Alkiomaljassa syntyy elämää - PPSHP sislttyyppi...talven säästä kun tuoksahtaa lämmin leuto ja henkäys hellä, rinnan jäitä mi liuottaa. Kiitämme sairaanhoitopiirin henkilökuntaa

1Pohjanpiiri 6/2018 |

6/2018

Hyvää joulua ja muutosten vuotta 2019!

Alkiomaljassa syntyy elämää

2 | Pohjanpiiri 6/2018

InDemand- projek�ssa yhteiskehi�ämisen kau�a saa�in luotua ongelmaan toimiva ratkaisu!

Delfoi vastasi OYSin henkilöstön haasteeseenResurssien suunni�elua tukeva ratkaisu huoneiden tehokkaampaan käy�öön.

www.delfoi.com

Kuva

aja:

Kar

i Vat

jus-

An�

la

Asiakastarve Työvuorot Suunni�elu Työlistat Raportoin�


Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on voimakkaas-sa muutoksessa. Rakenteet ja toimintatavat uudistuvat niin alueel-lisesti kuin kansallisestikin ja nämä muutokset haastavat koko Poh-jois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä ja sen kaikkia toimintayksiköitä. On tärkeä muistaa, että parhaiten muutoksesta selviytyvät ne toimi-jat, joilla on kyky ennakoida, uudistua ja nähdä muutoksessa enem-män mahdollisuuksia kuin uhkia.

Suurin toimintaamme lähitulevaisuudessa vaikuttava muutos tulee olemaan maakunta- ja sote-uudistus: lakien astuessa voimaan toden-näköisesti alkuvuodesta 2019, sote-palveluiden järjestämis- ja tuotta-misvastuu siirtyy 18 maakunnalle vuoden 2021 alussa.

Samalla toimintamme rahoituspohja uudistuu, kun suorite- ja ai-heuttamisperiaatteesta siirrytään tarveperusteiseen kokonaisbudjet-tiin. Tämä haastaa meidät voimakkaasti, sillä kasvuvara tulevien vuo-sien menokasvussa on erittäin pieni. Meidän on kyettävä tasapainoi-seen talouteen, missä menokasvu puolitetaan nykyisestä ja investoin-nit kyetään rahoittamaan. Tarvevakioidut menot on saatava pysy-mään alle maan keskiarvon.

Toinen keskeisesti toimintaamme vaikuttava tekijä on Terveyden-huoltolaki ja sen alaiset päivystys- ja erikoissairaanhoidon työnja-ko-asetukset.

Työnjako-asetus on erityisen haasteellinen OYS:n laajalla erityis-vastuualueella, jonka väestö jakautuu epätasaisesti. Asetuksessa mää-rätään minimimäärät tietyille leikkauksille, eivätkä määrät täyty alueemme pienissä sairaaloissa.

Ratkaisuksi olemme kaavailleet sairaanhoitopiirien yhteistä osuus-kuntaa, joka ottaisi hoidettavaksi merkittävän osan työnjakoasetuk-sessa mainituista leikkauksista. Myös osaamisen jakaminen ja var-mistaminen voitaisiin turvata nykyistä paremmin. Päätöksiä asiassa tehdään vuodenvaihteen molemmin puolin.

Suuri toiminnallinen muutos tulee Oulaskankaan synnytystoimin-nan päättymisestä. Oulaskankaan sairaala on olennainen osa sairaan-hoitopiiriä ja sen osaamista ja kapasiteettia tarvitaan edelleen. Toi-mintojen uudistaminen ja kehittäminen on osa Tulevaisuuden sairaa-la OYS 2030 -ohjelmakokonaisuutta.

Ilokseni voin todeta ministeriön myöntäneen meille Rajoittamis-lain mukaisen poikkeusluvan 22.11. Oulun yliopistollisen sairaalan uudistamiseksi. Rakentaminen käynnistyy vuonna 2019. Uudistami-seen liittyy tuottavuuspotentiaalin hyödyntäminen, jonka avulla säily-tämme kilpailukykymme ja kustannustehokkuutemme myös tulevai-suudessa.

Suurten muutosten ja kasvavan palvelukysynnän äärellä henki-löstö on työskennellyt kovan kiireen ja paineen alaisena. Tämä näkyy myös kasvavina sairauspoissaoloina. Toimenpiteet suunnan kääntä-miseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseksi ovat meneillään. Osaava, motivoitunut ja työhönsä sitoutunut sekä oikein mitoitettu henkilöstö on tärkein voimavaramme ja kriittisin menestystekijä.

Haluan kiittää koko henkilöstöä kuluneesta vuodesta ja hyvin suo-ritetusta palvelutehtävästä Pohjois-Pohjanmaan ja koko Pohjois-Suo-men väestön terveyden ja hyvinvoinnin eteen. Lähdemme yhdessä kohtaamaan ensi vuoden haasteet. Haasteet on tehty voitettaviksi ja muutoksessa on aina suuri mahdollisuus.

Ilkka LuomaPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja

Kohtaamme haasteet yhdessä

Pää-kirjoitus


Pohjanpiiri vuoden 2019 ilmestyminen: 23.2. | 27.4. | 15.6. | 21.9. | 2.11 | 14.12.

JulkaisijaPohjois-Pohjanmaansairaanhoitopiirinkuntayhtymä08 315 2011

PainopaikkaPunaMusta Oy

PäätoimittajaPasi Parkkila,kehitysjohtaja [email protected] 315 4173

ToimitusPirkko Koivu040 708 5042Hannele Lamusuo040 740 [email protected]

TaittoPlusmark [email protected] 729 8318

ValokuvaajatTiina Mäki, [email protected] 315 3546

Pekka Huovinen, [email protected] 315 3546

Antti Suistola, [email protected] 030 5613

Toimitus-neuvostopj. Ilkka LuomaPasi ParkkilaPirjo LukkarilaKauko HalmetojaKari Haukipuro Juha KorpelainenAnnukka KuusiniemiPia PeteriMervi TervoTuula Virsiheimo Heikki Wiik

ToimituksenosoitePohjois-PohjanmaansairaanhoitopiiriKajaanintie 50PL 10, 90029 OYS

[email protected] 315 4698

5 Sairaanhoitopiirin joulutervehdys 6 Työ ja tekijä, Kirsi Kettunen 8 Talouden haasteet kasvavat 12 Sairaalarakentaminen alkaa 2019 14 Valvira pysyi kannassaan 15 Päättäjän paikalta, Jari Männikkö 16 Sote-paketti avoimena 17 Piispan joulutervehdys 18 Yhteistyökumppaneiden joulutervehdykset 21 Apua lapsensaantiin 23 Ervan matkassa, Maire Ahopelto 24 Hyvässä hoidossa DBS-tiimissä 26 Hyötyä hyvästä yhteistyöstä 27 Uutisia lyhyesti 28 Henkilöstönedustaja Markku Vaarala 29 Minua innostaa, Essi Xiong 30 Laatupalkintokisassa vilkas osanotto 31 Kardiologia tutuksi 32 Uutisia lyhyesti 33 Kiitoksia, Väitöksiä 34 Ristikko 35 Ristikon ratkaisu

SisältöPohjanpiiri 6/2018

Pirjo Pyhäluoto, [email protected] 315 3545

Sylvi Savolainen, [email protected] 315 3545

IlmoituksetHeli Pyhä[email protected] 0330 429

Rytmihäiriöiden hoitoa esittelevät röntgenhoitaja Seija Kangas-Kiljander (vas.) ja sairaanhoitaja Susanna Tenhunen.

Kardiologia juhli työn merkeissäs.18

Toivottavat

Kannessa: Siri Lehtonen (edessä), Maarit Niinimäki (vas.)ja Laure Morin-Papunen haluavat lisätä hedelmöitys-neuvontaa yliopistosairaalassa. Kuva Tiina Mäki


Pohjanpiiri vuoden 2019 ilmestyminen: 23.2. | 27.4. | 15.6. | 21.9. | 2.11 | 14.12.

JulkaisijaPohjois-Pohjanmaansairaanhoitopiirinkuntayhtymä08 315 2011

PainopaikkaPunaMusta Oy

PäätoimittajaPasi Parkkila,kehitysjohtaja [email protected] 315 4173

ToimitusPirkko Koivu040 708 5042Hannele Lamusuo040 740 [email protected]

TaittoPlusmark [email protected] 729 8318

ValokuvaajatTiina Mäki, [email protected] 315 3546

Pekka Huovinen, [email protected] 315 3546

Antti Suistola, [email protected] 030 5613

Toimitus-neuvostopj. Ilkka LuomaPasi ParkkilaPirjo LukkarilaKauko HalmetojaKari Haukipuro Juha KorpelainenAnnukka KuusiniemiPia PeteriMervi TervoTuula Virsiheimo Heikki Wiik

ToimituksenosoitePohjois-PohjanmaansairaanhoitopiiriKajaanintie 50PL 10, 90029 OYS

[email protected] 315 4698

5 Sairaanhoitopiirin joulutervehdys 6 Työ ja tekijä, Kirsi Kettunen 8 Talouden haasteet kasvavat 12 Sairaalarakentaminen alkaa 2019 14 Valvira pysyi kannassaan 15 Päättäjän paikalta, Jari Männikkö 16 Sote-paketti avoimena 17 Piispan joulutervehdys 18 Yhteistyökumppaneiden joulutervehdykset 21 Apua lapsensaantiin 23 Ervan matkassa, Maire Ahopelto 24 Hyvässä hoidossa DBS-tiimissä 26 Hyötyä hyvästä yhteistyöstä 27 Uutisia lyhyesti 28 Henkilöstönedustaja Markku Vaarala 29 Minua innostaa, Essi Xiong 30 Laatupalkintokisassa vilkas osanotto 31 Kardiologia tutuksi 32 Uutisia lyhyesti 33 Kiitoksia, Väitöksiä 34 Ristikko 35 Ristikon ratkaisu

SisältöPohjanpiiri 6/2018

Pirjo Pyhäluoto, [email protected] 315 3545

Sylvi Savolainen, [email protected] 315 3545

IlmoituksetHeli Pyhä[email protected] 0330 429

Rytmihäiriöiden hoitoa esittelevät röntgenhoitaja Seija Kangas-Kiljander (vas.) ja sairaanhoitaja Susanna Tenhunen.

Kardiologia juhli työn merkeissäs.18

Toivottavat

Kannessa: Siri Lehtonen (edessä), Maarit Niinimäki (vas.)ja Laure Morin-Papunen haluavat lisätä hedelmöitys-neuvontaa yliopistosairaalassa. Kuva Tiina Mäki


Arkihuolesi kaikki heitä,mieles nuorena nousta suo.Armas joulu jo kutsuu meitätaasen muistojen suurten luo.Kylmä voisko nyt olla kellä,talven säästä kun tuoksahtaalämmin leuto ja henkäys hellä,rinnan jäitä mi liuottaa.

Kiitämme sairaanhoitopiirin henkilökuntaa

kuluneesta vuodesta. Ensi vuonna odottavat uudet haasteet, kun käynnistämme laajan

sairaalan uudistamishankkeen. Nyt on oikea aika rauhoittua ja kerätä voimia tulevaan.

Toivotamme henkilökunnalle ja yhteistyö-kumppaneillemme rauhallista joulun aikaa

ja onnea uudelle vuodelle 2019!

Juha Korpelainen, vs. johtajaylilääkäri

Pirjo Lukkarila, hallintoylihoitaja

Toivottavat

Syttyi siunattu joulutähtiyöhön maailman raskaaseen,hohde määrätön siitä lähti,viel´ on auvona ihmisten;kun se loistavi lasten teille,päilyy järvet ja kukkii haat,kuusen kirkkahan luona heillesiintää onnelan kaukomaat.

(Säveltänyt Leevi Madetoja, sanat Alpo Noponen)


Kirsi Kettunen kertoo, että linjastolla kootaanruoka-annokset henkilökohtaisesti kullekin potilaalle. Tarjottimet siirretään lämpövaunuihin,joilla kuljetustyöntekijät vievät ne osastoille.

Kirsi Kettunenkuka8?

Kokki ravintopalveluissa, jossa yhteensä 10 kokin vakanssiaOYS:aan töihin 2012


Kirsi Kettunen kertoo, että linjastolla kootaanruoka-annokset henkilökohtaisesti kullekin potilaalle. Tarjottimet siirretään lämpövaunuihin,joilla kuljetustyöntekijät vievät ne osastoille.

Kirsi Kettunenkuka8?

Kokki ravintopalveluissa, jossa yhteensä 10 kokin vakanssiaOYS:aan töihin 2012


Tuhansia annoksia päivittäinKirsi Kettunen sekä muut ravintopalveluiden työntekijät valmistavat päivittäin noin 2000 henkilökunnan lounasannosta sekä kaikki ateriat noin 900 potilaalle.

P otilaiden lounaaksi on tulossa kalkkunakastiketta. Kokki Kirsi

Kettunen mittaa kippikattilaan vet-tä ja kastikejauhetta, lisää joukkoon kalkkunanlihaa, pakastevihanneksetsekä mausteeksi tomaattipyrettä, tim-jamia, soijaa, pippuria ja sinappia. Noin 160 litraa kastiketta saa hautua pari tuntia.

Ravintopalveluiden esimiehet ja ravitsemussuunnittelija suunnittele-vat viiden viikon ruokalistat yhdessä Oulun tuotantokeittiön kanssa. Kok-ki ei muuta reseptiä mielensä mukaan.

”Muuten dieetit menisivät sekai-sin. Myös mausteiden mitat ovat tar-kat.”

Liha ja kala tulevat tavarantoimit-tajilta kypsennettyinä ja perunat kuorittuina. Kesällä loppui leipomi-nen OYS:ssa, nyt pullatkin tulevat leipomosta.

”Se on nykyaikaa, myös kasvikset on valmiiksi pilkottu ja me sekoitam-me ne salaatiksi.”

Henkilökunnan ruoka LöökistäOYS:n pohjoispäässä sijaitseva ravin-tokeskus toimittaa potilaiden ateriat aamupuurosta iltapalaan sekä henki-lökunnan lounaan.

Henkilökunnan peruslounas kulje-tetaan pusseissa tuotantokeittiö Löö-kistä Ruskosta, lämmitetään ja jae-taan henkilöstöravintoloihin. Myös potilaiden päivällisateria tuodaan Löökistä.

”Kaikki perunat ja riisit keitämmeitse ja samoin potilaiden lounaat. Keittiön uunikapasiteetti ei riitä kaikkien lounaiden lämmitykseen ja tähän vanhaan keittiöön ei enää in-vestoida. On auki, miten tulevassa sairaalassa toimitaan.”

Kokin työnkuva on muuttunut Löö-kin toimitusten alettua 2017, kun ruokaa tuodaan neljä kertaa viikossa

valmiina pakkauksissaan.”Ei tämä pussien lämmittely kokin

ammattiylpeyttä hivele. Vähän ou-dolta tuntui ensin, mutta uuteen ta-paan on totuttu ja ajatus on sisäistet-ty ajan myötä.”

Kirsi Kettunen sanoo, että ruokai-lijoiden palaute kerätään ja toimite-taan Löökille.

”Palautetta annetaan mausta, koos-tumuksesta ja ulkonäöstä. Se on ne-gatiivisempaa kuin ennen. Ruokaa pyritään kehittämään paremmaksi.”

Mukavat työajatParasta työssä on Kirsi Kettusen mie-lestä vaihtelevuus. Hän tekee töitä keskikeittiön lisäksi dieetti- ja salaat-tikeittiössä sekä lomittaa ateriapalve-luesimiehiä.

Dieettikeittiössä valmistetaan eri-koisruokavalioita noudattavien poti-laiden annokset ja salaattikeittiössä sekoitetaan kasvissalaatit. Hallitta-va kokonaisuus on laaja, sillä ruokia kuljetetaan osastoille, henkilöstöra-vintoloihin, Tahkokankaalle ja psyki-atrian klinikalle.

”Kun hain tänne töihin, hirvitti kat-soa isoa keittiötä ja mietin, opinko kaikkea. Olen tyytyväinen, että tulin.”

Kettunen pitää työkavereistaan se-kä työajoista. Viikonlopputöitä on, mutta ei iltavuoroja.

Varhaisin aamuvuoro alkaa kello 5.15. Siinä vuorossa kokki keittää po-tilaiden aamupuuron sekä potilaslou-naan perusruoan, esimerkiksi lämpi-män kastikkeen.

”8.15 alkaa myöhäisin kokkivuoro, jossa kokki kypsentää kasvikset sekä lämmittää potilaiden päivällisruoan.”

Entä jaksaako enää vapaa-aikana kokkailla?

”Tykkään leipoa kakkuja ja piper-tää koristeita. Lisäksi laitan riista-ruokia, harrastan metsästystä.”

Työ& tekijä

TE

KS

TI P

IRK

KO

KO

IVU

KU

VA

TIIN

A M

ÄK

I


Talousarvio toteutuu vain toimintaa uudistamallaTänä vuonna sairaanhoitopiirin menot ovat kasva-neet enemmän kuin tulot. Suuntaus jatkuu 2019. Jos kehitykseen ei puututa, OYS:n kilpailukyky ja hyvä sijoittuminen kansallisessa vertailussa eivät säily. Toimintaa on uudistettava, ja muutoksen aika on nyt.

S airaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma kertoo, että PPSHP:n toi-

minnan volyymit kasvavat ja tuototkin näyttävät tänä vuonna nousevan jopa ennakoitua enemmän. Menot kuitenkin kasvavat enemmän kuin tulot.

”Syitä muutokseen on useita. Huoles-tuttavaa on, että kulujen kasvaessa tuot-toja enemmän sairaalan tuottavuus las-kee. Tämä suuntaus meidän on saatava muuttumaan”, Ilkka Luoma sanoo.

Talousarvioon sisältyy keskimäärin 2,5 prosentin hintojen korotus. Talousar-vio 2019 sallii tämän vuoden tilinpää-tösennusteeseen verrattuna noin 2 pro-sentin menokasvun.

”Se on erittäin pieni kasvu, kun ote-taan huomioon palkkaratkaisu, toimin-tavolyymimme kasvu sekä kallistuvat lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Kasvuvara ei riitä, ellemme tee jotain. Siksi 2019 bud-jetti sisältää kunnianhimoisen tavoitteen uudistumisesta.”

TEKSTI HANNELE LAMUSUOGRAFIIKKA HANNA PIEKKOLA


PPSHP:n perustehtävä on tuottaa terveyttä, toimintakykyä ja terveitä elinvuosia sekä olla erikoissairaan-hoidon korkeimman osaamisen ta-son ja vaativimpien hoitojen yksikkö Pohjois-Suomessa.

”Olemme iloisia ja ylpeitä hoito-muotojen kehittymisestä. Esimerkik-si eri syöpien hoidon tulokset ja po-tilaiden ennusteet paranevat ja aikai-semmin parantumattomina pidetty-jä sairauksia pystytään hoitamaan tuloksellisesti. Mutta lääketieteen ja hoitojen kehityksellä on hintansa, ja veronmaksajan kantokyky on rajalli-nen.”

Muuttuva toimintaympäristö ja lääketieteen kehitys on nyt sovitet-tava yhteen talouden faktojen kans-sa. ”Hoidon hyvästä tasosta ja tar-jolla olevista uusista ja vaikuttavista hoitomuodoista emme halua tinkiä, mutta asiat ja moderni hoito on kyet-tävä tekemään entistä vaikuttavam-min ja kustannustehokkaammin”, Luoma korostaa.

Henkilöstömenot kasvavatSairaanhoitopiirissä on kiinnitettävähuomiota henkilöstömenojen kas-vuun ja palvelujen ostoihin, jotka osit-tain ovat päällekkäisiä asioita, osit-tain eivät.

”Haasteena on kilpailukykysopi-muksen päättyminen, joka ensi vuonna näkyy lomapalkkavarauksessa. Tehty palkkaratkaisu nostaa henki-löstökuluja yli kaksi prosenttia. Ky-synnän kasvaessa meidän on reagoi-tava henkilöstömäärän kautta, mut-ta meidän on myös kyettävä jo ennen uuden sairaalan valmistumista vie-mään tuottavuusohjelmaa eteenpäin. Työpanosten tarpeen on kasvetta-va vähän vähemmän kuin kysynnän. Meidän on kyettävä tekemään asioi-ta fiksummin.”

Tämä ei tarkoita sitä, että tehok-kuutta ja tuottavuutta otetaan hen-kilöstön selkänahasta. Tarkoitukse-na ei ole vaatia niukemmalla mitoi-tuksella ja kovemmalla kiireellä te-kemään enemmän. ”Sairaalamme onjo erittäin korkeasti kuormittunut.Meillä on haasteita tilojen riittävyy-

den ja henkilöstön kuormituksen kanssa, se näkyy jo muun muassa sai-rauspoissaolojen huolestuttavassa kehityksessä.”

Ratkaisu on, että toimintatapoja ja prosesseja uudistetaan siten, et-tä tiettyyn tulokseen sitoutuvaa työ-panosta kyetään vähentämään eri ta-voin. Tätä on tuottavuusohjelma.

”Talouden tunnusluvut eivät voi muuttua, ellei lukujen taustalla oleva toiminta muutu. Haasteet on tunnis-tettava ja tehtävä toimintasuunnitel-ma niiden voittamiseksi.”

Luoman mukaan yksi tai kaksi-kaan huonoa vuotta ei tuhoa yliopis-tollisen sairaalan kilpailukykyisyyt-tä. OYS:n tuottavuus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kes-kimääräistä parempi. Myös maakun-nan tarvevakioidut sosiaali- ja terve-ydenhuollon kustannukset ovat kes-kimääräistä alhaisemmat.

”Lähtökohta on terve. Se kertoo, että Pohjois-Pohjanmaalla on tehty erittäin hyvää työtä. Mutta lähesty-vään tilinpäätökseen ja ensi vuoden talousarvioon pitää herätä. Tällä tiel-lä emme voi jatkaa: tuottavuusohjel-maan sitoutuminen on tie, jolla tur-vataan tulevaisuus ja työpaikat.”

Neljällä eri tavallaJohtaja jakaa tuottavuusohjelman neljään eri lajiin. Niistä ensimmäi-nen on seinäriippuvainen tuottavuus, jolla Luoma tarkoittaa tulevaisuuden sairaalan konkreettista rakentamis-ta ja sen kautta toteutuvia uudenlai-sia toimintatapoja. ”Esimerkiksi kun etäisyydet vähenevät sairaalan sisäl-lä, siirtymisiin tarvittava henkilötyö-panos vähenee ja resurssia vapautuu hoitotyöhön”, hän havainnoi.

Toinen laji on tietojärjestelmäriip-puvainen tuottavuus. Sairaalassa ku-luu mittava määrä aikaa tietojärjes-

“Meidän on otettava uusi, rohkea

askel toiminnan uudistamisessa nyt.”

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala korostaa, ettäyhteistyön merkitys koros-tuu menokasvun hillitsemisek-si mutta myös kaupungin, sai-raanhoitopiirin ja tulevan mah-dollisen maakunnan kehittämi-seksi. Toiminnallisia muutoksia on tehtävä seudun ja maakun-nan elinvoiman turvaamiseksi.

”Toiminnallisia uudistuksia on vietävä eteenpäin riippu-matta maakunta- ja soteuudis-tuksesta tai tulevaisuuden sairaalan rakentamisesta. Työtä on tehtävä koko ajan niin kaupungissa kuin kun-nissakin”, kaupunginjohtaja totesi PPSHP:n kuntainfossa marraskuussa.

Kaupunki painii samojen taloushaasteiden kanssa kuin sairaanhoitopiirikin. Talousar-viossa pysyminen edellyttää kustannuskasvun taittamista. Kaupunki hillitsee niitä muun muassa säästö- ja kehittämis-toimenpiteillä, mutta toivoo tuottavuusratkaisuja löydettä-vän erityisesti PPSHP:n ja kau-pungin yhteisestä integraatio-hankkeesta.

”Integraatiolta odotamme paljon, koska esimerkiksi yli 75-vuotiaiden määrä Oulussa kasvaa huomattavasti. Kasvua on jo nyt viime vuoteen verrat-tuna lähes kuusi prosenttia. Meidän on kiinnitettävä huo-miota tämän ikäryhmän palve-luihin ja niiden käyttöön”, Päivi Laajala sanoi.

Päivi Laajala: Yhteistyötä tarvitaan

Jatkuu seuraavalla sivulla


490480470460450440430420410

Toimintatuottojen ja menojen kehitys

4,8%

2,1% 0,1%

4,6%

4,4% -0,6%

4,4%

7,3%

2015 2016 2017 2018

milj. €

tulot menot + poistot

Hinnaston korotuksia ei ole tehty 3 edellisen vuoden aikana. Kaikkien vuosien osalta tiedot ovat 9 kk tietoja.

Talousarvio 2019 verrattu käyttösuunnitelmaan 2018

Avohoitokäynnit yhteensä (erikoissairaanhoito +4,4 ja

perusterveydenhuolto -2,4)

Toimintatuotot (672,6 milj. €) + 5,6 prosenttia

Toimintakulut (642,0 milj. €) + 6,6 prosenttia

Lainaa lyhennetään 20,9 miljoonaa €

Lainavaraus 200 miljoonaa €

telmien kanssa seurusteluun. ”Se ai-ka pitäisi käyttää ydintoimintaam-me, potilastyöhön. Hukkaa on se, et-tä tiedot eivät liiku järjestelmien vä-lillä, kirjaamisessa on kankeutta tai eri järjestelmiin pitää jokaiseen kir-jautua erikseen. ”

Kolmatta tuottavuuden päälajia Luoma kutsuu integraatioriippuvai-seksi tuottavuudeksi. Ovatko kaikkipotilaat yliopistosairaalassa oikeas-sa paikassa ja oikealla hoidon por-taalla? Olisiko fiksumpaa palvella heitä jossain muualla vaihtoehtoisin tavoin?

”Sairaanhoitopiirin ja Oulun kau-pungin yhteisessä integraatiohank-keessa tarkastelemme hoitoketjuja ja palveluprosesseja yhdessä. Selvitys-työn tavoitteena on käydä läpi pro-sessit niin, että käytettävät veroeu-rot kohdennettaisiin uudella taval-la mahdollisimman tehokkaasti sekä asiakas- ja potilaslähtöisesti.”

Esimerkiksi lääkäripalvelujen vah-vistaminen ikäihmisten kotisairaan-hoidossa, osaamisresurssien läpi-käynti ja tiedonkulun parantaminen kaupungin ja PPSHP:n välillä voivat vähentää yhteispäivystyksen kuormi-

tusta tai sairaalan hoitopäivien mää-rää.

Luoma toivottaa myös muut sai-raanhoitopiirin jäsenkunnat vastaa-vaan hoito- ja palveluketjujen yhtei-seen kehittämistyöhön mukaan.

Leanin kautta tehokkuuttaNeljäs tuottavuutta kasvattava tekijäon perinteinen lean-toiminta, jotasairaalassa on tehty jo pitkään. ”Aina on mahdollisuuksia tehdä asioita paremmin. Erinomainen esimerkki hukan poistamisesta on se, että leik-kaussaliin tulevat tarvikesetit koo-



490480470460450440430420410

Toimintatuottojen ja menojen kehitys

4,8%

2,1% 0,1%

4,6%

4,4% -0,6%

4,4%

7,3%

2015 2016 2017 2018

milj. €

tulot menot + poistot

Hinnaston korotuksia ei ole tehty 3 edellisen vuoden aikana. Kaikkien vuosien osalta tiedot ovat 9 kk tietoja.

Talousarvio 2019 verrattu käyttösuunnitelmaan 2018



Toimintatuotot (672,6 milj. €) + 5,6 prosenttia

Toimintakulut (642,0 milj. €) + 6,6 prosenttia

Lainaa lyhennetään 20,9 miljoonaa €

Lainavaraus 200 miljoonaa €

telmien kanssa seurusteluun. ”Se ai-ka pitäisi käyttää ydintoimintaam-me, potilastyöhön. Hukkaa on se, et-tä tiedot eivät liiku järjestelmien vä-lillä, kirjaamisessa on kankeutta tai eri järjestelmiin pitää jokaiseen kir-jautua erikseen. ”

Kolmatta tuottavuuden päälajia Luoma kutsuu integraatioriippuvai-seksi tuottavuudeksi. Ovatko kaikkipotilaat yliopistosairaalassa oikeas-sa paikassa ja oikealla hoidon por-taalla? Olisiko fiksumpaa palvella heitä jossain muualla vaihtoehtoisin tavoin?

”Sairaanhoitopiirin ja Oulun kau-pungin yhteisessä integraatiohank-keessa tarkastelemme hoitoketjuja ja palveluprosesseja yhdessä. Selvitys-työn tavoitteena on käydä läpi pro-sessit niin, että käytettävät veroeu-rot kohdennettaisiin uudella taval-la mahdollisimman tehokkaasti sekä asiakas- ja potilaslähtöisesti.”

Esimerkiksi lääkäripalvelujen vah-vistaminen ikäihmisten kotisairaan-hoidossa, osaamisresurssien läpi-käynti ja tiedonkulun parantaminen kaupungin ja PPSHP:n välillä voivat vähentää yhteispäivystyksen kuormi-

tusta tai sairaalan hoitopäivien mää-rää.

Luoma toivottaa myös muut sai-raanhoitopiirin jäsenkunnat vastaa-vaan hoito- ja palveluketjujen yhtei-seen kehittämistyöhön mukaan.

Leanin kautta tehokkuuttaNeljäs tuottavuutta kasvattava tekijäon perinteinen lean-toiminta, jotasairaalassa on tehty jo pitkään. ”Aina on mahdollisuuksia tehdä asioita paremmin. Erinomainen esimerkki hukan poistamisesta on se, että leik-kaussaliin tulevat tarvikesetit koo-

10 | Pohjanpiiri 6/2018 11Pohjanpiiri 6/2018 |

Arvioitu kasvu ja lasku 2019

8,6% Kysyntä



Jäsenkuntien laskutus per asukas

Synnytykset

3,7%

4,0%

0,2%

4,5%

Hoitopäivien määrä

4,5%Henkilöstömenot

7,2%Palvelujen ostot

Toteutuneet investoinnit ja suunnitelmat, milj. €

2019

29,030,6

80,4

208,6

49,1

2018201720162015

Peruskorjauksien ja väistötilojen arvioitu osuus on 14,8 miljoonaa €.

verrattu käyttösuunnitelmaan 2018

Keskimääräinen hoitoaika on 4,5 vuorokautta (sama kuin 2018).

Palvelujen kysyntä kasvaa väestökasvun takia arviolta 0,3 % vuodessa. Ikääntymisestä johtuva kysynnän kasvu on arviolta 0,7 % vuodessa. Lääkkeet ja hoitomuodot kallistuvat.

Kulukasvun taustalla

taan valmiiksi kokonaisuuksiksi vä-linehuollossa ja varastossa, jolloin leikkaussalihoitajan työ sujuvoituu.”

Uudenlaisia malleja voi olla vaikea tunnistaa arjessa. ”Usko uudistumis-mahdollisuuksiin ja vaihtoehtoisten toimintatapojen olemassa oloon voi olla koetuksella, kun kuormitus ar-jessa on korkea ja työtä tuntuu ole-van hallitsematon määrä käytettävis-sä oleviin resursseihin verrattaessa. Kokemukseni uraltani ja johtamises-ta kertovat kuitenkin, että aina kun hoitoketjuja ja -prosesseja tarkastel-laan avoimin silmin ja mielin, vaihto-

ehtoisia ja tehokkaampia tapoja toi-mia löytyy.”

Tuottavuuden kasvu vaatii osallis-tavaa johtamista. ”Kaikki osaaminen on otettava mukaan ja hyvät ideat harkintaan ja käyttöön. Sen jälkeen muutosta on lähdettävä määrätietoi-sesti johtamaan.”

Varoja rakentamiseenOulussa alkaa ensi vuonna yksi Suo-men mittavimmista sairaalainvestoin-neista. ”Rakentaminen nostaa kus-tannuksia poistojen ja lainanhoito-kulujen kautta. Jos emme kykene pa-

rantamaan OYS:n tuottavuutta, em-me kykene rahoittamaan täysin vält-tämätöntä rakentamishanketta. Siinä on meille lisämotivaatiota muutos-ten toteuttamiseen.”

Muutos pitää aloittaa heti. Uusia seiniä ei auta odottaa. ”Jos odotetaan sairaalan valmistumiseen saakka en-nen toiminnallisten muutosten ja uu-distusten käyttöön ottoa, olemme jo vuosia myöhässä”, Ilkka Luoma pai-nottaa.

Juttukokokonaisuus on tehty halli-tuksen esityksen pohjalta Pohjanpii-rin painoaikataulun takia.



Uudisrakentaminen alkaa kesälläSosiaali- ja terveysministeriön myöntämä poikkeuslupa tarkoittaa sitä, että OYS 2030 -uudistus muuttuu konkreettiseksi rakentamiseksi ensi vuonna. Maa- ja perustustöihin päästäneen kesällä.

Hallinnon väistöt

Hallinto hajasijoitetaan joulu-helmikuussasairaalan tyhjeneviin tiloihin ja Medipolikseen

Yhtymähallinnon johtoryhmä ja siihen liittyvät kirjaamo- ja sihteeripalvelut (18 hlöä) vanhoihin hallinnon tiloihin (S1, 2 krs)

Perusterveydenhuollon yksikkö Uusikatu 22:een, jossa on jo hankintatoimisto

Tutkimuspalvelukeskus, FinCCHTA, sairaan-hoitopiirin tarkastaja, reviisori, henkilöstö-, laatu-, työhyvinvointipäälliköt, tietopalvelu- ja henkilöstösuunnittelijat, lakimies ja viestintätiimi Kuulokeskus 1:een (N5, 1.krs)

Laskenta- ja henkilöstöpalvelut (noin 40 hlöä) K6-osaan (1. krs), kuulokojekeskuksen (K5, 1 krs), karsastuspolin (K6, 1. krs) ja valokuvaus-laboratorion tiloihin (N4, R-kerros)

Koulutuspalvelut, Medieco ja rekrytointi ovat jo muuttaneet Medipolikseen

Hallintorakennus ja vanha pysäköinti-laitos puretaan helmi-huhtikuussa

Ravintola Kotkaja keskuskeittiöpuretaan syksyllä

Oulun kaupungin-valtuusto hyväksyi asemakaavan marraskuussa

Kaavassa mukana: mm. eteläinen tie ja rakennusoikeuden kaksinkertaistuminen

Rakennus- ja purkuluvat ovat käsittelyssä: rakennus-lupaa odotetaan ennen vuodenvaihdetta

Pelastushelikopterin väliaikaiselle laskeutumis-paikalle haetaan lupaa Huuhkajanpuistoon

PurkutyötLuvat prosessissaKaavoitus

TEKSTI HANNELE LAMUSUO KUVA ACKE SALO


Tapahtuu kuluvan ja ensi vuoden aikana:


Uudisrakentaminen alkaa kesälläSosiaali- ja terveysministeriön myöntämä poikkeuslupa tarkoittaa sitä, että OYS 2030 -uudistus muuttuu konkreettiseksi rakentamiseksi ensi vuonna. Maa- ja perustustöihin päästäneen kesällä.

Hallinnon väistöt

Hallinto hajasijoitetaan joulu-helmikuussasairaalan tyhjeneviin tiloihin ja Medipolikseen

Yhtymähallinnon johtoryhmä ja siihen liittyvät kirjaamo- ja sihteeripalvelut (18 hlöä) vanhoihin hallinnon tiloihin (S1, 2 krs)

Perusterveydenhuollon yksikkö Uusikatu 22:een, jossa on jo hankintatoimisto

Tutkimuspalvelukeskus, FinCCHTA, sairaan-hoitopiirin tarkastaja, reviisori, henkilöstö-, laatu-, työhyvinvointipäälliköt, tietopalvelu- ja henkilöstösuunnittelijat, lakimies ja viestintätiimi Kuulokeskus 1:een (N5, 1.krs)

Laskenta- ja henkilöstöpalvelut (noin 40 hlöä) K6-osaan (1. krs), kuulokojekeskuksen (K5, 1 krs), karsastuspolin (K6, 1. krs) ja valokuvaus-laboratorion tiloihin (N4, R-kerros)

Koulutuspalvelut, Medieco ja rekrytointi ovat jo muuttaneet Medipolikseen

Hallintorakennus ja vanha pysäköinti-laitos puretaan helmi-huhtikuussa

Ravintola Kotkaja keskuskeittiöpuretaan syksyllä

Oulun kaupungin-valtuusto hyväksyi asemakaavan marraskuussa

Kaavassa mukana: mm. eteläinen tie ja rakennusoikeuden kaksinkertaistuminen

Rakennus- ja purkuluvat ovat käsittelyssä: rakennus-lupaa odotetaan ennen vuodenvaihdetta

Pelastushelikopterin väliaikaiselle laskeutumis-paikalle haetaan lupaa Huuhkajanpuistoon

PurkutyötLuvat prosessissaKaavoitus

TEKSTI HANNELE LAMUSUO KUVA ACKE SALO


Tapahtuu kuluvan ja ensi vuoden aikana:


P urkutyöt ja uudisrakentaminen aloitetaan heti, kun purku- ja ra-

kennusluvat saadaan. Uudistuksen kaavamuutoksen Oulun kaupungin-valtuusto hyväksyi marraskuussa.

Ensimmäisessä vaiheessa vuosi-na 2019–2023 rakennetaan kaksi10-kerroksista taloa, joihin sijoittu-vat päivystys, lasten ja naistensaira-uksien hoitoon tarvittavat tilat, te-ho-osastot sekä suurin osa uusista leikkaussaleista ja vuodeosastoista sekä toimintaa tukevia toimintoja ku-ten kuvantaminen. Näin saadaan uu-det tilat kriittisille toiminnoille, jotka ovat keskeytysuhan alla tilojen hei-kon kunnon takia.

Vuodeosastot sijoittuvat moniam-matillisiin osaamiskeskittymiin. Yh-den hengen potilashuoneita tulee aluksi noin 450.

Uudisrakentaminen kestää kym-menisen vuotta, ja sen kustannus onnoin miljardi euroa. Kun mukaan otetaan kiinteistöjen purku, väistöt ja ylläpitokunnostus, kustannus on 1,6 miljardia euroa.

Uusi yleissuunnitelma (Master Plan) nopeuttaa päivystyksen pysy-vien tilojen valmistumista 4 vuodella ja koko sairaalan valmistumista jopa 6 vuodella. Suunnittelun lähtökohti-na ovat nykyistä terveellisemmät ja turvallisemmat tilat, kriittisten toi-mintojen turvaaminen, sairaalan toi-minnallisuuden ja toiminnan tehok-kuuden parantaminen sekä asiakkaal-le parempi hoitokokemus.

Uudistuksen toisen vaiheen pitäi-si alkaa vuonna 2024. Sen toteutu-mista arvioidaan sote- ja maakunta-ratkaisujen pohjalta. Näihin tiloihin tulevat avohoito, patologia, lääkehoi-to, diagnostiikka, tukipalvelut ja vuo-deosastoja.

Päätöksiä pesulan siirrosta ei ole vielä tehty

Pesulalle uusi paikka vuoden 2020 loppuun mennessä

Pysäköinti

Ravintola Kotka siirtyy N4-osaan (R-krs), tavoitteena muutto lokakuun alussa

Keittiön väistöä suunnitellaan osin Ravintola Sorsan tiloihin, tavoitteena muutto lokakuussa.

OYS:n rampille on jo rakennettu 154 autopaikka, eteläosaan rakennetaan noin 400 lämpöpaikkaa, myös Medipolikseen lisäpaikkoja

Uusi P-talo ensi vuoden aikana (n. 700 paikkaa) rauhanyhdistyksen viereen

Pohjoisosaan tulee myös P-talo

Eteläinen tieyhteys 2019-2020, materiaali-liikenne logistiikkakes-kukseen tätä kautta

Keskuspesula

Ruokalan ja keittiön väistöt



Jari Männikkö

PPSHP:n valtuuston 3. varapuheenjohtaja

Keskittämisasetus ei istu Pohjois-Suomeen

Aiempi päätös pitääValvira pysyi vuonna 2016 tekemässään päätöksessä, joka johtaa Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnan lopettamiseen.

O ulaskankaan sairaalassa ei ole Valviran mukaan tehty eikä

suunniteltu sellaisia muutoksia, jot-ka parantaisivat synnytystoiminnan laatua ja potilasturvallisuutta ratkai-sevasti. Näin Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminta päättyy 31.12.2018 mennessä, kuten Korkein hallinto-oi-keus huhtikuussa 2018 päätti.

PPSHP:ssa on käyty Oulaskankaansairaalaa ja Oulaisten sekä Ylivieskan psykiatristen yksiköiden toimintaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat 120 henkilöä. Neuvot-telut olivat kesken tämän lehden men-nessä painoon.

Paljon toimintoja pysyyOulaskankaan sairaalan toimintamuuttuu synnytysten lopettamisen myötä. Oulaskankaan sairaalan syn-nytyksiä aletaan ohjata Oulun yli-opistolliseen sairaalaan. Vs. johta-jaylilääkäri Juha Korpelaisen mu-kaan kaikki synnyttäjät mahtuvat on-gelmitta OYS:aan. Tulevia synnyttä-jiä on ohjeistettu asiasta.

Korpelainen muistuttaa, että vau-vojen, synnyttäjien sekä naistentau-tien palveluita myös jää Oulaskan-kaalla paljon ennalleen, esimerkik-si naistentautien poliklinikka, äitiys- ja lastenpoliklinikka, vieripoliklinik-

ka ja naistentautien päiväkirurgia. Lisäksi käynnistetään muun muassa kummikätilötoimintaa linkiksi sai-raalan ja äitiysneuvolan välille.

”On valitettavaa, ettei Oulaskan-kaan synnytystoimintaa saatu jatkaa. Meillä on kuitenkin OYS:ssa riittävät resurssit, tarpeeksi tilaa ja osaavaa henkilökuntaa, joten pystymme otta-maan sairaalaan aiemmin Oulaskan-kaalla synnyttäneet äidit. Potilastur-vallisuus ei vaarannu eikä kenenkään tarvitse olla asian vuoksi huolissaan”, Korpelainen toteaa.

Oulaskangasta tarvitaanOulaskankaan sairaalaa pidetään alueellisesti ja toiminnallisesti mer-kittävänä osana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä ja toiminnan jat-kuvuus halutaan turvata. Johtaja Ilkka Luoman mukaan PPSHP ha-luaa Oulaskankaan olevan jatkossa-kin elinvoimainen sairaala.

”Alamme nyt aktiivisesti kehittää Oulaskankaan sairaalan roolia osa-na Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoi-topiiriä. Näin turvaamme sairaalan jatkon ja Oulun eteläisen alueen vä-estön erikoissairaanhoidon palvelut myös tulevaisuudessa.”

Luoma sanoo, että kaikki erikois-sairaanhoidon toiminnot eivät mah-

du Pohjois-Pohjanmaalla nykyiseen Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

”Toimintojen keskittäminen ei ole uuden sairaalan rakentamishank-keenkaan tavoite, joten Oulaskan-kaan sairaalaa tarvitaan nyt ja tule-vaisuudessa. Myös Oulaskankaalla sijaitseva yhteispäivystys on tärkeä palvelu alueen väestölle.”

Valvira antoi Oulaskankaan synny-tystoiminnasta päätöksensä 7. mar-raskuuta. Lokakuussa 2018 PPSHP pyysi Valviralta Oulaskankaan syn-nytystoiminnan laadun uudelleen ar-viointia tehtyjen kehittämistoimen-piteiden ja -suunnitelmien pohjalta. Uudessa arvioinnissa Valvira ei kui-tenkaan nähnyt perusteita muuttaa aikaisempaa päätöstään.

PPSHP:ssä toivottiin viimeiseen saakka Oulaskankaan sairaalan syn-nytystoiminnan jatkuvan. Hoidon laatua nostettiin usean vuoden ajan muun muassa lisäämällä resursseja ja tehostamalla henkilöstön täyden-nyskoulutusta. Keväällä 2018 STM:l-le toimitetussa synnytystoiminnan poikkeuslupa-anomuksessa sairaan-hoitopiiri sitoutui vielä kehittämään toimintaa perustamalla aikuisten te-hostetun valvonnan yksikön Oulas-kankaalle.

Oulaskankaan synnytysosastolla kukin vauva saa tauluun nuppineulan. Kuva Tiina Mäki


Jari Männikkö



Aiempi päätös pitääValvira pysyi vuonna 2016 tekemässään päätöksessä, joka johtaa Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnan lopettamiseen.

O ulaskankaan sairaalassa ei ole Valviran mukaan tehty eikä

suunniteltu sellaisia muutoksia, jot-ka parantaisivat synnytystoiminnan laatua ja potilasturvallisuutta ratkai-sevasti. Näin Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminta päättyy 31.12.2018 mennessä, kuten Korkein hallinto-oi-keus huhtikuussa 2018 päätti.

PPSHP:ssa on käyty Oulaskankaansairaalaa ja Oulaisten sekä Ylivieskan psykiatristen yksiköiden toimintaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat 120 henkilöä. Neuvot-telut olivat kesken tämän lehden men-nessä painoon.

Paljon toimintoja pysyyOulaskankaan sairaalan toimintamuuttuu synnytysten lopettamisen myötä. Oulaskankaan sairaalan syn-nytyksiä aletaan ohjata Oulun yli-opistolliseen sairaalaan. Vs. johta-jaylilääkäri Juha Korpelaisen mu-kaan kaikki synnyttäjät mahtuvat on-gelmitta OYS:aan. Tulevia synnyttä-jiä on ohjeistettu asiasta.

Korpelainen muistuttaa, että vau-vojen, synnyttäjien sekä naistentau-tien palveluita myös jää Oulaskan-kaalla paljon ennalleen, esimerkik-si naistentautien poliklinikka, äitiys- ja lastenpoliklinikka, vieripoliklinik-

ka ja naistentautien päiväkirurgia. Lisäksi käynnistetään muun muassa kummikätilötoimintaa linkiksi sai-raalan ja äitiysneuvolan välille.

”On valitettavaa, ettei Oulaskan-kaan synnytystoimintaa saatu jatkaa. Meillä on kuitenkin OYS:ssa riittävät resurssit, tarpeeksi tilaa ja osaavaa henkilökuntaa, joten pystymme otta-maan sairaalaan aiemmin Oulaskan-kaalla synnyttäneet äidit. Potilastur-vallisuus ei vaarannu eikä kenenkään tarvitse olla asian vuoksi huolissaan”, Korpelainen toteaa.

Oulaskangasta tarvitaanOulaskankaan sairaalaa pidetään alueellisesti ja toiminnallisesti mer-kittävänä osana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä ja toiminnan jat-kuvuus halutaan turvata. Johtaja Ilkka Luoman mukaan PPSHP ha-luaa Oulaskankaan olevan jatkossa-kin elinvoimainen sairaala.

”Alamme nyt aktiivisesti kehittää Oulaskankaan sairaalan roolia osa-na Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoi-topiiriä. Näin turvaamme sairaalan jatkon ja Oulun eteläisen alueen vä-estön erikoissairaanhoidon palvelut myös tulevaisuudessa.”

Luoma sanoo, että kaikki erikois-sairaanhoidon toiminnot eivät mah-

du Pohjois-Pohjanmaalla nykyiseen Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

”Toimintojen keskittäminen ei ole uuden sairaalan rakentamishank-keenkaan tavoite, joten Oulaskan-kaan sairaalaa tarvitaan nyt ja tule-vaisuudessa. Myös Oulaskankaalla sijaitseva yhteispäivystys on tärkeä palvelu alueen väestölle.”

Valvira antoi Oulaskankaan synny-tystoiminnasta päätöksensä 7. mar-raskuuta. Lokakuussa 2018 PPSHP pyysi Valviralta Oulaskankaan syn-nytystoiminnan laadun uudelleen ar-viointia tehtyjen kehittämistoimen-piteiden ja -suunnitelmien pohjalta. Uudessa arvioinnissa Valvira ei kui-tenkaan nähnyt perusteita muuttaa aikaisempaa päätöstään.

PPSHP:ssä toivottiin viimeiseen saakka Oulaskankaan sairaalan syn-nytystoiminnan jatkuvan. Hoidon laatua nostettiin usean vuoden ajan muun muassa lisäämällä resursseja ja tehostamalla henkilöstön täyden-nyskoulutusta. Keväällä 2018 STM:l-le toimitetussa synnytystoiminnan poikkeuslupa-anomuksessa sairaan-hoitopiiri sitoutui vielä kehittämään toimintaa perustamalla aikuisten te-hostetun valvonnan yksikön Oulas-kankaalle.

Oulaskankaan synnytysosastolla kukin vauva saa tauluun nuppineulan. Kuva Tiina Mäki


Uuden terveydenhuoltolain myötä maassamme on ajettu

urakalla aluesairaaloita alas. Keskit-tämisasetuksen viimeiset kiristyk-set koskettivat ikävästi myös Poh-jois-Pohjanmaan sairaanhoitopii-riä Oulaskankaan synnytysten osal-ta. Pitkään jatkunut epävarmuus ja ”turhat” lupaukset saivat viimei-sen niitin, kun Valvira arvioi Oulas-kankaan tilannetta ja päätti, että sen mukaan sairaalassa ei ole tehty tai suunniteltu tarpeeksi muutoksia, jot-ta äidit voisivat edelleen synnyttää Oulaskankaalla.

On pöyristyttävää, että alueellises-ti tärkeät ja laadullisesti hyvät toi-minnot voidaan ajaa alas pelkän kes-kittämispolitiikan seurauksena. Sai-raalassa tehtiin useita laatukriteerei-tä parantavia toimenpiteitä, kuten perustettiin vastasyntyneiden val-vontayksikkö, hankittiin uusia hoito-laitteita ja kätilöt saivat lisäkoulutus-ta Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Sairaalan potilasturva synnytysten ja raskauksien osalta on ollut myös erinomainen historiaankin peilaten. Lisäksi synnytystoiminnan jatkumi-

Jari Männikkö



nen olisi myös tukenut muuta leikkaustoimintaa sairaalassa.

Nähtäväksi jää, kuinka moni Ou-lun eteläisen alueen äiti jatkossa jou-tuu synnyttämään matkalla sairaa-laan. Alueella on runsaasti monisyn-nyttäjiä ja riskit matkasynnytyksiin kasvavat oleellisesti. Näiltä osin laa-tukriteereillä ei näy olevan suurta-kaan merkitystä.

Vaikka keskittämisasetuksella on haluttu parantaa laatua ja hilli-tä sosiaali- ja terveydenhuollon kus-tannusten kasvua, niin tänne Poh-jois-Suomeen ”se ei vain istu”, jos kunnolla muuallekaan. On ehkä pe-rustellumpaa keskittää toimia ruuh-kaisessa Etelä-Suomessa kuin har-vaan asutussa ja pitkien etäisyyk-sien maakunnassa. Täällä vaikutus on todennäköisesti päinvastainen ja näkyy jopa potilasturvallisuudessa. Asetuksen hyväksyminen poliittisesti on myös linjaus siitä, että yksityisille sairaaloille annetaan mahdollisuus leikkaustoimintaan maakuntien kes-kuskaupungeissa eikä pienimmille julkisille sairaaloille, jotka sijaitsevat kauempana keskuskaupungista.

Tätä kirjoittaessa meneillään olevissa Oulaskankaan henkilöstöä koskevissa yt-neuvotteluissa on kiin-nitettävä erityisesti huomiota siihen, että OYS:lla on mahdollisuudet ot-taa enemmistö Oulaskankaan syn-nyttäjistä vastaan. Synnytysten hy-vällä ohjauksella ja henkilöstöä hy-vin tiedottaen ainakin teoriassa tur-vataan mahdollisimman monelle ha-lukkaalle jatko ns. vanhana työnteki-jänä. Psykiatrisen toiminnan neuvot-teluissa pääpainon tulee olla toimin-tojen kehittämisessä kokonaisuute-na. Toivon myös, että henkilöstön mielipiteitä ja toiveita kuunnellaan tarkasti neuvottelujen edetessä. Sai-raanhoitopiirin tulee kartoittaa vaih-toehdot ja ratkaisut, joilla minimoi-daan henkilöstöön kohdistuvat seu-raukset. Oulaskankaan sairaalaa pi-tää pystyä kehittämään pitkäjäntei-sesti ja turvata sen rooli osana Oulun eteläisen väestön erikoissairaanhoi-don palveluja.

Toivotan koko henkilöstölle voi-mia muutoksessa ja hyvää jouluna-jan odotusta!

Päättäjänpaikalta


Jukka Keskitalo

Oulun hiippakunnan piispa

Ensimmäinen joulu

Valmistelu ei saa valua hukkaanKyösti Oikarisen mielestä olisi kamalaa, jos sotesta tulisi seuraavienkin eduskuntavaalien pääkeskustelunaihe.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen jär-jestämisen piti alun perin siirtyä

maakunnille vuoden 2019 alusta ja sairaanhoitopiirien piti samalla laka-ta olemasta. Toisin kävi, tämän leh-den painoon mennessä sote-paket-ti on perustuslakivaliokunnan käsi-teltävänä ja on epäselvää, missä vai-heessa käsittely valmistuu.

Kyösti Oikarinen on Oulun kau-punginhallituksen puheenjohtaja se-kä Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen poliittisen seu-rantaryhmän puheenjohtaja. Hän sa-noo tulleensa siihen tulokseen, että näin iso uudistus pitäisi valmistella parlamentaarisesti.

”Nyt tämä asemoituu hallituksen ja opposition välille ja tätä käytetään politiikanteon välineenä.”

Hän toivoo, että vaalikeskustelua ei jälleen kerran käytäisi sosiaali- ja ter-veydenhuollon järjestämisestä, kun isoja teemoja on muitakin ilmaston-muutoksesta väestön ikääntymiseen.

”Olisi aivan kamala tilanne, ettäpaketti kaatuisi perustuslakivalio-kunnan käsittelyyn, ja vaalikamppai-luun mentäisiin tilanteessa, jossa ei tiedettäisi, millainen sosiaali- ja ter-veysjärjestelmä meille tehdään.”

Hän sanoo, että kenelläkään ei ole ollut oikein esittää parempaakaan mallia sotesta ja toivoo, että ennen eduskuntavaaleja sote olisi ”jossakin vaiheessa”.

”Uusi hallitus tekisi tarkennuksia, koko ajanhan järjestelmä kehittyy.”

Sote- ja maakuntauudistuksessa on periaatteita, joista on laaja yksi-mielisyys. Sosiaali- ja terveydenhuol-lon järjestämiseen tarvitaan laajem-pia harteita kuin kunnilta löytyy. Va-linnanvapaudesta on kiistelty, mut-ta yksityisten yritysten antamaa spar-rausta Oikarinen pitää hyödyllisenä julkiselle puolelle.

”On paljon, missä julkinen puoli voiottaa opiksi yksityiseltä sektoriltaja toki toisinkin päin.”

Myös keskustelu maakuntavalmis-telusta on Oikarisen mielestä muuttu-nut enemmän poliittiseksi kuin käy-

tännölliseksi asiaksi. Maakunnissa muutosta on valmisteltu jo pitkään. Miten työn käy elleivät sote- ja maa-kuntauudistus toteudukaan?

”Nykyisen oppositionkin edustajat ovat sanoneet, että työ ei mene huk-kaan, eri asia sitten, millä nimellä näitä maakuntia nimitetään. Esimer-kiksi Pohjois-Pohjanmaalla on tehty hyvin pitkälle palveluja konsernira-kenteet, ja tavalla tai toisella se val-mistelu hyödynnetään.”

Hyödyllisiä hankkeitaTulipa sote- ja maakuntauudistustatai ei, Kyösti Oikarinen on tyytyväi-nen siihen, että Oulussa ja OYS:ssakehitetään uusia ratkaisuja potilai-den hoidon turvaamiseksi. Jyrkkää kynnystä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä hän ei ole koskaan ymmärtänyt.

Oikarinen on iloinen myös OYS:n erityisvastuualueella valmisteilla ole-

vasta sairaanhoitopiirien osuuskun-nasta.

”Näin haetaan osaamista laajem-min koko erityisvastuualueelle. Se hyödyttää myös lääkäreiden koulu-tusta, joka voi jatkua Rovaniemellä, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla.”

Kyösti Oikarinen toimi ennen eläk-keelle jäämistään Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaa-nina. Hän luonnehtii koulutusta ja tutkimusta lempiaiheikseen ja pitää niitä elinehtona laadukkaalle tervey-denhuollolle.

”Mitä parempia terveydenhuollon ammattilaisia meillä koulutetaan, sen paremmin terveydenhuoltokin onnistuu. Meillä pitää olla vetovoi-mainen koulutusyksikkö, jotta nuo-ret haluavat opiskella täällä ja jäädä tänne kovassa kilpailussa. Vetovoi-maisuus opiskelijoiden silmissä tu-lee siitä, miten hyvin meillä annetaan kliinistä koulutusta.”

Kyösti Oikarinen sanoo, että koulutus ja tutkimus on tärkeää integroida terveydenhuollon palvelujärjestelmään.

TEKSTI PIRKKO KOIVU KUVA PEKKA HUOVINEN


Ensimmäinen joulu on ollut vii-me viikkoina ajatuksissani mones-sa eri merkityksessä. Edessä ole-vaan jouluun valmistautuessani olen kulkenut ajatuksissani aikamatkan 2000 vuoden taakse ensimmäiseen jouluun.

Ensimmäisenä jouluna taivaalle syttyi poikkeuksellisen suuri ja lois-tava tähti. Se oli merkki sen ajan vii-saille. Jotain tärkeää on tapahtumas-sa – uusi kuningas on syntynyt maa-ilmaan! Tietäjät lähtivät liikkeelle.

Kun tähti pysähtyi tallin ylle, häm-mästys pysäytti tietäjien liikkeen. Maailman hallitsija – pieni vauva – nukkui eläinten syöttökaukalossa. Matteuksen evankeliumi kertoo, et-tä seimelle pysähtyneet itämaan tie-täjät valtasi suuri ilo. Näky kosket-ti ja liikutti.

Tämä joulu on myös minulle hen-kilökohtaisesti ensimmäinen joulu. Tarkoitan ensimmäinen joulu Oulun hiippakunnan piispana. Tätä ajatel-

Jukka Keskitalo

Oulun hiippakunnan piispa

Ensimmäinen joululessani tuntuu hyvältä, kuinka läm-pimän vastaanoton olen perheeni kanssa saanut laajassa Oulun hiippa-kunnassa.

On ollut hienoa aloittaa piispa-na sellaisessa ”jouluhiippakunnas-sa”, jonka alueelta ovat kotoisin niin Tiernapojat kuin joulupukkikin. Pi-tääpä makustella tuota ajatusta ”Ou-lun hiippakunta – jouluhiippakunta”.

Missä mietteissä sinä vietät tä-tä joulua? Täyttääkö sydämesi ilo vai kenties suru ja kaipaus? Jouluna monet meistä tai joku perheenjäse-nistämme ovat liikkeellä. Matkuste-taan joulua viettämään mummoloi-hin tai lasten perheiden luokse. Jou-lukuusen katveessa tapahtuu tänäkin jouluna paljon ihania kohtaamisia.

Jonkun toisen joulua leimaa yksi-näisyys tai sairaus. Moni viettää jou-lun sairaalassa potilaana tai työnsä merkeissä. Jollekin tämä voi olla en-simmäinen joulu syöpädiagnoosin kanssa. Jollekin tämä on ensimmäi-

nen joulu avioeron jälkeen. Jollekin perheelle tämä on iloinen ensimmäi-nen joulu lapsen kanssa.

Olosuhteet, elämän käänteet ja kohtalot ovat moninaiset tänäkin jouluna. Joulun lapsi Jeesus Kristus on sama, joka ylösnousemuksena jäl-keen lupasi olla kanssamme jokaise-na päivänä. Tähän lupaukseen saam-me luottaa olosuhteista riippumatta.

Itämaan tietäjät lähtivät siis kohtaamaan äsken syntynyttä maa-ilman Vapahtajaa, pysähtyivät ja tu-livat kosketetuiksi. Toivon, että jou-lun aikaan heidän näkynsä liikuttaa myös sinua.

Toivon, että jaksat kulkea, etsiä ja tietäjien tapaan löydät tien Jeesuk-sen seimen luo. Toivon, että uskallat pysähtyä joulun ihmeen äärelle. Toi-von ja rukoilen, että sama ilo, joka valtasi tietäjät, koskettaa myös sinun sydäntäsi tänä jouluna.

Piispanjoulu-

tervehdys



Hedelmällisyys-neuvonnan merkitys kasvaaLisääntymislääketieteen yksikkö antaa hedelmöityshoitoja ja entistä tärkeämpää on neuvoa nuoria syöpäpotilaita hedelmällisyysasioissa.

Lisääntymislääketieteen yksikön sydän on sen laboratorio.


TEKSTI HANNELE LAMUSUOKUVAT TIINA MÄKI


Hedelmällisyys-neuvonnan merkitys kasvaaLisääntymislääketieteen yksikkö antaa hedelmöityshoitoja ja entistä tärkeämpää on neuvoa nuoria syöpäpotilaita hedelmällisyysasioissa.

Lisääntymislääketieteen yksikön sydän on sen laboratorio.


TEKSTI HANNELE LAMUSUOKUVAT TIINA MÄKI


Hedelmällisyys-neuvonnan merkitys kasvaa

J älkiseurantapoliklinikka on tul-lut merkittäväksi muun muas-

sa syöpähoitojen kehittymisen myö-tä. Lisääntymislääketieteen yksikös-sä neuvotaan lapsuudessa syöpää sai-rastaneita sekä nuoria syöpään tai jo-honkin muuhun hedelmällisyyttä uh-kaavaan syyhyn sairastuneita.

Syöpähoidot, sytostaatit ja säde-hoito, vanhentavat naisten munasar-jatoimintaa jopa kymmenellä vuodel-la. Vaikka kuukautiskierto olisi nor-maali, munasarjojen toiminta heik-kenee syöpähoidon läpikäyneellä no-peammin kuin normaalisti.

Osastonylilääkäri Laure Morin-Papunen ja erikoislääkäri MaaritNiinimäki lisääntymislääketieteen yksiköstä toivovat, että sairaalastaohjattaisiin potilaita keskustelemaanhedelmällisyydestään nykyistä enem-män.

”Lasten ja nuorten puolelta meil-le ohjautuu hyvin asiakkaita neuvon-taan ja munasarjojen toiminnan tut-kimukseen. Muidenkin hoidon am-mattilaisten kannattaisi lähettää po-tilaita keskustelemaan, miten hoi-dot vaikuttavat hedelmällisyyteen. On tärkeää myös kuulla nuoren nai-sen tai miehen ajatuksia lapsenteos-ta, vaikkei se siinä hetkessä olisikaan ajankohtaista”, Morin-Papunen ja Niinimäki korostavat.

Jos ammattilaiset arvioivat, että syöpähoitojen seurauksena potilaan munasarjojen toiminta on vaarassa heikentyä ennenaikaisesti, munaso-luja voidaan tarvittaessa pakastaa ja näin turvata omien sukusolujen käyt-tö myöhempää tarvetta varten.

Tämän lisäksi vuosittain noin 50

syöpään sairastunutta miestä käy tal-lettamassa sukusolujaan. Siemen-nestetutkimusten määrä on kasvanut klinikalla hurjasti viime vuosina.

OYS:ssa pakastetaan myös nuor-ten naisten ja joskus tyttöjen muna-soluja, jos munasarjojen toiminta on uhattuna muunkin syyn kuin syövän takia. Tällaisia sairauksia voivat olla esimerkiksi munasarjojen vaikea en-dometrioosi tai isot kystät.

”Erikoisalamme on kehittynyt val-tavasti. Aiemmin ison munasolun säilyvyys oli huono, mutta nykyinen nopea pakastusmenetelmä takaa mu-nasolujen tallentamisen”, Morin-La-punen ja Niinimäki toteavat.

Yli 300 koeputkihedelmöitystäTällä hetkellä koeputkihedelmöityk-siä (IVF) tehdään vuosittain 320-350. Määrä kasvaa hienoisesti joka vuosi. Alkiosulatuksia tehdään 270-370 ja inseminaatioita eli kevyempää hedelmöityshoitoa noin 200.

”Hoidot ovat yksinkertaisia ja tur-vallisia. Kolmasosa naisista tulee ras-kaaksi yhdestä koeputkihedelmöityk-sestä. Pakastealkiosiirrot mukaan lu-kien noin puolet elimistön ulkopuo-lella hedelmöitetyistä naisista syn-nyttää yhdestä IVF-hoidosta”, Niini-mäki sanoo.

”Yhden hyvän alkion siirto on tur-vallinen ratkaisu, Muiden hyvien al-kioiden pakastaminen antaa mah-dollisuuden käyttää niitä tarvittaessa myöhemmin. Ja mikä tärkeintä: näin vältetään monisikiöraskauden ris-kit”, Morin-Papunen toteaa.

OYS tekee yhteistyötä HUS:n kans-sa alkiodiagnostiikassa. Sen turvin voidaan rajata perinnöllisiä saira-uksia eli valikoida käyttöön parem-min terveitä alkioita. Tämä vähentää muun muassa pariskunnille raskai-ta raskaudenkeskeytyksiä. Alkiodiag-nostiikasta hyötyy parikymmentä pa-ria vuosittain.

Lyhyt odotusaikaPohjoissuomalaiset pariskunnat pää-sevät koeputkihoitoon 3-4 kuukau-dessa. Klinikka tarjoaa myös mah-dollisuuden keskustella psykiatri-sen sairaanhoitajan kanssa lapsetto-muuskriisistä.

”Pariskunnat pääsevät tänne kah-dessa kuukaudessa lähetteen tulos-ta. Pyrimme siihen, että miehen sie-mennestetutkimus ja tietyt hormo-niverikokeet ovat otettuna ennen po-liklinikkakäyntiä. Kevyemmät hoidot voidaan aloittaa naisen seuraavas-ta kierrosta eli kuukauden kuluessa”, Morin-Papunen kertoo.

Ennen koeputkihedelmöityksiä voidaan klinikalla tehdä kevyempiä lapsettomuushoitoja. Inseminaatios-sa luontoa autetaan lääkityksellä, jol-la varmistetaan ovulaatioaika ja pes-tyt siittiöt ruiskutetaan kohtuun he-delmöittymisen varmistamiseksi. Munarakkulan kypsymistä ja irtoa-mista stimuloivalla hormonihoidolla

Koeputkihoito maksaa asiakkaalle alle tuhat euroa. Hinta koostuu

poliklinikkamaksuista ja lääkekuluista.

Kätilö Johanna Mäentausta ohjaaa hedelmöityshoitoa aloittavaa pariskuntaa.


Hedelmöityshoitojen avulla Oulussa on syntynyt 5000-6000 lasta julki-sissa ja yksityisissä sairaaloissa. Koe-putkihedelmöityksiä näistä on ollut noin 4000. ”Kaikista hedelmöitys-hoidoista syntyy 6-7 prosenttia lap-sista ja siksi ovat olleet hyvinkin mer-kityksellisiä etenkin syntyvyyden las-kun näkökulmasta”, toteaa professo-ri Hannu Martikainen Oulun yli-opistolta.

Heinäkuussa tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun ensimmäinen koe-putkivauva syntyi Englannissa. Mar-tikainen oli uranuurtaja, kun OYS aloitti lapsettomuushoidot ensim-mäisten yliopistosairaaloiden jou-kossa 1983-84. Ensimmäinen poh-joissuomalainen koeputkivauva syn-tyi keväällä 1985.

Koeputkivauvoja noin 4000”Aiemmat hoidot olivat teholtaan

heikkoja. Koeputkihedelmöityksetolivat aivan jotain muuta. Innostus olisi suurta, koska koeputkihedel-möitys antoi mahdollisuuden hoitaa lapsettomuutta aivan uudella taval-la”, Martikainen muistelee.

1980-luvulla asenteet olivat kui-tenkin penseitä. Keinohedelmöityk-siä verrattiin jopa kauneuskirurgiaan ja niitä pidettiin turhina. Henkilöstö-resursseja ei julkiselle erikoissairaan-hoidolle annettu.

Martikainen, Lars Rönnberg, Ulla Puistola ja Juha Tapanainentekivät työtä yhdessä huoneessa, kunnes 1990-luvun alussa perustet-tiin lisääntymislääketieteen yksikkö.

OYS:sta johdettiin alkuvaihees-sa valtakunnallista tutkimusta, jon-ka pohjalta monialkiosiirroista siir-

ryttiin yhden alkion siirtoihin. ”Näin päästiin eroon monisikiöraskauksien riskeistä ja äitiä uhkaavista raskaus-komplikaatioista. Ennenaikaiset syn-nytykset vähenivät ja hoidosta tuli turvallisempaa”, Martikainen kertoo.

Turvallisuus kasvoi edelleen, kun alkion pakastus tuli mahdolliseksi1990-luvulla. ”Alkioita ei mennyt hukkaan, vaan saatoimme siirtää nii-tä yksi kerrallaan. Samalla vuosikym-menellä miehen siittiösolujen tutki-mus mahdollisti myös mikrohedel-möitykset.”

Ultraäänitekniikka helpotti ras-kaissa hoidoissa: naisen munasolu-ja ei enää tarvinnut hankkia leikkaa-malla. ”Se merkitsi myös sitä, että hoidot halpenivat ja hoito yksinker-taistui”, Martikainen kertoo.

eli ovulaatioinduktiolla autetaan nai-sia, joilla ovulaatio ei tapahdu itses-tään tai munarakkulassa on häiriö.

Mikrohedelmöityksellä voidaan auttaa perheen perustamisessa, kun siittiösolut liikkuvat huonosti tai nii-tä on liian vähän luonnolliseen hedel-möitykseen. Siittiö viedään suoraan munasolun sisään.

Niinimäki ja Morin-Papunen ko-rostavat tiimityön ja hoitajien merki-tystä. Hoitajilla on valtava ammatti-taito ja huomattavan iso vastuu poti-

laiden hoitojen koordinoimisessa ja potilaiden tukemisessa.

Laadukkaasti laboratoriossaKlinikan laboratorio on hedelmöitys-hoitojen sydän. Siellä lapsettomien pariskuntien unelmat toteutetaan. ”Alkiot kasvavat laboratoriossa mak-simissaan kuusi päivää, ja niitä häiri-tään mahdollisimman vähän”, toteaa IVF-biologi Siri Lehtonen.

Tutkimusta tehdään aktiivisesti, jotta turvallisuutta voidaan yhä pa-

rantaa. Alkion kehitystä seuraamalla ja analysoimalla varmistetaan se, et-tä kohtuun siirretään paras mahdol-linen alkio. Loput hedelmöityskelpoi-set alkiot pakastetaan.

Lehtonen toivoo, että OYS:iin saa-taisiin Timelapse-laite, jonka avulla seurataan alkion kehitystä jatkuvas-ti. ”Timelapsella voisimme varmistaa vielä paremmin, että kohtuun siirret-tävä alkio johtaa raskauteen”, Lehto-nen sanoo.

Maire Ahopelto

kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtajaKainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Uusia prosesseja Kainuussa

Kolmen vuorokauden ikäisen sulatetun alkion analysointia. Kätilö Terhi Leppänen asioi potilaan kanssa.


Hedelmöityshoitojen avulla Oulussa on syntynyt 5000-6000 lasta julki-sissa ja yksityisissä sairaaloissa. Koe-putkihedelmöityksiä näistä on ollut noin 4000. ”Kaikista hedelmöitys-hoidoista syntyy 6-7 prosenttia lap-sista ja siksi ovat olleet hyvinkin mer-kityksellisiä etenkin syntyvyyden las-kun näkökulmasta”, toteaa professo-ri Hannu Martikainen Oulun yli-opistolta.

Heinäkuussa tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun ensimmäinen koe-putkivauva syntyi Englannissa. Mar-tikainen oli uranuurtaja, kun OYS aloitti lapsettomuushoidot ensim-mäisten yliopistosairaaloiden jou-kossa 1983-84. Ensimmäinen poh-joissuomalainen koeputkivauva syn-tyi keväällä 1985.

Koeputkivauvoja noin 4000”Aiemmat hoidot olivat teholtaan

heikkoja. Koeputkihedelmöityksetolivat aivan jotain muuta. Innostus olisi suurta, koska koeputkihedel-möitys antoi mahdollisuuden hoitaa lapsettomuutta aivan uudella taval-la”, Martikainen muistelee.

1980-luvulla asenteet olivat kui-tenkin penseitä. Keinohedelmöityk-siä verrattiin jopa kauneuskirurgiaan ja niitä pidettiin turhina. Henkilöstö-resursseja ei julkiselle erikoissairaan-hoidolle annettu.

Martikainen, Lars Rönnberg, Ulla Puistola ja Juha Tapanainentekivät työtä yhdessä huoneessa, kunnes 1990-luvun alussa perustet-tiin lisääntymislääketieteen yksikkö.

OYS:sta johdettiin alkuvaihees-sa valtakunnallista tutkimusta, jon-ka pohjalta monialkiosiirroista siir-

ryttiin yhden alkion siirtoihin. ”Näin päästiin eroon monisikiöraskauksien riskeistä ja äitiä uhkaavista raskaus-komplikaatioista. Ennenaikaiset syn-nytykset vähenivät ja hoidosta tuli turvallisempaa”, Martikainen kertoo.

Turvallisuus kasvoi edelleen, kun alkion pakastus tuli mahdolliseksi1990-luvulla. ”Alkioita ei mennyt hukkaan, vaan saatoimme siirtää nii-tä yksi kerrallaan. Samalla vuosikym-menellä miehen siittiösolujen tutki-mus mahdollisti myös mikrohedel-möitykset.”

Ultraäänitekniikka helpotti ras-kaissa hoidoissa: naisen munasolu-ja ei enää tarvinnut hankkia leikkaa-malla. ”Se merkitsi myös sitä, että hoidot halpenivat ja hoito yksinker-taistui”, Martikainen kertoo.

eli ovulaatioinduktiolla autetaan nai-sia, joilla ovulaatio ei tapahdu itses-tään tai munarakkulassa on häiriö.

Mikrohedelmöityksellä voidaan auttaa perheen perustamisessa, kun siittiösolut liikkuvat huonosti tai nii-tä on liian vähän luonnolliseen hedel-möitykseen. Siittiö viedään suoraan munasolun sisään.

Niinimäki ja Morin-Papunen ko-rostavat tiimityön ja hoitajien merki-tystä. Hoitajilla on valtava ammatti-taito ja huomattavan iso vastuu poti-

laiden hoitojen koordinoimisessa ja potilaiden tukemisessa.

Laadukkaasti laboratoriossaKlinikan laboratorio on hedelmöitys-hoitojen sydän. Siellä lapsettomien pariskuntien unelmat toteutetaan. ”Alkiot kasvavat laboratoriossa mak-simissaan kuusi päivää, ja niitä häiri-tään mahdollisimman vähän”, toteaa IVF-biologi Siri Lehtonen.

Tutkimusta tehdään aktiivisesti, jotta turvallisuutta voidaan yhä pa-

rantaa. Alkion kehitystä seuraamalla ja analysoimalla varmistetaan se, et-tä kohtuun siirretään paras mahdol-linen alkio. Loput hedelmöityskelpoi-set alkiot pakastetaan.

Lehtonen toivoo, että OYS:iin saa-taisiin Timelapse-laite, jonka avulla seurataan alkion kehitystä jatkuvas-ti. ”Timelapsella voisimme varmistaa vielä paremmin, että kohtuun siirret-tävä alkio johtaa raskauteen”, Lehto-nen sanoo.

Maire Ahopelto



Kolmen vuorokauden ikäisen sulatetun alkion analysointia. Kätilö Terhi Leppänen asioi potilaan kanssa.


Maire Ahopelto



Kainuussa on valmisteltu so-siaali- ja terveydenhuollon uu-

distusta osana maakuntauudistusta. Kainuu on yksi uuden lakiesityksen mukaisia maakuntia. Maakunnalli-nen sosiaali- ja terveydenhuolto to-teuttaa sote-uudistuksen tavoitteita, jossa erikoissairaanhoito, peruster-veydenhuolto, sosiaalitoimi ja ympä-ristöterveydenhuolto ovat yhdisty-neet samaan organisaatioon.

Kainuun sosiaali- ja terveyden-huollon kuntayhtymä on uudistanut johtamisjärjestelmän, palveluraken-teen ja uudistaa prosesseja ”kotoa kotiin” -prosessina. Johtavat viran-haltijat ja henkilökunta ovat suunni-telleet useissa työryhmissä asiakas-prosesseja toiminnallisesti integroi-tuun keskussairaalaan.

Uudessa keskussairaalassa uu-distuvat jo vuoden alussa aloittava maakunnallinen ja akuuttihoito, jot-ka pääsevät muuttamaan uuteen sai-raalaan vuoden 2020 alussa. Kun-toutukseen yhdistetään maakunnal-lisesti muun muassa fysiatria, fysio-terapia, puheterapia, toimintatera-

pia, apuvälinepalvelut ja lääkinnälli-nen kuntoutus. Akuuttipalvelut sisäl-tävät niin sanotun kuuman sairaalan toiminnat kuten päivystyksen, ensi- ja tehohoidon sekä tehovalvonnan.

Muissakin erikoisaloissa on teh-ty muutoksia, jotta toimintayksiköt siirtyvät uudistettuina uusiin tiloi-hin. Päivystysalueella prosesseja on uudistettu vuosia, ja uusia toiminta-malleja viedään käytäntöön. Asiak-kaan prosesseissa tavoitteena on, et-tä asiakas hoidetaan mahdollisim-man tehokkaasti yhdellä käynnil-lä välttäen useita käyntejä eri erikoi-saloilla.

Avohoitoa on lisätty kahdessa vuo-rossa toimivalla päiväsairaalalla, ko-tisairaalalla ja vahvistamalla kotihoi-toa. Päiväkirurgista toimintaa, he-räämöstä kotiin ja kotoa leikkauk-seen -toimintoja on lisätty. Yhden ensihoitajan mallia on pilotoitu ja tuloksia arvioidaan.

Sairaalan rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan ja sairaalan ensimmäinen osa luovutetaan kun-tayhtymälle ensi syksynä. Kajaanin yksi terveysasema on jouduttu siir-

tämään sisäilmaongelmien vuoksi jo ennen uusien tilojen valmistumista pääterveysasemalle, jonka toiminnat integroidaan uuteen sairaalan.

Palveluja on integroitu entistä vah-vemmin ja pystytty hillitsemään me-nojen kasvua, joka oli 0,3 prosenttia vuonna 2016, 0,1 prosenttia vuonna 2017 ja vuodesta 2015 vuoteen 2018 keskimäärin 0,7 prosenttia.

Toimintojen uudistamisessa ovat mukana kaikki tulosalueet pe-rusterveydenhuollosta vanhuspalve-luihin, joiden välillä etsitään kustan-nus- ja tehokkuushyötyjä. Kainuun väestön sairastavuus on maan kor-keimpia ja väestö ikääntyy, joten pal-velutarpeet kasvavat koko ajan.

THL:n tilastojen mukaan Kainuun sote on pystynyt tuottamaan palvelut kustannustehokkaasti suhteessa tar-peeseen. Kainuun sosiaali- ja terve-ydenhuollon kuntayhtymässä toimi-vat integroituina Kainuun sairaan-hoitopiiri, Kainuun erityishuoltopii-ri, täysjäsenkuntien sosiaali- ja ter-veydenhuolto ja ympäristötervey-denhuolto.

Ervanmatkassa

Oulun yliopistolliseen sairaalan erityisvastuu-

alueeseen eli Ervaan kuuluvat Lapin sairaanhoitopiiri,

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun sosiaali- ja

terveydenhuollon kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan

sairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Soite.OYS:n

erityisvastuualueella on n. 741000 asukasta ja

pinta-ala on hieman yli 50% koko Suomesta.

ERVA


Elämästä voi nyt nauttiaKatja Kenttälä iloitsee elämästä vuosien taistelun jälkeen. Aivoinfarkti ja leikkaukset koettelivat, mutta luottamus erityisesti syväaivostimulaation (DBS) hoitotiimiin on luja.

Juttusarjassa potilaat tai läheisetkertovat kokemuksistaan sairaalassa. Hyvässä

hoidossa

TEKSTI HANNELE LAMUSUO KUVA TIMO LINDHOLM


Elämästä voi nyt nauttiaKatja Kenttälä iloitsee elämästä vuosien taistelun jälkeen. Aivoinfarkti ja leikkaukset koettelivat, mutta luottamus erityisesti syväaivostimulaation (DBS) hoitotiimiin on luja.

Juttusarjassa potilaat tai läheisetkertovat kokemuksistaan sairaalassa. Hyvässä

hoidossa

TEKSTI HANNELE LAMUSUO KUVA TIMO LINDHOLM


R ovaniemeläinen Katja Kent-tälä elää 14 vuoden sairaus-

kierteen jälleen lähes itsenäisesti, avustajan tarve on vähentynyt. Hän voi erinomaisesti: peruskunto on hurja verrattuna parin vuoden takai-seen ja hän on laihtunut lähes 30 ki-loa. Vireystila on hyvä. Ja mikä Kat-jalle tärkeintä: vartalon vasemman puolen pakkoliikkeet ja vapina ovat poissa.

”Hämmästyn yhä, kun huomaan pystyväni pitämään kuppia vasem-massa kädessä”, hersyvän, hyväntuu-linen nainen sanoo.

Katjan elämä on ollut hetkistä kiin-ni useita kertoja: aivoinfarkti, vakava tulehduskierre, aivoelektrodien pois-toleikkaus. Hän ja hänen läheisim-mät tukijansa, perhe ja ystävät ovat joutuneet varautumaan pahimpaan.

”Vuosien ajan keskityin selviyty-mään, mutta nyt pystyn taas nautti-maan elämästä. Haluaisin kovasti, et-tä Maija Lahtinen, Mikko Kaup-pinen, Jani Katisko, ja Mari Ko-lari näkisivät minut nyt. Olen ihan toinen ihminen kuin se, joka heräsi viimeisen DBS-leikkauksen jälkeen: elossa ja oireettomana, mutta hyvin huonossa jamassa aiempien koke-musten takia.”

Katja viittaa OYS:n syväaivostimu-laation huippuosaajiin, neurokirur-geihin, fyysikkoon ja fysioterapeut-tiin. ”He tulevat ihmisen lähelle, hoi-to on sydämellistä ja lämmintä. He kuuntelivat, he välittivät”, Katja ja äi-tinsä Meeri Hirvisalo toteavat.

23-vuotiaana aivoinfarktiAivoinfarkti iski keväällä 2005, kun 2-vuotiaan Veeran 23-vuotias äiti oli valmistumassa vammaishoidon lähi-hoitajaksi. Päättötyö oli vienyt ener-giaa ja lähestyvä avoero stressasi. Päättäjäisten jälkeen Katja juhli ka-veriporukassa saavutustaan.

”Alkoholia nautittiin ja pidettiin hauskaa. Kaverit olivat yöllä ihme-telleet, kun en pystynytkään kävele-mään. Ihmettelivät, että miten se nyt noin kolahti päähän ja taluttivat mi-nut sänkyyn. Aamulla väsytti aivan valtavasti ja päänsärky oli hirveä. Ys-

täväni antoivat minun nukkua vie-lä pari tuntia. Sitten heillä alkoivat hälytyskellot soida, kun en edelleen-kään voinut kävellä ja puhe oli mu-minaa.”

Hänet kiidätettiin Lapin keskussai-raalaan. Hän muistaa ymmärtäneen-sä, että nyt on hätä. Neurologi Peter Baumann LKS:ssä totesi laaja-alai-sen aivoinfarktin. ”Liuotushoitoa ei voitu enää tehdä, koska aikaa infark-tista oli kulunut liikaa. Tukos oli iso: se vei kävely- ja puhekyvyn, teki nä-kökentästä putkimaisen. Väsymys oli valtava, muisti ja hahmotusongelmat olivat läsnä.”

Katja oli toimintakyvytön, mutta päätti maatessaan, että nousee vielä tyttärensä takia. Katjan äiti huoleh-ti Veerasta, läheiset ja ystävät tukivat häntä. Reilu kuukausi kului LKS:ssä. Kuntoutuksen hän aloitti Invalidilii-ton Lapin kuntoutuskeskuksessa.

”Opettelin istumaan, syömään, juomaan ja kohdistamaan katsettani. Pelkäsin, että päässä oleva tukos läh-tee liikkeelle, joten minun oli vaikea nukkua: aina herätessäni testasin toi-mintakykyäni: toistin nimeni, sotuni ja puhelinnumeroni.”

Pakkoliikkeitä ja vapinaaKuntoutus eteni, mutta sitten alkoi-vat pakkoliikkeet ja vapina vasem-malle puolelle kehoa. Mitään syytä oireille ei löytynyt. Peter Baumann kertoi Katjalle OYS:n neurostimulaa-tiohoidoista.

”Innostuin hirveästi, koska pakko-liikkeet häiritsivät minua valtavasti. Äiti oli kauhuissaan aivoleikkauksen mahdollisuudesta.”

Katjan oireistoa kuvattiin videolle.OYS:n syväaivostimulaation uran-uurtaja neurokirurgi Esa Heikkinen ja kollegansa Tuomo Erola kävivät tapausta läpi neurokirurgien päivillä Sveitsissä. Siellä todettiin, että hoi-to on tehtävä samantien, vaikkei sen tehosta oltukaan varmoja. Mitään vastaavaa ei oltu tehty ennen.

”OYS:ssa oli turvallista olla. Sain rauhassa harkita, aina sain vastauk-sia. Tärkeintä minulle oli, että minua kuunneltiin. Olin koekaniini ja mi-nua pelotti, mutta ajatus siitä, että

elämänlaatuni paranisi rohkaisi leik-kaukseen.”

Helmikuussa 2007 Katjalle asen-nettiin kaksi elektrodia vaurioitu-neelle aivopuoliskolle. Elektrodei-hin tulee heikkoa sähkövirtaa rintaan asennetun pulssigeneraattorin kaut-ta. Sähkö stimuloi aivoja ja poistaa oireita. ”Valtaosa oireista ja lääkkeis-tä jäi saliin. Itkin onnesta.”

Nuori äiti saattoi taas olla Veeran elämässä täyspäiväisesti mukana.

Tulehduskierre toi takaisinKatjaa koeteltiin vielä. Hän joutui tu-lehduskierteeseen, jolle ei selitystä löytynyt. ”Ravasin jatkuvasti LKS:s-sä. Spastisuus eli joustokankeus li-sääntyi, elektrodien johto tuntui ki-ristävän. ” Mikko Kauppinen kävi Ro-vaniemellä tutkimassa Katjan ja tote-si, että Katjan päässä olevassa viera-sesineessä on tulehdus: elektrodi oli poistettava.

”Kun poistoon lähdettiin, ei tiedet-ty, selviänkö. Aivoissa oleva tulehdus ei näkynyt verikokeissa, bakteerista ja siihen tehoavasta lääkkeestä ei ol-lut tietoa. Leikkauksen jälkeen pak-koliikkeet palasivat voimakkaana, bakteeriin kohdistetut vahvat anti-biootit tuhosivat suolistobakteerit ja elimistö kuivui.”

Katjan kunto romahti, äiti, sisko ja avopuoliso pakottivat sairaalaan. Hän selvisi LKS:n tehohoidon ansi-osta. Ja vietti taas viikkokausia sai-raalassa.

Voimat palasivatTammikuussa 2017 Katja odotti kol-matta leikkausta OYS:ssa. Hän ei uskonut enää selviävänsä. ”Luotin DBS-tiimiin, mutta en luottanut sii-hen, että elimistöni enää kestäisi tai että onnea olisi enää mukana.”

Tällä kertaa neurostimulaation tii-mi asensi aivoelektrodin molempiin aivopuoliskoihin. ”Vaste oli ihan mie-letön.”

Katja selvisi. Kaikki oireet ovat poissa arki on terveen ihmisen arkea. ”Aivostimulaatiotiimissä asiat teh-dään molemmilla käsillä ja suurel-la sydämellä”, Meeri Hirvisalo kiittää tytärtään hoitaneita.”

Kaikella on tarkoitus, uskoo Katja Kenttälä. ”DBS:ssä on tapahtunut kehitystä vuodesta 2007 tähän päivään todella paljon. Minulle kehitys toi avun”, Katja toteaa.


Yhteistyötä laajalla alueellaPohjois-Suomen erikoissairaanhoitoon luodaan sairaanhoitopiirien osuuskuntaa, mutta laboratoriopalveluissa usean sairaanhoitopiirin laajuinen yhteistyö on alkanut jo aikaisemmin.

TEKSTI PIRKKO KOIVU

N ordLabin aluelaboratorioilla on kokemusta sairaanhoitopiirien

rajat ylittävästä yhteistoiminnasta jo yli viiden vuoden ajalta. NordLabin Oulun, Kemin, Rovaniemen, Kajaa-nin ja Kokkolan aluelaboratorioiden johtajat kertovat, että laboratoriois-sa on lähes samanlaiset tutkimuspro-sessit, lähes samanlainen laitekanta ja samat viitearvot.

Potilaille yhteistyö merkitsee yhte-neviä tuloksia, laajaa ja ajantasaista tutkimusvalikoimaa sekä näytteen-ottoverkostoa. Potilasohjeet ovat yh-tenäiset ja sähköinen ajanvaraus on käytössä lähes koko Pohjois-Suomes-sa.

”Onpa kyseessä osuuskunta tai osa-keyhtiömalli, sitä on lähdettävä suun-nittelemaan asiakasnäkökulmasta ja yhteistyössä laajemminkin muiden toimijoiden kanssa”, sanoo Kajaaninaluelaboratorion Heikki Aaltonen terveisinä osuuskuntaa valmisteleville.

Moni asia yhteinenMaria Kunnari Rovaniemen alue-laboratoriosta näkee keskittämisen etuna muun muassa sen, että hyväk-si todetut toimintatavat saadaan ko-ko alueen käyttöön. ”Meillä on yhtei-nen laatujärjestelmä, kaikki toimivat samojen periaatteiden mukaisesti. Myös sisäinen koulutus on parantu-nut ja laajempaa kuin aiemmin.”

Käytännössä yhteistyö näkyy lähes päivittäisenä keskusteluyhteytenä, kertoo Tuija Männistö Oulun aluela-boratoriosta.

”Laboratoriolääkäreitä on vain Ou-lussa, mistä heidän työpanoksensa palvelee koko aluetta. Perusanalytii-kasta 95 prosenttia on samaa joka

paikassa, joskin yliopistosairaalana Oulussa on laajempi valikoima kuin muualla.”

Kemin aluelaboratorion Jaana Ikonen-Toivanen on kollegoiden-sa tapaan tyytyväinen siihen, että NordLabissa laaja asiantuntijuus on yhteisessä käytössä. Laajalla alueel-la useassa toimipisteessä toimimi-nen toisaalta vaatii hyvää ja selkeää ohjeistusta henkilöstöhallintoon. NordLabissa esimiestyötä helpottaa henkilöstökäsikirja.

”Myös talouden ja toiminnan seu-ranta on tehokasta. Hankintojen kes-kittäminen on vähentänyt kilpailu-tuksiin käytettävää työtä.”

Kehitettävää olisi tietojärjestelmis-sä. ”Yhteinen tietojärjestelmä olisitärkeä sekä toiminnan että resursoin-nin näkökulmasta.”

Jukka Saarimies Kokkolan aluela-boratoriosta sanoo, että laboratori-oiden kokonaisnäkemys terveyden-huollon erilaisista toimintatavois-ta ja vaatimuksista on parantunut. NordLab on hänen mielestään lisän-nyt Kokkolassa moniammatillista la-boratorio-osaamista, hankintojen ja henkilöstöhallinnon osaamista sekä toiminnan kehittämistä.

Saarimies sanoo, että Kokkolan aluelaboratorio ei esimerkiksi olisi akkreditoitunut ilman NordLabia ei-kä olisi yhtä kustannustehokas kuin nyt. Laboratorion akkreditointi tar-koittaa sen pätevyyden toteamista kansainvälisten kriteerien mukaisel-la menettelytavalla.

”Laatu kauttaaltaan on parantu-nut, laboratorioalan erikoisosaami-nen on lisääntynyt, toiminnan kehit-täminen on nostettu arvoonsa ja asi-

akkaan kuunteleminen on kehittynyt.Toisaalta hallinnollinen työ on lisään-tynyt ja erilaisten toimintakulttuuri-en yhteensovittaminen on ollut pai-koin hidasta, mutta toisaalta laajalla rintamalla on menty eteenpäin.”

Muutos vie aikansaSairaanhoitopiirien osuuskuntamal-lin valmistelussa kannattaa kiinnit-tää huomiota yksinkertaiseen ja läpi-näkyvään organisaatioon sekä avoi-meen keskusteluun ja tiedottamiseen, NordLabin edustajat sanovat.

Maria Kunnari muistuttaa, että vie aikansa saattaa muutokset käytäntöön.

”Aluksi voi olla henkilöstön puolel-ta muutosvastarintaa. Logistiikka tuo pohjoisessa omat haasteensa.”

”Organisaation tulee olla yksin-kertainen ja läpinäkyvä, vastuujaon selkeä, vision konkreettisen uljas, tavoitteiden ’yhdessä’ laaditut, tiedonkulun toimiva, asiakas ja asiakkaan tarve määritelty.Kannattaa listata, mitä pääl-lekkäistä työtä osuuskuntapoistaa ja mitä hallinnol-lista työtä lisää”, ohjeistaa Jukka Saarimies.

NordLab ei ole toimi-nut osuuskuntamallillavaan liikelaitoskuntayh-tymänä. Heikki Aaltonensanoo, että se on tiensä päässä sote- ja maakun-tauudistusten sekä uu-den hankintalain myötä. ”Toimintaa pitää kehittääedelleen asiakaslähtöisem-mäksi ja kustannustehok-kaammaksi.”


Yhteistyötä laajalla alueellaPohjois-Suomen erikoissairaanhoitoon luodaan sairaanhoitopiirien osuuskuntaa, mutta laboratoriopalveluissa usean sairaanhoitopiirin laajuinen yhteistyö on alkanut jo aikaisemmin.

TEKSTI PIRKKO KOIVU

N ordLabin aluelaboratorioilla on kokemusta sairaanhoitopiirien

rajat ylittävästä yhteistoiminnasta jo yli viiden vuoden ajalta. NordLabin Oulun, Kemin, Rovaniemen, Kajaa-nin ja Kokkolan aluelaboratorioiden johtajat kertovat, että laboratoriois-sa on lähes samanlaiset tutkimuspro-sessit, lähes samanlainen laitekanta ja samat viitearvot.

Potilaille yhteistyö merkitsee yhte-neviä tuloksia, laajaa ja ajantasaista tutkimusvalikoimaa sekä näytteen-ottoverkostoa. Potilasohjeet ovat yh-tenäiset ja sähköinen ajanvaraus on käytössä lähes koko Pohjois-Suomes-sa.

”Onpa kyseessä osuuskunta tai osa-keyhtiömalli, sitä on lähdettävä suun-nittelemaan asiakasnäkökulmasta ja yhteistyössä laajemminkin muiden toimijoiden kanssa”, sanoo Kajaaninaluelaboratorion Heikki Aaltonen terveisinä osuuskuntaa valmisteleville.

Moni asia yhteinenMaria Kunnari Rovaniemen alue-laboratoriosta näkee keskittämisen etuna muun muassa sen, että hyväk-si todetut toimintatavat saadaan ko-ko alueen käyttöön. ”Meillä on yhtei-nen laatujärjestelmä, kaikki toimivat samojen periaatteiden mukaisesti. Myös sisäinen koulutus on parantu-nut ja laajempaa kuin aiemmin.”

Käytännössä yhteistyö näkyy lähes päivittäisenä keskusteluyhteytenä, kertoo Tuija Männistö Oulun aluela-boratoriosta.

”Laboratoriolääkäreitä on vain Ou-lussa, mistä heidän työpanoksensa palvelee koko aluetta. Perusanalytii-kasta 95 prosenttia on samaa joka

paikassa, joskin yliopistosairaalana Oulussa on laajempi valikoima kuin muualla.”

Kemin aluelaboratorion Jaana Ikonen-Toivanen on kollegoiden-sa tapaan tyytyväinen siihen, että NordLabissa laaja asiantuntijuus on yhteisessä käytössä. Laajalla alueel-la useassa toimipisteessä toimimi-nen toisaalta vaatii hyvää ja selkeää ohjeistusta henkilöstöhallintoon. NordLabissa esimiestyötä helpottaa henkilöstökäsikirja.

”Myös talouden ja toiminnan seu-ranta on tehokasta. Hankintojen kes-kittäminen on vähentänyt kilpailu-tuksiin käytettävää työtä.”

Kehitettävää olisi tietojärjestelmis-sä. ”Yhteinen tietojärjestelmä olisitärkeä sekä toiminnan että resursoin-nin näkökulmasta.”

Jukka Saarimies Kokkolan aluela-boratoriosta sanoo, että laboratori-oiden kokonaisnäkemys terveyden-huollon erilaisista toimintatavois-ta ja vaatimuksista on parantunut. NordLab on hänen mielestään lisän-nyt Kokkolassa moniammatillista la-boratorio-osaamista, hankintojen ja henkilöstöhallinnon osaamista sekä toiminnan kehittämistä.

Saarimies sanoo, että Kokkolan aluelaboratorio ei esimerkiksi olisi akkreditoitunut ilman NordLabia ei-kä olisi yhtä kustannustehokas kuin nyt. Laboratorion akkreditointi tar-koittaa sen pätevyyden toteamista kansainvälisten kriteerien mukaisel-la menettelytavalla.

”Laatu kauttaaltaan on parantu-nut, laboratorioalan erikoisosaami-nen on lisääntynyt, toiminnan kehit-täminen on nostettu arvoonsa ja asi-

akkaan kuunteleminen on kehittynyt.Toisaalta hallinnollinen työ on lisään-tynyt ja erilaisten toimintakulttuuri-en yhteensovittaminen on ollut pai-koin hidasta, mutta toisaalta laajalla rintamalla on menty eteenpäin.”

Muutos vie aikansaSairaanhoitopiirien osuuskuntamal-lin valmistelussa kannattaa kiinnit-tää huomiota yksinkertaiseen ja läpi-näkyvään organisaatioon sekä avoi-meen keskusteluun ja tiedottamiseen, NordLabin edustajat sanovat.

Maria Kunnari muistuttaa, että vie aikansa saattaa muutokset käytäntöön.

”Aluksi voi olla henkilöstön puolel-ta muutosvastarintaa. Logistiikka tuo pohjoisessa omat haasteensa.”

”Organisaation tulee olla yksin-kertainen ja läpinäkyvä, vastuujaon selkeä, vision konkreettisen uljas, tavoitteiden ’yhdessä’ laaditut, tiedonkulun toimiva, asiakas ja asiakkaan tarve määritelty.Kannattaa listata, mitä pääl-lekkäistä työtä osuuskuntapoistaa ja mitä hallinnol-lista työtä lisää”, ohjeistaa Jukka Saarimies.

NordLab ei ole toimi-nut osuuskuntamallillavaan liikelaitoskuntayh-tymänä. Heikki Aaltonensanoo, että se on tiensä päässä sote- ja maakun-tauudistusten sekä uu-den hankintalain myötä. ”Toimintaa pitää kehittääedelleen asiakaslähtöisem-mäksi ja kustannustehok-kaammaksi.”


Ensimmäinen terveyskylä.fi -portaalin digihoito-polku avattiin joulukuun alussa OYS:ssa sepelval-timotautipotilaalle. Valmistumassa ovat myös ai-kuispsykiatrian, selkäydinvammapoliklinikan, leikkaukseen tulijan sekä nivelreumapotilaiden hoitokanavat.

Testauksessa mukana olleet sepelvaltimopoti-laat ovat ottaneet palvelun innostuneesti vastaan. Palautteesta nousevat esiin tiedonsaannin yhden-vertaisuus, palvelun helppokäyttöisyys ja se, et-tä tietoa voi hakea itselleen sopivaan aikaan ja sitä voi palastella itselleen sopivasti.

Sepelvaltimopotilaan digihoitopolku on suun-nattu työikäisille alle 65-vuotiaille potilaille. Sai-raanhoitaja Hanna Mikkonen kardiologian osastolta kertoo, että tavoitteena oli tehostaa hoi-toprosessia, osallistaa potilasta paremmin oma-hoitoonsa sekä turvata sairaalan jälkeisen hoidon ja kuntoutumisen aktiivinen käynnistyminen.

Digihoitopolulla on muun muassa oirepäiväkir-ja, johon potilas merkitsee pääte- tai mobiililait-teella verenpainearvonsa ja terveydenhuollon am-mattilainen saa siten seurantatietoa.

”Olemme koonneet sinne myös potilaille usein kysytyt kysymykset vastauksineen. Lisäksi polul-la on viesti-toiminto kiireettömiä yhteydenottoja varten”, Hanna Mikkonen toteaa.

Polulla toteutuu potilaan ensimmäinen kontrol-li sairaalahoidon jälkeen. Kontrolliin kuuluvat po-lulla täytettävä kysely ja verikokeet. ”Kyselyn täyt-tämiseen kuluu aikaa muutama minuutti, kun sii-hen puhelimessa kuluu 10–15 minuuttia. Näin säästetään potilaan ja ammattilaisen aikaa”, Mik-konen sanoo.

Digihoitopolkuja rakennetaan potilas- ja kli-nikkalähtöisesti. Ne voivat kytkeytyä sairaalahoi-toon tai toimenpiteeseen, mutta voivat olla myös valmennus- ja terapiaohjelmia. Niissä voi olla ky-selyjä, testejä, ajanvarausmahdollisuus ja etävas-taanottoja.

Digihoito-polkuja avataan

Potilassiirtojen ergonomiaan liittyviä tietoja ja taitoja on mahdollista päivittää ensi vuoden alussa alkavassa kou-lutuksessa, joka toteutetaan yhteistyössä Työterveyslai-toksen ja Mediecon kanssa. PPSHP:ssa toimii yhteensä 10 korttikouluttajaa. Potilassiirtoergonomian ohjausryhmän puheenjohtaja on osastonhoitaja Tarja Arvola.

Potilassiirtojen Ergonomiakortin® voimassaolo edel-lyttää potilassiirtoihin liittyvien tietojen ja taitojen päi-vittämistä viiden vuoden välein. Päivitä korttisi -koulutus on tarkoitettu kortin aiemmin suorittaneille.

Koulutuksessa paneudutaan hoitotyön fyysisten riskien arviointiin ja hallintaan, työturvallisuutta koskeviin sää-döksiin, avustus- ja siirtotilanteiden hallintaan ja apuvä-lineiden käyttöön. Opintokokonaisuus koostuu etäopiske-lusta verkossa, lähiopetuksesta sekä käytännön harjoitte-lusta. Koulutuksen hyväksytysti suoritettuaan osallistuja saa Potilassiirtojen Ergonomiakortin®.

Koulutus antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tur-valliseen liikkumisen avustamiseen, nostoihin, potilassiir-toihin ja työkäytäntöjen kehittämiseen. Osaaminen tekee hoitotyön sujuvammaksi ja vähentää fyysisestä kuormi-tuksesta johtuvia liikuntaelinongelmia.

Päivitä korttisiUutisialyhyesti

NAISTEN LIIKUNTAKESKUS - Aleksanterinkatu 25, 90100 Ouluwww.beautycenteroulu.com

TÄYSJÄSENYYS OULUN LAADUKKAIMPAAN NAISTEN LIIKUNTAKESKUKSEEN VAIN 49€

(norm. 62€)

Jäsenyys sisältää kaikki liikuntakeskuksen palvelut 12 kuukauden yhtäjaksoisena jäsenyytenä.

Tarjous on voimassa tammikuun 2019 ajan vain sairaanhoitopiirin henkilöstölle.

Sinua palvelee Eija Riikonen, 050 593 9033


Markku Vaarala

Työsuojeluvaltuutettu

Vaikutetaan ja kuunnellaan

Syksy tuli ja meni, ja talvikin on tuloillaan lumenpuutteesta

huolimatta. Työsuojelun kannalta syksy on ol-

lut sitä mitä odotettiin. Kiire on jat-kunut ja henkilökunta joutuu entistä useammin venymään äärirajoilleen. Syitä on monia ja valtaosa on tarkas-ti tiedossa yksiköissä ja jopa talon johdossa. Asioihin on toki yritetty vaikuttaa jo vuosia, mutta aina nii-hin ei ole pystytty vastaamaan odo-tusten mukaisesti. Haasteita riittää meille kaikille koko organisaatiossa.

Kun työntekijät ovat kovan työpai-neen alla ja vaatimukset ovat nyky-hoitotyössä yllättävänkin kovia, mi-ten tukea työyhteisöä? Näitä on poh-dittu monessa työryhmässä tai -pa-jassa. Monesti on pohdittu lopuksi, miten tämä asia on oikeasti auttanut jaksamista tai työhyvinvoinnin para-nemista? Onko siitä ollut hyötyä it-se työhön?

Varsinaisia ihmeitä ei pystytä te-kemään nopeilla toimenpiteillä, vaan hyvä tavoite on saada alulle jotain, mikä vaikuttaa toimintaan jatkossa. Kun prosesseja katsotaan projektien kautta tai työpajoissa, löytyy varmas-ti jotain, mistä lähteä kehittämään toimintaa.

Työsuojeluvaltuutettuna kan-nustan koko työyhteisöä nostamaan asioita esille ja haastamaan toimin-taprosesseja niin, että niitä kehite-tään. Työn paras asiantuntija on ai-na työntekijä itse. Häneltä lähtevät pääsääntöisesti ne oikeat ehdotukset tai kehittämismallit, joilla työn kuor-mittavuutta vähennetään tai proses-seja tehostetaan. Joskus olen hieman huvittuneenakin seurannut proses-seja, joissa ulkopuolinen konsultti on kertonut, miten työ tehdään oikein.

Oikeanlainen konsultti tai työn ke-hittäjä käy asioita läpi työntekijän sekä itse työn kautta ja katsoo yhdes-sä toimijoiden kanssa, kuinka työtä voidaan kehittää. Tällöin myös työ-yhteisö kokee olevansa mukana ja työn kehittäminen sekä työhyvin-voinnin parantaminen koetaan tär-keäksi. Kun asia koetaan omaksi ja tulee tunne kuulluksi tulemisesta, voidaan aidosti puuttua työn kuor-mittavuuteen koko työyhteisössä.

Jo tunne siitä, että kehittäminen on lähtenyt työyhteisöstä itsestään, on pääsääntöisesti voimaannutta-vaa ja työn mielekkyyttä lisäävää, prosessien muutoksesta huolimat-ta. Tietoisuus siitä, että on itse ollut mukana, myös sitouttaa yhteiseen tavoitteeseen.

Työpaikkamme ovat suuressa ke-hittymisen aallossa tällä hetkellä, ko-ko toimintaa kehitetään uusien pro-sessien kautta. Ei anneta asioiden mennä omalla painollaan. Pyritään vaikuttamaan työntekijöinä eri työ-ryhmien kautta myös tulevaisuu-teen. Tärkeää on myös prosessien vetäjien oikeasti kuunnella työnte-kijöitä asioissa, jotka he kokevat tär-keiksi työssään tai työympäristös-sään. Myös tulevaisuuden sairaalas-sa ovat avainasemassa ammattitai-toiset työntekijät ja heidän työviihty-vyytensä.

Tärkeää on siis kaikkien olla mah-dollisuuden tullen aktiivisia työym-päristöön, työviihtyvyyteen ja jaksa-miseen liittyvien asioiden esilletuon-nissa nyt ja tulevaisuudessa.

Joulun lähestyessä muistakaa jättää työajatukset sinne työpaikal-le. Nautitaan Joulurauhasta läheis-ten kanssa.

Hyvää Joulunajan odotusta ja Tulevaa Uutta Vuotta 2019

Henkilöstön-

edustajanmietteitä


Minuainnostaa

Juttusarjassa työkaverimme kertovat inspiraation lähteistään.

Arvojani ohjaa kristil-linen ihmiskäsitys. Työelämässä mieles-

täni holistinen ja humanisti-nen ote parhaiten auttavat tuomaan esiin tätä.

Parhaimmillani olen työ-tehtävissä, joissa on älylli-siä haasteita ja tilaa luovuu-den kanavoinnille sekä hyö-dyntämiselle. Opiskelen työn ohella terveyshallin-totiedettä, josta olen saa-nut laaja-alaista näkemys-tä terveysalasta ja sen joh-tamisesta. On kiinnostavaa tutkia esimiesten, työnte-kijöiden ja asiakkaiden vuo-rovaikutussuhteita ja koh-taamista.

Näen tieteellä ja taiteella yhteisiä tavoitteita todelli-suuden tutkimisessa ja siihen vaikuttamisessa. Seuraan vapaa-ajalla esit-tävää ja nykytaidetta. Kris-tian Smedsin teosten kaut-ta olen saanut tutustua hul-vattomiin, traagisiin ja kos-kettaviin tulkintoihin ihmi-syydestä. Nämä tarinat ovat olleet minulle yksi kei-no lisätä itse- ja yhteiskun-taymmärrystä sekä värittää rutiineja.

Työ on merkityksellistä,mutta minulle perheen kanssa jaettu elämä on tärkeintä.”

Essi Xiong oli työryhmän jäsen PPSHP:n laatupalkinto-kilpailussa kunniamaininnan saaneessa hankkeessa. Laatupalkinnoista lisää seuraavalla sivulla.

ESSI XIONGToimintaterapeuttiYamk KN-fysiatria/

ICF- kouluttaja

Markku Vaarala





Minuainnostaa

Juttusarjassa työkaverimme kertovat inspiraation lähteistään.

Arvojani ohjaa kristil-linen ihmiskäsitys. Työelämässä mieles-

täni holistinen ja humanisti-nen ote parhaiten auttavat tuomaan esiin tätä.

Parhaimmillani olen työ-tehtävissä, joissa on älylli-siä haasteita ja tilaa luovuu-den kanavoinnille sekä hyö-dyntämiselle. Opiskelen työn ohella terveyshallin-totiedettä, josta olen saa-nut laaja-alaista näkemys-tä terveysalasta ja sen joh-tamisesta. On kiinnostavaa tutkia esimiesten, työnte-kijöiden ja asiakkaiden vuo-rovaikutussuhteita ja koh-taamista.

Näen tieteellä ja taiteella yhteisiä tavoitteita todelli-suuden tutkimisessa ja siihen vaikuttamisessa. Seuraan vapaa-ajalla esit-tävää ja nykytaidetta. Kris-tian Smedsin teosten kaut-ta olen saanut tutustua hul-vattomiin, traagisiin ja kos-kettaviin tulkintoihin ihmi-syydestä. Nämä tarinat ovat olleet minulle yksi kei-no lisätä itse- ja yhteiskun-taymmärrystä sekä värittää rutiineja.

Työ on merkityksellistä,mutta minulle perheen kanssa jaettu elämä on tärkeintä.”

Essi Xiong oli työryhmän jäsen PPSHP:n laatupalkinto-kilpailussa kunniamaininnan saaneessa hankkeessa. Laatupalkinnoista lisää seuraavalla sivulla.

ESSI XIONGToimintaterapeuttiYamk KN-fysiatria/

ICF- kouluttaja

Markku Vaarala





Tekonivelpotilaan hoitoprosessin kehittäminen toi ykkössijan laatupalkintokilpailussa. Kuvassa Riitta Laitala, Ari-Pekka Puhto ja Päivi Conlin. Kuva Pekka Huovinen.

Laatupalkinnot jaettuKaikkiaan 17 hanketta osallistui tänä vuonna PPSHP:n laatupalkintokilpailuun ja hankkeita luonnehdittiin tasokkaiksi.

T änä vuonna jo 18. kerran järjes-tettyyn laatupalkintokilpailuun

oli vilkas osaotto. Vs. johtajaylilääkä-ri Juha Korpelainen totesi palkinto-jen jakotilaisuudessa 8. marraskuuta, että kilpailu on sairaalan kehittämis-työlle tärkeä. Seurannassa on osoit-tautunut, että osa hankkeista on jää-nyt elämään ja hyödyttämään potilai-ta ja henkilökuntaa merkittävästi.

Kilpailuhankkeiden arviointiryh-mään kuulunut erikoissuunnitteli-ja Petra Falkenbach oli tyytyväinen siihen, että kehittämistyötä on teh-ty ympäri taloa kaikilla tulosalueil-la. Hän luonnehti kaikkia hankkei-ta laadukkaiksi ja hyvin toteutetuik-si. Tästä syystä palkittuja on tavallis-ta enemmän, kolmospalkinto annet-tiin jaettuna kahdelle eri hankkeelle.

Vuosittain jaettavista laatupalkin-noista päättää sairaanhoitopiirin yh-tymähallinnon johtoryhmä arviointi-ryhmän ehdotusten perusteella.

1. palkinto: Tekonivelpotilaan hoitoprosessin ke-hittäminen Lean-menetelmällä osas-tolla 10. Tuloksena tekonivelpotilai-den hoitoprosessi selkiytyi.

Työryhmässä olivat Päivi Conlin, Auli Inkala, Riitta Laitala, Tuukka Niinimäki, Marja Pietilä ja Ari-Pek-ka Puhto.

2. palkinto:Lasten käpylisäkekystien seuranta.Kliinisesti tärkeä uusi tieto vähensitarpeettomia kuvantamistutkimuk-sia. Työryhmässä olivat Maria Suo-Palosaari, Päivi Olsen, Niina Salokor-pi ja Miro-Pekka Jussila

3. palkinto jaettiin kahdelle hankkeelle:Alueellinen imetysohjauksen yhte-näinen toimintamalli.

Työryhmässä olivat Pirkko Nikula,Tarja Pölkki, Sirkka-Liisa Hannola,Tiina Kemppainen, Anitta Nykyri, Jaana Stolt, Paula Viramo, Anne Kor-honen, Jaana Roininen ja Seija Miet-tinen.

Vajaaravitsemusriskin tunnistami-nen ja ravitsemushoidon kehittämi-nen -hanke.

Työryhmässä olivat Juha Saarnio,Leea Järvi, Saija Mattila, Merja Jänt-ti, Hannele Lindeman, Taito Silvo-la, Kaija Paakki-Tiainen, Hilkka Ahl-

Uutisia

qvist, Jonna Kumpuvaara, Riitta Ky-mäläinen, Tarja Lipponen, Kirsi Ma-jamaa-Voltti, Anne Marita Ojala, Mervi Ollikainen, Susanna Pellikka, Marja-Leena Silaste ja Sirpa Ämmälä.

Kunniamaininnan saivat:Ensihoidon laatutyöstä PPSHP Ensi-hoidon laatu- ja potilasturvallisuus-työryhmä: Lasse Raatiniemi (PPSHPensihoitokeskus), Iiro Anttila (PPSHPensihoitokeskus), Ari Ehrola (OKPL), Sanna Pekanoja (OKPL), Mirja An-nala (Jopela), Markku Siltanen (Jo-pela), Jonna Vuorentola (OSYP) ja Matti Martikainen (PPSHP).

Hospitalistityön pilotista gastroki-rurgisella vuodeosastolla työryhmä Kirsi Laitakari, Vesa Koivukangas, Mervi Ollikainen ja Heikki Wiik.

ICF-luokituksen käyttöönotostakuntouksen vastuualueella ja alueel-lisessa apuvälinekeskuksessa työ-ryhmä Ulla Jämsä, Essi Xiong, Eero Kyllönen, Anne Saari, Katri Korolai-nen, Anna-Maija Kauppila, Kristiina Hänninen, Pauliina Putila, Tiia Sänt-ti, Päivi Koskela, Jukka-Pekka Santa-la ja Tarja Siira.


Kardiologiaa 50 vuottaJoukko potilaita ja entisiä sekä nykyisiä OYS:n työntekijöitä osallistui kardiologian osaston avoimien ovien päivään ja juhlasymposiumiin marraskuussa.

K ardiologian osasto perustettiin vuonna 1968 Oulun lääninsai-

raalaan. Nykyisen sairaalan tiloihin kardiologia muutti vuonna 1972.

Eläkkeellä oleva osastonylilääkä-ri Markku Ikäheimo muisteli toi-minnan alkutaipaleita kardiologi-an 50-vuotisjuhlasymposiumissa OYS:ssa 9. marraskuuta. Kardiologi-aa ei 1970-luvun alussa vielä tunnus-tettu omaksi erikoisalakseen.

”Voitiin sanoa vain, että on olemas-sa erikoisosaamista, jota ei ilmoiteta yleisölle. Kun piti yksityisvastaan-ottoa, ei voinut millään lailla kehua, että olisi tiennyt sydäntaudeista jo-tain”, Ikäheimo hauskutti yleisöä.

Monet nykyisin vakiintuneet sy-däntautien tutkimus- ja hoitomene-telmät eivät olleet 1970-luvun alku-puolella vielä käytössä. Esimerkik-si ensimmäiset ultraäänitutkimukset tehtiin 1970-luvun lopulla ja liuotus-hoidot yleistyivät 1980-luvulla.

”Uuden sairaalan, jota silloin kut-suttiin nimellä OYKS, vihkiäiset oli-vat 1974. Olin katetroimassa sydän-potilasta, kun ovea raotettiin ja Ur-ho Kekkonen kurkisti sisään. Hänen kasvonsa näyttivät niin sileiltä, että epäilin niitä puuteroiduiksi.”

Hoitoajat lyhentyneetAvoimien ovien tapahtumassa oli-vat esillä kardiologian poliklinikal-la muun muassa sydämen ultraääni-tutkimukset ja rasitussydänfilmien otto sekä toimenpideosastolla muun muassa eteisvärinäpotilaiden hoidot, pallolaajennukset sekä varjoaineku-vaukset. Uutta toimenpideosastolla on induktiotila, jossa aorttaläpän ah-taumapotilaita valmistellaan toimen-pidettä varten.

Vastuualueen johtaja Kari Ylita-lo kertoo, että lähetteiden määrä eri toimenpiteisiin kasvaa. 10 viime vuo-den aikana kasvuvauhti on ollut kes-kimäärin kuusi prosenttia vuodessa.

”Keskeisin syy määrän kasvuun on väestön ikääntyminen, sillä iän myö-tä erityisesti sydänsairaudet yleisty-vät.”

Vastuualueen ylihoitaja TarjaHulkko kertoo, että potilasmäärien kasvun myötä potilaan hoitoproses-seja on kehitetty entistä sujuvam-maksi ja kehitystyö jatkuu edelleen.

”Hoitotyön haasteena nyt ja tule-vaisuudessa on aktivoida potilasta osallistumaan omaan hoitoonsa yhä enemmän. Tähän yhtenä apuvälinee-

OYS:n kardiologian kuvamuistoihin kuuluu vuodelle 1968 merkitty kuva, jossa sairaalan kardiologisella osastolla vierailee presidentti Urho Kekkonen. Kuvassa myös professorit W.J Kaipainen ja Juha Takkunen sekä sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen.

TEKSTI PIRKKO KOIVU KUVA KARDIOLOGIAN OSASTO

nä on OYS:ssa otettu käyttöön sepel-valtimotautipotilaan digihoitopol-ku”, Hulkko sanoo.

Kardiologian poliklinikalla käy 14 000-16 000 potilasta ja toimen-pideosastolla noin 7000 potilasta vuodessa.

Koko vastuualueeseen kuuluu osas-ton ja päiväsairaalan lisäksi 8-paik-kainen tehostetun sydänvalvonnan yksikkö sekä 24-paikkainen vuode-osasto. Henkilökuntaa koko vastuu-alueella on noin 140.


Kardiologiaa 50 vuottaJoukko potilaita ja entisiä sekä nykyisiä OYS:n työntekijöitä osallistui kardiologian osaston avoimien ovien päivään ja juhlasymposiumiin marraskuussa.

K ardiologian osasto perustettiin vuonna 1968 Oulun lääninsai-

raalaan. Nykyisen sairaalan tiloihin kardiologia muutti vuonna 1972.

Eläkkeellä oleva osastonylilääkä-ri Markku Ikäheimo muisteli toi-minnan alkutaipaleita kardiologi-an 50-vuotisjuhlasymposiumissa OYS:ssa 9. marraskuuta. Kardiologi-aa ei 1970-luvun alussa vielä tunnus-tettu omaksi erikoisalakseen.

”Voitiin sanoa vain, että on olemas-sa erikoisosaamista, jota ei ilmoiteta yleisölle. Kun piti yksityisvastaan-ottoa, ei voinut millään lailla kehua, että olisi tiennyt sydäntaudeista jo-tain”, Ikäheimo hauskutti yleisöä.

Monet nykyisin vakiintuneet sy-däntautien tutkimus- ja hoitomene-telmät eivät olleet 1970-luvun alku-puolella vielä käytössä. Esimerkik-si ensimmäiset ultraäänitutkimukset tehtiin 1970-luvun lopulla ja liuotus-hoidot yleistyivät 1980-luvulla.

”Uuden sairaalan, jota silloin kut-suttiin nimellä OYKS, vihkiäiset oli-vat 1974. Olin katetroimassa sydän-potilasta, kun ovea raotettiin ja Ur-ho Kekkonen kurkisti sisään. Hänen kasvonsa näyttivät niin sileiltä, että epäilin niitä puuteroiduiksi.”

Hoitoajat lyhentyneetAvoimien ovien tapahtumassa oli-vat esillä kardiologian poliklinikal-la muun muassa sydämen ultraääni-tutkimukset ja rasitussydänfilmien otto sekä toimenpideosastolla muun muassa eteisvärinäpotilaiden hoidot, pallolaajennukset sekä varjoaineku-vaukset. Uutta toimenpideosastolla on induktiotila, jossa aorttaläpän ah-taumapotilaita valmistellaan toimen-pidettä varten.

Vastuualueen johtaja Kari Ylita-lo kertoo, että lähetteiden määrä eri toimenpiteisiin kasvaa. 10 viime vuo-den aikana kasvuvauhti on ollut kes-kimäärin kuusi prosenttia vuodessa.

”Keskeisin syy määrän kasvuun on väestön ikääntyminen, sillä iän myö-tä erityisesti sydänsairaudet yleisty-vät.”

Vastuualueen ylihoitaja TarjaHulkko kertoo, että potilasmäärien kasvun myötä potilaan hoitoproses-seja on kehitetty entistä sujuvam-maksi ja kehitystyö jatkuu edelleen.

”Hoitotyön haasteena nyt ja tule-vaisuudessa on aktivoida potilasta osallistumaan omaan hoitoonsa yhä enemmän. Tähän yhtenä apuvälinee-

OYS:n kardiologian kuvamuistoihin kuuluu vuodelle 1968 merkitty kuva, jossa sairaalan kardiologisella osastolla vierailee presidentti Urho Kekkonen. Kuvassa myös professorit W.J Kaipainen ja Juha Takkunen sekä sosiaali- ja terveysministeri Irma Toivanen.

TEKSTI PIRKKO KOIVU KUVA KARDIOLOGIAN OSASTO

nä on OYS:ssa otettu käyttöön sepel-valtimotautipotilaan digihoitopol-ku”, Hulkko sanoo.

Kardiologian poliklinikalla käy 14 000-16 000 potilasta ja toimen-pideosastolla noin 7000 potilasta vuodessa.

Koko vastuualueeseen kuuluu osas-ton ja päiväsairaalan lisäksi 8-paik-kainen tehostetun sydänvalvonnan yksikkö sekä 24-paikkainen vuode-osasto. Henkilökuntaa koko vastuu-alueella on noin 140.


Kliinisten taitojen keskuksessa esiteltiin uusia tiloja ja koulutusmahdollisuuksia marraskuussa. Avointen ovien tapahtuma kiinnosti noin 300 vierasta. Knopiksi nimetyssä uudessa keskuksessa järjestetään henkilöstön täydennyskoulutusta, muun muassa elvytys- ja simulaatioharjoituksia. Tiloja käyttävät myös lääketieteen opiskelijat. Kuva Sari Pramila-Savukoski ja Heli Pyhäluoto

Uutisialyhyesti

Elintapaohjaus on merkittävästi vah-vistunut Pohjois-Pohjanmaalla. Yhä useampi potilas pääsee ohjaukseen kotikuntansa terveyskeskuksessa, lii-kuntapalveluissa tai järjestöissä.

Lihaville aikuisille on järjestetty painonhallintaryhmiä, ja lisäksi sy-dänsairauksiin ja aivoverenkierto-häiriöihin sairastuneille on perustet-tu avokuntoutusryhmiä.

Ammattilaisten osaamista on vah-vistettu vaikuttavaa elintapaohjaus-ta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti –hankkeessa (VESOTE). Sen aikana Pohjois-Poh-janmaalle on koulutettu lähes 200 elintapa- ja 70 tulppaohjaajaa. Verk-kopuntari-ryhmien vetäjiksi on kou-lutettu 20 painonhallintaryhmän oh-jaajaa.

Perusterveydenhuollon ja erikois-sairaanhoidon ammattilaisten lisäksi ohjaajia on saatu myös liikuntapalve-

Elintapaohjaus lähelle asiakasta

luihin ja potilasjärjestöihin. ”Tulppa-avokuntoutusryhmissä ta-

voitteena on, että sydän- ja AVH-po-tilas saa mahdollisuuden osallistua kuntoutukseen omassa kotikunnas-saan, tutussa terveyskeskuksessa jatuttujen hoitajien kanssa”, sanoo pro-jektityöntekijä Sirpa Hyyrönmäki perusterveydenhuollon yksiköstä.

Ryhmiin ohjataan myös korkean riskin potilaat. Uuden hoidon eri por-taat läpäisevän hoitopolun ansiosta kaikkien kuntien potilaat saavat kun-toutusta halutessaan.

Lihavien aikuisten elintapaohjaus-ta maakunnan terveydenhuollossa on kehitetty tehostamalla painonhal-lintaryhmien toimintaa ja tukemal-la hoitohenkilöstöä lisäkoulutuksella.

Tuloksia siitä, miten ryhmätoimin-ta on edistänyt potilaan toimintaky-kyä ja vaikuttanut elämänlaatuun, saadaan ensi vuoden alkupuolella.

#voiparemmin

#elintaparyhmä

#elintapahoito


KiitoksetLähetän sydämelliset kiitokset OPTAN väelle ihanasta läksiäis-juhlasta viimeisenä työpäivänäni 2.11.2018 - pitkähköksi venähtä-neen työuran ajalta - Kanssanne on ollut hyvä tehdä töitä. Nyt on aika jäädä nauttimaan ansaitusta vapaasta ja tulevista eläkepäivistä. Upeat lahjat, kau-niit sanat ja lämpimät halaukset painuvat mieleeni lähtemättö-mästi.

Tulin taloon kun se oli juuri valmistunut. Vuosikymmenien aikana sain työskennellä mones-sa eri yksikössä. Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita vuosien varrelta. Tuttuja on lukemattomia, kiitos teille kaikille kuluneista vuosista.

Nyt arjen täyttää muut askareet ja ihanat harrastukset. Toivotan kaikille mukavaa joulun odotusta ja iloa työhönne - näkemisiin!

LEENA HEIKKILÄ

Kiitos mieleenpainuvasta eläkejuhlasta 9.11.2018.Kiitos ainutkertaisesta kyydistä, ihanasta laulusta ja soitosta, puheista, kukista ja lahjoista.Kiitos kuntoutuksen upealle henkilökunnalle. Teidän paris-sanne olen tuntenut olevani oikeassa paikassa.

Kiitos esimiehille luottamuk-sesta. Kiitos klinikkasihteereille, joiden kanssa yhdessä pohtien monet pulmat ovat ratkenneet. Kiitos henkilöstö- ja palkkahal-linnon-, laskentapalveluiden-, rekryn- ja tk-osaston henkilö-kunnalle, Monetran väelle ja kaikille muille, joiden kanssa olen saanut työskennellä. Voikaa Hyvin!

MARJATTA OLLIKAINEN

Lähestyvä joulun aikaanna meille rauha ja joulun taika mieliin palauta lapsuusaikapiparin tuoksu tonttujen kiireinen juoksu lahjakääröt vaatimattomat, oliko se tonttu, ukki vai joulupukki?

Anna meille tänä joulunarauha ja rakkaus rohkeutta päättäjille tehdä hyviä päätöksiäoikeudenmukaisuus ja työrauhaviettää joulua läheisten kanssa.

Rauhallista joulun aikaa!

OPETUS- JA OPISKELIJA-KOORDINAATTORIT

LÄHETÄ KIITOKSET SÄHKÖPOSTILLA: [email protected] TAI VIESTILLÄ: +358 44 729 8318

TyöhyvinvointiaterveysallaTerveysalan työntekijät toivovat esi-miehiltään yksilöllistä tukea työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Väitöstut-kimuksessa kehitettiin Elämänkul-kutietoisen ikäjohtamisen toiminta-malli, joka vastaa tähän tarpeeseen. Toimintamallin käyttö paransi esi-miestyötä ja lisäsi henkilöstön työhy-vinvointia.

Elämänkulkutietoinen ikäjohtami-sen toimintamalli muodostettiin ai-emman tutkimustiedon ja terveys-alan henkilöstön tarpeiden pohjalta hyödyntäen kuvailevaa kirjallisuus-katsausta. Toimintamallin mukaisen johtamisen vaikutuksia eri-ikäisen henkilöstön työhyvinvointiin tutkit-tiin interventiotutkimuksen avulla. Työhyvinvointia mitattiin ennen toi-mintamallin käyttöönottoa ja vuosi käyttöönoton jälkeen. Lisäksi tarkas-teltiin työterveyshuollon ja henkilös-töhallinnon tilastoista tietoja henki-löstön sairauspoissaoloista ja eläköi-tymisestä.

Tutkimus osoitti, että elämänkul-kutietoinen ikäjohtaminen paran-si työntekijöiden työhyvinvointia. Muutosta positiiviseen suuntaan ta-pahtui työhyvinvoinnin osa-alueil-la, kuten hoitajien/lääkäreiden kes-

kinäisessä auttamisessa ja tukemi-sessa, hoitajien/lääkäreiden yhteen-kuuluvuudessa ja yhteistoiminnal-lisuudessa, työn haastavuus ja mie-lekkyys, tunteiden ja olemisen va-paus työyhteisössä, työn hyvin teke-minen, asemassa suhteessa työhön, esimiestyössä, ja toimivassa kommu-nikoinnissa.

Väittelijä:TtM Tytti-Maarit Ervasti Hoitotiede ja terveyshallintotiede

Alaselkäkipujen perinnöllisyydestäVäitöstutkimuksessa havaittiin en-simmäistä kertaa, että perinnölli-set tekijät selittävät alaselän Mo-dic-muutoksista noin 30 prosenttia.

Alaselkäkipu on merkittävä kan-santerveydellinen ongelma, sillä jo-pa 84 prosenttia ihmisistä kärsii sii-tä elämänsä aikana. Vuosittain Suo-messa kertyy yli kaksi miljoonaa sai-raspoissaolopäivää selkäkivun vuok-si.

Välilevyrappeumaa pidetään mer-kittävänä tekijänä alaselkäkivun syn-nyssä. Perinnölliset tekijät selittävät välilevyrappeuman synnystä jopa 74 prosenttia. Modic-muutokset ovat selkärangan luisten nikamien ylä- ja alaosissa sijaitsevia magneettiku-

vauksella havaittavia muu-toksia, joita pidetään väli-levyrappeuman alatyyppi-nä. Ne ovat yhteydessä ala-selkäkipuun, mutta niiden syntyyn vaikuttavat tekijät tunnetaan huonosti. Modic-muutos-ten yleisyys vaihtelee tutkimuksis-sa. Suomalaisessa väestössä yleisyys on väitöstutkimuksen perusteella 63 prosenttia 46-vuotiailla.

LL Minna Kraatari tunnisti väitös-tutkimuksessaan kaksi Modic-muu-toksille altistavaa geenivarianttia uu-sissa alttiusgeeneissä. Toinen gee-neistä tuottaa välilevylle tärkeää ra-kenneproteiinia ja toinen säätely-tekijää. Tämän lisäksi hän tunnis-ti kromosomista yhdeksän perimän alueen, joka liittyy Modic-muutok-siin. Tutkimus paljasti, että perin-nölliset tekijät selittävät alaselän Modic-muutoksista noin 30 %.

Väitöskirjan tulokset tuovat uutta tietoa selkäkivun synnystä ja kehitty-misestä ja voivat pitkällä tähtäimellä vaikuttaa uusien diagnosointimene-telmien ja hoitojen kehitykseen.

Väittelijä: LL Minna Kraatari Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö


Ristikko Pohjanpiiri 6/2018


Hyvää Joulua &Onnellista Uutta Vuotta 2019!

www.kastellinapteekki.fi

Oulun 11. Kastellin ApteekkiKumpulantie 1, 90230 OULU040 353 0033 • (08) 330 [email protected]

PALVELEMME:ma-la 8–21

su ja pyhät 10–18

Joulun ja uudenvuoden aikaan palvelemmema 24.12. 9–15 • ti 25.12. 10–18 • ke 26.12. 10–18

ma 31.12. 8–21 • ti 1.1. 10–18

Oulun Medikiinteistöt Oy

Meiltä uusi KOTI.Tervetuloa Oulun Medikiinteistöt Oy:nvuokra-asuntoihin – tutustu kohteisiimme.Palvelemme: ma–pe klo 8–12, 14–15.45

Sairaalanrinne 4 G A 1, 90220 [email protected] • www.medikiinteistot.fi

Tunnelmallista Joulua

& menestyksekästä

Uutta Vuotta2019!

POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TUKISÄÄTIÖ

Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö on nyt Terttu. Terttu-säätiön lahjoittajana tuet erityisesti Pohjois-Suomen alueella tehtävää

tutkimusta ja kehitystyötä.

www.terttusaatio.fi

LAHJOITA JA TUE POHJOISSUOMALAISTATERVEYDENHUOLTOA JA TUTKIMUSTA

Kokoustamaan Nallikarin inspiroivaan maisemaan!Kokouspaketeissa ppshp:n hinnat.

Pöytävaraukset: 044 515 [email protected]

PPSHP:n henkilökunnalle -10% ruoasta tammi- helmikuun ajan.

Avoin

na ym

päri v

uode

n

www.ravintolanallikari.fi

Ristikon ratkaisuPohjanpiiri 6/2018


Hyvää Joulua &Onnellista Uutta Vuotta 2019!

www.kastellinapteekki.fi

Oulun 11. Kastellin ApteekkiKumpulantie 1, 90230 OULU040 353 0033 • (08) 330 [email protected]

PALVELEMME:ma-la 8–21

su ja pyhät 10–18

Joulun ja uudenvuoden aikaan palvelemmema 24.12. 9–15 • ti 25.12. 10–18 • ke 26.12. 10–18

ma 31.12. 8–21 • ti 1.1. 10–18

Oulun Medikiinteistöt Oy

Meiltä uusi KOTI.Tervetuloa Oulun Medikiinteistöt Oy:nvuokra-asuntoihin – tutustu kohteisiimme.Palvelemme: ma–pe klo 8–12, 14–15.45

Sairaalanrinne 4 G A 1, 90220 [email protected] • www.medikiinteistot.fi

Tunnelmallista Joulua

& menestyksekästä

Uutta Vuotta2019!

POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TUKISÄÄTIÖ

Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö on nyt Terttu. Terttu-säätiön lahjoittajana tuet erityisesti Pohjois-Suomen alueella tehtävää

tutkimusta ja kehitystyötä.

www.terttusaatio.fi

LAHJOITA JA TUE POHJOISSUOMALAISTATERVEYDENHUOLTOA JA TUTKIMUSTA

Kokoustamaan Nallikarin inspiroivaan maisemaan!Kokouspaketeissa ppshp:n hinnat.

Pöytävaraukset: 044 515 [email protected]

PPSHP:n henkilökunnalle -10% ruoasta tammi- helmikuun ajan.

Avoin

na ym

päri v

uode

n

www.ravintolanallikari.fi

Ristikon ratkaisuPohjanpiiri 6/2018


Oulun Keskuspesula Oy • Kiviharjuntie 7, 90220 Oulu • www.oulunkeskuspesula.fi

Kiitämmeasiakkaitamme ja

yhteistyökumppaneitammekuluneesta vuodesta

ja toivotammeRauhallista Joulua ja

MenestyksellistäUutta Vuotta!

Uusi vuosi tuo tullessaan remonttia. Keväällä esitellään neljä uutta ja upeaa tilaa sekä uusitut hotellihuoneet. Tervetuloa tutustumaan! www.lasaretti.com

Lasaretin väki kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhaisaa joulua!

Documents

Alkiomaljassa syntyy elämää - PPSHP sislttyyppi...talven säästä kun tuoksahtaa lämmin leuto ja henkäys hellä, rinnan jäitä mi liuottaa. Kiitämme sairaanhoitopiirin henkilökuntaa