PAIMION–SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA-

PUISTON PESIMÄLINNUSTO-SELVITYS 2012

AHLMANKonsultointi & suunnittelu

PÖYRY FINLAND OY

sisällysluettelo

Selvitysalueen yleiskuvaus .............................................................. 5

Työstä vastaavat henkilöt ................................................................. 5

Tutkimusmenetelmät ........................................................................ 6Sovellettu kartoituslaskenta ................................................................................ 6Linjalaskenta .......................................................................................................... 6Pistelaskenta .......................................................................................................... 7Yölaulajalaskenta .................................................................................................. 7Epävarmuustekijät ............................................................................................... 7

Tulokset .............................................................................................. 9Päätelmät ................................................................................................................ 9Lajikohtaista tarkastelua ..................................................................................... 12

Kirjallisuus ......................................................................................... 20

Liitteet ................................................................................................... 22Liite 1. Linjalaskentojen linjakohtaiset tulokset ................................................ 22Liite 2. Pistelaskentojen havaintopaikkakohtaiset havainnot .......................... 26

3

CPC Finland Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Huson ja Pöylän alueel-le, joka sijaitsee sekä Paimion että Salon kaupunkien alueella. Suunniteltu hankealue sijaitsee Paimion keskustasta noin kymmenen kilometriä kaakkoon, Salon keskustasta noin 16 km län-teen ja Sauvon keskustasta noin seitsemän kilometriä koilliseen (kuva 1). Hankealue rajautuu etelästä Sauvontiehen ja pohjoisesta valtatiehen 110 (kuva 2). Tuulivoimaloiden sijaintipaikat on esitetty kuvassa 3. Tuuli-voimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovel-leta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäris-tövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalat tulevat ole-

Kuva 1. Hankealueen sijainti Saloon nähden.

maan teholtaan 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi 27 MW (Pöyry 2012).

Osana luontoselvitys- ja kaavoituspakettia toteutettiin pe-simälinnustoselvitys, jonka tavoitteena oli hankkia tietoa lin-nustosta, jotta hankkeen vaikutuksia pesimälajistoon voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa.

Tämä raportti esittelee Pöyry Finland Oy:n Ahlman Kon-sultointi & suunnittelulta tilaaman Paimion–Salon Huso–Pöy-län tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon.

Karttatuloste

Tulostettu 25.04.2012

Tulosteen keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N: 6699586 E: 277150Tuloste ei ole mittatarkka.

Maanmittauslaitos - Karttapaikka https://www.karttapaikka.fi/tuotanto/karttapaikka/sivusto/tuloste/karttatuloste.html?lang=FI&selain=ie...

1 of 1 25.4.2012 13:21

4

Kuva 2. Tuulivoimapuistoalue on merkitty karttaan punaisella viivalla.

5

SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS

Selvitysalue sijaitsee noin 16 kilometrin päässä Salon keskustasta länteen ja kymmenen kilo-metriä Paimion keskustasta kaakkoon. Alue on melko laaja ja levittäytyy eteläosassa Pöylän kylästä pohjoiseen Kukolaan ja valtatiehen 110 saakka. Pohjois–eteläsuunnassa se on noin 4,5 kilometriä pitkä ja itä–länsisuunnassa noin kaksi kilometriä leveä (kuva 2).

Tuulivoimapuisto on suunniteltu alueelle, jossa on niin metsiä, hakkuualueita kuin ojitet-tuja soitakin. Seudulla on myös varsin runsaasti kalliomuodostumia ja vähäisesti peltoja. Lähis-töllä – etenkin itä- ja kaakkoispuolella – on useita peltovyöhykkeitä.

Alueelle on kaavailtu yhdeksää tuulivoimayksikköä, jotka sijoitetaan esiselvityssuunnitel-man mukaan melko tasaisesti hankealueelle (kuva 3).

TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT

Paimion–Salon Pöylän tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvityksestä vastasi lintuihin syven-tynyt luontokartoittaja Sami Luoma. Raportoinnista vastasi lintuihin syventynyt luontokartoit-taja Santtu Ahlman ja Luoma (Ahlman Konsultointi & suunnittelu).

Kuva 3. Hankealueelle suunniteltujen tuulivoimalayksiköiden sijaintipaikat.

3

Nykyisen tuulivoimaloiden sijaintisuunnitelman mukaan pohjoisimpana sijaitseva tuu-livoimala sijaitsee noin 250 metrin päässä Valtatie 110:stä. Kyseisen tuulivoimalan si-jaintia tullaan hankkeen suunnittelun edetessä tarvittaessa muuttamaan määritellyn hankealueen rajoissa kauemmas Valtatiestä 110 Liikenneviraston antaman suoja-alueita koskevan ohjeen (2854/060/2011) tai mahdollisen päivitetyn ohjeen mukaises-ti.

Kuva 1-2. Tuulivoimaloiden sijaintipaikat.

Suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston ko-konaisteho olisi 27 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 94 metriä ja roottorin hal-kaisija 112 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi näin ollen 150 metriä.

1

2

3

4

56

7

89

6

TUTKIMUSMENETELMÄT

Sovellettu kartoituslaskentaHankealueella tehtiin viisi kartoituslaskentaa, joista kolme toteutettiin pistelaskentojen jälkeen. Laskentapäivät olivat 3.5., 10.5., 17.5., 25.5. ja 12.6. (taulukko 1). Huomionarvoisista lajeista ke-rättiin lisäksi aineistoa myös linjalaskentojen aikana 24.5., 30.5., 31.5. ja 11.6. Kartoituslasken-nat toteutettiin koko hankealueen osalta otollisilta kohteilta ja laskennan painopisteenä olivat uhanalaiset, EU:n lintudirektiivin liitteen I-lajit sekä Suomen erityisvastuulajit. Kartoituslas-kennassa merkittävien lajien reviirit merkittiin kartalle paikan päällä maastossa ja sijainti var-mistettiin GPS-vastaanottimen avulla. Maastotyöt tehtiin aamuisin klo 4–11 välisenä aikana. Pareiksi tulkittiin seuraavat havainnot: laulava koiras, varoitteleva koiras, nähty koiras, varoit-televa naaras, nähty naaras, varoitteleva pari ja nähty pari.

Hankealueesta suuri osa oli kartoituslaskennan osalta varsin haasteetonta, sillä erityisen hyviä biotooppeja (esimerkiksi vanha kuusikko, lehto tai vesistö) ei hankealueella juuri ole. Potentiaalisilta paikoilta löytyi jonkin verran harvalukuista tai uhanalaista lajistoa, mutta koko-naisuutena hankealue on suurelta osin hakkuiden vähäisesti pirstomaa talousmetsää.

LinjalaskentaHankealueella tehtiin neljä linjalaskentaa, jotka olivat kuuden kilometrin mittaisia suorakaitei-ta (kuva 4). Laskennat suoritettiin aikaisin aamulla klo 4–10 välisenä aikana 24.5., 30.5., 31.5. ja 11.6. Linjalaskennalla pystytään laskemaan suuntaa antavasti alueen lintutiheys ja siinä merki-tään ylös pääsarkaan (alle 25 metrin päässä havaitut linnut) ja apusarkaan (yli 25 metrin päässä havaitut linnut). Lintutiheys laskettiin myös lajikohtaisesti, mutta siihen on syytä suhtautua varauksella, koska aineisto on pieni ja monet lajit (esimerkiksi käki ja korppi) havaitaan lähes aina apusaralla. Tiheydet ovat siten esimerkinomaiset, eivätkä esitä lajien todellisia parimääriä. Linjalaskennoilla pyrittiin myös inventoimaan tuulivoimapuistoaluetta sattumanvaraisesti, sil-lä reitit suunnitelmiin ennakkoon ilman maasto- tai ilmakuvatarkastelua.

Päivämäärä Sovellettu kartoituslaskenta Linjalaskenta Pistelaskenta Yölaulajainventointi3.5. x - - -

10.5. x - - -

17.5. (x) - x -

24.5. - x - -

25.5. (x) - x -

30.5. - x - -

31.5. - x - -

10.–11.6. - - - x

11.6. - x - -

11.–12.6. - - - x

12.6. (x) - x -

Taulukko 1. Maastoinventointien päivämäärät ja tarkoitukset.

7

PistelaskentaPistelaskennat tehtiin hankealueella suunniteltujen tuulivoimaloiden sijaintien mukaan. Jokai-sen suunnitellun tuulivoimalayksikön kohdalla suoritettiin kolmesti (17.5., 25.5. ja 12.6.) maas-tokauden aikana pistelaskenta, jossa viiden minuutin aikana merkitään ylös kaikki havaitut lintuyksilöt pää- ja apusarkaan (kuten linjalaskennassa). Havaintopisteitä oli yhtä paljon kuin suunniteltuja tuulivoimalapaikkojakin – yhdeksän. Pisteille saavuttiin GPS-vastaanottimeen syötettyjen koordinaattien avulla. Pistelaskennalla pystytään laskemaan suhteellisia tiheyksiä, mutta ei ”absoluuttisia” tiheyksiä. Vertailu onnistuu esimerkiksi habitaattien välillä. Pistelas-kentojen jälkeen aamulla tehtiin kartoituslaskentoja.

YölaulajalaskentaYöaktiivisia lajeja inventoitiin lepakkoselvityksen yhteydessä. Yölaulajalaskennat keskittyivät pimeimpään aikaan noin klo 22.30–3.30 väliselle ajanjaksolle 10.–11.6. ja 11.–12.6. Paritulkin-nat tehtiin samalla tavalla kuin kartoituslaskennoissa. Lepakkoselvityksen ohessa havaittiin lehtokurppia niin paljon, että laji tulkittiin runsausluokassa harvalukuisten sijaan tavalliseksi (taulukko 4). Kartoitus-, piste- ja linjalaskennoissa kurppamääristä ei saa hyvää kuvaa, koska laji on ilta- ja hämäräaktiivinen soidinaikanaan.

EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Pesimäaikaan linnustoa inventoitiin yhteensä yhdeksän päivän ja kahden yön aikana. Alueen pinta-alaan ja yksipuolisiin elinympäristöihin nähden linnustoselvitystä voidaan pitää katta-vana. Osoituksena siitä on, että kahden viimeisimmän inventointipäivän aikana uusia reviirejä ei löydetty enää lainkaan huomionarvoisten lajien osalta. Siitä huolimatta joitakin yksittäisiä reviirejä on saattanut jäädä löytymättä.

Reittipiste Yhtenäiskoordinaatit

A1 3268800 6706095A2 3270731 6706021A3 3270736 6705046A4 3268914 6705065B1 3268618 6704899B2 3270553 6704769B3 3270533 6703789B4 3268576 6703791C1 3268660 6703549C2 3270627 6703555C3 3270615 6702598C4 3268662 6702580D1 3269604 6704251D2 3268852 6703663D3 3270929 6702858D4 3270141 6702262

Taulukko 2. Linjalaskentojen kulmapisteiden

yhtenäiskoordinaatit.

8

A1A2

A3

B2B1

B3B4

C2

C3C4

C1

A4

Kuva 4. Linjalaskentareittien sijainnit tuulivoimapuistoalueella.

D1

D2

D3

D4

9

TULOKSET

Pöylän alueen tuulivoimapuiston alueelta laskettiin lintuja neljältä linjalta (liite 1), jotka oli-vat kukin pituudeltaan kuusi kilometriä (kuva 2). Reviirihavaintoja kirjattiin linjoilta yhteensä 1 362, jotka jaettiin pää- ja apusarkahavaintoihin havaintoetäisyyden mukaan (katso tutkimus-menetelmät > linjalaskenta). Havaintoaineiston avulla laskettiin kullekin alueella havaitulle la-jille keskitiheys neliökilometriä kohden.

Tutkimussarkatiheys (pääsarka + apusarka) laskettiin seuraavalla kaavalla: lajikohtainen kuuluvuuskerroin x turkimussarkahavainnot / laskentakilometrit (Rajasärkkä 2005). Kuulu-vuuskertoimia käytettiin Muuttuva pesimälinnusto -teoksessa esitettyjä peruskertoimia (Väisä-nen ym. 1998). Lopullinen lajikohtainen tiheys korjattiin y-kertoimella (0,845), joka puolestaan laskettiin seuraavalla kaavalla: 0,0302 x 5,343 (maalinnuston pääsarkahavainnot / laskentakilo-metreillä) + 0,684 (Järvinen & Väisänen 1983).

Linjalaskenat antavat vertailukelpoista ja helposti toistettavaa aineistoa, jonka avulla voi-daan seurata lintukantojen vaihteluja. Laskennoissa havaitaan keskimäärin noin 60 prosent-tia todellisesta yksilömäärästä, joten ne eivät anna absoluuttista kuvaa alueen linnustosta. Tiheyslaskentakaavojen avulla voidaan kuitenkin arvioida alueen lajiston rakennetta melko hyvin.

Tulosten valossa hankealueella ja sen lähistöllä pesi 110,72 paria (taulukko 3) neliökilomet-riä kohden. Se on alhainen lukema, mutta täysin looginen alueen elinympäristöt huomioiden. Nuoret kasvatusmänniköt ja yksipuoliset biotoopit ovat syynä vähäiseen tiheyteen. Metsämai-den perustiheys on yleensä 100–200 paria ja rehevissä lehdoissa se voi kohota jopa 400–600 pariin per neliökilometri.

Tutkimusalueen runsaimpia lajeja olivat peippo (24,57 paria / km2), pajulintu (17,35) ja pu-narinta (7,27). Nämä kolme lajia muodostavat 49 prosenttia kokonaisparimäärästä. Peruslajeja olivat myös mustarastas, keltasirkku, hippiäinen, harmaasieppo ja metsäkirvinen. Punarinnan-pesimätiheys oli poikkeuksellisen suuri, mutta kuvastaa toisaalta hyvin hankealueen metsien nuorta ikää. Linjalaskennoissa kirjattiin reviirihavaintoja yhteensä 37 lajista. Pistelaskentojen tarkat tulokset esitetään liitteessä 2, mutta aineistoa ei ole analysoitu tarkasti. Tuulivoimaloiden numeroinnit esitetään kuvassa 3.

PÄÄTELMÄT

Paimion–Salon Pöylän alueen tuulivoimapuiston pesimälinnusto saatiin selvitettyä hyvin kat-tavasti kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin (taulukko 4). Lisäksi havaintoaineistoa kertyi lepak-koinventointien yhteydessä. Pesimätiheydet eivät ole merkittävän suuria, mikä johtuu han-kealueen biotoopeista. Vaikka alueella on pienialaisia vanhemman seka- ja havumetsän alueita, ovat ne kuitenkin varsin pirstoutuneita.

Aluerajauksen sisällä on kaksi melko selvää huomionarvoisten lajien reviirikeskittymää: keskiosassa ja pohjoisosassa (reviirikartat 1–2). Merkittävää lajistoa on kuitenkin varsin vähän. Alueen kokonaislajimäärä on 51 lajia. Hankealueen kokoon suhteutettuna lajikirjo on melko monipuolinen.

Kokonaisuudessaan hankealueen pesimälajisto on tavanomaista, eikä merkittäviä reviiri-keskittymiä ole lainkaan.

10

Taulukko 3. Linjalaskentatulosten yhteenveto (24 km).

Laji Pääsarka Apusarka TutkimussarkaPääsarka-

tiheysTutkimus-

sarkatiheysParimäärä

y-korjauskertoimellaPyy 1 2 3 0,83 1,47 1,47Teeri - 2 2 - 0,21 0,21Kurki - 6 6 - 0,16 0,16Metsäviklo - 1 1 - 0,08 0,08Sepelkyyhky - 36 36 - 2,42 2,42Käki - 5 5 - 0,11 0,11Palokärki - 1 1 - 0,04 0,04Käpytikka 1 5 6 0,83 1,00 1,00Metsäkirvinen 7 86 93 5,83 10,74 5,29Rautiainen - 19 19 - 2,19 1,08Punarinta 13 70 83 10,83 14,76 7,27Leppälintu - 1 1 - 0,11 0,05Mustarastas 7 56 63 5,83 13,32 6,56Räkättirastas - 3 3 - 0,65 0,32Laulurastas 5 46 51 4,17 5,50 2,71Punakylkirastas 7 54 61 5,83 8,78 4,32Kulorastas - 7 7 - 0,64 0,32Lehtokerttu - 24 24 - 3,95 1,95Hernekerttu - 9 9 - 1,60 0,79Pensaskerttu - 2 2 - 0,45 0,45Sirittäjä - 1 1 - 0,19 0,09Tiltaltti - 20 20 - 2,48 1,22Pajulintu 16 258 274 13,33 35,23 17,35Hippiäinen 6 31 37 5,00 10,92 5,37Harmaasieppo 3 26 29 2,50 10,88 5,36Kirjosieppo 2 19 21 1,67 3,43 1,69Hömötiainen 1 6 7 0,83 1,95 0,96Töyhtötiainen 1 - 1 0,83 0,33 0,16Sinitiainen 1 13 14 0,83 5,04 2,48Talitiainen 6 38 44 5,00 9,97 4,91Korppi - 4 4 - 0,11 0,07Peippo 23 289 312 19,17 49,91 24,57Vihervarpunen 2 39 41 1,67 5,45 2,68Pikkukäpylintu - 1 1 - 0,21 0,11Punavarpunen - 2 2 - 0,27 0,17Punatulkku 2 15 17 1,67 2,70 1,33Keltasirkku 11 51 62 9,17 8,79 5,60Yhteensä 114 1248 1362 95,82 216,06 110,72

11

LajiUhanalaisuus-

luokitusEU:n

direktiivilaji Vastuulaji Parimäärä RunsausPyy (Bonasa bonasia) - x - 3 -Teeri (Tetrao tetrix) NT x x 3 -Metso (Tetrao urogallus) NT x 1 -Kurki (Grus grus) - x - 1 -Lehtokurppa (Scolopax rusticola) - - - - 2Metsäviklo (Tringa ochropus) - - - 2 -Uuttukyyhky (Columba oenas) - - - 1 -Sepelkyyhky (Columba palumbus) - - - - 2Käki (Cuculus canorus) - - - 3 -Palokärki (Dryocopus martius) - x - 3 -Käpytikka (Dendrocopos major) - - - - 1Metsäkirvinen (Anthus trivialis) - - - - 3Västäräkki (Motacilla alba) - - - - 1Rautiainen (Prunella modularis) - - - - 2Punarinta (Erithacus rubecula) - - - - 3Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) - - x 1 -Mustarastas (Turdus merula) - - - - 3Räkättirastas (Turdus pilaris) - - - - 1Laulurastas (Turdus philomelos) - - - - 3Punakylkirastas (Turdus iliacus) - - - - 3Kulorastas (Turdus viscivorus) - - - - 1Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) - - - - 1Lehtokerttu (Sylvia borin) - - - - 2Hernekerttu (Sylvia curruca) - - - - 2Pensaskerttu (Sylvia communis) - - - - 1Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) - - - 1 -Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) NT - - 1 -Tiltaltti (Phylloscopus collybita) - - - - 2Pajulintu (Phylloscopus trochilus) - - - - 3Hippiäinen (Regulus regulus) - - - - 2Harmaasieppo (Muscicapa striata) - - - - 2Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) - - - - 2Hömötiainen (Parus montanus) - - - - 1Töyhtötiainen (Parus cristatus) - - - - 1Kuusitiainen (Parus ater) - - - - 1Sinitiainen (Parus caeruleus) - - - - 2Talitiainen (Parus major) - - - - 2Puukiipijä (Certhia familiaris) - - - - 1Närhi (Garrulus glandarius) - - - - 1

Taulukko 4. Hankealueella havaitut lajit maastotöiden aikana. Uhanalaisuusluokat ovat: NT = Silmälläpidettävä, VU = Vaarantunut. Runsausluokat ovat: 1 = harvalukuinen, 2 = tavallinen ja 3 = runsas.

12

LAJIKOHTAISTA TARKASTELUA

Tässä osiossa käsitellään Pöylän tuulivoimapuiston alueella maastotöiden aikana havaittuja la-jeja. Lajiluettelossa käytetään termeinä sekä reviiriä että pesiviä paria. Molemmat tarkoittavat kuitenkin pesimähavaintoja. Merkittävien lajien reviirit esitetään reviirikartoissa 1–2.

Pyy (Bonasa bonasia) Hankealueella oli yhteensä kolme reviiriä (reviirikartta 1). Määrä on hankealueen pinta-alaan suhteutettuna kohtalainen. Pyy viihtyy kuusivaltaisissa havu- ja sekametsissä, joissa esiintyy leppää ruokailua varten. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji

Teeri (Tetrao tetrix) Kolme pesivää paria on tulkittu naaraista, jotka lähtivät katajikoista pesimäaikaan (reviirikartta 1). Teeren soidinpaikat ovat avoimia, usein soita, turvetuotantoalueita, peltoja tai hakkuuauk-koja. Laji on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) ja Suomen erityisvastuulaji.

Metso (Tetrao urogallus) Yksi metsopari pesi alueen keskivaiheilla (reviirikartta 1). Se on melko vaatelias laji, joka suosii etenkin mäkisiä ja kuusivaltaisia iäkkäitä metsiä. Se on valtakunnallisessa uhanalaisuusluoki-tuksessa silmälläpidettävä (NT). Lisäksi se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji sekä Suomen erityisvastuulaji.

Kurki (Grus grus)Yksi pari asutti alueen Pyhässuota (reviirikartta 1). Kurki on tyypillinen avosoiden ja toisaalta myös rehevien lintujärvien pesimälaji. Se on lintudirektiivin I-liitteen laji.

LajiUhanalaisuus-

luokitusEU:n

direktiivilaji Vastuulaji Parimäärä RunsausVaris (Corvus cornix) - - - - 1Korppi (Corvus corax) - - - 1 -Peippo (Fringilla coelebs) - - - - 3

Viherpeippo (Carduelis chloris) - - - - 1Vihervarpunen (Carduelis spinus) - - - - 3Urpiainen (Carduelis flammea) - - - 1 -Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) - - - - 1Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) - - x 1 -Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) NT - - 4 -Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) - - - - 1Keltasirkku (Emberiza citrinella) - - - - 2

51 lajia

13

Lehtokurppa (Scolopax rusticola)Tämä vaikeasti havaittava laji pesi hankealueella tavallisena. Lehtokurpan havaitsee parhaiten illalla, jolloin se on soidinlennollaan näkyvä ja kuuluva laji. Se on harvoja metsiä asuttavia kah-laajalajejamme.

Metsäviklo (Tringa ochropus)Alueella pesi kaksi paria. Vaikka metsäviklo on kahlaaja, se pesii vanhoissa rastaanpesissä. Metsäviklo johdattaa poikasensa usein metsäojien tai pienten lampien äärelle.

Uuttukyyhky (Columba oenas) Yksi pari asettui pesimään alueelle. Uuttukyyhky on viljelysmaiden liepeillä olevien lehti- ja sekametsien laji, joka pesii usein telkänpönttöön.

Sepelkyyhky (Columba palumbus)Laji pesi tutkimusalueella tavallisena. Sepelkyyhky pesii kaikenlaisissa metsissä ja on maas-samme hyvin yleinen pesimälaji.

Käki (Cuculus canorus)Alueella oli kolme kukkuvaa koirasta. Käki on loispesijä, joka munii toisten lintujen pesiin. Hankealueen lajeista isäntälajeja voivat olla esimerkiksi metsäkirvinen, leppälintu tai harmaa-sieppo. Käki on runsain soisilla alueilla, mutta perusmetsissäkin niitä on harvakseltaan.

Palokärki (Dryocopus martius) Alueella oli peräti kolme reviiriä (reviirikartta 1). Laji on hyvin kuuluva reviirillään, joka on kooltaan yleensä melko laaja. Palokärki on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji.

Käpytikka (Dendrocopos major)Laji oli yllättävän harvalukuinen hankealueella. Se johtuu osaksi siitä, että vanhaa metsää on alueella vähän. Käpytikka on yleisin tikkalajimme.

Metsäkirvinen (Anthus trivialis)Laji oli hyvin runsas pesijä hankealueella. Hakkuualat ja taimikot lisäävät lajin parimääriä. Metsäkirvinen on yksi Suomen runsaimmista pesimälinnuista.

Västäräkki (Motacilla alba)Laji oli harvalukuinen rajauksella. Västäräkki pesii koko maassamme ja kaikenlaisissa biotoo-peissa, joissa on vähänkin avoimuutta.

Rautiainen (Prunella modularis)Laji oli tavallinen pesijä hankealueella. Rautiainen pesii mieluiten nuorehkossa kuusikossa. Se on runsastunut Suomessa hieman viime vuosikymmeninä taimikoiden lisääntyessä.

Punarinta (Erithacus rubecula)Hankealueella oli runsaasti reviirejä. Rautiaisen tapaan punarintakin suosii nuorempaa met-sää, jossa on runsaasti esimerkiksi pieniä kuusia. Se on hyvin yleinen pesimälaji Suomessa.

14

Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus)Yksi reviiri oli alueella kaakkoisosassa (reviirikartta 2). Laji pesii vanhemmissa metsissä, asu-tuksen piirissä ja runsaimmin mäntykankailla. Leppälintutiheys Satakunnassa on huomatta-vasti pienempi kuin esimerkiksi Kainuun tai Itä-Lapin iäkkäillä mäntykankailla. Leppälintu on Suomen erityisvastuulaji.

Mustarastas (Turdus merula)Laji oli runsas pesijä alueella. Mustarastas esiintyy runsaimpana etenkin tiheissä kuusikoissa. Hankealueella laji asutti juuri näitä nuoria tiheiköitä, mutta puuttui mäntykankailta kokonaan. Mustarastas on eteläinen laji ja pesii Salon seudulla hyvin yleisenä.

Räkättirastas (Turdus pilaris)Alueelta löytyi vain jokunen reviiri, mikä ei ollut yllätys, sillä asutusta ja viljelysmaita on Pöy-län alueella hyvin vähän. Räkättirastas on koko Suomessa yleinen pesimälaji.

Laulurastas (Turdus philomelos)Alueelta kirjattiin sangen runsaasti reviirejä. Laji pesii nuorissa kuusissa ja niitä esiintyi paikoin hyvin runsaasti hankealueella. Laulurastas on yleinen pesimälaji maassamme.

Punakylkirastas (Turdus iliacus)Laji oli yleinen hankealueella, sillä se kykenee asuttamaan monenlaisten metsätyyppien lisäksi jopa taimikot. Punakylkirastas on Suomen runsaimpia pesimälintuja.

Kulorastas (Turdus viscivorus) Laji oli harvalukuinen tutkimusalueella. Kulorastas on etenkin valoisien mäntymetsien pesi-mälaji.

Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) Rajauksella on vain vähän mustapääkerttuja. Laji on melko vaatelias lehti- ja sekametsien pesi-jä, joka on tyypillinen lehtolaji Etelä-Suomessa.

Lehtokerttu (Sylvia borin)Laji pesi tavallisena hankealueen rehevissä osissa, joita on seudulla vain vähän. Lehtokerttu saapuu maahamme viimeisten muuttolintujen joukossa. Se on hyvin runsas pesimälaji eteläi-sessä Suomessa.

Hernekerttu (Sylvia curruca)Laji esiintyy alueella tavallisena. Hernekerttu on varsin karujen paikkojen laji, joka pesii muun muassa pensaikkomailla, taimikoissa ja kuivilla metsien laiteilla.

Pensaskerttu (Sylvia communis) Rajauksella oli vähäisesti reviirejä. Pensaskerttu on etenkin pensaikkomaiden ja metsänlaitei-den laji.

15

Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) Soidintava koiras kuultiin koillisosassa (reviirikartta 2). Idänuunilintu tunnetaan iäkkäiden kuusikoiden pesimälajina, joka voi esiintyä myös lehtimetsävaltaisessa lehdossa.

Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) Yksi reviiri oli alueen pohjoisosassa (reviirikartta 2). Omalaatuisesti laulavan sirittäjän laulu ja varoitus kuuluvat kauas, joten se on helposti havaittava laji. Sirittäjä suosii ensisijaisesti reheviä lehtoja ja pohjoisempana, esimerkiksi Kainuussa, reheviä kuusikoita. Lajin levinneisyys pai-nottuu eteläiseen Suomeen ja kanta on viime vuosina hieman taantunut. Siksi se on uhanalai-suusluokituksessa silmälläpidettävä (NT).

Tiltaltti (Phylloscopus collybita)Laji oli tavanomaisen yleinen rajauksella. Mäntykankailla laji ei esiinny, mutta mustarastaan tavoin se suosii hyvin mielellään metsiä, joissa esiintyy paljon metrin–parin kuusentaimia.

Pajulintu (Phylloscopus trochilus)Suomen yleisin lintu oli hyvin runsas pesimälaji myös Pöylän alueella. Laji asuttaa kaikenlaisia metsiä ja koivutaimikot sekä hakkuut ovat sellaisia biotooppeja, joita pajulintu suosii.

Hippiäinen (Regulus regulus)Laji asutti tasaisesti kaikkia alueen iäkkäämpiä kuusikoita. Hippiäinen on varsin yleinen maas-samme ja suosii kuusimetsiä.

Harmaasieppo (Muscicapa striata)Laji esiintyi hankealueella lähinnä mäntykankailla. Harmaasieppo saapuu lehtokertun tavoin myöhään muuttomatkaltaan. Se asuttaa koko maatamme ja on pesivänä runsas.

Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca)Laji oli tavallinen pesijä alueella. Kirjosieppo pesii vanhoissa tikankoloissa tai muissa luonnon-koloissa, jos ei linnunpönttöjä ole saatavilla.

Hömötiainen (Parus montanus)Laji esiintyi harvalukuisena pesijänä. Hömötiainen ei ole missään erityisen runsas pesimälaji. Se kovertaa itse pesäkolonsa lahoon pökkelöön tai käyttää luonnonkoloja hyväkseen.

Töyhtötiainen (Parus cristatus)Laji oli odotetun harvalukuinen rajauksella. Töyhtötiainen on paikkauskollinen ja elää pienellä alueella koko ikänsä. Laji on aikainen pesijä, sillä se käyttää ravinnokseen paljon männynsie-meniä, joita on tarjolla auenneista kävyistä loppukeväällä. Se kovertaa itse pesäkolonsa laho-pökkelöön.

Kuusitiainen (Parus ater) Rajauksella oli varsin vähän reviirejä. Kuusitiainen on nimensä mukaisesti tyypillinen kuusik-kopesijä.

16

Sinitiainen (Parus caeruleus)Alueella oli kohtalaisesti reviirejä. Sinitiainen on rehevien lehti- ja sekametsien laji, joka pesii myös pihapiireissä. Laji on selvästi runsastunut viime vuosikymmeninä. Vielä noin 80 vuotta sitten se oli todellinen harvinaisuus seudulla.

Talitiainen (Parus major)Hankealueella oli normaalin oloinen esiintyminen, vaikka luonnonkolojen määrä ei varmasti ole suuri. Talitiainen ei kykene itse kovertamaan pesäkoloaan, mutta on voimakas laji ja pystyy valtaamaan luonnonkolot muilta tiaisilta. Se on hyvin yleinen pesimälaji Suomessa.

Puukiipijä (Certhia familiaris)Laji oli erittäin vähälukuinen hankealueella. Puukiipijällä vuosi 2012 on ollut monin paikoin hyvin heikko ja jostain syystä kanta on tällä hetkellä erittäin alhainen. Tästä syystä reviirien vähäisyys on ymmärrettävää. Normaalisti se suosii vanhoja metsiä, joista löytyy enemmän pe-säpaikkoja; repsottavia kaarnalaattoja sekä puiden halkeamia.

Närhi (Garrulus glandarius)Alueella oli normaalin vähälukuinen esiintyminen. Närhi pesii monenlaisissa metsissä, eikä ole erityisen vaativa elinympäristönsä suhteen.

Varis (Corvus cornix)Laji oli vähälukuinen alueella. Varis suosii asutusalueita ja maaseutua elinpiireinään. Se on hyvin yleinen laji Suomessa.

Korppi (Corvus corax)Alueella oli yksi reviiri. Korppi on Varsinais-Suomessa nykyään huomattavasti runsaampi laji kuin vuosikymmeniä sitten. Aiemmin arka erämaan lintu pesii nykyään asutusten tuntumassa ja hyötyy voimakkaasti kaatopaikkojen antimista.

Peippo (Fringilla coelebs)Laji oli eräs runsaimmista pesimälinnuista hankealueella. Peippo pesii kaikenlaisissa metsissä, taimikoita ja hakkuita lukuun ottamatta. Se on maamme runsaimpia pesimälintuja.

Viherpeippo (Carduelis chloris)Alueella oli hyvin vähän reviirejä. Viherpeippo esiintyy pääasiassa asutuksen tuntumassa ja hyvin harvalukuisena peitteisemmissä elinympäristöissä. Se on etenkin Etelä-Suomessa hyvin yleinen.

Vihervarpunen (Carduelis spinus)Reviirejä löytyi runsaasti, joskin laji on hankalasti tulkittava liikkuvuutensa vuoksi. Laulavia lintuja kuultiin kuitenkin kaikissa kuusta kasvavista ja vanhemmista metsäkuvioista. Vihervar-punen on runsas pesimälaji koko Suomessa.

17

Urpiainen (Carduelis flammea)Yksi reviiri löydettiin hankealueelta. Urpiainen on Suomessa pohjoinen laji, mutta pesii harva-lukuisena Varsinais-Suomessakin. Viime vuosina kanta tuntuu vain kasvaneen. Etelässä urpi-ainen asuttaa reheviä lehtoja tai kuivia nuoria mäntymetsiä ja -kankaita.

Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Laji pesinee harvalukuisena alueella, mutta on hyvin hankalasti tulkittava laji poikkeuksellisen varhaisen pesimäajan vuoksi. Pikkukäpylintu on pitkälti kuusimetsien laji, jonka pesimäkan-nat vaihtelevat kovasti kuusen siemensadon mukaan.

Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) Pari asettui pesimään alueen pohjoisosaan (reviirikartta 2). Isokäpylintu on pääosin mäntykan-kaiden pesimälaji. Se on Suomen erityisvastuulaji.

Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) Neljä paria pesi alueella (reviirikartta 2). Punavarpunen on erilaisten metsälaiteiden ja pensaik-komaiden laji. Sen tapaa monesti myös pihapiiristä. Laji on tuoreessa uhanalaisuusluokituk-sessa silmälläpidettävä (NT).

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula)Alueella oli melko vähän reviirejä. Punatulkku pesii kuusivaltaisissa metsissä, eikä ole missään erityisen runsas. Kaiken kaikkiaan se on yleinen pesimälaji maassamme.

Keltasirkku (Emberiza citrinella)Laji oli tavallisen runsas pesijä hankealueella, mikä selittyy hakkuiden ja taimikoiden runsau-della. Näiden elinympäristöjen lisäksi se pesii metsäteiden varsilla, vaikka tietä isompaa avoin-ta aluetta ei lähellä olisikaan. Keltasirkku on eteläiseen Suomeen painottuva laji ja erittäin ylei-nen.

18

Reviirikartta 1. Pyyn (3 paria), teeren (3 pr), metson (1 pr), kurjen (1 pr) ja palokärjen (3 pr) reviirit.

Pyy

Palokärki

Teeri

Metso

Kurki

19

Reviirikartta 2. Leppälinnun (1 pr), idänuunilinnun (1 pr), sirittäjän (1 pr), isokäpylinnun (1 pr) ja punavapusen (4 pr) reviirit.

Leppälintu

Punavapunen

Idänuunilintu

Sirittäjä

Isokäpylintu

20

KIRJALLISUUS

Jakobsson, N. (toim.) 2008:Ympäristön- ja luonnonsuojelu 2008. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki.

Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio.

Pöyry 2012:Hankekuvaus ja alustava ympäristövaikutusten arviointi. Esiselvityksen loppuraportti.

Rajasärkkä, A. 2005:Linjalaskenta. Eripainos monisteesta: Rytkönen, S., Leppäjärvi, M., Rajasärkkä, A., Siekkinen, J., Várkonyi, G. & Välimäki, P. 2005: Maaeläimistön tuntemus ja ekologia. Biologian laitoksen monisteita 1/2005. Oulun yliopisto.

Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010:Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö.

Söderman, T. 2003:Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki.

21

Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998:Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki.

Ympäristöministeriö 2005:Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Moniste 16 s.

Ympäristöministeriö a) lintudirektiivin I-liitteen mukaiset lajithttp://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9046&lan=fi

Ympäristöministeriö b) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9045&lan=fi#a7

Ympäristöministeriö c) alueellisesti uhanalaiset lintulajithttp://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=133970&lan=fi

22

Linja A 24.5. 6,0 kmLaji Pääsarka Apusarka TutkimussarkaPyy 1 1 2Sepelkyyhky - 6 6Käki - 1 1Metsäkirvinen 1 24 25Rautiainen - 5 5Punarinta 3 16 19Mustarastas 3 15 18Räkättirastas - 2 2Laulurastas 1 10 11Punakylkirastas 1 14 15

Kulorastas - 1 1Lehtokerttu - 8 8Hernekerttu - 3 3Sirittäjä - 1 1Tiltaltti - 7 7Pajulintu 5 68 73Hippiäinen 1 6 7Harmaasieppo 1 6 7Kirjosieppo - 4 4Hömötiainen - 2 2Sinitiainen 1 4 5Talitiainen 1 7 8Korppi - 1 1Peippo 7 74 81Vihervarpunen 1 13 14Pikkukäpylintu - 1 1Punatulkku - 3 3Keltasirkku 2 13 15Yhteensä 28 316 345

Liite 1. Linjalaskentojen linjakohtaiset tulokset.

23

Linja B 30.5. 6,0 kmLaji Pääsarka Apusarka TutkimussarkaTeeri - 1 1Kurki - 2 2Sepelkyyhky - 8 8Käki - 1 1Käpytikka 1 - 1Metsäkirvinen 3 22 25Rautiainen - 6 6Punarinta 5 21 26Mustarastas 1 16 17Räkättirastas - 1 1

Laulurastas 2 14 16Punakylkirastas 2 16 18Kulorastas - 2 2Lehtokerttu - 5 5Hernekerttu - 2 2Tiltaltti - 6 6Pajulintu 3 62 65Hippiäinen 2 8 10Harmaasieppo 1 8 9Kirjosieppo 1 4 5Hömötiainen 1 1 2Sinitiainen - 2 2Talitiainen 2 11 13Korppi - 1 1Peippo 5 72 77Vihervarpunen - 9 9Punatulkku 1 4 5Keltasirkku 3 14 17Yhteensä 33 319 352

24

Linja C 31.5. 6,0 kmLaji Pääsarka Apusarka TutkimussarkaTeeri - 1 1Kurki - 2 2Sepelkyyhky - 11 11Käki - 2 2Käpytikka - 2 2Metsäkirvinen 1 18 19Rautiainen - 5 5Punarinta 3 19 22Mustarastas 2 14 16Laulurastas 1 12 13

Punakylkirastas 2 13 15Kulorastas - 3 3Lehtokerttu - 4 4Hernekerttu - 2 2Tiltaltti - 4 4Pajulintu 4 72 76Hippiäinen 2 10 12Harmaasieppo - 7 7Kirjosieppo 1 6 7Hömötiainen - 2 2Sinitiainen - 3 3Talitiainen 1 12 13Korppi - 2 2Peippo 6 82 88Vihervarpunen 1 10 11Punatulkku - 5 5Keltasirkku 4 13 17Yhteensä 28 336 364

25

Linja D 11.6. 6,0 kmLaji Pääsarka Apusarka TutkimussarkaPyy - 1 1Kurki - 2 2Metsäviklo - 1 1Sepelkyyhky - 11 11Käki - 2 2Palokärki - 1 1Käpytikka - 3 3Metsäkirvinen 2 22 24Rautiainen - 3 3Punarinta 2 14 16

Leppälintu - 1 1Mustarastas 1 11 12Laulurastas 1 10 11Punakylkirastas 2 11 13Kulorastas - 1 1Lehtokerttu - 7 7Hernekerttu - 2 2Pensaskerttu - 2 2Tiltaltti - 3 3Pajulintu 4 56 60Hippiäinen 1 7 8Harmaasieppo 1 5 6Kirjosieppo - 5 5Hömötiainen - 1 1Töyhtötiainen 1 - 1Sinitiainen - 4 4Talitiainen 2 8 10Peippo 5 61 66Vihervarpunen - 7 7Punavarpunen - 2 2Punatulkku 1 3 4Keltasirkku 2 11 13Yhteensä 25 278 303

26

Piste 1 (17.5.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 3 (17.5.) Alle 50 m Yli 50 m

Laulurastas 1Ä - Rautiainen 1Ä -Punakylkirastas 1Ä - Tiltaltti 1Ä -Tiltaltti 1Ä - Pajulintu 1Ä -Pajulintu 1Ä - Hippiäinen 2ä -Peippo 3Ä - Peippo 1Ä 1ÄPiste 1 (25.5.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 3 (25.5.) Alle 50 m Yli 50 mLaulurastas 1ä - Metsäkirvinen 1Ä -Lehtokerttu 1Ä - Rautiainen 1Ä -Hernekerttu - 1Ä Hernekerttu 1Ä -Pajulintu 2Ä - Pajulintu 3Ä -Hippiäinen 1Ä - Peippo 1Ä 1ÄPeippo 1Ä 1Ä Piste 3 (12.6.) Alle 50 m Yli 50 mVihervarpunen 2p - Metsäkirvinen 1Ä -Piste 1 (12.6.) Alle 50 m Yli 50 m Hernekerttu 1Ä -Punarinta 1Ä - Tiltaltti 1Ä -Lehtokerttu 1Ä - Pajulintu 2Ä -Pajulintu 2Ä Peippo 1 var 1ÄPeippo 1Ä, 1ä 1Ä Piste 4 (17.5.) Alle 50 m Yli 50 mVihervarpunen 1ä - Punarinta 1 var -Piste 2 (17.5.) Alle 50 m Yli 50 m Punakylkirastas 1Ä -Mustarastas 1Ä - Pajulintu 2Ä -Laulurastas - 1Ä Peippo 1Ä 1ÄPajulintu 1Ä - Keltasirkku 1/1p -Talitiainen 1Ä - Piste 4 (25.5.) Alle 50 m Yli 50 mPeippo 2Ä 1Ä Punarinta 1ä -Vihervarpunen 1ä - Pajulintu 2Ä -Piste 2 (25.5.) Alle 50 m Yli 50 m Harmaasieppo 2p -Metsäkirvinen 1Ä - Peippo 1/ p, 1 var -Laulurastas - 1Ä Vihervarpunen 2p -Hernekerttu - 1Ä Keltasirkku 1Ä -Tiltaltti 1Ä - Piste 4 (12.6.) Alle 50 m Yli 50 mPajulintu 1Ä - Punakylkirastas 1Ä -Peippo 2Ä - Rautiainen - 1ÄPiste 2 (12.6.) Alle 50 m Yli 50 m Pajulintu 2Ä 1ÄMetsäkirvinen 1Ä - Harmaasieppo 1ä -Laulurastas - 1Ä Peippo 1Ä 1ÄPajulintu 2Ä - Keltasirkku 1ä -Peippo 2Ä 1ÄVihervarpunen 2p -

Liite 2. Pistelaskentojen havaintopaikkakohtaiset (kuva 3) havainnot.

27

Piste 5 (17.5.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 6 (12.6.) Alle 50 m Yli 50 m

Kurki - 1Ä Rautiainen - 1ÄMetsäkirvinen 1Ä - Punakylkirastas 1Ä 1ÄRäkättirastas 1ä - Pajulintu 1Ä 1ÄHernekerttu 1Ä - Harmaasieppo 2p -Pajulintu 2Ä - Peippo 1ä, 1Ä 1ÄPeippo - 2Ä Piste 7 (17.5.) Alle 50 m Yli 50 mVihervarpunen 1ä - Sepelkyyhky - 2ÄPiste 5 (25.5.) Alle 50 m Yli 50 m Metsäkirvinen 1Ä 1ÄKurki - 1Ä Punarinta 1 var 1ÄMetsäkirvinen 1Ä - Mustarastas 1ä 1ÄLehtokerttu 1Ä 1Ä Laulurastas - 2ÄHernekerttu 1Ä - Punakylkirastas 1 var 1ÄPajulintu 1Ä 2Ä Pajulintu 3Ä -Peippo 2Ä 1Ä Hömötiainen 1 var -Piste 5 (12.6.) Alle 50 m Yli 50 m Peippo 1Ä -Metsäkirvinen 1Ä 1Ä Keltasirkku - 1ÄLehtokerttu 2Ä - Piste 7 (25.5.) Alle 50 m Yli 50 mHernekerttu - 1Ä Sepelkyyhky - 1ÄPajulintu 2Ä 1Ä Metsäkirvinen 1Ä -Peippo 1ä, 1 var 1Ä Mustarastas /1p -Keltasirkku - 1Ä Laulurastas - 1ÄPiste 6 (17.5.) Alle 50 m Yli 50 m Tiltaltti 1Ä -Sepelkyyhky 1Ä - Pajulintu 2Ä -Käpytikka 1ä - Hippiäinen 1ä -Rautiainen - 1Ä Hömötiainen 1ä -Mustarastas 1/ p 1Ä Peippo 1Ä 2ÄLaulurastas 1Ä 1Ä Piste 7 (12.6.) Alle 50 m Yli 50 mPunakylkirastas - 1Ä Sepelkyyhky 1p 1ÄTiltaltti 1Ä - Metsäkirvinen 1 var -Pajulintu 2Ä 2Ä Mustarastas 1/1p -Peippo 3Ä 1Ä Laulurastas - 1ÄPiste 6 (25.5.) Alle 50 m Yli 50 m Pajulintu 2Ä 1ÄSepelkyyhky 1p - Hömötiainen 1ä -Rautiainen - 1Ä Peippo 2Ä 1ÄMustarastas 1Ä - Piste 8 (17.5.) Alle 50 m Yli 50 mLaulurastas - 1Ä Kulorastas - 1ÄPajulintu 2Ä 1Ä Pajulintu 1Ä 1ÄHarmaasieppo 1p - Talitiainen 1Ä -Peippo 2Ä 1Ä Puukiipijä 1ä -

Peippo 1Ä 1Ä

28

Piste 8 (25.5.) Alle 50 m Yli 50 m

Käpytikka 1ä -Pajulintu 2Ä -Puukiipijä 1p -Peippo 1Ä, 1ä 1ÄPiste 8 (12.6.) Alle 50 m Yli 50 mLehtokerttu 1Ä 1ÄTiltaltti - 1ÄPajulintu 1p 2Ä 1ÄPeippo 1Ä 1ÄVihervarpunen - 1ÄPiste 9 (17.5.) Alle 50 m Yli 50 mMustarastas 1/ p -Räkättirastas 2p -Pajulintu 2Ä -Peippo 1Ä 1ÄVihervarpunen 1ä -Piste 9 (25.5.) Alle 50 m Yli 50 mMetsäkirvinen - 1ÄMustarastas 1Ä -Laulurastas - 1ÄLehtokerttu 1Ä -Pajulintu 3Ä -Hippiäinen 1Ä -Harmaasieppo 3p -Peippo 1Ä 1ÄKeltasirkku - 1ÄPiste 9 (12.6.) Alle 50 m Yli 50 mMetsäkirvinen - 1ÄMustarastas 1 var -Laulurastas - 1ÄLehtokerttu 1Ä 1ÄPajulintu 2Ä 1ÄHippiäinen 1Ä 1ä -Harmaasieppo 2ä -Peippo 1 var, 1ä 1Ä