Ajankohtaista sähköalan standardeista

Numero 3 / 2006

SISÄLTÖ 3/2006

TOIMITUSJOHTAJALTA SESKOn toimintaperiaatteet ........... 2

ASIANTUNTIJOITA TARVITAAN!Vielä ehtii mukaan merkintä- standardien projektiryhmään ......... 3

KANSAINVÄLISIÄ KOKOUKSIAIEC Audio, Video and Multimedia Systems and Equipments AGS ja AGM. Helsingissä 10.-11.5.2006• Pikakokous television tehonkulu-tuksen mittausstandardista ............. 4

VAKIOPALSTATAjankohtaista standardeista ........... 6• Teknisen dokumentoinnin sanasto• Ympäristöolosuhdekaapit• Pölyräjähdysvaaralliset tilat• Koneiden ohjausjärjestelmät • PienjännitevarokkeetUudet vahvistetut ja julkaistut standardit ....................... 10

SESKON uusi hallitus ....................... 10

KUULUMISIA ..................................... 11• SFS:n suosituimmat tuotteet• Kiitokset lukijapalautteesta

IEC TC 100, AGS ja AGM -kokoukset 10. - 11.5. 2006 Helsingissä -> sivu 4

www.sesko.fi

�

Toimitusjohtajalta

Sinikka Hieta-Wilkman

SeSkO

SESKO Ajankohtaista sähköalan standardoinnista. ISSN 0783-2729 JULKAISIJA: SESKO ry, Särkiniementie 3 , 00210, HELSINKI, p. (09) 696 391, faksi (09) 677 059, www.sesko.fi TOIMITUS: Päätoimittaja Sinikka Hieta-Wilkman. Toimitus ja taitto Tinni Karakorpi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: SESKO, (09) 696 3970, sähköposti info@sesko.fi, vuosikerta 42 € Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Sisältöä saa lainata lähteen mainiten.

SESKOn toimintaperiaatteet

SESKO palvelee suomalaista yhteiskuntaa sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnissa. Sen

toiminnan tarkoituksena on suomalaisten tuotteiden ja palvelujen kilpailukyvyn edistäminen tukemalla standardoinnin avulla turvallisten ja yhteensopivien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä sähköasennus-ten ja –järjestelmien tuottamista.

Jotta SESKO voisi toteuttaa ”elämäntehtäväänsä” ja tarkoitustansa, on sen toimittava määrättyjen toimin-taperiaatteiden mukaan. Työyhteisöissä yhteisesti sovittuja toimintaperiaatteita kutsutaan usein arvoiksi tai tavoitearvoiksi. Myös SESKOssa on määritelty henkilöstön ja komiteoiden asiantuntijoiden toimin-taperiaatteet. Sen tavoitearvot lyhyesti kuvattuna ovat vastuullisuus, asiakastyytyväisyys, tavoitteellisuus ja osaaminen. Vaikka monet pitävät arvoja pelkkinä korulauseina, SESKOn toimintaperiaatteiden on tarkoitus myös konkreettisesti näkyä ja toteutua sen toiminnassa ja siksi niitä mitataan jatkuvasti laatujär-jestelmän avulla.

Vastuullisuus merkitsee SESKOssa sitä, että se toimii oikeudenmukaisesti, rehellisesti, luotettavasti ja pitkäjänteisesti ottaen huomioon ympäristö- ja tur-vallisuusvaatimukset sekä pitäen mielessä yhteiskun-tavastuun. Asiakastyytyväisyys tarkoittaa, että SESKO on palvelualtis ja palveluhenkinen yhteisö. Hyvä vuorovaikutus ja teot luovat uskottavuutta.

Tavoitteellisuus on sitä, että SESKO on aktiivinen standardoinnin edelläkävijä. Tuloksellinen toiminta on niin komiteajäsenten kuin henkilöstön tavoittee-na. Osaaminen puolestaan merkitsee, että SESKOn henkilöstö ja komiteajäsenet ovat osaavia alansa asiantuntijoita, jotka omalla avoimella toiminnallaan edistävät luottamusta ja standardoinnin arvostusta. SESKO tukee ja kannustaa yksilöiden kehitystä stan-dardoinnissa.

SESKOn tiedotuslehden tyyppilukija

SESKOn tiedotuslehden tyypillisen lukijan profiilia on selvitetty toukokuussa tehdyllä lukijakyselyllä, johon 104 aktiivista vastasi.

SESKO-lehden lukija on noin 50-vuotias, pienen tai keskisuuren yrityksen palveluksessa oleva asiantuntija tai johtaja, joka on myös SESKOn komitean tai seu-rantaryhmän asiantuntijajäsen. Komitea- tai seuran-taryhmän jäsenenä hän on ollut enintään viisi vuotta. Hän haluaa lehtensä jatkossa neljä kertaa vuodessa sekä paperimuodossa että sähköisesti arkistoituna SESKOn verkkosivuilta. SESKOn tiedotuslehden tyyp-pilukija käyttää lehden lukemiseen aikaa vähintään 15 minuuttia ja lukee ainakin pääkirjoituksen sekä uusien standardien ja käsikirjojen esittelyt. Näiden lisäksi hän haluaa jatkossa juttuja myös työryhmien toiminnasta sekä teemoitettuja erikoisnumeroita. Myös tapahtumat ja SESKOn toiminnan kuvaukset kiinnostavat tyyppilukijaa. Hän pitää juttuja asiallisina, informatiivisina, ajankohtaisina ja hyödyllisinä, mutta järisyttävän kiinnostavia ja helppolukuisia ne eivät hänen mielestään ole. Tyyppilukija on noteerannut SESKO-lehden ulkomuodon muutoksen ja pitää sitä positiivisena.

SESKO kiittää kyselyyn vastanneita arvokkaasta palautteesta, jota on tarkoitus käyttää lehden sisällön kehittämiseen. Palautetta voi toimittaa SESKOlle jatkuvasti sähköpostilla ja puhelimella ilman erillistä asiakaskyselyäkin. Tehdään yhdessä toiveiden ja tarpeiden mukaista tiedotuslehteä.

�

äänestys 21.7.2006Teollisuusympäristöjen

asennuksissa on käytettävä selkeitä merkintöjä kaapeleissa ja johtimissa sekä kojekaappien yksittäisissä johtimissa ja kytkin-laitteissa. Mikäli johdin tai kaapeli ei ole kokonaan näkyvissä kytken-täkohtien välillä, pitää se voida tunnistaa joko sen valmistajan antaman tunnuksen tai lisämer-kinnän avulla.

Pelkkä kaapeli- tai johdin-valmistajan antama tunnus ei kuitenkaan ole riittävän yksikä-sitteinen suurissa järjestelmissä tai niissä asennuksissa, joissa on useita samanvärisiä johtimia tai kaapeleita. Mm. konedirek-tiivin koneiden sähkölaitteisiin ja asennuksiin liittyvä standardi SFS-EN 60204-1 sekä suurjännite-katkaisijoiden ja -ohjauslaitteiden standardi SFS-EN 60694 vaativat lisämerkintöjen käyttöä.

Standardi IEC 61346 määritte-lee yleiskäyttöisen viitetunnusjär-jestelmän sähkötekniikan – ja yhä

enemmän myös muun tekniikan alueelle. Sen ylläpitoryhmän (MT 18) kokouksessa keväällä 2006 todettiin, että kaapeleiden ja johtimien merkintäjärjestelmä on syytä julkaista omana standar-dinaan, jossa otetaan huomioon viimeisimpien dokumentointi-standardien vaikutus. Projektissa tullaan todennäköisesti hyödyn-tämään IEC 61346:n viitetunnuk-sia, kuten on tehty liittimien (IEC 61666), signaalien (IEC 61175) ja dokumenttien (IEC 61355) tunnuksissakin.

Kaapeleista putkistoihin

Sama merkintäongelma kos-kee myös tehtaiden sekä kiinteis-töjen hydraulisia ja pneumaattisia putkistoja ja letkuja, joille ei tällä hetkellä ole omaa ISO-merkin-tästandardia. Sähkötekniikkaa, hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa yhdistellään usein teknisissä järjestelmissä, joten yhtenäinen

merkintäjärjestelmä kaikille järjes-telmän osille on tarpeen. IEC TC 3:n työehdotus 3/804/NP on lähetetty myös ISO:n doku-mentointikomitealle ISO TC 10:lle.

Tärkeä päivämäärä 2006-07-21

Jos puoltavia ääniä annetaan yli 50 % ja projektiryhmään on nimetty vähintään neljä henkilöä, voidaan projekti aloittaa.

Nyt on mahdollisuus hankkia omalle organisaatiolle erikois-osaamista osallistumalla merkit-tävän kansainvälisen standardin valmistelutyöhön

Vielä ehtii asiantuntijaksi merkintästandardien projektiryhmään

Lisätietoja osallistumis- mahdollisuudesta antaa SESKOn dokumentointi- komitean SK 3:n sihteeri

Arto Sirviö. Puh. 040-525 5040 email: arto.sirvio@sesko.fi

�

IEC TC 100 AGS ja AGM ovat teknisen komitean TC 100, Audio, video and multi-media systems and equipment hallinnol-lisia elimiä.

AGS, Advisory group of stratregy on komitean ohjausryhmä, jonka tehtävänä on seurata teknistä kehitystä komitean toiminta-alueella. Ryhmän jäsenet edus-tavat alan teollisuutta ja toimivat siten linkkinä standardien käyttäjien ja komite-an välillä. TC 100:n edustajina kokouksiin osallistuvat tarkkailijoina komitean pu-heenjohtajan ja sihteerin lisäksi teknisten alueiden vetäjät (TA-manager) ja tekniset sihteerit (TS). Kokouksissa ei käsitellä me-neillään olevia projekteja vaan tähtäin on muutaman vuoden päähän eteenpäin. TC 100/AGS voidaan rinnastaa IEC:n mui-hin ohjausryhmiin kuten ACOS (turvalli-suus), ACEC (EMC), ACEA (ympäristöasiat).

AGM, Advisory group of manage-ment on komitean teknisen toiminnan ohjausryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja ohjata varsinaista standardisointityötä komitean alaisissa teknisissä alueissa. Ryhmän jäseniä ovat komitean puheen-johtajan ja sihteerien lisäksi teknisten alueiden vetäjät ja tekniset sihteerit. Tekniset alueet raportoivat toiminnastaan AGM:lle.

Molemmat ryhmät kokoontuvat ta-

vallisesti kaksi kertaa vuodessa. Toinen kokoontumiskerroista on TC 100:n yleis-kokouksen yhteydessä.

IEC TC 100, AGS ja AGM -kokoukset 10. - 11.5. 2006, Helsinki

Kansainväliset lattiatason multimediayhteydet käytännössä

Hallinnollisten kokousten lisäksi järjestettiin pikakokous, jossa käsiteltiin aloitetta televisionvastaanottimen tehonkulutuksen mittaamista koske-van IEC-standardin laatimisesta. Tähän kokoukseen osallistui 25 henkilöä eri puolilta maailmaa. Kokouksessa kuultiin lyhyet raportit viranomaisten aktiviteeteista sekä esitykset nykyaikai-sen näyttötekniikan mahdollisuuksista.

Kokouksessa todettiin viihde-elekt-roniikan laitteiden tehonkulutuksen mittaamista käsittelevässä standardissa IEC 62087 olevan parantamisen varaa televisiovastaanottimen osalta.

Viranomaisten kiinnostus aktivoi valmistajat

Televisiovastaanottimien energian-kulutus on noussut viranomaisten mielenkiinnon kohteeksi eri puolilla maailmaa. Yhdysvalloissa EPA (Envi-ronmental Protection Agency) ja eri osavaltioiden viranomaiset, Japanissa viranomaiset ja Euroopassa EU ovat laatimassa suosituksia vastaanottimien energiankulutukselle.

Kyse ei ole yksinomaan vastaanot-timen tehonkulutuksesta sen ollessa normaalikäytössä tai valmiustilassa. Lähestymistapa on kokonaisvaltai-sempi. Tavoitteena on tarkastella kokonaisenergiankulutusta pitkähkön ajanjakson, esimerkiksi vuoden kulues-sa. Absoluuttisia rajoja energiankulu-tukselle voi olla vaikea asettaa, mutta tarkastelun perusteella laitteet voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen, kun arviointikriteerit saadaan sovittua. Peri-aatteessa tv-vastaanottimen hyötysuh-dettakin voitaisiin arvioida tehonkulu-tuksen ja vaikkapa tuotetun valovirran suhteena. Silloin pitäisi kuitenkin ottaa huomioon myös vastaanottimien mui-den toimintojen vaatima teho.

IEC:n teknisen komitean TC 100, Audio video and multimedia systems, hallinnolliset ryhmät: AGS (Advisory Group for Strategy) ja AGM (Advisory Group for Management) sekä muutamat projektiryhmät pitivät kokouksensa SESKOn isännöimänä Helsingissä. Suomesta kokouksiin osallistuivat Lauri Halme (TA 5 vetäjä) ja Eero Sorri (TA 5 sihteeri) sekä Pekka Talmola ja Jukka Alve Nokiasta.

Aika on nyt otollinenTelevisiovastaanotinkalus-

to on uusiutumassa kaikkialla maailmassa. Televisiolähetyksissä siirrytään digitaalisiin järjestelmiin ja samalla kuvaputki on korvautu-massa uudella näyttötekniikalla. Seuraava mullistus tulee HDTV-lähetyksien päästessä vauhtiin. Nestekide- ja plasmanäytöt ovat kehityskaarensa alkuvaiheessa nimenomaan televisiovastaanot-timissa. Tietokoneissa nestekide-näyttöjä on käytetty jo pitkään, mutta vasta nyt nopeus, koko ja hinta alkavat olla televisioon sopivat. Varsinkin suurissa taulu-televisioissa on vallitsevana ollut plasmatekniikka, mutta nestekide on tulossa niihinkin.

Näyttötekniikkojen eroistaPerinteisellä katodisädeputkella kuva muodostetaan pyyhkimällä kuvaputken sisäpintaa elektroni-suihkulla. Elektronien pommitus saa loisteainepisteet säteilemään valoa, joka havaitaan kuvapin-nalla. Valon kirkkautta säädetään ohjaamalla elektronisuihkun voimakkuutta. Elektronisuihkun käyttämä teho vaihtelee kuvasi-

Pikakokous television tehonkulutuksen mittausstandardista

Mr. D. Westerkamp Saksasta, Japanin edustajat, Mr. M. Cocimarov IEC:n keskustoimistosta (vasen kuva) sekä IEC TC 100 sihteeri Dr. S. Hirakawa ja IEC TC 100 Assistant Secretary, Mr. T. Ezaki Japanista (kuva oikealla) seuraamassa kokouksen kulkua.

�

IEC TC 100 puheenjohtaja Mr. M. Hyman, USA

Mittausasiaa tuumimassaLauri Halme

ja Eero Sorri

Kansainväliset lattiatason multimediayhteydet käytännössä

sällön kirkkauden mukaan, mutta vaihtelu on varsin vähäistä verrat-tuna elektronisuihkun poikkeut-tamiseen tarvittavaan tehoon ja kuvaputki-tv:n tehonkulutus on melko vakio. Teräväpiirtotelevisi-ossa poikkeutuksen vaatima teho vielä korostuu, kun sekä poik-keutuskulma vaakatasossa että piirrettävien juovien lukumäärä pystysuunnassa kasvaa.

Nestekidenäytössä kuva muodostetaan ohjaamalla kuva-alkioiden läpinäkyvyyttä. Näytön taustalla on tasaisesti valaistu pinta ja kuva syntyy sen edessä olevan nestekidepaneelin ”luuk-kuja” availemalla. Taustavalo on jatkuvasti päällä täydellä kirkkau-della. Todellisuudessa taustavaloa moduloidaan, eli sen kirkkautta vaihdellaan hyvin nopeasti, mutta sitä ei tehdä tehonkulutuksen vähentämiseksi, vaan sen avulla saadaan nestekiteiden hitaut-ta näennäisesti parannettua. Nykytekniikalla nestekidenäytön tehon kulutus on kuvasisällöstä riippumaton.

Plasmanäyttö on periaatteel-taan valoa säteilevä kuten kato-disädeputkikin. Plasmanäytöstä kuitenkin puuttuu kuvaputken tehoa kuluttava poikkeutuselekt-roniikka, joten sen käyttämä teho on kuvasisällöstä riippuva. Kirkas kuva, jossa on paljon valoisia

kohteita vie enemmän tehoa kuin tummasävyinen.

Lähitulevaisuudessa nesteki-de- ja plasmatekniikka yleistyvät ja perinteinen kuvaputki jää vähitellen pois käytöstä.

Mittausstandardointi puhuttaaVerrattaessa erikokoisten ja

erilaisilla näyttötekniikoilla — ka-todisädeputki, nestekide, plasma — toteutettujen televisiovas-taanottimien tehonkulutusta on havaittu, että näyttötekniikasta riippumatta on tarvittava teho noin 580 W/m2. Mahdollisuudet ja keinot tehonkulutuksen pie-nentämiseen ovat eri tekniikoilla erilaiset. Tässä onkin ristiriidan siemen tehonmittausstandardia laadittaessa.

Nykyisessä standardissa (IEC 62087) tehomittauksen testiku-vassa on mustalla pohjalla kolme pystysuoraa valkoista palkkia. Ku-van keskimääräinen kirkkaus on 50 % (täysvalkoisesta). Todellisia televisio-ohjelmia tutkittaessa on havaittu kuvan keskimääräiseksi kirkkaudeksi n. 20 %. Nesteki-denäytön tehonkulutuksessa tämä kirkkausero ei näy. Sen sijaan plasmanäytön käyttämä teho seuraa kuvan kirkkaut-ta. Japanissa JEITA ehdottaa testikuvan muuttamista siten, kuvasarjassa olisi neljä erilaista kuvaa: täysvalkoinen, täysmusta, väripalkisto ja mustavalkopalkisto. Vastaanottimen tehonkulutuksen vertailuarvo laskettaisiin em. testi-kuvien mittaustuloksista tietyillä kertoimilla painotettuna.

Plasmanäytön kannattajat tuntevat tulevansa tässä menetel-mässä kohdelluksi epäoikeuden-mukaisesti. Kokeilujen perusteella

on nimittäin havaittu, että JEITA:n ehdottamalla testikuvalla plasma-näytön tehonkulutus on vastaan-ottimen kirkkausasetuksista riip-puen 20 % - 80 % korkeampi kuin nestekidenäytön. Sen sijaan aidol-la ohjelmamateriaalilla mitattuna ero nestekidenäytön eduksi on enää 5 % - 20 %. ”Plasmaleiri” eh-dottaakin testikuvan muuttamista vastaamaan paremmin todellista ohjelmamateriaalia. Testikuvama-teriaali voitaisiin luoda todellisista videopätkistä tai keinotekoisesti. Oleellista kuitenkin olisi, että keskimääräisen kuvankirkkauden tulisi vastata todellista ohjelma-materiaalia.

Aikaisemmin mainittiin viran-omaisten kiinnostus tehonkulu-tuksen sijasta kokonaisenergian-kulutukseen. Tässä on ajatuksena tietysti se, että vastaanotin on valtaosan ajasta valmiustilassa. Valmiustilankin aikana vastaan-otin saattaa toimia — esimerkiksi päivittää elektronisen ohjelmaop-paan tietoja.

Haasteellinen tehtävä edessäHelsingin pikakokouksessa

perustettiin työryhmä laati-maan mittausstandardia. Edellä käsitellyn näyttötekniikoiden välisen ristiriidan lisäksi haas-teeksi tulee mittausproseduurin monimutkaisuus. Valmistajat ja testaus/sertifiointilaitokset halu-avat mahdollisimman yksinker-taisen ja edullisen mittaustavan Kuluttajat ja viranomaiset pitävät tärkeimpänä mittausmenetelmän tasapuolisuutta ja luotettavuutta. Näiden toiveiden täyttämises-sä tulee työryhmällä haastetta riittämään.

tekSti: eerO SOrri, SeSkO kuvat: tinni karakOrpi, SeSkO

Mr. J. Holm, USA ja Ms. Dr. K. Grant, Englanti

�

AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA

Teknistä dokumentointia koskevasta sanastostan-dardista SFS-IEC/TR 62154 on julkaistu ensimmäinen painos. Kuten standardin tunnuskin kertoo, kansal-lisen sanastostandardin sisältö tulee suoraan IEC:n teknisestä raportista TR 62154:2005, jonka SESKOn komitea SK 3 on kääntänyt suomeksi. Standardi sisältää yli 300 termiä ja määritelmää sekä englanniksi että suomeksi.

Tekninen dokumentointi on tärkeä asia tekniikassa ja vaikka sähkötekniikan dokumentoinnin standar-dointi aloitettiin jo vuonna 1912, ei tällä alueella ole ollut omaa julkaisua, josta löytyisivät keskitetysti kaik-ki standardeissa käytetyt dokumentointiin liittyvät termit ja niiden määritelmät.

Vuonna 2005 tilanteeseen tuli muutos. IEC:n komitea TC 3 laati teknisen raportin IEC/TR 62154, johon on kerätty kaikki dokumentointistandardeissa määritellyt termit ja niiden määritelmät sekä muuta-mia keskeisiä dokumentointiin liittyviä termejä ISOn dokumentointikomitean TC 10:n standardeista.

Kansainvälisten standardien noudattaminen antaa hyvät lähtökohdat niin kansalliseen kuin kansainväli-seenkin toimintaan. Globaaleilla markkinoilla kansain-välinen standardi on usein ainoa dokumentti, joka

suomi fienglanti en

SFS-IEC/TR 62154Informaatiorakenteiden, dokumentoinnin ja

graafisten symbolien sanasto

kelpuutetaan esim. projektin toteutusvaatimuksissa. Sanastostandardista on varmasti apua suunnittelu-projektien ja tuotteiden kehitysvaiheessa. Standardis-ta voi helposti tarkistaa termien määritelmät tai sen missä dokumentointistandardissa kyseinen termi on määritelty.

Lähdemateriaalina ehdotukset, standardit ja tietokannat

Sanastostandardin viitejulkaisujen listasta löytyy kaikkiaan 25 standardia, joista kolme on julkaistu tietokantana IEC:n www-sivuilla. Mukana on myös termejä tulevista standardeista, jotka ovat viimeiste-lyvaiheessa ja ilmestyvät vuoden 2006 aikana.

Yksi mielenkiintoisista uutuuksista liittyy uuden IEC 61082-1 dokumentoinnin säännöt määrittelevän standardin termeihin ja määritelmiin. Standardin IEC 61082-1 liitteessä C luetellaan yleisesti käytettyjä dokumenttityyppien nimiä ja saman liitteen taulu-kossa annetaan jokaiselle nimitykselle sitä vastaava, suositeltavin termi. Sanastostandardin termien määritelmissä annetaan vastaavasti erillinen suositus korvaavaksi termiksi, joka taas peilaa ajatusta vähen-tää standardin IEC 61355 seuraavassa painoksessa suositeltavien dokumenttityyppien määrää.

Asennuspiirustus vai sijaintipiirustus ?

Sähkösuunnitelmassa ja itse asennusta teh-täessä tarvitaan piirustus, joka antaa asentajalle informaatiota asennettavien laitteiden sijainnista asennuskohteessa. Tarvittavan dokumenttityypin nimi on englanniksi ”arrangement drawing” ja sitä vastaava suomenkielinen termi on ”sijaintipiirustus”. Muita usein käytettyjä dokumenttityypin nimiä ovat asennuskaavio ja asennuspiirustus. Standardin IEC 61082-1 mukaan em. dokumenteille on suositeltavaa käyttää yhteistä nimitystä sijaintipiirustus.

Standardissa SFS-IEC/TR 62154 on 60 sivua, ja sen hinta on 54,70 € (ALV 0%). Standardia myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry: puh. (09) 149 9331, säh-köposti: sales@sfs.fi

artO Sirviö, SeSkO

Tekniselle dokumentoinnille oma sanasto SFS-IEC/TR 62154

�

AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA

Akkreditoiduilta testauslaitoksilta edellytetään, että testaukseen liittyviä epävarmuustekijöitä valvotaan jollakin tavalla. Toistaiseksi ei ole ollut ohjeita, kuinka se pitää tehdä IEC 60068-sarjan ns. ilmastollisissa testeissä, jotka ovat osa tuotteiden ympäristöolo-suhdetestausta. IEC:n komitea TC 104 on laatimassa kansainvälistä standardia, joka opastaa lämpötila- ja kosteustesteihin liittyvien epävarmuustekijöiden arviointiin ja huomioimiseen testeissä ja testituloksi-en tulkinnassa.

Dokumentti 104/380/CDV oli alunperin tarkoitet-tu raportiksi, mutta nyt näyttää siltä, että siitä tulee kansainvälinen standardi IEC 60068-3-11.

Standardissa demonstroidaan, kuinka lasketaan testauskaapin olosuhteen lämpötilasta ja kosteu-desta aiheutuvat epävarmuustekijät. Koska tämä asia liittyy erottamattomasti testimenetelmiin, ne kuvaillaan myös. Tämä standardi soveltuu kaikille olo-suhdetestikaapeille ja jopa ilmastoiduille huoneille sekä laboratorioille. Standardissa annettuja menetel-miä sovelletaan sekä lämpökaapeille, että lämpö- ja kosteuskaapeille.

Standardi IEC 60068-3-11 opastaa ympäristö-

olosuhdetestauskaappien lämpötilan ja kosteuden vaikutuksesta aiheutuvien epävarmuustekijöiden arviointiin. Standardin sisältö on kirjoitettu ympä-ristöolosuhdetestauksesta vastaaville päälliköille, insinööreille, teknikoille sekä kaikille niille henkilöille joiden pitää ymmärtää ympäristöolosuhdetestien tuloksia.

Testikaappien suorituskyky kiinnostaa erityisesti testausinsinöörejä. Testikaapin ominaisuudet pitää määrittää ja tarkistaa vastaavatko ominaisuudet testivaatimuksessa annettuja olosuhdevaatimuksia. Ominaisuuksien määrittäminen voi olla vaikea tehtä-vä ja epävarmuustekijöiden määrittelyyn liittyy usein sekaannusvaaroja. Standardin tarkoitus on helpottaa ko. prosessia.

Dokumentin 104/380/CDV sisällössä käsitellään aluksi mittaukseen liittyvää epävarmuutta yleisesti ja annetaan ohjeita toleransseihin liittyviin tulkintoihin ja käsitteisiin. Standardin sisällössä annetaan ohjeita lämpötilan ja kosteuden mittaukseen liittyviin epä-varmuustekijöiden määrittämiseen ja huomioimiseen testituloksissa.

Epävarmuustekijöiden määrittämistä varten annetaan kolme eri vaihtoehtoista menettelytapaa:

1. tyhjä kaappi, 2. kaappi ja keinokuorma,3. kaappi ja testattava tuote. Lopuksi opastetaan em. testitulosten yhdistely,

tulkinta ja epävarmuustekijöiden vaikutusten arvioin-ti mittaustuloksissa.

Standardi IEC 60068-3-11 on edennyt CDV-ää-nestykseen, joka erääntyy 2006-05-19. Aika näyttää muuttuuko standardin sisältö FDIS-dokumentissa ja saadaanko vastaava standardi myös tärinätesteille.

artO Sirviö, Sk 104:n yHteySHenkilö SeSkOSSa

Ympäristöolosuhdetestikaappien epävarmuustekijöiden arviointi ja laskeminen Raportista standardiksi 104/380/CDV -> IEC 60068-3-11

�

AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA

Standardisarja SFS-EN 61241 koskee sellaisten tilojen sähkölaitteita, joissa pöly-ilmaseos tai kerroksiin kerääntyvä palava pöly aiheuttavat räjähdysvaaran. Alun perin se on IEC:n valmistelema ja otettu käyt-töön Euroopassa EN-standardeina. Standardisarjassa käsitellään laiterakenteita, tilaluokitusta, sähkölaittei-den asentamista sekä niiden huoltoa ja tarkastusta.

SESKO valitsee suomeksi käännettäväksi standar-deja, joilla on paljon suomalaisia käyttäjiä. Sellainen on nyt ilmestynyt pölyräjähdysvaarallisen tilan sähkö-laitteiden valintaa ja asentamista koskeva standardi. Jo viime vuonna julkaistiin tilaluokitusta koskeva SFS-EN 61241-10. Nämä standardit ovat välttämättömiä tehtäessä sähköasennuksia pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa. Ne ovat tarpeellisia myös räjähdyssuojaus-asiakirjojen laadinnassa.

Uusi asennusstandardi korvaa CENELECin itsensä valmisteleman standardin SFS-EN 50281-1-2. Koska uusi standardi on osa laajempaa kokonaisuutta, se

Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset SFS-EN 61241-14

viittaa laitevaatimusten osalta muihin pölyräjähdys-vaarallisten tilojen sähkölaitteita koskeviin standar-deihin. Erityisesti pölyräjähdysvaarallisissa tiloissa käytetään pölyn poissulkevaa kotelointia, suojausra-kenne ”tD”. Aikaisemmin vaadittiin lähinnä IP-kote-lointiluokkaa. Uusi standardi on muutenkin paljon aiempaa yksityiskohtaisempi.

Asennusstandardin käyttö edellyttää, että pölyrä-jähdysvaarallinen tila on ensin luokiteltu standardin SFS-EN 61241-10 mukaisesti. Näitä standardeja käyte-tään siis yleensä yhdessä.

Standardia SFS-EN 61241-14 myy SFS:n asiakas-palvelu puh. (09) 1499331, sähköposti sales@sfs.fi. Standardin hinta on 59,90 € (ALV 0%).

Lisätietoja standardin sisällöstä saa SESKOsta Ta-pani Nurmelta puh. (09)6963961, sähköposti tapani.nurmi@sesko.fi.

tapani nurmmi, SeSkO

> 50 mm

> 5 mmT5mm < 250 oC

Kuva A. 1a Paksu kerros laitteen päällä

Kuva A. 1b Paksu kerros laitteen päällä pölyn alhaisesta syttymislämpöti-lasta johtuen.

LIITE A Esimerkkejä paksuista pölykerroksista

Pölyräjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 14: Valinta ja asennus

Electrical apparatus for use in the presence of combustible dust. Part 14: Selection and installation

SFS-EN 61241-14

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS

�

Pienjännitevarokkeiden vaatimuksiin täydennysosa SFS-EN 60269-1/A1

AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA

Uusi standardi koneiden ohjausjärjestelmille SFS-EN 62061

Useimpien koneiden ja laitoksien hallinnassa tarvitaan nykyaikaista automaatiota. Automaattisilla järjestelmillä voidaan parantaa prosessien hallintaa ja siten myös turvallisuutta. Varsinkin koneyhdistelmien ohjausjärjestelmissä käytetään varsin monimutkaista elektronista teknologiaa, jolla on kasvava merkitys koneen kokonaisturvallisuuden toteuttamisessa.

Koneiden ja laitteiden turvallisuuden varmista-misen tavoitteena on, että ne toimivat tarkoitetulla tavalla sekä tavanomaisessa käytössä että poikkeus-tilanteissa. Toiminnallisen turvallisuuden (Functio-nal Safety) lähestymistapa on osoittautunut tässä parhaaksi menetelmäksi. Perustana on ns. kattostan-dardi, IEC 61508 1…7 sähköisten ja elektronisten ohjausjärjestelmien toiminnallisesta turvallisuudesta. Sen pohjalta on valmisteltu ja valmistellaan eri aloille sovellusstandardeja. Uusin sellainen on standardi SFS-EN 62061: ” Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvien sähköisten, elektronisten ja ohjelmoitavien elektronisten ohjausjärjestelmien toiminnallinen turvallisuus”

SFS-EN 62061 perustuu IEC:n standardiin IEC 62061. Se on tarkoitettu erityisesti koneiden suunnittelijoille, ohjausjärjestelmien valmistajille ja niille, jotka yhdistävät ohjausjärjestelmiä koneeseen. Tarpeen se on kaikille, jotka ovat mukana turval-lisuuteen liittyvän sähköisen ohjausjärjestelmän suunnittelussa sekä kelpuutuksessa. Standardi esittää lähestymistavat, vaatimukset ja menetelmät turval-lisuuteen liittyviltä ohjaustoiminnoilta vaadittavan suorituskyvyn aikaansaamiseksi.

Koneissa käytetään yhä useammin sähköistä ohjausjärjestelmää toteuttamaan turvatoimintoja, jotka on lisätty koneeseen riskin pienentämiseksi. Standardin mukaisesti suunniteltu sähköinen tai elektroninen ohjausjärjestelmä parantaa luotetta-vuutta pienentämällä niitä riskejä jotka johtuvat sähköisen ohjausjärjestelmän vikaantumisesta.

Standardi esittää vaatimukset ja menetelmät joillaasetetaan vaadittavat turvallisuuden eheystasot (Safety Integrity Level, SIL) jokaiselle turvalli-suuteen liittyvän sähköisen ohjausjärjestelmän toteuttamalle ja turvallisuuteen liittyvälle ohjaus-toiminnolle koneen riskin arvioinnin tulosten perusteellaturvallisuuteen liittyvän sähköisen ohjausjärjestel-män suunnittelu ja toteutus voidaan tehdä siten, että ohjausjärjestelmä soveltuu sille määritellyille turvatoiminnoille ja täyttää turvallisuuden ehey-den tason vaatimuksetkelpuutetaan turvallisuuteen liittyvä sähköinen ohjausjärjestelmä.

Standardi on kaksikielinen (englanti/suomi) ja siinä on 198 sivua. Standardia myy Suomen standardisoimisliitto SFS ry, puhelin: 09-149 9331, sähköposti: sales@sfs.fi. Hinta 85 € (ALV 0%).

Lisätietoja standardista antaa Sanna Saarela SESKO ry:stä, puhelin: 045-6578 660, sähköposti: sanna.saarela@sesko.fi.

Sanna Saarela, SeSkO

•

•

•

Pienjännitevarokkeiden yleisiä vaatimuksia kos-kevaan standardiin on ilmestynyt hiljattain suomeksi täydennysosa SFS-EN 60269-1/A1. Täydennysosa liittyy kiinteästi standardiin SFS-EN 60269-1:2000 Pienjännitevarokkeet. Osa 1: Yleiset vaatimukset. Pienjännitevarokkeiden kosketussuojausvaatimuksia on täsmennetty pinta- ja ilmavälejä sekä vuotovirtoja koskevien vaatimusten osalta. Standardimukaista varokkeiden eristysominaisuuksien testausta on täsmennetty sekä standardiin on lisätty testi, jolla todetaan varokkeen soveltuvuus erotukseen. Lisäksi

pienjännitevarokkeiden terminologiaa koskeva osuus on julkaistu kokonaan uudelleen pienillä täsmennyk-sillä varustettuna.

Standardin lisäystä SFS-EN 60269-1/A1 myy SFS:n asiakaspalvelu puh. (09) 1499331, sähköposti sales@sfs.fi ja sen hinta on 30,20 € (ALV 0%). Lisätietoja standardin sisällöstä saa SESKOsta Juha Vesalta, puh. (09) 696 3958.

JuHa veSa, SeSkO

10

SESKON maaliskuussa 2006 valittu hallitus asettui ryhmäkuvaan ennen kokousta 5.5.2006. (Sulkeissa jäsenen edustama jäsenyhteisö ellei sama kuin työnantaja sekä nykyinen toimikausi.)Takana seisovat (vas):

Ryhmäpäällikkö Leo Laaksonen, Teknologiateollisuus ry (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry, 2004-2006), Insinööri Vesa Haakana, Inspecta Oy (Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry, 2006-2008)SESKOn toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, hallituksen sihteeriAutomaatiopäällikkö Matti Häkkinen, UPM-Kymene Oyj, Voikkaa (Teollisuuden Sähkö ja Automaatio ry, 2005–2007) Johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuuus ry (2004–2006)Vice-President Kirsi Sormunen, Nokia Oyj (Teknologiateollisuus ry, 2005-2007)Johtaja Reijo Mattinen, Turvatekniikan keskus (2006–2008)Laatupäällikkö Juhani Mäenpää, Tekmanni Oy (Talotekniikkaliitto ry), joka on kuvasta puuttuvan , Sähkö-ja teleurakoitsijaliiton toimitusjohtajan, Olli-Heikki Kyllösen (2005 - 2007) varamies.

Edessä istuvat: Standardointiyksikön päällikkö Timo Leppinen, Viestintävirasto (2004–2006), Puheenjohtaja, Kehitysjohtaja Kimmo Saarinen, Evox Rifa Group Oyj (Sähköinsinööriliitto ry, 2005–2007)Varapuheenjohtaja, Johtaja Rainer Smått, ABB Oy Pienjännitetuotteet (Teknologiateollisuus ry, 2006–2008)

••••••••

•••

SESKOn toiminnan tarkoituksena on suomalaisten tuotteiden ja

palveluiden kilpailukyvyn edistäminen tukemalla standardoinnin avulla turvallisten ja yhteensopivien

sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä sähköasennusten ja –järjestelmien

tuottamista.

UUDET VAHVISTETUT JA JULKAISTUT STANDARDIT

www.sesko.fi/Ajankohtaista/Standardit/Uudet SFS-standarditSFS-standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, p. (09) 149 9331, faksi (09) 146 4914, sähköposti: sales@sfs.fi, http://sales.sfs.fi

www.sesko.fi/Ajankohtaista/Standardit/Uudet IEC-standarditIEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, 00211 Helsinki, p. (09) 696 3970, faksi (09) 677 059, sähköposti: info@sesko.fi

www.sesko.fi/Ajankohtaista/Standardit/Uudet EN-standarditCENELEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, 00211 Helsinki, p. (09) 696 3970, faksi (09) 677 059, sähköposti: info@sesko.fi

Uusien julkaistujen ja vahvistettujen SFS-, IEC- ja CENELECin EN-standardien nimet ja tunnukset löytyvät alla olevien yhteystietojen avulla.

SESKOn hallitus 2006

11

KUULUMISIA

Standardi SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus on koko olemassaolonsa ajan, eli vuodesta 1999 ollut eniten hankittu SFS:n julkaisu. Ensimmäistä painoksen menekki oli runsaat 26 000 kappaletta. Standardista julkaistiin viime syksynä uusi painos, jonka levikki viime vuonna oli yli 3600 kappaletta. Standardin ky-syntä on jatkunut ja tämän vuoden neljän ensimmäi-sen kuukauden aikana sitä hankittiin runsaat 2200 kappaletta.

Toinen suurilevikkinen SFS:n julkaisu on ollut jo usean vuoden ajan SFS käsikirja 144, joka sisältää pienjännitesähköasennuksia käsittelevän standardi-sarjan SFS 6000. Käsikirjasta julkaistiin viime vuonna uusi painos ja sitä on hankittu tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana n. 1200 kappaletta.

SFS 6002 ja käsikirja 144 olivat alkuvuonna jälleen SFS:n koko myynnin kärjessä. Muita paljon käytettyjä sähköalan SFS-julkaisuja olivat alkuvuonna suurjänni-tesähköasennuksia koskeva standardi SFS 6001+A1, räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennuksia käsitte-levä SFS-käsikirja 140 ja jakokeskuskäsikirja 154. Myös ne olivat kymmenen myydyimmän SFS:n julkaisun joukossa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Standardien myyntimäärät osoittavat omalta osal-taan standardien merkitystä sähköalalla. Standardeilla ja käsikirjoilla on iso käyttäjäkunta ja niitä käytetään apuna myös määräysten vaatimusten täyttämisessä.

Kysyimme huhtikuussa lukijoiltamme mielipiteitä ja toiveita tämän SESKOn tiedotteen sisällöstä ja ulkoasusta. Kiitämme vastanneita runsaasta palautteesta. Sen pohjalta kehitämme tiedotetta edelleen.

yli 30 v21-3016-2011-156-101-5 v

Kuinka monta vuotta ollut mukana SESKOn toiminnassa

1 - 5 vuotta mukana

6- 10 vuotta mukana

Kiitokset aktiivisille lukijoillemme palautteeesta!

Kyselyyn vastanneista:

83 % kuuluu johonkin komiteaan tai seurantaryhmään ja erityisen aktiivisesti olivat vastanneet vähemmän

kuin kymmenen vuotta mukana olleet (graafi). 50 % on yli 50-vuotiaita. 38 % on ollut mukana 1 - 5 vuotta 26 % on ollut mukana 6 - 10 vuotta61 % työskentelee asiantuntijatehtävissä13 % työskentelee johtotehtävissä38 % edustaa yritystä jossa työskentelee yli 500 henkilöä.48 % lukee tiedotetta mieluiten paperiversiona11% pitää parempana sähköistä tiedotetta

Sähkötyöturvallisuusstandardi edelleen kärjessä

Lisätietoja standardista ja käsikirjasta saa SESKOsta Tapani Nurmelta puh. (09)6963961 sähköposti tapani.nurmi@sesko.fi.

SESKO ryPL 134 Särkiniementie 300211 Helsinki

.Y275

M

IEC-standardit sähköisinä SESKOsta

SESKO välittää IEC-standardeja sähköisesti pdf-muo-dossa joko sähköpostilla tai CD-ROM levyllä. Vanhat standardit ovat image-kuvina, joissa ei ole hakumah-dollisuutta. Uudet standardit ovat hakukelpoisina pdf-versioina. Hinta on sama kuin alkuperäisillä IEC-stan-dardeilla. Maksu tapahtuu laskulla.

Lisäksi voit tilata seuraavia tuotteita:

CENELEC-standarditIEC:n ja CENELECin työpaperit Catalogue of IEC Publications, päivitettävänä CD-levynä 40 €CENELEC Catalogue, kahtena CD-levynä 70 €Links between Products, Directives and Standards in the Electrotechnical Field, CD-levynä 70 € Mainitut hinnat ovat verottomia, alv 22 %. Toimitusmak-su 7 €/lähetys. IEC cataloguen toimitusmaksu on 15 €

•••

••

Koulutusmateriaali

Perustietoa sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoi-mistyöstä ja standardien valmistelusta saat kotisi-vultamme Koulutusmateriaali -osasta. Jos tarvitset esityksiä PowerPoint-muodossa, voit pyytää niitä SESKOsta info@sesko.fi. tai puhelimitse (09) 696 3970. Esityksiä saa käyttää vapaasti ja niitä saa tarvittaessa muokata.

Mukaan komiteatyöskentelyyn?

SESKOn komiteoiden työhön osallistuminen on avointa kaikille asiasta kiinnostuneille. Komitean jäse-nyys avaa mahdollisuuden seurata ja vaikuttaa myös kansainvälisten IEC- ja eurooppalaisten CENELEC-standardien sisältöön. Komiteajäsenyydestä peritään vuosittainen osallistumismaksu. Tietoa sähköalan standardisoimistyöhön osallistumisesta löydät SESKOn verkkosivuston otsikon ”Ohjeita” alta.

Tutustu kotisivuihimme: www.sesko.fi

SFS-käsikirjat ja standardit SFS:n asiakaspalvelustaTILAUKSET puh. (09) 149 9331, sähköposti sales@sfs.fi. www.sfs.fi

kesä

k200

6_tik