3/09

Esitisleen erikoisnumero fukseille

Alkemia

ESITISLE 3/2009

Päätoimittaja:Tatu Iivanainen

Taittaja:Niko Granqvist(Ollaan vanhoja ja väsyneitä)

Toimittajat:Niko GranqvistJason McKeeTeemu NiemiReeta SalminenTiina SarnetLinnea Töyrylä

Avustajat:Jaakko AnttilaOuti KeinänenOuti KoskinenAnna KujalaLinda LindroosSilva LoikkanenMikko MuuronenMiia MäntymäkiLauri PartanenTuomo PonkkonenJaana SaarniJanne SaloAnna-Kaisa SalovaaraOtto SeppänenMatti TammiSalla TapioJonna TeikariElias Toivanen

Valokuvat:Tatu IivanainenMatti Tammimuut

Julkaisija:Helsingin Yliopiston Kemistit ry.PL 5500014 Helsingin Yliopisto

Paino:Keuruskopio OyPainos 300 kpl

Ilmestymisaika:Syyskuu 2009

ISSN 0782-6893l

Sisällys 2

Pääkirjoitus 3

Puheenjohtajan palsta 4

Toiminnanjohtajan palsta 5

Tuutorivastaavan tervehdys 6

Tuutoriesittelyt 7

Helsingin Yliopiston Kemistit ry. 17

Yhteistyöjärjestöt 18

Suuntautumisvaihtoehdot 20

Kurssiesittelyt 24

Sivuaineet 28

Palaute – ketä kiinnostaa? 33

Mitä tekee filosofian maisteri? 34

Sanasto 35

Kartat 38

Fuksin netinkäytön perusteet 41

Fuksipassi 42

Ensimmäisen viikon muistilista 43

Syksyn tapahtumia 44

Sisällys

PääkirjoitusTeksti ja kuva

Tatu Iivanainen

3

Pitelet käsissäsi Alkemiaan, Helsingin Yliopiston Kemistit ry:n lehden Esitisleen erikois-numeroa, joka on tarkoitettu nimenomaan sinulle ja muille uusille opiskelijoille. Reipas toimittaja- ja avustajajoukko on koonnut tähän lehteen kokemuk-siaan ja vinkkejään opiskelusta Kumpulassa ja vähän muuallakin.

Tässä vaiheessa syksyä kaikki on vielä uutta. Opiskelu uudessa ympäristössä on aina erilaista kuin vanhassa, mutta lukioon verrattuna yliopisto on kuin aivan toinen maailma. Kaikilla kursseilla ei tarvitsekaan istua opetusta kuuntelemassa, kaikki ei tapahdukaan yhden rakennuksen sisällä ja ennen kaikkea sinulla on mahdollisuus valita monessa asiassa. Vapaus tuo kuitenkin vastuuta. Täällä kukaan ei kerro sinulle, mitä pitää tehdä, eikä pidä huolta siitä, etenetkö opinnoissasi – ainakaan ennen kuin kaikki menee jo ihan päin honkia. Apua saat toki halutessasi tuutoreilta, HOPS-ohjaajilta ja opin-toneuvojilta, joten tyhjän päälle et jää roikkumaan.

Tämän takia olemme tähän lehteen keränneet tietoa kursseista, suuntautumisvaihtoehdoista, sivuaineista ja muista tärkeistä asioista. Suosittelen tutustumaan näihin teksteihin riippumatta siitä, oletko jo valinta-si opinnoista tehnyt vai et.

Vielä sananen tästä lehdestä, Esitisleestä. Lehteä on julkaista jo muutaman vuosikymmenen ajan, tällä hetkellä teemme viisi lehteä vuodessa. Pyrimme sekoittamaan asiaa ja viihdettä sopivassa suhteessa, jotta voisimme tarjota jokaiselle jotakin. Tässä tar-vitsemme kuitenkin apuasi. Jos mieleesi juolahtaa jokin juttuidea, kerro siitä meille! Pelkät ideatkin ovat arvokkaita, mutta vielä enemmän tarvitsemme tekijöitä: innokkaille toimittajille on aina käyttöä. Ota siis reippaasti yhteyttä! Jos haluat nähdä, millai-sia lehtemme tavalliset numerot ovat, voit tutustua

Tervetuloa kemian laitokselle!

niihin Opsosissa tai HYKin internet-sivuilla osoit-teessa http://www.helsinki.fi/jarj/hyk.

Hyvää alkusyksyä!

-Tatu Iivanainen

040-8313366

tatu.iivanainen@helsinki.fi

Puheenjohtajan palstaTekstiJason McKee

KuvaTatu Iivanainen

Toiminnanjohtajan palstaTeksti

Antti Lahdenperä

KuvaTatu Iivanainen

syksyä kaikille.

Haluan tässä k ir joituksessani ker toa hieman eräästä keskeisestä virasta HYK:ssä. Ainejärjestössämme on nimittäin toiminnan-johtaja. Mikä on toiminnanjohtaja? Useimmiten tätä kysyvät muiden järjestöjen edustajat; heillä ni-mittäin ei ole toiminnanjohtajia. Toiminnanjohtaja on mukana lähes kaikessa – aliarvioinko? En aina-kaan pahasti. HYK:ssä on aikoinaan puheenjohta-jan virka jaettu kahteen osaan: edustavaan osaan ja tekevään osaan, ja toiminnanjohtaja on se tekevä osapuoli. Näin HYK on luonut viran, jolla on vähin-tään yhtä paljon vaikutusvaltaa järjestössämme kuin puheenjohtajalla. No, mitä kaikkea toiminnanjohta-ja sitten tekee? Toiminnanjohtaja järjestää ja koor-dinoi ainejärjestön toimintaa, eli on ideoimassa ta-pahtumia, suunnittelee ja järjestää tapahtumat sekä hankkii tapahtumille tekijöitä. Tapahtumien järjes-täminen ja suunnittelu kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei ole. Ainejärjestömme tehtävä ja toiminnan tarkoitus on ajaa kaikkien kemian opiskelijoiden etua ja tarpeita ja järjestää kaikille kemian opiskeli-joille yhteisiä tapahtumia. Tästä päästäänkin tilan-teeseen, jossa kymmenillä ihmisillä on kymmeniä erilaisia mielipiteitä siitä, miten tapahtumia tulee järjestää, mitä tapahtumia tulee järjestää ja mikä jär-jestetyissä tapahtumissa on vikana. Ja tietenkin jos jokin asia on aina ennen tehty tietyllä tavalla, tulee se edelleenkin tehdä niin... Näin se ei vaan valitet-tavasti mene. Toiminnan tulee olla mielenkiintoista, mikä aktivoi uusia opiskelijoita mukaan. Jos vanhat piirileikit eivät opiskelijoita kiinnosta, ainejärjestö eristyy opiskelijoista, eikä todellakaan saa minkään-laista kontaktia muihin kuin nykyisiin aktiiveihin.

Erimielisyyksistä huolimatta toiminnanjohtajan pitää myös saada ihmiset tekemään asioita tapahtu-mien eteen. Kuten kaikki tiedämme, muutenkin kii-reiset opiskelijat on helppo saada tekemään asioita yhteisen hyvän eteen, varsinkin ilman palkkaa. Toiminnanjohtajan virassa on ollut haastavat het-kensä, sitä en voi kieltää, mutta se on ollut myös erittäin antoisaa. Mistään et löydä kurssia, jolla pääset opettelemaan käytännössä näin hyvin tapah-

tumien järjestämistä, ihmisten kanssa toimimista tai omaa toimintaa stressaavassa ja yllättävässä ti-lanteessa. Vaikka olenkin ollut toiminnanjohtajana vasta päälle puoli vuotta, en vaihtaisi saamiani ko-kemuksia mistään hinnasta. Voin rehellisesti sanoa, että olen oppinut asioita, joita tulen varmasti tar-vitsemaan jatkossa. Mutta hei, vielä yksi pikku juttu! Tämän kaiken lisäksi pitäisi jaksaa opiskella! Onneksi hyvää esimerkkiä tässä kaikessa opiskelujen ja toiminnan kiireessä antaa yli 15 vuotta maisteriksi opiskellut pääministerimme. Nuoret: Opiskelkaahan ahkerasti!

4 5

terPPa

Ensinäkin haluaisin toivottaa kaikki uudet opiskelijat tervetulleiksi kemian laitokselle. Olette valinneet opiskelupaikaksi Helsingin Yliopiston luonnontieteiden kehdon. Tästä lafkasta löytyy haasteita kaikenosaajille. Olittepa sitten kiinnostuneet käytännön labo-ratoriotöistä, koneiden kanssa näpertelystä tai kvanttikemian saloista, niin pääsette varmasti toteuttamaan omia ideoitanne ja toiveitan-ne. Luonnontieteiden opinnot takaavat teille vankan jalansijan tulevaisuudessa, valitsitte-pa sitten akateemisen tai yksityisen sektorin. Mahdollisuutena on myös kulkea täysin omaa polkuaan, sillä luonnontieteilijöiden tunnettu kriittinen ajattelu ja laaja osaaminen raottavat teille ovia kaikkialle yhteiskunnan nurkkiin.

Mutta ennen kuin alatte suunnitella tulevaa työuraanne tai väitöskirjaanne, kannattaa py-sähtyä hetkeksi ja miettiä, mitä opiskelijaelä-mä voi tarjota teille. Nyky-yhteiskunnassa pelkällä tutkinnolla ei hirveän pitkälle pääse. Ne tiedot ja taidot, joita opitte nyt opintojenne aikana, tulevat hyvin pitkälle vaikuttamaan tulevaisuuteenne. Kannattaa siis miettiä liittymistä erinäisiin järjes-töihin, oppia tuntemaan ihmisiä, verkostoitumaan, luomaan uudenlaisia sosiaalisia taitoja ja olemaan aktiivisesti mukana kaikenlaisessa toiminnassa. Ylioppilaskunnan jäseninä teillä on mahdollisuus liittyä lukemattomiin harrastejärjestöihin, osakun-tiin ja tietenkin omaan ainejärjestöönne: Helsingin Yliopiston Kemisteihin.

Arvostetulla kemian tutkinnolla ja vankalla järjes-tökokemuksella varustetut ihmiset ovat hyvin vah-vassa asemassa tulevaisuutta ajatellen. Nämä ovat kuitenkin asioita, joita ei kannata lähteä ihan heti miettimään. Nyt on tärkeintä, että saatte opinton-ne hyvin käyntiin ja opitte tuntemaan oman fuksi-ryhmänne jäseniä. Siitä se opiskelijaelämä lähtee hiljalleen kukoistamaan. Muistakaa, olkaa aina oma itsenne ja tehkää asiat omalle tavallenne, sillä vastuu elämästänne ja opinnoistanne on teidän. Teillä on

tukenanne laitos täynnä osaavaa henkilökuntaa, joka ovat valmis auttamaan kaikissa opintoihin liittyvistä asioista. Samalla HYK pitää huolta teidän edunval-vonnastanne laitoksen sisällä sekä järjestää tar-peeksi vapaa-ajan toimintaa, etteivät opinnot paina liikaa. HYK pyrkii myös antamaan teille paremman kuvan kemian töistä ja mahdollisuuksista järjestä-mällä erinäisiä ekskursioita muihin yliopistoihin ja kemian alan työpaikoille. Pyrimme jatkuvasti laajen-tamaan toimintaamme, joten otamme mielellämme vastaan uusia ideoita ja palautetta. Tässä te olette avainasemassa!

Ottakaa kaikki irti tulevista vuosista, olkaa toistenne tukena, kysykää, olkaa aktiivisia ja nauttikaa tulevas-ta syksystä!

-Jason, fuksi 06: ”been there, done that”

Tuutorivastaavan tervehdysTekstiReeta Salminen

KuvaTatu Iivanainen

Hei kaikki uudet ja vanhat opiskelijat!

Olen Reeta, tämän syksyn tuutorivastaava, eli yritän olla tuutoreiden tuutori ja järjestän tuu-toreiden ja HYKin hallituksen kanssa syksyn fuksitapahtumia. Joista puheen ollen fukseille on tulossa erittäin kiireinen syyskuu tapahtu-mien suhteen, joten varautukaa!

Syksyn avaa fuksiratikka fukseille ja tuuto-reille - sillä sitten ajellaan ympäri Helsinkiä ja tutustutaan toisiimme. Seuraavana ovat vuo-rossa yliopiston avajaiset ja niiden yhteydessä oleva illanvietto. Näitä seuraavat fuksisuun-nistus ja fuksiaiset Kaarle XII:ssa, joita ehdot-tomasti suosittelen kaikille fukseille. Sitten voi vuosien päästä muistella, kun on hortoillut Helsingin keskustassa suorittamassa hauskoja rasteja ja hankkimassa elämyksiä ja kavereita. Myöhemmin tulevat vielä fuksisitsit, eli fuk-seille suunnatut akateemiset pöytäjuhlat, sekä koko kampuksen fuksiristeily. Jossain vaihees-sa syksyä järjestetään vielä HYKin syysretki Suomenlinnaan sekä fuksisauna, ja tietenkin muitakin tapahtumia.

HYK jakaa fukseilleen fuksipassit, joihin voi kerätä leimoja HYKin tapahtumista sekä mukana järkkäi-lystä. Tietyn määrän keränneet palkitaan, mutta tästä saatte varmasti lisätietoa minulta ja tuutoreil-tanne, jos ette vielä ole saaneet.

Tapahtumien määrä saattaa tuntua paljolta, mutta meno rauhoittuu syksyn myötä, eli ei huolta. Suosittelen silti tulemaan tarkastamaan meinin-git ja tapahtumat, vaikka seuraavana päivänä olisi-kin sakan sekoittelua B-siiven kellarissa. Nuorena jaksaa! Ja vaikka uuteen opiskelumalliin tottuminen vie aikansa, apunasi on tietenkin tuutorisi, HOPS-ohjaajasi sekä muukin laitoksen henkilökunta.

Tuutorisi tulee näyttämään sinulle keskeisimmät paikat kampuksella sekä muita paikkoja, kuten Matlu-klusterin Domus Gaudiumilla sekä Idan

saunan. Hänen puoleensa voi kääntyä jos jonkin-moisen ongelman tai asian kanssa, ja ainakin voitte yhdessä etsiä jonkun, joka tietää. Muutkin vanhem-mat opiskelijat auttavat varmasti mielellään, ja heitä yleensä löytää Opsosista, kemian laitoksen A-siiven perukalta, limppariautomaatin läheisestä huoneesta.

Toivottavasti kaikille tulee hieno ja kokemusrikas syksy!

Tuutoriesittelyt

tatu iivanainen tiina sarnet

1.

6 7

Moi!

Olen Tatu, kuudennen vuoden kemisti, jonka or-gaaninen kemia on vienyt mukanaa. Tuutorina toimin nyt neljättä kertaa ja olen aktiivisesti mukana kemian laitoksen toiminnassa: kemian laitoksen johtoryhmän jäsenenä ja Esitisleen päätoimittajana. Se aika, mikä opiskelulta ja työltä jää, kuluu helposti taekwondon parissa joko tuomarina, liiton tehtävis-sä, valmentajana tai ihan tavallisena harrastajanakin.

Vaikka saatan välillä vaikuttaa kiireiseltä, on minulla aina aikaa vastata kysymyksiin, koskivat ne sitten opiskelua, yliopistoa, kemiaa tai mitä muuta tahansa. Eli tulkaa vain rohkeasti nykimään hihasta! Tervetuloa kemian laitokselle!

Hei kaikki!

Olen Tiina, kolmannella tuutorointikierroksella oleva viidennen vuoden epäorgaaninen kemisti. Kemian laitoksella vietetyn ajan seurauksena luulen jo jotain laitoksestamme ja opiskelusta tietävä-ni. Aina kannatta siis kysyä. Tuutoroinnin lisäksi uhraan aikaani opetusasioille HYKin opintovastaa-van ominaisuudessa. Siispä otan mielelläni vastaan kaikki avautumiset ja kehut ja vien ne eteenpäin henkilökunnan tietoon. Luentojen alkaessa minua näkyy varmasti myös opsosin suunnalla tai hiihtä-mässä käytävillä. Kun joskus pääsen ulos laitokselta, tykkään räpsiä kuvia esim. pahaa-aavistamattomista puskista tai sikamaisesta kissastani.

Eikun reippaasti ylös Kumpulan mäkeä!

salla tapioJaakko liimatta

3.

antti lahdenperäMikko Muuronen

2. Hei fuksi!

Tervetuloa minunkin puolestani opiskelemaan kemiaa Helsingin yliopistoon. Minun nimeni on Antti, ja aloittelen nyt kolmatta vuotta täällä Kumpulassa. Opiskeluiden ohella toimin aktiivisesti myös teidän ainejärjestössänne HYK:ssä. Tehtäväni on koordinoida järjestömme toimintaa, eli pitää huolta, että kiinnostavaa toimintaa löytyy mahdol-lisimman monelle. Minun kanssa siis kannatta tulla puhumaan, jos sinulla on loistavia ehdotuksia toi-mintaamme, ja tietysti saa tulla juttelemaan myös ihan muuten vaan. Olen nyt tuutorina toista kertaa, ja yritämme Mikon kanssa opastaa ja ohjata uudet opiskelijat mahdollisimman hyvin yliopiston arkeen. Yrittäkää ottaa mahdollisimman paljon irti syksystä, koska hauskaa tapahtumaa kyllä löytyy.

-Antti

Moikka,

Olen Mikko, 22-vuotias Lohjalta kotoisin oleva pal-veluskoiraharrastaja. Kemian laitoksella olen viettä-nyt aikaa kaksi vuotta, ja nyt edessä on ensimmäinen syksy tuutorina. Sivuaineina opiskelen biokemiaa ja ympäristöopintoja. Vapaa-aikani kuluu pitkälti urheillessa sekä silloin tällöin saatan innostua rim-pauttelemaan muutaman soinnun kitarallakin. Helpoiten minut löytää varmaankin opsosista, joten mikäli jotain kysyttävää tai avuntarvetta ilmaantuu, niin tervetuloa repimään hihasta. Omasta puolesta-ni toivon kaikille fukseille loistavaa opiskeluvuotta!

Hei, olen Salla. Olen nyt jo aika monennen vuoden kemian opiskelija, mutta vielä näyttää olevan pariksi vuodeksi opintoja jäljellä. Erikoistun fysikaaliseen kemiaan, ja alkusyksystä uudet fuksit voivat löytää minut opsosin lisäksi myös fysikaalisen kemian labrasta, jossa olen silloin vielä kesäharjoittelussa. Minua voi lähestyä kaikenlaisten ongelmien kanssa (tai ilman), ja jos en heti tiedä ratkaisua, lupaan sel-vittää, kuka tietää. Vietetään mukava ja rento syksy yhdessä ja muistetaan myös pitää hauskaa!

Hei!

Olen Jaakko Liimatta. Opiskelen kolmatta vuotta kemian opettajaksi ja olen ensimmäistä kertaa tuu-torina. Toisena opetettavana aineena minulla on matematiikka. Minulta voi tulla kysymään opin-toihin ja kaikkeen muuhunkin liittyviä asioita ihan ilman stressiä jo siksikin, että olen tuutori. Toisekseen minun mielestäni ei ole olemassakaan huonoja kysymyksiä, mutta huonoja vastauksia olen kuullut turhankin paljon. Pyrin siis välttämään tämän virheen ja koetan vastata kysymyksiinne niin hyvin kuin osaan, jotta pärjäisitte mahdollisimman hyvin opinnoissa ja elämässä yleensäkin.

8 9

laura svärdelina autio

4.

sonja Martikainenanna-kaisa salovaara

5.Hei!

Olen Laura, 22-vuotias kemianopiskelija, ja kotoisin Kuopiosta. Aloitan syksyllä neljännen vuoteni kemi-alla ja samalla olen ensimmäistä kertaa tuutorina. Tässä vaiheessa osaan siis jo toivottavasti neuvoa tulevat fuksini opintojen alkuun, innostusta ei ai-nakaan puutu :). Olen ollut nyt ensimmäistä vuotta mukana hallituksessa, eli toisin sanoen toiminut ai-nejärjestömme sihteerinä. Näiden hommien lisäksi kulutan runsasta vapaa-aikaani mm. yliopiston lii-kuntatiloissa ja lenkeillä. Fuksivuosi on hauskaa aikaa, mutta samalla sitä on helposti myös aika se-kaisin kaikesta uudesta. Minulta saa siis kysyä kai-kesta, mitä ikinä mieleen vaan tulee! Eiköhän me Elinan kanssa löydetä näihin pulmiin jonkinlaiset ratkaisut. Tervetuloa kaikki kemialle, pian nähdään :)

Heips!

Nimeni on Elina ja elokuvat ovat suuri intohimoni. Nyt lähtee sitten kolmas vuosi käyntiin Kumpulassa, ja siinähän se opiskelu on mennyt ohessa. Olen nyt ensimmäistä vuotta tuutorina, ja paineet ovat kovat. Minut voi bongata Opsosista, joskus ehkä vähän liian-kin fantsun poikaporukan keskeltä. Opsosissa voidaan sitten pohtia porukalla maailmanmenoa ja nauttia kahvinkeittimen, suuren, tummanpuhuvan Obaman, antimista. Haluaisin toivottaa kaikki fuksit oikein ter-vetulleiksi. Aluksi voi kaikki tuntua sekavalta, mutta ei hätää, minulle voi aina avautua, jos siltä tuntuu. Tehdään yhdessä tulevasta vuodesta oikein rattoisa!

Moi!

Olen Sonja ja opiskelen neljättä vuotta kemial-la, kolmatta vuotta opelinjalla. Tuutoriksi päätin lähteä jo kolmatta kertaa, joten osaan varmasti auttaa teitä asiassa jos toisessakin! Minut löytää luentojen välissä ja usein muulloinkin Opsosista, jossa helposti vierähtää pidempikin aika ihmisten kanssa jutellessa. Vapaa-ajalla tykkään laittaa kai-kenlaista ruokaa sushista intialaiseen, käyn kirppa-reilla, lenkkeilen ja lisäksi käyn Yliopistoliikunnan jumpissa. Jos minulla on vähänkin ylimääräistä rahaa käyn mielelläni myös elokuvissa, keikoilla, karaokessa ja ostelen Arabian astioita. Tervetuloa opiskelemaan kemiaa, ja tulkaa rohkeasti kysy-mään kaikkea opiskeluihin liittyvää ja liittymätöntä!

Moi!

Olen Anna-Kaisa ja aloittamassa toista vuotta kemian laitoksella. Viime lukuvuonna kävin myös lukemassa jo jonkin verran sivuaineopintoja fysii-kan puolella. Tuutoroimassa olen tänä syksynä en-simmäistä kertaa. Olen kotoisin Hausjärveltä, mutta nykyisin asustelen Helsingin Koskelassa, kivasti kampuksen lähellä. Viime vuonna olin jo vähän mukana HYK: n toiminnassa, tänä vuonna koitan ehtiä enemmän. Minulta voi tulla kyselemään, jos jokin painaa mieltä, tai sitten muuten vain jutte-lemaan. Löydyn usein opsosista, koska siellä on kahvia ja hyvää seuraa. Tervetuloa opiskelemaan ja opiskelijaelämöimään!

10 11

timo Jääskeläinensilva loikkanen

Jason Mckee

6.

teemu Niemituomo Ponkkonen

7.Terve! Olen Teemu, neljännen vuoden opiskelija ja epäorgaanisen kemistinalku. Tuutorina toimin tänä syksynä kolmatta kertaa, tällä kertaa Tuomon parina. HYKin hallitukseenkin olen eksynyt jo tois-tamiseen, ja tällä kertaa kontolleni on sälytetty ul-komaanekskursion järjestäminen sekä kaikenlainen pikkunakkeilu.

Laitoksella ravaan lähes päivittäin, joten minut löytänee helposti vaikkapa Opsosista. Laitoksen ulkopuolella aikani taas jakautuu enemmän tai vä-hemmän tasaisesti Tai Shin Mun kung fun, kitaran-soiton, sukeltelun ja erilaisten pallopelien välillä. Myös terassilta tai olutravintolasta minut paikantaa vaivattomasti.

Tervetuloa kemian laitokselle. Jos jokin asia jää vaivaamaan, tulkaa rohkeasti vain kysymään – sitä varten me tuutorit olemme olemassa!

Moi,

Olen Tuomo, neljännen vuoden kemisti, jolla on kolmas tuutorointikierros menossa. Suuntautumiseni on orgaaninen kemia, jota ryhdit-tää sivuaine farmasia.

Laitoksella minut löytää joko luennolta sivistä-mässä itseäni tai opsosista tuoreen kahvin äärestä. Vapaa-aikani vietän hyvän oluen, uinnin, kirjan tai muun mukavan merkeissä. Puoleeni voi kääntyä kaikissa pulmallisissa asioissa. Ja tervetuloa kemian laitokselle!

Hei vaan!

Olen toisen vuoden opiskelija ja siis ensimmäistä kertaa tutorina laitoksella. Tarkoituksenani on sovittaa tutoroin-ti, hallitushommat ja opiskelu saumattomasti yhteen tänä vuonna. Joten todennäköisesti minut siis löytää kahvin ja hyvän seuran äärestä Opsosista.

t: Timo

Hei, olen Silva, 21-vuotias vantaalaistyttö Helsingin Alppilasta. Olen yksi kolmannes tuutoriparista Timo, Silva ja Jason. Opiskelen kemiaa teoriassa neljättä vuotta, mutta viime vuosi kului Slavistiikan ja baltologian laitoksella toisen pääaineeni, venäjän kielen ja kirjallisuuden, parissa. Harrastan sarjakuvien lukemista, kahvia ja keltaisia asioita. Minulta voit kysyä kaikkea opiskeluun liittyvää ja liittymätöntä, autan varmasti. ^.^

Moro,

Olen Jason, neljännen vuoden opiskelija ja toista kertaa tuutorina. Olen toiminut aktiivisesti ainejärjestömaail-massa nyt kolme vuotta, joten jos HYK, laitos, tiedekunta tai HYY ihmetyttää, niin minulta kannattaa kysyä. Paras neuvo mitä voin tässä vaiheessa antaa on, että kannattaa aina kysyä. Tuutorit ja HYK:in hallitus ovat täällä teitä varten. Olkaa aktiivisia heti alusta lähtien ja nauttikaa tu-levasta syksystä!

12 13

riina NiemiOuti koskinen

8.

anna kujalaJanne salo

9.Heyah!

Tämä 3.vuoden trolli tottelee nimeä Riina ’Bubble’ Niemi ja löhöää suurimman osan ajastaan opsosin sohvalla lipitellen kahvia possu kainalossaan.

Mieltä askarruttavissa asioissa saa aina tulla jutte-lemaan, ihmetellään niitä sitten yhdessä! Lörpötellä voi mielellään ihan muutenkin vaan. Puheenaiheita voi keksiä vaikkapa jiujitsusta, larppaamisesta tai metallimusiikista. Tai jostain ihan muusta.

Tervetuloa kemmalle ja silleen! Spirits be with ya, mon!

Hips hups ja niin sitä kaikki löysivät kemian laitok-selle!! Tervetuloa kaikki fuksit!!

Olen kolmatta vuottani aloittava kemistinalku, ja nimeni on Outi Koskinen. Tuutorina olen nyt toista kertaa. Kokemusten karaisemana ja viisastuttamana tehtävänäni olisi nyt toimia katalysaattorina reak-tiossa, jossa uudet tulokkaat pääsevät tehokkaasti opintojensa alkuun. Reaktiolle suotuisat olosuhteet saavutetaan kysymällä, ihmettelemällä ja olemalla itse aktiivisia. Tietenkin pyrin tekemään kaikkeni fuksien hyväksi =). Puoleeni voi aina kääntyä puhe-ripulin tai akuutin kysymysvimman iskiessä. Mikäli en ole Viikissä biokemian luennoilla, istuskelen mie-lelläni opsosissa lipittäen kahvia.

Muutama sana itsestäni; höm . . . pidän pelkästään raskasmetallista, käyn keikoilla, kun opiskelijan bud-jetti sen sallii, ja örisen bändissä nimeltä Cause of Death. Muita harrastuksiani ovat pyöräily, uiminen ja lenkkeily, lukeminen, kauhuleffojen tirkistely ja omien fantasiasepustusten kirjoittelu. Oma kielikin löytyy kielioppeineen ja kirjaimineen. :D

Kemia on mielenkiintoinen ja monipuolinen luon-nontiedetiede, ja tuutorit pitävät huolen, että fuksien, juuri teidän, syksy tulee olemaan samanlai-nen kemian laitoksella . . .

Moi! Olen Anna Kujala ja opiskelen toista vuotta kemian aineenopettajaksi. Vaikka opiskelu-urani on vielä aika alkutekijöissään, niin olen jo ehtinyt aloi-tella naapurilaitoksessa matematiikan sivuaineopin-toja. Pohjanmaan lakeuksilta Helsinkiin muuttanee-na tiedän hyvin, miten sekavalta opiskelujen alkaessa kaikki tuntuu. Siispä parhaani mukaan yritän no-peuttaa teidän kotiutumistanne upealle Kumpulan kampukselle. Tuutorina toimin ensimmäistä kertaa ja odotankin innolla, mitä kaikkea kivaa syksy tuo tullessaan. Aina saa tulla nykimään hihasta, jos jokin asia mieltä askarruttaa. Ratkotaan pulmat yhdessä ja jos ei, niin pään hakkaaminen seinään on paljon mukavempaa yhdessä kuin yksin!

Olen Janne ja toista vuotta kemian aineenopettaja-linjalla. Toistaiseksi kasassa on vain kemian opinto-ja, sivuaine on vielä hakusessa, mutta mahdollisesti biologiasta tulee sellainen. Työskentelen opintojen ohella tietokoneiden parissa ja olen kohtuullisen ak-tiivisesti mukana LUMA-keskuksen ja Kemian ope-tuksen keskuksen, Kemman, toimissa. En harrasta vakituisesti mitään, mutta käyn vapaamuotoisesti viikoittain uimassa, pidän kesäisin omaa puutarhaa ja olen kiinnostunut arkkitehtuurista. Minulta voi tulla kysymään kaikkea enemmän tai vähemmän opiskeluun liittyvää.

14 15

linda lindroos - spektrum

reeta salminen - international students

Hej!

Jag heter Linda och studerar kemi för tredje året. I höst är jag tutor för de som börjar studera kemi på svenska. Jag hör till ämnesföreningen Spektrum och är värdinna där för andra året. Förutom att jag festar och lagar mat på Spektrum är jag även med i den spektrala syklubben, så mig kan man ibland se sitta i Spektrums kafferum (det lilla rummet bakom HYKens kafferum med sköna soffor) och virka. Jag hoppas att även ni nya finskspråkiga studeran-den skulle vara intresserade av att komma med på Spektrums evenemang och träffa era svenskspråkiga studiekompisar. Man får gärna komma och bita mig i armen (jag lovar att jag biter tillbaka) om man vill tala med mig om Spektrum, studier på svenska eller annars bara.

Terve!

Olen Reeta, 4. vuoden opiskelija, ja tämän vuoden kv-tuutori ja tuutorivastaava. Olen siis vastuussa vaihto-opiskelijoiden ja ulkomaalaisten fuksien pai-mentamisesta ja Suomeen tutustumisesta (sekä tie-tenkin tuutoreista). Minut siis voi nähdä hyvinkin usein englantia pulisevan joukon yhteydessä, ja saa ehdottomasti tulla moikkaamaan minua ja ulkkiksia.

Parhaiten minut löytää Opsosista lipittämästä kahvia.

Helsingin Yliopiston Kemistit ry.Teksti

Jason McKeeHelsiNgiN yliOPistON Kemistit, eli HYK ry toimii kemian pää- ja sivuaineopiskelijoiden palvelu- ja etujärjestönä. HYK ry on perustettu vuonna 1927, eli se on Helsingin yliopiston vanhimpia ja perinteikkäimpiä ainejärjestöjä. HYK:in jäseniksi pääsevät kaikki kemiaa opiskelevat.

Mutta mitä iloa on järjestöön liittymisestä? HYK järjestää, edunvalvonnan lisäksi, lukemat-tomia tapahtumia läpi vuoden. Ensimmäiset kosketukset HYK:in toimintaan saatte heti opintojenne alussa. Toiminta pyörii heti syksyn alussa hyvin vahvasti fuksitoiminnan ympärillä: fuksiaiset, fuksisuunnistus, fuksisitsit ja fuksisauna. Samalla edustamme vahvasti muiden Matlu-järjes-töjen kanssa Avajaiskarnevaaleilla ja Uusien Illassa. Uusien opiskelijoiden kotiuduttua laitoksen arkipäi-vään HYK:in toiminta jatkaa laajemmalla skaalalla yhteissitsien, kertsihengailujen ja muiden bileiden kera. Loppuvuodesta sitsaamme mm. fyysikkojen ja kemistiteekkareiden kanssa.

Heti syksystä alkaa pyöriä jokaviikkoinen kerho-toiminta: Bentsokinoni (elokuvakerho), Mithril (lautapelikerho) ja sähly Kumpulan liikuntakes-kuksessa. Uudet kerhot: Helsingin Yliopiston Herrasmieskerho ja Helsingin Yliopiston Tyttökerho (HYKTYK) järjestävät hauskaa illanviettoa läpi vuoden. Nimistä huolimatta kerhot on tarkoitettu kaikille mukaan haluaville.

HYK järjestää myös ekskursiotoimintaa kemianalan yrityksiin. Tällä pyritään tutustuttamaan opiskeli-joita kemian teollisuuteen, tutkimukseen ja heidän mahdollisuuksiinsa kemian parissa - mahdollisim-man varhaisessa vaiheessa opintoja. HYK järjestää myös ns. hupiekskursioita, joista kuuluisin on perin-teinen Fazer-ekskursio syksyllä. Tarkempia tietoja toiminnasta saa hallituksen jäseniltä, tuutoreilta ja nettisivujemme tapahtumakalenterista.

HYK:in julkaisutoiminta on myös hyvin aktiivista. HYK julkaisee Esitisle-lehteä viisi kertaa vuodessa. Lehti sisältää hyvin laajasti nuorten kemistien arkea, josta kaikille löytyy varmasti jotain. Lehteen voi

myös kuka tahansa jäsen kirjoittaa. Erityisesti vanhoihin lehtiin kannat-taa tutustua nettisivujemme kautta. Nämä antavat teille hyvän kuvan tulevasta.

HYK:illä on kaksi kerhotilaa. Ensimmäisenä Opintososiaalinen tila (Opsos), joka sijaitsee Kemian laitoksen A-siiven perällä. Opsos on HYK:in toiminnan tukikohta, jossa sijaitsee HYK:in toimisto. Täällä HYK myy edullisesti jäsenistölleen pientä purtavaa luentojen välisille

tauoille. Samalla jäsenillä on mahdollisuus käyttää hyvin suosittua Obama-kahvinkeitintä. Kahvin ohella tarjolla on teetä, kaakaota ja nuudeleita. Erityisesti uusille jäsenille on tarjolla edullisesti lab-ratakki ja suojalasit. Nämä kannattaa ostaa hyvissä ajoin ennen kuin ensimmäiset EO:n harjoitustyöt alkavat! Opsos on myös loistava paikka tutustua muihin kemisteihin ja viettää luentojen välistä aikaa. Opsosissa aika kuluu paljon rattoisammin, kuin käy-tävien rautapenkeillä!

HYK:in toinen kerhotila sijaitsee Kampin suunnas-sa. Siellä onjuuri valmistunut Kolmas Ylioppilastalo, jossa HYK majailee muiden luonnontieteellisten ai-nejärjestöjen kanssa. Nämä tilat antavat teille loista-vat mahdollisuudet verkostoitua ja tutustua muiden aineiden opiskelijoihin sekä viettää ikimuistoisia ketsihengailuja.

HYK on jatkuvasti laajeneva ja kehittyvä järjestö. Pyrimme luomaan toimintaa kaikille jäsenistölle. Tämän takia toivomme uusien opiskelijoiden olevan aktiivisesti mukana toiminnassa. Toivomme teiltä jatkuvasti palautetta ja uusia ideoita. Tulevassa syys-kokouksessa valitaan tulevalle vuodelle uusi hallitus ja virkailijakunta, joten pitäkääpä korvat höröllä. Toimintaan pääsee helposti mukaan. Paras paikka aloittaa ovat Opsosin sohvat…

HYK:in hallituksen ja jäsenistön puolesta: Tervetuloa laitokselle!

16 17

Yhteistyöjärjestöt

18 19

Matlu ry.Teksti: Silva Loikkanen

MateMaattis-luON-NONtieteellisteN opiske-lijajärjestöjen edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö Matlu ry – ly-hyemmin Matlu – kokoaa yhteen matemaattis-luonnontieteellisen ja biotieteellisen tiedekunnan opiskelijoita. Matluun kuuluu 15 ainejärjestöä kolmelta kam-pukselta, Kumpulasta, Viikistä ja Lahdesta. Matlun tehtäviin kuuluu tiedekuntien opiskelijoiden edus-taminen esimerkiksi ajankohtaisiin asioihin kantaa ottamalla tai esittämällä opiskelijajäseniä yliopiston hallinnollisia elimiä valittaessa. Lisäksi Matlu järjes-tää vuosittain ainejärjestörajat ylittäviä tapahtumia, kuten saunailtoja, Megasuunnistuksen, metromat-kan ja kesäbileet. Syksystä 2008 Matlun jäsenjär-jestöt ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamat-ta majailleet saman katon alla Domus Gaudiumin Christina Reginassa, joka tunnetaan myös Matlu-klusterina, mikä on entisestään lähentänyt eri luon-nontieteiden opiskelijoita ja lisännyt yhteistyötä jär-jestöjen välillä.

Matlu on hyvä paikka tutustua muihinkin kuin oman alan opiskelijoihin, ja fuksit toivotetaankin erittäin tervetulleiksi mukaan Matlun tapahtumiin! Sähköpostilistalle liittymällä olet aina selvillä siitä, missä mennään ja mitä tapahtuu.

kotisivut: www.matlu.fi

sähköpostilista: matlu-list@helsinki.fi

IRCnet: #matlu

SpektrumTeksti: Linda Lindroos

sPektruM gruNdades 23 mars 1933 av åtta svenskspråkiga kemister vid Helsingfors universitet. De hade ursprungligen varit medlemmar i Helsingin Yliopiston Kemistit men kände inte riktigt att de hörde hemma där. Vid grundandet hette förenin-gen Svenska Kemistklubben. Namnet byttes senare till Kemistklubben och sitt nuvarande namn fick föreningen 1961 då även andra än kemistudenter började accepteras som medlemmar.

Spektrum är alltså ämnesföreningen för dem som studerar kemi, matematik, fysik eller datavetenskap på svenska vid Helsingfors universitet. Det finns bra möjligheter att få studera på sitt modersmål för de svenskspråkiga, speciellt vad det gäller kemi. Så gott som alla grundkurser erbjuds på svenska vid sidan

om de finskspråkiga kurserna. Det finns även ett gott utbud i kurser på svenska om man vill läsa ma-tematik eller fysik. Gruppandan och samhörigheten

på dessa kurser är toppen. Tyvärr blir datavetarna utan undervisning på sitt modersmål, men handled-ningar på svenska ordnas dock.

Eftersom Spektrum är en relativt liten ämnesföre-ning är det lätt att påverka vad som händer inom föreningen, på föreningens månadsmöten har alla möjlighet att få sin röst hörd i frågor som rör före-ningens verksamhet. Vi har även vår egen tidning, Spektraklet, som utkom första gången i slutet av 1970-talet. Vi försöker få ut fyra nummer per läsår. Om du råkar få tag på tidningen någon gång, kan det vara värt att bläddra igenom den. I tidningen finns de allra hetaste skvallren och svamlen samt intressanta artiklar som till exempel ”Det är något skumt med dans, eller: Varför dricker inte männis-kor upp sin öl?” (artikeln har varit speciellt i under-tecknads tycke)

Sitzer och andra tillställningar ordnas det på vår klubblokal, Klubben, varje månad. Klubben ligger under Kotipizza i Kronohagen i en gammal kolkälla-

re. Spektrumiter utmärker sig ofta på sitzer med att häva en massa öl och snaps. Och punsch. Spektrums bravurgren pünschen kan man se hända så gott som alltid spektrumiter kommer samman. Prestationen går ut på att häva en punschflaska på två personen på tid. Den bästa dokumenterade tiden är 50s.

Utanför festandet ordnas även sportevenemang (boboll, sähly), syklubb, pyssel, spelkvällar mm. Månadsmöte ordnas en gång i månaden och efteråt ordnas det trevligt program, så som musikfrågesport eller ost och vin-kväll. Vårt kafferum ligger bakom HYKens kafferum. Det används inte speciellt flitigt av spektrumiter, men ibland kan man se någon av oss sitta där.

Fastän Spektrum i första hand är ämnesförenin-gen för svenskspråkiga studeranden finns det inget som hindrar också andra från att delta i vårt program. Om du blev intresserad och vill veta mer om Spektrum kan du ta en titt på våra internetsidor: www.helsinki.fi/~fyl_spek/

LAHOTeksti: Matti Tammi

LAHO on lyhenne sanoista Luonnontieteiden Akateemisten Helsingin Opiskelijajaosto. LAHO on yksi Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry:n opiskelijajaostoista. Luonnontieteiden Akateemisten Liitto (entinen Suomen Kemistiliitto, perustettu vuonna 1945) on luonnontieteellisen korkeakoulutut-kinnon suorittaneiden ja alaa opiskelevien ammatti-järjestö. Liittoon kuuluu noin 7000 luonnontieteilijää eri aloilta: kemistejä, biokemistejä, laboratoriobiolo-geja, bioteknikkoja, perinnöllisyystieteilijöitä, fyy-sikkoja, matemaatikkoja ja monia muita. Helsingin Opiskelijajaoston piirissä on noin 350 liiton opiskeli-jajäsentä Kumpulan ja Viikin kampuksilta.

Ammattiliitot ovat vahvoja vaikuttajia, joiden ta-voitteena on työntekijöiden edunvalvonta palkkaus-, työsuhde- ja ammatillisissa asioissa. Ilman ammat-tiliittoja työntekijöillä tuskin olisi läheskään kaikkia niitä oikeuksia, joita tänä päivänä pidetään itsestään-selvyyksinä. Liittojen saavutuksia ovat esimerkiksi kahdeksantuntinen työpäivä, vuosiloma, viisipäi-väinen työviikko sekä äitiys- ja vanhempainlomat. Ammattiliitot pystyvät auttamaan, kun töissä tulee työsuhteeseen liittyviä ongelmia. Töiden ei tarvitse olla oman alan töitä, ja ne voivat olla myös kesätöitä.

Työttömyyskassoista ei apua ongelmiin löydy, vaan niihin soittamalla tulee pian yhdistetyksi sopivaksi katsottuun ammattiliittoon. Liitoista apua saa kuiten-kin vain maksettua jäsenmaksua vastaan. Täten järjes-täytyä kannattaa heti eikä vasta ongelmien alettua.

LAHO:n jäseniksi liittyvät automaattisesti kaikki Luonnontieteiden Akateemisten Liiton pääkaupun-kiseudulla opiskelevat uudet jäsenet. LAHO tarjoaa HYK:n verrattuna huomattavan erilaista toimintaa. Pääpaino on erilaisten maksullisten kurssien, kuten SPR:n Ensiapu I ja II, järjestämisessä ja yritysekskur-sioissa. Kurssit järjestetään Kumpulan ja Viikin kam-puksilla, joten kurssipaikoille on tyypillisesti helppo löytää. Kurssimaksuja myös sponsoroidaan liiton jä-senille opiskelijaystävällisemmiksi. Lisäksi järjeste-tään vaihteleva määrä liikunta- ja kulttuuritapahtumia. Jaoston hallitus osallistuu myös infopisteiden pitämi-seen, joilla tarjotaan tietoa jäsenyydestä, vastauksia kysymyksiin ja mahdollisuus liittyä liiton jäseneksi.

Lisätietoja osoitteesta:

www.luonnontieteilijat.fi

Kirjoittaja on LAHO:n puheenjohtaja vuonna 2009.

Suuntautumisvaihtoehdot

Analyyttinen kemiaTeksti: Jaakko Anttila

aNalyyttiNeN keMia keskittyy kysymyksiin ”Mitä ainetta?” ja ”Kuinka paljon?”. Koska nämä ky-symykset ovat tärkeitä lähes missä tahansa kemian tutkimuksessa, osaavat kaikki kemistit jonkin verran analyyttistä kemiaa. Osaaminen on kuitenkin usein keskittynyt kapealle alueelle, kattaen vain omaan erikoisalaan liittyvien analyysitapojen hallitsemisen. Analyyttistä kemiaa pääaineena lukeneen sen sijaan on osattava vastata edellä olleisiin kysymyksiin riip-pumatta siitä, onko näyte kuutiollinen multaa tai kolme millilitraa kaasua. On ratkaistava näytteen-otto, valittava paras mahdollinen erotus- ja määri-tysmenetelmä, sekä osattava kertoa tuloksen mer-kittävyydestä; analyysin konkreettinen tekeminen on vain pieni osa vaadittavasta osaamisesta. Joskus on myös muokattava olemassaolevia mittalaittei-ta paremmiksi – tai vähintäänkin huollettava niitä – joten ruuvimeisselin olisi hyvä pysyä kädessä.

Pääaineen opiskelu aloitetaan lukemalla kandivai-heessa kurssi ”Instrumenttianalytiikan perusteet”. Kurssilla käsitellään eri menetelmiä aineiden tunnis-tamiseen sekä analytiikkaa yleisesti, mm. eri virhe-tyyppejä. Niukalti myös raapaistaan aiheeseen liit-tyvää laskentaa - tämä ei kuitenkaan ole keskeisintä. Koska eri menetelmiä on paljon, kurssi ei jäsentelys-

tä huolimatta muodosta yhtä selkeää kokonaisuut-ta, mikä voi hankaloittaa oppimista. Ei kuitenkaan kannata huolestua, keskeisimpiin analyysimenetel-miin perehdytään omilla kursseillaan. Tärkeintä on ymmärtää menetelmien perusperiaatteet (sekä tu-tustua vanhoihin tentteihin).

Pääasiassa analyyttisen syventävät kurssit on suosi-teltavaa suorittaa kandivaiheen jälkeen; jos kuitenkin esimerkiksi kolmannen vuoden keväällä aikaa on, voi jo lukea pakollisen kurssin ”Massaspektrometria” tai/ja ”Laatujärjestelmät ja mittausten luotetta-vuus”. Pakollisia syventäviä labroja on kaksi kurssia, ”Näytteen esikäsittely- ja kromatografiatyöt” sekä ”Analyyttisen kemian harjoitustyöt”. Molempien esi-tietoina ovat syventävät kurssit kaasu- ja nestekro-matografiasta, minkä lisäksi ”Näytteen esikäsitte-ly- jne.” -kurssi vaatii myös luentokurssin ”Näytteen esikäsittely” suorittamista. Esikäsittely- ja kromato-grafiatöissä työt tehdään pienryhmissä, harjoitustyöt pääasiassa yksin, eikä assari ole koko ajan paikalla.

Vaikka analyyttiseen kemiaan erikoistuneen kemis-tin työn toimenkuva voi usein olla likimain sama (analyysin suunnittelu ja toteutus), ovat käytännön työtehtävät hyvin monenkirjavia. Näin siksi, että lähes kaikki erityyppiset kemian alan ja kemian alaan liittyvät yritykset sekä valvontalaboratori-ot tarvitsevat analyyttistä kemiaa ja sen hallitsevia kemistejä.

20 21

Epäorgaaninen kemiaTeksti: Teemu Niemi

sakkaa, sakkaa, titrausta, sakkaa. Useimmille jää varmasti syksyn ensimmäisten labrojen jäljil-tä varsin puiseva kuva epäorgaanisesta kemiasta, ja on myönnettävä, että itsekin silloin fuksivuon-na kirosin sakkareaktioita sekä vannoin, että tätä en sitten ainakaan tee isona. Keväisin luennoitava kurssi Epäorgaaninen kemia (3 op) kuitenkin avasi silmäni. Kurssilla tutustuttiin jaksollisen järjestel-män säännönalaisuuksiin hieman syvällisemmin ja esiteltiin pintapuolisesti osaston tutkimukseen liittyvää kemiaa. Nälkä kasvoi syödessä, ja pian löy-sinkin itseni jo kolmannesta kerroksesta tekemästä tutkimusharjoittelua.

Epäorgaanisen kemian laboratorion kaksi tärkeintä tutkimusaihetta ovat materiaalikemia ja koordinaa-tiokemia. Materiaalikemia keskittyy erityisesti ohut-kalvojen ja nanomateriaalien valmistukseen ja niiden ominaisuuksien muokkaamiseen. Tämä on äärim-mäisen trendikäs tutkimuskohde, ja ohutkalvoille löytyykin monia mielenkiintoisia käyttökohteita, esimerkkeinä mainittakoon itsepuhdistuvat pinnat ja puolijohdekomponentit. Koordinaatioyhdisteitä (metallikomplekseja) puolestaan tutkitaan paitsi ohutkalvojen lähtöaineina, myös erilaisten kemial-listen prosessien katalyytteina. Katalysoitavia reakti-oita ovat esimerkiksi puun ligniinin pilkkominen ja polymerointireaktiot. Myös erilaisten pienten mole-kyylien, kuten happi- ja vetykaasun sekä hiilidioksi-din, aktivoimiseen sopivia yhdisteitä tutkitaan.

Näiden lisäksi eo:lta löytyy muutama pienempi tut-kimusryhmä, joiden mielenkiinnon kohteina ovat laskennallinen kemia, liuoskemia sekä epäorgaani-nen rakenneanalyysi (röntgenkristallografia).

Epäorgaanisen kemian opinnot alkavat em. pe-rusopintoihin kuuluvalla kurssilla Epäorgaaninen kemia. Tämän jälkeen voi siirtyä syventäviin opin-toihin, joista valtaosa liittyy tavalla tai toisella osaston tutkimukseen. Eo:lla uskotaan valinnan-

vapauteen: pakollisia kursseja on vain kourallinen, eikä labrakurssejakaan ole kuin yksi. Osa kursseista kuitenkin luennoidaan vain joka toinen vuosi, joten kiinnostava kurssi kannattaa haalia lukujärjestyk-seen saman tien.

Vastavalmistuneelle epäorgaanikolle potentiaalisia työnantajia ovat kemianteollisuus sekä valtio niin yliopiston kuin virastojenkin muodossa. Myös ulko-mailla voi ura urjeta.

Fysikaalinen kemiaTeksti: Lauri Partanen

FysiikaN Ja kemian lemmenlapsi fyskokemia on perinyt vain vanhempiensa parhaat puolet. Menettämättä fysiikan täsmällistä kvantitatiivista tapaa käsitellä luonnonilmiöitä, se pureutuu kemian maukkaimpiin kysymyksiin. Jos laskeminen ja teori-ointi ovat lähellä sydäntäsi, eivätkä monimutkaisilta näyttävät yhtälöt palaa kummittelemaan painajai-siin, olet selvästi yksi meistä!

Fysikaalista kemiaa on peruskursseilla esitelty katta-vasti. Kun kemian tekoon tarvittavat legopalikat on saatu valettua Matematiikkaa kemisteille -kurssilla, pistetään opiskelijaparkojen rakennustaidot pian kovalle koetukselle Amorin ja A-töiden kursseilla. Kevätpuolella Amorin mikroskooppisesta maail-masta siirrytään sulavasti makroskooppisia ilmiöitä hämmästeleviin Teddyn ja TD-töiden kursseihin. Monet väittävät fyskokemian kursseja vaikeim-miksi perusopintojen kursseiksi. Jos tietoihin tässä vaiheessa jääkin aukkoja, sementoituvat ne kyllä myöhemmin kiinni esimerkiksi kvanttikemian, re-aktiokinetiikan ja spektroskopian jatkokursseilla.

Tutkimusaiheita riittää fysikaalisesta kemiasta joka lähtöön: Kokeellisesti suuntautuneille radikaaleille kinetiikan tutkimusryhmä tarjoaa mahdollisuuden tutkia oikeiden radikaalien kemiaa ja siinä sivussa sählätä kovaäänisten aparaattien kanssa. Harmaasta arjesta kärsiville ihmisille spektroskopian tutkimus-ryhmä on juuri oikea paikka hahmottaa elämänsä koko spektri. Siellä tutkimusta tehdään lasereihin perustuvassa korkean resoluution spektroskopiassa, jota voidaan käyttää esimerkiksi sairauksien tunnis-tamiseen. Fysikaalisen kemian laboratorio tarjoaa kodin myös niille meistä, jotka eivät jaksa häärätä laboratorioissa päivät läpeensä ja istuisivat vain mie-luummin tietokoneensa ääressä hyvin ilmastoidussa työhuoneessa. Laskennallisessa kemiassa toisinaan itsekin kyhättyjä tietokoneohjelmia käytetään mo-lekyylien ominaisuuksien selvittämiseen - eikä lista suinkaan lopu tähän.

Fyskokemisteille suositellaan myös sukujuurien tut-kimista fysiikan ja matematiikan sivuainekokonai-suuksilla. Valmistuttuaan alan opiskelijat löytävät usein itsensä toimittamasta tutkijan virkaa yliopis-tolla tai yrityksissä. Herkullisia yksityiskohtia kiin-nostuneille tarjoillevat fysikaalisen kemian henkilö-kunta ja opiskelijat. Rohkeasti vain kysymään!

Orgaaninen kemiaTeksti: Tuomo Ponkkonen

OrgaaNiNeN keMia on hiilen kemiaa, niiden rakennetta, ominaisuuksia, reaktioita ja niiden syn-teesiä. Orgaanisia molekyylejä tunnetaan miljoonia aina yksinkertaisista todella monimutkaisiin. Sillä suurinosa luonnossa esiintyvistä aineista on or-gaanisia. Tämä tekee orgaanisesta kemiasta todella monipuolista ja haastavaa.

Orgaanisen kemian laboratorio sijaitsee kemian laitoksen toisessa kerroksessa. Jossa tutkitaan mm. Proteiineja, lääkemolekyylejä, nukleiinihappoja ja niiden johdoksia, rasvahappoja, selluloosaa ja lignii-niä eli puuta.

Orgaanisen kemian opiskelussa käytäntö ja teoria lyövät kättä. Kaikille yhteisiä luentoja ovat orgaani-nen kemia I & II sekä perustyöt I & II, sekä or-gaanisten yhdisteiden rakenteiden selvittäminen. Tämän jälkeen pääsee tekemään kanditatin harjoit-telua johonkin tutkimus ryhmään.

22 23

Pääaineopinnot käsittävät pakollisina kursseina or-gaaniset reaktiomekanismit, orgaaniset synteesi-menetelmät ja orgaanisten synteesien suunnittelu. Laboratoriossa tehdään orgaanisen kemian syventä-vät työt ja jatkotyöt, joista syventävät työt ovat I & II labrojen tapaisia, mutta jatkotöissä tehdään mo-nivaiheinen synteesi johonkin tutkimusryhmään. Monet niputtavat jatkotyön ja erikoistyön sekä pro gradu- työn. Vapaavalintaisia orgaanisen kemian kursseja on paljon, eikä kaikkia järjestetä joka vuosi. Nämä kurssit kattavat monipuolisesti orgaanisen kemian eri osa-alueet. Suurin osa kursseista luen-

noidaan englanniksi. Sopivia sivuaineita ovat mm. Farmasia biokemia, joista saa synergia etua.

Vaikka reaktiomekanismit saattavat tuntua ensi-alkuun täysin käsittämättömiltä, on niiden takana logiikka. Tämä alkaa aukenemaan viimeistään en-simmäisellä syventävällä kurssilla, joten ei kannata vaipua epätoivoon. Reaktiomekanismit ovat or-gaanisessa kemiassa tärkeässä osassa, sillä niiden avulla voidaan suunnitella erilaisia synteesejä. Tuottaahan orgaaninen kemia jatkuvasti uusia mo-lekyylejä maailmaan.

PolymeerikemiaTeksti: Jason McKee

POlyMeerikeMia ON hyvin nuori ja kasvava tieteenala, jolla on vankka jalansija lääke- ja mate-riaalitutkimuksessa. Polymeerit ovat pitkistä ket-juista koostuneita molekyylejä (M: 1000 – 5000000 g/mol), joilla on hyvin laaja skaala ominaisuuksia. Nämä ketjut koostuvat useista rakenneyksiköistä, nimeltään monomeerit. Monomeerit ovat pieniä molekyylejä, joilla on sopivia funktionaalisia ryhmiä, joilla ne reagoivat keskenään muodostaen ketjun selkärangan. Polymeerin ominaisuudet koostuvat ketjujen rakenteiden lisäksi niiden koon ja ympäris-tön, eli liuoksen, mukaan.

Tämän laboratorion tutkimus perustuu pääosin synteettisten liuospolymeerien, nanopartikkelien ja selluloosaderivaattojen ympärille. Uusilla uuraan-uurtavilla polymerointitekniikoilla voidaan rakentaa hyvin monimutkaisia polymeerirakenteita. Hyvänä esimerkkinä ovat erinäiset blokkikopolymeerit (po-lymeerit sisältävät useita eri polymeeripätkiä), täh-tipolymeerit (tähden muotoiset polymeerit), sekä lukemattomat muut rakenteet. Kuitenkin ketjujen syntetisointi on vain yksi askel. Ketjut on myös ka-rakterisoitava ja niiden ominaisuudet tutkittava. Karakterisoinnissa käytetään laajasti hyvin perintei-

siä spektroskooppisia keinoja sekä uudempia, juuri polymeereille tarkoitettuja menetelmiä. Polymeerien ominaisuuksia voidaan mitata esimerkiksi valonsi-ronnalla tai kalorimetrialla, jolla voidaan tutkia liu-ospolymeerien lämpötilakäyttäytymistä (eli miten ketju muuttaa muotoaan eri lämpötiloissa) erinäi-sissä liuoksissa. Myös polymeerien mekaaniset ja termiset ominaisuudet ovat hyvin tärkeitä.

Polymeerikemian opintoihin saa ensikosketuksen kurssilla Johdatus polymeerikemiaan, joka pidetään keväisin. Tästä voi sitten siirtyä syventäviin opin-toihin (Polymeerisyntietiikka, Polymeerikemian pe-rusteet ja Polymeerifysiikka), sekä laboratoriotöihin (Polymeerikemian harjoitustyöt). Polymeerikemia on kuitenkin hyvin poikkitieteellinen laji, joten kan-nattaa keskittyä alkupään opintoihin, vaikka ne eivät heti tuntuisi liittyvän asiaan. Lopulta kaikki opittu tieto sulautuu yhdeksi isoksi maailmankatsomuk-seksi (ja elämäntavaksi).

Polymeerikemian laboratorio sijaitsee neljännes-sä kerroksessa (A-siipi). Tällä pienellä, mutta si-sukkaalla laboratoriolla on legendaarisen hyvä yh-teishenki, josta voidaan osittain kiittää Helsingin Yliopiston Polymeeri- ja Puukemistien Yhdistystä (HYPPY ry), eli polymeerikemistien omaa ainejär-jestöä. HYPPY ry sekä laboratorion väki toivottavat teidät kaikki tervetulleiksi opiskelemaan kemiaa.

RadiokemiaTeksti: Outi Keinänen

radiOkeMia ON kemiaa radioaktiivisilla ai-neilla. Lisäksi radiokemiassa hyödynnetään radio-aktiivisuudesta johtuvia ominaisuuksia ja tutkitaan radioaktiivisuutta. Hyviä sivuaineita radiokemistille

ovat fysiikka, biokemia, farmasia ja geologia riip-puen siitä, mikä radiokemian osa-alue kiinnostaa. Radiokemian osastolla voi opiskella radioaktiivisten aineiden kemiallista erottelua ja mittaamista, radio-aktiivisten merkkiaineiden käyttöä biotieteissä ja radiolääkeaineissa, ympäristön radioaktiivisuutta, ydinpolttoainekierron kemiaa ja säteilykemiaa.

Kandin tutkintoon ei kuulu yhtään pakollista kurssia radiokemiasta, mutta vaihtoehtoisena kurssina on tarjolla Radiokemian perusteet I. Tämä kurssi aloit-taa radiokemian opinnot. Sen jälkeen kannattaa käydä säteilysuojelu ja Radiokemian perusteet II. Radiokemian perusteet I -kurssin voi sisällyttää joko kandin tai maisterin tutkintoon. Jos sen on sisällyt-tänyt kandin tutkintoon, täytyy maisterivaiheessa käydä yksi vaihtoehtoinen syventävä kurssi lisää.

Peruskurss ien jä lkeen ovat vuorossa Ydinspektrometria ja Radionuklidien kemia ja ana-lytiikka. Sitten pakollisista kursseista ovatkin jäljellä vain jatkotyöt. Jatkotyöt tehdään jossakin radioke-mian laboratorion tutkimusryhmässä. Ne kestävät kaksi viikkoa ja ovat kokopäiväistä työtä. Lopuksi jatkotöistä kirjoitetaan raportti. Vaihtoehtoisia kurs-seja on tarjolla monelta eri radiokemian alalta.

Suurin osa kursseista järjestetään joka toinen vuosi.

Niihin yleensä riittävät esitietovaatimuksena perus-kurssit, joten jos mielenkiintoiselta vaikuttava kurssi järjestetään, kannattaa osallistua. Suurimpaan osaan radiokemian kursseista liittyy harjoitustöitä ja niistä tehtävät selostukset. Peruskursseilla selostukset eivät ole vaativia, mutta nekin kannattaa tehdä heti työn jälkeen, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa. Muilla syventävillä kursseilla selostukset ovat vaati-vampia ja saattavat tulla useamman kerran korjatta-vaksi, mutta siitä ei kannata masentua, niin tapahtuu kaikille. Ennen Ydinspektrometria ja Radionuklidien kemia ja analytiikka -kurssien käyntiä on hyötyä, jos on tehnyt ainakin osan fysikaalisen kemian harjoi-tustöiden selostuksista hyväksytysti.

Radiokemian osasto kuuluu kemian laitoksen pie-nimpiin osastoihin. En tiedä johtuuko koosta, mutta osastolla on hyvä henki ja opiskelijat otetaan innolla vastaan.

OpettajalinjaTeksti: Anna Kujala & Janne Salo

aiNa JOskus kemian laitoksella saattaa törmätä opiskelijoihin, jotka kylmän rauhallisesti toteavat, ettei heidän ole pakko suorittaa Matematiikkaa ke-misteille -kurssia lainkaan. Tämä omituisuus johtuu siitä, että kyseessä on kemian aineenopettajaksi täh-täävä henkilö. Aineenopettajaopiskelijoiden esiinty-mistiheys on huipussaan Kemian opetuksen keskuk-sen läheisyydessä. Myös Kemmaksi nimitettävässä tilassa aineenopettajilla on mahdollisuus luoda suh-teita tuleviin kollegoihin, tutustua Kemman henki-lökuntaan tai vaikka nauttia kupillinen kahvia ennen luennon alkua. Kaikki aineenopettajan alut ja ope-tuksesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita B-siiven ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaan ai-neenopettajien omaan opintososiaaliseen tilaan.

Aineenopettajan sivuainevaihtoehdot ovat aavis-tuksen rajatummat kuin tavallisilla kemisteillä. Sivuaineesta kun pitäisi tulla toinen opetettava aine. Perinteisempiä sivuaineita ovat matematiikka, fysiikka ja biologia, mutta nykyään saattaa työllis-tyä myös terveystiedon tai kotitaloudenkin kanssa.

Ei siis ole syytä paniikkiin, mikäli matematiikka maistuu puulta ja fysiikka menee korkealta yli.

Kemianopettajan tutkinto eroaa monilta osin kemis-tin tutkinnosta, vaikka perusopinnot ovatkin samat. Kemian opettajankoulutusyksikkö tarjoaa kemian opetukseen liittyviä kursseja, joista ensimmäisenä vuonna ajankohtaisin on Johdatus kemian opetuk-seen. Toisena vuonna Kemia elinympäristössä -kurssi jatkaa aineenopettajille suunnattua tarjontaa. Ohjeellisen opintojen ajoitusmallin mukaan kolmas ja neljäs täyttyvät soveltavan kasvatustieteen laitok-sen, lyhyemmin SOKLAn, opinnoilla, jotka koostu-vat esimerkiksi ainedidaktiikan ja psykologian kurs-seista sekä harjoittelukoulujen opetusharjoittelusta. Mikäli kuulostaa liian humanistiselta, toki opetta-jaopiskelija laboratorioonkin pääsee Kokeellisuus kemian opetuksessa -työkursseilla.

Kaiken kaikkiaan kemian opettajantutkinto avaa ovia luonnollisesti niin perus- ja toisen asteen opet-tajaksi, mutta myös aikuis- ja yrityskoulutukseen, oppilaitosten virkatehtäviin tai vaikka oppimateri-aalien tekijäksi. Lisäksi mikään ei estä suorittamasta vaikka kaksoistutkintoa kemistiksi ja kemianopetta-jaksi, jos intoa riittää.

KurssiesittelytTekstiTatu Iivanainen Linnea Töyrylä Elias Toivanen Tuomo Ponkkonen Matti Tammi Jaakko Anttila

24 25

A-, T- ja D-työtKursseilla tutustutaan AMORin ja TEDDYn asioihin hieman käytännönläheisemmästä näkökulmasta. Vaikka kyseessä onkin laboratoriokurssi, suurin osa oppimisesta tapahtuu tietokoneen ääressä työselos-tuksia kirjoittaessa. Lyhyistä laboratoriokerroista ei kannata hämääntyä – yhden työn laskujen laskemi-seen ja selostuksen kirjoittamiseen on hyvä varata 10-20 tuntia.

Atomien ja molekyylien rakenne (AMOR)Nimestään huolimatta kurssi ei monellekaan avaudu rakastettavana. Luennoilla sukelletaan atomita-son fysikaalisen kemian syövereihin ja tutustutaan kvanttimekaniikan ja spektroskopian perusteisiin. Työsarkana tulee siis olemaan varsinainen pino kaavoja, kikkoja niiden johtamiseen ja käyttämiseen. Kurssi vaatii paljon aikaa ja keskittymistä, eikä las-kuharjoitusten huolella tekemistä voi liialti korostaa. Jos ei muuten, niin lisäpisteiden takia.

Biologinen kemiaBiologinen kemia sijoittuu jonnekin orgaanisen kemian ja biokemian välimaastoon. Koska bioke-mistit eivät ymmärrä mitään kemiasta eivätkä ke-mistit mitään biokemiasta, pyrkii Biologinen kemia tarjoamaan kemisteille jonkinlaisen käsityksen bio-kemiallisista ilmiöistä sellaisessa muodossa, että ke-mistinkin on ne mahdollista ymmärtää.

Epäorgaaninen kemiaKurssin nimi viittaa siihen, että sisältö on hyvin laaja. Tästä ei pidä hämääntyä, sillä kurssi on vielä-kin laajempi. Luennoilla raapaistaan vauhdikkaasti pintaa jokseenkin kaikilta epäorgaanisen kemian osa-alueilta, ja kokeeseen onkin luettavaa sen mukaisesti.

Epäorgaanisen kemian perustyöt IA ja IB (EO:n ykköstyöt)Epäorgaanisen laboratorion IA-työt koostuvat pa-reittain tehtävistä harjoituksista, joissa tutustutaan mm. titraukseen ja kalorimetriin. IB-työt puolestaan koostuvat kvalitatiivisista analyyseistä. On pyrittävä selvittämään 1800-luvulta haiskahtavilla tekniikoil-la, mitä ioneja assistentti kiikuttaa eteesi. Ja mikä parasta, yksi analyysi ei riitä; niitä tehdään kaiken kaikkiaan neljä, joista yksi on kiinteistä aineista. Vaikka osalle hermot voivat joutua koetukselle, on tämä kurssi silti oiva mahdollisuus opetella omassa rauhassa kemistin työtapoja ja saada peruskäsitys laboratorion yleisimmistä kemikaaleista.

Epäorgaanisen kemian pe-rustyöt II (EO:n kakkostyöt) Kurssilla tullaan syventymään tarkkaan mittaa-miseen ja punnitsemiseen hyvin intensiivisesti. Laboratoriossa suoritetaan 13 työtä, joissa ionien pitoisuutta selvitetään eri menetelmin ja vastaus on saatava tietyn virhemarginaalin puitteisiin. Lisäksi suoritetaan ohjeistettu synteesi sekä itsenäinen tek-nillisen suolan tutkiminen, joista kirjoitetaan rapor-tit. Kurssi sisältää myös kirjallisen tentin.

Henkilökohtainen opin-tosuunnitelma (HOPS)Yliopistossa pyritään siihen, että jokainen voisi opiskella tehokkaasti. Tueksi on kehitetty Henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka koostuu kolmesta osasta: e-lomakkeesta, portfoliosta ja kahdenkeskisistä keskusteluista HOPS-ohjaajan kanssa. HOPSin tarkoituksena on tunnistaa opinto-ja mahdollisesti jarruttavat seikat ja saada opiskelija valmistumaan.

Instrumenttianalytiikan perusteet (Instru)Instrumenttianalytiikan perusteet -kurssilla pe-rehdytään kemiallisissa analyyseissä käytettävien

laitteiden perusperiaatteisiin. Myös mittaamisen teoriaa käsitellään jonkin verran. Koska erilaisia laitteita on paljon, kurssi ei muodosta yhtä yhtenäis-tä kokonaisuutta, vaan jakautuu useisiin pienempiin paloihin. Hyvänä puolena on se, että muutaman luennon unohtuminen ei tällöin kaada koko kurssia, huonona se, että kokonainen aihealue voi tällöin jäädä kysymysmerkiksi. Tutustu ehdottomasti van-hoihin tentteihin ennen tenttiä!

Johdatus laskennalliseen kemiaan (JoLaKe)JoLaKen nimi houkuttelee joka vuosi kurssille opis-kelijoita, jotka luulevat pääsevänsä kuluttamaan sormiaan laskimiaan takomalla. Laskukoneeseen ei juurikaan tartuta tällä kurssilla, enemmän aikaa kulutetaan tietokoneilla Gaussian-ohjelmiston parissa. Kurssi onkin hyvä kaikille laskennallisesta kemiasta (engl. computational chemistry) kiinnos-tuneille. Luennoilla ei juurikaan käsitellä pakollis-ten tietokoneharjoitusten asioita. Mikäli luentojen asia tuntuu liian vaikealta, älä kuitenkaan luovuta. Päätavoitteena on Gaussianin opettelu ja ohjelman vaatimien Z-matriisien tajuaminen.

Johdatus polymeerikemiaanPolymeereistä tulevat ensimmäisenä mieleen muovit, mutta ne ovat vain pieni osa polymeerike-miaa. Itse asiassa muovitkin ovat seoksia, joista jopa alle puolet saattaa olla polymeerejä. Johdatus poly-meerikemiaan tarjoaa yleissilmäyksen siitä, mitä kaikkea muuta polymeerit ovat.

Johdatus ympäristökemiaanYmpäristöystävällisyys on päivän sana. Jotta ihmis-kunta voisi todella olla ympäristöystävällinen, täytyy ensin saada selville, miten erilaiset kemikaalit vai-kuttavat ympäristöön. Tällä kurssilla pohjustetaan muita ympäristön tutkimuksen kursseja. Sen voi si-sällyttää kemian aineopintoihin tai Ympäristökemian ja -fysiikan perusopintoihin.

Kemian historiaVaikka nykypäivänä julkaistaan uusia kemiallisia löytöjä vähintään satoja viikossa, on tutkimus todella tylsää verrattuna niihin aikoihin, kun tieteenalamme vielä haki muotoaan. Kemian historia -kurssilla läh-

detään liikkeelle alkemian alkuhämäristä ja päädy-tään iatrokemian kautta nykyhetkeen. Matkalla löy-detään uusia alkuaineita ja ihmetellään, miten tässä onnistuttiin ilman modernia laboratoriovarustusta.

Kemian tietolähteetSiinä missä vielä muutama vuosikymmen sitten kemisti vietti suurimman osan ajastaan laboratori-ossa, istuu nykykemisti tiiviisti tietokoneen ääressä tutkien, onko joku muu jo tehnyt saman asian tai ainakin pohjustanut sitä tutkimuksillaan. Jo pelkäs-tään kemian julkaisuja on satoja, sitä sivuavista tie-teistä puhumattakaan. Oikean tiedon löytäminen tästä sekamelskasta on oma taiteenlajinsa, johon Kemian tietolähteet yrittää perehdyttää.

Kemia tutuksiHeti syksyn aluksi uudet opiskelijat tutustutetaan kemian monimutkaiseen maailmaan. Kurssin tavoit-teena on paitsi antaa kuva siitä, mitä kaikkea kemia voi olla, myös antaa tarvittavia työkaluja yliopisto-opiskelusta selviämiseen.

Liuoskemian perusteet (Litku)Suuri osa kemiasta tehdään liuostilassa, joten on ensiarvoisen tärkeää osata laskea, paljonko litkua x täytyy lisätä litkuun y, jotta saadaan aikaan tapahtu-ma z. Kurssin aikana tutkaillaan mm. happo-emäs-reaktioita, puskuriliuoksia, metallikomplekseja, tit-rausta ja redox-kemiaa.

Matematiikkaa kemisteille (Matkem)Kevätlukukauden kestävä kurssi petaa erityisesti tietä fysikaalisen kemian opinnoille, joissa yhteen- ja vähennyslaskut eivät välttämättä aina riitä ongel-mien ratkomiseen. Tutuksi tulevat siten differen-tiaalimatematiikan alkeet (derivointi/integrointi) erilaisine temppuineen (mm. kompleksiluvut, sarja-kehitelmät). Pitkän matematiikan käyneet osaavat jo paljon kurssilla käytävästä asiasta, mutta pähkäiltä-vää riittää opetettavan matematiikan soveltamisessa fyskopainotteisissa laskuharjoituksissa, järjestetään tuutorointia.

26 27

Orgaaninen kemia I (Orkku ykkönen)Kurssilla tutustutaan lähemmin orgaaniseen kemiaan. Tämä tarkoittaa erilaisia funktionaali-suuksia, kuten alkoholeja, aldehydeja ja amiineja, ja niiden rakenteita ja reaktioita. Uutuutena tulevat reaktiomekanismit, joissa vipeltää nuoli toisineen ja mietitään, että missäs ne elektronit taas ovat ja miksi. Kannattaa siis olla tarkkana ja hereillä luen-noilla, sillä siellä pääsee reaktiomekanismien logii-kasta kiinni.

Orgaaninen kemia II (Orkku kakkonen)Päältä katsottuna kurssi vaikuttaa Orgaanisen kemian ensimmäisen kurssin kertaukselta, mutta totuus on toinen. Asioihin paneudutaan entistä tar-kemmin, ja luennoilla on syytä olla paikalla, jotta lukuisat reaktiomekanismit tulevat varmasti täyden-nettyä monisteisiin. Kurssi sisältää vapaaehtoiset laskuharjoitukset, joista voi saada sekä lisäpisteitä että arvokasta harjoitusta välikokeita silmällä pitäen. Harjoitukset käydään läpi pienryhmissä.

Orgaanisen kemian perus-työt I (Orkun ykköstyöt)Orgaanisen kemian ensimmäinen labrakurssi. Sisältää kahdeksan synteesiä, kahden aineen kvali-tatiivisen analyysin, osoitusreaktioita sekä loppu- ja työturvallisuustentin. Synteesit arvostellaan saannon ja puhtauden perusteella. Paikalle kannattaa saapua heti aamulla, jolloin assistentti käy läpi päivän syn-teesin ja reaktiomekanismin. Mukaan tarttuu aimo annos erilaisten lasiaparaattien kokoamistaitoa ja pieni näkemys siitä, miltä orgaaninen syntetiikka oikeasti tuntuu.

Orgaanisen kemian perus-työt II (Orkun kakkostyöt)Orkun kakkostyöt jatkuu siitä, mihin ykköstyöt jäivät. Opiskelijan tulee selvittää reaktioiden me-kanismit kirjallisuuden avulla ja sitten syntetisoida tuotteet. Kakkostöissä harjoitellaan ykköstöitä mo-nimutkaisempien synteesien ja työtapojen hallintaa.

Orgaanisten yhdisteiden rakenteiden selvittäminen (OYRS)Kurssi alkaa lyhyellä, intensiivisellä teoriaopetuk-sella, jonka jälkeen siirrytään suoraan ratkomaan tehtäviä luennoitsijan johdolla. Kuten nimikin kertoo, selvitetään kurssilla orgaanisten yhdistei-den rakenteita. Tehtävät koostuvat sekä ensi alkuun hämmentävien spektrien tulkitsemisesta että niiden piirtämisestä. Kurssi on hyvin vuorovaikutteinen, ja paikalla olosta on varmasti hyötyä. Tenttiin saa ottaa mukaan muistiinpanot, mutta niistä ei paljoakaan apua ole, jos käytännön kokemus puuttuu.

Radiokemian perusteet IJos ei käynyt lukion modernin fysiikan kurssia, ra-dioaktiivisuus ja säteily ovat todennäköisesti täysin vieraita käsitteitä, kuten ne ovat suurimmalle osalle ihmisistä – siksi meitä on niin helppo pelotella ydinvoimaloilla ja uraanikaivoksilla. Radiokemian perusteet I kertoo, mitä radioaktiivisuus oike-astaan on ja mitä radiokemistit tekevät. Kurssin suoritus on vaatimuksena Säteilyturvakeskuksen myöntämälle säteilysuojelusta vastaavan johtajan pätevyystutkinnolle.

Termodynamiikka ja dy-namiikka (TEDDY)Hellyttävän lempinimen alla piilee rautainen, tietoa pursuava kurssi. Asiaa jatketaan AMORin pohjal-ta, mutta hieman käytännönläheisemmin. Tutuksi tulevat mm. kemialliset reaktiot ja niiden kinetiikka, molekyylien vuorovaikutukset sekä termodynamii-kan energiakäsitteet. Kurssi on varsin työläs ja vaatii jatkuvaa opiskelua. Kurssiin sisältyvät pakolliset las-kuharjoitukset, joista voi ropista lisäpisteitä.

Turvallinen työskente-ly laboratoriossa (TTL)Kaikki vesiliukoiset aineet saa kaataa viemäriin. Vai saako sittenkään? Ennen kuin voi aloittaa laborato-riossa työskentelyn, on syytä tietää, mikä on turval-lista ja mikä ei. Kemistin työssä on paljon mahdol-lisia vaaratilanteita, jotka voidaan välttää oikeilla toimintatavoilla.

Tutkimusharjoittelu ja KandidaatintutkielmaKandidaattivaiheen opiskelut kulminoituvat tutkimus-harjoitteluun ja kandidaatintutkielmaan. Näistä ensim-mäinen on noin kuuden viikon jakso käytännön tutki-mustyötä, josta kirjoitetaan raportti. Jälkimmäinen taas on kirjallisuustutkimusta, joka voi olla samasta tai eri aiheesta kuin tutkimusharjoittelu.

TVT-ajokorttiYliopistossa kaikille pakollinen TVT-ajokortti on koe, jolla mitataan tietotekniikan hallitsemis-ta. Kurssin vastuuopettaja esittelee hyvissä ajoin ennen tenttiä nettisivut, joilla voi tehdä kokees-ta koeajoja. Vasta kun koeajoista on tullut riit-tävän hyvät pisteet, voi varsinaiseen kokeeseen osallistua. Muussa tapauksessa kannattaa tutus-tua Tietotekniikkaosaston nettisivujen tarjontaan

(http://www.helsinki.fi/tvt-ajokortti/), tai jos olet täysi vasta-alkaja tietokoneasioissa, erillistä ope-tustakin voidaan järjestää. Nyt varmaan ajat-telet, että selviät mistä tahansa ATK-tentistä heittämällä. Mutta ota hyvä fuksi nörtin sana: uu-sinnaksi meni. Erityisesti yliopiston tietoverkon rakenne on asia, joka kannattaa opetella, eikä teks-tinkäsittelyohjelman käytön petraamisestakaan haittaa ole.

Yleinen kemia I ja II (YK)Yleinen kemia kertoo nimensä mukaan kemian ylei-sistä käsitteistä. Ensimmäisen kurssin alku hämää helppoudellaan, sillä asiat ovat lukiosta tuttuja. Kuitenkin jo ensimmäisen kurssin lopulla päästään asioihin, joista lukiossa ei puhuttu mitään, ja toinen kurssi onkin jo aivan uutta asiaa. Kannattaa siis pysyä mukana alusta asti.

SivuaineetBiokemiaTeksti: Outi Koskinen

Biokemia tutkii eliöiden toiminnan ja rakentei-den kemiallista taustaa (makro)molekyylitasolla. Biokemian opetus tapahtuu Biotieteellisen tiede-kunnan alaisuudessa Viikissä, joten reissaaminen kahden kampuksen välillä muuttuu heti rutiiniksi. Biokemia sopii erittäin hyvin orgaaniseen kemiaan suuntautuvalle, mutta on antoisa sivuainevaihto-ehto myös muuten vain biologisemmasta kemiasta kiinnostuneelle.

Jokainen kemian opiskelija on oikeutettu lukemaan biokemiaa joko pitkänä (60 op) tai lyhyenä (25 op) sivuaineena. Kemisteiltä ei siis vaadita mitään erityi-siä pääsykokeita tai muutakaan paperisotaa. Riittää, kun ottaa selville kursseista, suunnittelee lukujärjes-tyksensä, käy luennoilla ja tenttii kurssit.

Biotieteiden perusteet I (5op) on biokemistien ja biologien yhteinen aloituskurssi; se on ”ponnahdus-lauta biotieteisiin”. Kurssi on hyvin intensiivinen, lu-entoja on joka arkipäivä hieman yli kuukauden ajan, ja asiaa tulee paljon. Edellisten vuosien luentomo-nistenivakoista on luovuttu, ja kurssilla käytetään kirjaa, jonka vanhemmatkin painokset ovat käyttö-kelpoisia, jos uudempi painos loppuu tiedekirjas-ton hyllyiltä. Biotieteiden perusteet on suositelta-vaa käydä jo ensimmäisenä vuonna, jotteivät toisen vuoden vaikeat kemian kurssit ole jarruttamassa opiskelua. Epäorgaanisen laboratoriokurssit kannat-taa tällöin ottaa iltapäivälle.

Harjoitustöitä löytyy Biokemian harjoitustöiden (3 op) ja Biokemian perustöiden (9 op) muodos-sa. Lyhyeen sivuainekokonaisuuteen kuuluu vain Biokemian harjoitustyöt pakollisena. Pitkässä sivu-

aineessa (60 op) Biokemian perustyöt on pakollinen. Kurssille Biokemian perustyöt pääsemisen edelly-tyksenä on, että on suorittanut kurssit Biotieteiden perusteet, Biomolekyylit (5 op), Kemian perusteet ja Biokemian harjoitustyöt. Yleiset kemiat ja epäor-gaanisen laboratoriotyöt korvaavat kaksi viimeistä vaatimusta. Biokemian perustyöt on erittäin tiivis työjakso: kurssi on lyhyt, ja töillä on tiukat aikatau-lut. Jokaisesta työstä kirjoitetaan tarkka laboratorio-työpäiväkirja. Muiden kurssien luennoille ei pysty venymään. Kurssista ei ole mahdotonta päästä läpi, mutta se vaatii paljon työtä.

Tarjolla on myös kurssit Entsyymit ja aineenvaih-dunta (5 op), Molekulaarinen solubiologia (5 op) ja Molekulaarinen biofysiikka (3 op). Lehninger, Nelson & Cox: Principles of Biochemistry on bio-kemian perusopus, joka kannattaa hankkia itselleen omaksi.

Biokemian luennoitsijat käyttävät BlackBoardia:tä ja Almaa, joten näiden kanavien käyttö kannattaa opetella. Joillekin kursseille pystyy ilmoittautumaan WebOodin kautta (labrakurssi), toisille kursseille il-moittaudutaan luentosalissa paikan päällä kiertävän listan avulla.

Kemian laitos tarjoaa kevätlukukaudella kurssin Biologinen kemia, josta on erittäin paljon hyötyä ja tukea biokemiaa harkitseville. Kurssi antaa hyvät lähtötiedot ja on sisällöltään kuin Biomolekyylit-kurssi menemättä kuitenkaan liian monimutkaisiin yksityiskohtiin.

Lisätietoja kaipaavalle infoa löytyy http://www.hel-sinki.fi/biosci/biochem/opetus.htm, jossa on myös biotieteellisen tiedekunnan opinto-opas pdf-muo-dossa ladattavissa, ja biokemian oman ainejärjestön, Helixin, kotisivuilta http://etax.org.helsinki.fi/.

28 29

BiologiaTeksti: Jonna Teikari

Biologian opiskelu on hauskaa ja koulii sinusta väis-tämättä avarakatseisen luonnon tarkkailijan. Etenkin sivuaineopintoihin kuuluvat kenttäkurssit tarjoavat upeita kokemuksia luonnossa kokeneiden ”oppai-den” seurassa. Opiskelu ei kuitenkaan ole pelkkää retkeilyä, sillä töitä on tehtävä, eikä luennoilta

kannata lintsata. Biotieteiden laitoksella jokainen opintopiste on todellakin ansaittu.

Biologian opiskelu tapahtuu Viikissä. Opiskelu aloi-tetaan tavallisesti biotieteiden perusteet 1-2 -kurs-seilla ja tämän jälkeen suoritetaan muut kurssit erinäisessä järjestyksessä. Suosittelen kuitenkin lämpimästi, että varaat kokonaisen vuoden biologi-an opinnoille. Näin vältät turhia päällekkäisyyksiä ja saat paljon enemmän irti vuodesta. Biologian laitok-

sella kun ei noudateta periodijärjestelmää, ja osassa kursseja on läsnäolopakko. Halutessasi voit osal-listua myös biologien fuksiryhmiin ja saada paljon uusia tuttavia.

Useille kursseille vaaditaan biologian opinto-oikeus. Tätä voit kemianopiskelijana hakea kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja lokakuun loppuun men-

nessä. Kemian opettajaopiskelijoille on lisäksi oma kiintiö, jossa valitaan neljä kemian opettajaopis-kelijaa. Myös tämä haku on kaksi kertaa vuodessa. Tarkista tarkat lomakkeiden jättöpäivät http://www.helsinki.fi/bio/lomakkeet/

Mukavia hetkiä biologian parissa!

FarmasiaTeksti: Reeta Salminen

Farmasia on miellyttävä soveltavan kemian sivuai-ne. Kursseilla oppii jos jonkinmoista lääkeaineiden metaboliasta ihmisruumissa, kuten myös kasvilääk-keistä ja pillerinpuristuksesta - riippuen siitä, mitä kursseja sattuu valitsemaan. Toisin sanoen farmasia ei tarjoa valmista sivuainekokonaisuutta, jonka voisi suorittaa.

Toisin kuin yleisimpien sivuaineiden kanssa, far-masiaan pitää hakea joillekin kursseille erikseen opinto-oikeus. Opinto-oikeutta voi hakea kaksi kertaa vuodessa lokakuun ja huhtikuun viimeiseen päivään mennessä. Tämä tapahtuu täyttämällä lomake, johon täytyy täyttää niiden kurssien tiedot, joihin opinto-oikeuden haluaa, sekä liittämällä mukaan opintosuoriteote, jolla todistetaan, että on suorittanut 25 op pääainettaan. Sivuaineen voi kuitenkin kasata myös kursseista, joille on vapaa sivuaineopinto-oikeus.

Farmasian tiedekunnan sivuilta, (kohdasta opiskeli-jaksi? muut opinto-oikeudet sivuaine opiske-lu) löytyy lista kursseista, joille voi osallistua ilman hakua, sivuaineopinto-oikeutta hakemista tarvitse-vista ja kursseista, joille ei pääse, vaikka kuinka ha-luaisi, kuten labratyöt. Huhu kiertää, että kemisteil-

le olisi erikseen joitakin kiellettyjä kursseja, mutta tästä farmasian tiedekunnan sivut eivät anna mitään osviittaa. Tällöin ovat mukavat kertauskurssit, kuten Orgaanista kemiaa biokemisteille ja proviisoreille I, II ja III vapaata riistaa. Suoritetuista kursseista koos-tetaan sitten sivuainekokonaisuus.

Farmasia tarjoaa opiskeluun myös omaperäi-siä ongelmia, joihin on erittäin tärkeää varautua. Kursseille on ilmoittauduttava mahdollisten ryh-mätöiden takia. Kurssien ilmoittautuminen menee kiinni viikkoa ennen kurssin alkua, ja kurssit saatta-vat alkaa kesken periodin tai vaikka puolessa välissä elokuuta. Myös tentteihin ilmoittautuminen menee kiinni viikkoa ennen tenttiä, ja jos ei ole ilmoittau-tunut, tenttiä ei arvostella. Nämä kaksi seikkaa pitää muistaa koko sivuaineopiskelun ajan!

Luentojen paikat ilmoitetaan myös joskus hieman omituisesti, eli salien nimien mukaan. Esimerkiksi Sipi Siintola -sali, jossa suurin osa luennoista pide-tään, on kampuskartoissa Biokeskus 2:n auditorio 2041. Toinen tärkeä sali on B1, joka tarkoittaa Maa- ja metsätalouden tiedekunnan taloa, salia A110, jonne kulku tapahtuu B-talon kautta.

Kuitenkin tärkein apuväline, kun aikoo farmasian sivuaineopiskelijaksi, on oma aktiivisuus, ja kovana kakkosena farmasian tiedekunnan internetsivut www.helsinki.fi/farmasia.

Fysiikka sivuaineenaTeksti: Otto Seppänen

Aivan Chemicumin naapurissa sijaitseva fysiikan laitos tarjoaa sivuaineopiskelijoille suppean 25 op:n tai laajan 60 op:n sivuainekokonaisuuden. Suppea kokonaisuus koostuu neljästä periodin pituisesta kurssista: Liike ja voimat (6op), Lämpö ja energia (5op), Sähkö ja magnetismi (6op) sekä Aine ja säteily (5op). Kurssit koostuvat luennoista ja pakollisista laskuharjoituksista. Näiden lisäksi kokonaisuuteen

kuuluvat Perusopintojen laboratoriotyöt (3 op), joissa tehdään 13 erilaista työpakettia neljän perio-din aikana.

Laajasta sivuaineesta kiinnostuneen on syytä ohittaa edellä mainitut kurssit laboratoriotöitä lukuun ot-tamatta ja suorittaa matemaattisesti laajemmat kurssit Mekaniikka (9 op), Sähkömagnetismi (5 op), Sähködynamiikka (3 op) sekä Aaltoliike ja kentät (5 op). Näiden kurssien jälkeen sivuainekokonaisuus koostuu pitkälti opiskelijan vapaasti valitsemista fy-siikan kursseista.

30 31

Suppea sivuainekokonaisuus on opiskelijoita ajatel-len koostettu tiiviiseen pakettiin, jossa käydään läpi lukion laajan fysiikan oppimäärä kuitenkaan unoh-tamatta uuden opettamista. Hyvin rakennettu koko-naisuus säästää varsinkin juuri opintojaan aloittavaa kurssien kanssa säätämiseltä, jolloin voi huoletta keskittyä itse opintoihin.

Kemistille fysiikka sivuaineena tarjoaa sivistävän ja

mielenkiintoisen aihepiirin lisäksi sitä tarpeellista laskurutiinia sekä valmentaa tietynlaiseen analyyt-tiseen ajattelutapaan. Konkreettista hyötyä saa mo-dernin fysiikan opinnoista, joissa tutustutaan aal-tofunktioihin, mikä antaa esimakua toisen vuoden opiskelijoille tarkoitetuista fysikaalisen kemian kursseista.

GeologiaTeksti: Miia Mäntymäki

Jos kaipaat sivuaineeksi jotakin matemaattisesti kevyttä, kannattaa antaa geologialle mahdollisuus. Geologiassa ollaan kiinnostuneita Maan rakentees-ta, koostumuksesta ja historiasta. Geologian perus-opinnot koostuvat seitsemästä kurssista, jotka ovat samat pää- ja sivuaineopiskelijoille. Suomen kallio-perä -kurssia lukuun ottamatta kurssit suositellaan suoritettavaksi yhden lukuvuoden aikana.

Geologian opiskelu kannattaa aloittaa kurssis-ta Kidetiede ja mineralogia, joka tunnetaan myös ”palikkakurssina”. Kurssilla päästään tutustumaan kappaleiden symmetriaelementteihin puupalikoita pyörittämällä, ja myöhemmin opitaan tunnistamaan yleisimpiä mineraaleja. Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista, joissa kannattaa ehdottomasti käydä. Ilman harjoituksissa opittuja symmetriaelementtien ja mineraalien tunnistustaitoja kurssin kahdesta ten-tistä tuskin pääsee läpi. Lisäksi on hyvä pitää mie-lessä, että tämä kurssi tulee suorittaa ennen Yleinen geologia -kurssia.

Kidetiede ja mineralogia -kurssia seuraavat luen-tokurssit käsittelevät muun muassa paleontologi-aa, eksogeenisia prosesseja ja ympäristögeologiaa. Keväällä sijoittuva Yleinen geologia -kurssi sisältää luentojen lisäksi kivilajien tunnistusharjoituksia ja kenttäretken, jonka aikana päästään harjoittamaan kivilajien ja geologisten muodostumien tunnistusta luonnossa. Yleisesti vaikeana ja ajoittain sekavana-kin kurssina pidetty Suomen kallioperä kannattaa suorittaa luentokursseista viimeisenä.

Geologia soveltuu erinomaisesti sivuaineeksi esi-merkiksi epäorgaanikolle tai ympäristökemiasta kiinnostuneelle, tosin Kidetiede ja mineralogia -kurssia voi suositella oikeastaan kaikille kemisteille. Geologian laitoksella on mukava ilmapiiri, ja luen-noitsijat ovat helposti lähestyttäviä. Erityisesti kivi-tohtori Lehtinen on tutustumisen arvoinen tyyppi. Kannattaa siis hipsiä Physicumiin ottamaan selvää, mikä niitä kiviäkin kiinnostaa. Ole kuitenkin varo-vainen, muuten saatat pian löytää itsesi makaamasta kauppakeskuksen lattialta pohtimasta: ”Onko tämä tosiaan viborgiittiä...”.

MatematiikkaTeksti: Salla Tapio

Matematiikka on hyvä sivuainevaihtoehto kenelle tahansa. Useista matematiikan kursseista on hyötyä kemian opinnoissa, erityisesti fysikaalisen kemian kursseilla. Jos kuitenkin inhosit todistus-tyyppisiä tehtäviä syvästi jo lukiossa, kannattaa sinun miettiä sivuainevalintaasi aika hartaasti. Perinteiset laskut nimittäin näyttelevät jo ensimmäisillä matematiikan kursseilla varsin pientä sivuosaa todistustehtävien loistaessa parrasvaloissa. Älä kuitenkaan säikähdä, sillä matematiikan laitoksella meininki on varsin inhimillistä. Esimerkiksi tenttituloksen johtaessa

pettymykseen (hylättyyn suoritukseen) useimmilla kursseilla on mahdollista tehdä vaikkapa lisätehtäviä päästäkseen läpi kurssista.

Matematiikan sivuainekokonaisuuden kurssit saa valita vapaasti perus- ja aineopintojen kurs-seista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Esimerkiksi aineenopettajaopiskelijoille, jotka halua-vat matematiikan toiseksi opetettavaksi aineekseen, kurssit Analyysi Ι ja ΙΙ ovat pakollisia. Matematiikan sivuainekokonaisuuteen on mahdollista sisällyttää myös hieman tilastotiedettä, ellei ota tilastotiedet-tä toiseksi sivuaineeksi. Ensimmäisiksi kursseiksi suosittelisin ainakin kursseja Matematiikka tutuksi, Analyysi Ι sekä Lineaarialgebra ja matriisilaskenta Ι.

Matematiikka tutuksi on yhden periodin mittainen johdanto matematiikan saloihin. Kurssi on varsin leppoisa ja se suoritetaan tekemällä laskuharjoituk-set. Tenttiä ei ole ja palkaksi kurssista saat hyvän mielen ja lähes ilmaiset viisi opintopistettä. Analyysi Ι -kurssia puolestaan luennoi mahdollisesti koko tiedekunnan paras opettaja Juha Oikkonen. Aluksi kurssi voi tuntua hieman haastavalta, mutta kun jaksaa osallistua luennoille ja tehdä laskuharjoituk-sia, ei läpipääsy ole mikään ongelma.

Laskuharjoituksia on yleensä jokaisella kurssilla yhdet viikossa. Useimmiten ne ovat vapaaehtoisia, mutta niiden tekeminen ja omaan laskuharjoitus-

ryhmäänsä osallistuminen on erittäin kannattavaa. Paitsi että laskareita tehdessä oppii hyvin kurssin asiat, niistä voi saada myös lisäpisteitä tenttiin. Apuakin laskareiden tekemiseen on saatavilla: Exactumin kolmannessa kerroksessa huoneessa C337 toimii laskupaja, jossa on aina päivisin joku osaava henkilö neuvomassa ja vastaamassa kysy-myksiin. Ilahduttava puoli matematiikassa sivu-aineena on myös se, että kurssien vaativuuteen ja työmäärään nähden niistä jaetaan opintopisteitä hieman runsaammalla kädellä kuin esimerkiksi vas-taavan tasoisista kemiankursseista.

Menetelmätieteiden sivuainekokonaisuusTeksti: Teemu Niemi

Onko sinulla vaikeuksia päättää, ottaisitko sivuai-neeksesi matematiikan vai tietojenkäsittelytieteen? Tai kiinnostaako tilastotiede, mutta ei aivan 25 opintopisteen edestä? Jos vastasit jompaankumpaan kysymykseen kyllä, saattaa menetelmätieteiden si-vuainekokonaisuus olla juuri sinua varten. Ideana on, että opiskelija saa vapaasti valita opinto-oppaas-ta löytyvältä kurssitarjottimelta itseään kiinnosta-via kursseja – lähinnä matematiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen saralta, mutta mahtuupa mukaan muutama fysiikan ja maantieteen kurssikin.

Jos haluaa mennä sieltä, missä aita on matalin, voi käydä läpi esimerkiksi kaikki kampuksen helpoim-mat kurssit ja kasata täten itselleen sivuaineen

vaivattomasti. Silloin kuitenkin missaa menetel-mätieteiden pointin. Tarkoituksena nimittäin on kerätä itselleen hyödyllisiä työkaluja kaikilta luon-nontieteiden aloilta ja suorittaa siinä sivussa sivu-aine, josta varmasti on hyötyä niin opinnoissa kuin elämässäkin.

Kursseja voi tosiaan valita tarjottimelta suhteellisen vapaasti, mutta aineiden sisäistä kurssijärjestys-tä kannattaa noudattaa. Esimerkiksi Tilastotieteen jatkokurssille ei ole asiaa ennen kuin Tilastotieteen johdantokurssi on käyty, ja Analyysin peruskurssin suorittaminen on esitietovaatimuksena useimmil-le muille matematiikan kursseille. Pelisäännöt sel-viävät kyllä helposti opinto-oppaan suosiollisella avustuksella.

Menetelmätieteiden sivuainekokonaisuuden voi suorittaa ainoastaan 25 op:n laajuisena, eli sen rin-nalle on otettava vielä toinen sivuaine.

Teoreettinen fysiikkaTeksti: Tiina Sarnet

Teoreettinen fysiikka on nimensä mukaisesti teo-reettista ( eikä siis sisällä labroja yms.), mutta muu-takin kuin pelkkää fysiikkaa. Se toimii hyödyllisenä sivuaineena kemistille, kuten ns. perinteisemmätkin vaihtoehdot.

Teoreettinen fysiikka aloitetaan Matemaattiset apu-neuvot (MAPU) -kursseilla, jotka ovat ”rautaisannos luonnontieteellisillä aloilla välttämätöntä perusma-tematiikkaa ja - - - laskurutiinia”. Turhat todistelut on jätetty pois ja keskitytty asiaan. Nämä kurssit toimivat erinomaisena korvikkeina ”puhtaan” ma-

tematiikan kursseille ja auttavat taatusti Amorin ja Teddyn laskujen runttaamisessa, sillä kaikki tar-peelliset kikat käydään läpi. Kursseihin kuuluvat kahdet laskarit. Yhdet ovat perinteiset palautettavat ja taululla läpikäytävät ja toiset ex tempore -tyyppi-set, joissa laskut lasketaan paikan päällä. Tehtävistä saatavat pisteet vaikuttavat kokonaisarvosanaan, ja tietty minimi vaaditaan kurssin läpäisyyn.

Sivuaineen minimivaatimuksen, 25 op, saa täyteen MAPUjen lisäksi käymällä yleissivistävät Suhteellisuusteorian perusteet ja Modernin fysiikan, joissa nimensä mukaisesti perehdytään suppean ja yleisen suhteellisuusteorian perusteisiin sekä ”nyky-aikaiseen fysiikkaan – puuttumatta yksityiskohtiin”.

Palaute – ketä kiinnostaa?Teksti

Tiina Sarnet

32 33

Myös näihin kursseihin kuuluvat laskarit, mutta niiden painoarvo on pienempi kuin MAPUilla.

Lisää haasteita kaipaavat voivat jatkaa muun muassa

Fysiikan matemaattiset menetelmät (FYMM) -kurs-seille. Kursseille ja laskariryhmiin ilmoittaudutaan WebOodissa.

TilastotiedeTeksti: Teemu Niemi

Lukion antama kuva tilastotieteestä on varsin yksi-toikkoinen: laskeskellaan todennäköisyyksiä ja ku-vaajien odotusarvoja. Hurjimmat saattoivat pitkän matematiikan puolella jopa integroida muutaman tiheysfunktion. Yliopiston tilastotieteen kursseilla-kin tämä tilastojen ja datan matemaattinen käsittely tulee toki tutuksi, mutta se on vain kolikon toinen puoli. Aivan yhtä tärkeällä sijalla – itse asiassa pe-rusopintojen kohdalla jopa tärkeämmällä sijalla – ovat tilastojen lukutaito, erilaisten käppyröiden piirtäminen sekä ylipäänsä tilastotieteen soveltami-nen käytännössä.

Esitietovaatimuksena muille tilastotieteen kursseille on Tilastotieteen johdantokurssi 10 op:n laajuisena. Kurssilla käsitellään pintapuolisesti datan keräämi-sen ja mittaamisen menetelmiä, datan esittämistä sekä tulosten tulkitsemista ja tilastollisesti pitävien johtopäätösten tekemistä. Myös todennäköisyyslas-kennan alkeet kerrataan. Kurssi koostuu helpoista,

vapaaehtoisista laskuharjoituksista sekä luennois-ta, jotka ovat poikkeuksellisen mielenkiintoisia lu-ennoitsijoiden viljelemien tilastofaktojen ansiosta. Miten esimerkiksi on mahdollista, että Suomen myydyin auto on eri kuin Suomen ostetuin auto? Hidastavatko merirosvot ilmaston lämpenemis-tä? Entä aiheuttaako jäätelö todellakin valtaosan hukkumakuolemista?

Johdantokurssin jälkeen voi joko siirtyä Tilastotieteen jatkokurssille tai valita opinto-op-paasta löytyvästä listasta itseään kiinnostavan muun kurssin. Valtaosa tilastotieteen kursseista on laajoja (5-10 op), joten lyhyen sivuaineen raja tulee vastaan kuin huomaamatta. 60 opintopistettäkin kasautuu nopeasti.

Tilastotiede on matemaattisesti kevyttä ja sivuai-neena mukavan käytännönläheistä. Ennen kaikkea se on kuitenkin kemistille hyödyllistä: dataa nimit-täin kertyy viimeistään tutkimusharjoitteluvaiheessa niin paljon, ettei sen käsittelyyn välttämättä ilman tämän tieteenalan tarjoamia työkaluja kykene.

Ympäristöalan monitieteinen sivuaineTeksti: Mikko Muuronen

Poikkitieteellistä opiskelua oman kampuksen ulko-puolella on harrastettu yliopistoissa jo pitkään. Nyt kuitenkin ympäristöalasta kiinnostuneet opiskelijat pystyvät liittämään tutkintoonsa lyhyen (25 op) si-vuainekokonaisuuden, joka koostuu eri tiedekuntien järjestämistä, ympäristöön liittyvistä kursseista.

Opintokokonaisuuteen kuuluu vain yksi pakollinen kurssi: Johdatus monitieteisiin ympäristöopintoi-hin on viiden opintopisteen arvoinen pläjäys, jonka jälkeen jokainen luennoilla istunut ymmärtää var-masti, mitä käsite ”poikkitieteellisyys” tarkoittaa. Jokaisella luennolla on vieraileva luennoitsija, joka on oman tieteenalansa ammattilainen - ja sen kyllä huomaa.

Kurssi alkaa heti periodissa 1 (syksyllä -09 ensim-mäinen luento jo 8.9) ja päättyy joulukuun puoli-

välissä. Ainakaan syksyllä -08 kurssiin ei sisältynyt tenttiä vaan määrätyistä luennoista palautettiin lyhyet oppimistehtävät.

Johdantokurssin jälkeen opintojen valitseminen on huomattavasti vapaampaa. Valinnaisten kurssien vähimmäisvaatimus on 20 op, joka koostuu sekä luonnontieteellisistä että humanistisista kursseista. Molemmista sisältöalueista pitää suorittaa opintoja vähintään 6 op, ja opintojen pitää sijoittua myös vä-hintään kahdelle eri kampusalueelle.

Tässä on hyvä mahdollisuus valita monipuolinen si-vuainekokonaisuus, jossa voi oppia uutta niin ilma-kehän kemiasta ja fysiikasta kuin Alaskan erämaista.

Johdatokurssista löytyy lisätietoa osoitteesta:

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/johdantokurssi.htm

Ja valinnaisten kurssien lista taas osoitteesta:

http://www.helsinki.fi/henvi/opetus/valinnaiseto-pinnot.htm

KuinKa monta opettajaa sinulla on ollut jo mit-tavan koulu-urasi varr ella? Kaksikymmentä? Vai lähenteleekö luku sataa? Kuinka moni heistä opetti samalla tavalla? Ei varmaan kauhean moni. Olet siis taatusti törmännyt niin loistaviin kuin vähemmän lois-taviin opettajiin. Peruskoulu- ja lukiomaailmassa asia jää useimmiten oppilaiden keskinäiseksi hehkutuksek-si tai purnaukseksi, mutta toivottavasti yliopistomaail-massa uskallat avautua.

Yliopistossa opettajat ovat pohjimmiltaan ihan sa-manlaisia kuin lukion opettajat. He ovat ihan taval-lisia ihmisiä, joita voi rauhallisin mielin lähestyä. Suurempi opiskelijamäärä opiskelun alun massaluen-noilla kuitenkin vähentää telepatian mahdollisuuksia, joten kannattaa vain kysellä rohkeasti. Jos sinä et näe, kuule tai ymmärrä, luentosalista löytyy varmasti koh-talotoveri. Oppimista voi siis helpottaa hyvin pienillä asioilla, eikä sitä käden nostamista kannata pelätä. En usko, että yksikään luennoitsija pahastuu hereillä ole-vista opiskelijoista, jotka haluavat lisätä tietämystään.

Yksinkertaisimmillaan palaute onkin välitöntä. ”Voisitko kirjoittaa vähän isommalla / siirtyä kaksi metriä vasemmalle / selittää tuon asian uudestaan?” -tyylinen palaute on helpointa hoitaa pois alta heti luennon aikana. Myöhemmin saa syyttää vain itseään, jos ei nähnyt/kuullut mitään. Vaikeampana tapauk-sena pidetään koko kurssista annettavaa palautetta. Mutta miksi oman mielipiteen ilmaiseminen on niin vaikeaa? Aiheuttaako tenttistressi tai tentistä selviä-minen valikoivan muistinmenetyksen? Kurssit eivät kehity, jos kukaan ei kerro luennoitsijoille homman toimivuudesta. Epäkohtiin ei koskaan puututa tai kunniaa anneta oikeille tahoille, jos asioita märehtii vain itsekseen tai kaveriporukalla.

On siis aika avautua ja kertoa mielipiteesi. Rakentava, yksityiskohtainen ja informatiivinen palaute otetaan varmasti hyvin vastaan. Turhat ”Ihan jees.”-lässytyk-set eivät hyödytä ketään. Välitä eteenpäin ensikäden tietosi siitä, mikä on toiminut ja missä olisi paranta-misen varaa.

Osasta kursseja kerätään varmasti edelleen paperiset palautelomakkeet, jotka palautetaan luennoitsijalle.

Kaikista kursseista voi kuitenkin antaa myös sähköis-tä palautetta. Palautejärjestelmän on tarkoitus syksyn aikana siirtyä WebOodiin, mutta tätä odotellessa pa-lautetta voi antaa Alman kautta (alma.helsinki.fi) > Kemian laitos > Opiskeluun liittyvät lomakkeet > Kurssien palautelomake.

Antoisaa syksyä kaikille! Muistakaa antaa palautetta, sillä kaikkia pitäisi kiinnostaa.

Luentoetiketti

1) Älä yritä päteä kurssin opettajalle. Hän on kuitenkin oman alansa asiantuntija ja luultavasti tietää, mistä puhuu. Päteminen vain ärsyttää opettajaa ja muita oppilaita.

2) Kännykkä äänettömälle. Jotkut luennoitsijat jaksavat vitsailla kerran, mutta pidemmän päälle puhelut kesken luennon ovat rasittavia.

3) Kaverin kanssa keskusteleminen on sallittua, mutta otathan muutkin huomioon. Sama koskee kännykkään puhumista.

4) Jos tulet myöhässä suureen luentosaliin (A110), käytä toisen kerroksen takaovea. Alaovi kolahtaa ikävästi kes-keyttäen luennon. Jos takaovi on lukossa, hae vahtimesta-ri avaamaan se. Käytä takaovea myös silloin, kun poistut kesken luennon.

5) Opettajalta saa ja kannattaa kysyä, jos ei ymmärrä jotakin. Todennäköisesti joku toinenkin miettii ihan samaa asiaa, muttei uskalla kysyä.

6) Kursseista kannattaa antaa palautetta. Vain siten kurs-seja voidaan kehittää. Sähköisen palautelomakkeen löydät Almasta tai myöhemmin syksyllä toivottavasti WebOodista.

Mitä tekee filosofian maisteri?TekstiJaana Saarni

Sanasto

34 35

Mitä tekee filosofian maisteri? Missä kemistit työskentelevät?

ihmisiä, ja on se oman alan osaaminenkin yhtenä kriteerinä. Esiintyminen, palavereissa istuminen, projektien johtaminen, kokonaisuuksien hallinta… Miten näitä voi harjoitella? Ei niitä suoraan opeteta, niitä oppii muiden asioiden ohella, jos kiinnittää asiaan huomiota eikä yritä sulautua seiniin tai väl-tellä ihmisiin tutustumista.

Ammattiliittojen lehdistä löytyy usein juttuja alan ammattilaisista, mitä he tekevät ja miten ovat työ-hönsä päässeet, ja liitoilla on hyviä kursseja työn-haun ja tulevaisuuden hahmottamisen tueksi, ikku-noita tukevaisuuden työelämään. Yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut tarjoavat myös koulutusta, vink-kejä ja apua. Kukaan ei kuitenkaan tule pakottamaan sinua ottamaan selvää asioista, sinun täytyy tehdä se itse. Eikä kukaan käy puolestasi työhaastatteluissa tai lähetä hakemuksia.

Älä valmistu niin nopeasti ettet ehdi hankkia kaikkea töihin pääsemiseksi tarvitsemaasi tietoa työn hakemisesta ja tekemisestä!

Innostavaa ja motivoivaa opiskeluaikaa!

Olet valiNNut mielenkiintoisen ja moni-puolisen alan, joka antaa paljon mahdollisuuksia. Yliopistotutkinto, maisterin tutkinto, ei ole mikään uraputki tai liukuhihna, josta ohjautuisit suoraan unelmiesi työhön. Siis mihin? Mikä on unelmiesi työpaikka? Mitä valmistuneet kemistit tekevät työk-seen? Miten sellaisen työpaikan saa?

”Mikä sinusta tulee valmistuttuasi?” Yleinen kysymys, johon voi vastata monella epäinformatii-visella tavalla: maisteri, filosofian maisteri, kemisti, asiantuntija, tutkija, nobelisti… Ihan hyviä vasta-uksia, monet oikeitakin, mutta mitä ne tekevät ja millaista se työ oikeasti on? Yliopistolla pääsee nä-kemään tutkijoiden arkea: jatko-opiskelijat eli toh-torikoulutettavat kulkevat käytäviä ajatuksissaan, puhuvat artsuista (artikkeleista), julkaisuista, sitaa-tioindekseistä, tietokannoista – ja joskus ihan tie-teestäkin. Yliopistolla on paljon jatko-opiskelijoita, mutta varsin vähän tohtoriksi valmistuneita töissä. Yliopistonlehtoreita, dosentteja, professoreita - opit nämä kyllä!

Yliopiston ulkopuolella on maailma täynnä eri-laisia mahdollisuuksia maistereille ja tohtoreille: tutkimustehtäviä, asiantuntijatehtäviä, koulutus-, opetus- ja johtamistehtäviä. Suurin osa valmistu-neista sijoittuu ihan muualle kuin yliopistoihin: kuntiin, valtion tutkimuslaitoksiin, ja etenkin yrityk-siin. Toiminimikkeenä on harvoin ”kemisti” tai vielä harvemmin ”maisteri”; usein tutkija, R&D-jotain (research and development), projektipäällikkö tai muu yhtä helposti avautuva nimike.

Heti opiskelun alusta kannattaa ottaa tavaksi se-lailla alan yritysten sivuja, tutkia työpaikkailmoi-tuksia, kysellä ihmisiltä heidän töistään, käydä yrityksissä vierailuilla, kysellä vanhemmilta opiskeli-joilta heidän kesätöistään ja pohtia omia edellytyksiä pärjätä työnhaussa ja varsinkin töissä. Työnantajat haluavat yhteistyökykyisiä, tiimityötaitoisia, ver-kostoituneita, kielitaitoisia ja vaikka mitä osaavia

AlinaUuden ylioppilastalon 3. kerroksessa sijaitseva bilesali

ApproApprobatur. Nykyisiä perusopintoja vastaava oppimäärä.

Akateeminen varttiJos jokin alkaa aikataulun mukaan tasalta, se alkaa todellisuudessa vartin yli. Esim. Luento ei ala klo. 9, vaan 9.15.

AuskultointiOpetusharjoittelu ja siihen liittyvät kasvatustieteen opinnot

BentsokinoniC6H4O2. Tunnetaan myös HYKin leffakerhona.

CRCHandbook of Chemistry and Physics, Oxford Press. Kirjanen, josta löytyy yhdisteiden fysikaalisia ja ke-miallisia ominaisuuksia. Tulee hyvin tutuksi mm. kurssilla Orgaanisen kemian I-työt.

CumuCum laude approbatur. Perus- ja aineopintoja vas-taava oppimäärä.

CVCurriculum vitae. Ansioluettelo.

DekaaniTiedekunnan johtaja. Matemaattis-luonnontieteel-lisessä tiedekunnassa tällä hetkellä professori Jukka Paakki (tietojenkäsittelytiede).

DommaDomus Academica . Opiskeli ja-asuntola , Leppäsuonkatu 9.

Domma DCMuinainen bilepaikka Domman kellarissa

ExcuExcursio. Opintoretki, jossa joko oikeasti tutustu-taan johonkin, esim. Orioniin, tai sitten vain ryypä-tään, esim. Amsterdamissa.

FuksiEnsimmäisen vuoden opiskelija

FyskoFysikaalinen kemia tai fysikaalisen kemian laboratorio

GeysirGeofysiikan opiskelijoiden ainejärjestö

HelixBiokemian sekä solu- ja molekyylibiologian opiskeli-joiden ainejärjestö

HoseliHösseli, HCl, suolahappo. Rakkaalle substanssille on monta nimeä.

HYKHelsingin Yliopiston Kemistit ry. Kemian opiskeli-joiden ainejärjestö.

HYPPYHelsingin Yliopiston Polymeeri- ja Puukemistit ry. Majailee Chemicumin yläkerrassa.

HönöHNO3, typpihappo. Tulee varmasti tutuksi laboratoriossa.

IidaIda Aalbergintiellä Pohjois-Haagassa oleva sauna, jossa järjestetään suurin osa saunailloista.

IlotaloKolmannen ylioppilastalon virallinen nimi on Domus Gaudium eli Ilon talo.

KertsiHYKin (ja joidenkin muiden järjestöjen) vanha ker-

36 37

hohuone Uudella ylioppilastalolla. Kertsillä voidaan viitata myös Klusteriin.

KlusteriHYKin ja muiden Matlu-järjestöjen yhteinen ker-hohuone, Matlu-klusteri, sijaitsee Kolmannella ylioppilastalolla.

KustosJohtaa puhetta väitöstilaisuudessa.

KypsyysnäyteTentti, joka suoritetaan kandintutkielman jälkeen. Tarkistetaan, että tekijä osaa suomea ja on itse tehnyt tutkielmansa.

KäpistelijäTietojenkäsittelytieteen opiskelija

LaviLaudatur. Syventäviä opintoja vastaava oppimäärä.

LontoonraeMagneetisekoitin. Pieni puikula, joka sähkömag-netismin ansiosta pyörii dekassa sekoittaen seosta. Katoaa helposti viemäriin.

Mannerheim-SaliKokoustila uuden ylioppilastalon 5. kerroksessa

LimesMatematiikan, fysikaalisten tieteiden, tietojenkäsit-telyn ja kemian opiskelijoiden etujärjestö

LyyraHelsingin yliopistossa käytettävä opiskelijakortti

MaOMaantieteen Opiskelijat ry.

MatluMatemaattisten ja luonnontieteellisten ainejärjestö-jen yhteistyöjärjestö

MatrixMatematiikan opiskelijoiden ainejärjestö

MeridiaaniTähtitieteen opiskelijoiden ainejärjestö

MoodiTilastotieteen opiskeljoiden ainejärjestö

nMielivaltainen luku

N:nnen vuoden opiskelijaYli neljä vuotta opiskellut opiskelija. Vanhojen ih-misten on joskus vaikea paljastaa todellista ikäänsä

NoppaOpintopiste tai opintoviikko. Riippuu yleensä puhujan opintojen aloittamisvuodesta: jos 2004 tai aikaisempi, niin opintoviikko, 2005 tai uudempi, opintopiste.

OpsosOpintososiaalinen tila. Jokaisen pikkukemistin paras paikka. Löytyy Chemicumin pääaulasta katsottuna limuautomaattia vastapäätä.

OrkkuOrgaaninen kemia

OpariOpintopiste

OvariOpintoviikko. Ennen opintopisteitä käytössä ollut järjestelmä. Nykyään yksi opintoviikko vastaan noin 1,5-1,8 opintopistettä.

PakottaaSaattaa tietoiseksi asian todellisesta, elintärkeästä luonteesta synnyttäen sisäisen motivaation asian muuttamiseksi… tai muuten… Synonyyminä tunne-taan myös ”suositella”.

PoliTeknillinen korkeakoulu, Otaniemi. Tunnetaan myös nimellä Otaonnela.

PortsuPorthania. Keskustakampuksella oleva rakennus, jossa on huomattavan suuri luentosali.

PotentiaalikuoppaEstää kaiken hyödyllisen toiminnan ja poispääsyn. Havaittu ainakin Opsosissa. Jotkut väittävät löytä-neensä sen myös sängystään.

PromootioUusille tohtoreille muutaman vuoden välein järjes-tettävä vihkimisjuhlallisuuksien kimara.

Pro graduYlemmän korkeakoulututkinnon (kemian laitoksella filosofian maisteri) lopputyö

PrujuValokopioitu tai tulostettu luento- tai

laskuharjoitusmuistiinpano

PubliikkiTutkintojen julkistamistilaisuus, jossa dekaani luo-vuttaa tutkinnon suorittaneelle todistuksen

PuistokemiaErittäin suosittu suuntautumisvaihtoehto. Asiantuntijoita löytää kemian laitoksen lisäksi rati-koista, rautatieasemalta ja puistoista.

ResonanssiFysikaalisten tieteiden opiskelijoiden yhteinen ainejärjestö

SpektrumRuotsinkielinen matemaatikoiden, fyysikoiden, ke-mistien ja tietojenkäsittelytieteilijöiden ainejärjestö

SuokkiSuomenlinna. Kemistien suosima syys- ja kevätretkipaikka.

SymbioosiBiologian opiskelijoiden ainejärjestö

SynopMeteorologian opiskelijoiden ainejärjestö

TenttiLoppukoe. Sekoitetaan usein välikokeeseen.

TKO-älyTietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden ainejärjestö

ToimistoHYKin toimisto Kemian laitoksella huoneessa A123 Opsosissa

TuutoriPienryhmäohjaaja. Fuksin paras apu ja turva.

UllisUllanlinnanmäki. Kaivopuistossa sijaitseva paikka, jossa nautitaan piknikkiä vapunpäivänä.

UnicardLyyraa edeltänyt opiskelijakortti. Joillakin van-hemmista opiskelijoista on vielä tällainen muinaismuisto.

UusiUusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5

VanhaVanha ylioppilastalo Uuden vieressä

VasaraGeologian opiskelijoiden ainejärjestö

VälikoeSe toinen tapa suorittaa kurssi

YTHSYlioppilaiden terveydenhuoltosäätiö

Kartat

vaikka yliOPistON alueesta onkin saata-villa karttoja paperilla ja sähköisesti, ne tuppaa-vat aina olemaan tavoittamattomissa, kun tarvetta olisi. Koska jokainen fuksihan kantaa mukanaan Alkemiaa, Esitisle päätti lisätä siihen kartat kemis-teille merkittävimmistä paikoista Kumpulan, kes-kustan ja Viikin kampuksilla.

38 39

1. ML-tiedekunnan kanslia2. Dynamicum3. Exactum4. Physicum5. Chemicum6. Liikuntakeskus7. Hämeentie & julkinen liikenne8. Kumpulan tiedekirjasto

1. Infokeskus2. Cultivator 13. Cultivator 24. Biokeskus 15. Biokeskus 26. Biokeskus 37. Metsätieteen talo8. Soveltavan biologian laitos

Internetin maailmanvalloitus alkoi yliopistoista, ja Helsingin yliopistolla onkin monia opiskelijalle hyö-dyllisiä palveluita. Osasta niitä kuitenkin tiedotetaan valitettavasti melko huonosti, joten Esitisle päätti auttaa uusia opiskelijoita pääsemään opintojensa alkuun tietoverkossakin.

Tietotekniikkaosastohttp://www.helsinki.fi/atk/Tietotekniikkaosaston pääsivu. Tätä kautta löyty-vät kaikki yliopiston tarjoamat palvelut ja ohjeet niiden käytöstä. Sisältää muun muassa seuraavaa hyödyllistä:

Ohjelmistojakeluhttp://www.helsinki.fi/atk/ohjelmajakelu/Yliopisto omistaa lisenssin, ja mikroverkkotunnuk-sen kanssa pääset asentamaan tarpeelliseksi koke-miasi ohjelmia omalle tietokoneellesi heti latauksen jälkeen.

Etäyhteys yliopiston verkkoonhttp://www.helsinki.fi/atk/yhteydet/Joitakin yliopiston palveluita varten täytyy olla etäyhteys yliopiston verkkoon Tämän linkin alla on neuvot miten tämä onnistuu.Sivustolta löytyvät myös ohjeet kannettavan käyt-töön yliopiston langattomassa verkossa ja nettiko-valevytilan käyttöön sekä tukipalveluita ja muuta hyödyllistä.

ALMAhttps://alma.helsinki.fi/Yliopiston intranet ALMA. Paikoitellen hankalasti selattava, mutta peruskäytössä helppo webportaali pienen opiskelijan tarvitsemiin yliopiston sähköisiin palveluihin. Aloitussivulla tätä artikkelia kirjottaessa löytyivät muun muassa seuraavat palvelut: webmail, WebOodi, HELKA - kirjastopalvelu ja NetMot - sa-nakirja. Kirjautuminen mikroverkkotunnuksilla.

Webmailhttp://www.helsinki.fi/webmailYliopiston sähköpostijärjestelmän webselaimella toimiva liittymä. Kaikkien yliopiston sähköposti-listojen vastaanotto toimii vain tämän sähköpostin kautta.

WebOodihttp://www.helsinki.fi/weboodiOpintorekisteri ja ilmoittautumisjärjestelmän yh-distelmä. Esimerkiksi kielikursseille ja orgaanisen kemian laboratoriotöihin on ilmoittautuminen mah-dollista vain tätä kautta.

HELKAhttp://www.helsinki.fi/helka/Helsingin yliopiston kirjaston nettijärjestelmä. Hakuja aineistoista voi tehdä kirjautumatta, mutta uusintojen, varausten ym. tekemistä varten täytyy

hankkia HELKA-kirjastojen kortti (tai aktivoida lyyra kirjastossa kirjastokortiksi).

Mainarihttp://www.helsinki.fi/mainari/Helsingin Yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden sähköinen ”puhelinluettelo. Sisältää kaikilta sähkö-postiosoitteen, sekä yleensä henkilökunnalta myös puhelinnumeron ja laitoksen/osaston/huoneen.

OpiskeluympäristötOsalla kursseista käytetään hyväksi sähköisiä opis-kelu- ja ryhmätyöympäsirtöjä. Suosituin kemian kursseilla on ollut aiemmin Blackboard-ympäristö, mutta yliopistolla ollaan ilmeisesti siirtymässä ene-nevissä määrin käyttämään Moodle-ympäristöä. Jos kurssilla käytetään hyväksi tällaista ympäristöä kan-nattaa reippaasti kysyä apua sen käytössä kurssin ohjaajalta jos käyttö tuntuu vaikealta. Oikein käytet-tynä ne ovat erinomaisia apuvälineitä.

Yliopiston kampuskartat netissähttp://www.helsinki.fi/kartat/Löydä paikasta toiseen, mieluiten eksymättä ja ajoissa, siispä käytä karttaa tai HKL:n reittiopasta.

PS. Liity sähköpostilistoille pysyäksesi ajantasalla tapahtumista. Ainakin kemianlaitoksen opetukses-ta tiedottamisen listalle kemia-eduinfo@helsinki.fi kannattaa liittyä. Uudet opiskelijat liitetään tälle lis-talle automaattisesti. Oman opiskelijajärjestön tiedotuslistalla ollessa kuulee kaikenlaisista kivoista tapahtumista. HYK ry:n sähköpostilista on hyk-jasenet@helsinki.fi.Listoille liittyminen tapahtuu seuraavasti:Lähetä viesti osoitteeseen majordomo@helsinki.fi, jätä otsikkokenttä tyhjäksi ja kirjoita tekstiksi vies-tiin seuraava:subscribe haluamasi-lista oma.sähköposti@helsinki.fiHUOM! Viestissä ei saa olla mitään muuta, ei edes tyhjiä rivejä!

PSPS. HYK:llä on myös IRC-kanava: #hy-kemistit @ IRCnet.

PSPSPS. Kemistit ovat myös naamakirjautuneet, Facebook-ryhmään pääsee liitymään kuitenkin vasta sen jälkeen kun on liittänyt itsensä myös Helsingin Yliopiston ryhmään (yliopiston webmail-osoite pitää lisätä ennen kuin voi liittyä).

Fuksin netinkäytön perusteetTeksti

Niko Granqvist

40 41

1. Päärakennus2. Hallintorakennus3. Porthania4. Kielikeskus, oppimiskeskus Alexandria & opiskelijakirjasto5. Fabiania

6. Yliopiston kirjasto7. Topelia8. Metsätalo9. Snellmania10. Siltavuorenpenger

FuksiPassi ON vihkonen, johon kerätään leimoja ja pisteitä käymällä erilaisissa HYKin tapahtumis-sa, auttamalla järjestämään tapahtumia, käymällä kerhoilloissa ja ehkä muustakin opiskelijamaisesta käytöksestä, jos pisteanomus upeine perusteluineen menee läpi HYKin hallituksen kokouksessa.

Keräämällä 180 fuksipistettä saavuttaa Fuksikandidaatin arvonimen, ja 300 opintopisteel-lä sekä yhdellä nakkeilulla (tarkoittaen esim. tis-kausnakkia pöytäjuhlilla) ansaitsee Fuksimaisterin arvon, josta merkiksi saa Fuksimaisteri-merkin. Eniten pisteitä kerännyt henkilö palkitaan vielä yllätyspalkinnolla.

FuksipassiTekstiReeta Salminen

Pisteiden kerääminen ei voisi olla helpompaa. Kunhan vain ilmestyy HYKin tapahtumaan tai pas-sissa erikseen mainittuun tapahtumaan, ja käy lei-mauttamassa Fuksipassinsa leimapisteessä.

Tapahtumakohtaiset pistemäärät löytyvät Fuksipassin takakannesta sekä HYKin nettisivuil-ta (http://www.helsinki.fi/jarj/hyk/). Huomaamatta pisteitä kertyy passiin aika liuta, ja kunhan ei kadota passiaan, saattaa haalaria koristaa säkenöivän kaunis Fuksimaisteri-haalarimerkki.

Ensimmäisen viikon muistilista

42 43

HYKHYK eli Helsingin Yliopiston Kemistit on kemian opiskelijoiden järjestö, joka järjestää kaikenlaista ak-tiviteettia jäsenilleen, myy karkkia labratakkeja jne. Liittyminen ei toki ole pakollista, mutta labratakkeja ja suojalaseja myydään vain jäsenille. Sitä paitsi jä-senmaksu ei paljon päätä huimaa, kun ottaa huomi-oon, mitä kaikkea sillä saa. Liittyä voi HYKin toimis-tossa (A125) Opsosissa.

Epäorgaanisen kemian perustyöt IA ja IBEnsimmäinen labrakurssi on parasta suorittaa heti syksyllä, sillä se on vaatimuksena kaikille muille labrakursseille. Kannattaa siis saman tien suunnistaa WebOodiin ilmoittautumaan. Itselleen sopivimman ryhmän lisäksi kannatta ilmoittautua ainakin yhteen, ehkä jopa kahteen muuhun ryhmään, jotta pääsisi var-masti. Labrakurssit ovat hyödyllisiä ja hauskoja, joten kannattaa mennä, vaikkei olisikaan varma laitokselle jäämisestä.

LukujärjestysLukujärjestys on parasta tehdä heti alkuun, jotta tietää, missä pitää olla ja milloin. Kannattaa käydä ainakin ne kurssit, jotka opinto-oppaassa on ensimmäiselle vuodelle merkattu, sillä niiden aikana oppii perusteet, jotka muilla kursseilla on hallittava. Sivuaineita vali-tessa kannattaa huomioida, että kursseille ilmoittautu-miset on syytä suorittaa äkkiä. Lukujärjestyksen voi hyvin tehdä ryhmässä, sillä todennäköisesti monelle muulle tulee kuitenkin samanlainen aikataulu kuin si-nullekin. Tuutoreilta saa ja kannattaa kysyä neuvoja.

OpintotukiJoko olet hakenut opinto-tukea? Jos et, kipin kapin hakemaan. Tukea saa aikaisintaan siltä kuukaudelta, jolloin hakemus on jätetty. Lisätietoja saa opintotoi-

mistosta tai osoitteesta www.kela.fi. Hakemuksen voi jättää tiedekunnan opintotoimistoon Kumpulan kartanoon.

LyyraHelsingin yliopistossa käytetään opiskelijakorttia nimeltä Lyyra. Se toimii paitsi opiskelijatodistuksena, myös maksuvälineenä UniCafe-ruokaloissa. Lyyralla maksaessa ruoasta saa alennusta, joten sen hankkimi-nen kannattaa. Uusien korttien toimittaminen saattaa kestää jonkin aikaa, joten pidä mukanasi kuittia yliop-pilaskunnan jäsenmaksusta, niin saat opiskelijahintai-sen aterian. Lisätietoa www.lyyra.fi.

HKL:n/YTV:n korttiHelsingissä matkustaminen tulee kalliiksi kertalip-puja ostamalla. Niinpä kannattaa hankkia HKL:n/YTV:n matkakortti, johon vai ladata aikaa ja arvoa. Opiskelijat saavat kortista ja sen lataamisesta 50 % alennuksen. Korttia hankkiessa mukana tulee olla kuvallinen henkilötodistus ja SYL:n opiskelijakort-ti (Lyyra) tai tiedekunnan opintotoimistosta saatava opiskelijatodistus. Lisätietoa www.ytv.fi.

7.9. Yliopiston avajaiset- karnevaalit klo 12

- Bileet illalla

15.9. Fuksisuunnistus ja Fuksiaiset- suunnistus klo 14 ->

- Fuksiaiset 21 ->

19.9. Syysretki Suomenlinnaan

23.9. fuksisitsit

23.9. Uusien bileet

6.10. Fuksisauna- klo 19-01 Idalla

10.11. Kemia tutuksi -kurssin päätösillanvietto

Syksyn tapahtumia