AKAAN KAUPUNKI Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alue

Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2014 - 2016

22.9.2014

Sisällys 1. TAUSTAA ...................................................................................................................................... 3

2. VANHUSPALVELULAIN VELVOITTEET KUNNILLE ........................................................... 4

2.1. Kunnan yleiset velvollisuudet vanhuspalvelulain mukaan ....................................................... 4

2.2. Iäkkään henkilön palvelutarpeet ja niihin vastaaminen ............................................................ 5

2.3. Palvelun laadun varmistaminen ................................................................................................ 6

2.4. Muuta ........................................................................................................................................ 7

3. IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ AKAASSA JA URJALASSA ............................................................. 7

3.1. Väestötiedot .............................................................................................................................. 7

3.1.1. Väestön määrä ................................................................................................................... 7

3.1.2. Väestön ikärakenne ........................................................................................................... 7

3.1.3. Väestöennusteet ................................................................................................................. 8

3.1.4. Huoltosuhde ...................................................................................................................... 9

3.2. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila ..................................................................................... 9

3.2.1. Hyvinvointikertomukset .................................................................................................... 9

3.2.2. THL:n sairastavuusindeksi .............................................................................................. 10

3.2.3. Terveydenhuoltopalvelujen käyttö .................................................................................. 11

3.2.4. Muuta .............................................................................................................................. 12

4. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN PALVELUT ................................................................................. 12

4.1. Kotiin annettavat palvelut ....................................................................................................... 13

4.2. Asumispalvelut ....................................................................................................................... 16

4.3. Laitoshoito .............................................................................................................................. 17

4.4. Terveydenhuolto ..................................................................................................................... 18

4.5. Vanhuspalvelujen kustannukset ............................................................................................. 18

4.6. Vanhuspalvelujen palvelurakenne .......................................................................................... 19

4.7. Henkilöstön määrä ja henkilöstömitoitukset .......................................................................... 21

5. VANHUSTENHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN ................................ 22

5.1. Suunnitelmia ja raportteja palvelurakenteen kehittämiseksi .................................................. 22

5.2. SOTE-uudistus ....................................................................................................................... 26

5.3. Palvelurakenteen kehittämisen tilanne ................................................................................... 26

5.3.1. Kotiin annettavat palvelut ............................................................................................... 26

5.3.2. Laitoshoito ja palveluasuminen ....................................................................................... 26

6. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINNIN TUKEMINEN : TAVOITTEET ................... 28

6.1. Palvelurakenteen kehittäminen/investoinnit .............................................................................. 28

6.2. Palvelurakenteen kehittäminen/kotiin annettavat palvelut ......................................................... 29

6.3. Ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ............................................... 30

6.4. Osallisuuden edistäminen ja esteettömyys ................................................................................. 31

6.5. Palvelun laadun arviointi ............................................................................................................ 33

6.6. Palvelun laadun kehittäminen .................................................................................................... 34

6.7. Henkilöstön riittävyyden turvaaminen ....................................................................................... 36

6.8. Henkilöstön osaamisen turvaaminen .......................................................................................... 37

7. LOPPUSANAT ............................................................................................................................. 39

8. LÄHTEET ..................................................................................................................................... 40

3

1. TAUSTAA

Akaan kaupunki ja Urjalan kunta muodostavat mm. vanhustenhoidossa yhteistoi-

minta-alueen Akaan toimiessa vastuukuntana. Vanhustenhuollon henkilökunta on Akaan kaupungin palveluksessa. Yhteistoimintasopimus Akaan, Kylmäkosken ja Urjalan kanssa tuli voimaan 2010. Kylmäkosken liittyessä Akaaseen vuonna 2011 uusi yhteistoimintasopimus vahvistettiin Akaan valtuustossa 16.11.2010 ja Urjalan valtuustossa 15.11.2010. Akaan kaupungin yhteistoiminta-alueen perusturvalauta-kuntaan kuuluu jäseniä kummastakin kunnasta. Yhteistoiminnan talousarviosta ja -suunnitelmasta päättää viime kädessä Akaan valtuusto. Sen valmistelussa Urjalan kunnalle varataan tilaisuus esityksen tekemiseen yhteistoiminnan tavoitteista ja ra-hoituksesta. Kiinteistöt ja toimitilat säilyvät sopimuskuntien omistuksessa. Toimiti-lojen peruskorjauksista ja uusien toimitilojen rakentamisesta vastaa sijaintikunta.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

ja terveyspalveluista, ns. vanhuspalvelulaki (980/2012) on tullut voimaan 1.7.2013. Laissa säädetään kunnan velvollisuudesta huolehtia ikääntyneen väestön-sä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemises-ta sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaami-sesta kunnassa, iäkkään henkilön palveluntarpeiden selvittämisestä ja niihin vas-taamisesta sekä iäkkäille henkilöille järjestettävien palvelujen laadun varmistami-sesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat julkaisseet 17.7.2013 laatusuosi-

tuksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Ai-kaisemmat vastaavat laatusuositukset on julkaistu vuosina 2001 ja 2008. Uudessa julkaisussa huomiota kiinnitetään erityisesti kotihoidon laatuun ja ympärivuoro-kautisen hoidon henkilöstön määrää koskevien laatusuositusten toteutumiseen. Uu-distuneessa laatusuosituksessa ovat keskeisiä asioita palvelujen asiakaslähtöisyys ja palvelujen laatu, laadun järjestelmällinen arviointi, yhteistyö toimijoiden kesken, vanhuspalvelulain toimeenpanon tukeminen, ikääntyviin kohdistuvien myönteisten asenteiden vahvistaminen sekä iäkkäiden kuntalaisten osallistuminen ja vaikutta-minen palvelujen kehittämiseen. Vanhuspalvelulaissa (3 §) tarkoitetaan ikääntyneellä väestöllä vanhuuseläkkee-seen oikeuttavassa iässä olevaa väestönosaa (tällä hetkellä 63 vuotta täyttäneitä). Vastaavasti iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivi-nen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä al-kaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta.

Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia mm. laatimaan suunnitelman ikääntyneen

väestön tukemiseksi. Koska vanhuspalvelulain toteuttamisessa on keskeistä yh-teistyö eri toimijoiden kesken, ja mm. vanhusneuvoston tulee olla mukana suunni-telman laatimisessa ja arvioinnissa, on Akaan perusturvajohtaja 6.2.2014 perusta-nut työryhmän suunnitelman laatimista varten. Työryhmään kuuluvat perusturva-lautakunnan edustajat Heli Inkinen ja Tapio Paija, vanhusneuvoston edustajat Hilk-ka Heinonen ja Marjatta Systä, vanhus- ja vammaistyön johtaja Leila Haakana, palveluvastaava Marjut Takanen, kehittämissuunnittelija Irma Saarikivi, osaston-hoitaja Outi Vilppula, vastaava hoitaja Anna-Stiina Salminen, tekninen johtaja Ant-ti Kemi ja sivistysjohtaja Jukka Oksa. Työryhmä voi kutsua kokouksiinsa erikseen

4

kuultaviksi asiantuntijoita tai muita viran-/toimenhaltijoita. Suunnitelman tekemi-selle on annettu lisäaikaa 30.9.2014 saakka. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa: 14.3.2014, 24.6.2014 ja 2.9.2014.

2. VANHUSPALVELULAIN VELVOITTEET KUNNILLE

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, ns. vanhuspalvelulaki täydentää sosiaalihuoltolakia (710/1982), jossa säädetään mm. kotipalvelujen, asumispalvelujen ja laitoshoidon järjestämises-tä. Muita ikääntyneen väestön palveluita koskevia lakeja ovat lisäksi mm. tervey-denhuoltolaki, laki omaishoidon tuesta, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki yksityisistä sosiaalipalveluis-ta ja laki yksityisestä terveydenhuollosta.

Myös sosiaalihuoltolakiuudistus on vireillä. Uudella sosiaalihuoltolailla halutaan turvata eri väestö- ja ikäryhmien oikeutta riittäviin sosiaalipalveluihin, siirtää pai-nopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen tukeen sekä vahvistaa toimi-joiden välistä yhteistyötä. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistusta pohtineen työ-ryhmän mukaan uudella lailla siirrytään ongelmakeskeisestä näkökulmasta asiak-kaiden voimavarojen vahvistamiseen ja arjen tukemiseen. Laki tulee voimaan ai-kaisintaan vuonna 2015.

2.1. Kunnan yleiset velvollisuudet vanhuspalvelulain mukaan

Vanhuspalvelulain luvussa 2 edellytetään mm., että kunnan on laadittava vanhus-palvelusuunnitelma, säädetään yhteistyöstä, palvelujen riittävyydestä, laadusta jne.

Vanhuspalvelusuunnitelma 5 §

� Kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi.

� Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimen-piteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunni-telman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain.

Yhteistyö 4 §

� Kunnan toimialojen on toimittava yhteistyössä ikääntyneen väestön tukemiseksi. � Kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten ja

ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.

Palvelujen riittävyyden ja laadun arviointi 6 §

� Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava palvelujen riittä-vyyttä ja laatua.

� Arvioinnin perustaksi on kerättävä palautetta palveluja käyttäviltä asiakkailta, hei-dän omaisiltaan ja henkilöstöltä.

� Kunnan on koottava tieto palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista, henkilöstön määrästä ja koulutuksesta.

� Arvioinnissa on otettava huomioon sosiaaliasiamiehen selvityksessä esitetyt ha-vainnot.

5

Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 7 §

� Ikääntyneen väestön palvelujen on oltava sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan heidän hyvinvointinsa, sosiaalisen turvallisuutensa ja toimintakykynsä edellyttä-mällä tasolla.

� Palvelujen tulee olla ikääntyneen väestön saatavissa yhdenvertaisesti. � Palvelujen tulee olla lähellä asiakkaita, ellei keskittäminen ole perusteltua laadun ja

turvallisuuden kannalta

Palvelujen kieli 8 §

� Yksikielisessä kunnassa palvelut voidaan järjestää kunnan kielellä

Kunnan voimavarat 9 §

� Kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja terveyden ja hyvinvoinnin edistämi-seen, terveydenhuollon palveluihin, ikääntyneen väestön toimintakyvyn ja itsenäi-sen suoriutumisen tukemiseen ja sosiaalipalveluihin ja muihin toimintoihin.

Asiantuntemus 10 §

� Kunnan käytettävissä on oltava erityisasiantuntemusta ainakin hyvinvoinnin ja ter-veyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen ja suun terveydenhuollon alalta.

Vanhusneuvosto 11 §

� Kunnan on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. � Vanhusneuvoston on otettava mukaan vanhuspalvelusuunnitelman laatimiseen ja

palvelujen arviointiin. � Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen

toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, jotka ovat merkityk-sellisiä ikääntyvän väestön kannalta.

Hyvinvointia edistävät palvelut 12 §

� Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja.

� Kunnan on tarjottava em. tavoitteita tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja ja kotikäyntejä erityisesti väestölle, jonka elinolojen tai elämäntilanteen arvioidaan li-säävän palveluntarvetta.

2.2. Iäkkään henkilön palvelutarpeet ja niihin vastaaminen

Palvelutarpeita ohjaavat yleiset periaatteet 13 §

� Palvelujen on oltava oikea-aikaisia ja riittäviä palvelutarpeisiin nähden. � Palvelujen on tuettava iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, it-

senäistä suoriutumista ja osallisuutta. Erityisesti on kiinnitettävä huomioita kuntou-tumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin.

� Kaikkiin iäkkäille henkilöille järjestettäviin palveluihin on sisällytettävä ohjausta tarpeen mukaan

Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet 14 §

� Pitkäaikainen hoito ja huolenpito järjestetään ensisijaisesti yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa asuinpaikassa.

� Pitkäaikainen laitoshoito järjestetään vain lääketieteellisin perustein tai jos se muu-ten on perusteltua.

6

� Palvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutus-ta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistä-vään ja ylläpitävään toimintaan.

� Puolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä � Hoitojärjestelyjen on oltava pysyviä, ellei järjestelyä ole tarpeen muuttaa asiakkaan

toivomuksen, hänen palvelutarpeensa muutoksen johdosta tai muusta erityisen pai-navasta ja perustellusta syystä

Palvelutarpeiden selvittäminen 15 §

� Iäkkään henkilön palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa eri-tyisasiantuntijoiden kanssa, jos hän on hakeutunut palvelutarpeen selvitykseen, ha-kenut sosiaalipalveluja, hänen on arvioitu tarvitsevan palveluja tai palvelutarpeesta on tehty ilmoitus ja selvittäminen katsotaan tarpeelliseksi tai jos asiakkaan olosuh-teissa tapahtuu muutoksia.

Palvelusuunnitelma 16 §

� Palvelusuunnitelma tehdään palvelutarpeen selvityksen jälkeen, ellei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmei-sen tarpeetonta.

Vastuutyöntekijä 17 §

� Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen tai yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa.

� Vastuutyöntekijä seuraa asiakkaan palvelusuunnitelman toteutumista ja palvelutar-peen muutoksia, on tarvittaessa yhteydessä palvelujen järjestämisestä vastaaviin ta-hoihin sekä neuvoo ja auttaa palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa.

Päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja oikeus palveluihin

� Päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Ei-kiireelliset sosiaalipalvelut on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta.

2.3. Palvelun laadun varmistaminen

Palvelun laatu 19 §

� Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja niiden on turvattava hyvä hoito ja huolenpito.

Henkilöstö 20 §

� Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava palvelun tarvet-ta ja turvattava laadukkaat palvelut.

Johtaminen 21 § � Toimintayksikön johtaja vastaa siitä, että palvelut vastaavat niille asetettuja vaati-

muksia ja tavoitteita.

Toimitilat 22 §

� Toimitilojen tulee olla riittävät, turvalliset, esteettömät, kodikkaat ja muutenkin olosuhteiltaan sopivat iäkkäiden henkilöiden tarpeisiin.

7

Omavalvonta 23 §

� Omavalvonnalla varmistetaan toimintayksikön palvelun laatua, turvallisuutta ja asianmukaisuutta. Omavalvontaa varten on laadittava omavalvontasuunnitelma, jo-ka on pidettävä julkisesti nähtävänä. Suunnitelman toteutumista on seurattava ja palveluja kehitettävä palvelujen käyttäjiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä henkilöstöltä saadun palautteen perusteella.

� Määräys omavalvonnasta tulee voimaan 1.1.2015.

Viranomaisvalvonta 24 §

� Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi sovelletaan sosi-aalihuoltolakia, lakia yksityisistä sosiaalipalveluista, kansanterveyslakia ja lakia yksityisestä terveydenhuollosta.

2.4. Muuta

Ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta 25 §

� Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja sosiaalitoimen, pelastustoimen, hätäkes-kuksen ja poliisin palveluksessa olevien on salassapitosäännösten estämättä ilmoi-tettava sosiaaliviranomaiselle sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäk-käästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidos-taan, terveydestään ja turvallisuudestaan.

� Muilla kuin edellä mainituilla henkilöillä on oikeus tehdä ilmoitus salassapitosään-nösten estämättä.

� Iäkkään henkilön kotiuttamisesta terveydenhuollon laitoshoidosta on ilmoitettava sosiaalihuollon viranomaiselle hyvissä ajoin ennen kotiuttamista.

Odotusaikojen julkaiseminen 26 � Kunnan on ilmoitettava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs hen-

kilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetel-miä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saa-miseen.

3. IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ AKAASSA JA URJALASSA

3.1. Väestötiedot

3.1.1. Väestön määrä

Vuoden 2013 lopussa Akaassa oli 17 052 asukasta ja Urjalassa 5 069, yhteensä 22 121. Naapurikaupungin Valkeakosken asukasmäärä oli 21 129. Koko Pirkanmaalla asukkaita on noin 500 000. Vuoden 2013 aikana Akaan väkiluku on vähentynyt 82 ja Urjalan 105 hengellä.

Akaan nettomuutto on ollut positiivinen yhtäjaksoisesti vuodesta 2001 vuoteen 2011 saakka. Urjalan nettomuutto on sen sijaan ollut useimpina vuosina (tilastot vuodesta 1990) negatiivinen.

3.1.2. Väestön ikärakenne

8

Akaan väestön ikärakenne vastaa melko tarkoin Pirkanmaan ja koko maan ikärakennet-ta. Urjalan väestön ikärakenne on huomattavasti keskiarvoja vanhusvoittoisempaa.

Väestön ikärakennetta 31.12.2013 kuvaavat seuraavat taulukot: Akaa Urjala

Pirkan-

maa

Koko

maa

65 täyttäneet (3 362) 19,7 (1 432) 28,1 19,3 19,4

75 täyttäneet (1 512) 8,8 (695) 13,6 8,6 8,5

85 täyttäneet (468) 2,7 (212) 4,2 2,4 2,4

Lähde: (Sotkanet id 1068, 171 ja 675)

3.1.3. Väestöennusteet

Tilastokeskuksen vuonna 2009 tekemän väestöennusteen mukaan väestömäärä kasvaa sekä Pirkanmaalla että koko maassa tulevina vuosikymmeninä. Akaassa väestönkasvun arvioidaan olevan hieman keskimääräistä suurempaa, mutta Ur-jalan väestömäärän arvioidaan laskevan. Urjalassa ikääntyneiden osuuden lisääntyminen tasaantuu, mutta sen sijaan Akaassa ikääntyneiden osuus lisääntyy voimakkaasti. Akaan ja Urjalan väestön ikärakenne 31.12.2013 ja muutokset väestöennusteiden mu-kaan:

AKAA 2013 2020 2030 2040

% abs. % abs. % abs. % abs.

- 64 80,4 13 748 77,3 13 792 74,7 13 872 73,2 13 978

65 - 74 10,8 1 850 13,1 2 338 11,5 2 146 11,4 2 189

75 - 84 6,1 1 044 6,7 1 191 10,2 1 885 9,5 1 818

85 - 2,7 466 2,9 514 3,6 662 5,9 1 119

yhteensä 100,0 17 108 100,0 17 835 100,0 18 565 100,0 19 104

URJALA 2013 2020 2030 2040

% abs. % abs. % abs. % abs.

- 64 71,9 3 673 68,2 3 298 65,6 3 084 65,9 3 064

65 - 74 14,4 737 16,9 821 14,7 693 13,1 609

75 - 84 9,5 483 10,3 501 14,0 656 12,7 590

85 - 4,2 212 4,6 225 5,7 267 8,3 388

yhteensä 100,0 5 105 100,0 4 845 100,0 4 700 100,0 4 651

Lähteet: Tilastokeskus: avainluvut (väkiluku) Sotkanet: vuosi 2013: id 127, 170, 1069 ja 675 vuosi 2020: id 731, 794, 788 ja 733 vuosi 2030: id 744, 795, 789 ja 746 vuosi 2040: id 756, 795, 790 ja 751

9

3.1.4. Huoltosuhde

Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta tai 65 vuotta täyttä-nyttä on sataa 15-65 –vuotiasta kohti. Mitä suurempi on lasten ja eläkeläisten osuus, sitä korkeampi on huoltosuhteen arvo. Huoltosuhde ja väestön ikäryhmittäinen jakautuma ennakoivat yhdessä palvelujen painopistettä. Akaan huoltosuhde oli 62,4 ja Urjalan 72,2, Pirkanmaan kunnissa 55,5 ja koko maassa 55,7 vuonna 2013 (Sotkanet id 761). Huoltosuhde tulee kasvamaan, mutta kasvu hidas-tumaan. Koko maan huoltosuhteen ennustetaan olevan 65 vuonna 2020 ja 73 vuonna 2030. Sen jälkeen kasvun ennustetaan tasoittuvan.

3.2. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila

Ikääntyneiden henkilöiden hyvinvointiin vaikuttavat heidän suoriutumisensa päivittäisis-tä toimista sekä fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakykynsä. Toimintakyvyn lisäksi hyvinvointiin vaikuttavat mm. suositusten mukainen ravitsemus, turvallinen lääkitys, hyvä suun terveys, uni, harrastukset sekä henkilön taloudellinen tur-vallisuus. (Suositus toimintakyvyn arvioinnista iäkkään väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhteydessä, THL 2013). Laatusuosituksessa (2013) keskeisenä hyvinvoinnin ulottuvuutena pidetään osalli-

suutta ja toimijuutta. Siihen sisältyvät tunne yhteenkuulumisesta, mahdollisuus toimia ja vaikuttaa yhteisössä, sekä osallistuminen omien palvelujen suunnitteluun, oman asian-sa käsittelyyn asiakkaana sekä palvelujen laadun arviointiin myös silloin, kun toiminta-kyky on heikentynyt. Vastakohta osallisuudelle on osattomuus. Osattomuudella tarkoite-taan yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta tai pahimmillaan yhteisöstä syrjäytymistä ja osallistumismahdollisuuksien puuttumista. Eri ikäpolvien kohtaaminen olisi tärkeää. Noin puolet 65-74 –vuotiaista kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi (Sotka-net id 4180). Samasta ikäryhmästä 93 prosenttia pystyy liikkumaan yksin ulkona ilman vaikeuksia, 75-84 –vuotiaista 83 prosenttia (Sotkanet id 3072 ja 3073). Noin kaksi kol-masosaa 65 vuotta täyttäneistä on oikeutettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin (Sotkanet id 236). Lähes puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu yksin (Sotkanet id 237). Muistisairaita henkilöitä, joiden sairauden aste on vähintään keskivaikea, on 65-74 –vuotiaista 4,2 prosenttia, 75-84 –vuotiaista 10,7 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneistä 35,0 prosenttia (Laatusuositus 2013). Ikääntyneeseen väestöön kuuluu hyvin erilaisessa elämäntilanteessa olevia ja toiminta-kyvyltään erilaisia henkilöitä.

3.2.1. Hyvinvointikertomukset

Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan nostaa kaikissa kunnissa yhdeksi toiminnan painoalueeksi (Terveyden edistämisen laa-tusuositus 2006). Kertomuksia, strategioita ja suunnitelmia tästä tavoitteesta on tehty se-kä valtakunnallisella, maakunnallisella että kuntatasolla. Hyvinvointikertomus on strateginen asiakirja kunnan ja alueellisen hyvinvointipolitiikan suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi.

10

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on julkaissut Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuk-sen 2012 sekä laajana versiona että sähköisenä esittelyversiona. Ikääntyneen väestön osalta ovat Pirkanmaan vahvuuksia kotona asuvien 75 vuotta täyt-täneiden suurempi osuus vastaavanikäisestä väestöstä ja täyttä kansaneläkettä saavien pienempi osuus verrattuna valtakunnallisiin tietoihin. Haasteena on puolestaan se, että 75 vuotta täyttäneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaita oli Pirkanmaalla vähem-män kuin valtakunnallisesti on suositeltu. Akaassa myönteisenä havaintona oli 65 vuotta täyttäneiden täyttä kansaneläkettä saavi-en osuuden laskeminen. Haasteena on mainittu kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden lasku vuodesta 2005 vuoteen 2010 (osuus Pirkanmaalla oli keskimäärin kasvanut). Vuonna 2010 asui ti-laston mukaan 75 vuotta täyttäneistä akaalaisista kotona 88,7 prosenttia, mutta vuonna 2012 kuitenkin jo 92,5. Pirkanmaalla vastaava luku oli keskimäärin 91,0 ja koko maassa 90,0. Ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus oli Akaassa Pirkan-maan keskiarvoa ja valtakunnallista tavoitetta pienempi. Urjalassa sen sijaan tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus oli suurempi kuin Pirkanmaalla keskimäärin ja täytti valtakunnallisen tavoitteen. Haasteena oli Urjalassakin se, että kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli alle Pirkanmaan keskiarvon ja laskenut. Urjalassa vuoden 2010 luku oli 89,3 ja vuoden 2012 luku oli 88,1.

Akaan kaupungin hyvinvointikertomus Akaan kaupunginvaltuusto on 18.12.2013 hyväksynyt Akaan kaupungin hyvinvointiker-tomuksen 2013-2016. Akaassa hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaan sisältyvät mm. seuraavat, erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevat kehittämiskohteet: Voimaa ja vireyttä –hankkeen käytän-töjen toimeenpano, kotihoidon uudistaminen, tehostettuun palveluasumiseen siirtyminen ja palvelusetelin käyttöön otto.

Urjalan kunnan hyvinvointikertomus Urjalan hyvinvointikertomus on hyväksytty valtuustossa 16.9.2013. Kehittämiskohteeksi ikääntyneen väestön kohdalla on nostettu laitospaikkojen muutta-minen tehostetuksi asumispalveluksi.

3.2.2. THL:n sairastavuusindeksi

THL:n sairastavuusindeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä (syöpä, sepelvaltimo-tauti, aivoverisuonitauti, TULE (tuki- ja liikuntaelimet), mielenterveys, tapaturma ja dementia) ja neljästä sairauksien tiettyä merkitystä painottavasta näkökulmasta (kuollei-suuspainotettu, työkyvyttömyyspainotettu, elämänlaatupainotettu ja kustannuspainotet-tu). Sekä sairastavuusindeksi, sairausryhmät että painotukset on erikseen indeksoitu si-ten, että koko maan arvo on 100. Viimeisin saatavissa oleva indeksi, vuodelta 2009, on muodostettu vuosien 2008 – 2010 tilastojen pohjalta. Ikävakioidussa indeksissä on pois-tettu väestön iän vaikutus indeksiin.

11

Akaassa ja Urjalassa ikävakioidut sairastavuusindeksit olivat hieman alle keskiarvon eli arvon, 98,2 (Akaa) ja 99,6 (Urjala). Ikävakioimaton sairastavuusindeksi oli Akaassa 99,4 ja Urjalassa 113,7. Sairausryhmistä arvon 100 ylittivät Akaassa tuki- ja liikuntaelin- ja mielenterveysindek-sit, Urjalassa niiden lisäksi tapaturmaindeksi. Mainitut sairausryhmät olivat siis keski-määräistä yleisempiä. Sairastavuusindeksejä voidaan tarkastella mm. elämänlaatupainotteisesti eli elämänlaa-dun näkökulmasta sekä kustannusnäkökulmasta. Akaassa ja Urjalassa sairastavuus näyt-tää vaikuttavan jonkin verran keskimääräistä enemmän elämänlaatua alentavasti.

3.2.3. Terveydenhuoltopalvelujen käyttö

Akaan terveydenhuollon nettokustannukset olivat vuonna 2013 yhteensä 31 miljoonaa euroa. Siitä erikoissairaanhoidon osuus oli lähes 21 miljoonaa euroa. Urjalassa vastaavat kustannukset olivat 10,7 miljoonaa euroa ja 6,3 miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa Akaan ja Urjalan terveyspalvelujen käytön ja kustannusten ver-tailua Pirkanmaan ja koko maan tietoihin. Saatavissa ovat luvut vuodelta 2012. Terveys-palvelujen käyttö ja kustannukset ovat Urjalassa yleensä jonkin verran keskimääräistä suuremmat. Ainakin osittain erot liittyvät kunnan väestön ikärakenteeseen. Erityisen suuret erot olivat sekä Akaan että Urjalan osalta iäkkäiden henkilöiden psykiatrian lai-tospalvelujen käytössä.

Akaa Urjala Pirkan-

maa

Koko maa

Perusterveydenhuollon (ml hammashuol-to) nettokustannukset euroa / asukas 2012 id 1072

591

787 650

663

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroa/asukas 2012 id 1071

1 160 1 226 1 107 1 067

Sairaalahoidon potilaat / 1000 asukasta id: 1256

148,8 166,2 137,6 136,2

Sairaalahoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä id: 2697

9 359,7 12 353,3 12 885,9 12 132,8

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäis-tä id 706

426 969 265 169

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaa-lassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet poti-laat % vastaavanikäistä 2012 id 318

3,4 4,5 2,9 2,9

Lähde: Sotkanet

Akaan ja Urjalan käytettävissä olevat psykiatriset sairaalat ovat Pitkäniemen sairaala ja Kaivannon sairaala. Kaivannon sairaala kuuluu hallinnollisesti Valkeakosken sairaalaan. Kaivannon sairaalan paikkaluku on vähentymässä. Kaivannon sairaalan kustannukset olivat vuonna 2013 Akaan kaupungille 1 018 000 euroa (noin 36 prosenttia psykiatrian kustannuksista ja Urjalan kunnalle 395 000 euroa (54 prosenttia psykiatrian kustannuk-sista). Psykiatrian kustannuksiin sisältyvät tässä laskelmassa Kaivannon sairaalan lisäksi akuuttipsykiatrian, neuro- ja vanhuspsykiatrian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian se-

12

kä Valkeakosken mielenterveyskeskuksen kustannusosuudet. Kaivannon sairaalan hoi-topäiviä oli akaalaisilla 3 663 ja urjalalaisilla 1 412. Kaivannon sairaalan potilailla on usein sekä mielenterveyden että päihteidenkäytön ongelmia.

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on 65 vuotta täyttäneistä noin kaksi kolmas-osaa. Akaan ja Urjalan luvut vastaavat keskitasoa. Suuria eroja ei ole myöskään silloin, kun erityislääkekorvauksiin oikeutettujen osuutta on tarkasteltu perusteena olevien sai-rauksien, kuten Alzheimerin taudin, diabeteksen, sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin, depression tai psykoosin kannalta.

3.2.4. Muuta

Voimaa ja vireyttä –hanke Akaan kaupungin liikuntatoimi aloitti yhdessä perusturvatoimen eri yksiköiden kanssa elokuun 2010 alussa Voimaa ja vireyttä – hankkeen. Hanke on jatkoa Erityisliikuntaa kuntiin 2007 – 2009 hankkeelle, ja sen yhtenä painopistealueena on ikäihmisten kotona asumisen tukeminen. Kohderyhmänä ovat kotona asuvat ikäihmiset ja heidän kanssaan työskentelevä kotihoidon henkilökunta. Tavoitteena on lisäksi tiivistää yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Kahteen vanhusten palveluyksikköön, Mäntymäen alakertaan ja Tor-konkartanon palvelutaloon on saatu omat kuntosalit perintörahojen turvin. Seniorisali-toimintaa toivottaisiin saatavan järjestetyksi myös Urjalassa.

Akaan kaupunkiin on palkattu erityisliikunnanohjaaja. Erityisliikuntaryhmiä kokoontuu kaikkiaan 15. Yhteistyö yhdistysten kanssa on lisääntynyt ja erityisliikunnan tarjonta on laajentunut. Ikääntyneille on tarjolla ohjattua kuntosaliharjoittelua tai jumppaa sekä Toi-jalassa, Viialassa että Kylmäkoskella. Kuntopassin hankkimalla eläkeläiset voivat käydä kaikissa Akaan liikuntatoimen ohjatuissa ryhmissä. Lisäksi passilla voi käyttää Toijalan monitoimihallia, Rasin voimailutilaa ja Kylmäkosken kuntosalia ilman eri maksua.

Urjalassa liikuntatoimen järjestämät viikoittaiset Vesihelmi-retket ovat suosittuja eläke-läisten keskuudessa. Akaan Opisto järjestää jumppia Urjalassa kuten Akaassakin. Kunta ja pankki tukevat eläkeläisten ohjattujen kuntosaliryhmien toimintaa. Lisäksi Urjalassa on aktiivisia eläkeläis- ja terveysyhdistyksiä, jotka järjestävät aktiivisesti liikuntatoimin-taa jäsenilleen.

Asiointiliikenne Julkista liikennettä täydentää Akaan kaupungin järjestämä asiointiliikenne. Palvelubussi hoitaa asiointiliikennettä joka arkipäivä, eri päivinä eri osissa kaupunkia. Varsinaisen asiointiliikenteen lisäksi palvelubussi suorittaa aamuisin ja iltapäivisin koulu- ja toimin-takeskuskuljetuksia. Tällöinkin bussia samoin kuin koululaiskuljetuksia hoitavaa isoa linja-autoa voivat käyttää kaikki joukkoliikenteen tarvitsijat. Palvelubussi poikkeaa tar-vittaessa, aikataulun puitteissa, reitiltä noutamaan matkustajaa jopa kotipihasta. Urjalassa joukkoliikennettä on julkisen liikenteen lisäksi täydennetty kolmella perjantai-sin ajettavalla torivuorolla.

4. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN PALVELUT

Suomessa on noin 1,1 miljoonaa 63 vuotta täyttänyttä. Heistä lähes miljoona henkilöä elää arkeaan itsenäisesti. Palveluja säännöllisesti käyttäviä on noin 140 000. Säännöllisiä kotiin annettavia palveluja saa noin 90 000 henkeä (säännöllistä kotihoitoa tai omaishoi-don tukea); ympärivuorokautisessa hoidossa muualla kuin yksityiskodissa on runsaat 50 000 henkeä. 75 vuotta täyttäneistäkin vain joka neljäs käyttää säännöllisiä palveluja.

13

Iäkkäitä ihmisiä ei voida pitää vain palvelujen tarvitsijoina ja käyttäjinä, eivätkä iäkkäät ihmiset ole yhtenäinen ryhmä.

Ikääntyneen väestön palvelujen tarvetta lisäävät erityisesti etenevät muistisairaudet, heikko fyysinen toimintakyky, puutteelliset lähipalvelut, yksin asuminen, asuin- ja lä-hiympäristön esteellisyys ja sosiaalisten verkostojen puute. Palvelun laadulla tarkoitetaan palvelun kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelu-tarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten mukaan ja kustannustehokkaasti. Hyvälaatuinen palvelu ylläpitää tai parantaa asiakkaan toimintakykyä, on vaikuttavaa ja turvallista, asiakaslähtöistä ja asiakkaan tarpeisiin vastaavaa sekä hyvin koordinoitua. (Laatusuositus 2013) Vanhuspalvelulain 14 §:n mukaan pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvallisek-si, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja yl-läpitävään toimintaan

4.1. Kotiin annettavat palvelut

Kotihoito Akaa ja Urjala ovat olleet edelläkävijöitä kotisairaanhoidon ja kotisairaalatoiminnan jär-jestämisessä. Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotisairaala on yhdistetty ja yhteinen nimi-tys on kotihoito. Yhteistoiminta-alueen asukkaat on 1.1.2013 alkaen jaettu kahteen pal-velualueeseen, Toijalan/Viialan palvelualueeseen ja Kylmäkosken/Urjalan palvelu-

alueeseen.

Palveluohjaaja ohjaa kaikki yhteistoiminta-alueen asiakkaat oikeiden palveluiden pii-riin. Hän tekee alustavan arvion asiakkaan tarpeista ja ohjaa tarvittaessa asiakkaan myös yksityisille palvelun tarjoajille, mikäli kotihoidon kriteerit eivät täyty asiakkaan kohdal-la. Palveluohjaajan työparina toimii kotiutushoitaja, jolla on terveydenhoitajan koulutus. Kotihoidon esimiesten tehtävät painottuvat esimiestyöhön ja henkilöstöhallintoon. Palvelualueiden asiakastyö on organisoitu tiimityönä. Toijalan/Viialan palvelualueella työskentelee 5 sairaanhoitajaa, 38 lähihoitajaa ja 1 koti-avustaja. Urjalan/Kylmäkosken palvelualueella on 4 sairaanhoitajaa ja 28 lähihoitajaa. Toimistotiloja on Toijalassa, Viialassa, Urjalassa ja Kylmäkoskella. Avopalveluissa työskentelee myös palveluvastaava, jonka vastuualueella ovat omais-hoidon tuki, vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut sekä palveluasuminen. Kotihoito tarjoaa perushoitoa, hoivapalveluja ja sairaanhoidollisia palveluja. Sairaan-hoidolliset toimenpiteet sisältyvät säännölliseen kotihoitoon ja ne toteutetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi lääkehoito, suonensisäiset lääkityk-

14

set, nesteytykset, lääkehoidon vaikutusten seuranta, haavahoito, avannehoito, katetrointi ja terveydentilan seuranta. Akuuttitilanteen vaatimat lääkkeet sisältyvät käynnin hintaan. Toimintatilaston tietojen mukaan kodinhoitoapua sai vuoden 2013 aikana 520 akaalaista ja 260 urjalalaista vanhuskotitaloutta. Vanhuskotitaloudella tarkoitetaan kotitaloutta, jossa on yksi tai useampi yli 65-vuotias henkilö eikä kotitalouteen kuulu lapsia. Akaan vanhuskotitalouksien kodinhoitoavun käynneissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisestä vuodesta. Käyntejä on ollut noin 65 400 eli noin 125 käyntiä van-huskotitaloutta kohti. Urjalassa kodinhoitoavun käyntejä vanhuskotitalouksissa on ollut noin 41 400 eli talout-ta kohti noin 160. Käynnit vanhuskotitalouksissa ovat lisääntyneet vuoden aikana noin kolmanneksella.

Kotisairaala Kotihoidossa kotiutushoitaja ja kotisairaala vastaavat akuuttiin kotihoidon tarpeeseen sairaalasta kotiutustilanteissa ja kotihoidossa olevan asiakkaan terveydentilan äkillisissä muutostilanteissa. Kotisairaalan tavoitteena on nopeuttaa sairaalasta kotiutuksia ja estää kotihoidossa olevan asiakkaan tarpeetonta sairaalaan joutumista. Kotisairaanhoitajat te-kevät normaalin kotisairaanhoidon lisäksi kotisairaalan työtehtäviä. Kotisairaala toimii kahdessa vuorossa ja koko yhteistoiminta-alueella. Kotisairaalan hoito on lyhytaikaista ja sairaalatasoista hoitoa potilaan kodeissa, palvelutaloissa tai vanhainkodeissa. Kotisairaalan tehostaminen olisi kannattavaa, pienikin panostus auttaisi siihen, ettei asiakasta tarvitsisi siirtää toiseen hoitopaikkaan. Tärkeää on myös antaa riittävän usein yhteistyökumppaneille tietoa kotisairaalan toiminnasta.

Tukipalvelut

Kotiin annettavien tukipalveluiden, kuten ateria-, kauppa-, ja turvapalvelujen avulla tue-taan kotona asumista. Vanhusten kotona asumista edistää myös päiväkeskustoiminta. Tukipalvelut kohdistetaan asiakkaille kotihoidon kriteerien mukaan. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetustukea voivat anoa henkilöt, jotka asuvat kaukana kaupungin keskustasta tai jotka tarvitsevat apua asiointimatkoilla. Vanhusten päivätoimintaa järjestetään Viialassa vanhainkodin tiloissa kolmena päivänä viikossa. Päivätoimintaan järjestetään kuljetus sitä tarvitseville. Urjalassa järjestetään päivätoimintaa viitenä päivänä viikossa terveysaseman läheisyy-dessä sijaitsevassa kiinteistössä. Myös Urjalassa kuljetus järjestetään tarvittaessa. Toijalan seudun vanhainkotiyhdistys järjestää päivätoimintaa Toijalassa, Seniorituvassa, viitenä päivänä viikossa.

Kunnan kustantamia tukipalveluja on vuonna 2013 saanut noin 370 akaalaista ja 200 ur-jalalaista 75 vuotta täyttänyttä. Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja saa Akaas-sa noin 45 ja Urjalassa noin 25 henkilöä. Yhdistykset ja seurakunnat järjestävät mm. erilaisia tapahtumia, kerhoja, retkiä, leirejä ja vapaaehtoistoimintaa.

15

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit

Iäkkäiden hyvinvointia edistävällä kotikäynnillä (ent. ehkäisevä kotikäynti) tarkoitetaan kunnan tarjoamaa palvelua kotonaan asuvalle, tietyn ikäiselle tai tiettyyn riskiryhmään kuuluvalle iäkkäälle kuntalaiselle. Käynnin tavoitteena on tukea kotona selviytymistä. Iäkkään kanssa selvitetään hänen tilannettaan eri näkökulmista ja häntä kannustetaan käyttämään omia voimavarojaan omatoimisuuden säilymiseksi. Hänelle kerrotaan kun-nassa tarjolla olevista palveluista ja henkilöistä, joihin hän voi ottaa yhteyttä apua tarvi-tessaan. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä järjestelmällisesti toteutettuina ei ole tehty vuonna 2014 henkilöstön lomautusten vuoksi. Omaishoidon tuki

Omaishoidon tukea säätelee nykyisin laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidol-la tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjes-tämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoi-don tuki on talousarviossa määrärahasidonnainen palvelu, joten omaishoidon tukeen ei ole subjektiivista oikeutta. Akaassa ja Urjalassa hoitopalkkio on 398 – 636 euroa, paitsi omaishoitolain 5 § 2 mo-mentin mukaisissa tilanteissa 790 euroa kuukaudessa. Omaishoidon tuella vuoden 2013 aikana hoidettuja 75 vuotta täyttäneitä oli Akaassa 45 ja Urjalassa 28. Kunnan on järjestettävä omaishoitajille vapaata 3 päivää kuukaudessa. Vapaat toteute-taan järjestämällä hoidettavalle vapaan aikainen hoito vanhainkodeissa, palvelutaloissa ja joissain tapauksissa omaishoitajan sijaisen avulla. Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma julkaistiin maaliskuussa 2014. Ohjelmassa esitetään säädettäväksi laki sopimusomaishoidosta kor-vaamaan nykyisen lain. Laissa säädettäisiin muun muassa sopimusomaishoidon edelly-tyksistä, omaishoitosopimuksesta sekä hoitopalkkioiden valtakunnallisista saantiperus-teista, palkkioluokista ja palkkioiden määristä sekä sopimusomaishoitoa tukevista palve-luista. Palkkioiden tasoa korotettaisiin nykyisestä ja ne säilyisivät verotettavana ansiotulona. Kaikilla hoitopalkkion saantiperusteet täyttävillä olisi ns. subjektiivinen oikeus palkki-oon sekä lakisääteiseen vapaaseen. Rahoituksen järjestämiseksi on kaksi vaihtoehtoista mallia: vahvennetussa kuntamallissa kunta vastaa hoitopalkkioista ja saa niitä varten val-tionosuutta, Kelan rahoitusmallissa valtio vastaa hoitopalkkion maksatuksesta ja rahoi-tuksesta ja palvelut säilyvät kunnan vastuulla. Tuen tason nostaminen ja sopimusomaishoitajien määrän nostaminen noin puolitoista-kertaiseksi vuoteen 2020 mennessä lisäävät kustannuksia. Mutta koska omaishoito on muita hoitomuotoja edullisempi, tarkoitus on aikaansaada säästöjä kuntien menoissa.

16 4.2. Asumispalvelut

Oma toiminta:

Akaan kaupungin omat palveluasumisen yksiköt ovat: Koivulakoti, Tarpiakoti, Män-tymäki, Havupirtti ja Torkonkartano.

Koivulakoti on kahdeksanpaikkainen Viialassa sijaitseva vanhusten ryhmäkoti. Asuk-kaiden avun saanti yöaikaan on järjestetty turvapuhelimella.

Tarpiakodissa Kylmäkoskella on 22 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Asukkaat asuvat vuokralla omissa huoneissaan. Tarpiakodissa on myös laitospaikkoja. Palvelu-asunnoissa on yövalvonta, joten on kysymys tehostetusta palveluasumisesta. Jäljellä ole-vat laitospaikat on tarkoitus muuttaa tehostetuksi palveluasumiseksi vuoden 2015 alussa.

Havupirtti on muistihäiriöisille tarkoitettu 13 henkilön ryhmäasunto. Asukkaiden avun-saanti on mahdollista yöaikaan käynneillä lähellä sijaitsevasta Havulinnan vanhainko-

dista. Kyseessä on tehostettu palveluasuminen.

Osa Mäntymäen tiloista muutettiin vuoden 2014 alussa palveluasunnoiksi. Palvelu-asumispaikkoja on 16. Kyseessä on tehostettu palveluasuminen. Palveluasuntojen lisäk-si Mäntymäessä on lisäksi 32 laitospaikkaa.

Vanhainkoti Hakalehdon korvaava Torkonkartano tarjoaa tehostettua palveluasumis-ta. Toiminta uusissa tiloissa alkaa 1.10.2014 ja paikkamäärä on ennallaan (36).

Yksityiset palveluntuottajat:

Yksityisten palveluntuottajien palvelutaloja on Akaassa kolme: Kurkelanhovi, Kar-pinmäki ja Hoitokoti Arwola. Urjalassa palveluasumista tuottaa Reikonlinnan palveluta-lo.

Palvelutalo Kurkelanhovi sijaitsee Toijalassa. Palvelutalon tilat omistaa Yrjö ja Hanna –säätiö ja palvelun tuottaa Coronaria Hoitoketju Oy. Asuntoja on 24. Asukkaiden avun saanti yöaikaan on järjestetty turvapuhelimella.

Palvelutalo Karpinmäki sijaitsee Viialassa. Kuten Kurkelanhovin myös Karpinmäen ti-lat omistaa Yrjö ja Hanna –säätiö ja palvelun tuottaa Coronaria Hoitoketju Oy. Talossa on 18 huoneistoa. Asukkaiden avun saanti yöaikaan on järjestetty turvapuhelimella. Li-säksi talossa on kehitysvammaisten 6-paikkainen ryhmäkoti.

Hoitokoti Arwola Oy sijaitsee Toijalassa. Arwolan omistaa Mainio Vire Oy. Asukas-paikkoja on Toijalassa 15. Kyseessä on ympärivuorokautista hoitoa tarjoava tehostetun palvelun yksikkö.

Palvelutalo Reikonlinna on Urjalan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen ylläpitämä pal-velutalo. Reikonlinna tarjoaa palveluasumista ja tehostettua palveluasumista, ryhmä-asumista sekä tukipalveluja niitä tarvitseville vanhuksille, vammaisille ja dementoituvil-le. Asukaspaikkoja on 44.

17

Lisäksi on hankittu ostopalveluina vanhusten asumispalveluja yksittäisistä palvelutalois-ta. Palveluasuntoja tarvitseville asiakkaille on kuitenkin tarjottu ensisijaisesti asuntoja kaupungin omista yksiköistä tavoitteena ostopalvelumenojen hillitty kasvu.

Palveluasumiseen hakeutuminen: Palveluasumista ja laitoshoitoa koskevat hakemukset käsitellään SAP-työryhmässä

(Selvitä - Arvioi – Palveluohjaa).

Kuntien toimintatilastoon annettujen tietojen mukaan vanhusten palveluasumisen asiak-kaita oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 104 akaalaista. Heistä kaupungin itse järjestä-mässä palveluasumisessa oli 44 ja ostopalveluissa 60. Asiakkaista 53 oli tehostetun pal-veluasumisen asiakkaita ja heistä 43 oli 75 vuotta täyttäneitä. Ostopalvelujen määrässä on tapahtunut pieni väheneminen. Urjalaisia palveluasumisen asiakkaita oli vuoden 2013 lopussa 49, kaikki tehostetussa palveluasumisessa. Heistä 39 oli 75 vuotta täyttäneitä.

Silloin, kun on kyse kaupungin omasta palvelusta tai maksusitoumukseen perustu-

vasta palveluasumisesta, asukkaan maksettavaksi tulevat vuokra, ateriamaksut, muut tukipalveluista kuten siivouksesta ja vaatehuollosta perittävät maksut, mahdollinen pe-ruspalvelumaksu sekä hoiva- ja hoitopalveluista palvelumaksu, joka on 38 prosenttia asiakasmaksuasetukseen perustuvan tulorajan 563 euroa ylittävistä bruttotuloista. Mm. terveydenhuollon kustannukset asiakas maksaa itse saaden niihin Kelan sairausvakuu-tuskorvaukset. Huoneet kalustetaan yleensä omilla tavaroilla ja huonekaluilla. Akaan valtuusto on 18.6.2014 päättänyt pilotoida palveluseteliä vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ajalla 1.8.2014–31.12.2015. Palveluseteli kattaa hoivan ja hoidon sekä aterioiden kustannuksia palvelusetelin arvoon saakka. Palvelusetelin arvo määräytyy asiakkaan bruttokuukausitulojen perusteella. Jos asiakkaan bruttotulot ovat enintään 999 euroa kuukaudessa, palvelusetelin arvo on 2 800 euroa kuukaudessa. Taulukko on rakennettu siten, että bruttotulojen noustessa 200 euroa palvelusetelin arvo laskee 100 euroa. Siten esimerkiksi asiakkaan bruttotulojen ollessa 1 900 – 1 999 euroa palvelusetelin arvo on 2 300 euroa. Palveluseteliin perustuvassa palveluasumisessa asiakas maksaa palvelusetelin omavas-tuuosuuden, vuokran ja tukipalvelut aterioita lukuun ottamatta. Lisäksi hän maksaa ter-veydenhuoltokustannukset kuten palveluasumisessa yleensä.

4.3. Laitoshoito

Vanhainkotihoitoa tarjoavat Havulinna Toijalassa, Mäntymäki Viialassa, Tarpiakoti Kylmäkoskella ja Urjalan vanhainkoti Urjalassa.

Hakalehdon vanhainkodin korvaa Torkonkartanon palvelutalo syksyllä 2014. Havulinnan vanhainkoti sijaitsee Toijalassa ja on ollut aiemmin Toijalan Seudun Van-hainkotiyhdistys ry:n ylläpitämä. Vuoden 2012 alussa Havulinna ja Havupirtti ovat siir-tyneet Akaan kaupungin omaksi toiminnaksi toimitilojen ollessa vuokralla ko. yhdistyk-seltä. Vanhainkodissa on 29 laitosasukaspaikkaa. Lisäksi Havulinnan yläkerrassa on kolme tukiasuntoa kehitysvammaisille. Havulinna on tarkoitettu erityisesti muistisairail-le.

18

Mäntymäen vanhainkoti sijaitsee Viialassa. Osa vanhainkodin tiloista on remontoitu ja muutettu 1.4.2014 alkaen tehostetuksi palveluasumiseksi. Vanhainkotipaikkoja on muu-toksen jälkeen 32. Tarpiakoti sijaitsee Kylmäkoskella. Palveluasuntojen lisäksi Tarpiakodissa on 11 lai-tospaikkaa. Suunnitteilla on muuttaa laitospaikat tehostetuksi palveluasumiseksi vuonna 2015.

Urjalan vanhainkodissa on 41 hoitopaikkaa, ja vanhuksia hoidetaan kolmessa eri yksi-kössä: Iltatuuli, Tähtelä ja Muistola. Urjalan perusturvalautakunta on pyytänyt Akaan kaupungilta selvitystä yksikön muutta-misesta tehostetuksi palveluasumiseksi.

Pitkäaikaista laitoshoitoa kuten palveluasumistakin koskevat hakemukset käsitellään SAP-työryhmässä (Selvitä - Arvioi – Palveluohjaa). Lyhytaikaispaikoista vastaa ko-tiutushoitaja (vrt kohta 4.1. Kotiin annettavat palvelut). Vanhainkotien asukaspaikoista osa on lyhytaikaispaikkoja. Omaishoitajien lomat ja va-paapäivät pyritään järjestämään joko vanhainkoti- tai palvelutalojaksojen avulla. Omais-hoitajien jaksamisen tukeminen on erittäin tärkeää ja esim. säännöllisten jaksohoitojen avulla pitkitetään pitkäaikaispaikalle joutumista. Lyhytaikaispaikoista vastaa kotiutus-hoitaja.

Kuntien toimintatilaston tietojen mukaan vanhainkodeissa oli vuoden 2013 lopussa 127 akaalaista ja 43 urjalalaista.

4.4. Terveydenhuolto

Akaan terveyskeskuksella on Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueella toiminnassa neljä terveysasemaa: Toijalan, Viialan, Urjalan ja Kylmäkosken terveysasemat. Hoitajien ja lääkärien vastaanottojen lisäksi jokaisella asemalla on neuvolat ja hammashuolto. Ter-veyskeskuksesta on saatavana lisäksi laboratorion, röntgenin, kuntoutuksen, psykologin ja sosiaalityöntekijän palveluita. Ilta-, yö ja viikonloppupäivystys järjestetään Valkea-koskella. Toijalassa ja Urjalassa on myös vuodeosastot. Toijalan vuodeosasto on 32-paikkainen. Urjalan vuodeosastolla on 34 paikkaa ja osaston yhteydessä on 4-paikkainen TAYS:n alainen dialyysiyksikkö. Erikoissairaanhoidon osalta Akaan kaupunki kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kun-tayhtymään.

4.5. Vanhuspalvelujen kustannukset

Vanhustenhuollon käyttötalouden nettokustannukset jakaantuivat vuonna 2013 seuraa-vasti: Akaa Urjala yhteensä

Avopalvelut 3 233 000 1 344 800 4 577 800

19

Asumispalvelut 2 875 600 1 709 700 4 585 300

Laitoshoito 4 825 000 2 036 300 6 861 300

Yhteensä 10 933 600 5 090 800 16 024 400

Em. kustannukset sisältävät ulkoisten menojen lisäksi sisäiset menot sekä myös vyöry-tyserät. Vanhustenhuollon henkilöstökulujen määrä vuonna 2013 oli 12 310 900 euroa. Akaan kaupungin palveluksessa vanhustyössä Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueella on noin 215 henkilöä.

Kustannusten muodostumisperuste on erilainen laitoshoidossa ja asumispalveluissa. Siir-tymistä laitoshoidosta palveluasumiseen perustellaan asukkaiden elämänlaadun paran-tamisella, mutta myös sillä, että palveluasumisen odotetaan tuovan kustannussäästöjä. Palveluntuottamisen kokonaiskustannukset eivät merkittävästi muutu laitoshoidosta pal-veluasumiseen siirryttäessä, jos asukkaat ovat samankuntoisia. Eroa on kuitenkin siinä, kuka kustannukset maksaa. Nykyisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisessa tilantees-sa kunnan maksettaviksi jäävä osuus kustannuksista pienenee siirryttäessä palveluasumi-seen ja valtion ja asiakkaan maksettavaksi jäävä osuus suurenee. (Laitoshoidosta omaan kotiin, 2013) Laitoshoitoon sisältyvät asuminen, ravinto, hoito, hygienia ym. kustannukset, ja kunta vastaa kustannuksista perien asiakkaalta maksun asiakasmaksulaissa ja –asetuksessa tar-koin määrätyin perustein. Maksu peritään maksukyvyn mukaan. Maksu voi olla yksinäi-sellä henkilöllä enintään 85 prosenttia kuukausitulosta, ja hänen henkilökohtaiseen käyt-töönsä on jäätävä vähintään 105 euroa kuukaudessa. Palveluasumisessa Kela osallistuu mm. sairaudesta aiheutuviin kustannuksiin, kuten matka- ja lääkekustannuksiin, sekä asumiskustannuksiin. Palveluasumisen maksuista ei toistaiseksi ole muuta säädöstä kuin yleissäädös, jonka mukaan palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen asiakasmaksuja koskevaa

säädösvalmistelua tukeva työryhmä valmistelee ehdotusta palveluasumisen asiakas-maksusäädöksiksi. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa maksujen määräytymisperusteita ja samalla selvittää ehdotusten taloudellisia vaikutuksia kuntien ja asiakkaiden kannalta. Selvityksessä arvioidaan myös vähimmäiskäyttövaraan liittyviä tekijöitä. Työryhmän toimikausi päättyy 31.10.2014.

4.6. Vanhuspalvelujen palvelurakenne

75 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2012 lopussa Akaassa 1 496 ja Urjalassa 688 ja vuoden 2013 lopussa Akaassa 1 512 ja Urjalassa 695. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (2013) asettaa tavoitteita vuoden 2017 palvelurakenteelle. Koska ikärakenne-ennustetta ei ole vuodelle 2017, käytetään vuoden 2020 ennustetta, jolloin 75 vuotta täyttäneitä olisi

Akaassa 1 705 ja Urjalassa 726.

20 Laatusuosituksen tavoitteita vuodelle 2017 ovat mm. seuraavat:

Lähde: Laatusuositus 2013

Seuraavassa taulukossa on nykytilannetta kuvaavana käytetty Sotkanet-tilastotietoja (vuodelta 2012 tai 2013) tai kaupungin omia tilastotietoja 75 vuotta täyttäneiden palve-luista. Nykyistä tilannetta on verrattu laatusuosituksen tavoitteisiin vuodelle 2017.

Akaa

Tavoite

Akaa

Muu-

tos

Akaa

Urjala Tavoite

Urjala

Muutos

Urjala

Pirkanmaa Koko maa

75 vuotta täyttäneiden määrä 31.12.2013 ja ennuste 2020 (tavoite-sarakkeessa)

1 512

1 705

+193

695

726

+31

Kotona asuvat 75 vuotta täyttä-neet % vastaavanikäisestä väestöstä Sotkanet id: 1570 (2012)

92,5 %

1 384

92,0 %

1569

+185

88,1 %

606

92,0

668

+62

91,0 %

90,0 %

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttä-neet % vastaavanikäisestä väestöstä Sotkanet id: 3216 (2013)

12,6 %

190

14,0 %

239

+49

14,8 %

103

14,0 %

102

-1

11,4 %

11,9 %

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä 2013 Sotkanet id: 3262

3,0 %

45

7,0 %

119

+74

4,2 %

29

7,0 %

51

+22

3,6 % 4,6 %

Ikääntyneiden tehostetun palve-luasumisen 75 vuotta täytäneet asiakkaat 31.12. % vastaa-

2,8 %

7,0 %

5,6 %

7,0 %

4,5 % 6,1 %

Tavoite

2017

%

Tavoite

Akaa

abs.

määrät

Tavoite

Urjala

abs.

määrät

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäi-sestä väestöstä Tilastot: Sotkanet id:1570

91,0 – 92,0

1 551 – 1 569

661 – 668

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä Tilastot: Sotkanet id: 3216

13,0 – 14,0

222 – 239

94 – 102

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä Tilastot: Sotkanet id: 3262

6,0 – 7,0

102 – 119

44 – 51

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. % vastaavanikäisestä väestöstä Tilasto: Sotkanet id: 3261

6,0 – 7,0

102 – 119

44 – 51

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12. % vastaavanikäisestä väestöstä Tilasto: Sotkanet id: 3367

2,0 – 3,0

34 – 51

15 – 22

21 vanikäisestä väestöstä 2013 (Pirkanmaa ja koko maa 2012)

43

119

+76

39

51

+12

Vanhainkodeissa tai pitkäaikai-sessa laitoshoidossa terveyskes-kuksissa olevat 75 vuotta täyt-täneet 31.12. % vastaavanikäi-sestä väestöstä 2013 Pirkanmaa ja koko maa 2012)

8.6 %

130

2,0 %

34

-96

6,3 %

44

2,0 %

15

-29

4,4 % 3,8 %

Laatusuosituksen tavoitteet poikkeavat nykytilanteesta huomattavasti etenkin omaishoi-don tuen osalta. Laitospaikkojen ja tehostetun palveluasumisen paikkojen määrästä ja kehityksestä ks. luku 5.3. Palvelurakenteen kehittämisen tilanne.

4.7. Henkilöstön määrä ja henkilöstömitoitukset

Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueen vanhustenhuollon henkilöstö on Akaan kaupun-gin palveluksessa. Henkilöstön määrä on noin 215. Vanhus- ja vammaistyön johtajan, palveluohjaajan, palveluvastaavan ja kotiutushoitajan vakanssien lisäksi ovat eri toimi-pisteissä seuraavat henkilöstövakanssit:

vastaava

hoitaja

sairaan-

hoitaja

lähi-

hoitaja

osasto-

apulainen

kunto-

hoitaja

yhteensä

hoitotyö

asukkaita

mitoitus

Torkonkartano 1 3 17 1 1 22 36 0,61

Havulinna 1 4 21 25 42 0,60

Koivulakoti *) 3 3 8 0,38

Mäntymäki 1 3 24 1 1 29 48 0,60

Tarpiakoti 1 1 16 3 20 33 0,61

Urjalan vk 1 4 25 3 32 41 0,78

Kotihoito **)

Tla-Vla

1 5 38 1 44

Kotihoito **)

Ula-Kki

1 4 28 32

yhteensä 7 24 172 9 2 207

*) Tarpiakodin vastaava hoitaja vastaa myös Koivulakodista. **) Kotihoidon esimiehet vastaavat kotihoidon palvelualueista ja heidät on merkitty vastaava hoitaja-sarakkeeseen. Osalla kotihoidon henkilökunnasta on lähihoitajan tutkinnon sijaan aikaisempi kodinhoi-tajan tutkinto. Kotiavustaja on merkitty sarakkeeseen osastoapulaiset.

Suositus henkilöstön ehdottomaksi vähimmäismääräksi on tehostetussa palvelu-

asumisessa ja vanhainkodeissa 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohti ja terveyskes-

22

kusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60 – 0,70 hoitotyöntekijää asiakasta

kohti (Laatusuositus 2013). Koivula-koti ei ole tehostettua palveluasumista, joten henkilöstömitoitus pienempi.

Suositeltu henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissa-

olevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Hoitohenkilöstöön lasketaan mu-kaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työnteki-jät. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan henkilöstömitoitukseen kuitenkin vain sillä osuudella, kuin he osallistuvat välittömään (asiakaskohtaiseen) hoitotyöhön. Jos yksikössä toimii hoito- tai laitosapulaisia tai hoiva-avustajia, joilla ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, heidät sisällytetään henkilöstömitoituk-seen vain siltä osin kuin heidän työnsä sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista. He eivät voi olla yksin työvuorossa eivätkä saa vastata lääkityksistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on suorittanut tarkastuksen mm. Kylmä-koskella sijaitsevassa Tarpiakodissa. Aluehallintovirasto toteaa päätöksessään 15.1.2014, että Tarpiakodin henkilöstön määrä on riittävä, kun jokaista laitoshoidon asukasta koh-den on 0,70 hoitotyöntekijää ja tehostetussa palveluasumisessa on asukasta kohti 0,60 työntekijää. Kaikilla hoitotyöntekijöillä tulee olla sosiaali- tai terveysalan tutkinto. Aluehallintoviraston päätöksissään edellyttämät henkilöstömitoitukset vaihtelevat eri toimintayksiköissä riippuen mm. yksikön fyysisistä olosuhteista ja asukkaiden toiminta-kyvystä. Säädöstä laitosten henkilöstömitoituksesta ei aikaisemmista suunnitelmista poiketen sisälly vanhuspalvelulakiin. Laatusuosituksen (2013) tietojen mukaan sosiaalipalveluihin avautuu seuraavien 20 vuoden aikana noin 60 000 uutta työpaikkaa. Työvoiman lisätarve kohdistuu lähes täysin iäkkäiden kotihoidossa, asumispalveluissa ja laitoshoidossa toimivien lähihoitajien ja vastaavien ammattiryhmään. Lisätarpeesta yli puolet johtuu eläkepoistumasta. Eläke-poistuma lähivuosina on huomattava myöskin Akaan ja Urjalan vanhuspalveluissa. Lyhytaikaiset sijaiset hankitaan Seuturekry Oy:n kautta. Toimintayksiköt suorittavat RaVa-arvioinnin vuosittain. Viimeisin laskenta on tehty 31.12.2013 tilanteen mukaan. Kotihoidossa RaVa-arvojen keskiarvot vaihtelivat alueit-tain 2,00-2,30 välillä. Palveluasumisessa keskiarvot olivat toimintayksiköittäin 2,45-2,72 välillä, tehostetussa palveluasumisessa 2,99-3,58 ja vanhainkodeissa 3,36- 3,79.

5. VANHUSTENHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN

5.1. Suunnitelmia ja raportteja palvelurakenteen kehittämiseksi Akaan kaupungin strategia 2016 (2013) Akaan palveluverkko. Palveluverkkotyöryhmän loppuraportti (2014) Yhteistoiminta-alueen, Akaan ja Urjalan, palvelurakenteen kehittämisestä ovat valmis-tuneet seuraavat raportit: Terveyden- ja vanhustenhuollon palvelurakenteet vuoteen 2025 (2011) Terveyden- ja vanhustenhuollon uudistamisohjelma (2013)

23

Akaan kaupungin strategia

Valtuusto on hyväksynyt Akaan kaupungin strategian 19.6.2013. Terveyden edistäminen on yksi Akaan kaupungin strategian painopisteistä. Terveyden edistämistä lähestytään strategiassa kolmesta näkökulmasta: pyritään panostamaan terveyskasvatukseen päivä-hoidossa ja kouluissa, tarjoamaan liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille ja korostamal-la aikuisten omaa vastuuta terveydestään. Vanhuspalveluissa vanhusten hoidon raken-netta muutetaan itsenäistä kotona selviytymistä edistäväksi ja tukevaksi.

Vanhustenhuollon osalta strategiassa todetaan mm. seuraavaa:

”Vanhusten hoidon rakennetta muutetaan itsenäistä kotona selviytymistä edistäväksi ja tukevaksi. Yksityiset palveluntuottajat täydentävät kaupungin omaa palvelutuotantoa. Vanhustenhoidon palvelurakennetta muutetaan Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteiden mukaiseksi. Hoidon porrastusta kehitetään kokonaisuutena avohoitomuoto-jen suuntaan. Palvelurakenteita ja toimintamuotoja muutetaan niin, että palvelun tuotta-mistavat ovat mahdollisimman laadukkaita ja kustannustehokkaita, ja yksikköjen tuotta-vuus on korkealla tasolla. Vanhusten itsenäistä asumista omassa kodissaan edistetään. Tätä tavoitetta tukee esteet-tömyyden lisääminen taajamarakenteessa ja julkisissa tiloissa. Laitoshoidon paikkoja vähennetään, jolloin palvelurakenne kevenee ja kustannusten kasvu on nykytilanteeseen nähden selvästi maltillisempaa. Näin kotona asumisen tukemiseen jää nykyistä enemmän voimavaroja. Laitospaikkoja muutetaan tehostetun asumisen yksiköiksi. Hoivapaikkojen tarpeen kas-vuun vastataan tehostetun palveluasumisen paikoilla ja kotihoidolla. Oman toiminnan ja yksityisten palvelutuottajien kustannustehokkuutta ja laatua seurataan jatkuvasti ja teh-dään tarvittavia muutoksia.”

Terveyden- ja vanhustenhuollon palvelurakenteet vuoteen 2025

Työryhmän raportti käsiteltiin Akaan kaupunginhallituksessa 20.9.2011. Työryhmä esitti kolme päävaihtoehtoa palvelurakenteen kehittämiseksi. Todettiin, että mitään vaihtoeh-toa ei välttämättä tarvitse toteuttaa sellaisenaan, vaan myös erilaiset variaatiot ovat mah-dollisia ja muutokset voidaan toteuttaa myös asteittain. Kaikissa vaihtoehdoissa on läh-tökohtana se, että lähivuosina yhteistoiminta-alueelle on rakennettava tai ostettava noin 70 vanhustenhuollon palveluasuntoa. Yhteistä kaikissa vaihtoehdoissa oli myös kotihoi-don resurssien vahvistaminen. Työryhmä otti toimintasuunnitelman lähtökohdaksi vaihtoehdon B: Vanhusten asumispalvelut

• Osa vanhainkotipaikoista muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi. • Hakalehdon vanhainkoti ja Urjalan vanhainkoti säilyvät laitoshoitomuotoisina

vanhustenhuollon yksikköinä • Urjalan vuodeosaston tiloihin perustetaan 35-paikkainen dementiayksikkö • Toijalan laajennettavan terveyskeskuksen yhteyteen perustetaan tehostetun pal-

veluasumisen 35-paikkainen yksikkö Kotihoito

• Kotihoitoon palkataan vähintään 25 työntekijää lisää vuoteen 2025 mennessä

24

• Kotihoitopalvelut säilyvät lähipalveluina kullakin alueella Vuodeosastohoito ja dialyysi

• Vuodeosastohoito ja dialyysi keskitetään nykyisiin vuodeosaston tiloihin ja ra-kennettaviin lisätiloihin

Terveydenhuollon avopalvelut • Avoterveyspalvelut säilyvät Viialan ja Urjalan terveysasemilla • Kylmäkosken terveysaseman toiminta lopetetaan ja toiminnot siirretään Toijalan

terveysasemalle. Kuitenkin neuvolapalveluja järjestetään jatkossakin siihen so-veltuvissa tiloissa Kylmäkoskella. Suun terveydenhuolto järjestetään toimintaan jäävillä terveysasemilla

• Kouluterveydenhuolto järjestetään edelleen kouluilla

Kaupunginhallitus on pyytänyt Urjalan kunnan lausunnon raportissa esitetyistä palvelu-rakenteen vaihtoehtoisista kehittämisehdotuksista ja toimintasuunnitelmasta. Urjalan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 21.11.2011 lausunnon sisällöstä. Urjalan kunta piti tärkeänä palvelurakenteiden kehittämistä yhteistoiminta-alueella. Kuntien toi-mintaympäristö muuttuu voimakkaasti väestön vanhenemisen, henkilöstön eläköitymi-sen sekä julkisen talouden paineiden vuoksi. Se piti tärkeänä tuottaa uusia palveluja ni-menomaan palveluasumisena laitospalveluiden sijaan ja kannatti laitospaikkojen muut-tamista palveluasumiseksi varsin pikaisella aikataululla. Urjalan kunta suhtautui myön-teisesti vuodeosastohoidon keskittämiseen Toijalan terveyskeskuksen yhteyteen raken-nettaviin tiloihin sekä Urjalan nykyisen vuodeosaston muuttamiseen muistihäiriöisten vanhusten hoitoon tehostetuksi palveluasumiseksi. Tällöin Urjalan vanhainkodin Muis-tola-osasto voidaan muuttaa yhden hengen huoneiksi ja pienentää samalla henkilöstömi-toitusta. Tämä muutostyö vaatii perusteellisen valmistelun kuntien välisenä yhteistyönä. Urjalassa tehtiin valtuustoaloite, jossa vastustettiin vuodeosaston siirtoa Akaaseen tiloi-hin, joita ei ole vielä suunniteltu, rakentamispäätöksistä puhumattakaan. Viitattiin sote-lainsäädännön tuleviin uudistuksiin, jolloin kyseisten asioiden ratkaisu on ennenaikaista. Valtuustoaloitteessa viitattiin myös kustannuksiin, joita vuodeosaston kunnostus asu-mispalveluyksiköksi aiheuttaa. Valtuusto lähetti kokouksessaan 19.12.2011 aloitteen kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Urjalan kunnanhallitus käsitteli valtuustoaloitetta kokouksessaan 4.6.2012. Hallitus hy-väksyi äänestyksen jälkeen näkemyksen, että on tärkeämpää säilyttää muistihäiriöisten ikäihmisten asumispalvelut Urjalassa kuin terveyskeskustasoiset vuodeosastopaikat. Valtuustossa 18.6.2012 kunnanhallituksen päätösehdotus sai äänestyksessä 5 ääntä ja valtuustoaloitteen mukainen vastaehdotus, jonka mukaan vuodeosasto tulee säilyttää Ur-jalassa, sai 21 ääntä.

Terveyden- ja vanhustenhuollon uudistamisohjelma

Terveyden ja vanhustenhuollon uudistamisohjelma on jatkoa raportille Terveyden- ja vanhustenhuollon palvelurakenteet vuoteen 2025, ja siinä esitetään palvelurakenteiden ja -muotojen uudistamiseen tähtäävä suunnitelma. Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta käsitteli uudistamisohjelmaa ensimmäisen kerran 25.10.2012. Lisäselvitysten jälkeen 1.10.2013 se merkittiin lautakunnan tiedoksi ja lähetettiin tiedoksi kaupunginhallitukselle ja työvälineeksi kaupunginhallituksen 13.8.2013 asettamalle palveluverkkotyöryhmälle. Kaupunginhallitus merkitsi 15.10.2013 terveyden- ja vanhustenhuollon uudistamisohjelman tiedokseen.

25

Uudistamisohjelman tiivistelmä investointien aikataulusta ja kustannusvaikutuksista:

Vuosi Toimenpiteet Investoinnit

2013 � Mäntymäen muutostyöt; osa tehostetuksi palvelu-asumiseksi

� Hakalehdon uudisrakentaminen

- 50 000

- 1 550 000

2014 � Osa Mäntymäestä palveluasunnoiksi � Hakalehdon uudisrakentaminen jatkuu � Akaan uuden terveysaseman suunnitteluraha

-2 000 000

- 300 000

2015 � Uusi Hakalehdon tehostetun palveluasumisen yk-sikkö aloittaa toimintansa

� Vanha Hakalehdon vanhainkoti puretaan � Akaan yhden terveysaseman rakentaminen, jossa

yksi vuodeosasto

- 450 000

- 3 200 000

2016 � Akaan uusi terveysasema valmistuu loppu vuonna � Vuodeosastotoiminta Urjalassa loppuu 31.12.2016

- 3 500 000

2017 � Akaan uusi terveysasema vuodeosastoineen aloittaa toimintansa

� Tehostetun palveluasumisyksikön saneeraustyöt (Urjalan investointi 500 000 euroa)

� Oman tehostetun palveluasumisyksikön suunnittelu � Kylmäkosken ja Viialan terveysasemat sulkeutuvat

- 100 000

2018 � Uusi tehostetun palveluasumisen yksikön saneeraus valmistuu ja aloittaa toimintansa Urjalassa

� Uuden oman 35-40-paikkaisen tehostetun palvelu-asumisen yksikön rakentaminen aloitetaan Toija-laan

- 2 000 000

2019 � Uuden oman 35-40-paikkaisen tehostetun palvelu-asumisyksikön rakentaminen jatkuu

-2 000 000

2020 � Uusi oma tehostetun palveluasumisen yksikkö val-mistuu

Uudistamisohjelman yhteenvetona todetaan, että yhteistoiminta-alueella on vuoden 2013 alussa hoiva- ja hoitopaikkoja yhteensä 367. Mukaan on laskettu vuodeosasto-, vanhain-koti- ja palveluasumispaikat sekä julkisen että yksityisen palvelutuotannon osalta. Mi-käli vuosina 2013-2020 toteutetaan rakenteelliset muutokset tämän ohjelman mukaisesti, hoiva- ja hoitopaikkojen määrä kasvaa 97 paikkaa. Samalla laitospaikkojen osuus hoiva- ja hoitopaikoista vähenee merkittävästi. Palveluverkkotyöryhmän loppuraportti

Palveluverkkotyöryhmän loppuraportti Akaan palveluverkko käsiteltiin Akaan kaupun-ginhallituksessa 4.2.2014. Palvelurakennetyöryhmän työn pohjana ovat olleet mm. ter-

26

veyden- ja vanhustenhuollon uudistamisohjelma vuoteen 2020, Akaan kiinteistöstrategia 2013-2015 (ei ole käsitelty virallisissa kokouksissa) ja tasapainottamisohjelma, joka hy-väksyttiin valtuustossa 28.8.2013. Palvelurakennetyöryhmän esitykset eivät ole olleet yksimielisiä. Hallitus totesi työryhmän loppuraportin olevan valmisteluaineistoa, jota ei sellaisenaan voida käyttää päätöksenteon pohjana ja että valmistelua palveluverkon muuttamiseksi tulee jatkaa.

5.2. SOTE-uudistus Vireillä on laaja, perusteellinen sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva uudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Uudistuksen pääkohdat ratkaistiin kesäkuussa 2014. Uudessa mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueella (sote-alue) ja niitä vastaavilla kuntayhtymillä. Ne vastaavat alueensa asukkaiden ja muiden palveluihin oi-keutettujen palvelujen saannista. Palvelun tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä. Tuottamisvastuullisella tulee olla kyky vastata palveluista yhtenä kokonaisuutena. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Uudistuksen tavoitteina on mm. väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvalli-suuden edistäminen, palvelujen yhdenvertaisuuden turvaaminen, peruspalvelujen vahvis-taminen sekä palvelurakenteen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kehittäminen. Keskeistä on sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisimman laaja integraatio, jossa pe-rus- ja erikoispalvelu muodostavat ehjän palvelukokonaisuuden. Palvelutarpeet huomi-oidaan siten kokonaisuutena. Lakiuudistus tulee eduskunnan käsittelyyn syysistunto-kaudella 2014.

5.3. Palvelurakenteen kehittämisen tilanne

5.3.1. Kotiin annettavat palvelut Kotihoidon organisaatio on uudistettu 1.1.2013 lukien. Yhteistoiminta-alue on jaettu ai-kaisemmasta kolmesta alueesta poiketen kahteen palvelualueeseen. Palveluohjaaja ohjaa koko yhteistoiminta-alueen asiakkaat oikeiden palvelujen piiriin. Palveluohjaajan työpa-rina toimii kotiutushoitaja, jolla on terveydenhoitajan koulutus. Toinen kotihoidon esimiehen viroista tulee täytettäväksi. Suunnitteilla on kotisairaan-hoidon ja kotisairaalatoiminnan keskittäminen tälle viranhaltijalle.

5.3.2. Laitoshoito ja palveluasuminen

Yhteistoiminta-alueen vanhainkotipaikkojen kehitystä kuvaa seuraava taulukko:

2013 2014 2015

Hakalehto 36 0 0

Havulinna 32 29 29

Mäntymäki 51 32 32

27

Tarpiakoti 11 11 0

Urjalan vanhainkoti 44 41 41

Yhteensä 174 113 102

Tarpiakodin laitospaikat suunnitellaan muutettavaksi tehostetuksi palveluasumiseksi vuoden 2015 alussa, mikä on otettu huomioon taulukossa. Havulinnan vastaava muutos tapahtunee vuoden 2016 alussa. Myös Urjalan vanhainkodin muuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi on vi-reillä. Yhteistoiminta-alueella sijaitsevien tehostetun palveluasumisen paikkojen kehitystä vuoteen 2015 kuvaa tämä taulukko:

2013 2014 2015

Torkonkartano 0 36 36

Mäntymäki 0 16 16

Havupirtti 14 13 13

Arwola 15 15 15

Tarpiakoti 22 22 33

Reikonlinna 44 44 44

Yhteensä 95 146 157

Terveyskeskuksen vuodeosastojen potilaita, joilla on pitkäaikaishoitomaksupäätös kolmen kuukauden hoitojakson jälkeen ja joilla oikea hoitopaikka ei ole terveyskeskus, on keskimäärin 15-20. He odottavat vanhainkotipaikkaa tai tehostetun palveluasumisen paikkaa. Vanhainkotipaikkojen muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi ei riitä kor-vaamaan vuodeosastoilla tapahtuvaa vanhusten pitkäaikaishoitoa, vaan vuodeosasto-paikkojenkin tilalle tarvittaisiin tehostetun palveluasumisen paikkoja. Valtuustoaloite Torkonkartanon laajennuksesta on jätetty 19.2.2014. Aloitteessa eh-dotetaan suunnittelua ja rakentamista siten, että se olisi valmis vuonna 2015. Ensimmäi-sen vaiheen rakennus korvaa purettavan Hakalehdon vanhainkodin ja laajennus on aja-teltu sen peilikuvaksi. Aloitteen mukaan laajennusosa voisi toimia mahdollisesti remon-toitavan ja laajennettavan Toijalan terveysaseman ja vuodeosaston väistötilana. Kaupun-ginhallitus on 4.3.2014 lähettänyt aloitteen perusturvatoimen ja teknisen toimen valmis-teltavaksi. Muiden ikääntyneen väestön palveluasumispaikkojen määrään ei ole suunniteltu muu-toksia: Koivulakoti 8

Kurkelanhovi 24

Karpinmäki 18

Yhteensä 50

Lisäksi hankitaan vanhusten palveluasumista ostopalveluna yksittäisiltä palveluntuotta-jilta maksusitoumuksella tai palvelusetelillä. Uusia maksusitoumuksia ei ole tarkoitus myöntää, vaan uusien asukkaiden kohdalla siirtyä palveluseteliin.

28

6. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINNIN TUKEMINEN : TAVOITTEET

6.1. Palvelurakenteen kehittäminen/investoinnit Päivitetty terveyden- ja vanhustenhuollon uudistamisohjelman perusteella (alkuperäinen ks. kohta 5.1.) Vuosi Toimenpiteet Investoinnit

2013 � Mäntymäen muutostyöt

� Hakalehdon uudisrakentaminen, nettoinvestointimenot

- 31 400

- 495 000

2014 � Mäntymäen muutostyöt

� Hakalehdon uudisrakentaminen, nettoinvestointimenot, arvio

- 24 900

- 2 138 000

2015 � Vanha Hakalehdon vanhainkoti puretaan � Akaan yhden terveysaseman rakentaminen, jossa yksi vuo-

deosasto

- 450 000 - 3 200 000

2016 � Akaan uusi terveysasema valmistuu loppuvuonna � Vuodeosastotoiminta Urjalassa loppuu 31.12.2016

- 3 500 000

2017 � Akaan uusi terveysasema vuodeosastoineen aloittaa toimin-tansa

� Tehostetun palveluasumisyksikön saneeraustyöt (Urjalan investointi 500 000 euroa)

� Oman tehostetun palveluasumisyksikön suunnittelu � Kylmäkosken ja Viialan terveysasemat sulkeutuvat

- 100 000

29

2018 � Uusi tehostetun palveluasumisen yksikön saneeraus valmis-tuu ja aloittaa toimintansa Urjalassa

� Uuden oman 35-40-paikkaisen tehostetun palveluasumisen yksikön rakentaminen aloitetaan Toijalaan

- 2 000 000

2019 � Uuden oman 35-40-paikkaisen tehostetun palveluasumisyk-sikön rakentaminen jatkuu

-2 000 000

2020 � Uusi oma tehostetun palveluasumisen yksikkö valmistuu

6.2. Palvelurakenteen kehittäminen/kotiin annettavat palvelut Tavoitteet Toimenpiteet ja resurssit Vastuut Aikataulu

Kotisairaanhoito ja kotisairaala organisoidaan uudelleen

Vastuu kotisairaanhoidosta ja kotisairaalasta siirretään ko-konaan toiselle kotihoidon esimiehelle virkaa täytettäessä.

Yta-lautakunta 2015

Kotihoidon asemaa ensisijai-sena palvelumuotona vahviste-taan

Kotihoidossa työskentelevän henkilöstön määrää tarkastel-laan vuosittain ja lisätään tarpeen mukaisesti.

Kotihoidon esimiehet 2015-2016

Omaishoidon tuen asemaa vahvistetaan

Omaishoidon saajien määrää lisätään asteittain suosituksen mukaiseen määrään (7 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä) vuoteen 2017 mennessä. Lisäystarve yhteistoiminta-alueella on noin 100 hoidettavaa.

Palveluvastaava 2015-2016

Muu kotona asumisen tukemi-nen

Kriisipaikalle on mahdollista päästä vuorokauden sisällä. Kotiutushoitaja 2014-2016

Kuntouttavan lyhytaikaishoidon avulla myöhennetään asumispalvelujen tarvetta.

Kotiutushoitaja 2014-2016

30

6.3. Ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja resurssit Vastuut Aikataulu

Varhainen puuttuminen toi-mintakyvyn heikkenemiseen

Toimintakykyä tarkkaillaan asiakaskäyntien yhteydessä Kotihoito Terveydenhuolto

2014-2016

Iäkkäiden hyvinvointia edistävät kotikäynnit aloitetaan uudelleen. Yhteydenotto 80 vuotta täyttäviin ja riskiryh-miin, kuten paljon terveyskeskusten vastaanotoilla käy-viin, kotikäynti asiakkaan sitä halutessa

Kotihoito 2015-2016

Tapaturmien ehkäiseminen Tunnistetaan tapaturmavaaroja kotikäyntien yhteydessä Kotihoito

2014-2016

Kulkuväylät pidetään kunnossa Tekninen toimi

2014-2016

Terveellisen ravitsemuksen ylläpitäminen

Tarkkaillaan kotikäyntien yhteydessä ja vastaanottokäyn-neillä

Kotihoito ja terveydenhuolto 2014-2016

Huolehditaan laitosten ja palvelutalojen asukkaiden ter-veellisestä ravitsemuksesta

Laitosten ja palvelutalojen henki-lökunta

2014-2016

Käytetään ravitsemusterapeutin palveluja joko asiantunti-jana toimintayksiköissä tai ohjataan asiakas vastaanotolle

Vanhustenhuollon henkilöstö Terveydenhuollon henkilöstö

2014-2016

Käytetään terveellistä ravitsemusta aiheena ikääntyneen väestön tilaisuuksissa ja tapahtumissa

Vanhus- ja vammaisneuvosto Yhdistykset

2014-2016

Liikkumisen tukeminen

Edistetään arkiliikuntaa kuntouttavan työotteen avulla Kotihoidon henkilöstö Muu vanhustyön henkilöstö

2014-2016

Tiedotetaan erityisliikuntamahdollisuuksista Liikuntatoimi ja vanhustyö 2014-2016

Jatketaan kuntosalitoimintaa Mäntymäessä ja Torkonkar-tanossa jatketaan ja järjestetään edelleen kuljetus sitä tar-vitseville

Kotihoidon esimiehet 2014-2016

31

Neuvontapalvelujen järjestä-minen

Viialassa toimiva palveluohjauksen palvelupiste on syk-systä 2014 alkaen avoinna asiakkaille säännöllisesti kes-kiviikkoisin klo 9-11.

Palveluohjaaja Palveluvastaava Kotiutushoitaja

2014-2016

Terveydenhuollon aikuisneuvoloissa ja vastaanotoilla suoritetaan terveysneuvontaa (myös ilman lääkärinvas-taanottoa)

Terveydenhoitajat ja terveyskes-kusten vastaanottojen sairaanhoi-tajat

2014-2016

Muistisairaiden kuntoutuksen lisääminen

Yhteensovitetaan muistipoliklinikan muistihoitajan ja Cerad-muistitestien tekemiseen pätevyyden omaavien kotisairaanhoitajien toimintaa

Palveluohjaaja Kotihoidon esimies (kotisairaan-hoito)

2014-2016

Yksityisten kotipalvelujen käytön lisääminen kun ei vielä oikeutta kunnallisiin palvelui-hin

Ylläpidetään yhteyttä yksityisiin palveluntuottajiin

Palveluohjaaja 2014-2016

Yksityisistä palveluntuottajista pidetään rekisteriä ja heis-tä tiedotetaan mahdollisille asiakkaille

Palveluohjaaja 2014-2016

6.4. Osallisuuden edistäminen ja esteettömyys Tavoitteet Toimenpiteet ja resurssit Vastuut Aikataulu

Elinympäristön, rakennusten ja kulkuväylien esteettömyyden edistäminen

Aikaisempi esteettömyyskartoitus (valtuusto 2009) päivi-tetään, täydennetään ja ylläpidetään, mikäli siihen saa-daan oppilaitokselta apua

Vanhus- ja vammaisneuvosto Tekninen toimi

2015 tai 2016

Asuntojen korjaustarpeen en-nakoiminen ja siihen vastaa-minen

Korjaustarvetta tarkkaillaan kotihoidon käynneillä ja hy-vinvointia edistävillä kotikäynneillä

Kotihoito 2014-2016

Tiedotetaan ikäihmisten korjausavustusten hakemisesta Palveluohjaaja Tekninen toimi

2014-2016

Tiedotetaan mahdollisuudesta saada avustusta hissin ra-kentamiseen

Tekninen toimi 2014-2016

Tiedotetaan avustuksista liikkumisesteiden poistamiseen Tekninen toimi

2014-2016

32

Asiointiliikenteen käytön li-sääminen

Tiedotetaan asiointiliikenteestä yleisesti

Sivistystoimi 2014-2016

Tiedotetaan asiointiliikenteestä henkilökohtaisella tasolla

Palveluohjaaja 2014-2016

Vanhusneuvoston roolin ja toimintaedellytysten vahvistaminen

Huomioidaan velvollisuus pyytää vanhusneuvostolta lau-suntoja käsiteltäessä ikääntynyttä väestöä koskevia asioita

Kaikki hallintokunnat

2014-2016

Vanhusneuvostot antavat lausuntoja ja tekevät esityksiä myös ilman erityistä lausuntopyyntöä.

Vanhusneuvostot 2014-2016

Järjestetään yhteisiä tilaisuuksia Urjalan vanhusneuvoston kanssa

Vanhusneuvostot 2015-2016

Vapaaehtoistoiminnan kehit-täminen

Lisätään yhteistyötä vapaaehtoistyön koordinoinnissa, kehittämisessä ja ylläpidossa

Vanhusneuvosto Yhdistykset Seurakunta Palveluohjaaja

2015-2016

Tapahtumien ja toiminnan järjestäminen teemapäivinä ja -viikkoina

Hyödynnetään yhteistyötä toimintaa järjestettäessä

Vanhusneuvosto Yhdistykset Seurakunta Yksiköiden esimiehet

2014-2016

Psyko-sosiaalisen hyvinvoin-nin vahvistaminen

Tiedotetaan erilaisten yhteisöjen toiminnasta ja kannuste-taan ikääntyneitä osallistumaan

Yhdistykset 2014-2016

Järjestetään tapahtumia, luentosarjoja ym. Yhdistykset 2014-2015 Ohjataan ikääntyneitä ATK:n ja sosiaalisen median käyt-töön

Yhdistykset Kansalaisopisto

2015

33

6.5. Palvelun laadun arviointi Tavoitteet Toimenpiteet ja resurssit Vastuut Aikataulu

Asiakkaiden käsitys pal-velun laadusta

Asiakaskyselyt järjestetään edelleen vuosittain kaikille omien toimipisteiden vanhustenhuollon asiakkaille, mukaan lukien myös kotihoidon asiakkaat. Vanhusten omaiset voivat avustaa lomakkeen täyttämisessä

Kotihoidon, palvelutalojen ja lai-tosten esimiehet

vuosittain

Internet-sivulle lisätään linkki asiakaspalautteen antamiseen

Vanhus- ja vammaistyön johtaja 2014

Henkilöstön käsitys pal-velun laadusta

Henkilöstölle järjestetään kysely, jossa selvitetään työntekijöi-den näkemyksiä vanhuspalveluissa noudatettavista toimintata-voista ja niiden merkityksestä vanhuksille sekä palvelujen riit-tävyydestä ja palvelun laatua koskevien tavoitteiden saavutta-misesta

Yksiköiden esimiehet 2015

Henkilöstön työtyytyväi-syyden ja motivaation arviointi

Hyödynnetään Akaan kaupungin henkilöstölle järjestettävän työtyytyväisyyskyselyn tuloksia

Henkilöstöpäällikkö Vanhus- ja vammaistyön johtaja Toimintayksiköiden esimiehet

vuosittain

Luottamushenkilöiden käsitys palvelun laadusta

Luottamushenkilöille järjestetään kysely, johon sisällytetään näkemyksiä palvelujen sisällöstä, laadusta, riittävyydestä, saa-vutettavuudesta jne.

Vanhus- ja vammaistyön johtaja 2015

Tilinpäätös, toimintakertomus ja sosiaaliasiamiehen kertomus käsitellään luottamushenkilöelimissä

Perusturvajohtaja vuosittain

Tieto palvelujen odo-tusajoista

Vanhuspalvelujen odotusajat käsitellään yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunnassa ja ilmoitetaan Akaan kaupungin Inter-net-sivulla

Vanhus- ja vammaistyön johtaja puolivuosittain

Omavalvonnan järjestä-minen

Toimintayksiköiden omavalvontasuunnitelmat palvelujen laa-dun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi val-mistuvat

Yksiköiden esimiehet 2014

34

Suunnitelmien toteutumista seurataan säännöllisesti Yksiköiden esimiehet 2015-2016

Suunnitelmat ovat saatavilla toimintayksiköistä ja ne julkais-taan Akaan kaupungin Internet-sivulla

Yksiköiden esimiehet 2015-2016

Yksityisten palveluntuot-tajien toiminnan valvon-ta

Aluehallintovirastolle toimitetaan selvitykset alueella sijaitse-vista yksityisistä palvelujen tuottajista

Vanhus- ja vammaistyön johtaja vuosittain

Yhteistoiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevien yksityisten pal-veluntuottajien toimintaa valvotaan viranomaisyhteistyötä hyö-dyntäen

Vanhus- ja vammaistyön johtaja 2014-2016

6.6. Palvelun laadun kehittäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja resurssit Vastuut Aikataulu

Asiakaslähtöisen, toi-mintakykyä ja kuntou-tumista edistävän, turval-lisen, asiakasta kunnioit-tavan, sosiaalista vuoro-vaikutusta edistävän ja ylläpitävän toimintata-van ja palvelun turvaa-minen

Toimintayksiköissä laaditaan prosessikuvaukset ja kirjalliset kattavat toimintaohjeet tavoitteiden saavuttamiseksi

Toimintayksiköiden esimiehet 2015

Yksiköiden esimiehille järjestetään kehittämispäivä, jolloin tarkastellaan mm. vanhustenhuollon taustalla olevia arvoja suh-teessa toimintatapoihin

Vanhus- ja vammaistyön johtaja 2014-2016

Yksiköiden esimiehet järjestävät vastaavan kehittämispäivän omille työntekijöilleen.

Yksiköiden esimiehet 2014-2016

Henkilöstön ja asiakkaiden näkemykset otetaan huomioon palvelujen kehittämisessä

Yksiköiden esimiehet 2014-2016

Sosiaalisen vuorovaiku-tuksen tukeminen

Kannustetaan asukkaiden omaisia ja tuttavia sekä erilaisia yh-teisöjä vierailemaan toimintayksiköissä

Vanhustenhuollon henkilöstö 2014-2016

Huomioidaan myös toimintayksiköiden ulkopuoliset ikäänty-neet mm. erilaisilla teemaviikoilla kuten vanhustenviikolla

Yksiköiden esimiehet

2014-2016

35

Asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia lisätään

Vanhustenhuollon henkilöstö 2014-2016

Hoitojärjestelyiden py-syvyys

Vältetään mm. kotisairaalan palvelujen avulla asiakkaan tarpee-tonta siirtoa hoitopaikasta toiseen

Kotiutushoitaja Vanhustenhuollon henkilöstö

2014-2016

Turvataan palveluiden yhdenvertainen saata-vuus

Palvelutarvetta arvioidaan järjestelmällisesti käyttäen hyväksi moniammatillista asiantuntemusta

SAP-työryhmä 2014-2016

Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään toimintakykymittareita

SAP-työryhmä 2014-2016

Palvelusuunnitelma tu-kee iäkkään henkilön palvelujen kokonaisuu-den hallintaa, tavoitteel-lista kuntoutumista ja osallisuutta

Palvelusuunnitelmat pidetään ajan tasalla. Yksiköiden esimiehet 2014-2016

Suunnitelma laaditaan vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa Palvelusuunnitelman laatijat 2014-2016

Palvelusuunnitelmassa koordinoidaan eri palveluntuottajien palvelut

Palvelusuunnitelman laatijat 2014-2016

Palvelusuunnitelman laadinnassa käytetään kuntoutuksen asian-tuntemusta

Palvelusuunnitelman laatijat 2014-2016

Henkilöstölle järjestetään palvelu- ja hoitosuunnitelmien kir-jaamista koskevaa koulutusta

Yksiköiden esimiehet 2015

Asiakkaalle annetaan päätös palvelun myön-tämisestä

Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelut järjestetään välittö-mästi

Palveluista päättävät viranhaltijat 2014-2016

Ei-kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelut järjestetään 3 kk:n kuluesssa

Palveluista päättävät viranhaltijat 2014-2016

Palvelusuunnitelman pohjalta tehdään päätös palvelun myön-tämisestä (mukaan lukien kotihoito)

Palveluista päättävät viranhaltijat (ml. kotihoidon esimiehet)

2014-2016 2015-2016

Siinä tapauksessa, että asiakkaalle ei ole osoittaa laissa säädet-tynä kolmen kuukauden määräaikana palvelua, johon hänellä on todettu olevan oikeus, hänelle tehdään muutoksenhakukel-poinen kielteinen päätös. (Ei ns. jonopäätöstä)

Palveluista päättävät viranhaltijat 2015-2016

Vastuutyöntekijään liit-tyvien velvollisuuksien hoitaminen

Iäkkäälle henkilölle määrätään tarvittaessa vastuutyöntekijä Palveluohjaaja 2015-2016

36

Omaishoidon tukeminen Säännöllistä yhteydenpitoa omaishoitajiin ja -hoidettaviin jat-jatketaan

Palveluvastaava 2014-2016

Vertaisryhmä- ja leiritoimintaa omaishoitajille jatketaan Yhdistykset Seurakunta

2014-2016

Hoitajalle kuuluvat vapaapäivät turvataan järjestämällä hoidet-tavalle asianmukaiset palvelut niiden ajaksi

Palveluvastaava Kotiutushoitaja

2014-2016

Lääketurvallisuus

Yksiköiden lääkehoitosuunnitelmat päivitetään joka toinen vuosi

Yksiköiden esimiehet 2014-2016

Lääkehoitosuunnitelmat ovat vanhustenhuollon henkilöstön luettavissa g-asemalla

Yksiköiden esimiehet 2014-2016

6.7. Henkilöstön riittävyyden turvaaminen Tavoitteet Toimenpiteet ja resurssit Vastuut Aikataulu

Henkilöstömitoituksen suositusten täyttyminen tehostetussa palveluasu-misessa ja laitoshoidossa

Henkilöstömitoitukset pidetään valtakunnallisten tavoitteiden mukaisella tasolla

Vanhus- ja vammaistyön johtaja

2014-2016

Asiakkaiden toimintakyvyn järjestelmällistä seuraamista esi-merkiksi RaVa-mittarilla jatketaan

Yksiköiden esimiehet 2014-2016

Henkilöstön riittävyyden turvaaminen poissaolo-jen aikana ja erityistilan-teissa

Sijaispalvelu SeutuRekry on käytössä Vanhus- ja vammaistyön johtaja 2014-2016

Henkilöstöä kohdennetaan joustavasti, asiakkaiden palvelutar-peiden vaihteluun perustuen

Yksiköiden esimiehet 2014-2016

Asiakasajan lisääminen hallintoon, kirjauksiin ym. kuluvasta ajasta

Kotihoidon lähihoitajan välittömän asiakasajan tavoitteeksi asetetaan 60 prosenttia kokonaistyöajasta. (Kirjaaminen tapah-tuu asiakkaan luona mobiililaitteilla)

Kotihoidon esimiehet 2015-2016

37

6.8. Henkilöstön osaamisen turvaaminen Tavoitteet Toimenpiteet ja resurssit Vastuut Aikataulu

Täydennyskoulutuksen järjestäminen henkilös-tölle

Työntekijä-/toimipaikkakohtainen koulutussuunnitelma laadi-taan vuoden 2014 loppuun mennessä

Henkilöstöpäällikkö Yksiköiden esimiehet

2015-2016

Koulutuspäiviä järjestetään edelleen 1 – 3 vuodessa jokaiselle vanhuspalvelujen työntekijälle

vanhus- ja vammaistyön johtaja Yksiköiden esimiehet

2014-2016

Henkilöstön erityisosaamista hyödynnetään koulutussuunnitte-lussa ja toiminnan järjestämisessä

Yksiköiden esimiehet 2014-2016

Johtaminen, tavoitteiden mukainen toiminta

Kehityskeskusteluja jatketaan henkilöstön kanssa vuosittain

Esimiehet 2014-2016

Henkilöstö tuntee valtakunnalliset ja paikalliset ikääntyneen väestön hyvinvoinnille asetetut tavoitteet

Esimiehet 2014-2016

Kunnissa on erityis-osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämises-tä, geriatriasta, geronto-logisesta hoitotyöstä ja sosiaalityöstä, monialai-sesta kuntoutuksesta, ravitsemuksesta, suun terveydenhuollosta ja lääkehuollosta

Erityisosaaminen hankitaan ostopalveluna tai yhteistoimintana, mikäli mahdollisuutta oman henkilöstön palkkaamiseksi ei ole.

Johtava ylilääkäri Perusturvajohtaja

2015-2016

Geriatrin toimenkuva laaditaan vanhustyön palveluja mahdolli-simman hyvin tukevaksi.

Johtava ylilääkäri Vanhus- ja vammaistyön johtaja

2014-2016

Uusien työntekijöiden perehdytys

Uusi työntekijä perehdytetään Intranetissä olevan Perehdy-tysoppaan mukaisesti ja tarkistuslistaa käyttäen.

Esimiehet 2014-2016

Henkilöstörakenteen tarkoituksenmukaisuus

Hoitoapulaisen, laitosapulaisen tai kotiavustajan vakanssien vapautuessa ne muutetaan lähihoitajan tai sairaanhoitajan va-kansseiksi

Vanhus- ja vammaistyön johtaja 2014-2016

Sosiaalitoimen, peruster- Sovitaan yhteistyön tavoitteista ja toimintamalleista Perusturvan johtoryhmä 2014-2015

38

veydenhuollon, erikois-sairaanhoidon ja kuntou-tuksen palvelujen suun-nittelu eheäksi kokonai-suudeksi Työntekijöiden hyvin-vointia uhkaavien fyysis-ten ja psyykkisten kuor-mitustekijöiden tunnis-taminen

Työturvallisuuslain 10 §:n mukainen vaarojen arviointi (vaaro-jen tunnistaminen, riskien arvioiminen, toimenpiteiden suunnit-telu ja vastuuttaminen sekä toimenpiteiden seuranta) suoritetaan vuoden 2014 loppuun mennessä

Esimiehet 2014

39

7. LOPPUSANAT

Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Keskeisimpiä asioita laissa ovat ikääntyneiden osallisuuden korostaminen ja palvelurakenteen muuttaminen siten, että palvelut järjeste-tään ensisijaisesti kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa. Vanhustenhuollon laitokset ja terveyskeskusten vuodeosastot ikääntyneiden henkilöiden pitkäaikaisina hoitopaik-koina tulee korvata kotiin annettavilla palveluilla tai asumispalveluilla. Omaishoidon tuessa on odotettavissa lakimuutos, joka takaa asiakkaille korkeamman tuen ja tasapuoli-sen kohtelun asuinpaikasta riippumatta nykyisen määrärahasidonnaisen palvelun sijaan. Ikääntyneen väestön määrä ja samalla palvelutarve tulee nopeasti kasvamaan. Panosta-malla omaishoidon tukeen pyritään pitkällä aikavälillä saamaan aikaan säästöjä. Tässä suunnitelmassa on esitetty melko yksityiskohtaisiakin taustatietoja ikääntyneestä väestöstä, heidän palveluistaan sekä Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueella toimineista työryhmistä ja niiden palvelurakennetta koskeneista ehdotuksista. Sosiaali- ja terveys-ministeriön laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamisek-si on pohjana laskelmille, jotka osoittavat sen, miten paljon palvelurakennetta on kehitet-tävä, jotta valtakunnalliset laatusuositukset toteutuvat vuonna 2017. Siirtymistä laitospaikoista tehostettuun palveluasumiseen on Akaassa ja Urjalassa jo to-teutunut ja suunta jatkuu. Vuodesta 2013 vuoteen 2015 vanhustenhuollon laitospaikoista vähenee 72 (41 %) ja tehostetun palveluasumisen paikkojen määrä yhteistoiminta-alueella lisääntyy 62 paikalla (65 %). Vuonna 2014 on valmistunut Hakalehdon van-hainkodin korvaava Torkonkartano. Tarpiakodin laitospaikat suunnitellaan muutettavak-si tehostetuksi palveluasumiseksi vuonna 2015, Havulinna ja Urjalan vanhainkoti vuon-na 2016, myöhemmin myös Mäntymäen yläkerta. Remonttien yhteydessä huoneita muutetaan yhden hengen huoneiksi, mikä vähentää paikkalukuja. Uusi tehostetun palve-luasumisen yksikkö Torkonkartano II kompensoisi mm. tätä paikkojen vähennystä. Ko-tihoidon vahvistamista tullaan jatkamaan mm. kotisairaalatoiminnan kehittämisellä. Ko-tisairaanhoito ja kotisairaalatoiminta keskitetään yhden kotihoidon esimiehen johdetta-vaksi. Vanhustenhuollon osalta tulee päättää vanhainkotien tilojen remontoimisesta tehostet-tuun palveluasumiseen soveltuviksi (Tarpiakoti, Havulinna, Mäntymäki, Urjalan van-hainkoti), Hakalehdon vanhainkodin purkamisesta tai osittaisesta purkamisesta sekä uu-den tehostetun palveluasumisyksikön rakentamisesta. Akaan kaupungin ja Urjalan kunnan tulee nopeasti päättää yhteistoiminta-alueen van-hustenhuollon ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Terveydenhuollon tulevaisuuden suunnitelmat vaikuttavat merkittävästi myös vanhustenhuollon palvelurakenteeseen. SOTE-uudistus tuonee myös toteutuessaan laajoja, perusteellisia muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Tavoite-osio tässä suunnitelmassa sisältää palvelurakenteen kehittämistä koskevat osiot, ikääntyneen väestön ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen, osallisuuden edistäminen ja esteettömyys, palvelun laatu sekä henkilöstön riittävyys ja osaaminen.

40

8. LÄHTEET

Akaan kaupungin hyvinvointikertomus. Akaan valtuusto 18.12.2013

Akaan kaupungin Internet-sivut (www.akaa.fi)

Akaan kaupungin strategia 2016. Akaan valtuusto 19.6.2013

Akaan kaupungin tasekirja 2013. Akaan valtuusto 18.6.2014

Akaan palveluverkko. Akaan kaupunginhallitus 4.2.2014

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2/2014

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 11/2013

Laitoshoidosta omaan kotiin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 5/2013

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveys-palveluista 980/2012

Laki omaishoidon tuesta 937/2005

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2012

Sosiaalihuoltolaki 710/1982

SOTKAnet. Tilasto-ja indikaattoripankki. (www.sotkanet.fi)

Suositus toimintakyvyn arvioinnista iäkkään väestön hyvinvointia edistävien palvelujen yhteydessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 19/2006

Terveyden- ja vanhustenhuollon palvelurakenteet vuoteen 2025. Akaan kaupunginhalli-tus 20.9.2011

Terveyden- ja vanhustenhuollon uudistamisohjelma. Akaan kaupunginhallitus 15.10.2013

Urjalan kunnan hyvinvointikertomus. Urjalan valtuusto 16.9.2013

Urjalan kunnan Internet-sivut (www.urjala.fi)