VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA

4/2010

Älykäs kuntosaliHeikkenevän

perimän uhkaamat

Musiikkia luovasti kännykällä

Rössypottuseura porisi yliopiston hyväksi

2 aktuumi 4/2010

Jo pidempään on arveltu, että pohjoisessa kasvavissa luonnonmarjoissa on enemmän terveyteen edullisesti vaikuttavia ainesosia kuin etelässä poimituissa. Yhteispohjoismai-sen tutkimusprojektin tänä vuonna valmis-tuneet tulokset vahvistavat tiedon: pohjoi-sen mustikoissa on enemmän flavonoideja.

Tutkimuksessa kasvatettiin Oulun yliopis-ton Linnanmaan koekentillä mustikkalajik-keita eri leveyspiireiltä Saksasta Utsjoelle. Niiden klooneja kasvatettiin vertailun saa-miseksi kontrolloiduissa kasvatuskammiois-sa pohjoisessa Norjassa. Eri kokeista saatiin samat tulokset.

Flavonoidit ovat voimakkaita antioksi-dantteja, joiden arvioidaan toimivan elimis-tössä suoja-aineina. Mustikassa flavonoidit sisältyvät sen väriaineisiin, siniseen ja pu-naiseen. Pohjoisen mustikoiden laatuun vai-kuttavat kasvuolosuhteet: kesäkauden pi-dempi päivä eli suurempi valon määrä ja sään viileys. Toisaalta vaikuttavat perinnölli-set tekijät: pohjoisen mustikat eroavat gee-neiltään eteläisistä.

POhJOISEN MUSTIkASSA vaHveMMin flavonoideja

Mustikan ja muiden luonnonmarjojen to-dellisissa terveysvaikutuksissa on vielä pal-jon tutkittavaa, ennen kuin tiedetään tar-kasti, miten niiden sisältämät flavonoidit to-della toimivat ihmiselimistössä. Eri marjat si-sältävät eri yhdisteitä, joten niitä on ainakin paikallaan syödä monipuolisesti.

Tieteellistä näyttöä mustikan terveelli-sistä vaikutuksista on saatu eläinkokeissa. Mustikkadieetille laitetut ikääntyneet labo-ratoriorotat selvisivät labyrintistä aiempaa paremmin eli niiden muistitoiminnot pa-ranivat. Myös motoriset kyvyt eli liikkumi-nen parantui. Mustikasta toivotaankin apua ikääntymiseen liittyviin muistisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin. Toinen lupaava alue on silmien terveys.

Oulun yliopistosta pohjoismaisessa Nordic Bil-berry: Towards Functional Food -tutkimuspro-jektissa työskentelee Suomen Akatemian tut-kijatohtori Laura Jaakola.

3

Ilkka Jaakola

5 Muutosherkkyystarpeen

6 Laitteidenjaohjelmistojenviidakostateknologiantehokäyttöön

9 Oululainentietoliikennehaasteidenedessä

10 NMRavaaaineensalat

14 Perimänköyhtyminenuhkaasutta

16 Musiikinluovaoppiminentukeelapsenkasvuajakehitystä

18Aktuumit

20 IntelillejaNokialleyhteinentutkimuslaboratorioOulunyliopistoon

22 Virastonpöllyttäjä

24 RössypottuseurajuhliOulunyliopistonpuolesta

26Lyhyet

28Väitökset

30 Yhteisestähelvetistäjulkisoksi

31Tapahtuu

4 aktuumi 4/2010

JULKAISIJAOulun yliopisto

PÄÄTOIMITTAJATapio Mäkinen

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖTiina Pistokoski

TOIMITUSNEUVOSTO

Erkki AlasaarelaSakari Jussi-Pekka

Sanna JärveläErkki KarvonenKaroliina Kekki

Leila RisteliOlli Silvén

Tapio MäkinenTiina Pistokoski

TAITTO/KUVANKÄSITTELY/KANSIPetri Ovaskainen

GRAAFINEN SUUNNITTELUV-P Viklund/Avalon Oy

OSOITTEET Liisa Salmela

Osoitteenmuutokset osoitteeseen aktuumi oulu.fi

Mikäli olet rekisteröitynyt alumniverkos-toon, tee osoitteenmuutos myös alumni-

rekisteriin https://alumni.oulu.fi.

YhTEYSTIEdOTsähköposti: aktuumi oulu.fi

www.oulu.fi/aktuumiPuhelin (08) 553 4091

PAINATUS Painos 6200

Joutsen Median Painotalo

Kannen kuva:Rodeo / Juha Tuomi

ISSN 0788-7132

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia.

Nro4lokakuu201020.vsk

aktuumi

10 14 16 20

5

p ä ä k i r j o i t u sJuha Sarkkinen

Muutosherkkyys tarpeenYliopistoilta vaaditaan nyt muutosherkkyyttä. Keskeistä on strategioihin liittyvien toi-menpideohjelmien toteuttaminen.

Oulun yliopistossa tutkimuksen paino- ja kehittämisalat on uusittu ja niiden toi-mintarakenteet selkiytetty. Keskeisiä tavoitteita ovat laadun parantaminen, moni- ja poikkitieteisyyden lisääminen, selkeän jatkumon luominen perustutkimuksesta sovel-luksiin, opetuksen tieteellistäminen ja kansainvälisen toiminnan lisääminen.

Tutkijakoulutus on voimakkaan kehittämisen kohteena. Oulussa olemme par-haillaan rakentamassa kansainvälisen mallin mukaista tutkijakoulua, University of Oulu Graduate Schoolia. Se tulee sisältämään kaikki yliopiston omat sekä yliopistossa toi-mivat kansainväliset ja kansalliset tohtoriohjelmat ja kansainväliset maisteriohjelmat. Kaikki ohjelmat nojaavat vahvoihin tutkimusryhmiin.

Myös opetuksessa on päästävä eroon siilomaisista laitos- ja tiedekuntarakenteista ja reviiriajattelusta. Suomi otti varsin nopeasti käyttöön Bolognan prosessin mukaisen 3 + 2 -tutkintorakenteen eli kolmivuotiset kandidaatin ja sitä seuraavat kaksivuotiset maisterin opinnot. Käytännössä rakenteet uusiutuivat, mutta sisällöt eivät.

Nyt olemme Oulun yliopistossa käynnistäneet sisällöllisen tutkinnonuudistuksen alkuperäisen Bolognan prosessin tavoitteiden saavuttamiseksi. Kandidaatin tutkintoon johtavia ohjelmia tulee olla huomattavasti nykyistä vähemmän, ja niiden tulee antaa laaja yleissivistys ja jatkokoulutuskelpoisuus useampaan maisteriohjelmaan, myös toi-sessa tiedekunnassa. Maisteriohjelmista, joilla ei ole vetovoimaa ja joista valmistuu hyvin vähän opiskelijoita, tulee luopua ja perustaa tilalle uusia, mielellään poikki- ja monitieteisiä ohjelmia.

Yliopistot ovat lähteneet aktiivisesti toteuttamaan uudistuksia tämän vuoden alussa voimaan tulleen uuden yliopistolain pohjalta. Oulun yliopisto on yliopis-toista ensimmäisenä käyttänyt laajamittaisesti hyväkseen sen suomia mahdolli-suuksia.

Uudistus oli välttämätöntä tehdä, sillä vanhalla mallilla yliopistot eivät oli-si pystyneet vastaamaan globaalin toimintaympäristön muuttuviin vaatimuksiin. Uudistus on tuulettanut vanhoja ajatusmalleja.

Yliopistojen uusi hallinnollinen asema antaa mahdollisuuden myös rakentaa uudenlaista toiminta- ja keskustelukulttuuria yliopistojen ja valtiovallan kesken. Yliopistot tukevat rakenteellisen kehittämisen jatkamista edelleen. Samalla on tär-keää, että yliopistouudistus saatetaan asianmukaisesti ja kestävästi loppuun.

Lauri LajunenrehtoriOulun yliopisto

10 14 16 20

6 aktuumi 4/2010

LAITTEIdEN JA OhJELMISTOJEN VIIdAkOSTA teknologian teHokäyt töön

Älykkäitä laitteita sisältävää kuntosa-lia kehittävään DIEM-projektiin on Ou-lun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen projektipäällikkö Kari Liuk-kunen (vas.) löytänyt kumppaneita yri-tyksistä. Johtaja Vesa Tornberg Polar Electrosta arvioi yhteishankkeen anta-van arvokasta käyttäjäpalautetta yhti-ön tuotekehitystä varten.

7

LAITTEIdEN JA OhJELMISTOJEN VIIdAkOSTA teknologian teHokäyt töön

� Meitä ympäröivät lukuisat tietokoneet, joita on jo lähes jokai-

sen laitteen sisällä kodinkoneista lähtien. Yliopisto tutkii, miten

eri järjestelmät, laitteet ja ohjelmistot saadaan keskustelemaan

keskenään. Terveysliikuntaan painottunut kuntosali toimii oivana

koelaboratoriona.

Tek s t i : Ra i ja Tuominen Kuva t : Pe k ka Huov inen , S tud io P.S .V.

Oulun yliopiston tietojenkäsit-telytieteiden laitos on muka-na Suomen strategisen huip-puosaamisen ICT-keskittymän

tutkimusohjelmassa, jossa haetaan olemas-sa oleville teknologioille nykyistä tehok-kaampaa käyttöä.

”Ympärillämme on joka puolella mielet-tömästi tietojärjestelmiä, sensoreita ja lait-teita, jotka eivät keskustele keskenään. Täs-sä ympärillämme on esimerkiksi lämmön ja valaistuksen ohjausjärjestelmä, kahviauto-maatti, puhelimia, kamera”, projektipäällik-kö kari Liukkunen tietojenkäsittelytieteiden laitoksesta konkretisoi.

”kun eri tietojärjestelmät ja älykkäät lait-teet saadaan keskustelemaan keskenään, saamme aikaan uusia palveluja. Esimerkiksi kameralla voisi säätää huoneen valaistusta tai ilmastointi säätyisi itsestään sen mukaan, kuinka monta ihmistä tilassa on tai miten sää ulkona muuttuu.”

kehittääkseen älykkäiden laitteiden yh-teistoimintaa laitos valitsi tutkimusympä-ristöksi kuntosalin. ”kuntosali on hyvä ym-päristö, koska siellä mitataan asioita, siellä on erilaisia älykkäitä laitteita, kulunhallinta- ja asiakasjärjestelmiä ja ihmisiä”, Liukkunen perustelee. Tutkijat tarvitsevat yhteistyö-kumppania ennen kaikkea saadakseen to-dellista tietoa sekä palvelun käyttäjien että palvelun tarjoajayrityksen tarpeista.

”Olisimme mielellämme yhdessä kau-pungin kanssa rakentaneet Raatin liikunta-keskukseen maailman älykkäimmän ympä-ristön, mutta se ei onnistunut Tekesin ra-hoitussäännösten takia”, Liukkunen harmit-telee. Oulun kaupunki remontoi vast’ikään perusteellisesti perinteisen Raatin uimahal-lin ja urheilukentän.

”Lisäksi kuntoilu on kasvava trendi, jolloin siihen kannattaa panostaa. Ennen kaikkea liikunta kaikkinensa on erittäin tärkeä kehit-tämiskohde ihmisten ikääntymisen ja työky-vyn säilyttämisen näkökulmasta.”

Sähköinen Personal Trainerhyvä yhteistyökumppani dIEM-hankkee-seen löytyi yritysmaailmasta: oululainen healthEx on patentoinut konseptin, joka käyttää hyödykseen teknologian suomia mahdollisuuksia nähtävästi enemmän kuin mikään muu kuntosaliyritys maailmassa. healhtEx onkin muutamassa vuodessa laa-jentanut toimintaansa eri puolille Suomea ja Saksaan.

Terveysliikuntaa painottavassa salis-sa kuntoilijalla on oma sirukortti, jossa on lisäksi RFId-lukija. kortin avulla henkilö pääsee sisälle saliin. Aloittaessaan kuntoi-lun hän laittaa korttinsa kuntolaitteeseen. Laitteen vastukset säätyvät automaattises-ti korttiin syötetyn fysioterapeutin laatiman

Ohjelmoitu kunto-ohjelma

Dataa kunto-ohjelman suorituksesta

Dataa kunto-ohjelman suorituksesta-syketiedot-kunnon kehitys

Dataa verkkopalveluihin

Päivitetty kunto-ohjelma

Kortti

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

Laitekuva: Hur

8 aktuumi 4/2010

kunto-ohjelman mukaisesti. Laite kertoo toistojen määrän, ja jokainen uusi suoritus tallentuu kortille.

healthEx-palvelu käyttää suomalaisia hur-kuntolaitteita, joissa on Linux-tietokoneet. kuntolaitteen näyttö näyttää langattomasti myös kuntoilijan sydämen sykkeen, kun hä-nellä on Polar Electron sykemittari yllään. Myös syke tallettuu kuntoilijan sirukortille.

kun kunto nousee ja henkilö tekee pa-ri ylimääräistä toistoa, sirukortti rekiste-röi muutoksen ja säätää laitteen seuraa-valla kerralla automaattisesti vaativammak-si. Tietojärjestelmä tallettaa koko kuntoilu-historian ja laatii raportteja harjoittelun te-hosta ja kunnon kohenemisesta. Järjestelmä antaa kuntoilijalle reaaliaikaista palautetta harjoittelun vaikutuksista ja motivoi siten jatkamaan. Polar Electron kehittämä toi-minnanohjausjärjestelmä pystyy vastaan-ottamaan myös sähköisen liikuntareseptin suoraan lääkäriltä.

Useammille ja halvemmallaVaikka käyttäjät ovat kiittäneet järjestelmää helppoudesta, on healhtEx-sali tutkijoille mielenkiintoinen ympäristö teknologioiden entistä parempaan hyödyntämiseen.

”Olen toiminut parikymmentä vuotta alalla. Suurin ongelma on ollut se, että ole-massa olevia teknologioita ei hyödynnetä. Ne joko eivät toimi tai ne ovat liian vaikei-ta”, healhtExin toimitusjohtaja Jouni herra-nen kertoo. hän odottaa, että yhteistyö-hanke tuo helpotusta:

”dIEM-hankkeen myötä palvelumme au-tomatisoituu entisestään, jolloin pystymme tuottamaan entistä parempaa ja helpom-min käytettävää palvelua massoille edulli-

sella hinnalla.” kiireinen yrittäjä arvostaa dIEM-yhteistyössä myös sitä, että yliopisto on hoitanut vaativat ja aikaa vievät rahoi-tushakemukset Tekesille.

Jatkossa kuntosalin sirukortin korvaa eh-kä jonkinlainen kosketukseen perustuva tunnistautuminen, ja suoritustiedot siirtyvät järjestelmään suoraan kuntolaitteesta ilman korttia. Tutkijat ovat kehittäneet myös kos-ketukseen perustuvaa palautejärjestelmää.

Polar Electrolle yhteistyöhanke mer-kitsee liiketoiminnan kasvua, johtaja Ve-sa Tornberg kertoo. kuntosalipalvelua täy-dentävät palvelut ovat nousemassa Polarille merkittäväksi tukijalaksi sykemittaribisnek-sen oheen. Yhteistyön myötä yritys saa li-säksi arvokasta käyttäjäpalautetta tuoteke-hittelytyöhönsä.

Alalle kuin alalledIEM-tutkimushanke päättyy ensi vuon-na. ”Toivon, että mukana olevilla yrityksil-lä on uusia kaupallisia tuotteita markkinoilla tai menossa markkinoille. Toivon myös, et-tä on syntynyt uusia innovaatioita ja ideoita tuotteiden kehittämiseen”, kari Liukkunen hahmottelee.

dIEM-tutkimuksen tulokset ovat hänen mukaansa hyödynnettävissä millä tahansa alalla. ”kun saamme teknologiat toimimaan yhdessä ympäristössä, idea on helppo siir-tää muihinkin ympäristöihin. hankalampaa on tietää, mitä ihmiset haluavat? Mitä ihmi-set haluavat tehdä esimerkiksi keittiössä? Tai miten tietojärjestelmät ja laitteet pitäisi kouluympäristössä yhdistää, että ne tukisi-vat koulun tehtävää?”

Osana dIEM-hanketta yliopiston tutki-jat ovat kehittäneet työkaluja, joilla ihmisten

dIEM � device and Interoperability Ecosystem eli Laitteiden välisen yhteentoimivuuden ja liitettävyyden -tutkimushanke

� yksi Tieto- ja viestintäteollisuuden ja palvelujen huippuosaamisen keskittymän (ICT Shok) tutkimusohjelmista

� ajoitus vuosille 2008–2011 � Tekes-rahoitus 13 miljoonaa euroa/vuosi; Ouluun noin 1,5 miljoonaa euroa/vuosi

� Oulun yliopisto mukana myös kahdessa muussa ICT Shokin tutkimusohjelmassa: Cooperative Traffic ja Cloud Software www.tivit.fi/fi/device

todelliset tarpeet saataisiin selville. ”Inno-vaatiot eivät synny niin, että kysymme ihmi-siltä, mitä he haluavat. Ihmiset pitää aktivoi-da keksimään uutta. Olemme tutkineet ja kehittäneet menetelmiä, joilla innovaatioita syntyy.” Tutkimustyö on synnyttänyt myös uuden yrityksen, Invicor Oy:n. Se järjestää innovaatioturnauksia yrityksille.

Liukkusen mukaan tietoyhteiskunta on rakentunut näihin päiviin saakka erillisille laitteille ja ohjelmistoille pääasiassa insinöö-ritieteen näkökulmasta, jolloin käytännölli-syys ja helppokäyttöisyys ovat usein unoh-tuneet. ”kun saat haluamasi tiedon ilman, että huomaat tehneesi töitä sen eteen, sil-loin järjestelmä toimii niin kuin sen pitääkin toimia”, hän tiivistää. �

9

ElinvoimainenPohjois-Suomi 2020Kolumnisarjassa Oulun yliopiston asiantunti-jat arvioivat Pohjois-Suomen elinvoimaisuuden edellytyksiä ja tulevaisuuden menestystekijöitä

Hil

kka

Sand

berg

� Oulun yliopiston ICT-tutkimus sai vahvaa nostetta noin 20 vuotta sitten yliopiston, elin-keinoelämän, kaupungin ja alueen muiden toi-mijoiden löydettyä toisensa. Tutkimustoiminta ja osaaminen onnistuttiin muuntamaan menes-tyväksi liiketoiminnaksi, jossa muun muassa No-kialla oli ja on keskeinen rooli.

NMT-järjestelmä tuli ja meni, ja 2G- eli GSM-järjestelmä on vieläkin käytössä. Centre for Wi-reless Communications (CWC) -yksiköllä on ollut erityisen vahva rooli 3G-matkapuhelin-järjestelmän kehityksessä. CWC:ssä kehitettiin ratkaisuja ja algoritmeja, jotka ovat nyt käytössä sekä matkapuhelimissa että tukiasemissa. Tällä hetkellä kehitetään kolmannen sukupolven evo-luutioversioita (3G-LTE) ja niin kutsutun neljän-nen sukupolven matkapuhelinratkaisuja (3G-LTE-A ja IMT-A), joissa on mukana CWC:ssä tutkittuja vaihtoehtoja. Nämä järjestelmät ovat standardointivaiheessa. Vielä on epäselvää, mil-loin seuraavan sukupolven ratkaisuja lähdetään hakemaan.

Maailma muuttuu Eskoseni, kirjoitti jo Alek-sis kivi. Oulun kannalta alan liiketoimintaympä-ristöön on tulossa merkittäviä muutoksia, kun esimerkiksi Nokia myy radiomodeemiliiketoi-mintansa japanilaiselle Renesas-yhtiölle. Jatkos-

sa Nokia on edelleenkin matkapuhelinyhtiö, mutta suuremman painon tuotteiden ke-hityksessä saavat matkapuhelimella käy-

tettävät palvelut. Toisaalta Nokia Siemens Networks (NSN) on uutisoinut merkittä-

västä Motorolan verkkoliiketoiminnan ostosta. Lisäksi tietoa on tullut uuden LTE-teknologian merkittävistä verkkotoimituksista Yhdysvaltoi-hin. Muutos on mahdollisuus – miten se hyö-dynnetään?

Tärkeitä ovat tietenkin osaavat tekijät. Ou-lun yliopiston vaikutuspiirissä olevat ikäluokat ovat pienenemässä ja teknologian vetovoima on hiipumassa. Tähän CWC ja yliopisto vas-taavat kansainvälisellä langattoman tietoliiken-netekniikan maisteriohjelmalla WCE, joka alkaa tänä syksynä. Se tuo vuosittain 20 ulkomaista opiskelijaa Ouluun. Tavoitteena on, että heis-

tä suurin osa jää alueelle ja parhaat jat-

kavat CWC:n kansainvälisessä tohtoriohjelmas-sa. kansainvälistyminen on alueen tulevaisuu-delle elinehto. Muun muassa Nokian ja NSN:n alihankinnasta syntyneiden yritysten on muun-nettava osaamisensa globaalimarkkinoita kiin-nostavaksi.

Langattoman tietoliikenteen tulevaisuutta ohjaavia megatrendejä ovat mm. langattomi-en laitteiden kytkeytyminen internetiin, ilmas-tonmuutos, nousevat markkina-alueet Intia ja Afrikka, väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan riippuvuus ICT-teknologioista. Tulevaisuuden langattomien järjestelmien, laitteiden ja palve-luiden tulee olla paikkatietoisia, energiatehok-kaita, tarjota käyttäjien palvelutarpeiden mu-kaista kapasiteettia, kyetä käyttämään radio-verkkoja ja -resursseja joustavasti ja toivuttava automaattisesti vikatilanteista.

Langattomuus uusilla sovellusalueilla tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia. Tutkimuksessa se tarkoittaa poikkitieteellisyyttä. Yksi esimerk-ki on lääketieteen ja hyvinvointiteknologioiden yhdistäminen langattomuuteen. CWC:ssä on kehitetty mm. lääketieteellisiin tarkoituksiin sai-raalaympäristössä soveltuvia langattomia tek-nologioita.

Toinen esimerkki ovat mittaustekniset sovel-lukset. Mittaustietoa tarvitaan yhä enemmän, jotta teollisuusjärjestelmiä, rakennusten energi-ankulutusta, ympäristön tilaa tai vaikkapa liiken-nevirtoja voidaan ohjata tehokkaasti. CWC:ssä on haettu ratkaisuja, joilla mm. paristokäyttöis-ten sensoriverkkojen tietoliikenneverkot kyet-täisiin muodostamaan tehokkaasti.

Meidän tulee siis tuottaa teknologisia ratkai-suja, jotka yhdistettyinä uusiin palveluihin tai so-velluksiin tuottavat taloudellista kasvua, ei vain tietoliikenneteollisuudessa vaan laajemmin kai-killa teollisuuden ja palveluiden alueilla. kuinka sulauttaa langattomuus muihin sovelluksiin – sii-näpä haastetta kerrakseen.

Ari Pouttututkimusjohtaja

Centre for Wireless CommunicationsOulun yliopisto

Oululainen tietoliikenne haasteiden edessä

NMR-spektroskopialla voi-daan tutkia aineen kaikkia olomuotoja. Oulun yliopiston NMR-laboratorion 1990-lu-vun alkupuolella hankittu spektrometri saa vuoden si-sällä rinnalleen kolme uutta ajanmukaista spektrometriä.

10 aktuumi 4/2010

11

nMR AVAA AINEEN SALAT � Materiaalitutkimus Oulun yliopistossa vahvistuu merkittä-

västi, kun NMR-laboratorio hankkii uudet ajanmukaiset tut-

kimuslaitteistot. NMR-spektroskopialla voidaan selvittää sekä

elollisen että elottoman aineen ominaisuuksia, ja menetelmää

käytetään useilla tieteenaloilla.

Tek s t i : A k i Ha r ju / Kuva t : Juha Sa rk k in en

Professori Jukka Jokisaari arvioi NMR-laboratorion yritysyhteistyön lisääntyvän, kun uusien laitteiden käyttämisestä kiin-nostuneita yrityksiä on löytynyt jo yli 20.

Tutkijatohtori Ville-Veikko Telkki etsii NMR-menetelmän avulla parasta lämpötilaa puun käsittelyyn muun muassa sen säänkestävyyden parantamiseksi.

12 aktuumi 4/2010

Ydinmagneettiseen resonanssiin perustuvalla tutkimusmenetel-mällä voidaan tutkia melkein mi-tä tahansa. NMR-spektroskopian

tutkimuskohteet ulottuvat ihmisistä poh-javesiin ja eläviin puihin. Menetelmää voi-daan soveltaa fysiikan ja kemian alojen lisäk-si myös lääketieteen, biologian ja geologian tutkimuksessa.

”NMR:n sovellusalue on periaattees-sa rajaton. Menetelmä ei ole kaikkein her-kin spektroskopian muoto, mutta epäherk-kyyttäkin voidaan kompensoida materiaalin määrällä. Jos tutkittavaa materiaalia on riit-tävästi, rajoituksia ei käytännössä ole”, Ou-lun yliopiston NMR-tutkimusryhmän johta-ja, professori Jukka Jokisaari kertoo.

Useimmiten NMR-spektroskopia ymmär-retään vain staattisten tekijöiden kuten mo-lekyylien rakenteen tutkimiseksi. Menetel-mällä voidaan kuitenkin tarkastella aineen kaikkia olomuotoja. Staattisten ominaisuuk-sien lisäksi tutkimuskohteena voi olla muut-tuvia elementtejä, kuten kaasuja ja nesteitä.

Käytännön hyötyä yrityksilleOulun yliopiston fysikaalisten tieteiden lai-toksessa on parhaillaan käynnissä tutki-musprojekti, jossa selvitetään lämpökäsit-telyn vaikutusta puun mikrorakenteeseen. Tutkimusten yhtenä tavoitteena on löytää NMR-menetelmän avulla kriittinen lämpö-

tila, jota puun lämpökäsittelyssä ei kannata ylittää. Projektia johtaa tutkijatohtori Ville-Veikko Telkki.

”Esimerkiksi männyn vesisolujen koko pienenee lämpökäsittelyssä. Jos lämpötila nousee liian korkeaksi, solujen rakenne al-kaa hajota. Tutkimusprojekti on hyvin käy-tännönläheinen, sillä sen tarkoituksena on löytää paras lämpötila puun käsittelyyn. Lämpökäsittely parantaa puun säänkestä-vyyttä ja estää biologista hajoamista. Tutki-mustuloksista koituu käytännön hyötyä alan yrityksille.”

Telkki on tehnyt uraauurtavaa NMR-tut-kimusta aiemminkin. hänen väitöskirjatyö-nään kehittämänsä menetelmä materiaalin huokosjakauman määrittämiseksi on par-haillaan patentti- ja rekisterihallituksen kä-sittelyssä.

”huokoisia materiaaleja käytetään paljon muun muassa suodattimina ja katalyyttei-nä eli nopeuttamassa kemiallista reaktiota. Usein on ensiarvoisen tärkeää tuntea mate-riaalin ominaisuudet mahdollisimman tarkas-ti. kehittämäni menetelmä on yksinkertainen ja suoraviivainen. Siksi se voi tulevaisuudes-sa korvata nykyisin käytössä olevat, vaivalloi-semmat analyysimenetelmät”, hän arvioi.

Tehokkaampia ja nopeampia laitteitaNMR-tutkimuksen historia on varsin lyhyt.

Suomen ensimmäinen spektrometri asen-nettiin Oulun yliopistoon vuonna 1962. La-boratorion nykyiset tutkimuslaitteet eivät ole samoja kuin 1960-luvulla mutta silti aut-tamattoman vanhoja. Ensimmäisen suku-polven digitaalitekniikkaa edustavia laitteita on käytetty jo yli 16 vuotta, eikä niiden elin-ikä ole enää kovin pitkä.

NMR-laboratorion yli-insinööri Anu kan-tola sanoo, että vaikka laitteet toimisivatkin vielä muutaman vuoden, niillä ei voi tehdä sen tason tutkimusta kuin tänä päivänä oli-si tarpeen. Uudet tutkimuslaitteet korjaavat tilannetta.

Oulun yliopiston materiaali- ja molekyy-litutkimuksen innovaatioympäristöhanke sai vastikään 1,5 miljoonan euron määrärahan NMR-laboratorion kehittämiseen. Jukka Jo-kisaari kertoo, että kaikki rahat tullaan käyt-tämään laitehankintoihin. ”Lisärahoituksella on valtava merkitys, sillä määräraha käytän-nössä turvaa tutkimusalan jatkuvuuden.”

kantolan mukaan rahoilla hankitaan kol-me uutta spektrometriä, joista suurimman taajuus on 600 megahertsiä. ”Tällä hetkel-lä suurin laitteemme on 500-megahertsi-nen. Pääsemme siis jatkossa käyttämään vahvempia magneettikenttiä. Uudet laitteet ovat myös nopeampia ja niissä on enem-män muistia, mikä mahdollistaa monipuo-lisempien ja tarkempien menetelmien käy-tön”, hän kuvaa.

Uudet tutkimusvälineet tilataan tarjous-kilpailun jälkeen kuluvana syksynä. Parhaas-

Tutkijoiden käyttöön tulee yli-insinööri Anu Kantolan mukaan uuden tutkimuslaitteis-ton myötä monipuolisemmat ja tarkemmat menetelmät ja lisää käyttöaikaa.

13

� kemian opiskelija Lauri hiltunen on saanut päivän tutkimustyonsä päätökseen. Yliopiston NMR-laboratorion spektrometri on antanut tu-loksia muun muassa tärkkelyksen haarautumi-sesta. ”Tutkimustuloksia voidaan jatkossa hyö-dyntää esimerkiksi orgaanisen kemian laborato-riotutkimuksissa”, hiltunen kertoo.

hiltusen opinnot ovat loppusuoralla. Lähitu-levaisuudessa häämöttävän valmistumisen jälkei-sestä ajasta opiskelija ei osaa sanoa vielä mitään. Vaikka ala kehittyy ja kasvaa jatkuvasti, Suomes-sa työpaikat ovat vähissä. Esimerkiksi Saksassa NMR-laboratorioita on kymmenkertainen mää-rä Suomeen verrattuna. ”Voi hyvinkin olla, et-tä ensimmäinen työpaikkani löytyy ulkomailta. Maailmalla rakennetutkimuksen asiantuntijoille on valtavasti kysyntää”, hiltunen jatkaa.

NMR eli ydinmagneettinen resonanssi on rakennetutkimuk-sen perusväline. Se perustuu magneettisten atomiydinten ja radiotaajuisen magneettikentän vuorovaikutukseen. kyseisellä menetelmällä voidaan ratkaista esimerkiksi nesteeseen liuote-tun molekyylin rakenne.

”käytännössä tutkimme esimerkiksi tiettyjen lääkeaineiden sitoutumista ihmisen proteiineihin. Emme tuota uusia lääkkeitä

RAkENNETUTkIMUkSESTA VASTAUkSIA LÄÄkETEOLLISUUdEN TARPEISIIN

vaan hankimme tietoa jo olemassa olevista lääkkeistä”, hiltunen valottaa.

Tutkijan uralle tähtäävä hiltunen mainit-see esimerkkinä keski-Amerikassa käytet-tävät luontaislääkekasvit. Rakennetutkimuk-sella voidaan selvittää, mihin kasvien lääkit-sevä vaikutus perustuu. hiltusen mukaan esimerkki on kärjistetty, mutta valaiseva. Rakennetutkijan perustyötä on tunnistaa ja erotella esimerkiksi luonnontuotteista bio-logisesti aktiivisia aineita. ”Löydettyjä aines-osia voidaan tarkemman analyysin jälkeen hyödyntää suoraan vaikkapa lääketeollisuu-dessa.”

Oulun yliopisto on Suomen ainoa tie-deyhteisö, jossa voi suuntautua yksinomaan rakennetutkimukseen. Muualla tutkintoon

on liitettävä useita sivuaineita. hiltusen mukaan alan kehitys on ollut maailmalla niin nopeaa, että Suomessa on pudottu ai-nakin hetkellisesti kyydistä.

”kehittyneemmillä laitteilla voidaan tehdä tarkempaa tutki-musta. Siinä mielessä rakennetutkimus on välineurheilua. Uu-silla laitteilla vanhatkin asiat voidaan tutkia uudelleen.” (Ah)

sa tapauksessa laitteet ovat käytössä ensi keväänä.

Laitteistoinvestointien myötä laborato-rion kansainvälinen kilpailukyky paranee. Tutkimusryhmä tähtää maailman huipul-le etenkin materiaalintutkimuksessa, joka on yksi yliopiston strategisista painoalois-ta. Biomolekyylien tutkimuksessa ulkomai-silla laboratorioil-la on jatkossakin etulyöntiasema, sillä alan huippu-laitteet maksavat 6–8 miljoonaa euroa kappale.

”Suomessa laiteinfrastruktuuriin käytetään yleensäkin aika niukasti rahaa. Yhdysvalloissa ja rikkaammissa Euroopan maissa pelkästään laiteinvestointeihin sijoitetaan kymmeniä mil-joonia joka vuosi”, Jokisaari vertaa.

Modernisoinnilla koulutukselle vetovoimaaUusista tutkimusvälineistä on hyötyä myös alan perusopiskelijoille. Laitemäärän kas-

”Lämpökäsittely parantaa puun säänkestävyyttä ja

estää biologista hajoamista.”

vaessa käyttöaikaa riittää paremmin myös opiskelijatöihin. Anu kantola uskoo, että NMR-laboratorion modernisointi lisää alan koulutuksen vetovoimaa.

NMR-tutkimusryhmä tekee säännöllisesti yhteistyötä alueen yritysten ja tutkimuslai-tosten kanssa.

Viime aikoina kapasiteettipula ja tutki-musla i t te is ton kunto ovat to-sin rajoittaneet myös yritysyh-teistyötä. Joki-saari uskoo yh-

teistyön lisääntyvän jatkossa.”Saamamme EU-rahoitus edellyttää, et-

tä myös alueen yrityksillä on laboratorioom-me vapaa pääsy. kun materiaali- ja molekyy-litutkimuksen innovaatioympäristöhanket-ta käynnistettiin, yli 20 yritystä ilmoitti kiin-nostuksestaan käyttää uusia laitteitamme. Mukana oli enimmäkseen paikallisia pienyri-tyksiä, mutta myös valtakunnallisia toimijoi-ta. Esimerkiksi VTT jätti rahoitushakemuk-seemme tukikirjeen, jossa se toivoi uusia yh-teistyötutkimuksia yliopiston kanssa.” �

Suden geeniperimän tutkimuksessa tarvittavaa DNA:ta kerätään muun muassa Ranuan eläinpuistossa syn-tyvistä sudenpennuista ottamalla näyte suun limakalvolta.

14 aktuumi 4/2010

PeRiMän köyHtyMinen UhkAA SUTTA

� Sudet vähenevät Suomessa, ja samalla niiden perimä köyhtyy. Ruotsissa tilanne

on jo niin huono, että sukurutsaiset sudet kärsivät muun muassa selkärangan

epämuodostumista. Oulun yliopistoon keskittynyt Suomen susitutkimus herättää

kiinnostusta kansainvälisesti.

Tek s t i : Ra i ja Tuominen / Kuva: Joun i A s p i

15

Suomessa on nykyisin noin 160 sut-ta, jotka asustavat pääasiassa itärajan tuntumassa. Vielä 1800-luvun puoli-välissä susi asutti koko maata, mut-

ta siitä lähtien noin 20 000 sutta on nähnyt päiviensä lopun tapettuna.

”Jotta suden geeniperimä säilyisi, lisäänty-viä susia pitäisi olla noin 50 kappaletta. Silloin susia pitäisi olla yhteensä vähintään 200–250 kappaletta”, intendentti, Oulun yliopiston eläinmuseon johtaja Jouni Aspi kertoo.

Susien vähäinen määrä aiheuttaa sukusii-toksia, jotka huonontavat suden geeniperi-mää. Ruotsissa tilanne on jo erittäin huoles-tuttava: ”kaikki Ruotsin sudet ovat lähtöisin kolmesta yksilöstä. Joka 10. sudella on luus-tovaurioita, pääasiassa selkärangan epä-muodostumia. Pentuekoot ovat suomalaisia pentueita huomattavasti pienempiä.”

”Meillä tekeillä olevan väitöstutkimuksen mukaan köyhtynyt geeniperimä ja loisinfek-tiot näyttävät korreloivan keskenään. Yksi-löt, joilla on monimuotoinen geeniperimä, saavat vähemmän loisinfektioita.”

Suden geeniperimää köyhdyttävät myös koirasudet eli hybridit. Urosten puuttues-sa susiemo hyväksyy kumppanikseen myös koiran tai suden ja koiran risteymän, niin sa-notun koirasuden. Viimeksi tällainen tavat-tiin kesällä kainuussa.

”kaikissa koirasusitapauksissa emo on ol-lut susi, uros koira tai hybridi. Narttukoirat eivät selviydy luonnossa”, Aspi kertoo. hy-bridit tuovat mukanaan omat ongelmansa:

”koirat eivät ole sopeutuneet luontoon, joten ne vievät sinne väärää geeniainesta. koirat esimerkiksi lisääntyvät ympäri vuoden, kun taas susi kerran vuodessa tiettyyn aikaan. Jos susi lisääntyy väärään aikaan vuodesta, pennut eivät todennäköisesti selviydy.”

Ennen suomalaiset susiemot saivat sul-hasia Venäjän puolelta. hirvikannan laskun myötä susien määrä on pudonnut myös ra-jan takana, ja lisäksi Venäjän karjalassa su-desta maksetaan tapporahaa. Rajan ylityk-sen eli migraation väheneminen köyhdyttää osaltaan suomalaisen suden geeniperimää.

Suomessa susikantaa laskee myös sala-metsästys. Elinkykyanalyysin perusteella tutkijat ovat arvioineet, että noin 20 sutta on salametsästetty maassamme vuosittain.

Nanotekniikka avuksiNykysuden geeniperimää on päästy vertaa-maan sen esi-isien geeniperimään tutkimalla susien dNA:ta. Riista- ja kalatalouden tutki-muslaitos pannoittaa susia ja ottaa niistä sa-malla dNA-näytteet. kaikki lisääntyvät lau-mat pyritään pannoittamaan. Lauma pitää sisällään alfaparin eli lisääntyvän susiparin ja

sen pentueen sekä joitakin edellisen vuoden pentuja. Joskus harvoin laumassa voi olla jo-kin perheeseen kuulumaton yksilö.

Muinaisten susien dNA:ta on kerätty eläinmuseoiden susien hampaista. Vanhin suden näyte on peräisin vuodelta 1854.

Tutkijoilla on käytössään 100 museonäy-tettä ja noin 300 tuoreempaa näytettä. Jon-kin verran tutkijat keräävät dNA-näyttei-tä myös susien ulosteista. Näin selvitetään muun muassa lauman susien sukulaisuutta. Ulostenäytteet ovat kuitenkin haastavia, koska niissä on myös saaliin dNA:ta.

Tutkijoilla on käytettävissään Oulun yli-opiston Mikro- ja nanotekniikan keskuksen puhdaslaboratorio dNA-näytteiden tutki-miseen. ”Museosusissa on enää niin vähän dNA:ta jäljellä, että tarvitsemme puhdas-laboratorion näytteiden tutkimiseen”, As-pi kuvaa. Muissa olosuhteissa näytteeseen saattaa sekoittua ilmassa leijuvaa monistet-tua dNA:ta.

Monimuotoisuus pienenee”Toistaiseksi suomalaisen susipopulaation geneettinen muuntelu on samalla tasolla kuin muissa ei-uhanalaisissa susipopulaati-oissa maailmassa. Geneettinen monimuo-toisuus näyttää kuitenkin pienenevän”, Jou-ni Aspi jatkaa.

Suden geeniperimä muuttuu hiukan poh-joiseen päin mentäessä. kannat eivät ole kuitenkaan eriytyneet kuten karhulla, jolla on selvästi etelässä ja pohjoisessa erilainen perimä.

Oulussa tehdään susista parhaillaan kahta väitöskirjaa ja pro gradu -tutkimusta. Miksi susi tarvitsee tutkijansa?

”kantojen hoidon kannalta on tärkeää tietää suden geeniperimän monimuotoi-suudesta, ja siitä, kuinka paljon meillä on li-sääntyviä yksilöitä. kannan historiaa tutki-malla haetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat su-den selviämiseen ja eloonjäämiseen. Myös kannan hoitoon liittyvää tutkimusta tarvi-taan. Emmekä vielä tiedä, mihin kaikkeen geeniperimän köyhtyminen vaikuttaa koko genominlaajuisesti.”

Tutkija ottaa varovaisesti kantaa suden suojelupoliittisiin kysymyksiin. Mutta: ”Su-della on yhtäläinen oikeus olla täällä kuin meilläkin, sudet olivat Suomessa meitä en-nen. Susia on Suomessa vähemmän kuin Saimaan norppia.”

Tiedeseksikäs susiSuden lisäksi Oulun yliopistossa tutkitaan muitakin suurpetoja: karhua, ilvestä, ahmaa ja harmaahyljettä. Susi ja ahma ovat erittäin

uhanalaisia lajeja, ja muutkin pedot kuuluvat uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin. Susi vetää tutkijoita eniten puoleensa:

”Aihe kiinnostaa, se on tiedeseksikästä”, Aspi muotoilee. ”Ulkomailta olisi tulossa opinnäytetyöntekijöitä vaikka kuinka paljon. Saan yhteydenottoja lähes viikoittain, mutta rahoitus ei riitä kaikkeen.”

Maa- ja metsätalousministeriö on rahoit-tanut osan tutkimustyöstä suden hoito-suunnitelmaan liittyen, mutta tämä hana on sulkeutumassa. Suomen Akatemian rahoi-tuskausi päättyy tällä erää vuoden lopussa, mutta jatkohakemukset ovat vetämässä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lisäksi Oulun yliopiston petotutkijat tekevät yhteistyötä myös Norjan, Ruotsin ja Venä-jän tutkijoiden kanssa. ”Olemme antaneet asiantuntija-apua myös Intialle tutkimalla yhdessä intialaisten kanssa tiikereiden ge-neettistä muuntelua.” �

kOIRAN LÄhEINEN SUkULAINEN

� Alina Niskanen tutkii väitöksessään myös koiran ja suden sukulaisuutta. koi-raeläimet ilmaantuivat maapallolle 40 miljoonaa vuotta sitten, ja vasta noin 15  000–30  000 vuotta sitten koira ja susi eriytyivät toisistaan.

Niskasen tutkimustulokset vahvis-tavat aiempaa käsitystä, että koira on syntynyt kiinassa. Toisen käsityksen mukaan koiran koti on Lähi-Idässä.

”Tutkimuksen mukaan tiettyjen im-munopuolustukseen osallistuvien gee-nien eli MhC-geenien muuntelu on koiralla laajempaa kiinassa kuin missään muualla. Tämä kertoo siitä, että koira on elänyt kiinassa pisimpään”, kertoo intendentti Jouni Aspi.

hänen mukaansa koiran ja suden välisten erojen tutkiminen on vaikeaa, koska ne ovat niin läheistä sukua toisil-leen. ”Jotkut koirarodut ovat perimäl-tään kauempana toisistaan kuin koira ja susi.”

Jatkossa Oulun yliopistossa tutkitaan lisää koiran ja suden välisiä eroja ja si-tä, mitä on tapahtunut koiran kesyyn-tymisen aikana. Samalla selvitetään, on-ko erilaistuneilla geeneillä vaikutusta suden selviytymiseen ja lisääntymiseen.

Professori Maija Fredriksonin johtamassa tutkimushankkees-sa kehitettävä musiikin oppi-misympäristö toimii matkapu-helimessa. Lapset voivat sen avulla laulaa ja säveltää omaa musiikkia. Tärkeä osa tutki-musta ovat testaukset lapsiryh-missä ja lasten antama palaute.

16 aktuumi 4/2010

Musiikin luova oPPiMinen TUkEE LAPSEN kASVUA JA kEhITYSTÄ

� Kun lapselle annetaan mahdollisuus kommunikoida musiikilla esimerkiksi pelien ja leikkien muodos-

sa, vahvistetaan samalla hänen yhteenkuuluvuuttaan omaan kulttuuriseen ryhmäänsä, sanoo musiikkikas-

vatuksen professori Maija Fredrikson. Panostamalla lapsuuden musiikinoppimisen tutkimukseen voidaan

parantaa lasten hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen edellytyksiä.

Tek s t i : E l i s e Ka l l io / Kuva: Juha Sa rk k in en

17

t u t k i j a k u v a

Musiikki on yksi ihmisen monista tavoista kommunikoida ja se tar-joaa musiikkikasvatuksen pro-fessori Maija Fredriksonin mu-

kaan monipuolisia mahdollisuuksia tukea lasten sosiaalisten kykyjen kehittymistä yli kielirajojen. Työssään lasten musiikinoppi-misen parissa hän on havainnut, että peri-mä ei yksin selitä musikaalista lahjakkuut-ta. Myös lapsen kasvuympäristöllä on suuri merkitys sen kehittymisessä.

”Tiedämme, että alle kouluikäiselle lap-selle kaikki ovet ovat auki, mutta tämän jäl-keen mahdollisuudet kapenevat. Länsimai-nen musiikkikulttuurimme perustuu tiet-tyyn tonaliteettiin ja musiikilliseen traditi-oon, johon olemme tottuneet. Alle kou-luikäinen ei ole vielä omaksunut tätä ja hänellä on kyky oppia vaikka mitä”, Maija Fredrikson kuvaa.

”kodin ääniympäristö myötävaikuttaa lapseen hänen tiedostamattaan ja selittää osin sen, millaisesta musiikista lapsi alkaa pitää. Antamalla lapselle mahdollisuuksia kommunikoida musiikin kautta esimerkik-si pelien ja leikkien muodossa vahvistetaan samalla hänen yhteenkuuluvuuttaan omaan kulttuuriseen ryhmäänsä. ”

Teoria kumpuaa käytännöstäSibelius-Akatemiasta vuonna 1970 laulu pääaineenaan musiikinopettajaksi valmistu-nutta Fredriksonia kiinnosti jo opiskeluaika-na pienten lasten opettaminen sekä lasten puheen ja musiikillisen kehityksen yhteydet. Akateemiselle uralle hän lähti kuitenkin vas-ta omien lasten syntymisen jälkeen ja työs-kenneltyään musiikin lehtorina Jyväskylässä.

Pääaineenaan musiikkitiedettä ja sivuai-neina erityispedagogiikkaa, kasvatustiedet-tä ja aikuiskasvatusta opiskellut Fredrikson valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi 1988. Väitöskirjansa alle kolmi-vuotiaiden päiväkotilasten laulamisesta hän sai valmiiksi 1994.

”Tutkijana näen itseni havainnoijana, joka pohtii näkemäänsä ja kokemaansa ja sovel-taa sitä uuteen. kiinnostukseni tutkimuksen tekoon heräsi alun perin käytännön työssä-ni lasten musiikinopetuksen parissa, mut-ta kokemukset omien lasteni kanssa toivat uutta syvyyttä tutkimusalueeseen.”

Väitöstutkimukseensa Fredrikson haki teoreettisia aineksia ja tarkastelutapoja et-nomusikologiasta ja kognitiivisesta psykolo-giasta ja kehitti niiden pohjalta pienten las-ten musiikillisen käyttäytymisen tarkaste-luun soveltuvat mittarit. Näkökulma ja aihe olivat Suomessa täysin uusia, sillä alle kolmi-vuotiaiden lasten laulamista ei maassamme tuolloin vielä ollut tutkittu.

UMSIC:sta hyvinvointia kaikille lapsilleVuonna 1998 musiikkikasvatuksen profes-soriksi Oulun yliopistoon nimitetty Fredrik-son on ollut monipuolisesti mukana alansa kansainvälisessä toiminnassa ja kirjoittanut erityisesti varhaisiän musiikilliseen kehityk-seen, laulujen oppimiseen ja musiikin luo-viin oppimisympäristöihin liittyviä julkaisu-ja. hän toimi myös kasvatustieteiden tiede-kunnan dekaanina vuosina 2000–2002.

Tällä hetkellä Fredrikson johtaa Oulun yliopiston koordinoimaa, Euroopan unionin 7. puiteohjelmasta osittain rahoitettavaa kolmivuotista Usability of Music for the Social Inclusion of Children (UMSIC) -tutkimus- ja kehittämishanketta. Siinä rakennetaan 3–12 -vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattua mu-siikin luovaa JamMo (Jamming Mobile) -op-pimisympäristöä. kansainvälinen ja moni-tieteinen hanke keskittyy erityisesti syrjäy-tymisvaarassa olevien Adhd- eli ylivilk-kaustaipumusta omaavien ja maahanmuut-tajalasten kehityksen tukemiseen, mutta sovelluksesta on tarkoitus rakentaa hauska ja hyödyllinen peli kaikille lapsille.

”JamMo:n 3–6 -vuotiaille suunnatulla ver-siolla lapsi voi laulaa ja säveltää omaa mu-siikkia. 7–12 -vuotiaiden pelissä on tämän li-säksi mahdollisuus hakea materiaalia netis-tä, jakaa sitä muille ja osallistua vaikka bän-ditreeneihin virtuaalisesti.”

JamMo:n viimeisin versio toimii Nokian N900-älypuhelimella ja tietokoneen Ubun-tu-käyttöjärjestelmällä. Avoimen lähdekoo-din ansiosta Linux-pohjaista ohjelmistoa saa kuka tahansa kehittää vapaasti eteenpäin. Fredrikson on tyytyväinen monitieteiseen yhteistyöhön, joka hankkeen puitteissa on virinnyt.

”UMSIC sopii erityisen hyvin teknolo-giakaupunkina profiloituneeseen Ouluun ja

vahvistaa sidoksia käyttäytymistieteiden ja teknisten tieteiden välillä Oulun yliopistos-sa. Olemme jo tuoneet UMSIC:in parissa kertynyttä tutkimustietoa ja osaamista esi-merkiksi musiikkikasvatusteknologian ope-tukseen ja yhteyksiä on myös varhaiskasva-tuksen puolelle.”

Lapsilähtöinen käytettävyys on keskei-nen osa JamMo:n konseptia. Ohjelmaa ke-hitetään Suomessa sekä ulkomailla erilaisis-sa lapsiryhmissä tehtyjen testien ja lasten oman palautteen perusteella. Syksyllä 2010 alkavat käyttäjäryhmien kenttätestaukset maahanmuuttajalasten kanssa Oulussa.

Musiikin monitoiminainen ja urheilun ystäväMusikaalisessa perheessä varttunut Maija Fredrikson on soittanut pianoa 7-vuotiaas-ta lähtien. Musiikin ammattilainen on toimi-nut solistina ja konserttisäestäjänä ja vetänyt työnsä ohessa naiskuoroa lähes 20 vuotta.

Alun perin liikunnanopettajan urasta haaveillut Fredrikson on myös vuoden 1963 naisten pujottelun Suomen mestari kilpave-sihiihdossa. Nykyisin vapaa-aika kuluu oop-peran ja veneilyn lisäksi Jyväskylässä asuvan aviomiehen sekä neljän lapsen ja kuuden lapsenlapsen kanssa.

Musiikkikasvatuksen ja oman erityisalan-sa tutkimuksen tulevaisuudesta eläkkeelle lähivuosina jäävällä professorilla on selkeä näkemys:

”Järjestämme UMSIC:in päätöskonferens-sin Oulussa elokuussa 2011, jolloin esitte-lemme tuloksiamme ja kutsumme paikal-le lapsitutkijoita sekä alan kotimaisia ja ul-komaisia avainhenkilöitä. Sen jälkeen aion aloittaa uuden projektin lastenlasteni kans-sa, mutta toimin mielelläni neuvonantajana ja tukena seuraajilleni. Tiimissäni on loista-via tutkijoita ja toivon, että joku heistä jat-kaa musiikin luovien oppimisympäristöjen tutkimusta Oulussa etenkin nyt, kun olem-me saaneet hankkeen käyntiin tässä mitta-kaavassa.”

UMSIC -projektin esittely ja ladattava JamMo-oppimisympäristö verkossa:http://www.umsic.org/http://jammo.garage.maemo.org/

Autolla ajaminen on yhteistoimintaa, jossa kuljettaja ja matkustajat neuvotte-levat ajamiseen liittyvistä asioista. Ajo-tilanteessa kuljettaja pyytää usein myös neuvoa matkustajilta. Toisinaan matkus-taja päättää reitin, jolloin kuljettaja vah-vistaa päätöksen ajamalla tämän ohjei-den mukaan. Auton sisällä tapahtuvaa vuorovaikutusta on tutkittu Oulun yli-opiston humanistisen tiedekunnan Talk & drive -projektissa.

Talk & drive -tutkimus on menetel-miltään poikkeuksellinen, sillä siinä ai-neisto kerätään aitoja ajotilanteita ku-vaamalla. Uutta on myös se, että pro-jektissa kiinnitetään huomiota kuljet-tajan lisäksi matkustajiin. ”Useimmiten autoilututkimukset perustuvat haastat-teluaineistoon tai testitilanteisiin eli niis-sä ei havainnoida todellisia ajotilanteita. Myös vuorovaikutustutkimuksena tämä erottuu massasta, sillä tutkimamme ti-la on pieni ja jatkuvasti liikkeellä”, kuvaa tutkijatohtori Mirka Rauniomaa.

Tutkimusaineisto on kerätty ajotilan-teissa kolmessa maassa. Yhteistyötä on tehty Edinburghin, Canberran ja helsin-gin yliopistojen kanssa. ”Australialaiset ja britit näyttävät käyttäytyvän autossa samalla tavalla kuin suomalaiset. Olem-me kuvanneet myös Suomessa opiske-

Matkapuhelimen käyttöympä-ristö vaikuttaa antennin toimi-vuuteen. käyttötilanteiden vai-kutuksia tutkitaan parhaillaan Oulun yliopiston ja Aalto-yli-opiston yhteisessä projektissa. Tutkimuksen mukaan suurin an-tennin toimintaan vaikuttava te-kijä on puhelimen käyttäjä itse.

käyttäjä voi vahingossa peit-tää laitteen antennin esimerkik-si kädellään, jolloin osa radio-tehosta heijastuu takaisin käyt-täjään. Samalla ilmaan päätyvä hyötysäteily pienenee, mikä voi aiheuttaa yhteysongelmia. Pei-tetystä antennista johtuvien ko-konaishäviöiden vuoksi puhe-limen lähetystehoa joudutaan joskus nostamaan, jolloin akun

Pienissä kouluissa lapsen oppi-mista ja kasvua voidaan tukea suuria kouluyksiköitä parem-min. kasvatustieteen maiste-ri Risto kilpeläisen väitöstutki-mus osoittaa, että maaseudun kyläkoulut ovat pedagogisesti arvokkaita oppimisympäristöjä. Lähikouluina niillä on suuri mer-kitys lapsille, perheille ja koko kyläyhteisölle.

koulujen opettajilta kerätyn aineiston mukaan kyläkoulujen fyysisiä vahvuuksia ovat koulun lähiluonto, ympäristön turvalli-suus ja lapsiystävällisyys. Psyyk-kisen ja sosiaalisen ympäris-tön vahvuuksiksi nousevat voi-makkaan yhteisöllisyyden lisäk-

levia vaihto-opiskelijoita, mutta eroja ei ole löytynyt sitäkään kautta”, projektia johtava yliopistotutkija Pentti haddington kertoo.

haddington sai idean tutkimukseensa vuonna 2005, kun liikennevaloissa hänen au-tonsa perään törmäsi kovalla vauhdilla toi-nen auto. Mennessään tarkistamaan toisen kuljettajan voinnin hän löysi tämän autosta kännykkä kädessään. Tilanne sai haddingto-nin miettimään, mitä kaikkea autoissa todel-la tapahtuu.

Tutkimusprojektissa onkin selvitetty myös matkapuhelimen käytön vaikutuksia kuljettajan keskittymiseen. Matkapuhelimen

ajoreitti ratkaistaan neuvotellen

kesto lyhenee.Antennimittauksissa on to-

dettu, että antennin kokonais-hyötysuhde voi joissakin käyt-tötilanteissa pudota jopa puo-leen. Silloin ilmaan päätyy vain puolet antenniin syötetystä te-hosta. Tehon kokonaishäviöön vaikuttavat muun muassa käsi ja pää antennin lähellä.

Oulun yliopiston ja Aalto-yliopiston projektissa on kehi-tetty menetelmiä, jotka auto-maattisesti korjaavat käyttäjän aiheuttamaa antennin hyötys-uhteen putoamista. käyttäjän aiheuttamista häviöistä on sa-malla saatu uutta tietoa, jonka avulla on suunniteltu uudenlai-sia antennirakenteita.

kännykän kuuluvuusongelmat johtuvat usein käyttäjästä

si myös oppimista ja kasvamista tukeva perhemäinen ja turvalli-nen ilmapiiri.

kilpeläisen mukaan viime ai-koina Suomessa ja ulkomailla ta-pahtuneet koulutragediat ovat kohtalokkaita esimerkkejä las-ten ja nuorten henkisestä pa-hoinvoinnista ja syrjäytymisestä. Ihmisläheisillä kyläkouluilla voi-sikin tutkimuksen mukaan ol-la suuri merkitys tulevaisuuden koulusuunnittelussa.

käyttöä on tutkittu paljon, mutta ai-emmin ei ole selvitetty, mitä autossa tapahtuu ennen kuin puhelimeen vas-tataan. ”Ensimmäiseksi kuljettaja ryh-tyy etsimään puhelinta, joka saattaa olla vaikka takapenkillä. Jo siinä vai-heessa kuljettajan keskittyminen her-paantuu”, haddington kuvaa.

hänen mukaansa hands freesta ei ole tilanteessa apua, sillä se ei helpota vastaamista. handsfree ei myöskään kerro, kuka soittaa, joten katse on jo-ka tapauksessa suunnattava hetkeksi puhelimeen.

Pieni koulu tukee lapsen oppimista ja kasvua

18 aktuumi 4/2010

a k t u u m i tR

odeo/Tero Sivula

Mittaus- ja tietojärjestelmien kehittämi-seen erikoistuneen CEMIS-tutkimus- ja koulutuskeskuksen toiminta kajaanis-sa on käynnistynyt. CEMIS, Centre for Measurement and Information Systems -keskus on valinnut teknologisiksi pai-nopisteiksi mittaustekniikan, ajoneuvo-tietojärjestelmät sekä peli- ja simulointi-tekniikan. keskus keskittyy kehittämään uutta teknologiaa ja kouluttamaan asi-antuntijoita alueen yritysten kannalta keskeisimmille sovellusalueille, joita ovat prosessiteollisuus, erityisesti metsäteol-lisuus ja kaivannaisteollisuus, ympäristö-mittaukset, hyvinvointisovellukset, eri-

kuiva kesä saa mustikan lehdet vanhenemaan ja putoamaan ennen aikojaan. Lumeton tal-vi puolestaan viivästyttää kas-vun alkamista ja vähentää vuo-sikasvua.

Marjaana Tahkokorpi tutki väitöskirjassaan kuivuuden vai-kutuksia mustikkaan, joka on ekologisesti ja taloudellises-ti tärkeä marjakasvi. Tutkimuk-sessa selvitettiin varsien ja lehti-en väriaineiden merkitystä kui-vuudelta suojautumisessa.

Mustikan antosyaani-nimisen väriaineen on arveltu säätele-vän kasvin vesitasapainoa kui-vuuden aikana. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu yhteyttä mustikan vesipitoisuuden ja an-tosyaanien välillä. Antosyaanit eivät siis osallistu vesitasapai-

Turpeentuhkassa esiintyvät poikkeuksellisen korkeat ku-pari-, sinkki- ja lyijypitoisuudet kertovat malmiesiintymän lä-heisyydestä. Normaalia suu-remmat alkuainepitoisuudet ra-joittuvat selvästi tietyille mal-migeologisesti mielenkiintoisille alueille.

Suotyyppien sukkessiokehi-tystä selvitelleen kauko hola-pan väitöskirjan mukaan tur-peiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä kuivatihey-det vaihtelevat eri suotyyppi-en välillä. Soistumisen edetessä on kehittynyt useita kymmeniä ravinnetasoltaan erilaisia suo-tyyppejä. Tutkimuksessa niiden kerrostumat tunnistettiin kasvi-

biotekniikan laboratorio, tietojenkä-sittelytieteiden kajaanin yksikkö sekä Centre for Wireless Communications, CWC:n kainuun yksikkö.

”CEMIS mahdollistaa sen, että yli-opistotason tutkimus, koulutus ja in-novaatiotoiminta voi jatkossakin ol-la tuloksellisesti läsnä kainuussa. Sen toimintaympäristö mahdollistaa myös maisteri- ja tohtoritutkintoon johtavien opinnäytetöiden suorittamisen”, sanoo Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen.

CeMis-keskuksen toiminta käynnistynyt kajaanissa

non säätelyyn.kasvukauden kuivuus voi

haitata pohjoisia kasveja entis-tä useammin, sillä kuivat kesät yleistyvät ilmaston lämmetessä. Myös lumettomien talvien on arvioitu lisääntyvän. Jos suojaa-va lumipeite ohenee tai kato-aa, kasvit altistuvat pakkasesta johtuvalle kuivuudelle. kuivuus saattaa puolestaan heijastua kesällä uusiin versoihin.

jäänteiden, turpeen fysikaalisten ominaisuuksien ja geokemiallis-ten pitoisuuksien perusteella.

holappa määrittelee väi-töskir jassaan bioindikaatio-arvon lähes 200 suokasvila-jille. Tämä niin sanottu eko-loginen lokero perustuu tur-peen fysikaalisiin ominaisuuk-siin ja turvetuhkan geokemiaan. Tutkimuksen esittelemää uutta tietoa suotyyppien ekologiasta voidaan hyödyntää paitsi mal-minetsinnässä myös suoympä-ristön laadun ja tilan arvioimi-sessa sekä kasvillisuushistorian tutkimuksissa.

kuiva kesä ja lumeton talvi haittaavat mustikkaa

suotyyppien korkeat alkuainepitoisuudet kertovat malmiesiintymistä

tyisesti liikuntateknologian sovellukset, ajo-neuvoteollisuus sekä pelisovellukset.

CEMIS-keskuksen toimintaan osallistu-vat Oulun yliopisto, kajaanin ammattikor-keakoulu, Mittatekniikan keskus, Jyväskylän yliopisto ja VTT. keskuksessa työllistyy yli sata mittaus- ja tietojärjestelmäalan asian-tuntijaa. keskuksen tavoitteeksi on asetettu nostaa vuosittainen yhteistyöyritysten luku-määrä viidessä vuodessa 50:stä yli 200 yri-tykseen.

Oulun yliopistosta CEMIS:n toimintaan kuuluvat kajaanissa ja Sotkamossa sijaitse-vat Oulun yliopiston ICT-alan koulutus- ja tutkimusympäristöt: mittalaitelaboratorio,

19

a k t u u m i t

Miehillä, joilla on viisi tai useampia vanhem-pia sisaruksia, on muita suurempi itsemurha-riski. Myös syntyminen yksinhuoltajaperhee-seen lisää itsemurhayritysten vaaraa miehillä.

Lääketieteen lisensiaatti Antti Alaräisä-sen väitöstutkimuksen mukaan itsemurha on aina monisyinen prosessi, joka voi alkaa jo ennen syntymää ja johon myöhemmät elämänvaiheet vaikuttavat. Tutkimuksessa on selvitetty itsemurhille altistavia tekijöitä sikiökaudelta varhaiseen keski-ikään. Tutki-

musaineistona on Pohjois-Suomen synty-mäkohortti vuodelta 1966. Aineisto kattaa tiedot noin 10 000 henkilöstä.

Tutkimuksen mukaan myös tupakoin-ti nuorena ennakoi sekä miesten että nais-ten itsemurhayrityksiä. hyvä koulumenes-tys 16-vuotiaana lisää itsemurhariskiä niil-lä henkilöillä, jotka myöhemmin sairastuvat psykoositasoiseen mielenterveyshäiriöön.  Muilla hyvä koulumenestys sen sijaan pie-nentää itsemurhariskiä.

Skitsofreniaan sairastuneista henkilöistä seitsemän prosenttia teki tutkimusjakson aikana itsemurhan. Yli kaksi kolmasosaa it-semurhista tehtiin kolmen vuoden kuluessa sairastumisesta.

Väitöstutkimus osoittaa, että aikuisiän mielenterveyshäiriö on selvästi merkittä-vin itsemurhan riskitekijä. Itsemurha on 15–64-vuotiaiden suomalaisten miesten neljänneksi yleisin kuolinsyy.

Monet tekijät lisäävät itsemurhariskiä

Ilkka Jaakola

20 aktuumi 4/2010

intelille ja nokialle YhTEINEN TUTkIMUSLABORATORIO OULUN YLIOPISTOON

� Intel ja Nokia julkistivat 24. elokuuta perustavansa ensimmäisen yhteisen tutkimuslaboratorionsa

Oulun yliopistoon, josta löytyy vahvaa tietoliikennetekniikan, elektroniikan ja fotoniikan osaamista.

Uudessa laboratoriossa keskitytään ensimmäiseksi graafiseen 3d-teknologiaan.

Tek s t i : Minna Rau tako r p iKuva: Timo He i k ka la

Viestintäministeri Suvi Lin-dén, Nokian teknologiajohta-ja Rich Green, CIE:n johtaja Heikki Huomo, Intelin tekno-logiajohtaja Justin Rattner ja Oulun yliopiston rehtori Lau-ri Lajunen kokoontuivat Intel and Nokia Joint Innovation Center, Oulu -tutkimuslabo-ratorion avaukseen.

21

intelille ja nokialle YhTEINEN TUTkIMUSLABORATORIO OULUN YLIOPISTOON

Uusi tutkimuslaboratorio Intel and Nokia Joint Innovation Center, Oulu, toimii internet-tutkimus-keskuksessa Center for Internet

Excellence (CIE), joka johtaa ja koordinoi hankkeita. Intel ja Nokia ohjaavat tutkimus-ta sekä tarjoavat teknologista osaamista ja tukea. Tutkimusosapuolten oman talou-dellisen panostuksen lisäksi rahoitusta on haettu myös Tekesiltä, joka on tehnyt pit-kään yhteistyötä sekä Nokian että Oulun yliopiston kanssa.

Alkuvaiheessa tutkimuslaboratoriossa työskentelee parikymmentä tutkijaa paikal-lisesta tutkimusyhteisöstä kolmen vuoden ajan. Tutkimus keskittyy aluksi uusien kieh-tovien internet-käyttäjäkokemusten luomi-seen hyödyntäen mobiililaitteiden nopeasti kehittyviä laskenta- ja grafiikkaominaisuuk-sia. Ensimmäinen hanke tutkii graafisen 3d-teknologian käyttämistä avoimien lan-gattomien käyttöliittymien luomisessa.

Uutta tutkimuslaboratoriota juhlistettiin 24.8. avajaisseminaarilla, johon osallistui yli sata kutsuvierasta. Intelin, Nokian, yliopis-ton ja median lisäksi osallistujia oli CIE:n muista perustajaorganisaatioista, yrityksistä ja julkisen sektorin organisaatioista.

Viestintäministeri Suvi Lindén toi halli-tuksen terveiset ja onnittelut tilaisuuteen. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ar-vioi tutkimusyhteistyön entisestään vahvis-tavan Oulun yliopiston asemaa kansainvä-

lisesti arvostettuna yliopistona. hän iloitsi myös koko Oulun alueen puolesta uskoen tutkimusyhteistyön synnyttävän uutta liike-toimintaa ja jatkavan yhdessä tekemisen pe-rinteitä Oulun seudulla.

Tähtäimessä uudet liittymätCIE:n johtaja heikki huomo toimi tilaisuu-den puheenjohtajana ja johti myös päivän odotetuimpien vieraiden, Intelin ja Nokian teknologiajohtajien Justin Rattnerin ja Rich Greenin keskustelua. Erityisen kiinnosta-vaksi harvinaisen yhteisesiintymisen teki se, että tilaisuus oli Rich Greenin ensimmäinen julkinen esiintyminen Nokian palveluksessa.

Vapautuneessa ja mielenkiintoisessa kes-kustelussa Intelin Justin Rattner peruste-li Ouluun sijoittumista yliopiston keskitty-misellä tietoliikenneratkaisujen sekä elekt-roniikan ja fotoniikan kehittämiseen. hän myös korosti Intel and Nokia Joint Innovati-on Center, Oulu -tutkimuslaboratorion ole-van Intel Labs Europe -verkoston 22. jäsen ja myös sen ensimmäinen tutkimuskeskus Pohjoismaissa.

Nokian Rich Green muistutti yhtiön viih-tyneen pitkään Oulussa. hän korosti, että yhteinen tutkimuslaboratorio Intelin kans-sa pohjautuu Oulun tutkimusyhteisön 3d-osaamiseen, joka luo perustaa tulevaisuu-den käyttäjäkokemuksille.

Tekesin toimialajohtaja kari Tilli kertoi

puheenvuorossaan Tekesin tutkimus- ja in-novaatiorahoituksesta uuden liiketoiminnan tukemiseksi. Avajaisseminaarin teknisem-män osuuden aloitti Nokia Fellow Mikko Terho, joka myös esitteli tilaisuudessa esillä olleet 3d internet -demot.

Tutkimusjohtaja Seamus hickey kertoi uuden tutkimuslaboratorion ensimmäises-tä projektista, joka tutkii graafisen 3d-tek-nologian käyttämistä avoimien langattomi-en käyttöliittymien luomisessa. Intelin Mar-tin Curley esitteli puheessaan johtamaansa Intel Labs Europe -verkostoa.

Oululaista osaamistaLäpi tilaisuuden kaikui yhteinen viesti ja us-ko siihen, että 3d-internetillä on hyvät mahdollisuudet tulla seuraavaksi merkittä-väksi langattoman käyttäjäkokemuksen lä-pimurroksi. kiitosta sai myös Oulun seudun vahva 3d -internet-teknologioiden kehittä-miseen keskittynyt yhteisö, jonka työn tu-loksena on syntynyt esimerkiksi realXtend, avoimeen lähdekoodiin pohjautuva virtuaa-limaailmajärjestelmä.

Oulun kaupunki, Nokia, Oulun yliopisto, VTT, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Technopolis perustivat CIE-tutkimuskes-kuksen vuonna 2009. Oulun kaupungilla ja Oulu Innovationilla oli merkittävä rooli In-telin ja Nokian yhteisen tutkimuskeskuksen saamisessa Ouluun. �

3d-INTERNET TULEE � Ensimmäiset kolmiulotteisen vaikutelman antavat 3d-

elokuvat on nähty elokuvateattereissa. Monet tietokonepe-lit ovat tavoitelleet ja saavuttaneetkin 3d:n. Yleistymässä on 3d-televisio.

Internetin kehityksen seuraavaksi merkittäväksi vaiheeksi arvioidaan sen sisältöjen muuntuminen kolmiulotteisiksi. Puhu-taan 3d-internetistä ja siihen luotavista virtuaaliympäristöistä ja -palveluista.

Jotta vaivaton liikkuminen 3d-internetissä virtuaaliympäris-töstä toiseen on käyttäjälle mahdollista, tarvitaan käyttöliitty-mä, esimerkiksi matkapuhelin, ja siihen teknologinen alusta. Yksi sellainen on kehitetty Oulussa: realXtend on 3d-virtuaaliympä-ristössä toimiva nettiserveri ja -selain. realXtend perustuu avoi-meen lähdekoodiin, eli sen kehittämiseen voivat osallistua kaik-ki kiinnostuneet. Tähän saakka sitä ovat pääasiassa kehittäneet kolme oululaista yritystä.

realXtend on yksi osoitus oululaisesta 3d-osaamisesta, joka sai Intelin ja Nokian tutkimuslaboratorion sijoittumaan Ouluun ja keskittymään aluksi juuri uudenlaisen 3d-käyttöliittymän ke-hittämiseen. Tulevaisuuden käyttöliittymät ovat langattomia.

Virtuaalitodellisuusympäristöjä on jo pidempään käytetty muun muassa tieteellisessä tutkimuksessa ja tietyissä erikois-sovelluksissa, mutta teknologian kehittyminen ja halpeneminen mahdollistavat 3d-virtuaaliympäristöjen tarjoamisen laajoille kuluttajajoukoille.

22 aktuumi 4/2010

VIRASTON Pöllyttäjä

Juhani kostet � Syntynyt 1952 Oulussa � Museoviraston pääjohtaja 2010–2014

� Filosofian tohtori Oulun yliopistosta, dosentti Oulun, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa

� Perhe: vaimo ja aikuinen tytär � harrastukset: kirjoittaminen, remontointi ja nikkarointi

Museovirasto kaivoi viime kesänä muinaisjäännöksiä Oulussa Isokatu 11:ssa, koska paikalle on tarkoitus rakentaa maanalai-nen parkkitila. ”Paikan kulttuurikerros ulottui aivan Oulun syn-tyaikoihin eli 1600-luvun alkuun, merkittävä kohde siis”, sanoo kaivauksiin tutustunut Juhani Kostet pidellen kädessään liitu-piipun koppaa, joka on tavallinen löytö kaupunkiarkeologisilla kaivauksilla. Kostet on perehtynyt urallaan syvällisesti kaupun-kiarkeologian problematiikkaan ja metodeihin.

23

a l u m n i

� Oulussa tutkijanuran aloittanut Juhani Kostet on toiminut Museoviraston

pääjohtajana kuluvan vuoden alusta. Uudistajaksi kaavailtu Kostet haluaa

ihmisten tiedostavan heitä ympäröivän kulttuuriperinnön entistä paremmin.

Tek s t i : Minna Pe l t o laKuva: Juha Sa rk k in en

Museoviraston tuore pääjohta-ja, oululaissyntyinen Juhani kos-tet on humoristinen ja helposti lähestyttävä, mutta suorasanai-

nen ja aikaansaava. Museoviraston henkilö-kunta ja opetus- ja kulttuuriministeriö halu-sivat virkaan isoihin strategia- ja organisaa-tiouudistuksiin pystyvän henkilön.

”Tein Turussa museotoimenjohtajana vii-me vuosina ison organisaatiomuutoksen. Vastasin Turussa myös intendenttinä kult-tuuriympäristöstä ja kokoelmista ja aivan aluksi ympäristöosastosta. kaikki tehtävät varmasti edesauttoivat valitsemistani uu-teen virkaan. Työ on tuntunut loistavalta: minut on otettu hyvin vastaan ja tunnen olevani valmis uudistamaan isoa virastoa”, kostet iloitsee.

Museoviraston tehtävä on vaalia Suomen aineellista kulttuuriperintöä: tallentaa, tutkia ja jakaa sitä Virasto tarvitsee kostetin mie-lestä kuitenkin pientä ”pöllytystä” Organi-saatiomuutosta on yritetty aikaisemminkin, mutta yritykset ovat jääneet puolitiehen.

”Strategioista huolimatta tiivis yhteen-veto on puuttunut. Nyt olemme tehneet hyvän strategiatyön aina vuoteen 2020 as-ti. Viraston organisaatiota aiotaan muokata sellaiseksi, että voimme tavoitteet saavut-taa”, kostet kuvailee.

Museoviraston tulevien vuosien visiona on: kulttuuriperintö on arkea, Museoviras-to tekee siitä juhlaa. ”kulttuuriperintö on koko ajan ympärillämme, mutta haluamme suomalaisten ymmärtävän sen paremmin. kohotamme kohteita esille, teemme niitä ymmärrettäviksi näyttelyiden ja opastuk-sen kautta sekä popularisoimme tutkimus-ta”, hän valaisee.

Opettajana sinnikäs persoonaJuhani kostet vietti elämänsä ensimmäi-set 30 vuotta Oulussa. Arkeologia kiinnos-ti nuorta kostetia, mutta Oulun yliopistos-sa sitä ei voinut vielä lukea pääaineena. hän suuntasi yleiseen historiaan.

”Luin arkeologiaa sivuaineena. Myöhem-min tein suomalaisesta ja vertailevasta ar-keologiasta laudaturin Turkuun ja klassil-lisesta arkeologiasta cum lauden Ouluun.

Graduni tein Oulun yliopistoon historias-ta aiheena Turun keskiaikainen asemakaa-va. kandidaatiksi valmistuttuani olin vähän aikaa assistenttina arkeologiassa ja yleisessä historiassa”, kostet muistelee.

Lyhyen Tornionlaakson maakuntamuse-on pestin jälkeen Juhani kostet valittiin Tur-kuun maakuntamuseon ympäristöosaston päälliköksi. hän halusi jatkaa myös opiske-lua ja Turku oli siihen ihanteellinen paikka. ”Suurin osa tarvitsemistani kartografisista lähteistä oli Tukholmassa, jonne pääsi Tu-rusta helposti. Vietin Tukholmassa pitem-piäkin jaksoja.”

kostet väitteli tohtoriksi Suomen 1600-luvun kaupunkikartografiasta Oulus-sa vuonna 1995. Tutkimusyliopisto pysyi sa-mana eli Oulun yliopistona historian profes-sori kyösti Julkun ansiosta. ”Julku ei yksin-kertaisesti päästänyt oppilaitaan muualle. hän oli mielenkiintoinen persoona, monella tavalla isä opiskelijoille ja kerta kaikkiaan in-nostava opettaja. hyötyä Ouluun tehtävälle väitöskirjalle oli siitä, että Oulussa oli mik-rofilmattuna Ruotsin arkistoissa säilytettä-vää kartta-aineistoa”, kostet muistaa.

”Oulussa on draivia”Juhani kostet on dosenttina kolmessa yli-opistossa: Oulussa Suomen historian, Tu-russa museologian ja Jyväskylässä kaupun-kikartografian. Opetuskokemuksensa pe-rusteella hän sanoo historian ja arkeologian opetuspaikoissa olevan eroja.

”Oulussa on draivia. Se johtuu todennä-köisesti niinkin maallisesta asiasta kuin ra-hasta. Monessa yliopistossa jatkuva rahan kanssa taistelu masentaa ja oppilaat se saa epävarmoiksi. Oulun teollinen ympäristö on ollut yliopistolle hyväksi ja kaupunki on osallistunut yliopiston kehittämiseen.”

Museovirasto miettii tällä hetkellä aluetoi-mistojen perustamista Vaasan ja hämeen-linnan lisäksi Ouluun ja Savonlinnaan. Toi-mistot avattaisiin vuonna 2015, jos rahat riit-tävät. kostet on kuitenkin tätä vastaan.

”Museoviraston ei tulisi lisätä uusia toimi-joita, vaan vahvistaa jo olemassa olevaa tu-kiverkostoa eli pääasiassa maakuntamuse-oita. Muuten vahvistus jää torsoksi. Nyt yri-

tämme etsiä tehokkaat ja taloudelliset vaih-toehdot.” Rahaa säästäisivät muun muassa museokaupunkien yhteiset näyttelyt, joista on jo hyviä kokemuksia.

Museovirasto kaavailee myös yhteistyötä arkeologian laitosten kanssa. Toive tuli Ou-lun yliopistosta. ”Arkeologia ja esinetutki-mus voisivat lähentyä museotieteitä, kansa-tieteitä, historiaa ja taidehistoriaa. Museovi-rastolla ja muilla museoilla on valtavia koko-elmia, jotka uhkaavat jäädä tutkimuksessa hyödyntämättä”, vinkkaa kostet tulevaisuu-den opiskelijoille.

helpompaa johtamistaUuden johtajan arkityö koostuu tällä het-kellä valtionhallinnon opettelusta ja mat-koista maakuntiin ja kansainvälisiin tapaa-misiin. Myös muutossa uusiin tiloihin hel-singin Sturenkadulle tarvitaan pääjohtajaa. Museovirastossa on vakinaista henkilökun-taa noin 280 ja moninkertaisesti lyhytaikai-sia työntekijöitä.

”Opin Turun museotoimessa paljon kun-nallisbyrokratiasta, nyt sitten valtionhallin-nosta. Lainsäädäntö on tuttua, hallinnolliset käytännöt eivät. Museovirastolla ei ole po-liittista päätöksentekoelintä, vaan saan joh-tajana päättää talon asioista vähän diktaat-torin tapaan”, kostet naurahtaa.

Valta ei kuitenkaan hirvitä vaan helpot-taa uutta johtajaa. ”Jos esimerkiksi halu-an muuttaa viran toiseksi, minun ei tarvit-se odottaa kuukausien lautakuntakäsittelyä. Valtionhallinto on kunnallishallintoa huomat-tavasti joustavampaa ja yksinkertaisempaa.”

kostet asuu työviikot helsingissä, mutta koti pysyy Turussa. Rintamamiestalo Lou-nais-hämeen Tammelassa on historioitsija-museologin unelmalomapaikka.

”Minulla pitää olla aina yksi kirjoitus- ja remonttityö kesken. Tällä hetkellä on lop-pusuoralla SPR:n Varsinais-Suomen piirin historia ja Turun kerrostaloasunnon re-montti. Lomalla Tammelassa laitan aamulla päälleni sinisen haalarin, käteen vasaran ja taskuun nauloja, ja mietin, mihin ne naulai-sin. Myös isäni teki rakennustöitä ja naula-si aina pojan katolle töitä katselemaan.” �

24 aktuumi 4/2010

Rössypottuseura perustettiin 14 vuotta sitten vaalimaan oululaisuutta ja Ou-lun murretta pääkaupunkiseudulla. Nyt se halusi tukea myös Oulun yli-

opistoa järjestämällä suurtapaamisen helsin-gissä. Oulu-kaalassa pidettiin muun muassa huutokauppa.

”Mottomme on, että yliopistoa ei jätetä. Ta-pahtumalla kerättävät rahasummat eivät ole suuria, mutta toivottavasti tärkeitä. Mielestä-ni valtion tulee turvata yliopistojen rahoitus, mutta tiedämme kuitenkin tämänhetkiset to-siasiat. Olen kiitollinen Oulun yliopistolle ja

kaupungille, että ne olivat heti juones-

sa mukana”, ker-toi tapahtuman

yhteydessä Rössypottuseuran puheenjohtaja, kalevan entinen päätoimittaja Risto Uimonen.

Varsinaista illallistilaisuutta edelsi kolmi-tuntinen, 300 osallistujaa kerännyt päivätilai-suus. Yleisössä oli oululaistaustaisia julkisuu-den henkilöitä ja Oulun yliopiston alumneja. Yliopiston rahatilanteen kuvauksen lisäksi he kuulivat päivän kunniavieraan, huippukirurgi Sakari Oravan muistelua yhä jatkuvasta elä-mäntyöstään.

Uutistoimittaja helena Petäistön juonta-massa 172 hengen iltatilaisuudessa Bottan sa-li oli tupaten täynnä. huutokaupassa yleisö huusi muun muassa malminlohkareita, joilla oululaisopiskelijat keräsivät vuonna 1954 ra-haa ensimmäisen domus Botnica -asuntolan rakentamiseen.

RössyPottuseuRa JUhLI OULUN YLIOPISTON PUOLESTA

� Pääkaupunkiseudun oululaisista koostuva Rössypottuseura järjesti

”Maailman ensimmäisen Oulu-kaalan” opiskelijatalo Bottalla helsingissä

4. syyskuuta. Tarkoituksena oli tukea yliopistoa ja tavata entisiä oululaisia,

Oulun murretta unohtamatta.

Tek s t i : Minna Pe l t o la / Kuva t : Minna Pe l t o la ja Jaak ko Y l imäk i

Ilmakitarataukojumppa sai väen irrot-telemaan yliopiston rehtoria Lauri La-justa myöten. Lajunen totesi Rössypot-tuseuran henkisen tuen olevan yliopis-tolle äärimmäisen tärkeä.

Alumnit Minna Isotalus ja Kati Vesterinen opis-kelivat Oulun yliopistossa taloustieteitä 2000-lu-vun vaihteessa ja muuttivat pääkaupunkiin töiden perässä. ”Nainen voi lähteä Oulusta, mutta Ou-lu ei naisesta. Olemme lämpimästi Oulu-ihmisiä. Oululla on hyvä ja innovatiivinen maine, jossa on myös rock’n’rollia. Oululaisuus avaa monesti jopa ovia”, he kuvasivat.

Talouden alalla verkottumista arvostetaan ja kutsu Oulu-kaalaan ei tullut yllätyksenä. ”Talous-tieteiden alumnitoiminta on Oulun yliopistossa jo hyvällä mallilla”, Isotalus ja Vesterinen kiittivät.

Oulun yliopiston Vuoden Alumni 2008, Nokian palveluliiketoiminnan johtaja Te-ro Ojanperä huusi illan ensimmäisen do-mus Botnica -kivenlohkareen 851 euron hintaan. Lisäeuro tuli summaan verotuk-sellisista syistä. ”Oulun yliopisto on moni-tieteellinen ja siksi haluan sitä myös tukea. On hienoa, että tällaisia tilaisuuksia järjes-tetään ja saadaan Oulusta tulevat yhteen. Samalla voidaan miettiä, miten yliopiston kehitystä voidaan jatkaa”, Ojanperä sanoi.

25

RössyPottuseuRa JUhLI OULUN YLIOPISTON PUOLESTA

a l u m n i

Päivän kunniavieras, useat maailman urheilutähdet leikannut kirurgi Sakari Orava aloitti lääketieteen opiskelun Ou-lun yliopistossa vuonna 1964. kokkola-laislähtöinen Orava perusti kollegoineen Oulun Urheilupolin, ja 1970–80-luvuilla Oulun yliopisto oli maan kärkeä urhei-lukirurgiassa. ”Ryhmä urheilutrauma-tologiasta innostuneita lääkäreitä alkoi kehittää alan toimintaa Ouluun. Lääke-tieteen kuvioissa minua pidetään edel-leen oululaisena, ja kokkolalaisia varmas-ti harmittaa”, hän kiteytti.

Oulu-kaalan pääorganisaattorin Ris-to Uimosen mukaan Oulun yliopisto on yli 50-vuotisella olemassaolollaan todistanut merkityksensä erityises-ti Pohjois-Suomelle. Yleisön innostus yliopistoa tukevaan päivään lämmitti Uimosen mieltä paljon. ”Oululaisni-miä on seuran listoilla jo yli 600. Joka vuosi emme samanlaiseen tapahtu-maan pysty, sillä se vaati puolen vuo-den talkootyön”, hän kertoi.

kirjeenvaihtaja helena Petäistö hurmasi yleisön Oulun murteel-la ja rennolla huumorilla. helsingin kauppakorkeakoulussa opiskellut Petäistö on asunut Ranskassa vuo-desta 1975, mutta itseään arvosta-va oululaisuus ja murre eivät unoh-du. Petäistö valittiin edellisenä päi-vänä Vuoden ulkosuomalaiseksi.

26 aktuumi 4/2010

l y h y e tJuha Sarkkinen

Minna Peltola

Tuoreen OECd:n koulutusjärjestelmiä vertailevan vuosijulkaisun mukaan puo-let suomalaisista korkeakouluopiskeli-joista valmistuu alle 27-vuotiaina, kun OECd:ssä vastaavasti valmistutaan 25-vuotiaina. Vain Ruotsissa ja Islannissa valmistuneet ovat mediaani-iältään van-hempia kuin Suomessa.

Suomessa alle 20-vuotiaat ovat muita maita harvemmin korkeakouluissa. Suo-malaisista 19-vuotiaista vain 20 prosenttia on korkeakoulussa, kun Etelä-koreassa 77 ja Yhdysvalloissa 52 prosenttia 19-vuoti-aista on korkea-asteen koulutuksessa.

hallitus on valmistellut vuoden 2011 ta-lousarvion yhteyteen toimenpidekokonai-suuden opintojen nopeuttamiseksi ja kor-keakouluopintojen aloittamisiän alentami-seksi. Tavoitteena on alentaa keskimää-räistä työelämään siirtymisikää tutkinnon suorittaneena. Muun muassa ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen opiskelija-valinnat uudistetaan perusteellisesti, val-mistuneiden työllistyminen otetaan osak-si korkeakoulujen rahoitusjärjestelmää ja opintotukea kehitetään päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi.

jälleen parhaiden joukossaOulun yliopisto on säilyttänyt asemansa maailman huippuyli-opistojen rankingissa. Acade-mic Ranking of World Univer-sities 2010 -listauksessa Oulun yliopisto sijoittuu viime vuosien tapaan sijavälille 301–400 yh-dessä Turun yliopiston kanssa. Suomalaisyliopistoista Oulu ja Turku sijoittuivat toiseksi hel-singin yliopiston jälkeen (72.).

Shanghain Jiao Tong -yliopis-ton tekemälle listalle rankataan maailman 500 parasta yliopis-toa niiden tutkimussaavutus-ten, kuten Nobel-palkintojen, tieteellisten julkaisujen ja tutki-mussiteerausten määrän perus-teella. Yliopistoja on maailmas-sa yhteensä noin 20 000.

Tämänvuotisen listauksen kärkikymmenikön miehitti tut-tuun tapaan amerikkalaiset ja brittiläiset yliopistot yhdysvalta-laisen harvardin johdolla.

Investin 50 000 euroa. Yliopis-to sai myös ensimmäisen yritys-lahjoituksen keski-Pohjanmaal-ta, kun kokkolalainen kIP Infra Oy lahjoitti 30 000 euroa.

Suurelle yleisölle suunnattu keräyskampanja vauhdittui al-kusyksyn aikana, ja on jo tuot-tanut runsaasti lisää yksityislah-joituksia. Lahjoittamista helpot-tamaan avattiin 20 euron soit-tolahjoituspalvelu.

yliopisto sai diploma supplement -laatuleimanEuroopan komissio on myön-tänyt Oulun yliopistolle dip-loma Supplement -laatuleiman (diploma Supplement Label). diploma Supplement on kor-keakoulutodistukseen liitettävä englanninkielinen dokument-ti tutkinnon rakenteesta ja si-sällöstä, jonka laaduntakaajana laatuleima toimii.

diploma Supplementin tar-koituksena on lisätä korkeakou-lututkintojen kansainvälistä lä-pinäkyvyyttä ja helpottaa tut-kinnon sisällön arviointia kan-sainvälisesti. Se on osa euroop-palaista europassijärjestelmää, jonka tavoitteena on yhtenäis-tää yhteisön koulutusasiakirjo-jen sisältöä.

korkeakoulutettavien valmistumista nopeutetaan

Oulussa käynnistyi oma toimenpideohjelma

Oulun yliopistossa opintojen läpäisyä paran-netaan ja opiskelijoiden valmistumista no-peutetaan monipuolisella toimenpideohjel-malla. Omaopettajatoiminnalla nopeutetaan opintojen liikkeelle lähtöä ja nostetaan val-

mistuvien osaamista. kandidaattivaiheen sisältöjä yhtenäistetään niin, että maisteri-vaiheessa opiskelijalla on mahdollisuus va-lita useammankin maisteriohjelman välillä. kursseille laaditaan osaamistavoitteiden mukaiset kuvaukset, minkä lisäksi opinto-jen suunnittelua voi tehdä ja etenemistä seurata sähköisillä työkaluilla.

5 MeOulun yliopiston varainhankin-ta on tuottanut syyskuun lop-puun mennessä yhteensä 5 mil-joonaa euroa. Valtion lupaama 2,5 -kertainen vastinraha huo-mioiden yliopistorahastoon on kertymässä tällä hetkellä mojo-va 12,5 miljoonan euron potti.

kesän ja alkusyksyn merkit-tävimpiä lahjoituksia ovat olleet Wetteri Yhtiöt Oy:n 100  000 euroa, Thelma Mäkikyrö -sääti-ön 100 000 euroa, OP-keskuk-sen liki 90 000 euroa ja Fortel

Oulun yliopiston täpötäydessä juhlasalissa sai tutkintotodistuk-sensa yli 250 tuoretta diplomi-insinööriä ja arkkitehtia.

27

l y h y e tLauri Sonny

muutos on rajua, jonka muka-na on kuljettava mikäli aiomme menestyä. Oulun yliopisto tu-kee jatkossa alueen aikuiskoulu-tusta sekä tutkimus- ja innovaa-tiotoimintaa kajaanin ammatti-korkeakoulun kanssa peruste-tun konsortion kautta. Uskon, että edessä on vielä monia ilon aiheita”, Lajunen sanoi.

Pirjo Muranen tähtää opettajaksi

Uusien opettajaopiskelijoiden joukossa aloitti opintonsa tänä syksynä myös huippuhiihtäjä Pir-jo Muranen. hänellä on tähtäi-

kajaanin yliopistokeskus avasi lukuvuoden opettajankoulu-tuksen 110-vuotisjuhlallisuuk-sien merkeissä. keisarillinen Senaatti päätti kajaanin opet-tajankoulutuksen perustami-sesta 20.3.1900 neuvoteltu-aan asiasta Suomen kenraa-likuvernööri Nikolai Bobriko-vin kanssa. Sen jälkeen kajaa-nin opettajankoulutuksesta on valmistunut kaikkiaan noin 8000 kansakoulun opettajaa, peruskoulun luokanopetta-jaa, opinto-ohjaajaa, lasten-tarhanopettajaa, erityisopet-tajaa, liikunnan aineenopet-tajaa ja matematiikan aineen-opettajaa.

Yksikön juhlallisuuksia vie-tettiin tällä kertaa vakavis-sa tunnelmissa, sillä kajaanin opettajankoulutus yhdiste-tään Oulun kasvatustietei-den ja opettajankoulutusyk-sikköön muutaman vuoden kuluttua.

kajaanin yliopistokeskuk-sen avajaisissa puhunut reh-tori Lauri Lajunen totesi, että kajaanin opettajankoulutus on tehnyt arvokasta työtä kainuun ja sen lähiympäris-tön kehittäjänä ja sivistyksen vaalijana.

”Mutta yhteiskunnallinen

vesa virtanen kajaanin yliopistokeskuksen johtajaksiTutkimusjohtaja, FT, dosentti Vesa Virtanen toimii kajaanin yliopistokeskuksen johtajana ajalla 1.8.–31.12.2010. Virtanen on työskennellyt yliopistokes-kukseen kuuluvan Biotekniikan laboratorion esimiehenä.

tuula salolle Rod Cawson PrizeProfessori Tuula Salo on saa-nut merkittävän suupatologian alan tunnustuksen Rod Cawson Prizen. Joka toinen vuosi pidet-tävässä suupatologian ja suulää-ketieteen alan maailmankokouk-sessa jaettava palkinto annettiin nyt kolmatta kertaa. kokous jär-jestettiin Seoulissa, Etelä-koreas-sa 16.-20.8.2010.

Professori Salo on ensimmäi-nen suomalainen, joka on saanut tämän arvostetun suupatologian ja suulääketieteen alan tutkijan, kliinikon ja opettajan palkinnon.

diplomi-insinööreillä ennätyspubliikkiTeknillisestä tiedekunnasta val-mistui kesäkuussa kaikkien aiko-jen ennätysmäärä diplomi-insi-nöörejä ja arkkitehtejä, yhteen-sä 253. Valmistujia oli yhdessä kuukaudessa lukumäärällises-ti saman verran kuin yleensä puolen vuoden aikana. Suuri valmistuneiden määrä johtuu vanhan tutkintorakenteen siir-tymäajan päättymisestä heinä-kuussa 2010.

Cassiopeia julkisti neljännen levynYlioppilaskunnan sekakuo-ro Cassiopeia julkisti syyskuun alussa neljännen levynsä. Ou-napuu-nimisellä levyllä kuullaan pohjoismaista kuoromusiikkia iloisella ja energisellä otteella. Levyä voi ostaa kuorolaisilta ja myöhemmin levykaupoista.

messään valmistuminen viiden vuoden kuluttua. Vielä tämän kauden hän aikoo jatkaa täysi-painoista urheilu-uraansa.

”keväällä katsotaan ja pää-tetään jatkosta”, sanoo Mu-ranen, jonka vakituinen koti-paikka sijaitsee Sotkamossa.

Opiskelulta Pirjo Mura-nen odottaa mielenkiintoi-sia uusia asioita ja haasteita. ”Opettajankoulutus on sisäl-löltään monipuolinen ja haas-tava. Ensimmäisen opiskelu-viikon aikana ympäristö on osoittautunut mielekkääksi ja opiskelukaverit samanhenki-siksi”, hän summaa.

uusi haasteita kajaanissa

Maajoukkuehiihtäjä Pirjo Murasen lapsuudenhaave opettajan ammatista toteutuu muutaman vuoden sisällä.

YLE/Sini Salmirinne

28 aktuumi 4/2010

v ä i t ö k s e t

tetussa maaperägeologian alan väitös-tutkimus toi uutta tietoa aapasoiden suotyyppien ekologiasta, jota voidaan soveltaa mm. suoekologian ja -metsätie-teiden jatkotutkimuksiin, suoympäris-tön laadun ja tilan arvioimiseen, kasvil-lisuushistorian tutkimuksiin ja malmin-etsintään. Kauko Holappa on syntynyt Utajärvellä 1946 ja valmistunut ylioppi-laaksi Muhoksen lukiosta 1968.

FM Jani Tuorilan 4.6.2010 tarkas-tettu teoreettisen fysiikan alan väitös-tutkimus käsittelee keinotekoisten ato-mien ja molekyylien spektroskopiaa. Ja-ni Tuorila on syntynyt Helsingissä 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyse-on lukiosta 1999.

FM Sari Piipon 9.6.2010 tarkaste-tussa kasviekologian alan väitöskirjas-sa tutkittiin resurssien saatavuuden vai-kutusta kaksivuotisten niittykasvien lai-dunnustoleranssiin. Saatuja tuloksia voi-daan soveltaa niittykasveihin kohdistu-via hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa. Sari Piippo on syntynyt Espoossa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Vieremän lukiosta 1993.

FM Anu Sirviön 11.6.2010 tarkas-tettu biologian ja genetiikan alan väi-töstutkimus osoittaa, että yhteiskunta-hyönteislajeilla on eläinmaailman kor-kein rekombinaatiotaajuus, millä voi olla tärkeä merkitys geneettisesti mo-nimuotoisen jälkeläistön tuottamisek-si jopa miljoonia sukulaisyksilöitä sisäl-tävään pesään. Anu Sirviö on syntynyt Sotkamossa 1974 ja valmistunut ylioppi-laaksi Sotkamon lukiosta 1993.

FM Marjaana Tahkokorven 17.6. 2010 tarkastetun fysiologisen kasvitie-teen alan väitöskirjatutkimuksen mu-kaan kuiva kasvukausi johtaa mustikan lehtien ennenaikaiseen vanhenemiseen ja putoamiseen ja talvehtiminen ilman lumipeitettä viivästyttää kasvun aloitta-mista ja kukkimista sekä vähentää vuo-sikasvua. Marjaana Tahkokorpi on syn-tynyt Kalajoella 1977 ja valmistunut yli-oppilaaksi Kalajoen lukiosta 1996.

FM Niina Lappalaisen 18.6.2010 tarkastettu ekologisen kasvitieteen alan väitöstutkimus osoittaa 5–6 vuoden al-tistumisen lisääntyneelle UV-B-säteilyl-le nostavan liukoisten UV-suojayhdistei-den määrää seinäsammalessa sekä vai-kuttavan negatiivisesti kangaskarhun-sammalen kasvuun. Niina Lappalainen on syntynyt Pellossa 1977 ja valmistu-nut ylioppilaaksi Pellon lukiosta 1996.

FL Satu Luojuksen 27.8.2010 tar-kastetun tietojenkäsittelytieteen väitös-tutkimuksen tuloksena syntyi laajennet-tu käyttäjäkokemuksen käsite (the ex-

LL Antti Alaräisäsen 3.9.2010 tar-kastettu psykiatrian alan väitöstutkimus kertoo, että aikuisiän mielenterveyden-häiriö on selkeästi merkittävin itsemur-han ja itsemurhayritysten riskitekijä. Antti Alaräisänen on syntynyt Turussa 1982 ja valmistunut ylioppilaaksi Kemi-järven lukiosta 2001.

LL Fiia Gäddnäsin 3.9.2010 tar-kastettu anestesiologian, kirurgian ja ihotautien alan väitöstutkimus selvit-ti verenmyrkytystä sairastavien potilai-den elintoimintahäiriöiden mekanisme-ja ja heidän ihonsa herkkyyttä haavau-tua ja haavojen hidasta paranemista. Fiia Gäddnäs on syntynyt Oulussa 1983 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 2002.

LL Erja Mustosen 17.9.2010 tarkas-tetussa lääketieteen alan väitöskirjatut-kimuksessa saatiin uutta tietoa sydämen uudelleenmuovautumisen aiheuttamis-ta muutoksista. Erja Mustonen on syn-tynyt Iisalmessa 1981 ja valmistunut yli-oppilaaksi Iisalmen lukiosta 2000.

LL Johanna Mäkisen 25.9.2010 tar-kastetussa psykiatrian alan väitöstutki-muksessa meta-analyysit antoivat uutta tietoa päihteiden väärinkäytön yleisyydes-tä aineistossa, joka koostui skitsofreniaa sairastavista potilaista. Johanna Mäkinen on syntynyt Viialassa 1982 ja valmistunut ylioppilaaksi Viialan lukiosta 2001.

HammaslääketiedeEHL Päivi Ollilan 18.6.2010 tarkas-tettu lasten hammashoidon alan väi-töstutkimus osoitti, että pitkään jatku-nut tutin käyttö voi lisätä etenkin mai-tohampaiden reikiintymisriskiä ja että pitkittynyt tuttipullon käyttö öisin, ti-heä makeisten käyttö sekä puutteellinen hampaiden harjaus ja vähäinen fluorin käyttö olivat riskitekijöitä sekä maito-hampaiden että pysyvien hampaiden rei-kiintymiselle. Päivi Ollila on syntynyt Pudasjärvellä 1954 ja valmistunut yliop-pilaaksi Laanilan yhteiskoulusta 1973.

TerveystieteetTHM Pia Vähäkankaan 20.8.2010 tarkastetussa terveyshallintotieteen alan väitöstutkimuksessa on esitetty mitta-ri, jonka avulla voidaan mitata hoitajan kuntouttavan toiminnan määrää ja koh-dentumista vanhainkodeissa ja terveys-keskusten pitkäaikaishoidon osastoilla. Pia Vähäkangas on syntynyt Kokkolassa 1960 ja valmistunut ylioppilaaksi Karle-by svenska gymnasiumista 1978.

luonnontieteellinen tiedekuntaFL Kauko Holapan 4.6.2010 tarkas-

oulun yliopiston väitökset 1.6.2010–30.9.2010lääketieteellinen tiedekuntaLääketiedeFM Merja Santaniemen 2.6.2010 tarkastettu sisätautien alan väitöstutki-mus osoittaa matalan veren adiponektii-nitason olevan merkki metabolisesta oi-reyhtymästä. Merja Santaniemi on syn-tynyt Oulunsalossa 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulunsalon lukiosta 1997.

LL Helena Kastarisen 11.6.2010 tar-kastettu sisätautien alan väitöstutkimus osoittaa lievänkin munuaisten toiminnan heikkenemisen lisäävän valtimonkovet-tumataudin riskitekijöiden esiintyvyyt-tä. Helena Kastarinen on syntynyt Taival-koskella 1965 ja valmistunut ylioppilaaksi Taivalkosken lukiosta 1984.

LL Jatta Pirkolan 11.6.2010 tarkas-tetun lääketieteen alan väitöskirjatutki-muksen mukaan äidin raskautta edeltävä ylipaino oli raskausdiabetesta merkittä-vämpi tekijä sekä äidin että lapsen pit-käaikaisterveyden kannalta. Jatta Pirko-la on syntynyt Oulussa 1973 ja valmis-tunut ylioppilaaksi Jyväskylän normaali-koulusta 1991.

TTM Esa Liukkosen 18.6.2010 tar-kastettu radiologian alan väitöstutkimus osoittaa radiologisten kuvien katselussa käytettävien näyttöjen olevan usein riit-tämättömiä diagnostiikkaan. Esa Liuk-konen on syntynyt Ylitorniolla 1962.

LL Jukka Nevalaisen 18.6.2010 tar-kastetussa silmätautien alan väitöstutki-muksessa rakennettiin yksilöllisen näkö-kenttätutkimuksen laatimista varten ma-temaattinen malli silmänpohjan hermo-säiekerroksesta sekä näkökentän kolmi-ulotteisesta rakenteesta, minkä avulla glaukoomavaurion eteneminen on mah-dollista havaita huomattavasti aikaisemmin kuin perinteisellä menetelmällä. Jukka Ne-valainen on syntynyt Iissä 1972 ja valmistu-nut ylioppilaaksi Iin lukiosta 1991.

LL Heidi Eriksenin 20.8.2010 tar-kastetussa kliinisen kemian alan väitös-työssä on kehitetty määritysmenetelmä, joka mittaa erilailla poikkisidottuja kol-lageenimolekyylin karboksiterminaali-sia rakenteita. Heidi Eriksen on synty-nyt Utsjoella 1972 ja valmistunut yliop-pilaaksi Utsjoen saamelaislukiosta 1991.

LL, erikoislääkäri Anne Saaren 20.8. 2010 tarkastettu lääketieteen alan väitös-tutkimus käsitteli autonomisen hermos-ton toimintahäiriöitä MS-tautipotilailla ja näköhermon tulehduspotilailla. Anne Saari on syntynyt Torniossa 1961 ja val-mistunut ylioppilaaksi Suensaaren luki-osta 1980.

29

v ä i t ö k s e t

Oulun yliopistossa tarkastetut väitöskirjat luettavissa verkossa: www.kirjasto.oulu.fi/ julkaisutoiminta/acta/

panded user experience, eUX), ja sen tutkimiseen tarkoitettu käyttäjätutki-musmenetelmä (the reflective research method). Satu Luojus on syntynyt Poris-sa 1968 ja valmistunut ylioppilaaksi Ul-vilan lukiosta 1987.

M.Sc. David Carrascon 17.9.2010 tarkastettu eläintieteen alan väitöstut-kimus osoittaa, että reppuludenaaraiden taipumus munia lajitovereidensa päälle voidaan ymmärtää pyrkimyksenä lisätä jälkeläisten eloonjäämistä piilottamal-la munia ja vähentämällä munaloisten vaikutusta. David Carrasco on syntynyt Manresassa, Kataloniassa 1980 ja val-mistunut siellä ylioppilaaksi 1999.

FM Anna-Kaisa Lapin 24.9.2010 tarkastetussa biokemian alan väitöstut-kimuksessa tutkittiin proteiini disulfi-di-isomeraasin katalysoimien disulfidi-sidosten muodostumisen mekanismeja. Anna-Kaisa Lappi on syntynyt Oulussa 1972 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1991.

FM Marian Saralan 24.9.2010 tar-kastetussa kasvifysiologian alan väitös-kirjatyössä tutkittiin sinisen valon pois-ton vaikutusta männyntaimien (Pinus syl-vestris L.) pituuskasvuun. Marian Sarala on syntynyt Kuopiossa 1977 ja valmistu-nut ylioppilaaksi Vaalan lukiosta 1996.

teknillinen tiedekuntaTkL Janne Puikon 1.6.2010 tarkaste-tussa tuotantotalouden alan väitöstutki-muksessa kehitettiin eksakti johtamis-järjestelmä tilausohjautuvan toimitus-ketjun hallintaan. Janne Puikko on syn-tynyt Simossa 1970 ja valmistunut yli-oppilaaksi Keminmaan lukiosta 1989.

DI Jari Ylioinaan 10.6.2010 tarkas-tetussa tietoliikennetekniikan alan väi-töstyössä tutkittiin tapoja, joilla radio-vastaanottimen kantataajuista signaalin-käsittelyä voitaisiin kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Jari Ylioinas on syntynyt Kemissä 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Kemin lukiosta 1997.

FL, eMBA Pekka Tervosen 30.6. 2010 tarkastetussa tuotantotalouden alan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ympä-ristö-, turvallisuus- ja laatujohtamisen in-tegroimista ja johtamisen tason kypsyys-mallien hyödyntämistä osana erinomaista operatiivista ja liiketoimintajohtamista. Pekka Tervonen on syntynyt Savukoskel-la 1969 ja valmistunut ylioppilaaksi Sa-loisten lukiosta 1989.

DI Kari Sahlmanin 12.8.2010 tar-kastetussa tuotantotalouden alan väi-töstutkimuksessa todetaan, että yritys-ten tulisi harkita strategisen teknologia-johtamisen käytäntöjen luomista omana

toimintonaan ja sen integroimista or-ganisaation muiden toimintojen kans-sa. Kari Sahlman on syntynyt Kemissä 1963 ja valmistunut ylioppilaaksi Kemin lukiosta 1982.

DI Ari Isokankaan 20.8.2010 tar-kastetussa automaatio- ja tietoteknii-kan alan väitöskirjassa ehdotettu säätö-strategia mukauttaa puiden kuorinta-ai-kaa sekä tarvittaessa kuorimarummun kierrosnopeutta puiden kuoriutuvuuden perusteella. Ari Isokangas on syntynyt Oulaisissa 1975 ja valmistunut ylioppi-laaksi Oulaisten lukiosta 1994.

B. Sc. Zhonghong Oun 26.8.2010 tarkastetussa tietotekniikan alan väitöstut-kimuksessa etsittiin uusia ratkaisuja Inter-netin vertaisverkkoverkkojen toiminnan tehostamiseen näiden verkkojen hierark-kista rakennetta kehittämällä. Zhonghong Ou on syntynyt Kiinassa 1982 ja valmistu-nut siellä ylioppilaaksi 1999.

DI Ari Putkosen 18.9.2010 tarkas-tetun ergonomian alan väitöstutkimuk-sen tuloksena syntyi tuotekehityksen makroergonominen malli, joka auttaa suunnittelijoita ymmärtämään komp-leksisia käyttöympäristöjä ja niissä toi-mivien käyttäjien vaatimuksia. Ari Put-konen on syntynyt Mikkelissä 1960 ja valmistunut ylioppilaaksi Kuopionlah-den lukiosta 1978.

taloustieteiden tiedekuntaKTM Alexandra Bagaevan 2.6.2010 tarkastetun laskentatoimen alan väitöskir-jan tulokset osoittavat, että eniten tilinpää-tösraportoinnin laatuun vaikuttavia teki-jöitä Venäjällä ovat pörssilistaus, kansain-välisten tilinpäätösstandardien käyttöön-otto ja ulkomaalaisten sijoittajien mukana olo. Alexandra Bagaeva on syntynyt Mur-manskissa 1982 ja valmistunut ylioppilaak-si Murmanskin 2 lukiosta 1999.

KTM Hanna Komulaisen (os. Juku-ri) 11.6.2010 tarkastetussa markkinoin-nin alan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin uudenlaista mobiilimainontapalvelua, jo-ta oululaiset yritykset testasivat aidossa liiketoimintaympäristössään. Hanna Ko-mulainen on syntynyt Oulussa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun normaa-likoulun lukiosta 1998.

KTM Jouni Juntusen 20.8.2010 tar-kastetussa taloustieteiden alan väitöstut-kimuksessa esitetään malli erilaisista lo-gistiikan ulkoistamisen strategioista. Jou-ni Juntunen on syntynyt Oulussa 1971.

FM Marita Wahlroosin 27.8.2010 tarkastettu markkinoinnin alan väitös-kirjatutkimus selvitti, millaisia organi-saation kyvykkyyksiä liikesuhteissa toi-miminen kehittää, ja mitkä tekijät edis-

tävät ja haittaavat kyvykkyyksien kehitty-mistä teknologiakyläympäristössä. Mari-ta Wahlroos on syntynyt Kemissä 1950 ja valmistunut ylioppilaaksi Turun iltaoppi-koulusta 1972.

KTM Henry Jarvan 10.9.2010 tar-kastetussa laskentatoimen alan väitös-tutkimuksessa osoitetaan, että liiketoi-minnan kassavirtojen käyttäytymiseen liittyy ominaisuuksia, jotka saavat yri-tyksen tuloksen näyttämään konserva-tiiviselta. Henry Jarva on syntynyt Ou-lunsalossa 1979 ja valmistunut ylioppi-laaksi Oulunsalon lukiosta 1998.

KTM Juha Joenväärän 25.9.2010 tarkastetussa rahoituksen alan väitöskirja-työssä tarkastellaan uusia taloustieteeseen ja ekonometriaan perustuvia menetelmiä mitata ja ennustaa hedge-rahastojen me-nestystä ja riskejä. Juha Joenväärä on syn-tynyt Oulussa 1974 ja valmistunut ylioppi-laaksi Kastellin urheilulukiosta 1994.

kasvatustieteiden tiedekuntaKM Risto Kilpeläisen 18.6.2010 tar-kastetun kasvatustieteen alan väitöstut-kimuksen tulokset osoittavat, että maa-seudun kyläkoulut ovat pedagogisesti ar-vokkaita oppimis- ja kasvuympäristöjä. Risto Kilpeläinen on syntynyt Kajaanin mlk:ssa 1960 ja valmistunut ylioppilaak-si Linnan lukiosta 1980.

KM Jyrki Komulaisen 9.9.2010 tar-kastetun kasvatustieteen alan väitöstutki-muksen mukaan opettajankoulutukseen kuuluvaa opetusharjoittelua tulee kehit-tää niin, että opettajan arkityö tulee ny-kyistä paremmin näkyväksi jo opintojen aikana. Jyrki Komulainen on syntynyt Sotkamossa 1966 ja valmistunut ylioppi-laaksi Sotkamon lukiosta 1985.

KM Tarja-Riitta Hurmeen 24.9.2010 tarkastetun kasvatustieteen alan väitös-kirjatutkimuksen mukaan ryhmän toi-minnan yhteistä ohjausta ja arviointia tar-vitaan onnistuneessa tietokoneavustei-sessa matematiikan ongelmanratkaisussa. Tarja-Riitta Hurme on syntynyt Ulvilassa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta 1993.

Humanistinen tiedekuntaFL Veijo Pulkkisen 18.6.2010 tarkas-tettu kirjallisuuden alan väitöstutkimus tarkastelee tekstuaalisen variaation suh-detta kirjallisen teoksen identiteettiin. Veijo Pulkkinen on syntynyt Göteborgissa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Kokko-lan yhteislyseon lukion aikuislinjalta 1997.

30 aktuumi 4/2010

k a r v o n e n

� ”Naapuri on pahin” -keskusteluja Ilta-Sanomien verkkosivulla: ”Asuin rivitalossa, jossa naapurin kaksi koiraa aloittivat valta-van ulinakonsertin naapureiden lähdettyä kaupungille. kun varovasti huomautin tästä, he muistuttivat minua, että autoni on usein väärin pysäköity. kolmen viikon kuluttua sa-mat naapurit ostivat pianon ja alkoi päivit-täinen yhden sormen konsertointi. Ilmeises-ti kiusallaan.”

”Mun entisessä talossa pappa kyttäsi ki-venmurikoiden kanssa kolmannessa ker-roksessa jos joku ajoi autollaan rapun oven eteen. kerran sitten ajoin isojen ostosten kanssa siihen hetkeksi ja kun lähdin peruut-tamaan pois, kuului kamala kolahdus ja pap-pa oli ikkunastaan heittänyt valtavan järkä-leen auton katolle. huusin papalle että mi-tä ihmettä touhuat. Sieltä alkoi tulla kamala karjuminen jossa ei ollut mitään järkeä…”

”helvetti on toiset ihmiset”, totesi Jean-Paul Sartre sattuvasti. Tämän jutun opetus tulee kuitenkin toiselta filosofilta, John de-weyltä. Pragmatisti dewey johti julkisuus-teoriansa mainitun kaltaisista kahnauksis-ta. hänen lähtökohtansa oli se, että ihmis-ten toiminnalla on toisiin ihmisiin kohdistu-via vaikutuksia, jotka voivat olla haitallisia tai ongelmallisia. Suksien ristiin menosta syntyy sitten keskustelu tai neuvottelu, jossa pyri-tään ongelman ratkaisemiseen.

Tällaisia yhteisiä ongelmia pohtimaan ryhtyviä, ratkaisuista väitteleviä ihmisryh-miä dewey kutsui termillä ”public”, jonka viestinnän tutkijat ovat suomentaneet uu-dissanalla ”julkiso”. Julkiso on keskusteluun kiinnittyneiden osapuolten yhteisö ja näin

Yhteisestä helvetistä julkisoksisillä tarkoitetaan eri asiaa kuin yleisöllä (au-dience), joka vain seuraa sivusta esitystä. henkilö voi kuulua useampaankin julkisoon.

deweylle julkisuus oli poliittista ja moraa-lista. Poliittista se on sikäli, että siinä kiiste-lyn aiheena on, millaiseksi yhteinen todelli-suutemme tehdään. Moraalissa taas on ky-se sosiaalisen toiminnan pelisäännöistä, jot-ka mahdollistavat siedettävän yhteiselämän. kultainen sääntö ”tee toisille kuten haluaisit itsellesi tehtävän” toimii vääntyneenä muo-toon ”anna samalla mitalla takaisin!”. Tällai-nen vuorovaikutus voi johtaa loputtomaan koston kierteeseen.

On tietysti idealistista olettaa, että tör-mäyskurssilla olevat ihmiset ja ihmisryhmät alkavat järkevästi ja rauhanomaisesti rat-kaista ongelmaa. Alun esimerkit osoittavat, että usein sosiaalinen jännite saa aikaan sur-kuhupaisan epäasiallista torailua ja sotaja-lalla oloa. Aivan liian usein konflikti päättyy jonkun kuolemaan.

deweyn julkisuusteoriaa voidaankin näp-pärästi täydentää toisen suuren julkisuus-teoreetikon, Jürgen habermasin ideoil-la. hänelle julkisuuden ihanteena on järke-vä ja asiallinen väittely. habermas painot-taa diskurssietiikkaa, vastuullisen kes-kustelun pelisään-töjä. Tärkeitä peri-aatteita ovat muun muassa yhtäläi-nen puheoikeus ja ehdotusten tasa-ar voinen kohtelu. ”Paras

perustelu voittakoon” on periaatteena täs-sä harkitussa puheessa.

deweyn kotimaassa Yhdysvalloissa hä-nen julkisuusideansa ovat tuottaneet uu-denlaista journalistista ajattelua (”public journalism” tai ”civic journalism”). Ajatuk-sena on, että journalistit ovat demokratian kätilöitä, jotka auttavat synnyttämään jul-kisoja, jotka etsivät ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin. Omalla foorumillaan media tuo yhteen esimerkiksi ongelmista raportoivat kansalaiset ja kaupungin viranhaltijat. Tällai-nen journalismi pyrkii olemaan mieluummin osa ratkaisua kuin osa ongelmaa

Niin netissä kuin perinteisessä mediassa-kin ongelmien esittely on kyllä voimissaan, mutta vähemmän on edistysmielisen de-weyn pyrkimystä myös ratkoa ongelmat yh-teisessä julkisossa.

Erkki Karvoneninformaatiotutkimuksen ja

viestinnän professoriOulun yliopisto

Annu Hattunen

näyttelyt

Näyttely tiedekirjasto Pegasuksessa 9.9.–27.11.:

flanööri Pohjolasta.v.a. koskenniemen kaupunkielämyksiä

Näyttelymme on raapaisu koskenniemen kaupunkielämyk-siin, joista annamme koskenniemen itse kertoa. Lähdemme matkaan Oulun valkeasta kaupungista ja suuntaamme yli helsingin vaikenevain kattoin kohti Pariisia, jossa huumaan-numme muun muassa kevätillasta Pont des Arts’lla. Sieltä matkamme jatkuu Goethen Frankfurtin ja Weimarin kotien kautta Italiaan, jossa koskenniemi kuvaa vaikutelmiaan Ro-meon ja Julian Veronasta sekä Roomasta ja Firenzestä. Vii-meinen etappi matkallamme on kreikka: päädymme kos-kenniemen mukana jyskyvässä rautatievaunussa runouden maahan, Arkadiaan.

Näyttely esillä 27.11. saakka. Tiedekirjasto Pegasus on avoinna ma–to klo 8–19, pe klo 8–17, la klo 10–15, aattopäivinä klo 8–16

Studio Ilpo Okkonen O

y

ta Pa h t u u

alumnitoiminta – yhteys kotiyliopistoosi

Tervetuloa mukaan Oulun yliopiston alumnitoimintaan! Alumnitoimintaan osallistumalla pysyt yhteydessä kotiyli-opistoosi ja entisiin opiskelutovereihisi ja opettajiin.

Yhteydenpidon keskeinen väline on alumniverkosto, joka toimii verkko-osoitteessa https://alumni.oulu.fi. Mukana ver-kostossa on jo noin 4000 Oulun yliopiston alumnia. Rekis-teröityminen alumniksi ja verkoston käyttö on maksutonta eikä sido mihinkään. Voit halutessasi liittyä myös alumni-toimijoiden postituslistalle. Tiedustelut ja liittymiset alum-nikoordinaattori karoliina kekki, s-posti karoliina.kekki(at)oulu.fi, puh. 08 553 4027.

Aktuumi-lehden

osoitteenmuutoksetkaikki Aktuumi-lehden osoitteen-

muutokset tulee tehdä sähköpostitse osoitteeseen aktuumi oulu.fi

Mikäli olet rekisteröitynyt Oulun yli-opiston alumniverkostoon, tee osoit-teenmuutos myös alumnirekisteriin

osoitteessa https://alumni.oulu.fi. Tietoja sinne voit päivittää

vain sinä itse!

eläinmuseon 50-vuotisjuhlanäyttely Mammutin jäljillä

Näyttelyssä on esillä mm. mammutin syöksyhammas, mammutin poskihammas, jättihirven sarvet sekä luola-karhun, karhun, luolaleijonan ja sapelihammaskissan kal-lot. Luolakarhun koko tekee vaikutuksen, kun vertaa sen luonnollisessa koossa olevaa siluettia konservaattori At-te Lahtelan täyttämään komeaan ruskeakarhuun. Lisäksi esillä on ihmisen kehityshistoriaan liittyen esi-ihmisten ja apinaihmisten kalloja. Näyttelyjulisteissa kerrotaan mm. jääkauden eläimistä sekä jäätiköiden syntymisestä. Näyt-telyä täydentää espoolaisen taidemaalari Tom Björklundin upea kuvitus.

Eläinmuseo avoinna virka-aikana (ma–pe) klo 8.30–15.45.

taPaHtuMiaParticipation, Technology and Everyday life 27.9.2010

BCK and BCO Minisymposium 1.10.2010

MuseotGeologinen museoLinnanmaaMuseo on avoinna ma–pe klo 11–15 ja su klo 11–15.

EläinmuseoLinnanmaaavoinna virka-aikana (ma–pe) klo 8.30–15.45

Kasvitieteellinen puutarhaLinnanmaakasvihuoneet avoinna ti–pe 8–15, la–su 12–15

X Kerttu Saalasti -seminaari: Tulevaisuutta rakentaen 4.10.2010

WAMS 2010: Wireless Applications for Machines and Systems 12.–13.10.2010

SIMS 2010: 51st Conference on Simulation and Modelling 14.–15.10.2010

Lääketieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhla 15.10.2010

VII ETMU-päivät 21.–22.10.2010

Ohjausseminaari 3.–4.11.20107th International kastelli Sympo-sium 18.–19.11.2010

Lisää tapahtumia osoitteesta:www.oulu.fi/ajankohtaista/

.5304

- näytötOulun yliopiston UBI-näytöt edustavat vuorovaikutteistenkaupunkiympäristöjen edelläkävijyyttä. UBI-näytöt ovat osa modernin Oulun ekosysteemiä ja mahdollistavat alanhuippututkimuksen Oulun yliopistossa.

UBI-näytöissä tarjoutuu yrityksille ja yhteisöille mahdollisuus tyylikkääseen ja laadukkaaseen imagomainontaan. UBI-kanava on paitsi toiminnallisuudeltaan ainutlaatuinen, myössijainneiltaan ihanteellinen mediakanava yrityksille ja brändeille.

Yhteensä 18 UBI-näyttöpaneelia on asennettu huippupaikoille Oulun ydinkeskustan alueelle ja julkisiin rakennuksiin. Sijoituspaikkojen monipuolisuus ja suuret ihmisvirrat takaavat mainonnan näkyvyyden ja vaikuttavuuden.

www.ubioulu.�

Ubiikkia Oulua tukemassa

Tiedustelut: mediamyynti@ubioulu.