teisvastuiden purkaminen ja tavoite kehittää EU:ta itse-näisten kansallisvaltioiden liitoksi.

Aloitevalta lainsäädännöstä EU-parlamentille

Huhtasaari julkaisi vaalivi-deon, joka päättyy lauseeseen

huomattava, että ilmastoteko-ja voidaan tehdä myös paikal-lisesti, suosimalla lähiruokaa ja käyttämällä lähienergiaa.

- EU:lla olisi myös mahdol-lisuus ajaa WTO:ssa (Maail-man kauppajärjestö) tuote-kohtaisia hiilitulleja unionin ulkopuoliselle tuonnille, jol-loin samalla ohjattaisiin suu-rimpia saastuttajia ottamaan kestävästi ympäristö huomi-oon toiminnassaan, Huhta-saari sanoo.

Asioille voi aina tehdä jotain – myös EU:ssa

EU perustettiin aikoinaan palvelemaan eurooppalaisten valtioiden yhteistyötä, hel-pottamaan kaupankäyntiä ja samalla ylläpitämään rauhaa. Vuosikymmenien aikana EU on vähitellen kehittynyt liit-tovaltioksi, ja tätä kehitystä perussuomalaiset haluaa olla mukana purkamassa Euroo-pan parlamentissa.

Huhtasaari sanoo, että rau-han ylläpitäminen ja sisä-markkinat eivät vaadi poliit-tista tulonsiirtounionia.

- Pidemmällä aikavälillä ta-voitteena on Suomen itsenäi-syyden palauttaminen. Isojen muutosten tekeminen saat-taa näyttää vaikealta, mut-

”On aika kaataa rahanvaihta-jien pöytä”. Tällä vertausku-valla viitataan nimenomaan tunkkaiseen EU:n keskushal-lintoon.

- EU kaipaa puhdistusta. Epädemokraattista keskus-hallintoa on vähitellen ryh-dyttävä purkamaan. Täl-lä hetkellä tilanne on se, että EU ei palvele jäsenvaltioi-taan, vaan jäsenvaltiot pal-velevat paisunutta hallintoa, joka ruokkii itse itseään.

Suuri osa Suomen lainsää-dännöstä tulee EU:sta. Huh-tasaari pitää ongelmallisena tilannetta, jossa EU-parla-mentilla ei ole tosiasiallis-ta valtaa tehdä lainsäädäntö-aloitteita, vaan tämä oikeus on virkamiesten johtamalla komissiolla.

- EU-parlamentille tulisi siirtää aloitevalta lainsäädän-töasioissa, sillä se on demo-kraattisesti valittu toimielin, toisin kuin komissio, Huhta-saari sanoo.

EU kulukuurille, turhia virastoja ja hallintoa purettava

Virallisten EU-toimielimi-en ympärille on kasattu val-tava hallinto-organisaatio, jo-hon kuuluu useita erillisiä

”EU kaipaa puhdistusta.

Epädemokraattista keskushallintoa on

vähitellen ryhdyttäväpurkamaan.”


Eurovaalien äänikuningattareksi nous-sut Laura Huhtasaari arvioi, että Euroo-pan kansallismielisten puolueiden hetki on nyt tullut, ja ne nousevat merkittä-vään asemaan europarlamentissa alka-valla vaalikaudella.

”Otamme Euroopan takaisin”

Europarlamenttiin lähtevä Laura Huhtasaari:

yksiköitä ja virastoja, joista moni ei ole koskaan kuullut-kaan. Huhtasaari haluaakin EU:n kulukuurille ja viittaa EU:n paisuneisiin kustannuk-siin jäsenvaltioille.

- Lopetetaan tulonsiirtou-nioni ja ajetaan samalla alas turhia virastoja ja hallin-toa. Kun Ison-Britannian ero unionista toteutuu, vastaavas-ti Euroopan parlamentin ko-koa tulisi pienentää.

EU:ssa keskeiseksi tavoit-teeksi on nostettu ilmas-tonmuutoksen torjuminen. Huhtasaari on kuitenkin huo-lissaan kunnianhimoisten il-mastotavoitteiden seurauk-sista.

- Ilmastotoimilla tulisi olla jäsenvaltioiden kansalaisten tuki. Ilmastovouhotus ei saa johtaa siihen, että Suomen maataloutta ajetaan ahtaal-le, jolloin samalla kansallinen huoltovarmuus heikentyy. On

“Pidemmällä aikavälillä

tavoitteena on

Suomen itsenäisyyden

palauttaminen.”

ta kuten Brexit on osoittanut, asioille voi aina tehdä jotain. Lähtekäämme siis hakemaan EU:sta itsenäisyyttä takaisin.

Britannian EU-ero on kui-tenkin osoittanut, että unio-nista eroaminen on tehty hyvin vaikeaksi, jopa Bri-tannialle, joka on kuitenkin suurvalta ja sotilasmahti.

- Suomen eroaminen EU:sta ei ole tällä hetkellä realis-tinen vaihtoehto. Jos tähän mentäisiin, EU:n kostotoi-met iskisivät voimakkaasti Suomeen. Tämän vuoksi juu-ri nyt kannattaa pyrkiä muut-tamaan EU:ta sen sisältä. Se voidaan tehdä vähitellen en-sin EU-parlamentista, jotta on mahdollista saada aikaan positiivinen kierre. Pidem-män aikavälin tavoite on kui-tenkin Fixit.

Maahanmuutosta tulossa EU:n kohtalonkysymys

Ison-Britannian EU-eron taustalla vaikutti suuresti Britannian kansalaisten kyl-lästyminen maahanmuuttoon ja vapaaseen liikkuvuuteen. Huhtasaari näkee, että maa-hanmuutosta on tulossa koh-talonkysymys, joka ratkaisee EU:n tulevaisuuden.

”Suomen eroaminen EU:staei ole tällä hetkellä

realistinenvaihtoehto.”

7

Jussi Halla-ahon mielestä eurooppalaiset äänestäjät suosivat kansallis-mielisiä puolueita asiasyistä. Jopa sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne joutui myöntämään, että kansallismielisten puolueiden menestyminen on osin seurausta heikentyneestä turvallisuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta globaalin maailman murroksessa.EDUSKUNTAPUOLUEIDEN pu-heenjohtajat keskustelivat MTV:n vaalitentissä Euroopan parlamentin kokoonpanosta ja tulevan vaalikauden ryhmistä.

Suomesta parlamenttiin valit-tiin nyt 13 edustajaa. Perintei-set suuret valtapuolueet ovat menettäneet paikkoja eri puo-lilla Eurooppaa.

Brexit johtaa parlamentti-ryhmien hajoamiseen

Perussuomalaiset on toden-näköisesti jättämässä ECR-ryh-män ja siirtymässä uuteen kan-sallismielisten puolueiden ryhmään.

- ECR on ollut meille varsin hyvä ryhmä. Sitä heijastaa se-kin, että perussuomalaisten äänestyskäyttäytyminen on yleensä linjassa ryhmämme kanssa. Britannian lähtö EU:sta ennemmin tai myöhemmin kuitenkin johtaa siihen, että sekä oma ryhmämme että vie-ressä oleva ryhmä nykymuo-dossaan lakkaavat olemasta, puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi.

- Tämän vuoksi aloitimme heti Brexit-äänestyksen jälkeen samanmielisten puolueiden kanssa keskustelut siitä, että pystyisimme välttämään ha-jaannuksen ja muodostamaan mahdollisimman suuren ja vai-kutusvaltaisen kansallismielis-ten puolueiden ryhmän muu-tamien yhteisten nimittäjien ja yhteisten teemojen ympärille. Puolueiden välillä on joitakin eroja, mutta tämä pätee kaik-kiin EU-parlamentin ryhmiin.

Iso ryhmä takaa paremmat vaikutusmahdollisuudet

Halla-aho totesi, ettei vaalitu-loksesta ole iloa, jos samanhen-kiset puolueet eivät pysty yh-distämään voimiaan.

- Suurempi ryhmä tarjoaa aina paremmat vaikutusmah-dollisuudet lainsäädäntöön. On selvää, että kaikki puolueet ha-luavat kuulua mahdollisimman suureen ryhmään.

Uuteen ryhmään on mah-dollisesti tulossa myös Unka-rin Viktor Orbánin Fides-puolue, joka on aiemmin kuulunut ko-koomuksen edustamaan EPP-ryhmään.

Kokoomuksen puheenjohta-jan Petteri Orpon mielestä uu-den kansallismielisten puoluei-den ryhmän perustaminen on huolestuttavaa. Orpo mainitsi jälleen Venäjän, mutta myönsi, ettei perussuomalaiset ole Ve-näjä-mielinen puolue.

- En sellaista yhtäläisyyttä läh-tisi tekemään, Orpo sanoi.

Äänestäjät pettyivät huonoon maahanmuutto-politiikkaan

Sdp:n puheenjohtaja Ant-ti Rinne myönsi, että kansallis-mielisten puolueiden menes-tyminen mielipidemittauksissa on osin seurausta epäoikeu-denmukaisuuden kokemuksis-ta globaalin maailman murrok-sessa, jotka samalla vaikuttavat ihmisten näkemyksiin tulevai-suudesta.

- Ihmisillä on pelkoa turvalli-suudesta. Siksi eurooppalaisen yhteistyön kautta on löydettä-vä maahanmuuttoon sellaisia ratkaisuja, jotka luovat ihmisille turvallisuutta, Rinne sanoi.

Uusi kansallismielisten puolu-eiden ryhmä haluaa palauttaa itsemääräämisoikeutta takai-sin kansallisvaltioille. Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haavis-ton mukaan kuitenkin vain in-tegraatio pitää Eurooppaa hen-gissä.

Halla-aho vastasi Haavistolle, että kansallismielisten puoluei-den menestyminen eri puolilla

Eurooppaa johtuu siitä, että EU ja jäsenvaltiot ovat epäonnistu-neet sellaisten ongelmien rat-kaisuissa, jotka konkreettisesti koskettavat tavallista ihmistä.

- Ihmiset haluavat konkreetti-sia ratkaisuja konkreettisiin on-gelmiin. Maahanmuuttokriisin hoitamatta jättäminen unionin tasolla johti pettymykseen. Ih-miset äänestävät kansallismie-lisiä puolueita asiasyistä, eivät siksi, että he haluaisivat tuho-ta Euroopan tai edistääkseen Kremlin intressejä, Halla-aho sanoi.

Eurooppalaiset ex-valtiojohtajat keräävät venäläistä rahaa

Halla-aholta tivattiin, tulevat-ko kansallismieliset puolueet silti samalla edistäneeksi Krem-lin tavoitteita.

- Venäjällä on pitkä perinne vaikuttamisesta ulkomaihin ja Venäjä varmasti pystyy parem-paan kuin siihen, että se pyrki-si vaikuttamaan enemmän tai vähemmän marginalisoitunei-den puolueiden kautta, Halla-aho sanoi.

Hän muistutti, että Euroo-passa on entisiä valtiopäämie-hiä, jotka voimakkaasti lobbaa-vat Venäjän kaasuteollisuutta ja ovat samalla Kremlin asialla.

Esimerkiksi entinen päämi-nisteri Paavo Lipponen on ke-rännyt muhkeat voitot toimi-essaan venäläisenemmistöisen Nord Stream AG –yhtiön kon-sulttina kaasuputkihankkeessa. Halla-aho ei kuitenkaan mai-ninnut Lipposta nimeltä.

- Katsoisin siis hieman toiseen suuntaan, jos olisin huolissani Venäjän strategisista vaikutta-mispyrkimyksistä EU:ssa, Halla-aho sanoi.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

EU on epäonnistunut ratkaisemaan ongelmia, jotka koskettavat tavallista ihmistä

Halla-aho kansallismielisten puolueiden menestyksestä:

Kansallismieliset puolueet

kasvattavat suosiotaan Euroopassa

- Pysyykö Eurooppa jatkos-sa kristillisen perinnön ja va-listuksen Eurooppana vai ot-taako islam täällä vallan? EU voisi ja sen pitäisikin tarjota tukea jäsenvaltioilleen kan-sallisvaltioiden suojelemisek-si. Aivan ensimmäiseksi EU:n pitäisi saada oma ulkoraja-valvontansa kuntoon. EU:n ei pidä missään tapauksessa ryhtyä päättämään maahan-muutosta jäsenvaltioidensa puolesta, Huhtasaari sanoo.

Hän viittaa maahanmuu-ton aiheuttamiin ongelmiin ja laajentuneeseen turvallisuus-uhkaan erityisesti Ruotsissa ja Ranskassa.

- Olen pessimisti, joten ajat-telen että Ruotsia ei voi ehkä enää pelastaa. Euroopan mit-takaavassa huonoa kehitystä voi kuitenkin hidastaa.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA SUOMEN UUTISET

Jussi Halla-aho palaa eu-roparlamentista eduskun-taan heinäkuussa.

Laura Huhtasaari tapasi vaalien alla Italian sisäministeri Matteo Salvinin.

Kansallismieliset europolitiikot tapasivat Milanossa. Huhtasaaren seurana Marine Le Pen ja Matteo Salvini.

Tuore europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen haluaa olla mu-kana pysäyttämässä liittovaltiokehitystä, jolloin valtaa palaute-taan takaisin kansallisvaltioille. – EU:ssa ei ymmärretä pohjoi-sen maatalousalueen erityispiirteitä, ja siksi Suomeen kohdistuvat päätökset ovat yleensä huonoja, Hakkarainen sanoo.EUROOPAN parlamenttiin ensimmäistä kertaa pyrkinyt ja valittu Teuvo Hakkarai-nen on kyllästynyt EU:n maa- ja metsätalouspoliittiseen sääntelyyn. Hakkaraisen mie-lestä suomalaiset ansaitsevat parempia maatalouspoliittisia päätöksiä EU:sta.

- Valiokuntatyö eduskun-nassa on osoittanut konkreet-tisesti, kuinka paljon EU:ssa tehdään päätöksiä Suomen puolesta. Eduskunta toimii vain kumileimasimena EU-lainsäädännölle. Meillä suo-malaisilla on tässä vain pieni hienosäädön mahdollisuus, ei juuri muuta.

- Käytännössä Suomen maa-talouspolitiikan suunnas-ta määrätään Brysselissä. Siellä myös näköjään halu-taan muuttaa Suomen metsät luonnonsuojelualueiksi, se on estettävä, Hakkarainen sanoo.

EU rajoittaa Suomen metsien hyödyntämistä

Hakkaraista harmittaa eri-tyisesti se, että EU:ssa ei tun-neta Suomen olosuhteita.

kästään Kiinan ja Intian päästöt kasvavat vuosittain enemmän kuin Suomen ko-konaispäästöt ovat. Ilmaston-muutos näyttää olevan vain uusi keino kerätä kansalaisilta rahat pois.

Suomen maatalous-tuotteet maailman parhaita

EU:n lainsäädäntöjärjestys on erilainen kuin Suomessa. Silti myös EU-parlamentissa lainsäädäntöehdotukset käsi-tellään valiokunnissa samaan tapaan kuten Suomessakin.

Hakkarainen on itse toimi-nut eduskunnan maa- ja met-sätalousvaliokunnassa vuo-desta 2015 saakka. Hän aikoo hakeutua vastaavia asioi-ta käsittelevään valiokuntaan myös EU:ssa.

Hakkarainen haluaa pa-lauttaa Suomeen päätösval-taa maataloustukipolitiikasta päättämiseen.

- Tilanne on sitä parempi, mitä enemmän saamme jat-kossa itse päättää Suomen maatalouden tukemisesta.

Hakkarainen onkin asettanut tavoitteekseen nostaa Euroo-pan parlamentissa esille pa-rempaa maa- ja metsätalou-dellista tietotaitoa. Nykyisin EU jo rajoittaa suomalaisten mahdollisuuksia hyödyntää metsävarallisuuttaan.

- EU:ssa ei ymmärretä poh-joisen maatalousalueen eri-tyispiirteitä, ja siksi Suo-meen kohdistuvat päätökset ovat yleensä huonoja. Suo-messa on korkeatasoista met-sänhoidollista osaamista, ja sen seurauksena metsämme ovat erittäin hyvässä kunnos-sa. Metsien kasvu on hoidet-tu vastuullisesti, joten meil-lä olisi mahdollisuus käyttää metsiämme jopa enemmän kuin nyt tehdään, Hakkarai-nen sanoo.

Äskettäin kahdeksan EU-jä-senvaltiota allekirjoitti jul-kilausuman, jossa esitetään EU-budjetista käytettäväk-si vähintään 25 prosenttia il-mastonmuutoksen torjun-taan. Hakkarainen pudistelee päätään esitykselle.

- Tuo on täysin järjetön vaa-timus tilanteessa, jossa pel-

Europarlamenttiin valittu Teuvo Hakkarainen:

Suomen pohjoinen maatalo-usalue on aivan erilainen kuin Keski-Euroopassa ja ymmär-rämme varmasti täällä parem-min, miten maataloutta pitäi-si kehittää.

Hakkarainen nostaa esille Suomen maataloustuotteiden korkean laadun.

- Suomalaiset tuotteet ovat maailman parhaita. Se on pit-kälti seurausta luonnon puh-taudesta. Vaikka meillä kasvu-kausi on lyhyt, talvikaudella pakkanen jäädyttää maape-rän, jolloin routa tappaa bak-teerit. Puhtaasta maasta saa-

daan puhdasta ruokaa.

EU:n pakote-politiikka haitallista Suomelle

Hakkarainen harmittelee, että Suomi ei ole toistaisek-si onnistunut pitämään puo-liaan EU:ssa, vaan unionissa suomalaisilta kuoritaan ”ker-mat päältä.”

- Suomalaiset ovat ehkä päässeet niihin pöytiin, jois-sa tehdään päätöksiä, mutta Suomen kannalta hyviä pää-


Ilmastonmuutos on tekosyy kerätä rahat pois kansalta

Teuvo Hakkarainen toivoo järkeä ilmasto-politiikkaan nykyisen hysterian sijaan.

Maatiloja lopetetaan, harva uskaltaa viljelijäksi

Suomalainen maatalous on suurissa ongelmissa EU-Suomessa. Maanviljelijöiden tulotaso on vuosi vuodelta pienentynyt ja Venäjän pakotteiden jälkeen osalla suorastaan romahtanut tietyillä toimialoilla melkein yhdessä yössä.

Agronomi Karri Ollilan mielestä ilmastohysteria menee jo liian pitkälle:

MAANVILJELIJÖIDEN ahdinkoa eivät ole parantaneet viime ai-kojen syyllistämispuheet, joissa ilmasto-ongelmien syyllisiksi on leimattu milloin lihan-, milloin maidontuottajat, milloin turkis-tarhaajat, vaikka oikeasti kyse

on sankariteoista.Europarlamenttiin pyrkinyt

maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi Karri Olli-la haluaa, että reilun kaupan pelisäännöistä pidetään kiin-ni myös suomalaisen viljelijän

kohdalla.- Kun EU:ssa on tehty monen-

laisia rajoituksia eläin- tai ympä-ristönsuojeluun vedoten, pitäi-si samojen rajoitusten koskea myös tuontituotteita. Jos kaup-pa olisi reilua eikä mikään maa pumppaisi ylijäämätuotteitaan markkinoille, voitaisiin tulevai-suudessa ehkä jopa tukiriip-puvuudesta päästä asteittain eroon. Tällä hetkellä siihen ei ole mahdollisuuksia, kun uusia viljelijöitä ei tahdo saada ja van-hoja tiloja on jouduttu lopetta-maan, perussuomalaisten eh-dokkaana ollut Ollila kertoo.

Rahoitusmahdollisuudet nollassa

Yksi syy maatalouden ongel-miin on investointilama, joka johtuu osittain rahoituksen tiukkenemisesta. Tulevaisuutta hämärtävät kahdensuuntaiset

rajoitukset: kotimaassa on esi-tetty tehostamisen nimissä mi-nimitasoa ja EU:ssa maksimita-soa eli tukikattoa.

- Aika vaikea siinä on tilakoh-taisia ratkaisuja tehdä, jos toi-sessa kohtaa pitää lisätä ja toi-sessa vähentää. Myös EU:n rahoitusmarkkinadirektiivi on luonut sellaiset puitteet, että toimivillakin tiloilla rahoitus-mahdollisuudet ovat käytän-nössä nollassa, Ollila pohtii.

Ollila on asiantuntija maanvil-jelijöiden ongelmissa, sillä hän tekee yrityksensä ISitOK Oy:n toimitusjohtajana auktorisoi-tuja kiinteistöarviointeja ja on Suomen ainoa agronomi, jolla on korkein Keskuskauppakama-rin hyväksymä kiinteistönarvi-ointipätevyys (AKA/KHK).

- Olin myös ainoa ehdolla ole-va agronomi eurovaaleissa, eikä metsänhoitajiakaan tainnut olla muita ehdokkaiden joukos-

sa. Se on hieman yllättävääkin, koska ilmastonmuutoksen vas-taisessa taistelussa pitäisi juuri agronomien ja metsänhoitajien olla etulinjassa.

Samat säännöt kaikille

WTO-järjestelmä on osit-tain murenemassa. Tämä antaa myös EU:n jäsenvaltioille mah-dollisuuden tarkastella tuonti-suojaa uudelleen. Toistaiseksi asioihin on kuitenkin yritettävä vielä vaikuttaa EU:n sisällä.

Reilun kaupan pelisääntöjen toteutuminen edellyttää käy-tännössä tullien tai rajoitteiden asettamista tuontituotteille.

- Meidän ei myöskään tule säätää enää ainoatakaan eläin-suojelu- tai muuta rajoitetta, ellei sitä vaadita myös tuonti-tuotteilta. Maataloustukien leik-kauksiin ei nykyisessä tulon-

9

töksiä ei vain ole onnistuttu tekemään, kuten on nyt nähty. Olemme aivan liian kilttejä, vaikka Suomi on vuodesta toi-seen EU:n nettomaksaja.

Nettomaksu kuvaa tilannet-ta, jossa jäsenvaltio maksaa EU:lle enemmän rahaa kuin unioni jäsenvaltiolle. Vuon-na 2017 Suomen nettomaksu EU:lle oli jopa 275 miljoonaa euroa, joten pikkurahoista ei ole kyse.

Hakkarainen myös muistut-taa, että vientitaloudesta riip-puvainen Suomi on kärsinyt

pahasti EU:n Venäjään koh-

tautunut kykenemättömäksi valvomaan ulkorajojaan. Va-paaseen liikkuvuuteen kyl-lästyminen oli myös keskei-nen syy Britannian EU-eron taustalla.

Hakkarainen haluaa EU-parlamentissa purkaa vapaa-ta liikkuvuutta ja palauttaa jäsenvaltioille valtaa omien rajojensa valvomiseen.

- Rajat ovat rakkautta val-tion omia kansalaisia kohtaan. Vapaa liikkuvuus on tuonut mukanaan ongelmia, jotka ovat kaikkien tiedossa. Näi-tä ongelmia ei voida ratkais-

distuvasta pakotepolitiikasta.- Kun EU halusi panna kau-

pan poikki Venäjän kanssa, niin nämä pakotteet ovat iske-neet kaikista voimakkaimmin juuri Suomeen. Idänkaupan tyrehtymisen seuraukse-na olemme menettäneet ison summan rahaa.

- Venäläisissä kaupungeis-sa asuu miljoonia ihmisiä. Kyllä niihin menisi suoma-laisia tuotteita vaikka kuinka paljon, jos vain saisimme ta-kaisin mahdollisuudet tehdä kauppaa venäläisten kanssa, Hakkarainen sanoo.

ta pelkästään palkkaamalla li-sää poliiseja ja viranomaisia, Hakkarainen sanoo.

EU-parlamentissa hän halu-aa olla mukana kehittämässä EU:ta takaisin väljän kauppa-liiton suuntaan, jolloin sa-malla unionin määräysvaltaa puuttua jäsenvaltioidensa asi-oihin vähennetään.

- Liittovaltiokehitys on py-säytettävä ja valta palautetta-va takaisin kansallisvaltioille.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA MATTI MATIKAINEN

Rajat ovat rakkautta omia kansalaisia kohtaan

EU:n keskeisiin periaattei-siin kuuluu työvoiman vapaa liikkuvuus, joka takaa EU-kansalaisille muun muassa oi-keuden hakeutua työtehtäviin minne tahansa unionin jäsen-valtioon ilman muodollisia lu-pamenettelyitä.

Vapaan liikkuvuuden suosio on viime vuosina heikenty-nyt samalla, kun EU on osoit-

muodostussysteemissä olisi enää varaa, mutta joka tapauk-sessa niitä on nyt tulossa jonkin verran lisää.

- Maataloustukijärjestelmä on EU:n yhteinen, ja sen kautta Suomi saa osan jäsenmaksuis-taan takaisin. Siksi ei saisi keksiä enää uusia hankkeita EU:n bud-jetin sisälle, jotta EU:n supistuva budjetti ei rysäytä maatalous-budjettia kerralla. Muita bud-jettieriä, kuten koulutus, inno-vaatio tai puolustus, pitäisi olla enemmän kansallisella pohjalla, Ollila sanoo.

Elintarvikealan työpaikat vaarassa

Euroopan unioniin liittymi-sen jälkeen ruoan tuottajahinta puolittui. Käytännössä järjestel-mässä on kysymys kuluttajille suunnatusta tuesta, mutta jos raaka-aineet alkavat Suomessa

loppua, ovat silloin myös elin-tarvikealan sadat tuhannet työ-paikat uhattuina.

Jos suomalainen elintarvikete-ollisuus ei saa raaka-aineita, niin maailmalta on kyllä tulossa mo-nenmoista valmisruokaa. Jalos-tus perustuu aina paikalliseen raaka-aineeseen.

- Maataloudella ja metsäteolli-suudella, kuten muullakin teol-lisuudella, on kaikilla yhteiset tarpeet: energia, tiestö, raaka-aineiden saatavuus ja palvelu-jen toimivuus. Infran pitää toi-mia, Ollila toteaa.


Agronomi Karri Ollila haluaa reilun kaupan säännöt EU:n maatalous-politiikkaan.

“Rajat ovat rakkautta

valtion omia kansalaisia

kohtaan.”


Kansanedustaja Mika Raatikainen pitää humanitäärisen maahanmuuton aiheut-tamaa terrorismiuhkaa ja lähiöväkivaltaa Suomen tällä hetkellä pahimpina turvalli-suusuhkina. Sen vuoksi on tärkeää saada poliisin toimintamenot pikaisesti kuntoon.

VIELÄ vuonna 2010 Suo-messa oli lähes kahdeksantu-hatta virkaa tekevää poliisia. Tänä päivänä luku on enää noin 7 150 ja ennusteen mu-kaan vuonna 2020 virassa on enää 6 300 poliisia.

Perussuomalaisten kansan-edustaja Mika Raatikaisen mielestä kenttäpoliisin re-sursseja täytyy vahvistaa kou-luttamalla ja palkkaamal-la vähintään kahdeksansataa uutta poliisia kenttätehtäviin 2020-luvun alkuvuosina.

- Vähennetään nettipolii-seja, jotka kyttäävät ajatus-rikollisia sosiaalisessa medi-assa. Tilalle oikeita poliiseja takaamaan arjen turvallisuus, huolehtimaan liikenneturval-lisuudesta ja selvittämään ri-koksia, Raatikainen toteaa.

Kansalaisten oikeus-turva vaarassa

Suomessa on Pohjoismais-ta ylivoimaisesti vähiten po-liiseja per asukas. Esimerkik-si Ruotsissa poliiseja on kaksi tuhatta asukasta kohti, kun suhdeluku Suomessa on 1,3. Kansalaisten turvallisuuden takaaminen on valtiovallan ensisijaisia tehtäviä.

- Kyse ei ole pelkästään sii-tä, että ulkona on turvallista liikkua, vaan myös oikeustur-vasta. Kun poliisin resursse-ja vähennetään, tutkinta-ajat kasvavat entisestään ja rikos-ten selvittämisprosentti heik-kenee, sanoo Raatikainen.

Potentiaaliset terroristit palautettava kotimaihinsa

EU:n tasolla on hallitse-mattoman maahanmuuton pysäyttäminen ensiarvoi-sen tärkeää. Tämä tapahtuu muuttamalla Schengenin ra-jasäännöstöä siten, ettei sisä-rajatarkastusten kestolla oli-si enää mitään aikarajoitteita ja jättämällä niiden aloittami-

Jos ei pysäytetä, terrori-iskujen määrä kasvaa entisestään

ja vastuunmäärittämistä, ker-too Raatikainen.

EU:n ulkorajat valvontaan

EU:n on Raatikaisen mie-lestä siirrettävä painopistettä etenkin turvapaikanhakijoi-den taakanjakokeskustelus-ta siihen, että unionin ulko-rajoja valvotaan tehokkaasti. Kaikki unionin maa- ja ve-sirajat laittomasti ylittävät henkilöt on pystyttävä kään-nyttämään lähtömaihinsa EU:n raja- tai merivartios-ton toimesta. Raja- ja meri-vartiostoille on myös taattava riittävät henkilö- ja materiaa-liresurssit.

Lisäksi EU-maiden on yh-dessä aloitettava diplomaat-tiset neuvottelut etenkin Ge-neven pakolaissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan muut-tamiseksi tai jopa purkami-seksi.

- Näitä sopimuksia ei niiden solmimisaikaan toisen maail-mansodan jälkeen tarkoitet-tu kansainvaellusten mahdol-listajaksi, vaan väliaikaisen suojelun tarjoamiseksi ro-

nen ainoastaan jäsenmaiden oman harkinnan varaan.

Euroopassa laittomasti ole-vat oleskelijat ja potentiaali-set terroristit pitäisi palauttaa omiin maihinsa.

- EU-maiden pitää satsa-ta pakolaisleirien ylläpitoon erityisesti Syyrian lähialueil-la, mikä mahdollistaisi pako-laisille inhimillisen elämän edellytykset ja nopean pa-luun kotimaahansa olosuh-teiden parannuttua, Raatikai-nen sanoo.

Maahanmuutto-säännöksiin tiukennuksia

Maahanmuuttolainsäädän-nön suhteen Euroopan tulee alkaa soveltaa äärimmäisen tiukkoja säännöksiä. Lukuisat EU-maat ovat Suomesta poi-keten jo tehokkailla kansalli-silla toimenpiteillä laskeneet ulkomaalaisten oleskelulupia, perheenyhdistämisiä ja sosi-aalietuuksia koskevat säädök-sensä unionilainsäädännön ja kansainvälistä pakolaisuutta koskevien sopimusten mini-mirajalle.

- EU:ssa on käynnissä lukui-sia asetus- ja direktiivimuu-toshankkeita, jotka koskevat muun muassa pakolaisuuden määritelmää, turvapaikka-menettelyä, sosiaalietuuksia

Euroopassa laittomasti olevat

oleskelijat ja potentiaaliset

terroristit pitäisi palauttaa

omiin maihinsa.

Raatikainen varoittaa hallitsemattomasta maahanmuutosta:

dun, uskonnon tai muun hen-kilöön liittyvän tekijän vuoksi vainotuille yksilöille. Euroop-palaisen sosiaalisen mallin pelastamiseksi on selvää, että globaalilla tasolla on saavu-tettava yhteisymmärrys hen-

kilökohtaisen turvapaikan-hakuoikeuden kumoamisesta silloin, kun henkilö laitto-masti ylittää valtion maa- tai vesirajat, Raatikainen toteaa.

- Jos edellä mainittuja toi-menpiteitä ei tehdä, tulee

Peltokangas: Unionin suljettava ulkorajansa

EU:n turvapaikkapolitiikan uu-distamisesta on puhuttu pal-jon, mutta asian eteen ei ole tehty mitään. Kansanedustaja Mauri Peltokangas vaatii Euroo-pan unionia sulkemaan ulko-rajansa ja noudattamaan omia sääntöjään.

Nykyisellään EU ei noudata omia sääntöjään, josta on seu-rannut unionin jäseninä olevil-le kansallisvaltioille valtavas-ti ongelmia, joihin syypää on EU itse.

Koska Euroopan unionin pi-täisi muodostua itsenäisis-tä kansallisvaltioista, tulisi nii-den tahtotila ottaa huomioon politiikan kaikilla osa-alueilla – myös maahanmuuttokysymyk-sessä.

- Jos osa jäsenmaista haluaa rajoittaa haittamaahanmuuttoa alueilleen, pitäisi niiden tahtoa myös kunnioittaa päätöksen-teossa. Jos kaikki EU:n jäsen-maat eivät tätä halua, on seu-rauksena mahdoton himmeli. Ei voi olla niin, että unionin sisällä on kahdenlaisia sääntöjä, Pelto-

kangas sanoo.- Se väestömassa, joka Eu-

rooppaan on tullut, aiheuttaa valtavia ongelmia EU:n jäsen-maille ja näiden maiden kult-tuureille. Yksiselitteinen rat-kaisu ongelmiin on se, että palataan EU:n alkuperäiseen ideaan, itsenäisten kansal-lisvaltioiden kaupankäyntiä edistävään yhteisöön ja hank-kiudutaan eroon tästä sään-töhelvetistä ja direktiivihim-melistä.

Mauri Peltokangas

Mika Raatikainen

Turun terrori-isku 2017 ei unohdu.

11

Jos ei pysäytetä, terrori-iskujen määrä kasvaa entisestään

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat väänsivät MTV:n tentissä kättä EU:n maahanmuuttopolitiikasta. Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden tulvan vaiku-tukset näkyvät Euroopassa edelleen.SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi, että akuutti kriisi on väliai-kaisesti ratkaistu, mutta Rinne ar-veli, että ilmastonmuutos saattaa johtaa seuraavaan Eurooppaan pyrkijöiden aaltoon.

- On varauduttava siihen, että ti-lanne muuttuu. Afrikan väestön-kehitys ennakoi sitä, että jos kehi-tys ei kulje oikeaan suuntaan, niin paine liikkeellelähtöön on kova, Rinne sanoi.

Kokoomuksen Petteri Orpon mukaan maahanmuutto voidaan ratkaista kestävästi vain EU-tasol-la. Orpo nosti esille yhteisen eu-rooppalaisen turvapaikkajärjes-telmän.

Kansalliset ratkaisut harmittavat Li Anderssonia

Vuoden 2015 turvapaikkakriisi aiheutti särön EU-jäsenvaltioiden kesken. Keskustan puheenjohta-ja Juha Sipilä sanoi, etteivät aiem-min tehdyt ratkaisut riitä tulevai-suuden kriisien hoitamiseen.

- Tarvitsemme ne toimenpiteet mitä komissio on esittänyt, kuten rajavalvonnan tehostaminen ja palautusten tehostaminen. Myös yhteistyötä Afrikan maiden kans-sa tarvitaan, jotta voimme puut-tua juurisyihin. Kova urakka se kuitenkin tulee olemaan, eikä ti-lanne ole helposti ratkaistavissa. Tarvitaan jatkuvia toimia.

Vasemmiston Li Anderssonin keinovalikoimaan ei kuulu raja-valvonta – ei sen paremmin EU:n ulkorajojen kuin EU-jäsenvaltioi-denkaan. Anderssonin ratkaisu tulevaisuuden ongelmiin olisi taa-kanjakomallin tyyppinen tulijoi-den sijoittaminen tasaisesti EU-jä-senvaltioiden kesken. Andersson olisi myös valmis kasvattamaan pakolaiskiintiötä.

- Tarvitsemme muutoksia, jol-la vastuuta jaetaan tasaisemmin koko Euroopan unionin alueel-la. Ongelma on se, että maat toi-mivat tällä hetkellä puhtaasti kan-sallisten intressien näkökulmasta, Andersson harmitteli.

Myös rkp:n Anna-Maja Henriks-son kannattaa löysää maahan-

muuttopolitiikkaa. Henrikssonin mielestä jokaisen EU-maan tulee ottaa osansa taakanjaosta. Hen-riksson myös viittasi epämääräi-sesti luottamuksen lisäämiseen EU-jäsenvaltioiden kesken.

- Etukäteen pitäisi sopia, mon-tako turvapaikanhakijaa tulee jä-senvaltioihin.

Taakanjakomekanismit eivät toimi

Perussuomalaiset on pitkään esittänyt konkreettisempia rat-kaisuja, kuten Välimeren yli saa-puvien laivojen käännyttämistä takaisin lähtösatamiin. Toimen-pide samalla lähettäisi ihmissala-kuljettajille selkeän viestin, ettei Eurooppaan kannata pyrkiä lait-tomia reittejä pitkin. Käännyttä-minen myös vähentäisi hukku-miskuolemia merellä.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho sanoi, että on ensinnä tunnis-tettava, mitkä keinot ovat realisti-sia ja mitkä eivät.

- EU:ssa on ollut työn alla yhtei-nen turvapaikkapolitiikka koko sen ajan, kun olen työskennel-lyt parlamentissa. Olen itsekin ol-lut mukana tekemässä sitä. Olen samalla oppinut ymmärtämään, millaiset ratkaisut eivät ole mah-dollisia.

- Henrikssonin esittämät taakan-jakomekanismit eivät toimi, kos-ka tulijat ovat nirsoja sen suh-teen, mihin maahan he haluavat mennä ja asettua. Heitä voidaan siirtää hallinnollisilla päätöksil-lä Puolaan tai Latviaan, mutta en-nemmin tai myöhemmin heillä on taipumus päätyä omin avuin Sak-saan, Hollantiin, Ruotsiin tai Suo-meen. Taakanjaosta ei ole rat-kaisuksi, joten ei kannata hakata päätä seinään, Halla-aho sanoi.

Tulijoita ei pidä ottaa toisesta jäsenvaltiosta

Halla-aho esitti kaksi yksinker-taista toimenpidettä.

- EU:n pitäisi ulkorajallaan ottaa käyttöön tiukka käännytyspoli-tiikka. Kuten Australiassa on ollut

menestyksekkäästi useita vuosia. Kaikki mereltä tavatut laivat pa-lautetaan lähtösatamiin. Tehdään siis selväksi ihmissalakuljettajille ja laittomille siirtolaisille, että Eu-rooppaan ei voi tulla tällä tavalla.

- Lisäksi jäsenvaltiolle pitää aset-taa velvoite olla ottamatta vas-taan toisesta jäsenmaasta tulevia turvapaikanhakijoita. Tällä ketju saadaan katkeamaan. Ihmisethän eivät tule esimerkiksi Kreikkaan tai Italiaan siksi, että haluaisivat näihin maihin vaan siksi, että sen jälkeen voi mennä minne haluaa.

Halla-aho sanoi, että siirtolais-painetta pitää yllä Afrikan kiihty-vä väestöräjähdys.

- Afrikan väkiluku kasvaa täl-lä vuosisadalla neljään miljardiin. Lähi-idässä on samanlainen kehi-tys. Väestön kasvu ylläpitää juu-risyitä siihen, miksi ihmiset liik-kuvat, kuten väkivalta, huono hallinto ja näköalattomuus. Afrik-kaa pitää auttaa, mutta on pelk-kää utopiaa kuvitella, että Eu-rooppa voisi omilla resursseillaan ratkaista Afrikan ongelmia, Halla-aho sanoi.

Sipilä myönsi Halla-ahon olleen oikeassa

Puoluejohtajista Sipilä tuli pe-russuomalaisten linjoille ja myön-si, että Halla-aho on ollut oikeas-sa.

- Pakollinen taakanjakomekanis-mi ei ole realismia. Olen puolen vuoden aikana tavannut kaikki-en maiden kollegat ja voin sanoa, että pakollinen mekanismi ei toi-mi. Meidän on siis haettava jota-kin muuta ja siinä on oltava mui-ta elementtejä. Sama sapluuna ei kuitenkaan sovi kaikille maille.

– Toinen asia, missä Halla-aho on oikeassa on se, että kun henki-lö pakenee sotaa ja hakee turva-paikkaa, niin mielestäni se riittää, että tullaan turvalliseen maahan eikä vaelleta maasta toiseen, Si-pilä sanoi.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

Pään seinään hakkaaminen kannattaisi jo lopettaa

Halla-aho vaalitentissä EU:n taakanjaosta:

hallitsematon maahanmuut-to jatkumaan ja turvallisuus entisestään heikkenemään. EU-maiden sosiaaliturvajär-jestelmä ylirasittuu vakavas-ti ja yhteiskunnallinen ko-heesio murenee.

Vuosien 2015 ja 2018 välillä tehtiin EU-maissa useita is-lamistisia terrori-iskuja.


Vallin: Vapaa liikkuvuus lisää turvattomuutta

Peltokangas: Unionin suljettava ulkorajansa

VIIMEISTÄÄN vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi osoitti, ettei EU kyennyt kunnolla val-vomaan ulkorajojaan. Kansan-edustaja Veikko Vallin haluaa-kin purkaa asteittain vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä ja palauttaa rajatarkas-tukset. Myös EU:n ulkorajaval-vonta on saatava kuntoon.

- Kyllä suomalaisetkin jou-tuvat usein ottamaan passin mukaansa, kun lähtevät pi-demmälle matkalle. Mielestä-ni kenellekään ei voi olla yli-voimaista näyttää passia, kun matkustaa EU:n sisällä.

Politico-lehden tekemän tuoreen tutkimuksen mu-kaan suurin EU-maiden kan-salaisten huolenaihe on maa-hanmuutto. Toiseksi eniten eurooppalaisia huolestuttaa terrorismi. Vallin painottaa, että jokainen terrori-isku tai raiskaus, joka johtuu vapaasta liikkuvuudesta, on liikaa.

- Kun rajoja valvotaan, se samalla vaikeuttaa terroris-tien ja rikollisten toimintaa ja

heidän liikkumistaan maas-ta toiseen. Kun Ranska pa-lautti rajavalvonnan vuoden 2018 Strasbourgin terrori-is-kun jälkeen, seurauksena oli samalla se, että kymmeniä etsittyjä rikollisia jäi poliisin haaviin, Vallin muistuttaa.

- Eurooppa on upea maan-osa, jossa ihmiset voivat hy-vin. Eurooppa tulee kui-tenkin säilyttää itsenäisten kansallisvaltioiden Euroop-pana, jolla on selkeät rajat.

Veikko Vallin


Taloustieteen professori Matti Virén arvelee hallitustunnusteluissa so-vitun maakuntamallin tarkoittavan myös maakuntien verotusoikeut-ta. Hän ihmettelee mallin hyväksymistä, koska sitä kannattaa ainoastaan eduskuntavaaleissa alle 14 prosenttia äänistä saalistanut keskusta.

TALOUSTIETEEN pro-fessori Matti Virén arvelee maakuntamallin tulleen upo-tetuksi, mikäli aiheesta oli-si laadittu kansanäänestys. Kansanäänestyksissä olisivat kaatuneet myös pakkoruotsi ja muut ”poliittisen suhmu-roinnin” tuotokset.

Hän ei ihmettele kansan laiskaa äänestysintoa, kun vaaleissa käytetty ääni voikin tarkoittaa täysin päinvastai-sen politiikan vastaanottoa.

Sikariporrasta sairaanhoitajien sijaan

Uusi väliportainen hallin-

Kansa maksaa, johtoporras nauttii isoista palkoista

Taloustieteen professori Virén maakuntamallin verotuksesta:

torakenne merkitsee Virénin mukaan myös byrokratiako-neiston kasvua. Hän kirjoit-taa Uuden Suomen blogis-saan, että yleensä tällaiset viritelmät johtavat mahdol-lisimman kankeaan ja kallii-seen lopputulokseen.

Virén arvelee rahaa palavan hallinto-, rahoitus- ja hen-kilöstöjohtajien palkkoihin niin paljon, ettei maakunnan palkkalistoille mahdu riittä-västi lääkäreitä ja sairaanhoi-tajia. Hän tosin myöntää, et-tei byrokratian suuruutta voi vielä tietää varmuudella.

Maakuntien verotusoikeus voi poistaa rajoitteet

Valtion sote-budjettirajoi-tuksille voi heittää hyvästit siinä kohtaa, jos maakunnat saavat oman verotusoikeu-tensa.

- Mikä turvaa kansalaiset

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen seuraa mielenkiinnolla hallitusneuvotteluita ja erityisesti työryhmää, jonka nimi on ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi”.

RYHMÄLLÄ on pöydällään edel-lisen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuma siitä, että hallituksen tulee an-taa kevätistuntokaudella 2020 esitys vakuutuslääkärijärjestel-män epäkohtien korjaamiseksi.

- Vakuutuslääkärijärjestelmä onkin yksi räikeimmistä epä-kohdista yhteiskunnassamme. Sairastuneiden ja vammautu-neiden korvauksista päättävät korvauksen maksajat eli vakuu-tusyhtiöt.

Ronkainen: Vakuutuslääkäri-järjestelmän muutos saatava hallitusohjelmaan

- Vakuutusyhtiöiden lääkärit voivat kävellä hoitavien lääkä-rien lausuntojen yli korvauksia arvioidessaan, kansanedusta-ja Jari Ronkainen paheksuu blo-gissaan.

Demareiden suhtautuminen kysymysmerkki

Perussuomalaiset pitivät tätä teemaa esillä koko edellisen eduskuntakauden.

“Mikä turvaa kansalaisia

siltä, etteivät maakunta-

verot nouse pilviin?”

Jari Ronkainen

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryh-mä on tyrmistynyt hallitusneuvotteluis-sa esiin tulleista aikeista myydä reilul-la kädellä valtion omaisuutta ja samalla kasvattaaa julkisia pysyviä menoja jopa miljardilla.

- Tällainen on hyvin vastuutonta poli-tiikkaa, etenkin kun tiedämme, että ta-loudesta kuuluu jo huolestuttavia ääniä. Tällä kahdella miljardillakaan ei lopul-ta kateta vihervasemmiston keksimiä menoja kuin kahdeksi vuodeksi. Valtion

omaisuutta myymällä joudutaan myös helposti tilanteeseen, jossa lypsävä leh-mä on viety teuraaksi, perussuomalais-ten kansanedustaja Riikka Purra ihmet-telee.

Perussuomalaisten mielestä tärkeintä on tehdä sellaista politiikkaa, jolla var-mistetaan uuden tuottavan työn synty-minen, koska vain työllisyyttä lisäämällä syntyy jaettavaa. Tämä tarkoittaa esi-merkiksi yrittämisen toimintaedellytys-ten parantamista. Toisaalta priorisointi

on välttämätöntä.- Investointeja rahoittaisimme leikkaa-

malla haitallisen maahanmuuton kuluis-ta ja kehitysrahoituksesta. Nämä ovat leikkauksia, jotka eivät vaikuta ostovoi-maan. Maahanmuutto toimii budjetis-sa mustana aukkona, joka imee koko ajan enemmän eri tavoilla perusteltu-ja menoja. Toisaalta mikäli kehitysapu nostetaan 0,7 prosenttiin BKTL:sta, olisi summa noin 1,6 miljardia euroa. Emme puhu siis pikkurahoista, Purra sanoo.

PS: Valtion omaisuuden myymisen loputtava

siltä, etteivät maakuntaverot nouse pilviin? Virén kysyy.

Politiikoilla voi olla halu säästää rahaa, mutta Virén ei laskisi sen varaan.

- Mutta niin kuin olemme huomanneet Säätytalon neu-votteluista, halu lahjoa kan-salaisia heidän omilla ra-hoillaan voittaa useimmiten terveen taloudenpidon peri-aatteet, Virén napauttaa.

Virén huomauttaa,

että EU-tason verotusta

puuhataantäyttä häkää.

- Tein itse lukuisia valtiopäivä-toimia ja asiaa eteenpäin kans-sani taisteli Arja Juvonen sote-valiokunnassa. Kansalaisten tuki näkyi ja kuului kansalais-aloitteen muodossa. Muutok-sen pitää tapahtua tällä kau-

della, Ronkainen vaatii ja sanoo todennäköisen pääministeri-puolueen sdp:n suhtautumisen asiaan olevan vielä kysymys-merkki.

- Harvoin ääneen lausuttu fak-ta kuitenkin on, että vakuutus-yhtiöiden omistajista löytyy palkansaajajärjestöjä sekä am-mattiliittoja ja näiden keskei-siä henkilöitä istuu myös vakuu-tusyhtiöiden korkeissa elimissä. Ammattiliitot ovat vaalituen kautta yhteydessä demareihin. Lisäksi nykyisenkaltaisesta va-kuutuslääkärijärjestelmästä so-vittiin kolmikannassa vuonna 2004.

Lypsävästä lehmästä vaikea luopua

Ronkainen sanoo, että perus-

EU-tason veroille täystyrmäys

Virén huomauttaa, että EU-tason verotusta puuha-taan täyttä häkää. Hän viit-taa Alma Median vaalikoneen kohtaan, jossa EU:n verotus-oikeutta puolsivat eniten vih-reät, vasemmistoliitto ja sdp tässä järjestyksessä.

13

Kansa maksaa, johtoporras nauttii isoista palkoista

Perussuomalaisilla mep-piehdokkailla oli EU-verotus-oikeuteen yhteneväinen linja: kaikki perussuomalaisten eh-dokkaat tyrmäsivät EU:n ve-rotusoikeuden mahdollisim-man jyrkästi.

Virén kirjoittaa vihreiden olevan suopeampia myös Suomen EU-maksuosuuksien kasvattamiseen, jos sillä ta-soitetaan EU-maiden kilpai-

Puoluejohtajat kertoivat EU-vaalitenteissä halukkuu-destaan vähentää Euroopan riippuvuutta Venäjästä esimerkiksi uusiutuvien energianlähteiden avulla.

Junnila: Pakotteet tervetulleita Putinin putkelle

PERUSSUOMALAISTEN kan-sanedustaja Vilhelm Junnilan mukaan viimeaikainen Venä-jä-keskustelu on absurdia, kos-ka samat ryhmät Suomessa ja Euroopassa liputtavat Nord Stream 2 –kaasuputken puo-lesta.

Venäjän kaasuputkihankkeissa on muutenkin ollut mukana ta-hoja, jotka ovat nyt rakentamas-sa Suomelle hallitusohjelmaa.

- Keskustelu suomalaiseen vientiin vaikuttavista pakotteis-ta tulkitaan samojen tahojen toimesta venäläismielisyydek-si, mutta Nord Stream 2 -kaasu-putki kuitenkin kelpaa, Junnila ihmettelee.

Eurooppa entistä riippuvaisempi Venäjästä

Junnila pitää myönteisenä, että Yhdysvallat on asettamassa pakotteita Nord Stream 2 -put-kihankkeessa toimiville yrityksil-le. Saksasta ja läntisestä Euroo-pasta on tulossa aikaisempaa riippuvaisempi venäläisyhtiö Gazpromin kaasusta, vaikka po-liitikot muuta vaalipuheissaan esittävät. Kaasuputkesta on eri-tyistä haittaa Ukrainalle ja muul-le Itä-Euroopalle.

Junnilan mielestä riippuvuut-

- Valtion sote-bud-jettirajoituksille voi heittää hyvästit siinä kohtaa, jos maakunnat saavat oman verotusoike-utensa, Matti Virén toteaa.

Vilhelm Junnila

SAKSAN valtiovarainministeriön las-kelmista käy ilmi, että viime vuoden maahanmuuttopolitiikan kustannuk-set nousivat lähes 11 prosenttia vuo-dentakaisesta.

Hintalapun kooksi tuli 23 miljardia euroa, Reuters kertoo. Tähän sisälty-vät kotouttamisesta koituneet kustan-nukset sekä muuttoliikkeen hillitsemi-seen käytetyt varat.

Saksan liittotasavalta kulutti viime vuonna 7,9 miljardia euroa maahan-muuttoliikkeen hillitseviin toimiin. Johtoajatuksena on, ettei EU:n ulko-puolelta tarvitsisi matkata Euroop-paan alun alkaenkaan. Rahoja on käytetty maahanmuuttoliikkeen läh-tömaiden elinolojen parantamiseen.

Vaihtoehtopuolue AfD:n parlament-tiryhmänjohtaja Alice Weidel pöyris-

tyi luvuista.- Tämä on kallis tervetulojuhla kan-

salaisten maksettavaksi, Weidel kertoi.Maahanmuutto-, pakolaisasiain- ja

kotoutusministeri Annette Widmann-Mauz tyrmäsi Weidelin kommentin typeränä. Hän muistutti, että maa-hanmuuttopolitiikan kustannuksista merkittävä osuus käytetään maahan-muuttoliikkeen hillitsemiseen.

PS: Valtion omaisuuden myymisen loputtava Saksan maahanmuuttopolitiikan kustannukset nousivat 23 miljardiin euroon

ta venäläisestä energiantuotan-nosta voidaan vähentää vain konkreettisilla toimilla. Pakot-teet esiintyvät äärimmäisenä keinona.

- Eurooppa on ollut kyvy-tön ratkaisemaan asiaa itse. Yh-dysvaltain pakotteet ovat siten tervetulleita Putinin putkelle. Nähtäväksi jää miten muita ve-näläismielisiksi haukkuvat ta-hot niihin suhtautuvat, veik-kaan, että kriittisesti, Junnila ennustaa.


suomalaiset olisivat tuoneet vakuutuslääkärijärjestelmän muutoksen mukanaan hallitus-neuvotteluihin, jos yhteistyön kättä olisi tarjottu.

- Nähtäväksi jää, saako viher-vasemmisto toimivaa hallitusta

aikaan. Jos saa, onko sillä todel-lisia haluja muuttaa järjestel-mää ja auttaa vakuutuslääkärei-den kaltoinkohtelemia ja väärin perustein korvauksensa menet-täneitä ihmisiä? Hyvin lypsäväs-tä lehmästä kun saattaa lopulta

olla hyvin vaikea luopua.

TEKSTI SUOMEN UUTISETKUVAT LEHTIKUVA JA MATTI MATIKAINEN

lukykyeroja. Hän muistuttaa arvioissa Kreikan kilpailuky-kyvajeen olleen jopa 40 pro-senttia.

- Se tietää pelottavan suur-ta tasaustarvetta, Virén huo-mauttaa.

EU-tason verotuksessa tus-kin kuunnellaan kovin paljoa suomalaisten näkemystä ve-rotason suuruudesta.

EU:ssa on halua padota

myös EU-maiden verokilpai-lua, mikä tarkoittaa alemman verotusasteen käyttöä esi-merkiksi yritysten houkutte-luun. Kaksiteräisen miekan tavoin se tarkoittaa myös sa-malla sitä, ettei harmonisoi-dulla EU-verolla ole auto-maattista kattorajoitusta.



Ulosotossa kymmeniä tuhansia euroja

Äkillinen sairastuminen vei yhdeksän

lapsen äidin talousahdinkoon

Pitkäaikainen sairastaminen vei Petran vel-kakierteeseen, josta on vaikea päästä pois.

LASTEN henkilöllisyyden suojelemiseksi Petra ei halua tehdä haastattelua omalla ni-mellään.

- Minulla todettiin rinta-syöpä vuonna 2007. Korjaus-leikkauksen yhteydessä toi-seen käteeni tuli hermovaurio, jonka vuoksi jouduin jäämään sairauseläkkeelle lähihoitajan työstä, Petra kertoo.

Sairauseläkkeen aikana hä-nelle diagnosoitiin myös keski-vaikea masennus.

- Aloitin kyllä päihde- ja mie-lenterveysopinnot, mutta en voinut jatkaa niitä, koska ma-sennus yltyi niin pahaksi.

Leikkausvirhe johti hermosärkyyn

Petra oli synnytyssalissa syn-nyttämässä kuopustaan, kun hän huomasi rinnassaan patin.

- Patista otettiin koepalat, ja kun vauva oli viikon ikäinen, sain kuulla sairastavani syö-pää. Mietin, että eihän tässä ole mitään mahdollisuutta sel-vitä. Kaikista hirveintä oli aja-tella, että kaikki yhdeksän las-tani jäävät ilman äitiä.

Poistoleikkaus meni kuiten-kin hyvin, ja lääkäri sanoi saa-neensa koko syövän pois.

- Ihmisen mieli on jännittävä. Kun tokenin pahimmasta sho-kista, sopeuduin ajatukseen. Sitten kun aloin paranemaan leikkauksesta, yhden rinnan kanssa eläminen oli hirveää.

Syöpähoitojen jälkeen Petra meni korjaushoitoon, jossa hä-nen mahastaan otettiin kudos-ta ja siirrettiin rinnaksi.

- Olin leikkauksen jälkeen tosi kipeä. Leikkausvirheestä johtuen kärsin edelleen käden hermosäryistä. Kehoni muut-tui epämieluisaksi.

Tulot eivät oikeuta toimeentulotukeen

Syöpä on Petran mielestä aja-nut hänet rahavaikeuksiin.

- Olen tietenkin kiitollinen siitä, että olen hengissä, mut-ta sellainen elämän huoletto-muus on iäksi poissa.

Leikkauksen jälkeen Petra eli perheineen sairauspäivära-halla, ja myöhemmin hän al-

koi saamaan kuntoutustukea. Yhdeksästä lapsesta kolme 11–14-vuotiasta asuu vielä ko-tona Petran kanssa.

Tilastokeskuksen mukaan pientuloisuusraja yhdel-lä aikuisella ja kolmella alle 14-vuotiaalla lapsella on 2 285 euroa kuukaudessa.

- Tuloni ovat juuri sillä rajal-la, etten saa toimeentulotukea. Saan kuntoutustukea kuukau-dessa käteen noin 1 100 euroa, kansaneläke on 15 euroa, lap-silisää 333 euroa ja elatustukea 476 euroa. Olen avioliitossa, jonka vuoksi Kela ei maksa yk-sinhuoltajakorotusta. Aviopuo-lisoni ei kuitenkaan asu edes Suomessa, eikä osallistu per-heen menoihin, Petra kertoo.

Ruokalasku suurin kuluerä

Asumistuen jälkeen Petralle jää maksettavaksi vuokraa 160 euroa. Lisäksi kiinteitä kuu-kausittaisia kuluja on sähkö 70 euroa ja koko perheen puhe-linlaskut 80 euroa.

Ruokaan ja muihin elintar-vikkeisiin menee noin 1 400 euroa. Lääkkeisiin, kissan ruo-kaan ja vaatteisiin menee noin 200 euroa. Lisäksi Petra antaa lapsille kuukausittain yhteensä 70 euroa käyttörahaa.

- Teinien ruuan tarve on sama kuin aikuisilla, ellei isompi, ja he kasvavat koko ajan. Kenkiä ja housuja saa olla jatkuvasti ostamassa.

Lainat jäivät maksamatta

Petra ei ole aina elänyt näin tiukoilla taloudellisesti.

- Ennen rintasyöpädiag-noosiani kävimme lasten isän kanssa molemmat töissä. Työ-kyvyttömyyteni jälkeen raha ei kuitenkaan riittänyt lainojen maksamiseen.

Velat jäivät maksamatta, ja nyt Petralla on ulosotossa kymmeniä tuhansia euroja.

- Muutimme pienemmäl-le paikkakunnalle, jossa pal-kat olivat kyllä huonompia, mutta asuminen oli edullisem-paa. Luottotiedot menivät, kun palkka ei riittänyt osamaksui-

Iisalmelainen Petra, 50, joutui jäämään sai-raseläkkeelle käden hermosäryn ja masen-nuksen takia. Tuet riittävät juuri ja juuri lapsien elättämiseen.

Vähämäki: Velkaantuminen ja vähätuloisuus kulkevatkäsi kädessä

KANSANEDUSTAJA Ville Vähä-mäen mielestä velkaantumi-nen ja vähätuloisuus liittyvät vahvasti toisiinsa. Varsinkin sil-loin, kun elämäntilanne muut-tuu ja rahat eivät riitäkään ku-lutusluottojen tai lainojen maksamiseen.

- Moni kotitalous on mitoitta-nut kulutuksensa sen mukaan, paljon he tienaavat. Tässä on se ongelma, että jos tulotasos-sa tapahtuu yllättäviä muutok-sia, tulot eivät välttämättä rii-täkään velkojen maksamiseen. Tai jos joku kodinkone menee rikki, sen ostamiseen ei ole säästöjä, vaan se pitää ostaa luotolla, Vähämäki sanoo.

Ulosoton asiakkaita on jo yli puoli miljoonaa, ja määrä kas-vaa koko ajan. Apua voisi ha-kea jo paljon ennen kuin ve-lat kasaantuvat, mutta usein näin ei ole.

- On tärkeää hakea ja saada

nopeasti apua yllättävän elä-mänmuutoksen aiheuttamaan velkaantumiseen. Siinä ei pi-täisi olla mitään hävettävää.

Vähämäki toteaa, että yhteis-kunnan tuen lisäksi sosiaalinen media voi tarjota apua ja ver-taistukea vähävaraisille.

- Apua voi saada lähipiiris-tä, mutta jos sellaista mahdol-lisuutta ei ole, vertaistukea voi saada sosiaalisesta medias-ta. Kannattaa tutkia esimerkik-si blogeista, miten muut ovat selvinneet hankalista elämän-tilanteista. Myös velkaneuvon-nan puoleen kannattaa kään-tyä, Vähämäki sanoo.

Kansanedustajan mielestä ta-louskasvatusta pitäisi opettaa enemmän koulussa.

- Kulutusluottojen todelliset kustannukset tulevat monil-le yllätyksenä. Lisäksi olisi tär-keää opettaa, että pienistäkin rahoista olisi hyvä saada sääs-

töön edes vähäinen määrä. Vähämäki myös uskoo, että

ulosoton suojaosuuden muu-toksilla olisi mahdollista saa-da lisää työvoimaa.

- Ulosotto saattaa estää työn vastaanottamista. Jos palkasta jää ulosoton jälkeen vähemmän käteen kuin sosi-aalituista, niin se ei kannusta työntekoon. Tilanne on han-kalin pienimmissä palkkaluo-kissa, kansanedustaja toteaa.

Ville Vähämäki

15

Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen tuskas-telee julkisen terveydenhuollon tilaa ja toivoo, että ongel-mien korjaaminen aloitetaan heti.KIRJOITTELEN tätä blogi-kirjoitusta Malmin sairaalas-sa, jossa lapseni on ”hoidos-sa”. Olemme nyt kahdeksatta viikkoa saaneet tutustua maa-ilman parhaaksi kehuttuun julkiseen terveydenhuoltoon. Tämä matka on ollut hät-kähdyttävä monellakin ta-paa, perussuomalaisten Mari Rantanen aloittaa blogikir-joituksensa.

Byrokratia estää järkevän toiminnan

Rantanen kertoo olleen-sa tyttärensä kanssa sekä päi-vystyksen ja osaston että ko-tisairaalan asiakkaina.

- Kotisairaala saa näistä toi-minnoista melko puhtaat pa-perit poislukien se fakta, että byrokratia estää tässäkin jär-kevän toiminnan esimer-kiksi silloin kun kotisairaa-lan potilas tarvitsee vaikkapa röntgenkuvauksen. Tuolloin potilaan tulee mennä jonot-tamaan päivystykseen, jos-ta röntgenlähete voidaan tuntien ja taas tuntien jono-tuksen jälkeen kirjoittaa.

- Vaikuttaa siltä, että kel-lään ei ole enää aikaa tai kiin-nostusta miettiä, miten asiat soljuisivat järkevimmin niin järjestelmän kuin potilaan-kin kannalta, Rantanen tus-kastelee.

”Aivan kuin amerikkalaisessa ghettosairaalassa”

Rantasen mukaan päivystys on ollut näinä useina käyn-tikertoina järkyttävää näh-tävää.

- Aivan kuin oltaisiin ame-rikkalaisessa ghettosairaalas-sa. Syy ei ole henkilökunnas-sa, heitä on liian vähän ja he ovat täysin ylikuormittunei-ta. Lääkärit ovat liian koke-mattomia päivystystyöhön. Logistiikka päivystyksessä on lähes naurettava, lähtien jo siitä, että kukaan ei näe poti-laan nenänpäätä ennen kuin hänen vuoronumeronsa tu-lee, toisinaan vasta jopa kah-den tunnin päästä nk. triage-hoitajalle.

- Jos vaikkapa korkeariski-sen oireen omaava rintakipu-potilas tulee omin jaloin sai-raalaan, ei sitä tiedä kukaan, potilaisiin kun otetaan kon-takti suljetun oven takaa vuo-

”Rahaa palaa, laatu aivan onnetonta”

Rantanen ruotii kotimaista terveydenhuoltoa

ronumerolla. Tällainen ei ole laadukkaan akuuttipäivys-tyksen toimintatapa, jos käy-tävälle saa kuolla ennen kuin kukaan huomaa. Prosessit ei-vät ole kunnossa ja liian moni asia riippuu henkilökunnasta, keitä kulloinkin sattuu ole-maan paikalla, Rantanen to-teaa.

Henkilökunta väsyy, potilaat kärsivät

Rantanen listaa ongelmia: sairaalassa ei ole välineitä, vaan tarvittavat tuotteet saa-tetaan kuljettaa taksilla toi-sesta sairaalasta. Tämän li-säksi osa hoitovälineistä pitää tuoda sairaalaan itse. Hoitajia on vähennetty, vaikka potilas-määrät eivät ole vähentyneet. Kivunhoito ja diagnosointi eivät toimi.

- Herää kysymys, mikä toi-mii? Vai onko kyse siitä, että vammaisia ei tarvitse tai ha-luta hoitaa? Olemmeko aino-at, joilla tökkii?

- Olen tämän reissun aikana keskustellut usean henkilö-kuntaan kuuluvan kanssa. He eivät itsekään katso järjestel-män toimivan, mutta mitä he voivat tehdä? Äänestää jaloil-laan. Varsin moni niin tekee-kin ja tilanne vain vaikeutuu. Ongelmana näyttäisi olevan myös se, että kun työtä on pakkotahtisesti, ei enää riitä energiaa toiminnan kehittä-miseen, vaan henkilöstö yrit-tää vain selvitä kustakin työ-vuorosta. Kuormitus alkaa näkyä käyttäytymisessä ja lo-pulta kaikesta kärsivät poti-laat, Rantanen huomauttaa.

Ongelmia ei korjata pelkällä rahalla

Rantanen huomauttaa, että tilanteeseen vaikuttaa moni

asia.- Kun Helsinki kasvaa vuo-

sittain noin 8 000 henkilöllä ja samaan aikaan ei tule lisää perusterveydenhuollon pal-veluja, kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia potilaita, vuodepaikkoja vähennetään ja sairaaloita ei tule lisää, käy suppilo liian pieneksi ja pal-velut sakkautuvat.

- Olen jo pitkään sanonut, että julkisen terveydenhuol-lon ongelmia ei korjata pel-källä rahalla. Sitäkin tarvi-taan, mutta myös asenteen, työ- ja toimintatapojen sekä johtamisjärjestelmän muutos on välttämätön.

Poliitikot, lusikka kauniiseen käteen

Rantanen sanoo olleen-sa aina julkisen järjestelmän vankka puolustaja, mutta täl-laista julkista terveydenhuol-toa hän ei suostu puolusta-maan.

- Joko sekä poliitikot että julkinen terveydenhuolto ot-tavat lusikan kauniiseen kä-teen ja alkavat kiireesti kor-jaamaan ongelmia tai sitten ryhdytään uudelleenarvioi-maan koko järjestelmää. Näin ei voi jatkua, että rahaa pa-laa, mutta laatu on täysin on-netonta.

- Tässä valossa ottaa päähän Antti Rinteen (sd.) hallitus-neuvotteluiden alla puolue-johtajille esittelemät kysy-mykset, joissa haluttiin tietää ilmastonmuutoksesta, Afri-kan asioista ja kehitysavus-ta. Aivan kuin ei olisi omiakin ongelmia ja rahareikiä, joi-hin tarvittaisiin kipeästi rat-kaisuja.


- Olen jo pitkään sanonut, että julkisen tervey-denhuollon on-gelmia ei korjata pelkällä rahalla, Mari Rantanen painottaa.

hin. Omille lapsilleni olen yrit-tänyt opettaa, että älkää ikinä ottako osamaksuja tai lainaa, koska ikinä ei voi tietää, jou-tuuko työkyvyttömäksi. Kelan tuilla ei lainoja makseta.

- Kun rahaa on vähän, sen käyttöä joutuu jatkuvasti suunnittelemaan. Ruuan kans-sa pitää olla tarkka. Suunnitte-len viikon ruoat etukäteen, ja jos tulee joku yllättävä meno, ruokaan on vähemmän rahaa. Jos vaikka tilillä on 150 euroa ja rahaa tulee seuraavan ker-ran viikon päästä, joutuu kyllä tosi tarkkaan miettimään, mi-hin sen käyttää.

Rahan puute stressaa jatkuvasti

Petra kehuu oman paikka-

kuntansa sosiaalipalveluita. Hän on aina saanut asiaan-kuuluvaa palvelua ja hänet on aina ohjattu hakemaan kaikkia mahdollisia apuja.

- Nyt esimerkiksi sain mak-susitoumuksen ikkunanpe-supalveluun. Tällaiset pienet asiat tietenkin ilahduttavat paljon.

Petra ajattelee tulevaisuu-desta niin, että näillä on vain pärjättävä. Hän otti velka-neuvojaan yhteyttä viime syksynä, mutta masennuk-sen takia hän ei ole saanut asiaa hoidettua loppuun asti.

- Raha on minulle välttä-mätön paha, enkä ole kos-kaan antanut maalliselle ma-teriaalille kovin paljon arvoa. Olisi tietenkin kiva, ettei tar-vitsisi laskea jokaista senttiä, ja että olisi säästössä rahaa pahan päivän varalle. Mutta raha ei tuo onnea. Sen puute kuitenkin stressaa jatkuvasti. Tunnen huonoa omatuntoa, jos en voi lapsille ostaa sitä mitä he tarvitsevat.

■ TEKSTI VERA MIETTINEN KUVA LEHTIKUVA/ KUVITUSKUVA

”Suunnittelen viikon ruoat etukäteen, jajos tulee joku

yllättävä meno,ruokaan on

vähemmän rahaa.”

“Olisi kiva, ettei

tarvitsisi laskea

jokaista senttiä.”


VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Saksan energiakäännök-sestä ”Energiewendestä”, jonka myötä maa yrittää luopua ydinvoimasta ja siirtyä pääasiassa uusiutuviin energialäh-teisiin. Kaoottinen hanke on varoittava esimerkki huonosti suunnitellusta ja johdetusta suuresta hankkeesta. SAKSA on Euroopan mahti-maa. Se on maailman neljän-neksi suurin teollisuusmaa. Edellä ovat vain Yhdysval-lat, Kiina ja Japani. Saksalla on maailman suurin vaihtota-seen ylijäämä, joka on huo-mattavasti suurempi kuin Kii-nalla.

Saksan hallitus teki vuonna 2011 dramaattisen päätöksen luopua ydinvoimasta. Tavoit-teeksi asetettiin tuolloin tuot-taa 80 prosenttia sähköstä uusiutuvilla energialähteillä. Entä mikä on tilanne kevääl-lä 2019? Saksa tuottaa noin 50 prosenttia sähkön kulutuk-sesta kivihiilellä, maakaasul-la ja öljyllä. Tämä on edelleen Euroopan ja koko maailman-kin suurimpia lukuja.

Der Spiegel -lehti on use-aan kertaan kritisoinut Sak-san energiapolitiikkaa. Lehti julkaisi laajan analyysin Sak-san tilanteesta. Kirjoituksen otsake on puhutteleva ”Grü-ner Blackout” eli ”vihreä blackout”.

Saksa halusi näyttää esimerkkiä

Miten tähän tilanteeseen on tultu ja onko siitä ulospääsyä? Tätä tarkastellaan seuraa-vassa. Lähteinä ovat Spiege-lin useat numerot ja muita-kin saksalaisia lähteitä, mm. Frankfurter Allgemeine, Die Welt jne. Monien arvioijien mukaan Saksan tekemä Ener-giewende on ollut alun alkaen utopistinen hanke, joka teh-tiin hätäisesti suuren euforian vallassa. Liittokansleri Ange-la Merkeliä pidetään pää-syyllisenä hätäisesti tehtyyn päätökseen.

Saksan energiapoliittisen linjan muutos tehtiin pian Ja-panissa vuonna 2011 tapah-tuneen suuren ydinvoima-laonnettomuuden jälkeen. Sen aiheutti valtava tsunami-aalto. Saksan hallitus päät-ti 11.3.2011 luopua kokonaan ydinvoimasta. Aikatauluk-si asetettiin 15 vuotta eli noin vuoteen 2024 mennessä. Hal-lituksessa olivat tuolloin kris-tillisdemokraatit eli CDU ja CSU sekä Vapaat demokraa-tit FDP. Päätöstä tukivat myös

Saksan viherutopistinen energiakäännös ajautumassa umpikujaan:

rinkoenergian rakentamises-sa on ollut pahoja ongelmia ja tuulivoimaa vastustetaan laa-jalti alueilla, jonne sitä on ra-kennettu.

Huonosti suunniteltu ja toteutettu

Herääkin kysymys, mikä täs-sä mittavassa hankkeessa on mennyt pieleen? Eri arvioi-jien mukaan syitä on useita. Niitä ovat ainakin seuraavat:

1. Energiewende suunnitel-tiin ja organisoitiin alun perin huonosti eikä minkäänlaista kokonaissuunnitelmaa tehty.

2. Suurin yksittäinen vir-he oli, että päätettiin luopua ydinvoimasta kokonaan, mut-ta ei tehty suunnitelmaa sii-tä, miten kivihiilen käytöstä päästään eroon. Varavoiman kysymys jäi täysin auki.

3. Hanketta ei koordinoinut selkeästi mikään taho. Use-at ministeriöt hoitavat asiaa ja tuhannet virkamiehet puu-haavat hankkeen parissa. Al-kuvaiheessa oli yritys perus-taa oma energiaministeriö, mutta hanke kaatui. Tätä pi-detäänkin nykyisin vakavana virheenä.

4. Yhteensä viisi ministeriö-tä askartelee energiakäännök-sen kanssa. Ympäristöminis-teriö ja talousministeriö ovat olleet koko ajan aivan eri lin-

SPD ja Vihreät.Päätöstä pidettiin historial-

lisena ja jopa suurimpana po-liittisena saavutuksena sitten Saksojen yhdistymisen. Se oli suuri uutinen myös maailmal-la. Tällä Saksa halusi näyt-tää mallia maailmalle ja olla esikuvana siirryttäessä kohti puhdasta energiantuotantoa ja -kulutusta.

Energiakäännöksestä 160 miljardin euron hintalappu

Nyt on kahdeksan vuotta kulunut tuosta päätöksestä ja tilanne energiakäännöksessä takkuaa pahasti. Konsulttiyri-tys McKinsey on seurannut energiaprojektia koko ajan ja esittänyt sen etenemises-tä arvioita hallitukselle. Uu-simmassa arviossa McKinsey toteaa, että Saksa ei ole pääse-mässä asettamiinsa tavoittei-siin energiantuotannossa. On arvioitu, että energiakäännös on maksanut viiden vuoden aikana jo 160 miljardia euroa. Hankkeen eteneminen ja sen kohtaamat ongelmat ovat ai-heuttaneet turhautumista ja jatkuvaa kiistelyä jo kahden hallituksen aikana.

Kansalaiset pitävät kysely-jen mukaan energiakäännöstä kalliina, kaoottisena ja epäoi-keudenmukaisena. Teollisuus on huolestunut kilpailukyvys-tään, koska sähkön hinta on jo nyt EU-maiden korkeim-pia. Tuulivoimaloiden ja au-

joilla. Talousministerit, en-sin SPD:n tuolloinen puheen-johtaja Sigmar Gabriel oli huolissaan teollisuuden kil-pailukyvystä ja uusien työ-paikkojen synnystä. Samalla linjalla on jatkanut nykyisen hallituksen talousministeri CDU:n Peter Altmaier. Ym-päristöministeri, SPD, Svenja Schulze ei ole saanut ääntän-sä kuuluville. Häntä on myös kritisoitu aloitekyvyttömäksi.

5. Alun alkaen jätettiin te-kemättä kustannusarviot sii-tä, mitä koko Energiewende maksaa vuoteen 2025 men-nessä ja siitä eteenpäinkin 2035 ja 2050 saakka. Nyt ar-vioita on lopulta tehty ja ne osoittavat jättimäisiä kustan-nuksia (kts. kirjoituksen lo-pussa).

6. Liittokansleria on kriti-soitu passiiviseksi koko hank-keen ajan. Hän runnoi kyllä hankkeen läpi, mutta jätti sen sitten oman onnensa varaan. Syksyllä 2015 Merkel teki pa-han virheen pakolaispolitii-kan linjauksellaan, mikä sit-

temmin on vienyt politiikan päähuomion ja jättänyt Ener-giewenden sivuraiteelle.

Suomen vältettävä Saksan virheet

Saksan energiakäännöksen tapaus on varoittava esimerk-ki huonosti suunnitellusta ja johdetusta suuresta hank-keesta. Suomen sote-uudis-tuksessa oli osin samoja on-gelmia. Kyseessä ovat olleet liian suuret hankkeet liian ly-hyessä ajassa. Tästä meilläkin kannattaa ottaa oppia, kun tu-levat hallitukset suunnitte-levat energiapolitiikan muu-toksia, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sote- sekä sotu-uudistuksia. Liian suuria ja kunnianhimoisia uudistuksia kannattaa välttää ja parem-pi on edetä uudistuksissa vai-heittain.

Seuraavaksi tarkastellaan miten Saksan energian ja eri-tyisesti sähkön tuotanto on kehittynyt energialähteittäin.

Vuonna 1990 uusiutuvan energian osuus oli vain 3,5 prosenttia. Tähän luetaan ve-sivoima, biomassa, aurinko-energia, tuulivoima ja ko-titalousjätteet ym. jätteet. Maakaasun ja öljyn osuus oli 10 prosenttia. Ydinenergia 27 %, kivihiili 26 %, ruskohiili 30 % ja muut 3,6 %.

Vuonna 2018 eli seitsemän vuotta energiakäännöksen al-kamisen jälkeen uusiutuvan energian osuus oli jo 34 %. Yl-lättäen maakaasun ja öljyn osuus oli kasvanut selvästi ja oli 18 %. Ydinenergian osuus

”Herääkin kysymys, mikä

tässämittavassa

hankkeessa onmennyt pieleen?

Eri arvioijienmukaan syitä on

useita.”

Kansan mielestä ydinvoimasta luopuminen oli suuri virhe

VVT Heikki Koskenkylän mielestä Saksan päätös luopua ydinvoimasta oli huti.

17

oli laskenut 15 prosenttiin. Ki-vihiili ja ruskohiili olivat yh-teensä 28 % ja muut 4 %.

Saksassa on asetettu pitkän ajan tavoitteeksi, että vuo-teen 2050 mennessä uusiu-tuvan energian osuus olisi peräti 80 prosenttia ja kaik-ki muu energia vain 20 pro-senttia. Tämä on erittäin kun-nianhimoinen tavoite, koska

Tuulivoiman lisärakentaminen ongelmissa

Energiakäännöksen toteut-tamisessa on tapahtunut hi-dastumista viime vuosina. Tuulivoiman lisärakentami-nen on kohdannut suuria on-gelmia. Voimaloita on nyt noin 30 000, mutta vuosittai-nen kasvu on laskenut huo-mattavasti. Tuulivoimaloi-den suurvalmistajat Enercon ja Nordex ovat joutuneet irti-sanomaan työntekijöitään ja Senvion on hakeutunut kon-kurssiin.

Myös Pohjanmeren ja Itä-meren alueille rakennetaan aiempaa vähemmän uusia voimaloita. Kahdenlaisia on-gelmia on esiintynyt. Ensin-näkin, uusia siirtoverkkoja on rakennettu paljon suunnitel-tua vähemmän. Tästä on ol-lut hallituksessakin kovaa kri-tiikkiä. Toinen ongelma liittyy voimaloiden vikoihin, toimin-takykyyn ja suoranaisiin haa-vereihin. Vuosittain on ollut 50 vakavaa vahinkoa. Näis-sä on roottorista irronneet sii-vet, jotka painavat tonneja. Ir-ronneet siivet ovat lentäneet jopa lähes 100 metrin päähän. Tämä on pelästyttänyt pahas-ti alueilla asuvia ihmisiä.

Myös meluhaitoista on ollut paljon valituksia. Viranomai-set ja valvontaelimet ovat-kin joutuneet tiukentamaan turvallisuusmääräyksiä ja li-säämään valvontaa. Tämä on lisännyt tuulivoiman kustan-nuksia. Der Spiegel arvioi-kin, että varsinainen tuulivoi-

aikaa sen toteuttamiseen on vain 30 vuotta. Tavoitteen to-teutumista epäillään monel-la asiantuntijataholla. Lisäksi Saksa on asettanut toisenkin erittäin kunnianhimoisen ta-voitteen, jonka mukaan hiili-dioksidipäästöjen tulisi olla vuonna 2050 noin 90 pro-senttia alemmalla tasolla kuin vuonna 1990.

man rakentamisen buumi on nyt ohi.

Mistä Saksalle uutta varavoimaa?

Tuulivoimalle on myönnet-ty vuosittain tukea 25 mil-jardia euroa vuodessa ja au-rinkovoimalle noin 15 mrd. euroa. Tukisummat ovat hy-vin suuria. Asiantuntijat ovat arvioineet, että kun kivihii-len käyttö päättyy kokonaan (ehkä 2050?), niin koko ener-giakäännöksen kustannukset olisivat ajalla 2011-2050 eli 40 vuodessa peräti 2 000-3 000 miljardia euroa.

Kokonaiskuluihin vaikuttaa olennaisesti myös se, millä ai-kataululla polttomoottoriau-toista luovutaan ja siirrytään kokonaan sähköautoihin. Ki-vihiilen käytöstä luopumi-nen merkitsisi sitä, että tuu-li- ja aurinkovoimaloita tulisi rakentaa noin seitsemänker-tainen määrä nykyiseen ver-rattuna. Tämä maksaisi vuo-dessa noin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2050 tuulivoimaloita olisi tällöin Saksassa jopa 200 000, kun niitä nyt on 30 000. Monet pitävät tuota lukua mahdottomana toteuttaa.

Tässä Saksan valtavassa energiakäännöksessä on li-säksi yksi ratkaisematon on-gelma. Se liittyy tuuli- ja au-rinkovoiman kasvavaan osuuteen sähkön tuotannos-sa. Saksassa on välillä hyvin kylmiä talvia, aurinko pais-taa vähän ja tuultakin voi olla vähän. Mistä saadaan Sak-

Kansan mielestä ydinvoimasta luopuminen oli suuri virhe

Tuulivoimalle on myönnetty vuosittain tukea 25 miljardia eu-roa vuodessa ja aurinkovoimallenoin 15 miljardia euroa.

Der Spiegel -lehti on useaan kertaan kritisoinut Saksanenergiapolitiikkaa.

salle uutta varavoimaa? Tä-hän saakka ydinenergia ja ki-vihiili ovat täyttäneet tämän tarpeen. Tätä kysymystä ei Saksassa ole pystytty ratkaise-maan ja todennäköisesti kivi-hiili on vielä pitkään varavoi-man lähteenä.

Suomessa paljon bioenergiaa

Suomen energiahuollon ti-lanne ja tulevaisuuden näky-mät ovat huomattavasti pa-remmat kuin Saksalla. Saksa luopuu ydinvoimasta koko-naan jo viiden vuoden kulut-tua. Meillä rakennetaan li-sää ydinvoimaa. Yksi lienee piakkoin valmis, Arevan han-ke. Pyhäjärvelle rakenne-taan Fennovoiman voimalai-tos. Nämä hankkeet turvaavat Suomen sähkön saannin suu-relta osin pitkäksi ajaksi. Van-hojen voimaloiden elinikää voitaneen vielä jatkaa.

Suomessa on omasta takaa paljon bioenergiaa. Neste Oy on maailman johtava biodie-selin valmistaja. Biodieseliä voidaan valmistaa mitä erilai-semmista jätteistä. Tässä Suo-mi on maailman tehokkain ja johtava maa alan tutkimuk-sessa. Meillä on myös paljon turvetta. Energian tuottami-sessa turpeesta Suomi on joh-tava maa.

Turpeen polttamiseen liitty-viä päästöjä voidaan edelleen vähentää olennaisesti. Usein myös unohdetaan, jopa tahal-lisesti, että turve on osittain uusiutuva energianlähde.

Suomi voi myös jonkin ver-ran käyttää tuulivoimaa ja au-rinkopaneeleja, mutta niiden lisäämiseen Suomella ei ole lainkaan samanlaisia tarpei-ta kuin Saksalla. Näitä ener-giantuotannon tapoja ei ole enää tarvetta tukea. Kivihiilen käyttöä voidaan maltillisesti vähentää. Mitään dramaatti-sia ratkaisuja ei ole tarve teh-dä.

Turha draama pois energiakeskustelusta

Eduskuntavaalien keskus-telussa Suomen tilannet-ta dramatisoitiin ja kärjis-tettiin aivan liikaa. Meillä energiahuolto on hyvin toi-mivaa ja hyvin suunniteltua. Meillä myös käytetään moni-puolisesti lähes kaikkia mah-dollisia energialähteitä. Ve-sivoimaakin meillä on varsin paljon.

Suomessa olisi hallituksen ja poliitikkojenkin syytä pereh-tyä Saksan tilanteeseen. Siitä saa varoittavan esimerkin hä-täisten ratkaisujen haitallisis-ta vaikutuksista. Punavihreät puolueet ovat Suomessa alka-neet ehdottaa aivan liian epä-realistisia aikatauluja ja kan-salle sekä yrityksille kalliiksi käyviä energiahuollon ratkai-suja. Niitä on syytä vastustaa voimakkaasti.

■ TEKSTI HEIKKI KOSKENKYLÄ KUVAT LEHTIKUVA JA PS ARKISTO

Tuulivoiman

lisärakentaminen on

kohdannut suuria

ongelmia.

P e r u s s u o m a l a i n e n 5 / 2 0 1 9 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i18

RI

ST

IK

KO

SU

DO

KU

ED

ELL

ISE

N R

IST

IKO

N R

AT

KA

ISU

4 5 29 6 7

2 1 4 6

2 8 91 4 2 9

6 5 1

7 6 57 5 4 8

8 4 1© Bulls

5 8 4 3 9 22 5 99 4 5

6 3 2 9 79 7 6 4

3 4

6 7 5 4 34 7 3 9

8 2 6© Bulls

19

AR

KI-

MU

KU

LA

HA

RA

LD

HIR

MU

INE

N

Perussuomalainen-lehti • ISSN 1239-2324

Perussuomalaiset rp:n äänenkannattaja vuodesta 1996

Ilmestyy: kerran kuukaudessa

Painos: 30 000 - 1 000 000 kpl, keskimäärin 30 000 kpl

Julkaisija: Perussuomalaiset-Sannfinländarna rp

Toimitus: Iso Roobertinkatu 4, 00120 Helsinki

[email protected]

Vastaava päätoimittaja: Matias Turkkila

Puh. 040 172 7525 • [email protected]

Toimituspäällikkö: Kristiina Ovaskainen

Puh. 040 670 7275 • [email protected]

Ulkoasu: Mojo Man Oy / Jorma Remsu • [email protected]

Jäsenasiat ja lehtitilaukset: 040 631 7099

[email protected]

Jäsenmaksu: 25,-/vuosi, sisältää lehden

Tilaushinnat: Vuosikerta 30,-, 1/2 vuotta 20,- irtonumero 3,-

Ilmoitushinnat:

Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00,- / pmm

Rivi-ilmoitus: 5,00,- / rivi • Aineiston muokkaus: 50,- / tunti

Painopinta-ala: 260 x 375 mm • Palstojen määrä: 5-6 kpl

Painopaikka: Botnia Print, Kokkola

Aineisto: Toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineisto-

päivänä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja

otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston

säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Perussuomalainen 6-7/2019 ilmestyy 24.6.2019Aineistot ja lehtitilaukset viimeistään 11.6.2019

Hyvä perus-suomalaisten

jäsen

Muistathan päivittää

muuttuneet yhteystietosi

(osoite, puhelin-numero, sähkö-

postiosoite) jäsenrekisteriin.

Puh: 040 631 7099 tai

[email protected]

ILMOITA tilattavien lehtien määrä ja mihin tarkoitukseen lehdet ovat tulossa. Muista laittaa tilaukseen yhteystietosi ja lehtinippujen toimitusosoite. Laita mukaan myös vastaanotta-jan puhelinnumero. Toimitus varaa itselleen oikeuden päättää lehtitilaus-

ten määrästä ja toimituksesta. Tilaukset täytyy lähettää halutun numeron aineistopäivänä. Aineistopäivät löytyvät perus-suomalaisten nettisivuilta.

Perussuomalaisen nipputilaukset

Tilaa lehtiä: [email protected]

Perussuomalainen-lehteä voi tilata tapahtumiin ja yleiseen jakeluun uudesta osoitteesta.

Tule mukaan!Katso kaikki

perussuomalaisten tapahtumat osoitteesta:

www.perussuomalaiset.fi

P E R U S S U O M A L A I S E T

Kiitos kenttäväki ja äänestäjät!

Documents

• KATSO MYÖS VERKOSTA …€¦ · ja puolueen jäsenistön aktiivisuuteen. Puoluetuki riittää aivan mainiosti vaalikampanjan tekemiseen ja toteut-tamiseen. Näin voidaan sanoa,