Agora 1/2015

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

UUDET

KAMPUKSET tuovat pörinää

ympärilleen

1 | 2015

Luovaa hulluutta ja tanssia käytävillä GERONOMIT NAUTTIVAT TYÖSTÄÄN

Haluamme huomiota yhteisöllisen taiteen tekemiseen

KUVATAIDE JUHLII JA UUSIUTUU

ESITTELYSSÄ TUTKIMUSRYHMÄT: Automaatio & Meriosaaminen

2015_02_27_agora_PAINOON_korjattu.indd 1 3.3.2015 15:15:27

2 | AGORA 1/2015

PÄÄTOIMITTAJAAnne Sankari

PÄÄ

KIR

JOIT

US

TAKKUAVIA TUOTTEITA, YLIMIELISELLÄ ASENTEELLA?

Finlandia-palkinnon voittanut He eivät tiedä

mitä tekevät on hieno kuvaus länsimaisista

yhteiskunnista juuri nyt. Siinä iAm-niminen

laite toimii ajatusten voimin, ja etsii käyttä-

jänsä verkkokalvoille tietoa, informaatiota ja

viihdettä ilman, että hänen tarvitsee sitä enää

erikseen hakea. Jopa ilman, että hän olisi vie-

lä tiennyt asiaa ajatelleensa. Se räätälöi tietoa

”mielesi mukaan” sitä enemmän, mitä enem-

män sitä käytät.

Kirja tuli mieleeni, kun haastattelin lehden jut-

tuun informaatio- ja viestintäteknologian, tut-

tavallisemmin IT-alan, muutoksista ja osaa-

mistarpeista. Romaanin kuvaama todellisuus

on täällä jo muutoin, teknologiakin varmasti

hyvin pian. Se on ketterä, jouheva, mukava,

viihdyttävä, huomaamaton, osa ”minua” ja

minun identiteettiäni. Mietin omaa suhdettani

siihen. Totta kai minua manipuloidaan koko

ajan jo nyt, mutta haluaisinko anturit päähäni?

Kaiken kaikkiaan informaatioteknologia on

kiinnostava alue. Osaajia tarvitaan: ohjelmoin-

nin osaajia, käytettävyyden osaajia ja asiakas-

palvelun osaajia. Vaikka monenlainen kette-

ryys – se on sana, joka juuri nyt on huulilla – on

kuluttajalaitteissakin nähtävillä, silti isoillekin

asiakkaille yhä myydään myös käsittämättö-

män kankeita eilispäivän sovelluksia ja tökeröä

asiakaspalvelua. Asiakas tulee ne ostaneeksi,

kun myyntihenkilö kertoo ja näyttää, miten

sovellus taipuu kaikkeen. Pahimmillaan han-

kaluudet alkavat pian sen jälkeen, kun kaupat

on tehty, ja työaikaa, jonka voisi ja joka pitäisi

käyttää oikeaan toimintaan ja toiminnan kehit-

tämiseen, menee valtavasti järjestelmien kans-

sa takkuamiseen. Tätä on oikein tutkittukin.

Onneksi kokemusta on myös notkeista so-

velluksista, joita on helppo käyttää ja mah-

dollista muokata, ja erinomaisesta, käyttäjän

tarpeita herkällä korvalla kuuntelevasta pal-

velusta ja asioiden ratkaisemisesta yhteis-

työllä. On ollut hienoa huomata, että meiltä

on valmistunut osaajia, jotka ovat työssään

kouliutuneet todella ammattilaisiksi.

Oppimaan oppiminen ja ongelmanratkaisu-

taitojen kehittäminen korostuvat.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JULKAISIJA PUBLISHERSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0)2 620 3000

PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEFAnne Sankari

TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT EDITORSInna SaarinenHanna Valtokivi

ULKOASU & TAITTO LAYOUTHeidi Valtonen / Vida Design Oy

KANNEN KUVA COVER PHOTOVeera Korhonen

PAINOPAIKKA PRINTEura Print Oy

PAINOS CIRCULATION3 250 kpl

SÄHKÖPOSTIT [email protected] [email protected]

AGORA IN ENGLISHwww.samk.fi/agora/english

SEURAAVA AGORA ILMESTYYFOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHEDKesäkuussa 2015 / in June 2015

www.samk.fiOSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK [email protected]

ISSN-L 1456-114XISSN 1456-114X (painettu)ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

SAMK – Satakunta University of Applied Sciences

SatakunnanAMK

Satakunta University of Applied Sciences

Kuvataiteen

50-VUOTIS-

JUHLAVUOSI Juttusarja alkaa Juhani

Tarnan haastattelulla.


AGORA 1/2015 | 3

GERONOMIT Iloa ikäihmisten kanssa

VANHUSTYÖN YLEMPI AMK Suomen ensimmäinen ja ainoa

YHTEISTYÖ Ikäihmisten kansalaisraati ja muita oppimiskokemuksia

SOTE-UUDISTUS Asiakasvastaavasta terveyskeskuksen uusi toimija

PUHEENVUORO Kampuksesta kasvua

KAMPUKSET SAMK-kampukset työn alla Porissa ja Raumalla

TAIDEKOULU 50 VUOTTA ”Rahaa ei ollut pennin pyörylää”

KUVATAIDE Kuvataiteilijoille uusi ylempi korkeakoulututkinto

INFORMAATIOTEKNOLOGIA IT-ala tarvitsee oppimaan oppineita

MERIOSAAMINEN Osaaminen moninaistuu offshore- ja merialalla

AUTOMAATIO ”En mä näkis täs mitään ongelmaa”

ALUMNIKOLUMNI Tahto–taito–tieto

KOLUMNISTIVIERAS Muokatkaa koneistoa

TÄRPIT Tulevaa ja menevää

11

4

1/15

47

8

9

1011

12

19

12

15

16

18

19202122

22

AGORA IN ENGLISH IS ONLINE

www.samk.fi/agora

Kuvataiteen

50-VUOTIS-

JUHLAVUOSI Juttusarja alkaa Juhani

Tarnan haastattelulla.


4 | AGORA 1/2015

Geronomiksi opiskelevan Tanja Hakulisen tulevai-suuteen liittyy vahvasti vapaaehtoistyö.

GE

RO

NO

MIT


AGORA 1/2015 | 5

Iloa ikäihmisten kanssa

– Olen luova tyyppi. Minulla on paljon mahdollisia ja mahdottomiakin ideoita so-siaaliseen ja kulttuurisen toimintaan. Mopo lähtee helposti käsistä. Olen ideoinut esi-merkiksi yhteisöllistä asumista, kyläpiiriin vanhusten rivitaloja. Sitten alan pohtia, mitä kaikkea siihen yhteyteen ja pihapiiriin saisi, kertoo geronomiksi opiskeleva Tanja Hakulinen. Hän on päätynyt monen mut-kan kautta vanhustyön lähihoitajaksi ja ha-keutui geronomiopintojen pariin selkäsai-rauden vuoksi.

Hakulinen on kouluttautunut myös paikal-liskehittäjäksi ja toimii Länsi-Euran alueen kyläyhdistyksen sihteerinä ja kyläaktiivina. Geronomin työssä hän voi yhdistää vanhus-työn ja paikalliskehittämisen.

Perinteen säilyttäminen on Hakuliselle tär-keää. – Täytyy pitää huolta siitä, että vanhat ar-vokkaat asiat ja taidot eivät unohdu. Van-husten muistia voi tukea vaikka muistelu-piirillä.

Tanja Hakulinen järjestää työssään virike-toimintaa. Vanhuksille on tehty näytelmiä.

– Koska osastollamme olevat vanhukset ovat aika huonokuntoisia, näytelmien tulee olla visuaalisesti selkeitä. Mukana on hyvä olla mimiikkaa, musiikkia ja liikettä. Ke-sällä veimme sänkyjä ulos niin paljon kuin verannalle mahtui ja lennätimme jättiläis-saippuakuplia. Tärkeitä työssä ovat myös kahdenkeskiset keskustelut. Ja musiikki. Laulua ja soittoa, niitä on helppo toteuttaa.

Hän arvelee, että nykyisen sirpaloituneen mallin sijaan vanhustenhoidon toimintoja yhdistetään tulevaisuudessa. – Geronomi tuntee monesta näkökulmasta ikäihmisen asiat.

Hakulisen tulevaisuuteen liittyy vahvasti vapaaehtoistyö. Hän muistuttaa kolman-nen sektorin olevan käyttämätön voimava-ra. Opinnäytetyön aihe löytyi ikäihmisten parissa toimivien yhdistysten kartoittami-sesta Raumalla.

Kiinnostavaa katsoa asioita eri silmin

Taina Vehmasen työura on geronomille poikkeuksellinen. Hän oli noin 15 vuotta

Enirolla muun muassa palvelupäällikkönä. Kun yritys muutti pois Porista, hän oli ison kysymyksen edessä. Muuttaako työn peräs-sä vai vaihtaa alaa? – Olin jo harkinnut paluuta sosiaalialalle, jolle olin alun perin kouluttautunut. Olin ollut aiemmin töissä päiväkodissa ja kriisi-tukiasemalla.

Vehmanen lähti opiskelemaan geronomik-si. Ensimmäisen syksyn hän myöntää olleen vaikea. Kaikilla muilla opiskelutovereilla oli alalta kokemusta, osalla jopa vuosikymmeniä. – Joskus mietin, että mitäköhän kieltä nuo puhuvat, hän naurahtaa.

Nyt jo geronomiksi valmistunut Taina Veh-manen ei koe, että aiemman alakohtaisen työkokemuksen puutteesta olisi kuitenkaan ollut haittaa. Oikeastaan päinvastoin. – Oli kiinnostavaa katsoa asioita ihan eri silmin.

Ehdoton rikkaus opinnoissa olivat hänen mukaansa opiskelutoverit. – Jokainen tulee opiskelemaan omanlaisen-sa repun kanssa. Siellä on oma elämän- ja työkokemus jaettavaksi muiden kanssa. ▶

Vanhustyön osaajaksi on monta tietä. Geronomeja yhdistää halu auttaa ja into olla tekemässä tulevaisuutta.

TEKSTI: Inna Saarinen | KUVAT: Tomi Glad & Inna Saarinen

Taina Vehmasen mielestä geronomiopintojen ehdoton rikkaus olivat opiskelutoverit.


6 | AGORA 1/2015

Koimme yhdessä murhetta ja iloa. Ryhmä-henki hitsautui todella hyväksi.

Vehmanen aloitti työnsä geronomina Sä-kylän kunnassa jo opintojensa aikana. Hän iloitsee, että toimi perustettiin ikäihmisten kansalaisraadin aloitteesta. Hän on suurel-ta osin itse saanut luoda oman työnkuvan-sa, sillä kunnasta tarjottiin opinnäytetyön aiheeksi uuden toimenkuvan kehittämistä.

Asiat hoituvat kasvokkain

Tarja Kotiranta toimii esimiehenä Turun kaupungin vanhuspalveluissa. Hän opiskeli SAMKissa geronomiksi, mitä seurasi into opiskella lisää. Hakemus terveyden edis-tämisen ylempään tutkintoon lähti viime syksynä 15 minuuttia ennen hakuajan päät-tymistä.

Vaikka esimiestyö on varsin hallinnollista, hän pitää tärkeimpänä vuorovaikutusta. Myös luottamus työntekijöiden kanssa on tärkeää.– Ja vanhukset ovat ihania. Koetan olla aina heidän tavattavissaan, hoitaa asiat kasvok-kain. Huomioin ja taputtelen heitä. Voinpa

ohimennen tanssia pienen pätkän käytäväl-läkin, hän nauraa.

Geronomiopintojen opinnäytetyössään ”Esimiesten kokemuksia ikääntyneen työn-tekijän työkyvyn tukemisen keinoista ja ikäjohtamisesta” Tarja Kotiranta kartoitti, mitä esimiehet ymmärtävät ikäjohtamisel-la. Tulos vahvisti käsitystä siitä, että esi-miehet tunnistavat mitä ikä tuo tullessaan. Varhaisen puuttumisen malli on yksi kei-no ikäjohtamiseen. Sitä hän käyttää myös omassa työssään.

Geronomiksi Tarja Kotiranta opiskeli ko-konaan työn ohessa. – Kun aloitimme, ryhmässämme oli vain kak-si opiskelijaa, jotka eivät olleet kokopäiväises-ti työssä. Kun opinnot oli saatu päätökseen, meitä oli enää kaksi sellaista, jotka olivat.

Tällä kertaa hän valitsi opiskella aikuiskou-lutustuella. – Annoin itselleni vähän helpotusta ja halu-sin tehdä opiskelun mukavammaksi. – Nyt olen ajatellut, että en tämän jälkeen enää opiskele, hän kertoo ja nauraa hersy-västi. ■

Terveyden edistämisen ylemmän tutkinnon opiskelu on avartanut geronomi (AMK) Tarja Kotirannan katsantokantaa.

Ikääntyvä Suomi tarvitsee oikea-aikaiset, oikein kohdennetut ja laa-dukkaat hoito- ja kuntoutuspalvelut säilyttääkseen toimintakykynsä. Tieto lisääntyy, jatkokoulutusta ei saa unohtaa.

Markus HalminenLT, geriatrian erikoislääkäriLänsi-Suomen Diakonialaitos / Kuntoutuskoti Diavire

Vanhuspalvelulaki painottaa henkilöstön monipuolista asian-tuntemusta ja osaamista. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä koulu-tusorganisaatioiden kanssa.

Pirjo Rehula, Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen vanhuspalveluiden johtaja


AGORA 1/2015 | 7

VANHUSTYÖN YLEMPI AMK: SUOMEN ENSIMMÄINEN JA AINOA

Tulevaisuuden visiot ennakoivat kolmea

vanhuspalvelujen tärkeää asiakastyyp-

piä: ”villi ja vapaa”, ”yksinäinen ja huo-

nokuntoinen” ja ”omaishoidon asiakas”.

Iän karttuminen ei tee ihmisistä saman-

laisia vaan korostaa ihmisen yksilölli-

syyttä.

Tulevien vanhusten elämä on hyvin eri-

laista kuin aikaisempien ikäluokkien.

Vanhustyön haasteet tulevat muuttu-

maan fyysisen kunnon ongelmista mie-

len ongelmiin. Muistisairauksien määrä

kasvaa, yksinäisyys ja turvattomuus

lisääntyvät, samoin ikäihmisten päihde-

ongelmat.

Vanhuspalvelujen lähtökohtana onkin

oltava ymmärrys tasapainosta ihmisen

toimintakyvyn, hänen tavoitteidensa ja

sosiaalisen sekä fyysisen ympäristön

välillä. Palvelujen rakenteiden ja sisäl-

töjen innovatiivinen uudistaminen on

välttämätöntä asiakkaiden tarpeiden

muuttuessa.

Ikääntyneet ovat sosiaali- ja terveyspal-

veluiden suurin käyttäjäryhmä, joten vä-

estön ikääntyminen lisää merkittävästi

ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman

tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Valtakunnallisena tavoitteena on, että

riittävän ajoissa turvataan yksilölliset,

oikea-aikaiset ja monipuoliseen tarpeen

arviointiin perustuvat palvelut, joiden

avulla ikääntynyt voi asua kotona mah-

dollisimman pitkään.

Vanhuspalvelulain tavoite on, että lai-

toshoitoa vähennetään ja kotiin annet-

tavia palveluja lisätään. Koska rakenteet

muuttuvat, myös palveluja ja kehittä-

mistä on uudistettava innovatiivisesti.

Tutkimusten mukaan erityisesti vanhus-

työn osaaminen, osaamisen oikea koh-

dentaminen ja osaava johtaminen ovat

yhteydessä palvelujen laatuun ja vaikut-

tavuuteen.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa

alkaa syksyllä 2015 uusi Vanhustyön

ylempi AMK -koulutusohjelma. Koulu-

tus vastaa sekä tämän hetken että tu-

levaisuuden ikääntyvän yhteiskunnan

haasteeseen kouluttamalla vanhustyön

asiantuntijoita, innovoivia kehittäjiä ja

johtajia.

Tulevaisuuden vanhustyön osaamistar-

peiksi on arvioitu eri skenaarioiden poh-

jalta asiakaskeskeisyys, laatuajattelu,

poikkitieteellisyys ja moniammatillisuus,

innovaatio-osaaminen, eettinen vas-

tuullisuus, monikulttuurisuus ja yhteis-

kuntaosaaminen. Vanhustyön asiantun-

tijalta edellytetään vanhustyön sisällön

osaamista ja kehittämistä, mutta myös

kustannustehokasta mukautumista ul-

koapäin tuleviin määräyksiin ja ohjeisiin.

Hänellä on myös vastuu siitä, että van-

hustyö on eettisesti kestävällä pohjalla.

Kirjoittaja työskentelee yliopettajana ja

ylempi AMK -opetussuunnitelmavastaa-

vana.

TEKSTI: Sari Teeri | KUVA: Tomi Glad

Lue myös: Ikäihmisten kansalaisraati ja muita oppimiskokemuksia

Kirjoittajat Sari Teeri, TtT ja Päivi Kan-kaanranta, TtM ovat vanhustyön opettajia.

▶▶


8 | AGORA 1/2015

Satakunnan Vanhustuki -yhdistyksessä on ollut paljon opiskelijoita. He ovat tehneet myös lukuisia opinnäytetöitä. Yhteistyö työelämän ja järjestöjen kanssa on hyvin tärkeää ja antoisaa molemmin puolin.

Irma Roininen, hum.kand., eläkkeellä Porin kaupungin sosiaalitoimestamm. Satakunnan Vanhustuki ry:n puheenjohtaja

Ikäihmistenkansalaisraatija muita oppimiskokemuksia

Ammatillisen asiantuntijuuden kehittyminen edellyttää toimimista aidoissa työ-elämän ympäristöissä, ei vain koulun penkillä istumista. Myös teoriaa tarvitaan. Vanhustyön AMK- ja ylempi AMK -koulutuksen teoriaperusta pohjautuu geron-tologiaan ja vanhustyötä tukeviin muihin tieteenaloihin. Tavoitteena on, että val-mistuttuaan opiskelija osaa toimia kokonaisvaltaisen vanhustyön osaajana, joka toiminnallaan kehittää tulevaisuuden vanhustyötä ja mahdollistaa iäkkään ihmi-sen mielekkään elämän, osallisuuden ja toimijuuden vahvistumisen.

Tiedon soveltaminen on tärkeää. Vanhustyötä kehittävillä ammattilaisilla on ol-tava teoreettisen ja kokemuksellisen tiedon lisäksi kykyä toiminnan kriittiseen arviointiin. Asiantuntijuuden kehittyminen edellyttää tietomuotojen yhdistämis-tä. Tämä tapahtuu parhaiten luomalla oppimisympäristöjä, joissa opettajat, opis-kelijat ja työelämä ovat tiiviissä yhteistyössä. Kun suunnitellaan ja toteutetaan harjoittelua ja työelämälähtöisiä pedagogisia ratkaisuja, luodaan välineitä, jotka mahdollistavat myös uuden tiedon luomisen.

Viime syksynä geronomi (AMK) -opiskelijat ja kaksi opettajaa olivat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Porin Perusturvan, Satakunnan Vanhustuki ry:n, Porin vanhusneuvoston ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa ikäihmisten ensimmäistä kansalaisraatia Porissa.

Kokemus oli uusi myös opiskelijoille. Kansalaisraadissa he oppivat uudenlaisen foorumin, jolla iäkkäät voivat osallistua aktiivisesti palveluiden sisällön suunnit-teluun. Ikäihmisten aktiivinen osallistuminen kansalaisraatiin teki opiskelijoihin vaikutuksen.

Raadin jälkeen oppimistaan arvioidessaan opiskelijat totesivat, että ikäihmisen omien kokemusten ymmärtäminen on tärkeää. Samoin yhteissuunnittelu työelä-män toimijoiden kanssa vahvisti opiskelijoiden omaa vanhustyön ammatillisuut-ta. Yhdessä tekemisen kautta voidaan löytää uudenlaisia mahdollisuuksia oppia toinen toisilta.

Onnistunut työelämäyhteistyö on vastavuoroista ja kaikkia osapuolia aidosti hyö-dyttävää. Sitä tehdään SAMKissa monella tavalla. Muistisairaan ihmisen hoidon kehittäminen ja kotona selviytymisen tukeminen on maakunnassa keskeinen haaste. Tähän liittyen geronomiopiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat neuvon-taja ohjaustilanteita muistisairaiden ja omaishoitajien ryhmille eri kunnissa. Osa opiskelijoista raportoi opinnäytetyönsä työelämäympäristössä, ja kuulijoina voivat olla työntekijät ja ikäihmiset. Myös työelämän edustajien ja opiskelijoiden yhteiset koulutuspäivät ovat olleet antoisia.

Kirjoittaja työskentelee lehtorina ja opetussuunnitelmavastaavana

geronomikoulutuksessa.

TEKSTI: Päivi Kankaanranta


AGORA 1/2015 | 9

KOULUTUS › Asiakasvastaavakoulutuksen laajuus on

30 opintopistettä, kestää vuoden › Aiempi koulutus: sairaanhoitajan tutkinto

(sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, ensihoitaja) ja pääosin perusterveyden-huollossa hankittua monipuolista työkoke-musta.

› Koulutus toteutetaan neljän ammattikor-keakoulun verkostoyhteistyönä.

Lisätietoja: samk.fi/tapahtumatTiina Pennanen, p. 044 710 3550

Sosiaali- ja terveysalan palveluja ollaan kehittämässä paljon puhutulla sote-uudistuksella.

Sote-uudistuksessa ollaan luomassa kan-

sallisesti viisi sosiaali- ja terveysaluetta,

joiden tehtävänä on järjestää kaikki sosi-

aali- ja terveydenhuollon palvelut vuoden

2016 alusta alkaen. Tavoitteena on, että

ihmiset saavat laadukkaat, yhdenvertaiset

ja asiakaslähtöiset esteettömät palvelut.

Tärkeä osa sote-uudistusta on perustervey-

denhuollon kehittäminen, jota tukee Toimiva

terveyskeskus -toimenpideohjelma. Siinä

keskeinen osa on pitkäaikaissairauksien hoi-

don ja ehkäisyn kehittäminen terveyshyöty-

mallin mukaisesti. Mallilla tavoitellaan sitä,

että asiakkaan palvelut järjestetään entistä

suunnitelmallisemmin ja yksilöllisemmin.

Mallin periaatteita ovat asiakas- ja yhteisö-

lähtöisyys, hoidon jatkuvuus ja toiminnan

vaikuttavuus.

Terveyskeskuksissa vastaanottotoimintaa

kehitetään asiakasvastaavatoiminnalla. Se

tarkoittaa sitä, että terveyskeskuksen avo-

sairaanhoidon vastaanotossa monisairailla

ja paljon palveluja tarvitsevilla asiakkailla

on vastuuhenkilö, jolla on laaja toimintaval-

tuus. Toimintamallissa asiakasta ei lähestytä

sairaus kerrallaan, vaan kun asiakas kohda-

taan, huomioidaan koko ihminen erilaisine

tarpeineen ja ongelmineen.

Asiakasvastaava toimii paljon palveluja tar-

vitsevien ja käyttävien asiakkaiden tukena ja

koordinoi moniammatillista kokonaishoitoa.

Hän toimii kiinteässä yhteistyössä lääkärin

kanssa, ja työn tukena on eri alojen asian-

tuntijoista koostuva tiimi, mutta yhteistyötä

tehdään myös monien ulkopuolisten toimi-

joiden kanssa asiakkaan kokonaistilanteen

vaatimalla tavalla.

Koordinoidulla toiminnalla varmistetaan tar-

koituksenmukainen palvelu ja hoitoketjun

sujuvuus. Asiakasvastaavan ja asiakkaan

vuorovaikutuksessa olennaista on vas-

tavuoroisuus ja rinnalla kulkeminen sekä

asiakkaan omahoidon ja voimaantumisen

tukeminen. Asiakkaalla on vastuu omasta

terveydestään ja elintavoistaan.

Työn haasteellisuuden vuoksi asiantuntijat,

joilla on vahva osaaminen perusterveyden-

huollosta, tarvitsevat koulutusta asiakkuus-

osaamisen, yhteistyö- ja verkosto-osaami-

sen, kliinisen osaamisen sekä eettisen ja

yhteiskunnallisen osaamisen tueksi. Erityis-

osaaminen varmistetaan ammattikorkeakou-

lun järjestämällä koulutuksella, jonka valta-

kunnalliset perusteet on määritelty sosiaali- ja

terveysministeriön työryhmässä vuonna 2011.

TEKSTI: Tiina Pennanen ja Margit Nieminen | KUVA: Veera Korhonen

SO

TE-U

UD

ISTU

S

Kirjoittajat työskentelevät SAMKin terveys-

osaamisalueella ja ovat mukana ammattikor-

keakoulujen muodostamassa verkostossa ke-

hittämässä asiakasvastaavakoulutusta.

Kuvassa hoitotyön aikuisopiskelijoita keväällä

2015.

Asiakasvastaavasta terveyskeskuksen uusi toimija


10 | AGORA 1/2015

KAMPUKSESTA KASVUA

PUHEENVUORO

Juha KämäriRehtori, toimitusjohtaja

SAMKin Porin tuleva kampus sijoit-

tuu keskusta-alueelle, ydinkeskustan

välittömään tuntumaan. Porin kes-

kusta-alue on aikojen kuluessa kehit-

tynyt joen suuntaan ja aseman seutu

on kehityksessä jäänyt taantuvan alu-

een asemaan. Kampusta ympäröivä

alue, aseman seutu sekä radan ym-

päristö, on potentiaalisesti kuitenkin

niin merkityksellistä keskustan tontti-

maata, että alue on keskeisesti esillä

valtion ja Porin kaupunkiseudun vä-

lisessä kasvusopimuksessa. Kasvu-

sopimuksilla pyritään vahvistamaan

suurten kaupunkiseutujen kansain-

välistä kilpailukykyä ja roolia talouden

vetureina.

Kasvusopimuksessa valtion sektori-

viranomaiset sitoutuvat kehittämään

Porin Porttaalia eli aseman ja radan

varren aluetta kokonaisvaltaiseksi

maankäytön, asumisen, liikenteen,

palveluiden ja elinkeinojen (MALPE)

kehittämiskohteeksi. Tavoitteena

on vahvistaa alueen myönteisiä kas-

vusykäyksiä vetovoimaisena edellä-

kävijäalueena kaupunkirakenteessa.

Kampus on alueen ensimmäinen

kasvusykäys ja myös tulevan jatkuvan

kasvuodotuksen moottori.

Miten kampusalueesta tehdään me-

nestyksellinen MALPE-kohde? Ke-

hittäminen vaatii kaikkien osapuolien

tinkimätöntä sitoutumista. SAMKin

kampus tulee käynnistämään kehi-

tyksen tuomalla alueelle opiskelijoita,

asiantuntijoita ja tapahtumiin osal-

listuvia vieraita. Porin kaupunki on

sitoutunut rakentamaan kampuksen

viereen matkakeskuksen, joka joh-

dattaa kaupunkiin muualta tulevat

työntekijät ja vierailijat suoraan kam-

puksen viereen, kehittyvän alueen yti-

meen. Jokainen Poriin tuleva vierailija

tulee näkemään SAMKin toiminnan

niin yleisenä pörinänä kuin sähköisten

mainostaulujen ja laajojen näyteikku-

noiden tarjontana.

SAMKin kampuksen toiminta tukee

aktiivisesti alueen kehittämistä. Kam-

puksen alakerrokseen sisäänkäyntien

viereen ja näyteikkunoiden yhteyteen

keskitetään yrittäjyyteen sekä opis-

kelijoiden yrityksille ja yhteisöille tar-

joamiin palveluihin liittyvä toiminta.

Alakerroksessa on myös noin 1300

henkilöä vetävä monitoimisali, joka

mahdollistaa monenlaisten kansal-

listen ja kansainvälisten tapahtumien

järjestämisen. Porista on kokonaan

puuttunut tätä kokoluokkaa olevien

tapahtumien järjestämismahdolli-

suus. Tulevat vieraat näkevät kehitty-

vän alueen koko potentiaalin.

SAMKin toimintaa voisi muutoinkin

suunnata MALPE-kehittämistä tuke-

vaksi. Kampuksen välittömästä lähei-

syydestä vapautuu SAMKin nykyinen

Tiilimäen kampus, josta on mahdol-

lista kehittää kampukseen tukeutuva

yrityskeskittymä. Kampuksen yritys-

talo voisi toimia monimuotoisesti, ly-

hytaikaisesta toimistohotellista aina

monivuotisiin vuokrasuhteisiin saak-

ka. SAMK voisi yhdessä opiskelijoi-

den kanssa luoda yrityskeskittymää

ylläpitävän ja kehittävän organisaati-

on, jossa eri vaiheissa olevat yritykset

voisivat yhteisöllisesti tukea toisiaan.

Yritystoiminnalle on alueella runsaasti

laajentumismahdollisuuksia.

SAMK ja Porin kaupunki ovat vahvas-

ti aloittaneet oman osuutensa Porin

kaupunkiseudun kasvusopimuksen

toteuttamisessa. Myös valtion tulee

osoittaa olevansa mukana.

Porin kaupunkiseudun kasvusopimus

osoitteessa: www.tem.fi/files/39275/

Pori.pdf

Kampus käynnistää kehityksen.

PU

HE

EN

VU

OR

O


AGORA 1/2015 | 11

KAMPUKSESTA KASVUA

SAMK-KAMPUKSET TYÖN ALLA PORISSA JA RAUMALLA

Satakunnan ammattikorkeakoulun toimitilat

uudistuvat sekä Porissa että Raumalla. Po-

rissa rakennetaan uutta kampusta. Raumalla

on käynnissä peruskorjaukset. Molemmissa

kaupungeissa SAMK keskittyy yhdelle alueel-

le ja toimipisteiden määrä vähenee.

Poriin nousee Asema-aukiolle rautatien tuntu-

maan noin 3600 opiskelijan kampus. Se kor-

vaa nykyiset Tiedepuiston ja Tiilimäen kam-

pukset. Kaikki Porin opiskelijat siirtyvät uusiin

tiloihin ja kampuksella tullaan opiskelemaan

monipuolisesti sosiaali- ja terveysalaa, teknii-

kan alaa ja liiketalouden alaa. Opetus uudella

SAMK-kampuksella alkaa syksyllä 2017.

Kampuksen rakentaja on Citycon. SAMK

vuokraa toimitilat rakentajalta.

Raumalla peruskorjataan sataman tuntu-

massa olevia Kanalikampuksen ja Meri-

koulun rakennuksia. Valmistuttuaan uusi

kampus tulee tarjoamaan opiskelupaikan

kaikille SAMKin Rauman opiskelijoille. Otan

ja Steniuksen toimipisteet jäävät pois käy-

töstä.

Uusitut tilat otetaan käyttöön syksyllä 2015,

jolloin yhteiskampuksella on noin 1200 opis-

kelijaa. Rauman SAMK-kampus keskittyy lii-

ketalouden, konetekniikan ja logistiikan sekä

merenkulun opetukseen ja siellä on laaja eng-

lanninkielinen koulutustarjonta.

Merenkulun osalta SAMK tekee tiivistä yhteis-

työtä samoissa tiloissa toimivan WinNovan

kanssa. Yhteiskäyttöön tulevat muun muassa

hankinnassa olevat huippumodernit meren-

kulun simulaattorit.

Raumalla muutostöiden rakennuttaja on Rau-

man kaupunki.

SAMK-KAMPUS PORISijainti: Asema-aukio PoriValmistuu: keväällä 2017Opetus alkaa: syksyllä 2017SAMKin käyttöön (vuokralle): 19 200 neliömetriäKoko kiinteistö: 23 000 neliötä, josta uutta 14 000 ja peruskorjattavaa 9 000 neliömetriäRakennuttaja: Citycon-konserniin kuuluva KOy Porin Asema-Aukio

TEKSTI: Hanna Valtokivi | KUVAT: Arkkitehti Oy Asmala ja Arkkitehtitoimisto ARCCI

Havainnekuvia uusista kampuksista. Ylhäällä Porin kampuksen pääsisäänkäynti ja näkymä rautatieaseman suunnasta. Sisäkuvissa vasemmalla Rauman Merikoulun luokka, oikealla Kanalikampuksen tiloja.

SEURAA

KAMPUSTEN

RAKENTAMISTA:

kampus.samk.fi


12 | AGORA 1/2015

”Rahaa ei ollut pennin pyörylää”

TEKSTI: Hanna Valtokivi | KUVAT: Veera Korhonen

TAIDEKOULULLA ABSTRAKTIT JUURET JA VAATIMATON ALKU

KU

VATA

IDE

50

V


AGORA 1/2015 | 13

”Rahaa ei ollut pennin pyörylää”

Seuraavana vuonna hän suuntasi taideop-piin Helsinkiin ottamaan asiasta selvää.– No, oli minulla sarjakuvavaihe siinä alussa, mutta kun en saanut niitä julkais-tua, innostuin tästä. Siitä lähtien olen ollut konstruktiivinen taiteilija ja urbaaniin nä-kemykseen kallellaan, Tarna kertoo.

Abstrakti konstruktiivinen taide oli tullut 50-luvun alussa Ranskasta Skandinavian kautta Suomeen. Tarna haki oppinsa Ate-neumista ja Vapaasta taidekoulusta sekä stipendiaattina Ranskasta.

Uuden tyylin julistaja

– Tuntui niin suurelta vapaudelta se, mitä väri, muoto ja tila yhdessä muodostavat. Sen jälkeen tilalliset jännitteet, värien väliset suhteet, ruudut ja raidat ovat merkinneet minulle paljon. Olen strukturalisti. Olen aina ollut kiinnostunut arkkitehtuurista,

tilan ja värin keskinäisestä toiminnasta. Lisäksi olen halunnut maalata länsimaista nykyaikaa ja nykyhetkeä, en esimerkiksi re-nessanssia tai Intiaa.

Tarna alkoi hyvin pian julistaa abstraktin taiteen ilosanomaa myös muille. – Muutama vuosi meni paasatessa, sit-ten muutkin alkoivat innostua. Kan-kaanpäästä tuli keskus vähitellen. Hel-singin ulkopuolella tällaista toimintaa oli vähän. – Ranskassa opiskellessani sain nähdä, mi-ten vaatimattomissa tiloissa työskenneltiin. Opetuksen sisältö ja innostaminen olivat tärkeintä.

Vuonna 1960 Tarna piti ensimmäisen mo-dernin abstraktin taiteen kurssin Satakun-nassa. Sitä seurasivat kurssit Porissa ja Kan-kaanpäässä yhdessä kuvanveistäjä Kauko Räikkeen kanssa. Pian alkoi Kankaanpään

kansalaisopistossa ensimmäinen jatkuva modernin taiteen kurssi.– Palasin Kankaanpäähän maalaamaan ensimmäistä omaa Helsingin näyttelyäni ajatuksella palata Helsinkiin, mutta jäinkin tänne.

Taide sai lämmittää

– Meillä synkkasi Räikkeen kanssa hyvin, joten ajateltiin ryhtyä toimeen kokopäiväi-sen koulun saamiseksi Kankaanpäähän. Ehdotimme sitä Poriinkin, mutta sieltä ei saatu vastakaikua.

Miehet päättivät perustaa taideyhdistyksen koulun taustavoimaksi. Asiaa koskeva lehti-ilmoitus julkaistiin tammikuussa 1965. Kou-lu aloitti toimintansa seuraavana syksynä.

Hyviä hakijoita oli paljon. Tarkoitus oli ot-taa sisään kymmenen oppilasta. ▶

Kankaanpään taidekoulun perustaja, taidemaalari Juhani Tarna luki nuorena miehenä vuonna 1955 Mitä Missä Milloin -teoksesta abstraktista taiteesta ja oli myyty.

Taiteilija Juhani Tarna valoisassa ateljeessaan.


14 | AGORA 1/2015

– Ahneuksissamme valitsimme 26 oppilas-ta. Saimme viime tingassa vuokrattua ope-tustilat. Rahaa ei ollut pennin pyörylää. Pian koulun alkamisen jälkeen lähdimme ministeriöön Helsinkiin ja sieltä saatiin vähän tukea. Myös lukukausimaksut aut-toivat käynnistymisessä.– Paikka oli vaatimaton, Kankaanpään vanha työväentalo. Siellä oli kylmä, han-kimme öljykamiinat nurkkiin paahtamaan. Eniten taisi lämmittää taiteen teko.

Juhani Tarna muistelee, että ankeista oloista huolimatta oppilaat olivat innostu-neita, lahjakkaita ja monet pääsivät ural-laan pitkälle. – Oltiin kiinni todellisuudessa ja ajan hengessä. Oppilaat pääsivät valtakunnal-lisiin näyttelyihin, opettamaan ja myi-vätkin töitään. Useita kymmeniä hyviä taiteilijoita lähti maailmalle ja toisiin kouluihin, Ranskaankin, jossa ihmetel-tiin missä te olette opiskelleet, kun olette niin hyviä.

Strukturalismin tärkein juttu

Juhani Tarna sanoo, että strukturalismi perustuu täsmällisyyteen. Hänen teoksis-saan värejä on paljon ja niiden tulee pelata keskenään, jotta saadaan aikaan toivottu kokonaisuus. Yksi keskeinen teema ovat viime vuosikymmeninä olleet ”läpinäkyvät maailmat”, värikenttämaalaus, josta syntyy tilallinen vaikutelma.– Tämä on tavallaan myös elementarismia. Kuin kolmiulotteinen elementtitalo. Ele-mentit asetellaan omille paikoilleen. En-simmäiset luonnokset teen värikynillä pa-perille, isosta työstä teen monta luonnosta. Tutkin asiaa sillä tavalla etukäteen.

Tarnan värien käyttö perustuu intuitioon.– Huomasin jo nuorena hyvän keinon se-koittaa värit valmiiksi paperikuppeihin. Niistä on hyvä ottaa miettien mikä väri so-pii mihinkin kohtaan. Tämä vei omaa vä-riajatteluani eteenpäin ja samaa systeemiä noudatan vieläkin.

Katsojaa kiinnostaa, onko taiteilijalla lem-pivärejä, jotka toistuvat taiteessa. – Ei oikeastaan. Päävärejä käytän aika pal-jon, mutta murran niitä. 1970- ja 80-luvun vaihteessa töihini tuli monikerroksellisuu-den idea, monta kerrosta ja väriä. Esimer-kiksi teos ”Tähtitarhat” on vähän sama kuin Vincent van Goghin ”Tähtikirkas yö” muunnettuna tämän ajan henkeen. Ajatte-len intuitiivisesti mihin tulee mitäkin vä-riä ja mikä on kokonaisuus.

Puhtaaksi todettu

Juhani Tarna tuli 1960-luvulla tehneeksi myös yhden Suomen harvoista täysin abstrakteista julkisista, suurista seinämaalauksista. Tämä kilpailun kautta toteutettu ”Savuja”-teos pal-jastettiin vuonna 1966 Porin teknillisen oppi-laitoksen, nykyisin Satakunnan ammattikor-keakoulun Tiedepuiston kampuksen, aulassa. – Asuin yhden kesän oppilaitoksen juhlasa-lissa ja nukuin painimattojen päällä, Juhani Tarna muistelee työrupeamaansa.

Tarna on viime vuosikymmeninä maalannut ”läpinäkyviä maailmoja”, värikenttiä, joista syntyy tilallinen vaikutelma. Taiteilijan värien käyttö perustuu intuitioon.


AGORA 1/2015 | 15

KANKAANPÄÄN TAIDEKOULU › Perustettu vuonna 1965 › Osaksi SAMKia vuonna 1996 › Korkeakoulututkinto: Kuvataiteilija (AMK) › Ammattiopintoja: maalaus, taidegrafiikka,

kuvanveisto, esitystaide › Valmistuneet (SAMK): n. 300 › Vuodesta 2015 lähtien mahdollisuus

suorittaa maisteritasoinen kuvataiteen ylempi AMK-tutkinto

Kuvataiteilijoille uusi ylempi korkeakoulututkinto

Kankaanpään taidekoulun lehtori Mat-

ti Velhonoja (kuvassa) uskoo koulutuksen

vastaavan tämän päivän tarpeisiin. Kuvatai-

teilijoita on valmistunut Kankaanpäästä AMK-

tutkintoon jo satoja ja moni heistä tähyilee

jatkokoulutuspaikkaa. Hakukelpoisia ovat

kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon

tai yliopistossa taidealan tutkinnon suoritta-

neet.

– Taiteilijan työ on jatkuvaa omaan teke-

miseen liittyvää tutkimista. Nyt haluamme

kiinnittää huomiota erityisesti yhteisöllisen

taiteen tekemisen muotoihin. Taiteilija tar-

vitsee itsenäisessä ja monesti yksinäisessä

työssään tukea, motivointia ja osaamisensa

päivittämistä, Velhonoja kertoo.

Opintojen kuluessa syvennetään omaa tai-

teellista osaamista ja selkiytetään taideteo-

reettisia lähtökohtia. Myös tutkimus- ja kehit-

tämistoiminnan valmiuksia edistetään.

Opinnoissa keskeistä on opinnäytetyö, jossa

pääpaino on opiskelijan omassa taiteellisessa

tuotannossa ja sen rinnalla toteutetussa kir-

jallisessa raportissa.

– Tärkeä tavoite on työllistymismahdollisuuk-

sien edistäminen ja siihen liittyen tutustumi-

nen kulttuurialan kehittäjäorganisaatioihin ja

yhdistyksiin. Tutkinto parantaa mahdollisuuk-

sia soveltaa luovaa osaamista kulttuuri- ja

hyvinvointialojen tehtävissä. Opinnot avaavat

ovia myös kuvataiteen opetustehtäviin.

Velhonoja muistuttaa, että SAMKissa on erin-

omaiset mahdollisuudet tehdä yhteistyöpro-

jekteja ja hankkeita yhteisöjen kanssa, luoda

kontakteja työelämään ja edistää uraa.

Ylempi AMK -tutkinto on ylempi korkeakou-

lututkinto ja rinnasteinen myös kansainvälisiin

Master-tutkintoihin. Tämä avaa jatko-opinto-

mahdollisuudet kotimaisiin ja ulkomaisiin yli-

opistoihin.

SAMKissa käynnistyy ensi syksynä ensimmäistä kertaa kuvataiteilijan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus.

TEKSTI: Hanna Valtokivi | KUVA: Veera Korhonen

KUVATAITEEN YLEMPI AMK -TUTKINTO › Haku kevään yhteishaussa › Opinnot alkavat syksyllä 2015 › Aloituspaikkoja 16

Lisätiedot: samk.fi/haku

Teos sai olla ”rauhassa” paikallaan pari-kymmentä vuotta, kunnes Helsingin yli-opiston tutkija kiinnostui siitä. Tarna ker-too, että ajankohdan vastaavissa teoksissa on yleensä ihmishahmoja mukana. – Tutkija totesi, että Savuja on abstraktisin muodoin tehty kineettinen maalaus. Teos on tyylin kannalta puhtaaksi todettu, tai-teilija myhäilee. ■


16 | AGORA 1/2015

IT-ala tarvitsee oppimaan oppineita

Informaatioteknologian ylempi AMK -koulutusohjelma on suunni-teltu tiukasti työelämän tarpeisiin. Keskeisin tarve on kyky oppia koko ajan uutta.

TEKSTI: Anne Sankari | KUVA: Veera Korhonen

Maallikkokin on nähnyt kuluttajalaitteiden

mullistumisen. Teknologia, sisällöt, ohjel-

mointikielet ja toimintatavat ovat muut-

tuneet. Mitä oikeastaan on tapahtunut ja

tapahtumassa?

– Toimintamallit IT-puolella ovat muut-

tuneet ketterämpään ja nope-

ampaan suuntaan, kertovat

Digitaalinen Satakunta

-hankkeen asiantun-

tijat Marko Mik-

kola ja Teemu

N e l i m a r k k a

SAMKista.

– Kehittä-

mistä teh-

dään ly-

hyissä

sykleissä, asiakas otetaan aikaisemmin

mukaan ja pilotoidaan virheet pois, selven-

tää Nelimarkka.

Käytettävyys on tärkeää. Asiakasyritykset

ovat tulleet myös hintatietoisemmiksi. Ne

optimoivat ja kilpailuttavat rajusti. Markki-

nat ovat avoimet, joten hintatason pitäisi

suomalaisilla yrityksillä olla sama ja laadun

mielellään kovempi kuin kilpailijoilla.

– Peter Drucker sanoi jo 90-luvulla, että

1900-luvulla työtehomme 50-kertaistuu,

ja että tämän vuosisadan tehtävä on teh-

dä sama tietotyölle, mainitsee Mikkola.

Drucker oli tietotyön johtamisen keskei-

simpiä analysoijia.

Muutokset voivat olla äkillisiä

– Työelämästä on tullut vaateita, koulutus

sopii aikaan, sanoo Ari-Pekka Kainu yk-

siselitteisesti. Kainu on Nokiasta SAMKiin

tullut kasvatustieteen maisteri, joka johtaa

Informaatioteknologian osaamisaluetta.

Tietotekniikan insinööri- ja tietojenkä-

sittelyn tradenomikoulutukseen otettiin

parhaimman IT-buumin aikaan paljon

opiskelijoita. Se tarkoittaa suurta määrää

valmistuneita, joilla on tarve jatkokoulutuk-

seen.

IT-alan buumin laskettua moni jäi työttö-

mäksi. Monelle alan ihmiselle lopputili on

kuitenkin tuonut tilaisuuden mennä eteen-

päin. Mikkola ja Nelimarkka vertaavat alalla

menestyvää kameleonttiin.

– Yht’äkkiä voi olla tuhat kaveria, joilla ei

ole osaamista, kun ohjelmointikieli tai -ym-

päristö muuttuvat. Tärkeää on ajattelutapa, filosofia, työn tekemisen ja opiskelun tapa, sanoo Janne Jansson Modultek Oy:stä.

IT-A

LA


AGORA 1/2015 | 17

Kun perusteet ovat hallussa, pystyy siirty-

mään hyvin uuteen, sanoo Nelimarkka.

Kehittyminen kuuluu ammattilaisuuteen

Kaikki korostavat uuden oppimista.

– SAMKin pitää luoda jatkuvan oppimisen edel-

lytykset. On opittava kehittymään, se kuuluu

ammattilaisuuteen tällä alalla, sanoo Modultekin

liiketoimintajohtaja ja osakas Janne Jansson.

Tuotetiedon hallintaan keskittyneen yrityksen

päätoimipaikka on Porissa. Myös Vantaalla

on ja Hollantiin on juuri perustettu tytäryhtiö

konttoreineen.

Modultek on teettänyt kymmeniä insinöörien

ja tradenomien opinnäytetöitä. Jansson pitää

”AMK-tyylistä”.

– Ollaan konkreettisten asioiden äärellä, on

hyvät edellytykset käytännölliseen tekemi-

seen, kuvaa Jansson.

Jansson on yksi yrityselämän edustajista

SAMKin tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn

neuvottelukunnassa. Se antaa palautetta uu-

sista ja päivitettävistä opetussuunnitelmista.

– Ei pidä olla liian muodikas. On tärkeää, että

ollaan ajassa mukana ja kehitetään, mutta ei

pidä suunnitella täsmäkoulutusta johonkin

tiettyyn juttuun, nyt vaikka pelien suunnitte-

luun, sanoo Jansson.

Kun nyt naureskellaan parin vuosikymmenen

takaisia laitteita ja toimintatapoja, nykyhet-

kellä on tulevaisuudessa sama kohtalo. Esi-

merkiksi nykyisen tiedonhaun hakukoneilla

ennustetaan olevan pian mennyttä.

Monenlaista osaamista alalla

Informaatioteknologian ala tarvitsee muitakin

kuin ohjelmoijia.

– Ammatteja on eri tyyppisiä, ei vain ohjel-

mistokehittäjiä. Ollaan tuotemarkkinoinnissa,

ollaan asiakastuessa, kuvaa Jansson.

Ongelmien ratkaisussa on kaivettava tietoa

monin tavoin.

– Mitä enemmän etsit tietoa, sitä enemmän

joudut avaamaan itseäsi, antamaan ja saa-

maan, kuvailee Teemu Nelimarkka.

Marko Mikkola listaakin tärkeiksi myös sosiaa-

liset taidot, esiintymis- ja johtamistaidot. Yksi

keskeinen osa Information Technology -koulu-

tusohjelmaa ovat johtamisopinnot. Verkostoi-

tuminen on ylempi AMK -opinnoissa sisäänra-

kennettua – eikä sen tärkeys ole vähenemässä.

Asiakkaan toimialaa on tunnettava, ja toi-

minnan kokonaisuutta on ymmärrettävä.

Kokonaisymmärrys on tärkeää, kun tehdään

investointeja ja kehitetään nykyaikaista bis-

neslogiikkaa.

– Peruspohja luodaan koulutuksessa, mutta

fakta on, että työ tekijäänsä opettaa, muis-

tuttaa Jansson.

Hän pitää tutkintoa pääsylippuna ensimmäi-

seen työhön. Sen jälkeen tutkinto-opinnoilla

kehittää erityisesti omaa osaamista, itseä ja

itseluottamusta.

INFORMATION TECHNOLOGY MASTER’S DEGREE › Uusi englanninkielinen ylempi AMK

-koulutusohjelma › Laajuus pohjakoulutuksen mukaan (AMK-

perustutkinnon kanssa yhteensä 300 op) › tradenomi (ylempi AMK) 90 op › insinööri (ylempi AMK) 60 op

Lisätietoja: samk.fi/hakuKari Nummelin, p. 044 710 3213

KOULUTUS- LABORATORIO VAILLA VERTAA

New Generation Networks -laboratorio on lai-

tetoimittajien ja teleoperaattorien kanssa kehi-

tetty ympäristö, jossa opiskellaan mobiiliverk-

kojen ja IP-pohjaisten televerkkojen toimintaa.

Akateemisena verkkona NGN-laboratorio on

ainutlaatuinen maailmassa. Järjestelmä vastaa

teleoperaattoreiden verkkoja, joten kokonai-

suuden hankkiminen rahalla olisi ollut hyvin

vaikeaa. Laboratorion rakentaminen on ollut

mahdollista, koska olemme olleet uskottava

yhteistyökumppani muun muassa verkko-Noki-

alle, Ericssonille ja DNA:lle.

Olemme näyttäneet, että pystymme hyödyn-

tämään heiltä saamaamme tekniikkaa, ja he

näkevät, että tässä tehdään töitä suomalaisen

insinöörikoulutuksen hyväksi. On syntynyt lu-

mipalloefekti. Laitteita ei ole saatu vain ”vuonna

nolla”, vaan jatkuvasti. Teleyritykset tukevat mei-

tä ja saavat hyviä tekijöitä. Hyvä ruokkii hyvää.

Olennaista on, että ihmiset tuntevat toisensa –

kasvottomat organisaatiot eivät yhteistyötä tee.

Laboratoriossa viihtyvät SAMKin opiskelijat,

mutta se on yhä enemmän myös kansainväli-

nen oppimisympäristö. Viimeisimpänä esimerk-

kinä ovat harjoittelijat Budapestista ja Prahas-

ta, joihin on rakennettu etäyhteydet verkkoon.

Oman laboratorion rakentaminen on kallista,

mutta SAMKin laboratoriota voi näin hyödyntää

etäältä. Opiskelijat oppivat uutta ja kansainväli-

nen opiskelijaliikkuvuus lisääntyy.

Työ on vaatinut aikaa, systemaattisuutta ja yh-

teistä ponnistelua yritysten kanssa. Tarina alkoi

aikoinaan Porin Pripolista, jonne perustettiin

älyverkkolaboratorio 1990-luvulla. Arto Mus-

tosen johdolla pantiin pystyyn lankapuhelin-

keskus ja internettekniikkaa. Syntyi ajatus, että

Porissa voisi olla korkean tason televerkkokou-

lutusta. Mukana olivat muun muassa SAMK,

Hewlett-Packard, Nokia ja Cisco. Siitä se on

laajentunut mobiiliverkkojen suuntaan.

Kansainväliset korkeakoulukumppanit on löy-

detty opettajavaihtojen kautta. Koti-Suomessa

Savonia-ammattikorkeakouluun Kuopioon on

kiikutettu 3G-tukiasema. CoastAL-yhteistyössä

TurkuAMKin kanssa kehitetään 4G-ratkaisuja.

Emme ole koskaan täysin tyytyväisiä. Koko ajan

on päästävä eteenpäin, mieluummin etukenossa.

Kirjoittaja Juha Aromaa on mobiilitekniikkaa

opettava lehtori.


18 | AGORA 1/2015

OSAAMINEN MONINAISTUU OFFSHORE- JA MERIALALLA

Toimintaympäristömme on jo kansainvälinen

ja nopeatempoinen, ja yhä enemmän se sel-

laiseksi muuttuu. Offshore-kentällä sekä me-

renkulussa tarvitaan uutta osaamista, dynaa-

misuutta ja ketteryyttä.

Suomessa, varsinkin länsirannikolla, on vahvaa

meriteknologian, valmistavan offshoreteolli-

suuden ja merenkulun osaamista. Ympäristö,

joissa yritykset toimivat, on voimakkaan muu-

toksen alla: tekninen laatu tai edes ylivertaisuus

ei enää riitä. Toiminta kansainvälistyy, projektin-

hallinnan osaaminen korostuu jatkuvasti ja alu-

eellisten suurten yritysten rooli veturiyrityksenä

pienenee. Kaikki tämä asettaa uusia vaatimuk-

sia offshore-teollisuuden ekosysteemille.

Pk-yritysten pitää kyetä astumaan alueelle,

joka on aiemmin kuulunut isoille veturiyri-

tyksille. Projektinhallintataitoja, kykyä toimia

globaalisti, kielitaitoa ja kulttuuriosaamista

ja laadun- ja dokumentinhallintaan liittyvää

osaamista tarvitsevat yhä pienemmät toimijat.

Teknologisen osaamisen ja korkean jalostus-

asteen tuotteiden kansainvälinen vienti sekä

offshoreteollisuuden laatu-, jäljitettävyys- ja

dokumentointivaatimukset ovat pk-yrityksille

haasteellisia niiden hakiessa uusia mahdol-

lisuuksia ja laajentaessa toimintaansa koti-

markkinoiden ulkopuolelle.

Ryhmä pk-yritysten tukena

Meriosaaminen-tutkimusryhmän jäsenten

osaaminen ja taustat ovat kaikkea muuta

kuin yhdestä ja samasta muotista. Yhteen

ynnättynä ryhmällä on kattavaa kokemusta

laadunhallinnasta, hankerahoituksista, kan-

sainvälisestä liiketoiminnasta, öljy- ja kaasu-

teollisuudesta, valmistavasta meriteollisuu-

desta, merenkulusta, projektitoiminnasta ja

liiketoiminnan kehittämisestä. Sen jäsenet

ovat matkanneet työtehtävissä yli 50 maassa

ja osa asunutkin ulkomailla kymmeniä vuo-

sia. Tällä kirjavalla, mutta seulotulla joukolla

ryhmä pystyy toimimaan moninaistuvassa

ympäristössä.

Ryhmän tavoitteena on aktiivisesti kehittää

ja tutkia Länsi-Suomen alueen pk-yritysten

muodostaman offshore-ekosysteemin toi-

mintaedellytyksiä. Esimerkkinä: tammikuus-

sa joukko yhteistyöyrityksiä osallistui kaksi-

päiväiseen koulutukseen, jonka tavoitteena

oli vahvistaa ymmärrystä siitä, millä tavoin

liiketoiminnan käynnistäminen Norjan offsho-

remarkkinoille onnistuu. Koulutuksessa oli

mukana myös SAMKin opiskelijoita, jotka

toteuttavat kevään aikana liiketoiminnan ke-

hittämiseen liittyviä harjoituksia koulutukseen

osallistuneille yrityksille.

TEKSTI: Teemu Santanen | KUVA: Mikael Leppäniemi

TUTKIMUSRYHMÄT

MERIOSAAMINEN

Kuvassa vasemmalta:

› Teemu Santanen, DI (ryhmän vetäjä) › Marika Seppälä, MBA/tradenomi › Kari Laine, TkT › Anssi Pajala, KM › Heikki Koivisto, merikapteeni

Ota yhteyttä: [email protected]

samk.fi/tutkimus_ja_kehittäminen

Juttusarjassa SAMKin tutkimusryh-mät esittelevät itsensä. Agora 2/2014: Tietoliikenneverkot ja -palvelut -tutki-musryhmä; 3/2014: Innovaatiot- sekä Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmä; 4/2014: Sisäympäris-tö- sekä Osallisuus ja hyvinvointi -tut-kimusryhmä.


AGORA 1/2015 | 19

”EN MÄ NÄKIS TÄS MITÄÄN ONGELMAA”

Automaation tutkimusryhmässä tutkitaan ja

kehitetään uusia automaation sovelluksia,

joilla yritykset voivat tehostaa tuotantoaan,

pienentää energian ja materiaalien kulutus-

taan sekä kehittää logistiikkaansa.

Tutkimusryhmän ydinosaamista ovat kone-

näkö, mallinnus ja simulointi, 3D-tulostus,

sulautetut järjestelmät ja teknologiatiedon-

siirto. Konenäköön kuuluvat perinteiset kone-

näköjärjestelmät, älykamerajärjestelmät, 3D-

kuvaus, infrapuna- ja spektraalikuvaus sekä

valaistustekniikat. Täydentäviä osaamisalu-

eita ovat tunnisteteknologiat (RFID ja NFC),

anturointi-, mittaus- ja ohjausjärjestelmät,

robotiikka sekä langattomat järjestelmät.

Demonstrointia ja pilotointia yritysten tarpeisiin

Ryhmän vahvuus on hyvät yhteydet alueen

teollisuuteen ja kansallisesti muiden ammat-

tikorkeakoulujen automaation tutkimus- ja

kehittämisryhmiin. Meillä on monipuolista ko-

kemusta erilaisista sovelluksista, ketteryyttä

tarttua uusiin tehtäviin nopeallakin aikataulul-

la sekä sinnikkyyttä tutkia monia vaihtoehtoi-

sia teknologioita tai menetelmiä ja löytää niis-

tä tapauskohtaisesti toimivin ratkaisu.

Tutkimusryhmän toiminta perustuu yhtäältä

soveltavan tutkimuksen ja aluekehitystyön

pitkään kokemukseen ja toisaalta merkit-

tävien automaatioteknologioiden hallitse-

miseen. Jatkuvalla sovelluskehittämisellä ja

uusien teknologioiden haltuunotoilla sekä

nopeilla kokeiluilla varmistetaan ryhmän

osaaminen ja dynaaminen ote tulevaisuu-

dessakin.

Ryhmä tekee erilaisia automaation teknolo-

giaratkaisujen esiselvityksiä. Esimerkik-

si konenäön hyödyntämismahdollisuuksia

tutkitaan testaamalla eri teknologioita to-

dellisilla tuotteilla – vaikkapa elintarvi-

keteollisuudessa. Uutta teknologiatietoa

havainnollistetaan yritysten edustajille ja

opiskelijoille, ja uusia teknologioita sovel-

letaan yritysten tuotteisiin ja tuotantopro-

sesseihin erilaisin pilottisovelluksin. Ke-

hitystyön keskiössä on aina teknologian ja

osaamisen todellinen tarve.

Uusin tutkimustieto opiskelijoiden voimavaraksi

Tärkeä osa automaation tutkimusryhmän

toimintaa on tutkimustiedon siirtäminen ope-

tukseen. Tutkimusta tehdään myös ohjattuina

opiskelijatöinä, ja uudet tulokset integroidaan

heti soveltuviin sähkö- ja automaatiotekniikan

oppimateriaaleihin ja sitä kautta opiskelijoi-

den osaamiseksi. Näin varmistetaan valmis-

tuvien opiskelijoiden ajantasainen ja korkea-

tasoinen automaatio-osaaminen.

Ryhmä ottaa mielellään vastaan haastaviakin

teknologian kehittämistehtäviä. Sen leikki-

mielinen motto onkin: ”En mä näkis täs mi-

tään ongelmaa”.

AUTOMAATIO Kuvassa vasemmalta:

› Pauli Valo, insinööri (AMK) › Mirka Leino, FM (vetäjä) › Janika Tommiska, insinööri (AMK) › Hannu Asmala, TkL › Tommi Lehtinen, insinööri (AMK) › Joonas Kortelainen, insinööri (AMK)

Kuvasta puuttuvat Kari Laine, TkT, Timo Suvela, DI, Sari Merilampi, TkT.

Ota yhteyttä: [email protected]

automaatio.samk.fi

TEKSTI: Mirka Leino | KUVA: Veera Korhonen


Elastinen on jo pitkään ollut yksi suosikkiartis-

teistani erityisesti hänen positiivisen asenteensa

vuoksi. Räjähtävällä energialla uusiin haastei-

siin tarttuen hän on rakentanut uran, josta moni

uneksii. Elastisen elämänohje rakentuukin kol-

mesta tärkeästä ”teestä”: tahto, taito ja tieto.

Tahtoa tarvitaan nyt myös jokaisella suomalai-

sella työpaikalla. Työelämä on murroksessa ja

viimeistään nyt olisi havahduttava kehittämään

omia toimintatapoja, tuot-

te i ta ja palve lu ja . Täl lä

hetkellä Suomessa kes-

kitytään usein esimerkiksi

organisaat iorakente iden

uudistamiseen. Sen sijaan

pitäisi kehittää työkulttuu-

ria. Tarvitsemme työyhtei-

söjä, joissa kaikki kokevat

työn mielekkääksi ja uskal-

tavat rohkeasti innovoida.

Innostus uudistumiseen ja

kehittämiseen lähtee aina

yksilöstä. On oltava tahtoa luoda vanhan rinnal-

le myös uutta. Tämä kuitenkin edellyttää, että

kaikki työyhteisössä ovat muutokselle avoimia ja

yhteistyö johdon ja työntekijöiden välillä toimii.

Uusien ideoiden toteuttaminen vaatii sitoutumis-

ta läpi työyhteisön.

Tahdon lisäksi uudistuminen vaatii myös taitoa.

Roolit työelämässä ovat muuttumassa ja jaetun

johtajuuden merkitys kasvaa. Tämä vaatii sekä

työntekijöiltä että esimiehiltä uudenlaisia taitoja.

Työntekijät ja tiimit työskentelevät itseohjautu-

vasti kohti yhdessä asetettuja tavoitteita.

Suomalaiset on maailman huippua digitaalisten

tietoverkkojen ja viestintävälineiden käytössä.

Yhteistyötä ja verkostoitumista niiden välityk-

sellä ei kuitenkaan vielä tehdä riittävästi. Viime

aikoina useat viestinnän ammattilaiset ovat ju-

listaneet, että tilanne on muuttumassa. Tiedon

liikkuminen työyhteisössä ja sen verkostoissa on

lisääntymässä, ja perinteiset sisäisen ja ulkoisen

viestinnän rajat ovat häviämässä. Pelkät tietotek-

niset ratkaisut eivät kuitenkaan riitä. Meidän on

opittava jakamaan tietoa. Esimerkiksi sosiaalisen

median ratkaisuja ei vielä hyödynnetä riittävästi

keskusteltaessa asiakkaiden kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriön

hallinnoima Työelämä 2020

-hanke kannustaa meitä

rakentamaan Suomeen Eu-

roopan parhaan työelämän

vuoteen 2020 mennessä.

Tämä rakennustyö lähtee

liikkeelle aina työyhteisön

omis ta läh tökohd is ta ja

tarpeista eikä siihen vält-

tämättä tarvita ulkopuo-

l ista apua. Mater iaal i t ja

työkalut uuden rakentami-

seen voivat löytyä omasta työyhteisöstä, kun

sen jäsenille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa.

Niissä tilanteissa, kun ulkopuolista apua tarvi-

taan, on käytettävissä suuri joukko suomalaisia

työelämän kehittämisen ammattilaisia. Esimer-

kiksi Työelämä 2020 -hankkeen alueverkostot

osaavat tarjota parhaan mahdollisen avun oman

alueensa työpaikoille. Heidän avullaan löytyvät

oikeat työkalut, rahoitusvaihtoehdot ja asian-

tuntijat.

Elämänohjeessaan Elastinen korostaa etenkin

tahdon merkitystä. ”Tahto tulee aina ensimmäi-

senä.” Mielestäni tämä on hyvä ohjenuora meille

kaikille. Muutoksen edessä meiltä kaikilta vaadi-

taan tahtoa. Tahtoa ravistautua irti vanhasta ja

tutusta. Tahtoa sanoa muutokselle kyllä.

TAHTO–TAITO–TIETO

Kirsi Sjöholmhankekoordinaattori, työ- ja elinkeinoministeriö

yritysviestinnän tradenomi

Pitäisi keskittyä työkulttuurin

kehittämiseen.

Kirjoittaja koordinoi Työelämä 2020 -hankkeen viestintää työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän suorittaa SAMKissa tradenomi (ylempi amk) -tutkintoa.

20 | AGORA 1/2015

ALU

MN

IKO

LUM

NI


Kolumni pohjautuu työelämän tervehdyspuheeseen SAMKista valmistuvien opiskelijoiden publiikissa 18.12.2014.

Elämme pimeää aikaa – emme kuitenkaan

pimeässä maailmassa. Elämme aikaa, jos-

sa markkinakoneisto on jätetty liian pitkäksi

aikaa öljyämättä. Talven jälkeen tulee aina

kevät. Profeetoista meillä ei ole puutetta:

Poliitikot, asiantuntijat ja edunsaajajärjestö-

jen johtajat ovat kilvan kertomassa, millaisin

metatason liikkein valtiot pelastuvat ahdin-

gosta. Toinen toisensa kumoavia teesejä

heitellään vapaasti ja media mässäilee niillä

vastuuntunnottomasti.

Näen aidon ratkaisun kuitenkin tänään

edessäni. Olette siirtymässä työelämään

aikana jolloin mikä tahansa on mahdollista.

Olette saaneet Satakunnan ammattikorke-

asta loistavat eväät matkallenne. Mahdol-

lisuudet tiedon siirtämiseen ja jakamiseen

ovat rajoittamattomat. Globaali liikkuminen

on helppoa. Koko maailma on markkinanne.

Älkää sulautuko muottiin, älkää koskaan

lakatko oppimasta ja opettelemasta. Tar-

kastelkaa kriittisesti koneistoa, jonka osak-

si olette tulossa. Muokatkaa sitä, öljytkää

ruosteet pois omalla tekemisellänne – yksi-

kään ”profeetta” ei sitä tule tekemään. Ot-

takaa paikkanne hammasrattaana, mutta

älkää jääkö voiman siirtäjäksi, vaan tuokaa

koneistoon oma momenttinne.

Simon Sinek sanoo, että kaikissa menesty-

jissä, yksilöissä ja yrityksissä on yksi yhtei-

nen piirre. Menestyjät ajattelevat, kommu-

nikoivat ja toimivat lähtien kysymyksestä

”MIKSI?” ja siirtyvät siitä kysymykseen ”MI-

TEN” ja viimeisenä kysymykseen ”MITÄ”.

Jokainen maapallolla tietää MITÄ on teke-

mässä. Jotkut ymmärtävät MITEN he sen

tekevät, mutta aivan liian harvat kysyvät

”MIKSI” minä teen mitä teen.

”MIKSI” on se kysymys, johon teidänkin on

vastattava. Se vastaus saa teidät innostu-

maan yhä uudestaan ja uudestaan, aamu

toisensa jälkeen, vuosi vuodelta. Se on

ydin, joka ohjaa valintojanne oikeaan suun-

taan. Se on ydin, jonka ansiosta olette vuo-

sien kuluttuakin työssä, jonka mielekkyyttä

ei tarvitse edes pohtia ja jota teette aidosta

halusta – ette vain palkan vuoksi. Ohjaan

teitä välttämään työn tekoa: tehkää sitä

mistä nautitte. Silloin teette sitä niin hyvin,

että joku maksaa siitä myös mielellään palk-

kaa – avokätisestikin.

Rajoittakaa itsekkyytenne siihen, että teillä

on oikeus saada tyydyttävä vastaus MIKSI-

kysymykseen. Muutoin laittakaa aina yhtei-

sön etu oman etunne edelle. Kehittäessän-

ne ja kyseenalaistaessanne oman egonne

vuoksi aiheutatte vain eripuraa ja päämää-

rättömyyttä. On aivan eri asia, ehdotatte-

ko muutosta toimintatapaan itsekkäästä

”Tämä on minun ideani” vai yhteisöllisestä

”Tämä saattaisi parantaa työmme laatua”

-lähtökohdasta. Tehdessänne asian yhtei-

sön edun vuoksi olette avoimia muille mie-

lipiteille, keskustelevia ja aidosti kehittäviä.

Motivoidessanne itsenne näin, tuotte ai-

dosti positiivista kriittisyyttä työyhteisöön-

ne – sellaista alkuvoimaa, joka kehittää ja

kasvattaa teitä, työyhteisöänne ja yritystä,

jonka palveluksessa olette. Alaisina arvos-

tatte esimiehiä kumartelematta. Osaatte

vaatia oikeita asioita: ei lisää etuuksia, mu-

kavuuksia ja muita ulkoisia motivaattoreita,

vaan haastavia, teille sopivia työtehtäviä,

oikeanlaista joustavuutta ja kehitysmahdol-

lisuuksia. Esimiehinä arvostatte alaisianne.

Uskallatte luottaa heihin ja antaa heille ti-

laa ja mahdollisuuden loistaa. Ymmärrätte

ihmistä ”työntekijän” takana ja samalla ym-

märrätte myös ihmistä ”asiakkuuden” taka-

na – ja yhteisönne menestys on taattu.

Elämme johtamisen uutta renessanssia,

jossa vanhat byrokraattiset rakenteet tör-

määvät uuteen avoimuuteen ja aitoon

leadershipiin. Olkaa sen renessanssin airui-

ta, tuokaa lisää valoa, tarvittaessa vaikka

purkakaa vanhat koneistot ja rakentakaa

uudet uljaammat tilalle. Vaikka ”valmistut-

te”, valmiiksi ette tule koskaan. Muistakaa

aika-ajoin opiskella uutta.

MUOKATKAA KONEISTOA

Rami KurkiMaajohtaja, Narmapinnoitus Oy

Teillä on oikeus saada tyydyttävä vastaus

miksi-kysymykseen.

VIE

RA

SK

OLU

MN

I

AGORA 1/2015 | 21


22 | AGORA 1/2015

TÄR

PIT

RAKENTAMISEN

TEEMANUMERO!

1 | 2014


Kappas, teitähän onkin kolme

Veljekset samalla alalla

Vauhdittaisitko uraasi ylempi AMK -tutkinnolla?

MATERIAALITEHOKKUUSpuu vai betoni?

KESÄTYÖTrekrytoi tulevaa työvoimaa

GREEN CAREhyvinvointimatkailua

Aurinkoenergia aktiivikäyttöön!

SolarLeapSatakunta-hanke hakee aurinko-

energian pilottikohteita Satakunnasta. Kotita-

louden, yrityksen, maatilan tai kunnan edus-

taja, ilmoita kiinteistösi mukaan ilmaiseen

mahdollisuuksien kartoitukseen. Kymmenelle

valitulle kotitalouskohteelle hanke tarjoaa

myös suunnittelu- ja asennuspalvelun.

> Lisätietoja: solarforum.fi/solarleap

Rakennatko omakotitaloa?

Porissa 31.3. järjestettävä seminaari esittelee rakentamisen materiaalitehokkuutta esimerk-kikohteiden ja hankkeessa toteutettujen pilot-tien kautta.

> Lisätietoja: samk.fi/marakes

Täydennä osaamistasi kokous- ja kongressi-palveluista

Vastaatko työpaikkasi tai yhdistyksesi ko-

kousjärjestelyistä? Kiinnostaako sinua koko-

uspalvelujen myyntityö?

Kokous- ja kongressipalvelut -opintojaksol-

la (5 op) perehdytään erilaisiin kokousmuo-

toihin, kokouspaikkojen ja -tilojen valintaan

sekä kokous- ja kongressipalvelujen osto- ja

myyntiprosesseihin. Tehtävät ovat käytän-

nönläheisiä, ja verkkototeutus mahdollistaa

yksilöllisen aikataulutuksen. Opetus alkaa

12.5.2015 ja voit suorittaa opinnot verkon

kautta joustavasti. Hinta 50 euroa.

Avoimessa AMKissa on tarjolla yli 50 muuta-

kin opintojaksoa.

> Lisätietoja: samk.fi/avoinamk

SAMK LUKUINA

12 kansainvälistä hanketta

haussa juuri nyt

20 ulkomaista korkeakoulua

näissä kumppanina

54 kansainvälisiä kumppaneita näissä yhteensä –

yrityksiä, kolmatta sektoria, kuntia, kehittäjäorganisaatioita

22 eri maasta, joista kahdeksan (8)

EU:n ulkopuolelta

UUDET KOULUTUS-OHJELMAT HAUSSA Syksyllä 2015 SAMKissa käynnistyy

kolme uutta ylempi AMK

-koulutusohjelmaa: › kuvataide › vanhustyö › Information Technology.

Uusiin koulutusohjelmiin haetaan

kevään yhteishaussa: samk.fi/haku

Rakennus- ja LVI-messut 21.–22.3. – iso opiskelijaprojektiPorin rakennus- ja LVI-messujen teema on tänä vuonna energian ja ympäristön

säästäminen. Paneelikeskustelussa poliitikot ja eri energiamuotojen tuotannon

asiantuntijat väittelevät energiantuotannosta. Lisäksi messuilla on työnäytöksiä,

luentoja ja viidettä.

Sisustuskorttelia on laajennettu ja sen rinnalle nousee uusi pihan ja puutarhan

kunnostamiseen liittyvä osasto.

Messut järjestää Porin valmistuvat

rakennusinsinöörit ry, joka koostuu

rakennustekniikan neljännen vuoden

opiskelijoista.

SAMKin oma messuosasto on insinööriopiskelijoiden rakentaman saunavaunun yhteydessä.

Päivätoteutus vai monimuoto?

Aiemmin käytetyt termit nuorten ja ai-

kuisten tutkintoon johtava koulutus on

päivitetty muotoon päivätoteutus ja moni-

muotototeutus. Termien muutos liittyy val-

takunnalliseen yhteishaku-uudistukseen.

– Aiemmat termit johtivat hakijaa harhaan.

Koulutuksiin voi hakeutua kuka tahansa

iästä riippumatta, kertoo SAMKin opiske-

lijapalveluiden päällikkö Janne Santala.

Päivätoteutuksiin riittää pohjakoulutuk-

seksi lakisääteinen ammattikorkeakou-

lukelpoisuus. Monimuotoon valittavalta

opiskelijalta voidaan vaatia ammatillista

pohjakoulutusta, mutta ei enää kahden

vuoden työkokemusta.

Monimuotototeutuksissa yhdistetään eri

opiskelumuotoja. Usein opintoihin liittyy

lähiopetusta, verkko-opiskelua ja itse-

näistä opiskelua. Lähiopetus on usein ilta-

ja viikonloppupainotteista.


AGORA 1/2015 | 23

RAKENTAMISEN

TEEMANUMERO!

1 | 2014


Kappas, teitähän onkin kolme

Veljekset samalla alalla

Vauhdittaisitko uraasi ylempi AMK -tutkinnolla?

MATERIAALITEHOKKUUSpuu vai betoni?

KESÄTYÖTrekrytoi tulevaa työvoimaa

GREEN CAREhyvinvointimatkailua

YRITTÄJYYSTIIMI:

OTA MEIHIN

YHTEYTTÄ!

2 | 2014


Rannikkonaapurit yhdistävät voimiaan

SAMK ja Turun AMK

"Massiivikurssit eivät ole säästövälineitä"

HYÖDYNNÄSAMKin uusia tutkimusryhmiä

ESITTELYSSÄTietoliikenneverkot ja palvelut

ANTTIVESA KNUUTTILA:Viime vuodet olleet raakaa kyytiä

RAUMAN

JA PORIN kaupunginjohtajat

puhuvat

korkeakouluista

3 | 2014


Ihan omasta intohimosta tätä hommaa kohtaan

Palkittu Rapukuningas

ESITTELYSSÄ TUTKIMUSRYHMÄT:InnovaatiotHyvinvointia edistävä teknologia

FYSIOTERAPIAOPETUKSEN JUHLAVUOSI:Fysioterapia on SAMKin halutuin

Vuoden 2014

PARAS

OPETTAJA haluaa kohdata

opiskelijat

4 | 2014


Hyvältä maistuu taasYlempi AMK -opiskelija Marita Miikkulainen:

7 TUTKINNON PERHEAMK-tutkinto huomattiin työmarkkinoilla

KEKSINTÖ Opiskelija kehitti paremman insuliinikynän

Kuinka tietoista on OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELU

”Katsoin kaukoputkella taivaalle ja näin rai-

dallisen Jupiterin ja neljä sen kuista. Se, että

maailmankaikkeus on täynnä leijuvia pallo-

ja, on mielestäni käsittämätön fakta. Se saa

minut pohtimaan monia ihmisyyteen liittyviä

asioita, rituaaleja, murheita ja pelkoja.

Maalaaminen on ollut pitkään tärkein itseil-

maisuni väline. Minua kiinnostaa kaksiulottei-

nen ja pysähtynyt kuva, joka jää ikuisesti siihen

hetkeen ja tunnelmaan, mikä on tekohetkellä

vangittu. Viimeisimmän vuoden aikana olen

tehnyt myös videoita. Siirtyessäni liikkuvan

kuvan pariin huomasin, että hetkellisyys kieh-

toi minua siinäkin. Ajattelumalli lienee peräisin

tottumuksistani maalata ja oppimastani tavas-

ta katsoa maailmaa. Olen huomannut erilais-

ten tekniikoiden vaikuttavan tapaani nähdä.

Veistäminen (jota harvemmin teen) saa minut

näkemään maiseman kolmiulotteisemmin.

Videoissani on liikettä, mutta ei juonen etene-

mistä, vaan jatkuvana liikkuva hetki. Kyse on

jonkin asian katsomisesta ulkopuolelta: tiedät

vain sen minkä aistit, et ikinä koko tarinaa.”

Anni Karvinen on syntynyt Helsingissä vuon-

na 1987, ja opiskelee Kankaanpäässä viimeis-

tä vuotta. Valmistuvien opiskelijoiden loppu-

työnäyttely on huhti–toukokuussa Vaasan

Taidehallissa 25.4.–31.5.2015.

> www.annikarvinen.com, myös Planeetat-

video kokonaisuudessaan nettisivuilla

Anni Karvinen: Stillkuva videoteoksesta ”Planeetat”, 2014

KUUKAUDEN KUVA: PLANEETAT

Vastaa Agoran lukijakyselyyn

Mitä mieltä Agorasta? Kerro näkemyksesi, kehitä Agoraa kanssamme – vastaa kyselyyn osoitteessa: samk.fi/agora

Hyviä tyyppejä, kiinnostavia

tarinoita?

Anna [email protected]


LÖYDÄ OMA TIESI. HAE SAMKIIN!

• Hoitotyö | Rauma• Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka | Rauma• Liiketalous

Julkishallinto / rahoitus / yritysjuridiikka | Huittinen Talous- ja henkilöstöjohtaminen | Rauma

• Sosiaaliala | Pori• Vanhustyö | Pori

• Hyvinvointiteknologia sosiaali- ja terveysala / tekniikka | Pori

• Information Technology engineering / business information

systems | Pori

• Kuntoutus | Pori

• Kuvataide | Kankaanpää

• Terveyden edistäminen | Pori

• Vanhustyö | Pori

• Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen | Pori

• Energia- ja ympäristötekniikka | Pori

• Fysioterapia | Pori

• Hoitotyö | Pori

• Kone- ja tuotantotekniikka | Pori ja Rauma

• Kuvataide | Kankaanpää

• Liiketalous

Taloushallinto / myynti ja markkinointi / yritysviestintä | Pori

Kansainvälinen kauppa | Rauma

• Logistiikka | Rauma

• Matkailu | Pori

• Merenkulku insinööri / merikapteeni | Rauma

• Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka | Pori

• Sosiaaliala | Pori

• Sähkö- ja automaatiotekniikka | Pori

• Terveydenhoitotyö | Pori

• Tieto- ja viestintätekniikka | Pori

• Tietojenkäsittely | Pori

• Tuotantotalous | Rauma

AMK-TUTKINTO, MONIMUOTOAMK-TUTKINTO, PÄIVÄOPETUS

YLEMPI AMK -TUTKINTO

Hakuaika 17.3.–9.4.2015

Lisätietoja: samk.fi/haku | Haku: opintopolku.fi

Henkilökohtainen opetussuunnitelma palvelee

hyvin aikuisopiskelijaa ja mahdollistaa opintojen

yksilöllisen etenemisen. Opiskelu on ollut sopivan

haastavaa ja erittäin antoisaa. Tutoropettajat ovat

taanneet laadukkaan opetuksen ja tuen koko

koulutuksen aikana. Lisäksi ryhmähenki on ollut

mahtava.

Sonja Paavola, Vanhustyö


Documents

Agora 1/2015