• VÄ E S TÖ• T YÖ PA I K AT

• T YÖ L L I S Y YS• A S U M I N E N

• HY V I N V O I N T I • TA LO U S

O R I G O S S A : Ku n n a l l i s va a l i t

1/2013AkseliTilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Tampereen kaupunkiTietotuotanto ja laadunarviointi

AKSELI 1/2013VäestöTampereen kaupunki

Tietotuotanto ja laadunarviointi

Kuvat: Susanna Lyly

ISSN-L 1798-6559ISSN 1798-6559

Tampere 1.3.2013

AkseliTilastollisia tiedonantoja Tampereelta

1/2013Väestö 1Työpaikat 3Työllisyys 4Asuminen 6Hyvinvointi 10Talous 12

Origossa: Kunnallisvaalit 15

Ajankohtaista 20

Tutkimuksia ja arviointeja 24

Akseli tarjoaa tietoa johtamisen, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi.

Akselissa luodaan katsaus keskeisiin toimintaympäristön ilmiöihin eri tietolähteistä koottujen taulukoi-den ja kaavioiden avulla. Aihealueita ovat väestö, työpaikat, työllisyys, asuminen, hyvinvointi ja talous.

Tämän julkaisun (Akseli 1/2013) origossa vuoden 2012 kunnallisvaalien tulokset ja tilastot.

Ajankohtaista osiossa esitellään uuden kaupunkistrategian laadintaa, Kuntarating 2012 – Suomen kun-tien asukastyytyväisyystutkimuksen tuloksia ja Kestävä yhdyskunta –yksikön tekemää selvitystä tampe-relaisten asenteista, huolista ja tyytyväisyydestä ympäristöasioihin. Lisäksi osiossa esitellään Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010–2012, se ilmestyi aikaisempien vuosien tapaan kaksoisnumero-na tammikuussa 2013.

Tutkimuksia ja arviointeja –osiossa on Jouko Järnefeltin artikkeli Asuinalueiden sosiaalisesta erilaistu-misesta ja tiivistelmä Timo Aron selvityksestä kuuden suuren kaupunkiseudun väestöllisestä kilpailu-kyvystä. Julkaisuista esitellään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys Sitä saa mitä tilaa, Tilaaja–tuottaja toimintatavan kehittyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, Tietotuotanto ja laadunarvioinnin julkaisusarjan raportteja ja kaupungin tutkimustoiminnan yhteenvetoa vuodelta 2012.

Akseli ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Julkaisu on luettavissa: http://www.tampere.fi/tampereinfo/sa-noinjakuvin/tilastotjatutkimukset/tilastojulkaisut.html

AKSELI 1/2013Väestö

1

VÄESTÖTampereen väestön kasvu 2000-luvun ennätysvauhdissa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereen väki-luku 31.12.2012 oli 217 423 henkilöä. Väkiluku kasvoi vuo-den 2012 aikana 2 255 henkilöä (1,0 %), mikä jäi vain niukasti vuosien 2000 (2  294 as.) ja 2001 (2  306 as.) ennätysluvuis-ta. Em. vuosien lisäksi 2000-luvulla on vain vuosina 2002 ja 2006 väestön kasvu ylittänyt 2 000 asukasta. Väestön kasvun 2000-luvun keskiarvo on 1 865 asukasta vuodessa.

Tilastokeskus julkistaa lopulliset väestötiedot 22.3.2013. Kaupungin osa-alueiden ikäryhmittäiset väestötiedot koo-taan alkukesällä 2013 julkaisuksi, joka löytyy osoitteesta: http://www.tampere.fi/tampereinfo/sanoinjakuvin/tilastot-jatutkimukset/tiedotteetaihealueittain.html

Tamperelaisvauvoja enemmän kuin vuosikymmeniin

Ennätykselliset 2  596 tamperelaisvauvaa näki päivänvalon vuoden 2012 aikana. Edellisen kerran näin monta tampe-relaista on syntynyt 1960-luvun puolivälissä. Syntyneiden määrä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan vuoden 2002 notkahdusta lukuun ottamatta. Vaikka vuosittain kuol-leiden määrä on noussut viimeisten kolmen vuoden aikana uudelle sataluvulle (1 844), riittää syntyneiden kasvava mää-rä nostamaan syntyneiden enemmyyden uudelle satalu-vulle, (752) henkilöä. Syntyneiden enemmyys on ollut näin suurta vain vuosina 2004 ja 2008.

Tampereen nettomuuttovoitto viime vuonna oli 1 503 asu-kasta, mikä oli lähes 300 asukasta enemmän kuin edellise-nä vuotena. Muuttovoitosta noin kolmannes (538 henkilöä) kertyi maahanmuutosta, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Maastamuutto on vähentynyt enemmän kuin maahanmuutto. Tampereelta poismuutto Suomen sisällä väheni edellisestä vuodesta, mikä johtuu osittain yleisen ta-loudellisen tilanteen heikentymisen tuomasta epävarmuu-desta työ- ja asuntomarkkinoilla.

Lempäälän ja Ylöjärven kasvu nopeinta

Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli vuoden 2012 lopussa 364  992 henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden aikana 4  311 henkilöä (1,2 %), mikä oli lähes 400 asukasta enemmän kuin vuonna 2011 (+3 917 as., 1,1 %). Lempääläs-

0

250

500

750

1 000

1 250

1 500

1 750

2 000

2 250

2 500

2 750

3 000

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

*

Elävänä syntyneitä

Kuolleita

Syntyneiden enemmyys

Syntyneet ja kuolleet

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

Väestönkasvu kolmannesvuosittain

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0

200

400

600

800

1 000

1 200

2005 2006 2007 2008 2009 2011 2012*

Kotimainen nettomuutto

Nettomaahanmuutto

Nettomaahanmuuton %-osuus, asteikko oikealla

%

Nettomuutto

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

AKSELI 1/2013Väestö

2 AKSELI 1/2013Työpaikat

sä väestön suhteellinen kasvu oli edellistä vuotta huomat-tavasti suurempaa (+2,7 %). Myös Pirkkalassa ja Ylöjärvellä suhteellinen väestönlisäys oli 2 prosentin tuntumassa. Abso-luuttisesti eniten kasvoi Tampereen jälkeen Ylöjärvi. Kanga-sala ylitti 30 000 asukkaan rajan vuonna 2012.

Kangasalla ja Ylöjärvellä väestön kasvusta yli puolet muo-dostui syntyneiden enemmyydestä, muissakin kunnissa osuus oli vähintään kolmannes lukuun ottamatta Vesilahtea ja Orivettä, joista jälkimmäisessä väestömäärä pieneni jo kolmantena vuonna peräkkäin.

Tampere ja Vantaa samassa tahdissa

Suurista kaupungeista kasvoi suhteellisesti eniten vuonna 2012 Oulu (1,8 %). Helsingin väkiluku lisääntyi lähes 8 500 asukkaalla (1,4 %). Espoon kasvu oli 4 321 asukasta (1,7 %). Tampere kasvoi Vantaan kanssa likipitäen samaa vauhtia. Kaikissa suurissa kaupungeissa Vantaata lukuun ottamatta vuoden 2012 kasvu oli suurempi kuin viiden aikaisemman vuoden keskiarvo. Helsingin väkiluku nousi vuoden aikana yli 600 000 asukkaan. Vuoden 2013 alusta Haukipudas, Kii-minki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii muodostivat Oulun kaupun-gin, jonka väkiluku on 190 850 asukasta eli se nousee Suo-men neljänneksi suurimmaksi kaupungiksi ohittaen Turun.

Espoossa, Oulussa ja Vantaalla väkiluvun kasvusta vähintään puolet tuli syntyvyyden enemmyydestä. Vantaan nuoresta ikärakenteesta kertoo se, että siellä syntyi yhtä paljon lap-sia kuin Tampereella, mutta kuoli 600 henkilöä vähemmän. Turussa syntyi vain 28 henkilöä enemmän kuin kuoli, joten sen kasvu oli yksinomaan muuttoliikkeen varassa. Espoos-sa maahanmuuton muuttovoitto (1 600 as.) oli lähes kolme kertaa niin suurta kuin maassamuuton muuttovoitto. Sen sijaan Vantaa menetti asukkaita kuntien välissä muuttoliik-keessä, mutta toisaalta sen maahanmuuton muuttovoitto oli yli 1 000 asukasta.

Suomessa väestön keskittyminen suuriin seutukuntiin jat-kui viime vuonna. Koko maan väkiluku kasvoi vuonna noin 25 000 henkilöllä. Kun 6 suurinta seutukuntaa kasvoivat yh-teensä yli 29 500 henkilöllä, niin muut 60 seutukuntaa me-nettivät yli 4 500 asukasta. Suhteellisesti eniten kasvoi Oulun seutukunta (2,0 %). Seuraavaksi eniten kasvoivat Helsingin ja Tampereen seutukunnat. Pääkaupunkiseudun lähes 17 500 asukkaan kasvu on omaa luokkaansa, mutta Tampereen kas-vu on edelleen vahvasti maan toiseksi suurinta.

Suurten kaupunkien kasvu 2012

0 2000 4000 6000 8000 10000

Turku +1 570

Vantaa +2 132

Tampere +2 255

Oulu +2 541

Espoo +4 321

Helsinki +8 470

Syntyneiden enemmyys

Nettomuutto yhteensä

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

Kaupunkiseudun kuntien kasvu 2012-2

00 020

040

060

080

01

000

1 20

01

400

1 60

01

800

2 00

02

200

2 40

0

Orivesi -25

Vesilahti +49

Kangasala +229

Nokia +288

Pirkkala +370

Lempäälä +565

Ylöjärvi +580

Tampere +2 255

Syntyneiden enemmyys

Nettomuutto yhteensäLä

hde:

Tila

stok

esku

s

0

3 00

0

6 00

0

9 00

0

12 0

00

15 0

00

18 0

00

Lahden sk. +301

Jyväskylän sk. +1 722

Turun sk. + 2 334

Oulun sk. + 3 436

Tampereen sk. +4 233

Helsingin sk. +17 497

Syntyneiden enemmyys

Nettomuutto yhteensä

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

Suurten seutukuntien kasvu 2012

AKSELI 1/2013Väestö

AKSELI 1/2013Työpaikat

3

TYÖPAIKATKaupunkiseudun suurimmat yksityiset työnantajat 2011Työnantajat, joiden koko kaupunkiseudun henkilöstö on sijoittunut Tampereelle, on merkitty sinisellä värillä ja lihavoituna.

Yrityksen nimi Toimiala Henkilöstö

PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA Vähittäiskauppa 1 923NOKIA OYJ Viestintälaitteiden valmistus 1 610ITELLA POSTI OY Postin yleispalvelu 1 098NOKIAN RENKAAT OYJ Renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitus 1 010METSO MINERALS OY Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm. 997SANDVIK MINING AND CONSTRUCTION OY Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm. 972NOKIA SIEMENS NETWORKS OY Viestintälaitteiden valmistus 949SAARIOINEN OY Einesten ja valmisruokien valmistus 882VR-YHTYMÄ OY Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne 715PILKINGTON AUTOMOTIVE FINLAND OY Tasolasin muotoilu ja muokkaus 707AGCO POWER OY Moottoriajoneuvojen valmistus 674METSO POWER OY Höyrykattiloiden valmistus 624DESTIA OY Teiden ja moottoriteiden rakentaminen 567METSO FABRICS OY Teknisten ja teollisuustekstiilien valmistus 550LASSILA & TIKANOJA OYJ Kiinteistöjen siivous 550ISS PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 534METSO AUTOMATION OY Muiden hanojen ja venttiilien valmistus 520TIETO FINLAND OY Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyt. 518METSÄ BOARD OYJ Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 504UPM-KYMMENE OYJ Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 486SANTEN OY Lääkkeiden ja muiden lääkevalmisteiden valmistus 479ATTENDO TERVEYSPALVELUT OY Työvoiman vuokraus 460YLEISRADIO OY Televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen 457ALMA MANU OY Muu posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta 408CARGOTEC FINLAND OY Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 399SOL PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 397STOCKMANN OYJ ABP Tavaratalot (yli 2500 m²) 374UPM RAFLATAC OY Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 364NORDEA BANK FINLAND ABP Muu pankkitoiminta 363LOGICA SUOMI OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 345TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI Muu pankkitoiminta 345PATRIA AVIATION OY Ilma- ja avaruusalusten ja niihin liitt. koneiden valm. 339ELISA OYJ Langattoman verkon hallinta ja palvelut 338INSTA DEFSEC OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 334TAYS SYDÄNKESKUS OY Varsinaiset sairaalapalvelut 334VÄINÖ PAUNU OY Säännöllinen linja-autojen kaukoliikenne 330N-CLEAN OY Kiinteistöjen siivous 319GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY Paperisten talous- ja hygieniatarvikkeiden valm. 314SUOMEN LÄHIKAUPPA OY Valintamyymälät (yli 100 m², enintään 40 310STAFFPOINT OY Työvoiman vuokraus 308POHJOLA VAKUUTUS OY Vahinkovakuutusyhtiöt 294REKRYTOINTIPALVELU SIHTI OY Työvoiman vuokraus 293NOKIAN RASKAAT RENKAAT OY Renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitus 266TELIASONERA FINLAND OYJ Langallisen verkon hallinta ja palvelut 263KUSTANNUS OY AAMULEHTI Sanomalehtien kustantaminen 260HH-KIINTEISTÖPALVELUT OY Kiinteistönhoito 257ALSTOM GRID OY Elektronisten komponenttien valmistus 256ALSO FINLAND OY Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelm. tukkukauppa 252JOHN DEERE FORESTRY OY Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 247NANSO GROUP OY Alusvaatteiden valmistus 246YIT RAKENNUS OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 243TAMPEREEN SÄRKÄNNIEMI OY Huvi- ja teemapuistojen toiminta 236LEMMINKÄINEN TALO OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 235TAMMENLEHVÄKESKUS OY Varsinaiset sairaalapalvelut 230VR TRACK OY Rautateiden ja metrolinjojen rakentaminen 227PROFFICE FINLAND OY Työvoiman vuokraus 223INSTA AUTOMATION OY Teollisuuden koneiden ja laitteiden ym. 221K-CITYMARKET OY Itsepalvelutavaratalot (yli 2500 m²) 215ELTEL NETWORKS OY Sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentaminen 214FORSSA PRINT TAMPERE OY Muu painaminen 208

Lähde: Tilastokeskus

AKSELI 1/2013Työllisyys

4 AKSELI 1/2013Työllisyys

0123456789

1011121314151617

2007 2008 2009 2010 2011 2012

TampereOrivesiNokiaYlöjärviLempääläPirkkalaKangasalaVesilahti

%

Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, joulukuu

Lähd

e: P

irkan

maa

n EL

Y-ke

skus

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Tampere

Koko maa

%Työttömyysaste, neljännesvuosi

Lähd

e: P

irkan

maa

n EL

Y-ke

skus

TYÖLLISYYSTyömarkkinoiden kaksijakoisuus kiihtyy

Valtakunnallisesti esiintyvä suuntaus työmarkkinoiden kak-sijakoisuudesta näyttää kiihtyvän myös Pirkanmaalla. Avoi-met työpaikat ja työttömien työntekijöiden ammattitaito eivät kohtaa.

Pirkanmaan työllisyystilanne on heikompi kuin keskimää-rin Suomessa. Vuoden lopussa oli koko maassa työttömänä 10,7 prosenttia työvoimasta, kun samaan aikaan Pirkan-maalla työttömyysaste oli 11,9 prosenttia. Vaikka työttömi-en määrä on kasvanut erityisesti 2012 vuoden syksystä asti, on vuoden 2009 synkkiin työttömyyslukuihin vielä matkaa.

Avoimet työpaikat lisääntyivät Pirkanmaan alueella 11,7 prosentilla edellisvuodesta, mutta kehitys ei jakaudu tasai-sesti pirkanmaalaisten kuntien kesken. Esimerkiksi Tampe-reella avoimien työpaikkojen määrä väheni 16 prosentilla. Niissäkin pirkanmaalaisissa kunnissa, joissa avoimien työ-paikkojen määrä on lisääntynyt, on työttömyysaste kasva-nut lukuun ottamatta kolmea kuntaa (Juupajoki, Virrat ja Kihniö).

Yli kaksi kuukautta avoinna olevien työpaikkojen määrä on kasvanut Pirkanmaalla edellisvuodesta 42,1 prosentilla. Avoimia työpaikkoja on eniten tarjolla terveydenhuollossa ja sosiaalialan työssä. Hankalammassa tilanteessa ovat hal-linto- ja toimistoalan työttömät työnhakijat, sillä vuoden aikana alan avoimet työpaikat ovat vähentyneet 42,6 pro-sentilla.

Pirkanmaan kunnista korkein työttömyysaste oli Tampereel-la (14,7 %), Mänttä-Vilppulassa (13,3 %), Orivedellä ja Valkea-koskella (12,9 %).

Työttömyys kasvoi viidenneksellä Kangasalla ja Nokialla

Tampereen kaupunkiseudun työllisyystilanne huononi sel-västi syksyn aikana. Suhteessa työttömyys kasvoi eniten No-kialla ja Kangasalla, joissa työttömien määrä kasvoi lähes vii-denneksellä (18,9 % ja 19,0 %). Tamperelaisia oli työttömänä vuoden lopussa 16 027, mikä on 14,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viimeksi työttömiä on ollut enem-män vuonna 2009 (16 783). Tampereen jälkeen eniten työt-tömiä kaupunkiseudun kunnista oli Orivedellä (12,9  %) ja Nokialla (12,3 %).

AKSELI 1/2013Työllisyys

AKSELI 1/2013Työllisyys

5

Suunnittelualueittain työttömyysaste vaihtelee Tampereella huomattavasti. Vähiten työttömiä on Koillisella suuralueella Tasassa (3,8 %) ja eniten Keskisellä suuralueella Sammossa (23,2 %).

Työttömyys pitkittyy yhä useammin

Erityisesti pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtäjaksoinen työttömyys) ja alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien mää-rä on kasvanut. Pirkanmaalla oli 8 238 pitkäaikaistyötöntä ja 3 717 alle 25-vuotiasta nuorta vailla työtä vuoden lopussa.

Tampereella oli joulukuussa 5 048 pitkäaikaistyötöntä. Edel-lisvuoteen verrattuna määrä kasvoi 1  123:lla eli melkein kolmanneksella (28,6 %). Pitkäaikaistyöttömiä oli eniten Härmän (7,5 %), Sammon (7,3 %) ja Rahon (7,3 %) suunnitte-lualueilla. Vähiten pitkäaikaistyöttömyyttä on Tasan (1,5 %), Pispalan (2,7  %) ja Kämmenen suunnittelualueilla(3,4  %). Pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun vaikuttaa työmarkkinoi-den rakenteelliset muutokset, muun muassa työvoiman ky-synnän ja tarjonnan välisen kuilun kasvaminen.

Alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli Tampereella vuoden lo-pussa 2 158 eli melkein viidennes (18,1 %) enemmän kuin vuosi sitten. Suunnittelualueittain nuorten työttömien mää-rä vaihtelee runsaasti. Koiviston suunnittelualueella on suu-rin työttömyysaste (35,7 %) ja pienin Tasan suunnittelualu-eella (4,8 %).

Nuorisotyöttömyys on seurannut yleistä työmarkkinoiden kehitystä, mutta huolestuttavaa juuri nuorten työttömyy-dessä on se, että sillä saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia. Työttömyyden pitkittyessä nuorten syrjäytyminen on todel-linen riski ja tätä suuntausta yritetäänkin kääntää vuoden 2013 alusta voimaan tulleella hallituksen asettamalla nuor-ten yhteiskuntatakuulla.

Yli 50-vuotiaiden työttömien on entistä vaikeampi palata takaisin työelämään. Vuoden lopussa Tampereella oli yli 50-vuotiaita työttömänä 4 914, mikä on jo enemmän kuin edellisen taantuman aikana vuonna 2009 (4 680). Se että yhä useampi yli 50-vuotias joutuu työttömyysputkeen, on ristiriidassa valtakunnallisen tavoitteen kanssa työurien pi-dentämisestä.

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

2007 2008 2009 2010 2011 2012

yli vuoden työttömänä

yli 50 -vuotiaat

alle 25-vuotiaat

Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät, joulukuu

Lähd

e: P

irkan

maa

n EL

Y-ke

skus

Suunnittelualue Työttömyysaste

09 HÄRMÄ 7,502 SAMPO 7,313 RAHO 7,304 MESSU 6,811 PELTOO 6,208 HERVANTA 5,515 LIELA 6,614 TESOMA 6,303 IIDES 5,210 KOIVISTO 5,706 LEINO 5,1KOKO TAMPERE 4,819 TERÄ 6,301 KESKUSTA 3,717 AITO 3,816 LENTÄVÄ 3,912 PISPALA 2,718 KÄMMEN 3,405 TASA 1,5

Suunnittelualue Työttömyysaste

10 KOIVISTO 35,717 AITO 32,313 RAHO 28,715 LIELA 26,904 MESSU 26,809 HÄRMÄ 24,903 IIDES 24,106 LEINO 23,811 PELTOO 20,419 TERÄ 20,016 LENTÄVÄ 20,002 SAMPO 20,014 TESOMA 19,908 HERVANTA 16,9KOKO TAMPERE 15,618 KÄMMEN 11,501 KESKUSTA 9,512 PISPALA 8,005 TASA 4,8

Alle 25 -vuotiaat työttömät työnhakijatsuunnittelualueittain 31.12.2012

Yli vuoden työttömänä työnhakijana olleetsuunnittelualueittain 31.12.2012

Lähd

e: P

irkan

maa

n EL

Y-ke

skus

Lähd

e: P

irkan

maa

n EL

Y-ke

skus

AKSELI 1/2013Työllisyys

6 AKSELI 1/2013Asuminen

ASUMINENOmistusasuntotuotanto hyvässä vireessäVuonna 2012 valmistui 1  971 uutta asuntoa, mikä on sel-västi enemmän kuin edellisenä viitenä vuonna keskimäärin. Edellisen kerran asuntoja on valmistunut yhtä paljon vuon-na 2004. Vuosituhannen alkuvuosina (2000–2002) tuotanto oli vähintään 2 100 asuntoa. Erillispientaloja valmistui viime vuonna ensimmäistä kertaa finanssikriisin jälkeen yli 200, tarkalleen 236 (12  %). Rivitaloasuntoja valmistui 133 (7  %) ja kerrostaloasuntoja 1 436 (73 %). Muihin kuin asuinraken-nuksiin valmistui 166 asuntoa. Lisäksi yksi toimistorakennus saneerattiin asunnoiksi, joita syntyi 50.

Varsinkin omistusasuntojen tuotanto oli hyvässä vireessä viime vuonna. Niiden osuus oli lähes 60 prosenttia (1 167). Perusta-jaurakoituja rivi- ja kerrostaloasuntoja valmistui 941, joka on kolmanneksi eniten 2000-luvulla. Viime vuonna valmistui 683 uutta vuokra-asuntoa (35 %) ja 121 asumisoikeusasuntoa.

Hyvän rakentamisvuoden jälkeen tuotanto hiipumassaVaikka vuodesta 2012 muodostuikin hyvä asuntorakentami-sen vuosi, alkoi epävarma taloustilanne vuoden loppua koh-den vähentää uusien rakennuslupien hakemista sekä hillitä uusien kohteiden aloittamista. Asuntoimen vuosittain teke-män arvion mukaan kuluvana vuonna näyttäisi valmistuvan vielä noin 1  850 asuntoa, joista vuokra-asuntoja olisi 803 (43 %), omistusasuntoja 1 047 (57 %). Asumisoikeusasuntoja ei valmistu vuonna 2013 lainkaan, mutta 2014 jälleen 80.

Lähde: Rakennusvalvonta, vv. 2013-2015 arvio Asuntotoimi

0250500750

100012501500175020002250

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

*

2014

*

2015

*

aso-as.vuokra-as.omistusas.

Valmistuneet asunnot

Oulussa ja Tampereella eniten työttömiä

Työttömyys lisääntyi kaikissa Suomen suurimmissa kau-pungeissa edellisvuoden aikana. Kuuden suuremman kau-pungin vertailussa työttömiä oli eniten Oulussa (15,0 %) ja Tampereella (14,7 %), joissa myös työttömien määrä kasvoi eniten. Seuraavaksi eniten työttömiä suurista kaupungeista oli Turussa (13,0 %) ja Vantaalla (8,9 %).

Tampereen seutukunnan työttömyysaste neljänneksi korkein

Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kaikissa suurissa seutukunnissa. Eniten työttömien määrä kasvoi Oulun ja Tampereen seutukunnissa. Suurista seutukunnista työttö-miä oli vuoden lopussa eniten Jyväskylän seutukunnassa, jossa työttömyysaste oli 14,2 prosenttia. Tampereen seutu-kunnassa oli neljänneksi suurin työttömyysaste (12,7 %).

0123456789

1011121314151617

2007 2008 2009 2010 2011 2012

OuluTampereTurkuVantaaHelsinkiEspoo

%

Suurten kaupunkien työttömyysaste, joulukuu

Lähd

e: P

irkan

maa

n EL

Y-ke

skus

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

myönnetyt

aloitetut

valmistuneet

milj. m3

Lähd

e: R

aken

nusv

alvo

nta

Rakentamisen jatkuva vuosiarvio

AKSELI 1/2013Työllisyys

AKSELI 1/2013Asuminen

7

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmas-sa 2030 on pitkän ajan tavoitteeksi asetettu 1 865 asunnon valmistuminen vuosittain. Tähän asetettuun tavoitteeseen on yletty vain viime vuonna. Vuosien 2009 ja 2010 erityisen heikkoja asuntorakentamisvuosia, jolloin tavoitteesta jäätiin molempina vuosina noin 40 prosenttia, ei kyetä korvaamaan myöskään lähitulevaisuudessa. Seuraavien kolmen vuoden keskimääräinen asuntotuotanto jää alle 1 800:n.

Erillispientalotuotannon tavoitteena on 280 asuntoa vuosit-tain. Tulevina vuosina tuotanto jäänee kuitenkin noin 200 asuntoon. Rivitaloasuntoja sen sijaan on rakenteilla paljon. Vaikka niiden tuotanto kasvaakin yli kolmanneksella viime vuoden 133 asunnosta tämän vuoden 181 asuntoon, jää pitkän tähtäimen tavoite 466 rivitaloasunnosta vuodessa saavuttamatta. Kerrostaloasuntojen osuus vuoden 2013 asuntotuotannosta nousee 79 prosenttiin (1 464 asuntoa), ja se ylittää kirkkaasti tavoitteeksi asetetun 60 prosentin (1 119 asuntoa).

Omistusasuntoja valmistuu vuonna 2013 yli tuhat, (56 % kaikista asunnoista, tavoite 55 %). Uusien kohteiden kauppa kävi viime vuonna niin hyvin, että myös tänä vuonna valmis-tuu noin 840 perustajaurakoitua asuntoa, joka on 2000-lu-vun keskimäärää selvästi korkeampi.

Vuokra-asuntoja valmistuu keskimäärin noin 800 vuosittain seuraavien kolmen vuoden aikana. Pitkän tähtäimen tavoit-teena on noin 750 asunnon vuotuinen tuotanto. Kohtuuhin-taisia vuokra-asuntoja pitäisi valmistua vuosittain 560 (30 % kokonaistuotannosta). Vuonna 2013 niitä valmistuu vain 188 (10  %), mutta ensi vuonna ylletään tavoitteeseen 592 kohtuuhintaisella vuokra-asunnolla (35 %).

Uudistuotantoa on ympäri kaupunkia. Eniten rivi- ja ker-rostaloasuntoja valmistuu Hervantaan 434, Niemenrantaan 256, Vuorekseen 155 ja Kalevanrinteeseen 155.

Kaupungin osuus vuokra-asuntotuotannosta vuonna 2013 on 11 prosenttia (89 asuntoa), mistä osuus kasvaa ensi vuonna 40 prosenttiin (335). Vuosina 1999–2011 kaupungin osuus on ollut keskimäärin 37 prosenttia (288). Tämän lisäk-si kaupungille valmistuu tänä vuonna erityisryhmille kak-si kohdetta, joissa on yhteensä 84 asukaspaikkaa. Vuonna 2014 asukaspaikkoja erityisryhmille tulee lisää 100.

Opiskelija-asuntoja valmistui viime vuonna vain 50. Tänä vuonna niitä valmistuu 206 ja vuonna 2014 tulee 264 asun-toa. Vuosina 2000–2012 on valmistunut Tampereelle keski-määrin 217 uutta opiskelija-asuntoa vuosittain.

Lähd

e: A

sunt

otoi

mi

joistayhteensä krstaloas.

Kaukajärvi 239 225Vuores 200 176Ratina 192 192Hervanta 132 132Ristinarkku 86 86Takahuhti 83 71Rantaperkiö 72 72Tampella 70 70Linnainmaa 69 69Rahola 57 47Muut kaupunginosat 771 296Yhteensä 1 971 1 469

joistayhteensä krstaloas.

Hervanta 434 434Niemenranta 256 256Vuores 134 111Kalevanrinne (XIX) 141 141Lentävänniemi 108 108Ratina 102 102Rahola 86 68Muotiala 58 58Atala 56 0Härmälä 56 56Ristinarkku 54 54Muut kaupunginosat 365 76Yhteensä 1 850 1 464

Asuntotuotanto 2012

Asuntotuotanto 2013

AKSELI 1/2013Asuminen

8 AKSELI 1/2013Asuminen

0

100

200

300

400

500

600

700

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Vapautuvat vangitEnsi- ym. tilapäissuojissaPerheet ja pariskunnatYömajoissa, hoitokodeissa ym. laitoksissaTilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona

Asunnottomuus

Lähd

e: A

sunt

otoi

mi

Helmikuussa julkaistu selvitys Asuntojen uudistuotanto Tampereella 2013–2015 on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: http://www.tampere.fi/asuminenjarakentami-nen/tilastot/asumisentilastot

Lisätietoja:Kari Linnanen, asuntokoordinaattoriPuh. 050 571 2940etunimi.sukunimi@tampere.fi

Hinnat ja vuokrat nousevat

Vaikka asuntojen hinnat notkahtivatkin vuoden 2012 lo-pussa, ennakkotietojen mukaan Tampereella vanhojen osakehuoneistojen neliöhinnat nousivat koko vuoden 2012 aikana yli 5  prosenttia, mikä vastaa pääkaupunkiseudun nousuvauhtia. Vanhan kerrostalohuoneiston velaton neliö-hinta oli joulukuussa 2012 keskimäärin 2 156 euroa ja rivita-loasunnon 2 363 euroa. Pääkaupunkiseudulla vanhasta osa-kehuoneistosta joutui kuitenkin maksamaan keskimäärin 3 500 euroa/m², Helsingissä jo lähes 4 000 euroa/m2.

Arava-asuntojen vuokrat nousivat Tampereella 3,4 prosent-tia vuoden 2012 aikana vapaarahoitteisten asuntojen vuok-rien nousun jäädessä 2,0 prosenttiin. Jälkimmäisen keski-määräinen vuokra vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä oli 12,22 euroa/m². Arava-asunnon neliövuokra puolestaan oli 10,33 euroa. Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat nousivat 16,33 euroon/m².

Asunnottomien määrä vähentynyt edelleen

Tampereen kaupungin asuntotoimi selvittää vuosittain 15.11. kuinka paljon tamperelaisia on asunnottomana. Selvitys on osa laajempaa kuntien asuntomarkkinatietojen keräämistä, jonka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) tekee.

Marraskuun 15. päivä 2012 oli yksinäisiä tamperelaisia asun-nottomia 322. Luku on alhaisin 2000-luvulla, ja se on 8 pro-senttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin heitä oli 351. Suurin osa asunnottomista (176), asui tilapäisesti tuttavi-en tai sukulaisten luona. Vuonna 2011 heidän lukumääränsä oli 203. Ulkona ja tilapäissuojissa majailevia asunnottomia oli 22, joka on vähemmän kuin keskimäärin 2000-luvulla (27).

Asunnottomia naisia oli 93, kun vuonna 2011 heitä oli 96. Alle 25-vuotiaiden asunnottomia oli 71 (v.2011 66). Vaikka naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi hieman viime vuodesta, on heidän määränsä kuitenkin selvästi vähenty-nyt viiden vuoden kuluessa, sillä vuonna 2007 asunnotto-mia naisia oli 141 ja nuoria 155.

90

100

110

120

130

140

150

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

HelsinkiPääkaupunkiseutu (PKS)TampereTurkuMuu Suomi (koko maa - PKS)

Inde

ksi 2

005=

100

Inde

ksi 2

005=

100

Asuntojen hinnat

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

AKSELI 1/2013Asuminen

AKSELI 1/2013Asuminen

9

608 614

417

351322

214155

12496

64

0

100

200

300

400

500

600

700

2008 2009 2010 2011 2012

Yksinäiset asunnottomat

Näistä pitkäaikaisasunnottomia

Lähd

e: A

sunt

otoi

mi

Asunnottomat yksinäiset ja pitkäaikaisasunnottomat

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

HelsinkiEspooVantaaTampereTurkuOulu

Yksinäiset asunnottomat/1 000 asukasta

Asunnottomat, yksinäiset

Lähd

e: S

OTK

Ane

t, A

ra

Tamperelaisia vankilasta asunnottomiksi vapautuvia van-keja arvioitiin olevan 28, kun viime vuonna heitä oli 19. Asunnottomien maahanmuuttajien määrä laski 26:een, kun vuonna 2011 heitä oli 30. Asunnon puutteen vuoksi erillään tai tilapäismajoituksessa asuvia pariskuntia tai perheitä oli nyt 17, kun heitä oli 26 edellisenä vuonna ja 42 vuonna 2010.

Pitkäaikaisasunnottomien määrä laskussa

Tampere on ollut mukana hallituksen pitkäaikaisasunnotto-muuden vähentämisohjelmassa, joka käynnistettiin vuonna 2008. Tällöin pitkäaikaisasunnottomien lukumäärää alettiin arvioida nykyisillä kriteereillä. Ohjelman nelivuotinen jatko-kausi alkoi vuonna 2012. Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoite-taan asunnotonta, jolla on asumista olennaisesti vaikeuttava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, kuten velka-, päihde- tai mielenterveysongelma ja jonka asunnottomuus on pit-kittynyt tai uhkaa pitkittyä tavanomaisten asumisratkaisujen toimimattomuuden ja sopivien tukipalvelujen puuttumisen vuoksi. Asunnottomuus on pitkäaikaista, kun se on kestänyt vähintään yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asun-nottomana viimeisen kolmen vuoden aikana.

Vuonna 2012 tamperelaisia yksinäisiä pitkäaikaisasunnot-tomia oli 64, kun edellisenä vuonna heitä oli 96. Heidän lukumääränsä on vähentynyt vuosittain vuodesta 2008 alkaen, jolloin luku oli 214. Joka viides kaikista yksinäisistä asunnottomista oli pitkäaikaisasunnoton. Eniten heistä (21) asui asunnon puutteen vuoksi erilaisissa hoito- ja huolto-kodeissa. Tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asui 12 henkilöä.

Selvityksen aineistona käytettiin aikaisempien vuosien ta-paan kaupungin omien asuntoyhteisöjen vuokra-asuntoha-kemusten tietokantaa sekä asunnottomien kanssa toimiville yhteisöille lähetetyn kyselyn tuloksia. Tietoja tamperelaisten vapautuvien vankien asunnottomuudesta on kerätty vanki-loista. Tällä vuosittain toistettavalla menetelmällä saadaan luotettava kuva asunnottomuuden kehityksestä, vaikka sillä ei välttämättä tavoitetakaan kaikkia asunnottomina olevia henkilöitä kyseisenä tutkimuspäivänä. Koska samanlainen selvitys tehdään myös muissa kunnissa, päästään vertaile-maan kuntien asunnottomuustietoja.

Lisätietoja: Jarmo Lehtinen, asuntopoliittinen sihteeri Puh. 050 433 3691 etunimi.sukunimi@tampere.fi

AKSELI 1/2013Hyvinvointi

10 AKSELI 1/2013Hyvinvointi

HYVINVOINTITamperelaisten tulot vuonna 2011Tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset tulot olivat keski-määrin 26 578 euroa, nousua edellisestä vuodesta oli 1 127 euroa (4,4 %). Kuuden suurimman kaupungin vertailussa tam-perelaisten keskitulot olivat kolmanneksi pienimmät Turun (25 812 euroa) ja Oulun (26 434 euroa) jälkeen. Korkeimmat keskitulot, 37 440 euroa, olivat Espoossa. Helsingissä keskitu-lot olivat 32 321 euroa.

15 vuotta täyttäneistä tamperelaisista 13,3 prosenttia ansaitsi vuoden 2011 aikana 12 000–16 999 euroa. Yli 12 prosenttia sijoittui tuloluokkaan 32  000–41  999 euroa. Alueelliset erot tulotasossa olivat suuret; korkeimman ja matalimman keski-tulon ero oli 35 300 euroa. Korkeimmat keskitulot olivat Tah-melassa, Särkänniemessä, Pyynikinrinteellä, Ratinassa, Kaari-lassa ja Villilässä.

Tamperelaisen asuntokuntaväestön tuloerot supistuivat edel-lisessä taantumassa vuosina 2008 ja 2009, mutta kääntyivät jälleen kasvuun 2010. Vuonna 2011 tuloerot Gini-kertoimella mitattuna olivat 30,6 eli yhtä suuret kuin vuonna 2007. Koko maassa kerroin sai arvon 28,5. Tampereella tuloerojen kasvu on ollut nopeampaa viime vuosina verrattuna seutukuntaan ja koko maahan. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakaantuneet. Suurin arvo on 100 ja pienin 0.

Lähes joka viides tamperelainen pienituloinen

Pienituloisia henkilöitä oli 40  174 eli lähes 19 prosenttia tamperelaisista. Määrä on yli 800 henkilöä enemmän kuin vuonna 2010. Pienituloisuusraja vaihtelee asuntokunnan koon mukaan. Suomessa yhden aikuisen kotitalous on pie-nituloinen, jos käytettävissä oleva rahatulo on 13 700 euroa vuodessa, eli tulot ovat alle 1 140 euroa kuukaudessa. Koko maassa pienituloisissa asuntokunnissa asuvien osuus koko asuntoväestöstä (pientuloisuusriski) oli 15,0 prosenttia, seu-tukunnassa 15,7 prosenttia ja Tampereella 19,2 prosenttia.

Vuonna 2011 Tampereella asui pienituloisissa perheissä 6  968 alle 18-vuotiasta lasta. Heitä oli 322 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lasten pienituloisuusriski (19,9  %) on kasvanut viiden vuoden aikana 4,3 prosenttiyksikköä.

Työttömyys on noussut korkeaksi ja pienituloisuus on ylei-sintä työelämän ulkopuolella olevilla, kuten opiskelijoilla ja työttömillä. Pienituloisten eläkeläisten määrä kasvaa edel-leen Tampereella.

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

45 000

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

PienituloisetPienituloiset alle 18-vuotiaat

Henkilöä

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

Pienituloisuus

0 2 4 6 8 10 12 14 16

1-2 999

3 000-5 999

6 000-8 999

9 000-11 999

12 000-16 999

17 000-21 999

22 000-26 999

27 000-31 999

32 000-41 999

42 000-51 999

52 000 yli

Tulonsaajien %-osuus

€/vuosi

Tulonsaajat veronalaisten tulojen mukaan 2011

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

Tampere

Tampereen seutukunta

Pirkanmaan maakunta

Koko maa

Alle 18-vuotiaiden lasten pienituloisuusriski

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

AKSELI 1/2013Hyvinvointi

AKSELI 1/2013Hyvinvointi

11

Tampereen ensimmäinen hyvinvointikertomus

Kuntalaisten hyvinvoinnin parantuminen on Tampere virtaa –kaupunkistrategian päämääränä. Hyvinvointia on seurattu Tampereella aiemmin Hyvinvoinnin tila –raportissa. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia laatimaan kerran valtuustokaudessa kuntalaisten hyvinvoin-nista laajemmin kertovan hyvinvointikertomuksen, joka il-mestyi nyt ensimmäistä kertaa.

Tampereen hyvinvointikertomukseen valitut indikaattorit noudattavat valtakunnallisia ja alueellisia suosituksia hyvin-voinnin kuvaamiseen soveltuvista mittareista. Hyvinvoinnin muutosta tarkastellaan pääasiassa vuosien 2008–2011 tie-tojen perusteella. Vertailukunniksi on valittu Suomen kuusi suurinta kuntaa.

Hyvinvointikertomus sisältää kuvauksen kunnan palvelujär-jestelmästä, väestöstä ja sosiaalisesta ympäristöstä, kaupun-gin taloudesta, tamperelaisten terveydestä ja elintavoista, osallistumisesta ja yhteisöllisyydestä, fyysisestä ympäristöstä sekä päätelmät ja keskeisimmät kehittämisehdotukset tule-vaisuudelle.

Tamperelaisten hyvinvoinnin parantumisessa on onnistuttu monelta osin: väestön koulutustaso on korkea, koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrän kasvu on pystytty pysäyttä-mään, asunnottomien määrä on vähentynyt merkittävästi, ikäihmisten mahdollisuudet asua kotona ovat parantunteet ja työkyvyttömyyseläkettä sekä mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saavien määrä on vähentynyt.

Toisaalta samaan aikaan työttömyys on kasvussa, yhä use-ampi saa toimeentulotukea, ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveystottumukset ovat edelleen huonommat kuin lukiolaisilla, psykiatria- ja erikoissairaanhoitokäyntien määrä on lisääntynyt ja päihteiden käyttö sekä elintapasai-raudet vaativat edelleen huomiota.

Hyvinvointikertomus toimii tausta-aineistona vuoden 2013 alussa toimikautensa aloittavan kaupunginvaltuuston stra-tegiatyölle. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen painopis-teistä päätetään kaupunkistrategian ja sitä konkretisoivan hyvinvointisuunnitelman yhteydessä. Hyvinvointitietoa hyö-dynnetään myös vuotuisessa talousarvioprosessissa palvelu-tarveselvityksen laadinnan tukena.

Lisätietoja: Marika Vartiainen, suunnittelija Puh. 040 806 2736 etunimi.sukunimi@tampere.fi

HYVINVOINTIKERTOMUSTAMPEREEN KAUPUNGIN

2012

2012

Tampereen

kaupungin H

YVINVO

INTIKERTO

MU

S 2012

Kuva

: Tuu

la K

aaki

nen

TALOUS- JA LIIKETOIMINTARYHMÄPL 487, 33101 TAMPEREPUH 03 565 611www.tampere.fi/hallintojatalous

TIETOTU

OTAN

NO

N JA LAAD

UN

ARVIOIN

NIIN

JULKAISUJA

AKSELI 1/2013Talous

12 AKSELI 1/2013Talous

TALOUSMaailmantalouden näkymät alkaneet vihdoin parantua

Viime syksyn aikana on kertynyt merkkejä siitä, että maa-ilmantalouden kasvun hidastuminen on vihdoin käänty-mässä loivaksi nousuksi. Teollisuuden luottamusluvut ovat piristyneet varovasti ympäri maailman. Selkeimmät merkit näkyvät Kiinassa, jossa elvytystoimet näyttävät alkaneen purra. Investointien ja vähittäiskaupan kasvu on kiihtynyt. Nyt merkit talouskasvun vahvistumisesta ovat selvät. Yhdys-valloissa rohkaisevia ovat etenkin yhä selkeämmät merkit asuntomarkkinoiden piristymisestä, joka auttaa tukemaan kulutuksen kasvua. Pohjimmiltaan Yhdysvallat pysyy kuiten-kin noin kahden prosentin kasvuputkessa myös tänä vuonna.

Euroalueen talouden laskukierre hidastumassa

Eurooppa ajautui taantumaan 2011 lopussa. Keväällä 2012 merkit nousukäänteen lähenemisestä alkoivat vahvistua, mutta eurokriisin uusi kärjistyminen jäädytti vihreät versot. Euroalueen ennakoivat indikaattorit kertovat alueen tuotan-non yhä supistuvan lähitulevaisuudessa, mutta taantuman loppu saattaa jo häämöttää. Nettoviennin odotetaan piris-tyvän ja samalla finanssipolitiikan kiristysten maltillistuvan ensi vuonna.

Suomi nousuun 2014 - pohjakosketus vielä näkemättä

Maltillinen taantuma on ollut Suomen riesana jo vuoden ajan. Vaikeaa tilannetta kuvastaa poikkeuksellisen heikko kuluttajien ja yritysten luottamus sekä rakennusalan synkeät näkymät. Vaikka talouden suunta näyttäisi yhä olevan alas-päin, tunnelin päässä on näkyvissä hienoista valoa. Suomen talous kääntynee kasvuun vasta vuonna 2014 maailman-talouden imussa. Siihen asti työttömyys kasvaa, asuntojen reaalihinnat laskevat, julkinen velkasuhde nousee ja vaih-totase pysyttelee alijäämäisenä. Kansantalouden tuotanto kääntyi laskuun kesäkuussa 2012 ja Suomen kokonaistuo-tannon kasvu jää nollaan, jopa alle sen. Kuluvan vuoden kasvu saattaa yltää kotimaisen kysynnän varassa prosent-tiin. Ensi vuonna kasvu voi nousta kahteen prosenttiin, ehkä sen ylikin, mutta vasta vuonna 2015 on edellytykset kunnon suhdannenousulle.

Kehittyvien maiden osuus kasvusta

Kehittyneiden maiden osuus kasvusta

Maailmantalouden kasvu

Lähde: IMF, OP-Pohjola-ryhmä

-10,0

-8,0

-6,0

-4,0

-2,0

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

*

2012

*

2014

*

Bruttokansantuotteen volyymin muutos, %

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

ja V

M

AKSELI 1/2013Talous

AKSELI 1/2013Talous

13

Työmarkkinoilla on edessä vaikea kevät, sillä talouden piris-tyminen lisää työn kysyntää aikaisintaan vuoden 2013 lo-pulla. Työttömyyden odotetaan kohoavan syksyllä, mikä tar-koittaa käytännössä 25 000 työpaikan vähennystä nykyiseen ja työttömyyden lisääntymistä 20 000 henkilöllä.

Kuluttajahintojen nousu hidastui tammikuussa 2013 1,6 prosenttiin, mistä sen odotetaan nousevan yli 2 prosenttiin tulevina vuosina. Kuluttajahintoja ovat vauhdittaneet eri-tyisesti ruoan kallistuminen ja useat kuluvan vuoden alun veronkorotukset, jotka selittävät hintojen noususta lähes prosenttiyksikön. Yleinen arvonlisävero nousi vuoden 2013 alussa yhdellä prosenttiyksiköllä, ja tämä korotus välittyy osittain hintoihin. Toteutunut markkinakorkojen lasku pai-naa asuntolainojen korkoja vielä vuoden 2013 puolella ja jarruttaa edelleen kuluttajahintojen nousua, mutta sen vai-kutus pienenee vähitellen.

Kuluttajien luottamus talouteen kohentuu hitaasti

Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 4,5, kun se oli joulukuussa 3,5 ja marraskuussa 1,0. Tammikuussa luottamus talouteen oli hieman vahvempi kuin vuosi sitten (3,4), mutta selvästi heikompi kuin pitkällä ajalla keskimää-rin (12,5). Tammikuussa jo 29 prosenttia kuluttajista uskoi Suomen taloustilanteen paranevan seuraavan vuoden aika-na. Toisaalta hieman enemmän kuluttajista (32 prosenttia) arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat joulukuussa 23 ja 40 prosenttia ja viime vuoden tam-mikuussa 21 ja 42 prosenttia. Oman taloutensa kohentu-miseen vuoden kuluessa luotti tammikuussa 23 prosenttia kuluttajista ja 15 prosenttia pelkäsi taloutensa heikkenevän.

Kuluttajien luottamus

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Saldoluku

Luottamus omaantalouteen 12 kk kuluttua

Luottamus Suomentalouteen 12 kk kuluttua Työttömyys

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

Ennusteen laatija Julkaisuaika2013 2014 2013 2014 2013 2014

Aktia 12.2.2013 0,2 1,6 2,6 2,1 8,2 8,0

OP-Pohjola 21.1.2013 0,8 1,7 2,2 1,3 8,1 8,0

VM 20.12.2012 0,5 1,7 2,2 2,1 8,1 8,0

Handelsbanken 19.12.2012 1,7 2,8 2,6 2,4 8,0 7,4Danske Bank 18.12.2012 0,5 2,2 2,5 2,0 8,2 7,9Suomen Pankki 13.12.2012 0,4 1,5 2,4 1,6 8,4 8,2Nordea 4.12.2012 1,0 2,7 2,6 2,5 8,2 8,0

Talousennusteet vuodelle 2013 ja 2014BKT, muutos, % Inflaatio,% Työttömyysaste,%

AKSELI 1/2013Talous

14 AKSELI 1/2013Kunnallisvaalit 2012

Kuluttajista 14 prosenttia odotti tammikuussa, että yleinen työttömyys Suomessa vähentyy seuraavan vuoden aikana, ja 59 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat kuukautta aiemmin 11 ja 61 prosenttia.

Pirkanmaan kehitysnäkymät heikentyneet

Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2012 julkaisema Aluebarometri 2013 mittaa maan eri osien kehityksessä odottavissa olevia muutoksia. Vastaajina toimivat kuntien johtavat virka- ja luottamushenkilöt. Kehitysnäkymiä arvi-oidaan tiivistetyllä mittarilla luottamusluvulla, joka koostuu verotulojen, velanoton, työttömyyden, teollisuuden, kau-pan ja palveluiden sekä asuntorakentamisen investointien, rahoitusaseman ja yleisten kehitysnäkymien saldoluvuista.

Aluebarometrin 2013 mukaan Pirkanmaan talouden ja työl-lisyyden kehitysnäkymät ovat maakuntien heikoimpia. Tulos on kovin huolestuttava, koska etenkin 1990- mutta myös 2000-luvulla talouskehitys on arvioitu muita maakuntia pa-remmaksi. Lokakuussa 2012 luottamusluku laski arvoon -21, kun koko maan keskiarvo oli -10. Vain Kainuussa luottamus-luku oli alhaisempi. Korkeimmat arvot olivat Kymenlaaksos-sa ja Lapissa, joissa niissäkin luottamusluku jäi kuitenkin mii-nukselle. Uudenmaan arvo oli -8.

Verotulot arvioidaan Pirkanmaalla vielä kohtuulliseksi, mut-ta kunnat ottavat velkaa muita maakuntia enemmän. Työlli-syyden odotetaan heikentyvän, mutta asuntorakentamisen investointiodotukset ovat vielä kohtuulliset. Kuntataloutta tasapainotetaan korottamalla maksuja sekä tuloveropro-senttia että kiinteistöveroa. Veroja ja maksuja korotetaan muita yleisemmin. Kunnan oma toiminta saa keskimääräistä paremman ja lähikuntien toiminta heikomman kouluarvo-sanan.

Julkaisu Aluebarometri 2013 on kokonaisuudessaan luetta-vissa osoitteessa: http://www.tem.fi/index.phtml?C=97980&s=2681&xmid=4919

BKT:n volyymin vuosimuutos, kuluttajien luottamusindikaattori ja aluebarometrin

luottamusluku keväästä 2005 syksyyn 2012

Lähde: Findikaattori (Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito, Kuluttajabarometri) ja Aluebarometri 2005–2012

AKSELI 1/2013Talous

AKSELI 1/2013Kunnallisvaalit 2012

15

ORIGOSSA

KUNNALLISVAALIT 2012Äänestysinto laimeaa

Kunnallisvaalit olivat 28.10.2012 ja ennakkoäänestys järjes-tettiin 17.–23.10.2012. Ulkomaan äänestyspaikoissa ennak-koäänestysmahdollisuus järjestettiin vähintään yhtenä päi-vänä 17.–20.10. 2012.

Äänestysaktiivisuus laski Tampereella 56,3 prosenttiin, mikä oli 2,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin neljä vuotta sitten (59,4  %). Valtakunnallisesti suunta oli sama ja äänestysak-tiivisuus laski 58,3 prosenttiin (v.2008 61,3 %). Tampereella on kunnallisvaaleissa lähes aina äänestetty vähemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Äänioikeutettuja oli Tampereella yhteensä 180 516, mikä oli 7  845 enemmän kuin neljä vuotta sitten. Äänestysalueita oli 64. Äänestysalueiden numerointiin tai rajoihin ei tehty muutoksia näissä vaaleissa. Äänestysalueet pysyivät vuon-na 2008 käyttöön otetun äänestysaluejaottelun mukaisina. Ainoastaan muutaman alueen nimi muuttui vastaamaan äänestyspaikkana toimineen koulun uutta nimeä.

Yhä useampi äänesti ennakkoon

Yhteensä 44 768 tamperelaista, eli 24,8 prosenttia äänioike-utetuista, äänesti ennakkoon. Neljä vuotta sitten ennakkoon äänesti 23,1 prosenttia. Aktiivisimmat ennakkoäänestäjät löytyivät Kissanmaalta, jossa peräti 30,3 prosenttia äänesti ennen vaalipäivää. Aktiivisesti ennakkoon äänestettiin myös Aleksanterin koululla (äänestysalue 1, 29,9 % ja äänestys-alue 3, 29,6 %). Vähiten ennakkoon äänestettiin Annalassa (15,1 %) ja Hyhkyssä (15,9 %).

Vaalipäivänä äänesti 56 774 tamperelaista äänioikeutettua, mikä oli 31,5 prosenttia äänioikeutetuista. Neljä vuotta sit-ten vaalipäivänä äänesti 36,2 prosenttia, laskua oli siis 4,7 prosenttiyksikköä. Korkein äänestysaktiivisuus, 45,9 pro-senttia, oli Pispalassa. Muita vaalipäivänä aktiivisia alueita olivat Vehmainen (43,2 %) ja Saukonpuiston äänestysalue (43,0 %). Vaalipäivänä vähiten käytiin äänestämässä Her-vannassa. Alhaisimmat vaalipäivän äänestysprosentit olivat

50,0

55,0

60,0

65,0

70,0

75,0

80,0

1976

1980

1984

1988

1992

1996

2000

2004

2008

2012

Koko maa

Tampere

%

Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa

Lähd

e. T

ilast

okes

kus

AKSELI 1/2013Kunnallisvaalit 2012

16 AKSELI 1/2013Kunnallisvaalit 2012

Pohjois-Hervannassa (äänestysalue 54, 19,8  % ja äänestys-alue 55, 23,7 %) ja Etelä-Hervannassa (äänestysalue 55), jos-sa 21,9 prosenttia käytti äänioikeuttaan.

Erot äänestysalueiden välillä olivat edelleen selkeät. Kor-kein äänestysaktiivisuus, 70,6 prosenttia, oli Linnainmaalla ja matalin äänestysaktiivisuus, 41,5 prosenttia, Pohjois-Hervannassa (äänestysalue 54). Ero äänestysaktiivisuudessa oli näiden alueiden välillä jo 29,1 prosenttiyksikköä ja ero on jatkanut vain kasvuaan. Viime kunnallisvaaleissa eroa aktiivisimman ja passiivisimman äänestysalueen välillä oli 27,4 prosenttiyksikköä. Huolestuttavaa on se, että aktiiviset ja passiiviset äänestysalueet olivat lähes samoja kuin neljä vuotta sitten. Vain kolme äänestysaluetta, Tampereen nor-maalikoulu, Pispan koulu ja Lielahden koulu, onnistui nos-tamaan äänestysaktiivisuuttaan tai säilyttämään sen neljän vuoden takaisella tasolla.

Äänioikeus on kaikilla viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävillä EU:n jäsenvaltioiden, Islannin ja Norjan kansalai-silla, joilla on ollut kotikunta Suomessa vähintään 51 päivää ennen vaaleja. Myös vaalipäivään mennessä täysi-ikäiset muiden maiden kansalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. Verrattu-na neljän vuoden takaiseen, muiden maiden kansalaisten äänestysaktiivisuus nousi yhdellä prosenttiyksiköllä 22,9 prosenttiin. Ulkomaiden kansalaisten osuus äänioikeute-tuista oli Tampereella 3,4 prosenttia. Heidän osuutensa ää-nestäneistä sen sijaan jää reiluun puoleen prosenttiin.

Perussuomalaiset vankisti asemaansa

Vaalien voittaja, Perussuomalaiset, nosti kannatustaan myös Tampereella, mutta ei suhteessa yhtä paljon kuin Suomessa keskimäärin. Tampereella kannatustaan onnistui nostamaan myös SDP, vaikka koko maassa sen kannatus laskikin. Perus-suomalaiset nousi Tampereella neljänneksi suurimmaksi puolueeksi ohi Vasemmistoliiton. Suurinta kannatusta naut-tii kuitenkin edelleen Kokoomus 24,8 prosentin kannatuk-sella. Seuraavana tulevat SDP (23,5 %) ja Vihreät (14,1 %). Uusina puolueina vaaleissa olivat mukana Itsenäisyyspuo-lue, Muutos2011 ja Piraattipuolue, joista viimeksi mainittu keräsi eniten ääniä uusista puolueista.

Puolueiden kannatus äänestysalueilla vaihtelee huomatta-vasti Tampereen sisällä. Kokoomus nauttii edelleen suurin-ta kannatusta Kaarilassa ja keskustassa kahdella Klassillisen koulun äänestysalueella mutta samalla menetti kannatus-

Vilkkaimman äänestysaktiivisuuden alueet

Äänestysalue, -paikka Äänestys %

44 Linnainmaan koulu 70,622 Koiviston koulu 68,527 Pispan koulu 68,306 Pyynikin ammattioppilaitos 67,714 Saukonpuiston koulu 67,136 Lamminpään koulu 64,463 Terälahden koulu 64,262 Kämmenniemen koulu 63,404 Amurin koulu 61,843 Ristinarkun koulu 61,8

Alhaisimman äänestysaktiivisuuden alueet

Äänestysalue, -paikka Äänestys %

31 Kalkun koulu 50,834 Tesomajärven koulu 50,725 Multisillan koulu 50,558 Etelä-Hervannan koulu 50,420 Hatanpään koulu 49,655 Pohjois-Hervannan koulu 49,145 Leinolan koulu 48,650 Kaukajärven koulu 48,657 Etelä-Hervannan koulu 41,854 Pohjois-Hervannan koulu 41,5

AKSELI 1/2013Kunnallisvaalit 2012

AKSELI 1/2013Kunnallisvaalit 2012

17

taan melko tasaisesti ympäri kaupunkia. SDP:n kannatus on suurinta Tesomajärvellä, Pohjois-Hervannassa ja Ikurissa. SDP onnistui hienoisesti nostamaan kannatustaan lähes kai-killa äänestysalueilla. Vihreiden kannatus oli suurinta Sam-polan ja Saukonpuiston alueella, vaikka kannatus laskikin hieman lähes kaikilla äänestysalueilla.

Perussuomalaiset sai suhteessa eniten kannatusta Ikurissa sekä Multisillassa. Vasemmistoliiton vahvimpia alueita olivat Tesomajärvi ja Tampereen normaalikoulun alueet. Kannatus oli selkeimmin muuttunut Perussuomalaisten eduksi Va-semmistoliiton vahvoilla alueilla Ikurissa (äänestysalue 33) ja Multisillassa. Myös perussuomalaiset onnistui nostamaan kannatustaan kaikilla äänestysalueilla. Keskustan kannatus on Tampereella pieni, mutta se oli ylivoimaisesti suosituin puolue Terälahdessa ja Kämmenniemessä, vaikka kannatus laskikin selkeästi. Kristillisdemokraattien kannatus oli suu-rinta Olkahisissa, Aleksanterin koululla sekä Atalassa, vaikka kannatus laskikin lähes kaikilla äänestysalueilla.

PuolueOsuus äänistä % Muutos Osuus äänistä % Muutos Äänet yhteensä Muutos

2012 2008 2012 2008 Lkm 2008

Kansallinen Kokoomus (KOK) 21,9 -1,5 24,8 -2,2 25 050 -2 482Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) 19,6 -1,6 23,5 2,3 23 737 2 096Suomen Keskusta (KESK) 18,7 -1,4 4,9 -0,9 4 948 -953Perussuomalaiset (PS) 12,3 6,9 12,8 5,9 12 915 5 839Vihreä Liitto (VIHR) 8,5 -0,4 14,1 -1,6 14 246 -1 753Vasemmistoliitto (VAS) 8 -0,8 10,2 -2,3 10 287 -2 475Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP) 4,7 0 0,5 0 467 -32Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 3,7 -0,5 3,9 -0,9 3 914 -986Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) 0,4 0,5 1,6 -0,1 1 600 -90Piraattipuolue (Piraattip.) 0,2 0,2 1 1 983 987Itsenäisyyspuolue (IP) 0,1 0 0,1 0,1 65 65Muutos2011 0,1 0,1 0,1 0,1 63 63Suomen Työväen Puolue (STP) 0 0 0 0 30 4Tampereen Sitoutumattomat ry (TASI) 2,6 -0,8 2 625 -857Valitsijayhdistys Seppo Olavi Lehto (E673) 0,1 0 61 -80

Tampereen kannatusKoko maan kannatus

AKSELI 1/2013Kunnallisvaalit 2012

18 AKSELI 1/2013Kunnallisvaalit 2012

KOK KOKÄänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus%29 Kaarilan koulu 38,7 18 Tampereen normaalikoulu 13,807 Tampereen klassillinen koulu 38,1 33 Ikurin koulu 12,409 Tampereen klassillinen koulu 36,5 25 Multisillan koulu 12,103 Aleksanterin koulu 35,4 63 Terälahden koulu 8,401 Aleksanterin koulu 35,0 34 Tesomajärven koulu 7,9

SDP SDPÄänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus%34 Tesomajärven koulu 39,5 27 Pispan koulu 14,855 Pohjois-Hervannan koulu 36,0 08 Tampereen klassillinen koulu 14,633 Ikurin koulu 35,4 06 Pyynikin ammattioppilaitos 14,353 Pohjois-Hervannan koulu 34,7 09 Tampereen klassillinen koulu 12,432 Ikurin koulu 32,2 63 Terälahden koulu 10,8

VIHR VIHRÄänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus%13 Sampola 27,6 37 Lielahden koulu 7,414 Saukonpuiston koulu 25,5 33 Ikurin koulu 7,118 Tampereen normaalikoulu 25,1 62 Kämmenniemen koulu 6,706 Pyynikin ammattioppilaitos 23,1 34 Tesomajärven koulu 6,108 Tampereen klassillinen koulu 22,6 63 Terälahden koulu 4,3

PS PSÄänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus%33 Ikurin koulu 19,0 09 Tampereen klassillinen koulu 8,125 Multisillan koulu 18,4 08 Tampereen klassillinen koulu 7,250 Kaukajärven koulu 17,9 27 Pispan koulu 7,224 Peltolammin koulu 17,5 13 Sampola 7,045 Leinolan koulu 17,5 06 Pyynikin ammattioppilaitos 5,5

VAS VASÄänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus%34 Tesomajärven koulu 16,8 46 Leinolan koulu 6,718 Tampereen normaalikoulu 15,9 61 Olkahisen koulu 6,716 Sammon keskuslukio 15,5 58 Etelä-Hervannan koulu 6,514 Saukonpuiston koulu 15,3 44 Linnainmaan koulu 6,113 Sampola 15,0 63 Terälahden koulu 5,4

KESK KESKÄänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus%63 Terälahden koulu 48,3 34 Tesomajärven koulu 3,162 Kämmenniemen koulu 25,2 18 Tampereen normaalikoulu 3,061 Olkahisen koulu 8,5 33 Ikurin koulu 3,058 Etelä-Hervannan koulu 6,0 08 Tampereen klassillinen koulu 2,924 Peltolammin koulu 5,8 13 Sampola 2,2

KD KDÄänestyspaikka Kannatus% Äänestyspaikka Kannatus%61 Olkahisen koulu 6,9 01 Aleksanterin koulu 2,564 Aleksanterin koulu 6,4 35 Tesomajärven koulu 2,560 Atalan koulu 6,1 07 Tampereen klassillinen koulu 2,262 Kämmenniemen koulu 5,4 27 Pispan koulu 1,840 Kissanmaan koulu 5,2 18 Tampereen normaalikoulu 1,7

AKSELI 1/2013Kunnallisvaalit 2012

AKSELI 1/2013Kunnallisvaalit 2012

19

Valtuuston kokoonpanossa muutoksia

Valtuustopaikkojaan lisäsivät viime kunnallisvaaleista Perussuomalaiset viidellä ja SDP yhdellä paikalla. Vas-taavasti Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliit-to, Kristillisdemokraatit ja Sitoutumattomat menettivät yhden paikan. RKP ja SKP säilyttivät yhden paikkansa valtuustossa.

55 valtuutettua asettui uudelleen ehdolle näissä vaaleis-sa, joten 12 valtuutettua luopui paikastaan valtuustos-sa. Ehdolle asettuneista valtuutetuista 45 tuli uudelleen valituksi ja 10 ehdolle asettunutta edelliskauden valtuu-tettua ei uusinut valtuustopaikkaansa. Uusia valtuutet-tuja on 22 eli 31,3 prosenttia. Kunnallisvaaliehdokkaiden keski-ikä oli 46,9 vuotta. Valtuustoon valittujen keski-ikä nousi 50 vuoteen neljän vuoden takaisesta 47 vuodesta. Nais- ja miesvaltuutettujen keski-iässä ei ole suurta eroa. Naisvaltuutettujen keski-ikä on 49,2 vuotta ja miesval-tuutettujen 50,7 vuotta.

Naisten määrä valtuustossa väheni: heitä on 31 eli 46,3 prosenttia valtuutetuista. Neljä vuotta sitten valittiin 32 naista. Naiset saivat Tampereella kuitenkin runsaasti ääniä, sillä kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta oli naisia. Eniten ääniä saivat sosialidemokraattien Hanna Tainio, 2 686 ja Pia Viitanen 2 479. Kolmanneksi eniten ääniä sai Sofia Vikman (kok) 2 415. He kaikki ovat myös kansanedustajia. Vertausluvun mukaan järjestettynä seitsemän suurimman vertausluvun saanutta oli naisia.

Tammikuussa 2013 valtuusto valitsi pormestariksi Anna-Kaisa Ikosen (kok). Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen apulaispormes-tariksi valittiin Mikko Aaltonen (vas), yhdyskuntapalvelu-jen apulaispormestariksi Pekka Salmi (sd), lasten ja nuor-ten palvelujen apulaispormestariksi Leena Kostiainen (kok) ja osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestariksi Olli-Poika Parviainen (vihr).

Julkaisu Kunnallisvaalit Tampereella 2012 on luettavis-sa kokonaisuudessaan toukokuussa 2013 osoitteessa: http://www.tampere.fi/tampereinfo/osallistuminen/materiaalipankki

Lisätietoja: Taina Åback Puh. 040 733 2673 etunimi.sukunimi@uta.fi

Järj.nro

Nimi Uusivalt.

Ryhmittymä Ääni-määrä

Vertaus-luku

1. Vikman, Sofia KOK 2416 25517,0002. Tainio, Hanna SDP 2686 23737,0003. Hassi, Satu u VIHR 1799 14246,0004. Koskela, Laila PS 1231 12915,0005. Ikonen, Anna-Kaisa KOK 1541 12758,5006. Viitanen, Pia SDP 2479 11868,5007. Alppi, Ulla-Leena u VAS 1436 10287,0008. Jaskari, Harri KOK 1306 8505,6679. Gustafsson, Jukka SDP 2246 7912,33310. Tynkkynen, Oras VIHR 1125 7123,00011. Virtanen, Pertti Veltto PS 1109 6457,50012. Tulonen, Irja KOK 1090 6379,25013. Kivistö, Anneli SDP 1686 5934,25014. Kontula, Anna VAS 1107 5143,50015. Airaksinen, Harri KOK 1086 5103,40016. Alatalo, Mikko KESK 898 4948,00017. Heinämäki, Anna-Kaisa VIHR 1066 4748,66718. Dündar-Järvinen, Aila SDP 1098 4747,40019. Elovaara, Tiina PS 1043 4305,00020. Kostiainen, Leena KOK 1006 4252,83321. Salmi, Pekka SDP 916 3956,16722. Rauhala, Leena KD 880 3914,00023. Axén, Erkki KOK 808 3645,28624. Parviainen, Olli-Poika VIHR 643 3561,50025. Hyötynen, Kalle u VAS 545 3429,00026. Rantanen, Jarmo u SDP 892 3391,00027. Luoto, Heikki PS 922 3228,75028. Helin, Matti u KOK 733 3189,62529. Marin, Sanna u SDP 826 2967,12530. Mustakallio, Jaakko u VIHR 500 2849,20031. Jäntti, Aleksi u KOK 724 2835,22232. Aleksovski, Atanas SDP 697 2637,44433. Oksanen, Lasse TASI 510 2625,00034. Raevaara, Aarne u PS 782 2583,00035. Aaltonen, Mikko VAS 489 2571,75036. Sasi, Ilkka KOK 707 2551,70037. Hanhilahti, Timo KESK 686 2474,00038. Kajan, Maija VIHR 425 2374,33339. Loukaskorpi, Johanna SDP 555 2373,70040. Koskinen, Riitta KOK 611 2319,72741. Jokinen, Tarja u SDP 355 2157,90942. Rostila, Ilmari u PS 570 2152,50043. Höyssä, Matti KOK 549 2126,41744. Virtanen, Sirkkaliisa VAS 423 2057,40045. Roivainen, Irene VIHR 371 2035,14346. Ollila, Riitta SDP 354 1978,08347. Markkanen, Jouni u KOK 547 1962,84648. Sipilä, Satu KD 696 1957,00049. Vuohensilta, Timo u PS 423 1845,00050. Sirniö, Ilpo SDP 353 1825,92351. Schafeitel, Yrjö u KOK 538 1822,64352. Siik, Kirsikka VIHR 360 1780,75053. Minkkinen, Minna u VAS 417 1714,50054. Ivanoff, Antti KOK 537 1701,13355. Kampman, Ulla u SDP 330 1695,50056. Rantaviita-Tiainen,

Anna-Kaarina KESK 289 1649,33357. Heinonen, Jari SKP 806 1630,00058. Kaleva, Lassi u PS 377 1614,37559. Heinivaho, Matti KOK 525 1594,81360. Hakko, Hanna u VIHR 354 1582,88961. Niemelä, Jari u SDP 305 1582,46762. Löfberg, Peter RKP 467 1501,00063. Salminen, Seppo SDP 292 1483,56364. Jutila, Varpu u VAS 367 1469,57165. Silvennoinen, Seppo u PS 265 1435,00066. Suoniemi, Juhana u VIHR 343 1424,60067. Sirén, Elina KOK 411 1417,611

Valitut vertauslukujärjestyksessä

AKSELI 1/2013Ajankohtaista

20 AKSELI 1/2013Ajankohtaista

AJANKOHTAISTA

Uudesta kaupunkistrategiasta suuntaviivat koko kaupungin toiminnalle

Kaupunginvaltuusto uudistaa Tampereen kaupunkistrategian kevään aikana. Uusi kau-punkistrategia vuosille 2014–2017 hyväksytään ensi elokuussa kaupunginvaltuustossa. Kuluva vuosi eletään vielä nykyisen Tampere virtaa -strategian antamin askelmerkein. Ta-voitteena on laatia kaupunkistrategia, jonka myös kaupungin työntekijät, sidosryhmät ja kuntalaiset hyväksyvät ja kokevat omakseen. Lähtökohtana on tuore Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma.

Uusi strategia tarvitaan siksi, että Tampere voi asemoida itsensä tulevaisuuden muutok-siin ja muuttuvaan maailmaan. Parhaimmillaan strategia ohjaa kaupungin toimintaa mah-dollisimman tavoitteellisesti yleistä kehitystä silmällä pitäen. Strategiassa tulisi näkyä se, että Tamperetta haastavat niin globaalit talousongelmat kuin kaupungin oman talouden ongelmat. On mietittävä uudelleen, miten hyvinvointiyhteiskuntaa pidetään yllä jatkossa. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että kaupungin väestörakenne muuttuu ja väestö ikääntyy. Myös valtion lakisääteiset velvoitteet sekä valtion edellyttämän kuntayhteistyön lisääminen tuovat haasteita. Strategia on työkalu haasteiden edellyttämien uudistusten toteuttamiseen ja johtamiseen.

Uudella, vuoteen 2017 ulottuvalla strategiakaudella toimintaa priorisoidaan ja Tampereen kaupungin kärkitavoitteet nostetaan näkyviin. Tavoitteena on, että strategia on aikaisem-paa linjaavampi - strategisempi.

Kaupunkistrategian toteuttamista tuetaan neljällä toimintasuunnitelmalla, joita ovat orga-nisaation toimintakykysuunnitelma, elinvoimasuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma. Hyvinvointisuunnitelmassa syvennetään ja konkretisoidaan kaupunkistrategian hyvinvointipalveluja koskevia linjauksia ikäluokittain lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten osalta. Elinvoimasuunnitelmassa käsitellään muun muassa elinkeinopolitiikkaa, toisen asteen koulutusta ja työllisyyden hoitoa sekä korkeakouluyhteistyötä. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma sisältää fyysistä ym-päristöä koskevat linjaukset koskien muun muassa yhdyskuntarakennetta, maankäytön suunnittelua, asumista ja liikennettä sekä ilmastonmuutoksen hillintää. Organisaation toi-mintakykysuunnitelmassa käsitellään muun muassa taloutta, henkilöstöä ja toimintamal-lia koskevia asioita.

Uutta kaupunkistrategiaa ovat laatimassa kaupunginvaltuusto, tilaajalautakunnat, kau-punginhallitus, konsernin laajennettu johtoryhmä, tuotannon edustajat sekä pääluotta-musmiehet. Lisäksi henkilöstöä, kuntalaisia ja sidosryhmiä osallistetaan eri tavoin.

Tietoa kaupunkistrategian valmistelusta ja strategiaan liittyvä suunnittelumateriaali on saatavilla kaupunkistrategiaa koskevilla sivuilla osoitteessa: www.tampere.fi/hallintojata-lous/kaupunkistrategia

Lisätietoja Matias Ansaharju, strategiasuunnittelija Puh. 050 500 2447 etunimi.sukunimi@tampere.fi

AKSELI 1/2013Ajankohtaista

AKSELI 1/2013Ajankohtaista

21

Asukastyytyväisyys ikäluokittain – viisi suurinta kaupunkia – EPSI Rating 2012

Asukastyytyväisyys tuloluokittain – viisi suurinta kaupunkia – EPSI Rating 2012

Kuntarating 2012 – Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus

Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdon-mukaisesti useiden keskeisten toimialojen sekä julkisten palveluiden koettua asiakastyytyväisyyttä ja –uskollisuut-ta. Vuonna 2012 tutkimustoiminta laajennettiin kattamaan myös asukkaiden tyytyväisyyttä kuntien tarjoamiin palvelui-hin. Tulokset perustuvat noin 12 000 satunnaisesti Suomes-sa tehtyyn puhelinhaastatteluun touko-marraskuun aikana vuonna 2012.

EPSI Rating-tutkimuksessa asiakastyytyväisyysindeksi on keskeisessä asemassa. Sen arvo voi vaihdella asteikolla 0–100. (alle 60=huono taso, 60–75=välttävä / tyydyttävä, 75–100=hyvä / erittäin hyvä)

Tampereella parhaat kuntapalvelut

Suomen 20 suurimman kaupungin joukossa Tampere ja Kuo-pio saivat korkeimmat asukastyytyväisyyspisteet. Helsingillä menee myös hyvin – varsinkin verrattuna Espooseen ja Van-taaseen. Mielenkiintoista on myös huomata kuinka suuria eroja kaupunkien välillä on – Tampereen ja Kouvolan välinen ero on 15 indeksiyksikköä.

Tampereella erityisesti nuoret 18–29-vuotiaat viihtyvät hy-vin ja arvostavat kaupungin palveluja, Vantaalla puolestaan vanhin ikäluokka (60–79-vuotiaat) on huomattavasti tyy-tyväisempi kuin muut ikäluokat. Turussa puolestaan keski-ikäiset ovat selvästi toisia ikäluokkia vähemmän tyytyväisiä.

Valtakunnallisesti ei tyytyväisyydessä eri tuloluokkien välillä ole merkitseviä eroja. Suurimpien kaupunkien kohdalla on silti eroja näkyvissä. Esimerkiksi Vantaalla korkeatuloisimmat ovat erityisen tyytymättömiä. Tampereella toisaalta kaikkein pienituloisimmat ovat selvästi tyytyväisempiä kaupungin palveluihin kuin enemmän ansaitsevat.

Pirkkala kärkikolmikossa, Lempäälä viides

75 asukastyytyväisyysindeksin saaneen Suomen kunnan joukossa Tampereen sijoitus on 13. Korkeimmat asukastyy-tyväisyyspisteet saa Kauniainen (indeksi 82,1), seuraavina Naantali (79,5) ja pronssisijalla Pirkkala (79,2). Kolme kärki erottui selvästi. Lempäälä (74,0) sijoittuu niukasti Liedolle (75,9) hävinneenä viidenneksi. Kiuruvesi, Siilinjärvi, Raisio, Kaarina, Kauhajoki, Liperi, Hollola sijoittuvat myös Tampe-reen edelle. Yhteinen piirre tutkimuksessa kärkeen sijoittu-

AKSELI 1/2013Ajankohtaista

22 AKSELI 1/2013Ajankohtaista

Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja

2010–2011

Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010–2011

neille on se, että ne ovat suurten kaupunkien ympäryskuntia. Vaikka tutkimus keskittyy kuntapalveluihin, on myös oleellis-ta että kunnassa tai sen naapurikunnissa on työpaikkoja.

Kuntien välillä oli yllättävän suuria eroja. Kaikista tutkituista kunnista 55,1 on alhaisin mitattu indeksi ja korkein 82,1 –eroa on siis 27 indeksiyksikköä. EPSI Rating tutkii Suomessa 13 toimialaa eikä näin suuria eroja ole ennen nähty. Tyyty-väisyys kuntien palveluihin on kuitenkin valtakunnallisesti tyydyttävää.

Lisätietoja: http://www.epsi-finland.org/fi/News/

Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010–2011

Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja julkaistiin en-simmäisen kerran vuonna 1948. Vuosikirjan 46. vuosikerta ilmestyy aikaisempien vuosien tapaan kaksoisnumerona. Kirjassa kuvataan Tamperetta ja tamperelaisia tilastojen va-lossa. Nyt julkaistu Tilastollinen vuosikirja 2010–2011 nou-dattaa edellisen vuosikirjan uudistettua ulkoasua ja ilmettä.

Vuosikirjan sisältöä on muutettu aikojen saatossa hyvin vä-hän, jotta pitkien aikasarjojen muodostaminen eri vuosien kirjoista olisi mahdollista. Joidenkin taulukoiden sisältö on kuitenkin jouduttu muuttamaan ja joitakin poistamaan ko-konaan, koska vertailukelpoisia tietoja niihin ei ole kyetty saamaan. Toisaalta myös uusia taulukoita on lisätty. Aikai-semmissa vuosikirjoissa verrattiin Tamperetta vain Helsin-kiin ja Turkuun. Nyt vertailua tehdään kaupunkiseudun ja sen kuntien lisäksi Suomen suurimpiin kaupunkeihin ja suurimpiin seutukuntiin. Vertailutiedot on esitetty kunkin aiheen yhteydessä, ei omana lukunaan kuten aikaisemmissa vuosikirjoissa. Kuntajakojen muutokset on otettu vertailuis-sa huomioon.

Tuoreimmat tilastot ovat vuosilta 2010 ja 2011. Useimmissa taulukoissa tiedot ovat vähintään viimeiseltä viisivuotiskau-delta tai 2000-luvulta. Lukujen alussa on luettelo taulukoista ja kuvioista, lyhyt esittely lukujen sisällöstä sekä käytettyjen käsitteiden määritelmät.

Julkaisu löytyy sähköisenä osoitteesta: http://www.tampe-re.fi/tampereinfo/sanoinjakuvin/tilastotjatutkimukset/tilas-tojulkaisut.html

Painettua julkaisua voi kysyä Talous- ja liiketoimintaryhmän tietotuotanto ja laadunarviointiyksiköstä.

AKSELI 1/2013Ajankohtaista

AKSELI 1/2013Ajankohtaista

23

Tamperelaiset arvostavat siistiä ympäristöä

Tamperelaisten ympäristöasenteita ja -käyttäytymistä sekä tyytyväisyyttä kaupungin ympäristötyöhön selvitettiin ensimmäisen kerran viime syksynä. Tampereen kaupun-gin Kestävä yhdyskunta -yksikön tekemän selvityksen mukaan 84 prosenttia kyselyyn vastanneista oli huolissaan sotkemisesta ja roskaamisesta julkisilla paikoilla ja luon-nossa. Roskaamisen vähentämisen ohella myös joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen kehittämistä pidettiin kaupungin ympäristötyön tärkeimpinä kohteina.

Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä julkiseen liikenteeseen Tampe-reella. Edullisemmat hinnat ja tiheämmät vuorovälit saisivat vastaajat käyttämään joukkoliikennettä vielä useammin. Myös puistoihin, metsiin, luontopolkuihin ja ret-keilyreitteihin sekä jätehuoltoon oltiin tyytyväisiä. Eniten tyytymättömyyttä aiheutti-vat katujen ja teiden hoito, pyöräilyn järjestelyt ja ympäristön siisteys.

Enemmistö vastaajista piti tärkeänä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa ympäris-töasioihin Tampereella, mutta suurin osa vastaajista ei kuitenkaan pitänyt nykyisiä vaikutusmahdollisuuksiaan riittävinä. Kaupungin internet-sivuilta ja tiedotteista sekä neuvontapalveluista saatava ympäristötieto ei ollut vastaajille kovin tuttua. Luotetta-vaa ja helposti saatavilla olevaa ympäristötietoa kaivataan enemmän. Aineiston pe-rusteella kaupunkilaiset olivat kuitenkin tyytyväisiä kaupungin ympäristötyöhön ja luottivat kaupungin tekevän päätöksiä ympäristön hyväksi.

Tampereen kaupunki selvitti tamperelaisten asenteita, huolia ja tyytyväisyyttä ympä-ristöasioissa otantatutkimuksen avulla. Tutkimuksessa satunnaisesti valituille yhdelle prosentille 16 vuotta täyttäneistä tamperelaisista (1 849 henkilöä) lähetettiin postiky-selylomake. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 39,5.

Ympäristökyselyn tuloksista lisätietoa osoitteesta: http://www.tampere.fi/material/attachments/t/6EAul6bjg/Tampereen_ymparistokyselyn_tulokset.pdf

Lisätietoja: Kaisu Anttonen, ympäristöpäällikkö Puh. 050 636 98 etunimi.sukunimi@tampere.fi

Vastaajien mielestä tärkeitä asioita luonnossa liikkumisessa

AKSELI 1/2013Tutkimuksia ja arviointeja

24 AKSELI 1/2013Tutkimuksia ja arviointeja

TUTKIMUKSIA JA ARVIOINTEJAAsuinalueiden sosiaalinen erilaistuminen otettava vakavasti myös Tampereella

Jyrki Kataisen hallituksen huoli Suomen suurimpien kaupunkiseutujen asuin-alueiden segregoitumisesta ei ole turha. Aiheeseen liittyvää keskustelua on käyty aktiivisesti erityisesti pääkaupunkiseutua koskien jo useamman vuoden ajan, mutta asiaan on syytä kiinnittää huomiota myös Tampereella. Syksyllä 2012 valmistuneessa maantieteen pro gradu-työssäni Tampereen kantakau-pungin alueellinen erilaistuminen – sosiaalisen ja fyysisen kaupunkirakenteen välinen yhteys tarkastelen Tampereen kantakaupungin asuinalueiden sosiaalis-ta erilaistumiskehitystä vuosien 1990–2009 välisenä aikana. Tutkimustulosten perusteella hyvinvointierot ovat kasvaneet viimeisen kahden vuosikymmenen välisenä aikana ja erityisesti huono-osaisuus on alueellisessa tarkastelussa ai-empaa keskittyneempää. Tampereella ei ole kuitenkaan havaittavissa laaja-alaista hyvinvoinnin polarisoitumista vaan hyvä- ja huono-osaisuus on jakau-tunut kaupunkirakenteessa pistemäisesti kaupungin eri osiin. Tutkimuksessa hyvinvoinnin mittareina käytettiin tulotasoa, koulutustasoa ja työllisyysastetta. Tarkasteluajanjakson aikana trendinä on ollut, että yleinen tulo- ja koulutustaso ovat kohonneet, mutta samanaikaisesti ääripäiden väliset erot ovat suhteelli-sesti kasvaneet.

Faktorianalyysiin ja ryhmittelyanalyysiin perustuva määrällinen analyysi tarkas-telee sosiaalista ja fyysistä kaupunkirakennetta, sekä näiden välistä yhteyttä hyödyntämällä Tilastokeskuksen ruututietokannan, Yhdyskuntarakenteen seu-rannan tietojärjestelmän (YKR) ja Tampereen kaupungin omia paikkatietoai-neistoja. Tutkimustulosten perusteella Tampereen kantakaupungin sosiaalista kaupunkirakennetta määrittävät erityisesti asukkaiden elämänvaihe, ikä, asu-mismuoto, varallisuus, koulutustaso ja työllisyystilanne. Tamperelaisten etninen tausta ei noussut kokonaistarkastelussa tilastollisesti merkittäväksi sosiaalista kaupunkirakennetta määrittäväksi tekijäksi. Tarkastelutasona käytettiin 250 m x 250 m tilastoruutuyksiköitä, jotka mahdollistivat kaupunkirakenteen melko yksityiskohtaisen tarkastelun. Tarkkamittakaavainen analyysi paljastaa muun muassa sen, että monet kaupunginosiin liitetyt mielikuvat eivät pidä välttämät-tä paikkaansa, vaan huonossa maineessa olevien kaupunginosien sisältä löytyy myös hyväosaisten asuinalueita. Nämä asuinalueiden sosiaalisesta monimuo-toisuudesta kertovat erot eivät perinteisellä tilastoaluetarkastelulla tule vain kovin hyvin esille.

Ryhmittelyanalyysissä alueyksikköinä käytetyt tilastoruudut pyrittiin jakamaan mahdollisimman homogeenisiin ryhmiin siten, että luokkien väliset erot olivat samalla mahdollisimman suuria. Ryhmittelyanalyysin perusteella muodostu-neet kantakaupungin neljä suhteellisen samankokoista sosiaalista ryhmää ni-mettiin seuraavasti: (1) vähävaraiset vuokra-asunnoissa asuvat työttömyyden kohtaamat asuntokunnat, (2) urbaanit elämäntyylittäjät, (3) keskiluokkaiset omistusasunnoissa asuvat asuntokunnat ja (4) varakkaat ja korkeakoulutetut asuntokunnat. Sosioekonomisten erojen lisäksi havaittiin myös, että ryhmät si-joittuvat keskimäärin toisistaan hyvin erilaisille asuinalueille esimerkiksi asuin-rakennusten tyypin ja iän perusteella. Selkeitä eroja ryhmien välillä havaittiin myös etäisyydessä Pyhä- ja Näsijärven rannoille, sekä etäisyydessä virkistys ja melualueisiin nähden.

AKSELI 1/2013Tutkimuksia ja arviointeja

AKSELI 1/2013Tutkimuksia ja arviointeja

25

Vaikka pelko segregaatiosta nimenomaan alueellisena il-miönä ei tämän tutkimuksen nojalla näytä perustellulta, on huolestuttavaa tieto siitä, että muutamilla asuinalueilla voidaan kuitenkin puhua niin sanotusti alueellisesti laa-jenevasta kehityskulusta. Pidän siis jatkon kannalta erit-täin tärkeänä, että Tampereella kiinnitetään asuinalueiden segregaatiokehitykseen riittävästi huomioita ennen kuin ilmiön mittasuhteet pääsevät kasvamaan liian suuriksi. Tam-pereella olisi hyvä laatia esimerkiksi segregaation ennalta-ehkäisystrategia ja mietittävä positiivisen diskriminaation tarjoamia mahdollisuuksia heikompien alueiden tukemi-seksi. Aihetta tulisi tutkia myös lisää sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen voimin esimerkiksi seututasolla tai palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta.

Lisätietoja: Jouko Järnefelt, paikkatietoasiantuntija Puh. 040 801 6170etunimi.sukunimi@tampere.fi

Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky

Timo Aro (2013) tarkastelee selvityksessään kuuden suuren kaupunkiseudun väestöllistä kilpailukykyä. Kaupunkiseutu-jen kilpailukykyä analysoidaan selvityksessä kuudella Turun yliopiston kauppakorkeakoulun (Porin yksikkö) kehittämällä kilpailukykymuuttujalla. Seutukuntien kilpailukykymittaris-ton muuttujia ovat työllisyysaste, korkea-asteen koulutettu-jen osuus väestöstä, teollisuusvaltaisuus, työn tuottavuus, yritysdynamiikka sekä muuttovetovoima.

Aron selvityksen mukaan suuret kaupunkiseudut (Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Jyväskylä ja Kuopio), ovat määrällisesti muuttovoittoisia, mikä on osoitus alueiden elinvoimaisuu-desta. Tulo- ja lähtömuuttajien poikkeava rakenne keskus-kaupunkien ja kehyskuntien välillä aiheuttaa kuitenkin isoja haasteita tulevalle kehittämiselle. Kun toiminnallisen alueen sisällä yhdet kunnat voittavat ja toiset menettävät muutta-jien rakenteessa, johtaa se ennen pitkää epätasapainoiseen tilaan kaupunkiseudulla. Alueiden kannalta kriittisiksi kysy-myksiksi muodostuvat, keitä tulo- ja lähtömuuttajat talou-dellisilta, sosiaalisilta ja demografisilta ominaisuuksiltaan ovat ja mitä seurausvaikutuksia muuttajien rakenteesta on kuntatalouteen ja väestörakenteeseen.

Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky

Valtiotieteen tohtori Timo Aro :: 17.1.2013

MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄ JA RAKENNE SUURILLA KAUPUNKISEUDUILLA 2000-LUVULLA

AKSELI 1/2013Tutkimuksia ja arviointeja

26 AKSELI 1/2013Tutkimuksia ja arviointeja

Selvityksen mukaan Tampereen seudun demografinen kil-pailukyky on erittäin vahva. Kaikki Tampereen seudun kun-nat olivat väestöllisellä kasvu-uralla. Muuttovetovoimaa ja kasvukehän vähittäistä laajenemista kuvaa se, että kaikki seudun kunnat saivat muuttovoittoa niin maan sisäisestä muutosta kuin siirtolaisuudesta. Kaikki Tampereen seudun kehyskunnat saivat muuttovoittoa Tampereen kaupungista.

Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin kohdistuu pääosa työttömien muuttovirroista eli ne kantavat osaltaan laajemman yhteisvastuun koko maan osalta. Tampereen vetovoimaa osoittaa käänteisestä näkökulmasta se, että kaupunki on työttömien virtojen suhteen määrällisesti koko maan muuttovetovoimaisin kunta.

Timo Aron selvitys Demografinen kilpailukyky on luetta-vissa linkistä: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asia-kirjat/03_muut_asiakirjat/Kuusi_kaupunkiseutua_raport-ti_ARO_final.pdf

Sitä saa mitä tilaa Tilaaja–tuottaja toimintatavan kehittyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa Sitä saa mitä tilaa kartoitettiin kuuden tilaaja–tuottaja-toimintamal-lia soveltavan kunnan palvelujärjestelmän nykytilaa ja ke-hityssuuntia. Eri kunnissa sovelletut toimintatavat eroavat toisistaan periaatteiltaan ja toteutuksiltaan, mutta jokaisen mallin taustalla on sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksen hallinnollinen uudistaminen. Tutkimuskuntina olivat Tam-pere, Oulu, Helsinki, Kouvola, Jämsä ja Raasepori.

Tutkimuksen mukaan suurin haaste tilaaja–tuottaja-toimin-tamallissa on ulkoisten ja sisäisten palvelutuottajien epä-symmetrinen asema. Asiakkaan kannalta toimiva palvelu-kokonaisuus edellyttää tuottajien toiminnan koordinointia ja kokonaisuuden johtamista. Toimintamallia on kehitettävä niin, että palveluntuottajien väliselle yhteistyölle on todelli-set edellytykset ja toisaalta vertailu oman tuotannon ja os-topalvelujen välillä on mahdollista.

Tilaaja–tuottaja-toimintamalliin siirtyneissä kunnissa raa-mibudjetointi ja yhden vuoden aikajänteeseen painottuva suunnittelu ohjaavat toimintaa. Tällaisessa johtamistavassa painottuu enemmän historiallinen pohja kuin tulevat muu-toksen tarpeet. Palvelujen tilaamisen tulisi perustua väestön palvelutarpeiden pitkäjänteiseen arviointiin ja strategiseen, asukkaiden palvelutarpeisiin perustuvaan suunnitteluun.

Maijaliisa JunnilaTuomas AhoSami FredrikssonIlmo KeskimäkiJuhani LehtoMiika LinnaSari MiettinenLiina-Kaisa Tynkkynen

Sitä saa mitä tilaaTilaaja–tuottaja-toiminta tavan

kehittyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

42 | 2012

RAPO

RTTI

Sitä saa mitä tilaa

42 2012

Maijaliisa JunnilaTuomas AhoSami FredrikssonIlmo KeskimäkiJuhani LehtoMiika LinnaSari MiettinenLiina-Kaisa Tynkkynen

Sitä saa mitä tilaaTilaaja–tuottaja-toimintatavan kehittyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

42| 2012

Kuntia on viime vuosina patisteltu uudistumaan, jotta tuleviin palveluhaas-teisiin pystyttäisiin vastaamaan. Yhtenä keinona uudistumiselle on tilaaja–tuottaja-toimintamalliin siirtyminen kuntien sisällä ja palvelujen tuottaminen yhdessä yksityisten tuottajien kanssa. Valtionhallinnon tasolta tilaaja–tuot-taja-toimintatapaan siirtymistä on tuettu hallitusohjelmien linjauksissa ja uudistamalla kilpailulainsäädäntöä.

Kunnat soveltavat tilaaja–tuottaja-toimintatavan ja kilpailulainsäädännön suo-mia mahdollisuuksia omista lähtökohdistaan ja erilaisissa tilanteissa. Mitään kansallisesti yhteistä mallia tai ohjausta toimintatavan toteuttamiselle ei ole. Tutkimus nostaa esille sekä hyviä käytäntöjä että ongelmia, joiden perusteella on mahdollista kehittää palvelujen tuotantotapoja ja välttää uudistamiseen liittyviä sudenkuoppia.

Tutkimus antaa kunnille ja valtionhallinnon ohjaajille kattavan paketin tilaaja–tuottaja-toimintatavan edelleen kehittämisessä. Se myös antaa perusteluja siihen kriittisesti suhtautuville. Oletettavaa on, että tämän tutkimuksen tuloksista on hyötyä erityisesti kuntakoon suuretessa ja palveluja monipuolis-tettaessa.

ISBN 978-952-245-679-3

RAPO

RTTI

Julkaisujen myyntiwww.thl.fi/kirjakauppaPuhelin: 029 524 7190Faksi: 029 524 7450

.!7BC5<2"HIJKMG!

AKSELI 1/2013Tutkimuksia ja arviointeja

AKSELI 1/2013Tutkimuksia ja arviointeja

27

Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu- ja vaikuttavuustason määrittely oli tutkimuskunnissa puut-teellista. Palvelujen vaikutusten ja tulosten arviointiin sopi-via mittareita käytettiin vain harvoissa kunnissa huolimatta siitä, että palvelutuottajien kilpailuttaminen näyttää nos-tavan laadun mittaamisen keskeiseksi palvelujärjestelmän hallinnan kysymykseksi. Tutkimuksen mukaan ilman laatu-kriteerejä ja niiden toteutumisen mittaamista tilaaja ei voi olla varma, mitä hän kuntalaisille ostaa.

Tutkimuksessa esitetään, että laaja ulkoistaminen ja yksit-täisen kunnan yritykset hallita markkinoiden kehittymistä voivat johtaa kunnan kannalta vaikeasti hallittavaan kehi-tykseen. Ulkoistussopimuksissa tulisi aina huomioida myös vaihtoehto, jossa kunta saattaa myöhemmin palauttaa ul-koistetun palvelun omaksi toiminnakseen. Tutkimuksen mu-kaan kunnan on syytä määritellä, mitkä palvelutoiminnan osat kuuluvat kunnan ydintoimintoihin ja ovat strategisia. Ydintehtävien ja palveluohjauksen tehtävien ulkoistamiseen on oltava suurempi kynnys kuin toimintojen, joiden tuot-teistaminen ja valvominen ovat helpompia.

Tutkimus osoittaa, että vaikka asiakasnäkökulman kehittämi-nen on ollut keskeinen tavoite kuntien palvelustrategioissa, niin käytännössä se on jäänyt muiden kehittämistavoitteiden varjoon. Asiakkaan valinnan mahdollisuuksien parantami-nen, esimerkiksi palveluseteleillä, tarkoittaa kunnille en-nakoimattomuuden lisääntymistä ja edellyttää resurssien aiempaa joustavampaa liikuttelua. Toisaalta valinnanvapau-den uskotaan johtavan palvelujen laadun paranemiseen. Jotta asiakasnäkökulma saataisiin aidosti esille, tulisi kun-tien kehittää asiakkaan valinnan mahdollistavia toiminnan laadun osoittimia ja niitä tukevia tiedotus-, valvonta- ja seu-rantajärjestelmiä.

Tutkimuksen mukaan nykytilasta on vaikea päätellä, jääkö tilaaja–tuottaja-toimintamalli pysyväksi hallinnon muodoksi tutkituissa kunnissa vai onko se vain siirtymävaihe seuraa-viin johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistuksiin. Koska ul-koisten palveluntuottajien osuus on kasvanut merkittävästi, ei paluu edelliseen järjestelmään ole toiminnallisesti tai po-liittisesti yksinkertaista.

Tutkimuksen perusteella Tampere oli onnistunut kehittä-mään markkinoita ja lisäämään toiminnan läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta. Kehittämistarpeet liittyvät muun muassa hintojen vertailukelpoisuuteen, tuotteistukseen, asiakasnä-kökulman kehittämiseen sekä vastuiden määrittelyyn siitä, kenelle kuuluu kehittämistyö ja innovaatioiden eteenpäin vieminen. Lisätietoa julkaisusta ja linkki THL:n kirjakaup-paan: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=30453

AKSELI 1/2013Tutkimuksia ja arviointeja

28 AKSELI 1/2013Tutkimuksia ja arviointeja

Vanhusten perhehoidon käyttöönotto Tampereella –selvitys 2012

Väli-Suomen Ikäkasteen osahanke Tampereen Pekka on sel-vittänyt perhehoidon mahdollisuuksia ja reunaehtoja Tam-pereella. Ikäihmisten perhehoito on valtakunnallisestikin uusi palvelumuoto ja hanketyön kautta on haluttu selvittää, olisiko perhehoito hyvä kotona asumisen tuen muoto myös Tampereella. Selvityksessä on kuvattu, miten ikäihmisten perhehoito voidaan Tampereella järjestää ja vertailtu muu-alla Suomessa maksettuja hoitopalkkioita ja kulukorvauksia.

Ikäihmisten perhehoidossa ikäihminen muuttaa hoitajan yksityiskotiin joko toistaiseksi tai määräajaksi. Perhehoita-ja järjestää ikäihmisen hoidon ja hoivan hoitopalkkiota ja kulukorvausta vastaan. Hoitaja on toimeksiantosuhteessa kuntaan. Ennen perhehoidon aloittamista perhehoitajan on käytävä lakisääteinen valmennus, jonka kunta tarjoaa. Per-hehoidettavaksi soveltuu yhden ihmisen autettava, yksin turvattomuutta kokeva ja/tai vain alkavaa muistisairautta poteva ikäihminen. Perhehoito ei korvaa ympärivuorokau-tista hoivaa. Tampereella ikäihmisten perhehoitokokeilu alkoi syksyllä 2012. Tampereen Pekka –hanke yhteistyössä ikäihmisten palvelujen asiantuntijoiden kanssa on koonnut mallin, jonka avulla perhehoitoa on voitu lähteä toteutta-maan. Selvityksessä on kuvattu perhehoidon keskeiset toi-minnot ja kustannukset Tampereella.

Videoneuvottelusta virtaa yhteistyöhön Raportti Etähoitotyön kehittämishankkeesta 2011–2012

Julkaisussa kerrotaan videoneuvottelun erilaisista käyttö-mahdollisuuksista asiakastyössä, sekä asiantuntijoiden väli-sen yhteistyön tiivistämisessä. Käytännön esimerkkien avul-la selvitetään miksi ja miten videoneuvotteluyhteyttä on käytetty laitoshoidon etähoitotyön kehittämishankkeessa, sekä minkälaisia haasteita hyvinvointi-, hoiva- ja turvatek-nologian tehokkaampaan hyödyntämiseen tulevaisuudessa tulee olemaan.

Erilaisia näkökulmia uudenlaisten palvelujen kehittämiseen saadaan julkaisun kirjoittamiseen osallistuneen asiakkaan, omaisen ja eri asiantuntijoiden kertoessa omista kokemuk-sistaan.

Julkaisut ovat luettavissa osoitteessa: http://www.tampere.fi/tampereinfo/sanoinjakuvin/tilastotjatutkimukset/tutki-muksetjajulkaisut.html

VANHUSTEN PERHEHOIDON KÄYTTÖÖNOTTO TAMPEREELLA -SELVITYS 2012Väli-Suomen Ikäkaste, Tampereen PEKKA -hanke

VIDEONEUVOTTELUSTA VIRTAA YHTEISTYÖHÖN Raportti Etähoitotyön kehittämishankkeesta 2011–2012

Lisätietoja: Laura Selin-Hannola, projektipäällikkö Puh. 040 801 6790 etunimi.sukunimi@tampere.fi www.tampere.fi/tampereenpekka

Lisätietoja: Mia Vaelma, projektisuunnittelija Puh. 040 800 4634 etunimi.sukunimi@tampere.fi

AKSELI 1/2013Tutkimuksia ja arviointeja

AKSELI 1/2013Tutkimuksia ja arviointeja

29

Tutkimustoimintaa Tampereella 2012

Tampereen kaupungin palvelut ja toiminta ovat vuosittain laajan ja monipuolisen tutkimuksen kohteena. Tutkimus-toimintaa koordinoidaan myönnettyjen tutkimuslupien ja niiden pohjalta laadittavien tutkimuslupapankkien kautta. Viime vuonna tutkimuslupia myönnettiin hyvinvointipalve-luissa ja konsernihallinnossa yhteensä 223 kpl. Vuonna 2013 myös kaupunkikehitystä koskevat tutkimukset tulevat osak-si tutkimuspankkia, jolloin saadaan kattava tieto kaikista kaupungissa tehdyistä tutkimuksista.

Kolmannes luvista, 75 kpl, myönnettiin avopalveluissa. Val-taosa avopalvelujen tutkimuksista kohdistui sosiaalipalve-luihin. Tutkimuskohteina olivat erityisesti lastensuojelu- ja päihdetyö sekä toiminnan kehittämiseen ja sen arviointiin liittyvät alueet.

Erikoissairaanhoidossa tutkimuslupia myönnettiin yhteensä 28 kpl ja laitoshoidossa 27 kpl. Tutkimuskohteina olivat eri-tyisesti hoitotyö ja siihen liittyvät käytännöt ja kehittäminen.

Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueella lupia myönnettiin 61 kpl ja toisen asteen koulutuksessa 18 kpl. Pedagogiikkaa ja oppimisympäristöjä tutkivien aiheiden lisäksi tutkimuskohteina olivat mm. johtaminen, työhyvin-vointi ja turvallisuus.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tutkimusluvista ei ole tällä hetkellä käytössä ajantasaista tietoa.

Konsernihallinnon myöntävät tutkimusluvat (14 kpl) käsit-tivät pääosin organisaatiorajat ylittävien palveluketjujen tai ostopalvelutoimintaa koskevia tutkimuksia. Muita aihealu-eita olivat osaamisen johtaminen ja kuntien kehittämistoi-mintaa arvioiva tutkimus.

Lisätietoja tutkimustoiminnasta löytyy: http://www.tampe-re.fi/tampereinfo/asiointi/luvat/tutkimusluvat. Sivuilla ovat myös tutkimuslupapankit, joista yksittäiset tutkimusaiheet ja yhteyshenkilöt ovat löydettävissä.

14

18

27

28

61

75

0 20 40 60 80

Konsernihallinto

Toisen asteen koulutus

Laitoshoito

Erikoissairaanhoito

Päivähoito ja perusopetus

Avopalvelut

Myönnetyt tutkimusluvat vuonna 2012

Lähd

e: K

aupu

ngin

tutk

imus

lupa

pank

it

Väestö 31.12. TampereTampereen

kaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu

Väkiluku, ennakkotieto 217 423 364 992 1 074 655

Vuosimuutos, henkilöä 2 255 4 311 15 379

Vuosikasvu, % 1,0 1,2 1,5

Työttömyys 31.12.

Työttömät 16 027 23 074 44 893

Vuosimuutos, henkilöä 2 090 3 090 4 888

Työttömyysaste, % 14,7 12,9 8,0

Vuosimuutos, %-yksikköä 1,9 1,6 0,9

Faktat 31.12.2012

Lisätietoja:Leena Salminen Puh. 040 570 3815 Satu Kuivasto Puh. 040 801 6159 Eliisa Helander Puh. 040 801 6150 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tampere.fi

www.tampere.fi/